Myö ja Työ hyvinvointisopimus

Johtoryhmä 4.11.2014
Yhteistyötoimikunta 11.11.2014
Työsuojelutoimikunta 19.11.2014
Henkilöstöjaosto 22.12.2014
Yhteistyötoimikunta 13.1.2015
Yhtymähallitus 26.1.2015
Työsuojelutoimikunta 18.2.2015
Yhtymähallitus 23.2.2015
Myö ja Työ
-työhyvinvointisopimus
2015–2018
PKSSK, työsuojelun toimintaohjelma 2015–2018
1
Sisällys
Sisällys ........................................................................................................................ 1
1.
Johdanto ................................................................................................................. 2
2.
Työhyvinvointisopimuksen tavoite .............................................................................. 3
3.
Mitä työhyvinvointi tarkoittaa .................................................................................... 4
4.
Miten työhyvinvointia edistetään ................................................................................ 5
5.
Työhyvinvointisopimuksen sisältö .............................................................................. 6
6.
Työterveyshuolto edistää työhyvinvointia .................................................................... 9
7.
Sopijaosapuolten tehtävät ja vastuu ......................................................................... 10
8.
Seuranta............................................................................................................... 11
9.
Päivämäärä ja allekirjoitukset .................................................................................. 12
TYÖRYHMÄ:
Johanna Bjerregård Madsen
Helena Hanhinen
Ismo Rouvinen
Mikko Simonen
Kati Tolvanen
Eeva-Maria Varpenius
2
1. Johdanto
Käsillä oleva Myö ja Työ -työhyvinvointisopimus on toinen laatuaan kuntayhtymässämme.
Edellinen sopimus oli valtakunnan ensimmäinen sopimusmuotoinen asiakirja työhyvinvoinnin
kehittämiseksi työnantajan ja työntekijäjärjestöjen välillä.
Vanhan sopimuksen jälkimmäiset vuodet osuivat ajankohtaan, jossa kuntatalouden kiristymisen myötä myös kuntayhtymämme joutui tervehdyttämään talouttaan. Yhteistyössä henkilöstön kanssa on saatu aikaan ratkaisuja, jotka pidemmällä aikavälillä ovat kestäviä ja tavoitteita
tukevia. Ratkaisuilla on pystytty välttämään lomautukset ja irtisanomiset. Vakinaisten palvelussuhteiden pysyminen on merkittävä yksilön työhyvinvointia tukeva tekijä.
Lähihistoria on edellyttänyt henkilöstöltä sopeutumista ja joustamista. Henkilöstöltä tulleen
palautteen perusteella muutosvaihe on ollut raskas, ja joillakin työhyvinvoinnin osa-alueilla
kehityksen on koettu heikentyneen. Puutteet kehityskeskusteluissa, yhteisötyönohjauksissa ja
edellisen työhyvinvointikyselyn tulosten läpikäymisessä ovat palautteiden perusteella asioita,
joissa on kehittämisen tarvetta. Sairauspoissaolojen kasvun taittaminen on kaikkien osapuolten yhteinen huoli. Näihin ja muihin kehittämistä vaativiin tavoitteisiin tarvitsemme työhyvinvoinnissa sote-järjestämislakiesityksen hengen mukaisesti ”ehkäiseviä, korjaavia, hoitavia ja
kuntouttavia toimenpiteitä”, joita tällä työhyvinvointisopimus-”reseptillä” tavoitellaan.
Työhyvinvointisopimuksessa määritellään työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet, keinot ja eri osapuolten roolit. Työhyvinvointisopimus on työyksiköille tarkoitettu toimintaohje työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Sopimus sitoo koko henkilöstöä ja toimielimiä.
Työnantaja ja esimiehet työnantajan edustajina ovat työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa
työhyvinvoinnin johtamisesta sekä terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisestä työntekijöilleen. Jokaisella on kuitenkin asemastaan riippumatta velvollisuus noudattaa yhteisesti
sovittuja käytäntöjä, toimia toisia kohtaan kunnioittavasti ja arvostavasti sekä tuoda esimiesten tietoon terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaaratekijät. Työhyvinvoinnin edistäminen ja
ylläpitäminen on jokaisen asia. Työhyvinvointisopimus on samalla työturvallisuuslain 9 §:n
edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma. Sopimus otetaan huomioon kuntayhtymän kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa.
Ilkka Naukkarinen
Kati Tolvanen
Kuntayhtymän johtaja
Sairaanhoitaja,
henkilöstöjärjestöjen edustaja
3
2. Työhyvinvointisopimuksen tavoite
Työhyvinvointisopimuksen tavoite on, että kuntayhtymän strategian päämäärät saavutetaan ja
henkilöstö voi hyvin. Rakentavasti yhdessä toimien olemme valmiita valtakunnalliseen sotemuutokseen vuonna 2016.
Sopimuksen tarkoituksena on, että työhyvinvoinnin edistämisestä tulee osa jokapäiväistä työtä: toimielimet, johto, esimiehet ja työntekijät hoitavat työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin
kuuluvat asiat osana omia tehtäviään onnistuneesti.
Työhyvinvointisopimus on työhyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen työväline. Sopimuksessa
konkretisoidaan kuntayhtymän strategian ja henkilöstösuunnitelman tavoitteita ja periaatteita
työhyvinvoinnin edistämiseksi. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan vuosittain, miten työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu ja mitä on otettava huomioon tulevien vuosien toiminnassa (kuva alla).
4
3. Mitä työhyvinvointi tarkoittaa
Kuntayhtymässä työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun
on saanut hyvää aikaan. Työhyvinvointia syntyy silloin, kun työhön liittyvät voimavaratekijät ja
työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän työ- ja toimintakykyyn nähden.
Korjaavilla
toimenpiteillä voidaan tukea työssä selviytymistä silloin, kun työntekijän työkyvyn ja työn vaatimusten välillä on epäsuhta. Korjaavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestely, työympäristön muokkaaminen tai kuntoutus (kuva alla).
Työhyvinvoinnin tasapainomalli ja toimenpiteet
5
4. Miten työhyvinvointia edistetään
Kuntayhtymän johto on arvioinut keskeisimmiksi työhyvinvointia ja työturvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi kuntayhtymässä:
1. Työn henkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden
2. Yksipuolisen tai raskaan ruumiillisen kuormituksen ja ergonomiset puutteet
3. Sisäilmaongelmat
Vaaratekijät vaihtelevat toiminta-alueittain ja työyhteisöittäin. Vireillä olevat hallinnolliset ja
organisatoriset muutokset aiheuttavat kuormitusta kaikissa työyhteisöissä. Raskas ihmissuhdetyö kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Ruumiillista kuormitusta on vuodeosastoilla sekä laitos- ja ravintopalveluissa. Sisäilmaongelmia on edelleen useissa kiinteistöissä, vaikka ongelmallisia kiinteistöjä on purettu sitä mukaa, kun uusia kiinteistöjä on valmistunut.
Vaarat tunnistamalla ja riskit arvioimalla jokainen työyhteisö löytää keskeisimmät työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen kehittämiskohteet. Riskienarviointi on osa jokapäiväistä
työtä ja johtamista. Kuntayhtymässä sovitun käytännön mukaan työyksiköissä tehdään vuosittain systemaattinen riskien arviointi esimiehen johdolla. Arvioinnin perusteella vaaratekijät
poistetaan tai niiden aiheuttamat riskit minimoidaan hyväksyttävälle tasolle. Työhyvinvoinnin
ja turvallisuuden edistämiseen liittyvät asiat käsitellään työpaikkakokouksissa.
Työhyvinvointia ja turvallisuutta voidaan edistää:

Vahvistamalla työhön liittyviä voimavaratekijöitä, jotka tekevät työstä mielekkään ja
auttavat selviytymään, jopa nauttimaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa ja
muutokset koettelevat työyhteisöjä. Voimavaratekijöitä ovat muun muassa oppimisen
ja kehittymisen mahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja kannustava
palaute onnistumisista.

Vähentämällä tai poistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta haittaavia vaaratekijöitä,
kuten epäoikeudenmukainen kohtelu, väkivallan uhka ja ergonomiset ongelmat.

Kehittämällä omaa palvelutuotantoa yhteistyössä työntekijöiden ja esimiesten kanssa.
Kehittämistyössä hyödynnetään työntekijöiden osaamista.
6
5. Työhyvinvointisopimuksen sisältö
Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhtymän strategiaan 2014−2018 ja henkilöstösuunnitelmaan 2014. Strategisen työhyvinvoinnin tukijalat ovat:

Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen.

Osaava ja motivoitunut henkilöstö.

Luottamuksellinen yhteistyö.

Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia.

Tasapainoinen talous.
Strateginen työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että hyvinvointi edistää kuntayhtymän perustehtävän toteutumista ja työn tuloksellisuutta. Jos edellä mainitut tukijalat eivät ole kunnossa, ei
työhyvinvointikaan voi kehittyä. Työhyvinvoinnin tukitoiminnot (työterveyshuolto, työsuojelu,
henkilöstöruokailu, virkistystoiminnan tuki) edistävät työhyvinvoinnin johtamisessa onnistumista.
Työhyvinvointisopimus tehdään työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tällä työhyvinvointisopimuksella osapuolet sitoutuvat työhyvinvoinnin edistämiseen ja johtamiseen seuraavalla tavalla:
Työntekijä
Keskijohto ja
lähiesimies
Johtoryhmä ja
johtajisto
Yhtymähallitus
ja -valtuusto
1. Meillä johdetaan oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kuunnellen
Osallistun työtäni
koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, koska haluan
kehittää työtäni.
Sitoudun tekemään
töitä esimieheni johdon ja valvonnan
alaisena.
Vien esimiehen tietoon työyhteisön työhyvinvointia uhkaavat
havaintoni.
Sanon omat mielipiteeni selkeästi ja
avoimesti ja perustelen sanomiseni.
Arvostan vuorovaikutusta ja kuuntelen
työntekijöitä, joten
järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, joissa
voimme keskustella
yhteisistä asioista
säännöllisesti.
Johdan työtä selkeillä
työohjeilla ja perustelluilla päätöksillä
oikeudenmukaisesti.
Seuraan työyhteisön
hyvinvointia, puutun
ripeästi epäkohtiin
ja ryhdyn toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi.
Kehitämme johtamisrakennetta, jonka
osana työyhteisön
tilaisuudet ovat.
Arvioimme ennen
päätöksiä myös
niiden vaikutuksia
henkilöstön työhyvinvointiin.
Haluamme varmistaa
johtamisrakenteen
avulla tiedon liikkumisen molempiin suuntiin; johdosta työyhteisöihin ja takaisin
johtoon.
Seuraamme päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja kuuntelemme
henkilöstöä.
Ryhdymme toimenpiteisiin epäkohtien
ratkaisemiseksi.
Seuraamme päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin.
7
2. Meillä on osaava ja motivoitunut henkilöstö
Pidän yllä osaamistani
ja minulla on oikeus
pyytää perehdytystä
ja kehityskeskusteluja.
Kiinnitän huomiota
onnistumisiimme ja
annan palautetta niistä.
Järjestän hyvän perehdytyksen ja kehityskeskustelut, joiden
avulla voin edistää
työyhteisön kehittymistä ja perustehtävän osaamista.
Järjestän kehityskeskustelut ja varmistan
operatiivisen johtotason osaamisen sekä
ajankäytön johtamiseen ja yhteistoimintaan.
Pidän yllä johtamisosaamistani ja
minulla on oikeus
pyytää perehdytystä
ja kehityskeskusteluja.
Arvostan hyvin tehtyä
työtä ja annan palautetta onnistumisesta.
Pidän yllä johtamisosaamistani ja
minulla on oikeus
pyytää perehdytystä
ja kehityskeskusteluja.
Arvostamme hyvin
tehtyä työtä ja annamme palautetta
onnistumisesta operatiiviselle johdolle ja
henkilöstölle.
Tutustumme huolellisesti toimialaan ja
kokousasiakirjoihin.
Seuraamme päätösten vaikutuksia ja
henkilöstön työhyvinvointia.
Arvostamme hyvin
tehtyä työtä ja annamme palautetta
onnistumisesta.
3. Puhallamme yhteen hiileen
Teen yhteistyötä
kaikkien kanssa yhteisen tavoitteen hyväksi.
Käyttäydyn asiallisesti
ja luon hyvää työilmapiiriä.
Johdan yhteistyötä
yhteisen tavoitteen
hyväksi.
Johdamme yhteistyötä yhteisen tavoitteen
hyväksi.
Luon mahdollisuudet
yhteiselle keskustelulle olemalla läsnä työyhteisössä.
Kehitämme yhteistoiminnassa johtamisrakennetta, joka luo
rakenteen tiedon välittämiselle sekä henkilöstön kuulemiselle
ja vaikutusmahdollisuuksille.
Käyttäydyn asiallisesti
ja edistän hyvää työilmapiiriä.
Käyttäydyn asiallisesti
ja edistän hyvää työilmapiiriä.
Huolehdimme omalta
osaltamme henkilöstön työhyvinvoinnin
johtamisesta ja edistämisestä.
4. Meillä on turvalliset ja toimivat työtilat ja laitteet
Noudatan turvallisista
työtavoista annettuja
ohjeita, koska toiminnallani on aina vaikutus myös muihin
ihmisiin.
Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan.
Ilmoitan havaitsemistani vioista ja puutteista aina esimiehilleni, jos en niitä itse
pysty poistamaan.
Huolehdin, että ohjeet
ovat selkeät ja ajan
tasalla.
Vastaamme siitä, että
työtilat ovat turvalliset ja terveelliset.
Toimin yhteisesti
sovittujen toimintamallien mukaan.
Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan.
Ryhdyn heti toimenpiteisiin, kun saan tiedokseni korjaamista
vaativat asiat.
Huolehdimme, että
kuntayhtymässä on
osaamista ja toimivat
mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun.
Turvaamme resurssit
ja mahdollisuudet
siihen, että työtilat
ovat toimivat ja turvalliset (investoinnit)
Huolehdimme, että
kuntayhtymässä on
osaamista ja toimivat
mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun.
8
5. Kehitymme jatkuvasti
Kehitän itseäni ja
osallistun työn kehittämiseen.
Varmistan, että työ
on sujuvaa. Hyödynnän asiantuntijoita
työn kehittämisessä
yhteistoiminnassa
työntekijöiden kanssa.
Mahdollistamme kehittämiseen tarvittavat resurssit ja seuraamme kehittämisen
onnistumista.
Huolehdimme, että
työtä kehitetään yhdessä yli ammatti- ja
organisaatiorajojen.
Tarkastelemme reaaliaikaista tietoa palvelujen tarpeesta asiakaskunnassa.
Luomme taloudelliset
ja ajalliset resurssit
osaamisen kehittämiselle.
6. Noudatamme Myö ja Työ -hyvinvointisopimusta
Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä.
Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä.
Osallistun yhteiseen
keskusteluun siitä,
kuinka noudatamme
sopimusta.
Järjestän työyhteisölle tilaisuuksia, joissa
keskustelemme sopimuksen noudattamisesta ja seurannasta
työyhteisössä.
Tutustumme sopimukseen ja noudatamme sitä.
Tutustumme sopimukseen ja noudatamme sitä.
Vastaamme, että sopimus viedään käytäntöön ja seuraamme sen noudattamista ja vaikutuksia johtamisrakenteen kautta.
7. Seuraamme työhyvinvointisopimuksen toteutumista
Arvioin, noudatanko
sopimusta.
Arvioin, noudatanko
sopimusta.
Osallistun työyhteisössä yhteiseen keskusteluun, jossa arvioidaan sopimuksen
noudattamista työyhteisössä.
Vastaan työhyvinvointikyselyyn.
Järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, jossa
voimme yhdessä arvioida sopimuksen
noudattamista.
Osallistun vaarojen
tunnistukseen ja
riskienarviointiin
työyhteisössä.
Arvioimme säännöllisesti, noudatammeko
sopimusta.
Seuraamme sopimuksen noudattamista
organisaatiossa ja sen
johtamisessa.
Arvioimme säännöllisesti, noudatammeko
sopimusta.
Seuraamme sopimuksen noudattamista organisaatiossa ja
sen johtamisessa.
Vastaan esimies- ja
työhyvinvointikyselyyn.
Vastaan esimies- ja
työhyvinvointikyselyyn.
Tarkastelemme henkilöstön työhyvinvointia osavuosikatsauksittain.
Käyn työhyvinvointikyselyn tulokset läpi
työyhteisössäni ja
keskustelemme jatkotoimenpiteistä.
Tarkastelemme henkilöstön työhyvinvointia osavuosikatsauksittain.
Vuosittain arvioimme
henkilöstön työhyvinvointia henkilöstökertomuksen avulla ja
teemme korjaavia
toimenpiteitä.
Vastaan siitä, että
työyhteisössä päivitetään vaarojen tunnistus ja riskienarviointi
vuosittain.
Onnistumisen seuranta:
=toteutunut hyvin, = toteutunut osittain, =ei ole toteutunut
Vuosittain arvioimme
henkilöstön työhyvinvointia henkilöstökertomuksen avulla.
9
6. Työterveyshuolto edistää työhyvinvointia
Kuntayhtymän työntekijöillä on oikeus maksuttomiin työterveyshuoltopalveluihin. PKSSK järjestää henkilöstölleen kokonaisvaltaiset työterveyshuollon palvelut. Tämä tarkoittaa lakisääteisen, ennaltaehkäisevän työterveyshuollon palveluiden lisäksi yleislääkäritasoisia, työterveyspainotteisia sairaanhoitopalveluja (Työterveyshuoltolaki 1383/2001).
Joensuun Työterveys tuottaa kuntayhtymän henkilöstölle hyvän työterveyshuoltokäytännön
mukaiset työterveyshuollon palvelut:

Työpaikkaselvitykset

Työterveystarkastukset

Työhyvinvointia tukeva toiminta ja työkyvyn seuranta

Tietojen anto, neuvonta ja ohjaus

Ensiapuvalmiuden arviointi

Työterveyshuollon toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointi
Työterveyshuollon toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kuntayhtymän johdon sekä työterveyshuollon ja työsuojelun asiantuntijoiden kanssa. Työterveyshuollon puitesuunnitelmassa sovitaan toimintakauden tavoitteet ja painopistealueet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimintaalueittain tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Suunnitelmat on luettavissa intrassa työterveyshuollon kotisivulla. Kuntayhtymän johto, työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toimintaa. Työterveyshuollon toimintaraportit ja sairauspoissaoloraportit käsitellään osavuosikatsausten yhteydessä.
10
7. Sopijaosapuolten tehtävät ja vastuu
Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii monenlaista osaamista ja yhteistyötä. Työhyvinvointisopimuksessa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Toimijat ja toimijoiden tehtävät ja vastuu
on esitetty alla olevassa taulukossa.
TOIMIJA
Yhtymävaltuusto
TEHTÄVÄT JA VASTUU

Hyväksyy kuntayhtymän strategian.

Mahdollistaa työhyvinvointisopimuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain ja henkilöstökertomuksen avulla.
Yhtymähallitus,
johtoryhmä ja
johtajisto

Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työnantajan puolesta.

Johtaa työhyvinvoinnin kokonaiskehittämistä.

Kehittää johtamisjärjestelmää ja esimiestyötä.

Edistää henkilöstöä, toiminnan kehittämistä ja riskienhallintaa
koskevien käytäntöjen yhdensuuntaisuutta ja johdonmukaisuutta.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta.

On ylimmässä työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta.
Keskijohto ja
lähiesimiehet

Kehittää työyhteisöään, työtä ja työnhallintaa.

Kehittää omia esimiestaitojaan.

Johtaa työyhteisönsä työhyvinvointia ja turvallisuutta.

Seuraa ja arvioi työyhteisönsä työhyvinvointia.

On työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta työyhteisössä.

Vie työhyvinvointisopimuksen käytäntöön omassa työyhteisössään, seuraa sen toteutusta ja raportoi johtajistolle sopimuksen
totetumisesta.
Ammattijärjestöt
Henkilöstö

Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työntekijöiden puolesta.

Tekee työhyvinvointisopimuksen sisältöä tutuksi jäsenistölleen.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutumista.

Tekee työntekijöiden edunvalvontaa.

Sitoutuu yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaiseen toimintaan.

Ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan.

Tuo esiin työturvallisuutta ja työhyvinvointia uhkaavia vaaroja ja
11
epäkohtia.
Henkilöstöpalvelut

Kehittää omia työyhteisötaitojaan ja huoltaa omaa työkykyään.

Valmistelee henkilöstösuunnitelman ja työhyvinvointisopimuksen
sekä tekee niitä tutuksi kuntayhtymässä.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta ja raportoi
siitä.
Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio
Työterveyshuolto

Toteuttaa työhyvinvointikyselyn ja raportoi tulokset.

Tuottaa työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita.

Tuottaa henkilöstökertomuksen vuosittain ja tiedottaa siitä.

Ohjaa, neuvoo ja kehittää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden
edistämistä.

Tekee työhyvinvointisopimusta tutuksi työpaikoilla.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta.

Tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita.

Toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijana.

Tukee ja seuraa henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä.
Yhteistyötoimikunta

Edistää ja seuraa työyhteisön terveyttä ja työhyvinvointia.

Käsittelee työhyvinvointisopimuksen.

Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen käyttöönottoa ja toteutusta.
8. Seuranta
Jokainen sopimuksen osapuoli seuraa sopimuksen toteutumista omalla kohdallaan asteikolla
toteutunut hyvin, toteutunut osittain, ei toteutunut, ja tekee tarvittavat muutokset omassa
toiminnassaan.
Työyhteisöissä arvioidaan säännöllisesti vähintään kerran vuodessa työpaikkakokouksissa tai
vastaavissa tilaisuuksissa työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja suunnitellaan tarvittavia
korjaustoimenpiteitä. Esimiehet huolehtivat siitä, että tilaisuudesta tehdään muistio ja se lähetetään ao. järjestön luottamusmiehelle sähköpostiosoitteella [email protected]. Luottamusmiehet yhdessä tekevät yhteenvedon pidetyistä tilaisuuksista eri yksiköissä. Yhteenveto
käsitellään yhteistyötoimikunnassa osavuosikatsauksittain.
12
Tärkeä työhyvinvointisopimuksen käytäntöön viennin ja seurannan kanava on uusi johtamisjärjestelmä, jossa on neljä tasoa: ylin johto, keskijohto, lähiesimiehet ja henkilöstö. Johtamisjärjestelmä selkeyttää johtamistasojen toimintaa ja tehostaa vuorovaikutusta organisaatiossa.
Johtoryhmä ja johtajisto johtavat sopimuksen käytäntöön viemistä ja seuraavat sen toteuttamista osavuosikatsauksittain.
Yhtymähallitus, yhteistyö- ja työsuojelutoimikunnat seuraavat Työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain.
Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan työhyvinvointikyselyn
avulla.
Työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan henkilöstökertomuksessa.
9. Päivämäärä ja allekirjoitukset
Joensuussa 23.2.2015
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ
TEHYN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVDELUJEN KUNTAYHTYMÄN AMMATTIOSASTO 602
JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JHL:N AMMATTIOSASTO 212
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SUPERIN
AMMATTIOSASTO 517
JOENSUUN SEUDUN JYTY ry
TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ry