Heikki von Hertzen: - e

TAPAHTUMIA S. 15
Seniorit keilasivat ja golfasivat
sankoin joukoin.
Kansallinen senioriliitto ry
Tee oikea valinta
läppärien, tablettien
ja puhelinten
viidakossa
S. 6
Heikki von
Hertzen:
Suomi tarvitsee maahanmuuttajien
työpanosta
S. 16
HARRASTUKSET S. 22
Pelastuskoirat auttavat
kadonneiden etsinnässä
5/2015 | 15.10.2015 | teema: tekniikka
2
PÄÄKIRJOITUS
Digitalisaatio valtaa
palvelut
PANKKIEN KONTTOREITA on lakkautettu viime vuosina runsain mitoin, ja pal-
velut ovat siirtyneet verkkoon. Suurelta osin muutokseen on jo sopeuduttu.
Enemmistö asiakkaista osaa käyttää tietotekniikkaa niin, että pystyy hoitamaan tavanomaiset pankkiasiansa sähköisesti.
Verkkoa käyttävät tuskin haluaisivat palata entisiin aikoihin, jolloin yksinkertaiset maksuasiat täytyi käydä hoitamassa kodin ulkopuolella. Monen
elämää on suuresti helpottanut se, että yhä lisääntyvä määrä palveluita on
saatavissa kotitietokoneelta.
Ruudulta voi rauhassa tutkia liikenteen aikatauluja ja kulttuuritarjonnan
ohjelmia ja ostaa lipun mihin vuorokauden aikaan tahansa. Moni seniori-ikäinen
pitää yhteyttä lastenlapsiinsa kuvapuheluiden ja muiden tietoteknisten välineiden avulla.
Teknologia on tuottanut myös aivan
uusia sovelluksia kansalaisten käyttöön.
Yksi hyvä esimerkki on tässä lehdessä esitelty Omakanta-palvelu, jossa omat
terveystiedot ovat keskitetysti tallessa ja
nähtävissä.
Tällaista on kaivattu: jokaisella on oikeus nähdä itseään koskevat terveys- ja hoitotiedot
helposti, samalla kun digitalisoiminen ja keskittäminen tuovat säästöjä julkisiin menoihin.
Hyvinvointiteknologia on käsitteenä uusi, mutta se sisältää nopeasti kasvavan digitaalisen ympäristön. Turvarannekkeet ovat jo arkipäiväisiä ja
tunnettuja; nyt puhutaan virtuaalipalveluista.
Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi hoitajan yhteydenottoa mobiililaitteella hoidettavan kotiin, sen sijaan että hoitaja menisi
fyysisesti paikalle.
Äskettäin hätkähdytti uutinen, jonka
mukaan vanhuksille on tarjolla fysioterapiaa verkossa. Virtuaalikuntoutus ei vielä
kuulu jokapäiväiseen sanavarastoomme.
Teknologian vyöryminen hyvinvointi-,
vanhus- ja muihin vastaaviin palveluihin
on tosiasia, johon meidän on totuttava.
Virtuaalipalvelut ovat uusi mahdollisuus joustavaan asiointiin ja palvelujen
saatavuuteen. Ne ovat järkevä tapa tehostaa toimintoja, jos ne on hyvin suunniteltu,
kohderyhmät on oikein valittu ja käyttäjät
riittävästi opastettu.
Digitalisaatiolla saavutetaan parhaimmillaan paljon yhteistä hyvää. On tärkeää
jatkuvasti varmistaa, että palveluntarjoajien
tietoturva- ja salassapitoasiat ovat kunnossa. Suuri haaste on pystyä pitämään tavalliset
tietotekniikan käyttäjät yhä kiihtyvän teknisen kehityksen mukana.
Vielä pitkään on huolehdittava palvelujen saatavuudesta myös niille, jotka syystä
tai toisesta eivät voi asioida verkossa.
Verkkoa käyttävät tuskin haluaisivat palata entisiin aikoihin.
Tässä numerossa
½½Edunvalvonta
½½Matkailu
SIVU 4 Lataa vanhusneuvostoopas netistä. Omakanta säilöö
terveystiedot. Tiedota tehokkaasti. Eetu
eduskunnassa.
SIVU 20 Seniorit reissasivat
Kööpenhaminassa ja Keski-Euroopassa.
½½Teema: Tekniikka
SIVU 6 Valitse oikeanlainen laite.
Tarina tietokoneiden alkutaipaleelta.
Verkkopankki kehittyy. SeniorSurfia
vietettiin lokakuussa.
½½Tapahtumia
SIVU 11 Nokialla ja Varsinais-Suomessa
vietettiin kirkkopyhää. Urjalan ja
Ylöjärven seniorit juhlivat. Kaksi lukijan
kuvaa. Kuoro pitää mielen virkeänä.
Seniorit golfaamassa ja keilaamassa.
½½Seniorivaikuttaja
SIVU 16 Heikki von Hertzen on tuore
senioriliittolainen.
½½Harrastukset
SIVU 22 Pelastuskoira auttaa
etsinnöissä.
½½Liitolta
SIVU 23 Osallistu Patinan tekoon.
½½Kulttuuri
SIVU 24 Kustaa III näyttämöllä.
Dieckmann julkaisi muistelmat. Sibelius
sävelsi suuret teoksensa. Emännöitsijä
ja Muistan – Otavan aika lukunurkassa.
Teatteripaloja Lahdesta.
½½Vapaalla
SIVU 30 Kuvaristikko. 10 kysymystä.
Viinivinkki. Runoja. Ristikon ratkaisu.
Ilopilleri.
½½Historia
SIVU 18 Historian havinaa Ulvilassa.
Lehtolapsista kerätään tietoa. Marski
muistoissani.
MARJO PALOMÄKI
TOIMINNANJOHTAJA
Kansallisen senioriliiton yhteystiedot
Kansallinen senioriliitto ry
Kansakoulukatu 5 A 6
00100 Helsinki
www.senioriliitto.fi
Liiton toimisto
[email protected]
Toimistonhoitaja Heli Peuralinna
Toimistopalvelut,
lomake- ja merkkitilaukset
050 564 2656
Kehittämispäällikkö
Susanna Käki-Kouki
Järjestötoiminta
050 359 8274
[email protected]
Toiminnanjohtaja
Marjo Palomäki
Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja
luottamushenkilöt, henkilöstö, talous
040 552 1702
[email protected]
Aikataulu ja teemat
Numero Painopäivä
6/15
10.12.
1/16
18.2.
2/16
14.4.
3/16
16.6.
4/16
18.8.
5/16
13.10.
6/16
8.12.
Teemat
Kulttuuri
Juhlavuosi
Hyvinvointi
Lomailu
Liikunta
Terveys
Perinteet
Aineistopäivä
26.11.15
4.2.16
31.3.16
2.6.16
4.8.16
29.9.16
24.11.16
Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä.
3
PUHEENJOHTAJALTA
Edunvalvontaa kriisien
uhatessa
SUOMI ON keskellä nopeasti lisääntyviä ja kasvavia ongelmia. Paheneva työt-
14
Kalajoella
leikattiin viljaa
sirpillä kuhilaiksi.
9
tömyys, nopea velkaantuminen, Venäjä-pakotteet ja pakolaiset ovat muutamassa kuukaudessa muuttaneet Suomen tilanteen vakavaksi.
Nyt aletaan ymmärtää, että on pakko tehdä kipeitäkin ratkaisuja tilanteen
korjaamiseksi ja asioiden hallinnan säilyttämiseksi omissa käsissämme.
Edellisestä vaikeasta talouskriisistä on kulunut yli 20 vuotta. On siis paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet kohtaamaan vastoinkäymisiä eivätkä
muista tai tiedä, että hyvät ja huonot ajat vuorottelevat.
Moni luulee, että edunvalvonta on heidän osaltaan tähän saakka toiminut,
kun hyvää on tullut lisää koko ajan. Nyt
hyvän lisääntyminen näyttää loppuvan
ja pelätään menetyksiä.
Se tulkitaan edunvalvonnan epäonnistumiseksi. Pelkäävä ihminen huutaa
ja valittaa. Todellisuudessa uutta jaettavaa ei synny tarpeeksi, kun suomalaiset
tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla
ja työttömyys lisääntyy.
Erilaiset eturyhmät valittavat asiasta eri tavoin, osa mahdollisimman kovaa
ja näkyvästi, osa hillitymmin kohdistaen
esityksensä uudelle eduskunnalle ja hallitukselle. Näin
toimii Kansallinen senioriliitto ja EETU ry.
Kannattaa muistaa, että maassamme oli viime keväänä eduskuntavaalit, joissa tapahtui suuria muutoksia poliittisissa voimasuhteissa. Maahan
saatiin uusi hallitus, jonka budjettiehdotusta eduskunta on aloittanut käsitellä.
Tähän asti kova valitus ja erilaiset mielenosoitukset ovat olleet luonteeltaan
osaksi poliittisia ja ennen kaikkea pelkoa omien etujen vähenemisestä,
muutosvastarintaa.
Pakolaiskriisin pahentuessa ovat
Kreikan murheet alkaneet näyttää
pienemmiltä, kun huomataan Suomenkin olevan samalla tiellä vaikeuksien
lisääntyessä.
Tilanteessa on hyvää ainakin se, että pakolaiset pelastavat meidät uhkaavalta ikääntyvän väestön hoitajien puutteelta ensi vuosikymmenellä.
Suomessakin tullaan vielä huomamaan sama kuin Saksassa ja Ruotsisssa: tarvitaan
muualta tulevaa työvoimaa, mikäli aiotaan
kansakuntana menestyä. Yritetään silti pitää
huolta itsestämme ja ystävistämme sekä välittää kaikista ihmisistä.
Tarvitaan muualta tulevaa työvoimaa, mikäli aiotaan menestyä.
Hyvää syksyä
TAPANI MÖRTTINEN
HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA
Verkkopankki palvelee tulevaisuudessa
entistä paremmin,
kertoo professori
Matti Pohjola.
Julkaisija
Kansallinen senioriliitto ry
Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki
050 564 2656
Jäsenlehti
Kansallinen senioriliitto ry on yli 180
paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö.
Päätoimittaja: Marjo Palomäki
Toimitussihteeri
Veera Saloheimo
Omnipress Oy
[email protected]
050 546 9043
Toimitusneuvosto
Marjo Palomäki, puh. joht.
Veli-Pekka Vahvaselkä, Leena Sorvali,
Pekka Viinikka
Osoitteenmuutokset
Osoitteenmuutokset tehdään omaan
yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy
myös Patinan osoiterekisteriin.
Ilmoitusmyynti
Markkinointi Eskelinen
Tenhanniementie 115
77600 Suonenjoki
Marja-Leena Eskelinen
050 374 5513
[email protected]
Jarmo Eskelinen
040 552 7631
[email protected]
Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen.
Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank
Taitto Risto Mikander/Kirjapaino
Uusimaa/Studio
Painopaikka
SLY Lehtipainot Oy
Tuusula
ISSN 1235-5259
4041 0763
Patinan osoitteistoa voidaan käyttää
suoramarkkinointiin.
Kanteen Heikki von Hertzenin kuvasi Juha Perämäki.
Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri
4
PATINA 4/2015
EDUNVALVONTA
MARJO PALOMÄKI
SUUREN SUOSION saanut Vanhusneuvosto-opas on saa-
tavilla osoitteessa www.eetury.fi, välilehdellä Hankkeet ja
seminaarit. Julkaisun voi ladata omalle tietokoneelle tai
tulostaa paperille, tai sitä voi lukea suoraan verkosta.
Oppaan painettuja kappaleita ei enää ole. Kansallisen
senioriliiton jokainen jäsenyhdistys on saanut yhden
kappaleen piirinsä välityksellä.
Vanhusneuvosto-opas syntyi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen
-hankkeen tuloksena. Hanke toteutettiin vuosina 2013–
2015, ja sen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra.
Vanhusneuvos
to-opas
Vanhusneuvosto-opas on saatavilla verkossa
V
Vanhusneuvosto
-opas
Jari Latvalahti
Omakanta-palvelu
– portti omiin terveystietoihisi
Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jossa näet omat hoitotietosi ja sähköiset
reseptisi sekä päätät itse terveystietojesi käytöstä. Saat ajantasaista tietoa terveydentilastasi
helposti yhdestä paikasta ympäri vuorokauden.
KELA
OMAKANTA-PALVELUUN KIRJAUDUTAAN osoitteessa www.omakanta.fi,
sivun oikeassa yläreunassa olevasta
linkistä. Sen jälkeen palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.
Reseptitiedot tallessa ja
turvassa
Omakannasta näet kaikki sähköiset reseptisi. Reseptin tiedoista näet, mihin asti resepti on voimassa ja
onko siinä vielä lääkettä jäljellä. Voit
lisäksi tulostaa yhteenvedon resepteistäsi. Palvelussa näet myös missä
terveydenhuollon toimintayksiköissä ja apteekeissa tietojasi on katsottu tai käsitelty.
Sähköiset reseptit näkyvät palvelussa sitä mukaa, kun asioit sähköistä reseptiä käyttävissä terveydenhuollon yksiköissä. Suurin osa
terveydenhuollon toimijoista on jo
mukana palvelussa, samoin kaikki
apteekit toimittavat jo sähköisiä reseptejä.
Sähköiset reseptit ja lääkeostot näkyvät Omakannassa 2,5 vuotta siitä päivästä, kun reseptit on kirjoitettu.
Terveystiedot
myös omaan käyttöön
Omakanta-palvelusta voit tarkastella myös terveystietojasi. Palvelusta
näkyvät esimerkiksi käynnit ja hoitojaksot, diagnoosit, kriittiset riskitiedot ja laboratoriotulokset.
Terveystiedot näkyvät Omakannassa niin kauan, kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää.
Palvelusta näet myös tiedot siitä,
mihin terveydenhuollon yksikköön
potilastietojasi on luovutettu.
Lue informaatio ja anna
suostumuksesi tietojen
hyödyntämiseen
Suostumus ja kiellot -sivulta pääset
kuittaamaan informaation potilastietojesi käytöstä, antamaan suostumuksen tietojen käyttöön ja tarvittaessa kieltämään potilas- ja reseptitietojen luovuttamisen.
Kun tietosi ovat saatavissa hoitoasi varten, nopeuttaa se ammattilaisen työskentelyä ja lisää potilastur-
vallisuutta. Siten suostumus kannattaa antaa.
Tarvittaessa voit kuitenkin myös
kieltää resepti- tai potilastietojesi luovuttamisen tai perua tekemiäsi kieltoja.
Marraskuussa voi pyytää
reseptin uusimista
Marraskuun alusta alkaen voit lähettää uusimispyynnön reseptistä,
josta on jo ostettu lääkettä ja joiden
Mistä saan lisätietoja?
www.kanta.fi
www.omakanta.fi
Usein kysytyt kysymykset: http://www.kanta.fi/fi/ukk1
Anna palautetta ja kysy: http://www.kanta.fi/fi/anna-palautetta-ja-kysy
Terveydenhuollon yksiköt
Apteekit
kirjoittamisesta ei ole kulunut yli 16
kuukautta.
Toimi näin:
1. Valitse Sähköiset reseptit ja klikkaa Reseptien uusiminen -linkkiä.
2. Valitse reseptit, jotka haluat uusia ja klikkaa Jatka.
3. Valitse uusimispyynnön vastaanottaja. Jos haluat, voit antaa puhelinnumerosi sekä suostumuksen lääkärille katsoa tarvittaessa
myös muut reseptitietosi reseptin uusimista varten.
Reseptit uusitaan ensisijaisesti omassa terveydenhuollossasi. Omakanta ehdottaa uusimispyynnön vastaanottajaksi reseptin
määrännyttä palveluyksikköä tai
itsenäistä ammatinharjoittajaa, jos
nämä vastaanottavat sähköisen reseptin uusimispyyntöjä.
Jos Omakanta ei ehdota uusimispyynnön vastaanottajaa, voit
valita sen itse valikosta. Muistathan kuitenkin, että uusimispyyntö
pitää lähettää hoidosta vastaavaan
yksikköön.
Jos annat puhelinnumerosi,
saat tekstiviestillä tiedon reseptin
uusimisesta, kun pyyntö on käsitelty terveydenhuollossa. Ole tarkkana, kun kirjaat puhelinnumeron! Näin tieto tulee varmasti sinulle.
Tee hoitotahto ja
elinluovutustahto
Omakannassa
Voit tallentaa hoitotahdon ja elinluovutustahdon Kanta-palveluihin.
Suosittelemme, että tulostat tahdonilmaisusi ja toimitat sen terveydenhuoltoon, koska toistaiseksi tieto ei vielä siirry kattavasti terveydenhuoltoon.
PATINA 4/2015
5
EDUNVALVONTA
..oletko kuullu, että...
Tiedota
tehokkaasti
yhdistyksessäsi
Toimiva viestintä on elinehto yhdistystoiminnassa. Vastuut, välineet, tavoitteet ja
aikataulut täytyy olla selvillä viestinnän sujumiseksi.
JUHA SALONEN
Tampereen kansalliset seniorit ry
YHDISTYKSEN TOIMINNAN kannal-
ta on tärkeää, että jäsenkunta tietää kaiken oleellisen yhdistyksen
toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Toisaalta jäsenkunnalta saatava tieto ja toivomukset ovat oleellisia merkityksellisen toiminnan järjestämiseksi.
Yhdistyksen toiminnan tavoitteet voivat myös edellyttää tiedon
jakamista suurelle yleisölle ja viranomaisille.
Tiedottajan suurin haaste on tiedon perille menon varmistaminen.
Tiedon tulva on niin suuri, että erilaiset tiedotteet saattavat hyvinkin
jäädä vastaanottajalta lukematta.
Ei voine kieltää sitä, että suuri osa
yhdistyksen jäsenistä ei aktiivisesti
perehdy vastaanottamaansa tiedotusaineistoon. Tämän vuoksi tiedottamisen tapa on oleellinen tekijä sen
varmistamiseksi, että tieto on mennyt perille.
Erisuuruisten yhdistysten välillä on varmasti merkittäviä eroja tiedon perille saamisessa koko jäsenkunnalle.
Viestintä
vaatii suunnittelua
Tehokas tiedottaminen ja viestintä edellyttävät suunnitelmallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksessä on nimetty tiedottaja sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista hoitamaan.
Tiedottamisen suunnittelun keskeinen asia on se, kenen tulee saada
annettava tieto. Ennen tiedottamisen keinojen miettimistä olisi tarkkaan mietittävä myös mihin viestillä pyritään.
Viimeksi mainittu vaikuttaa erityisesti siihen, milloin viestin tulee
olla perillä.
Sisäisen tiedotuksen
eri kanavat
Paras tapa saada viesti perille on
kertoa se suullisesti suoraan vastaanottajalle. Tämä voi tapahtua
epävirallisissa tapaamisissa tai yhdistyksen eri tilaisuuksien yhteydessä läsnä oleville jäsenille.
Kirjallisten tiedotteiden lähettämisessä on aina se vaara, ettei vastaanottaja lue tiedotetta. Liian laajat
tiedotteet ovat erityisen alttiita lukematta jättämiselle.
Hyvä tapa olisi jakaa tietoa vähitellen. Ongelmana ovat kuitenkin
painamisen, monistamisen ja postittamisen kustannukset.
Tiedottamista sekä viestintää
auttaa suuresti, jos yhdistys on saanut käyttöönsä jäsenkunnalta näiden sähköpostiosoitteet. Ryhmäsähköpostin käyttö on tehokas tapa
viestiä nopeasti.
Kaikki jäsenet eivät kuitenkaan
käytä sähköpostia tai eivät halua antaa osoitettaan yhdistyksen käyttöön.
Myös yhdistyksen kotisivut ovat
käyttökelpoinen välinen tiedottamiseen ja viestintään. Tämä edellyttää kuitenkin jäseneltä omaa aktiivisuutta.
Sosiaalisen median käytön yleistyminen luo kokonaan uudenlaisia
Tehokas tiedottaminen ja viestintä
edellyttävät suunnitelmallisuutta.
tiedottamisen kanavia. Ei myöskään
sovi unohtaa mahdollisuutta käyttää kerhonvetäjiä sisäisen tiedottamisen kanavana.
Jäsenhankintaa ja
mediasuhteita
Ulkoisen tiedottamisen tavoitteena voi olla jäsenhankinta. Tässä tarkoituksessa voidaan laatia yhdistyksen esite, jossa kuvataan yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa sekä annetaan ohjeet yhdistykseen liittymiseksi. Esitettä voidaan jakaa mes-
sulla ja muissa sen kaltaisissa tapahtumissa.
Paikkakunnan koosta riippuen yhdistys voi luoda hyvät suhteet
paikallislehtiin ja saada palstatilaa
toiminnan ja tapahtumien esittelyyn. Myös yhdistyksen antamat julkilausumat voidaan saada julkisuuteen tätä kautta.
Myös sähköinen media on käytettävissä ulkoiseen tiedottamiseen.
Suhdeverkoston luominen on tärkeää ulkoisen tiedotuksen onnistumiselle.
EETU keskusteli
eduskuntaryhmien kanssa
ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat
eduskuntaryhmien edustajat 14. lokakuuta. Tapaamisessa esiteltiin EETUn kannanotto
valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Tilaisuudessa Kansallista senioriliittoa edusti
puheenjohtaja Tapani Mörttinen.
Lehtemme oli menossa painoon samaan aikaan kun tapaaminen oli eduskunnassa. Siksi emme ehtineet saada kansanedustajille jätettyä asiakirjaa Patinan tähän numeroon.
Kannanotto on katsottavissa sivulla www.eetury.fi – Lausunnot ja kannanotot.
MARJO PALOMÄKI
6
PATINA 5/2015
TEKNIIKKA
KUVA JUHA PELTONEN
Seppo Kurkinen (vas.), Seppo Lehto ja
Kaija Taitto ovat kaikki toimineet vapaaehtoisina vertaisoppaina jo pari vuotta.
Enterin neuvontapisteissä heiltä saa neuvoja
tietotekniikkaan liittyvissä asioissa.
Määrätäänkö kirjastossa tabletti?
Tietotekniikka kuuluu
mummolan
perusvarustukseen
Läppäri, tabletti vai lukulaite? Kodin tietotekniikan hankinnat voivat aiheuttaa harmaita
hiuksia kenelle tahansa. Jos hiukset ovat harmaat jo valmiiksi, kannattaa kääntyä vertaisneuvojien puoleen ennen ostoksille lähtöä.
JUHA PELTONEN
– EIHÄN me mitään määrätä, vaan jokai-
sen kohdalla mietitään ensin käyttötarkoitus. Sitten voidaan jotakin suositella,
Seppo Lehto vastaa kysymykseen, joko
tabletteja määrätään kirjastossakin.
Haastattelupäivänä hän päivystää yhdessä Kaija Taiton ja Seppo Kurkisen
kanssa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa Enter ry:n vapaaehtoisina vertaisneuvojina, jotka opastavat seniori-
ikäisiä tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä.
– Yleensä tänne tullaan oma laite mukana, ja sen käytössä on jokin ongelma,
Kaija Taitto kertoo.
– On heitäkin, jotka kysyvät mikä
tabletti kannattaisi ostaa, Seppo Kurkinen sanoo.
Käyttötarkoituksen mukaan
Tietotekniikka kuuluu nykyään mummolankin perusvarustukseen. Seniori-
ikäiselle tietokoneen toimintalogiikka
voi olla outo asia. On vaikea lähteä liikkeelle, jos ei tiedä mistä aloittaa.
Lapset ja lastenlapset haluavat usein
pitää yhteyttä isovanhempiin myös sähköpostilla ja kuvapuheluilla, ja pankkireissunkin voi tehdä kotisohvalla. Jonkinlainen tietokone siis tarvitaan.
– Usein laite on juuri lapsilta lahjaksi
saatu, Kaija Taitto tietää.
Laitevalinta kannattaa tehdä sen mukaan, mihin konetta aikoo käyttää. Jos
nettiselailu, sähköpostin käyttö ja kuvapuhelut ovat pääasiallinen käyttötarve,
taulutietokone eli tabletti on yleensä paras valinta. Sillä sujuu niin laskujen maksaminen kuin pasianssikin.
Tablettien hinnat alkavat parista sadasta eurosta, ja hintahaitari venyy lähemmäs tonnia.
Kannettava kirjoituskoneeksi
Paljon pöytäkirjoja rustaava yhdistysaktiivi taas tarvitsee kannettavan tietoko-
PATINA 4/2015
7
TEKNIIKKA
neen eli läppärin. Sillä on helpompi kirjoittaa ja käsitellä tekstiä, tulostaa asiakirjoja paperille ja siirtää
niitä tietokoneelta vaikka taskussa
kulkeville muistitikuille.
Kannettava tietokone on yleensä
vähän tablettia kalliimpi.
– Tietokoneella voi tehdä kaiken
minkä tabletilla, mutta ei toisinpäin, Seppo Lehto muistuttaa.
Silti kannettavakin tietokone
voi olla hankala pitää sylissä vaikka keinutuolissa, mutta pienemmän
tabletin kanssa kiikkuu kevyesti.
Kannettava tietokone on kirjan tavoin aukeava näyttöruudun ja
näppäimistön yhdistelmä, jota käytetään näppäimillä ja hiirellä.
Jos ennen sotia syntynyt henkilö
ei ole tottunut käyttämään tietokoneen hiirtä esimerkiksi aiemmassa työelämässään, voi hiiren liikuttelun motoriikka osoittautua ylivoimaiseksi. Myös paha käsien vapina
tekee hiiren korvien ”klikkaamisesta” juuri oikeassa kohdassa hankalaa. Silloin tabletin kosketusnäytön
tökkääminen voi olla helpompaa.
Tabletissa ei ole erillistä näppäimistöä, vaan sitä ohjataan koskettamalla näytön kuvakkeita ja
näppäinten kuvia.
– Sormella tökkiminenkin voi olla vanhukselle vaikeaa, mutta tökkimiskynä on hyvä apuväline, Seppo
Kurkinen neuvoo.
Tökkimiskynässä on pehmeä kumipää, jota kosketusnäyttö ei erota
ihmisen sormenpäästä.
Kaupassa kannattaa
vaatia palvelua
Tablettiinkin voi liittää näppäimistön, yleensä langattomasti. Siten voi
helpottaa pankkiasiointia tai pitkien viestien kirjoittelua. Tabletti
tunnistaa langattoman näppäimistön metrienkin etäisyydeltä heti
kun näppäimistöön kytketään virta. Edellyttäen, että tabletissa on
langattoman yhteyden tunnistus
päällä.
KUVA MICROSOFT
Isokokoinen puhelin, kuten kuvan Lumia 640 XL, on eräänlainen tabletin
ja kännykän välimuoto. Sillä hoitaa
sähköpostin ja esimerkiksi kuvien ottamisen ja lähettämisen, mutta tekstin tuottamiseen laite on hankala.
Enter ry
- Yhdistys eläkkeelle siirtyneille
ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa ja askarruttaa. Osa jäsenistä toimii vapaaehtoisina vertaisoppaina.
- Helsingistä vuonna 1997 alkanut toiminta levinnyt myös
Vantaalle, Espooseen, Keravalle, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle.
- 41 neuvontapistettä kirjastoissa ja palvelukeskuksissa, lisäksi
tietoiskuluentoja.
– Jos tabletin ja näppäimistön
ostaa samasta liikkeestä, voi hyvin
vaatia liikkeen myyjää tekemään
tarvittavat alkuasetukset. Silloin saa
laitteensa käyttövalmiina. Seniorikansalaiset eivät aina osaa vaatia,
Seppo Kurkinen harmittelee.
Enterin vertaisneuvojat ovat törmänneet myös tapauksiin, joissa
vanhus on joutunut selvän ylimyynnin uhriksi.
– Nettiliittymän mukana on saatettu myydä jokin viihdepalvelu
henkilölle, joka käyttää tietokonettaan vain perinteisenä läppärinä,
Kaija Taitto kertoo.
Käyttöjärjestelmä ja
nettiyhteys
Laitetyypin ohella tietokoneita voidaan jaotella sen mukaan, mikä
käyttöjärjestelmä niissä on. Käytännössä markkinoilla on kolme vaihtoehtoa.
Applen iPad-perheen tableteissa
on oma käyttöjärjestelmänsä, useat valmistajat käyttävät Androidia
ja kolmas vaihtoehto on Microsoftin Windows. Käytettävyydeltään
nämä ovat hyvin toistensa kaltaisia.
Valinnan voi tehdä esimerkiksi sen
mukaan, onko jokin järjestelmä entuudestaan tuttu.
KUVA SAMSUNG
Samsungin Galaxy XCover 3 –älypuhelimessa on mahdollista valita
helppokäytöisyystila, jossa voi säätää
kuvakkeiden ja tekstien kokoa suuremmaksi. Mukana on myös sanelutoiminta, joka lukee tekstin ruudulta.
Jos taskussa on jo Samsungin älypuhelin, kannattaa tabletinkin olla Android-pohjainen. Samaa järjestelmää käyttävät laitteet ymmärtävät toisiaan paremmin. Silloin esimerkiksi puhelimella otettujen kuvien siirtäminen tabletille on helpompaa.
Applen laitteiden suosio on lähtöisin helppokäyttöisyydestä, mutta ne ovat pääsääntöisesti vähän kilpailijoitaan kalliimpia.
Ilman nettiyhteyttä tietokone on
käytännössä pelkkä kirjoituskone.
Nettiyhteys ostetaan operaattorilta.
Kaikissa tableteissa ja läppäreissä on valmius muodostaa langaton
nettiyhteys. Se edellyttää, että laite sijaitsee muutaman kymmenen
metrin etäisyydellä tukiasemasta,
joka on esimerkiksi kiinteään puhelinpistokkeeseen kytketty kirjan kokoinen laite.
Kun asunnossa tai omakotitalossa on langattoman verkon tukiasema, pääsee kannettavilla laitteilla
nettiin missä tahansa huoneessa ja
vielä terassillakin.
Jos nettiin pitää päästä sieniretkellä tai kesämökillä, missä langatonta verkkoa ei ole, se tapahtuu
SIM-kortin avulla. Tableteissa on
yleensä valmiina paikka SIM-kortille samalla tavalla kuin kännyköissä.
Läppärin kylkeen saatetaan tarvita
avaimenperän kokoinen ”mokkula”,
jonka sisällä kortti on. Mutta jos älykännykkä on mukana, sitä voi käyttää langattomana tukiasemana niin
tabletille kuin läppärillekin.
Kuulokkeista on apua
Noin kymmentuumainen tablettinäyttö on sylietäisyydeltä riittävän suuri vaikka elokuvien katsomiseen, ja kuvan tarkkuus on yleensä silminnähden parempi kuin läppärissä.
Elokuvien ja tv-ohjelmien katseluun hankitun tabletin kylkeen kannattaa kiinnittää kuulokkeet, sillä ohuen tabletin sisäänrakennettu kaiutin on äänenlaadultaan surkea. Muutaman kympin hintaisilla kuulokkeilla avautuu aivan uusi äänimaailma, parempi kuin isonkaan television kaiuttimet pystyvät
toistamaan. Kuulokkeiden käytöstä
ei aiheudu häiriötä naapureille eikä
muille samassakaan tilassa oleskeleville. Jos oma kuulo on heikentynyt, ei ilman kuulokkeita pärjää.
Kun tablettiin kytkee kuulokkeet, sen omat kaiuttimet mykistyvät ja äänenvoimakkuuden säädin alkaa vaikuttaa kuulokkeisiin.
Tämä kannattaa muistaa kuulokejohtoa irrotettaessa: Jos laitteessa on elokuvan toisto käynnissä, kuulokepiuhan irrottaminen räväyttää tabletin omat kaiuttimet päälle sillä voimakkuu-
Tabletti kuten kuvan iPad Mini 4 sopii
nettiselailuun, sähköpostin käyttöön,
kuvapuheluihin, laskujen maksuun ja
vaikkapa pasianssin pelaamiseen.
della, mille ne oli säädetty kuulokkeet kytkettäessä.
Kuulokkeista on hyötyä myös videopuheluissa. Silloin kannattaa
hankkia malli, jonka piuhassa on
pieni mikrofoni heti korvan alapuolella.
Kuulokkeita ostaessa pitää varmistaa vain, että liitinpistoke on
omaan laitteeseen sopiva. Käyttötarkoitus kannattaa pitää mielessä jo ennalta. Jos kuulokkeita haluaa pitää mukana kodin ulkopuolella, on kätevintä valita taskuun taittuvat.
Lukulaite riittää kirjojen
lukemiseen
Innokkaalle lukijalle paras apuväline saattaa olla lukulaite. Tabletin
näköisen laitteen ainoa käyttötarkoitus on tekstien lukeminen, siksi lukulaitteet ovat yleensä helppokäyttöisiä.
Lukulaitteen muistiin mahtuu
tuhansia kirjoja. Ne ladataan laitteeseen piuhaa pitkin esimerkiksi omalta nettiin yhteydessä olevalta
tietokoneelta tai kirjaston latauspalvelussa. Kalliimmissa laitteissa on
oma langaton verkkoyhteys.
Sähköisten eli e-kirjojen lukemiseen tarkoitetun laitteen näyttö on
usein mustavalkoinen niin kuin kirjan sivukin on. Siksi se on halpa valmistaa. Riittävän hyvän lukulaitteen
saa alle satasella.
Lukulaite on paksua kirjaa kevyempi pitää kädessä, ja on siksi monelle vanhukselle helpompi. Sivujen
kääntämiseenkään ei tarvita sorminäppäryyttä, se kun onnistuu nappia painamalla tai kosketusnäyttöä
hipaisemalla.
Laitteen näyttöruutu voi olla heijastamaton ja ulkoilmassakin näkyvä tai taustavalollinen niin kuin
tableteissakin. Huononäköiselle jälkimmäinen vaihtoehto on yleensä
parempi. Lukulaitteella kirjainten
kokoakin voi säätää suuremmaksi,
toisin kuin paperikirjoissa.
KUVA APPLE
8
PATINA 5/2015
TEKNIIKKA
”Paina
entteliä
kaks
keltaa...”
OSSI KURKI
Muuramen kansalliset seniorit ry
KESÄPAIKKAMME NAAPURIN pikkupoika
ehdotti päiväkodin tädille:
– Paina entteliä kaks keltaa, kyllä se
siitä aukee, kun täti tuskaili tietokoneen
kanssa etsiessään lapsille luvattua ohjelmaa päiväkodin koneelta.
Pikkupojan neuvo auttoi, haettu ohjelma pullahti heti kuvaruutuun!
Tapausta voidaan hyvin pitää tämän
päivän kuvana tietotekniikasta ja meistä seniori-ikään tulleista. Olemme se sukupolvi, jonka aikana tietotekniikka tuli niin työssä kuin kotonakin jokapäiväiseksi. Meille se oli ihme, epätodellinen ja
suhtautumisemme sen mukainen.
Nykynuorisolle se kuuluu elämään
kuin leipä ruokapöytään, he puhuvat
it:stä ja mobiililaitteista, heillä on somet,
mailit, chatit, pelit ynnä muut ja virtuaalimaailma, missä he elävät.
Jokainen heistä näpyttelee älypuhelintaan alinomaan; ovat ”hartaasti puhelinrukouksessa”, niinkuin toimittajakollegani Aino Suhola totesi yhdessä kolumnissaan.
Työssä käyville IT edustaa jokapäiväistä työtä, mahdollisuutta hoitaa asioita nopeasti ja vähemmällä vaivalla. Se on
myös verraton sosiaalisen elämän väline.
Ikääntyneille se on ollut lähinnä painajainen: ”Pitääkö minun vielä opetella
tietokoneen käyttö, jos en enää saakaan
raha- tai muita asioitani muuten hoidettua?”
On tavallaan kehityskulun ennätys, että reippaan miespolven aikana on tietotekniikan vallankumous iskenyt läpi
niin, niin ettei enää edes muista sitä aikaa, kun tietokoneista ei meillä tiedetty mitään.
Ensimmäinen tietokone sanomalehti Keskisuomalaiseen hankittiin kirjapainon käyttöön 1970-luvun alussa. Se
oli pyykkikoneen kokoinen kaappi ja sen
muistikapasiteetti peräti kahdeksan kiloa.
Tietokone osasi jakaa reikänauhalle kirjoitetun tekstin annettuun palstaleveyteen ja tulostaa uuden reikänauhan, mikä sitten syötettiin metallilatomakoneelle ja kone raksutti ilman latojaa siitä valmista ladelmaa. Se oli konelatojien ammattikunnalle lopun alkua.
Vajaat parikymmentä vuotta ehti kulua tästä, kun lehden toimituksessa opeteltiin kirjoittamaan juttuja ”näyttöpäätteellä”. Toimittajien koulutus tähän uuteen ”kirjoituskoneeseen” oli sitten oma
lystinsä, vanhemmat toimittajat juoksivat karkuun, kun olisi pitänyt tulla koulutukseen.
Kävipä jopa niin, että eräs työntekijä oli aina sairas, kun hänen koulutuspäivänsä oli vuorossa. Hän kertoi, että piti
mennä keskussairaalaan ”kusemaan pulloon”, kun oli niin huono olo aamulla.
Vastaanotolle hän meni polkupyörällään ja poljettuaan keskussairaalan rinteen ylös, hänen sydämensä läpätti niin
nopeasti, että sai taas muutaman päivän
sairauslomaa.
Nuoremmat toimittajat olivat tunnollisimpia ja osallistuivat vuorollaan koulutukseen, mutta kaikki eivät kuitenkaan alkaneet heti kirjoittamaan juttujaan näyttöpäätteelle. Luomiskyky kuulemma kärsi, kun piti koko ajan miettiä, mitä nappulaa painaa, ettei tuhoa kirjoitustaan.
Sattuipa koulutuksen aikana pieni työpoliittinen selkkauskin, kun talon huoltoinsinööri antoi ohjeita eräälle
naistoimittajalle.
Laitteet olivat silloin erittäin herkkiä
staattiselle sähkölle ja niin kyseisen naistoimittajan näytölle kirjoittama juttu katosi, kun hänen sormistaan räpsähti kipinä. Apuun huudettiin huolto ja ihmeteltiin suureen ääneen, että minne juttu
nyt katosi.
Huoltoinsinööri totesi sähkökipinän
aiheuttaneen katoamisen ja kehotti pilke silmäkulmassa toimittajaa seuraavan
kerran kirjoittaessaan panevan kumisaappaat jalkaansa ja istuvan lakkapintaisella tuolillaan ilman housuja!
Tämä oli naistoimittajalle niin kamala loukkaus, että hän vaati heti toimitusosastoa julistamaan toimitukseen loppupäiväksi istumalakon.
Meistä seniori-ikäisistä moni on jou-
tunut kokemaan tietokonetta opetellessaan kauhun kuin myös hyvän olon tunteita, mutta meidän oli ja on kestettävä niitä.
On vain voitettava pelko ja painettava
hammasta purren käytön alkeet pääkoppaamme, sillä enää ei karkuun juokseminen auta. Sekin on vielä kestettävä, että lasten lapsemme ovat meille parhaita
tietokoneen käytön kouluttajia.
TESTAA LEIJONA-SENIORISKOOTTERIA KOTONASI ILMAISEKSI!
SAATAVILLA TÄYSI TALVIVARUSTELU, EI ENÄÄ
LIUKASTELUA!
SOITA! 02 480 9060
n
ne ien tyyl te
l
in oo
o
En yt nä orisk
n eni !
h
nä tä s eria
t
s
kä
LÄHDE KYLPYLÄLOMALLE VIROON
Emme peri
palvelumaksua!
Puh. (03) 45 800
ma-pe klo 9-17
ikaalistenmatkatoimisto.fi
• värit:
• sähkökäyttöinen, helppo!
• huippunopeus 15 tai 25
• et tarvitse ajokorttia
• kootaan Turussa, toimitus
kotiisi asti 10 pv testiin
• toimitus koko Suomeen
• takuu 2v, helppo huolto
• soita meille, kerromme
lisää! 02 480 9060 (pvm)
• Hinta alk. 1990 €
tai 99€/kk (24kk)
Uutuus! Joulutorit:
Tallinnassa ja Tartossa: 10.-13.12.
169
Paketeissa laivamatkat, majoitus, kuljetukset Virossa (ei Kalev Spa),
puoli- tai täysihoito (*täysih.). Alk. hlö 2hh. Liityntäkuljetukset +30€ / hlö.
1 yö Tallinna, 2 yötä Tartto
Hinta alk. hlö 2hh.
4 päivää, to-su
Joulumatkoja Tallinnaan, Pärnuun,
Tarttoon, Riikaan ja Vilnaan. Kysy lisää!
Viiking 29.10.-12.11. 209
Fra Mare* 15.10.
233
Tervis
22.10.,
29.10.
239
s
nu
aan-alen
Ystävä muk is -kylpylöissä Grand Rose 22.10... 249
di
ra
Tervis ja Pa lähdöillä!
Laulasmaa 29.10... 219
syksyn
Kysy lisää!
Paradiis 29.10., 5.11. 229
5 päivää, su-to
8 päivää, su-su / to-to
Viimsi 1.11.-29.11. 239
Viiking 1.11., 8.11. 239
Tervis 8.11., 15.11... 249
Kalev Spa 18.10... 279
Fra Mare* 25.10... 248
Paradiis 25.10., 1.11. 259
Grand Rose 1.-29.11. 299
Paradiis 22.10.-1.11. 389
Laine* 29.10.
364
Tervis 29.10.-15.11. 369
Viimsi 1.11.-29.11. 349
Viiking 1.11.-12.11... 369
Joulu kylpylässä
Alk. hlö 2hh, puolihoidolla (*täysihoito)
Tervis, 4pv
Paradiis, 4pv
Viimsi, 5pv
279
289
359
Fra Mare, 8pv
Viiking*, 8pv
Tervis, 8pv
459
459
469
PATINA 4/2015
9
TEKNIIKKA
HEINI RÖYSKÖ
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
DIGITAALISEN TEKNOLOGIAN kehitty-
minen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori Matti Pohjolan mukaan
kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan automatisoimaan.
– Pankkitoiminnassa tapahtuu
työnjakoa automatiikan ja ihmistyön kesken: ihmiset erikoistuvat
siihen, missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet ovat hyviä.
Koneet ovat hyviä rutiinihommissa,
Pohjola tiivistää.
Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska
kilpailu yksinkertaisista palveluista
kuten sähköisistä maksupalveluista
kiristyy. Palveluiden digitalisoituminen merkitsee pankkien toimihenkilöiden vähentymistä entisestään:
enää ei tarvita toimihenkilöitä hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä.
Laskut hoidetaan itse tai internetohjelma tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta. Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen
verkkopankkiin, tulevaisuudessa
niin ei todennäköisesti ole.
Myös pidemmälle jalostetut
pankkipalvelut, kuten lainan hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy annettujen tietojen perusteella selvittämään lainanhakijan
maksukyvyn.
Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ, pankit keskittyvät alueille, jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja.
Asiakaskohtaiset, räätälöidyt sijoituspalvelut ovat palveluita, joita
on vaikea automatisoida.
– Mikäli sinulla on mittavia sijoitustarpeita, ei niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy
käydä asiantuntijan kanssa läpi keskustellen, Pohjola painottaa.
Uudet maksutavat
haastavat pankit
Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta yhä joustavammiksi. Palveluita käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä
tahansa.
Pohjola painottaa, että älypuhelimen ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina yhä tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden käyttäjille. Vaikka osa eläkeläisistä käyttää pankkipalveluita sähköisesti, se
tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen.
– Suomalaiset pankit ovat jo tällä hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa. Palveluita on tarjolla, jos
niitä vain osaa käyttää.
Pankkien tarjoamien maksupalveluiden rinnalle on noussut ja nousee yhä uusia maksupalveluita.
Digitaalinen maailma rakentuu digitaalisten alustojen päälle, joita ovat
esimerkiksi Facebook, verkkokaupat,
ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös
erilaisia maksupalveluita: voit muun
muassa maksaa lukuisia palveluita
puhelinlaskusi yhteydessä.
Pankkipalvelut
murroksessa
– raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin
Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli älypuhelimen
tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi finanssialan digitalisaatioon perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjolan.
Mitä enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa Facebookissa on
tarjolla, sitä enemmän sinne tulee
myös asiakkaita. Facebookilla on 1,5
miljardia käyttäjää maailmassa.
Mitä enemmän alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on
tulla sinne palveluntarjoajaksi. Kun
muutkin kuin pankit voivat tarjota
maksupalveluita, se helpottaa asiakkaiden elämään. Heidän ei tarvitse
siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle, vaan henkilö voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta.
Pankeilla on valttikortti
murroksessa
Professori Matti Pohjolan korostaa,
että pankit ovat turvallisia paikkoja
hoitaa raha-asioita, sillä pankit eivät
myy tietoja asiakkaistaan muille.
Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä mielessä
yhtä turvallisia. Ne saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja myydä tiedot
kolmannelle osapuolelle.
Useat internetyritykset elävät
sillä, että ne hankkivat internetin
kautta tietoja ihmisistä ja heidän
verkossa tekemistään ostoksista.
Pohjolan mukaan tiedonkeruulla on kuitenkin myös positiivinen
puolensa: Kun palveluntarjoajilla
on tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä toimiva kirjakauppa
tarjota asiakkaalle paremmin tietoa
kirjoista, jotka tätä kiinnostavat.
Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn projektipäällikkö Heini
Röyskö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus -hankkeen 2016–
2018 painopisteistä.
10
PATINA 5/2015
TEKNIIKKA
”Taasko pitäisi katsoa
lisätiedot netistä…”
Senioreille on tarjolla monenlaista apua tietotekniikkaan tutustumiseen.
KUVA VTKL
VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO
VALTAKUNNALLISTA SENIORSURF-PÄIVÄÄ
vietettiin 6. lokakuuta. SeniorSurf-päivän tarkoituksena oli rohkaista ikääntyviä ihmisiä tutustumaan tietotekniikkaan ja nettiin.
Vanhustyön keskusliitto toimii tapahtuman koordinaattorina ja erilaisia opastus- ja muita tapahtumia oli ilmoitettu
SeniorSurf-päivään jo yli 170.
Opastusta tarjosivat muun muassa
useimmat kirjastot sekä ikääntyneiden
ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi perustetut yhdistykset. Vanhustyön keskusliitto tuottaa yhteistyökumppaneineen opastusmateriaaleja ja kehit-
tää vertaisopastustoimintaa.
Opastustoiminnan laajentamiseksi ja kehittämiseksi Vanhustyön keskusliitto on tehnyt viisiosaisen videosarjan ikääntyneiden ihmisten motivointiin ja rohkaisuun tietotekniikan käyttöön liittyen.
Videot on julkaistu ja käytettävissä liiton nettisivuilla vtkl.fi/
seniorsurf>opastusmateriaaleja surffai­
lijoille. Videot eivät opasta, vaan esittelevät tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia.
Puoli miljoonaa senioria
ilman nettiä
Kun yhteiskunta siirtyy entistä laajem-
min sähköisiin palveluihin jalkoihin
jäävät helposti he, joilla ei ole internet hallussaan. Suomessa
on edelleen noin puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, joilla ei ole nettiä käytössään
tai he eivät osaa sitä käyttää. Asioiden hoitaminen ja
tiedonhaku verkossa alkavat
olla elinehtoja tämän päivän
Suomessa.
– Hyvät keinot ikääntyneiden ihmisten saamiseksi verkkoon ovat rohkaisu,
motivointi sekä opastaminen. Jos haluamme ikääntyneiden ihmisten käyttävän sähköisiä palveluja, tulee yhteisesti panostaa heidän opastukseensa. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat mainio voimavara tässä asiassa, sanoo projektisuunnittelija Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta.
Monella paikkakunnalla eri puolilla
Suomea on jo käynnistynyt nettiopastustoimintaa.
– Järjestöjen ja muiden yhteisöjen
tuottamat opastukset ovat saaneet hyvä
alun, tahtoa asian edistämiseen tarvitaan
kuitenkin jatkossa vielä paljon monelta
eri tasolta ja taholta, Etelämäki lisää.
Tekniikka tarjoaa
paljon kaikkea kivaa
Monet ikääntyneet ihmiset harmittelevat tiedon siirtymistä internetiin. Usein
uutisten lopussa kehotetaan katsomaan
lisää aiheesta nettisivuilta. Matkaliput
PIIRROS VTKL
pitäisi ostaa verkosta, tehdä kaikki ajanvaraukset ja muu omien asioiden hoitaminen internetin kautta.
Ärsyyntyminen voi viedä voiton, mutta sille ei kuitenkaan kannata antaa periksi. Ihminen oppii, kun vaan haluaa.
Internetistä voi tehdä itselleen myös hyvän ystävän. Internetiä voi käyttää juuri niin kuin haluaa, siellä voi maksaa laskut tai sitten etsiä vinkkejä vaikkapa onkikalojen fileointiin tai kesä(sade)hatun
ompelemiseen.
Nettisurffailuun ja tietotekniikan
käyttöön kannattaa pyytää apua. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin istuskella ystävän kanssa puistonpenkillä tutkimassa yhdessä tablettitietokoneen saloja? Jos jo osaa, niin omaa apua kannattaa
myös tarjota.
t
Tunnelmalliseelällä
euruss
K
t
u
l
u
o
j
u
k
ik
p
Pikkujoulupakettiimme sisältyy
• Herkullinen, oman keittiön valmistama Joulupöytä ja alkuglögi
• Tanssit huippuesiintyjien tähdittämänä
• Illan muu ohjelma
PIKKUJOULUPAKETIT alk. 42€/hlö
Järjestämme ryhmille myös arkipäivien pikkujouluja, kysy lisää!
Ryhmien tarjouspyynnöt: myyntipalvelu@hotellikeurusselka.fi
HOTELLI
KeurusseIkä
Tervetuloa!
Puh 014 75 100 • myynti@hotellikeurusselka.fi
Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu • www.hotellikeurusselka.fi
PATINA 5/2015
11
TAPAHTUMIA
KUVAT PENTTI ARVELA
Suomen mielenterveysseuran emerita-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti
otti yleisön haltuunsa
huumorin avulla.
Kannelkuoro oli toinen Seniorimessussa esiintyneistä kuoroista.
Seniorimessu oli
kirkkopäivän kohokohta
Turun kansalliset seniorit toimi Varsinais-Suomen kansallisen senioripiirin kirkkopäivän
järjestäjänä 17. syyskuuta. Päivää vietettiin Mikaelin seurakunnan seurakuntakodissa ja
Mikaelinkirkon suojissa.
SEPPO LEIVO
Turun kansalliset seniorit ry
AAMUPÄIVÄN OHJELMA käynnistyi piirin
puheenjohtaja Aila Harjanteen ja Mikaelin seurakunnan kirkkoherran Jouni Lehikoisen yhdessä pitämällä päivän avauksella.
Turun kansallisten senioreiden Kannelkuoro esiintyi ohjelmien välissä ja esitti muun muassa monille turkulaisillekin
melko tuntemattomaksi jääneen sävelmän Laulu Turulle.
Aamupäivän ehdottomasti valovoimaisin esiintyjä oli Suomen mielenterveysseuran emerita-toiminnanjohtaja Pirkko
Lahti, joka oli valinnut aiheekseen Hyvän
elämän lähtökohtia.
Lahti on ollut monien kriisien selvittelyssä keskeinen toimija ja kokemuksia on
kertynyt sen mukaisesti. Sijoittamalla sinänsä vakavien asioiden käsittelyyn mukaan huumoria Pirkko otti yleisön ja tilan
täydellisesti hallintaansa.
Aamupäivään kuului myös Turun ja
Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen uunituoreen johtajan Teemu
Hällin esitys diakoniatyön nykyisyydestä.
Hän kertoi myös usean vuoden työrupeamastaan Lontoon suomalaisen merimieskirkon johtajana.
Messussa vuorottelivat
musiikki ja puhe
Seniorimessuun lähetettiin kutsuja myös
Turun muille eläkeläisyhdistyksille välitettäviksi niiden jäsenille. Kovin runsaasti
ei tätä yleisöä paikalle tullut, mutta yritystä kuitenkin oli saada eri eläkeläisyhdistyksiä saman asiaan ääreen.
Nythän on käynnistymässä EETU ry:n
hanke Eläkeläisten osallisuus, johon myös
tarvitaan yhdistysten rajojen ylittämistä.
Iltapäivän osuutta siirryttiin seuraamaan Mikaelinkirkkoon, joka on arkkitehti Lars Sonckin luomus uransa alkuajoilta.
Turun museokeskuksen tutkija Kaarin
Kurri selosti asiantuntemuksella kirkon
suunnittelun ja rakentamisen vaiheita ja
esitteli myös erittäin kiinnostavasti kirkon sisustuksen moninaista koristelua.
Seniorimessu oli koottu ohjelman
kautta monipuoliseksi kirkollishenkiseksi kokonaisuudeksi, vaikka sana ”messu” ei tässä yhteydessä merkinnytkään ta-
Joulu 2015 Rooma • Kielikurssi Cava dé Tirreni tammikuu
Venetsia helmikuu • Pääsiäismatka Apulia
Lago Maggiore toukokuu • Bach ja Luther Weimar toukokuu
Italian oppaana legendaarinen Silja Tuominen
Kielikurssi Elina Suolahti, Saksa S-L Aalto
RÄÄTÄLÖIMME MYÖS RYHMÄMATKOJA EUROOPPAAN!
Matka-Rasila Oy / VOYAGE ELEGANTISTI EUROOPPAAN
www.elegantistieurooppaan.fi puh: 050 27 33 / Tarja Rasila
Emeritus-arkkipiispa
Jukka Paarma puhui kirkon
haasteista tänä päivänä.
vanomaista kirkollista tapahtumaa. Mikaelinkirkko muodosti upean taustan ohjelmalle, jossa vuorottelivat musiikki ja
puhe.
Seppelpartio lähetettiin Turun hautausmaan sankariristille mukanaan kirkkopäivien viesti.
Kaksi kuoroa kietoi
yleisön säveliinsä
Seniorimessun musiikista vastasivat Kannelkuoro ja turkulaisen 100-vuotiaan
mieskuoron ”Laulun ystävien” Weteraani Weljet.
Kannelkuoron osuus oli tässä yhtey-
dessä hieman tavallisuudesta poikkeava,
sillä kuoro esitti kaksi negro spirituaalia:
Öin ja päivin ja Souda rantaan Jordanin.
Emeritus-arkkipiispa Jukka Paarma
käsitteli puheessaan aihetta Suomen luterilainen kirkko tämän ajan haasteiden
edessä monipuolisesti ja syvällisesti.
Tilaisuuden päätteeksi Kannelkuoron johtaja Tiina Lustig esitti aikoinaan Louis Armstrongin tunnetuksi tekemän laulun What a Wonderful World. Mikaelin seurakunnan kanttori Marko Hakanpää hoiti taidokkaasti oman osuutensa tilaisuuden muusta
musiikista.
12
TAPAHTUMIA
PATINA 4/2015
Neljä vuosikymmentä
senioritoimintaa
Urjalassa
Urjalan Kansalliset Seniorit juhlivat pyöreitä vuosia loppukesästä.
KUVA KAUKO KERÄNEN
AULIKKI JALAVA
Urjalan kansalliset seniorit ry
ELOKUUSSA VIETETTIIN Urjalassa Säätiötalolla merkit-
tävää juhlaa, kun Urjalan Kansalliset Seniorit täytti 40
vuotta. Talo oli täynnä paikallisia juhlijoita; mukana oli
myös kunnan sekä muiden paikallisten seniorijärjestöjen edustajia onnittelemassa juhlijaa.
Juhlapuhuja, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen kiitteli juhlivaa yhdistystä ja sen
johtoa siitä, että Urjalassa on järjestetty senioreille paljon mielekästä ja jäsenten toiveet huomioon ottavaa toimintaa.
Myös historiikissa korostettiin toiminnan monipuolisuutta. On puhuttu tietenkin edunvalvonta-asioista ja senioreiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidosta, mutta on ollut myös monenlaisia hauskoja ja hyödyllisiä aktiviteetteja.
On saatu seniorit yhteen tapaamaan toisiaan, virkistymään ja myös oppimaan monenlaista.
”Kannattaa siis tehdä välillä historiikki. Muuten ei
muistaisi, mitä kaikkea on puuhattu.” Näin todettiin
historiikissa kokoavasti.
Varsinainen jäsenistön kokoaja on ollut Risto Vuori, jo 14 vuotta senioreja luotsannut, sekä tietysti hänen
puolisonsa Raija Vuori. Edunvalvonta on puheenjohtajan sydämenasia, mutta myös kaikki virkistystoiminta
palvelee samaa päämäärää, jäsenistön hyvinvointia.
Ansioistaan palkittiin Raija Vuori, Antti
Jokela, Alpo Rekunen ja Risto Nikkilä.
KUVA EEVA REPO
Lukijan
kuva
SAKARI VÄNTTINEN
Savonlinnan kansalliset seniorit ry
SAVONLINNAN KANSALLISET seniorit tekivät syyskuussa
ruskamatkan Lappiin ja seilasivat palan Hurtigrutenia
eli Tromssasta Kirkkoniemeen. Paluumatkalla poikettiin katsomassa Hiljaista kansaa Suomussalmella Lassilan pellolla. Edessä äänekkäämpi senioriporukka ja takana Hiljainen kansa.
PATINA 5/2015
13
TAPAHTUMIA
25 kasvun vuotta juhlan
aiheena Ylöjärvellä
Ylöjärven seurakuntakeskukseen kokoontui noin 100 senioria juhlimaan yhdistyksemme
25-vuotista taivalta ja kukittamaan syntymäpäiväsankareita elokuussa.
KUVA PENTTI SÄYNÄVÄJÄRVI
JORMA SINISALO
Ylöjärven seniorit ry
KUN VUONNA 1990 muutamat ylöjärve-
läiset kokoontuivat perustamaan omaa
eläkeläisyhdistystä, haavekuvissakaan
tuskin oli nykyinen, lähes 170 jäsenen senioriyhdistys. Perustajajäsenille oli tavoitteena luoda yhdistys, joka olisi kohtaamispaikka jäsenilleen.
Nyt kymmenen kerhon, niin ruumiillisen kunnon kuin henkisen vireyden ylläpitäjät ja kehittäjät, kuukausitapaamiset, kulttuuri-ja virkistysmatkat sekä
juhlat elävöittävät ylöjärveläisten seniorien elämää.
Juhlamme avaussanat lausui puheenjohtajamme Veli-Matti Östring. Hän
painotti yhdessä toimimisen ja lähimmäisistä huolehtimisen tärkeyttä. Elämänmyönteisyys, suoraselkäisyys, vastuun ottaminen itsestä ja lähimmäisistä sekä perinteiden kunnioittaminen ja
vaaliminen ovat toimintamme perusta,
kiteytti puheenjohtaja.
Tervetulotoivotuksen lopuksi hiljennyimme kunnioittamaan vuoden aikana
poisnukkuneita senioreja.
Historiikin esitteli sihteerimme Maiju Kaatranen. Hän loi tiiviin katsauksen
menneisiin vuosiin ja kertoi yhdistyksemme vakaasta kasvusta ja toiminnan
laajenemisesta.
Piiri on tukena yhdistyksille
Liittomme puheenjohtaja Tapani Mörttinen onnitteli kaksikymmentäviisivuotiasta yhdistystä, ansiomerkkien saajia ja
kukitettuja merkkipäiväsankareita. Hän
muistutti, että olemme merkittävä voimavara yhteiskunnassamme.
Veikko Tanttu säestäjänään
Eeva Metsähonkala esitti
Sibeliuksen yksilauluja.
Juhlakahvien jälkeen Pirkanmaan
kansallisen senioripiirin tervehdyksen
toi piirin puheenjohtaja Sirkka Juva.
Hän painotti, että piiri on tukena yhdistyksille, mutta ilman yhdistysten aktiivisuutta piirin toiminta ontuu.
Puheiden lomassa yhdistyksemme
kuoro Eeva Metsähonkalan johdolla lauloi Sibeliuksen perinteisiä ja meille kaikille rakkaita lauluja. Kuoron solistina oli Veikko Tanttu. Hän esitti myös
vakuuttavalla tavallaan kolme Sibeliuksen säveltämää yksinlaulua.
Juhlan lopuksi seurakunnan Pappilan Perhetalon toiminnanjohtaja Hanna Rienoja esitti onnittelunsa. Hän toi
esille arvostuksensa seniorien toiminnasta ja painotti lähimmäisistä huolehtimista. Myös senioriyhdistyksen ja seurakunnan hyvän yhteistyön merkitystä
hän arvosti.
Päätimme juhlamme arvokkaasti Hämäläisten laulun sävelin.
Kirkkopyhä sykähdytti
Nokialla
Pirkanmaan kansallisen senioripiirin perinteistä
kirkkopyhää vietettiin Nokialla syyskuun lopussa.
VÄINÖ SIMOLA
Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry
NOKIAN KIRKKO on juhlava ja kaunis niin
sisältä kuin ulkoa. Sen muodossa ja tunnelmassa näkyy vahvasti pääsuunnittelija C. L. Engelin kädenjälki.
Komealle harjulle vuonna 1837 valmistunut tiilikirkko edustaa uusklassista
tyyliä. Rakennuksen esikuvana on ollut
Rooman Pantheonin temppeli täysympyrämuotoineen ja koko kirkon peittävine kattokupoleineen.
Kirkkopyhän ohjelma alkoi kello 10
messulla, jonka toimittivat kirkkoherra Lauri Salminen ja kappalainen Timo Uotila. Kanttorina oli Markku Haavisto.
Messun jälkeen tutustuttiin kirkon
alakerrassa olevaan laajaan kirkkomuseoon. Museossa oli hyvin kattava ja arvokas kokoelma eri aikakausilta ehtoollisvälineistä kirkkotekstiileihin ja jalkapuihin.
Juhlintaa seurakuntatalolla
Juhlaohjelma alkoi Nokian kansallisten
seniorien puheenjohtajan Pirkko Hällin
tervehdyssanoilla.
Hän toimi myös juhlan juontajana.
Laulettiin yhteislauluja Timo Uotilan
johdolla ja säestyksellä. Trio Tazzi ja Nokia Quartet esiintyivät. Vesa Vaittinen
lausui runoja.
Lopuksi esiintyi vastaperustettu Nokian kansallisten seniorien oma kuoro
johtajanaan Elina Koivula. On ollut hieno saavutus saada kokoon yli kahdenkymmenen hengen kuoro yhdistyksen
omista jäsenistä.
Juhlan päätöspuheenvuoron käytti piirin puheenjohtaja Sirkka Juva kiittäen ohjelmien esittäjiä ja hyvin onnistuneen kirkkopyhän järjestämisestä vastanneita Nokian kansallisia senioreita.
Kirkkomuseossa seniorit
tutustuivat laajaan kokoelmaan eri aikakausilta.
KUVA PENTTI ORAVASAARI
Komea Nokia Quartet
esiintyi kirkkopäivässä.
14
PATINA 5/2015
TAPAHTUMIA
Lukijan
kuva
MATTI HIETALA
Vaasan kansalliset seniorit ry
KUHILAS-TAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN 31. elokuuta
Kalajoen Himangalla. Pekka Tuorilan maatilalla viljaa leikattiin maanantaina wanhaan malliin
sirpillä. Sidotut ruislyhteet aseteltiin kuhilaiksi
ja päälle nostettiin ylösalaisin käännetty lyhde.
Tämän näytösluonteisen tapahtuman yleisö sai
nauttia nisukahvit ja maistaa sahtia. Talkooväelle lämpeni myös sauna.
Kuoro kokoaa
seniorit
Serenad-kuoro on toiminut Keravalla jo vuosikymmeniä – tuoden laajasti hyvinvointia
ja iloa jäsentensä ja kuulijoidensa elämään.
ULLA PETLIN-PITKÄNEN
Keravan kansalliset seniorit ry
SERENAD-KUORO ON yksi monista Kera-
Serenad-kuoron kevätjuhla oli omistettu ruusuille. Ohjelmistossa olivat
muun muassa Ruusunnuppu sekä koko
kansan rakastaman Miljoona ruusua.
van kansallisten seniorit ry:n kerhoista.
Se kokoontuu Hyvinvointikeskus Viertolassa joka toinen viikko.
Harjoitukset aloitetaan aina kropan
lämmittelyllä eli erilaisilla venyttelyillä ja äänenavauksella. Johtajana toimii
Leena Ryynänen ja yhdyshenkilönä
Ritva Ihamäki.
Kuoro on saanut alkunsa jo 1979.
Nousujohteisella kuorolla oli ilo 2003
saada johtajakseen todellinen kuorolaulun moniottelija, musiikkiluokkien opettaja, Leena Ryynänen. Leena muisteli olleensa kymmenen vanha,
kun opettaja Niinisalon Kansakoulussa
ojensi käteen ääniraudan – ja siitä lähtien hän on aina jotain kuoroa johtanut!
Serenad-kuoro esiintyy yhdistyksen tilaisuuksissa. Ohjelmisto on huikea! Johtajamme valitsee laajasta valikoimasta kuhunkin tilaisuuteen ja vuodenaikaan sopivat laulut.
Syksyllä aloitetaan adventti-, itsenäisyys- ja joululaulujen työstäminen.
Tammikuussa laulamme perinteisessä syntymäpäiväjuhlassa vuoden aikana merkkipäiviään viettäneiden jäsenten kunniaksi.
Pääsiäisen aikaan laulamme myös
kirkossa, mikäli se sopii seurakunnan
ohjelmaan. Vuosi huipentuu kevätjuhliin.
Laulaminen saa
ihmisen kukkimaan
Keväällä 2015 juhla oli omistettu ruu-
sulle. Ruusu on vuosituhansia ollut taiteilijoiden ja säveltäjien rakkauden ja
innoituksen lähteenä.
Myös kansallisten senioreiden puheenjohtaja Anja Hänninen viritti
kuulijat kauniisti ruusuisiin tunnelmiin
tervetuliaissanoissaan.
Kun kuorolaisilta kysyy, mitä toiminta heille on antanut, ovat vastaukset
seuraavan laisia: laulamisen iloa, hyviä ystäviä, yhdessä tekemisen ja onnistumisen riemua, henkistä ja ruumiillista terveyttä, aivotoiminnan vireyttä,
mielenrauhaa, elämyksiä, haltioitumista ja elämän rakentumista positiiviseen
suuntaan. ”Kuoro meidän some”.
Tuon kaiken lisäksi minä 46 vuotta
kuoroissa laulaneena, musiikinvarhaiskasvattajana, sanoisin vielä, että tutkimusten mukaan laulaminen voi jopa
pidentää ikää useilla vuosilla!
Se voi alentaa verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti sydämensykkeeseen ja kipumolekyyleihin. Olen kuullut erään professorin sanoneen terveysvaikutuksen olevan verrattavissa
liikunnan tai laihduttamisen tuomiin
vaikutuksiin!
Se on väylä alitajuntaan. Laulujen on
todettu säilyvän ihmismielessä kauimmin. Lapsuudessa opitut laulut voivat
lohduttaa vielä vanhuudessakin. Siksi on tärkeää laulaa jo dementoituneellekin. Hyvässä ryhmässä musisointi voi
ehkäistä myös masennusta.
PATINA 4/2015
15
TAPAHTUMIA
Lähes sata senioria
golfasi mestaruuksista
KUVA JUSSI PERTTOLA
KUVA KALLE PYYKKÖNEN
KESKIVIIKKONA 26.8. järjestettiin
Seniori Patina -golfmestaruuskilpailut Ähtärin kauniilla golfradalla. Kilpailijoita oli lähes
100 eri puolilta Suomea. Palkintojen jako pidettiin KylpyläHotelli Mesikämmenessä aivan
Ähtärin eläinpuiston vieressä.
Ronnie Middleton (vas.)
Porvoon kansallisista senioreista menestyi hyvin useissa
sarjoissa. Kuvassa keskellä on
Ähtärin Kansallisten Seniorien puheenjohtaja Lasse
Waris ja oikealla kilpailun
johtaja Veikko Lempinen.
Joukkuekilpailun voittajat Pirjo Suominen (vas.),
Kirsti Kuusisto ja Hannele Kuntsi-Aalto.
Hämeenlinnalaiset putsasivat
pöydän keilakisoissa
Heinolassa viikonloppu elokuun lopussa oli omistettu Seniorikeilailu-kilpailuille.
KUVA MARKE WALLIN
KARI KAUPPINEN
Heinolan seniorit ry
ALKUVUODESTA TULI viesti liittom-
me toimistolta. Olisiko esimerkiksi
Heinolan yhdistys kiinnostunut järjestämään liittomme jäsenille keilailukisat? Eihän siinä kauan tarvinnut miettiä, kun hallituksemme käsitteli asiaa ilmoittaen: ”Ok, otamme haasteen vastaan.”
Haasteeltahan se silloin tuntui.
Näin kisojen jälkeen katsoen siinä
onnistuttiin suhteellisen hyvin.
Sarjajako miehet/naiset yli ja alle 75 vuotta osoittautui toimivaksi, samoin pari- ja joukkuekilpailu
toimivat. Haastetta tuli siinä, ettei
valmista kisaorganisaatiota yhdistyksessämme ollut. Asiaa esiteltiin
Heinolan Keilailuliiton toimijoille.
”Ei hätää, kuului vastaus, järjestetään kisat.” Homma hoitui. Tuloksetkin saatiin laskettua aika nopealla aikataululla, pieniä tarkennuksia
toki piti tehdä.
Koska kilpailu oli ensimmäinen
liiton historiassa, ei ollut tarkkaa
tietoa lajin harrastajista. Oli epävarma olo osallistujien määrästä. Arvioimme voivamme järjestää kilpailut
80–100 osallistujalle, 49 tuli.
Taso oli korkealla
Kisat olivat kaksipäiväiset, lauan-
taista sunnuntaihin. Näin kukin sai
valita itselleen parhaiten sopivan
ajankohdan osallistumiselle. Kisat
heitettiin kuuden sarjan eurooppalaisella pelitavalla, jossa tuloksiin
lasketaan ikähyvityspisteet alkaen kuudestakymmenestä vuodesta, siis Suomen Keilailuliiton veteraanisääntöjen mukaisesti.
Onnistuneesta kisasta jäi hyvä olo. Varsikin, kun oman yhdistyksemme ”nuori” kisajoukkuekin,
vasta vajaan kuukauden ikäinen,
oli mukana niin henkilökohtaisessa, parikilpailussa kuin joukkuekisassakin, pärjäten sopivasti.
Korkeahko taso oli positiivinen
yllätys. Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät liiton sivuilta ja palkinnot on toimitettu asianomaisille. Todettakoon parin yhdistyksen putsanneen palkintopöydän aika hyvin.
Lajin harrastus laajemminkin olisi mitä parhain yhdessäolon
muoto yhdistysten tarjontaan. Kilpaillahan voi halutessaan vain itsensä kanssa.
Pisteet laskee radan kone, välineet ovat lainattavissa keilahalleilta ja ratamaksu on edullinen. Kunto pysyy hyvänä, eikä sääkään aiheuta ongelmia.
Vuoden kuluttua kisataan Seinäjoella.
Seniorikeilailun
sarjojen kolme
parasta:
Miehet alle 75 v
1. Reino Hellemaa
2. Kimmo Wallin
3. Ilpo Laihio
Naiset alle 75 v
1. Kerstin Uusitalo
2. Ulla Mäkiniemi
3. Pirjo Sorvali
Miehet yli 75 v
1. Aarre Peltonen
2. Martti Nykänen
3. Esko Korkia-aho
Naiset yli 75 v
1. Ulla Vaaherkumpu
2. Taimi Vaaralahti
3. Lea Laukkanen
Paritulokset naiset
1. Ulla Vaherkumpu ja
Taimi Vaaralahti
2. Ulla Mäkinen ja
Hanna Suominen
3. Lea Laukkanen ja Marja Pitkänen
Paritulokset miehet
1. Ilpo Laiho ja Antti Ohristo
2. Reino Hellemaa ja Aaro Sivonen
3. Matti Piekkari ja Aarre Peltonen
Joukkuetulokset
1. Reino Hellemaa, Aaro Sivonen,
Ilpo Laiho ja Antti Ohristo
Hämeenlinna
2. Juhani Lindfors, Jouko Koskinen,
Matti Piekkari, Aarre Peltonen ja
Harri Pitkänen
Hyvinkää
3. Kerstin Uusitalo, Matti Keinänen,
Terho Hilden ja Markku Pyy
Järvenpää
Aaro Sivonen
(vas.) , Kimmo
Wallin, Antti Ohristo, Ulla Mäkiniemi, Ilpo Laiho,
Hanna Suominen
ja Reino Hellemaa
Hämeenlinnasta
olivat voitokkaita
Seniorikeilailussa.
16
SENIORIVAIKUTTAJA
PATINA 5/2015
KUVAT KARI MARTIALA
Heikki von Hertzen
liittyi Senioriliiton
Porvoon yhdistykseen
muuton yhteydessä.
PATINA 4/2015
17
SENIORIVAIKUTTAJA
Heikki von Hertzen:
Valmistaudumme
huonosti muutoksiin
Suomessa ei ole osattu valmistautua esimerkiksi maahanmuuttotilanteisiin, vaikka valtion
pitäisi aina pyrkiä varautumaan erilaisiin asioihin, Heikki von Hertzen sanoo.
KARI MARTIALA
SENIORIEN ASIOISSA näkyy samoja piir-
teitä kuin maahanmuutossa. Suomalaiset yllätetään housut kintuissa, näkyvä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kulttuuripolitiikan vaikuttaja, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Heikki
von Hertzen, 73, sanoo.
– Minusta on masentavaa, että jo viisi vuotta sitten tehtiin muistioita, miten paljon maahanmuuttajia on tulossa
Suomeen. Samoin me tiedämme tarkkaan, paljonko meillä on eläkeläisiä esimerkiksi 10 vuoden kuluttua, ja paljonko meillä on silloin työvoimaa, jos mitään ei tehdä.
– Tämä johtaa siihen, että joudumme tekemään kalliita ratkaisuja. Ja kun
arvioidaan, että 20 vuoden kuluttua joka kolmas suomalainen elää 100-vuotiaaksi, niin minkälainen ihminen tämä 100-vuotias on 20 vuoden kuluttua,
kun lääketiede ja kuntoutus kehittyvät,
hän kysyy.
Jonkun pitäisi ryhtyä tätäkin asiaa
selvittämään, kun vielä on aikaa.
Kun 90-luvun alussa Suomessa koettiin, että venäläisillä on paine päästä rajan yli Suomeen, Hertzen ja Pertti Sorsa, hänen kollegansa Työministeriössä,
tekivät hallituksen ulkoasianvaliokunnalle ehdotuksen niin sanotusta green
card -järjestelmästä.
– Me olisimme tuoneet Suomeen
”käsin poimittuja” venäläisiä, juuri sellaisia ihmisiä, joita me tarvitsemme
täällä Suomessa. Hallituksen valiokunta totesi, että Suomi ei tule koskaan tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa. Häveliäisyydestä en mainitse kahden mukana olleen ministerin nimeä, koska
molemmat ovat vielä mukana kuvioissa.
– Nyt on epätodennäköistä, että Venäjän suunnalta tulisi maahanmuuttajia, koska Suomen vastainen raja on
kaikkein rauhallisin raja, mitä Venäjällä on, mutta aina pitäisi olla valmis kaikenlaisiin asioihin.
Uusi koti Porvoossa
Heikki von Hertzen asuu jo kolmatta
vuotta Porvoossa.
– En tullut työn perässä, vaan sen toiseksi yleisimmän syyn, eli naisen perässä. Olin juuri ennen muuttoa lopettanut
69-vuotiaana työnteon, olen siis tunnollinen entinen valtion virkamies, joka on
ollut työssä yli eläkeiän. Toki viime vuo-
det kansalaisjärjestön palveluksessa. Ja
vielä silloinkin minua yritettiin saada
jatkamaan.
Porvooseen muuton yhteydessä hän
toteutti jo aiemmin antamansa lupauksen.
– Kun muutimme Imatralta Kotkaan,
sanoin perheelleni, etten ota enää mitään yhteiskunnallisia tehtäviä. Silloin
koko jengi nauroi, ja siellähän sitä sitten
oltiin monissa eri rooleissa, mutta täällä
Porvoossa minulla ei ole ensimmäistäkään luottamustehtävää, hän sanoo.
Musiikkiharrastus vetää kuitenkin
puoleensa, samoin kuin satelliittikanavien jääkiekko-ottelut. Kesällä Hertzenin voi nähdä Rönnäsin golf-kentällä Loviisassa.
– Golf on hyvä harrastus, jossa tulee
oltua paljon ulkona. Pelaamista hieman
hidastaa, kun jalka kremppaa.
– Minulla on ollut aina sivuroolissa
tämä jazz-muusikon homma, joten harrastan nyt aika paljon kulttuuria. Helsinki, Järvenpää ja muut keskukset
ovat tässä aivan lähellä. Avovaimo Raija Tölkkö kuvittelee, että Porvoo ei selviä ilman häntä ja on joka ilta jossakin,
joten käyn katsomassa yksinkin jazzkonsertteja.
– Olen soittanut vuodesta 1955 ja minulla on ollut montakin omaa big bandia, mutta nyt pillit ovat saaneet olla
rauhassa saunan lauteilla jo pari vuotta. Porvoossa asuu paljon helsinkiläisiä jazzin ja klassisen musiikin tekijöitä,
mutta aika vaikeaa on päästä sisälle näihin musiikkipiireihin. Täällä on omat
piirit ja tekijänsä.
Hertzen pelasi aikoinaan jääkiekkoa
aina A-junioritasolle asti ja nyt matseja
tulee seurattua tv:n maksukanavilta.
– Avovaimolla ei ole ollenkaan huono
omatunto, vaikka hän onkin poissa kotoa, sillä melkein joka ilta tulee tv-kanavakortilla jokin kiinnostava matsi.
Yhteiskunnalliset
tehtävät
kiinnostavat
Hertzenin avovaimo toimii Porvoon
kaupunginhallituksessa.
– Olen yrittänyt sanoa hänelle, että
ottaisi vähän rauhallisemmin, mutta se
vie oman aikansa. Minulla oli se etu, että viimeisen osan työurasta olin itsenäinen yrittäjä, joka voi katsoa ikkunasta
ulos ja kun on riittävän huono ilma, voi
jäädä kotiin kirjoittamaan. Se oli val-
mistautumista jo tähän aikaan.
Aktiivisena toimijana Hertzen ei
malttaisi vieläkään jäädä kotimieheksi.
Jokin sopiva luova tehtävä sopisi päiväohjelmaan.
– Niin kauan kuin kynä pysyy kädessä eikä vintti ole pimeänä, olen valmis
tekemään lyhyitä toimeksiantoja, jotka edellyttävät neljän tunnin päivittäistä työtä. Tällaisessa luovassa työssä
saattaa tehdä työtä vaikka 12 tuntia yhtämittaisesti, mutta jos ideoita ei tunnu
syntyvän, sitten tehdään jotakin muuta. Tämänkaltaiseen tekemiseen ei voi
pakottaa itseään. Ja verottaja huolehtii,
ettei korvauksesta juuri jää kuin kahvirahat.
– Jos Suomelle tulee tässä vielä hätä,
enkä ole täyttänyt 80 ikävuotta, niin toivotaan, että puhelinsoitto tulisi.
Hertzen myöntää, että kun riittävän
kauan on ollut poissa sisärenkaasta, soitot vähenevät.
– Muistan sen itsekin, että kun oltiin
kansakunnan kaapin päällä ja mietittiin
jotain hommaa, niin aina soitettiin lähipiiriin. Silloin jää kuitenkin joitakin
mahdollisuuksia kokematta.
Sote-uudistus on nyt
toteutettava
Hertzen kertoo tehneensä Suomen ensimmäisen kuntajakoesityksen jo 1991.
Se päätyi 130 kuntaan.
– Minusta esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Vaalimaan väliin mahtuu vain
kaksi kuntaa, Porvoo ja Kotka. Pieniin
kuntiin palaa rahaa, ja jos sote-uudistus
etenee viimeisimpien tietojen mukaisena, silloin kuntien merkitys tulee vähenemään. Soteen voidaan liittää muutakin kuin sosiaali- ja terveysasiat, jotka
sinänsä ovat jo puolet kunnan budjetista. Esimerkiksi koulutus sopisi samaan
pakettiin.
– Kunnille jää silloin vain koiraverosta ja vaakunasta päättäminen, hän lohkaisee.
Hertzen toivoo, ettei sote-uudistusta toteutettaessa sorruttaisi kompromisseihin.
– Olen ollut koko ikäni sosiaali- ja
terveyshuollon palveluksessa, ja minusta sote-uudistuksessa on tärkeintä, että
rakenteista tehdään riittävän isot ja että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeetonta raja-aitaa lievennetään. Näin meidän sosiaalipalvelumme eivät väestönrakenteemme huo-
mioon ottaen jää lapsipuolen asemaan.
– Suomalaisille on ollut vaikeaa ymmärtää, että tehtäisiin mieluummin erikoisterveydenhuollon tavarataloja kuin
täyden palvelun marketteja.
Esimerkkinä Hertzen kuvailee Lappeenrannan ja Kotkan keskussairaalat,
joiden toiminnan hän tuntee hyvin.
– Niillä on välimatkaa vain 120 kilometriä, ja tällaisten vierekkäin sijaitsevien sairaaloiden pitää jakaa erikoistumisalojaan, kaikkea ei voi järkevästi tehdä jokaisessa sairaalassa. Meillä ei
ole siihen varaa eikä sitä paitsi resurssejakaan.
– Molempien ei kannata kituuttaa
yrittämällä tehdä kaikkea, vaan keskittämällä erikoishoitoja tiettyihin sairaaloihin. Näin me saamme kovemman tasoiset resurssit sairaaloiden käyttöön.
Suomi tarvitsee
maahanmuuttajia
Nykyiseen maahanmuuttotilanteeseen Hertzen suhtautuu kaksijakoisesti. Suomessa ei ole osattu valmistautua
tämän kaltaiseen tilanteeseen, vaikka
valtion pitäisi aina pyrkiä varautumaan
erilaisiin asioihin.
– Minusta me tarvitsemme maahanmuuttajia, tosin vähän eri tavalla kuin
heitä nyt tulee. Me emme ole kouluttaneet tällaiseen tilanteeseen minkäänlaisia reservejä. Esimerkiksi, kun ihminen
on matkustanut noin pitkän matkan ja
maksanut itsensä kipeäksi, hän on aika
traumaattinen, eikä häntä millään yhden päivän kurssilla sopeuteta tänne,
Hertzen sanoo.
Maahanmuuttajia tarvitaan, koska
työntekijät loppuvat ennen pitkää. Monilla tulijoilla on osaamista ja edellytyksiä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Joillakin aloilla maahanmuuttajat
ovat jo nyt keskeisessä roolissa. Emme
selviäisi enää ilman heitä.
– Olen esimerkiksi itse todistanut
monta kertaa jakaessani lähihoitajille
todistuksia, että somalinaiset ovat erittäin haluttuja hoitajia, heidät suorastaan viedään käsistä. Heillä on jokin sellainen hoivageeni, jota meillä suomalaisille ei valitettavasti ole.
– Samoin esimerkiksi Helsingin bussikuskeista puolet on maahanmuuttajia ja olenkin miettinyt, että mitä jos
maahanmuuttajat eivät jonakin päivänä
enää tulisikaan töihin. Helsinki olisi välittömästi todellisissa vaikeuksissa.
18
PATINA 5/2015
HISTORIA
Teatteriseurue Latviasta.
Historian havinaa
Ulvilassa
Ritarien
miekkailuesitys.
Satakunnan kansallinen senioripiiri vietti elokuussa Ulvilan seniorien isännöimää perinnepäivää. Päivän ohjelmaan kuuluivat puheenvuorot ja tapahtumat kirkkotuvalla, tutustuminen
Ulvilan keskiaikaiseen kirkkoon sekä vierailu Kokemäenjoen rannalla Hansa–markkinoilla.
JORMA SAARI
Ulvilan kansalliset seniorit ry
ULVILAN KAUPUNGILLE vuosi 2015 on juh-
lavuosi. Helmikuun 7. päivänä tuli kuluneeksi 650 vuotta siitä, kun Albrekt,
Sveanmaan ja Göötanmaan kuningas,
myönsi Ulvilalle täydet erikoisoikeudet
eli kaupunkioikeudet.
Ulvilan kaupungin tervehdyksen perinnepäiville toi kaupunginjohtaja Jukka
Moilanen, joka puheenvuorossaan lainasi Ulvilan kaupungiksi julistuksen asiakirjaa:
– ”Otamme teidän yhdyskuntanne se-
kä teidät itsenne että teidän yksityisen
niin hyvin irtaimen kuin kiinteän omaisuutenne suosioomme ja suojelukseemme.”
Asiakirja päättyy: Annettu Turun linnan luona Herran vuonna 1365 kuudentena juhlana pyhän Agatha-neitsyen juhlan jälkeen jouduttuanne tähän kaukaiseen paikkaan nykyisten asioitten tähden.
Hannes Tiiran kirjassa Oravannahoista hansakauppaan todetaan, että Ulvilaa voidaan pitää maamme toiseksi
vanhimpana kaupunkina.
Ulvilasta tuli samalla Ruotsin val-
Hyvinvointisi-hoidammesen!
Tilaa ilmainen kartoituskäynti!
takunnan pohjoisin kaupunki. Ulvilan
kohdalla kyse oli kehittyneestä, saksalaistyyppisestä hansakaupungista, joka
levisi Suomeen 1300-luvun alussa.
Maa nousee, meri pakenee
Ulvilan kirjastotoimen johtaja Juha Hokkanen kuvasi puheenvuorossaan värikkäällä tavalla Suomen historian varhaisia vaiheita lainaten esityksessään Veijo Meren tekstiä (Maassa taivaan saranat, Suomalaisten historia vuoteen 1814).
Ulvilan historian kulkuun on merkittävästi vaikuttanut maan kohoaminen ja
meren pakeneminen, mikä on muinaisen
jääkauden seurausta. Jäävuori, joka oli
laajimmillaan 20 000 vuotta sitten, peitti koko Suomen ja sen reuna ulottui Englantiin, Saksaan ja Puolaan.
Pohjanlahden perukan kohdalla oli
vuoren korkein kohta kolme kilometriä
merenpinnasta. Lisäksi sen valtava massa aiheutti maankuoreen kilometrin syvyisen painauman. Vuoren sulaminen
kesti 10 000 vuotta. Jään painon poistuttua maa alkoi kohota ja meri paeta.
Jääkauden sulamisvedet muodostivat
nykyisin tunnetut Salpausselät, jotka toimivat veden jakajina. Siten suurin Salpausselkä eristi pohjoispuolellaan olevat alueet kuin muuri. Etelästä ei syvälle
Suomeen veneellä päässyt.
Suomen portti oli lounaassa: Kokemäenjoki ja sivuovena Aurajoki. Sinne liikenne ja kaupankäynti keskittyi. Siellä Suomi syntyi, toimivan yhteiskuntarakenteen ja kulttuurin vaatima väestön
tihentymä, kirkollisen ja maallisen hallinnon keskus.
Pyhän Olavin kirkko
Päivän ohjelmaan kuului tutustuminen
Ulvilan keskiaikaiseen kirkkoon. Saimme kuulla vanhaa hienoa vokaalimusiikkia Voces Arctopoliin esittämänä sekä
oppaan johdolla kirkon esittelyn. Pyhän
Olavin palvonta oli keskiajan Suomessa
hyvin laajaa, siitä kirkon nimi.
Kirkon kiviseen portinpieleen on hakattu teksti: Kokemäenjoen madaltuessa muinainen kauppapaikka siirtyi Teljästä Ragvaldaan – nykyinen Ravani –
ja sieltä myöhemmin tämän kirkon ympärille. Kuningas Albrekt antoi 1365 Ulvilalle kaupunkioikeudet, jotka Juhana
herttua siirsi Porille 1558.
Toisen portinpielen teksti kertoo:
Ragvaldan Liikistössä oli puukirkko ja
hautausmaa jo 1200-luvulla. Vuonna
1332 Turun piispa Pentti antoi käskyn
kivikirkon rakentamisesta tälle paikalle.
Kirkko rakennettiin uudelleen tulipalon jälkeen 1429.
Kirkon sakastin vierestä löydettiin lokakuussa 2004 rahakätkö, joka
on suurin keskiaikainen aarrelöytö nykyisen Suomen alueella. Siihen kuului kaikkiaan 1 474 hopearahaa, jotka on
kätketty 1300-luvun lopussa.
Aarteen hautaaminen kirkon seinustalle on tapahtunut jossain hätätilanteessa. Selvyyttä juuri tämän aarteen
kätkijästä tai kätkemisen syystä ei ilmeisesti koskaan saada.
Perinnepäivän ohjelmassa oli myös
bussimatka jokirantaan, jonne oli rakennettu jo perinteeksi muodostuneet
keskiaikaiset Hansamarkkinat kojuineen, myyjineen ja ohjelman esittäjineen.
PATINA 5/2015
19
HISTORIA
Arkisto kerää aineistoa
aviottomista lapsista
SYNNYTITKÖ AVIOTTOMAN lapsen? Olet-
ko avioton lapsi? Tutkija Heli Kaarina Kananen, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät nyt
erityisesti 1940–1990-luvuilla avioliiton
ulkopuolella syntyneiden lasten ja aviottoman lapsen synnyttäneiden naisten
kokemuksia.
Avioton, au-lapsi, äpärä, lehtolapsi -keruussa tavoitteena on hahmottaa
sitä, mitä aviottoman lapsen saaminen
merkitsi äidille eri vuosikymmenillä ja
miten äidin lähiyhteisössä reagoitiin
aviottomuuteen.
Myös kokemukset ja tieto sikiönlähdetyksestä ja aviottoman lapsen surmaamisesta ansaitsevat paikkansa historiassamme. Lisäksi toivotaan tietoa
siitä, millaista on ollut olla avioton lapsi
sotien jälkeisessä Suomessa.
Myös äitien, lasten ja viranomaisten
kohtaamiset kiinnostavat. Miten viranomaiset ohjasivat ja säätelivät äidin ja
lasten elämää?
Aviottoman lapsen synnyttäneet voivat muistella esimerkiksi raskausaikaansa ja aviottoman lapsen saamista. Miten ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat aviottomaan lapseen ja miten lapsen saaminen vaikutti äidin elämään? Millaista apua saatiin ja millaisia ratkaisuja tilanteesta selviytymiseksi tehtiin?
Aviottomat lapset taas voivat kirjoittaa siitä, miten avioliiton ulkopuolella syntyminen vaikutti omaan elämään,
miten kasvuympäristö siihen suhtautui
ja miten aihetta käsiteltiin äidin kanssa.
Lisäksi voi kertoa, millaisena aviottomuuden on kokenut ja mitä kokemukset merkitsevät itselle tänä päivänä.
Aineistoa kerätään 29.2.2016 saakka. Keruun tuloksista tiedotetaan maaliskuussa 2016. Kaikkien vastanneiden
kesken arvotaan kirjapalkintoja.
Vastausohjeet
Kirjoita omalla kielelläsi. Voit osallistua
omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Aiheen
käsittely ja tyyli ovat vapaat.
Pyydämme sinua kuitenkin kertomaan ikäsi ja asuinseutusi tapahtumaaikaan. Kerro myös millaiseen perheeseen ja sukuun kuuluit, olitko esimerkiksi maatalosta vai työläisperheestä?
Kirjoita vastaukseesi oma ja mahdollisen haastateltavan suostumus siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon.
Käsittelemme henkilötietojasi luottamuksellisesti ja jos julkaisemme aineistoa, julkaisemme sitä nimettömänä, ilman tunnistamisen mahdollistavia
henkilötietoja.
Lähetä kirjoituksesi postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden
Seura, kansanrunousarkisto, PL 259,
00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Avioton” tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen [email protected],
merkitse aihekenttään otsikoksi ”Avioton”. Kirjoituksen voi myös lähettää
osoitteessa www.finlit.fi/avioton.
Mies, joka
kohtasi kaksi
Mannerheimia
PERTTI HUHTANEN
Ruutiukko/Kotkan seniorit ry
OLIN PIKKUPOIKANA vanhempieni kans-
sa Helsingissä vuonna 1945. Pohjoisella
Esplanadilla, suunnilleen Runebergin
patsaan kohdalla isäni sanoi, että katso
Mannerheim.
Siinähän tuo käveli. Suuri, komea
mies. Ruskeahko puku. Poplari. Lierihattu.
Tein asennon ja vein käteni lippaan.
Mannerheimin kasvoille levisi hymyntapainen ja kävelykeppi heilahti vastaukseksi. Seurasin katseella sankarini
poistumista.
Temppuni alkoi naurattaa isää. Niin
on naurattanut minuakin, kun olen katsellut tuon aikaisia valokuvia.
Yhdessä kuvassa olen tervehtimisasennossa. Kysyin sitten isältäni, kumpi olisit mieluummin, Mannerheim vai
presidentti? Isä sanoi, että Mannerheim on presidentti. Sitä minun oli vaikea ymmärtää. Mannerheimhan oli
Mannerheim. Mielikuvissani hän oli
sotilasunivormussa.
Tämä oli rauhan aikaa. Sota-ajan kuvaan kuului seuraava tapahtuma. Ehkä
vuonna 1943 olin Turussa äitini kanssa
katsomassa Lumikkia ja seitsemää kääpiötä.
Kun Lumikin äitipuoli muuttui rumaksi noidaksi, pomppasin pystyyn ja
huusin että paha ryssä. Äidilläni oli pitelemistä, etten rynnännyt tappele-
maan tuon pahan vihollisen kanssa. Se
oli sotaa se.
Istuin Kotkassa Pasaatin kahvilassa
vuonna 2007. Puhelimeni soi. Ääni sanoi, että täällä Gustaf Mannerheim,
hyvää huomenta.
Hurja mielleyhtymä! Hyvä, että istuin tukevasti.
Minulta lipsahti, että hyvää huomenta, herra kreivi, vaikka tiesin, ettei kreivi halunnut kreivittelyä. Kreivin asia oli yksinkertainen, mutta kertoi herrasmiehestä. Kreivi valitti, ettei
terveyssyistä voinut osallistua Mannerheim-matkalleni Pietariin.
Tämän kreivi Carl Gustaf Mannerheimin olin tavannut useaan kertaan
Champion of Libertyn kokouksissa.
Sen matkasta oli kyse ja siellä olin esitelmöinyt hänen setänsä ja kumminsa,
vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimin palveluksesta Venäjän keisarillisessa armeijassa.
Juuri kuollut Gustaf
Mannerheim
oli eri henkilö
kuin kertomukseni kreivi. Tämä Mannerheim
kuoli vuonna
2012.
KUVA TOPFOTO / LEHTIKUVA
Taiteen, hyvinvoinnin ja luontopalveluiden
kohtaamispaikka Rukalla.
Wellness klassikot ja lapin
erikoisuudet, luontoavusteiset
hyvinvointipalvelut,
voimauttava taidetoiminta.
HYVINVOINTIOHJELMAT
RYHMILLE !
Myös mökkikäynnit !
Hoitola - Taidesalonki Ruka Green Pavilion
Hiihtostadionintie 3, 93825 Rukatunturi
www.rukagreenpavilion.com
p. 044 535 3404
20
PATINA 5/2015
MATKAILU
KUVAT JA KUVATEKSTI JORMA RINNE
Merenneidon kaupunki
vietteli seniorit
Prinssi Hamlet empi tämän Kronborgin linnan
pihassa ”Ollako vai eikö olla?”, mutta Merikarvian seniorit päättivät olla ja sitten palata kotiin.
Merikarvian seniorit piipahtivat Kööpenhaminassa
vuosittaisella perinteisellä ulkomaan matkalla.
LAURI HAKOSALO
Merikarvian seniorit ry
MATKAAN LÄHTI 24 seuran jäsentä. Ly-
hyt reissu antoi yllättävän paljon nähtävää ja koettavaa. Yöpymispaikkamme sijaitsi aivan kaupungin keskeisellä paikalla, josta kaikki nähtävä oli kävelymatkan päässä.
Yöllä matkustaminen ei estänyt heti aamupäivällä suoritettua neljän tunnin bussiajelua sujumasta hyvin. Saimme nähdän Pieni merenneito -patsaan. Se
on pienellä saarella ja sitä piti turistien
tapaan kuvata matkamuistoksi.
Näimme tovin ajan Kööpenhaminasta
Ruotsin Malmön kaupunkiin kulkevan
vuonna 2000 valmistuneen Juutinrauman sillan. Sehän on meille tullut tutuksi
meilläkin TV:ssä pyörivän Silta-dekkarin keskeisenä paikkana.
Mieleenpainuvan kokonaisuuden
muodosti Tanskan kuningasperheen talvikodin Amalienborgin lähiympäristö,
jonka muodostavat neljä samanlaista
1700-luvun rokokoo-tyylistä rakennusta.
Komeaa
rakennuskantaa
Seuraavana päivänä lähdimme jälleen
aamusella bussimatkalle kohden Helsin-
görin kaupunkia. Saimme matkalla ihastella hienoa rantatietä, sen varren komeita taloja ja kesähuviloita ja toisella
rannalla näkyvää Ruotsin rannikkoa.
Erityisesti ihmettelin sitä, että talojen katoissa oli paljon kattoikkunoita. Rakennukset olivat hyvin hoidettuja
ja kalliintuntuisia, oltiin siis äveriäiden
asuinalueella.
Näimme Karen Blixenin kotitalon,
hänhän oli kuuluisa tanskalainen kirjailija, joka kuoli 1962. Blixen asui Keniassa
vuodet 1914–1931. Muistamme hänestä
kertovan Minun Afrikkani -elokuvan.
Matkamme päämääränä oli käydä tutustumassa juuri avattuun ja kunnostettuun merimuseoon sekä Kronborgin linnaan. Molemmat olivat mainioita tutustumiskohteita. Sieltä on lyhyt matka
mennä lautalla Ruotsin puolella olevaan
Helsingboriin yli Juutinrauman.
Tivolissa kului
tunteja
Erikoisen hienoa oli omatoimisesti kävellen tutustua Köpikseen. Siihen oli varattu sopivan paljon aikaa. Kööpenhaminan Tivoli oli todella näyttävä ja suosittu paikka, jossa oli myös hyviä ravintoloita kosolti.
Se on maailman toiseksi vanhin huvi-
puisto. Helposti siellä vain laitteita ja ihmisiä katsellessa kului monta tuntia varsinkin
kun sää suosi meitä.
Iltaa vietimme yhdessä ravintola Nimbissä, jossa nautimme maukkaan
illallisen. Seurassamme on
hyviä esiintyjiä.
Saimme kuulla naistrion
Kristiina Moilasen, Pirjo Ruohon ja Kirsti Laineen kauniin lauluesityksen. Jorma Rinne intoutui muistelemaan vanhoja teekkariaikojaan. Hän oli
ryhtynyt yön hiljaisina hetkinä kirjoittamaan tanskankieliset sanat esittämäänsä
lauluun Det var en skikkelig bondeman,
jonka sanoissa on moraalinen opetus.
Meitä varten hän oli monistanut hotellin ”respassa” myös sanat. Niinpä sitten reippaasti yhdessä kajautettiin Tivolissa laulu ilmoille.
Tästäkö sitten Moilasen Heikki, joka
ei edes ollut aiemmin käynyt Köpiksessä, nousi ylös ja ilmoitti meille muille ”Ei
ole Kööpenhamina kuin ennen, mieltä kiehtova ja syntinen…” Heikki lauloi
soolo-osat ja me muut kertosäkeet, mukava tunnelma levisi koko saliin. Heikissä on mieskuoroainesta.
Fillarilla
kelpaa kulkea
Erityisesti meille kävi selväksi, että Tanska on pyöräilymaa. Hienot pyörätiet ovat
hyvin leveät ja hyväkuntoiset. Autotiet ovat vähän
liian kapeat ja siksi kovin
ruuhkaiset.
Ihastuin tanskalaisiin maukkaisiin voileipiin, smørrebrødeihin,
joita sai muun muassa rautatieaseman
monista myymälöistä. Voileivät sisältävät runsaasti erilaisia täytteitä. Ei ihme,
että ne ovat maailmalla hyvin tunnettuja.
Kööpenhaminan keskustassa on yli
kilometrin pituinen kävelykatu, Stroget, jonka varrella on monenlaisia pikku
myymälöitä. Katu oli aivan täynnä monesta maasta olevia turisteja, me heidän
mukanaan.
Tanska on Juha Watt Vainion laulun
sanoin mieltä kiehtova ja syntinen, mekin saimme siitä hieman esimakua, kun
hotellimme sijaitsi aivan yöelämän keskuksessa, jossa näytti todella olevan vilkasta ja kiehtovaa eli sitä tanskalaista vapaamielisyyttä, joka ei meitä kyllä haitannut, sillä kadulla oli turvallista liikkua, kun meni aikaisin nukkumaan…
PATINA 5/2015
21
MATKAILU
KUVA MINNA JOUSRANTA.
Seniorit ”luokkakuvassa” Trierin
kaupungissa Porta
Nigralla eli Mustalla
Portilla. Kaupungin
kuuluisin asukas on
ollut Karl Marx.
Tuula Savolainen valitsi viininmaistajaisissa neljästä viinistä parhaaksi
Riesling Classicin, kuivan 12-prosenttisen. Hänen mielestään se
on hyvä jälkiruokaviini. Rieslingin
viljelyalueen viinit ovat keveitä,
vihreitä, pirskahtelevia ja aistikkaita.
Siistiä, historiallista
ja maukasta
Keski-Eurooppaa
Syyskuun puolessa välissä Mäntän ja Vilppulan Seniorit matkasivat Mosel-joen laaksoon
Saksaan ja Luxemburgiin. Meno-paluulennot olivat Tampereen Pirkkalaan.
MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN
Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry
Vanhan Landshutin linnanraunion portin äärellä Terhi Mäkelä (vas.), Aaro Otsola, Arja
Otsola ja Paula Katajamäki.
Kuvaamiselle oli kohteita saavuttuamme Bernkastel-Kuesin pikkukylään Moseliin. Lähialueelta tulevat Saksan kalleimmat viinit, kuten Eiswein.
Matkanjohtaja ja viininviljelijä Axel Emert. Seniorit kävivät
maistajaisissa Emertin viinikellareilla. Hän kertoi, että nykyaikaiset terässäiliöt pystytään hyvin puhdistamaan. – Se on hyvä asia
– huono on se, että joudun tekemään sen itse, mainitsi Emert.
22
PATINA 5/2015
HARRASTUKSET
Pelastuskoirat
auttavat poliisia
Pelastuskoirat ohjaajineen toimivat viranomaisten apuna kadonneiden ihmisten etsinnässä
erilaisissa oloissa ja ympäristöissä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina.
KUVA JUHA LÖYTÖLÄINEN
tää eri olosuhteissa ja etsityn henkilön tai
esineen luotettavaa ilmaisua.
minen etsintätilanteissa. Se edellyttää hyvää koiran tuntemusta.
Koiranohjaajan hälytysryhmään pääsemisen kriteerit koiratoiminnan lisäksi ovat etsinnän, ensihuollon, viestinnän
ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun peruskurssien suorittaminen.
Pelastuskoirakoulutuksessa on jäsenyhdistyksissä yhteensä noin 350 koiraa,
joista 120 on hälytyskelpoista eli loppukokeen suorittaneita. Hälytyksiä oli viime
vuonna 176 ja näistä 111 johti etsintään.
Koiran kuntoa pitää treenata
Pelastuskoira Tami
harjoituksissa.
LEA LAINE
Olarin kansalliset seniorit ry
PELASTUSKOIRA ON ihmisten etsintään
koulutettu koira, joka yhdessä ohjaajansa kanssa toimii viranomaisten apuna. Pelastuskoiran on oltava perusominaisuuksiltaan terve ja hyvähermoinen sekä vaikeisiin olosuhteisiin sopiva. Pelastuskoiran ei tarvitse edustaa mitään tiettyä
rotua tai roturyhmää. Koira ei saa olla arka tai aggressiivinen.
Koiran käyttö etsinnöissä perustuu sen
hyvään hajuaistiin. Koira pystyy havaitsemaan äärimmäisen heikkojakin hajuär-
sykkeitä ja se pystyy aistimaan lukemattoman määrän hajuja.
Se, että koira pystyy liikkumaan nopeasti ja helposti vaikeakulkuisissakin maastoissa yhdessä hyvän hajuaistin
kanssa mahdollistaa laajojenkin alueiden
etsimisen tehokkaasti.
Koira on korvaamaton apu etsittäessä kadonneita henkilöitä maastosta, taajamista, rakennuksista ja raunioista.
Pelastuskoiralta vaaditaan paljon ja sitä koulutetaan järjestelmällisesti harjoitellen vaativaan työskentelyyn.
Suoriutuakseen eteen tulevista tehtävistä etsinnöissä, koiralle opetetaan etsin-
Vesileppiksen
perinteinen
23.-26.12.2015
alk.
H Y V IN
VOIN TI
–JA
L II
KUN
TA K E S K U S
Vokkolantie
1, 79100 Lepp
Puh. 029 17
ävirta
0 0170 | sale
www.vesile [email protected]
ppis.fi
alk.
joulu
285€
200€
/hlö
/3 vrk
Etsintätehtävät saattavat kestää useita
tunteja ja niihin sisältyy keskeytyksiä ja
alueelta toiselle siirtymisiä. Eri ympäristöissä on monenlaisia häiriöitä.
Hälytystehtävässä voidaan toimia yhtä hyvin synkässä metsässä kuin taajamassa tai rakennuksessakin, puistossa tai
rannalla, keskellä kaupunkia tai syrjäseudulla, pimeässä tai valoisassa, sateessa tai
pakkasessa.
Hyvä pelastuskoira työskentelee rennosti, määrätietoisesti ja ohjeiden mukaisesti, vaikka paikat vaihtuvat ja vaikka erilaisia, joskus yllättäviäkin asioita osuu sen
eteen.
Koska etsinnät voivat olla pitkiä ja rasittavia, myös koiran kuntoa on harjoitettava määrätietoisesti, kunnon ylläpitämiseksi eivät riitä pelkät remmissä kävelyt.
Mihin pelastuskoiria tarvitaan? Muistisairaat katoavat. Nykyään suositaan yhä
enenevässä määrin avohoitoa ja kotipalvelua, millä on suora yhteys katoamisiin.
Muistisairaiden määrä on lisääntynyt
läpi 2000-luvun. Suomessa on nyt jo yli
193 000 muistisairasta. Yli 1 600 muistisairasta katoaa vuosittain eli noin 4 henkilöä päivässä. Myös lapsia katoaa päiväkodeista, hoidoista, kodeistaan. Oman etsittävän ryhmänsä muodostavat masentuneet, itsetuhoiset ihmiset.
Koiranohjaajan on oltava hyväkuntoinen
ja motivoitunut sekä sitoutunut koiransa
jatkuvaan kouluttamiseen. Koska pelastustoiminta on mitä suurimmassa määrin
ryhmätyötä, ohjaajan on oltava sekä yhteistyötaitoinen että joustava pystyäkseen
toimimaan erilaisissa ryhmissä ja ympäristöissä.
Tärkein koiranohjaajalta vaadittu taito
on koiran lukeminen eli koiran käyttäytymisen havainnointi, tulkinta ja ymmärtä-
Tule hyvälle tuulelle!
MAJOITTUVA PIKKUJOULU
1 vrk...................alk.
Sis. pikkujoulubuffen
Sisältää: majoituksen, aamiaisen,
jouluista ohjelmaa, päivälliset (joulupöytä 24.12. ja 25.12.) sekä kylpylän,
kuntosalin ja hiihtoareenan käytön.
Poliisi suorittaa aina alustavat etsinnät
ja perustutkimukset henkilön kadotessa. Poliisin tarvitessa lisäapua kutsutaan
Vapepa eli Vapaaehtoinen pelastuspalvelu mukaan.
Hälytysryhmäläisille tieto kadonneesta
tulee suoraan hälytyskeskuksesta matkapuhelimeen. Jos kuittaa, että voi osallistua etsintään, saa lisätietoja kadonneesta
ja tiedon kokoontumispaikasta.
Kokoontumispaikalla muodostetaan
ryhmiä, joihin kuuluu koirakko ja suunnistaja. Ryhmä saa etsinnän johdolta kartan, johon on merkitty alue, joka heidän
pitää etsiä ja suunnistajan tehtävä on pitää koirakko annetulla alueella. Koiranohjaaja keskittyy koiraan ja sen ohjaamiseen.
Lisäksi ryhmä on radioyhteydessä etsinnän johtoon. Aina on varauduttava pitkään etsintään: mukaan on otettava muun
muassa eväitä ja vaihtovaatteita.
Etsinnässä tarkistetaan, että oma alue
on tyhjä. Vastuu etsintäryhmällä on suuri, sillä kyse on aina kateissa olevasta ihmisestä.
Oman koiran kouluttaminen pelastuskoiraksi ja sen jatkuva harjoittaminen sekä hälyryhmässä toimiminen on elämäntapa. Se vie paljon aikaa mutta antaa myös
paljon.
On mahtavaa, että voi auttaa kadonneen löytämisessä ja samalla antaa koiransa tehdä hommia, johon se on omiaan
ja josta se pitää.
Koiranohjaajalta
vaaditaan kursseja
Puolihoito
/hlö
/2 vrk
Etsintä tapahtuu ryhmissä
Syksyn
Teatterilomat 1 vrk
67€
alk.
hlö/2 hh
aamiaismajoitus
Sis. lipun Varkauden teatteriin.
65€
hlö/2hh
PERINTEINEN JOULULOMA
3 vrk..............alk. 280€
23.-26.12.2015 tai 24.-27.12.2015
Puolihoito
Varaukset ja
lisätiedot
Erkki Liikanen
& Ari Klem
KAAMOKSEN KRUUNAJAISET
265€
KE-SU 13.-17.1. tai KE-SU 20.-24.1.
4 vrk
Puolihoito
alk.
hlö/2hh
Sis. puolihoidon, myös iltapäiväkahvit.
Tähtiesiintyjinä Erkki Liikanen ja Ari
Klem. Tanssia, laulua, liikuntaa ja
mukavaa yhdessä oloa. Lisätiedot:
www.kuntoranta.fi
hlö/2hh
(017) 560 1403 tai [email protected]
Kaamoksen
Kruunajaisia
tähdittää
Kuntorannantie 14, Varkaus
www.kuntoranta.fi
PATINA 4/2015
23
LIITOLTA
Patina koostuu
jäsenten lehtijutuista
Kirjoita tiiviisti ja ota kuvat hyvällä kameralla, kun
teet lehtijuttua Patinaan.
VEERA SALOHEIMO
Patinan toimitussihteeri
PATINAAN LÄHETETTÄVÄ lehtijut­
tu voi olla selostus tapahtumas­
ta, haastattelu, uutinen, arvio taide­
teoksesta, muistelo, mielipidekirjoi­
tus, pakina, kolumni, huumoria tai
runoja.
Varmista, että teksti sisältää olen­
naiset faktat: kuka tekee, missä,
miksi, milloin ja miten.
Liitä tekstiisi otsikko ja sen jäl­
keen parilla lauseella tekstin tii­
vistävä ingressi. Jaksota varsinai­
nen lehtijuttu pätkiin väliotsikoiden
avulla. Mitään tummennuksia, kur­
siiveja tai muita muotoiluja tekstei­
hin ei tarvita.
Kommentit ja sitaatit elävöittä­
vät tekstiä. Muista mainita kaikkien
henkilöiden koko nimi.
Kirjoita enintään yhden liuskan
eli noin 5 000 merkin tekstejä, jois­
sa ilmaisu on napakkaa ja tiivistä.
Toimitus hylkää tai lyhentää ylipit­
kät tekstit.
Patinassa ja Senioriliiton koti­
sivuilla on lehden koko vuoden il­
mestymisaikataulu. Lähetä tiettyyn
numeroon toivomasi aineistot hy­
vissä ajoin ennen aineistopäivää.
Kuva havainnollistaa
Teksti kaipaa rinnalleen kuvaa hou­
kuttelemaan lukijoita. Voit ottaa itse
valokuvia, piirtää piirroksen tai lä­
hettää vanhoja arkistovalokuvia.
Järjestelmäkameralla saa par­
haita valokuvia lehtikäyttöön.
Tämän jälkeen seuraavaksi pa­
ras vaihtoehto on pokkarikamera.
Kännykkäkameran kuvat ovat huo­
nolaatuisimpia, joten pidä niitä vii­
meisenä vaihtoehtona.
Kuvat yhdestä, kahdesta ihmi­
sestä vaikkapa jonkin tekemisen pa­
rissa voivat olla havainnollisempia
kuin iso ryhmäkuva.
Mene tarpeeksi lähelle kuvatta­
via ihmisiä. Suosi isoja tasaisia väri­
pintoja taustoina, jotta kohde erot­
tuu selkeästi.
Lähetä aineisto
toimitukseen
Mahdollisia tiedostomuotoja toi­
mitukseen lähetettävissä teksteissä
ovat docx, doc, odt ja rtf. Lisää teks­
tin loppuun kuvatekstit, jotka selven­
tävät, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä
ihmisiä niissä on.
Ilmoita kirjoittajan ja kuvaajan ni­
met. Tarvitsemme myös tiedon kir­
joittajan paikallisyhdistyksestä.
Muista tarkistaa paikallisyhdistyk­
sesi nimen oikea kirjoitusasu
www.senioriliitto.fi­sivuston
Jäsenyhdistykset­kohdasta.
Älä pienennä valokuvia ennen
niiden lähettämistä sähköpostilla.
Lehden sivuille painamista varten
kuvissa tulee olla mahdollisimman
korkea resoluutio.
Lähetä teksti ja valokuvat sähkö­
postin liitteenä osoitteeseen
[email protected]. Kuvat voi
laittaa tekstin kanssa saman viestin
liitteiksi, tai jos ne ovat liian suuria
sähköpostiohjelmallesi, kuvat voi
lähettää erissä.
Otamme huomioon myös kä­
sin kirjoitetut tekstit sekä paperi­ ja
diavalokuvat, jotka postitetaan Kan­
sallisen senioriliiton toimistoon.
Seuraavan Patinan (6/2015) tee­
mana on kulttuuri ja sitä seuraavan
numeron (1/2016) teemana on Se­
nioriliiton 45­vuotisjuhlavuosi. Toi­
vomme paljon teemoihin liittyviä ja
muita kirjoituksia Patinaan!
Pidot sen kun paranee…
Senioriliiton 45-vuotissyntymäpäiväristeily
- Ilmoittautumiset käynnissä!
Edellisessä Patinassa julkaistuihin ohjelmatietoihin on tullut jo nyt pari mielenkiintoista lisäystä:
Paluumatkalla laivan yökerhon tiloissa monille tuttu kasvo, toimittaja ja kirjailija Matti Rönkä
kertoo kirjailijantyöstään ja romaanistaan Eino.
Näytteilleasettajien laadukkaaseen joukkoon liittyy Jukka Isotalo, joka on niittänyt kansainvälistäkin mainetta kierrätyslasia työstävänä muotoilijana.
Tarkemmat tiedot risteilystä löydät edellisestä Patinasta ja liiton verkkosivuilta.
Ilmoittautuminen
Osa yhdistyksistä hoitaa ilmoittautumiset yhdistyskohtaisesti. Yhdistys saattaa suunnitella yhteiskuljetusta, jolloin sen on tärkeä tietää todellinen lähtijämäärä. Oma yhdistys auttaa myös niitä jäseniä, jotka
eivät käytä internetiä.
Jos ilmoittaudut itsenäisesti liiton verkkosivuilta
löytyvällä ilmoittautumislomakkeella
www.senioriliitto.fi ➜ Jäsenille ➜ Juhlaristeily
ota selvä oman yhdistyksesi suunnitelmista, jotta si-
nut huomioidaan myös mahdollisissa kuljetusjärjestelyissä.
Haluaisit hyttikaverin, mutta sellainen uupuu?
– Ota yhteys omaan yhdistykseen, joku muukin
saattaa olla samassa tilanteessa. Tai ota oma kaverisi mukaan ja tuo hänet tutustumaan senioriliittolaisiin!
Mahdollisista lisäyksistä tarkennuksista ohjelmaan
tiedotetaan liiton sivuilla ja seuraavassa Patinassa.
Ethän jätä ilmoittautumista viime tippaan. Pyrimme siihen, että suurin osa osanottajista olisi tiedossa jo marraskuun alussa.
24
PATINA 4/2015
KULTTUURI
Kansanooppera Kustaa III:n sota
Huikea kymenlaaksolainen
kulttuurisaavutus
Me kymenlaaksolaiset pääsimme elokuussa vaikuttavalla tavalla eläytymään 1700-luvun
paikallishistoriaamme, kun Jouni Sjöblomin säveltämä ja käsikirjoittama kansanooppera
Kustaa III:n sota esitettiin Anjalan kartanon puistossa.
RAINA JOKINEN
Kouvolan Seniorit ry
KUSTAA III:N sodan kantaesitys nähtiin sodan päättäneen Värälän rauhan 225-vuotispäivänä 14.8.2015.
Esityksiä oli kaikkiaan yksitoista –
kaikki lähes loppuunmyytyjä.
Ooppera oli ihastuttava ja liikuttavakin elämys kauniissa elokuun illassa Kymijoen, Kymenlaakson valtasuonen, vuolaana taustalla virratessa, leiritulien savutessa ja kauniin
musiikin ja laulujen helistessä.
Jouni Sjöblom on kokenut ja
osaava kansanmusiikin taitaja. Juonen kulussa ja laulujen sanoituksessa näkyi huolellinen paneutuminen
historian tapahtumiin. Ooppera oli
lähes kauttaaltaan läpisävelletty.
Musiikki oli 12-henkisen, ammattimaisen orkesterin soittamaa ja yli
satapäisen kuoron kauniisti laulamaa. Orkesterin kokoonpanossa oli
oltu yhteistyössä Pohjois-Kymen
musiikkiopiston kanssa ja kuorolaisia oli seitsemästä seudun kuorosta.
Kuorolaiset olivat vuoroin kyläläisiä, vuoroin ruotusotilaita sekä
venäläisiä sotilaita ja kasakoita.
Kuusankoskelaisen tanhuseuran
tanssit sulautuivat hienosti tapahtumien kulkuun. Kaikkiaan oopperan
toteuttamiseen osallistui 130 henkilöä.
Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistivat 160
asukokonaisuutta opettajansa tutkimusten ja suunnittelun pohjalta.
Monen muunkin seudun osaajan ja
talkoolaisen käden jälki toteutuksessa näkyi.
Musiikin johto oli Jouni Sjöblomin taitavissa käsissä. Nimiroolit
olivat ammattilaisten ja kokeneneiden harrastajien miehittämiä. Ennen kaikkea kuitenkin esityksestä
jäi tuntuma, että se oli mitä suurimmassa määrin seudun harrastajavoimien sykähdyttävä yhteistyön tulos.
Joen kahdella puolin
Juoni eteni viiden kuvaelman ja
kahdenkymmenenkahdeksan laulun kautta. Kuvaelmat olivat: Kouvolan kylä - kansa elämää, Sotatantereella Kouvolan kylässä, Valkealan
pappilassa, Ruotusotamiesten leirissä ja Värälän rauha.
Kustaan sodan tapahtumat sijoittuvat Kymenlaaksoon ja ajoittuvat
vuosille 1789 ja 1790. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen raja oli lähes
kahdeksankymmentä vuotta Kymijoella ja joki jakoi kipeällä tavalla
seudun asujaimiston kahden valtakunnan alueelle näillä seuduin.
Ruotsin puolella sijaitsi Värälän
kylä ja Venäjän puolella Kouvolankylä. Ooppera kertookin enemmän
joen rannan asukkaiden elämästä sodan olosuhteissa ja jaetulla alueella kuin itse sodasta. Koskettavasti
olosuhteista kertoo kyläläisten haikea laulu kohtauksessa Rajan kansa:
”Kaksi puolta joessa on, toiselle
puolen matka on luvaton. Jaettu on
maa. Joen yli käydä ei saa. Rajan yli
käydä ei saa.”
Tottakai Kustaa-kuningas ylväänä ja teatraalisena ratsasteli joukkojensa keskuudessa janoten voittoa serkkunsa keisarinna Katariina
II:n Venäjästä. Katariina oli mahtava ilmestys.
Vallanhimossaan Kustaa rikkoi
serkusten välisen sopimuksen olla sotimatta keskenään. Sota olikin
Esiintyjät kiittävät – Kymijoki
taustallaan.
Keisarinna
Katariina II
korkeudessaan.
Kustaan kannalta turha. Raja pysyi
Kymijoessa. Rajan kansa vain sai lisää kärsimyksiä, nälkää ja kurjuutta.
Sisältyyhän oopperaan herkkä
rakkaustarinakin kouvolankyläläisen Annin ja ruotsalaisen ruotusotamies Matin välillä. Mitään ei siis
nautittavasta oopperakokemuksesta
jäänyt puuttumaan.
Uusia kuorolaulajia haetaan
Libreton kansilehdellä Kustaa-kuningasta esittävä Petteri Tynys.
Katsojaa hemmoteltiin vielä asultaan upealla ja sisällöltään kattavalla ohjelmalehtisellä, jossa on myös
oopperan libretto. Sitä on mielellään lukenut usein jälkeenpäin ja
vielä virittyen oopperan tunnelmaan ja siinä käsiteltyyn historiamme vaiheeseen.
Mielihyvällä olemme voineet
panna merkille, että oopperakuoroon haetaan parasta aikaa lisää laulajia koko Kymenlaakson alueelta
ja Kustaa III:n sota-oopperaa esitetään Anjalassa myös ensi kesänä.
Haikeasti virran mukana
Ystävien kanssa olemme olleet yksimielisiä siitä,
että oopperan viimeinen ja kaikkien laulama haikea laulu Kuin joen virta jää elämään itsenäisestikin
ja sitä tullaan varmasti vielä usein ainakin Kymenlaaksossa esittämään:
Elämän virta on joen vuo,
ei irti päästä, se voiman tuo.
Tuo virta luokseen johdattaa,
mi kohti merta kiiruhtaa.
Se virta kätkee monta pientä maailmaa.
Kuin joen virta lipuu hiljalleen,
niin elämässä päivät kulkee verkalleen.
Kuin lento joutsenen on hetki ihmisen,
se pilviverhon taakse katoaa.
PATINA 5/2015
KULTTUURI
25
Kulttuuriräiskäleitä ja
elämän makupaloja
KUVA STUDIO LINDELL, PORVOO
TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN
KUN NURMIJÄRVEN nuoren Aleksiksen
lapsuudesta ei ollut koululaisille sopivaa kertomusta, puutteen korjasi kirjailija Maijaliisa Dieckmann. Samoin syntyi
romaani satusetä Sakarin lapsuudesta ja
pistekirjoituksen isän Louis Braillen sokeutumisesta jo varhain.
Näin syntyi myös porvoolaisen Fredrika-rouvan koulun tarina. Jos kansallisaarretta ei ole vielä kirjaksi kuviteltu,
ottaa kirjailija miehensä kuskiksi, tekee
retken Tuusulaan tai Pellinkiin ja pian
saa nuoriso käsiinsä kätevän romaanin Sibeliuksen tai Tove Janssonin elämästä. Nämä kaksi ovat siis vielä tulossa
edellisten malliin.
Aina tarinoiden julkaiseminen ei ole
ongelmatonta; jouluisen Lucia-neidon
laulun kaunista suomennosta ei katsota ruotsinkielisten porvoolaisten parissa hyvällä.
Myöskään Tove Janssonin lapsuus
ei suvun säätiön mielestä ole kirjan aiheeksi sovelias. Kun kulttuurikohuja taiteilijaelämäkerrassa pitää olla, edustavat
nämä niitä tuoreimmasta päästä.
Kirjailija itse kokee kolhuista kipeimpinä radiotyön sekä kustannusalan kuristukset, jotka nitistävät esimerkiksi historiallisten nuortenromaanien julkaisua.
Toki työ tuo tekijälle tunnustustakin;
pohjoismainen kuunnelmapalkinto, Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot
muiden muassa.
Elämäkertojen ahmijat tunnistavat
teoksessa vahvan luomisvimman ja reipasotteisen kekseliäisyyden ratkoa niin
nuoren perheen talouden, uuden rakkauden kuin taiteenteonkin pulmat.
Asioita on hyvä tehdä ryhmätyönä.
Luovia tiimejä Maijaliisa Dieckmann
on rakentanut ympärilleen niin Loimaan kouluvuosinaan, Turun seudun ja
Naantalin lapsi- ja kesäteatterityössä,
opettajana ja pitkään myös Porvoon ja
Loviisan inspiroimina.
Kirjailijan, opettajan, kulttuurivaikuttajan sekä äidin ja isoäidin uraan ja
elämänvarrelle nivoutuu runsas joukko
suomalaisia ja kansainvälisiäkin nimiä ja
iso joukko ystäviä.
Maijaliisa Dieckmann.
Kirja ja lettupannu – lastenkirjailija
muistelee.
Cultura Oy, 2015.
26
KULTTUURI
PATINA 5/2015
Lähikuvia suuresta säveltäjästä osa 2
Jean Sibelius asui
vaimonsa Ainon kanssa
Järvenpään Ainolassa
vuodesta 1904 lähtien.
Kohti Finlandian syntyä
Nuoruusvuosien ja sisäisen taistelunsa jälkeen Jean Sibelius loi tunnetut teoksensa, kuten
Kullervon, Sadun, Metsänhaltijan ja Finlandian.
TUOMAS KINBERG
Lahden Kansalliset Seniorit ry
1890-LUVULLA SUOMALAISUUS nosti yhä
vahvemmin päätään. Sille antoivat pontta Venäjältä kantautuneet äänet, jotka
vaativat Suomen perustuslaillisten oikeuksien rajoittamista ja Suomen liittämistä läheisemmin Venäjän yhteyteen.
Tämän isänmaallisen hengen innoittamana Sibelius tarttui 26-vuotiaana suureen kalevalaiseen aiheeseen Kullervoon.
Kullervon tarinasta oli kylläkin jo aiemmin syntynyt kaksi sävellystä Filip
von Schantzin ja Robert Kajanuksen
toimesta, mutta näitä ei mitenkään voi
verrata Sibeliuksen suurteokseen.
Kalevala toimi myös monen muun taiteilijan innoittajana, ja esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela maalasi Kalevalasta
samoihin aikoihin kuuluisan Aino-triptyykkinsä.
Huhtikuussa 1892 oli vihdoin Sibeliuksen ensimmäisen suurtyön, Kullervon ensiesitys. Teoksesta oli puhuttu
viikkokausia etukäteen ja sen esitystä oli
odotettu innolla ja niinpä Helsingin Yliopiston juhlasali oli viimeistä sijaa myöten täynnä.
Yleisö oli konsertin jälkeen hurmiossa
ja kaikki arvostelijat ylistivät kappalet-
MATKOJA SENIOREILLE:
Etiopia-Uganda-Ruanda 27.1. –
9.2.2016
Ainutlaatuinen matka eksoottiseen Afrikkaan.
Tutustumme heimoperinteisiin, upeaan
luontoon ja eläimiin.
Hinta 3.660,-/hlö
Pyydä tarkemmat matkaohjelmat:
Resviaria Oy, Kehräsaari, 33200 Tampere
Puh. 0440- 477 070
[email protected] www.resviaria.com
ta, jota pidettiin suomalaisuuden ja suomalaisen säveltaiteen lähtölaukauksena.
Robert Kajanus kuvasi ensivaikutelmaa
sanomalla: ”Suomalaisten sävelten mahtava kevätvirta syöksyi valtavalla kohinalla esiin erämaasta.” Sibeliuksen appiukko Alexander Järnefelt totesi vävylleen: ”Kullervolla olet astunut suomalaisuuden palvelukseen”.
Vielä saman vuoden lopussa valmistui
seuraava mestariteos Satu, joka sai ensiesityksensä 1893. Satu ei kuitenkaan saanut innoitustaan Kalevalasta vaan kuten
Sibelius myöhemmällä iällään sanoi, aivan muusta:
”Satu on psykologisesti kaikkein sy-
New Yorkiin 16.- 22.3.2016
Lähde Leena Tamlanderin mukana unohtumattomalle
matkalle yhteen maailman mielenkiintoisimmista
matkakohteista. Tutustumme kaupungin
nähtävyyksiin ja vierailemme mm. YK:ssa. Tarjolla
oopperaa Metropolitanissa ja musikaaleja
Broadwaylla. Hinta: 1.495,-/hlö
Kaikilla matkoilla on mukana
suomenkielinen matkanjohtaja
vällisimpiä teoksiani. Voisinpa melkein
sanoa, että siihen sisältyy koko nuoruuteni. Se on erään sieluntilan ilmaus.”
Janne paini pienuuden
tunteensa kanssa
Sibelius taisteli itsensä kanssa opiskellessaan ulkomailla. Wienin opintojen aikaan hän joutui käsirysyyn kun väitteli
kapakassa Brucknerin puolesta Brahmsin kannattajia vastaan. Hän toteaa: ”On
kuin piru olisi irti minussa. Minä en löydä mitä etsin ja touhuni tuntuvat niin lapsekkailta…”.
Kuultuaan Wagnerin Tristanin ja Isolden: ”On niin kuin olisin itseltäni kateissa.
Minne se Sibelius tästä joutui? Minusta
tuntuu nyttemmin koko ajan siltä, että takanani on joku. Kuolemako siellä mahtaa
vaaniskella?” hän kirjoitti opettajalleen
Martin Wegeliukselle.
Vaimolleen Ainolle hän kirjoitti samaan aikaan: ”Minä en ole enää puhdas… Tilanteet siihen pikemminkin ovat
vieneet kuin kevytmielisyys. Minulla on
kaikki ne taipumukset paheisiin ynnä
muut mitä miehellä on. ”
Lisäksi Sibeliuksella oli ilmeisiä alemmuuskomplekseja asemastaan tulevana
Järnefeltien vävynä.
Sibelius oli Wienissä havahtunut Wagnerin ja Beethovenin suuruuteen ja koki
omat kykynsä riittämättömiksi. Hän tunsi
olonsa yksinäiseksi ja epävarmaksi.
PATINA 5/2015
Lisäksi hänellä oli huoli siitä, kelpaako hän Järnefeltien perheeseen, olihan
hän vasta salaa kihlautunut Ainon kanssa, eikä hän vielä ollut saanut jalansijaa
muusikkona eikä säveltäjänä.
Tästä kaikesta huolimatta hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen suurteoksen, Kullervon, ja merkittävän sinfonisen
runon, Sadun, mutta lähtökohta suurten
mestareiden varjossa näiden synnyttämiseen ei ole ollut helppo.
Nuorella miehellä oli kasvukipuja ja jo
lapsuudessa ilmennyt mielialojen vaihtelu oli jollain tavalla epävarmuuden
keskellä voimistunut ja jatkui edelleen.
Kullervon ja Sadun saama suurmenestys ei riittänyt Sibeliuksen itsetunnon
kohottamiseen.
Säveltäjä harkitsi urastaan
luopumista
Kesällä 1894 Sibelius matkusti Bayreuthiin ja sieltä Müncheniin. Wagnerista innoittuneena Sibelius olisi tahtonut kirjoittaa oopperan. Työ ei kuitenkaan sujunut ja osittain siitä syystä, että hänellä
ei ollut kelvollista librettoa, oopperasta
ei koskaan tullut mitään.
Lisäksi hän oli järkyttynyt Tristanin ja
Isolden kuulemisesta mainiten, että hän
oli kokenut jotain suurta, eikä ollut saanut edes Parsifalista sellaista vaikutusta.
Sibelius vaipui
siinä määrin
epätoivoon,
että kirjoitti
Ainolle: ”Olen
päättänyt seuraavan asian ja
kysyisin sinulta
neuvoa. Asetun
27
KULTTUURI
jonnekin ja rupean hankkimaan itselleni
jotain ruumiillista työtä; miettinyt olen
vähän Axel Grönbergin tehdasta - jos
siellä olisi. Mieluimmin olisin maalla.”
Toisin sanoen Sibelius oli päättänyt
luopua säveltäjän urasta. Kuitenkin hän
kaikesta huolimatta jatkoi samanaikaisesti sitkeästi puurtamista musiikin parissa.
Kun hän vihdoin pääsi pahimman yli
ja luopui oopperasuunnitelmasta, hän
jälleen kiinnostui sinfonisesta runosta ja
kirjoitti Ainolle: ”Luulen, että minä oikeastaan olen musiikkimaalari ja runoilija.”
Metsänhaltijan sävellys
purki elämäntuskaa
Sibelius oli jo koulupoikana tutustunut
eri runoilijoiden teoksiin. Ruotsalainen
runoilija Viktor Rydberg oli hänelle erityisen läheinen. Hän tulikin myöhemmin säveltämään useita Rydbergin runoja, joista ehkä tunnetuin sävellys on
Ateenalaisten laulu, jossa suorastaan pateettisesti ihannoidaan isänmaan puolesta kuolemista.
Rydberg oli kirjoittanut runon Metsänhaltija, jossa runon sankari Björn lähtee kulkemaan metsään ja matkallaan
kohtaa viehättävän metsänhaltijattaren,
johon hän rakastuu. Björn ei pääse lumoutuneisuudesta irti ja lopuksi se johtaa Björnin tuhoon ja kuolemaan.
Runo oli Sibeliukselle ajankohtainen ja läheinen, sillä hän ymmärsi runon
syvemmän merkityksen. Siinä sankari ajautuu maailman houkutusten vietäväksi ja kaikki se, minkä pitäisi olla elämässä tärkeää jää syrjään.
Sibelius pelkäsi, että hänelle käy
samalla tavalla, ja että hän ei pysty elämään kurinalaisesti oikeille asioille, eikä sen myötä saavuta mitään, mistä todella on haaveillut.
Sibelius sävelsi runosta kaksi teosta, yhden pienelle orkesterille ja lausujalle ja toisen, joka on laaja sinfoninen
runo. Tällä työllä hän lienee
purkanut elämäntuskaansa ja
voi olla, että sillä on ollut jopa
terapeuttinen vaikutus häneen.
Teoksessa on selviä vaikutteita
Wagnerilta ja näin hän kenties sai
näyttää, että pystyy kirjoittamaan
yhtä vaikuttavaa musiikkia kuin
suuresti ihailemansa säveltäjä.
Välittömästi Metsänhaltijan jälkeen Sibelius tarttui taas kalevalaiseen aiheeseen ja näin syntyi laaja
noin 50 minuuttia kestävä Lemminkäis-sarja. Sen ensiesityksestä tuli jos
mahdollista vielä suurempi menestys
kuin Kullervosta aikanaan.
Säveltäjän itsetunnon kohoamisesta kertonee jotain hänen myöhemmin
antamansa lausunto: ”Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei kaiken kallella kypärin! Mitä
meillä on häpeämistä?”
teinen kanta sinfoniaan. Tähän haasteeseen hän vihdoin tarttui ja lopulta 1899
hänen ensimmäinen sinfoniansa valmistui.
Nikolai Bobrikov nimettiin Suomen
kenraalikuvernööriksi 1898. Sensuuria kiristettiin, sanomalehtiä lakkautettiin. Julkaistiin helmikuun manifesti, joka käytännössä tarkoitti Suomen autonomian lakkauttamista.
Näissä tunnelmissa tapahtui vuonna 1899 odotetun ensimmäisen sinfonian kantaesitys.
Konsertista tuli voimakkaan isänmaallinen tilaisuus. Sali oli tupaten täynnä ja yleisö kuunteli odotettua teosta haltioituneena. Sinfonia jäi kuitenkin
toisen teoksen varjoon.
Konsertin lopussa kuultiin orkesterin ja mies- ja poikakuoron esittämänä
Ateenalaisten laulu. Sibeliuksen Rydbergin runosta valitsemat säkeet ”Kaunis on
kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta
heimosikin” aiheuttivat yleisössä myrskyn ja valtaisat eläköön-huudot täyttivät salin.
Isänmaallinen kuvaelma
oli tilaustyö
Pian tämän jälkeen vietettiin Suomessa Sanomalehdistön päiviä sensuurin ja
lakkautusten kouriin joutuneen sanomalehdistön tukemiseksi. Päiville oli tilattu isänmaallinen kuvaelma Suomen historiasta.
Tähän sarjaan Sibeliukselta pyydettiin musiikki ja sen viimeisestä osasta tuli yksi Sibeliuksen suosituimmista teoksista, Finlandia. Tosin nimen Finlandia
kappale sai vasta myöhemmin.
Sen esittäminen Finlandia-nimisenä oli sortovuosien aikana kielletty Suomessa ja Sibelius itse johti sen esimer-
kiksi Tallinnassa ja Riiassa nimellä Impromptu. Saksassa nimenä oli Vaterland ja
Ranskassa La Patrie.
Voisi ajatella, että Sibelius koki elämän tuskaan liittyvät kriisinsä nuorena
miehenä, mutta näin ei kuitenkaan ollut.
Niin kauan kuin hän sävelsi, hän joutui painimaan itse itselleen asettamiensa
esteiden kanssa. Tämä huipentui myöhemmin päätökseen polttaa kahdeksannen sinfonian luonnokset, ja kuka tietää,
mitä kaikkea tuhoutui Ainolan suurissa
polttajaisissa.
Tiivistämisen mestari
Sibeliuksen viimeisistä sävellyksistä
Myrsky-musiikki sisältää yli kolmekymmentä pientä, herkullista ja nerokasta
miniatyyria. Tästä oli ilmeisesti vaikea
jatkaa säveltäjänä eteenpäin ja niin alkoi
Ainolan hiljaisuus, jota kesti yli kolmekymmentä vuotta.
Jean Sibeliuksen viimeinen sinfoninen sävellys oli Tapiola, joka valmistui
vuonna 1926. Tämä teos huipentaa Sibeliuksen ilmaisun, jonka keskeiseksi välineeksi oli tullut sanottavan tiivistäminen
mahdollisimman ytimekkääksi.
Teoksen innoituksena on Sibeliuksen
suhde luontoon. Nimi viittaa Tapioon,
kalevalaiseen metsänjumalaan. Teoksen kustantaja pyysi ulkomaalaisia kuulijoita varten nimelle selityksen teoksesta ja tätä varten Sibelius kirjoitti seuraavan runon.
On metsät Pohjolassa sankat, tummat
Ne ikisalat, haaveet hurjat loi.
Asunnot Tapion on siellä kummat,
Haltiat väikkyy, hämyn äänet soi
Kehä umpeutui. Kaikki alkoi metsästä ja
Kalevalasta ja lopuksi huipentui samaan
teemaan.
Kerää
15 hlön porukka,
niin räätälöimme
teille kurssin
haluamaanne
ajankohtaan!
kurssi Urheiluopisto Kisakeskuksessa
Tervetuloa Kisikseen viettämään
liikunnallista laatuaikaa
Tutustu uusiin liikuntalajeihin, rentoudu ja
vietä virkistäviä yhdessäolon hetkiä kauniin
luonnon keskellä Raaseporissa. Kurssilla
vahvistetaan lihaskuntoa sekä tasapainoa ja
liikutaan mukavassa seurassa. Kotiin viemiseksi saat hyvää oloa ja uusia eväitä arkeen.
S:
TARJOU kilö!
en
99 € / h€/hlö
58
norm. 1
Sinfonisesta runosta
sinfonikoksi
Ilmoittautumiset p. 019 223 0300,
[email protected] Lisätietoa www.kisakeskus.fi
Musiikkipiirit odottivat, että Sibelius
kirjoittaisi tämän lajityypin lisäksi oikean sinfonian. 1890-luvun lopussa Sibelius oli siis tullut tilanteeseen, jossa oli otettava joko kielteinen tai myön-
Urheiluopisto Kisakeskus
Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru
puh. (019) 223 0300, fax. (019) 245 7111
[email protected] www.kisakeskus.fi
28
NAANTALI
KAUPUNKI, JOSSA
TARINAT JA HISTORIA
HERÄÄVÄT
HENKIIN
MAMSELLI KUPIAINEN JA PRESIDENTTIEN KULTARANTA
99 € / ryhmä (max 50 hlöä)
Laukauksia Kultarannassa? Intiaaneja puutarhassa?
Uusi faktaa ja fiktiota yhdistelevä teemaopastus, jossa kuullaan
mitä presidenttimme ovat Kultarannassa tehneet ja mitä kaikkea
kulissien takana onkaan tapahtunut. Oppaana toimii kaikkia
presidenttejä palvellut sympaattinen Mamselli Kupiainen, jolta
saattaa vahingossa lipsahtaa salaisuus jos toinenkin.
SALAKULJETTAJIEN SAARISTO
49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 4 h)
alk. 54 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 6 h)
alk.
Retki vie vieraat pirturetkelle, salakuljetuksen saaristonäyttämölle.
Retki suuntautuu joko Velkualle tai Rymättylään ja huikeita merimaisemia ihailtaessa kuullaan huimia tarinoita kieltolain ajoista,
pirtukuninkaista ja saariston historiasta. Retkellä opitaan mm.
että hauki ei välttämättä olekaan kala ja nautitaan myös kova
tee- paukut sekä maittava lounas. Pläkkipeltimuki jää osallistujille muistoksi. Velkualle suuntautuvalla matkalla päästään nauttimaan myös lossimatkojen tunnelmasta kahdella lossilla, kuullaan
Suomen sodasta, kadonneista kirkonkelloista ja tutustutaan Pyhän Henrikin saaristokirkkoon. Kesto Rymättylään 4 h, ja Velkualle
lossimatkoineen 6 h.
OI IHANA NAANTALI
alk.
PATINA 4/2015
KULTTUURI
31 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata)
Kiinnostava opastettu kierros Naantalin charmantissa vanhassa
kaupungissa ja tutustuminen Kultarannan puutarhaan oppaan
johdolla. Ruokailu maaseudulla tai vanhassa kaupungissa meren
äärellä. Opastetut kierrokset tehdään kävellen. Kesäkaudella
puutarha on suljettu maanantaisin. Voidaan toteuttaa myös
yöpymisellä Naantalin Kylpylässä, alk. 98 € / hlö.
Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800
[email protected], www.naantalinmatkailu.fi
Palvelumaksu on 15 € / ryhmä
Ida ja Edelfelt
MAIJALIISA DIECKMANN
Porvoon kansalliset seniorit ry
IDA ON kaksikymppinen. Hehkeä, elä-
mäniloinen, työteliäs ja osaava. Juuri sellainen tyttö, jonka mies kuin mies
ottaisi vaimokseen, sanoo Albert-herra.
Ida on palkattu
emännöitsijäksi Edelfeltin ateljeekotiin ja
saa tarjoilla viiniä ja
voita tihkuvia pasteijoita Albert-herran ystäville. Eletään vuotta
1900, venäläistämisen
aikaa, ja vastarinta kuohuu pinnan alla.
Ida kelpaa apuun
myös Albert-herran äidille Alexandralle sekä sisarille Bertalle ja
Annielle. Koppava Ellan-rouvakin sallii Idan
puunata parkettinsa säämiskällä, vaikka muuten suhtautuu yrmeän epäilevästi puolisonsa piikaan.
Albert-herran frakkipaidan napit saa
parhaiten kiinni juuri Ida, ja hän valmistaa seltteriveden, kun taiteilijan
vatsahaava juominkien jälkeen oikein
nävertää.
Enni Mustosen eli Kirsti Mannisen
kirjasarja Syrjästäkatsojan tarinoita on
edennyt kolmanteen osaan. Ensimmäisessä Ida palveli pikkupiikana Topeliuksen kodissa Östersundomin Björkuddenissa ja toisessa Sibeliuksen perheessä. Molemmat kirjat ovat kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle hurmaa-
vaa luettavaa.
Kolmannessa kirjassa lukija pääsee
tutustumaan Edelfeltin työhön ja elämään, joka on sangen rikkinäistä. Komeaa ja kuuluisaa taiteilijaa piirittävät naiset, mutta pysyvää ja rauhallista
avioelämää hän ei koskaan saa viettää.
Edelfeltin ainoa suuri rakkaus on äiti,
eikä elämästä äidin kuoltua
tahdo tulla mitään.
Kirja kuvaa tarkkaan
niin herrasväen kuin heitä passaavien piikojen, renkien, ajurien, pyykkärien,
suutarien ja räätälien elämää ja viipyy pitkään Porvoon Haikon huvilan herttaisissa maisemissa. Huvila oli Edelfeltin jokakesäinen paratiisi, paikka kerätä
voimia uskomattoman ahkeraan maalaamiseen. Kirjan jännitys tiivistyy loppua kohden kihelmöiväksi. Mitä Idan elämässä tapahtuu, sitä en
kerro, en edes vihjaa. Lukija nauttikoon
jännityksen hetket ihan itse.
Syrjästäkatsojan tarinaa lukiessa ihmettelee ja ihailee kirjoittajan varmaa
tietämystä, joka ulottuu pieniinkin yksityiskohtiin. Asialla on historiallisen
romaanin taitaja.
Kansi on kaunis kuten edeltäjissäkin, joskaan se ei ihan vastaa sitä vetovoimaa uhkuvaa kuvaa, jonka teksti
Idasta antaa.
Enni Mustonen
Emännöitsijä
Otava 2015
Kirjoja koko elämä
HILKKA MÄNNYNSALO
Järvenpään kansalliset seniorit ry
HARVOIN TARTUN sellaiseen kirjaan, jos-
sa on 500 sivua tai enemmän. Yksi syy
on se, että luen kirjoja illalla vuoteessa
ja sellainen on käsille aika rankka homma. Ja toinen se, että asiansa pitäisi
mielestäni pystyä sanomaan suppeammin.
Tällä kertaa tein kuitenkin poikkeuksen ja
valitsin Hannu Mäkelän teoksen Muistan –
Otavan aika. Se kertoo
vuosista 1967–86, jolloin hän toimi Otavakustannustalon kustannustoimittajana.
Kirja oli niin mielenkiintoinen, etten tahtonut malttaa laskea sitä
pois kädestäni. Aina se
houkutti lukemaan taas
uusista kotimaisista kirjailijoista. Mäkelä ystävystyi monien kanssa ja tuo ystävyys kesti aina toisen poismenoon asti,
vaikka hän oli lopettanut jo kustannustalossa ja jäänyt vapaaksi kirjoittajaksi.
Minua ilahdutti kovin esimerkiksi
pariskunta Kerttu-Kaarina Suosalmi
ja taidemaalari Jorma Karden. He olivat erikoisia ihmisiä, joihin Mäkelä ystävystyi kovin.
Ja koska minua aina liikuttaa sekin,
että erikoiset ihmiset sattuvat kohtamaan toisensa ja siitä syntyy sitten pysyvä liitto, niin tässäkin tapauksessa.
Kerronta on niin eläväistä, kuten Mäkelällä tapaa olla, että se voisi olla yksistään novellina jossain kirjassa.
Tuli mieli katsoa omasta kirjahyllystä, josko siellä olisi Suosalmen kirjaa, joita olen aikanaan lukenut useammankin, ja löysin Hyvin toimeentulevat ihmiset, jonka
aion ainakin lukea.
Hannu Salakka ja Arto Melleri ovat olleet myös
Mäkelälle tärkeitä runoilijoita. Koska olen lukenut
koko ikäni runoja ja niistä kovin nauttinut niin ilossa kuin surussakin, pitänee
taas kerrata heidänkin tuotantoaan.
Näin kirja on minusta
tehtävänsä tehnyt, kun se houkuttaa lukemaan lisää ja aina vain lisää…
Joku viisas on sanonut, että ihminen ei ole koskaan yksin, kun hänellä
on kirja. Tämä on mielestäni niin laittamattomasti sanottu, että olen koettanut siirtää tätä viisautta lukemaan oppineelle 8-vuotiaalle pojanpojalleni, joka on toisella luokalla koulussa ja innokas oppimaan uutta.
PATINA 4/2015
29
KULTTUURI
KUVA LAURI ROTKO
KUVA TARMO VALMELA
Sankari-näytelmä
kertoo kutsuntaikään
tulleista nuorista.
Myrskyluodon Maijan
(Maiju Saarinen) ja Jannen
(Mikko Pörhölä) häät.
Maijan seurassa vanhojen
perinteiden pariin
Lahden kaupunginteatterissa pyörii kiinnostavia näytelmiä. Sota-aiheinen Sankari on hyvin
ajankohtainen ja Myrskyluodon Maija keinuttaa katsojan saaristomaisemiin.
HILKKA MÄNNYNSALO
Järvenpään kansalliset seniorit ry
MUSIKAALI Myrskyluodon Maija avasi upeasti Lahden kaupunginteatterin syyskauden. Minna Välimäen taidokas lavastus heitti jo suljettuun esirippuun vellovan meren,
mikä lupasi hyvää, ja sen katsoja saikin. Pienillä eleillä pääsi käsitykseen saaristossa asumisesta ja voimakkaasta luonnosta, joka mykisti
ja ihastutti.
”Myrskyluodon Maija tulee iholle ja jatkaa matkaansa syvemmälle. Myrskyluoto kutsuu kohtaamaan
kaikki tunteet. Ottamaan vastaan ja
hyväksymään kaiken, mitä elämällä
on tarjota. Ei vain nöyränä selviytymään vaan kiitollisena elämään”, toteaa ohjaaja Jukka Keinonen teatterikappaleen esittelylehtisessä.
Nuorena Maijana nähdään Maiju
Saarinen ja Jannena Mikko Pörhölä. Vanhana Maijana on Mirja Räty,
joka toimii samalla kertojana ja tarinan kuljettajana.
Näytelmä tarjoaa nähtäväksi paljon vanhoja tapoja, kuten häät, jotka
tämän päivän katsojalle näyttäytyvät
erikoislaatuisina.
Samoin kirkottaminen on juutalais-kristillinen traditio, joka pohjautuu Raamattuun.
Matti Puurtisen musiikki on me-
lodista ja se kuljettaa tarinaa monin
lauluin. Sanat ovat Espoon teatterin eläköityneen johtajan Jussi Helmisen.
Tv näytti kesällä monia hyviä uusintoja, niin Myrskyluodon Maija
-sarjankin. Mutta tuntuu, että kappale on niin syvällinen ja pitää paljon sisällään nähtävää, että sen jaksaa katsoa aina uudelleen.
Ja ainahan eri teatterit tekevät sen
omalla tavallaan. Tässä Lahden esityksessä oli muun muassa taidokas
koreografia.
Sankarille soisi enemmän
katsojia
Lahdessa voi tällä hetkellä katsoa
hyvin erilaista teatteria, joka herättää moninaisia ajatuksia. Jonni
Pantzarin Sankari – ja miten sellaiseksi tullaan kertoo kutsuntaikään
tulleista nuorista ja heidän pohdinnoistaan.
Näytelmässä saadaan yhtymäkohta Yrjö Kalliseen (1886 Oulu –
1976 Helsinki). Kallinen tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhan aatteen
puolestapuhujana Suomessa, ja jatkosodan aikana hän kuului rauhanopposition kannattajiin.
Kallinen oli jo nuorena omaksunut pasifismin aatteen. Hän toimi
Suomen puolustusministerinä vuosina 1946–48.
Mikä olisi tänäkään päivänä tärkeämpää kuin rauhan aatteesta puhuminen ja sen puolesta taisteleminen. Varsinkin nuorille valaiseva
näytelmä. Harmi vain, että niin pieni katsojakunta on löytänyt tiensä
tämän esityksen pariin.
Ilon hetkiä
Soratietä kuljen halki pellon,
näen pientareilla horsmat, kissankellot.
Mansikkaiset jonoon korteen hentoon,
pyristelee peippo ensilentoon.
Rusakkokin metsään loikkaa,
polkuja on pitkin poikin.
Marjaisina kannot, mättäät,
mustikoita korin täyteen noukin.
Juolukoista voin mehut keittää,
vadelmilla letut herkulliset peittää.
Punaisena hehkuu puolukkainen rinne,
huomenissa uudelleen suunnistelen sinne.
Muurain marjat löytyy hyllyvältä suolta ,
etsin kirpeimmät karpalotkin tuolta.
Kun kurkiaura syksyn alkaneeksi soittaa,
vaikeaa on haikeutta voittaa.
Lämpö kesän viipyillä vois vielä,
vaikka siivekkäät jo ovat muuttotiellä.
Aamun säteet taitse usvan pilvet harmaat poistaa,
taas syksyn värit iloksemme toistaa.
HANNU NURMI
Liedon seniorit ry
30
PATINA 4/2015
VAPAALLA
10
1. Mikä on Euroopan korkein tulivuori?
2. Kuka pitkän soittouran bluesin parissa tehnyt laulajakitaristi kuoli toukokuussa 2015 lähes
90-vuotiaana?
3. Minkä lajin entisillä ja nykyisillä yleisurheilijoilla on 20 metrin kerho?
4. Kuka vuonna 1952 Belfastissa syntynyt blueskitaristi kuoli vuonna 2011 Espanjan aurinkorannikolla?
5. Missä lajissa yleisurheilija Jouko Kuha on aikanaan ollut maailmanennätyksen haltija?
6. Kenen käsikirjoitus on Martti Suosalon monologissa Palvelija?
7. Kuka on säveltänyt musikaalin Oopperan kummitus?
8. Kenen viimeinen puoliso oli Ingmar Bergmanin tytär Eva?
9. Kuka on ohjannut elokuvan Kätilö?
10. Miten jatkuu laulu: ”Nämäp poikki o vast”?
KYSYMYSTÄ
Ristikko 5/2015
LENTOKENTTÄ
HOIDETTAVA
ISIÄ
AUTOJA
ELLEN LIITTO
ATLANNIN
TAKAA
KIVIPIENENÄ
TYYLIKÄS
KERRO,
KERRO
KESKIVIIKKO
BAKTEEREITA
TAIVAL
VESISSÄ
“DI”
PYHÄ
VOIMISTELUA
VÄTYS
ILKUT
TAMIROFF
TUO MINULLE
JUUSTOA
LAIVOILLA
TIP
TOP
VALITUT
LOPUTON
LUIHU
RITVA
JOENSUU
PUNAISEN
MEREN
RANNALLA
PAKKANEN
PINTAAN
VARSINAISSUOMEA
IKEEN
ALLA
TOIMEENTULOJA
SEURAA
MUKANA
www.ristikkotuuli.fi
KALALLA
KISSOILTA
THULE
MYRSKYTÄ
VAPAUTUSJÄRJESTÖ
SAA- SOTURI
EIVÄT
LIS
HALLITA KIILLÄ
SEIPÄITÄ
PIENIKUOHUISIA
KOSKIA
SANO
NYT
ROMU
TUIRE
JOUNI
RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ
GANDHI
TUN- PIETURI NII
TWAIN
LIETE
ETÄÄLLE
JOSKUS KRISTAN JANILMAI- SUKUA ERIK
NEN
ROIMA
ASTE
LUMOT
VALTUUTUS
123
ABC
AKU
UURTO
IDÄN
KANSA
KIUKUTELLA
Saimme edelliseen ristikkoon 88 ratkaisua. Kirjapalkinnon arvonnassa sai Eeva Wilkman Ruovedeltä. Onneksi olkoon!
Tämänkertaisen ristikon palautusaika päättyy 26.11.2015. Ratkojien kesken arvotaan ravitsemus- ja keittokirja Syö muistaaksesi.
Ratkaisu lähetetään osoitteeseen: Kansallinen senioriliitto ry, Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki.
Ajatuksia Patinasta:
Lähettäjä
Lähiosoite
Postitoimipaikka ja -numero
Voit antaa palautetta myös sähköpostitse [email protected]
31
VAPAALLA
Vaahtera on pukeutunut kauneimpaan juhlapukuunsa.
Se odottaa rakastajaansa saapuvaksi.
Tuolta se jo tuleekin raikkaana syystuulena!
Rakastajansa rajussa syleilyssä
vaahtera antaa kauniin pukunsa pudota maahan.
Seuraava Patina ilmestyy 10. joulukuuta. Teemana on kulttuuri. Aineistopäivä on 26. marraskuuta.
TUULIKKI TILSALA
Teide Teneriffalla Kanarian saarilla
B.B. King
Kuulantyöntäjillä
Gary Moore
3000 m esteet
Kari Hotakaisen
Andrew Lloyd Webber
Henning Mankellin
Antti J. Jokinen
Heit en lakk kehumast (Lukon voittofiilistelybiisi)
Syystreffit
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
PATINA 4/2015
Ristikon 4/2015 ratkaisu
U
R
O
S
A
K
U
L
T
A
I
A S
S E
A T
N
A H
E
I R
A K
S U
I T
K
U
K
A
T
E
L
L
I
T
V
A
O
T
I L A
T
M I
A V A
R
T U
A M I T
A
R
P A J A
A U T
E
J
T K U T
A A
I
L A P
A I L U
A
A L
T A V A
E
A T
H
E
L
E
I MO
S
T O
Ä S I
T
N Ä
I D
A
U N
T
E E
U
S
E
I
N
E
R
H
E
S
A
A N T
N
L
N A A
A
S
L Ä I N
U
L U M
U N T U
T
A K A
A L
K
S U
E
I L
S I
O
H O S E T
I T
T A
I S T A
V A
N O
A T K A
L
I
K
A
T
A
N
I
T
A
O
M
M
E
L
K
A
A
N
A
N
O
K
I
A
L
A
S
K
E
L
T
A
V
A
H
V
E
R
O
K
U
R
I
I
N
T
I
T
S
A
A
T
I
A
T
E
T
Jäsen, saitko sähköpostia
liiton toimistosta?
SENIORILIITON TOIMISTOSTA lähti säh-
köpostiviesti otsikolla Ilmoittautumiset
käynnissä liiton juhlaristeilylle yhdistysten jäsenrekistereihin merkittyihin sähköpostiosoitteisiin 7. ja 8.10.2015.
Paikallisyhdistystemme jäsenrekistereihin on merkitty sähköpostiosoite yli
11 700 jäsenelle. Virheilmoituksia tuli
noin 1 000 sähköpostiosoitteesta: vastaanottajan sähköpostiosoite oli vanhentunut, virheellinen tai täynnä.
Mikäli et saanut sähköpostia ja katsot,
että sellaisen olisi sinulle pitänyt tulla, ilmoita asiasta oman yhdistyksesi jäsenrekisterinhoitajalle. Tarkista kuitenkin ensin, ettei sähköpostisi ole täynnä. Jäsenrekisterinhoitajan yhteystiedot löytyvät
oman yhdistyksesi verkkosivuilta kohdasta Yhteystiedot.
..pitikö sen nyt just tulla
suojatielle, kun minä olen
ottamassa selfietä.
Pahuksen tollo tyyppi....
Kuohuva naamioituu
parfyymipulloksi
Voga Sparkling Extra Dry ( 3,98 € / 0,2 l)
TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA
Turun kansalliset seniorit ry
BONGASIN MARKETTIMME Al-
kosta oudon mallisen pikkupullon. Tarkemmin tutustuen totesin sen sisältävän italialaista kuohuviiniä.
Viinin tuottaja Pizzolon
perhe on panostanut viinien lisäksi myös pullon muotoon. Jotenkin tämän mallinen viinipullo ei ainakaan
minuun vedonnut, mutta erikoisuutena päätin sitä kokeilla.
Pizzolon viinitalo on perustettu
Pohjois-Italian Trentinoon jo vuonna 1850, mutta näitä moderneja Voga-viinejä on ollut tuotannossa vasta vuodesta 1984. Viinitalo tuottaa
viinejä 60 miljoonaa pulloa vuodessa, joten mistään pikkufirmasta ei
ole kyse.
Kyseinen kuohuviini on tehty Chardonnay- ja Pinot Grigio -rypäleistä. Menetelmänä on käytetty Charmat-tankkikypsytystä, josta viini on pullotettu suodattamalla
paineen alaisena.
Viinin nimi viittaa erittäin kuivaan kuohuviiniin, mutta todellisuudessa jäännössokeria on peräti
16 grammaa litrassa. Tätä kuitenkin
tasoittaa tavallista korkeammat hapot (6,20 g/l) ja 12 prosentin alkoholipitoisuus. Sokeripitoisuus nostaa myös viinin uutoksen määrän 32
grammaksi litrassa.
Samaan markettiin oli lihatiskille
saatu kunnon saksalaista Oktoberfestin ruokaa eli Leberkäseä. Nimi
johtaa harhaan, sillä perinteiseen
baijerilaiseen Leberkäseen ei ole
käytetty maksaa eikä juustoa.
Raholan ruokasanaston mukaan ”maksajuusto” on ”melko vahvasti maustettua ja uunissa tummakuoriseksi kypsennettyä sianlihapasteijaa, jota syödään kylmänä sämpylän välissä, usein pikku maustekurkuilla (cornichon) maustettuna, tai
pannulla lämmitettynä paistetun munan ja makean saksalaisen sinapin kanssa. Se voidaan myös tarjota paksuna viipaleena leipäviipaleella päällystettynä, siis ’voileipänä väärinpäin.”
Oktoberfestin juoma on yleensä
suurissa tuopeissa tarjottava olut,
mutta päätin kuitenkin kokeilla, miten italialainen kuohuviini sopisi
oluen sijasta palan painikkeeksi.
Paahdoin vaalean leivän ja voitelin sen. Päälle paistoin tuhdin siivun Leberkäseä ja munan. Lisukkeeksi hiukan maustekurkkua ja
kirsikkatomaatteja, ja siinä oli helppo ja maukas alku- tai pikkulämmin.
Kyllä olut varmasti olisi maistunut annoksen kanssa, mutta yllättävän hyvin siihen kävi Voga-kuohuviinikin.
Pimu innostui niin maksan nimeen, että paistoi meille naudan
maksaa venetsialaiseen tapaan, mikä tarkoittaa kera runsaan sipulin.
Jälkiruokana vielä vadelmia, mansikoita ja vaniljakastiketta.
Täytyy sanoa, että tämä kuohuviini sopi läpi koko menun.
32
Älä tyydy tavalliseen näöntutkimukseen
Ilmainen Kokonaisvaltainen
näöntutkimus yli 60-vuotiaille
Sis. digitaalisen silmänpohjakuvauksen ja silmänpainemittauksen
Varaa aika Kokonaisvaltaiseen
näöntutkimukseen specsavers.fi
Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus, arvo 29€. Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2015 Specsavers. Kaikki oikeudet pidätetään.
PATINA 4/2015