Heikki von Hertzen: - e
TAPAHTUMIA S. 15 Seniorit keilasivat ja golfasivat sankoin joukoin. Kansallinen senioriliitto ry Tee oikea valinta läppärien, tablettien ja puhelinten viidakossa S. 6 Heikki von Hertzen: Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta S. 16 HARRASTUKSET S. 22 Pelastuskoirat auttavat kadonneiden etsinnässä 5/2015 | 15.10.2015 | teema: tekniikka 2 PÄÄKIRJOITUS Digitalisaatio valtaa palvelut PANKKIEN KONTTOREITA on lakkautettu viime vuosina runsain mitoin, ja pal- velut ovat siirtyneet verkkoon. Suurelta osin muutokseen on jo sopeuduttu. Enemmistö asiakkaista osaa käyttää tietotekniikkaa niin, että pystyy hoitamaan tavanomaiset pankkiasiansa sähköisesti. Verkkoa käyttävät tuskin haluaisivat palata entisiin aikoihin, jolloin yksinkertaiset maksuasiat täytyi käydä hoitamassa kodin ulkopuolella. Monen elämää on suuresti helpottanut se, että yhä lisääntyvä määrä palveluita on saatavissa kotitietokoneelta. Ruudulta voi rauhassa tutkia liikenteen aikatauluja ja kulttuuritarjonnan ohjelmia ja ostaa lipun mihin vuorokauden aikaan tahansa. Moni seniori-ikäinen pitää yhteyttä lastenlapsiinsa kuvapuheluiden ja muiden tietoteknisten välineiden avulla. Teknologia on tuottanut myös aivan uusia sovelluksia kansalaisten käyttöön. Yksi hyvä esimerkki on tässä lehdessä esitelty Omakanta-palvelu, jossa omat terveystiedot ovat keskitetysti tallessa ja nähtävissä. Tällaista on kaivattu: jokaisella on oikeus nähdä itseään koskevat terveys- ja hoitotiedot helposti, samalla kun digitalisoiminen ja keskittäminen tuovat säästöjä julkisiin menoihin. Hyvinvointiteknologia on käsitteenä uusi, mutta se sisältää nopeasti kasvavan digitaalisen ympäristön. Turvarannekkeet ovat jo arkipäiväisiä ja tunnettuja; nyt puhutaan virtuaalipalveluista. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi hoitajan yhteydenottoa mobiililaitteella hoidettavan kotiin, sen sijaan että hoitaja menisi fyysisesti paikalle. Äskettäin hätkähdytti uutinen, jonka mukaan vanhuksille on tarjolla fysioterapiaa verkossa. Virtuaalikuntoutus ei vielä kuulu jokapäiväiseen sanavarastoomme. Teknologian vyöryminen hyvinvointi-, vanhus- ja muihin vastaaviin palveluihin on tosiasia, johon meidän on totuttava. Virtuaalipalvelut ovat uusi mahdollisuus joustavaan asiointiin ja palvelujen saatavuuteen. Ne ovat järkevä tapa tehostaa toimintoja, jos ne on hyvin suunniteltu, kohderyhmät on oikein valittu ja käyttäjät riittävästi opastettu. Digitalisaatiolla saavutetaan parhaimmillaan paljon yhteistä hyvää. On tärkeää jatkuvasti varmistaa, että palveluntarjoajien tietoturva- ja salassapitoasiat ovat kunnossa. Suuri haaste on pystyä pitämään tavalliset tietotekniikan käyttäjät yhä kiihtyvän teknisen kehityksen mukana. Vielä pitkään on huolehdittava palvelujen saatavuudesta myös niille, jotka syystä tai toisesta eivät voi asioida verkossa. Verkkoa käyttävät tuskin haluaisivat palata entisiin aikoihin. Tässä numerossa ½½Edunvalvonta ½½Matkailu SIVU 4 Lataa vanhusneuvostoopas netistä. Omakanta säilöö terveystiedot. Tiedota tehokkaasti. Eetu eduskunnassa. SIVU 20 Seniorit reissasivat Kööpenhaminassa ja Keski-Euroopassa. ½½Teema: Tekniikka SIVU 6 Valitse oikeanlainen laite. Tarina tietokoneiden alkutaipaleelta. Verkkopankki kehittyy. SeniorSurfia vietettiin lokakuussa. ½½Tapahtumia SIVU 11 Nokialla ja Varsinais-Suomessa vietettiin kirkkopyhää. Urjalan ja Ylöjärven seniorit juhlivat. Kaksi lukijan kuvaa. Kuoro pitää mielen virkeänä. Seniorit golfaamassa ja keilaamassa. ½½Seniorivaikuttaja SIVU 16 Heikki von Hertzen on tuore senioriliittolainen. ½½Harrastukset SIVU 22 Pelastuskoira auttaa etsinnöissä. ½½Liitolta SIVU 23 Osallistu Patinan tekoon. ½½Kulttuuri SIVU 24 Kustaa III näyttämöllä. Dieckmann julkaisi muistelmat. Sibelius sävelsi suuret teoksensa. Emännöitsijä ja Muistan – Otavan aika lukunurkassa. Teatteripaloja Lahdesta. ½½Vapaalla SIVU 30 Kuvaristikko. 10 kysymystä. Viinivinkki. Runoja. Ristikon ratkaisu. Ilopilleri. ½½Historia SIVU 18 Historian havinaa Ulvilassa. Lehtolapsista kerätään tietoa. Marski muistoissani. MARJO PALOMÄKI TOIMINNANJOHTAJA Kansallisen senioriliiton yhteystiedot Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6 00100 Helsinki www.senioriliitto.fi Liiton toimisto [email protected] Toimistonhoitaja Heli Peuralinna Toimistopalvelut, lomake- ja merkkitilaukset 050 564 2656 Kehittämispäällikkö Susanna Käki-Kouki Järjestötoiminta 050 359 8274 [email protected] Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja luottamushenkilöt, henkilöstö, talous 040 552 1702 [email protected] Aikataulu ja teemat Numero Painopäivä 6/15 10.12. 1/16 18.2. 2/16 14.4. 3/16 16.6. 4/16 18.8. 5/16 13.10. 6/16 8.12. Teemat Kulttuuri Juhlavuosi Hyvinvointi Lomailu Liikunta Terveys Perinteet Aineistopäivä 26.11.15 4.2.16 31.3.16 2.6.16 4.8.16 29.9.16 24.11.16 Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä. 3 PUHEENJOHTAJALTA Edunvalvontaa kriisien uhatessa SUOMI ON keskellä nopeasti lisääntyviä ja kasvavia ongelmia. Paheneva työt- 14 Kalajoella leikattiin viljaa sirpillä kuhilaiksi. 9 tömyys, nopea velkaantuminen, Venäjä-pakotteet ja pakolaiset ovat muutamassa kuukaudessa muuttaneet Suomen tilanteen vakavaksi. Nyt aletaan ymmärtää, että on pakko tehdä kipeitäkin ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi ja asioiden hallinnan säilyttämiseksi omissa käsissämme. Edellisestä vaikeasta talouskriisistä on kulunut yli 20 vuotta. On siis paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet kohtaamaan vastoinkäymisiä eivätkä muista tai tiedä, että hyvät ja huonot ajat vuorottelevat. Moni luulee, että edunvalvonta on heidän osaltaan tähän saakka toiminut, kun hyvää on tullut lisää koko ajan. Nyt hyvän lisääntyminen näyttää loppuvan ja pelätään menetyksiä. Se tulkitaan edunvalvonnan epäonnistumiseksi. Pelkäävä ihminen huutaa ja valittaa. Todellisuudessa uutta jaettavaa ei synny tarpeeksi, kun suomalaiset tuotteet eivät käy kaupaksi maailmalla ja työttömyys lisääntyy. Erilaiset eturyhmät valittavat asiasta eri tavoin, osa mahdollisimman kovaa ja näkyvästi, osa hillitymmin kohdistaen esityksensä uudelle eduskunnalle ja hallitukselle. Näin toimii Kansallinen senioriliitto ja EETU ry. Kannattaa muistaa, että maassamme oli viime keväänä eduskuntavaalit, joissa tapahtui suuria muutoksia poliittisissa voimasuhteissa. Maahan saatiin uusi hallitus, jonka budjettiehdotusta eduskunta on aloittanut käsitellä. Tähän asti kova valitus ja erilaiset mielenosoitukset ovat olleet luonteeltaan osaksi poliittisia ja ennen kaikkea pelkoa omien etujen vähenemisestä, muutosvastarintaa. Pakolaiskriisin pahentuessa ovat Kreikan murheet alkaneet näyttää pienemmiltä, kun huomataan Suomenkin olevan samalla tiellä vaikeuksien lisääntyessä. Tilanteessa on hyvää ainakin se, että pakolaiset pelastavat meidät uhkaavalta ikääntyvän väestön hoitajien puutteelta ensi vuosikymmenellä. Suomessakin tullaan vielä huomamaan sama kuin Saksassa ja Ruotsisssa: tarvitaan muualta tulevaa työvoimaa, mikäli aiotaan kansakuntana menestyä. Yritetään silti pitää huolta itsestämme ja ystävistämme sekä välittää kaikista ihmisistä. Tarvitaan muualta tulevaa työvoimaa, mikäli aiotaan menestyä. Hyvää syksyä TAPANI MÖRTTINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Verkkopankki palvelee tulevaisuudessa entistä paremmin, kertoo professori Matti Pohjola. Julkaisija Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki 050 564 2656 Jäsenlehti Kansallinen senioriliitto ry on yli 180 paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö. Päätoimittaja: Marjo Palomäki Toimitussihteeri Veera Saloheimo Omnipress Oy [email protected] 050 546 9043 Toimitusneuvosto Marjo Palomäki, puh. joht. Veli-Pekka Vahvaselkä, Leena Sorvali, Pekka Viinikka Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tehdään omaan yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy myös Patinan osoiterekisteriin. Ilmoitusmyynti Markkinointi Eskelinen Tenhanniementie 115 77600 Suonenjoki Marja-Leena Eskelinen 050 374 5513 [email protected] Jarmo Eskelinen 040 552 7631 [email protected] Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen. Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank Taitto Risto Mikander/Kirjapaino Uusimaa/Studio Painopaikka SLY Lehtipainot Oy Tuusula ISSN 1235-5259 4041 0763 Patinan osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kanteen Heikki von Hertzenin kuvasi Juha Perämäki. Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri 4 PATINA 4/2015 EDUNVALVONTA MARJO PALOMÄKI SUUREN SUOSION saanut Vanhusneuvosto-opas on saa- tavilla osoitteessa www.eetury.fi, välilehdellä Hankkeet ja seminaarit. Julkaisun voi ladata omalle tietokoneelle tai tulostaa paperille, tai sitä voi lukea suoraan verkosta. Oppaan painettuja kappaleita ei enää ole. Kansallisen senioriliiton jokainen jäsenyhdistys on saanut yhden kappaleen piirinsä välityksellä. Vanhusneuvosto-opas syntyi Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen tuloksena. Hanke toteutettiin vuosina 2013– 2015, ja sen rahoitti Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Vanhusneuvos to-opas Vanhusneuvosto-opas on saatavilla verkossa V Vanhusneuvosto -opas Jari Latvalahti Omakanta-palvelu – portti omiin terveystietoihisi Omakanta on kansalaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jossa näet omat hoitotietosi ja sähköiset reseptisi sekä päätät itse terveystietojesi käytöstä. Saat ajantasaista tietoa terveydentilastasi helposti yhdestä paikasta ympäri vuorokauden. KELA OMAKANTA-PALVELUUN KIRJAUDUTAAN osoitteessa www.omakanta.fi, sivun oikeassa yläreunassa olevasta linkistä. Sen jälkeen palveluun tunnistaudutaan verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla. Reseptitiedot tallessa ja turvassa Omakannasta näet kaikki sähköiset reseptisi. Reseptin tiedoista näet, mihin asti resepti on voimassa ja onko siinä vielä lääkettä jäljellä. Voit lisäksi tulostaa yhteenvedon resepteistäsi. Palvelussa näet myös missä terveydenhuollon toimintayksiköissä ja apteekeissa tietojasi on katsottu tai käsitelty. Sähköiset reseptit näkyvät palvelussa sitä mukaa, kun asioit sähköistä reseptiä käyttävissä terveydenhuollon yksiköissä. Suurin osa terveydenhuollon toimijoista on jo mukana palvelussa, samoin kaikki apteekit toimittavat jo sähköisiä reseptejä. Sähköiset reseptit ja lääkeostot näkyvät Omakannassa 2,5 vuotta siitä päivästä, kun reseptit on kirjoitettu. Terveystiedot myös omaan käyttöön Omakanta-palvelusta voit tarkastella myös terveystietojasi. Palvelusta näkyvät esimerkiksi käynnit ja hoitojaksot, diagnoosit, kriittiset riskitiedot ja laboratoriotulokset. Terveystiedot näkyvät Omakannassa niin kauan, kuin niiden lakisääteinen säilytysaika edellyttää. Palvelusta näet myös tiedot siitä, mihin terveydenhuollon yksikköön potilastietojasi on luovutettu. Lue informaatio ja anna suostumuksesi tietojen hyödyntämiseen Suostumus ja kiellot -sivulta pääset kuittaamaan informaation potilastietojesi käytöstä, antamaan suostumuksen tietojen käyttöön ja tarvittaessa kieltämään potilas- ja reseptitietojen luovuttamisen. Kun tietosi ovat saatavissa hoitoasi varten, nopeuttaa se ammattilaisen työskentelyä ja lisää potilastur- vallisuutta. Siten suostumus kannattaa antaa. Tarvittaessa voit kuitenkin myös kieltää resepti- tai potilastietojesi luovuttamisen tai perua tekemiäsi kieltoja. Marraskuussa voi pyytää reseptin uusimista Marraskuun alusta alkaen voit lähettää uusimispyynnön reseptistä, josta on jo ostettu lääkettä ja joiden Mistä saan lisätietoja? www.kanta.fi www.omakanta.fi Usein kysytyt kysymykset: http://www.kanta.fi/fi/ukk1 Anna palautetta ja kysy: http://www.kanta.fi/fi/anna-palautetta-ja-kysy Terveydenhuollon yksiköt Apteekit kirjoittamisesta ei ole kulunut yli 16 kuukautta. Toimi näin: 1. Valitse Sähköiset reseptit ja klikkaa Reseptien uusiminen -linkkiä. 2. Valitse reseptit, jotka haluat uusia ja klikkaa Jatka. 3. Valitse uusimispyynnön vastaanottaja. Jos haluat, voit antaa puhelinnumerosi sekä suostumuksen lääkärille katsoa tarvittaessa myös muut reseptitietosi reseptin uusimista varten. Reseptit uusitaan ensisijaisesti omassa terveydenhuollossasi. Omakanta ehdottaa uusimispyynnön vastaanottajaksi reseptin määrännyttä palveluyksikköä tai itsenäistä ammatinharjoittajaa, jos nämä vastaanottavat sähköisen reseptin uusimispyyntöjä. Jos Omakanta ei ehdota uusimispyynnön vastaanottajaa, voit valita sen itse valikosta. Muistathan kuitenkin, että uusimispyyntö pitää lähettää hoidosta vastaavaan yksikköön. Jos annat puhelinnumerosi, saat tekstiviestillä tiedon reseptin uusimisesta, kun pyyntö on käsitelty terveydenhuollossa. Ole tarkkana, kun kirjaat puhelinnumeron! Näin tieto tulee varmasti sinulle. Tee hoitotahto ja elinluovutustahto Omakannassa Voit tallentaa hoitotahdon ja elinluovutustahdon Kanta-palveluihin. Suosittelemme, että tulostat tahdonilmaisusi ja toimitat sen terveydenhuoltoon, koska toistaiseksi tieto ei vielä siirry kattavasti terveydenhuoltoon. PATINA 4/2015 5 EDUNVALVONTA ..oletko kuullu, että... Tiedota tehokkaasti yhdistyksessäsi Toimiva viestintä on elinehto yhdistystoiminnassa. Vastuut, välineet, tavoitteet ja aikataulut täytyy olla selvillä viestinnän sujumiseksi. JUHA SALONEN Tampereen kansalliset seniorit ry YHDISTYKSEN TOIMINNAN kannal- ta on tärkeää, että jäsenkunta tietää kaiken oleellisen yhdistyksen toiminnasta ja toimintaperiaatteista. Toisaalta jäsenkunnalta saatava tieto ja toivomukset ovat oleellisia merkityksellisen toiminnan järjestämiseksi. Yhdistyksen toiminnan tavoitteet voivat myös edellyttää tiedon jakamista suurelle yleisölle ja viranomaisille. Tiedottajan suurin haaste on tiedon perille menon varmistaminen. Tiedon tulva on niin suuri, että erilaiset tiedotteet saattavat hyvinkin jäädä vastaanottajalta lukematta. Ei voine kieltää sitä, että suuri osa yhdistyksen jäsenistä ei aktiivisesti perehdy vastaanottamaansa tiedotusaineistoon. Tämän vuoksi tiedottamisen tapa on oleellinen tekijä sen varmistamiseksi, että tieto on mennyt perille. Erisuuruisten yhdistysten välillä on varmasti merkittäviä eroja tiedon perille saamisessa koko jäsenkunnalle. Viestintä vaatii suunnittelua Tehokas tiedottaminen ja viestintä edellyttävät suunnitelmallisuutta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhdistyksessä on nimetty tiedottaja sekä sisäistä että ulkoista tiedottamista hoitamaan. Tiedottamisen suunnittelun keskeinen asia on se, kenen tulee saada annettava tieto. Ennen tiedottamisen keinojen miettimistä olisi tarkkaan mietittävä myös mihin viestillä pyritään. Viimeksi mainittu vaikuttaa erityisesti siihen, milloin viestin tulee olla perillä. Sisäisen tiedotuksen eri kanavat Paras tapa saada viesti perille on kertoa se suullisesti suoraan vastaanottajalle. Tämä voi tapahtua epävirallisissa tapaamisissa tai yhdistyksen eri tilaisuuksien yhteydessä läsnä oleville jäsenille. Kirjallisten tiedotteiden lähettämisessä on aina se vaara, ettei vastaanottaja lue tiedotetta. Liian laajat tiedotteet ovat erityisen alttiita lukematta jättämiselle. Hyvä tapa olisi jakaa tietoa vähitellen. Ongelmana ovat kuitenkin painamisen, monistamisen ja postittamisen kustannukset. Tiedottamista sekä viestintää auttaa suuresti, jos yhdistys on saanut käyttöönsä jäsenkunnalta näiden sähköpostiosoitteet. Ryhmäsähköpostin käyttö on tehokas tapa viestiä nopeasti. Kaikki jäsenet eivät kuitenkaan käytä sähköpostia tai eivät halua antaa osoitettaan yhdistyksen käyttöön. Myös yhdistyksen kotisivut ovat käyttökelpoinen välinen tiedottamiseen ja viestintään. Tämä edellyttää kuitenkin jäseneltä omaa aktiivisuutta. Sosiaalisen median käytön yleistyminen luo kokonaan uudenlaisia Tehokas tiedottaminen ja viestintä edellyttävät suunnitelmallisuutta. tiedottamisen kanavia. Ei myöskään sovi unohtaa mahdollisuutta käyttää kerhonvetäjiä sisäisen tiedottamisen kanavana. Jäsenhankintaa ja mediasuhteita Ulkoisen tiedottamisen tavoitteena voi olla jäsenhankinta. Tässä tarkoituksessa voidaan laatia yhdistyksen esite, jossa kuvataan yhdistyksen tavoitteita ja toimintaa sekä annetaan ohjeet yhdistykseen liittymiseksi. Esitettä voidaan jakaa mes- sulla ja muissa sen kaltaisissa tapahtumissa. Paikkakunnan koosta riippuen yhdistys voi luoda hyvät suhteet paikallislehtiin ja saada palstatilaa toiminnan ja tapahtumien esittelyyn. Myös yhdistyksen antamat julkilausumat voidaan saada julkisuuteen tätä kautta. Myös sähköinen media on käytettävissä ulkoiseen tiedottamiseen. Suhdeverkoston luominen on tärkeää ulkoisen tiedotuksen onnistumiselle. EETU keskusteli eduskuntaryhmien kanssa ELÄKELÄISLIITTOJEN ETUJÄRJESTÖ EETU ry:n jäsenjärjestöjen puheenjohtajat tapasivat eduskuntaryhmien edustajat 14. lokakuuta. Tapaamisessa esiteltiin EETUn kannanotto valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen. Tilaisuudessa Kansallista senioriliittoa edusti puheenjohtaja Tapani Mörttinen. Lehtemme oli menossa painoon samaan aikaan kun tapaaminen oli eduskunnassa. Siksi emme ehtineet saada kansanedustajille jätettyä asiakirjaa Patinan tähän numeroon. Kannanotto on katsottavissa sivulla www.eetury.fi – Lausunnot ja kannanotot. MARJO PALOMÄKI 6 PATINA 5/2015 TEKNIIKKA KUVA JUHA PELTONEN Seppo Kurkinen (vas.), Seppo Lehto ja Kaija Taitto ovat kaikki toimineet vapaaehtoisina vertaisoppaina jo pari vuotta. Enterin neuvontapisteissä heiltä saa neuvoja tietotekniikkaan liittyvissä asioissa. Määrätäänkö kirjastossa tabletti? Tietotekniikka kuuluu mummolan perusvarustukseen Läppäri, tabletti vai lukulaite? Kodin tietotekniikan hankinnat voivat aiheuttaa harmaita hiuksia kenelle tahansa. Jos hiukset ovat harmaat jo valmiiksi, kannattaa kääntyä vertaisneuvojien puoleen ennen ostoksille lähtöä. JUHA PELTONEN – EIHÄN me mitään määrätä, vaan jokai- sen kohdalla mietitään ensin käyttötarkoitus. Sitten voidaan jotakin suositella, Seppo Lehto vastaa kysymykseen, joko tabletteja määrätään kirjastossakin. Haastattelupäivänä hän päivystää yhdessä Kaija Taiton ja Seppo Kurkisen kanssa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa Enter ry:n vapaaehtoisina vertaisneuvojina, jotka opastavat seniori- ikäisiä tietotekniikkaan liittyvissä kysymyksissä. – Yleensä tänne tullaan oma laite mukana, ja sen käytössä on jokin ongelma, Kaija Taitto kertoo. – On heitäkin, jotka kysyvät mikä tabletti kannattaisi ostaa, Seppo Kurkinen sanoo. Käyttötarkoituksen mukaan Tietotekniikka kuuluu nykyään mummolankin perusvarustukseen. Seniori- ikäiselle tietokoneen toimintalogiikka voi olla outo asia. On vaikea lähteä liikkeelle, jos ei tiedä mistä aloittaa. Lapset ja lastenlapset haluavat usein pitää yhteyttä isovanhempiin myös sähköpostilla ja kuvapuheluilla, ja pankkireissunkin voi tehdä kotisohvalla. Jonkinlainen tietokone siis tarvitaan. – Usein laite on juuri lapsilta lahjaksi saatu, Kaija Taitto tietää. Laitevalinta kannattaa tehdä sen mukaan, mihin konetta aikoo käyttää. Jos nettiselailu, sähköpostin käyttö ja kuvapuhelut ovat pääasiallinen käyttötarve, taulutietokone eli tabletti on yleensä paras valinta. Sillä sujuu niin laskujen maksaminen kuin pasianssikin. Tablettien hinnat alkavat parista sadasta eurosta, ja hintahaitari venyy lähemmäs tonnia. Kannettava kirjoituskoneeksi Paljon pöytäkirjoja rustaava yhdistysaktiivi taas tarvitsee kannettavan tietoko- PATINA 4/2015 7 TEKNIIKKA neen eli läppärin. Sillä on helpompi kirjoittaa ja käsitellä tekstiä, tulostaa asiakirjoja paperille ja siirtää niitä tietokoneelta vaikka taskussa kulkeville muistitikuille. Kannettava tietokone on yleensä vähän tablettia kalliimpi. – Tietokoneella voi tehdä kaiken minkä tabletilla, mutta ei toisinpäin, Seppo Lehto muistuttaa. Silti kannettavakin tietokone voi olla hankala pitää sylissä vaikka keinutuolissa, mutta pienemmän tabletin kanssa kiikkuu kevyesti. Kannettava tietokone on kirjan tavoin aukeava näyttöruudun ja näppäimistön yhdistelmä, jota käytetään näppäimillä ja hiirellä. Jos ennen sotia syntynyt henkilö ei ole tottunut käyttämään tietokoneen hiirtä esimerkiksi aiemmassa työelämässään, voi hiiren liikuttelun motoriikka osoittautua ylivoimaiseksi. Myös paha käsien vapina tekee hiiren korvien ”klikkaamisesta” juuri oikeassa kohdassa hankalaa. Silloin tabletin kosketusnäytön tökkääminen voi olla helpompaa. Tabletissa ei ole erillistä näppäimistöä, vaan sitä ohjataan koskettamalla näytön kuvakkeita ja näppäinten kuvia. – Sormella tökkiminenkin voi olla vanhukselle vaikeaa, mutta tökkimiskynä on hyvä apuväline, Seppo Kurkinen neuvoo. Tökkimiskynässä on pehmeä kumipää, jota kosketusnäyttö ei erota ihmisen sormenpäästä. Kaupassa kannattaa vaatia palvelua Tablettiinkin voi liittää näppäimistön, yleensä langattomasti. Siten voi helpottaa pankkiasiointia tai pitkien viestien kirjoittelua. Tabletti tunnistaa langattoman näppäimistön metrienkin etäisyydeltä heti kun näppäimistöön kytketään virta. Edellyttäen, että tabletissa on langattoman yhteyden tunnistus päällä. KUVA MICROSOFT Isokokoinen puhelin, kuten kuvan Lumia 640 XL, on eräänlainen tabletin ja kännykän välimuoto. Sillä hoitaa sähköpostin ja esimerkiksi kuvien ottamisen ja lähettämisen, mutta tekstin tuottamiseen laite on hankala. Enter ry - Yhdistys eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville ihmisille, joita tietotekniikka kiinnostaa ja askarruttaa. Osa jäsenistä toimii vapaaehtoisina vertaisoppaina. - Helsingistä vuonna 1997 alkanut toiminta levinnyt myös Vantaalle, Espooseen, Keravalle, Järvenpäähän ja Hyvinkäälle. - 41 neuvontapistettä kirjastoissa ja palvelukeskuksissa, lisäksi tietoiskuluentoja. – Jos tabletin ja näppäimistön ostaa samasta liikkeestä, voi hyvin vaatia liikkeen myyjää tekemään tarvittavat alkuasetukset. Silloin saa laitteensa käyttövalmiina. Seniorikansalaiset eivät aina osaa vaatia, Seppo Kurkinen harmittelee. Enterin vertaisneuvojat ovat törmänneet myös tapauksiin, joissa vanhus on joutunut selvän ylimyynnin uhriksi. – Nettiliittymän mukana on saatettu myydä jokin viihdepalvelu henkilölle, joka käyttää tietokonettaan vain perinteisenä läppärinä, Kaija Taitto kertoo. Käyttöjärjestelmä ja nettiyhteys Laitetyypin ohella tietokoneita voidaan jaotella sen mukaan, mikä käyttöjärjestelmä niissä on. Käytännössä markkinoilla on kolme vaihtoehtoa. Applen iPad-perheen tableteissa on oma käyttöjärjestelmänsä, useat valmistajat käyttävät Androidia ja kolmas vaihtoehto on Microsoftin Windows. Käytettävyydeltään nämä ovat hyvin toistensa kaltaisia. Valinnan voi tehdä esimerkiksi sen mukaan, onko jokin järjestelmä entuudestaan tuttu. KUVA SAMSUNG Samsungin Galaxy XCover 3 –älypuhelimessa on mahdollista valita helppokäytöisyystila, jossa voi säätää kuvakkeiden ja tekstien kokoa suuremmaksi. Mukana on myös sanelutoiminta, joka lukee tekstin ruudulta. Jos taskussa on jo Samsungin älypuhelin, kannattaa tabletinkin olla Android-pohjainen. Samaa järjestelmää käyttävät laitteet ymmärtävät toisiaan paremmin. Silloin esimerkiksi puhelimella otettujen kuvien siirtäminen tabletille on helpompaa. Applen laitteiden suosio on lähtöisin helppokäyttöisyydestä, mutta ne ovat pääsääntöisesti vähän kilpailijoitaan kalliimpia. Ilman nettiyhteyttä tietokone on käytännössä pelkkä kirjoituskone. Nettiyhteys ostetaan operaattorilta. Kaikissa tableteissa ja läppäreissä on valmius muodostaa langaton nettiyhteys. Se edellyttää, että laite sijaitsee muutaman kymmenen metrin etäisyydellä tukiasemasta, joka on esimerkiksi kiinteään puhelinpistokkeeseen kytketty kirjan kokoinen laite. Kun asunnossa tai omakotitalossa on langattoman verkon tukiasema, pääsee kannettavilla laitteilla nettiin missä tahansa huoneessa ja vielä terassillakin. Jos nettiin pitää päästä sieniretkellä tai kesämökillä, missä langatonta verkkoa ei ole, se tapahtuu SIM-kortin avulla. Tableteissa on yleensä valmiina paikka SIM-kortille samalla tavalla kuin kännyköissä. Läppärin kylkeen saatetaan tarvita avaimenperän kokoinen ”mokkula”, jonka sisällä kortti on. Mutta jos älykännykkä on mukana, sitä voi käyttää langattomana tukiasemana niin tabletille kuin läppärillekin. Kuulokkeista on apua Noin kymmentuumainen tablettinäyttö on sylietäisyydeltä riittävän suuri vaikka elokuvien katsomiseen, ja kuvan tarkkuus on yleensä silminnähden parempi kuin läppärissä. Elokuvien ja tv-ohjelmien katseluun hankitun tabletin kylkeen kannattaa kiinnittää kuulokkeet, sillä ohuen tabletin sisäänrakennettu kaiutin on äänenlaadultaan surkea. Muutaman kympin hintaisilla kuulokkeilla avautuu aivan uusi äänimaailma, parempi kuin isonkaan television kaiuttimet pystyvät toistamaan. Kuulokkeiden käytöstä ei aiheudu häiriötä naapureille eikä muille samassakaan tilassa oleskeleville. Jos oma kuulo on heikentynyt, ei ilman kuulokkeita pärjää. Kun tablettiin kytkee kuulokkeet, sen omat kaiuttimet mykistyvät ja äänenvoimakkuuden säädin alkaa vaikuttaa kuulokkeisiin. Tämä kannattaa muistaa kuulokejohtoa irrotettaessa: Jos laitteessa on elokuvan toisto käynnissä, kuulokepiuhan irrottaminen räväyttää tabletin omat kaiuttimet päälle sillä voimakkuu- Tabletti kuten kuvan iPad Mini 4 sopii nettiselailuun, sähköpostin käyttöön, kuvapuheluihin, laskujen maksuun ja vaikkapa pasianssin pelaamiseen. della, mille ne oli säädetty kuulokkeet kytkettäessä. Kuulokkeista on hyötyä myös videopuheluissa. Silloin kannattaa hankkia malli, jonka piuhassa on pieni mikrofoni heti korvan alapuolella. Kuulokkeita ostaessa pitää varmistaa vain, että liitinpistoke on omaan laitteeseen sopiva. Käyttötarkoitus kannattaa pitää mielessä jo ennalta. Jos kuulokkeita haluaa pitää mukana kodin ulkopuolella, on kätevintä valita taskuun taittuvat. Lukulaite riittää kirjojen lukemiseen Innokkaalle lukijalle paras apuväline saattaa olla lukulaite. Tabletin näköisen laitteen ainoa käyttötarkoitus on tekstien lukeminen, siksi lukulaitteet ovat yleensä helppokäyttöisiä. Lukulaitteen muistiin mahtuu tuhansia kirjoja. Ne ladataan laitteeseen piuhaa pitkin esimerkiksi omalta nettiin yhteydessä olevalta tietokoneelta tai kirjaston latauspalvelussa. Kalliimmissa laitteissa on oma langaton verkkoyhteys. Sähköisten eli e-kirjojen lukemiseen tarkoitetun laitteen näyttö on usein mustavalkoinen niin kuin kirjan sivukin on. Siksi se on halpa valmistaa. Riittävän hyvän lukulaitteen saa alle satasella. Lukulaite on paksua kirjaa kevyempi pitää kädessä, ja on siksi monelle vanhukselle helpompi. Sivujen kääntämiseenkään ei tarvita sorminäppäryyttä, se kun onnistuu nappia painamalla tai kosketusnäyttöä hipaisemalla. Laitteen näyttöruutu voi olla heijastamaton ja ulkoilmassakin näkyvä tai taustavalollinen niin kuin tableteissakin. Huononäköiselle jälkimmäinen vaihtoehto on yleensä parempi. Lukulaitteella kirjainten kokoakin voi säätää suuremmaksi, toisin kuin paperikirjoissa. KUVA APPLE 8 PATINA 5/2015 TEKNIIKKA ”Paina entteliä kaks keltaa...” OSSI KURKI Muuramen kansalliset seniorit ry KESÄPAIKKAMME NAAPURIN pikkupoika ehdotti päiväkodin tädille: – Paina entteliä kaks keltaa, kyllä se siitä aukee, kun täti tuskaili tietokoneen kanssa etsiessään lapsille luvattua ohjelmaa päiväkodin koneelta. Pikkupojan neuvo auttoi, haettu ohjelma pullahti heti kuvaruutuun! Tapausta voidaan hyvin pitää tämän päivän kuvana tietotekniikasta ja meistä seniori-ikään tulleista. Olemme se sukupolvi, jonka aikana tietotekniikka tuli niin työssä kuin kotonakin jokapäiväiseksi. Meille se oli ihme, epätodellinen ja suhtautumisemme sen mukainen. Nykynuorisolle se kuuluu elämään kuin leipä ruokapöytään, he puhuvat it:stä ja mobiililaitteista, heillä on somet, mailit, chatit, pelit ynnä muut ja virtuaalimaailma, missä he elävät. Jokainen heistä näpyttelee älypuhelintaan alinomaan; ovat ”hartaasti puhelinrukouksessa”, niinkuin toimittajakollegani Aino Suhola totesi yhdessä kolumnissaan. Työssä käyville IT edustaa jokapäiväistä työtä, mahdollisuutta hoitaa asioita nopeasti ja vähemmällä vaivalla. Se on myös verraton sosiaalisen elämän väline. Ikääntyneille se on ollut lähinnä painajainen: ”Pitääkö minun vielä opetella tietokoneen käyttö, jos en enää saakaan raha- tai muita asioitani muuten hoidettua?” On tavallaan kehityskulun ennätys, että reippaan miespolven aikana on tietotekniikan vallankumous iskenyt läpi niin, niin ettei enää edes muista sitä aikaa, kun tietokoneista ei meillä tiedetty mitään. Ensimmäinen tietokone sanomalehti Keskisuomalaiseen hankittiin kirjapainon käyttöön 1970-luvun alussa. Se oli pyykkikoneen kokoinen kaappi ja sen muistikapasiteetti peräti kahdeksan kiloa. Tietokone osasi jakaa reikänauhalle kirjoitetun tekstin annettuun palstaleveyteen ja tulostaa uuden reikänauhan, mikä sitten syötettiin metallilatomakoneelle ja kone raksutti ilman latojaa siitä valmista ladelmaa. Se oli konelatojien ammattikunnalle lopun alkua. Vajaat parikymmentä vuotta ehti kulua tästä, kun lehden toimituksessa opeteltiin kirjoittamaan juttuja ”näyttöpäätteellä”. Toimittajien koulutus tähän uuteen ”kirjoituskoneeseen” oli sitten oma lystinsä, vanhemmat toimittajat juoksivat karkuun, kun olisi pitänyt tulla koulutukseen. Kävipä jopa niin, että eräs työntekijä oli aina sairas, kun hänen koulutuspäivänsä oli vuorossa. Hän kertoi, että piti mennä keskussairaalaan ”kusemaan pulloon”, kun oli niin huono olo aamulla. Vastaanotolle hän meni polkupyörällään ja poljettuaan keskussairaalan rinteen ylös, hänen sydämensä läpätti niin nopeasti, että sai taas muutaman päivän sairauslomaa. Nuoremmat toimittajat olivat tunnollisimpia ja osallistuivat vuorollaan koulutukseen, mutta kaikki eivät kuitenkaan alkaneet heti kirjoittamaan juttujaan näyttöpäätteelle. Luomiskyky kuulemma kärsi, kun piti koko ajan miettiä, mitä nappulaa painaa, ettei tuhoa kirjoitustaan. Sattuipa koulutuksen aikana pieni työpoliittinen selkkauskin, kun talon huoltoinsinööri antoi ohjeita eräälle naistoimittajalle. Laitteet olivat silloin erittäin herkkiä staattiselle sähkölle ja niin kyseisen naistoimittajan näytölle kirjoittama juttu katosi, kun hänen sormistaan räpsähti kipinä. Apuun huudettiin huolto ja ihmeteltiin suureen ääneen, että minne juttu nyt katosi. Huoltoinsinööri totesi sähkökipinän aiheuttaneen katoamisen ja kehotti pilke silmäkulmassa toimittajaa seuraavan kerran kirjoittaessaan panevan kumisaappaat jalkaansa ja istuvan lakkapintaisella tuolillaan ilman housuja! Tämä oli naistoimittajalle niin kamala loukkaus, että hän vaati heti toimitusosastoa julistamaan toimitukseen loppupäiväksi istumalakon. Meistä seniori-ikäisistä moni on jou- tunut kokemaan tietokonetta opetellessaan kauhun kuin myös hyvän olon tunteita, mutta meidän oli ja on kestettävä niitä. On vain voitettava pelko ja painettava hammasta purren käytön alkeet pääkoppaamme, sillä enää ei karkuun juokseminen auta. Sekin on vielä kestettävä, että lasten lapsemme ovat meille parhaita tietokoneen käytön kouluttajia. TESTAA LEIJONA-SENIORISKOOTTERIA KOTONASI ILMAISEKSI! SAATAVILLA TÄYSI TALVIVARUSTELU, EI ENÄÄ LIUKASTELUA! SOITA! 02 480 9060 n ne ien tyyl te l in oo o En yt nä orisk n eni ! h nä tä s eria t s kä LÄHDE KYLPYLÄLOMALLE VIROON Emme peri palvelumaksua! Puh. (03) 45 800 ma-pe klo 9-17 ikaalistenmatkatoimisto.fi • värit: • sähkökäyttöinen, helppo! • huippunopeus 15 tai 25 • et tarvitse ajokorttia • kootaan Turussa, toimitus kotiisi asti 10 pv testiin • toimitus koko Suomeen • takuu 2v, helppo huolto • soita meille, kerromme lisää! 02 480 9060 (pvm) • Hinta alk. 1990 € tai 99€/kk (24kk) Uutuus! Joulutorit: Tallinnassa ja Tartossa: 10.-13.12. 169 Paketeissa laivamatkat, majoitus, kuljetukset Virossa (ei Kalev Spa), puoli- tai täysihoito (*täysih.). Alk. hlö 2hh. Liityntäkuljetukset +30€ / hlö. 1 yö Tallinna, 2 yötä Tartto Hinta alk. hlö 2hh. 4 päivää, to-su Joulumatkoja Tallinnaan, Pärnuun, Tarttoon, Riikaan ja Vilnaan. Kysy lisää! Viiking 29.10.-12.11. 209 Fra Mare* 15.10. 233 Tervis 22.10., 29.10. 239 s nu aan-alen Ystävä muk is -kylpylöissä Grand Rose 22.10... 249 di ra Tervis ja Pa lähdöillä! Laulasmaa 29.10... 219 syksyn Kysy lisää! Paradiis 29.10., 5.11. 229 5 päivää, su-to 8 päivää, su-su / to-to Viimsi 1.11.-29.11. 239 Viiking 1.11., 8.11. 239 Tervis 8.11., 15.11... 249 Kalev Spa 18.10... 279 Fra Mare* 25.10... 248 Paradiis 25.10., 1.11. 259 Grand Rose 1.-29.11. 299 Paradiis 22.10.-1.11. 389 Laine* 29.10. 364 Tervis 29.10.-15.11. 369 Viimsi 1.11.-29.11. 349 Viiking 1.11.-12.11... 369 Joulu kylpylässä Alk. hlö 2hh, puolihoidolla (*täysihoito) Tervis, 4pv Paradiis, 4pv Viimsi, 5pv 279 289 359 Fra Mare, 8pv Viiking*, 8pv Tervis, 8pv 459 459 469 PATINA 4/2015 9 TEKNIIKKA HEINI RÖYSKÖ Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry DIGITAALISEN TEKNOLOGIAN kehitty- minen heijastuu voimakkaasti pankkien palveluihin lähivuosina. Professori Matti Pohjolan mukaan kaikki rutiininomaiset pankkipalvelut tullaan automatisoimaan. – Pankkitoiminnassa tapahtuu työnjakoa automatiikan ja ihmistyön kesken: ihmiset erikoistuvat siihen, missä ihminen on hyvä, ja koneet siihen, missä koneet ovat hyviä. Koneet ovat hyviä rutiinihommissa, Pohjola tiivistää. Pohjola korostaa, että digitalisoitumisen myötä pankkipalveluista tulee asiakkaille halvempia, koska kilpailu yksinkertaisista palveluista kuten sähköisistä maksupalveluista kiristyy. Palveluiden digitalisoituminen merkitsee pankkien toimihenkilöiden vähentymistä entisestään: enää ei tarvita toimihenkilöitä hoitamaan maksuliikennettä tai lainapäätöksiä. Laskut hoidetaan itse tai internetohjelma tekee ne automaattisesti asiakkaan puolesta. Tänä päivänä jokaisen täytyy kirjautua erikseen verkkopankkiin, tulevaisuudessa niin ei todennäköisesti ole. Myös pidemmälle jalostetut pankkipalvelut, kuten lainan hakeminen voidaan automatisoida: tietokone pystyy annettujen tietojen perusteella selvittämään lainanhakijan maksukyvyn. Kun pankkipalveluista katoaa rutiininomainen työ, pankit keskittyvät alueille, jotka ovat niille hyödyllisimpiä. Asiantuntemus ja luottamus ovat finanssialan perinteisiä kilpailuetuja. Asiakaskohtaiset, räätälöidyt sijoituspalvelut ovat palveluita, joita on vaikea automatisoida. – Mikäli sinulla on mittavia sijoitustarpeita, ei niitä pystytä vielä digitalisoimaan: sijoitustoiveita täytyy käydä asiantuntijan kanssa läpi keskustellen, Pohjola painottaa. Uudet maksutavat haastavat pankit Pankkien palvelut muuttuvat asiakkaan näkökulmasta yhä joustavammiksi. Palveluita käytetään älypuhelimen tai tabletin avulla, jolloin palveluita voi käyttää milloin ja missä tahansa. Pohjola painottaa, että älypuhelimen ja tabletin käyttötaidot tulevat lähivuosina yhä tärkeämmäksi kaikille pankkipalveluiden käyttäjille. Vaikka osa eläkeläisistä käyttää pankkipalveluita sähköisesti, se tapahtuu tavallisesti omalta kotikoneelta, ei mobiililaitetta käyttäen. – Suomalaiset pankit ovat jo tällä hetkellä mobiilimaksamisen eturintamassa. Palveluita on tarjolla, jos niitä vain osaa käyttää. Pankkien tarjoamien maksupalveluiden rinnalle on noussut ja nousee yhä uusia maksupalveluita. Digitaalinen maailma rakentuu digitaalisten alustojen päälle, joita ovat esimerkiksi Facebook, verkkokaupat, ja teleoperaattorit. Ne tarjoavat myös erilaisia maksupalveluita: voit muun muassa maksaa lukuisia palveluita puhelinlaskusi yhteydessä. Pankkipalvelut murroksessa – raha-asioiden hoitaminen siirtyy älypuhelimiin Pankkien palveluita käytetään yhä enemmän mobiilisti eli älypuhelimen tai tabletin avulla. EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö tapasi finanssialan digitalisaatioon perehtyneen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun taloustieteen professori Matti Pohjolan. Mitä enemmän kiinnostavia palveluita vaikkapa Facebookissa on tarjolla, sitä enemmän sinne tulee myös asiakkaita. Facebookilla on 1,5 miljardia käyttäjää maailmassa. Mitä enemmän alustoilla on asiakkaita, sitä houkuttelevampaa on tulla sinne palveluntarjoajaksi. Kun muutkin kuin pankit voivat tarjota maksupalveluita, se helpottaa asiakkaiden elämään. Heidän ei tarvitse siirtyä pois esimerkiksi Facebookista pankin verkkosivulle, vaan henkilö voi hoitaa maksun suoraan samalta sivustolta. Pankeilla on valttikortti murroksessa Professori Matti Pohjolan korostaa, että pankit ovat turvallisia paikkoja hoitaa raha-asioita, sillä pankit eivät myy tietoja asiakkaistaan muille. Muut maksupalveluita tarjoavat yritykset eivät ole tässä mielessä yhtä turvallisia. Ne saattavat kerätä tietoja asiakkaista ja myydä tiedot kolmannelle osapuolelle. Useat internetyritykset elävät sillä, että ne hankkivat internetin kautta tietoja ihmisistä ja heidän verkossa tekemistään ostoksista. Pohjolan mukaan tiedonkeruulla on kuitenkin myös positiivinen puolensa: Kun palveluntarjoajilla on tietoa asiakkaistaan, voi vaikkapa internetissä toimiva kirjakauppa tarjota asiakkaalle paremmin tietoa kirjoista, jotka tätä kiinnostavat. Artikkeli on osa artikkelisarjaa, jonka EETUn projektipäällikkö Heini Röyskö kirjoittaa verkko-osallisuudesta ja verkkopalveluista. Ikäihmisten osallisuuden vahvistaminen verkossa on yksi EETUn uuden Eläkeläisten osallisuus -hankkeen 2016– 2018 painopisteistä. 10 PATINA 5/2015 TEKNIIKKA ”Taasko pitäisi katsoa lisätiedot netistä…” Senioreille on tarjolla monenlaista apua tietotekniikkaan tutustumiseen. KUVA VTKL VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO VALTAKUNNALLISTA SENIORSURF-PÄIVÄÄ vietettiin 6. lokakuuta. SeniorSurf-päivän tarkoituksena oli rohkaista ikääntyviä ihmisiä tutustumaan tietotekniikkaan ja nettiin. Vanhustyön keskusliitto toimii tapahtuman koordinaattorina ja erilaisia opastus- ja muita tapahtumia oli ilmoitettu SeniorSurf-päivään jo yli 170. Opastusta tarjosivat muun muassa useimmat kirjastot sekä ikääntyneiden ihmisten tietotekniikkataitojen edistämiseksi perustetut yhdistykset. Vanhustyön keskusliitto tuottaa yhteistyökumppaneineen opastusmateriaaleja ja kehit- tää vertaisopastustoimintaa. Opastustoiminnan laajentamiseksi ja kehittämiseksi Vanhustyön keskusliitto on tehnyt viisiosaisen videosarjan ikääntyneiden ihmisten motivointiin ja rohkaisuun tietotekniikan käyttöön liittyen. Videot on julkaistu ja käytettävissä liiton nettisivuilla vtkl.fi/ seniorsurf>opastusmateriaaleja surffai lijoille. Videot eivät opasta, vaan esittelevät tietotekniikan tuomia mahdollisuuksia. Puoli miljoonaa senioria ilman nettiä Kun yhteiskunta siirtyy entistä laajem- min sähköisiin palveluihin jalkoihin jäävät helposti he, joilla ei ole internet hallussaan. Suomessa on edelleen noin puoli miljoonaa yli 65-vuotiasta, joilla ei ole nettiä käytössään tai he eivät osaa sitä käyttää. Asioiden hoitaminen ja tiedonhaku verkossa alkavat olla elinehtoja tämän päivän Suomessa. – Hyvät keinot ikääntyneiden ihmisten saamiseksi verkkoon ovat rohkaisu, motivointi sekä opastaminen. Jos haluamme ikääntyneiden ihmisten käyttävän sähköisiä palveluja, tulee yhteisesti panostaa heidän opastukseensa. Vapaaehtoiset vertaisohjaajat ovat mainio voimavara tässä asiassa, sanoo projektisuunnittelija Tiina Etelämäki Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminnasta. Monella paikkakunnalla eri puolilla Suomea on jo käynnistynyt nettiopastustoimintaa. – Järjestöjen ja muiden yhteisöjen tuottamat opastukset ovat saaneet hyvä alun, tahtoa asian edistämiseen tarvitaan kuitenkin jatkossa vielä paljon monelta eri tasolta ja taholta, Etelämäki lisää. Tekniikka tarjoaa paljon kaikkea kivaa Monet ikääntyneet ihmiset harmittelevat tiedon siirtymistä internetiin. Usein uutisten lopussa kehotetaan katsomaan lisää aiheesta nettisivuilta. Matkaliput PIIRROS VTKL pitäisi ostaa verkosta, tehdä kaikki ajanvaraukset ja muu omien asioiden hoitaminen internetin kautta. Ärsyyntyminen voi viedä voiton, mutta sille ei kuitenkaan kannata antaa periksi. Ihminen oppii, kun vaan haluaa. Internetistä voi tehdä itselleen myös hyvän ystävän. Internetiä voi käyttää juuri niin kuin haluaa, siellä voi maksaa laskut tai sitten etsiä vinkkejä vaikkapa onkikalojen fileointiin tai kesä(sade)hatun ompelemiseen. Nettisurffailuun ja tietotekniikan käyttöön kannattaa pyytää apua. Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin istuskella ystävän kanssa puistonpenkillä tutkimassa yhdessä tablettitietokoneen saloja? Jos jo osaa, niin omaa apua kannattaa myös tarjota. t Tunnelmalliseelällä euruss K t u l u o j u k ik p Pikkujoulupakettiimme sisältyy • Herkullinen, oman keittiön valmistama Joulupöytä ja alkuglögi • Tanssit huippuesiintyjien tähdittämänä • Illan muu ohjelma PIKKUJOULUPAKETIT alk. 42€/hlö Järjestämme ryhmille myös arkipäivien pikkujouluja, kysy lisää! Ryhmien tarjouspyynnöt: myyntipalvelu@hotellikeurusselka.fi HOTELLI KeurusseIkä Tervetuloa! Puh 014 75 100 • myynti@hotellikeurusselka.fi Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu • www.hotellikeurusselka.fi PATINA 5/2015 11 TAPAHTUMIA KUVAT PENTTI ARVELA Suomen mielenterveysseuran emerita-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti otti yleisön haltuunsa huumorin avulla. Kannelkuoro oli toinen Seniorimessussa esiintyneistä kuoroista. Seniorimessu oli kirkkopäivän kohokohta Turun kansalliset seniorit toimi Varsinais-Suomen kansallisen senioripiirin kirkkopäivän järjestäjänä 17. syyskuuta. Päivää vietettiin Mikaelin seurakunnan seurakuntakodissa ja Mikaelinkirkon suojissa. SEPPO LEIVO Turun kansalliset seniorit ry AAMUPÄIVÄN OHJELMA käynnistyi piirin puheenjohtaja Aila Harjanteen ja Mikaelin seurakunnan kirkkoherran Jouni Lehikoisen yhdessä pitämällä päivän avauksella. Turun kansallisten senioreiden Kannelkuoro esiintyi ohjelmien välissä ja esitti muun muassa monille turkulaisillekin melko tuntemattomaksi jääneen sävelmän Laulu Turulle. Aamupäivän ehdottomasti valovoimaisin esiintyjä oli Suomen mielenterveysseuran emerita-toiminnanjohtaja Pirkko Lahti, joka oli valinnut aiheekseen Hyvän elämän lähtökohtia. Lahti on ollut monien kriisien selvittelyssä keskeinen toimija ja kokemuksia on kertynyt sen mukaisesti. Sijoittamalla sinänsä vakavien asioiden käsittelyyn mukaan huumoria Pirkko otti yleisön ja tilan täydellisesti hallintaansa. Aamupäivään kuului myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen uunituoreen johtajan Teemu Hällin esitys diakoniatyön nykyisyydestä. Hän kertoi myös usean vuoden työrupeamastaan Lontoon suomalaisen merimieskirkon johtajana. Messussa vuorottelivat musiikki ja puhe Seniorimessuun lähetettiin kutsuja myös Turun muille eläkeläisyhdistyksille välitettäviksi niiden jäsenille. Kovin runsaasti ei tätä yleisöä paikalle tullut, mutta yritystä kuitenkin oli saada eri eläkeläisyhdistyksiä saman asiaan ääreen. Nythän on käynnistymässä EETU ry:n hanke Eläkeläisten osallisuus, johon myös tarvitaan yhdistysten rajojen ylittämistä. Iltapäivän osuutta siirryttiin seuraamaan Mikaelinkirkkoon, joka on arkkitehti Lars Sonckin luomus uransa alkuajoilta. Turun museokeskuksen tutkija Kaarin Kurri selosti asiantuntemuksella kirkon suunnittelun ja rakentamisen vaiheita ja esitteli myös erittäin kiinnostavasti kirkon sisustuksen moninaista koristelua. Seniorimessu oli koottu ohjelman kautta monipuoliseksi kirkollishenkiseksi kokonaisuudeksi, vaikka sana ”messu” ei tässä yhteydessä merkinnytkään ta- Joulu 2015 Rooma • Kielikurssi Cava dé Tirreni tammikuu Venetsia helmikuu • Pääsiäismatka Apulia Lago Maggiore toukokuu • Bach ja Luther Weimar toukokuu Italian oppaana legendaarinen Silja Tuominen Kielikurssi Elina Suolahti, Saksa S-L Aalto RÄÄTÄLÖIMME MYÖS RYHMÄMATKOJA EUROOPPAAN! Matka-Rasila Oy / VOYAGE ELEGANTISTI EUROOPPAAN www.elegantistieurooppaan.fi puh: 050 27 33 / Tarja Rasila Emeritus-arkkipiispa Jukka Paarma puhui kirkon haasteista tänä päivänä. vanomaista kirkollista tapahtumaa. Mikaelinkirkko muodosti upean taustan ohjelmalle, jossa vuorottelivat musiikki ja puhe. Seppelpartio lähetettiin Turun hautausmaan sankariristille mukanaan kirkkopäivien viesti. Kaksi kuoroa kietoi yleisön säveliinsä Seniorimessun musiikista vastasivat Kannelkuoro ja turkulaisen 100-vuotiaan mieskuoron ”Laulun ystävien” Weteraani Weljet. Kannelkuoron osuus oli tässä yhtey- dessä hieman tavallisuudesta poikkeava, sillä kuoro esitti kaksi negro spirituaalia: Öin ja päivin ja Souda rantaan Jordanin. Emeritus-arkkipiispa Jukka Paarma käsitteli puheessaan aihetta Suomen luterilainen kirkko tämän ajan haasteiden edessä monipuolisesti ja syvällisesti. Tilaisuuden päätteeksi Kannelkuoron johtaja Tiina Lustig esitti aikoinaan Louis Armstrongin tunnetuksi tekemän laulun What a Wonderful World. Mikaelin seurakunnan kanttori Marko Hakanpää hoiti taidokkaasti oman osuutensa tilaisuuden muusta musiikista. 12 TAPAHTUMIA PATINA 4/2015 Neljä vuosikymmentä senioritoimintaa Urjalassa Urjalan Kansalliset Seniorit juhlivat pyöreitä vuosia loppukesästä. KUVA KAUKO KERÄNEN AULIKKI JALAVA Urjalan kansalliset seniorit ry ELOKUUSSA VIETETTIIN Urjalassa Säätiötalolla merkit- tävää juhlaa, kun Urjalan Kansalliset Seniorit täytti 40 vuotta. Talo oli täynnä paikallisia juhlijoita; mukana oli myös kunnan sekä muiden paikallisten seniorijärjestöjen edustajia onnittelemassa juhlijaa. Juhlapuhuja, Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen kiitteli juhlivaa yhdistystä ja sen johtoa siitä, että Urjalassa on järjestetty senioreille paljon mielekästä ja jäsenten toiveet huomioon ottavaa toimintaa. Myös historiikissa korostettiin toiminnan monipuolisuutta. On puhuttu tietenkin edunvalvonta-asioista ja senioreiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidosta, mutta on ollut myös monenlaisia hauskoja ja hyödyllisiä aktiviteetteja. On saatu seniorit yhteen tapaamaan toisiaan, virkistymään ja myös oppimaan monenlaista. ”Kannattaa siis tehdä välillä historiikki. Muuten ei muistaisi, mitä kaikkea on puuhattu.” Näin todettiin historiikissa kokoavasti. Varsinainen jäsenistön kokoaja on ollut Risto Vuori, jo 14 vuotta senioreja luotsannut, sekä tietysti hänen puolisonsa Raija Vuori. Edunvalvonta on puheenjohtajan sydämenasia, mutta myös kaikki virkistystoiminta palvelee samaa päämäärää, jäsenistön hyvinvointia. Ansioistaan palkittiin Raija Vuori, Antti Jokela, Alpo Rekunen ja Risto Nikkilä. KUVA EEVA REPO Lukijan kuva SAKARI VÄNTTINEN Savonlinnan kansalliset seniorit ry SAVONLINNAN KANSALLISET seniorit tekivät syyskuussa ruskamatkan Lappiin ja seilasivat palan Hurtigrutenia eli Tromssasta Kirkkoniemeen. Paluumatkalla poikettiin katsomassa Hiljaista kansaa Suomussalmella Lassilan pellolla. Edessä äänekkäämpi senioriporukka ja takana Hiljainen kansa. PATINA 5/2015 13 TAPAHTUMIA 25 kasvun vuotta juhlan aiheena Ylöjärvellä Ylöjärven seurakuntakeskukseen kokoontui noin 100 senioria juhlimaan yhdistyksemme 25-vuotista taivalta ja kukittamaan syntymäpäiväsankareita elokuussa. KUVA PENTTI SÄYNÄVÄJÄRVI JORMA SINISALO Ylöjärven seniorit ry KUN VUONNA 1990 muutamat ylöjärve- läiset kokoontuivat perustamaan omaa eläkeläisyhdistystä, haavekuvissakaan tuskin oli nykyinen, lähes 170 jäsenen senioriyhdistys. Perustajajäsenille oli tavoitteena luoda yhdistys, joka olisi kohtaamispaikka jäsenilleen. Nyt kymmenen kerhon, niin ruumiillisen kunnon kuin henkisen vireyden ylläpitäjät ja kehittäjät, kuukausitapaamiset, kulttuuri-ja virkistysmatkat sekä juhlat elävöittävät ylöjärveläisten seniorien elämää. Juhlamme avaussanat lausui puheenjohtajamme Veli-Matti Östring. Hän painotti yhdessä toimimisen ja lähimmäisistä huolehtimisen tärkeyttä. Elämänmyönteisyys, suoraselkäisyys, vastuun ottaminen itsestä ja lähimmäisistä sekä perinteiden kunnioittaminen ja vaaliminen ovat toimintamme perusta, kiteytti puheenjohtaja. Tervetulotoivotuksen lopuksi hiljennyimme kunnioittamaan vuoden aikana poisnukkuneita senioreja. Historiikin esitteli sihteerimme Maiju Kaatranen. Hän loi tiiviin katsauksen menneisiin vuosiin ja kertoi yhdistyksemme vakaasta kasvusta ja toiminnan laajenemisesta. Piiri on tukena yhdistyksille Liittomme puheenjohtaja Tapani Mörttinen onnitteli kaksikymmentäviisivuotiasta yhdistystä, ansiomerkkien saajia ja kukitettuja merkkipäiväsankareita. Hän muistutti, että olemme merkittävä voimavara yhteiskunnassamme. Veikko Tanttu säestäjänään Eeva Metsähonkala esitti Sibeliuksen yksilauluja. Juhlakahvien jälkeen Pirkanmaan kansallisen senioripiirin tervehdyksen toi piirin puheenjohtaja Sirkka Juva. Hän painotti, että piiri on tukena yhdistyksille, mutta ilman yhdistysten aktiivisuutta piirin toiminta ontuu. Puheiden lomassa yhdistyksemme kuoro Eeva Metsähonkalan johdolla lauloi Sibeliuksen perinteisiä ja meille kaikille rakkaita lauluja. Kuoron solistina oli Veikko Tanttu. Hän esitti myös vakuuttavalla tavallaan kolme Sibeliuksen säveltämää yksinlaulua. Juhlan lopuksi seurakunnan Pappilan Perhetalon toiminnanjohtaja Hanna Rienoja esitti onnittelunsa. Hän toi esille arvostuksensa seniorien toiminnasta ja painotti lähimmäisistä huolehtimista. Myös senioriyhdistyksen ja seurakunnan hyvän yhteistyön merkitystä hän arvosti. Päätimme juhlamme arvokkaasti Hämäläisten laulun sävelin. Kirkkopyhä sykähdytti Nokialla Pirkanmaan kansallisen senioripiirin perinteistä kirkkopyhää vietettiin Nokialla syyskuun lopussa. VÄINÖ SIMOLA Pirkanmaan kansallinen senioripiiri ry NOKIAN KIRKKO on juhlava ja kaunis niin sisältä kuin ulkoa. Sen muodossa ja tunnelmassa näkyy vahvasti pääsuunnittelija C. L. Engelin kädenjälki. Komealle harjulle vuonna 1837 valmistunut tiilikirkko edustaa uusklassista tyyliä. Rakennuksen esikuvana on ollut Rooman Pantheonin temppeli täysympyrämuotoineen ja koko kirkon peittävine kattokupoleineen. Kirkkopyhän ohjelma alkoi kello 10 messulla, jonka toimittivat kirkkoherra Lauri Salminen ja kappalainen Timo Uotila. Kanttorina oli Markku Haavisto. Messun jälkeen tutustuttiin kirkon alakerrassa olevaan laajaan kirkkomuseoon. Museossa oli hyvin kattava ja arvokas kokoelma eri aikakausilta ehtoollisvälineistä kirkkotekstiileihin ja jalkapuihin. Juhlintaa seurakuntatalolla Juhlaohjelma alkoi Nokian kansallisten seniorien puheenjohtajan Pirkko Hällin tervehdyssanoilla. Hän toimi myös juhlan juontajana. Laulettiin yhteislauluja Timo Uotilan johdolla ja säestyksellä. Trio Tazzi ja Nokia Quartet esiintyivät. Vesa Vaittinen lausui runoja. Lopuksi esiintyi vastaperustettu Nokian kansallisten seniorien oma kuoro johtajanaan Elina Koivula. On ollut hieno saavutus saada kokoon yli kahdenkymmenen hengen kuoro yhdistyksen omista jäsenistä. Juhlan päätöspuheenvuoron käytti piirin puheenjohtaja Sirkka Juva kiittäen ohjelmien esittäjiä ja hyvin onnistuneen kirkkopyhän järjestämisestä vastanneita Nokian kansallisia senioreita. Kirkkomuseossa seniorit tutustuivat laajaan kokoelmaan eri aikakausilta. KUVA PENTTI ORAVASAARI Komea Nokia Quartet esiintyi kirkkopäivässä. 14 PATINA 5/2015 TAPAHTUMIA Lukijan kuva MATTI HIETALA Vaasan kansalliset seniorit ry KUHILAS-TAPAHTUMA JÄRJESTETTIIN 31. elokuuta Kalajoen Himangalla. Pekka Tuorilan maatilalla viljaa leikattiin maanantaina wanhaan malliin sirpillä. Sidotut ruislyhteet aseteltiin kuhilaiksi ja päälle nostettiin ylösalaisin käännetty lyhde. Tämän näytösluonteisen tapahtuman yleisö sai nauttia nisukahvit ja maistaa sahtia. Talkooväelle lämpeni myös sauna. Kuoro kokoaa seniorit Serenad-kuoro on toiminut Keravalla jo vuosikymmeniä – tuoden laajasti hyvinvointia ja iloa jäsentensä ja kuulijoidensa elämään. ULLA PETLIN-PITKÄNEN Keravan kansalliset seniorit ry SERENAD-KUORO ON yksi monista Kera- Serenad-kuoron kevätjuhla oli omistettu ruusuille. Ohjelmistossa olivat muun muassa Ruusunnuppu sekä koko kansan rakastaman Miljoona ruusua. van kansallisten seniorit ry:n kerhoista. Se kokoontuu Hyvinvointikeskus Viertolassa joka toinen viikko. Harjoitukset aloitetaan aina kropan lämmittelyllä eli erilaisilla venyttelyillä ja äänenavauksella. Johtajana toimii Leena Ryynänen ja yhdyshenkilönä Ritva Ihamäki. Kuoro on saanut alkunsa jo 1979. Nousujohteisella kuorolla oli ilo 2003 saada johtajakseen todellinen kuorolaulun moniottelija, musiikkiluokkien opettaja, Leena Ryynänen. Leena muisteli olleensa kymmenen vanha, kun opettaja Niinisalon Kansakoulussa ojensi käteen ääniraudan – ja siitä lähtien hän on aina jotain kuoroa johtanut! Serenad-kuoro esiintyy yhdistyksen tilaisuuksissa. Ohjelmisto on huikea! Johtajamme valitsee laajasta valikoimasta kuhunkin tilaisuuteen ja vuodenaikaan sopivat laulut. Syksyllä aloitetaan adventti-, itsenäisyys- ja joululaulujen työstäminen. Tammikuussa laulamme perinteisessä syntymäpäiväjuhlassa vuoden aikana merkkipäiviään viettäneiden jäsenten kunniaksi. Pääsiäisen aikaan laulamme myös kirkossa, mikäli se sopii seurakunnan ohjelmaan. Vuosi huipentuu kevätjuhliin. Laulaminen saa ihmisen kukkimaan Keväällä 2015 juhla oli omistettu ruu- sulle. Ruusu on vuosituhansia ollut taiteilijoiden ja säveltäjien rakkauden ja innoituksen lähteenä. Myös kansallisten senioreiden puheenjohtaja Anja Hänninen viritti kuulijat kauniisti ruusuisiin tunnelmiin tervetuliaissanoissaan. Kun kuorolaisilta kysyy, mitä toiminta heille on antanut, ovat vastaukset seuraavan laisia: laulamisen iloa, hyviä ystäviä, yhdessä tekemisen ja onnistumisen riemua, henkistä ja ruumiillista terveyttä, aivotoiminnan vireyttä, mielenrauhaa, elämyksiä, haltioitumista ja elämän rakentumista positiiviseen suuntaan. ”Kuoro meidän some”. Tuon kaiken lisäksi minä 46 vuotta kuoroissa laulaneena, musiikinvarhaiskasvattajana, sanoisin vielä, että tutkimusten mukaan laulaminen voi jopa pidentää ikää useilla vuosilla! Se voi alentaa verenpainetta ja vaikuttaa myönteisesti sydämensykkeeseen ja kipumolekyyleihin. Olen kuullut erään professorin sanoneen terveysvaikutuksen olevan verrattavissa liikunnan tai laihduttamisen tuomiin vaikutuksiin! Se on väylä alitajuntaan. Laulujen on todettu säilyvän ihmismielessä kauimmin. Lapsuudessa opitut laulut voivat lohduttaa vielä vanhuudessakin. Siksi on tärkeää laulaa jo dementoituneellekin. Hyvässä ryhmässä musisointi voi ehkäistä myös masennusta. PATINA 4/2015 15 TAPAHTUMIA Lähes sata senioria golfasi mestaruuksista KUVA JUSSI PERTTOLA KUVA KALLE PYYKKÖNEN KESKIVIIKKONA 26.8. järjestettiin Seniori Patina -golfmestaruuskilpailut Ähtärin kauniilla golfradalla. Kilpailijoita oli lähes 100 eri puolilta Suomea. Palkintojen jako pidettiin KylpyläHotelli Mesikämmenessä aivan Ähtärin eläinpuiston vieressä. Ronnie Middleton (vas.) Porvoon kansallisista senioreista menestyi hyvin useissa sarjoissa. Kuvassa keskellä on Ähtärin Kansallisten Seniorien puheenjohtaja Lasse Waris ja oikealla kilpailun johtaja Veikko Lempinen. Joukkuekilpailun voittajat Pirjo Suominen (vas.), Kirsti Kuusisto ja Hannele Kuntsi-Aalto. Hämeenlinnalaiset putsasivat pöydän keilakisoissa Heinolassa viikonloppu elokuun lopussa oli omistettu Seniorikeilailu-kilpailuille. KUVA MARKE WALLIN KARI KAUPPINEN Heinolan seniorit ry ALKUVUODESTA TULI viesti liittom- me toimistolta. Olisiko esimerkiksi Heinolan yhdistys kiinnostunut järjestämään liittomme jäsenille keilailukisat? Eihän siinä kauan tarvinnut miettiä, kun hallituksemme käsitteli asiaa ilmoittaen: ”Ok, otamme haasteen vastaan.” Haasteeltahan se silloin tuntui. Näin kisojen jälkeen katsoen siinä onnistuttiin suhteellisen hyvin. Sarjajako miehet/naiset yli ja alle 75 vuotta osoittautui toimivaksi, samoin pari- ja joukkuekilpailu toimivat. Haastetta tuli siinä, ettei valmista kisaorganisaatiota yhdistyksessämme ollut. Asiaa esiteltiin Heinolan Keilailuliiton toimijoille. ”Ei hätää, kuului vastaus, järjestetään kisat.” Homma hoitui. Tuloksetkin saatiin laskettua aika nopealla aikataululla, pieniä tarkennuksia toki piti tehdä. Koska kilpailu oli ensimmäinen liiton historiassa, ei ollut tarkkaa tietoa lajin harrastajista. Oli epävarma olo osallistujien määrästä. Arvioimme voivamme järjestää kilpailut 80–100 osallistujalle, 49 tuli. Taso oli korkealla Kisat olivat kaksipäiväiset, lauan- taista sunnuntaihin. Näin kukin sai valita itselleen parhaiten sopivan ajankohdan osallistumiselle. Kisat heitettiin kuuden sarjan eurooppalaisella pelitavalla, jossa tuloksiin lasketaan ikähyvityspisteet alkaen kuudestakymmenestä vuodesta, siis Suomen Keilailuliiton veteraanisääntöjen mukaisesti. Onnistuneesta kisasta jäi hyvä olo. Varsikin, kun oman yhdistyksemme ”nuori” kisajoukkuekin, vasta vajaan kuukauden ikäinen, oli mukana niin henkilökohtaisessa, parikilpailussa kuin joukkuekisassakin, pärjäten sopivasti. Korkeahko taso oli positiivinen yllätys. Tulokset kokonaisuudessaan löytyvät liiton sivuilta ja palkinnot on toimitettu asianomaisille. Todettakoon parin yhdistyksen putsanneen palkintopöydän aika hyvin. Lajin harrastus laajemminkin olisi mitä parhain yhdessäolon muoto yhdistysten tarjontaan. Kilpaillahan voi halutessaan vain itsensä kanssa. Pisteet laskee radan kone, välineet ovat lainattavissa keilahalleilta ja ratamaksu on edullinen. Kunto pysyy hyvänä, eikä sääkään aiheuta ongelmia. Vuoden kuluttua kisataan Seinäjoella. Seniorikeilailun sarjojen kolme parasta: Miehet alle 75 v 1. Reino Hellemaa 2. Kimmo Wallin 3. Ilpo Laihio Naiset alle 75 v 1. Kerstin Uusitalo 2. Ulla Mäkiniemi 3. Pirjo Sorvali Miehet yli 75 v 1. Aarre Peltonen 2. Martti Nykänen 3. Esko Korkia-aho Naiset yli 75 v 1. Ulla Vaaherkumpu 2. Taimi Vaaralahti 3. Lea Laukkanen Paritulokset naiset 1. Ulla Vaherkumpu ja Taimi Vaaralahti 2. Ulla Mäkinen ja Hanna Suominen 3. Lea Laukkanen ja Marja Pitkänen Paritulokset miehet 1. Ilpo Laiho ja Antti Ohristo 2. Reino Hellemaa ja Aaro Sivonen 3. Matti Piekkari ja Aarre Peltonen Joukkuetulokset 1. Reino Hellemaa, Aaro Sivonen, Ilpo Laiho ja Antti Ohristo Hämeenlinna 2. Juhani Lindfors, Jouko Koskinen, Matti Piekkari, Aarre Peltonen ja Harri Pitkänen Hyvinkää 3. Kerstin Uusitalo, Matti Keinänen, Terho Hilden ja Markku Pyy Järvenpää Aaro Sivonen (vas.) , Kimmo Wallin, Antti Ohristo, Ulla Mäkiniemi, Ilpo Laiho, Hanna Suominen ja Reino Hellemaa Hämeenlinnasta olivat voitokkaita Seniorikeilailussa. 16 SENIORIVAIKUTTAJA PATINA 5/2015 KUVAT KARI MARTIALA Heikki von Hertzen liittyi Senioriliiton Porvoon yhdistykseen muuton yhteydessä. PATINA 4/2015 17 SENIORIVAIKUTTAJA Heikki von Hertzen: Valmistaudumme huonosti muutoksiin Suomessa ei ole osattu valmistautua esimerkiksi maahanmuuttotilanteisiin, vaikka valtion pitäisi aina pyrkiä varautumaan erilaisiin asioihin, Heikki von Hertzen sanoo. KARI MARTIALA SENIORIEN ASIOISSA näkyy samoja piir- teitä kuin maahanmuutossa. Suomalaiset yllätetään housut kintuissa, näkyvä sosiaali- ja terveydenhuollon ja kulttuuripolitiikan vaikuttaja, entinen Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Heikki von Hertzen, 73, sanoo. – Minusta on masentavaa, että jo viisi vuotta sitten tehtiin muistioita, miten paljon maahanmuuttajia on tulossa Suomeen. Samoin me tiedämme tarkkaan, paljonko meillä on eläkeläisiä esimerkiksi 10 vuoden kuluttua, ja paljonko meillä on silloin työvoimaa, jos mitään ei tehdä. – Tämä johtaa siihen, että joudumme tekemään kalliita ratkaisuja. Ja kun arvioidaan, että 20 vuoden kuluttua joka kolmas suomalainen elää 100-vuotiaaksi, niin minkälainen ihminen tämä 100-vuotias on 20 vuoden kuluttua, kun lääketiede ja kuntoutus kehittyvät, hän kysyy. Jonkun pitäisi ryhtyä tätäkin asiaa selvittämään, kun vielä on aikaa. Kun 90-luvun alussa Suomessa koettiin, että venäläisillä on paine päästä rajan yli Suomeen, Hertzen ja Pertti Sorsa, hänen kollegansa Työministeriössä, tekivät hallituksen ulkoasianvaliokunnalle ehdotuksen niin sanotusta green card -järjestelmästä. – Me olisimme tuoneet Suomeen ”käsin poimittuja” venäläisiä, juuri sellaisia ihmisiä, joita me tarvitsemme täällä Suomessa. Hallituksen valiokunta totesi, että Suomi ei tule koskaan tarvitsemaan ulkomaista työvoimaa. Häveliäisyydestä en mainitse kahden mukana olleen ministerin nimeä, koska molemmat ovat vielä mukana kuvioissa. – Nyt on epätodennäköistä, että Venäjän suunnalta tulisi maahanmuuttajia, koska Suomen vastainen raja on kaikkein rauhallisin raja, mitä Venäjällä on, mutta aina pitäisi olla valmis kaikenlaisiin asioihin. Uusi koti Porvoossa Heikki von Hertzen asuu jo kolmatta vuotta Porvoossa. – En tullut työn perässä, vaan sen toiseksi yleisimmän syyn, eli naisen perässä. Olin juuri ennen muuttoa lopettanut 69-vuotiaana työnteon, olen siis tunnollinen entinen valtion virkamies, joka on ollut työssä yli eläkeiän. Toki viime vuo- det kansalaisjärjestön palveluksessa. Ja vielä silloinkin minua yritettiin saada jatkamaan. Porvooseen muuton yhteydessä hän toteutti jo aiemmin antamansa lupauksen. – Kun muutimme Imatralta Kotkaan, sanoin perheelleni, etten ota enää mitään yhteiskunnallisia tehtäviä. Silloin koko jengi nauroi, ja siellähän sitä sitten oltiin monissa eri rooleissa, mutta täällä Porvoossa minulla ei ole ensimmäistäkään luottamustehtävää, hän sanoo. Musiikkiharrastus vetää kuitenkin puoleensa, samoin kuin satelliittikanavien jääkiekko-ottelut. Kesällä Hertzenin voi nähdä Rönnäsin golf-kentällä Loviisassa. – Golf on hyvä harrastus, jossa tulee oltua paljon ulkona. Pelaamista hieman hidastaa, kun jalka kremppaa. – Minulla on ollut aina sivuroolissa tämä jazz-muusikon homma, joten harrastan nyt aika paljon kulttuuria. Helsinki, Järvenpää ja muut keskukset ovat tässä aivan lähellä. Avovaimo Raija Tölkkö kuvittelee, että Porvoo ei selviä ilman häntä ja on joka ilta jossakin, joten käyn katsomassa yksinkin jazzkonsertteja. – Olen soittanut vuodesta 1955 ja minulla on ollut montakin omaa big bandia, mutta nyt pillit ovat saaneet olla rauhassa saunan lauteilla jo pari vuotta. Porvoossa asuu paljon helsinkiläisiä jazzin ja klassisen musiikin tekijöitä, mutta aika vaikeaa on päästä sisälle näihin musiikkipiireihin. Täällä on omat piirit ja tekijänsä. Hertzen pelasi aikoinaan jääkiekkoa aina A-junioritasolle asti ja nyt matseja tulee seurattua tv:n maksukanavilta. – Avovaimolla ei ole ollenkaan huono omatunto, vaikka hän onkin poissa kotoa, sillä melkein joka ilta tulee tv-kanavakortilla jokin kiinnostava matsi. Yhteiskunnalliset tehtävät kiinnostavat Hertzenin avovaimo toimii Porvoon kaupunginhallituksessa. – Olen yrittänyt sanoa hänelle, että ottaisi vähän rauhallisemmin, mutta se vie oman aikansa. Minulla oli se etu, että viimeisen osan työurasta olin itsenäinen yrittäjä, joka voi katsoa ikkunasta ulos ja kun on riittävän huono ilma, voi jäädä kotiin kirjoittamaan. Se oli val- mistautumista jo tähän aikaan. Aktiivisena toimijana Hertzen ei malttaisi vieläkään jäädä kotimieheksi. Jokin sopiva luova tehtävä sopisi päiväohjelmaan. – Niin kauan kuin kynä pysyy kädessä eikä vintti ole pimeänä, olen valmis tekemään lyhyitä toimeksiantoja, jotka edellyttävät neljän tunnin päivittäistä työtä. Tällaisessa luovassa työssä saattaa tehdä työtä vaikka 12 tuntia yhtämittaisesti, mutta jos ideoita ei tunnu syntyvän, sitten tehdään jotakin muuta. Tämänkaltaiseen tekemiseen ei voi pakottaa itseään. Ja verottaja huolehtii, ettei korvauksesta juuri jää kuin kahvirahat. – Jos Suomelle tulee tässä vielä hätä, enkä ole täyttänyt 80 ikävuotta, niin toivotaan, että puhelinsoitto tulisi. Hertzen myöntää, että kun riittävän kauan on ollut poissa sisärenkaasta, soitot vähenevät. – Muistan sen itsekin, että kun oltiin kansakunnan kaapin päällä ja mietittiin jotain hommaa, niin aina soitettiin lähipiiriin. Silloin jää kuitenkin joitakin mahdollisuuksia kokematta. Sote-uudistus on nyt toteutettava Hertzen kertoo tehneensä Suomen ensimmäisen kuntajakoesityksen jo 1991. Se päätyi 130 kuntaan. – Minusta esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja Vaalimaan väliin mahtuu vain kaksi kuntaa, Porvoo ja Kotka. Pieniin kuntiin palaa rahaa, ja jos sote-uudistus etenee viimeisimpien tietojen mukaisena, silloin kuntien merkitys tulee vähenemään. Soteen voidaan liittää muutakin kuin sosiaali- ja terveysasiat, jotka sinänsä ovat jo puolet kunnan budjetista. Esimerkiksi koulutus sopisi samaan pakettiin. – Kunnille jää silloin vain koiraverosta ja vaakunasta päättäminen, hän lohkaisee. Hertzen toivoo, ettei sote-uudistusta toteutettaessa sorruttaisi kompromisseihin. – Olen ollut koko ikäni sosiaali- ja terveyshuollon palveluksessa, ja minusta sote-uudistuksessa on tärkeintä, että rakenteista tehdään riittävän isot ja että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarpeetonta raja-aitaa lievennetään. Näin meidän sosiaalipalvelumme eivät väestönrakenteemme huo- mioon ottaen jää lapsipuolen asemaan. – Suomalaisille on ollut vaikeaa ymmärtää, että tehtäisiin mieluummin erikoisterveydenhuollon tavarataloja kuin täyden palvelun marketteja. Esimerkkinä Hertzen kuvailee Lappeenrannan ja Kotkan keskussairaalat, joiden toiminnan hän tuntee hyvin. – Niillä on välimatkaa vain 120 kilometriä, ja tällaisten vierekkäin sijaitsevien sairaaloiden pitää jakaa erikoistumisalojaan, kaikkea ei voi järkevästi tehdä jokaisessa sairaalassa. Meillä ei ole siihen varaa eikä sitä paitsi resurssejakaan. – Molempien ei kannata kituuttaa yrittämällä tehdä kaikkea, vaan keskittämällä erikoishoitoja tiettyihin sairaaloihin. Näin me saamme kovemman tasoiset resurssit sairaaloiden käyttöön. Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Nykyiseen maahanmuuttotilanteeseen Hertzen suhtautuu kaksijakoisesti. Suomessa ei ole osattu valmistautua tämän kaltaiseen tilanteeseen, vaikka valtion pitäisi aina pyrkiä varautumaan erilaisiin asioihin. – Minusta me tarvitsemme maahanmuuttajia, tosin vähän eri tavalla kuin heitä nyt tulee. Me emme ole kouluttaneet tällaiseen tilanteeseen minkäänlaisia reservejä. Esimerkiksi, kun ihminen on matkustanut noin pitkän matkan ja maksanut itsensä kipeäksi, hän on aika traumaattinen, eikä häntä millään yhden päivän kurssilla sopeuteta tänne, Hertzen sanoo. Maahanmuuttajia tarvitaan, koska työntekijät loppuvat ennen pitkää. Monilla tulijoilla on osaamista ja edellytyksiä toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Joillakin aloilla maahanmuuttajat ovat jo nyt keskeisessä roolissa. Emme selviäisi enää ilman heitä. – Olen esimerkiksi itse todistanut monta kertaa jakaessani lähihoitajille todistuksia, että somalinaiset ovat erittäin haluttuja hoitajia, heidät suorastaan viedään käsistä. Heillä on jokin sellainen hoivageeni, jota meillä suomalaisille ei valitettavasti ole. – Samoin esimerkiksi Helsingin bussikuskeista puolet on maahanmuuttajia ja olenkin miettinyt, että mitä jos maahanmuuttajat eivät jonakin päivänä enää tulisikaan töihin. Helsinki olisi välittömästi todellisissa vaikeuksissa. 18 PATINA 5/2015 HISTORIA Teatteriseurue Latviasta. Historian havinaa Ulvilassa Ritarien miekkailuesitys. Satakunnan kansallinen senioripiiri vietti elokuussa Ulvilan seniorien isännöimää perinnepäivää. Päivän ohjelmaan kuuluivat puheenvuorot ja tapahtumat kirkkotuvalla, tutustuminen Ulvilan keskiaikaiseen kirkkoon sekä vierailu Kokemäenjoen rannalla Hansa–markkinoilla. JORMA SAARI Ulvilan kansalliset seniorit ry ULVILAN KAUPUNGILLE vuosi 2015 on juh- lavuosi. Helmikuun 7. päivänä tuli kuluneeksi 650 vuotta siitä, kun Albrekt, Sveanmaan ja Göötanmaan kuningas, myönsi Ulvilalle täydet erikoisoikeudet eli kaupunkioikeudet. Ulvilan kaupungin tervehdyksen perinnepäiville toi kaupunginjohtaja Jukka Moilanen, joka puheenvuorossaan lainasi Ulvilan kaupungiksi julistuksen asiakirjaa: – ”Otamme teidän yhdyskuntanne se- kä teidät itsenne että teidän yksityisen niin hyvin irtaimen kuin kiinteän omaisuutenne suosioomme ja suojelukseemme.” Asiakirja päättyy: Annettu Turun linnan luona Herran vuonna 1365 kuudentena juhlana pyhän Agatha-neitsyen juhlan jälkeen jouduttuanne tähän kaukaiseen paikkaan nykyisten asioitten tähden. Hannes Tiiran kirjassa Oravannahoista hansakauppaan todetaan, että Ulvilaa voidaan pitää maamme toiseksi vanhimpana kaupunkina. Ulvilasta tuli samalla Ruotsin val- Hyvinvointisi-hoidammesen! Tilaa ilmainen kartoituskäynti! takunnan pohjoisin kaupunki. Ulvilan kohdalla kyse oli kehittyneestä, saksalaistyyppisestä hansakaupungista, joka levisi Suomeen 1300-luvun alussa. Maa nousee, meri pakenee Ulvilan kirjastotoimen johtaja Juha Hokkanen kuvasi puheenvuorossaan värikkäällä tavalla Suomen historian varhaisia vaiheita lainaten esityksessään Veijo Meren tekstiä (Maassa taivaan saranat, Suomalaisten historia vuoteen 1814). Ulvilan historian kulkuun on merkittävästi vaikuttanut maan kohoaminen ja meren pakeneminen, mikä on muinaisen jääkauden seurausta. Jäävuori, joka oli laajimmillaan 20 000 vuotta sitten, peitti koko Suomen ja sen reuna ulottui Englantiin, Saksaan ja Puolaan. Pohjanlahden perukan kohdalla oli vuoren korkein kohta kolme kilometriä merenpinnasta. Lisäksi sen valtava massa aiheutti maankuoreen kilometrin syvyisen painauman. Vuoren sulaminen kesti 10 000 vuotta. Jään painon poistuttua maa alkoi kohota ja meri paeta. Jääkauden sulamisvedet muodostivat nykyisin tunnetut Salpausselät, jotka toimivat veden jakajina. Siten suurin Salpausselkä eristi pohjoispuolellaan olevat alueet kuin muuri. Etelästä ei syvälle Suomeen veneellä päässyt. Suomen portti oli lounaassa: Kokemäenjoki ja sivuovena Aurajoki. Sinne liikenne ja kaupankäynti keskittyi. Siellä Suomi syntyi, toimivan yhteiskuntarakenteen ja kulttuurin vaatima väestön tihentymä, kirkollisen ja maallisen hallinnon keskus. Pyhän Olavin kirkko Päivän ohjelmaan kuului tutustuminen Ulvilan keskiaikaiseen kirkkoon. Saimme kuulla vanhaa hienoa vokaalimusiikkia Voces Arctopoliin esittämänä sekä oppaan johdolla kirkon esittelyn. Pyhän Olavin palvonta oli keskiajan Suomessa hyvin laajaa, siitä kirkon nimi. Kirkon kiviseen portinpieleen on hakattu teksti: Kokemäenjoen madaltuessa muinainen kauppapaikka siirtyi Teljästä Ragvaldaan – nykyinen Ravani – ja sieltä myöhemmin tämän kirkon ympärille. Kuningas Albrekt antoi 1365 Ulvilalle kaupunkioikeudet, jotka Juhana herttua siirsi Porille 1558. Toisen portinpielen teksti kertoo: Ragvaldan Liikistössä oli puukirkko ja hautausmaa jo 1200-luvulla. Vuonna 1332 Turun piispa Pentti antoi käskyn kivikirkon rakentamisesta tälle paikalle. Kirkko rakennettiin uudelleen tulipalon jälkeen 1429. Kirkon sakastin vierestä löydettiin lokakuussa 2004 rahakätkö, joka on suurin keskiaikainen aarrelöytö nykyisen Suomen alueella. Siihen kuului kaikkiaan 1 474 hopearahaa, jotka on kätketty 1300-luvun lopussa. Aarteen hautaaminen kirkon seinustalle on tapahtunut jossain hätätilanteessa. Selvyyttä juuri tämän aarteen kätkijästä tai kätkemisen syystä ei ilmeisesti koskaan saada. Perinnepäivän ohjelmassa oli myös bussimatka jokirantaan, jonne oli rakennettu jo perinteeksi muodostuneet keskiaikaiset Hansamarkkinat kojuineen, myyjineen ja ohjelman esittäjineen. PATINA 5/2015 19 HISTORIA Arkisto kerää aineistoa aviottomista lapsista SYNNYTITKÖ AVIOTTOMAN lapsen? Olet- ko avioton lapsi? Tutkija Heli Kaarina Kananen, Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitos ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seura keräävät nyt erityisesti 1940–1990-luvuilla avioliiton ulkopuolella syntyneiden lasten ja aviottoman lapsen synnyttäneiden naisten kokemuksia. Avioton, au-lapsi, äpärä, lehtolapsi -keruussa tavoitteena on hahmottaa sitä, mitä aviottoman lapsen saaminen merkitsi äidille eri vuosikymmenillä ja miten äidin lähiyhteisössä reagoitiin aviottomuuteen. Myös kokemukset ja tieto sikiönlähdetyksestä ja aviottoman lapsen surmaamisesta ansaitsevat paikkansa historiassamme. Lisäksi toivotaan tietoa siitä, millaista on ollut olla avioton lapsi sotien jälkeisessä Suomessa. Myös äitien, lasten ja viranomaisten kohtaamiset kiinnostavat. Miten viranomaiset ohjasivat ja säätelivät äidin ja lasten elämää? Aviottoman lapsen synnyttäneet voivat muistella esimerkiksi raskausaikaansa ja aviottoman lapsen saamista. Miten ympärillä olevat ihmiset suhtautuivat aviottomaan lapseen ja miten lapsen saaminen vaikutti äidin elämään? Millaista apua saatiin ja millaisia ratkaisuja tilanteesta selviytymiseksi tehtiin? Aviottomat lapset taas voivat kirjoittaa siitä, miten avioliiton ulkopuolella syntyminen vaikutti omaan elämään, miten kasvuympäristö siihen suhtautui ja miten aihetta käsiteltiin äidin kanssa. Lisäksi voi kertoa, millaisena aviottomuuden on kokenut ja mitä kokemukset merkitsevät itselle tänä päivänä. Aineistoa kerätään 29.2.2016 saakka. Keruun tuloksista tiedotetaan maaliskuussa 2016. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Vastausohjeet Kirjoita omalla kielelläsi. Voit osallistua omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Tekstien pituutta ei ole rajoitettu. Aiheen käsittely ja tyyli ovat vapaat. Pyydämme sinua kuitenkin kertomaan ikäsi ja asuinseutusi tapahtumaaikaan. Kerro myös millaiseen perheeseen ja sukuun kuuluit, olitko esimerkiksi maatalosta vai työläisperheestä? Kirjoita vastaukseesi oma ja mahdollisen haastateltavan suostumus siihen, että lähettämäsi aineisto arkistoidaan nimellä tai nimimerkillä SKS:n arkistoon. Käsittelemme henkilötietojasi luottamuksellisesti ja jos julkaisemme aineistoa, julkaisemme sitä nimettömänä, ilman tunnistamisen mahdollistavia henkilötietoja. Lähetä kirjoituksesi postitse osoitteeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, kansanrunousarkisto, PL 259, 00171 Helsinki, merkitse kuoreen tunnus ”Avioton” tai sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen [email protected], merkitse aihekenttään otsikoksi ”Avioton”. Kirjoituksen voi myös lähettää osoitteessa www.finlit.fi/avioton. Mies, joka kohtasi kaksi Mannerheimia PERTTI HUHTANEN Ruutiukko/Kotkan seniorit ry OLIN PIKKUPOIKANA vanhempieni kans- sa Helsingissä vuonna 1945. Pohjoisella Esplanadilla, suunnilleen Runebergin patsaan kohdalla isäni sanoi, että katso Mannerheim. Siinähän tuo käveli. Suuri, komea mies. Ruskeahko puku. Poplari. Lierihattu. Tein asennon ja vein käteni lippaan. Mannerheimin kasvoille levisi hymyntapainen ja kävelykeppi heilahti vastaukseksi. Seurasin katseella sankarini poistumista. Temppuni alkoi naurattaa isää. Niin on naurattanut minuakin, kun olen katsellut tuon aikaisia valokuvia. Yhdessä kuvassa olen tervehtimisasennossa. Kysyin sitten isältäni, kumpi olisit mieluummin, Mannerheim vai presidentti? Isä sanoi, että Mannerheim on presidentti. Sitä minun oli vaikea ymmärtää. Mannerheimhan oli Mannerheim. Mielikuvissani hän oli sotilasunivormussa. Tämä oli rauhan aikaa. Sota-ajan kuvaan kuului seuraava tapahtuma. Ehkä vuonna 1943 olin Turussa äitini kanssa katsomassa Lumikkia ja seitsemää kääpiötä. Kun Lumikin äitipuoli muuttui rumaksi noidaksi, pomppasin pystyyn ja huusin että paha ryssä. Äidilläni oli pitelemistä, etten rynnännyt tappele- maan tuon pahan vihollisen kanssa. Se oli sotaa se. Istuin Kotkassa Pasaatin kahvilassa vuonna 2007. Puhelimeni soi. Ääni sanoi, että täällä Gustaf Mannerheim, hyvää huomenta. Hurja mielleyhtymä! Hyvä, että istuin tukevasti. Minulta lipsahti, että hyvää huomenta, herra kreivi, vaikka tiesin, ettei kreivi halunnut kreivittelyä. Kreivin asia oli yksinkertainen, mutta kertoi herrasmiehestä. Kreivi valitti, ettei terveyssyistä voinut osallistua Mannerheim-matkalleni Pietariin. Tämän kreivi Carl Gustaf Mannerheimin olin tavannut useaan kertaan Champion of Libertyn kokouksissa. Sen matkasta oli kyse ja siellä olin esitelmöinyt hänen setänsä ja kumminsa, vapaaherra Carl Gustaf Emil Mannerheimin palveluksesta Venäjän keisarillisessa armeijassa. Juuri kuollut Gustaf Mannerheim oli eri henkilö kuin kertomukseni kreivi. Tämä Mannerheim kuoli vuonna 2012. KUVA TOPFOTO / LEHTIKUVA Taiteen, hyvinvoinnin ja luontopalveluiden kohtaamispaikka Rukalla. Wellness klassikot ja lapin erikoisuudet, luontoavusteiset hyvinvointipalvelut, voimauttava taidetoiminta. HYVINVOINTIOHJELMAT RYHMILLE ! Myös mökkikäynnit ! Hoitola - Taidesalonki Ruka Green Pavilion Hiihtostadionintie 3, 93825 Rukatunturi www.rukagreenpavilion.com p. 044 535 3404 20 PATINA 5/2015 MATKAILU KUVAT JA KUVATEKSTI JORMA RINNE Merenneidon kaupunki vietteli seniorit Prinssi Hamlet empi tämän Kronborgin linnan pihassa ”Ollako vai eikö olla?”, mutta Merikarvian seniorit päättivät olla ja sitten palata kotiin. Merikarvian seniorit piipahtivat Kööpenhaminassa vuosittaisella perinteisellä ulkomaan matkalla. LAURI HAKOSALO Merikarvian seniorit ry MATKAAN LÄHTI 24 seuran jäsentä. Ly- hyt reissu antoi yllättävän paljon nähtävää ja koettavaa. Yöpymispaikkamme sijaitsi aivan kaupungin keskeisellä paikalla, josta kaikki nähtävä oli kävelymatkan päässä. Yöllä matkustaminen ei estänyt heti aamupäivällä suoritettua neljän tunnin bussiajelua sujumasta hyvin. Saimme nähdän Pieni merenneito -patsaan. Se on pienellä saarella ja sitä piti turistien tapaan kuvata matkamuistoksi. Näimme tovin ajan Kööpenhaminasta Ruotsin Malmön kaupunkiin kulkevan vuonna 2000 valmistuneen Juutinrauman sillan. Sehän on meille tullut tutuksi meilläkin TV:ssä pyörivän Silta-dekkarin keskeisenä paikkana. Mieleenpainuvan kokonaisuuden muodosti Tanskan kuningasperheen talvikodin Amalienborgin lähiympäristö, jonka muodostavat neljä samanlaista 1700-luvun rokokoo-tyylistä rakennusta. Komeaa rakennuskantaa Seuraavana päivänä lähdimme jälleen aamusella bussimatkalle kohden Helsin- görin kaupunkia. Saimme matkalla ihastella hienoa rantatietä, sen varren komeita taloja ja kesähuviloita ja toisella rannalla näkyvää Ruotsin rannikkoa. Erityisesti ihmettelin sitä, että talojen katoissa oli paljon kattoikkunoita. Rakennukset olivat hyvin hoidettuja ja kalliintuntuisia, oltiin siis äveriäiden asuinalueella. Näimme Karen Blixenin kotitalon, hänhän oli kuuluisa tanskalainen kirjailija, joka kuoli 1962. Blixen asui Keniassa vuodet 1914–1931. Muistamme hänestä kertovan Minun Afrikkani -elokuvan. Matkamme päämääränä oli käydä tutustumassa juuri avattuun ja kunnostettuun merimuseoon sekä Kronborgin linnaan. Molemmat olivat mainioita tutustumiskohteita. Sieltä on lyhyt matka mennä lautalla Ruotsin puolella olevaan Helsingboriin yli Juutinrauman. Tivolissa kului tunteja Erikoisen hienoa oli omatoimisesti kävellen tutustua Köpikseen. Siihen oli varattu sopivan paljon aikaa. Kööpenhaminan Tivoli oli todella näyttävä ja suosittu paikka, jossa oli myös hyviä ravintoloita kosolti. Se on maailman toiseksi vanhin huvi- puisto. Helposti siellä vain laitteita ja ihmisiä katsellessa kului monta tuntia varsinkin kun sää suosi meitä. Iltaa vietimme yhdessä ravintola Nimbissä, jossa nautimme maukkaan illallisen. Seurassamme on hyviä esiintyjiä. Saimme kuulla naistrion Kristiina Moilasen, Pirjo Ruohon ja Kirsti Laineen kauniin lauluesityksen. Jorma Rinne intoutui muistelemaan vanhoja teekkariaikojaan. Hän oli ryhtynyt yön hiljaisina hetkinä kirjoittamaan tanskankieliset sanat esittämäänsä lauluun Det var en skikkelig bondeman, jonka sanoissa on moraalinen opetus. Meitä varten hän oli monistanut hotellin ”respassa” myös sanat. Niinpä sitten reippaasti yhdessä kajautettiin Tivolissa laulu ilmoille. Tästäkö sitten Moilasen Heikki, joka ei edes ollut aiemmin käynyt Köpiksessä, nousi ylös ja ilmoitti meille muille ”Ei ole Kööpenhamina kuin ennen, mieltä kiehtova ja syntinen…” Heikki lauloi soolo-osat ja me muut kertosäkeet, mukava tunnelma levisi koko saliin. Heikissä on mieskuoroainesta. Fillarilla kelpaa kulkea Erityisesti meille kävi selväksi, että Tanska on pyöräilymaa. Hienot pyörätiet ovat hyvin leveät ja hyväkuntoiset. Autotiet ovat vähän liian kapeat ja siksi kovin ruuhkaiset. Ihastuin tanskalaisiin maukkaisiin voileipiin, smørrebrødeihin, joita sai muun muassa rautatieaseman monista myymälöistä. Voileivät sisältävät runsaasti erilaisia täytteitä. Ei ihme, että ne ovat maailmalla hyvin tunnettuja. Kööpenhaminan keskustassa on yli kilometrin pituinen kävelykatu, Stroget, jonka varrella on monenlaisia pikku myymälöitä. Katu oli aivan täynnä monesta maasta olevia turisteja, me heidän mukanaan. Tanska on Juha Watt Vainion laulun sanoin mieltä kiehtova ja syntinen, mekin saimme siitä hieman esimakua, kun hotellimme sijaitsi aivan yöelämän keskuksessa, jossa näytti todella olevan vilkasta ja kiehtovaa eli sitä tanskalaista vapaamielisyyttä, joka ei meitä kyllä haitannut, sillä kadulla oli turvallista liikkua, kun meni aikaisin nukkumaan… PATINA 5/2015 21 MATKAILU KUVA MINNA JOUSRANTA. Seniorit ”luokkakuvassa” Trierin kaupungissa Porta Nigralla eli Mustalla Portilla. Kaupungin kuuluisin asukas on ollut Karl Marx. Tuula Savolainen valitsi viininmaistajaisissa neljästä viinistä parhaaksi Riesling Classicin, kuivan 12-prosenttisen. Hänen mielestään se on hyvä jälkiruokaviini. Rieslingin viljelyalueen viinit ovat keveitä, vihreitä, pirskahtelevia ja aistikkaita. Siistiä, historiallista ja maukasta Keski-Eurooppaa Syyskuun puolessa välissä Mäntän ja Vilppulan Seniorit matkasivat Mosel-joen laaksoon Saksaan ja Luxemburgiin. Meno-paluulennot olivat Tampereen Pirkkalaan. MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry Vanhan Landshutin linnanraunion portin äärellä Terhi Mäkelä (vas.), Aaro Otsola, Arja Otsola ja Paula Katajamäki. Kuvaamiselle oli kohteita saavuttuamme Bernkastel-Kuesin pikkukylään Moseliin. Lähialueelta tulevat Saksan kalleimmat viinit, kuten Eiswein. Matkanjohtaja ja viininviljelijä Axel Emert. Seniorit kävivät maistajaisissa Emertin viinikellareilla. Hän kertoi, että nykyaikaiset terässäiliöt pystytään hyvin puhdistamaan. – Se on hyvä asia – huono on se, että joudun tekemään sen itse, mainitsi Emert. 22 PATINA 5/2015 HARRASTUKSET Pelastuskoirat auttavat poliisia Pelastuskoirat ohjaajineen toimivat viranomaisten apuna kadonneiden ihmisten etsinnässä erilaisissa oloissa ja ympäristöissä kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina. KUVA JUHA LÖYTÖLÄINEN tää eri olosuhteissa ja etsityn henkilön tai esineen luotettavaa ilmaisua. minen etsintätilanteissa. Se edellyttää hyvää koiran tuntemusta. Koiranohjaajan hälytysryhmään pääsemisen kriteerit koiratoiminnan lisäksi ovat etsinnän, ensihuollon, viestinnän ja Vapaaehtoisen pelastuspalvelun peruskurssien suorittaminen. Pelastuskoirakoulutuksessa on jäsenyhdistyksissä yhteensä noin 350 koiraa, joista 120 on hälytyskelpoista eli loppukokeen suorittaneita. Hälytyksiä oli viime vuonna 176 ja näistä 111 johti etsintään. Koiran kuntoa pitää treenata Pelastuskoira Tami harjoituksissa. LEA LAINE Olarin kansalliset seniorit ry PELASTUSKOIRA ON ihmisten etsintään koulutettu koira, joka yhdessä ohjaajansa kanssa toimii viranomaisten apuna. Pelastuskoiran on oltava perusominaisuuksiltaan terve ja hyvähermoinen sekä vaikeisiin olosuhteisiin sopiva. Pelastuskoiran ei tarvitse edustaa mitään tiettyä rotua tai roturyhmää. Koira ei saa olla arka tai aggressiivinen. Koiran käyttö etsinnöissä perustuu sen hyvään hajuaistiin. Koira pystyy havaitsemaan äärimmäisen heikkojakin hajuär- sykkeitä ja se pystyy aistimaan lukemattoman määrän hajuja. Se, että koira pystyy liikkumaan nopeasti ja helposti vaikeakulkuisissakin maastoissa yhdessä hyvän hajuaistin kanssa mahdollistaa laajojenkin alueiden etsimisen tehokkaasti. Koira on korvaamaton apu etsittäessä kadonneita henkilöitä maastosta, taajamista, rakennuksista ja raunioista. Pelastuskoiralta vaaditaan paljon ja sitä koulutetaan järjestelmällisesti harjoitellen vaativaan työskentelyyn. Suoriutuakseen eteen tulevista tehtävistä etsinnöissä, koiralle opetetaan etsin- Vesileppiksen perinteinen 23.-26.12.2015 alk. H Y V IN VOIN TI –JA L II KUN TA K E S K U S Vokkolantie 1, 79100 Lepp Puh. 029 17 ävirta 0 0170 | sale www.vesile [email protected] ppis.fi alk. joulu 285€ 200€ /hlö /3 vrk Etsintätehtävät saattavat kestää useita tunteja ja niihin sisältyy keskeytyksiä ja alueelta toiselle siirtymisiä. Eri ympäristöissä on monenlaisia häiriöitä. Hälytystehtävässä voidaan toimia yhtä hyvin synkässä metsässä kuin taajamassa tai rakennuksessakin, puistossa tai rannalla, keskellä kaupunkia tai syrjäseudulla, pimeässä tai valoisassa, sateessa tai pakkasessa. Hyvä pelastuskoira työskentelee rennosti, määrätietoisesti ja ohjeiden mukaisesti, vaikka paikat vaihtuvat ja vaikka erilaisia, joskus yllättäviäkin asioita osuu sen eteen. Koska etsinnät voivat olla pitkiä ja rasittavia, myös koiran kuntoa on harjoitettava määrätietoisesti, kunnon ylläpitämiseksi eivät riitä pelkät remmissä kävelyt. Mihin pelastuskoiria tarvitaan? Muistisairaat katoavat. Nykyään suositaan yhä enenevässä määrin avohoitoa ja kotipalvelua, millä on suora yhteys katoamisiin. Muistisairaiden määrä on lisääntynyt läpi 2000-luvun. Suomessa on nyt jo yli 193 000 muistisairasta. Yli 1 600 muistisairasta katoaa vuosittain eli noin 4 henkilöä päivässä. Myös lapsia katoaa päiväkodeista, hoidoista, kodeistaan. Oman etsittävän ryhmänsä muodostavat masentuneet, itsetuhoiset ihmiset. Koiranohjaajan on oltava hyväkuntoinen ja motivoitunut sekä sitoutunut koiransa jatkuvaan kouluttamiseen. Koska pelastustoiminta on mitä suurimmassa määrin ryhmätyötä, ohjaajan on oltava sekä yhteistyötaitoinen että joustava pystyäkseen toimimaan erilaisissa ryhmissä ja ympäristöissä. Tärkein koiranohjaajalta vaadittu taito on koiran lukeminen eli koiran käyttäytymisen havainnointi, tulkinta ja ymmärtä- Tule hyvälle tuulelle! MAJOITTUVA PIKKUJOULU 1 vrk...................alk. Sis. pikkujoulubuffen Sisältää: majoituksen, aamiaisen, jouluista ohjelmaa, päivälliset (joulupöytä 24.12. ja 25.12.) sekä kylpylän, kuntosalin ja hiihtoareenan käytön. Poliisi suorittaa aina alustavat etsinnät ja perustutkimukset henkilön kadotessa. Poliisin tarvitessa lisäapua kutsutaan Vapepa eli Vapaaehtoinen pelastuspalvelu mukaan. Hälytysryhmäläisille tieto kadonneesta tulee suoraan hälytyskeskuksesta matkapuhelimeen. Jos kuittaa, että voi osallistua etsintään, saa lisätietoja kadonneesta ja tiedon kokoontumispaikasta. Kokoontumispaikalla muodostetaan ryhmiä, joihin kuuluu koirakko ja suunnistaja. Ryhmä saa etsinnän johdolta kartan, johon on merkitty alue, joka heidän pitää etsiä ja suunnistajan tehtävä on pitää koirakko annetulla alueella. Koiranohjaaja keskittyy koiraan ja sen ohjaamiseen. Lisäksi ryhmä on radioyhteydessä etsinnän johtoon. Aina on varauduttava pitkään etsintään: mukaan on otettava muun muassa eväitä ja vaihtovaatteita. Etsinnässä tarkistetaan, että oma alue on tyhjä. Vastuu etsintäryhmällä on suuri, sillä kyse on aina kateissa olevasta ihmisestä. Oman koiran kouluttaminen pelastuskoiraksi ja sen jatkuva harjoittaminen sekä hälyryhmässä toimiminen on elämäntapa. Se vie paljon aikaa mutta antaa myös paljon. On mahtavaa, että voi auttaa kadonneen löytämisessä ja samalla antaa koiransa tehdä hommia, johon se on omiaan ja josta se pitää. Koiranohjaajalta vaaditaan kursseja Puolihoito /hlö /2 vrk Etsintä tapahtuu ryhmissä Syksyn Teatterilomat 1 vrk 67€ alk. hlö/2 hh aamiaismajoitus Sis. lipun Varkauden teatteriin. 65€ hlö/2hh PERINTEINEN JOULULOMA 3 vrk..............alk. 280€ 23.-26.12.2015 tai 24.-27.12.2015 Puolihoito Varaukset ja lisätiedot Erkki Liikanen & Ari Klem KAAMOKSEN KRUUNAJAISET 265€ KE-SU 13.-17.1. tai KE-SU 20.-24.1. 4 vrk Puolihoito alk. hlö/2hh Sis. puolihoidon, myös iltapäiväkahvit. Tähtiesiintyjinä Erkki Liikanen ja Ari Klem. Tanssia, laulua, liikuntaa ja mukavaa yhdessä oloa. Lisätiedot: www.kuntoranta.fi hlö/2hh (017) 560 1403 tai [email protected] Kaamoksen Kruunajaisia tähdittää Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.fi PATINA 4/2015 23 LIITOLTA Patina koostuu jäsenten lehtijutuista Kirjoita tiiviisti ja ota kuvat hyvällä kameralla, kun teet lehtijuttua Patinaan. VEERA SALOHEIMO Patinan toimitussihteeri PATINAAN LÄHETETTÄVÄ lehtijut tu voi olla selostus tapahtumas ta, haastattelu, uutinen, arvio taide teoksesta, muistelo, mielipidekirjoi tus, pakina, kolumni, huumoria tai runoja. Varmista, että teksti sisältää olen naiset faktat: kuka tekee, missä, miksi, milloin ja miten. Liitä tekstiisi otsikko ja sen jäl keen parilla lauseella tekstin tii vistävä ingressi. Jaksota varsinai nen lehtijuttu pätkiin väliotsikoiden avulla. Mitään tummennuksia, kur siiveja tai muita muotoiluja tekstei hin ei tarvita. Kommentit ja sitaatit elävöittä vät tekstiä. Muista mainita kaikkien henkilöiden koko nimi. Kirjoita enintään yhden liuskan eli noin 5 000 merkin tekstejä, jois sa ilmaisu on napakkaa ja tiivistä. Toimitus hylkää tai lyhentää ylipit kät tekstit. Patinassa ja Senioriliiton koti sivuilla on lehden koko vuoden il mestymisaikataulu. Lähetä tiettyyn numeroon toivomasi aineistot hy vissä ajoin ennen aineistopäivää. Kuva havainnollistaa Teksti kaipaa rinnalleen kuvaa hou kuttelemaan lukijoita. Voit ottaa itse valokuvia, piirtää piirroksen tai lä hettää vanhoja arkistovalokuvia. Järjestelmäkameralla saa par haita valokuvia lehtikäyttöön. Tämän jälkeen seuraavaksi pa ras vaihtoehto on pokkarikamera. Kännykkäkameran kuvat ovat huo nolaatuisimpia, joten pidä niitä vii meisenä vaihtoehtona. Kuvat yhdestä, kahdesta ihmi sestä vaikkapa jonkin tekemisen pa rissa voivat olla havainnollisempia kuin iso ryhmäkuva. Mene tarpeeksi lähelle kuvatta via ihmisiä. Suosi isoja tasaisia väri pintoja taustoina, jotta kohde erot tuu selkeästi. Lähetä aineisto toimitukseen Mahdollisia tiedostomuotoja toi mitukseen lähetettävissä teksteissä ovat docx, doc, odt ja rtf. Lisää teks tin loppuun kuvatekstit, jotka selven tävät, mitä kuvassa tapahtuu ja keitä ihmisiä niissä on. Ilmoita kirjoittajan ja kuvaajan ni met. Tarvitsemme myös tiedon kir joittajan paikallisyhdistyksestä. Muista tarkistaa paikallisyhdistyk sesi nimen oikea kirjoitusasu www.senioriliitto.fisivuston Jäsenyhdistyksetkohdasta. Älä pienennä valokuvia ennen niiden lähettämistä sähköpostilla. Lehden sivuille painamista varten kuvissa tulee olla mahdollisimman korkea resoluutio. Lähetä teksti ja valokuvat sähkö postin liitteenä osoitteeseen [email protected]. Kuvat voi laittaa tekstin kanssa saman viestin liitteiksi, tai jos ne ovat liian suuria sähköpostiohjelmallesi, kuvat voi lähettää erissä. Otamme huomioon myös kä sin kirjoitetut tekstit sekä paperi ja diavalokuvat, jotka postitetaan Kan sallisen senioriliiton toimistoon. Seuraavan Patinan (6/2015) tee mana on kulttuuri ja sitä seuraavan numeron (1/2016) teemana on Se nioriliiton 45vuotisjuhlavuosi. Toi vomme paljon teemoihin liittyviä ja muita kirjoituksia Patinaan! Pidot sen kun paranee… Senioriliiton 45-vuotissyntymäpäiväristeily - Ilmoittautumiset käynnissä! Edellisessä Patinassa julkaistuihin ohjelmatietoihin on tullut jo nyt pari mielenkiintoista lisäystä: Paluumatkalla laivan yökerhon tiloissa monille tuttu kasvo, toimittaja ja kirjailija Matti Rönkä kertoo kirjailijantyöstään ja romaanistaan Eino. Näytteilleasettajien laadukkaaseen joukkoon liittyy Jukka Isotalo, joka on niittänyt kansainvälistäkin mainetta kierrätyslasia työstävänä muotoilijana. Tarkemmat tiedot risteilystä löydät edellisestä Patinasta ja liiton verkkosivuilta. Ilmoittautuminen Osa yhdistyksistä hoitaa ilmoittautumiset yhdistyskohtaisesti. Yhdistys saattaa suunnitella yhteiskuljetusta, jolloin sen on tärkeä tietää todellinen lähtijämäärä. Oma yhdistys auttaa myös niitä jäseniä, jotka eivät käytä internetiä. Jos ilmoittaudut itsenäisesti liiton verkkosivuilta löytyvällä ilmoittautumislomakkeella www.senioriliitto.fi ➜ Jäsenille ➜ Juhlaristeily ota selvä oman yhdistyksesi suunnitelmista, jotta si- nut huomioidaan myös mahdollisissa kuljetusjärjestelyissä. Haluaisit hyttikaverin, mutta sellainen uupuu? – Ota yhteys omaan yhdistykseen, joku muukin saattaa olla samassa tilanteessa. Tai ota oma kaverisi mukaan ja tuo hänet tutustumaan senioriliittolaisiin! Mahdollisista lisäyksistä tarkennuksista ohjelmaan tiedotetaan liiton sivuilla ja seuraavassa Patinassa. Ethän jätä ilmoittautumista viime tippaan. Pyrimme siihen, että suurin osa osanottajista olisi tiedossa jo marraskuun alussa. 24 PATINA 4/2015 KULTTUURI Kansanooppera Kustaa III:n sota Huikea kymenlaaksolainen kulttuurisaavutus Me kymenlaaksolaiset pääsimme elokuussa vaikuttavalla tavalla eläytymään 1700-luvun paikallishistoriaamme, kun Jouni Sjöblomin säveltämä ja käsikirjoittama kansanooppera Kustaa III:n sota esitettiin Anjalan kartanon puistossa. RAINA JOKINEN Kouvolan Seniorit ry KUSTAA III:N sodan kantaesitys nähtiin sodan päättäneen Värälän rauhan 225-vuotispäivänä 14.8.2015. Esityksiä oli kaikkiaan yksitoista – kaikki lähes loppuunmyytyjä. Ooppera oli ihastuttava ja liikuttavakin elämys kauniissa elokuun illassa Kymijoen, Kymenlaakson valtasuonen, vuolaana taustalla virratessa, leiritulien savutessa ja kauniin musiikin ja laulujen helistessä. Jouni Sjöblom on kokenut ja osaava kansanmusiikin taitaja. Juonen kulussa ja laulujen sanoituksessa näkyi huolellinen paneutuminen historian tapahtumiin. Ooppera oli lähes kauttaaltaan läpisävelletty. Musiikki oli 12-henkisen, ammattimaisen orkesterin soittamaa ja yli satapäisen kuoron kauniisti laulamaa. Orkesterin kokoonpanossa oli oltu yhteistyössä Pohjois-Kymen musiikkiopiston kanssa ja kuorolaisia oli seitsemästä seudun kuorosta. Kuorolaiset olivat vuoroin kyläläisiä, vuoroin ruotusotilaita sekä venäläisiä sotilaita ja kasakoita. Kuusankoskelaisen tanhuseuran tanssit sulautuivat hienosti tapahtumien kulkuun. Kaikkiaan oopperan toteuttamiseen osallistui 130 henkilöä. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat valmistivat 160 asukokonaisuutta opettajansa tutkimusten ja suunnittelun pohjalta. Monen muunkin seudun osaajan ja talkoolaisen käden jälki toteutuksessa näkyi. Musiikin johto oli Jouni Sjöblomin taitavissa käsissä. Nimiroolit olivat ammattilaisten ja kokeneneiden harrastajien miehittämiä. Ennen kaikkea kuitenkin esityksestä jäi tuntuma, että se oli mitä suurimmassa määrin seudun harrastajavoimien sykähdyttävä yhteistyön tulos. Joen kahdella puolin Juoni eteni viiden kuvaelman ja kahdenkymmenenkahdeksan laulun kautta. Kuvaelmat olivat: Kouvolan kylä - kansa elämää, Sotatantereella Kouvolan kylässä, Valkealan pappilassa, Ruotusotamiesten leirissä ja Värälän rauha. Kustaan sodan tapahtumat sijoittuvat Kymenlaaksoon ja ajoittuvat vuosille 1789 ja 1790. Ruotsi-Suomen ja Venäjän välinen raja oli lähes kahdeksankymmentä vuotta Kymijoella ja joki jakoi kipeällä tavalla seudun asujaimiston kahden valtakunnan alueelle näillä seuduin. Ruotsin puolella sijaitsi Värälän kylä ja Venäjän puolella Kouvolankylä. Ooppera kertookin enemmän joen rannan asukkaiden elämästä sodan olosuhteissa ja jaetulla alueella kuin itse sodasta. Koskettavasti olosuhteista kertoo kyläläisten haikea laulu kohtauksessa Rajan kansa: ”Kaksi puolta joessa on, toiselle puolen matka on luvaton. Jaettu on maa. Joen yli käydä ei saa. Rajan yli käydä ei saa.” Tottakai Kustaa-kuningas ylväänä ja teatraalisena ratsasteli joukkojensa keskuudessa janoten voittoa serkkunsa keisarinna Katariina II:n Venäjästä. Katariina oli mahtava ilmestys. Vallanhimossaan Kustaa rikkoi serkusten välisen sopimuksen olla sotimatta keskenään. Sota olikin Esiintyjät kiittävät – Kymijoki taustallaan. Keisarinna Katariina II korkeudessaan. Kustaan kannalta turha. Raja pysyi Kymijoessa. Rajan kansa vain sai lisää kärsimyksiä, nälkää ja kurjuutta. Sisältyyhän oopperaan herkkä rakkaustarinakin kouvolankyläläisen Annin ja ruotsalaisen ruotusotamies Matin välillä. Mitään ei siis nautittavasta oopperakokemuksesta jäänyt puuttumaan. Uusia kuorolaulajia haetaan Libreton kansilehdellä Kustaa-kuningasta esittävä Petteri Tynys. Katsojaa hemmoteltiin vielä asultaan upealla ja sisällöltään kattavalla ohjelmalehtisellä, jossa on myös oopperan libretto. Sitä on mielellään lukenut usein jälkeenpäin ja vielä virittyen oopperan tunnelmaan ja siinä käsiteltyyn historiamme vaiheeseen. Mielihyvällä olemme voineet panna merkille, että oopperakuoroon haetaan parasta aikaa lisää laulajia koko Kymenlaakson alueelta ja Kustaa III:n sota-oopperaa esitetään Anjalassa myös ensi kesänä. Haikeasti virran mukana Ystävien kanssa olemme olleet yksimielisiä siitä, että oopperan viimeinen ja kaikkien laulama haikea laulu Kuin joen virta jää elämään itsenäisestikin ja sitä tullaan varmasti vielä usein ainakin Kymenlaaksossa esittämään: Elämän virta on joen vuo, ei irti päästä, se voiman tuo. Tuo virta luokseen johdattaa, mi kohti merta kiiruhtaa. Se virta kätkee monta pientä maailmaa. Kuin joen virta lipuu hiljalleen, niin elämässä päivät kulkee verkalleen. Kuin lento joutsenen on hetki ihmisen, se pilviverhon taakse katoaa. PATINA 5/2015 KULTTUURI 25 Kulttuuriräiskäleitä ja elämän makupaloja KUVA STUDIO LINDELL, PORVOO TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN KUN NURMIJÄRVEN nuoren Aleksiksen lapsuudesta ei ollut koululaisille sopivaa kertomusta, puutteen korjasi kirjailija Maijaliisa Dieckmann. Samoin syntyi romaani satusetä Sakarin lapsuudesta ja pistekirjoituksen isän Louis Braillen sokeutumisesta jo varhain. Näin syntyi myös porvoolaisen Fredrika-rouvan koulun tarina. Jos kansallisaarretta ei ole vielä kirjaksi kuviteltu, ottaa kirjailija miehensä kuskiksi, tekee retken Tuusulaan tai Pellinkiin ja pian saa nuoriso käsiinsä kätevän romaanin Sibeliuksen tai Tove Janssonin elämästä. Nämä kaksi ovat siis vielä tulossa edellisten malliin. Aina tarinoiden julkaiseminen ei ole ongelmatonta; jouluisen Lucia-neidon laulun kaunista suomennosta ei katsota ruotsinkielisten porvoolaisten parissa hyvällä. Myöskään Tove Janssonin lapsuus ei suvun säätiön mielestä ole kirjan aiheeksi sovelias. Kun kulttuurikohuja taiteilijaelämäkerrassa pitää olla, edustavat nämä niitä tuoreimmasta päästä. Kirjailija itse kokee kolhuista kipeimpinä radiotyön sekä kustannusalan kuristukset, jotka nitistävät esimerkiksi historiallisten nuortenromaanien julkaisua. Toki työ tuo tekijälle tunnustustakin; pohjoismainen kuunnelmapalkinto, Topelius- ja Arvid Lydecken -palkinnot muiden muassa. Elämäkertojen ahmijat tunnistavat teoksessa vahvan luomisvimman ja reipasotteisen kekseliäisyyden ratkoa niin nuoren perheen talouden, uuden rakkauden kuin taiteenteonkin pulmat. Asioita on hyvä tehdä ryhmätyönä. Luovia tiimejä Maijaliisa Dieckmann on rakentanut ympärilleen niin Loimaan kouluvuosinaan, Turun seudun ja Naantalin lapsi- ja kesäteatterityössä, opettajana ja pitkään myös Porvoon ja Loviisan inspiroimina. Kirjailijan, opettajan, kulttuurivaikuttajan sekä äidin ja isoäidin uraan ja elämänvarrelle nivoutuu runsas joukko suomalaisia ja kansainvälisiäkin nimiä ja iso joukko ystäviä. Maijaliisa Dieckmann. Kirja ja lettupannu – lastenkirjailija muistelee. Cultura Oy, 2015. 26 KULTTUURI PATINA 5/2015 Lähikuvia suuresta säveltäjästä osa 2 Jean Sibelius asui vaimonsa Ainon kanssa Järvenpään Ainolassa vuodesta 1904 lähtien. Kohti Finlandian syntyä Nuoruusvuosien ja sisäisen taistelunsa jälkeen Jean Sibelius loi tunnetut teoksensa, kuten Kullervon, Sadun, Metsänhaltijan ja Finlandian. TUOMAS KINBERG Lahden Kansalliset Seniorit ry 1890-LUVULLA SUOMALAISUUS nosti yhä vahvemmin päätään. Sille antoivat pontta Venäjältä kantautuneet äänet, jotka vaativat Suomen perustuslaillisten oikeuksien rajoittamista ja Suomen liittämistä läheisemmin Venäjän yhteyteen. Tämän isänmaallisen hengen innoittamana Sibelius tarttui 26-vuotiaana suureen kalevalaiseen aiheeseen Kullervoon. Kullervon tarinasta oli kylläkin jo aiemmin syntynyt kaksi sävellystä Filip von Schantzin ja Robert Kajanuksen toimesta, mutta näitä ei mitenkään voi verrata Sibeliuksen suurteokseen. Kalevala toimi myös monen muun taiteilijan innoittajana, ja esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela maalasi Kalevalasta samoihin aikoihin kuuluisan Aino-triptyykkinsä. Huhtikuussa 1892 oli vihdoin Sibeliuksen ensimmäisen suurtyön, Kullervon ensiesitys. Teoksesta oli puhuttu viikkokausia etukäteen ja sen esitystä oli odotettu innolla ja niinpä Helsingin Yliopiston juhlasali oli viimeistä sijaa myöten täynnä. Yleisö oli konsertin jälkeen hurmiossa ja kaikki arvostelijat ylistivät kappalet- MATKOJA SENIOREILLE: Etiopia-Uganda-Ruanda 27.1. – 9.2.2016 Ainutlaatuinen matka eksoottiseen Afrikkaan. Tutustumme heimoperinteisiin, upeaan luontoon ja eläimiin. Hinta 3.660,-/hlö Pyydä tarkemmat matkaohjelmat: Resviaria Oy, Kehräsaari, 33200 Tampere Puh. 0440- 477 070 [email protected] www.resviaria.com ta, jota pidettiin suomalaisuuden ja suomalaisen säveltaiteen lähtölaukauksena. Robert Kajanus kuvasi ensivaikutelmaa sanomalla: ”Suomalaisten sävelten mahtava kevätvirta syöksyi valtavalla kohinalla esiin erämaasta.” Sibeliuksen appiukko Alexander Järnefelt totesi vävylleen: ”Kullervolla olet astunut suomalaisuuden palvelukseen”. Vielä saman vuoden lopussa valmistui seuraava mestariteos Satu, joka sai ensiesityksensä 1893. Satu ei kuitenkaan saanut innoitustaan Kalevalasta vaan kuten Sibelius myöhemmällä iällään sanoi, aivan muusta: ”Satu on psykologisesti kaikkein sy- New Yorkiin 16.- 22.3.2016 Lähde Leena Tamlanderin mukana unohtumattomalle matkalle yhteen maailman mielenkiintoisimmista matkakohteista. Tutustumme kaupungin nähtävyyksiin ja vierailemme mm. YK:ssa. Tarjolla oopperaa Metropolitanissa ja musikaaleja Broadwaylla. Hinta: 1.495,-/hlö Kaikilla matkoilla on mukana suomenkielinen matkanjohtaja vällisimpiä teoksiani. Voisinpa melkein sanoa, että siihen sisältyy koko nuoruuteni. Se on erään sieluntilan ilmaus.” Janne paini pienuuden tunteensa kanssa Sibelius taisteli itsensä kanssa opiskellessaan ulkomailla. Wienin opintojen aikaan hän joutui käsirysyyn kun väitteli kapakassa Brucknerin puolesta Brahmsin kannattajia vastaan. Hän toteaa: ”On kuin piru olisi irti minussa. Minä en löydä mitä etsin ja touhuni tuntuvat niin lapsekkailta…”. Kuultuaan Wagnerin Tristanin ja Isolden: ”On niin kuin olisin itseltäni kateissa. Minne se Sibelius tästä joutui? Minusta tuntuu nyttemmin koko ajan siltä, että takanani on joku. Kuolemako siellä mahtaa vaaniskella?” hän kirjoitti opettajalleen Martin Wegeliukselle. Vaimolleen Ainolle hän kirjoitti samaan aikaan: ”Minä en ole enää puhdas… Tilanteet siihen pikemminkin ovat vieneet kuin kevytmielisyys. Minulla on kaikki ne taipumukset paheisiin ynnä muut mitä miehellä on. ” Lisäksi Sibeliuksella oli ilmeisiä alemmuuskomplekseja asemastaan tulevana Järnefeltien vävynä. Sibelius oli Wienissä havahtunut Wagnerin ja Beethovenin suuruuteen ja koki omat kykynsä riittämättömiksi. Hän tunsi olonsa yksinäiseksi ja epävarmaksi. PATINA 5/2015 Lisäksi hänellä oli huoli siitä, kelpaako hän Järnefeltien perheeseen, olihan hän vasta salaa kihlautunut Ainon kanssa, eikä hän vielä ollut saanut jalansijaa muusikkona eikä säveltäjänä. Tästä kaikesta huolimatta hän sävelsi ensimmäisen suomalaisen suurteoksen, Kullervon, ja merkittävän sinfonisen runon, Sadun, mutta lähtökohta suurten mestareiden varjossa näiden synnyttämiseen ei ole ollut helppo. Nuorella miehellä oli kasvukipuja ja jo lapsuudessa ilmennyt mielialojen vaihtelu oli jollain tavalla epävarmuuden keskellä voimistunut ja jatkui edelleen. Kullervon ja Sadun saama suurmenestys ei riittänyt Sibeliuksen itsetunnon kohottamiseen. Säveltäjä harkitsi urastaan luopumista Kesällä 1894 Sibelius matkusti Bayreuthiin ja sieltä Müncheniin. Wagnerista innoittuneena Sibelius olisi tahtonut kirjoittaa oopperan. Työ ei kuitenkaan sujunut ja osittain siitä syystä, että hänellä ei ollut kelvollista librettoa, oopperasta ei koskaan tullut mitään. Lisäksi hän oli järkyttynyt Tristanin ja Isolden kuulemisesta mainiten, että hän oli kokenut jotain suurta, eikä ollut saanut edes Parsifalista sellaista vaikutusta. Sibelius vaipui siinä määrin epätoivoon, että kirjoitti Ainolle: ”Olen päättänyt seuraavan asian ja kysyisin sinulta neuvoa. Asetun 27 KULTTUURI jonnekin ja rupean hankkimaan itselleni jotain ruumiillista työtä; miettinyt olen vähän Axel Grönbergin tehdasta - jos siellä olisi. Mieluimmin olisin maalla.” Toisin sanoen Sibelius oli päättänyt luopua säveltäjän urasta. Kuitenkin hän kaikesta huolimatta jatkoi samanaikaisesti sitkeästi puurtamista musiikin parissa. Kun hän vihdoin pääsi pahimman yli ja luopui oopperasuunnitelmasta, hän jälleen kiinnostui sinfonisesta runosta ja kirjoitti Ainolle: ”Luulen, että minä oikeastaan olen musiikkimaalari ja runoilija.” Metsänhaltijan sävellys purki elämäntuskaa Sibelius oli jo koulupoikana tutustunut eri runoilijoiden teoksiin. Ruotsalainen runoilija Viktor Rydberg oli hänelle erityisen läheinen. Hän tulikin myöhemmin säveltämään useita Rydbergin runoja, joista ehkä tunnetuin sävellys on Ateenalaisten laulu, jossa suorastaan pateettisesti ihannoidaan isänmaan puolesta kuolemista. Rydberg oli kirjoittanut runon Metsänhaltija, jossa runon sankari Björn lähtee kulkemaan metsään ja matkallaan kohtaa viehättävän metsänhaltijattaren, johon hän rakastuu. Björn ei pääse lumoutuneisuudesta irti ja lopuksi se johtaa Björnin tuhoon ja kuolemaan. Runo oli Sibeliukselle ajankohtainen ja läheinen, sillä hän ymmärsi runon syvemmän merkityksen. Siinä sankari ajautuu maailman houkutusten vietäväksi ja kaikki se, minkä pitäisi olla elämässä tärkeää jää syrjään. Sibelius pelkäsi, että hänelle käy samalla tavalla, ja että hän ei pysty elämään kurinalaisesti oikeille asioille, eikä sen myötä saavuta mitään, mistä todella on haaveillut. Sibelius sävelsi runosta kaksi teosta, yhden pienelle orkesterille ja lausujalle ja toisen, joka on laaja sinfoninen runo. Tällä työllä hän lienee purkanut elämäntuskaansa ja voi olla, että sillä on ollut jopa terapeuttinen vaikutus häneen. Teoksessa on selviä vaikutteita Wagnerilta ja näin hän kenties sai näyttää, että pystyy kirjoittamaan yhtä vaikuttavaa musiikkia kuin suuresti ihailemansa säveltäjä. Välittömästi Metsänhaltijan jälkeen Sibelius tarttui taas kalevalaiseen aiheeseen ja näin syntyi laaja noin 50 minuuttia kestävä Lemminkäis-sarja. Sen ensiesityksestä tuli jos mahdollista vielä suurempi menestys kuin Kullervosta aikanaan. Säveltäjän itsetunnon kohoamisesta kertonee jotain hänen myöhemmin antamansa lausunto: ”Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei kaiken kallella kypärin! Mitä meillä on häpeämistä?” teinen kanta sinfoniaan. Tähän haasteeseen hän vihdoin tarttui ja lopulta 1899 hänen ensimmäinen sinfoniansa valmistui. Nikolai Bobrikov nimettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1898. Sensuuria kiristettiin, sanomalehtiä lakkautettiin. Julkaistiin helmikuun manifesti, joka käytännössä tarkoitti Suomen autonomian lakkauttamista. Näissä tunnelmissa tapahtui vuonna 1899 odotetun ensimmäisen sinfonian kantaesitys. Konsertista tuli voimakkaan isänmaallinen tilaisuus. Sali oli tupaten täynnä ja yleisö kuunteli odotettua teosta haltioituneena. Sinfonia jäi kuitenkin toisen teoksen varjoon. Konsertin lopussa kuultiin orkesterin ja mies- ja poikakuoron esittämänä Ateenalaisten laulu. Sibeliuksen Rydbergin runosta valitsemat säkeet ”Kaunis on kuolla, kun joukkosi eessä urhona kaadut, taistellen puolesta maas, puolesta heimosikin” aiheuttivat yleisössä myrskyn ja valtaisat eläköön-huudot täyttivät salin. Isänmaallinen kuvaelma oli tilaustyö Pian tämän jälkeen vietettiin Suomessa Sanomalehdistön päiviä sensuurin ja lakkautusten kouriin joutuneen sanomalehdistön tukemiseksi. Päiville oli tilattu isänmaallinen kuvaelma Suomen historiasta. Tähän sarjaan Sibeliukselta pyydettiin musiikki ja sen viimeisestä osasta tuli yksi Sibeliuksen suosituimmista teoksista, Finlandia. Tosin nimen Finlandia kappale sai vasta myöhemmin. Sen esittäminen Finlandia-nimisenä oli sortovuosien aikana kielletty Suomessa ja Sibelius itse johti sen esimer- kiksi Tallinnassa ja Riiassa nimellä Impromptu. Saksassa nimenä oli Vaterland ja Ranskassa La Patrie. Voisi ajatella, että Sibelius koki elämän tuskaan liittyvät kriisinsä nuorena miehenä, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Niin kauan kuin hän sävelsi, hän joutui painimaan itse itselleen asettamiensa esteiden kanssa. Tämä huipentui myöhemmin päätökseen polttaa kahdeksannen sinfonian luonnokset, ja kuka tietää, mitä kaikkea tuhoutui Ainolan suurissa polttajaisissa. Tiivistämisen mestari Sibeliuksen viimeisistä sävellyksistä Myrsky-musiikki sisältää yli kolmekymmentä pientä, herkullista ja nerokasta miniatyyria. Tästä oli ilmeisesti vaikea jatkaa säveltäjänä eteenpäin ja niin alkoi Ainolan hiljaisuus, jota kesti yli kolmekymmentä vuotta. Jean Sibeliuksen viimeinen sinfoninen sävellys oli Tapiola, joka valmistui vuonna 1926. Tämä teos huipentaa Sibeliuksen ilmaisun, jonka keskeiseksi välineeksi oli tullut sanottavan tiivistäminen mahdollisimman ytimekkääksi. Teoksen innoituksena on Sibeliuksen suhde luontoon. Nimi viittaa Tapioon, kalevalaiseen metsänjumalaan. Teoksen kustantaja pyysi ulkomaalaisia kuulijoita varten nimelle selityksen teoksesta ja tätä varten Sibelius kirjoitti seuraavan runon. On metsät Pohjolassa sankat, tummat Ne ikisalat, haaveet hurjat loi. Asunnot Tapion on siellä kummat, Haltiat väikkyy, hämyn äänet soi Kehä umpeutui. Kaikki alkoi metsästä ja Kalevalasta ja lopuksi huipentui samaan teemaan. Kerää 15 hlön porukka, niin räätälöimme teille kurssin haluamaanne ajankohtaan! kurssi Urheiluopisto Kisakeskuksessa Tervetuloa Kisikseen viettämään liikunnallista laatuaikaa Tutustu uusiin liikuntalajeihin, rentoudu ja vietä virkistäviä yhdessäolon hetkiä kauniin luonnon keskellä Raaseporissa. Kurssilla vahvistetaan lihaskuntoa sekä tasapainoa ja liikutaan mukavassa seurassa. Kotiin viemiseksi saat hyvää oloa ja uusia eväitä arkeen. S: TARJOU kilö! en 99 € / h€/hlö 58 norm. 1 Sinfonisesta runosta sinfonikoksi Ilmoittautumiset p. 019 223 0300, [email protected] Lisätietoa www.kisakeskus.fi Musiikkipiirit odottivat, että Sibelius kirjoittaisi tämän lajityypin lisäksi oikean sinfonian. 1890-luvun lopussa Sibelius oli siis tullut tilanteeseen, jossa oli otettava joko kielteinen tai myön- Urheiluopisto Kisakeskus Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru puh. (019) 223 0300, fax. (019) 245 7111 [email protected] www.kisakeskus.fi 28 NAANTALI KAUPUNKI, JOSSA TARINAT JA HISTORIA HERÄÄVÄT HENKIIN MAMSELLI KUPIAINEN JA PRESIDENTTIEN KULTARANTA 99 € / ryhmä (max 50 hlöä) Laukauksia Kultarannassa? Intiaaneja puutarhassa? Uusi faktaa ja fiktiota yhdistelevä teemaopastus, jossa kuullaan mitä presidenttimme ovat Kultarannassa tehneet ja mitä kaikkea kulissien takana onkaan tapahtunut. Oppaana toimii kaikkia presidenttejä palvellut sympaattinen Mamselli Kupiainen, jolta saattaa vahingossa lipsahtaa salaisuus jos toinenkin. SALAKULJETTAJIEN SAARISTO 49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 4 h) alk. 54 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata, 6 h) alk. Retki vie vieraat pirturetkelle, salakuljetuksen saaristonäyttämölle. Retki suuntautuu joko Velkualle tai Rymättylään ja huikeita merimaisemia ihailtaessa kuullaan huimia tarinoita kieltolain ajoista, pirtukuninkaista ja saariston historiasta. Retkellä opitaan mm. että hauki ei välttämättä olekaan kala ja nautitaan myös kova tee- paukut sekä maittava lounas. Pläkkipeltimuki jää osallistujille muistoksi. Velkualle suuntautuvalla matkalla päästään nauttimaan myös lossimatkojen tunnelmasta kahdella lossilla, kuullaan Suomen sodasta, kadonneista kirkonkelloista ja tutustutaan Pyhän Henrikin saaristokirkkoon. Kesto Rymättylään 4 h, ja Velkualle lossimatkoineen 6 h. OI IHANA NAANTALI alk. PATINA 4/2015 KULTTUURI 31 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Kiinnostava opastettu kierros Naantalin charmantissa vanhassa kaupungissa ja tutustuminen Kultarannan puutarhaan oppaan johdolla. Ruokailu maaseudulla tai vanhassa kaupungissa meren äärellä. Opastetut kierrokset tehdään kävellen. Kesäkaudella puutarha on suljettu maanantaisin. Voidaan toteuttaa myös yöpymisellä Naantalin Kylpylässä, alk. 98 € / hlö. Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800 [email protected], www.naantalinmatkailu.fi Palvelumaksu on 15 € / ryhmä Ida ja Edelfelt MAIJALIISA DIECKMANN Porvoon kansalliset seniorit ry IDA ON kaksikymppinen. Hehkeä, elä- mäniloinen, työteliäs ja osaava. Juuri sellainen tyttö, jonka mies kuin mies ottaisi vaimokseen, sanoo Albert-herra. Ida on palkattu emännöitsijäksi Edelfeltin ateljeekotiin ja saa tarjoilla viiniä ja voita tihkuvia pasteijoita Albert-herran ystäville. Eletään vuotta 1900, venäläistämisen aikaa, ja vastarinta kuohuu pinnan alla. Ida kelpaa apuun myös Albert-herran äidille Alexandralle sekä sisarille Bertalle ja Annielle. Koppava Ellan-rouvakin sallii Idan puunata parkettinsa säämiskällä, vaikka muuten suhtautuu yrmeän epäilevästi puolisonsa piikaan. Albert-herran frakkipaidan napit saa parhaiten kiinni juuri Ida, ja hän valmistaa seltteriveden, kun taiteilijan vatsahaava juominkien jälkeen oikein nävertää. Enni Mustosen eli Kirsti Mannisen kirjasarja Syrjästäkatsojan tarinoita on edennyt kolmanteen osaan. Ensimmäisessä Ida palveli pikkupiikana Topeliuksen kodissa Östersundomin Björkuddenissa ja toisessa Sibeliuksen perheessä. Molemmat kirjat ovat kulttuurihistoriasta kiinnostuneelle hurmaa- vaa luettavaa. Kolmannessa kirjassa lukija pääsee tutustumaan Edelfeltin työhön ja elämään, joka on sangen rikkinäistä. Komeaa ja kuuluisaa taiteilijaa piirittävät naiset, mutta pysyvää ja rauhallista avioelämää hän ei koskaan saa viettää. Edelfeltin ainoa suuri rakkaus on äiti, eikä elämästä äidin kuoltua tahdo tulla mitään. Kirja kuvaa tarkkaan niin herrasväen kuin heitä passaavien piikojen, renkien, ajurien, pyykkärien, suutarien ja räätälien elämää ja viipyy pitkään Porvoon Haikon huvilan herttaisissa maisemissa. Huvila oli Edelfeltin jokakesäinen paratiisi, paikka kerätä voimia uskomattoman ahkeraan maalaamiseen. Kirjan jännitys tiivistyy loppua kohden kihelmöiväksi. Mitä Idan elämässä tapahtuu, sitä en kerro, en edes vihjaa. Lukija nauttikoon jännityksen hetket ihan itse. Syrjästäkatsojan tarinaa lukiessa ihmettelee ja ihailee kirjoittajan varmaa tietämystä, joka ulottuu pieniinkin yksityiskohtiin. Asialla on historiallisen romaanin taitaja. Kansi on kaunis kuten edeltäjissäkin, joskaan se ei ihan vastaa sitä vetovoimaa uhkuvaa kuvaa, jonka teksti Idasta antaa. Enni Mustonen Emännöitsijä Otava 2015 Kirjoja koko elämä HILKKA MÄNNYNSALO Järvenpään kansalliset seniorit ry HARVOIN TARTUN sellaiseen kirjaan, jos- sa on 500 sivua tai enemmän. Yksi syy on se, että luen kirjoja illalla vuoteessa ja sellainen on käsille aika rankka homma. Ja toinen se, että asiansa pitäisi mielestäni pystyä sanomaan suppeammin. Tällä kertaa tein kuitenkin poikkeuksen ja valitsin Hannu Mäkelän teoksen Muistan – Otavan aika. Se kertoo vuosista 1967–86, jolloin hän toimi Otavakustannustalon kustannustoimittajana. Kirja oli niin mielenkiintoinen, etten tahtonut malttaa laskea sitä pois kädestäni. Aina se houkutti lukemaan taas uusista kotimaisista kirjailijoista. Mäkelä ystävystyi monien kanssa ja tuo ystävyys kesti aina toisen poismenoon asti, vaikka hän oli lopettanut jo kustannustalossa ja jäänyt vapaaksi kirjoittajaksi. Minua ilahdutti kovin esimerkiksi pariskunta Kerttu-Kaarina Suosalmi ja taidemaalari Jorma Karden. He olivat erikoisia ihmisiä, joihin Mäkelä ystävystyi kovin. Ja koska minua aina liikuttaa sekin, että erikoiset ihmiset sattuvat kohtamaan toisensa ja siitä syntyy sitten pysyvä liitto, niin tässäkin tapauksessa. Kerronta on niin eläväistä, kuten Mäkelällä tapaa olla, että se voisi olla yksistään novellina jossain kirjassa. Tuli mieli katsoa omasta kirjahyllystä, josko siellä olisi Suosalmen kirjaa, joita olen aikanaan lukenut useammankin, ja löysin Hyvin toimeentulevat ihmiset, jonka aion ainakin lukea. Hannu Salakka ja Arto Melleri ovat olleet myös Mäkelälle tärkeitä runoilijoita. Koska olen lukenut koko ikäni runoja ja niistä kovin nauttinut niin ilossa kuin surussakin, pitänee taas kerrata heidänkin tuotantoaan. Näin kirja on minusta tehtävänsä tehnyt, kun se houkuttaa lukemaan lisää ja aina vain lisää… Joku viisas on sanonut, että ihminen ei ole koskaan yksin, kun hänellä on kirja. Tämä on mielestäni niin laittamattomasti sanottu, että olen koettanut siirtää tätä viisautta lukemaan oppineelle 8-vuotiaalle pojanpojalleni, joka on toisella luokalla koulussa ja innokas oppimaan uutta. PATINA 4/2015 29 KULTTUURI KUVA LAURI ROTKO KUVA TARMO VALMELA Sankari-näytelmä kertoo kutsuntaikään tulleista nuorista. Myrskyluodon Maijan (Maiju Saarinen) ja Jannen (Mikko Pörhölä) häät. Maijan seurassa vanhojen perinteiden pariin Lahden kaupunginteatterissa pyörii kiinnostavia näytelmiä. Sota-aiheinen Sankari on hyvin ajankohtainen ja Myrskyluodon Maija keinuttaa katsojan saaristomaisemiin. HILKKA MÄNNYNSALO Järvenpään kansalliset seniorit ry MUSIKAALI Myrskyluodon Maija avasi upeasti Lahden kaupunginteatterin syyskauden. Minna Välimäen taidokas lavastus heitti jo suljettuun esirippuun vellovan meren, mikä lupasi hyvää, ja sen katsoja saikin. Pienillä eleillä pääsi käsitykseen saaristossa asumisesta ja voimakkaasta luonnosta, joka mykisti ja ihastutti. ”Myrskyluodon Maija tulee iholle ja jatkaa matkaansa syvemmälle. Myrskyluoto kutsuu kohtaamaan kaikki tunteet. Ottamaan vastaan ja hyväksymään kaiken, mitä elämällä on tarjota. Ei vain nöyränä selviytymään vaan kiitollisena elämään”, toteaa ohjaaja Jukka Keinonen teatterikappaleen esittelylehtisessä. Nuorena Maijana nähdään Maiju Saarinen ja Jannena Mikko Pörhölä. Vanhana Maijana on Mirja Räty, joka toimii samalla kertojana ja tarinan kuljettajana. Näytelmä tarjoaa nähtäväksi paljon vanhoja tapoja, kuten häät, jotka tämän päivän katsojalle näyttäytyvät erikoislaatuisina. Samoin kirkottaminen on juutalais-kristillinen traditio, joka pohjautuu Raamattuun. Matti Puurtisen musiikki on me- lodista ja se kuljettaa tarinaa monin lauluin. Sanat ovat Espoon teatterin eläköityneen johtajan Jussi Helmisen. Tv näytti kesällä monia hyviä uusintoja, niin Myrskyluodon Maija -sarjankin. Mutta tuntuu, että kappale on niin syvällinen ja pitää paljon sisällään nähtävää, että sen jaksaa katsoa aina uudelleen. Ja ainahan eri teatterit tekevät sen omalla tavallaan. Tässä Lahden esityksessä oli muun muassa taidokas koreografia. Sankarille soisi enemmän katsojia Lahdessa voi tällä hetkellä katsoa hyvin erilaista teatteria, joka herättää moninaisia ajatuksia. Jonni Pantzarin Sankari – ja miten sellaiseksi tullaan kertoo kutsuntaikään tulleista nuorista ja heidän pohdinnoistaan. Näytelmässä saadaan yhtymäkohta Yrjö Kalliseen (1886 Oulu – 1976 Helsinki). Kallinen tuli tunnetuksi ennen kaikkea rauhan aatteen puolestapuhujana Suomessa, ja jatkosodan aikana hän kuului rauhanopposition kannattajiin. Kallinen oli jo nuorena omaksunut pasifismin aatteen. Hän toimi Suomen puolustusministerinä vuosina 1946–48. Mikä olisi tänäkään päivänä tärkeämpää kuin rauhan aatteesta puhuminen ja sen puolesta taisteleminen. Varsinkin nuorille valaiseva näytelmä. Harmi vain, että niin pieni katsojakunta on löytänyt tiensä tämän esityksen pariin. Ilon hetkiä Soratietä kuljen halki pellon, näen pientareilla horsmat, kissankellot. Mansikkaiset jonoon korteen hentoon, pyristelee peippo ensilentoon. Rusakkokin metsään loikkaa, polkuja on pitkin poikin. Marjaisina kannot, mättäät, mustikoita korin täyteen noukin. Juolukoista voin mehut keittää, vadelmilla letut herkulliset peittää. Punaisena hehkuu puolukkainen rinne, huomenissa uudelleen suunnistelen sinne. Muurain marjat löytyy hyllyvältä suolta , etsin kirpeimmät karpalotkin tuolta. Kun kurkiaura syksyn alkaneeksi soittaa, vaikeaa on haikeutta voittaa. Lämpö kesän viipyillä vois vielä, vaikka siivekkäät jo ovat muuttotiellä. Aamun säteet taitse usvan pilvet harmaat poistaa, taas syksyn värit iloksemme toistaa. HANNU NURMI Liedon seniorit ry 30 PATINA 4/2015 VAPAALLA 10 1. Mikä on Euroopan korkein tulivuori? 2. Kuka pitkän soittouran bluesin parissa tehnyt laulajakitaristi kuoli toukokuussa 2015 lähes 90-vuotiaana? 3. Minkä lajin entisillä ja nykyisillä yleisurheilijoilla on 20 metrin kerho? 4. Kuka vuonna 1952 Belfastissa syntynyt blueskitaristi kuoli vuonna 2011 Espanjan aurinkorannikolla? 5. Missä lajissa yleisurheilija Jouko Kuha on aikanaan ollut maailmanennätyksen haltija? 6. Kenen käsikirjoitus on Martti Suosalon monologissa Palvelija? 7. Kuka on säveltänyt musikaalin Oopperan kummitus? 8. Kenen viimeinen puoliso oli Ingmar Bergmanin tytär Eva? 9. Kuka on ohjannut elokuvan Kätilö? 10. Miten jatkuu laulu: ”Nämäp poikki o vast”? KYSYMYSTÄ Ristikko 5/2015 LENTOKENTTÄ HOIDETTAVA ISIÄ AUTOJA ELLEN LIITTO ATLANNIN TAKAA KIVIPIENENÄ TYYLIKÄS KERRO, KERRO KESKIVIIKKO BAKTEEREITA TAIVAL VESISSÄ “DI” PYHÄ VOIMISTELUA VÄTYS ILKUT TAMIROFF TUO MINULLE JUUSTOA LAIVOILLA TIP TOP VALITUT LOPUTON LUIHU RITVA JOENSUU PUNAISEN MEREN RANNALLA PAKKANEN PINTAAN VARSINAISSUOMEA IKEEN ALLA TOIMEENTULOJA SEURAA MUKANA www.ristikkotuuli.fi KALALLA KISSOILTA THULE MYRSKYTÄ VAPAUTUSJÄRJESTÖ SAA- SOTURI EIVÄT LIS HALLITA KIILLÄ SEIPÄITÄ PIENIKUOHUISIA KOSKIA SANO NYT ROMU TUIRE JOUNI RAVINTOLATYÖNTEKIJÄ GANDHI TUN- PIETURI NII TWAIN LIETE ETÄÄLLE JOSKUS KRISTAN JANILMAI- SUKUA ERIK NEN ROIMA ASTE LUMOT VALTUUTUS 123 ABC AKU UURTO IDÄN KANSA KIUKUTELLA Saimme edelliseen ristikkoon 88 ratkaisua. Kirjapalkinnon arvonnassa sai Eeva Wilkman Ruovedeltä. Onneksi olkoon! Tämänkertaisen ristikon palautusaika päättyy 26.11.2015. Ratkojien kesken arvotaan ravitsemus- ja keittokirja Syö muistaaksesi. Ratkaisu lähetetään osoitteeseen: Kansallinen senioriliitto ry, Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki. Ajatuksia Patinasta: Lähettäjä Lähiosoite Postitoimipaikka ja -numero Voit antaa palautetta myös sähköpostitse [email protected] 31 VAPAALLA Vaahtera on pukeutunut kauneimpaan juhlapukuunsa. Se odottaa rakastajaansa saapuvaksi. Tuolta se jo tuleekin raikkaana syystuulena! Rakastajansa rajussa syleilyssä vaahtera antaa kauniin pukunsa pudota maahan. Seuraava Patina ilmestyy 10. joulukuuta. Teemana on kulttuuri. Aineistopäivä on 26. marraskuuta. TUULIKKI TILSALA Teide Teneriffalla Kanarian saarilla B.B. King Kuulantyöntäjillä Gary Moore 3000 m esteet Kari Hotakaisen Andrew Lloyd Webber Henning Mankellin Antti J. Jokinen Heit en lakk kehumast (Lukon voittofiilistelybiisi) Syystreffit 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. PATINA 4/2015 Ristikon 4/2015 ratkaisu U R O S A K U L T A I A S S E A T N A H E I R A K S U I T K U K A T E L L I T V A O T I L A T M I A V A R T U A M I T A R P A J A A U T E J T K U T A A I L A P A I L U A A L T A V A E A T H E L E I MO S T O Ä S I T N Ä I D A U N T E E U S E I N E R H E S A A N T N L N A A A S L Ä I N U L U M U N T U T A K A A L K S U E I L S I O H O S E T I T T A I S T A V A N O A T K A L I K A T A N I T A O M M E L K A A N A N O K I A L A S K E L T A V A H V E R O K U R I I N T I T S A A T I A T E T Jäsen, saitko sähköpostia liiton toimistosta? SENIORILIITON TOIMISTOSTA lähti säh- köpostiviesti otsikolla Ilmoittautumiset käynnissä liiton juhlaristeilylle yhdistysten jäsenrekistereihin merkittyihin sähköpostiosoitteisiin 7. ja 8.10.2015. Paikallisyhdistystemme jäsenrekistereihin on merkitty sähköpostiosoite yli 11 700 jäsenelle. Virheilmoituksia tuli noin 1 000 sähköpostiosoitteesta: vastaanottajan sähköpostiosoite oli vanhentunut, virheellinen tai täynnä. Mikäli et saanut sähköpostia ja katsot, että sellaisen olisi sinulle pitänyt tulla, ilmoita asiasta oman yhdistyksesi jäsenrekisterinhoitajalle. Tarkista kuitenkin ensin, ettei sähköpostisi ole täynnä. Jäsenrekisterinhoitajan yhteystiedot löytyvät oman yhdistyksesi verkkosivuilta kohdasta Yhteystiedot. ..pitikö sen nyt just tulla suojatielle, kun minä olen ottamassa selfietä. Pahuksen tollo tyyppi.... Kuohuva naamioituu parfyymipulloksi Voga Sparkling Extra Dry ( 3,98 € / 0,2 l) TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA Turun kansalliset seniorit ry BONGASIN MARKETTIMME Al- kosta oudon mallisen pikkupullon. Tarkemmin tutustuen totesin sen sisältävän italialaista kuohuviiniä. Viinin tuottaja Pizzolon perhe on panostanut viinien lisäksi myös pullon muotoon. Jotenkin tämän mallinen viinipullo ei ainakaan minuun vedonnut, mutta erikoisuutena päätin sitä kokeilla. Pizzolon viinitalo on perustettu Pohjois-Italian Trentinoon jo vuonna 1850, mutta näitä moderneja Voga-viinejä on ollut tuotannossa vasta vuodesta 1984. Viinitalo tuottaa viinejä 60 miljoonaa pulloa vuodessa, joten mistään pikkufirmasta ei ole kyse. Kyseinen kuohuviini on tehty Chardonnay- ja Pinot Grigio -rypäleistä. Menetelmänä on käytetty Charmat-tankkikypsytystä, josta viini on pullotettu suodattamalla paineen alaisena. Viinin nimi viittaa erittäin kuivaan kuohuviiniin, mutta todellisuudessa jäännössokeria on peräti 16 grammaa litrassa. Tätä kuitenkin tasoittaa tavallista korkeammat hapot (6,20 g/l) ja 12 prosentin alkoholipitoisuus. Sokeripitoisuus nostaa myös viinin uutoksen määrän 32 grammaksi litrassa. Samaan markettiin oli lihatiskille saatu kunnon saksalaista Oktoberfestin ruokaa eli Leberkäseä. Nimi johtaa harhaan, sillä perinteiseen baijerilaiseen Leberkäseen ei ole käytetty maksaa eikä juustoa. Raholan ruokasanaston mukaan ”maksajuusto” on ”melko vahvasti maustettua ja uunissa tummakuoriseksi kypsennettyä sianlihapasteijaa, jota syödään kylmänä sämpylän välissä, usein pikku maustekurkuilla (cornichon) maustettuna, tai pannulla lämmitettynä paistetun munan ja makean saksalaisen sinapin kanssa. Se voidaan myös tarjota paksuna viipaleena leipäviipaleella päällystettynä, siis ’voileipänä väärinpäin.” Oktoberfestin juoma on yleensä suurissa tuopeissa tarjottava olut, mutta päätin kuitenkin kokeilla, miten italialainen kuohuviini sopisi oluen sijasta palan painikkeeksi. Paahdoin vaalean leivän ja voitelin sen. Päälle paistoin tuhdin siivun Leberkäseä ja munan. Lisukkeeksi hiukan maustekurkkua ja kirsikkatomaatteja, ja siinä oli helppo ja maukas alku- tai pikkulämmin. Kyllä olut varmasti olisi maistunut annoksen kanssa, mutta yllättävän hyvin siihen kävi Voga-kuohuviinikin. Pimu innostui niin maksan nimeen, että paistoi meille naudan maksaa venetsialaiseen tapaan, mikä tarkoittaa kera runsaan sipulin. Jälkiruokana vielä vadelmia, mansikoita ja vaniljakastiketta. Täytyy sanoa, että tämä kuohuviini sopi läpi koko menun. 32 Älä tyydy tavalliseen näöntutkimukseen Ilmainen Kokonaisvaltainen näöntutkimus yli 60-vuotiaille Sis. digitaalisen silmänpohjakuvauksen ja silmänpainemittauksen Varaa aika Kokonaisvaltaiseen näöntutkimukseen specsavers.fi Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus, arvo 29€. Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2015 Specsavers. Kaikki oikeudet pidätetään. PATINA 4/2015
![Lataa esite tästä [pdf] - HB](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003512261_1-9cf79083dc7ea645eadf27187aeabbaa-250x500.png)
© Copyright 2024