Eduskuntavaalit - e
VAALITENTTI S. 4 Puoluejohtajat vastasivat EETUn kiperiin kysymyksiin. Kansallinen senioriliitto ry Iloisesti Etelä-Karjalassa S. 20 Kuula lentää boccia-kerhossa S. 23 Elämänmuutos takana Juuri eläkkeelle jäänyt ministerinäkin toiminut Anneli Taina aikoo liikkua enemmän, mutta ei jätä vaikuttamistyötä. S. 16 ASUMINEN JA KOTI S. 29 Ledi vai halogeeni? Tartu lamppuoppaaseen. 1/2015 | 12.2.2015 | teema: eduskuntavaalit 2 PÄÄKIRJOITUS Kehitetään lehteämme OLET JUURI avannut ulkonäöltään uudistuneen Patinan. Muutos näkyy etusi- vulta alkaen, ja se saattoi yllättää. Tunnistat silti julkaisun jäsenlehdeksemme, sillä vanha, hyvä Patina-nimi pysyy – vain sen kirjoitusasu muuttui. Patina-lehden ulkoasua on kehitetty ja uudistettu pikku hiljaa viime vuosien aikana. Järjestömme ja lehtemme alkuvuosina mustavalkoinen painotuote riitti täyttämään jäsenlehteen kohdistuvat odotukset. Nykylukija kaipaa värikuvia, raikkautta, väljyyttä ja väliotsikointia – lukemaan houkuttelevaa visuaalista ilmettä. Jäsenlehden tarkoituksena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja palvella myös niitä jäseniämme, jotka eivät osallistu yhdistystemme tapahtumiin. Lehti tiedottaa ja viihdyttää, ja parhaimmillaan se antaa vinkkejä jäsenyhdistyksille muiden toiminnasta ja ohjelmasta. Verkkosivustollamme on jo jonkin aikaa julkaistu jokaisesta numerosta näköisversio, jolloin myös toiminnastamme kiinnostuneet ulkopuoliset voivat tutustua lehteen. Patina on kaikkien jäsentemme yhteinen lehti. Siksi otamme mielellämme vastaan artikkeleita yhdistysten monipuolisista tilaisuuksista, erilaisista kerhoideoista ja mielenkiintoisista henkilötarinoista. Haluamme tuottaa lehteä, joka on odotettu ja josta on lukijalle iloa ja hyötyä. Kun tarjontaa on enemmän kuin sivuille sopii, toimitus valitsee ne jutut, joiden se arvioi kiinnostavan suurta osaa lukijoista. Patina on kaikkien jäsentemme yhteinen lehti. TÄSSÄ NUMEROSSA on kolme suurehkon tilan saanutta artikkelia, jotka kaikki edustavat eri aihepiiriä. Tämänkertainen teema Eduskuntavaalit korostuu erityisesti puoluejohtajien tentissä, jonka Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU laati. Toisena laajana juttuna tarjoamme tunnelmia liiton jäsenyhdistysten puheenjohtajien seminaariristeilystä. Jo kolmessa aikaisemmassa lehdessä on julkaistu henkilökuva jostakin tunnetusta vaikuttajapersoonasta. Nyt on vuorossa Anneli Taina. Ulkoasu-uudistuksen suunnitteli AD Teemu Kavasto. Suunnitelma oli Patinan toimitusneuvoston arvioitavana, ja liiton hallitus vahvisti lopputuloksen. Nyt kuulemme mielellämme lukijoiden mielipiteen. Palautetta on kätevä antaa sähköisesti osoitteen www.senioriliitto.fi etusivulla olevasta linkistä. Myös postitse lähetetyt palautteet ovat tervetulleita. Mukavia lukuhetkiä! MARJO PALOMÄKI TOIMINNANJOHTAJA Kansallisen senioriliiton yhteystiedot Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6 00100 Helsinki www.senioriliitto.fi Kehittämispäällikkö Susanna Käki-Kouki Järjestötoiminta 050 359 8274 Liiton toimisto [email protected] Toimistonhoitaja Heli Peuralinna Toimistopalvelut, jäsenrekisteri, lomake- ja merkkitilaukset 050 564 2656 Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja luottamushenkilöt, henkilöstö, talous 040 552 1702 [email protected] Tässä numerossa ½½Teema: Eduskuntavaalit ½½Historia SIVU 4 Puoluejohtajat ottavat kantaa. Seniorien äänistä kertyy suuri puro. SIVU 22 Kaarle Gottlund keräsi runoja. Liiitto kokoaa historiikkia. ½½Edunvalvonta ½½Kerhot SIVU 8 Ammattiliittoja tapaamassa. Kela palvelee verkossa. Eläkejärjestelmä uudistuu. SIVU 23 Kokoonnumme saksan opintojen ja boccian ääreen. ½½Terveys ½½Tarinat SIVU 10 Ikä vaikuttaa kuuloon. Elämää ihottuman kanssa. Keinot kivunhoitoon. SIVU 24 Leskelle lievitystä yksinäisyyteen. Vaalikuljetus pelaa. Kirje Maksim Gorkille. ½½Mietteet ½½Kulttuuri SIVU 12 Hallintohimmelit ojennukseen. Sitran malli sote-rahoitukseen. Seniorille mieluisa ehdokas. Naisen vanhuutta pohtimassa. Minirunoja. Letkajenkka säesti vaaleja. Muistoja Kamerunista. SIVU 26 Humoristisesti äiti-tytärsuhteesta. Valamossa taidetta. Kirjoita kulttuurista. Auroran kiehtova elämä. Humiseva harju – aikuisten satu. ½½Seniorivaikuttaja ½½Asuminen SIVU 16 Anneli Taina toppuuttelee säätelyintoa. SIVU 28 Turvallisempaa arkea yhdessä. Asumistuen ehdot muuttuivat. Hanki oikeanlainen lamppu. ½½Tapahtumia ½½Vapaalla SIVU 18 Puheenjohtajat laivaseminaarilla. Senioriakatemia täyttää vuosia. Iloista ikääntymistä Luumäellä. Merja Stilllman palkittiin. Kutsu kesäpäivään Hämeeseen. Seniorit tanssivat. SIVU 30 10 kysymystä. Kuvaristikko. Viinivinkki. Ilopilleri. Oikaisu. ½½Takakansi SIVU 32 Sähköinen kirja kokeilussa. Yhteisötaiteilijan kirjaprojekti. Aikataulu ja teemat Numero Painopäivä 2 9.4. 3 11.6. 4 20.8. 5 15.10. 6 10.12. Teemat Turvallisuus Hyvinvointi Matkailu Tekniikka Kulttuuri Aineistopäivä 24.3. 28.5. 6.8. 1.10. 26.11. Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä. 3 PUHEENJOHTAJALTA Vaalit edessä – eläkeläiset esiin VUOSI ON käynnistynyt tummien pilvien varjostamana. Tilanne on kireä KUVA MATTI RAJALA Raimo Turunen opettaa saksan kerhossa Hämeenlinnassa. KUVA LEENA RAILIO 23 26 Kaikki äitini, kaikki tyttäreni nauratti Riihimäellä. taloudessa ja kiristyy turvallisuuden osalta Euroopassa. Talouden osalta helppoja ratkaisuja ei ole ja vaikeita pelätään. Euroopan turvallisuustilanne huononee Ukrainan tapahtumien myötä. Venäjä haluaa entistä näkyvämmän ja vaikutusvaltaisemman aseman. Euroopasta pitäisi löytyä yhtenäisyyttä ja lujuutta sekä rauhantahtoa ja kykyä neuvotella päätöksiä, joilla Ukrainan tilanne rauhoittuu. Samalla luodaan uusia edellytyksiä orastavalle talouden kasvulle. Suomi on pohjoismainen demokratia. Vapaat vaalit ovat meille tärkeä asia. Jokaisen seniorin kannattaa käyttää äänioikeuttaan ja siten vaikuttaa maamme asioiden hoitoon, kun siihen on mahdollisuus. Vaalien jälkeen on turha valittaa jos ei käyttänyt äänioikeuttaan. Vaaleissa valitaan eduskunta, ja samalla myös selviää pääministeripuolue ja hallituspohja. Maamme talouden ja työllisyyden kääntäminen nousuun edellyttää vaikeita uudistuksia. Välttämättömien uudistusten pelko ja sinänsä ymmärrettävä muutosvastarinta vaikeuttavat päätöksentekoa, kuten on nähty päättymässä olevalla hallituskaudella. Äänestämisen ohella eläkeläisten kannattaa vaikuttaa suoraan keskustelemalla nyt tavattavissa olevien kansanedustajaehdokkaiden kanssa ja tuoda esiin eläkeläisten ajatuksia ja toiveita. Eläkeläisten asema ja asiat ovat saaneet muutenkin mediassa lisää huomiota. Viime syksyn eläkeratkaisu, eläkeläisten lukumäärän kasvu ja tunnettujen eläkeläisvaikuttajien esiintymiset sekä EETU ry:n ja sen jäsenliittojen toiminta ovat kaikki tämän julkisuuden lisääntymisen osatekijöitä. Myönteinen ja asiallinen julkisuuskuva eläkeläisistä voimavarana ja täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä on tärkeä tavoite meille senioreille. Me kaikki vaikutamme siihen omalta osaltamme ympäristössämme. Me seniorit olemme yhteisesti sopineet ja vahvistaneet arvomme sekä tavoitteemme liittomme toimintasuunnitelmassa vuodeksi 2015 liittokokouksessamme Vaasassa viime kesänä. Tammikuun lopussa pidetyssä puheenjohtajaseminaarissa yhdistysten, piirien puheenjohtajien ja liittohallituksen vilkas keskustelu osoitti alkaneesta toimintakaudesta tulevan monipuolinen ja mielenkiintoinen. Toivotan Teille, kaikki seniorit, hyvää kevättä ja mukavaa toimintaa sekä yhdessäoloa. Pitäkää huolta itsestänne ja ystävistänne. Jokaisen seniorin kannattaa käyttää äänioikeuttaan. TAPANI MÖRTTINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Julkaisija Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki 050 564 2656 Jäsenlehti Kansallinen senioriliitto ry on yli 180 paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö. Päätoimittaja: Marjo Palomäki Toimitussihteeri Veera Saloheimo Omnipress Oy [email protected] 050 546 9043 Toimitusneuvosto Marjo Palomäki, puh. joht. Erja Ekholm Veli-Pekka Vahvaselkä Leena Sorvali Pekka Viinikka Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tehdään omaan yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy myös Patinan osoiterekisteriin. Ilmoitusmyynti Markkinointi Eskelinen Tenhanniementie 115 77600 Suonenjoki Marja-Leena Eskelinen 050 374 5513 [email protected] Jarmo Eskelinen 040 552 7631 [email protected] Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen. Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank Taitto Reija Jokinen/Kirjapaino Uusimaa/Studio Painopaikka SLY Lehtipainot Oy Tuusula ISSN 1235-5259 4041 0763 Painotuote Patinan osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kanteen Anneli Tainan kuvasi Timo Porthan. PEFC/02-31-175 4 EDUSKUNTAVAALIT PATINA 1/2015 Kohti huhtikuun vaaleja Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU kysyi, puoluejohtajat vastasivat. Omaishoitajien ja takuueläkeläisten asemaan luvataan kohennusta. Kysymykset lähetettiin kaikille eduskuntapuolueille, mutta Vihreät ei vastannut kyselyyn. Kysymykset ädännön sä in la to oi sh ai om n de uu 1. Oletteko sitoutunut n do oi sh ai om en is all ns ka un välittömään valmistelu ? kehittämisohjelman pohjalta n aikana de au ik al va n va aa ur se is 2. Oletteko valm un et ut te to sa us al 15 0 2 en od korvaamaan vu netyksen? me an om tu n se uk ka ik le n ie eläkkeiden indeks tason en ke äk el an ns ka ja en ke 3. Kannatatteko takuueläk korottamista? sotekä se ut el lv pa hi lä e ll ei yn nt 4. Kuinka turvaatte ikää tta? ma pu ip ri an ta as ik pa in u as palvelut heidän Kansallinen Kokoomus Puheenjohtaja Alexander Stubb 1. Omaishoidon kehittämisohjelma on hyvä pohja lainsäädännön uudistamiselle. Omaishoidon asemaa on vahvistettava ja omaishoitoa lisättävä. Omaishoitajien jaksamisesta on huolehdittava. 2. Maamme talous on saatava nousuun. Eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo on turvattava oikeudenmukaisella verotuksella ja taloudellisesti kestävällä sekä tasapuolisella tavalla. 3. Ennen maan talouden toipumista käytettävissä olevat vähät voimava- rat pitää kohdistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttamiseen. 4. Maamme eri puolilla on kehitetty hyviä, jo toimivia malleja sote-palvelujen toteuttamiseksi ihmislähtöisesti ikääntyvän väestön osalta. Nämä uudet, taloudelliset toimintamallit on otettava käytäntöön sote-uudistuksen yhteydessä. Esimerkiksi sairastumisten ja loukkaantumisten yhteydessä ikääntyneiden on saatava pikaisesti kuntoutusta. Perussuomalaiset Varapuheenjohtaja Hanna Mäntylä Suomen Keskusta Puheenjohtaja Juha Sipilä 1. Omaishoitajalaki on saatava mahdollisimman pian voimaan. Kehittämisohjelma antaa sille erinomaisen pohjan. Omaishoitajien asema on parannettava sille kuuluvaan arvoon. 1. Kyllä. Ohjelma luo hyvät lähtökohdat sille, että omaishoitajat olisivat jatkossa keskenään yhdenvertaisessa asemassa kotikunnastaan riippumatta. On välttämätöntä, että omaishoidon tuelle luodaan valtakunnalliset yhtenäiset kriteerit ja hoitajien rahallinen tuki siirretään Kelan vastattavaksi. 2. Perussuomalaiset vastustivat kiivaasti leikkauksia. Indeksien leikkaus vaikeutti entisestään ahtaalla elävien tilannetta. On muistettava, että heijastumat näkyvät kaikissa muissakin niihin sidotuissa tukimuodoissa. 3. Ihmisten on tultava toimeen niin, että heidän ei tarvitse turvautua viimesijaiseen tulonsiirron muotoon, toimeentulotukeen. Eläkkeisiin on turvattava riittävä taso, jotta elinkustannusten nousun myötä ihmiset pystyvät niillä elämään. 4. Sote-laki on saatava voimaan hallitusti ja niin, että muun muassa lähipalvelut toteutuvat sellaisina, kuin ne on tarkoitettu. Palvelujen saatavuus tulee turvata riippumatta siitä, missä ihminen asuu. Tarvittaessa on säädettävä erillinen laki lähipalveluista. 2. Taloustilanne jatkuu tiukkana. Valitettavasti kaikkia nykyisen hallituksen leikkauksia ei pystytä korjaamaan. 3. Kyllä, mikäli talouden tilanne sen sallii. 4. Lähipalveluiden turvaaminen on sote-uudistuksen tarkoitus. Tarvitsemme uutta ajattelua palvelujen tuottamisessa ja toteuttamisessa. Muun muassa omais- ja perhehoitoa on lisättävä. Painopistettä on siirrettävä ehkäisevään ja kuntouttavaan toimintaan. On huolehdittava ikäihmisille sopivista kyytipalveluista ja mahdollisuuksista päästä asioimaan palveluiden äärelle. On kuultava paremmin ikäihmisten näkemyksiä lähipalveluiden toteuttamisessa. PATINA 1/2015 5 EDUSKUNTAVAALIT Suomen Kristillisdemokraatit Puheenjohtaja Päivi Räsänen Suomen ruotsalainen kansanpuolue Puheenjohtaja Carl Haglund Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue Puheenjohtaja Antti Rinne 1. Kyllä. Tavoitteemme on, että omaishoidon tuki siirretään Kelan maksettavaksi ja tuelle säädetään koko maahan yhteneväiset kriteerit. Se tulisi säätää verovapaaksi tuloksi. Sijaisapu on turvattava lakisääteisten vapaapäivien ja virkistyspäivien ajaksi. 1. Omaishoitolainsäädäntö kaipaa parannuksia, koska se nykyisenlaisena ei ole toimiva eikä myöskään kohtele henkilöitä tasa-arvoisesti. RKP tukee kaikkia sellaisia toimenpiteitä, jotka tähtäävät omaishoidon kehittämiseen sekä parantaa ihmisten hyvinvointia. 2. KD on sitoutunut turvaamaan eläkkeiden ostovoiman. Myös pitkäaikaissairaiden ja monista sairauksista kärsivien sairaskulujen kohtuullistamisesta tulee huolehtia. 2. Tämä on hyvä tavoite. Taloustilanne tulee seuraavalla vaalikaudella olemaan edelleen hyvin haasteellinen, minkä vuoksi emme voi antaa tästä lupausta. 1. Omaishoitolainsäädännön uudistuksen valmistelu saadaan toivottavasti liikkeelle vielä tällä hallituskaudella. Vuoden 2015 budjetissa lisättiin määrärahoja omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaiden aikaiseen sijaishoitoon. SDP:n tavoitteena on parantaa omaishoitajien ja hoidettavien asemaa, yhdenvertaisuutta ja palveluja. 3. Heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten tilannetta tulee helpottaa ensisijaisesti. Seuraava eläkkeen korotus tulee kohdentaa takuueläkkeeseen. 4. KD:n vaatimuksesta sote-järjestämislakiin on kirjattu, että lähipalveluiden saatavuus turvataan. Kun hallintoa keskitetään, on riskinä, että palvelut karkaavat kauas. Nyt laki turvaa, että palvelut ovat lähellä ihmisiä. Panostamme kotiin tuotaviin palveluihin sekä perustason terveyspalveluihin. 3. Takuueläkkeen ja kansaneläkkeen tason nostaminen olisi hyvä asia, huomioiden kuitenkin valtiontaloudelliset haasteet. On tärkeää, että kaikille on turvattu riittävä toimeentulo. 4. RKP on suhtautunut hyvin kriittisesti sote-uudistukseen, sillä meillä on suuri huoli lähipalveluiden säilymisestä. Asia pitää huomioida jatkovalmisteluissa. Olemme myös painottaneet valinnanvapautta terveydenhoitopalveluihin liittyen. SARI SARKOMAA terveydenhuollon maisteri PIDETÄÄN YHTEYTTÄ! Sarin tukiyhdistys Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata politiikan kuulumisia sisältävän eduskuntakirjeeni kotisivuiltani www.sarisarkomaa.fi, postitse [email protected] / 00102 Eduskunta, tai soittamalla 09 432 3033. Aina on oikea hetki miettiä, miten asiat voi tehdä paremmin. 3. SDP halusi korottaa takuueläkettä jo kuluvalla vaalikaudella. Pysymme tavoitteessamme edelleen ja tavoitteenamme on korottaa takuueläkettä tulevalla vaalikaudella. 4. Ikääntyneiden lähipalvelut turvataan sote-uudistuksella, jonka tavoitteena nimenomaan on parantaa ihmisten yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin sekä turvata oikeus lähipalveluihin. kokemus, järki ja tunteet helsinkiläinen kokoomuksen kansanedustaja 2. Jo vuonna 2015 indeksileikkausta kompensoidaan korottamalla verotuksen eläketulovähennystä. Tämä osittain kompensoi leikkausta pieni- ja keskituloisille eläkeläisille. Vasemmistoliitto Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki 1. Kyllä. Omaishoidon tuen on oltava riittävä ja se on siirrettävä Kelan maksettavaksi. 2. Kyllä. 3. Kyllä. Terveyskeskusten asiakasmaksuista on luovuttava. Lääkkeiden korvausjärjestelmää tulee muuttaa helpottamaan pitkäaikaissairaiden ja paljon lääkkeitä tarvitsevien potilaiden kustannuksia. 4. Vanhustyössä on oltava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä. Vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen on turvattava ja hoivan on vastattava tarpeisiin. On kehitettävä rinnakkain uudentyyppisiä yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omais- ja kotihoitoa. Yksinasuvien vanhusten palvelutarvetta on arvioitava ja seurattava säännöllisesti. Vanhuspalvelulakiin on säädettävä sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus on nostettava 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden. 6 PATINA 1/2015 EDUSKUNTAVAALIT Äänioikeutettujen, ehdokkaiden ja valittujen ikärakenne eduskuntavaaleissa 2011 n–29 n30–39 n40–49 n50–59 n60+ n–29 n30–39 n40–49 n50–59 n60+ Äänioikeutetut Ehdokkaat Ehdokkaat/Keskusta Ehdokkaat/Kokoomus Senioreilla on vaikutusvaltaa Ikääntyneet ovat aktiivisia äänestäjiä ja usein uskollisia jo nuoruudesta tutulle puolueelleen. Heidän painoarvoaan lisää ikäluokkaan kuuluvien suuri määrä, mitä puolueiden ei sovi unohtaa. VEERA SALOHEIMO SENIOREITA ON nukkuvien puolueessa vä- hemmän, sillä heidän joukossaan äänestysprosentti on tyypillisesti korkea. – Äänestämiseen liittyy iäkkäillä velvollisuusnormi, se on yksi hyvän kansalaisen tunnusmerkki ja suorastaan kansallisuusvelvollisuus. Äänestäminen on myös muodostunut tavaksi, joka on nuorena omaksuttu ja jatkuu koko elämän ajan, sanoo tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitokselta. – Ei tarvitse joka kerta pohtia, ovatko juuri nämä vaalit kiinnostavat tai löytyykö sopivaa puoluetta, Wass jatkaa. Myös nuoruusiän poliittinen sosialiaatio on tärkeää. Nykypäivän seniorit ovat varttuneet osallistumista tukevassa ympäristössä. Suurten ikäluokkien nuoruudessa on osallistuttu mielenosoituksiin ja ostoboikotteihin. Eri osallistumisen muodot ovat toisiaan vahvistavia. – Ihmiset, jotka käyttävät edustuksellisen vaikuttamisen muotoja tarttuvat myös ulkoparlamentaarisiin keinoihin. He ovat varsinaisia moniottelijoita, aktiivisuuspesäkkeitä, Wass sanoo. Aivan nuorimmilla ja vanhimmilla äänioikeutetuilla äänestysaktiivisuus on matalin. – Äänestysaktiivisuus on matalinta parikymppisillä. Tämän jälkeen osallistuminen nousee vähitellen ja pysyy varsin korkealla tasolla läpi keski-iän, kunnes 70 vuoden kohdalla alkaa asteittain vähentyä. Äänestysaktiivisuuden lasku 70 ikävuoden jälkeen on naisilla jyrkempi kuin miehillä. – Vanhat naiset ovat miehiä vähemmän aktiivisia osin siksi, että heillä on matalampi koulutustaso. He ovat myös miehiä useammin leskiä, mikä heikentää osallistumismotivaatiota. Puolison kanssa on käyty äänestämässä ja keskusteltu yhdessä. Puolisot voivat äänestääkin samaa puoluetta. Eläkkeelle jäänti selittää myös osaltaan kaikkein vanhimpien harvempaa äänestämistä. – Poistuminen työelämästä eläkkeelle laskee myös äänestysaktiivisuutta. Eläkkeellä elämänpiiri ja sosiaaliset verkostot pienenevät, millä on negatiivinen vaikutus osallistumiseen. Sairaana politiikka jää Pienet terveysongelmat eivät välttämättä vielä haittaa äänestämään lähtöä, mutta isommat krempat jo vaikuttavat. – Ihminen ei osallistu, jos hän ei pysty tai halua tai jos kukaan ei kysy mukaan. Heikko terveys vaikuttaa näihin kaikkiin. Muut asiat kuin politiikka tulevat tärkeämmiksi. Ne joiden terveys on heikko, eivät välttämättä liiku yhtä paljon sellaisissa tiloissa ja sosiaalisissa ympyröissä, joihin poliittinen mobilisaatio on keskittynyt, Wass selittää. Terveyspulmista kärsivien on mahdollista hyödyntää kotiäänestämistä tai avustajaa äänestyspaikalla. – Näiden keinojen vaikutus on hankala arvioida, ja ne saattavatkin hyödyttää enemmän terveitä. Tulos voi olla paradoksaalinen ja erilainen kuin tavoiteltu. Esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Ruotsissa on näiden keinojen lisäksi käytössä mahdollisuus valtuuttaa toinen henkilö äänestämään omasta puolesta. Äänestysaktiivisuuden tutkiminen ei ole yksinkertainen juttu. – 2012 kunnallisvaaleista lähtien äänestysprosenttia on pystytty tutkimaan rekisteripohjaisella aineistolla, kun osassa kuntia on siirrytty käyttämään sähköistä äänioikeusrekisteriä. Henkilötunnuksen perusteella pystytään suoraan tunnistamaan äänestäjän sukupuoli ja syntymävuosi. Sähköisen äänioikeusrekisterin kokeilun piirissä oli viime kunnallisvaaleissa runsas puoli miljoonaa äänioikeutettua. Rekisteripohjaiset tiedot tarjoavat luotettavaa tietoa vaaliosallistumisen tasosta. n–29 n30–39 n40–49 n50–59 n60+ n–29 n30–39 n40–49 n50–59 n60+ 52 nMiehet nNaiset nYhteensä 50 48 46 44 42 40 38 2003 2007 2011 Valittujen ikä eduskuntavaaleissa 2000-luvulla – Äänestysaktiivisuuden mittaamiseen kyselytutkimuksilla liittyy monia ongelmia. Tutkittavat eivät välttämättä halua myöntää, etteivät ole äänestäneet. Lisäksi kyselyihin valikoituu helposti sellaisia vastaajia, jotka ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita politiikasta. Puoluetta ei hevillä vaihdeta Seniorit ovat paitsi aktiivisia äänestäjiä, myös uskollisia tutulle puolueelleen. – Seniorit ovat erittäin puolueuskollisia. He ovat nuorena sosiaalistuneet vahvasti tiettyyn puoluekantaan, ja heillä on edelleen huomattavasti vahvempi puoluesamaistuminen kuin nykypäivän nuorilla. He eivät useinkaan harkitse useita puolueita ja päättävät puoluevalintansa aiemmin, kertoo vaalitutkija Jussi Westinen Åbo Akademista. – Tutkimuksen mukaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa 42 prosenttia yli 64– vuotiaista äänestäjistä oli äänestänyt aina samaa puoluetta, hän jatkaa. Vakiintuneeseen puoluekantaan liittyy myös se, että eläkeläisillä on taipumuksena äänestää ennakkoon selvästi todennäköisemmin kuin muilla väestöryhmillä. – Ei tarvitse odottaa loppumetreille jokaista vaalikeskustelua, kun puoluekanta on vakiintunut. Halutaan myös pelata velvollisuudentuntoisesti varman päälle ja varmistaa, että päästään äänestämään – jos vaikka olisi sairaana vaalipäivänä. Syy voi olla myös niinkin käytännöllinen kuin äänestyspaikalle kuljetukseen avun saaminen, toteaa Wass. Ikä näkyy puoluekannassa Ikä erottelee myös puoluekantaa aika selvästi. Uusi eduskuntavaaliehdokas Terveys- ja sosiaalipalvelujen vahva osaaja Kokenut ikäihmisten palvelujen uudistaja Vastuullisen talouspolitiikan puolustaja SEIJA MUURINEN Terveystieteiden tohtori, dosentti, sairaanhoitaja-diakonissa Helsingin kaupunginvaltuutettu Sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse PATINA 1/2015 7 EDUSKUNTAVAALIT n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ Ehdokkaat/SDP n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ Ehdokkaat/Vasemmistoliitto Ehdokkaat/Vihreä liitto n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ Ehdokkaat/Kristillisdemokraatit Äänestysaktiivisuus iän mukaan vuoden 2012 kunnallisvaaleissa 60 70,8% 61 71,7% 62 72,2% 63 73,6% 64 74,8% Ehdokkaat/Perussuomalaiset 65 76,8% 66 77,4% 67 78,2% – SDP:llä on ollut koko 2000-luvun suurin kannatus yli 64–vuotiaiden ikäluokassa. SDP nojaa erityisesti eläkkeellä oleviin miehiin. SDP:n olisi siis löydettävä jostain myös uutta kannatuspohjaa, Westinen toteaa. Kärkisijat suurten puolueiden kesken ovat vaihdelleet viime vaaleissa. – 2011 eduskuntavaaleissa kokoomus ja SDP olivat suosituimpia iäkkäiden joukossa, kun taas Keskustan notkahdus 2011 vaaleissa heijastui myös heikentyneessä kannatuksessa ikäihmisten keskuudessa. Vihreät on taas leimallisesti nuorten puolue. – Vihreät ovat vastakohta SDP:lle, sillä sen kannattajista iäkkäitä on vain marginaalinen osuus. Yli 64–vuotiaista vihreitä äänestää vain pari prosenttia, Westinen sanoo. Myös sukupuolieroja löytyy äänestäjien suosikeissa. – Perussuomalaisten kannatus on ollut selvästi korkeampaa yli 64–vuotiaiden miesten keskuudessa yli 64–vuotiaisiin naisiin verrattuna. Kristillisdemokraattien kohdalla tilanne on päinvastainen. Ehdokkaiden iällä ja sukupuolella on lähes yhtäläinen merkitys eri ikäryhmiin kuuluville äänestäjille. – Eduskuntavaaleissa 2011 vain kuusi prosenttia äänestäjistä kertoi iän olleen ratkaiseva tekijä ja yhdeksän prosenttia kertoi sukupuolen olleen ratkaiseva tekijä argumentti ehdokasvalinnan kannalta. 68 77,9% 69 79,4% 70 79,2% 71 77,7% 72 78,9% 73 77,2% 74 75,6% 75 75,7% 76 74,8% 77 73,3% 78 71,5% 79 70,3% 80 69,3% Keskusta paistattelee gallupykkösenä 81 66,0% 82 62,7% 83 61,4% KESKUSTA OLI ylivoimainen ykkönen 26,0 prosentin osuudellaan YLE Uutisten 84 59,1% 85 56,6% 86 53,2% 87 50,6% 88 47,4% 89 44,7% 90 35,1% Suuri äänestäjäjoukko Demokratiassa on ihanne, että parlamentti olisi peilikuva kansasta tai kansakunta pienoiskoossa. Vanhimmat ikäluokat ovat kuitenkin aliedustettuja eduskunnassa. – Se on ymmärrettävää, sillä edustajan työ on raskasta ja monella eläkeikäisellä voi olla kynnys jo pelkästään lähteä kampanjoimaan, Hanna Wass sanoo. – Aliedustus ei kuitenkaan iäkkäillä ole välttämättä yhtä suuri ongelma kuin nuorten kohdalla, sillä heille keskeiset kysymykset ovat helposti muuten- n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ n –29 n 30–39 n 40–49 n 50–59 n 60+ Ehdokkaat/Muut kin esillä. Tällä tavoin edustuksellisuus toteutuu laajemmin ajateltuna, politiikan sisältöjen kautta. Iäkkäiden ääniä on paljon tarjolla ja he ovat monelle puolueille eräs keskeinen kannattajaresurssi, hän jatkaa. Voihan mummo tai pappa halutessaan myös jättää äänestämättä, jos ehdokkaiden esiintymiset vaalikamppailussa eivät ole tyydyttäneet. – Lukumääräisesti aika iso osa äänestäjäkunnasta on iäkkäitä, joten puolueiden on otettava heidät huomioon. Jos Valitut iäkkäät eivät ole tyytyväisiä tuttuun puolueeseensa, he voivat jäädä vaalipäivänä kotiin näpäyttääkseen omaa puoluettaan, Westinen sanoo. Yllätyksiä voi olla luvassa tulevissa eduskuntavaaleissa. Ehkä senioreidenkin puolueuskollisuus on heikkenemään päin. – Liikkuvien äänestäjien määrä on lisääntynyt ja siksi puolueiden kannatusosuudet vaihtelevat voimakkaasti, Wass päättää. tammikuun lopun puoluekannatuskyselyssä. Suosio on puolueelle ennätystasoa. Viime kesänä keskustan kannatus oli vielä noin 20 prosenttia. Kyselyssä SDP ohitti Kokoomuksen kakkossijalle. Kokoomusta äänestäisi 16,3 prosenttia puoluekantansa kertoneista. Viimeksi yhtä alhainen suosio on ollut ennen vuosituhannen vaihdetta. SDP:n kannatus oli 17,2 prosenttia ja Perussuomalaisten 14,8 prosenttia. Viidentenä ja kuudentena tulevien Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton välinen ero on vain prosentin kymmenys. Taloustutkimus haastatteli kannatusmittausta varten 3 419 henkilöä ajanjaksolla 29.12.2014–27.1.2015. Virhemarginaali on noin puolitoista prosenttiyksikköä ylös- tai alaspäin. MATKOJA SENIOREILLE: Tulppaanien ja tuulimyllyjen Amsterdam 21.–24.4.2015. Timantit, tuulimyllyt ja tulppaanit kuuluvat Hollantiin. Samoin kuin juustot ja kanavat. Opastettu matka Keukenhofiin. Hinta 865,-/hlö Pyydä tarkemmat matkaohjelmat: Resviaria Oy, PL 269, 33101 Tampere Puh. 0440- 477 070 [email protected] www.resviaria.com LÄHDE: WASS YM. 2015 (AINEISTO) OPASTETTU KARIBIAN RISTEILY 30.10. – 8.11.2015 Fort Lauderdale – Haiti – Jamaika – Cayman – Fort Lauderdale Eksoottisiin Karibianmeren saariin on helppo tutustua ylellisellä risteilyllä, jolla on mukana suomalainen matkanjohtaja. Hinta alk.1998,-/ henkilö Kaikilla matkoilla on mukana suomenkielinen matkanjohtaja 8 PATINA 1/2015 EDUNVALVONTA Kelan verkkosivuille tehtiin yli 24 miljoonaa vierailua 2014 YLI PUOLET kaikista Kelan etuushake- muksista lähetetään verkkoasiointipalvelun kautta. Kävijätutkimuksen mukaan käyttäjät ovat tyytyväisiä verkkopalveluihin. Kelan verkkosivujen kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain. Viime vuonna käyntejä oli 24,4 miljoonaa. Vuoteen 2010 verrattuna käynnit ovat kasvaneet huikeat 75 prosenttia. Vuonna 2013 käyntejä oli reilut 21 miljoonaa. Kelan verkkoasiointipalveluihin kirjau- duttiin viime vuonna yhteensä 15,1 miljoonaa kertaa Kelan etuuksia voi hakea verkossa, paperilla ja suullisesti. Vuonna 2014 jo yli puolet (52 prosenttia) kaikista hakemuksista lähetettiin verkkoasiointipalvelun kautta. Vuonna 2013 verkossa tehtyjen etuushakemusten osuus oli 48 prosenttia. Eniten verkossa haetaan työttömyysturvaa (66 prosenttia) ja perhe-etuuksia (65 prosenttia). Etuuksien hakemisen lisäksi asiointipal- velussa voi muun muassa käydä katsomassa etuutensa maksu- ja käsittelytietoja ja lähettää liitteitä. Asiointipalvelun etusivulta asiakas näkee myös uusimmat päätöksensä sekä muistutukset esimerkiksi lähettämättä jääneistä liitteistä. Verkkoasioinnin suosiosta kertoo se, että yli 53 prosenttia kela.fi-käynneistä johtaa asiointipalveluihin kirjautumiseen. Palveluun kirjautuneiden määrä kasvoi viime vuonna 15 miljoonaan. Edellisenä vuonna se oli noin 12 miljoo- naa. Noin 90 prosenttia kirjautui henkilöasiakkaiden asiointipalveluihin. Hakemuksiin tarvittavia liitteitä on voinut toimittaa sähköisesti Kelaan vuoden 2012 lopulta alkaen. Hakemuksiin tarvittavista liitteistä noin 36 prosenttia lähetettiin verkkopalveluiden kautta vuonna 2014. Käyttäjät tyytyväisiä kela.fi-sivustoon Joulukuussa toteutetun sivustotutkimuksen mukaan käyttäjät ovat koko- Eläkeuudistus ei vaikuta nykyeläkeläisten asemaan Eläkeuudistuksesta ja sen vaikutuksista on puhuttu paljon. Monimutkaisesta kokonaisuudesta on helppo muistaa yksi asia: nykyeläkeläisiin, nykyisiin eläkkeisiin ja jo ansaittuihin eläkkeisiin se ei vaikuta mitenkään. RIITTA GULLMAN SYYSKUUN LOPUSSA solmittu eläke- sopimus tulee voimaan näillä näkymin viimeistään tammikuun 2017 alussa. Tavoitteena on, että uudistukseen liittyvät lakiesitykset annetaan eduskunnan käsiteltäväksi heti ensi kevään vaalien jälkeen. Vuodesta 2017 lähtien alinta vanhuuseläkkeelle jäämisen ikää nostetaan siis vuoteen 2025 mennessä asteittain 65:een. Vuoden 2025 jälkeen alin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä kytketään kunkin 64 vuotta täyttävän ikäluokan odottavissa olevaan elinaikaan. Tämä elinajanodote arvioidaan väestöennusteen pohjalta. Työura-ajan ja eläkeajan välinen suhde pidetään sen jälkeen vuoden 2025 tasolla. Uudistus koskee vuonna 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia. – Tämä, kuten muutkin työeläkeuudistukset koskevat tulevia eläkkeitä. Se koskee myös niiden eläkkeitä, jotka ovat vasta tulossa työelämään. Työeläkeuudistus ei vie yhtään euroa heiltä, jotka jo ovat eläkkeellä. Tässä ei myöskään kosketa mitenkään kunkin työssäkäyvän eläkekertymään, joka on tienattu ennen lain astumista voimaan, painottaa johtaja Markku J. Jääskeläinen Työeläkevakuuttajat Telasta. Ansaittu eläke on vankasti turvattu. Sitä suojaa perustuslakiin kirjattu omaisuudensuoja. Eniten hyötyvät 80-lukulaiset ja nuoremmat Eniten työeläkeuudistuksesta hyötyvät 1980-luvulla syntyneet ja si- tä nuoremmat. Heille eläkeuudistus antaa nykysäännöstöä jonkin verran enemmän rahaa käteen kuukaudessa. He hyötyvät myös siitä, että joutuvat työssä ollessaan maksamaan vähemmän eläkemaksuja kuin nykysääntöjen mukaan. Jos jatkettaisiin niiden mukaan, työeläkemaksuja olisi painetta korottaa 25,6 prosenttiin. Nyt luku on 23,6 prosenttia, ensi vuonna 24. Sen sijaan koko eläkkeellä oloaikana maksettavan eläkkeen määrä voi ”kasareilla” ja nuoremmilla olla hieman nykysääntöjen mukaista tilannetta pienempi. Tämä johtuu siitä, että eläkkeellä oloaika lyhenee. Tulevaisuudessa eläke lasketaan koko palkkasummasta. Palkansaajan työeläkemaksua ei enää vähennetä ennen eläkkeen laskentaa. Eläkkeen perusteena oleva palkka on siis suurempi, joten eläkettäkin kertyy hieman enemmän. Sitä kertyy enemmän myös siksi, että uudistuksen voimaantulon jälkeen eläkettä alkaa kertyä kaikista työsuhteista jo 17-vuotiaasta lähtien. Tästä hyötyvät varsinkin pätkätöitä tekevät, joita nuorissa on paljon. Nyt ikäraja on 18 vuotta, ja ennen vuotta 2005 rajana oli 23 vuotta. Tulevaisuuden eläkkeiden maksu turvattu Yksi työeläkeuudistuksen keskeisistä tavoitteista oli turvata se, että myös tulevaisuuden eläkeläisten työeläkkeet pystytään maksamaan. Työeläkejärjestelmän rahoitus pitää siis saada tasapainoon niin, että maksettavien eläkkeiden määrä ja työssäkäyvien työeläkemaksut ovat järkevässä suhteessa toisiinsa. Eläkemaksut eivät voi nousta kohtuuttomiksi. Arvioiden mukaan uudistuksella päästäänkin näihin tavoitteisiin. Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkemaksuja ei tarvitsisi korottaa vuoden 2017 jälkeen peräti 50 vuoteen. Jos Eläketurvakeskuksen arvio pitää paikkansa, tilanne on historiallinen. Ensimmäistä kertaa yksityisalojen työeläkejärjestelmän rahoitus on tasapainossa. Tämä johtuu siitä, että vuosina 2020−2060 yksityisalojen eläkemenot suhteessa palkkasummaan ovat 0,5− 1,5 prosenttia pienempiä kuin nykyisin. Julkisilla aloilla eläkemenot alenevat vielä enemmän. Maksettavien eläkkeiden yhteismäärä verrattuna eläkevakuutettujen palkkojen yhteismäärään pienenee kahta kautta. Ensin alin vanhuuseläkkeen ikä nousee asteittain 65:een. Myöhemmin, vuoden 2025 jälkeen, työura-ajan ja eläkeajan suhde pidetään samana kytkemällä laskennallinen elinajanodote ja alin eläkeikä toisiinsa. Mitä korkeammaksi odotettavissa oleva elinikä nousee, sitä enemmän nousee myös alin vanhuuseläkeikä. Nykykaksikymppiset, 2060-luvun eläkeläiset, voivat näillä näkymin nukkua eläkkeittensä puolesta yönsä rauhassa. Sitten kun moiset asiat joskus alkavat kiinnostaa. Lue tarkemmin osoitteesta www.elakeuudistus.fi FAKTA Eläkeuudistus lyhyesti • Koskee tulevaisuutta, ei nykyisiä eikä jo ansaittuja eläkkeitä • Ei vaikutusta ennen vuonna 2017 eläkkeelle siirtyneille, eli 1940-luvulla ja sitä ennen syntyneille • Koskee 1955 syntyneitä ja sitä nuorempia • Hyödyttää eniten 1980-luvulla syntyneitä ja sitä nuorempia • Tulee voimaan arviolta vuoden 2017 alusta • Eläkettä karttuu entistä pidemmältä ajalta, 17-vuotiaasta lähtien • Alin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä nousee asteittain 65 vuoteen 2017–2025 • Vuoden 2025 jälkeen alin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä kytketään kunkin 64 vuotta täyttävän ikäluokan odottavissa olevaan elinaikaan. Tämä elinajanodote tehdään väestöennusteen pohjalta. Työura-ajan ja eläkeajan suhde pidetään samana, vuoden 2025 tasolla • Superkarttuma poistuu, tilalle tulee lykkäyskorotus PATINA 1/2015 9 EDUNVALVONTA to. Toimintoa ollaan parhaillaan kehittämässä, ja uusi haku otetaan käyttöön vielä alkukevään aikana. Kävijätutkimuksen toteutti Kelan toimeksiannosta InterQuest Oy. Asiakkaiden tarpeet ja toiveet huomioidaan Kelan verkkosivuja käytetään yhä useammin mobiililaitteilla. Mobiilikäytön osuus kaikista kela.fi-käynneistä oli viime vuonna 22,5 prosenttia, kun se esi- merkiksi vuonna 2012 oli vain 5 prosenttia. Kysy Kelasta -palvelun käytöstä jopa 36 prosenttia tapahtuu mobiililaitteilla. Kela.fi-sivut mukautuvat eri päätelaitteille sopiviksi näytön koosta ja selaimesta riippumatta. Kelan verkkosivuja on helppo käyttää esimerkiksi älypuhelimella, eikä asiakas tarvitse erillistä mobiilisovellusta. Kelan verkkopalveluita kehitetään myös jatkossa palvelemaan asiakkaita entistäkin paremmin. Kävijäkyselyn avulla testattiin käyttäjien kiinnostusta myös uusia toiminnallisuuksia ja palveluita kohtaan. Tavoitteena oli selvittää, mitkä palvelut käyttäjät kokisivat huomattavina parannuksina verrattuna nykyiseen verkkopalveluun. Osa kehitysehdotuksista voidaan toteuttaa nopealla aikataululla, toiset huomioidaan pidemmän tähtäimen kehitystyössä. KUVAT TIMO PORTHAN naisuudessaan varsin tyytyväisiä kela. fi-sivustoon. Melko hyvän tai erittäin hyvän arvosanan kela.fi-sivustolle antoi 86 prosenttia kyselyyn vastanneista. Huonoksi tai melko huonoksi sivustoa kuvaa vain 3 prosenttia vastaajista. Tyytyväisimpiä kela.fi-sivuston ja asiointipalvelun käyttäjät olivat tiedon laatuun, tiedon paikkaansapitävyyteen sekä sivuston ulkoasuun. Eniten negatiivista palautetta kyselyssä sai sivuston sisäinen hakutoimin- Hannes Manninen (oik.) kysyi eläkeiän noston soveltamisesta julkisen sektorin henkilökohtaisiin eläkeikiin. Vieressä Matti Hellsten. Katja Veirto SAK:sta (vas.), Heli Puura STTK:sta, Janne Metsämäki SAK:sta sekä Jarmo Pätäri ja Pekka Piispanen Akavasta keskustelivat EETUlaisten kanssa joulukuun tapaamisessa. Neuvottelut työuraeläkkeistä ja perhe-eläkkeistä vielä edessä EETU tapasi palkansaajajärjestöjen edustajia Helsingissä 9. joulukuuta. Puheenaiheina olivat muun muassa eläkeuudistus ja omaishoitajien asema. VEERA SALOHEIMO TAPAAMISEN ALUKSI SAK:n Katja Veirto kertasi syksyllä tehdyn eläkeuudistuksen tärkeimpiä muutoksia. Eläkeikä nousee portaittain 65 vuoteen. Jatkossa eläkeikä nousee edelleen, jos myös elinajanodote nousee. Useita rahoituksen yksityiskohtia hiottiin. Työttömyysturvan lisäpäiviin ei tullut muutoksia. Uudistus herätti EETUlaisissa runsaasti kysymyksiä. Eläkeliiton Hannes Manninen pohti, kuinka eläkeiän nostoa sovelletaan julkiselle sektorille, jossa on käytössä henkilökohtaiset eläkeiät. Palkansaajajärjestöjen edustajien mukaan keskustelut tästä ovat vasta käynnissä. Eläkeläisten Kalevi Kivistö esitti parikin kysymystä. – On olemassa pieni joukko hyvin suuren perhe-eläkkeen saajia. Tämän perusteella on esitetty, että perhe-eläkkeistä voitaisiin luopua. Entä mitä kaavailuja on ollut esillä siitä, millaisin kriteerein työuraeläkettä voitaisiin käyttää? SAK:n Kaija Kallinen selvitti, että suurin osa perhe-eläkkeistä ei ole niin isoja, että tarvetta olisi leikkauksiin. Asiasta aletaan neuvotella vuonna 2016, ja säätelyä voidaan ajantasaistaa, mutta tarvetta heikennyksiin ei ole. STTK:n Heli Puura totesi, että työuraeläke eli niin sanottu työnsankarieläke ei ole suurille massoille. Lain valmisteluryhmä miettii kriteerit, joissa tulee huomioida niin henkiset, fyysiset kuin sosiaalisetkin kuormitustekijät. – Ulkopuolisen oli vaikea ymmärtää, miksi neuvottelu eläkeuudistuksesta oli näin vaikeaa ja kesti pitkään, ihmetteli Svenska pensionärsförbundetin Ole Norrback. Tähän palkansaajajärjestöjen edustajat muistuttivat, että aiemminkin eläkeuudistuksista sopiminen on vienyt vuosia. Suomessa on perinne, että asioista neuvotellaan ja sovitaan maltilla ja hitaasti. Eläkeuudistusta EETUn edustajat pitävät pääpiirteittän hyvänä. Aiemmin iäkkäitä sukupolvia on syytetty rusinoiden poimimisesta pullasta, mutta nyt ratkaisu on tasapuolinen. Asioita pyrittiin ratkaisemaan kohtuullisella aikajänteellä, ja myöhemmin voidaan tehdä muutoksia. Erittäin hyvä on, että eläkkeiden rahoitus turvattiin pitkällä tähtäimellä. Jos eliniän piteneminen heijastuu terveyserojen pienenemisenä, eläkeiän nosto on luultavasti kestävä ratkaisu. Kaiken muun ohella keskustelu eläkeuudistuksesta lisäsi merkittävästi eläketietoisuutta koko yhteiskunnassa, myös nuorten parissa, mikä oli erittäin myönteistä. Indeksiä ei olisi saanut leikata Eläkemaksuja on ehdotettu alennettaviksi työllisyys- ja elvytyssyistä. Tämän palkansaajajärjestöt kuitenkin tyrmäsivät. Ehdotus perustui nykypäivän rinnastukseen 1970-lu- Erityisen huonoa on, että pienimmät eläkkeet jäivät ilman kompensaatiota. kuun, jolloin ei tiedetty elinikien pidentyvän niin paljon. Tapaamisessa puhuttiin myös eläkkeiden indeksileikkauksesta. EETU on vahvasti sitä mieltä, että tämä oli väärä ratkaisu. Erityisen huonoa on, että pienimmät eläkkeet jäivät ilman kompensaatiota. Viimeinen puheenaihe olivat omais- ja läheishoitajat. Yhdessä todettiin omaishoitajien asemassa olevan paljon ongelmia. Moni omaishoitaja ei saa mitään tukea. Omaishoitajat eivät ole työsuhteessa, joten he eivät voi lakkoilla ja sijaisia on hankala järjestää. Pienestä korvauksesta menee vero, mutta verotuksessa ei saa samoja vähennyksiä kuin ansiotuloista. Korvaus voi huveta kokonaan sijaisen palkkaamiseen. Vapaapäiviä on hankala viettää. Mahdollisesta omaishoidon tuen siirtämisestä KELAn vastuulle keskusteltiin. Millään palkansaajärjestöistä ei ole tähän kysymykseen vielä selkeää omaa linjausta. 10 PATINA 1/2015 TERVEYS Pääsin sopuun atopiani kanssa Lahtelainen Leena Sorvali on kokeillut elämänsä aikana monenlaisia hoitoja atooppiseen ihottumaan. SE TAPAHTUI joskus kansakouluai- kaan. Käsiini oli ilmestynyt kummallisia näppylöitä, jotka vain levisivät ja levisivät ja muuttuivat sitä mukaa rakkuloiksi. Pelkäsin ja häpesin. Niin koulussa kuin kotonakin vedin ai- na villapuseron hihat käsien yli, jotta muut eivät niitä näkisi. Siihen aikaan luultiin ihottumien tarttuvan. Minusta tuli ihmisarka ja aloin välttää muita ihmisiä, ystäviänikin. Lopulta tarkka äitini huomasi tilanteen ja vei minut lääkärin vastaanotolle. Lääkäri pisti piikin peffaani ja kirjoitti jonkin reseptin. Minulle jäi epä- selväksi, mistä sairaudesta oli kyse, mitä se peffaan pistetty piikki ja lääkärin määräämät lääkkeet sisälsivät. Myöhemmin jo keski-iän ylitettyäni käsiini alkoi taas ilmestyä näppylöitä, jotka muuttuivat vesikelloiksi ja lopulta käsieni pintanahka irtosi levyinä. Ihotautilääkäri määräsi ensin kortisonivoiteita. Aikansa ne auttoivatkin, mutta eivät kokonaan. Heikkenevä kuulo kohenee apuvälinein Tamperelaiset seniorit saivat kuulla tiiviin tietopaketin kuulosta vuoden ensimmäisessä luentotilaisuudessa. Ikäkuulosta on turha kärsiä, sillä monenlaista apua on saatavilla. vain yhden korvan alentuneen kuulon varassa (se huonompi korva voi olla vaikka täysin kuuro) ihminen ei pysty hahmottamaan saapuvan äänen suuntaa. Se voi olla esimerkiksi liikenteen joukossa vaaraksi itselle. Lapsilla ja työikäisillä alenemaraja on pienempi. Kuntoutus on yksilöllistä MARJA CIVILL Tampereen kansalliset seniorit ry KUULOLIITON TAMPEREEN yhdistyk- sen puheenjohtaja Irmeli Wilenius kertoi tammikuun alussa keinoista ja mahdollisuuksista, miten kuulovammaisetkin voivat pärjätä. Wilenius kertoi aluksi yhdistyksien tarjoamista palveluista kuulovammaisille. Toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön, yhdistys paitsi järjestää erilaisia harrastuskerho- ja tiedotustilaisuuksia, sieltä saa myös opastus-, neuvonta ja vertaistukipalvelua kuulonhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Kun kuulo heikkenee Kuulon heiketessä ensimmäiseksi huomataan vaikeuksia keskustelutilanteissa, on vaikea saada kaikista sanoista selvää, on raskasta ja väsyttävää ”skarpata” kuuloa. Vähi- tellen itsenäinen asioiden hoito vaikeutuu, ei kuule puhelimessa eikä puhelimen soittoääntä niin kuin ennen, ja sosiaaliset tilanteet vähenevät. Haluaisi lähteä teatteriin tai konserttiin, mutta ei pysty seuraamaan esityksiä, kun ei kuule kaikkea. Ihminen lopettaa harrastuksiaan ja syrjäytyy. Ikäkuuloisen tyypillinen kuulon alenema alkaa noin 35 desibelin äänistä ja huononeminen jatkuu kohti korkeita ääniä. Puheen kuulemisesta tulee katkonaista, tiettyjä konsonantteja on vaikea erottaa puheesta, sanoista ei saa selvää. Lehtien havina, laineiden liplatus ja lintujen laulu katoavat. Tutkimuksiin kannattaa lähteä silloin, kun toisen puheesta ei enää saa kunnolla selvää tai kun ystävät sanovat, että et ole koskaan kotona, koska et vastaa puhelimeen. TV pitää olla kovalla tai naapurit valittavat TV:n tai radiosi kuuluvan heille asti tai puhelimen tai ovikellon ääntä on vaikea kuulla. Mihin tutkimuksiin? Terveyskeskuksesta saa lääkärin lähetteen esimerkiksi keskussairaalan Kuulokeskukseen, jossa tehdään apuvälinearviointi. Määrättävät kuulokoje, sen huolto ja uusiminen ovat maksuttomia. Yksityisellä puolella tehtävät kuulonmittauspalvelut ja toimenpiteet on itse maksettava. Kuulokojeen myöntämisrajana on 30–40 dB alenema paremmassa korvassa. Irmeli Wilenius huomauttaa, että se on suuri epäkohta, sillä Yli 60 tamperelaista senioria kuunteli mielenkiinnolla luentoa kuulosta ja kuulovammaisuuden hoidoista. Kuulon kuntoutus perustuu yksilölliseen kuulon tutkimukseen ja mahdollisesti tarvittaviin apuvälineisiin, joita on tarjolla runsain mitoin. Kuulokojeitakin on muutama sata erilaista merkkiä, nykylaitteet ovat digitaalisia entisten mekaanisten sijaan. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta apuvälineineen vastaa terveydenhuolto. Asianomaiset yhteisöt ja sairaala järjestävät kuntoutusta tutkittavan tarpeen perusteella. Vammaispalvelulain mukaan ihmisellä on subjektiivinen oikeus saada kyseinen palvelu. Markkinoilta löytyy monenlaisia apuvälineitä. On sisäkorvaistutteita, korvasimulaattoreita, TV:n ja radion kuuntelun apulaitteita, ääntä vahvistavia puhelinlaitteita. Matkapuhelimia on saatavana kuulokojesopivina. Akustiset ovikellot, matalaäänitaajuiset palovaroittimet, eriäänisiä ja täristäviä herätyskelloja. Hälytinkeskuksia tarvittaessa valolla, vilkulla tai täristimellä. Induktiosilmukka matkapuhelimeen. Täristäviin hälyttimiin voi kytkeä lähes mitä vain, lapsen itkuhälyttimestä lähtien. Apua löytyy, kun sitä tietää ja osaa hakea. Sitä kannattaa hakea ajoissa, sillä kuulosi on korvaamaton! Kuuloliitto järjestää paikallisyhdistystensä kautta kuntoutuskursseja ja neuvontaa kuulovammaisille, sekä antaa apuaan kuulokojeiden huollossa ja monissa niihin liittyvissä asioissa. PATINA 1/2015 11 TERVEYS ko kerran kysäisi, olenko kokeillut tyrnimarjaöljyä. Sen jälkeen kun aloitin tyrnimarjaöljykapselien sekä mustaviinimarjöljykapselien nauttimisen, en ole tarvinnut sairaalan valohoitoa. Luonnon valohoito ja sen rinnalla kunnon perusvoiteet ovat riittäneet. Kortisonivoiteita olen tarvinnut vain poikkeustapauksissa. Kuriositeettina mainittakoon, että minut on todettu 12 tekijälle allergiseksi, mutta ei koiralle. Olen elänyt koirien kanssa koko elämäni lapsuudesta lähtien. Olen siis saanut siedätyshoidon. LEENA SORVALI Lahden Kansalliset Seniorit ry KUVA ERKKI VIRTANEN Sitten markkinoille tulivat takrolimuusivoiteet. Ne auttoivat paremmin, mutta eivät saaneet ihottumaa talttumaan. Sitten ihottuma alkoi levitä käsivarsiin, jalkoihin, selkään – kaikkialle. Lääkäri lähetti keskussairaalan ihopolille valohoitoon. Se auttoi. Minusta tuli ihopolin kanta-asiakas kymmeneksi vuodeksi, kunnes eräs toinen atoopik- Samuli Kinnunen havainnollistaa: jos työnnettävä on jännitystilassa, hänen kaatamisensa onnistuu. Jos työnnettävä on veltto ja jännittämätön, häntä on vaikea työntää tai kaataa kumoon. Kipu on kehon hälytyskeino Me nykyihmiset elämme enemmän tai vähemmän kiireen keskellä. Siksi meillä on usein kehossamme jännitystiloja ja niiden seurauksena kipuja. TEKSTI MARJA-LEENA TAAVILA Lahden Kansalliset Seniorit ry EDELLÄ MAINITUILLA sanoilla aloit- ti kylpylähotelli Kuntorannan kuntoutuspäällikkö Samuli Kinnunen luentonsa Lahden Kansallisten Seniorien tammikuun kuukausikokouksessa. Turhasta jännityksestä tulisi päästä eroon. Sanoista tekoihin: me kuulijat saimme tehdä aluksi liikeharjoituksia jännittämällä hartiat ylös ja pudottamalla ne rentoina alas. Kinnunen jatkoi luentoa näyttämällä yhdessä avustajansa Johannes Esselströmin kanssa erilaisia rentouteen ja oikeisiin kehon asentoihin liittyviä harjoituksia ja niiden vaikutusta lihaksistoon. – Olkaa rentona aina kun voitte, silloin tasapainonnekin on vakaam- pi, Kinnunen kehotti. – Kokemusten mukaan myös osa kiputiloistamme voi johtua pitkäaikaisista lihasten jännitystiloista ja niistä johtuvasta väärästä asennosta. Kipu on eräänlainen kehon puolustusmekanismi, joka ilmoittaa, että nyt olisi aika korjata asentoa ja rentouttaa lihaksia. Kinnusen mukaan pahimmissa kiputiloissa voidaan väliaikaisesti käyttää apuna kipulääkkeitä, hierontaa tai akupunktiota. Niillä saadaan kipu pienemmäksi, mutta ne eivät kuitenkaan poista kipua kokonaan, ellemme kiinnitä huomiota kipujen syihin. Syitä ovat muun muassa väärä työasento, väärä kävelytapa tai huono lihaskunto. Ne pitäisi korjata kokonaisvaltaisesti. Kinnunen muistutti, että jokainen kokee kivun eri lailla. Sik- si meidän tulee kuunnella itseämme ja yrittää löytää kivun syy, vaikkei alan ammattilainen syytä löytäisikään. Positiivinen elämänasenne auttaa aina paranemisessa. Kävely on tekniikkalaji Kävelemme paljon päivittäin. Siksi on tärkeää, että kävelytekniikkamme on oikea. Väärä kävelyasento voi aiheuttaa jännitystä ja mahdollisesti kipua. Kinnunen jaotteli ihmiset A-, B-, C- ja D-kehontyyppeihin. Jaottelu perustuu selän, käsien ja jalkojen asentoon sekä liikkeisiin kävellessä. Näiden perusteella voidaan kuntoutuksessa korjata mahdollisia virheasentoja, vähentää lihasten jännitystä, poistaa kipuja sekä valita oikeat liikkeet. Viileää yöksi Me olemme erilaisia puhuttaessa myös hyvästä yöunesta. On todettu, että huoneen lämpötilan tulisi olla 18–19 astetta. Normaalina unen pituutena pidetään 7–8 tuntia, mutta joillekin riittää lyhempikin uniaika. Huoneen tulisi olla pimeä, koska melatoniinia erittyy silloin eniten. Joidenkin uneen vaikuttaa huoneen väritys. Unen laatuun vaikuttavat myös elämämme eri tilanteet, koska käymme niitä läpi unen aikana alitajunnassamme. Kinnunen kertoi myös unen eri vaiheista yön aikana. Luentonsa lopuksi Samuli Kinnunen korosti kehomme kokonaisvaltaisten hyvinvoinnin merkitystä, oikeaa ruokavaliota sekä positiivista elämänasennetta. Positiivinen elämänasenne auttaa aina paranemisessa. 12 PATINA 1/2015 MIETTEET Puhutaan välillä aidasta – jätetään aidanseipäät taka-alalle Viimeiset neljä vuotta on tehty sote-uudistusta oikein urakalla. Päätöksiä ei ole näkynyt. Lopulta viime vuoden syksyllä puolueet pääsivät yksimielisyyteen hallinnollisesta mallista, jota lähdetään toteuttamaan. Eduskuntavaalien lähestyessä keskustelu sote-uudistuksesta kiihtyy; se on melko varmasti yksi keskeisistä vaaliteemoista. JUSSI PERTTOLA Pohjanmaan kansallinen senioripiiri ry Hyvän ikääntymisen turvaaminen ja palvelujen parantaminen Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa laatinut asiakirjan Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:II). Suositus nostaa esille seitsemän teemaaluetta: • osallisuusjatoimijuus • asuminenjaelinympäristö • mahdollisimmanterveenja toimintakykyisenikääntymisenturvaaminen • oikeapalveluoikeaanaikaan • palvelujenrakenne • hoidonjahuolenpidon turvaajatsekä • johtaminen Osallisuusjaomanelämänsuunnittelupitävätmielenvirkeänä –säilyymielenkiintomaailmanja lähiympäristöntapahtumiin.Ikäneuvostojentoimintaedellytystenparantaminenontärkeimpiätoteuttamistavaativiaseikkoja.Ikäneuvostoihintuleevalita EETUnjäsenjärjestöjenjäseniä, ikäneuvostoillatuleeollaoma talousarvio,sihteerijatoimitilat. Ikäihmisellätäytyyollaoikeus osallistuaomanelämänsäsuunnitteluun.Onhyvä,joslähiomaisellaonmyöstarvittaessamahdollisuusollamukana.Suunniteltaessa suuriapalvelukokonaisuuksiayksi varteenotettavatyökaluonikäraati. Ikäraadinasiantuntemustavoidaan käyttäähyödyksijopavalmisteltaessahoitopalvelujenkilpailuttamista. Ikääntyneenväestönasumisen, elinympäristönjapalvelujentoimivankokonaisuudenkehittäminen sisällytetäänosaksivanhuspalvelulainedellyttämääkuntiensuunnitelmaa.Onajateltu,ettävuonna2017asuu75vuottatäyttäneestäväestöstä91–92prosenttiakotona.Kotonaasutaanomatoimisesti, omaishoidonpiirissätaituettuna. Tavoitteeksiasetetutprosenttiluvutohjaavatkehitystäkotonaasu- misensuuntaan,vaikkatarpeellisia palvelujaeiolisivielälaitettukuntoon.Ontapauksia,joissaikäihmisensiirryttyäomaankotiinasumaan hänjahänenomaisensaovatjoutuneettaistelemaankunnankanssavälttämättömienpalveluidensaamisesta. Ikäihmisen toimintakyvyn säilyttäminen hyvänä mahdollisimman pitkään on sekä elämänlaadun että yhteiskunnan kustannusten kannalta tärkeimpiä asioita. Kaikissa palveluissa on huolehdittava kuntoutuksesta, päivittäisestä ulkoiluttamisesta ja kunnon ylläpidosta. Veteraanien määrä vähenee hyvin nopeasti. Veteraaneille on järjestetty maksuttomia kuntoutuskausia kuntokeskuksissa ympäri maata. Ikäihmisten kuntoutukseen voitaisiin käyttää samaa hyväksi todettua käytäntöä. Otetaan siis kuntokeskukset myös ikäihmisten kuntoutukseen! minen on niin tärkeä osa palvelujärjestelmiä, että sen arviointi on itsestäänselvyys. Itsearvioinnin lisäksi on hyvä ottaa rinnalle ulkoinen auditointi. Ulkoisella auditoinnilla on mahdollisuus saada vertailutietoa samanlaisista palvelujen tuottamisyksiköistä. Palataan aidanseipäisiin eli hallintohimmeleihin Palvelujen laatu Julkisuudessaonkeskusteltuhenkilöstömitoituksenkäyttöönotostahoitolaitoksissa.Sosiaali-jaterveysministeriönlaatusuosituksissaonsuositushenkilöstönehdottomaksivähimmäismääräksitehostetussapalveluasumisessajavanhainkodeissa0,5hoitotyöntekijääasukastakohdenjaterveyskeskusten vuodeosastojenpitkäaikaishoidossa0,6–0,7hoitotyöntekijääasukastakohden. Henkilöstömäärä tai mitoitus eivät takaa hoidon ja hoivan laatua. Laadun takaajina ovat yhteistyössä asukkaiden, heidän lähiomaistensa ja henkilöstön kanssa laaditut laatukriteerit - millainen on säällinen ja hyvä elämä. Hoitohenkilöstön ja esimiesten on syytä joskus pysähtyä miettimään: miten haluan, että minua kohdellaan, kun olen ikääntynyt enkä jaksa tai ymmärrä tehdä kaikkea. Esimiesten ja henkilöstön toiminta, asenne asukkaisiin ja positiivinen ajatusmaailma ovat laadukkaan toiminnan edellytyksiä. Kyse on siis ihan tavallisista asioista, eivätkä ne maksa mitään. Henkilöstön koulutuksen pitää sisältää paljon muutakin kuin varsinaiseen ammattiin liittyviä asioita. Henkilöstön rekrytoinnilla voidaan varmistaa, että valitaan oikeat henkilöt oikeille paikoille. Toiminnan laatua pitää voida arvioida. Ikäihmisten palveluihin on mahdollista kehittää itsearviointijärjestelmiä. Ainakin kaksi tärkeää asiaa tulee voida kattavasti arvioida: prosessit ja johtaminen. Prosesseja arvioitaessa selvitetään muun muassa, tehdäänkö oikeita asioita ja tehdäänkö asiat oikein. Johta- – Hoitohenkilöstön ja esimiesten on syytä pysähtyä miettimään: miten haluan, että minua kohdellaan, kun olen ikääntynyt enkä jaksa tehdä kaikkea, toteaa Jussi Perttola. Sote-keskusteluonollutvähännurinkurista.Ensisijaisestionkeskusteltuhallintohimmeleistäjaajateltu, ettäpalveluthoituvatitsestään,kun saadaanlakiaikaiseksi.Sote-alueiksionkaavailtuyliopistollisiakeskussairaaloitajatuottajiksiisojakuntia taikuntayhtymiä. Moni ampuisi kaikki kuntayhtymät alas. Tähän asti ne ovat olleet pelkästään maksuautomaatteja. Monet oikeustieteen professorit ovat osallistuneet keskusteluun ja vaatineet valmisteilla olevaan lakiin muutoksia. Heidän mielestään jotkin kohdat ovat perustuslain vastaisia. Keskusteluun on noussut ennen kaikkea kuntien itsemääräämisoikeus. Taannoin eräs haastattelija kyseli professori Pentti Arajärveltä, kumpi väistyy, jos kansalaisten ja kuntien perustuslailliset oikeudet ovat ristiriidassa. Professorin vastaus oli selkeä: kansalaisten oikeudet ovat tärkeämmät. On tietenkin hyvä, jos hallinto toimii. Näin sivustaseuraajasta näyttää, että kyse on pitkälti halusta vallankäyttöön. Muuten on vaikea käsittää, että lähes kaikilla puolueilla oli oma mallinsa hallinnon järjestämiseksi. Lopulta puolueet saivat aikaiseksi kompromissin, joka ei varmaankaan ole paras mahdollinen, mutta jonka kanssa on kait pakko tulla toimeen. Vanhaa suomalaista sanontaa mukaillen: hallinto on hyvä renki, mutta huono isäntä. Osallisuus ja oman elämän suunnittelu pitävät mielen virkeänä – säilyy mielenkiinto maailman ja lähiympäristön tapahtumiin. PATINA 1/2015 13 MIETTEET Palvelut sinua lähelle! JOHTAJA ANTTI KIVELÄ JOHTAVA ASIANTUNTIJA EVELIINA HUURRE ASIANTUNTIJA JUKKA VAHTI Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra SOTE-UUDISTUSTA ON valmisteltu pitkään ja hartaasti ja uudistuksessa esillä olleet mallit ovat vaihdelleet. Tavallisen suomalaisen näkökulmasta asian ydin on matkan varrella pysynyt kuitenkin samana: kysyipä ihmisiltä Suomussalmella, Raumalla tai Helsingissä, he todennäköisesti vastaavat, että tärkeintä uudistuksessa on turvata toimivat ja riittävän lähellä olevat peruspalvelut. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mielestä sote-uudistus toteutuu vasta, kun palvelujemme rahoitusmalli uudistetaan. Päätökset rahasta ratkaisevat uudistuksen onnistumisen, eli sen, pystytäänkö uudistuksessa hillitsemään sotemenojen kasvua, lisäämään tavallisen suomalaisen mahdollisuuksia valita juuri hänelle sopiva palveluntuottaja. Samalla ratkeaa, varmistetaanko kaikille perustuslain takaamat, yhdenvertaiset palvelut. Tällä hetkellä Suomen sote-järjestelmä on osin tehoton sekä myös liian kallis suhteessa tulevaisuuden haasteisiin. Lisäksi asiakkaan vapaus valita, mistä haluaa peruspalvelunsa hankkia, on moniin muihin maihin ja EU:n potilasdirektiivin linjauksiin verrattuna varsin rajallinen. Edes perustuslain takaama oikeus yhdenvertaisiin palveluihin ei tällä hetkellä toteudu: esimerkiksi työelämässä olevat hankkivat palvelunsa työterveyden piiristä ja opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:ltä, mutta työelämän ulkopuolella olevien vaihtoehdot vaihtelevat rajusti asuinkunnan ja oman maksukyvyn mukaan. Oma malli palvelujen rahoituksesta Sitra julkisti viime vuoden lopulla oman mallinsa sote-palvelujen rahoituksesta. Toteutuessaan Sitran malli hillitsee sote-kustannusten kasvua, tekee järjestelmästä läpinäkyvän ja ohjattavan sekä turvaa kansalaisten yhdenvertaisuuden. Lisäksi se parantaa palvelujen laatua ja saavutettavuutta. Lupaus on iso, mutta tavoitteet ovat täysin saavutettavissa. Lyhyesti sanottuna temppu tehdään Sitran mallissa niin, että asiakas ja hänen valinnanvapautensa palautetaan uudistuksen keskiöön ja samalla suomalaisen sote-järjestelmän parhaat voimat valjastetaan palvelemaan yhteistä etua. Sitran mallissa nykyinen monikanavainen rahoitusjärjestelmä muutetaan yksikanavaiseksi, jonka ansiosta tiedämme, kuinka paljon rahaa minkäkin palvelujen tuottamiseen käytetään. Samalla palveluihin liitetään yhtenäiset laatukriteerit, joka tekee järjestelmästä läpinäkyvän. Asiakkaan kannalta läpinäkyvyys tarkoittaa, että eri palveluntarjoajia voi vertailla reaaliajassa keskenään. Mittareina toimivat esimerkiksi po- tilastyytyväisyys, hoitotulokset, potilasvahingot ja henkilökunnan tyytyväisyys. Päättäjien kannalta läpinäkyvyys tarkoittaa tietoa siitä, miten järjestelmä toimii ja mahdollisuutta kehittää sitä jatkuvasti paremmaksi. Tämän ansiosta pystytään myös päättämään, kuinka iso osa sote-järjestelmästä halutaan rahoittaa yhteisin verovaroin. Ongelma ei ole lääkärien vähyys Entä jos ei ole mistä valita? Erityisesti pienten paikkakuntien terveyskeskuksissa on kärsitty jo ennestään lääkäripulasta. Miten Sitran malli vastaa tähän? Vastaus: otetaan kaikki maamme nykyiset sosiaali- ja terveysalan huippuammattilaiset julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta mukaan kaikille asiakkaille avoimeen järjestelmään ja unohdetaan nykyinen rajanveto esimerkiksi julkisen puolen avoterveyspalvelujen ja työterveyspalvelujen välillä. Suomen ongelma ei ole lääkärien vähyys, vaan se, että heidän osaamisensa ei ole kaikkien saatavilla. Sitran mallissa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat ovat tasaveroisessa asemassa ehdolla palvelujen tuottajiksi. Koska mallissa raha seuraa asiakasta, asiakkaiden valinnanvapaudesta tehdään järjestelmän muutoksen ajuri. Tämä tarkoittaa sitä, että palveluntuottajien kannattaa sekä kilpailla asiakkaista että ylläpitää heidän Tärkeintä uudistuksessa on turvata toimivat ja riittävän lähellä olevat peruspalvelut. terveyttään ja hyvinvointiaan ja tarvittaessa hoitaa heidät tehokkaasti kuntoon. Asiakkaat voivat äänestää jaloillaan ja rahoillaan hyviksi havaitsemiensa palveluntarjoajien puolesta. Samalla yksikanavainen, ohjattava rahoitusmalli kannustaa palveluntuottajia hyödyntämään alansa parhaita käytäntöjä ja uuden teknologian tarjoamia uusia, asiakaslähtöisiä toimintamalleja. Palautetaan huomio asiakkaaseen Jos lääkärikäynti tai lääkkeiden annostelun neuvonta onnistuu esimerkiksi etäyhteyden välityksellä tai kotiin sijoitetut anturit hälyttävät tarvittaessa apua, asiantuntijoiden aikaa ja resursseja voidaan käyttää entistä vähemmän rutiineihin ja entistä enemmän todella vaikuttavien palvelujen tuottamiseen siellä, missä asiakkaat haluavat palvelunsa saada. Sitran rahoitusmalli sisältää kannustimet paitsi palvelujen tuottajille, myös kunnille, joille on varattu merkittävä rooli asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Mallin mukaan sote-järjestäjä alentaa kuntien maksuosuutta, jos kunnat pystyvät alentamaan kuntalaisten palveluntarvetta tai satsaavat ennaltaehkäisyyn niin, että kokonaiskustannuksissa saavutetaan säästöä. Käytännössä tämä voi näkyä entistä vaikuttavampana hoitona, vähentyneenä sairastavuutena, entistä vähäisempinä työpoissaoloina ja asumiseen liittyvien tukitarpeiden pienentymisenä. Kunnan kannattaa myös tukea vapaaehtoistyötä ja läheisten tekemää hoitotyötä. Kuntien roolin muutos noudattaa Sitran sote-rahoitusmallin isoa linjaa: palautetaan sote-uudistuksessa päähuomio asiakkaaseen. Ehdokkaan on pidettävä sanansa ME NYKYISET seniorit odotamme, että kansanedustajiksi aikovat kysyisivät meiltä, mitä me haluamme. Tilaisuutemme ovat tarkoin suunniteltuja etukäteen, joten niihin on sovittava esiintyminen hyvissä ajoin. Ehdokkaan sanomalta odotamme näkemystä, tavoitteita ja parhaimmillaan ohjelmaa, ei pelkkää jutustelua. Odotamme, että he luovat luottamuksen ilmapiirin osoittamalla vä- littämistä ja myötätuntoa. Nykyisen tiedontulvan aikana ”katsaukset” ovat vanhentunutta tietoa ja ”päsmäröintiä”. Joukkomme on äärettömän kokenutta, eikä kaipaa ohjeita, ketä sen tulisi äänestää. Vapaus voittaa ohjatun demokratian. Ehdokkaat ehdottavat, me valitsemme. Esiintyjiltä odotamme hyvän valmistautumisen lisäksi mielten aktivointia, uusia asioita, uusia näkökulmia, uusia merkityksiä ja uusia asiayhteyksiä. Lisäksi odotamme ihmisten kunnioittamista, myös vastustajien, itsensä peliin panemista, sanansa pitämistä ja innostamista. Jo Aristoteles sanoi, ettei sielu milloinkaan ajattele ilman kuvaa. Jos esiintyjän kuva ei ole edes sen esittäjälle terävä, jäävät sen kopiotkin suurelle yleisölle hämäriksi. Wiion laki sanoo: ”Mitä enemmän viestitään, sitä huonommin viestintä onnistuu”. Toivotamme siis sellaiset esiintyjät tervetulleiksi, jotka ovat sisäistäneet, että vanhukset tarvitsevat aikaa, huomiota ja kuuntelemista. Haluamme sellaisen edustajan, jolla kunniantunto voittaa kunnianhimon. PERTTI PELTOLA Jämsän seniorit ry 14 PATINA 1/2015 MIETTEET Minun vanhuuteni Matkalla Afrikassa Eila Helen opetti reissullaan Kamerunissa paikallisia ompelemaan. TERTTU KARHULAHTI Kälviän Kansalliset Seniorit ry MONIEN VALMISTELUJEN jälkeen olimme 8.6.1999 läh- Mummi on elämäni taikalyhty ja voiman lähde. IRMELI KAARIO Lahden kansallisten seniorien yhteiskunnallisen keskustelukerhon luennoitsija OLEN HYVÄSSÄ iässä. Olen nuorekas, urheilullinen ja utelias elämälle. Vanhuus ei kuulu minuun. Vartaloni mitat ovat samat kuin teininä. Tosin pientä muotoilua on tapahtunut. Nyt olen täydellisesti omistautunut kirjoittamiselle ja toivon pulauttavani itsestäni elämänkertani piakkoin. Minulla on siis tavoite. Voisin vielä rakastua intohimoisesti ja ehkä myös muuttaa Ranskaan tai Italiaan. Olen kypsä ottamaan ensimmäisen loikan uuteen elämään. Minun olomuodossani asustaa kuitenkin toisenlainen nainen. Hän käy jo yhdeksääkymmentä. Kuulostaa järkyttävältä ja lopulliselta. Vanhalta, ryppyiseltä, vaivaiselta valittajalta. Enhän se ole minä. Minä olen ikinuori enkä milloinkaan vanhene. Gasellina hyppelen elämän muhkuraista peltoa. Imaisen itseeni uusia ajatuksia, pyrin elämään terveellisesti, pistäydyn kulttuuritapahtumissa, seuraan aikaani, tapaan ystäviäni, luen ja kirjoitan. Urheilen ja matkustan. Käyn pilatestunnilla ja joogaan. Sosiaalinen elämäni on sopivan vilkasta ja minulla on aina päämäärä, johon pyrin. Koetan olla iloksi ympäristölleni ja avuksi tarvitseville ja olen pullollani suurta kiitollisuutta kaikesta hyvästä, mistä saan edelleen nauttia. Yritän elää buddhalaisuuden oppien mukaisesti. Ajatella ja puhua kauniisti, tehdä hyviä tekoja. Ponnistelen ymmärtääkseni ihmisiä ja tätä elämää. MUTTA. On joitakin rajoitteita, jotka hieman häiritsevät. Eivät niin paljon, että ne ratkaisevasti vaikuttaisivat mielialaani. Maa askelteni alla on muuttunut muhkuraiseksi ja aaltoilevaksi, polveeni on tunkeutunut hiekansiruja, selkänikamissani ahertaa muurahaislauma. Neuroborrelioosin spirokeettojen jätteet ja ahne aikaratas jyrsivät artroosin tavoin niveliäni. Kuulen sen nakertamisen, naks naks. Myeliini haihtuu pikkuhiljaa pois ääreishermostostani. Jaloissani ja sormissani hyppelehtii pieniä hiiriä, jotka katkaisevat yöuneni. Joudun kävelemään yön pimeinä tunteina ja ravistamaan hiiret lattialle. Golfpallot eivät ole enää pyöreitä, koska ne eivät tottele ohjeitani, vaan karkaavat pusikkoon tai hautautuvat hiekkaesteeseen. Valmistajat lisäävät niihin nykyään epäkeskon. Silmiini kulkeutuu sumua ja pieniä roskan palasia ja tapaamani ihmiset ovat alkaneet mumista epäselvästi aivan kuin olisivat käyneet Jouko Turkan näyttelijäkoulua. Päässäni tuntuu myös asustavan joku tunkeilija, joka kätkee nimiä ja sanoja aivojeni uurteisiin. On minussa kuitenkin vielä kasvupotentiaalia. Totean, että nahkani, joka ympäröi luitani, kasvaa edelleen. Jos suostuisin lihottamaan itseäni, kiristyisi se tiukemmin ympärilleni. Ihminen on varmaankin tarkoitettu kasvamaan koko elinaikansa. Liikkeellelähtöni on harkitun rauhallista. Sanoisin, että liikun hillitysti. Haeskelen kadonnutta tasapainoani. En enää hyppele kivien, kantojen ja ojien yli kuin nuori gaselli. En halua kaatua ja päätyä sairaalaan epäpätevien hoitajien pistettäväksi ja satutettavaksi. Saattaisivat vaikka erehdyksessä nikkaroida minuun vieraan ihmisen pään tai jalan. MITEN SELVIÄN tästä viidakosta? Kannan joka solussani ihanaa mummiani, joka mammuttikoettele- mustenkin jälkeen oli aina positiivinen ja rakastava. Vielä lähes kahdeksankymmenen ikäisenä hän peseytyi talvisin joka aamu avannossa, eli itsellistä elämää yksinään maaseudulla eikä koskaan ruikuttanut. Kuulen korvissani hänen sanansa: Irmeli kultaseni, mene Herran haltuun! Mummi oli elämän antajia, ei ottajia. Nyt hän on elämäni taikalyhty ja voiman lähde. Isoäiti ei juuri sairastellut vaikka pusersi maailmaan viisi lasta ja elämä läimäytteli häntä jättikädellä. Hän nukahti kauniisti vanhuuteen. Äitinikin poistui nukkuessaan ja oli yleensä terve, vaikkei koskaan urheillut. Sukeutuisiko tästä naisten ketju katkeamaton? En halua roikkua kiinni tässä elämässä jossain vanhainkodin takahuoneessa, jossa ne, joita kerran rakastin yli kaiken, pistäytyvät velvollisuudesta minua tervehtimässä sen harvan kerran kun ehtivät. Olen kiitollinen elämän jättijalasta, joka on kuljettanut minua faaraoiden haudoista Himalajan huipuille, ajeluttanut minua elämän vuoristoradalla. Kiitän kanssakulkijoitani tielleni loihtimistaan koettelemuksista, värikkäistä kokemuksista ja armaan isoäitini antamasta esimerkistä ja henkisestä perinnöstä. Ne ovat muotoilleet minut tällaiseksi. Olen liidellyt avarilla aukeamilla laululintujen lailla ja yltänyt takomaan taivaan portteja, olen katsellut kultaisia unia Melnikovin talossa ja lepuuttanut itseäni sateenkaarella. Olen elänyt täyden elämän. Tahtoisin poistua ikuisuuden autiomaille kiitollisin mielin rauhallisesti ja kauniisti elämäntehtäväni täytettyäni. Nepalin pyhällä vuorella ennustaja lupasi minulle kauniin kuoleman. Haluan uskoa siihen. Lopuksi hän sanoi vielä: Your heart is too soft. Make it a stone! dössä Afrikkaan, Kameruniin. Näin Kälviän Kansallisten Senioreiden Eila Helen kertoo: ”Olin katsellut ystäväni Irman ottamia kuvia aikaisemmilta matkoiltaan ja tarjoutunut mukaan. Irma oli opettanut seurakunnan naisille virkkaamista ja muita käsitöitä. Minä tarjouduin ompeluopettajaksi. Ompelukone kulki mukanani matkalaukussa. Paikallisille naisille oli saatu hommattua poljettavia koneita. Pariisin kautta lensimme Doualaan, josta edelleen 1 000 kilometrin päähän Marouaan, Saharaan päin. Tulopäivälliset olivat vuorossa ensin ja paljon “ystäviä” lapsineen vastaanottamassa. Jotkut lapset pelkäsivät aluksi minun vaaleaa ihoani ja tukkaani. Häävaatteiden tekoon Annalle ja Esterille ryhdyin alkupäivinä, kun häät olivat vuorossa lauantaina 12. kesäkuuta. Häät kestivät monta tuntia ja pappikin puhui pari tuntia. Pääsimme sitten aikanaan tosi toimiinkin eli opettelemaan miesten housujen ja paidan tekoa. Työskentelimme ensimmäisen ryhmän kanssa aamupäivällä puolitoista tuntia ja lounaan jälkeen toisen ryhmän kanssa saman ajan. Kaavat jäivät oppilaille Osa oppilaista oli hyviä omaksumaan uudet tiedot ja heistä olisi tullut vaikka ammattilaisia. Ryhmäläiset olivat eritasoisia, mikä hieman hidasti tahtia. Housut ja paita kuitenkin valmistuivat ja tekemäni kaavat jäivät oppilaille jatkoa ajatellen. Olisin mieluusti vielä opettanut vaikkapa pikkutytön mekon valmistuksen, mutta, aikaa ei jäänyt, vaikka viivyimme matkalla kolmisen viikkoa. Minä monesti mielessäni harmistelinkin työtahtia. Työskentelimme kirkon tiloissa. Aterian meille suomalaisille valmisti pastorin vaimo. Nukuimme heidän talonsa yläkerrassa harsopeitteisten katosten alla. Malarian estolääkitystä oli nautittu jo kotona ja lääkettä piti ottaa koko ajan. Ihmiset olivat ystävällisiä. Korruptio vaivasi kovasti joissakin asioissa, ja varsinkin kun oli rahasta jossain muodossa kyse. Minäkin jouduin maksamaan lippuni Pariisiin toiseen kertaan. Paluumatka viivästyikin lähtökaupungissa lentoa kolme päivää odottaen. Koneetkin olivat kuulemma täynnä. Kun sitten laihtuneena ja uupuneena viimein saavuin Pariisiin, tuntui kuin jo silloin olisin kotiin tullut. Kaikesta huolimatta pidän suurena etuoikeutena että olen saanut kokea tällaista. Ymmärrän että Afrikan lasten pitäisi saada käydä koulua. Se olisi ainoa tie parempaan huomiseen.” Eila Helen opastaa paikallisia housujen ja paidan valmistuksessa. PATINA 1/2015 15 MIETTEET Vaaliletkis soi tiuhaan JOUNI MYKKÄNEN Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtaja SUOMESSA RIITTÄÄ vaaleja lähes jokaisel- le vuodelle. Tasavallan presidentin vaalit ovat joka kuudes vuosi sekä kunnallis- ja kirkollisvaalit joka neljäs vuosi. Olen saanut kokea vaalijännityksen useita kymmeniä kertoja 1960-luvun alusta lähtien, kun saavutin silloisen täysi-ikäisyyden rajan. Kaikkiin vaaleihin olen osallistunut näiden runsaan 50 vuoden aikana erilaisissa rooleissa. Muutaman kerran olen ollut ehdokkaana, mutta useimmiten olen häärännyt taustatehtävissä. Väriläiskänä on jäänyt mieleen vuoden 1966 eduskuntavaaleihin tuottamani äänilevy. Sillä on oma historiansa Saksassa ja Suomessa. Seurasin Konrad Adenauerin säätiön yhtenä ulkomaisena vieraana LänsiSaksan liittopäivävaaleja vuosina 1965 ja 1969. Adenauer itsekin oli puolueensa vaalikampanjassa aktiivisesti mukana vuonna 1965. Hän oli tuolloin 90-vuotias ja oli ehtinyt osallistua poliittiseen toimintaan 1900-luvun alusta alkaen. Adenauerin vaikutuksesta Länsi-Saksan pääkaupunki oli hänen kotiseudullaan sijaitseva Bonn. Berliini palasi sitten yhdistyneen Saksan pääkaupungiksi 1990-luvun alussa. Kävin Adenauerin kotimuseossa muutama vuosi sitten. Se oli koti, jossa asuttiin sekä tehtiin Euroopan ja maailman politiikkaa vuosikymmenien ajan. Vuoden 1965 vaaleihin silloinen puolueen puheenjohtaja ja Adenauerin seuraaja liittokanslerina Ludwig Erhard oli sallinut teettää hänestä itsestään kertovan huumoripitoisen äänilevyn ”Der Dicke” eli ”Paksukainen”. Erhardia voidaan pitää sosiaalisen markkinatalouden isänä. Ammatiltaan hän oli taloustieteen professori. Hän siis hahmotteli sellaisen yhteiskunnan, jossa taloudellinen toiminta perustuu markkinatalouteen. Samalla kannetaan sosiaalista vastuuta niin, että kaikki kansalaiset pysyvät elämässä mukana. Suomessa Kansallinen kokoomus omaksui tämän kristillisdemokraattisen veljespuolueensa näkemyksen. Innostuin saksalaisesta äänilevystä siinä määrin, että ehdotin Kokoomukselle levyn tekemistä vuoden 1966 vaaleja varten. Ennakkoluuloton puoluejohto hyväksyi idean. Puolueen puheenjohtaja oli 38-vuotias Juha Rihtniemi ja puoluesihteeri 28-vuotias Harri Holkeri. Päätöksen jälkeen oli ryhdyttävä välittömästi kiireelliseen toteutukseen, koska vaalit olivat tulossa puolen vuoden kuluttua. Olin siirtynyt Kokoomuksen tiedotustehtäviin Yleisradion ajankohtaisohjelmista. Olin itse asiassa tullut jo 10 vuotta aikaisemmin lukiolaisena Nuorten radion ohjelma-avustajaksi. Niiden toimittaja oli silloin 50-luvun puolivälissä Sauvo Puhtila. Toimittajuuden ohella Puhtila oli tullut tunnetuksi laulujen sanoittajana ja suomeksi kääntäjänä. Yhteensä hänen tekstejään on levytetty noin 2000. Nimimerkillä ”Saukki” on syntynyt moni Suomen suosituimmista hiteistä. Hän käytti kyllä useita nimimerkkejä. Tuohon ajankohtaan Rauno Lehtisen säveltämä ja Katri Helenan levittämä letkajenkka kuului suosituimpien levyjen joukkoon. Ihmettelin, että sitä ei lähetetty Eurovision laulukilpailuun Suomen edustajana. Siinä määrin mukaansatempaava se oli ja on edelleen. Vanhan kaveruutemme ja työtoveruutemme perusteella kysyin Saukkia levyn toteuttajaksi. Hän suostui tehtävään mielellään. Päädyimme Saukin kanssa neuvotteluissamme siihen periaatteeseen, ettei vaalilevyä valmisteltaessa kannata ujostella. Niinpä valitsimme sävellajiksi letkajenkan. Annoimme levyn nimeksi ”Kokoomusletkis”. Saukki teki siihen innostavat sanat. Ne lauloi levylle nimimerkki ”Maija Haapala”. Tämä nimi oli lähes sellaisenaan suomenkielinen käännös hänen ruotsinkielisestä nimestään Monica Aspelund. Olimme siis saaneet tuon ajan huipputekijät eri tehtäviin vaaliletkistä valmisteltaessa. Levy soikin sitten tiuhaan mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa vaalitaistelun aikana. Se oli menestys myös puoluekokouksen viihdeosuudessa. Letkajenkalle ominainen kertosäe jäi helposti kaikkien kuulijoiden mieleen. Politiikan tiedottajallekin jäi vaaliletkiksestä hyvä mieli. NAANTALI - KIEHTOVA KAUPUNKI JA ELÄVÄ SAARISTO KULTARANNAN PUUTARHA JA VANHA KAUPUNKI 29 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Naantalin rakastettu klassikko. Retkellä tutustutaan oppaan johdolla upeaan Kultarannan muotopuutarhaan sekä idylliseen vanhaan kaupunkiin sen kapeilla kujilla. Retken päätteeksi nautitaan maittava lounas vanhan kaupungin rannassa. Retken kesto n. 4 tuntia. PS. Kesäisin Kultarannan puutarhassa järjestetään myös opastettuja taidekierroksia tasavallan presidentin kutsunäyttelyn teoksiin tutustuen. MANNERHEIMIN SYNTYSIJOILTA PRESIDENTTI NIINISTÖN KESÄPUUTARHAAN 49 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Tervetulokahvit Mannerheimin syntymäkodin Louhisaaren kartanolinnan läheisyydessä. Opastettu kierros kartanolinnassa, jonka jälkeen kiireetön saaristolaislounas Naantalin Rymättylässä. Jokainen saa aidon saaristolaislimpun kotiin viemiseksi. Päivän kruunaa tutustumiskierros upeaan Kultarannan puutarhaan. Retken kesto n. 5,5 tuntia. PIENI RENGASTIE - SAARISTOA PARHAIMMILLAAN 66 € / hlö (min. 30 maksavaa osallistujaa, 2 vapaata) Minirunoja Lastukin aalloilla hyppelee, kunnes pyörre sen nielaisee. Tulen unessa luoksesi hiljaa hiipien, sillä untasi häiritä tahdo mä en Näin hetkisen viivyn ja katselen, olen luonasi onnellinen. Kirkko sijaitsee vihreässä puistossa, kukkien keskellä, lehvien alla. Pappi kuuluu saarnaavan hyvin, seurakunta veisaavan. – Miksi sitten risti on raskas, raudasta taottu, musta? RAIMO BERKAN Vasta illan suussa huomataan, mitä päivä toikaan mukanaan. Pohjois-Helsingin Kansallisseniorit ry Lähde opastetulle linja-automatkalle saaristoon. Aluksi nautitaan lounas Naantalin Rymättylässä. Matka jatkuu Hankasta yhteysalus m/s Östernillä tunnin merimatkan ja huikeiden saaristomaisemien jälkeen viehättävään Nauvon satamaan. Sataman putiikkeihin ja näyttelyihin tutustumisen jälkeen lähdetään Paraisille, jossa nautitaan iltapäiväkahvit kakkupalan kera. Retken kesto n. 7 tuntia. Naantalin Matkailu Oy, p. 02 435 9800 [email protected], www.naantalinmatkailu.fi Palvelumaksumme on 15 € / ryhmä 16 PATINA 1/2015 Kotiin jääminen olisi kauhistus eläkkeelle jääneelle Anneli Tainalle. Kokoukset, kulttuuririennot ja liikunta pitävät vireänä. Eläke alkaa, vaikuttaminen jatkuu Anneli Taina muistetaan 1990-luvun asunto- ja puolustusministerinä. Hän on juuri jäänyt eläkkeelle Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta. Nyt jää enemmän aikaa kulttuurille ja liikunnalle, mutta yhteiskunnallinen työ ei suinkaan pääty. ANNE LAHNAJÄRVI PATINA 1/2015 17 KUVAT TIMO PORTHAN SENIORIVAIKUTTAJA ”Haluan olla monella tavalla hyödyksi. Vielä on paljon tehtävää.” FAKTA Anneli Taina, 63 Monivuotinen puolustusministeri Syntynyt 21.6.1951 Imatralla Puoliso vuodesta 1972 Heikki Taina Ylioppilas 1970 Yhteiskuntatieteiden maisteri 1975 Sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki 1977–1987 Projektin johtaja, Tampereen kaupunki, Hervannan EU-hanke 2000–2002 Vakuutuspiirin johtaja, Kela, Tampere 2002–2003 Etelä-Suomen läänin maaherra 2004–2009 Ylijohtaja, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2010–2014 Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen 1981–1996 Kansanedustaja 1987–1999 Ministeri ympäristöministeriössä (asuntoministeri) 2.1.1995–13.4.1995 Puolustusministeri 13.4.1995–15.4.1999 Mittava määrä luottamustoimia muun muassa Kokoomuksen Naisten Liitossa, Suomen Sotaveteraaniliiton neuvottelukunnassa ja Kieliasian neuvottelukunnassa. Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtaja 1.3.2012–31.12.2016 Harrastukset: Puutarhanhoito ja kirjallisuus PITKÄN JULKISEN uran tehneen tampere- laisen vaikuttajan Anneli Tainan henkilöstä tiedetään oikeastaan aika vähän, vaikka hän on ollut esillä mediassa ajoittain paljonkin. Vuoden vaihteessa Etelä-Suomen Aluehallintovirastosta (Avi) ylijohtajan tehtävistä eläkkeelle jäänyt Taina avaa kotiovensa haastattelupäivänä tyylilleen uskollisena, jakkuun ja helmiin sonnustautuneena. Puheenaiheet pysyvät nytkin tiukasti asiassa. Eläkkeelle jääminen ei tarkoittanut kokonaan työelämästä ja yhteiskunnallisista tehtävistä jättäytymistä. – En viihdy pelkästään kotona. Olin jo aamulla eräässä kokouksessa. Taina jatkaa edelleen Kansaneläkelaitoksen hallituksen puheenjohtajan tehtävissä. Hän pitää Kelaa merkittävänä valtakunnallisena sosiaalivakuutusalan toimijana. – Sitä pidetään myös luotettavana, rahaa liikkuu suuria määriä. Kelaan kuuluu juuri nyt hyvää, siellä on tekeillä iso hallinnollinen uudistuspäätös, joka on ihan loppusuoralla. Hallintoa virtaviivaistetaan. Tavoitteena on myös vastata paremmin digitalisoitumisen haasteisiin. Tämä tarkoittaa Tainan mukaan sitä, että palveluja viedään sähköisiksi entistä enemmän. – Kela saa jatkuvasti uusia tehtäviä, esimerkiksi toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Tainan mukaan sähköisten palveluiden laajentuessa myös asiakkaiden oman aktiivisuuden odotetaan lisääntyvän. Näppituntuma on, että suomalaiset tuntevat hyvin sosiaaliturvansa. – Koko yhteiskunnalle kuuluu vastuu siitä, että tiedetään mihin kenelläkin on oikeus. Valistusta, ei valvontaa Aluehallintoviraston ylijohtajan tehtävät ovat jo historiaa, mutta syksyn kestopuheenaiheeseen, alkoholilain kiristymiseen ja viranomaisholhoukseen Taina suostuu vielä ottamaan kantaa. – Alkoholipoliittisilla päätöksillä pyritään siihen, että kansalaiset käyttäisivät alkoholia järkevästi. Eduskunnassa ajatellaan, että mitä enemmän säädellään, sitä vähemmän kansa juo. Mutta nämä viimeiset rajoitukset saavat jo niin suuria mittasuhteita, ettei valvovan viranomaisen tehtävä vaikeutuu. Uudet määräykset tietysti ärsyttävät yrittäjiä. Tainan mukaan säätely-yritykset alkavat mennä liian pitkälle. – Korostan, että Eduskunnan pitää miettiä tätä. Yhteiskunnan valvontastrategiassa pitää huomioida yhteiskunnan kehitys. Taina kertoo esimerkin. Valvontaviranomaisen, tässä tapauksessa Aluehallintoviraston mielestä alkoholia voi myydä itsepalvelukassan kautta, Valviran mielestä ei. – Lainsäätäjän ja valvontaviranomaisenkin välillä voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta luonnollisesti viranomaiset toimivat lakien mukaan. Henkilökohtaisesti panostaisin enemmän valistukseen kuin valvontaan. Ministeriksi nousu kuin mitali Tainan pitkään uraan mahtuu myös monia vuosia eduskuntatyötä. – Itselleni juuri se aika on ollut mieluisinta, ennen kaikkea puolustusministerin tehtävät. Olen monesti sanonut, että ministeriys on poliitikolle kuin olympiamitali, kun pääsee Valtioneuvoston jäseneksi. Mutta olen kyllä pitänyt kaikista tehtävistä, joissa olen ollut. Myös siis sosiaalityöntekijän työstä, jossa Taina vaikutti Tampereella vuosina 1977–87. – Se työ antoi hyvän näköalan poliittiseen päätöksentekoon. Vastuulleni kuuluivat toimeentulotukiasiat ja vammaishuolto. Tainan puolustusministeriaika osui 1990-luvulle, hyvin pian Suomen ensimmäisen naispuolisen puolustusministerin Elisabeth Rehnin jälkeen. – Elisabeth raivasi väylää. Olin aika nuori siihen aikaan ja vielä nainen, joten varmaan tuli jotain valituksen sanaa. Ei kuitenkaan runsain mitoin. Aiemmissa tehtävässä saatu luottamus varmasti myös vaikutti. Sukupuolesta oli Tainan mukaan jopa etua perinteisesti kovin miehiseksi koetulla alueella. – Maailma muuttui siihen aikaan valtavasti. Baltian maat olivat juuri itsenäistyneet ja silloin alkoi Naton kansainvälinen rauhankumppanuusohjelma. Minusta oli hyvä, että naiset johtivat puolustusministeriötä ja veivät asioita eteenpäin ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita. Kansainvälisiä kokouksia esimerkiksi oli tuohon aikaan viikoittain. Vanhat verkostot hyödyttivät Tainan aikana pidettiin myös ensimmäinen EU:n puolustusministerien kokous, joka oli vielä epävirallinen ja vakiintui sittemmin. Suomi teki päätöksen lähettää kriisijoukkoja Bosniaan, helikopterihankinnoistakin päätettiin ja puolustusvoimien kehittäminen tuli ajankohtaiseksi. Lääninhallituksessa ja Avissa näinä vuosina saaduista kokemuksista oli paljon hyötyä. – Sain maaherrana ja ylijohtajana puolustusvoimista tietoa koko ajan, koska teimme jatkuvasti yhteistyötä varautumisasioissa ja maanpuolustuskurssien järjestämisessä. – Koulutuksena varusmiespalvelus on erittäin hyvä, ja siihen onkin panostettu paljon. Materiaalipuolella säästöt alkavat tuntua. Siihen on satsattava jatkossa, jotta puolustuskyky säilyy. Kirjasto ja kuntosali kutsuvat Eläkepäivistä Taina on voinut nauttia jo muutaman viikon. Kalenteri ei ole vielä ehtinyt täyttyä, eikä se ole aikomuskaan. – Tein hirveän pitkiä päiviä ja matkustin koko ajan, sillä Etelä-Suomen Aluehallintovirasto sijaitsee Hämeenlinnassa ja alue ulottuu viiteen maakuntaan. Pääkaupunkiseudullakin kävin usein. Nyt kun jatkuva reissaaminen on päättynyt, olo on helpottunut. Matkustelulla ei Taina siis ainakaan aio päiviään täyttää. – Nyt minulla on vihdoin aikaa hyödyntää Tampereen rikasta kulttuurielämää ja tavata ystäviä. Alakoululaisena Tampereelle perheensä mukana muuttanut Taina on asunut puolisonsa Heikki Tainan kanssa Hämeenpuistossa lähes kaksikymmentä vuotta. – Haluan, että aikatauluissani on väljyyttä. Luen paljon, käyn kirjastossa ja poimin kirjavinkkejä lehdistä. – Meidän yli kuusikymppisten pitää myös huolehtia kunnostamme. Lenkkeilen ja pari kertaa olen jo käynyt vesijumpassa, siitä pidän. Kuntosalia suositellaan paljon, sitä täytyy harkita. Luultavasti tarvitsen sinne jonkun kaveriksi, ettei se tunnu pakkopullalta. Taina myös muistuttaa, että eläkeläiset ovat voimavara, jota ei yhteiskunnan kannata hukata. Hän itse kuuluu muun muassa Viola-kodin johtokuntaan ja on mukana Tampereen apulaispormestari Leena Kostiaisen vaalityössä. – Esimerkiksi isovanhemmat ovat suureksi avuksi auttaessaan lastenlasten hoidossa. Jos saa elää ja olla terveenä voi tehdä paljon yhteiskunnan hyväksi. Itse haluan olla vielä monella tavalla hyödyksi. Vielä on paljon tehtävää. 18 PATINA 1/2015 KUVAT LEENA SORVALI TAPAHTUMIA Malja iloiselle ikääntymiselle. Skoolaamassa Aila Kelloniemi, Laura Mella, Leena Jääskeläinen, Marja-Riitta Aarnio-Seppänen, Marja-Leena Laitinen ja Marjo Palomäki. Hyvä henki ja asenteet kohdallaan Kansallisten senioriyhdistysten puheenjohtajat osallistuivat 28.–30.1.2015 Viking Mariellalla pidettyyn koulutusseminaariin. LEENA SORVALI Lahden Kansalliset Seniorit ry AVAUSPUHEESSAAN LIITON puheen- johtaja Tapani Mörttinen sanoi: tehdään tästä hyvä seminaari! Ja hyvähän siitä tulikin, paljon asiaa ja vilkasta ajatustenvaihtoa myönteisessä hengessä. Seminaarin päätössanoissaan Mörttinen kehotti: viekää tämä henki, fiilis, piireihin ja paikallistasoille! Matka kiinnostuksesta jäsenyyteen Liikkeenjohdon konsultti Jorma Nordlund innosti kuulijoita pohtimaan Kansallisten seniorien jäsenyyttä. Keitä ovat jäsenemme, keitä haluamme jäseniksemme, millainen on potentiaalisten jäsenten päätöksentekokyky? Hän kehotti miettimään jäsenprofiiliamme: minkä tyyppinen oma joukkomme on? Tunnemmeko omien jäsentemme arvot? Yhdistyksen ydinjoukko väsyy joskus. Jäsenyyden painoarvo kasvaa sitä myöten, miten jäsen itse innostuu. Ei kannata katsoa peruutuspeiliin vaan tulevaisuuteen, epävarmuusalueelle. On hyvä myös miettiä, millaista virtaa uudet jäsenet voivat antaa yhdistyksellemme. Onko teidän järjestöstänne helppo saada tietoja, Nordlund kysyi? Eläkkeelle jäävät ihmiset hakevat vaihtoehtoja, mikä kullekin sopii parhaiten. On tärkeää, että toiminnastamme on saatavilla mahdollisimman paljon tietoa. Näin jäsenyyttä miettivä saa vahvistuksen siitä, että on tehnyt hyvän valinnan. Jouni Mykkänen kommentoi, miksi osa suurista ikäluokista ei ole vielä liittynyt Kansallisten seniorien jäseniksi, vaikka vanhimmat heistä ovat jo seitsemänkymppisiä. Heillä on Mykkäsen mukaan niin paljon muuta tekemistä. – Olisi kivaa tehdä arvotase omassa joukossa ja pohtia, miten saada arvomaailmamme siirretyksi suurille ikäluokille. – Monessa yhdistyksessä on harmaa joukko, joka ei ole tyytyväinen eikä tyytymätönkään. Olisi saatava mukaan sekä ”Maa on niin kaunis” että Beatles -sukupolvet. Nordlund kehotti käyttämään markkinointikeinoja jäsenhankinnassa. Ensin määritellään tavoitteet ja tavoiteryhmät, seuraavaksi Kansallisen senioriliiton kilpailuedut ja viestitään nämä edut tavoiteryhmille. Niiden etujen pitäisi olla jotakin uniikkia, ainutlaatuista. – Onko parempaa markkinoijaa kuin me itse olemme, Nordlund kysyi lopuksi ja kehotti yhdistyksiä ottamaan häneen yhteyttä, jos on kysyttävää. Vahvistetaan motivaatiota Tapani Mörttinen tarkasteli puheenvuorossaan Kansallisen senioriliiton strategiaa. Toiminta-ajatuksena on ikääntyvien turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, eläkeläisten etujen ja oikeuksien valvonta, yhdessäolon mahdollistaminen Marja-Leena Laitinen kertoo, että Kemin kansallisten seniorien käsityökerho kokoontuu joka maanantai. Mirja Kukan suunnittelema kaulanauha herätti ihastusta. Susanna KäkiKouki kehottaa käyttämään uutta julistetta retkibusseissa. PATINA 1/2015 19 TAPAHTUMIA Katriina Haapakangas ja Hilkka Knuuttila pohtivat vapaaehtoistyön kiemuroita. – Älkää katsoko peruutuspeiliin vaan tulevaisuuteen, Jorma Nordlund kehotti esityksessään. sekä seniorien pitäminen yhteiskunnan aktiivisina toimijoina. Mörttinen muistutti Kansallisten seniorien arvoista, joita ovat elämänmyönteisyys, suoraselkäisyys, vastuunottaminen itsestä ja muista, itsensä ja toisten arvostaminen sekä perinteiden kunnioittaminen. – Kansallinen seniori on rehti toimija ja yhteistyökumppani kaikilla tasoilla. Tämä on vapaaehtoistyötä, jota pitää pyrkiä edistämään hakemalla uusia toimintatapoja, Mörttinen kehotti. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden järjestön toimintaelin, jonka tehtävänä on tehostaa yhteistoimintaa edunvalvonta-asioissa. Mörttinen kertoi, että EETU pitää yhteyksiä kansanedustajiin ja ministereihin sekä miettii kokeiluhankkeita, jotta eläkeläisten edut pystytään turvaamaan. Myös vanhuspalvelulaissa on vielä tekemistä. Mörttinen kehotti senioreita keskustelemaan vanhuspalveluasioista kansanedustajaehdokkaiden kanssa. – Älkää antako ehdokkaille enempää tekstiä kuin puoli liuskaa. Jos tulevat valituiksi, sitten enemmän. Onko piiri yhdistystensä summa vai suma? Senioriliiton varapuheenjohtaja Leena Jääskeläinen kertoi piirityö- ryhmän ajatuksia ja varapuheenjohtaja Marjatta Nykänen piirien toiminnan kehittämistä. Senioriliiton tekemään kyselyyn, pitäisikö piirijakoa muuttaa, vastattiin: rajoja ei ole tarvetta siirtää eikä jakaa piirejä. Leena Jääskeläinen ja Marjatta Nykänen totesivat, että piirin hallituksessa tulee olla salliva ilmapiiri ja kyky sietää erilaisuutta. Piirissä pitäisi myös noudattaa neljän vuoden sääntöä. Hallituspaikka on tehtävä, ei asema. Kuulijat peräsivät myös parempaa tiedonkulkua piirien ja yhdistysten välillä. Senioriliiton kehittämispäällikkö Susanna Käki-Kouki muistutti, että piiri pitäisi nähdä yhdistysten työkaluna. Patinan uudistaminen Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki toivoisi Patinan palstoille lisää ammattikirjoittajia sekä kirjoituksia myös tulevista tapahtumista. Hän kehotti lähettämään tekstit wordtekstinkäsittelyohjelmalla ja kuvat erillisinä. Tekstissä ei saisi olla muotoilua eikä tavutuksia, jotka hankaloittavat lehden taittoa. Patinan julkaisupolitiikka on osa järjestön toimintaa. Sen sisällöstä suurin osa tulee jäseniltä, joilta toivotaan hyviä ideoita ja keksintöjä sekä mieluusti juttuja joistakin hauskoista tapahtumista. Lehden hengen tulee olla arvojemme mukaista, rakentavaa ja tasapuolista. Marjo Palomäki muistutti, että Patina on nykyisin luettavissa myös netissä näköislehtenä. Seniorit - iloista ikääntymistä Susanna Käki-Kouki esitteli vuoden teeman sekä julistetta vaikkapa retkibussin ikkunaan kiinnitettäväk- si. Siihen on varattu tila yhdistyksen nimelle. Bussin ikkunaan voisi myös kiinnittää tekstin: Seniorienergiaa liikkeellä. Susanna muistutti, että jokaisella piirillä on myös roll-up-teline, jota yhdistykset voivat tilata käyttöönsä. Seppo Toivonen kaappasi Senioriliiton tuotteita esittelevän Heli Peuralinnan kainaloonsa. 20 PATINA 1/2015 TAPAHTUMIA Raino Salmi muutti vajaa kolme vuotta sitten Taavettiin puolisonsa kanssa. He ovat viihtyneet mainiosti. Luumäen kansalliset seniorit pitävät yhdessä yllä fyysistä vireyttä. Yhdistys toivotti tervetulleeksi uudelle paikkakunnalle Kristina Olander-Salmi ja Raino Salmi muuttivat Riihimäeltä Etelä-Karjalaan. Mukavaa tekemistä löytyi Senioriliiton parista. RAINO SALMI Luumäen kansalliset seniorit ry TÄMÄ ON tarina ”paluumuuttajista” Rii- himäeltä Etelä-Karjalaan. Monta monituista vuotta olimme vaimoni Kristina Olander-Salmen kanssa haaveilleet muutosta lähemmäksi kesänviettopaikkaamme Luumäen Kivijärveä, ”sitten kunhan jäämme eläkkeelle”. Niin ne vuodet vierivät ja eläkeikä alkoi lähestyä. Vuonna 2011 alkoi tapahtua, eläkeikä oli ihan ovella. Tehdäänkö haaveista totta? Kyllä, nyt tarvittiin asunto. Keväällä tuli siten tutustuttua EteläKarjalan myytäviin asuntoihin. Tulipahan Suomen kaakkoinen kolkka tutuksi. Kyselimme mielipiteitä, missä olisi hyvä asua, missä olisi rauhallista ja turvallista ja niin edelleen. Syksyllä sitten olivat ensimmäiset asuntoihin tutustumiset. Aloitimme Lappeenrannasta, Kouvolasta, Joutsenossakin käytiin Imatrasta puhumattakaan. Onneksi järki voitti. Jos kotimme olisi vaikka Lappeenrannassa, niin mehän ajaisimme aivan väärään suuntaan mökkitienhaarastamme ohi. Lisäksi meillä on vielä hoidettavia asioita Riihimäellä ja Helsingissä. Asuntomme löytyi itsenäisyyspäivän aattona, iltanäytöllä. Olimme tulleet viettämään pitkää viikonloppua mökille aivan sitä varten, että jos tärppäisi. Siitä näytöstä sitten se alkoi. Jo 14.12.2011 teimme kaupat. Oli helppo sopeutua Olemme asuneet siten vapusta 2012 Taavetissa. Sopeutumisessa ei ole ollut mitään vaikeuksia, koska tuntuu, että täällähän sitä on asuttu aina. Voihan siitä olla vähän apua, kun molempien vanhemmista toinen on karjalaisia ja isäni suku on luumäkisiä. Suurin syy kuitenkin nopeaan sopeutumiseen oli Etelä-Karjalan Seniori -lehti, joka ilmestyi Kansallisen se- nioriliiton 24. liittokokouksen aikoihin keväällä 2012. En tiedä, mistä lehti tuli meille, mutta sitä kautta saimme kontaktitiedon Luumäen kansallisiin senioreihin Raili Tanskasen myyvän kirjoituksen kautta. Jäsenyytemme alkoi 1.11.2012… Hienoa! Perinteitä ja uusia tuulia Kukapa arvaisi, kuinka ihanasti meidät on otettu vastaan ja kuinka ihania uusia ystäviä olemme saaneet! Luumäen senioreiden toiminta on monimuotoista ja perinteitä noudattavaa, muttei kuitenkaan uusia ajatuksia syrjivää. Perinteethän ovat niitä toiminnan juuria. Esimerkiksi yhdistyksemme joulujuhlan 2014 teemana oli pula-ajan joulu ruokamenuineen, pukeutumisineen ja näytelmineen, musiikkia unohtamatta. Varmasti se oli kaikille meille mukana olleille mieliinpainuva tapahtuma. Ajankohtaisia asioita käsittelevät kuukausitapaamiset antavat uusia ajatuksia arkisiin toimiin ja turvallisuuteen. Kerhoissa, joista Raili Tanskanen taannoin kertoi, olemme kaikissa mukana, ja aina tapahtuman mentyä odotamme jo uutta tapahtumaa. Retkethän ne vasta mukavia ovat, nytkin keväällä on tarkoituksenamme tutustua Tuusulanjärven Rantatien turistikohteisiin. Kaikki halukkaat pääsevät mukaan ja kaikista huolehditaan ilman kiirettä. Kuntosali- ja allasjumpat tuovat sekä psyykkistä että fyysistä virkeyttä. Kunpa vain kaikki osaisivat tarttua tällaisiin mahdollisuuksiin! Nyt kun olemme vuoden 2015 alussa ja kohti valoisampaa aikaa, niin päätetään yhdessä ’et siekii tuut’. Senioriakatemia 30 vuotta SENIORIAKATEMIA KOKOONTUU 18.–23. toukokuuta Paasikivi-opistolla Harjattulassa on mukavat maisemat. 2015 Paasikivi-Opistolla 30. kerran. Ensimmäisen kerran Senioriakatemia järjestettiin vuonna 1985 Paasikivi-Opiston ja silloisen Kansallisen Eläkeläisliiton yhteistyönä. Sen jälkeen Senioriakatemia on järjestetty vuosittain. Ensimmäiset Senioriakatemiat olivat neljän viikon pituisia, mutta sittemmin Senioriakatemian kokoontumiset ovat olleet viikon mittaisia. Senioriakatemian ideana on alusta lähtien ollut tarjota osallistujille eri alojen korkeatasoisia asiantuntija-alustuksia ajankohtaisista teemoista. Asian- tuntijaluentojen lisäksi tärkeä osa Senioriakatemian ohjelmaa on yhdessäolo, yhteiset keskustelut ja liikunta Harjattulan kauniissa keväisessä ympäristössä. 30-vuotisjuhlaseniorikatemiassa muistellaan ja juhlitaan Senioriakatemian 30-vuotista taivalta. Pääosa akatemiaviikon ohjelmasta koostuu kuitenkin jälleen ajankohtaisista aiheista. Senioriakatemian tarkempi ohjelma ja ilmoittautumisohjeet ovat Paasikivi-Opiston nettisivulla osoitteessa www.paasikiviopisto.fi. PATINA 1/2015 21 KUVA JUHA ERKAMA KUVA RIIKKA LYYTIKÄINEN TAPAHTUMIA Rennoissa seuratansseissa on helposti omaksuttavat askelsarjat. Anna-Maija Sjöberg (oik.) onnittelee Espoon vuoden 2014 eläkeläistä Merja Stillmania, joka toimii Tapiolan kansallisten seniorien emäntänä. Merja Stillmanista Espoon vuoden 2014 eläkeläinen TEKSTI EEVA KIVILAAKSO Tapiolan Kansalliset Seniorit ry TAPIOLAN KANSALLISTEN seniorien jäsen Merja Stillman valittiin Espoon vuoden 2014 eläkeläiseksi. Valinnan tekee vuosittain Espoon Eläkeläisten Keskusliitto ry:n hallitus jäsenyhdistysten esitysten perusteella. Jäsenyhdistyksiä on kaikkiaan viisitoista. Seitsemisensataa juhlavierasta oli todistamassa julkistusta ja Merja Stillmanin kukitusta. Merja Stillman on erityisesti ansioitunut Tapiolan kansallisten seniorien emäntänä. Hän on iloisesti ja pyyteettömästi ja aivan yksin kymmenen vuoden ajan keittänyt ja tarjoillut kahvit ja pullat yhdistyksen jäsenille perjantaitapaamisissa joka toinen viikko ja jatkaa työtään edelleen. Se on panos, joka on mahdollistanut tär- keän yhteisen kahvihetken jäsenille, joille kahvit vielä tarjotaan ilmaiseksi. Jo kymmenen vuoden ajan Merja Stillman on tuottanut iloa ja hyvää mieltä valtavalle määrälle yhdistyksen jäseniä. Hyvää mieltä Merja Stillman on tuottanut myös omassa lähiympäristössään taloyhtiön aktiivina. Hänet tapaa milloin haravoimassa, milloin ruohoa leikkaamassa. Hän kantaa huolta yksinäisistä huonokuntoisista naapureistaan, järjestää pihajuhlia ja tapahtumia ja pitää myös välillä pientä kirpputoria. Ne kaikki ovat hyviä töitä oman naapuruston hyödyksi ja iloksi. Ja kun hän tekee ne iloisena, ne säteilevät ympäristöön ja tuovat tyytyväisyyttä myös tekijälle. Tervetuloa Hämeen kansallisten seniorien kesäpäivään Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry järjestää Hämeen senioriyhdistysten kesäpäivät Forssassa 3.6.2015. Olemme muutaman vuoden vetäneet henkeä, mutta nyt olemme saaneet uutta virikettä toiminnan uudelleen aloittamiseksi. Yhdistyksemme entinen nimi oli Forssan Seudun Kansalliset Seniorit ry. Kesäpäivä järjestetään vanhassa kulttuuriympäristössä eli patruuna Axel Wahrenin rakennuttamassa Kehräämössä, vanhojen tiilimuurien sisään kätkeytyvässä ravintola Vanhassa Värjärissä. Ravintola tulee olemaan tapahtuman keskipiste. Alustavien tietojen mukaan ja ohjelmaryhmän kokousten perusteella olemme laatineet ohjelmaa seuraavasti: Avauspuhe, Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit puheenjohtaja Keijo Wääri Terveiset Forssasta, Forssan kaupunginjohtaja Sami Sulkko Kuvaelma Loimijoen varrelta: Entinen suomalainen ministeri Miina Sillanpää Tammelassa asunut taidemaalari Albert Edefelt (Kaukolanharju auringonlaskun aikaan) Kaarlo Juhan Stålbergin puoliso Forssassa Kalle Aaltonen omaperäinen taiteilija Mika ja Turkka Mali Ruokailu: hämäläistä perinneruokaa, mm. pylsyä Tutustuminen Forssan kulttuuriympäristöön koulutettujen oppaiden johdolla Kahvikonsertti. Mukana viulusisarukset Vesala ja Sanni Grahn-Laasonen Koko päivän ohjelma ruokailuineen hintaan 40 euroa. Tervetuloa Forssan seudulle. Senioritanssi villitsee ihmiset liikkumaan Senioritanssi edistää monipuolisesti terveyttä hauskalla tavalla. Innokkaimmilla on mahdollisuus edetä senioritanssiohjaajaksi. VIESTINTÄSUUNNITTELIJA ANNE HONKANEN JA TOIMIALAPÄÄLLIKKÖ ELINA KARVINEN Ikäinstituutti VARTTUNEEMMILLE IHMISILLE varta vas- ten kehitetty senioritanssi on erinomaista terveysliikuntaa ja osa iloista ikääntymistä. Rennoissa seuratansseissa on helposti omaksuttavat askelsarjat, joten peruskursseille osallistuvat eivät tarvitse aiempaa tanssitaustaa. Tanssimaan voi tulla myös yksin, sillä senioritansseissa pari vaihtuu jatkuvasti. Naisetkin voivat tanssia keskenään, jos ryhmässä on vähemmän miehiä. Senioritanssi on iloista, turvallista ja kepeää liikuntaa, jossa kunto ja mieli kohenevat huomaamatta. Tansseja tanssitaan joko seisten tai istuen. Monipuolinen ja hyvärytminen musiikki auttaa askelten opettelussa. Jokaisella tanssilla on oma nimi, musiikki, koreografia ja luonne. Kohottaa kuntoa ja tarjoaa yhdessäoloa Senioritanssi tukee laaja-alaisesti ikääntyvän ihmisen toimintakykyä. Tanssiminen lisää liikkumisen keveyttä, parantaa tasapainoa ja jalkojen kuntoa. Tanssimalla voi vahvistaa luustoa, edistää sydänterveyttä ja ehkäistä muistin heikkenemistä. Lisäksi tanssi antaa oppimisen iloa ja elämyksiä sekä uusia ystäviä. Suomessa on noin 10 000 senioritanssijaa ja viikoittaisia tanssiryhmiä toimii lähes joka toisessa kunnas- sa. Ohjaajina toimivat joko liikunnan ja kuntoutuksen ammattilaiset tai senioritanssin ohjaajakoulutuksen käyneet vertais- tai harrastajaohjaajat. Kuka tahansa voi tehdä aloitteen senioritanssin saamiseksi omalle paikkakunnalle tai yhdistykseen. Alkuun päästään kouluttamalla paikallisia senioritanssiohjaajia. Sinustako senioritanssiohjaaja? Suomalaisen senioritanssin ohjaajakoulutusjärjestelmän ovat kehittäneet eurooppalaisen mallin pohjalta yhteistyössä Ikäinstituutti ja Finlands Seniordansförbund rf. Suomenkielistä ohjaajakoulutusta on toteutettu jo vuodesta 1985 lähtien. Ohjaajakursseja järjestävät Ikäinstituutti ja senioritanssin diplomikurssin käyneet aluekouluttajat eri puolilla Suomea. Tällä hetkellä toimii noin 400 senioritanssiohjaajaa. Senioritanssin kansainvälisen yhteistyön avulla tuotetaan jatkuvasti uusia tansseja ja kouluttajilla on mahdollisuus opiskella niitä kansainvälisissä tapahtumissa. Kahden päivän senioritanssin ohjauksen peruskurssilla opitaan tanssimaan ja ohjaamaan neljätoista tanssia sekä perehdytään niiden sovellutuksiin. Lisäksi saadaan tietoa vanhenemisen ja liikunnan välisistä yhteyksistä, ryhmän ohjauksesta, senioritanssista harrastuksena sekä valmiudet senioritanssiryhmän perustamiseen. Koulutus on tarkoitettu kaikille senioritansseista kiinnostuneille henkilöille, eikä osallistuminen edellytä liikunnallista peruskoulutusta. Ikäinstituutin senioritanssikoulutukset vuonna 2015 Lisätietoa ja ilmoittautumiset http://www.ikainstituutti.fi/koulutuskalenteri Senioritanssi tutuksi ja tavaksi, Rovaniemi 16.3.2015 Senioritanssin ohjauksen peruskurssi, Helsinki 16.–17.4.2015 ja Vaasa 22.–23.4.2015 Senioritanssin ohjauksen jatkokurssi, Helsinki 29.–30.10.2015 Istumatansseja suomalaisiin kansanlauluihin, Lahti 2.–3.6.2015 ja Pori 28.–29.10.2015 Senioritansseja suomalaisiin kansanlauluihin, Laukaa 3.–4.11.2015 ja Turku 10.–11.11.2015 Roundtanssit, Round ja Round 1, Helsinki 14.–15.3.2015, Valkeakoski 6.–7.6.2015 ja Tampere 14.–15.11.2015 ISDC 2007, Saksan tanssit, Helsinki 19.–20.5.2015 Nordisk Träff -2015, Ruotsin tanssit, Helsinki 8.–9.12.2015 22 PATINA 1/2015 KUVAT ISMO KIVISTÖ HISTORIA Kulttuurisihteeri Leena Orre kertoi eteläsavolaisille senioreille Gottlundin kirjoittaneen Otawan vastineeksi Kalevalalle. Gottlundin tupa, jossa Kaarle Gottlundin oletetaan jututtaneen ja laulattaneen juvalaisia kansarunouden keräämiseksi. ”Minä pyysin heitä ajan ratoksi laulamaan” Kansanrunouden kerääjä Kaarle Gottlund eli Kuarle tuli tutuksi Etelä-Savon kansallisten seniorien syyskokouksessa, kun kulttuurisihteeri Leena Orre kertoi tämän juvalaisen merkkihenkilön elämästä ja työstä. ISMO KIVISTÖ Etelä-Savon kansallinen senioripiiri ry KIRJAILIJA KAARLE Gottlund kuuluu Juvan kulttuurihistoriaan. Kirkkoherran poikana hänestä tuli merkittävä kansanrunouden kerääjä ja itämurteiden tallettaja. Vuonna 1796 syntynyt Kuarle (savolainen kiännös) muutti seitsemänvuotiaana ruotsinkieliseltä Porvoon seudulta Juvalle, mistä tuli hänen kotiseutunsa. Täällä hän liikkui torpparien ja alustalaisten kanssa ja oppi puhumaan suomea ja nimenomaan Juvan murretta. Opinnot Turun yliopistossa ja Uppsalan Yliopistossa olivat lähinnä haja-ammuntaa eri aineiden kokoelmassa. Kaikkea muuta kuin mitä isän toivomalle pappisuralle sopii. Uppsalassa meni viisi vuotta eikä Kaarlesta tullut lääkäriä eikä pappia. Hurjien naisseikkailujensa muistiin merkitsemiseen piti kehittää salakieli. 1800-luvun romanttisen kirjallisuuden suuntaus vetosi Kaarleen ja hänelle koitti henkinen herätys runonkeruuseen ja tallentamiseen. Vauhtiin päästyään Gottlund jututti ja laulatti juvalaista ja naapuripitäjien väkeä metsästysretkillä, syyskä- räjillä, lukukinkereillä sekä pellavan loukuttajia ja viljan tuojia. ”Minä pyysin heitä ajan ratoksi laulamaan minulle mielen nouteeksi. Silloin rupeisi Torvelainen kokassa koroittamaan eäntäsek, ja laulo vasta tuuleen, jolta veneh vapisi, airot vetkistyit veneessä. Hään runoili vanhoja mehtärunoja, joita muinoin laulettiin, kuin lähettiin karhua kaatamaan. Sekä ne kauniit sanat, heleä eäni, jossa ei ollut lapsellista mutta urhoollista sointua, hällytti minun nuoren mieleni, että rupesin juuri itkemään. Nyt minä vasta keksin tämän kielen kauneutta ja somaisuutta.” Suomalaismetsien apostoli Gottlundista tuli, kun hän runonkeruuaatteen innoittamana lähti 1817 Ruotsiin, Taalainmaalle ja Värmlantiin. Siellä alunperin 1500- ja 1600-luvuilla muuttaneet suomalaiset elivät kuin umpiossa, säilyttäen alkuperäisen vanhan suomen kielen. Gottlund keräsi tietoja asutushistoriasta, nimistöstä, kansanrunoudesta ja -perinteestä. Naimisiin Gottlund meni isän kuoltua 1821 ruotsalaisen kauppiaantyttären Charlotta Brinkin kanssa. Lapsia syntyi kymmenen. Perheestä löytyivät muun muassa nimet Welly Oiva, Aura Otavatar, ”Nyt minä vasta keksin tämän kielen kauneutta ja somaisuutta.” Sigfrid Sinisirkku ja Maria Neitokulta. Kirjallisista tuotoksista huomattavin, hänen vastineensa Kalevalalle, oli Otawa eli Suomalaisia huvituksia. Se oli Kaarlen suuri ja laajaalainen kuvitettu lukemisto, mutta jäi pahasti Kalevalan varjoon. Toinen merkittävä teos oli Runola. Väitöskirjan aihe oli suomalaisista sananlaskuista, vertauksista ja puheenparsista. Hän sai Helsingin yliopistosta lehtoraatin, mutta professuuria ei koskaan, lukuisista yrityksistään huolimatta. Historiallinen hyvitys Kaarlelle tuli vihdoin takautuvasti Ruotsissa 24.2.2010. Silloin Gottlundin syntymäpäivä nimettiin Ruotsissa virallisesti ruotsinsuomalaisten päiväksi. Se oli tunnustus hänen Ruotsin metsäsuomalaisten aseman parantamiseksi tekemästään työstä. Kuvassamme ovat puheenjohtaja Tapani Mörttisen (vas.) lisäksi historiikin kokoava ja kirjoittava kulttuurineuvos Jouni Mykkänen sekä pitkän järjestökokemuksen omaavat jäsenet Aira Saarenmaa Mikkelistä ja Hannu Orpo Köyliöstä. 50-vuotishistoriikin teko alkoi SENIORILITON HALLITUKSEN nimeämä historiikkitoi- mikunta piti ensimmäisen kokouksensa helmikuun alussa. Liitto tuottaa 50-vuotishistoriikin, jonka painopiste on 1990-luvun puolivälin jälkeisessä ajassa. Edellinen historiikki käsitteli vuosia 1971–1996. Historiikkityötä johtaa liiton puheenjohtaja Tapani Mörttinen. Toimikunnan sihteeri on toiminnanjohtaja Marjo Palomäki. PATINA 1/2015 Maanantaiaamuisin kerhon täyttää iloinen puheensorina. Saksaksi. Seniorien jokaviikkoinen saksan kerho on kokoontumassa. Näin on ollut 42 vuotta, sillä saksan kerho on Hämeenlinnan seniorien kerhoista vanhin ja yhä voimissaan. Kiitos siitä kuuluu vetäjä Raimo Turuselle. Hämeenlinnan Kansalliset Seniorit ry SAKSAN KERHON vetäjällä Raimo Turusella tulee jo 20 vuotta täyteen kerhon vetäjänä – kerholaisena varmaan kauimmin mukana olleista. Kerhon aloitti aikoinaan yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Maire Juvonen, pitkään oli vetäjänä saksalaistaustainen Anne-Lise Simberg, joka halusi jättää vetovastuun nuoremmille, vaikka mukana olikin vielä vuosia. Niin tuli Raimosta kerholaisten opettaja – opettaja ja opettaja – hän itse vähättelee rooliaan. – Enhän minä mikään opettaja ollut, harrastaja vain. Taustalla oli vain koulun pitkä saksa ja työelämässä armeijassa joitakin kursseja, mutta niillä oppi lähinnä sotilassanastoa, toteaa tämä eläkkeellä oleva everstiluutnantti. Mutta palava harrastus saksan kieleen on sittemmin vienyt hänet monille kursseille Goethe-instituuttiin Saksaan ja kesäkursseille. Matkustelu ja kirjallisuuteen perehty- minen sekä jatkuva opiskelu kansalaisopistossa ovat myös kehittäneet taitoja. – Yhdessähän me kerholaisten kanssa opitaan ja pidetään kieliharrastusta yllä. Tämä tarkoittaa kyllä käytännössä sitä, että Raimo valmistelee tunnit huolella. Mitään oppikirjoja ei käytetä. Hän valitsee tekstejä ja puheenaiheita kirjoista ja etenkin lehdistä. Aiheista puhutaan, keskustellaan ja outoja sanoja etsitään yhteisvoimin. Läksyjä tulee, mutta pipo ei ole tiukalla Joka tunnille on kotitehtävä – kerholaiset suorastaan vaativat niitä. Tehtävät eivät ole pelkästään käännöstä, vaan kuvia, kortteja, esineitä, joista Raimo keksii tehtäviä ja usein työskennellään pareittain. Hän myös valmistelee käsiteltävän tekstin, monistaa ja etsii valmiiksi sanastoa, jota jaetaan tekstin mukana. – Päämääränä meillä on sanat ja puhuminen, kielioppi unohdetaan, mitään tiukkapipoista hommaa tä- mä ei ole, hän täsmentää opetustaan. – Tämä on yhdessäoloa yhteisen harrastuksen piirissä, minä vain hiukan johdattelen ja keksin tehtäviä, hän kertoo menetelmästään kerhon vetäjänä. – Ja onhan meillä mukana myös aitoberliiniläinen Harald Schmitz, joka tarvittaessa tulee apuun, kun oikein visainen paikka tulee vastaan. Ilmeisesti oikeaan osunut taktiikka. Kerholaiset ovat pysyneet uskollisena. Tänä vuonna on mukana 17 kerholaista, säännöllisesti 14–15. Ja mikä erikoisinta – valtaosa kerholaisista on miehiä. – 11 miestä ja 6 naista. Kyllä aina joukkoon on liittynyt uusiakin saksan harrastajia. Ryhmä on hyvin heterogeeninen, toteaa Raimo. – Yhteinen harrastus kivassa seurassa on ainakin tähän asti pitänyt ryhmän koossa, hän toteaa vaatimattomasti yrittäen unohtaa roolinsa ryhmän koossapitäjänä, mitä taas mukana olijat pitävät ratkaisevana. KUVA LEENA RAILIO Guten Morgen, Hämeenlinna! KERTTU LOUKOJÄRVI 23 KERHOT Raimo Turunen opettaa saksan kielen kerhossa. Hän on eläkkeellä oleva everstiluutnantti, joka on opiskellut kieltä muun muassa kesäkursseilla ja kirjallisuuden kautta. Yhteishenki ja aivovoimistelu houkuttavat kerholaisia RAIMO ON hyvä, asiasta innostunut ja tekee mahta- vaa työtä valmistellessaan meille harjoituksia. Kiva porukka. Olavi Mäntysaari, mukana 10 vuotta. SAKSAN KIELI kiinnosti jo kouluajoista lähtien ja sitten matkustelun takia. Onhan tällainen opiskelu hyvää aivovoimistelua, mielenkiintoista kaverien kanssa. Siellä on hyvä henki – ja Raimo pitää huolta, että me jotakin opimmekin. Alpo Eklund, mukana 15 vuotta KYLLÄ VETÄJÄLLÄ on vahva osuus ryhmän säilymi- sellä. Raimo on meille oikea aarre, hän tekee hurjasti töitä valmistellessaan tunteja. Minusta on mukava käydä siellä, pitää yllä ennen opittua pohjaa ja mukava yhtenäinen ryhmä on hyvä syy lähteä liikkeelle. Irma Jauro, mukana yli 15 vuotta ELÄKEVUOSINA TULEE pitää yllä kerran opittua, kir- jat, lehdet ja saksalainen kesänaapuri auttavat siinä, mutta yhteinen harrastus kerhossa antaa tosi paljon. Kiitos kuuluu vetäjälle, joka näkee valtavasti vaivaa valmistelussa, valitsee tekstejä, kopioi, hakee sanastoa ja tuo kieliopinkin mielenkiintoisesti esiin. Mutta mukana olon suurin syy on selvästi mukava porukka – ja hyvä vetäjä, joka pitää sen koossa. Ilmari Peltola, mukana yli 10 vuotta Boccia-taidot puntarissa RISTO HUSA Nokian Kansalliset Seniorit ry NOKIAN SENIOREITTEN boccia-kerho on toiminut aktiivisesti 1990-luvulta lähtien. Valko-sini-punapalloja heitetään kerran viikossa Nokian Kerholan juhlasalissa ja jälkipuinti jatkuu seurakunnan Kulmakivi-kahviossa. Bocciaa voidaan pelata myös ulkopalloilla, silloin vaihteluna kerholaiset ovat keväisin harjoittaneet petankki-taitojaan sorakentällä. Sisäbocciaa pelataan nahkapalloilla. Vuosittain kerhon toimintaan on osallistunut 12–15 jäsentä. Monet ovat lopullisesti poistuneet kerhosta, mutta vuosittain on uusia innokkaita tullut tilalle. Kerhoa on koko toiminta-ajan vetänyt Risto Husa. Kerhon vanhin on maaliskuussa 93 vuotta täyttävä Nokian senio- reitten kunniapuheenjohtaja Eino Hartikka, reservin majuri, etulinjojen joukkueenjohtaja, insinööri ja huippu-urheilija. Nestori-iässä hän hurahti golfiin, rohmusi mitaleita ja palkintoja ja löi 86-vuotiaana jokaisen golfarin unelman, ”holarin”. Kerhon Grand Old Lady 86-vuotias Maila Kivistö jatkaa yhä, vaikka näkökyky on heikentynyt, liikunnan lehtori ja senioriaktiivi on ollut kaiken ikäisten kanssaihmisten liikuttaja, ohjannut pitkät ajat muun muassa sekä miesten (!) että naisten lihashuoltokerhoa ja painottanut monipuolisen liikunnan merkitystä. Tiukat boccia-kisatilanteet ratkaistaan Vesa Vaittisen kuvassa käyttämällä kuluneella mittaharpilla, johon kerholaiset ovat turvautuneet 1998 lähtien. Vesa Vaittisen tarkkaa mittamiestyöskentelyä seuraamassa vasemmalta Heikki Veirto, Ahto Rintala, Urpo Sainio, Ethel Sainio, Maila Kivistö, Seija Karhu, Hannele Vaittinen ja Eino Hartikka, taustalla Marjatta Laitinen. Aktiiveista estyneinä Elina Veirto ja Hillevi Husa. 24 PATINA 1/2015 TARINAT Vaalikuljetus MAASEUDULLA ON ollut tapana kuljettaa ja auttaa etenkin ikääntyneitä ihmisiä äänestyspaikoille. Tapa oli etenkin silloin voimissaan, kun autoa ei ollut aivan jokaisessa talossa. Vaalikuljetuksia järjestivät yleensä eri poliittiset ryhmittymät toivossa, että puolue, jota kuljetuksen järjestäjät edustivat, olisi saanut ”kiitoksena” äänen jollekin ehdokkaalleen. Joissakin tapauksissa yksikin ääni oli ratkaiseva, etenkin jos puolue tavoitteli valta-asemaa. Yhdellä äänellä Kekkonenkin voitti ai- koinaan presidentin paikan, joka vaikutti ja antoi suuntaa jopa vuosikymmenet etenkin maamme ulkopolitiikkaan ja sisäpoliittisiinkin kohtaloihin. Vaalikuljetusten kulta-aikaa maaseudulla olivat 1960–1970-lukujen ajat, ja etenkin maalaiskuntien keskustan ääxnestyspaikoille järjesti moni puolue äänestäjille kyydit. Kyydeistä ilmoitettiin jopa paikallisissa lehdissä ja kyytiä tarvitseville oli numero, johon soittamalla saattoi varata kuljetuksen. Kunnallisvaalit järjestettiin 1964, Yksinäinen leskimies MIES OLI jäänyt eläkkeelle yliopis- KEVÄÄLLÄ 2015 POLEENISSA: ALBATROSSI JA HEISKANEN Esitykset pe 27.2. la 28.2. la 14.3. pe 20.3. la 21.3. to 26.3. to 2.4. la 11.4. to 16.4. to 23.4. la 2.5. to 7.5. la 9.5. näytelmä Junnu Vainion lauluista klo 18.00 ennakko klo 13.00 ensi-ilta klo 13.00 klo 18.00 klo 13.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 13.00 klo 18.00 klo 18.00 klo 13.00 klo 18.00 klo 13.00 "Suoraan sanottuna, suurin piiirtein, sellaista Käsikirjoitus: Jukka Virtanen Musiikin sovitus: Jaakko Salo, Poleenin teatteriin Merja Jauhijärvi Ohjaus: Jari Tuononen Oikeudet: Näytelmäkulma Kesto noin 2 tuntia, väliaika. Liput: 20/15e “Nuoruus on lahja, vanheneminen Savontie 13, Pieksämäki | www.poleeni.fi Poleenin Lippupalvelu ma-pe klo 10-17 ja tuntia ennen esitystä puh. 0400 855 614 0600 10 800 (1,96e/min. + pvm) 0600 10 020 (6,79e/puh. + pvm) tovirastaan ja ryhtyi diabetekseen sairastuneen vaimonsa omaishoitajaksi. He elelivät hissukseen omakotitalossaan. Muita ystäviä ja läheisempiä kontakteja heillä ei ollut paitsi lapset ja lapsenlapset sekä vaimon ystävätär. Sitten vaimo kuoli ja mies alkoi epätoivoisesti etsiä uutta kumppania. Ensimmäiseksi hän ihastui samassa sururyhmässä olleeseen Eevaan, mutta ei saanut vastarakkautta. Sitten hän päätti yrittää löytää uuden kumppanin nettideitin kautta. Hän tutustui kaikkiaan yhteentoista ystävätärehdokkaaseen, mutta jostakin syystä yritykset kuivuivat kokoon yhtä lukuun ottamatta. Tähänkin ehdokkaaseen hän rakastui ja kosi oitis. Ehdokas antoi kosijalle rukkaset, mutta halusi kuitenkin olla miehen ystävä. Pelkkä ystävyys ei tuntunut miehestä hyvältä. Hän halusi syvempää kumppanuutta, mutta sopeutui lopulta ajatukseen. Ehdokkaalla, sanottakoon häntä tästä lähtien Lauraksi, oli useita muitakin ystäviä. Mies ei siitä tykännyt, hän olisi halunnut olla ainoa tai ainakin lähin. Miehellä itsellään ei ollut omia ystäviä vaimon kuoleman jälkeen ja Lauran ystävistä tuli hänenkin ystäviään. Laura tutustutti ystävänsä mieheen ja he viettivätkin joitakin yhteisiä lounastapaamisia. Mies tykästyi heihin ja olisi halunnut tavata heitä useamminkin. Kutsui heidät pari kertaa huvilalleen ja olisi halunnut tavata heitä muuallakin. Jokin miehen innoissaan sopima tapaamiskerta meni pieleen. Laura ei tiennyt, mitä ajatella. Ihmetteli, miksi miehen sopima tapaaminen ei onnistunutkaan, vaikka he matkustivat paikkakunnalle varta vasten. Sitten mies keksi, että kutsuu yhteiset ystävät huvilalleen viettämään pikkujoulua. Ilmoitti Lauralle, että pikkujoulut ovat saman viikon perjantaina. Kiirehti lähikaupunkiin ruoka- ja juomaostoksille, osti myös pikkujoululahjat kaikille. Kaiken piti olla valmista, mutta sitten mies ilmoitti, etteivät muut tulekaan. Toivoi silti, että edes Laura tulisi. Mikä meni pieleen? Kiirehtikö mies asioiden edelle? Oliko hänen ystävänkaipuunsa niin suuri, että uskoi asioiden sujuvan hänen odotustensa mukaan? Eikö hän antanut aikaa ystävien harkita? Pettyikö hän? Aivan varmasti. Laura tuli huvilalle ja huomasi, ettei mies ilman hänen apuaan olisi selviytynyt kaikista juhlan valmisteluista. Mies oli ostanut possun sisäfilettä, marinoinut sen kauppiaan antaman ohjeen mukaan ja nostanut ajoissa huoneenlämpöön. Kermaperunoista hän ei olisi selvinnyt ilman Lauran apua. Eivätkä ne perunat olisi riittäneetkään koko seurueelle. Vieraita varten tervetuliaismaljaksi ostettu glühwein odotti Lauran tuloa. Sen jälkeen Laura kääri hihansa ja ryhtyi kuorimaan kuutta viimekesäistä perunaa. Tällä välin mies hoiteli fileen uuniin. Parin tunnin odottelun jälkeen juhlaateria oli valmis. File ja kermaperunat kypsyneet. Lauran toivoma takkatuli ja kynttilät sytytetty. Tunnelma oli lämmin ja ruoka maukasta. Silti ilmassa leijaili pettymys ja haikeus. Aterian jälkeen mies toi pöytään kassin, jossa oli kuusi erilaista pakettia, yksi kullekin vieraalle ja yksi isännälle. Mies kaatoi paketit pöydälle ja ilmoitti Lauralle: ota minkä haluat. Laura valitsi mantelipussin. Mies jäi ihmettelemään, mitä hän niille muille tekee. Laura ehdotti, että antaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen. Myöhemmin Laura huomasi, että mies oli avannut kaikki paketit ja alkanut maistella niitä. Seuraavana päivänä Laura lähti ajamaan kotiin päin. Mies tuli saattamaan. Laura näki hänen olemuksestaan ja silmistään alakuloisuuden. LEENA SORVALI Lahden Kansalliset Seniorit ry PATINA 1/2015 ehtii äänestämään ja saako hän kyydin. – Ilman muuta, oli Jussin vastaus ja hän ryhtyi kyselemään osoitetta, mistä hän soittajan hakisi. Hakupaikka oli kirkonkylän laitamilta, mutta Jussi löysi helposti hakuosoitteen. ”Kuuskytkuus” oli haettavan ensi tervehdys, kun Jussi kätteli häntä ja toivotti tervetulleeksi kyytiin. Jussi yritti kyydittävän kanssa jutella ja kysellä hänen kuulumisiaan, mutta keskustelu päättyi aina mummon hokemaan ”kuuskytkuus”. (KIRJE MAKSIM GORKILLE) Finlandia, anno dazumal anno dazumal = silloin ennenvanhaan Parahin Ystäväni Caprilla JOKO TEILLÄ ovat kaskaat antaneet Sinulle yörauhaa? Kerroit viime kirjeessäsi, et- tä nuo itikat kuulostavat kuin Moskovan pulleilta varpusilta, jotka ovat tulleet sinne Caprille räkättämään Sinulle. Kerroit myös, että olet sen verran vakavaa tietoa saanut Venäjältä: on syytä myös siellä pysytellä ystävien suojeluksessa. Iloksesi myös Lenin saapuu sinne Anacaprille. Tiesitkös Sinä, että Lenin kävi täällä Tampereellakin ja tapasi myös Josef Stalinin? Oli hauska lukea kirjeestäsi, kuinka nousit sikäläiselle Monte Solariolle. Pidit vain kiinni edellä löntystelevän aasin hännästä, harashoo. Minulle kirjallisuuden harrastelijana olikin uutta alkuperäinen nimesi Aleksei Maximovitsh Peshkov. Sinun olikin varmaan parasta alkuun siellä Caprilla käyttää tuota nimeä, eikö vain. Ihmettelin aiemmin sitäkin, mistä Sinä löydät kaikki nuo mehevät tyypit näytelmiisi ja romaaneihisi. Sitten kerroit rehellisesti, että olet ollut tosi monella alalla töissä. Kyllä melkein itkin, kun kerroit, että olit vasta 5-vuotias isäsi laivameklarin kuoltua. Ja sitten vielä isoisäsi pakotti sinut lopettamaan koulun. Olit suutarien, kauppiaiden, jopa taidemaalarin oppilaana. Laivapoikana Volgalla ollessasi kokki opetti sinut lukemaan. Teini-ikäisenä työskentelit leipurina, satamatyöläisenä ja myös yövartijana. Kun ihmettelin jossakin kirjeessäni, että eikö raskas ruumiillinen työ ollut myös henkisesti lamauttavaa, vastasit aika lakonisesti asian olevan juuri niin. Jossakin vaiheessa yrityt jopa itsemurhaa. (Siellä Caprilla on nyt varmaan paljon helpompi hengittääkin, vaikka luoti oli vahingoittanut pahasti keuhkojasi.) Onneksi pääsit pian maakuntalehtiin ja aloit julkaista novelleja ja matkakertomuksia, Sinustahan tuli oikein huikea sankarityyppi, silloisen Venäjän valtaeliitin kauhuksi. Ja ihan vasta hiljakkoin kuulin Gallén-Kallelalta koko stoorin siitä, miten pääsit Suomeen ja oleskelit Eliel Saarisen piirtämässä Hvitträskissä. Sitten A. G.-K. vei Sinut kerran Kansallisteatteriin, mutta vahtimestari tuli kuulemma ilmoittamaan, että pääovella odottaa poliisipartio pidätysmääräyksen kanssa. Hän oli myös soittanut takaovelle vossikan, jolla lähditte kohti Hämettä ja Matkun Kojon kartanoa. Myös ystäväni Alpo Sailo, Sakari Pälsi ja Bertel Gripenberg ovat selostaneet tarkkaan sen, miten pääsit pujahtamaan laivalla Ruotsiin. Kun ihmettelin heille, että mikseivät Suomen viranomaiset muka havainneet Sinun ja vaimosi Marian oleskelua täällä, herrat nauroivat ja kunnioittivat viranomaisia entistäkin enemmän. Kyllähän se tiedettiinkin, että monen kuukauden ajan te ajelitte reellä pitkin kyliä ja ihailitte ihanaa kevättä Äiti-Venäjän läntisessä kolkassa. Bertelkin sanoi, että viranomaiset olivat suorastaan iloisia, kun te lähditte Ruotsiin. Hän kuulemma kustansi teille oikein luksusvierailun Tukholmassa, syötti, käytti Skansenilla ja ohjasit teidät Berliiniin lähtevään junaan, sillä hänhän oli silloin itsekin lähdössä Wiesbadeniin, teidän kaikkien onneksi: Ex intimo corde vobis gratulor, siis sydämellinen onnitteluni teille. Olet kovasti saanut aikaan uusia kirjoja, onnittelut niistäkin. Keväinen tervehdys Sinulle, vaimollesi Maria Andrefevalle ja pojallesi Zinovi Peshkoville, Tuus Jaakko. In fidem: Jaakko. JAAKKO NURMESNIEMI Lempäälän kansalliset seniorit ry Kun aikanaan saavuttiin äänestyspaikalle, niin kyytivieras sanoi ensimmäiselle vastaantulijallekin ”kuuskytkuus, kuuskytkuus...” Vielä vaalivirkailijallekin hän hoki samaa lukua ja aina äänestyskoppiin mennessäänkin kuului hänen höpöttämä numero. Kun velvollisuutensa täyttänyt äänestäjä ja Jussi lähtivät jo äänestyspaikalta pois, niin Jussi tarkasti vaaliluettelosta, että oliko hänen hokemansa luku joku ehdokkaista. Niinhän se oli, vasemman laidan tunnettu paikallispolitikko, joten Ilopilleri vuotta ennen kuin Maalaisliitosta tuli Keskustapuolue. Innokkaana maalaisliittolaisena kollegani Jussi oli Keuruulla järjestelemässä silloisen kirkonkylän kuljetuksia ja itsekin haki kyytiä tarvitsevia kuplavolkkarillaan äänestyspaikalle. Kyytipyyntöjä tuli sunnuntain äänestyspäivän aamupuolella ”Jussin palveluun” tasaiseen tahtiin, mutta iltapäivä oli jo rauhallisempaa. Kuitenkin Jussin puhelin pärähti vielä illansuussa ja vanhemman puoleinen naisääni kyseli, vieläkö 25 TARINAT ..tänää maikka puhu meil kukist ja mehiläisist.. ja mitä siit tulee, ku äiti ja isä on simmottis yhres vaik sänkys.. tämä ehdokas oli osannut tai hänen tukiryhmänsä oli osunut oikean elävään mainokseen. Takaisin kotiovelleen saatettu ja ilmaisen kyydin saanut kiitti vielä Jussia kyydistä ja toivotti kaikkea hyvää maalaisliittolaiselle kyytimiehelleen. OSSI KURKI Muuramen kansalliset seniorit ry ..kyl mä ton jutun tiärän.. siit tulee kotimaist hunajaa.. 26 PATINA 1/2015 KUVA MATTI RAJALA KULTTUURI Ohje kulttuurijuttujen tekijöille ERILAISET TAITEELLISET teokset kuten näytel- mät, konsertit, näyttelyt, esitykset ja kirjat ovat hyviä juttuaiheita Patinan kulttuurisivuille. Keskity kulttuurijutussasi kuvailemaan omaa kokemustasi teoksesta. Esittele pääpiirteittäin näytelmän tai kirjan juonta tai näyttelyn aihepiiriä, jotta lukija voi päättää, saattaisiko se kiinnostaa häntäkin. Arvioi teoksen onnistuneisuutta ja vetävyyttä eri osa-alueiden kautta – onko esiintyjillä karismaa, valloittavatko värit, kiehtooko kieli. Ole tasapuolinen, sillä jokaisesta teoksesta luultavasti löytyy sekä jotain hyvää että jotain huonoa. Vältä liikaa mainosmaisuutta. Miellä kulttuurin kenttä laajasti. Kirjoittaa voi niin rokkarien stadionkonsertista kuin baletista, elokuvista ja luistelushow’sta. Plussaa on, jos teos on koettavissa ja nähtävissä lukijoille vielä lehden ilmestymispäivän jälkeen. Äidit ja tyttäret iskevät nauruhermoon Onko esiintyjillä karismaa, valloittavatko värit, kiehtooko kieli? Komediateatteri Arenan Kaikki äitini, kaikki tyttäreni perustuu naistenlehden lukijoiden teksteihin. Peppiä seurasi mielellään myös kirjoittajan 7-vuotias lapsenlapsi. HILKKA MÄNNYNSALO Järvenpään Kansalliset Seniorit ry JOKU VIISAS on sanonut, että nauru on suhteen paras lopetus. Mieleeni tuli tämä, kun katsoin vuoden ensimmäisenä esityksenä Komediateatteri Arenan vierailun Riihimäen teatterissa, jossa käsiteltiin äidin ja tyttären suhdetta. Kodin Kuvalehti oli pyytänyt lukijoiltaan kirjoituksia tästä ikiaikaisesta ja vaikeasta ihmissuhteesta, ja olivat saaneet niitä runsaasti. Petteri Summanen oli sitten ohjannut Miitta Sorvalia, Sanna Stellania ja Pirjo Heikkilää ja niin oli koostunut tosi hauska ja nauruhermoja kutkutteleva näytelmä Kaikki äitini, kaikki tyttäreni. Loppuunmyyty katsomo aivan ulvoi ääneen, niin herkullisesti tuo taitava kolmikko osasi eri kohtauksia esitettävään asuun pukea. Vieläkin hykerryttää, kun muistelen esitystä. Lisäesitys on 10. huhtikuuta, joten nopeimmat voivat vielä saada lipun. Jos ei onni osu kohdalle, niin voi katsoa Riihimäen teatterin Harmony sisters -näytelmän, jolla on myös kevään aikana lisäesityksiä. Ei petä sekään, ajankuvaa hyvin tehtynä. Troikka luottaa hienovaraisuuteen Aivan toisenlaisiin tunnelmiin vei Jari Tervon Troikka – kuka murhaisi Mannerheimin, joka on Sami Keski-Vähälän dramatisoima ja Kari Rentolan ohjaama näytelmä Helsingin kaupunginteatterin Pasilan Studiolle. Siinä seurataan marsalkka Mannerheimin (Carl-Kristian Rundman) junamatkaa Helsingistä Tampereelle. Katsomme kappaletta Suomen historiaa, jossa esimerkiksi tapakulttuuri nousee pintaan. Jotta päästäisiin seksuaalisuuden alueelle, kuvaan astuu tuomari Ellen Kataja (Sanna-June Hyde). Varsinainen akti esitetään kirjallisessa muodossa, joka mielestäni sopi erinomaisesti tyyliin ja oli hienovarainen tänä ylitse pursuavan sek- Loppuunmyyty katsomo aivan ulvoi ääneen, niin herkullisesti tuo taitava kolmikko osasi eri kohtauksia esitettävään asuun pukea. suaalisuuden aikakautena, kun juuri mikään ei ole enää mitään, vaan pitää repiä ja paljastaa. Paljon oli näytelmässä pieniä rooleja Nordenskiöldistä sotilaan äitiin ja oli siinä näyttelijöillä puuhamaata, kun hetkessä näyttelijät vaihtoivat vaatteita ja astuivat toisen henkilön saappaisiin. Vauhdikkaan herkkä Peppi Koskaan emme saisi kasvaa niin aikuisiksi, ettei jäisi mielelle tilaa eläytyä lapsen maailmaan tarinoidenkin muodossa. Helsingin kaupunginteatterin suuren näyttämön Peppi Pitkätossu – tervetuloa Huvikumpuun (Anna-Riikka Rajanen/Maija Koivisto) on hellyttävä tarina tästä Astrid Lindgrenin valloittavasta kirjasta, jonka keltaiset kannet varmaan moni muistaa lapsuudestaan. Peppihän on jo 70-vuotias, mutta näyttämöllä ikuinen pikku tyttö. Milko Lehdon ohjauksessa Pepistä tulee myös esiin hyvin herkempi puoli, hän ikävöi isäänsä ja osaa iloita ystävyydestä leikkitoveriensa Tommin (Petrus Kähkönen) ja Annikan (Raili Raitala) kanssa. Koreografia on vauhdikas ja lavastus herkullinen. Kaiken kaikkiaan hyvin tehtyä teatteria lapsille. Pidimme molemmat: 7-vuotias pojanpoikani ja Pepin ikäinen mummo. Taide ihastutti Valamossa LEENA TUPPURAINEN Kuopion seudun seniorit ry KUOPION SEUDUN seniorit kävivät tammikuun puo- livälissä Heinävedellä Valamon luostarin Mestarin jälki -taidenäyttelyssä. Taidenäyttely oli avattu viime syyskuussa ja runsaan kiinnostuksen vuoksi näyttelyaikaa oli jatkettu. Näyttely oli lähinnä suomalaisten mestareiden ainutlaatuinen suurnäyttely kristillisistä aiheista. Näyttelyssä oli esillä Suomen kultakauden mestarien teoksia, kuten Helene Schjerfbeckin Ylösnousemus, Maria Wiikin Madonna, Albert Edelfeltin esityö alttaritaulusta Paimenten kumarrus, Juho Rissasen triptyykki, joka kuvaa Jeesus-lapsen syntymää ja Eero Järnefeltin esityö Johanneksen kirkon alttaritaulusta Sauluksen kääntymys. Mukana oli myös Akseli Gallen-Kallelan teos Ihmiskunnan aamunkoitto sekä Venny Soldan-Brofeltin suurikokoinen, sinisävyinen öljyvärityö Jairuksen tytär. Ulkomaalaisten mestareiden taideteoksia oli 1500–1900-luvuilta, ja niissä poikkeuksellisen suuri painotus oli Maria Magdalena -aiheisilla teoksilla. Taidenäyttelyyn oli poimittu merkittävimmät teokset Suomen laajimmasta suomalaisten ja läntisten taiteilijoiden kristillisaiheisten teosten yksityiskokoelmasta. Asiantunteva opas sai esittelyllään teokset ikään kuin elämään. Mekin, jotka emme ole kovin hyviä taiteiden tuntijoita, tunsimme saavamme mielenkiintoisella tavalla aimo annoksen tietoa taiteesta. PATINA 1/2015 27 KUVA TOMMI KANTANEN KULTTUURI Loistava tähti, timantti Pohjolan karussa arjessa. Timantteja ja laupeudentyötä MAIJALIISA DIECKMANN Porvoon Kansalliset Seniorit ry AURORA KARAMZINIA voisi sanoa Suo- men kuningattareksi, niin merkittävä henkilö hän on maamme historiassa. Loistava tähti, timantti Pohjolan karussa arjessa. Aurora syntyi Stjernvallin aatelisperheeseen Suomen sodan melskeissä 1808. Hänen äitinsä Eva kuului von Willebrandtin sukuun. Isän kuoltua äiti avioitui Viipurin läänin maaherran Carl Johan Walleenin kanssa. Myöhemmin valtakunnan korkeimmaksi oikeusviranomaiseksi ylennyt prokuraattori Walleen oli puolisonsa lapsille mitä parhain isähahmo ja Auroran pyrkimysten tukija ja ymmärtäjä. Raija Orasen Aurorasta kertova tiilikiven paksuinen opus on yhtä huolellista työtä kuin hänen Kekkos-kirjansa. Niidenkin asiantuntemus ja laaja tietämys sai lukijan hämmästymään. Oranen osaa sekä etsiä tiedot että asettaa ne kirjoissaan kiehtovasti esille. Oranen piirtää Aurora-kirjassa tarkan kuvan autonomisen Suomen elämästä lähes vuosisadan ajalta. Isäpappa Walleen johdatti puolisonsa tyttäret ylpeänä Helsingin ja Pietarin seurapiireihin ja keisariperheen tuttavuuteen. Auroraa kannatti esitellä, sillä ainakin Wikipedian kuvan mukaan hän oli nuorena neitona häkellyttävän kaunis. Pukujen ja korujen suhteen ei pihtailtu, eikä Espoosta hankitun Träskändan kartanon kunnostustöissä säästelty. Myöhemmin kartano paloi, mutta Espoon Emma-museossa näin tämän loistokkaan kartanomiljöön pienoismallin. Kävijän sopi ihastella sitä yhtä lailla kuin Auroran pukuja. Aurorasta tuli keisarinnan hovineiti. Hän kolusi Euroopan trendikkäimmät kaupungit, kylpylät ja tanssiaiset. Avioliitoissa hänellä oli epäonnea, sillä sen ajan miehistä monet pelasivat omaisuutensa ja joivat itsensä hengiltä. Tai etsivät elämän tarkoitusta morfiinista. Rahallisesti merkittävin oli liitto Paul Demidovin kanssa. Tämä upporikas kaivosten omistaja oli vihkihetkellä niin surkeassa kunnossa, että tarvittiin neljä raavasta miestä kantamaan hänet alttarin eteen. Mutta aamen sanottiin, ja jalokivi- ja timanttimiljardeista riitti Auroran eliniäksi varoja niin sukulaisten elättämiseen kuin laupeudentyöhön aina Diakonissalaitosta myöten. Paul Demidov ei kauan elänyt, ja Aurora oli 32-vuotiaana taas kerran leski ja isänsä nimen, rikkaudet ja itsetuhoisen elämäntavan perineen Paulin yksinhuoltajaäiti. Demidovin jälkeen tuli vielä Andrè Karamzin, jota Aurora rakasti palavasti. Andrè ei juonut itseään hengiltä vaan kaatui Krimin sodassa. Lapsia Auroran ympärillä pyöri oman Paulin lisäksi varsin paljon. Rakastetuin oli sisarentytär Marie, josta tuli Constantin Lindertin puoliso ja Kytäjän kartanon paras lypsäjä. Marieta sanotaan Suomen ensimmäiseksi naisasianaiseksi. Hänen tuhokseen koitui morfiinin sijasta kloroformi, mutta Kytäjän ja sen hurmaavan emännän maine jäi elämään. Aurorakin vanheni. Loppuun asti hän pukeutui mustaan samettiin, jota vasten Demidovin timantit ja helminauhat erottuivat herkullisesti. Hän ruokki nälkäiset, vaatetti köyhät, perusti koulut ja sairastuvat niin täällä kuin Venäjällä aina Siperian kaivoksilleen asti. Suomen asioita hoiti tympeä mies nimeltä Bobrikoff, mutta hänestä huolimatta suurmiehet Snellman, Lönnrot, Runeberg ja Topelius taistelivat Suomelle kansallisen kulttuurin. Hakasalmen huvila myytiin Helsingin kaupungille, mutta emännällä oli siinä elinikäinen asumisoikeus. Lähellä oli lempilapsi Diakonissalaitos. Myös kotona elettiin kristillisesti. Pidettiin rukoushetkiä kuin Buddenbrookien talossa ikään. Yhden sellaisen jälkeen Aurora Karamzin nukahti ikiuneen. Vuosi oli 1902. Raija Oranen Aurora Teos 2014 Humiseva harju liikuttaa Hämeenlinnassa Kaunis, surumielisen liikuttava – mutta pikkuisen pitkäveteinen – jäi päällimmäiseksi vaikutelmaksi Hämeenlinnan Teatterin Humisevasta harjusta. KERTTU LOUKOJÄRVI Hämeenlinnan Kansalliset Seniorit ry EMILY BRONTËN klassikkoon perustu- van näytelmän on dramatisoinut Lilja Fischer ja ohjannut Maiju Sallas. Kaunis musiikki, satumainen lavastus ja utumaiset tanssit tekevät näytelmästä viehättävän aikuisten sadun, tutun kertomuksen ryydittäjinä. Liisa Peltonen kaksoisroolissaan Cathy-Catherinena on aivan omaa luokkaansa, loistavasti tehty roolityö, joka pitää koko esityksen kasassa. Tunteet, rakkaus, luopuminen, juuri Humisevan harjun olennaiset tekijät saa Peltonen elämään liikuttavasti, jopa kyyneleitä nostattavasti. Myös Johanna Reilinin Nelly-taloudenhoitaja on vahva suoritus läpi näytelmän. Lapsi-Cathya esittävä MaijuRiina Huttunen tanssii läpi näytelmän utuisen satumaisena aaveena kooten yli sukupolvien olevia henkilöhahmoja jatkumoksi. Sen sijaan miesroolit jäävät vähän epämääräisiksi, jopa Heathcliffin esittäjä Jerry Mikkelinen. Näytelmässähän on henkilöillä eri rooleja – lapsena, nuorena, aikuisena. Siksi itse kirja on tunnettava, jotta pysyisi kertomuksessa mukana ja tietäisi kuka kukakin on – isä – poika – äiti – tytär. Suuri rakkaus jatkuu sukupolvesta toiseen. Kauniisti toteutettu aikuisten satu. Musiikkinäytelmä Musiikki George de Godzinsky, Sami Varvio Ohjaus ja sovitus Heli Pitkänen Esitykset 2015 Ennakko ke 24.6. klo 18.30 la 18.7. klo 15.00 Ensi-ilta pe 26.6. klo 18.30 su 19.7. klo 15.00 su 28.6. klo 15.00 ke 29.7. klo 18.30 ke 1.7. klo 18.30 to 30.7. klo 18.30 su 5.7. klo 15.00 la 1.8. klo 15.00 ke 8.7. klo 18.30 su 2.8. klo 15.00 to 9.7. klo 18.30 ke 5.8. klo 18.30 su 12.7. klo 15.00 to 6.8. klo 18.30 to 16.7. klo 18.30 la 8.8. klo 15.00 Nokian Kesäteatteri 2015 LIPUT: 20/18/10 eur Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi 28 PATINA 1/2015 Eläkkeensaajan asumistuen ehdot yksinkertaistuivat ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUEN lainsää- däntö ja ehdot yksinkertaistuivat vuodenvaihteessa. Taustalla ovat myös yleisen asumistuen säännösten muutokset. Muutokset yksinkertaistivat molempien tukien myöntämistä ja niiden hakemista Kelasta. Eläkkeensaajan asumistuesta poistui nykyinen ikäraja 65 vuotta. Tuki sidotaan eläkkeen saamiseen: jos olet pienituloinen eläkeläinen ja saat vanhuuseläkettä, takuueläkettä, perhe-eläkettä tai täyttä työkyvyttömyyseläkettä, voit hakea Kelasta eläkkeensaajan asumistukea. – Kuten lainsäädännössä aina, poikkeuksiakin on. Tietyissä tilanteissa eläkeläinen voi edelleen kuulua yleisen asumistuen piiriin, toteaa suunnittelija Katri Sillanpää Kelasta. – Jos saat pelkästään esimerkiksi osaaika- tai osatyökyvyttömyyseläkettä, voit hakea yleistä asumistukea. Kuulut yleisen asumistuen piiriin myös, jos asut sellaisen henkilön kanssa, joka on oikeutettu yleiseen asumistukeen. Jos kuitenkin asut yksin tai puolisosi kanssa ja saat eläkkeensaajan asumistukeen oikeuttavaa eläkettä, kuulut aina eläkkeensaajan Margit Sasi, turvallisuusasiantuntija: Tunnetko olosi kotona turvalliseksi? telijoista ja sattumuksista. Eihän minulle voi tällaista tapahtua, ihmiSeinäjoen kansalliset seniorit ry set ajattelevat. – Kuitenkin aina voi sattua jotaSEINÄJOEN YHDISTYKSEN kuukausitapahtumassa oli teema-aiheena ko- kin, mihin tosiasiaan pitää ennakdin turvallisuus. Alustajaksi saatiin koon varautua, Margit totesi. Lintyöuransa turvallisuusalalla tehnyt tukodossa emme enää asu. Pelätä ei Margit Sasi. tarvitse, jos asiat mietitään ja varNykyinen teknologia on kasvatmistetaan etukäteen. Margit Sasi kehottaa tekemään tanut vaatimuksia. Ikä-ihmisille se tuottaa toisaalta helpotusta, toisaal- yhdessä läheistensä kanssa kotona tarkistuskierroksen, jossa erilaiset ta taas lisää haasteita. vaaranpaikat todetaan ja korjataan. – Elämme sähkön varassa, Sa– Onko valaistus kunnossa, lusi totesi. Jo muutaman tunnin katkokkot lyönnissä, kynnykset tarpeekset voivat aiheuttaa yksin kotonaan si matalia ikäihmisen kulkea ja maasuville vanhuksille yllättäviä ontot suorassa. Onko kylpyhuoneessa liukastumisvaara, entä liesissä autogelmia, jos auttavia käsiä ei lähellä ole. Tänä talvena tykkylumen pai- maattinen katkaisu? Missä on sähno on katkonut sähköjä useilla seukön pääkatkaisin ja onko hätänuduilla. mero 112 kirjattu näkyville? Sasi luEnsimmäisenä tulee aina mieettelee. Hätätilanne salpaa helposleen lämmitys. Useiden tuntien kat- ti ajattelun. Etelä-Pohjanmaan piirin pukos näillä pakkasilla viilentää nopeasti asumukset ja pitää keittoliedet heenjohtajana Margit Sasi peräänkylminä. Takkaakaan ei kaikilla ole kuulutti seniorien keskinäistä sosipolttopuista puhumattakaan. aalisuutta. Jäseniä piirissä on kolEnnalta arvaamattomia ongelmia misen tuhatta. tulee esimerkiksi vedensaannissa, – Keskinäinen yhteydenpito likoska senkin juoksuttamiseen tarvi- sää turvallisuuden tunnetta, hän vataan sähköä. kuutti. Raja-aitojakin pitäisi ikäänVastuuhenkilöt joutuvat tositityessä madaltaa, jotta niistä päälanteissa äkkiä päättämään, ketä au- see yli. Seinäjoen yhdistyksen puheentetaan, mihin mennään ja mihin ei ehditä apuun ainakaan pikakomen- johtaja Terttu Moinio kutsui senionolla. reja tervetulleiksi laskiaisena LapuYleensä viranomaiset eivät silloin an Vanhaan Karhunmäkeen, jossa kiitosta saa, koska resurssit ovat kat- kuuden yhdistyksen jäsenet perinkostilanteissa rajattuja. teisesti kokoontuvat yhteiselle sosi– Turva-asiat kuuluvat kaikilaaliselle laskiaislounaalle. le, naapureille, omaisille, ystäville ja luottamushenkilöille, kokenut asiantuntija korostaa. Vastuuta on jaettava. MATTI LATVALA Muille sattuu, ei minulle Miltei päivittäin lehdissä on uutisia asuntomurroista, ikäihmisten huijaamisista, epämääräisistä kaupus- – Jakakaa turvallisuutta toisillenne, Margit Sasi kehottaa. KUVA MATTI LATVALA Ennakolta varautuminen, vastuun kantaminen ja keskinäinen yhteydenpito ovat ohjenuoria kodin turvallisuuden takaamiseen. 29 PATINA 1/2015 kossa esimerkiksi kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea. – Muuten eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteet pysyvät entisellään. Esimerkiksi omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen samoin kuin ennenkin, Sillanpää toteaa. Eläkkeensaajan asumistukea koskeva lainmuutos tuli voimaan 1.1.2015. Muutokset otetaan huomioon tuen seuraavassa määräaikaistarkistuksessa tai muussa tarkistuksessa vuosien 2015–2016 aikana. Näin valitset valaisimeen oikean lampun KUVAT MARKKU SALMINEN asumistuen piiriin. Uudistuksen yhteydessä valintaoikeus eläkkeensaajan asumistuen ja yleisen asumistuen välillä poistui. Aiemmin joissain tilanteissa eläkeläinen saattoi valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Jat- Lamppukaupassa voi sormi mennä suuhun monien teknisten yksityiskohtien viidakossa. Katso tästä tärkeimmät lampun valintaan vaikuttavat tekijät. MARKKU SALMINEN KOTITALOUDEN LAMPPUJA on kol- mea päätyyppiä, led-, loiste- ja halogeenilamppuja. Energiansäästölamput ovat loistelamppuja. Viimeisiä hehkulamppuja saattaa vielä jostain kaupasta löytyä. Lamppuja valmistetaan tehon, muodon, koon, kannan ja eräiden muiden ominaisuuksien osalta lukuisia eri malleja. Lampun ominaisuudet selviävät pakkauksen merkinnöistä, ne kannattaa tutkia huolellisesti ennen ostopäätöstä. Led-lamput ovat valon tuoton osalta erityisen energiatehokkaita. Ne ovat myös pitkäikäisiä ja syttyvät nopeasti. Vakiomallit eivät sovellu himmenninkäyttöön ja niiden käyttöympäristön lämpötilan osalta on rajoituksia. Led-lamput sisältävät runsaasti sähköteknisiä komponentteja, mikä osaltaan vaikuttaa niiden hintaan. Energiansäästölamput ovat myös energiatehokkaita, mutta eivät aivan led-lamppujen veroisia. Niiden kestoikä on varsin pitkä, mutta yleensä lyhyempi kuin led-lampuilla. Halogeenilamput ovat periaatteessa parannettuja hehkulamppuja. Energiatehokkuudeltaan ne ovat led- ja energiansäästölamppuja huonompia. Halogeenilamppujen polttoaika on yleensä noin 2000 tuntia, siihen verrattuna led- ja energiansäästölamput kestävät moninkertaisen ajan. Halogeenilamput syttyvät nopeasti ja soveltuvat kaikkiin asuinympäristön lämpötiloihin sekä himmentimien yhteyteen. Kannasta kertoo lyhyt tunnus Valaisimeen on usein merkitty lampun sallittu enimmäisteho, esimer- kiksi 60 W. Hehkulamppujen aikakaudella se tarkoitti, että valaisimessa voi käyttää enintään 60 W:n hehkulamppua, jonka valon tuotto oli noin 700 lm. Tähän valaisimeen saa nykyään esimerkiksi 11 W:n led-lampun, jonka valon tuotto on noin 1050 lm. Hehkulamppuun verrattuna valon tuotto nousee 50 prosenttia ja sähkön kulutus putoaa noin 80 prosenttia. Lampun kannan tyyppi on merkitty pakkaukseen lyhyellä tunnuksella, kuten esimerkiksi E14, G23, G5 tai GU10. Jos vanhan lampun kannan tunnus ei ole selvillä, voi ottaa lampun mukaan kauppaan malliksi. Pakkauksessa ilmoitetaan myös lampun päämitat, mahdollinen soveltuvuus himmenninkäyttöön sekä käyttöympäristön lämpötilarajat. Ympäri säteilevä lamppu lähettää tasaisesti valoa kaikkiin suuntiin, kuten aurinko. Vain kannan suunnassa on vähäinen katvealue. Kohdelamppu taas on valmistettu siten, että se säteilee valoa kartiomaiseen valokeilaan, jonka kärkikulmaa nimitetään usein valaisukulmaksi. Sen asteluku on merkitty pakkaukseen. Lumen-arvo kuvaa valovirtaa Valovirta on lampun tuottaman valon kokonaismäärä. Sen yksikkö on lumen ja lyhenne lm. Parhaiten lumen-arvo soveltuu ympäri säteilevien lamppujen arviointiin ja vertailuun. Uutta lamppua valittaessa kannattaa muistaa, että pitkäikäisten led- ja energiansäästölamppujen valovirta heikkenee hieman iän myötä. Valovoima on lukema, jota käytetään yleensä kohdelampun valontuoton vertailuarvona. Sen yksik- kö on kandela ja lyhenne cd. Jos halutaan vertailla saman lumenmäärän tuottavia, mutta valaisukulmaltaan erilaisia kohdelamppuja keskenään, pelkkä lumen-arvo ei anna riittävää tietoa. Mitä suppeampaan valaisukulmaan sama lumenmäärä ohjataan, sen kirkkaampi valaistus on kohteessa. Kandela-arvossa tämä seikka tulee huomioiduksi. Värintoistokyky kertoo, kuinka luonnollisina ympäristön värit toistuvat lampun valossa. Asia ilmaistaan värintoistoindeksillä Ra tai CRI. Parhaimmillaan ja enimmillään indeksi voi olla 100. Useimpien markkinoilla olevien lamppujen värintoistoindeksi on välillä 80 - 100. Tällainen valo koetaan yleensä riittävän luonnolliseksi. Tämän energiansäästölampun kannan sisällä on 27 pientä elektroniikan komponenttia. Polttoikä on käyttöiän keskiarvo Lampun energiatehokkuus ilmoitetaan pakkauksen energiamerkintä-asteikolla. Vasemmassa laidassa ylimpänä on paras luokka A++, seuraavana A+, sitten tulevat aakkosjärjestyksessä A, B, C, D ja alimpana E, joka on siis huonoin luokka. Oikeassa laidassa musta nuoli osoittaa kyseisen lampun energialuokkaa asteikolla (A+). Lampun polttoikä kertoo kyseisen mallin käyttöiän keskiarvon, yleensä tunteina. Keskiarvo tarkoittaa, että osa tuotantoerän lampuista voi olla pitkäikäisempiä ja osa lyhytikäisempiä. Sytytyskertojen määrä kertoo, kuinka monta sytytyskertaa lamppu kestää keskimäärin. Syttymisaika (syttymisnopeus) taas kertoo, missä ajassa lampun valovirta saavuttaa tietyn prosenttimäärän maksimiarvostaan. Värilämpötila (kelvin-lukema) kertoo valon värisävyn, mikä ilmoitetaan kelvin-asteina, lyhenne K. Lukeman kasvaessa valon sävy muuttuu kylmempään suuntaan. Esimerkiksi lukemat 2500 – 3000 K tarkoittavat lämmintä valkoista valoa, jossa on mukana hieman keltaisia sävyjä. Lukema 4000 K tarkoittaa kylmää valkoista valoa. Joissain pakkauksissa valon värisävy ilmoitetaan myös tekstimuodossa. Lampun energiatehokkuus on merkitty pakkaukseen. Paras luokka on A++. Pakkausmerkintöjä taulukkomuodossa, lisäksi osa tärkeistä tiedoista on pakkauksen muissa osissa. FAKTA Tarkista enimmäisteho ja kannan malli Lamppuostoksille lähdettäessä on tiedettävä valaisimen ja käyttöpaikan vaatimukset, kuten - lampun kanta ja enimmäismitat - ympäri säteilevä lamppu vai kohdelamppu - himmenninkäyttö - käyttö pakkasessa tai saunassa - valaisimeen merkitty lampun enimmäisteho - haluttu lumen-määrä. KYSYMYSTÄ 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kukakanadalainenlaulajaesiintyi Linnanmäellävuonna1959? Minkämaidenrajallasijaitsee AlppienkorkeinvuoriMontBlanc? MikäonAfrikansuurinjärvi? Mikäonvirtausmäärältäänmaailmansuurinjoki? MikäpohjoismainenyhtyevoittiEurovisionlaulukilpailunvuonna2006? MikäonpisimpäänSuomessa yhtäjaksoisestiesitettyvisailuohjelma? 7. Kukanäyttelijäaloittiuransa MikkoNiskasenohjaamassa elokuvassaPojat? 8. MitäSM-liiganseuraaLasse OksanenedustikokokiekkouransaajanSuomessapelatessaan? 9. Mikäperinteinenurheilutapahtumammejärjestettiinensimmäisenkerrankesäkuussa1949? 10. Kukatunnettusuomalainenon voittanutSM-kultaasekäkäsipallossaettävesipallossa? PaulAnka ItaliajaRanska Viktorianjärvi Amazon Lordi Tuplavaikuitti(1958–1988) Vesa-MattiLoiri TampereenIlves Jukolanviesti Vesa-MattiLoiri 10 PATINA 1/2015 VAPAALLA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 30 Ristikko 1/2015 PALLOILI HARMAA? LAPIN POIKA ENTTEN TENTTEN... POIKIA VUORISTO MEKKO RAHKAMO ETTÄ www.ristikkotuuli.fi PYHÄ HÄRKÄ KUKIN ENT. PÄÄK. TESTI VINTIÖ NYT MENI PINNA HANKKIA KERRAN KAUNEIN SEIS KYBELEEN RAKASTAMA MAKEITA O´NEAL VORO -SUOMI LASKEUTUU ELIKOT KERÄTÄÄN AHMA NUKUTTAA KOKEEN OSA PEDOLLA NÄKYVIÄ LOUSTE NÄPPÄIN TÄK- HEL- MIEKEJÄ LEN H I Ä HEITETTY KAHTIA JAETTU RETKELLE AUTOKAUPPA KOULUISTA MITTARISSA - JOSKUS KIELI OSA PÖYTYÄÄ NEGROOSI WILLIAM JESSE OLI MINISTERI TUULI VERKKOKAUPPAKONSERNI PYYDETTYJÄ SAMANLAINEN VUOKRAA “FILMITÄHTI” LELLEJÄ HANKALA KIISLUIHU TOJA PANKKI LEVITE YOSHIKON SUKUA PÖNTTÖJÄ PUHIN KAVERI VAAREJA TÄLLIT SIIRTÄÄ LUNTA 6+6 MAAVÄRI ODIN SODANJUMALA Saimmeedelliseenristikkoon32ratkaisua.KirjapalkinnonsaiarvonnassaAnna-LiisaPohjonenHelsingistä.Onneksiolkoon! Tämänkertaisenristikonpalautusaikapäättyy24.3.2015.Ratkojienkeskenarvotaanravitsemus-jakeittokirjaSyömuistaaksesi. Ratkaisutlähetetäänosoitteeseen:Kansallinensenioriliittory,Kansakoulukatu5A6,00100Helsinki Ajatuksia Patinasta: Lähettäjä Lähiosoite Postitoimipaikkaja-numero Voitantaapalautettamyössähkö[email protected] PATINA 1/2015 ..mitenkäs minä munasin.. kerroin vain mitä mieltä minä asiasta olen.. Ilopilleri VAPAALLA Oikaisu PATINAN VIIME numerossa ..voi hyvä veli ja puoluetoveri.. ei sinun omalla mielipiteellä ole mitään merkitystä.. tärkeintä on luoda äänestäjille mielikuva miehestä, joka on juuri heidän tarpeet täyttävä ja sitä kautta tuo sinulle ja ennen kaikkea puolueelle mahdollisimman suuren äänimäärän.. ethän töpeksi toiste.. 6/2014 sivulla 16 olleiden minirunojen kirjoittajan nimi oli väärin. Kirjoittaja on Raimo Berkan, ei Bergan. Seuraava Patina ilmestyy 9. huhtikuuta. Teemana on turvallisuus. Aineistopäivä on 24. maaliskuuta. 31 Ristikon 6/2014 ratkaisu A M O S S A L A M A I A S E M A T S O T A A P U L U T N E N U O S K A T T S A S I O R A A T A K O L A O U T O E R K N A L L I T S I K A R O A K A I T T A I A T L L OO S A U R I N K O L E A T R I M K U R A T U R O S A O O H A T A L T A I R A L A S O K M S U MM A U N E T A L A M A A L U I S U S E H T OO T M A S U T U U T E L I A S L I A T A S A S A K A T S A T O A P U A T U S K I I N O N A I T R V O A N T T U A A A N A L I A S M A R I K E K MU E M A T I L U M A T A T R G I N G A S I A S T M A A P U L E K A R S I E T A O T M M A A M E R U N A K S A M A O K I K K A T E L T A L M E L O A T E V A T E N T R I P A O A N R I T I R E K A E S O S T S S E E K I T S A S A N I T R A I K E N E K A A T A A T A P I O TILAUSMATKAT OY A S H A A A A A A R N I I S H A I A S T N A A R K A U S T N I I I R T A A T A A K U M A R I I N T I E N S I H E A L R R A I J I OO N T I T I E T N E O L T U S U U R N A U R S A K A A S U T A S I I L A I T A N U T A K A O T A A H T F A A T A S A I T A T K I A K S A K U N T O O S A T I L L A O MU A H R K I A T S K K I I S H A A T K K K U U U M E K A O T R I M E A L N O A N R I T O S I N T O S I T U T I T S O T A T A A I K A A S A T Venäjän, Karjalan ja Montenegron matkojen erikoismatkatoimisto Runsas viini kruunaa pihvin ja taikakastikkeen Porta dos Cavaleiros 2011. 6,48 €/0,375 l TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA Turun kansalliset seniorit ry TÄMÄ PORTUGALILAINEN viini oli il- mestynyt uutuutena Alkon hyllyille viime marraskuussa. Kyseessä on erikoiserä, jota tulee myyntiin vain pieni määrä. Viiniä tekee Caves São João Dãon alueelta Pohjois-Portugalissa. Rypäleinä on käytetty tavallisia portviiniin tarvittavia rypäleitä kuten Touriga Nacionalia, Tinta Rorizia ja Alfrocheiroa. Alko määrittelee viinin täyteläiseksi, tanniiniseksi, tumman kirsikkaiseksi, luumuiseksi, kypsän karpaloiseksi, yrttiseksi ja runsaaksi. Alkoholia viinissä on 13,5 prosenttia ja happoja normaalit 5,9 g/l. Uutosluvuksi on annettu 31,g/l mikä on jo hiukan yli ns. pureskeltavuuden rajan (30 g/l) eli viini on todella runsas ja antaa suuntäyteisen tuntuman. Dãon alueen parhaimmat rypäleet kasvavat 150–450 metrin korkeudella. Tämä aiheuttaa sen, että päivälämpötilat ovat korkeita, mutta yölämpötilat viileitä. Tämä katsotaan eduksi, jotta rypäleiden aromit ja varsinkin happopitoisuus pysyy korkeana. Viinitalo Caves São João on perustettu vuonna 1920, mutta laajeni huomattavasti vuonna 1971, kun siihen liitettiin 37 hehtaarin suuruinen Quinta do Poco do Lobo -niminen tarha. Tilan vuosituotanto on noin 800 000 pulloa viiniä. Vaimoni juhlisti uutta viiniä valmistamalla pyynnöstäni taas kunnon pihvin. Lihana oli naudan ulkofilettä, joka oli takuumureaa. Pimu (vaimoni) paistoi pihvit kuumalla pannulla noin 3 minuuttia per puoli ja kääri ne sitten folioon kypsymään uunin lämmössä (250 astetta) 10 minuuttia. Lisukkeiksi juuresvuokaa, keitettyjä perunoita ja sitä ihmeen taikakastiketta, josta en ole vielä päässyt kunnolla selville. Ainakin paistoliemeen lisätään pihvifondia, runsaasti kermaa, punaviiniä, Maizenaa, Dijon-sinappia ja mustaherukkahilloa. Minun piti pistää oma puumerkkini soosiin ja heitin sekaan tilkan Alkon Hehkuviiniä, mikä mielestäni antoi sille mukavan jouluisen maun. Kastikkeesta tuli hiukan tylsän harmaan värinen, mutta maku oli loistava. PIETARIN MATKAT 03. - 06.04. Pääsiäinen 325€ KYLPYLÄMATKAT 08.-14.03. TALLINNA Viimsi Spa 465€ 03.-09.05. PÄRNU Tervise Paradiis 530€ 17.-24.05. PÄRNU Tervis 595€ RISTEILYT VENÄJÄLLÄ Kesän aloitus Adrianmerellä... PATIKOINTIMATKOJA KREETALLE! 15. - 19.06. Pietari-Valamo-Kizi-Pietari 595€ 29.03. ja 19.04. Kukkaloistoa, yrttejä ja 02.05.-20.06. ja 02.09.-16.10. kokkausta 19. - 24.08. Pietari-Valamo-Kizi-Petroskoi 695€ joka viikko lähdöt KE ja LA! Hinta: alk. 505€/vko, 730€/2 vkoa 12.04. Patikointia kulttuurin alkulähteillä JOOGAMATKA 23. - 30.05. 895€ KESÄLLÄ KARJALAAN! 21. - 30.08. Pietari-Moskova -risteily *5 päivää risteillen, 2 päivää Moskovassa!* unohtumaton risteily/kaupunkiloma! TILAUSMATKAT OY puh. 017 26 333 23 [email protected] puh. 08 713 370 www.tilausmatkat.info KUVAT PENA ARVELA MONTENEGRO 32 PATINA 1/2015 E-kirjan kokeilu yllätti positiivisesti Armi Westin tykkäsi kokemuksistaan kirjaston e-kirjojen lainaajana. Matkalukemiset eivät paljoa painaneet. MINULLA, KUTEN ehkä muillakin senio- reilla, on ollut mielikuva, ettei paperikirjaa korvaa mikään – ei ainakaan e-kirja. Kirjan omistamisen olen kyllä jo aikaa sitten korvannut hyvin toimivalla kirjastopalvelulla. Erityisen mieltynyt olen ollut pääkaupunkiseudun sähköiseen Helmet-palveluun. En ole aikoihin seisonut hyllyjen ääressä, vaan etsin kirjat internetin kaut- ta, varaan ja käyn noutamassa hyllystä omalta nimetyltä paikaltani, kun olen saanut ilmoituksen kirjan saapumisesta. Olin vuoden vaihteessa lähdössä normaalia pidemmälle matkalle, EteläAfrikkaan kolmeksi viikoksi, ja mietin, montako kirjaa tarvitsen ja mahtuvatko ne laukkukiintiööni. Päätin kokeilla kirjaston e-kirjaa ja olen siitä kokemuksineni kovin innostunut. Perustan luominen omalle koneelle (tabletti tai muu tietokone siihen tarvitaan, ja internet-yhteys) oli helppoa, ta- pahtui nopeasti ja toimi Helmet-palvelun kirjallisten ohjeiden mukaan. Jos joku nyt heti innostuu kokeilemaan, niin kokemukseni on Ellibs-palvelusta (Helmetistä löytyy myös Overdrive). E-kirjoja voi selata ja ladata omalle koneelleen. Laina-aika on 14 vrk, jonka jälkeen kirja automaattisesti palautuu kirjastoon muiden käytettäväksi. Lukukokemus oli positiivinen siksikin, että tekstikokoa voi vaihtaa suuremmaksi tai pienemmäksi omien tarpeiden mukaan. Jos kirja jäi kesken, saatoin sieltä kaukaakin tehdä varauksen, saada ilmoi- tuksen kirjan vapauduttua ja ’imaista’ sen (ei kestänyt kauan) takaisin luettavakseni. Eipä tarvitse enää kantaa paksuja kirjoja matkoille tai kesämökille! Ilokseni huomasin, että Etelä-Afrikassa on erinomaiset ilmaiset WiFi-palvelut. Siellä on meneillään iso projekti, jonka teemana on ’Se, mitä kullan kaivuu oli Etelä-Afrikalle menneessä ajassa, sitä merkitsee internet meille tulevaisuudessa’. ARMI WESTIN Matinkylän Seniorit ry Oivallukset kiteytyivät kansien väliin Joukko senioreita sai esittää ajatuksiaan onnellisuudesta ja elämänfilosofiasta yhteisötaiteilija Meiju Niskalan projektissa. Tuloksena syntyi Hyvän Elämän kirja. HELENA LEINONEN Munkkiniemen Kansalliset Seniorit ry Toisen kosketus antaa lohtua Tässä muutamia oivalluksia pohdittavaksi ja vapaasti käyttöönotettaviksi. OLE AVOIN asioille. Tuota myönteisiä kokemuksia niin ystäville kuin tuntemattomillekin. Suostu näkemään asioiden positiivinen puoli. Päästä irti. Kiitä. Näillä sanoilla alkaa pieni punainen teos Hyvän Elämän kirja, jonka on koostanut yhteisötaiteilija Meiju Niskala. Meiju kokosi keväällä 2013 satunnaisen joukon eri puolilta pääkaupunkiseutua asuvia senioreita, joiden kanssa käytiin keskustelua elämänkokemuksista, maailmaan tilanteesta ja siitä, mitä ihmiset juuri nyt kipeimmin tarvitsisivat taloudellisen epävakauden, terrorismin, maapallon ongelmien sekä henkisen huonovointisuuden keskellä. Minulla oli ilo olla mukana tässä Meiju Niskalan projektissa yhdessä 24 muun seniorin kanssa. Esitimme Taiteiden yön tapahtumassa Soutustadionilla Meijun johdolla näitä ajatuksiamme hyvästä elämästä, onnellisuudesta kuin myös elämämme kokemuksista, toiveista, haaveista ja niin edelleen. Ajatuksiamme onnellisuudesta kuin myös hyvän elämän tuntemuksista ovat kirjattuna tähän pieneen ”Minä pyrin järjestämään elämäni sillä tavalla, ettei omaisuuteni muodostuisi kuormaksi seuraaville. Valokuvista olen jo luopunut, osan antanut lapsilleni ja osan heittänyt roskiin. Tärkeimmät niistä on talletettu sydämeen. Koruille, kirjoille ja joillekin huonekaluille haluaisin vielä löytää uuden kodin.” ”Mielestäni meillä on niin kauan, kuin vo hyvä elämä siitä omilla ehdoill imme nauttia siirrytään vaiheeseeamme. Kun toiset päättävät el n, jossa ei se ole enää hyväämästämme, ä elämää.” ”Haluaisin opettaa kaiken sen, ”Surua hoidin lehdestä lukemallani minkä osaan myös muille. neuvolla; asettelin kengät keskelle Kannattaa leipoa kavereille eteisen lattiaa, jotta kompastuisin herkkua ja muistaa sanoa niihin vahingossa. Silloin surun ”Olkaa hyvä”. Nykyään kaik ill a kirjaan, ajatuksia ja oivalluksia, joton omat huoneet, joissa ollaa tunteen pääsisi yllättämään nauru.” n er is ty ka kannattaa laittaa kiertoon. ks is sä, syödään yksin ja tuijotetaan Tämä senioreiden yhteinen miePienemmissä asunnoissa nä omia ruutuja. tintämatka oli osa RAY:n ja Helollut, silloin saatiin ja joudu itä ongelmia ei singin juhlaviikkojen Hyvän Tahdon Taidetta -yhteistyötä. Helsingin enemmän lähekkäin.” ttiin olemaan ”Minulla on kaksi kokemusta inka monta Diakonissalaitos oli osallisena Hyvän Elämän kirjan painatukseen. anteeksiannosta ja vaikka ku tun sellaista joissa sitä ei ollut. Koee vain vääryyden ajatteleminen tekeOn oltava omasta elämästä kärsimystä. unut ja ”Maailman voi kokea reiluna tai epäreiluna. Suurin mahti on kuitenkin meillä itsellämme. valmis hyväksymään tapahteksianto. Jos löydät iloa jokaisesta päivästä, luovuudesta ja hulluttelusta, olet oman elämäsi herra. unohtamaan se. Sitä on ante ä puolen Olet itse vastuussa siitä mitä ajattelet, mitä uskot ja mitä asioita kohtaan tunnet. Älä Muissa murheissa yritä pysyasiaa tasan kahlitse käsityksiäsi elämästä johonkin tiettyyn muottiin vaan näe rohkeasti se kuka olet ja tunnin säännössä: murehdi tä harmista se miksi voit tulla. Iloitse ympäristösi kanssa, älä anna valtaa tosikkoudelle. Eläimet leikkivät puoli tuntia. Sen jälkeen pääspohtimista.” elämänsä loppuun asti, mikseivät siis ihmisetkin!” irti ja jatka hyvän elämän
© Copyright 2024