1. No category

JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
1 (6)
15.11.2011
Historiikki 1971 - 2011
Arvoisat seniorit!
Tänään olemme juhlimassa yhdistyksemme, Jyväskylän Seudun
Kansalliset Seniorit ry:n nelivuosikymmenistä aktiivista toimintaa
täynnä ollutta taivalta. Mistä tämä kaikki aktiivisuus sai alkunsa?
1960 - 70 vaihteessa alettiin eri puolueiden toimesta perustaa
eläkeläisjärjestöjä. Niinpä myös Kansallinen kokoomus järjesti
Tuusulan kunnallisopistolla kokouksen 10. lokakuuta 1971, jossa
keskusteltiin eläkeläistoiminnan suuntaviivoista ja mahdollisuuksista. Tuusulan kokouksessa Jyväskylää edustivat opettajat Signe
ja Erkki Nivarpää. Kaksipäiväisen kokouksen tuloksena syntyi
Kansallinen Eläkeliitto, josta tuli kansallisten eläkeläisseurojen
valtakunnallinen keskusjärjestö.
Alusta alkaen järjestön tarkoituksena on ollut edistää ikääntyvien
senioreiden sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia sekä toimia
eläkeläisten edunvalvojana.
Nykyinen Kansallinen Senioriliitto ry on kansallisia perusarvoja
kunnioittavien henkilöiden puolueisiin kuulumaton, valtakunnallinen järjestö. Siihen kuuluu 15 piirijärjestöä ja 178 paikallisyhdistystä. Henkilöjäsenmäärä on tällä hetkellä runsas 22000.
Oma yhdistyksemme, Jyväskylän Seudun Kansalliset Seniorit ry,
sai syntynsä, kun marraskuun 21 päivänä 1971 nelisenkymmentä
eläkeläistä kokoontui Viitaniemen yhteiskoululle. Silloin perustettiin Jyväskylän Kansallinen Eläkeläisseura, jonka toimialueena oli
silloinen Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Muuramen ja
Säynätsalon kunnat. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Usko Laukama ja sihteeriksi Signe Nivarpää. Ensimmäisessä johtokunnassa toimivat myös Lauri Hakkarainen, Aarre Hyytiäinen, Anni Laine, Niilo Lehti, Aune Loponen, Matti Lintusaari,
Alli Manninen, Arvi Saikkonen ja Onni Tervala.
Perustajajäsenet olivat sitkeitä uurastajia ja polun aukaisijoita. Perustamiskokouksessa laaditut säännöt määrittelivät toiminnan pe-
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
2 (6)
15.11.2011
riaatteet, mutta kaikki toiminta oli suunniteltava, organisoitava ja
käynnistettävä alkutekijöistä lähtien.
Perustajajäsenten ensimmäinen tehtävä oli hankkia seuralle jäseniä. Innokkaat jäsenhankkijat kulkivat jopa ovelta ovelle. Ensimmäisen vuoden lopussa jäseniä yhdistyksessä oli yli 300 ja parin
vuoden kuluttua rikkoutui viidensadan raja. Maksimi lienee saavutettu 90-luvulla, jolloin jäsenmäärä oli yli 700. Sen jälkeen alkoi
hidas hiipuminen. Tänä vuonna jäsenmäärämme on n. 440.
Alkuaikoina oli vaikeuksia löytää sopivankokoinen kokoontumistila, eikä maksettava vuokrakaan saanut olla kovin korkea.
Kokoontumispaikkoina on ollut mm. Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin huoneisto, Keski-Suomen yhteiskoulu ja Marttala. Vuonna
1975 tilakysymys ratkesi erinomaisella tavalla, kun kaupunki antoi
veloituksetta käyttöön satamasta vanhan tullikamarin tilat eli Kerholan. Tätä yhdistyksen viisi vuotta kestänyttä jaksoa monet senaikaiset seniorit ovat muistelleet kaiholla.
Talo hävitettiin rakennettavan rantaväylän alta, ja taas oli etsittävä
uusi kokoontumispaikka. Tuon ajan senioreille tulivat tutuiksi
NMKY:n huoneisto, roomalaiskatolinen kirkko ja Kyllikinkadun
päiväkeskuksen ruokasali. Sitten saatiin käyttöön Sepänkeskus,
joka tarjosi monenkokoisia tiloja yhdistyksen tarpeisiin.
Siellä kokoontuvat edelleenkin Torstaikerho ja Jumppakerho ja
Sepänkeskuksen pihalta starttaavat Rivakat joka maanantaiselle
kävelylenkille. Hallitus pitää myös kokouksensa Sepänkeskuksen
suojissa. Vuoden 2009 alusta Sepänkeskus oli yhdistykseltä suljettuna epäterveellisen sisäilman vuoksi. Torstaikerhoa pidettiin
milloin Helluntaiseurakunnan ja milloin Ortodoksikirkon suojissa.
Sepänkeskuksen ilmastointi saatiin kevään kuluessa vihdoin tyydyttävään kuntoon ja niinpä yhdistyksen toiminta voi taas jatkua
siitä lähtien tutuissa tiloissa ja ainakin vielä pari seuraavaa vuotta.
Kerhotoiminta on yhdistyksen perustamisesta lähtien ollut sen jäsenille tärkeää. Torstaikerho alkoi toimia ripeästi heti yhdistyksen
perustamisen jälkeen. Tämä kerho on edelleenkin yhdistyksen
keskeisin toimintamuoto. Siellä on 40 vuoden ajan tavattu tuttuja
ja tutustuttu uusiin jäseniin ja opittu uusia asioita.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
3 (6)
15.11.2011
Alkuaikoina ohjelman suorittivat pääosin seniorit itse; he lauloivat,
lausuivat, pitivät puheita, esitelmiä ja alustuksia, kuultiin matkakertomuksia, katsottiin näytelmiä ja sketsejä sekä järjestettiin tietokilpailuja.
Sittemmin Torstaikerhon esitelmöitsijöinä ovat olleet. mm. yliopiston, seurakunnan, kaupungin, yritysten edustajat ja omat jäsenet.
Mutta mitä olisivat torstaikerhon tilaisuudet ilman kahvitarjoilua.
Kahvinjanoisten piti saada kahvia ja tietysti näin syntyi Naistoimikunta, joka toimii yhä yhdistyksessämme aktiivisesti. Se huolehtii
kahvi- ja pullatarjoilusta joka torstaikerhossa sekä juhlissa.
Alkuaikoina emännät leipoivat pullat itse ja kuljettivat pannut ja
kahvikupitkin kotoaan. Ryhmässä vuosikausia olivat ahkeroineet
mm. Aino Lötjönen, Riitta Eerola, Toini Kunelius ja Vieno Utriainen. Nykyisin torstaikerhoissa käy väkeä keskimäärin 80 - 100
senioria.
Jo ensimmäisenä vuonna kokeiltiin ja suunniteltiin; kerhotoimintaa
virittyi ja loppui. Keskustelukerho nukahti alkuunsa, salonkitanssien harrastus kompastui miesten penseyteen, eivätkä hitaasti kiiruhtajat enempää kuin Reippaat rientäjätkään jaksaneet kauan
kuntopoluilla taivaltaa. V. 1975 perustettiin Ystävän apukerho, joka teki erinomaista työtä avuntarpeessa olevien lähimmäisten hyväksi. Tällaista kerhoa ei yhdistyksessä tänä päivänä ole vaikka
tarvetta tällaiseen työhön lähimmäisen hyväksi on olemassa.
Tänään yhdistyksen piirissä toimii kahdeksan kerhoa: Sepänkeskuksessa kokoontuu virkeä Jumppakerho ja sen pihalta vauhtia
ottaa Ryhmä Rivakat. Yhdistyksen toimintaan kuuluu monenmoista muutakin liikuntaa kehon kunnossapitämiseksi.
Kannelkuoro on kokoontunut viikoittain Vanhaan pappilaan. Tähän, vuonna 1971 perustettuun naiskuoroon kuuluu tällä hetkellä
kolmisenkymmentä laulajaa, ja se esiintyy yhdistyksen ja seurakunnan tilaisuuksissa sekä palvelutaloissa. Kuoro on pitänyt viiden vuoden välein konsertteja, joista viimeisin oli tämän vuoden
keväällä Nikolainkulmassa. Kuoroa on viimeksi pitkään johtanut
taidolla musiikkipedagogi Ulla Kotamäki. Kannelkuoron harjoituk-
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
4 (6)
15.11.2011
siin osallistutaan innokkaasti ja lähes joka kerta kaikki laulajat
ovat paikalla.
Yhdistyksellä oli myös mieskuoro Patinapojat, mutta se on, ainakin toistaiseksi, lopettanut toimintansa laulajien puutteeseen.
Suosituimpia toimintamuotoja alusta lähtien on ollut matkailu ja
retkeily varmaankin syystä, että senioreitten on turvallista tehdä
yhdessä matkoja. Matkoja on 40 vuoden ajan kertynyt useita
kymmeniä, jopa satoja, sekä kotimaahan että ulkomaille. Kotimaanmatkoilla on tutustuttu ihan lähiympäristöön, Jyväskylään ja
Keski-Suomeen. On tehty taide- ja teatterimatkoja oman kaupunginteatterin lisäksi muiden kaupunkien teattereihin. Ulkomaanmatkat ovat suuntautuneet lähinnä Keski- ja Etelä-Eurooppaan.
Sepänkeskuksessa kokoontuva käsityökerho on ollut aktiivinen ja
sen aikaansaamat kauniit työt ovat tehneet kauppansa myyjäisissä. Viime aikoina sen toiminta on ollut valitettavasti hiipumassa.
Uusin tulokas on Bridge-kerho, jonka pelin oppimisessa on haastetta koko ihmisiäksi. Kerho on saanut valtavan suosion ja innostuneimmat pelaavat tuntikausia ja jälkipeliä pelataan torstaikerhon
alkajaisiksi. Bridge-kerhon kautta on tullut myös uusia jäseniä yhdistykseen.
Hengellinen kerho on vuosikausia kokoontunut Vanhassa Pappilassa. Kerhon vastuulla on ollut vuosittaisen Adventtijuhlan järjestäminen, minkä tehtävän se on hoitanut tyylikkäällä ja arvokkaalla
tavalla. Keväisin Hengellinen kerho on yleensä järjestänyt retken.
Aikaisempina vuosina suosittu Muistikerho koki muutama vuosi
sitten romahduksen, sillä kerhon pito loppui osanottajien vähyyden vuoksi. Mutta sekin kerho voidaan elvyttää ja uusia kerhoja
perustaa, jos halukkaita kerholaisia ja mikä tärkeintä, vetäjä ilmaantuu.
Yhdistyksen yhteisiä tapaamisia ovat olleet kautta historian Vappulounas, Adventtijuhla ja pikkujoulu, joihin kaikkiin tilaisuuksiin
on osallistuttu runsain määrin.
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
5 (6)
15.11.2011
Päättymässä olevan juhlavuoden aikana yhdistyksen puheenjohtajana on ollut Juhani Korhonen, joka on yhdistyksen kahdestoista
puheenjohtaja. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Usko Laukama.
Häntä seurasivat Evert Rautmeri, Maija Kujanpää, Reino Jurvela,
Reino Räty, Jussi Heinonen, Matti Loponen, Oiva Vainio, Viljo
Husso, Ulla Sipponen ja Pentti Niekka.
Yhdistyksen puheenjohtajat ovat olleet myös aktiivisia paitsi
omassa yhdistyksessään, niin sen lisäksi he ovat kuuluneet Keski-Suomen Kansallisen Senioripiirin hallitukseen ja ovat olleet
mukana myös Kansallisen senioriliiton johtoelimissä.
Paljon on tehty vapaaehtoistyötä 40 vuoden aikana. Hallituksiin
on kuulunut kymmeniä, ellei satoja yhdistyksen jäseniä, samoin
matkanjohtajia on ollut useita ja naistoimikuntaan on kuulunut
kymmeniä ahkeria ihmisiä. On erittäin hienoa, että tällainen vapaaehtoisuuteen perustuva yhdistystoiminta on saanut (ainakin
tähän saakka) työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneet työhönsä yhdistyksen parhaaksi.
Keväällä 2010 Jyväskylän yhdistys osallistui yhdessä KeskiSuomen senioripiirin kanssa valtakunnallisen Liittokokouksen järjestämiseen täällä Jyväskylässä, hotelli Rantasipi Laajavuoressa.
Tehtävään suhtauduttiin sen vaatimalla vakavuudella ja huolellisuudella. Töitä tehtiin, ja niinpä sen lopputuloksena Liittokokous
kaikkine järjestelyineen toteutettiin tyylikkäästi ja kaikin puolin onnistuneesti, jopa kiitoksia saaneella tavalla.
Yhdistyksen historiikkia ei voisi laatia, ellei sillä olisi ollut ja olisi
edelleen jäseniä. Jokainen jäsen on yhdistykselle tärkeä ja antaa
sille sen voimavaran, mitä se tarvitsee kulkeakseen ja kehittyäkseen tulevaisuudessa edelleen. Paljon henkilökohtaisesti koettua
jää myös laaditun historiikin ulkopuolelle. Se on meissä itsessämme ja säilyy mielissämme, mikä on toimintamme perimmäisin
tarkoitus.
Olen edellä sanotussa joutunut tukeutumaan yhdistyksen pitkäaikaisen monitoimipuurtajan, Riitta Aaltosen laatimaan tekstiin.
Tästä syystä tekee mieleni siteerata Keski-Suomen läänin ensimmäisen maaherran, Eino Paloveden sanoja jossain vastaavan-
JYVÄSKYLÄN SEUDUN
KANSALLISET SENIORIT ry.
Osmo Skyttä
6 (6)
15.11.2011
laisessa tilaisuudessa. Luettuaan ensin kansliapäällikön kirjoittaman puheen hänen kerrotaan sanoneen: ”Jospa sanoisin jotain
tähän lopuksi omastakin puolestani.”
Niinpä, jättäessäni nyt yhdistyksen sihteerin tehtävät nuorempiin
tai ainakin taitavimpiin käsiin, toivotan juhlivalle yhdistykselle ja
sen jäsenille valoisaa, elämänmyönteistä ja monipuolisesti innostavaa tulevaisuutta.