kulttuuri - e
KULTTUURI S. 27 Pohjolan leijona -teos sukeltaa 1600-luvun historiaan. EDUNVALVONTA S. 4 Miksi lääketabletteja on niin hankala käsitellä? Kansallinen senioriliitto ry Seniorit reissussa Virossa, Balkanilla ja Espanjassa - sekä Airbnb-majoitusta kokeilemassa S. 6–12 Kelan johdosta sieniapajille Eläkkeelle jäänyt Helena Pesola painottaa, että asiakas on nostettava soteuudistuksessa keskiöön S. 16 4/2015 | 20.8.2015 | teema: matkailu 2 PÄÄKIRJOITUS Vaikeasti hyväksyttäviä asioita TÄMÄN VUODEN alusta toteutettu eläkkeiden indeksikorotuksen leikkaami- nen herätti runsaasti suuttumusta eläkeläisten parissa. Kansallinen senioriliitto on yhdessä Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kanssa pitänyt tavoitteena, että leikkauksen aiheuttama menetys korvataan myöhemmin. Pelättävissä on, että käykin toisin. Kun tämä lehti saavuttaa lukijansa, tiedossamme on, ovatko eri osapuolet päässeet yhteisymmärrykseen paljon puhutun yhteiskuntasopimuksen synnyttämisestä. Jos hallituksen esittämä sopimus epäonnistuu, odotettavissa on lisäsäästöjä ja veronkorotuksia. Mielipidekirjoituksissa ja kahvipöytäkeskusteluissa on kritisoitu mahdollista työeläkkeiden indekseihin kajoamista, koska se ei toisi säästöjä valtiontalouteen. Samaa kyseltiin myös vuoden alussa toteutetun indeksileikkauksen yhteydessä. Paineet sosiaaliturvamenojen kasvun pysäyttämiseksi ovat kovat, ja indeksien jäädytys on vaarallisen helppo tapa pyrkiä säästämään. Työeläkkeiden kohdalla asiaa on perusteltu sillä, että jos palkkoja ei koroteta, myöskään eläkkeitä ei pidä korottaa. Tiedämme, että eläkkeiden kehitys on jäänyt kauaksi palkkojen kehityksestä, siksi eläkeläisten on vaikea hyväksyä tällaista perustelua. Esillä on ollut myös eläkeläisten keskinäinen tasa-arvo: jos leikkaus kohdistetaan kansaneläkeindeksiin ja valtion maksamiin eläkkeisiin, oikeudenmukaisuuden nimissä sen olisi koskettava myös yksityisten alojen työeläkkeitä. Eläkkeitä koskeva indeksikysymys on enemmän kuin eläketulon suuruus tai pienuus. Kansaneläke- ja työeläkesidonnaisia etuuksia on moninainen joukko; myös niihin jäädytykset ja leikkaukset vaikuttavat. Huolehtimista ikäihmisten toimeentulosta voidaan toteuttaa muillakin keinoilla kuin keskittämällä huomio pelkästään työeläkeindeksiin. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös palveluiden hintatasoon, verotukseen ja asumisen edullisuuteen. Sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen mukaan näyttää siltä, että työeläkkeisiin ei nyt kajota. Samalla on hyvä huomata, että suuria indeksikorotuksia ei ylipäätään ole luvassa, koska inflaatio on ennätyksellisen alhainen ja palkkatasoon ei ole odotettavissa nousua. Eläkkeiden kehitys on jäänyt kauaksi palkkojen kehityksestä. MARJO PALOMÄKI TOIMINNANJOHTAJA Tässä numerossa ½½Edunvalvonta ½½Kulttuuri SIVU 4 Seniorit vaikuttavat Euroopan tasolla. Lääkepillerit karkaavat hyppysistä. SIVU 20 Runoja. Kirja Suomen sodanjälkeisistä vuosista. ITEtaide ei kumarra ketään. Oppitunti könnin kelloista. Kustaa II Aadolfin tarina. Heinäveden musiikkipäivät vetävät kävijöitä. Sibeliuksen lapsuus ja nuoruus. Seniorit katsomassa Merikanto-oopperaa. Terveisiä EteläSuomen kulttuurikesästä. ½½Yhteiskunta SIVU 5 Omaishoitaja, tunne oikeutesi. ½½Teema: Matkailu SIVU 6 Leila Simonen majoittuu maailmalla Airbnb-asunnoissa. Pohjoiskarjalaiset ihastelivat retkellään ateljeeta. Pohjois-Kypros on antoisa matkakohde. Espoolaiset kierroksella Virossa. Seniorimatkalla Balkanilla. Talvi Aurinkorannikolla. Retkikohteena kenkätehdas. ½½Historia SIVU 14 Mikä on Rebekka kaivolla –patsaan tausta? ½½Tapahtumia SIVU 15 Ravintolapäivän koju menestyi. Piirit koolla Helsingissä. ½½Hyvinvointi SIVU 28 Sote-haasteet eivät vaivaa vain Suomea. Sote-uudistuksessa lisättävä asiakkaan valinnanvapautta. ½½Vapaalla SIVU 30 Kuvaristikko. 10 kysymystä. Viinivinkki. Oikaisuja. Ristikon ratkaisu. Ilopilleri. ½½Luonto SIVU 32 Pysy rauhallisena, jos kohtaat karhun. ½½Seniorivaikuttaja SIVU 16 Helena Pesola jättää Kelan ja siirtyy eläkkeelle. Kansallisen senioriliiton yhteystiedot Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6 00100 Helsinki www.senioriliitto.fi Liiton toimisto [email protected] Toimistonhoitaja Heli Peuralinna Toimistopalvelut, lomake- ja merkkitilaukset 050 564 2656 Kehittämispäällikkö Susanna Käki-Kouki Järjestötoiminta 050 359 8274 [email protected] Toiminnanjohtaja Marjo Palomäki Edunvalvonta-asiat, hallinto- ja luottamushenkilöt, henkilöstö, talous 040 552 1702 [email protected] Aikataulu ja teemat Numero Painopäivä 5 15.10. 6 10.12. Teemat Tekniikka Kulttuuri Aineistopäivä 1.10. 26.11. Senioriliiton vuoden yleisteema on Seniorit – iloista ikääntymistä. 3 PUHEENJOHTAJALTA Hyvät ja huonot ajat vuorottelevat 23 KUVA JUHANI MALMINEN Helsinki Sinfonietta soitti kolmessa konsertissa Heinäveden musiikkipäivillä. KUVA HEINÄVEDEN LEHTI SUOMALAISET TOTTUIVAT hyvinvoinnin vuosina jaettavan lisääntymiseen. Us- 21 ITE-taiteilija Arto Kalevon teoksessa peilipöydällä kukkivat ikikukat. Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu. Seniorit – iloista ikääntymistä! TAPANI MÖRTTINEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJA Julkaisija Kansallinen senioriliitto ry Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki 050 564 2656 Jäsenlehti Kansallinen senioriliitto ry on yli 180 paikkakunnalla toimiva aktiivinen ja vireä ikäihmisten harrastus- ja edunvalvontajärjestö. kottiin, etteivät huonot ajat palaa enää koskaan ja että velaksi voi elää ilman huolia. Me eläkeläiset kuitenkin tiedämme hyvien ja huonojen aikojen vuorottelevan ja maailman voivan muuttua hyvinkin nopeasti. Naapurin nallekin voi ärtyä äreäksi karhuksi. Suomi on selvinnyt ja selviää myös nyt. Mutta mitä pitempään parantavat toimet antavat odotella itseään, sitä kauemmin kipu jatkuu. Kaikki joutuvat maksumiehiksi tavalla tai toisella, ja kansalaisten enemmistö ymmärtää sen. Tasapuolisuus on sitä, että myös ikävät asiat jaetaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Kaikesta huolimatta sosiaaliturva toimii, eläkkeet ja työttömyysturva maksetaan. Ei tämä maailmanloppu ole. Kasvavasta työttömyydestä huolimatta elämä Suomessa jatkuu. Lisääntyvää yritystä ratkaisujen löytämiseksi on. Mitään ihmetemppuelpymistä ei ole saatavissa eli työtä ja yrittämistä on saatava aikaan. Eläkeläisten osalta yhteistyö sekä toistemme tukeminen on luontainen toimintamalli, jonka merkitys korostuu erityisesti huonoina aikoina. Tätä vastuunkantamisen halua on nytkin. Meillä on nyt käytettävissämme Sitran rahoittaman ja EETUn tuottaman Aktiivinen ja hyvinvoiva ikäihminen -hankkeen tuloksena syntynyt yli 100-sivuinen Vanhusneuvosto-opas ja hankkeen yli 90-sivuinen Hallinnollinen loppuraportti. Tietoa, ohjeistusta sekä uutta tavoiteasettelua ja keinovalikoimaa on siis runsaasti niin valtakunnalliseen, maakunnalliseen kuin myös paikalliseen edunvalvontatyöhön. Tietoa siis on ja järkeä on, mutta kun se ei juokse, sanoi Kekkonenkin aikoinaan. Uusi Eläkeläisten osallisuus -hanke on myös käynnistymässä. Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia eläkeläisille yhdessä vanhusneuvostojen ja EETUn järjestöjen paikallisyhdistysten kanssa. Eli eläkeläisten vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen on monin tavoin esillä. Liittona me valmistaudumme näin syksyllä edunvalvonnan ohella juhlimaan ensi vuonna 45-vuotista taivaltamme. Tämä on huomioitava kaikissa yhdistyksissä ja piirijärjestöissä – unohtamatta jäsenten toivomusten mukaista monipuolista ja mielenkiintoista harrastus- ja virkistystoimintaa. Tehtävää siis riittää. Juhlavuoden merkeissä toivon tapaavani Sinutkin helmikuisella juhlaristeilyllämme! Päätoimittaja: Marjo Palomäki Toimitussihteeri Veera Saloheimo Omnipress Oy [email protected] 050 546 9043 Toimitusneuvosto Marjo Palomäki, puh. joht. Veli-Pekka Vahvaselkä, Leena Sorvali, Pekka Viinikka Osoitteenmuutokset Osoitteenmuutokset tehdään omaan yhdistykseen, jolloin osoite päivittyy myös Patinan osoiterekisteriin. Ilmoitusmyynti Markkinointi Eskelinen Tenhanniementie 115 77600 Suonenjoki Marja-Leena Eskelinen 050 374 5513 [email protected] Jarmo Eskelinen 040 552 7631 [email protected] Jäsenlehti postitetaan vain Suomeen. Ulkoasu Teemu Kavasto/Hank Taitto Risto Mikander/Kirjapaino Uusimaa/Studio Painopaikka SLY Lehtipainot Oy Tuusula ISSN 1235-5259 4041 0763 Patinan osoitteistoa voidaan käyttää suoramarkkinointiin. Kanteen Helena Pesolan kuvasi Timo Porthan. Ilmoitushinta: 2,00 € / palstamillimetri 4 PATINA 4/2015 EDUNVALVONTA Euroopan senioriliiton pääsihteeri Guido Dumon (oik.) ja varapuheenjohtaja Jouni Mykkänen neuvonpidossa seniorien ystävien tehtävistä. Senioreiden ystävät EU-parlamentissa ESU pyrkii vaikuttamaan entistäkin vahvemmin europarlamentaarikkoihin uuden toimielimen kautta. JOUNI MYKKÄNEN Kansallisen senioriliiton valtuuston puheenjohtaja ja Euroopan senioriliiton varapuheenjohtaja EUROOPAN SENIORILIITON (ESU) nykyi- nen puheenjohtaja, belgialainen professori An Hermans ehdotti vuoden 2014 lopussa, että liiton on tarpeen aktivoida yhteyksiä EU-parlamentin jäsenten keskuudessa. Näin on kuluvan vuoden aikana toimittu. Neuvottelujen jälkeen saatiin aikaan erityinen toimielin ESU:n ystävät Euroopan parlamentissa. Suomen EU-parlamentaarikoista ystävien joukkoon on kutsuttu Sirpa Pietikäinen. Puheenjohtajana toimii itävaltalainen Heinz K. Becker. Euroopan senioriliitto perustettiin 20 vuotta sitten. Merkkivuotta juhlistetaan marraskuun alussa Brysselissä. Myös oma liittomme, Kansallinen senioriliitto, kuuluu eurooppalaisen järjestön perustajajäseniin. Suomihan tuli tunnetusti Ruotsin ja Itävallan kanssa Euroopan Unionin jäsenvaltioksi samaan aikaan 20 vuotta sitten, vuoden 1995 alussa. Voidaankin sanoa, että maamme seniorit toimivat yhtäaikaisesti kansanäänestyksessä ilmaistun mielipiteen mukaisesti. EU-jäsenyyden saama muita pohjoismaita korkeampi kannatus kertoi varmaan suomalaisten halusta määritellä paikkansa uudelleen eurooppalaisessa todellisuudessa. Koko Eurooppa ikääntyy Myös viime aikoina suoritettujen mie- lipidemittausten mukaan selvä enemmistö on edelleen EU-jäsenyyden kannalla. Euroopan taloudelliset vaikeudet eivät ole perustilannetta muuttaneet. On ollut monista syistä tähän saakka perusteltua, että eläkepolitiikka pidetään tiukasti kunkin jäsenvaltion kansallisen päätösvallan piirissä. Viime aikojen kansainväliset talouskriisit ovat muuttaneet kuitenkin tilannetta tässä suhteessa. Esimerkiksi ajankohtaisessa Kreikka-katastrofissa on myös eläkkeet ollut pakko nostaa neuvottelupöytään. Eläkeläisten väestöosuus kasvaa kaikissa Euroopan maissa. Eläkkeisiin tarvittava rahamäärä on nykyisellään ja tulevaisuudessa siinä määrin mittava, että sitä ei voi jättää ottamatta huomioon valtioiden taloudel- lista suoritusvalmiutta määriteltäessä. Eläkejärjestelmät sinänsä ovat EUmaissakin keskenään hyvin erilaisia. Mitä sitten Euroopan senioriliiton ystävät pystyvät tekemään? Liiton johdon ja ystävien kesken pidettiin viime keväänä ensimmäinen työkokous EUparlamentin tiloissa. Siinä käsiteltiin muun muassa yleiseurooppalaista vuotta aktiivisesta ikääntymisestä sekä solidaarisuutta eri ikäryhmien kesken. EU-parlamentaarikoille selostettiin Euroopan liiton käytännön vaatimuksia. Puheenjohtaja Becker korosti yhteenvedossaan ikääntymisystävällisen yhteiskunnan päämäärää. Palaverissa tulivat esille myös monet terveydenja sairaanhoitoon liittyvät kansainväliset asiat sekä niitä koskevat lait ja sopimukset. Lääkepillereiden käsittely on hankalaa monelle ikäihmiselle PAUL TIILILÄ Pälkäneen seniorit ry VANHUKSET JA lääkkeet ovat vakava asia, johon tulee kiinnittää huomiota. Erilaisten pillereiden koko ja läpipainopakkaukset eivät välttämättä sovellu senioreille. Osa lääkkeistä on läpipainopakkauksissa. Tabletin painaminen pakkauksesta on joissakin tapauksissa hyvin vaikeata, jopa sormivoimia vaativaa. Ei ole laisinkaan harvinaista, että painettaessa pille- riä se sinkoutuu jonnekin. Miksi lääkkeet eivät voi olla purkeissa? Miksi osa läpipainopakkauksista on niin vaikeita käyttää? Ehdotan, että valitaan joukko yleisesti käytettyjä läpipainolääkkeitä ja niiden käyttämistä testataan jossakin vanhainkodissa 80 vuotta täyttäneillä asukkailla. Toinen asia on pillereiden koko, pinta ja halkaiseminen. Osa tableteista on tavattoman pieniä (Levazyr esimerkiksi) ja lisäksi läpipainopakkauksessa. Tarvitaan melkein suurennuslaki sitä käsiteltäessä. Ihan liian pieni vanhuksille, ja varsinkin, jos on huononäköinen. Erityistä hankaluutta tuottaa monien käytössä oleva Marevan, joka on pieni, pyöreä ja liukas. Ei tahdo pysyä vanhuksen hyppysissä. Itse en käytä sitä, mutta äitini joutui käyttämään, ja hänen sormissaan pillerit eivät tahtoneet pysyä, vaan sinkoilivat pitkin pöytää ja aina siivottaessa niitä löytyi milloin mistäkin. Joistakin tableteista määrätään puolikas. Keskellä on kyllä halkaisuviiva, mutta ei pilleri aina halkea sen mukaan, vaan tuloksena on kaksi erikokoista osaa. Jotkin pillerit vaativat jopa sormivoimia niiden halkaisemiseksi. Jos tämä on yleistä jonkin lääkkeen kohdalla – siis määrätä otettavaksi puolikas – niin tehkööt lääketehtaat puolen annoksen pillereitä! 5 PATINA 4/2015 Tukea ja apua omaisen hoitamiseen Suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Omaishoito säästää merkittävästi yhteiskunnan varoja. MATTI MÄKELÄ, MERJA PURHONEN JA MARJA TUOMI OMAISHOITAJA ON henkilö, joka pi- tää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitotilanteet ja tuen tarpeet vaihtelevat. Myös omaishoidon tuen tulisi olla räätälöityä. Vastuu läheisen hoidosta ja huolenpidosta voi lisääntyä pikkuhiljaa tai tulla eteen yllättäen. Suomessa on noin 350 000 omaishoitajaa, joista vain noin 43 000 on tehnyt omaishoitosopimuksen kunnan kanssa. Kaikilla omaishoitajilla tuen saannin ehdot eivät täyty, kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja tai omaishoitajat eivät osaa tai halua hakea tukea. Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista palveluista sekä omaishoitajalle myönnettävästä hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Verollisen hoitopalkkion vähimmäismäärä vuonna 2015 on 384,67 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 769,33 euroa kuukaudessa. Sitovaa ja raskasta hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Vapaiden ajaksi kunnan tulee järjestää hoidettavalle soveltuva sijaishoito. Hoitomaksua si- jaishoidosta saa periä hoidettavalta enintään 11,30 euroa vuorokaudessa. Tukeen liittyy myös tapaturmavakuutus ja pääsääntöisesti omaishoitajan eläketurva. Sopimukset solmitaan yleensä toistaiseksi voimassa oleviksi. Palvelut tarpeen mukaan Fakta Valtakunnallinenomaishoidon neuvontapuhelin 0207806599 ma–toklo9–15. www.omaishoitajat.fi Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Vanhuspalvelulailla on omaishoidossa suuri merkitys, koska suuri osa omaishoitajista ja hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Sekä iäkäs omaishoitaja että hoidettava ovat oikeutettuja lain palveluihin. Omaishoito on iäkkään henkilön yleisin hoitomuoto Suomessa. Omaishoitoa tukemalla kunnat tekevät suuria säästöjä sosiaali- ja terveyskuluissaan. Omaishoidon säilyminen edellyttää kunnilta selke- ää panostusta omaishoitoperheiden tukemiseen. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli niin kutsuttu vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013. Kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi ja järjestettävä iäkkäille henkilöille laadukkaita, riittäviä ja oikea-aikaisia sosiaali- ja terveyspalveluja. Omaishoidon kannalta on tärkeää, että palveluntarpeen selvittäminen ja palvelusuunnitelman laatiminen on tehtävä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai edunvalvojan kanssa. Mikäli kysymys on iäkkäiden henkilöiden omaishoitotilanteesta, tilannetta on tarkasteltava molempien, sekä hoidettavan että omaishoitajan näkökulmasta. Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky ja selvitettävä, miltä osin hän pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista ja missä asioissa hän tarvitsee apua. Palveluntarpeen selvittämisen pohjalta laaditaan palvelusuunnitelma. Laissa säädetään, että kunnan on tarvittaessa nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä. Näin haet omaishoidon tukea 1. T ukeahaetaanhoidettavankotikunnasta.Ensinotetaanyhteyttäkunnansosiaalitoimeen.Kunnastapyydetäänomaishoidontuenhakemuspaperitjakunnanomaishoidontuen linjaukset. 2. Onhyvätutustuahakemuspapereihinjoennakkoonja hankkiahakemukseentarvittavatliitteet,kutenlääkärin lausuntohoidettavantilanteesta.Myöshoidettavankanssakannattaakeskustellaerivaihtoehdoista,jossevainon mahdollista.Täytetythakemuspaperitlähetetäänkuntaan. 3. Omaishoitotilanteenarvioimiseksisovitaankotikäyntiaika. 4. Kotikäynnilläkäydäänläpihoidettavanpalveluntarveja omaishoidontuenmyöntämisedellytykset. 5. K unnanedustajankanssalaaditaanyksilöllinenhoito-ja palvelusuunnitelma,jossakerrotaan,millaistaapuaarkeen tarvitaan.Etukäteenonhyvämiettiä,mitäpalvelun,tuen, ohjauksentaitiedontarpeitaomaishoitoperheelläon. 6. Viranhaltijatekeepäätöksen.Jospäätösonmyönteinen, kuntaehdottaaomaishoitosopimusta,jonkaliitteeksituleehoito-japalvelusuunnitelma.Jospäätösonkielteinen, siihenvoihakeamuutostapäätöksessäolevanohjeenmukaan. 7. Hoitopalkkionmaksujapalvelujentoteuttaminenalkaa.Jos tuntuu,ettäkokonaisuuseiolekohdallaan,kunnankanssa voineuvotellatilanteesta.Sopimuksenvoimyösirtisanoa. 6 MATKAILU PATINA 4/2015 – Airbnb on vapautta, tältä tuntui Rodos Cityn satamassa, kertoo Leila Simonen. Toisen kodissa kuin kotonaan Maailmalla on tarjolla paljon lyhytaikaista majoitusta uusien palvelujen, kuten Airbnb:n kautta. Helsinkiläinen Leila Simonen vuokraa palvelun kautta omaa kotiaan ja on hyödyntänyt sitä myös useilla reissuillaan. VEERA SALOHEIMO HILJATTAIN ELÄKÖITYNYT Leila Simo- nen on kautta aikain matkustanut paljon. Hän toimi työurallaan ensin tutkijana, kunnes vaihtoi vapaaseen yrittäjän, kirjailijan ja kouluttajan elämään. Kaikenlaiset majoitukset hostelleista ja bungaloweista viiden tähden hotelleihin ovat tulleet tutuiksi. Airbnb-palvelun kautta voi majoittua ympäri maailmaa paikallisten koteihin. Vuokrata voi kokonaisen huoneiston tai osan siitä. Ensimmäistä kertaa Simonen tutustui Airbnb:hen puolitoista vuotta sitten matkustaessaan Argentiinaan Buenos Airesiin. Tangoharrastaja ystävineen tarvitsi tanssikoulujen läheltä majoitusta, ja uusi verkkopalvelu tarjosi sitä edullisesti juuri oikeista kaupunginosista. – Airbnb:n kautta saa persoonallista, omaperäistä majoitusta. Palvelun kaut- • Kodinvaihdossa kaksi eri maissa asuvaa perhettä sopii vaihtavansa asuntoja tietyksi aikaa. Raha ei liiku tässä majoitustavassa. • Sohvasurffaus poikkeaa Airbnb:stä siinä, että se on majoittujalle ilmaista. Tarkoituksena on usein myös paikallisiin tutustuminen. ta majoittuminen on myös edullista ja asunnoissa on keittiö ja muut mukavuudet, jotka ovat hyödyllisiä matkustajal- le. Hotellit on jo nähty. Tykkään tutustua paikallisiin ja heidän tapaansa asua ja olla. Sittemmin Simonen on hyödyntänyt Airbnb:n tarjontaa lähtiessään Kreikkaan ja Hollantiin sekä Kanarian saarille patikointireissuille. Majoittajana toimiminen vie aikaa Jonkin verran harkinta-aikaa vaadittiin, ennen kuin Simonen päätti laittaa myös oman omistusasuntonsa vuokralle. – Pohdin, mikä olisi pahinta, mitä voisi tapahtua. No, rakkaat ja hienot verhoni voisivat mennä pilalle, mutta ne voi aina korvata. Aluksi hän tyhjensi kaappinsa turhista tavaroista, jotta vieraiden tavaroille olisi tilaa. Hän siivosi perusteellisesti, kaunisti sisustusta ja vei arvoesineet pois. Paikalla kävi Airbnb:n ammattivalokuvaaja ottamassa valokuvat verkko- palvelun ilmoitusta varten. – Otan vieraita silloin, kun olen itse matkoilla tai pääsen majoittumaan läheisteni luokse. Majoittajana toimiminen sitoo jonkin verran, sillä minun täytyy olla luovuttamassa avain ja näyttämässä muun muassa miten kodinkoneet toimivat. Saan tarvittaessa naapuriltani apua. Helsingin Arabianrannassa sijaitsevassa asunnossa odotetaan jo viidensiä vieraita ja useita kyselyjä ja varauksia on pitkälle syksyyn. – Asuntoni sauna on hyvä myyntivaltti, sillä monet ulkomaalaiset haluavat kokeilla saunomista. Vieraaksi vain luotettavan tuntuisia ihmisiä Simonen kehuu AirBnb-sivuston helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta. – Yhteydenpito majoittajiin ja vieraisiin on helppoa. En hyväksy epämääräi- PATINA 4/2015 7 KUVAT LEILA SIMOSEN KOTIALBUMI MATKAILU Patikointitauolla Gran Canarian vuoristovaelluksella. Simonen osallistui Hollannissa suureen marssitapahtumaan ja hyödynsi Airbnb:tä reissun majoituksissa. Tangoturisti Leila Simonen ja gaucho, argentiinalainen ratsumies Mataderossa Buenos Airesissa. seltä vaikuttavia profiileja. Valitsen sellaisia vieraita, jotka ovat tunnistautuneet palveluun henkilötodistuksen avulla tai saaneet positiivi- sia palautteita muilta majoittajilta. – Minun ei ole pakko hyväksyä kenenkään yhteydenottoa, ja halutessani voin sulkea kalenterini. Pal- velu myös varmistaa sen, että saan rahani, eikä minun tarvitse periä niitä itse vierailtani. Vieraitteni luottokortilta varataan takuumaksu siltä varalta, jos he rikkovat jotakin kotonani. Lisäksi sivusto ehdottaa korkean sesongin hintoja. Simonen on iloinen siitä, että näin matkustaessaan hänen rahansa eivät mene kansainvälisille pörssissä oleville hotelliketjuille. – Maksan ihmisille elantoa ja kasvatan globaalia ruohonjuuritason luottamuspääomaa. Hän huolehtii pääomatuloveron maksamisesta saamistaan vuokratuloista. Niistä saa vähentää sähkö- ja muita kuluja, jotka ovat aiheutuneet tulon hankkimisesta. KUVA VEERA SALOHEIMON KOTIALBUMI Kämppiksenä munkki ja kielikylpy Lyonissa Huone jenkkinaisen ja buddhalaismunkin luona Roomassa oli kauniisti sisustettu ja siisti. ja kirkossa osuimme keskelle häitä. Eräänä iltana emäntämme kutsui meidät yhteiseen illanviettoon muiden vieraidensa kanssa, mutta meillä oli omia suunnitelmia ystävieni kanssa. Yksin matkaava sai seuraa ja neuvoja SAIN ENSIKOSKETUKSENI Airbnb:hen syksyllä 2013, kun matkustimme Roomaan ystäväni kanssa pitkää viikonloppua viettämään. Selailimme verkossa kaupungin majoitustarjontaa, ja huoneet vaikuttivat edullisilta. Valitsemamme huoneiston emäntä oli yhdysvaltalaissyntyinen keski-ikäinen nainen. Olikin kätevää, että hän puhui hyvää englantia. Li- säksi asunnossa oli buddhalaistemppeli, joten siellä asui buddhalaismunkki. Ystäväni kanssa meillä oli oma tilava makuuhuone ja yksityinen kylpyhuone. Kaikki oli siistiä ja nättiä. Huoneen ovea tosin ei saanut kunnolla kiinni, mutta se ei haitannut mitään. Kiersimme kaupungilla paljon – taidemuseosta löytyi Romulus ja Remus -patsas Toinen kokemukseni Airbnb:stä on viime keväältä. Matkustin yksin Ranskan herkkusuiden pääkaupunkiin Lyoniin. Erityinen tavoitteeni oli päästä treenaamaan ranskan kielen taitoani. Valitsin erään pariskunnan ilmoittaman huoneen läheltä päärautatieasemaa. Heidän ilmoituksensa Airbnb:ssa oli huolella laadittu, houkutteleva ja sisälsi paljon informaatiota. Ilmoitus oli palvelussa sekä englanniksi että ranskaksi. Olin iloinen, kun sain hoitaa kaiken yhteydenpidon pariskunnan kanssa ranskaksi. Vaikka kielitaitoni on aika vaatimaton, he eivät edes yrittäneet puhua sanaakaan englantia missään välissä. Huoneeni osoittautui lastenhuoneeksi, joka on suurimman osan ajasta tyhjillään. Se kuului pariskunnan miehen lapselle, joka on enimmäkseen miehen expuolisolla. Muutaman päivän vierailuni aikana pariskunta kyseli kuulumisiani ja antoi neuvoja siitä, missä kannattaisi käydä ja miten käytännön asiat toimivat. Sänky oli todella hyvä ja huone oli hyvästä sijainnistaan huolimatta hiljainen, joten nukuin oikeastaan paremmin kuin kotona! Pieni miinus tälle majoitukselle tuli pariskunnan kissasta: mokoma riiviö hyppi jatkuvasti syliini syödessäni aamiaista yksin ja pyrki muutenkin ruokieni kimppuun niiden ollessa esillä. Onneksi tottuneena kissanomistajana kannoin sen muitta mutkitta toiseen huoneeseen ja lukitsin sinne. Menestynyt palvelu koettelee säätelyn rajoja • Kotimajoituspalvelut, kuten Airbnb ovat osa maailmalla yleistyvää jakamistalouden mallia. Jakamistaloudessa hyödykkeiden vuokraaminen, lainaaminen ja jakaminen ovat keskiössä. Helppokäyttöiset verkkopalvelut tuovat hyödykkeiden jakajat ja tarvitsijat yhteen. • Airbnb perustettiin vuonna 2008 ja on sen jälkeen levinnyt kenties menestyneimmäksi jakamistalouden alustaksi. • Suomessa majoittajan tulee ilmoittaa verottajalle saamansa vuokratulot ja maksaa niistä pääomatuloveroa. Jos vuokratulot ylittävät 8500 euroa vuodessa, majoittaja on velvollinen maksamaan myös arvonlisäveroa. • Suomessa on ollut tapauksia, joissa taloyhtiössä naapurit ovat häiriintyneet usein vaihtuvista vuokralaisista ja heidän aiheuttamastaan melusta ja muista häiriöistä. Taloyhtiö voisi kieltää lyhytaikaisen majoituksen yhtiöjärjestyksen muuttamisella, mutta se vaatisi kaikkien osakkaiden hyväksynnän. • Vuokranantaja ei voi kieltää vuokralaistaan alivuokraamasta osaa huoneistosta edes vuokrasopimuksen perusteella. Alivuokraus tarkoittaa sitä, että enintään puolet huoneistosta vuokrataan toiselle. • Asunnon jälleenvuokraus on aina kielletty, ellei vuokranantaja ole antanut siihen erikseen lupaa. Jälleenvuokraus tarkoittaa koko huoneiston vuokraamista alkuperäiseltä vuokralaiselta eteenpäin. • Matkailu- ja Ravintolapalvelut Mara ry on arvostellut Airbnb:n kaltaisia kotimajoituspalveluita alansa yritysten kilpailukyvyn heikentämisestä. Se teki viime vuonna lainsäädäntöaloitteen, jossa se vaati esimerkiksi matkailualan sääntelyn purkua tai lyhytaikaisen majoituksen kieltoa Suomessa. • Airbnb muistuttaa käyttöehdoissaan, että käyttäjien on perehdyttävä paikallisiin lakeihin. Jotkut kaupungit kieltävät tai rajoittavat lyhytaikaista majoitusta. Joissakin kaupungeissa siihen tarvitaan myös lupa tai rekisteröinti, ja sääntöjen rikkomisesta voi seurata sanktio. Käyttöehtojen mukaan majoittajien täytyy itse myös huolehtia asiaankuuluvista veroista. • Airbnb:llä on ympäri maailmaa yli 1,5 miljoonaa kohdetta yli 190 maassa. Esimerkiksi Espanjassa kotimajoituspalvelujen kautta on saatavilla jo enemmän nukkumapaikkoja kuin hotelleissa. • Kotimajoitusta on arvosteltu siitä, että ammattimaiset sijoittajat vuokraavat samanaikaisesti useita asuntoja eli käytännössä pitävät laittomia hotelleja. Tämä myös karkottaa pysyviä asukkaita kaupunkien keskustoista. 8 PATINA 4/2015 Sibeliuksen jalanjäljillä – kulttuuriretki Pielisellä KUVAT IRMA LEPPÄNEN Pohjois-Karjalan Seniorit lähtivät kesäkuun lopussa kokopäiväretkelle Jean Sibeliuksen jalanjäljille Lieksaan ja samalla retkellä tutustuimme Eva Ryynäsen ainutlaatuiseen ateljeemiljööseen Paaterissa. ANNA-MAIJA SORJONEN Pohjois-Karjalan Kansallinen Senioripiiri ry TÄMÄ VUOSI oli oiva ajankohta tälle retkelle, sillä Sibeliuksen syntymästä on kulunut 150 vuotta ja Eva Ryynäsen syntymästä 100 vuotta. Aluksi tutustuimme opastetulla kierroksella ateljeessa Evan puuveistoksiin, jotka ovat isoja ja näyttäviä. Evan puoliso Paavo Ryynänen teki sen niin sanotun raskaimman työn eli pieni isot puupölkyt taiteilijalle työstettäväksi. Eva ja Paavo elivät hyvin vaatimatonta elämää luonnon keskellä. Evan veistos Seitsemän veljestä Paaterin tuvassa on aivan käsittämätön taideteos. Tällä teoksella Eva on aikoinaan päässyt Taideteolliseen korkeakouluun Helsinkiin. Teosta tutkiessa tulee ihan väkisin mieleen, että kuka on pystynyt vielä opettamaan Evalle jotain uutta. Aino ja Jean Sibelius tekivät häämatkansa kesällä 1892. Matkan tarkoituksena Sibeliuksella oli myös hakea innoitusta Kalevalasta ja Karjalasta. Samaa reittiä Lieksan kautta Vienan Karjalaan kulki myös Elias Lönnrot aikoinaan. Nuohooja pääsee ateljeen katolle näitä Eva Ryynäsen veistämiä tikaportaita pitkin. Seniorit TV-tähtinä Timitran Linnan eli Rukajärvikeskuksen rannasta hyppäsimme suurikokoisiin koskiveneisiin Pieliselle ja kävimme tutustumassa Monolan aittaan eli rakennukseen, jossa Aino ja Jean viettivät kuherruskuukauttaan. Kuulimme veneretken aikana sellisti Jussi Makkosen kertomuksia Sibeliuksesta ja me seniorit pää- simme TV1:n uutislähetyksen kuvauksiin. Monolan aitta on kovin huonossa kunnossa ja Makkosella on tarkoitus kaikilla näillä tapahtumilla kerätä varoja aitan kunnostukseen ja saada aitasta todellinen matkailukohde Lieksaan. Makkonen on kotoisin Lieksasta ja hän on viime vuosina pitänyt yli kymmenille tuhan- Blomqvist – Helminen - Puurtinen MYrsKYLUODON MAIJA Koskettava musikaali elinikäisestä rakkaudesta ENSI-ILTA 5.9.2015 sille kuulijoille konsertteja Suomessa ja ulkomailla. Koskiveneretken jälkeen retkemme huipentui illalliskonserttiin Break Sokos Hotelli Kolin ravintolaan, josta avautuvat upeat näköalat yli Pielisen. Konsertissa esiintyivät sellisti Jussi Makkonen ja pianisti Nazig Azezian. Kuulimme Sibeliuksen häämat- Alexandre Dumas KOLME MUSKETTISOTURIA Romanttinen ja vauhdikas seikkailuklassikko ENSI-ILTA 26.9.2015 Eva Ryynänen pyrki veistoksellaan Seitsemän Veljestä Taideteolliseen korkeakouluun. kalla säveltämiä teoksia, muun muassa En Saga eli Satu ja Drömmer. Vähän koleasta ja sateisesta retkipäivästä huolimatta meillä retkeläisillä oli kotimatkalla lämmin ja antoisa tunnelma siitä, kuinka upea taiteilija on aikoinaan säveltänyt meidän maisemissamme. Tove Jansson - Pipsa Lonka KAKSI NAISTA JA MERI Kymmenen novellia työstä ja rakkaudesta Arvostelumenestys ohjelmistossa vielä 6 kertaa! Koko ohjelmisto ja esitysajat www.lahdenkaupunginteatteri.fi / Ryhmämyynti (03) 752 6000 / Lippumyymälä 0600 30 5757 (1,53 €/min+pvm) / www.lippu.fi 9 PATINA 4/2015 Rannikolla sijaitseva Famagusta on merkittävä museokaupunki. Monien mahdollisuuksien Pohjois-Kypros Massaturismilta toistaiseksi säästyneellä Pohjois-Kyproksella nautit seesteisestä Välimeren saaritunnelmasta höystettynä mielenkiintoisella kulttuurilla ja upealla luonnolla. PRISKA AUTIO POHJOIS-KYPROS HURMAA ainutlaatui- sella kulttuurihistoriallaan ja on tilastollisesti yksi nykypäivän turvallisimmista lomakohteista. Ilmapiiri on rento ja ystävällinen, ilman Välimeren kohteille tyypillistä tyrkyttämistä. Kohde on erityisesti vanhempien matkustajien suosiossa. Mielenkiintoisia kaupunkeja Pohjois-Kyproksen kaupungit ovat täynnä kulttuurinähtävyyksiä, kun taas syrjäisemmillä seuduilla korostuu alueen puhdas luonto. Rannikkokaupungeissa on nähtävillä vanhempaa historiaa, pääkaupungin tarjotessa nähtävää lähihistoriasta. Kyrenian kaupunki sijaitsee Välimeren ja Besparmakin vuoriston välissä luoden mielettömät maisemat joka suuntaan. Besparmakin vuoristo on täynnä erilaisia linnoja, tunnetuimpana niistä Pyhän Hilarionin linna, jonka on sanottu olleen esikuvana Walt Disneyn prinsessalinnojen linnoille. Kyrenian viehättävästä vanhasta satamasta löydät myös linnan haaksirikkomuseoineen. Famagustassa näet Salamiksen rauniokaupungin, kauniit mosaiikit sekä amfiteatterin. Voit vierailla mos- keijassa ja nähdä kuuluisan vastarintakirjailijan vankilan. Tutustu myös aavekaupunki Varoshaan, joka oli Kyproksen suosituimpia matkailukohteita, mutta on raunioitunut sen jälkeen, kun se evakuoitiin 1970-luvulla. Nikosiassa pääset ihastelemaan käsityöläisten ateljeiksi muutettua vanhaa majataloa sekä Selimin moskeijaa, jota pidetään yhtenä Kyproksen hienoimpana pyhäkkönä. Halutessasi voit vierailla saaren eteläpuolella – rajan ylitystä varten tarvitset vain passin ja ylitys sujuu hetkessä. Paikallista elämää Jos kaipaat jotain erilaista lomaasi, voit lähteä päiväksi tai vaikka koko viikoksi seikkailulle paikalliseen elämään. Omavaraiset kylät hankkivat vain välttämättömimmät tarvikkeet kaupungista – leivät, öljyt, juustot, jogurtit ja muut herkut loihditaan oman kylän tuotteista ja kaikessa suositaan oman kylän palveluita. Monelle jää paikallisista parhaiten mieleen kiireetön asenne elämään. Pohjois-Kyproksella on oivallettu hetkessä elämisen taito ja se tarttuu herkästi myös Karpazissa elää luontoon vapautettuja villiaaseja. vierailijaan. Kohteen ruokakulttuurin juuret ovat Turkin ja Kreikan lisäksi lukuisissa muissa maissa. Perinteisen paikallisen aterian perustana toimii meze, joka koostuu pienistä kylmistä ja kuumista annoksista. Pääruoan jälkeen on tapana nauttia vahvaa turkkilaista kahvia. Oiva kohde aktiivilomalle Kyrenian kaupungin kiertää vaivatta kävellen, hotellien tarjotessa rentouttavia hetkiä uima-altaalla. Keskustassa ei ole villiä yöelämää, vaan suuri osa lomailijoista nauttii mieluummin tunnelmallisesta illallisesta esimerkiksi satama-alueella. Hotellien järjestämät kyproslaiset illat sekä muut yhteisölliset tapahtumat ovat suosittuja seniorimatkustajien keskuudessa. Kohteessa on turvallista liikkua yksin ja normaali lomapukeutuminen sopii hyvin. Moskeijoissa on naisten toki peitettävä hartiat, hiukset ja polvet. Pohjois-Kyproksen vuoristossa on upeita patikointireittejä ja huonojalkaiset voivat tutustua vuoristoon esimerkiksi jeeppisafarilla tai ratsastaen. Satamista lähtee myös lukuisia veneretkiä päivittäin. Golfareiden kannattaa suunnata Korineum Golfiin, joka on kasvanut kolmen miehen unelmasta yhdeksi Välimeren suosituimmista golfkohteista. Kentällä on suomalaisia juuria, sillä yksi alkuperäisidean isistä on vuorineuvos Kauko Rastas. Upea luonto ja lokoisat lomakelit Pohjois-Kypros hemmottelee matkailijaa yli 300 aurinkoisella päivällä vuodessa. Miellyttävin ajankohta matkustaa kohteeseen on maalis-toukokuu sekä syys-marraskuu, jolloin säät ovat suomalaiselle mukavan kesäiset. Kohteessa panostetaan monin paikoin ympäristöystävällisyyteen ja erityisesti syrjäisemmillä seuduilla hyödynnetään luonnon omia antimia jokapäiväisessä elämässä. Kohteessa elää myös paljon erilaisia suojeltuja eläimiä. Loppukesästä voit seurata esimerkiksi pienten merikilpikonnien kuoriutumista ja keväisin nautit endeemisten orkideoiden kukkaloistosta. Pohjois-Kypros on tunnettu myös Karpazin alueella elävistä villiaaseistaan, jotka vapautettiin luontoon, kun maatalouden avuksi tulivat koneet. Kuinka kohteeseen? Pohjois-Kyprokselle pääsee lentäen ja kaikki lennot pysähtyvät Turkissa. Majoitusta kohteesta löytyy monipuolisesti ja voit halutessasi tehdä muutaman päivän pysähdyksen Istanbulissa meno- tai paluumatkalla. Kohteessa on helppoa kulkea julkisilla kulkuneuvoilla. Suurimpien kaupunkien välillä vuoroja kulkee hyvin ja liput ovat edullisia. Välimatkat saarella ovat lyhyitä ja vuokra-auto on hyvä vaihtoehto, jos haluat tutustua kohteeseen kaupunkien ulkopuolella. 10 PATINA 4/2015 KUVAT TUULA JA SVANTE NORDSTRÖM MATKAILU Matkalla nähtiin myös Kuremäen luostari. Kauppa kävi Avinurmen käsityökeskuksessa. Seniorit aterioivat sumopainija Kaido Höövelsonin vieraina ja kuulivat mielenkiintoisia tarinoita. Historiaa ja kartanokulttuuria espoolaisten Viron-matkalla Espoon kansalliset seniorit tekivät matkan Viroon toukokuussa. Kierroksen varrella tutuiksi tulivat muun muassa Lahemaan kansallispuisto sekä Narvan ja Rakveren kaupungit. TUULA JA SVANTE NORDSTRÖM Espoon kansalliset seniorit ry MATKAAN LÄHDETTIIN Länsisatamasta Finlandia-laivalla. Tallinnassa hyppäsimme linja-auton kyytiin. Matkalla kohti Lahemaan kansallispuistoa ajoimme Lasnamäen asumalähiön läpi ja ostoskeskusryppään jälkeen olimmekin maaseudulla. Saavuttuamme Viron vanhimman ja suurimman kansallispuiston alueelle muuttui maisema metsäiseksi. Puiston pinta-ala on yli 70 000 hehtaaria, tosin kolmasosa on merta. Puisto on suosittu luonto- ja retkikohde. Käsmun merikapteenikylässä tutustuimme mielenkiintoiseen merimuseoon. Ihastelimme upeata merellistä ympäristöä ja täydessä kukassa olevia kriikunapuita. Kylässä on merikapteenikoulu, virolaisten kesämökkejä ja leirikeskus. Täysin kunnostettu barokkikartano Pääkohteemme kansallispuiston keskus eli Palmsen kartano herätti ihastusta sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan. Barokkityylinen kartano upeine puistoineen ja puutarhoineen on Viron ensimmäinen täysin kunnostettu kartanokokonaisuus. Nautimme erinomaisen lounaan vanhassa viinanpolttimossa. Matkalla kohti Narvaa oli ohjelmassa Purtsen Vasallilinnoitus. Jykevä, paksuseinäinen minilinnaa muistuttava rakennus oli erikoinen ilmestys. Huonompijalkaiset pääsivät sisään keittiön kautta. Nuori vuokraisäntä kertoi linnoituksen historiasta ja esitteli itse linnoitusta. Vielä 1950-luvulla siitä on ollut jäljellä vain rauniot. Kunnostustyöt aloitettiin 1980 ja saatiin valmiiksi kymmenen vuotta myöhemmin. Nyt se toimii erilaisten tilaisuuksien pitopaikkana. Alakerrassa on kahvila. Päivän viimeinen kohde oli NarvaJoensuun kaupunki. Nopeimmat ehtivät hyödyntää kylpylän palveluita ennen hotellilla nautittua illallista. Narvassa näkyy neuvostovaikutus Toisena matkapäivänä ohjelmassa oli Narva, tanskalaisten 1200-luvulla perustama barokkikaupunki. Sodassa täysin tuhoutunut kaupunki on rakennettu neuvostoaikana uuteen uskoon. Neuvostovaikutus näkyy yhä rakennuskannassa ja venäjänkielisten enemmistöstä. Mielenkiintoinen paikka oli Narvajoen ylittävä silta, joka yhdistää Viron ja Venäjän. Hermannin linnoitus Viron puolella katsoo kohti Venäjän puolella kohoavaa korkeiden muurien ympäröivää Iivananlinnaa. Kävimme Narvan collegessa, joka on Tarton yliopiston alueellinen tiedekunta ja antaa pääasiassa venäjänkielen opetusta. Pääsimme katsomaan myös Narvan kaupungista taidokkaasti tehtyä pienoismallia. Ennen vierailua Pühtitsan ortodoksiseen luostariin pistäydyimme vielä Astrin ostoskeskuksessa. Luostari on ainoa Virossa toimiva nunnaluostari. Kaunista luostarikirkkoa ympäröi hyvin hoidettu puutarha. Pois lähtiessä bussien parkkipaikalla kävi kuhina, kun matkalaiset kilvan ostivat paikalliselta mummolta hunajaa kotiin vietäväksi. Avinurmen käsityökeskuksessa meille oli katettu herkullinen lounaspöytä ja varattu aikaa ostoksille. Ostettavaa riitti, tarjolla oli kudonnaisia ja upeita puuesineitä. Matka jatkui, pysähdyimme Muugan kartanoalueella. Iso toistaiseksi entisöimätön kartano toimii alakouluna. Kartanosta näkee, että sillä on ollut loistopäivänsä. Sumopainijan vieraina Illallinen oli varattu erikoisessa paikassa, Baruto Puhkemajassa. Mielenkiintoinen isäntä Baruto, oikealta nimeltään Kaido Höövelson on tunnettu sumopainija. Hän on ollut 11 vuotta Japanissa ja menestynyt erinomaisesti. Hän on rakennuttamassa lomakylää ja ensimmäiset rakennukset odottavat kävijöitä. Saimme hyvän palvelun, erinomaisen illallisen, kuuntelimme isännän tarinointia ja nautimme paikallisten nuorten musiikkihetkestä. Sitten olikin aika suunnata kohti Rakvereä ja Aqva Hotel & Spa -kylpylähotellia. Vesipuisto ja saunakeskus houkuttivat. Viimeisenä matkapäivänä pääosassa oli Rakvere. Puolelta päivin siirryimme Rakveren linnaan, josta on oikeastaan jäljellä vain rauniot. Opastetun kierroksen aikana näimme muun muassa kidutuskammion ja erikoisen ruudin säilytyspaikan. Oli mukava myös seurata paikallisten koululaisten turnajaisia. Helsinkiin palasimme jälleen Tallinnan kautta. PATINA 4/2015 11 MATKAILU Balkan tarjosi voimakkaita elämyksiä Seniorit kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaneen Ivo (Ivan) Andric’in kotimuseon edustalla Travnikissa. vinan pääkaupungista, 1400-luvulla perustetusta Sarajevosta, jossa heti hotellimme välittömässä läheisyydessä saatoimme tutustua vanhimpiin osiin. Suurin osa merkittävistä ottomaanivallasta kertovista rakennuksista on 1500-luvulta, jolloin Sarajevosta tuli Istanbulin jälkeen Balkanin tärkein kaupunki. Vanhan kaupunki, Baščaršija moskeijoineen, katedraaleineen ja basaareineen liittyy saumattomasti Itävalta-Unkarin 1878 alkaneella valtakaudella rakennettuun komeiden rakennusten vallitsemaan, silloin moderniksi sähköineen ja raitiovaunulinjoineen muuttuneeseen Sarajevoon. Monien mieleen Sarajevo tuo kolme tapahtumaa: ensimmäiseen maailman sotaan johtaneet laukaukset, vuoden 1984 talviolympialaiset ja pitkän piirityksen 1992–1995. Kävimme Latinalaisella sillalla, jossa Itävalta-Unkarin kruununperijä, arkkiherttua Franz Ferdinand ja hänen puolisonsa ammuttiin 1914, vuoden 1984 talviolympialaisten alppilajien tapahtumapaikalla Bjelašnica-vuoren rinteellä ja Elämän tunneli -museossa, joka kertoi Bosnian sodan aikaisesta kauhistuttavasta serbisotilaiden piirityksestä. Kaikki olivat voimakkaita mutta erilaisia elämyksiä. Kaikki Sarajevon julkiset rakennukset kuten moskeijat, kirkot ja hallintorakennukset, jotka silloin tuhottiin, on korjattu tai rakennettu uudelleen, mutta monissa asuintaloissa sodan jäljet näkyvät yhä. la rakennettu silta tuhottiin sodassa. Kansainvälisin voimin silta on rakennettu uudelleen aivan vanhan kaltaiseksi, jopa kivetkin haettiin samasta kalkkikivilouhoksesta kuin alkuperäisessä sillassa. Viimeisen illan ennen siirtymistä Kroatiaan vietimme Sarajevon kansallisessa teatteri- ja oopperatalossa Rigoletosta nauttien. Bussimatkalla Sarajevosta Zagrebiin poikkesimme Kroatian puolella Plitvicen kansallispuistoon. Kävelimme polkua loivaa myötämäkeä metsässä, ohitimme lukuisia vesiputouksia ja saavuimme järvelle. Ylitimme sen veneellä ja nousimme puuportaita ylös. Tämä oli todella virkistävä pitkän istumisen katkaissut vaellus. Bosnia-Hertsegovinan valtiomuoto on erikoislaatuinen. Se ei ole täysin itsenäinen vaan kansainvälisessä valvonnassa ja siellä on pysyvästi eurooppalaisia poliiseja ja sotilaita. Valtion muodostavat monimaakuntainen Bosnia-Herzegovinan federaatio ja Bosnian serbitasavalta. Maassa elää yhdessä kolme kansallisuutta: islaminuskoiset bosniakit, kreikkalaiskatoliset serbit ja roomalaiskatoliset kroaatit. Näistä jokaisella on ylimmässä hallinnossa 5 edustajaa, joiden on oltava päätöksissään yksimielisiä. Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat virassa. Lisäksi maassa asuu vähemmistönä juutalaisia ja mustalaisia, joilla on maan kansalaisuus ja passi mutta ei äänioikeutta. Tämä erikoinen valtio synnytettiin Bosnian sodan jälkeen Daytonin rauhansopimuksessa 1995. Erikoislaatuinen valtiomuoto Naivismista kuuluisa Kroatia Sodasta muistutti myös käynti Mostarissa, jonka kaunis, 1500-luvul- Kroatia on täysin itsenäinen tasavalta ja sen synty ei ollut aivan yhtä ve- LEENA HÄMET-AHTI Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry MATKAMME ALKOI Bosnia-Hertsego- KUVAT: LEENA HÄMET-AHTI Helsingin piirin seniorit kävivät toukokuussa Bosnia-Hertsegovinassa ja Kroatiassa, jotka molemmat itsenäistyivät Jugoslavian hajottua Titon kuoleman jälkeen. Majoittuneina olimme Sarajevossa ja Zagrebissa, molemmissa kolme yötä. Kaariholvikäytävä Mirogoj-hautausmaalla Zagrebissa. rinen kuin Bosnia-Hertsegovinan. Sodan jälkiä emme sen pääkaupungissa Zagrebissa nähneet eikä opaskaan juuri viimeisestä sodasta puhunut. Zagrebin nähtävyyksistä mainittakoon Trg Kralja, Tomislavin aukiolla Kroatian ensimmäisen kuninkaan, Tomislavin, ratsastajapatsas, monet kauniit puistomaiset aukiot niitä reunustavine upeine palatsimaisine rakennuksineen, museoineen ja gallerioineen sekä Zagrebin ylväin nähtävyys, kaksitorninen katedraali, jonka nykyinen versio on 1600-luvulta. Yläkaupungissa, johon tutustuminen vaatii lukuisten portaitten kävelyä, sijaitsevat Hermann Bollen suunnittelema Pyhän Markuksen kirkko sekä 1200-luvun muurin jäänteinä Kiviportti ja Lotrščaktorni, jonka viereiseltä aukiolta näkyi koko Zagrebin kaupunki. Presidenttejä maalla on kolme, jotka vuorotellen toimivat virassa. Kroatia on kuuluisa naivistisesta taiteesta. Kävimme 1950-luvulla perustetussa naivistisen taiteen museossa, jossa on satoja maalauksia, piirroksia ja veistoksia eri puolilta maapalloa vaikuttaneilta taiteilijoilta. Mirogoj-hautausmaa on myös Zagrebin erikoisuus. Sekin on Hermann Bollen suunnittelema. Sinne on haudattu eri uskontokuntiin kuuluvia tai kuulumattomia. Muun muassa Kroatian tasavallan ensimmäinen presidentti Franjo Tudjman on saanut siellä viimeisen leposijansa. 12 PATINA 4/2015 MATKAILU Hyviä ja kehnompiakin kokemuksia Aurinkorannikon talvesta Anja ja Totti Karpela viettivät viime talven Fuengirolassa Espanjan Aurinkorannikolla. Costa del Solilta kertyi monenlaisia kokemuksia, Anja Karpela kirjoittaa. Totti Karpela on tehnyt uran valtion leivissä. – Naantalin poliisimestarina otin ensin rosvot kiinni, sitten syyttäjänä syytin ja lopuksi Kakolan vankilanjohtajana pidin heidät säilössä. Vapaa-aikanaan hän on kirjoittanut dekkareita ja muitakin kirjoja ja kirjoittaa vieläkin, mikäli voimat riittävät. Vakuutukset hyvä olla kunnossa ANJA KARPELA Turun kansalliset seniorit ry OLEMME ELÄKKEELLÄ oleva pariskun- ta. Mieheni sairastaa keuhkoahtaumaa, hän on huonokuntoinen invalidi. Aikoinamme matkustelimme eri puolilla maailmaa, ja se oli kivaa. Taloyhtiössämme alkoi tuo nykyään niin monen riesa: putkiremppa. Emme oikeastaan miettineetkään muita vaihtoehtoja kuin lähteä sitä pakoon Costa del Solille. Monet tuttavamme olivat jo viettäneet siellä useampiakin talvia lämpimässä ja kertoivat viihtyneensä. Aloimme hyvissä ajoin tutkailla netistä Aurinkorannikon asuntovaihtoehtoja – niitä riittää. Meitä rohkaistiin varaamaan asunto valmiiksi. Mitä aikaisemmin, sitä paremman saisimme. Välillä hiukan turhauduin. Espanjalaiset toimistot eivät yleensä vastanneet mitään englanninkieliseen kyselyyn. Suomalaisista useimmat vastasivat, ainakin jotain. Meillä oli kriteerinä muun muassa mieheni sairauden takia esteettömyys, nettiyhteys, 2–3 makuuhuonetta ja keittomahdollisuus. Eikä tietysti kauhean kallis. Hintahaarukkaa jouduimme hinaamaan ylöspäin aiemmin ajattelemastamme 500–600 eurosta kuu- Anja Karpela voisi harkita Aurinkorannikon ”muuttolintuelämää” jatkossakin. Miehensä hän kuitenkin epäilee olevan toista mieltä. kaudessa. Valitsimme lopulta yhden, joka tuntui sopivalta. Se sijaitsi hyvällä paikalla Fuengirolan keskustassa ja sinne luvattiin hankkia meille wifi. Kylmin talvi kymmeniin vuosiin Tammikuun puolessa välissä sitten menimme vuokravälittäjän kanssa varaamaamme asuntoon. Mieheni ei päässyt ulko-ovesta sisäpuolelle. Siinä oli viisi korkeaa rappusta heti oven jälkeen. Välittäjä oli todella nolo ja lupasi huomiseksi hoitaa meille paremman asunnon. Seuraavana päivänä saimme toisen majapaikan. Se oli kolmen makuuhuoneen huoneisto mukavan tuntuisessa talossa aivan Centro Finlandian lähellä. Sijainti oli hyvä, joka paikkaan lyhyt matka. Asunnon pikku virheellisyydet (esimerkiksi kylppäristä putoilevat seinälaatat) hoidettiin espanjalaisittain mañana. Myös tuo niin välttämätön nettiyhteys asennettiin. Talvi 2015 oli Costalla kylmin moneen kymmeneen vuoteen. Asunnossamme oli lämmityksenä vain kolme pientä irtopatteria, eivätkä ne pystyneet taistelemaan ulkoa ohuitten seinien läpi puhaltavaa jäätävää viimaa vastaan. Mieheni sairastui keuhkokuumeeseen ja joutui paikalliseen sairaalaan viikoksi. Oli hyvä, että olimme jo kauan sitten ottaneet jatkuvan matkavakuutuksen. Xanith-yksityissairaalassa oli suomenkielinen tulkki. Aluksi olimme hiukan huolissamme, riittäisikö vähäinen espanjankielen taitomme eteen tulevissa asioissa, mutta ei huolta, siellä tulee melko hyvin toimeen ihan Turun murteellakin. Terveydenhoito sinänsä ei ollut ongelma. Xanithilla on klinikka Fuengirolassa ja siellä me esimerkiksi kävimme säännöllisesti ottamassa verikokeita. Siellä saa palvelua suomen kielellä. Monessa apteekissakin oli suomea osaava farmaseutti tai joku osasi englantia. Fuengirola on liikuntaesteisellekin mukava kaupunki. Siellä pääsee todella vaivattomasti kulkemaan pyörätuolilla ja maasto on suuressa osassa kaupunkia melko tasaista. Ruokapaikkoja löytää jokaiseen makuun, samoin kaikenlaisia liikkeitä. Centro Finlandiassa on jopa sauna. Taskuvarkaat riesana Omaisuuttaan kannattaa todella pitää silmällä joka hetki. Fuengirolassa on tiistaisin ja lauantaisin markkinat Feria-alueella. Ne ovat mielenkiintoisia tapahtumia ja tuovat tiettyä rytmiä viikkoon. Lauantaina on ”antiikkimarkkinat”, eräänlainen kirpputori. Tiistaisin myydään uutta tavaraa, vaatteita, kenkiä, huopia, tyynyjä – vaikka mitä. Olin katselemassa kenkiä, ja löysinkin kauniit. Lompakkoani en löytänyt, sillä joku oli siirtänyt sen omaan käyttöönsä. Ainakin rahat. Rahaa on kukkarossa yleensä enemmän kuin kotimaassa, koska melkein kaikki maksetaan käteisellä. Puhelimessa oli tietysti luottokorttien kuoletuksen numero pikavalintana ja soitto riitti rauhoittamaan mielestä ainakin sen mahdollisuuden, että kortteja käytettäisiin. Yritin tehdä ilmoituksen poliisille. Ensin piti soittaa madridilaiseen numeroon, jossa tulkille kerrottiin, mitä oli tapahtunut. Hän kai sitten lähetti käännöksen Fuengirolaan Policia Nationalelle. Sitten piti mennä kansallisen poliisin asemalle ja tehdä varsinainen rikosilmoitus. Yritimme pari kertaa, mutta kärsivällisyys ei vain riittänyt: odottamista ja odottamista, mitään ei tapahtunut. Suomalaisten Los Boliches Jos vielä joskus menemme Costalle talveksi (mieheni sanoo: ei milloinkaan!), emme varaa asuntoa etukäteen, vaan menemme hotelliin ja paikan päällä käymme katsomassa tarjontaa. Ainakin nyt, kun siellä on paljon vapaana erihintaisia ja kaiken tasoisia asuntoja, ei ole vaikea löytää mieleistään. Esitteissä ne aina näyttävät siisteiltä ja sanotaan, että sijainti on mitä parhain. Totuus voi olla toinen. Alueena Fuengirolassa meitä miellytti Los Bolichesin kaupunginosa. Se on varsinaista suomalaisaluetta, suomea kuulee kaduilla melkein enemmän kuin espanjaa. Ainakaan meitä ei yleensäkään ulkomailla häiritse muiden heimolaistemme läsnäolo. Vielä pikku vinkki niille, joille Costa del Sol ei ole vielä läpituttu. Kannattaa liittyä Facebookin Costalla mitä tahansa ja koska tahansa -ryhmään, siellä on myös Aurinkorannikon palvelut - ja muitakin ryhmiä, jossa suomalaiset keskustelevat kokemuksistaan. Ryhmään kannattaa liittyä jo ennen kuin matkustaa etelään ja siellä voi esittää kysymyksiä ihan mistä tahansa aiheesta. PATINA 4/2015 13 KUVAAJA ISMO KIVISTÖ MATKAILU Kuomiokoski Oyn teknillinen johtaja Ville Puttonen esitteli Kuoma-kenkiä ja korkean automaatiotason tehdasta. Senioripiiri vieraili Brahenlinnan raunioilla ja kenkätehtaassa Etelä-Savon kansallisen senioripiirin kesäjuhlaa vietettiin Mikkelin Ristiinassa 1600-luvun historiaan tutustuen Brahenlinnan raunioilla. Saimme myös tutustua harvinaiseen, menestyvään suomalaiseen kengänvalmistukseen. ISMO KIVISTÖ Etelä-Savon kansallinen senioripiiri ry KESÄJUHLAN JÄRJESTÄJÄNÄ toimi Ris- tiinan kansalliset seniorit puheenjohtajansa Paula Nurmisen johdolla. Juhlan aluksi puheenvuoron käyttivät pastori Kari Rossi ja Kymen läänin maaherrana toiminut Mauri Miettinen. Eversti evp Jouko Nousiainen kertoili kreivi Pietari Brahen 1600-luvulla Ristiinaan perustaman Brahenlinnan historiaa monipuolisesti. Linnapäällikönä 40 vuotta toimineella Hans Bomgårdilla oli haastellinen tehtävä, kun kreivin erikoisten ohjeiden mukaan piti kokeilla kaikkea mahdollista, kuten poronhoitoa ja kirsikan viljelyä. Linnoituksen innokas puutarhuri Nii- lo Pekanpoika joutui toteamaan, että karussa linnan maastossa ainoa menestyvä lajike oli piparjuuri. Niinpä tunnollinen vouti maksoi veroja omista varoistaan. Lähettäessään verorahat Pietari Brahelle totesi, ettei koskaan tule saamaan niitä alueeltaan. Ja pitkällä matkalla verovoitkin ehtivät jo härskiintyä. Täältä tulevat suositut lasten toppasaappaat Kuomiokoski Oy:n kenkätehtaan omistajana ja johtajana kolmannessa polvessa toimiva Antti Puttonen kertoi kenkätehtaan historian alkaneen vuonna 1928. Aluksi kosken partaalla toimivat mylly ja saha. Huopatohvelien valmistusta aloiteltiin. Nykyisellään tehdas työllistää Mänty- harjun alueella parhaimmillaan noin 160 henkilöä. Kuoma-merkkiset kengät valmistetaan nykyaikaisista miellyttävistä materiaaleista. Tuotevalikoimaan kuuluvat talvijalkineet, nupukkinahasta valmistetut kesäjalkineet sekä lenkkarit. Lasten toppasaappaat ovat saavuttaneet suuren suosion. Hämmästelimme valmistuksen suurta ja nykyaikaista automaatioastetta. Insinöörien ohjelmoimina hiljaiset suuret koneet tekevät pääosin työt. Ristiinan kansallisten seniorien puheenjohtaja Paula Nurminen johti kesäjuhlien järjestelyt. 14 PATINA 4/2015 HISTORIA Salaisuuden verho väistyy Rebekan yltä Löysin lapsuudenkotini vintiltä sahanpurujen seasta Rebekka-patsaan jäännökset. Kuka oli Rebekka? Miten se oli vintille joutunut ja miksi se oli niin huonossa kunnossa? Vain kädetön yläruumis ja maahan luotu kaihoisa katse olivat tallella. MARJA-LEENA RUOSTESAARI Salon kansalliset seniorit ry VANHEMPIEN SUKULAISTEN haastat- telujen ja suomalaiseen taidehistoriaan tutustumisen avulla alkoi Rebekan taru selvitä. Kyseessä on Johannes Takasen Rebekka kaivolla -patsaan kipsijäljennös, joka oli yleinen suomalaisissa kodeissa 1930–1940-luvuilla. Sukulaiset muistelivat, että niitä myytiin maaseudulla samaan tapaan kuin kiertävät kirjakauppiaat kirjoja, tai oikeastaan tilauksia, ja kirjat ja patsaat tulivat postissa. Patsas oli noin 128 cm korkea ja kauniin värikäs. Myös pienempiä versioita oli liikkeellä. Rebekka kaivolla -veistos vuodelta 1877 kuuluu Takasen huomattavimpiin teoksiin, ja hän voittikin sillä merkittävän palkinnon Suomen Taideyhdistyksen näyttelyssä seuraavana vuonna. Johannes Takanen syntyi Virolahdella 1849, opiskeli taideopintoja Tanskan kuninkaallisessa taideakatemiassa ja muutti Roomaan 1873. Hän kuoli nuorena, vasta 35-vuotiaana Roomassa, ja sinne hänet haudattiinkin. Takanen oli Suomen huomattavimpia kuvanveistäjiä, ja hän teki yli sata veistosta. Veistoksista liikkui Suomessa lukuisia pronssi- ja kipsiversioita, tökeröitäkin jäljennöksiä. Rebekkaakin oli tietojen mukaan maalattuja, maalamattomia, pronssisia ja erikokoisia. Taiteilija teki Rebekasta neljä marmoriversiota, jotka myytiin Suomeen, Bergeniin ja Pietariin. Lisäksi patsaasta tehtiin vielä pronssinen jälkivalos. Marmoriveistos Rebekka kuuluu muun muassa Tampereen taidemuseon kokoelmiin ja Ateneumin taidemuseossa on Rebekan kipsiversio. Raamatullinen Rebekka Rebekka kaivolla -patsaalla on raamatullinen tausta. Tarina perustuu 1. Mooseksen kirjan lukuihin 22– 24. Siinä kerrotaan, miten Aabraham tultuaan vanhaksi pyysi palvelijaansa lähtemään synnyinmaahansa kihlaamaan pojalleen lisakille vaimon. Palvelija otti kymmenen kamelia ja kaikkinaisia kalleuksia ja lähti Mesopotamiaan. Naahorin kaupungissa hän pysähtyi kaupungin ulkopuolelle kaivon luo ja mietiskeli, mi- ten hän sellaisen naisen löytäisi. Hän päätti rukoilla, että Herra toteuttaisi hänen suunnitelmansa. Hän rukoili: “Niin tapahtukoon, että se tyttö, jolle minä sanon: ’Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni’ ja joka vastaa: ’Juo, ja minä juotan kamelisikin’, on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille; ja siitä minä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni.” Tuskin hän oli lakannut puhumasta, kun siihen tuli Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin tytär, ja hänellä oli vesiastia olallaan. Tyttö oli näöltään hyvin ihana ja neitsyt. Ja tapahtui niin kuin palvelija oli rukoillut: Rebekka tarjosi vettä hänelle ja vielä kameleillekin. Nyt palvelija kihlasi Rebekan ja antoi hänelle kultaisen, puolen sekeliä painavan nenärenkaan ja kaksi kymmenen kultasekeliä painavaa rannerengasta. Näitä kultaisia rannerenkaita ihailee Rebekka tässä Takasen pidetyssä veistoksessa. Meidän Rebekkamme Husovarnan päällä Isosiskoni muisti Rebekan hyvin ja kertoi, kuinka hänen mielestään pirtissä Husovarnan (Husqvarna-ompelukone) päällä seisova patsas oli todella ihana. Siskon, joka silloin oli 8-vuotias, tehtävänä oli pyyhkiä pölyjä äidin avuksi, ja näin hän muisteli: – Ihailin aina Rebekan kauneutta, ja erityisesti rannerengas, jota Rebekka ihaili, oli sievä. Ajattelin, että jos pyyhin pölyt Rebakasta oikein huolellisesti, ja jos isona saan lapsen, siitä tulee kaunis ja hyvä. (Siskoni sai kolme poikaa…) Pölyjen pyyhkiminen Husovarnan kiehkuraisista metallijaloista sen sijaan oli kuulemma tuskallista. Seuraavana vuonna siskoni ja pikkuveljeni lähtivät sotalapsina Ruotsiin. Rebekka jäi ompelukoneen päälle pirtin ikkunan pieleen. – Kun palasin Ruotsista 12-vuotiaana, oli Rebekka kadonnut ompelukoneen päältä. Löysin kauniin patsaan rikkinäisenä puohista. Ihmettelin, mitä oli tapahtunut. Oliko isoveli ollut asialla? Oliko Rebekka vaan kaatunut lattialle? Poissa oli ruukku. Poissa oli käsi ja rannerengas, ihmetteli sisko. Seuraavaksi Rebekan torso kul- Poissa ovat vesiruukku ja ihanat, kymmenen kultasekelin rannerenkaat, joita Rebekka Raamatun kertomuksen mukaan patsaassa ihailee. keutui vintille perheen lasten koulukirjojen, vihkojen, käsitöiden, piirustusten, ja kaiken muun perheen historiasta kertovan esineistön joukkoon. Sieltä sen pelastin, ja nyt rujo palanen suomalaista taidetta kansanomaistettuna jäljennöksenä koristaa takkahuonettamme. Kotitalokin on jo purettu. Lähteet: www.kokoelmat.fng.fi, kansallisgalleria www.johannestakanenseura.fi PATINA 4/2015 15 TAPAHTUMIA Piirien puheenjohtajat kokoontuivat KANSALLISEN SENIORILIITON piirien puheenjohtajat kokoontuivat elokuun puolivälissä liiton Helsingin toimistolle neuvottelupäivään. Paikalla oli 14 piirin edustajat. Tilaisuu- dessa keskusteltiin paljon toimijoiden saatavuudesta, piirin asemasta ja myös tulevasta 45-vuotisjuhlavuodesta. Liisa Simovaara (vas.) Uudeltamaalta ja Leena Tiittala Helsingistä pitivät esitelmät aiheesta Piirin järjestämä koulutus yhdistysten tukena. Pop up -ravintola Rakkaudesta Vesijärveen oli suksee LEENA SORVALI Lahden Kansalliset Seniorit ry PERUSTIN RAVINTOLAN kansainvälisenä ravintolapäivänä 16.8. Mukkulan kartanon laivalaiturille. Leivoin pakastimen täyteen erilaisia piiraita, kalapyöryköitä ja muffineja. Muutama Lahden senioreista riensi avuksi, leipoi lisää ja auttoi myyntityössä. Samalla he jakoivat tietoa Lahden Kansallisten Seniorien toiminnasta. Ilman heitä en olisi selvinnytkään. Ruokailijoita viihdytti Salonkiorkes- Sirkka Kandolin, Lea Randelin ja Marja-Leena Taavila iloitsivat ravintolapäivänä aurinkoisesta säästä ja hyvästä yleisömenestyksestä. teri, joka koostuu innokkaista harrastajasoittajista. Heille on yhteistä musiikki ja yhdessä soittaminen. Kaikki tarjolla olleet herkut tekivät kauppansa niin että ravintola piti sulkea tuntia ennen päättymisaikaa. Ravintolan tuotto lahjoitetaan Puhdas Vesijärvi -työn hyväksi. Ohjaus Antti Majanlahti Liisa Luomanen Satakunnasta, Sirkka Juva Pirkanmaalta ja Aila Harjanne Varsinais-Suomesta neuvottelivat tauolla. Tule hyvälle tuulelle! MAJOITTUVA PIKKUJOULU 1 vrk...................alk. Puolihoito Sis. pikkujoulubuffen Syksyn Teatterilomat 1 vrk 67€ alk. hlö/2 hh aamiaismajoitus Sis. lipun Varkauden teatteriin. 65€ hlö/2hh PERINTEINEN JOULULOMA 3 vrk..............alk. 280€ 23.-26.12.2015 tai 24.-27.12.2015 Puolihoito Varaukset ja lisätiedot JOOGA-, VENYTTELYJA RENTOUTUSKURSSI 21.-25.10.2015 4 vrk ...... alk. Puolihoito 259€ hlö/2hh Sis. puolihoidon ja kurssin ohjelman. Tutustu tarkempaan ohjelmaan osoitteessa www.kuntoranta.fi hlö/2hh (017) 560 1403 tai [email protected] Kuntorannantie 14, Varkaus www.kuntoranta.fi Hella Wuolijoen Huvinäytelmä Juurakon Hulda Esitykset 2015-2016 to 19.11. e 18.30 la 21.11.e-i 15.00 la 28.11. 15.00 su 29.11. 15.00 su 3.1. 15.00 su 10.1. 15.00 su 17.1. 15.00 su 24.1. 15.00 su 31.1. 15.00 su 7.2. 15.00 su 14.2. 15.00 su 21.2. 15.00 su 28.2. 15.00 su 6.3. 15.00 to 10.3. 18.30 su 13.3. 15.00 to 17.3. 18.30 su 20.3. 15.00 LIPUT: 20/18/10 eur Puh. 010 292 2422 www.nokianteatteri.fi NOKIAN TYÖVÄEN TEATTERI 16 KUVAT TIMO PORTHAN PATINA 4/2015 Ministeri Helena Pesola siirtyi Kelasta sienimetsään Ikääntyminen on iloinen asia Suomen sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja ja yhteensovittamisongelmia, sanoo ministeri Helena Pesola. Hänen mielestään järjestelmää tulee kehittää joustavampaan suuntaan. Väestön ikääntyminen on iloinen asia, ja yksityisiä hoivapalveluja tarvitaan julkisten rinnalle. VEERA SALOHEIMO MINISTERI HELENA Pesola jäi eläkkeelle Kansaneläkelaitoksen johtajan virastaan elokuun alussa. Lähes 26 vuotta talossa toivat monenlaisia kokemuksia. Kelan pestiä edelsivät jaksot kansanedustajana ja sosiaali- ja terveysministerinä. – Eläköityminen tuntuu luontevalta siirrolta uuteen elämänvaiheeseen. Urani aikana olen voinut olla mukana rakentamassa oikeudenmukaista ja sosiaalisesti merkittävää elämää ihmisille. Sitä olen vienyt eteenpäin kaikissa tehtävissäni. Pesola jatkoi töitä täyteen virkaikään, 68-vuotiaaksi, vaikka mahdollisuus olisi ollut jäädä eläkkeelle aiemminkin. – Olen nauttinut työnteosta ja se on tuntunut hyvältä. Sosiaali- ja terveysasiat ovat olleet Pesolan omaa alaa läpi hänen uransa, alkaen aina talouspäällikön työstä sosiaalivirastossa Jyväskylässä. – Punaisena lankana urallani on vahvasti kulkenut ihmisten auttaminen. Minulla on aina ollut voimakas tahtotila sii- tä, että kaikista pidetään huolta. Sosiaaliturva on perälauta, joka varmistaa sen. On ollut onni tehdä työtä tämän parissa. Kansanedustaja- ja ministeriaikojaan koko 1980-luvun ajan ja pidempäänkin Pesola muistelee kiitollisena. – Nuo ajat olivat ainutlaatuinen ja mahtava vaikuttamisen paikka. Eduskunta säätää lait, hallitus valmistelee ne 17 PATINA 4/2015 FAKTA Helena Pesola, 68 Syntynyt 2.7.1947 Kuopiossa Puoliso vuodesta 1972 Tapio Pesola, eläkkeellä Asuinpaikka Kauniainen Ylioppilas 1967 Yhteiskuntatieteiden maisteri, Jyväskylän yliopisto 1976 Toimistonhoitaja, Keski-Suomen kauppakamari 1969 Harjoittelija, Baijerin Yleisradio 1970 PR- ja tiedotuspäällikkö sekä päätoimittaja, Keski-Suomen kauppakamari 1971– 1973 Toimitussihteeri, Keski-Suomen Ääni 1974–1975 Vt. toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Kokoomus ry 1977 Vt. talouspäällikkö, Jyväskylän kaupungin sosiaalivirasto 1978–1979 Kansanedustaja (kok.) 1979–1991 Valtuutettu, Kansaneläkelaitos 1983–1987 Sosiaali- ja terveysministeri, Holkerin hallitus 1987–1989 Johtaja, Kansaneläkelaitos 1990–2015 Ministerin arvonimi 2011 Useita luottamustehtäviä muun muassa maanpuolustus-, nais- ja terveysjärjestöissä Harrastukset: Marjastus, sienestys, kasvimaan hoito, kuvataide, musiikki, murtomaahiihto ja Kela on mukana tekemässä toimenpiteet lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Kaikissa näissä olen saanut työskennellä, ja näin on syntynyt ympyrä, jossa kaikki vaiheet tulevat esille. Turvaverkossa edelleen aukkoja Pesola vertaa suomalaista sosiaaliturvaa verkkoon, jota on kudottu ja paikkailtu vuosien varrella. – Sosiaaliturvassa on edelleen aukkoja ja yhteensovittamisongelmia. Rakenteeltaan se on osin vaikeaselkoinen. Osa ihmisistä jää kiinni tähän verkkoon ja osa putoaa verkon läpi. Hänen mielestään vuosikymmenien aikana luotua sosiaaliturvaa pitää edelleen kehittää vastaamaan tätä päivää. – Sosiaaliturvajärjestelmäämme tulisi kehittää niin, että se olisi joustavampi ja tukisi oikea-aikaisesti riskeistä selviytymistä. Sen tulisi myös palauttaa ihmiset paremmin ja kimmoisammin työhön, arjesta selviytymiseen, yrittämiseen ja vastuunkantamiseen. Lisäksi pidän tärkeänä, että vakuutusajattelua vahvistettaisiin. Pitkään kesken olleessa sote-uudistuksessa Pesola on tyytyväinen siihen, että kaikki poliittiset puolueet tunnustavat uudistuksen tarpeen. – Uudistuksen keskiöön on vihdoinkin nostettava asiakas ja valinnanvapautta yksityisen ja julkisen välillä on vauhditettava. On uskallettava tunnustaa, että tarvitsemme julkisen sektorin lisäksi yksityisiä palveluntuottajia ja kolmatta sektoria palveluiden tuottajiksi. Hän kehottaa päättäjiä tarttumaan Kelan kehittämään yhteisrahoitteiseen vakuutusmalliin. Mallissa yksityiset palveluntuottajat osallistuvat palveluiden tuottamiseen julkisten toimijoiden rinnalla muun muassa yksityisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden palveluissa. – Mallin vahvuutena on, että se parantaisi asiakkaan valinnanvapautta ja tasaisi alueellisia ja väestöryhmien välisiä eroja. Palveluntuottajilta vaadittaisiin enimmäishintoihin sitoutumista. – Sosiaaliturvan tulevaisuuden haasteet edellyttävät uudenlaista strategiaa. Uudessa hallitusohjelmassa on ihan oikeita elementtejä tätä ajatellen. Sosiaaliturvan piilaakso Kelan rooli on vahva sosiaaliturvan valmistelussa. Esimerkiksi sen tutkimusosasto tuottaa merkittävän määrän tietoa. – Voisi sanoa, että Kela on sosiaaliturvan Piilaakso. Esimerkiksi ministeriöt kuuntelevat Kelaa varsin herkällä korvalla. Yhtenä Kelan kolmihenkisestä johtoryhmästä Pesola muun muassa käynnisti 1990-luvun lopulla asiakasraadit, joiden avulla Kela pystyy muotoilemaan palvelunsa asiakkaiden tarpeista lähtien. Ensimmäinen asiakasraati oli eläkeläisraati, ja sittemmin raateja on muodostettu useista muistakin asiakasryhmistä. – On ensiarvoisen tärkeää, että palveluissa kuuluu asiakkaiden näkemys ja ääni. Tässä on menty Kelassa huimasti eteenpäin. Asiakaslähtöisyys on johtoajatuksena myös Kelan ensi vuoden alussa voimaan tulevassa organisaatiouudistuksessa. – Toimintoja järjestellään palvelemaan asiakkaiden tarpeita mahdollisimman hyvin. Aiemmat 24 vakuutuspiiriä yhdistetään viideksi piiriksi, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että palvelu kentältä katoaa. Uudistuksessa Kelan johtajien määrä pysyy edelleen kolmena. Pääjohtaja Liisa Hyssälän odotetaan Pesolan lisäksi jäävän eläkkeelle lähiaikoina, sillä hän täyttää ensi vuonna 68 vuotta. – Hyssälä jää ilmeisesti eläkkeelle vuoden 2017 alusta. Seuraajanaan aloittaneesta Kari-Pekka Mäki-Lohiluomasta Pesolalla on hyvää sanottavaa. – Tunnen hänet eri yhteyksistä, ja hän on osaava ja pystyvä johtaja. Kela on hyvin moderni talo, ja samalla haastava ympäristö johdettavaksi. Mäki-Lohiluoma valittiin normaaliin tapaan ansioidensa ja osaamisensa perusteella tehtävään. Eliniän pidentyminen on rikkaus ja mahdollisuus Suomen väestön vanhenemiseen Helena Pesola suhtautuu positiivisesti, ja soisi muidenkin – etenkin median tekevän niin. – On suuri voitto, että ihmiset elävät pitempään ja entistä terveempinä. Se on hieno rikkaus ja mahdollisuus. Ikääntyminen ei ole sairaus, vaan väistämätön vaihe ihmisen elämänkulussa. – Mediassa ikääntyneiden määrän lisääntyminen esitetään haasteena, mutta itse en koe niin. Yleinen mielipidekin suosii nuorekkuutta, eikä iän mukanaan tuomaa kokemusta arvosteta. Omaishoitajista yli puolet on eläkeikäisiä ja useimmiten he hoitavat puolisoaan. Sitovaa ja raskasta omaishoitotyötä tekee arviolta 60 000 hoitajaa, vähemmän sitovaa työtä vielä useampi. Kaikki omaistaan hoitavat eivät saa omaishoidon tukea. Kunnilla on tapana budjetoida omaishoitoon liian vähän rahaa, jolloin ne voivat loppua kesken vuoden. – Omaishoitajien ja heidän omaistensa asemaa tulisi parantaa. Ilman omaisten apua ikääntyneiden hoidon menot olisivat vuosittain 2,8 miljardia euroa korkeammat. – Kela olisi valmis ottamaan omaishoidon tuen vastuulleen, ja myös moni muu taho kannattaa tätä. Toivon, että tämä asia saataisiin tulevaisuudessa kun- toon, vaikka eletään tiukkoja aikoja. Ei pitäisi tuijottaa vain euroja ja tämän hetken menoja, vaan inhimillisen yhteiskunnan tukemista ja ratkaisujen kokonaiskustannuksia. Hoivavakuutus keinovalikoimaan Monia iäkkäitä voisi kiinnostaa myös yksityinen hoivavakuutus. Pesola kannattaa sen lisäämistä sosiaaliturvan keinovalikoimaan. Hoivavakuutus on olemassa monissa Euroopan maissa lakisääteisenä. Se on hieman kuin sairausvakuutus, jossa vakuutetut maksavat vakuutusmaksua ja riskin toteutuessa saavat hoivaa. – Kaikilla ikääntyvillä ei ole omaisia, jotka huolehtisivat heistä. Toisaalta monet olisivat valmiita maksamaan tällaisesta vakuutuksesta. – Luonnollisesti julkisen sektorin pitää huolehtia perusasioista sosiaaliturvassa, mutta ihmisillä pitää olla monenlaisia vaihtoehtoja, joista valita. Pesola on harmissaan siitä, että ikääntyneiden kuntoutuksessa olisi paljon parantamisen varaa. Osa kunnista on laiminlyönyt sen. – Työikäisten kuntoutuksesta puhutaan paljon. Nyt olisi rohkeasti keskusteltava myös eläkeläisten kuntoutuksesta. Jos esimerkiksi aivohalvauksen tai dementian saanutta iäkästä henkilöä kuntoutetaan oikea-aikaisesti ja nopeasti, hän selviää pitempään kotona. Helppoa digitaalisuutta Kela on vahvasti mukana koko yhteiskunnassa leviävässä digitalisaatiossa. Esimerkiksi viime vuonna hieman yli puolet Kelaan saapuneista hakemuksista tuli sähköisesti. Jotkut iäkkäät eivät kuitenkaan halua tai koe osaavansa tarttua uusiin laitteisiin kuten läppäreihin, tabletteihin ja älypuhelimiin. – Tavoitteemme on muotoilla kaikki palvelukanavat niin helppokäyttöisiksi ja käyttäjäystävällisiksi, että ne soveltuvat kaiken ikäisille. Asiakkaan palvelukokemus on vahvasti palvelun muotoilun lähtökohta ja asiakkaat ovat asiakasraatien ja käytettävyystutkimuksen kautta itse muotoilemassa palvelua. Pesola muistuttaa myös, että Kelan toimistoissa on mahdollista saada opastusta verkkopalvelujen käyttämiseen, jotta se sujuu jatkossa omin päin ongelmitta. Lisäksi aina on mahdollisuus myös hoitaa asioita toimistolla tai puhelimitse. – Puhelimen kautta voi jopa tehdä etuushakemuksia nykyään. Esimerkiksi eläkkeen hakeminen puhelimitse on mahdollista, ja siitä onkin tullut suosittua. Nyt eläkeiän alettua Helena Pesola nauttii suomalaisen syksyn antimista. Metsän siimeksessä hän kulkee marjoja ja sieniä poimimassa. Myös Laukaassa sijaitsevan kakkosasunnon kasvimaalla on koittanut sadonkorjuuaika. Aivan vapaaherrattareksi Pesola ei heittäydy. Nyt on mahdollisuus olla enemmän mukana puolueen toiminnassa. Myös järjestötyö jatkuu laajalla kentällä: Pesola on mukana muun muassa naisjärjestöissä ja vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä. Myös kulttuuri on hänen sydäntään lähellä. Töistä vapautuneella ajalla voi suunnata yhä useammin esimerkiksi kaupunginorkesterin konsertteihin, oopperaan ja kuvataidenäyttelyihin. Talvella odottavat hiihtoladut. 18 PATINA 4/2015 SENIORILIITON 45-VUOTISSYNTYMÄPÄIVÄRISTEILY Milloin 9. - 10.2.2016, alkaen ja päättyen klo 16.00 OHJELMASTA Missä m/s Baltic Queen, risteily Helsingistä Tallinnaan ja takaisin Kenelle Senioriliiton yhdistysten jäsenille ja heidän ystävilleen Risteilyn ensimmäisenä päivänä on illallinen valitsemasi hyttiluokan mukaisessa ravintolassa ja juhlatilaisuus laivan yökerhossa. Tilaisuuden juontaa Esko Raipia Tampereen Komediateatterista. Loppuillan yökerhoesiintyjäksi olemme pyytäneet iskelmätaivaan ”leidin”, Lea Lavenin orkestereineen. Laivan diskossa tiskijukka soittaa 60-luvun kappaleita. Laivan muutkin tilat ovat avoinna samaan tapaan kuin jos kyseessä olisi ”tavallinen” risteily. Illan pukukoodi Kuin lähtisit hyvän ystäväsi syntymäpäiville Toisena päivänä meillä on neljä tuntia aikaa Tallinnan päässä ennen paluumatkalle lähtöä. Voit vierailla itsenäisesti Tallinnassa, osallistua etukäteen varaamallesi retkelle tai viettää aikaa laivalla. Kokoonnumme lippujen Helsingin Länsisatamassa klo 16. Liput saatuamme siirrymme laivaan. Paluumatkalla voit nauttia omakustanteisen lounaan jossain laivan ravintoloista, osallistua etukäteen varaamallesi oluen maistelu -kurssille ja viimeistään nyt tutustua kokoustiloissa oleviin näytteilleasettajiin. Mukaan ovat lupautuneet muun muassa Anna Ahlqvist laadukkaine neuleineen (Knitworks), palkittu korumuotoilija Inni Pärnänen sekä Dietmar Tallroth herkkine valokuvineen. (Huom. muun muassa.) Laiva saapuu Helsingin Länsisatamaan klo 16. Ohjelma tarkentuu syksyn aikana ja lisäykset ovat mahdollisia. RISTEILYPAKETTIEN HINNAT Hinnat sisältävät hyttipaikan, illallisen ja aamiaisen sekä laivalla olevan ohjelman. Hinnat ovat per henkilö. Esimerkiksi jos kaksi henkilöä ottaa yhteisesti A-luokan hytin, he maksavat 129 € per henkilö eli yhteensä 258 €. Sama hytti yhdelle henkilölle on 175 €. Hytti B-luokka A-luokka A Premium De Luxe Suite Executive suite 4 henkilöä 69 € 105 € 3 henkilöä 85 € 120 € 2 henkilöä 99 € 129 € 175 € 199 € 230 € 250 € 1 henkilö 150 € 175 € 245 € m/s Baltic Queen 19 PATINA 4/2015 HYTTILUOKAT Baltic Queenillä on hyvät hytit. Ne kaikki sijaitsevat autokannen yläpuolella. Kaikissa hyteissä on perusvarusteina wc, suihku ja LCD-televisio. B-luokka Ikkunaton, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta buffet-illallinen, meriaamiainen A-luokka Ikkunallinen, kansilla 5, 8 ja 9 2h-hytti: 2 alavuodetta 4h-hytti: 2 alavuodetta, 2 ylävuodetta buffet-illallinen, meriaamiainen A Premium Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode illallinen à la carte -ravintolassa**, meriaamiainen De Luxe* Ikkunallinen, kansilla 8 ja 9 Parivuode, 11-14 m2 illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen Suite* Ikkunallinen, keulassa kansilla 8 ja 9 Parivuode, verholla erotettu makuuhuone, 24-31 m2 illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen Executive Suite* Ikkunallinen, perässä kannella 9, parveke Parivuode, 24-31 m2 illallinen à la carte -ravintolassa**, erikoisaamiainen * Kolmessa ylimmässä hyttiluokassa lisävarusteina sohvaryhmä, puhelin, hiustenkuivaaja ja jääkaappi, jonka sisältö kuuluu hintaan. **Laivan tyylikkäissä à la carte -ravintoloissa on kiinteä menu, jossa pääruokavaihtoehtoina ovat liha, kala tai kasvis. Ruokajuomana on pullotettu vesi. Muut ruokajuomat eivät sisälly risteilypakettiin vaan kukin tilaa ne oman makunsa mukaan. Myös erikoisaamiainen tarjoillaan à la carte -ravintoloissa. TOISEN RISTEILYPÄIVÄN LISÄMAKSULLISET PALVELUT Buffet-lounas toisena päivänä ennakkoon varattuna 25 € Ostosretki Ülemisteen, Viron suurimpaan kauppakeskukseen 15 € Linja-autokuljetus satamasta klo 9, matka kauppakeskukseen kestää noin 15 minuuttia. Kokonaiskesto noin 3 tuntia. Taideretki Kumuun, Baltian suurimpaan taidemuseoon Linja-autokuljetus satamasta klo 9. Perillä alustus, jonka jälkeen omaa aikaa syventyä näyttelyyn. Kokonaiskesto noin 3 tuntia. 22 € Oluen maistelu -kurssi laivalla vaihtoehtoisesti klo 10, 12 tai 14. 25 € Oluen historiasta, valmistusprosessista, oluttyypeistä, oluesta ja ruoasta, muutama sana kustakin maisteluun valitusta kahdeksasta oluesta. Kesto noin 1,5 tuntia. ILMOITTAUTUMINEN ALKAA SAMAN TIEN Yhdistyksesi välityksellä Ilmoittautuminen olisi hyvä tehdä oman yhdistyksen kautta. Yhdistys saattaa päätyä kuljetusjärjestelyihin, jos osanottajamäärä on suuri. Ilmoittautuminen yhdistyksen vastuuhenkilölle palvelee myös niitä osanottajia, joilla ei ole mahdollisuutta tehdä ilmoittautumista verkossa. Huom! Jos haluaisit hyttikaverin, mutta sinulla ei ole vielä sellaista tiedossa, vain yhdistys voi yrittää saattaa sinut yhteen toisen samassa tilanteessa olevan kanssa. Lainsäädäntö estää matkatoimistoa auttamasta tällaisessa tilanteessa. Ilmoittautuessasi sinulla on siis jo oltava hyttikaverin nimi tiedossasi. Itsenäisesti Jos yhdistyksesi ei kuitenkaan ole kokoamassa osanottajaryhmää, voit toki ilmoittautua itsenäisestikin tai jos tarkoituksenasi on varata jokin neljään ylimpään hyttiluokkaan kuuluvasta hytistä, sinun on syytä toimia suht’koht’ nopeasti: ylimpien luokkien hyttejä on vähän. Ilmoittautumisen jälkeen saat liiton kirjekuoressa ryhmämatkatoimisto Resviarialta laskun ja muuta materiaalia ilmoittamaasi osoitteeseen. Yhdistyksille on toimitettu ilmoittautumislomake, johon se voi kerätä osanottajista tarvittavat tiedot. Lisäksi liiton verkkosivuilla on sähköinen lomake, jota voivat käyttää niin yhdistyksen yhteyshenkilöt kuin itsenäiset ilmoittautujatkin: www.senioriliitto.fi ➜ Jäsenille ➜ Juhlaristeily 2016 TARVITTAVAT TIEDOT • Koko nimi (kuin se on virallisissa asiakirjoissa) • Syntymäaika (pp.kk.vvvv) • Osoite • Sähköposti ja/tai puhelinnumero • Hyttiluokka • Hytissä matkustavien lukumäärä • Mahdollisen hyttikaverin nimi • Lisämaksulliset palvelut • Allergiat tai muu vastaava • Mahdollisen TallinkSiljan Club One -kortin numero 20 PATINA 4/2015 KULTTUURI Minirunoja Minun musiikkini Puun yksinäisellä kalliolla mahtaneeko hyvä olla, kun juuret eivät kasva syvässä, maassa multaisessa, hyvässä. Minun tieni gospelin ytimeen... minun soulini, countryni ja hengen musiikkini… Älkää pelätkö, en ryhdy arvosteluun, mutta kuuntelin ensimmäisiä kertoja - JOHNNY CASHIA! Amazing grace soi aina niin kuulaana. Vaan – onhan kerran onnistanut, kun on maasta ponnistanut, ihmisiä ohikulkevia saa korkealta tarkastaa. Toisinkin vois’ juttu olla, kasvaa takapihan tunkiolla. ************ Lyhdyt olivat sammuneet, valot eivät enää loistaneet, kuu oli liukunut pilven taakse, puisto oli musta ja pimeä. Matkan alku ajoittuu 70-lukuun. Tuolloin suomalaisia maisemia kiersi jenkkiyhtye The Forerunners. Toivat kipinän minullekin, ja minun musiikkini sai uuden virikkeen. Mutta koska minun musiikkiani on kaikki… niin tämäkin jäi unhoon vuosikymmeniksi. Kiertelin ja samosin löytämässä aina uutta, kunnes nyt keväisenä sunnuntai-iltana sain tiedon alueellemme saapuneesta Cashin gospelista. Suurenmoiset taitajat Satakunnan tienoilta ovat oivaltaneet tarpeemme. Vaikka Walking Johnny ei enää ole muassamme, silti ikuisesti elää musiikissaan ja täällä – ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Tulkinnat kaikki parasta laatua. Ja maestron kitara soi niin upeasti, että Les Paul varmaan nauttii tuolla jossain. Naisvokalistin kuulas ääni: upea. Voin vain kuvitella, miten Johnny Cash vaeltaa vielä lantikallaan kohti auringonlaskua ja ylistää Jumalaansa. Ei muuta kuin kaunis musiikinharrastajan kiitos. IRMA LAINE Vehmaan seniorit ry MATKOJA SENIOREILLE: New Yorkiin 16.- 22.3.2016 Lähde Leena Tamlanderin mukana unohtumattomalle matkalle yhteen maailman mielenkiintoisimmista matkakohteista. Perillä Sinua odottavat pilvenpiirtäjät, Broadway musikaalit, oopperat, suuret tavaratalot sekä lukuisat museot ja nähtävyydet. Haukkaa pala Isoa Omenaa, maku jonka muistat vuosienkin päästä. Tervetuloa mukaan! Kuinka iloiseksi tulinkaan nähdessäni pienen kiiltomadon. RAIMO BERKAN MBE Pohjois-Helsingin kansallisseniorit ry Pyydä tarkempi matkaohjelma: Resviaria Oy, PL 269, 33101 Tampere Puh. 0440- 477 070 [email protected] www.resviaria.com Herkisty Sinfonia Lahden PÄIVÄKONSERTEISSA Pe 2.10.2015 klo 13 Pe 2.10.2015 klo 19 Sibeliustalo Jaakko Kuusisto, kapellimestari Panu Savolainen, vibrafoni Teemu Viinikainen, kitara Jori Huhtala, kontrabasso Hiljainen kylätie, Kaksi vanhaa tukkijätkää, Täysikuu... Mestarisäveltäjä Toivo Kärjen syntymän 100-vuotiskonsertti sukeltaa Kärjen tuotantoon. Tämä konsertti on täynnä nostalgiaa, ”Kuin lapsena ennen”. Pe 6.11.2015 klo 13 Pe 6.11.2015 klo 19 Sibeliustalo Esa Heikkilä, kapellimestari Vesa-Matti Loiri, laulu Peter Lerche, kitara Konsertissa kuullaan Loirin karismaattisia tulkintoja Eino Leinon runoista mm. Notturno, Elegia, Filosofeeraava ylioppilas, Lapin kesä sekä Päivän laskiessa. Tule ja koe legendan karisma livenä! www.sinfonialahti.fi lahden kaupungi no rkesteri Liput: päiväkonsertit 24,50–19,50 € aik. ja eläk. 2.10. konsertti 29,50–22,50 € aik. / 24,50–19,50 € eläk. 6.11. konsertti 32–25 € aik. / 27-22 € eläk. Ryhmäalennukset 3–2 € / lippua (min. 11 henk.) Sinfonia Lahden myyntipalvelu/ryhmämyynti p. (03) 814 4460 (ma–pe klo 9–16) Sibeliustalon lipunmyynti p. 0600 393949 (1,53 € /min+pvm) Lippupalvelu www.lippupalvelu.fi Kaikilla matkoilla on mukana suomenkielinen matkanjohtaja PATINA 4/2015 21 KULTTUURI Pelon ja vaaran vuodet MAIJALIISA DIECKMANN Porvoon kansalliset seniorit ry SOTA ON ohi. Suomi elää 40-luvun puolivälin jälkeistä rauhan aikaa liittoutuneitten valvontakomission tiukassa sihdissä. Liittoutuneilla tarkoitetaan Neuvostoliittoa. Muut antavat sen toimia, sillä maa luetaan taas kerran kuuluvaksi itäisen naapurin reviiriin. Aikaa ei syyttä sanota vaaran ajaksi. Miehityksen tai kommunistien vallankaappauksen uhka leijuu vahvana ilmassa. Kätketään aseita, varaudutaan sissisotaan. Siitäkin varautumisesta rangaistaan. Suomi pääsee kumminkin käsiksi niihin kahteen tehtävään, jotka nyt on suoritettava – sodan tuhojen korjaamiseen ja sotakorvausten maksamiseen. Molemmista selvitään. Koville se ottaa, sillä enemmistö väestä ei koe Suomea sodan aloittajaksi. Jyväskylän yliopiston tutkijat Antero Holmila ja Simo Mikkonen ovat koonneet ajan tapahtumat ja tunnelmat kirjaan Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949. Olin niinä vuosina pikkutyttö, mutta muistan aikuisten huokailut radion iltauutisten ääressä. Arvailtiin, kuinka pitkälle toimissaan menee valvontakomission Andrei Zdanov, Stalinin luotettava käsikassara. Ajan ikävin tapahtuma on sotasyyllisten tuomitseminen. Pääsyytetty on presidentti Risto Ryti. Rytillä on maatila Porvoossa Bökarsin lähellä. Hän vapautuu 1948 kuritushuoneesta ja tulee maalle toipumaan. Odotan enemmän tietoa Rytin näistä vaiheista, mutta kirja kertoo hänestä saman verran kuin muista tuomituista. Tätä eivät kirjoittajat tienneet: porvoolainen lehtori Palle Virtanen, jolla on kesäasunto lähellä Rytin tilaa, joutuu jonkin kerran ohjaamaan metsässä harhailevan presidentin kotipihaan. Herrasmies keppi kädessä, hattu päässä ei sairaan Aleksis Kiven tavoin löydä kotoaan. Terveys on mennyt, sillä kansakunnan sijaiskärsijöillä ei kuritushuoneessa ollut erioikeuksia. Vaaran vuosien merkittävä henkilö on Hertta Kuusinen, jonka Kekkonen luokittelee maan seksikkäimmäksi naiseksi. Tuohon aikaan eläneet muistavat Hertan Hella Vuolijoen luomasta radion Pienoisparlamentista. Siitä riittää hupia sunnuntai-iltapäiviin, kun pelko vähitellen hellittää. Valvontakomissio poistuu maasta lokakuussa 1947. Suomi saattaa taas hengittää vapaasti ja jatkaa jälleenrakennustyötä. Sitä häiritsevät idästä masinoidut lakot, ja niistäkin kirjassa on vahvaa tietoa. Hyvä että tämä monen vielä muistama aikakausi on saanut asiallisen ja erinomaisen tasapuolisesti laaditun perusteoksen. Sitä selailee vielä lukemisen jälkeenkin. Antero Holmila & Simo Mikkonen Suomi sodan jälkeen Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949 Atena 2015 Arto Kalevo tekee ITE-taidetta hyvällä huumorilla JUHANI MALMINEN NYKYKANSANTAITEESSA EIVÄT säännöt ja tekniikat rajoita ilmaisua. Yksi tekee taidetta juurakoista ja toinen kierrätystavarasta. Arto Kalevo yhdistelee luontevasti materiaaleja, näprää ja kokeilee erilaisia mahdollisuuksia. Isän puusepänverstaalla materiaalit ja työvälineet tulivat tutuksi jo kouluikäisenä. Ideoita on syntynyt aina, mutta vasta työuran jälkeen hän on alkanut toteuttamaan oivalluksiaan. – Joskus uusia aiheita pukkaa niin, ettei kerkeä entisiä tehdä valmiiksi, ällistelee Arto. Hän asuu Salossa ja työskentelee Vaihtoehto 90 ry:n verstaalla. Arto Kalevolla on omintakeinen tapa katsoa. Myötämielinen, humoristinen ja leppoisa asioiden tarkastelutapa on hänelle luontaista. Hänen teoksensa syntyvät oivalluksista ja sisäisestä ilmaisun tarpeesta. Hän tekee töitä itsekseen, itselleen, omaksi ilokseen. – Jokainen työ on uusi matka tutusta tuntemattomaan. Tärkeintä on, että voi nauttia matkasta, idean kehittelystä työn valmistumiseen asti – ilman ulkopuolisia mittareita. Jos joku työ he- KUVAT JUHANI MALMINEN Omaperäiset ja yllätykselliset nykykansantaiteen teokset kasvattavat suosiotaan. rättää muissa myönteisiä ajatuksia, se palkitsee. Tottelematonta luovuutta Arto ei tyrkytä töitään eikä pidä ääntä itsestään. Siitä huolimatta hänen töitään löytyy myös kaukaa kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nykykansantaiteen eli ITE-taiteen suosio on myötätuulessa. Yleisön mielenkiinto ja arvostus on alkanut suuntautua taidetta omista lähtökohdista tekeviin omaperäisiin ja itseoppineisiin kansanmiehiin ja -naisiin, joiden työt tarjoavat yllätyksellisyyttä sekä uusia ja omaperäisiä näkökulmia meitä ympäröivästä maailmasta. Oivaltava huumori ja kirpeä kritiikki aseinaan he viestittävät myös yhteiskunnallisista epäkohdista ja päätöksenteon kummallisista kiemuraisista. Sanotaan, että tottelemattomuus järjettömiä ja rajoittavia auktoriteetteja vastaan on Itse Tehdyn Elämän edellytys. ITE-taiteen kaltaisen ilmiön esittely on tärkeää. Ehkä näyttelyssä käynyt vieras löytää jostain oudon näköisen kannonvänkkyrän ja maalaa siitä hyvän hengen pihapiiriä suojelemaan ja ohikulkijoita ihastuttamaan. Yksilöllisyyttä keittiöön à la Arto. Runoratsu Pegasoksen kyydissä ajatus voi nousta huimaan lentoon. 22 PATINA 4/2015 KULTTUURI Aitoja könninkelloja on harvassa MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry MÄNTÄN JA Vilppulan seniorit kävivät varsinaisesti vain koneistoja, joten vasta sitten, kun teet omin käsin kellon koneiston, voit sanoa tehneesi könniläisen, kertoi Koskenkorva. – Itse tehdyissä kaapeissa aikaa mittaa saksalaisia Junghans-koneistoja tai muita vastaavia, osa jopa pattereilla toimivia, joten ne ovat meidän Könnin mestareiden jälkeläisten mielestä kovin kaukana könninkelloista, jatkoi hän. KUVA: LEILA PUONTI kesällä Koskenkorvan Trahteerissa. Tarjoilu hoidettiin pohjalaisen murteen voimin ja paikka antoi muutenkin hyvän kuvan seudun paikallishistoriasta. Kävimme vieressä olevassa Koskenkorvan museossa, jossa Mestari Kön- ni Martti Koskenkorva esitteli könninkelloja ja niiden historiaa. Se jäi mieleen muun muassa, että kaikkia itse tehtyjä ”könninkelloja” ei pitäisi edes kutsua sillä nimellä. – Kansalaisopistojen ynnä muiden puupiireissä tehdään vuosittain jopa tuhansia mamsellimallisia kaappikellojen kaappeja ja tekijät ylpeänä kertovat tehneensä könninkellon! Könnit tekivät KUVA:LAURA MALMIVAARA Kinderzeche on lasten juhla, jota vietetään saksalaisessa Dinkelsbühlin kaupungissa. Juhlalla muistetaan tuholta säästymistä. Mirkka Lappalainen Soturi henkeen ja vereen MAIJALIISA DIECKMANN Porvoon kansalliset seniorit ry SVENSKA DAGEN, Kustaa II Aadolfin päivä, on ollut ruotsinkielisen väestömme merkittävä juhlapäivä. Kustaa II Aadolfista muistetaan 30-vuotinen sota, mutta historiantutkijan Mirkka Lappalaisen teos Pohjolan leijona kertoo kuninkaan koko elämäntarinan. Kirjan alaotsikko on Kustaa II Aadolf ja Suomi 1611–1632. Kustaa oli lempeä, miellyttävä ja kaikkien rakastama. Kanslerinsa Axel Oxenstiernan kanssa hän loi sekasortoisesta Ruotsista valtion, jossa vallitsi kuri ja järjestys. Verotus saatiin toimimaan, sillä taukoamaton sodankäynti vaati siihenkin aikaan kolmea asiaa, nimittäin rahaa, rahaa ja rahaa. Mutta hankalaa oli saada Kainuun peräkylän talonpojan veroviljat, oravannahat ja kananmunat mätänemättä kuninkaan soturien käyttöön. Lappalainen kertoo monin esi- FAKTA: Saksalaiskaupunki pelastui lasten ansiosta AIVAN OMA lukunsa suurvallaksi kohoavan Ruot- sin historiassa on 30-vuotinen sota. Kotikaupunkini Porvoon saksalaisessa ystävyyskaupungissa Dinkelsbühlissä muistetaan joka vuosi heidän historiansa merkittävää tapahtumaa Kinderzecheä. Lapset hellyttivät sotapäällikön, ja kaupunki säästyi tuholta. Sain heinäkuussa omin silmin nähdä pelätyt hakkapeliitat ja heidän ratsunsa samoin kuin verisiksi maskeeratut uhrit. Ihmettelin pienen Dinkelsbühlin asukkaitten paneutumista tapahtuman järjestelyihin. merkein uskonnollisuuden läpitunkemasta ajasta, jolloin papit ja virkamiehet sortivat kansaa säälittä. Myös hallat ja katovuodet olivat riesana kuin Saarijärven Paavolla kaksisataa vuotta myöhemmin. Kustaa II Aadolf ryntäili pitkin Keski-Eurooppaa protestanttisen uskon puolustajana. Tosiasiassa häntä ajoi sotimaan Puolan Sigismundin pelko, sillä Juhana III:n katolinen poika oli kruunun laillinen perijä. Lappalaisen kirjaa lukiessa muistuvat mieleen jännittävät hetket Topeliuksen Välskärin kertomusten ääressä. Ne voisi lukea uudelleen kirjan tietojen valossa. Myös Tukholmassa Vasa-laivalla voisi taas pistäytyä, sillä sekin antaa mainion kuvan Kustaa II Aadolfin ajasta. Mirkka Lappalainen Pohjolan leijona Siltala 2014 PATINA 4/2015 23 KUVAT HEINÄVEDEN LEHTI KULTTUURI Leif Segerstamin uusi sinfonia kantaesitettiin Musiikkipäivillä. Segerstam myös johti päätöskonsertissa Finlandian. Korvia ja sielua ruokkiva elämysmatka Ossi Kurjen ei tarvinnut matkustaa kauas kotoaan kokeakseen hienon musiikillisen kulttuurielämyksen Suomen kesässä. OSSI KURKI Muuramen kansalliset seniorit ry KULUVANA KESÄNÄ tein matkan ke- säpaikasta vajaan kymmenen kilometrin päähän Heinäveden musiikkipäiville heti juhannuksen jälkeen. Elämys oli niin mahtava, että sen muistan varmaan elämäni loppuun saakka. Luulin paikallisen kylätapahtuman kohtalon jäävän yhdeksän vuotta sitten ensimmäistä kertaa järjestetyille Heinäveden musiikkipäiville, vaikka Heinäveden musiikkielämään on vahvasti vaikuttanut säveltäjä Otto Kotilainen (s.1868 Heinävedellä). Hän vietti kaikki kesänsä Heinäveden Varisvedellä, vaikka asuikin Helsingissä. Mutta myönnän erehtyneeni tässä ennustuksessa. Savossa sanotaankin, että suunniteltu työ on tekemistä vaille valmis. Heinäveden musiikkipäivät ovat savolaisuudesta poiketen hetkessä kehittyneet yhdeksi valtakunnallisesti merkittäväksi klassisen musiikin, ortodoksisen kirkkomusiikin ja laulun kesätapahtumaksi, eikä näillä musiikkipäivillä vierasteta myöskään ooppera- ja operettimusiikkia. Heinäveden musiikkipäivien nopeaan kehitykseen on monia tekijöitä. Tärkeitä lienevät jo alusta alkaen päivien ja musiikkiohjelmien am- mattimainen johto sekä kuuluisat kapellimestarit ja orkesterit. Heinäveden puukirkko, jonka akustiikka hellii kuulijoita, kansallisromanttinen maisema ja pyyteetön yhteistyö eri vapaaehtoisten ja järjestöjen kesken sekä lisäksi paikallinen yritystoiminta, kunta ja molemmat seurakunnat auttavat asiaa lisää. Yhdessä on tehty, eikä jääty odottelemaan tekijöitä. Sinfonian kantaesitys Tämän kesän musiikkipäivät kunnioittivat säveltäjämestari Jean Sibeliusta ja hänen syntymänsä 150-vuotismerkkivuotta. Orkesterina esiintyi nuorten kuusikymmenpäinen Helsinki Sinfonietta ja kapellimestareina muun muassa Leif Segerstam, Santtu-Matias Rouvali ja Erkki Lasonpalo - kaikki kansainvälisesti ja kansallisesti kuuluisia musiikkijohtajia. Musiikkipäiviin kuului myös iltakonsertti Valamon luostarissa, piknik-konsertti kesäisessä luonnossa sekä Lied-konsertti kirkossa, jossa esiintyi Heinäveden oma poika, opperalaulaja, baritoni Juha Kotilainen. Musiikkipäivät sisälsi myös yhden maailman kantaesityksen: maestro Leif Segerstamin säveltämän sinfonia 257 The value around Kalevalavaalavaluja, minkä tunnel- Heinäveden Musiikkipäivien taiteellinen johtaja Erkki Lasonpalo johti avajaiskonsertin. missa sai elää rakkaan isänmaamme lempeät ”äidinkasvot” ja kansallemme ankarat kohtalonvuodet. Kosketus syvälle tunteisiin Musiikkipäivät keräsi noin 3 500 kuulijaa, ja niiden anti upposi minuun täydellisesti. Pojanpoikani (9 v) kertoi minulle pari vuotta sitten itsenäisyyspäivän tienoilla, että heillä koulussa opettaja kertoi Suomen sodista ja Sibeliuksen Finlandia-hymnistä. Opettaja soitti lopuksi heille Finlandian ja pyysi oppilaita piirtämään senhetkisen tuntemuksen paperille. Kysyin, mitä pojanpoikani piirsi: ”Minä itkin”, oli vastaus. Nyt, kun istuin Heinäveden kirkon penkissä musiikkipäivien maestro Leif Segerstamin johtamassa päätöskonsertissa kuuntelemassa Finlandiaa, niin minunkin silmäkulmani kostui, niin vaikuttava se oli live-esityksenä. Tätä konserttimatkaa voi pitää lähimatkana, mutta matkan anti ja tunnelma vastasi parasta kokemaani elämysmatkaa. KULTTUURI PATINA 4/2015 Jean Sibelius syntyi tässä huoneessa Hämeenlinnassa 8.12.1865. Lähikuvia suuresta säveltäjästä osa 1 Luonto ja suomalaisuus innoittivat Sibeliusta Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 150 vuotta Jean Sibeliuksen syntymästä. Suomalaisen ikonin lapsuus ja nuoruusvuodet eivät olleet mitään suoraviivaista porhallusta kohti menestystä. TUOMAS KINBERG Lahden Kansalliset Seniorit ry SIBELIUS ON kertonut lapsuudestaan, että kun muut pojat halusivat tehdä jotain käsillään, niin hänelle sen sijaan tunnelma oli tärkeintä. Hän esimerkiksi saattoi ottaa metsästä sammalta tulitikkurasiaan, jota piti taskussaan. Välillä hän otti rasian esille ja haisteli siellä olevaa sammalta. ”Silloin pääsin kohta metsän tunnelmaan, kuulin puiden huminan ja lintujen laulun”, hän totesi myöhemmin. Sibeliuksen, joka oli saanut lempinimen Janne, lapsuuden ystävä Walter von Konow on kertonut, kuinka Jannen rikas mielikuvitus elävöitti kaiken, mihin hän ryhtyi. Erityisesti metsässä Jannen mielikuvitus pääsi valloilleen ja peikot sekä keijut temmelsivät metsän pimennoissa. Janne oli herkkä poika ja hänen mielialansa saattoi vaihtua nopeasti. Pienestä asiasta hän saattoi riemuita ylenpalttisesti, mutta sitten yhtäkkiä syvä alakuloisuus sai hänet valtaansa. Jo hyvin varhaisessa vaiheessa Jannessa kasvoi voimakas itsenäisyyden ja vapauden vaatimus. Teini-ikäisenä Sibelius löysi kirjastosta sävellysoppaan, joka antoi valmiuksia tulevalle uralle. Koulunkäynti oli piinallista ja mieluiten Janne olisi kulkenut luonnossa joko metsästämässä tai pyydystämässä perhosia. Vaikka läksyjenluku ei häntä kiinnostanut, hän kuitenkin selvisi koulusta aika hyvin. Ylemmillä luokilla hän innostui klassisista kielistä ja luki Homerosta ja Horatiusta ja innostui sen ajan runoilijoista. Suomalaiset runoilijat Runeberg ja Topelius sekä ruotsalainen Rydberg olivat hänen lempilukemistaan. Sibelius kävi suomenkielisen koulun, mutta kotikielenä hänellä oli ruotsi. Ei lapsinero vaan itseoppinut säveltäjä Sibelius ei ollut mikään musiikin lapsinero. Hän oli saanut pianonsoitonopetusta jo 5-vuotiaana ja tuolloin oli havaittu, että hänellä on jonkinlaisia taipumuksia musiikkiin. Pianonsoitonopetus kehittyi säännölliseksi ja 10-vuotiaana Janne laati ensimmäiset pienimuotoiset sävellykset, joista on säilynyt Vesipisaroita sellolle ja viululle. Näitä pieniä yritelmiä ei kuitenkaan otettu kovin vakavasti. Janne sai aloittaa viulunsoitonopiskelun 14-vuotiaana ja se muutti hänet täysin. Kaikki muu sai väistyä ja koulunkäynnistäkin tuli entistä raskaampaa. Hän haaveili viuluvirtuoosin urasta ja saattoi mennä järven rantaan ja soittaa siellä tuntikausia tai veneretkellä soittaa koko retken ajan. Tällaisella harjoitusmäärällä Janne edistyi varsin nopeasti ja vähitellen alkoi myös kamarimusisointi sisarusten kanssa. Sisar Linda soitti pianoa ja veli Christian soitti selloa. Hämeenlinnassa oli varsin vilkas musiikkielämä, vaikka kaupungissa oli vain muutama tuhat asukasta ja siellä kuultiin konserteissa myös ulkomaalaisia taiteilijoita. Tämä innoitti nuorta musiikinharrastajaa entisestään. Kuudentoista ikäisenä Sibelius löysi koulunsa kirjastosta Adolf Marxin teoksen Die Lehre von der musikalischen Composition. Hän innostui teoksesta perusteellisesti ja näin hänelle syntyi valmiudet itseoppineena kirjoittaa sävellyksiä. Von Konow on kertonut, kuinka vahvasti luonto innoitti nuorta ystäväänsä. Hän saattoi kesken kävelyretken alkaa hyräillä jotain ja sitten yhtäkkiä rynnätä kotiin improvisoimaan äsken koettua tunnelmaa. Hämeenlinnassa opinnot eivät kuitenkaan voineet edetä. Sibelius oli hyvin tyypillisen tilanteen edessä. Hän oli kirjoittanut ylioppilaaksi ja perhe halusi hänen opiskelevan yliopistossa kunnialliseen asemaan. Hän kirjoittautui Helsingin yliopiston lakitieteelliseen tiedekuntaan vaikka sisimmässään tiesi, että ainoa, mikä merkitsi hänelle jotain, oli musiikki. Se ei tiennyt hyvää lakiopinnoille. Ensimmäiset sävellykset Vuonna 1884 sävellettyä viulusonaattia a-molli voidaan pitää ensimmäise- KUVA: KEHITTÄMISKESKUS OY HÄME/JORMA JÄMSÉN. 24 PATINA 4/2015 Tulo Helsinkiin Seuraavana vuonna Janne aloitti opinnot Helsingissä. Yliopiston lisäksi hän kirjoittautui muutamaa vuotta aikaisemmin perustettuun Helsingin Musiikkiopistoon. Sen johtajana oli maisteri Martin Wegelius, joka otti Sibeliuksen suojiinsa ja ryhtyi opettamaan sävellystä nuorelle viulunsoitonopiskelijalle. Wegelius perehdytti Sibeliuksen musiikin teoriaan, sointuoppiin ja polyfoniaan. Wegelius huomasi välittömästi Sibeliuksen erityislahjakkuuden ja vaati oppilaaltaan paljon. Joskus jos joku tehtävä oli suoritettu hutiloiden, saattoi Wegelius purkaa mieltään hyvinkin ankarin sanakääntein. Vuonna 1889 Sibelius sai uuden opettajan lähdettyään Berliiniin opiskelemaan. Hän kuitenkin arvosteli Wegeliukselle varovaisesti uutta opettajaansa. Tämä läksytti entistä oppilastaan seuraavin sanoin: ”Kaikkia sinun musikaalisia päähänpälkähdyksiäsi ei voi kukaan järkevä ihminen hyväksyä; siinähän juuri on Sinun akilleenkantapääsi, poikaseni, että Sinä et vielä ole oppinut erottamaan kultaa kuonasta, joka sekin voi kiiltää kun aurinko paistaa. Siinä suhteessa Sinä olet perkauskuurin tarpeessa, ja kun siitä selviät, olet puhdistunut ja jalostunut.” KUVAAJA ERKKI VIRTANEN nä suurimuotoisena teoksena. Sibelius sävelsi sonaatin 18-vuotiaana koulupoikana. Tyyliltään sonaatti on saanut vaikutteensa wieniläisklassikoista ja keskieurooppalaisesta tanssimusiikista. Tällainen aiempien tyylien omaksuminen on hyvin tavallista nuorten säveltäjien keskuudessa, eikä Sibelius tehnyt tässä poikkeusta. Hän oli tuossa vaiheessa itseoppinut säveltäjä eikä ollut siis saanut minkäänlaista opetusta säveltämiseen. Siihen nähden sonaatti on varsin mallikelpoinen nuoruudentyö. Samoihin aikoihin hän sävelsi muutakin kamarimusiikkia. 25 KULTTUURI virastonsa suomenkieliseksi. Järnefeltien kodissa puhuttiin täten yksinomaan suomea. Hänen puolisonsa oli vapaaherratar Elisabeth Clodt von Jürgensburg, johon Alexander oli tutustunut Pietarissa Elisabethin ollessa nuori tyttö. Elisabeth ei milloinkaan oppinut eikä halunnut opetella ruotsia, koska piti sitä tarpeettomana. Sen sijaan Elisabet kokosi 1880-luvun lopussa kotiinsa nuoria suomalaisuuden kannattajia ja tähän joukkoon kuuluivat luonnollisesti hänen omat poikansa Arvid, Eero ja Armas. Armas oli myöhemmin säveltäjä ja kapellimestari, Eerosta tuli huomattava taidemaalari ja Arvidista tuli kirjailija. Perheen tyttärestä Ainosta tuli Sibeliuksen puoliso. Suomalaisuuden nousu ja Järnefeltit Patinan seuraavassa numerossa kerromme Sibeliuksen myöhemmistä elämänvaiheista. 1880-luvun lopussa Sibelius oli tutustunut Järnefeltien perheeseen. Kenraali Alexander Järnefelt oli sotilastopografi. Oltuaan ensin Kuopion läänin kuvernööri hänet nimitettiin samaan tehtävään Vaasan lääniin. Järnefelt oli innokas suomalaisuuden kannattaja ja näin ollen hän ensimmäiseksi muutti kaikissa toimipaikoissaan Artikkelin kirjoittaja Tuomas Kinberg piti Sibeliuksesta esitelmän Lahden senioreille keväällä. Hän otti virkavapaata Lahden sinfoniakorkesterin intendentin tehtävistä ja ryhtyi luotsaamaan Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlakonsertteja ja -tapahtumia. Sami Pitkämö ja 10–miehinen orkesteri esittävät Frank Sinatran musiikkia. Mukana lauluyhty e Ikosen-S iskokset! Kapellimestarina Antti Rissanen. Pe 9.10. klo 19 Sata vuotta sinatraa! La 24.10. klo 15 Juha Hostikka ja Dallapé-orkesteri - 90 vuotta Liput 27,50 / 24,50 € (eläk. opisk.) Liput 38,50 / 33,50 (S-etukortilla) / 35,50 € (ryhmät) Ke 28.10. klo 19 Jorma Uotinen & Trio Avec - Pariisin taivaan alla Liput 28,50 € La 7.11. klo 14 Kunniakierros - Kivikasvot 50 vuotta Liput 42 € Sibeliustalon lipunmyynti avoinna ma-pe 12-17, puhelinlinja avoinna ma-pe klo 11-17, 0600 39 3949 (1,53 €/min+ pvm/mpm) Ankkurikatu 7, 15140 LAHTI. www.sibeliustalo.fi Hinnat sisältävät palvelumaksun. 26 KULTTUURI PATINA 4/2015 Kirsti Helin (vas.) ja Terhi Mäkelä vaihtoivat ajatuksia väliajalla. Oskar – viimein myös eliitin hyväksymä Ilmajoen musiikkijuhlilla nautittiin Oskar Merikannolle omistetusta oopperasta. MARJA-RIITTA SAASTAMOINEN Mäntän ja Vilppulan Seniorit ry ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLILLA, Kyrön- joen rannalla, esitettiin kesäkuussa Elämälle-oopperaa. Se kertoi säveltäjä, urkuri, oopperakapellimestari ja kriitikko Oskar Merikannon (1868–1924) elämästä. Oopperan sävelsi Jaakko Kuusisto, joten kovin monta Merikannon laulua ei kuultu. Toki aluksi tuli katkelma Kesäillan valssista ja tunnistettiin Pai pai paitaressu sekä Oi muistatko vielä sen virren. Aluksi Oskar esitellään Akseli Gallen-Kallelan Symposium-taulun varhaisessa kapakkakohtauksessa. Nerojen ylemmyydentunto tulee kyllä esille, mutta Merikanto halusi olla ymmärrettävä myös Jalasjärvellä. Kerrotaan Merikannon veloista ja sisällissodassa vangiksi joutumisesta. Perhe joutui koville. Se ei selviä, ovatko kaikki kuvatut tapahtumat totta. Lopussa näytetään, että säveltäjä oli eliitinkin hyväksymä ja sai valtionhoitaja Mannerheimilta professorin arvon. Yhteys Vilppulaan Etenkin vilppulalaiset saattoivat olla oopperasta erityisen kiinnostuneita; olihan Oskar Merikanto aikoinaan kesävilppulalainen. Hän auttoi Vilppulan kirkon urkujen valinnassa 1914 ja soitti avajaiskonsertin. Ukri Merikanto teki isoisälleen Oskar Merikannolle muistomerkin vuonna 2002 ja se on nähtävissä Vilppulan kunnantalon edessä. Omaa kiinnostusta- ni lisäsi, kun huomasin kapellimestarin olevan tuttu mies. Jukka Iisakkila sivusi 1990-luvulla sukuani läheltä. Terttu Köykkä (vas.) ja Seija Liikamaa nauttivat väliajalla jäätelöä. Ukri Merikannon tekemä muistomerkki Oskar Merikannosta Vilppulan kunnantalon pihalla. Kapellimestari Jukka Iisakkila (kesk.) kiittää yleisöä. Leila ja Pauli Simonen hakemassa virvokkeita. PATINA 4/2015 KULTTUURI 27 KUVA HILKKA MÄNNYNSALO Kesä täynnä kulttuurikokemuksia Tuusulassa ja Järvenpäässä esitettiin onnistuneita kesäteatteriesityksiä. Iittalassa kokoontuivat naivistit Suomesta ja ulkomailta. Runon ja suven päivänä laulu soi Halosenniemessä. Järvenpään kansalliset seniorit ry JÄRVENPÄÄN TEATTERI sai onneksi täk- si kesäksi katetun katsomon, joten Niskavuoren Hetaa on päästy näyttämään Vanhankylänniemen kauniissa ympäristössä lukuisalle joukolle. Hetana on loistanut Anu Uhlenius ja Akustina Tommi Kolehmainen. Koreografia oli mielestäni taidokas. Hienosti pärjäsi reilu parinkymmenen hengen harrastajajoukko tuodessaan niskavuorelaisen elämän koko kirjon katsojan eteen. Televisiohan näytti myös kesäaikaan Niskavuori-elokuvasarjaa eri vuosilta. Ihmissuhteissaan ihminen on muuttumaton. On helppo heilutella sanan säilää, mutta monikohan tuntee historiaansa nuoremmasta polvesta sen vertaa, että ymmärtäisi edes, mistä vastapuoli puhuu. Sehän on kuitenkin edellytys dialogille. Rohkea veto teatterilta ottaa Niskavuori kesäohjelmistoon, mutta se varmasti kannatti. Katsojalle kelpasi varsin hyvin. Jääräpää äijä Tuusulassa Ilmari Turjan kansan komedia Särkelä itte keräsi Keski-Uudenmaan teatterin (KUT) kesäesityksessä Tuusulassa Krapin kesäteatterissa väkeä katettuun katsomoon. Pertti Koivula sai varmaan jääräpäisen suomalaisen isäntämiehen, Särkelän roolin kuin valettuna. Tiilitehtailija Särkelän vaimo Emmi (Anna-Leena Sipilä) koettaa olla mielin kielin miehelleen ja kunnanlääkäri Kosonen (Seppo Halttunen) hoitaa turhautumistaan onkimalla. Musiikki ja laulut on otettu keventämään esitystä. Koivulan mahtavasti esittämä tango on hyvä päätös näytelmälle. Paluu kotimaisiin klassikoihin Tämän kesän teemaksi tuli kohdallani kotimaisuus ja niinpä kahlasin vanhojen mestareiden kirjoittamaa läpi. Kevättalvella kävin kuuntelemassa luennon Joel Lehtosesta ja niinpä innostuin tutkimaan hänen tuotantoaan vähän Putkinotkoa runsaammin, jonka muistin kouluajoilta. Lehtosen tuotannossa kiinnosti herkkyys luontoa kohtaan niin ihmisiin kuin eläimiinkin kohdistuvana. Lintukoto on pieni taideteos, jossa on herkkupaloja eri tunnelmiin. Mataleena ja Onnen poika sekä useat koskettavat runot ovat nautittavia. Lehtonen siivitti taas kertaamaan Sillanpäätä: Silja – nuorena nukkunut ja Ihmiset suviyössä. Kaunista kieltä ja kielikuvia. Nämä ovat suvantokohtia ja hengähdystaukoja sielulle tämän päivän hektisyyden ja rajuuden vastapainona jopa kirjallisuudessa. Näinkin hauskasti voi koristella kaupunkia kuten Järvenpää on tehnyt – maalannut ajoon kelpaamattomia pyöriä kauniisti ja koristellut ne kukin. Keskustasta Vanhankylänniemeen vievän tien varsi on kukitettu. Jopa yksityiset ovat koristelleet omia pihojaan kuten kuvassa. Joka kesä tie vie Iittalaan Kesäkulkemisiini on muodostunut perinteitä. Monet vuodet olen käynyt katsastamassa Iittalan naivistien näyttelyn, niin nytkin. Näyttely järjestettiin nyt 27. kerran. Kotimaan taiteilijoiden lisäksi esillä oli mestareita muun muassa Puolasta, Sloveniasta ja Serbiasta. Martti Innasen (1931–2014) muistonäyttely tuo lähes kolmekymmentä työtä sekä yksityiskokoelmista että Suomen Gallupin säätiöltä näkösälle. KUVA REIJO PIISPANEN HILKKA MÄNNYNSALO Rantatien runokimppu Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä sai paitsi Suomen liput kauniisti liehumaan herkän laulullisen ja soitannollisen hetken Halosenniemen puutarhassa Tuusulan Rantatiellä. Sopraano Taina Piira ja pianisti Janne Hovi esittivät haapojen havistessa kesätuulessa Eino Leinon runoihin sävellettyjä lauluja, kuten Ruislinnun laulu korvissani ja Lapissa kaikki kukkii nopeasti. Ihana runokimppu lauluja luonnon helmassa. Martti Innasen viimeiseksi jäänyt teos Jorma Kaarina Holopainen, toisenlainen aviomies (2014) oli esillä Naivistit Iittalassa -näyttelyssä. Ola Tuominen on Pukija, tähdelle omistautunut mies. Heikki Kinnunen on Tähti, itselleen omistautunut näyttelijä. PUKIJA Traaginen komedia heidän ystävyydestään, kyynelistä, iloista, peloista, omistautumisesta ja unelmista. Ohjaus Mikko Viherjuuri. Ensi-ilta 25.9.2015. TAM P E RE E N KOM E D IAT E AT T E RI | Lapintie 3 a, 33100 Tampere | p. 0207 288 388 | www.komediateatteri.fi Liput alk. 32/36/38 € , hyvät ryhmäalennukset! Puhelun hinta yritysnumeroon kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh+7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puh+17,17 snt/min. 28 PATINA 4/2015 HYVINVOINTI Sote-alalla samat haasteet maasta riippumatta TUKHOLMASSA JÄRJESTETTIIN kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa lääkäreille ja terveydenhuollon johdolle suunnattu Framtidens Sjukhus -tapahtuma. Tilaisuudessa kävi ilmi, että sosiaali- ja terveysalalla painitaan samojen ongelmien kanssa niin Pohjoismaissa kuin laajemminkin. Suurimmat haasteet ovat kasvavat säästö- ja laatuvaatimukset sekä työvoimapula. Framtidens Sjukhus -tapahtumassa ruodittiin ajankohtaisia teemoja, kuten työn helpottamista teknologian avulla ja sitä, miten potilaiden muuttuviin odotuksiin voidaan vastata tuottamalla älykkäitä ratkaisuja tulevaisuuden sairaanhoidolle. Kaikissa Pohjoismaissa on meneil- lään laajat investoinnit vanhojen sairaaloiden uudistamiseksi ja uusien rakentamiseksi. Uudistamistyöhön liittyy samoja haasteita maasta riippumatta. Eri maissa myös pyritään samantapaisiin ratkaisuihin hoitoprosessien tehostamiseksi. Esimerkiksi Ruotsissa tarvitaan tällä hetkellä useita erillisiä järjestelmiä työ- vuorojen suunnitteluun, eikä työvuorojen suunnittelua voida keskittää. Väestön ikääntymiseen liittyvä hoitotarpeen kasvu ja jatkuva työvoimapula ovat kuitenkin saaneet sairaalat etsimään uusia ratkaisuja henkilöstön käytön suunnitteluun. Sairausvakuutuskorvaus on tärkeä tasa-arvon väline Sairausvakuutuksen kehittäminen ja monituottajamalli ovat ne peruspilarit, joiden avulla sote-uudistukselle asetetut tärkeät tavoitteet on mahdollista saavuttaa. LEILA SALONEN TUULA MUSTONEN SUOMEN FYSIOTERAPIA- JA KUNTOUTUSYRITYKSET FYSI RY SOTE-UUDISTUS ON välttämätön ja vuosi kymmeniin ehkä tärkein yhteiskunnalli nen hanke, jonka tavoitteena on vaikut tava, kustannustehokas terveydenhuolto sekä kansalaisten kasvaneiden terveys erojen tasoittaminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on tehnyt aloitteen siitä, että peruster veydenhuollossa siirryttäisiin malliin, jossa asiakas saisi valita vapaasti palve luntuottajan yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Eri rahoituslähteistä koottu rahoitus seuraisi listautunutta asiakasta. Kelan pääjohtaja on esittänyt, että sai rausvakuutus voisi integroitua tähän jär jestelmään tai olla jopa mallin kantava voima tehokkailla kansallisilla tietojär jestelmillä. 1960luvulla syntynyt pakollinen, jul kinen sairaanhoitovakuutus on korvaus ten pienentymisestä huolimatta tarjon nut myös vähävaraisille ihmisille vapau den valita ja mahdollisuuden tarvittaes sa käyttää myös muita kuin julkisen sek torin terveyspalveluita. Jos sairaanhoitovakuutus ajetaan nyt Hyvä, ystävällinen ja joustava palvelu HÄMEENLINNAN KESKUSTASSA Kodikas hotelli keskellä kaunista Hämeenlinnaa, jossa on 43 tyylikkäästi sisustettua, ilmastoitua huonetta. Meiltä mm. teatteripaketti majoituksella alk. 76 €/hlö. Lisäksi jatkuva etu senioreille -10 % majoituksesta. p. 03 6122 106, www.hotelliemilia.fi Raatihuoneenkatu 23, 13100 Hämeenlinna Piparkakkutalo on perinteikäs ja viihtyisä hyvän ruuan ravintola Hämeenlinnan keskustassa. Historiallinen talo luo tunnelmalliset puitteet herkutteluhetkeen. Meillä järjestyy myös ryhmien ruokailut. Kysy lisää! p. 03 648 040, www.ravintolapiparkakkutalo.fi Kirkkorinne 2, 13100 Hämeenlinna avoinna: ti–to klo 11–22, pe klo 11–23, la klo 12–23 alas ilman, että tilalle luo daan esimerkiksi palvelu setelin käyttöön perustu va, asiakkaan aidon valin nan mahdollistava järjes telmä, yksityiset terveyden hoitovakuutukset valtaavat markkinat. Lopputulos on uudistuksen tavoitteiden vastainen: vain ne, joilla on varaa vakuutuksiin, voivat valita ja terveyserot kasvavat. Sairausvakuutuskorvaus on ollut käy tännössä hyvin toimiva ja yhteiskunnal le kustannustehokas keino saada ihmiset panostamaan omaan terveyteensä. Kannatamme sairausvakuutusjärjes telmän – ”valtakunnallisen palvelusete lin” tai vastaavien asiakkaan valinnan vapauden mahdollistavien järjestelmien – kehittämistä. Näin pystyttäisiin hyö dyntämään eri puolilla maata toimivien, asukkaille lähipalveluja tarjoavien ter veysalan työllistävien pkyritysten pal velut. Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi Aivan hulvatottoman hauska historiallinen komedia 100vuotiaan Allanin seikkailusta, johon liittyy esim. Franco ja Stalin. Uudenkaupungin Teatterissa 6.11.15 - 19.3.16! Varaukset: +358 2 8451 5440 PATINA 4/2015 Näöntutkimuksen edelläkävijän Kokonaisvaltainen näöntutkimus 29 € Ilmainen näöntutkimus yli 60-vuotiaille Tutkimus sisältää digitaalisen silmänpohjakuvauksen ja silmänpainemittauksen Varaa näöntutkimusaika lähimmästä liikkeestämme osoitteessa: www.specsavers.fi Optikon Kokonaisvaltainen näöntutkimus, arvo 29€. Silmänpohjakuvaus suoritetaan ensimmäisen käynnin yhteydessä ja myöhemmin tarvittaessa. Saatavana kaikista Specsavers Optikko -liikkeistä. ©2015 Specsavers. 29 30 10 KYSYMYSTÄ PATINA 4/2015 VAPAALLA 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Kuka keksi kuulakärkikynän? Kuka oli Juhana Herttuan isä? Mikä on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki? Millä taiteilijanimellä muusikko Petri Tiili tunnetaan? Mikä on Suomen pisin joki? Minkä kotimaisen rock-yhtyeen levyjen tuottajana Richard Stanley on tunnettu? Mikä on Ruotsin suurin järvi? Kuka tunnettu kotimainen muusikko tuotti vuonna 1975 Wigwamin menestyslevyn Nuclear Nightclub? Mikä on Välimeren alueen korkein aktiivinen tulivuori? Kuka edesmennyt tunnettu laulaja syntyi 8.1.1935 Tupelon pikkukaupungissa Mississippissä? Vastaukset viereisellä sivulla. Ristikko 4/2015 ANTAA ARVO- ÄÄNI VIULU VÄHITEN KOIRAS SUKULAISKOTI KOVA HALU RAAMATUSSA HARTEIKAS MOITE HEVOSELLA POLOT NÄÄS SUOMI NORJA JUHLIVAT JOULUNA “MIMMIT” ASENTO RIKE KIRKONMIEHIÄ PIHI TYTTÖJÄ LOOS KINOS OHUT PLARATUT TÄYTTÄÄ LANNOITE PORUJA OLISKO 7? KAUPUNKI TOIVOTTAVA “SÄRKELÄ” KUOHKEA “TYTTÖKOULUT” www.ristikkotuuli.fi TOIS- KOJO RUNOILI TUVASTI JENS IDEA TUTTUJA JANNELLE ATLEN SUKUA KAUPPAAN KREIKASSA 123.. RIKU PYSSYNTEKOPAIKKA JÄTTILÄINEN HAME KORUKIVI SE JOKIN JUOTTAVA SUMPPU NOSTE PÄÄASIOITA LAADITTU KÄYTÄVIÄ KAARINA NAPPULAT PUHUMATTAKAAN OLUT- VOI VEDESSÄ ESPOOTA KAKUEI VÄHÄN MUSTAA POIKIA MEILLÄ HYVÄT LAPSELLISIA Saimme edelliseen ristikkoon 79 ratkaisua. Kirjapalkinnon sai arvonnassa Eeva Rintamäki Lapualta. Onneksi olkoon! Tämänkertaisen ristikon palautusaika päättyy 1.10.2015. Ratkojien kesken arvotaan ravitsemus- ja keittokirja Syö muistaaksesi. Ratkaisu lähetetään osoitteeseen: Kansallinen senioriliitto ry, Kansakoulukatu 5 A 6, 00100 Helsinki. Ajatuksia Patinasta: Lähettäjä Lähiosoite Postitoimipaikka ja -numero Voit antaa palautetta myös sähköpostitse [email protected] 31 VAPAALLA Toisin kuin viime numerossa Patina 3/2015 sivulla 16 kerroimme, Leena Mörttisen puolison nimi ei ole Jaakko Saarinen, vaan Jaakko Salminen. Viime numerossa sivulla 26 väitettiin, että Särkelä itte -näytelmän on kirjoittanut Irja Turja. Oikea näytelmäkirjailijan nimi on Ilmari Turja. Seuraava Patina ilmestyy 15. lokakuuta. Teemana on tekniikka. Aineistopäivä on 1. lokakuuta. Laszlo Biro Kustaa Vaasa Volga Pelle Miljoona Kemijoki Hurriganes Vänern Pave Maijanen Etna Sisiliassa Elvis Presley Oikaisuja 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. PATINA 4/2015 Ristikon 3/2015 ratkaisu A L U S T A K E T A R A T O M A T A A K A N A U R O S R O I S T H O U T I K S A A T E T J A T O R U T O T S O T O T S A T I L A S T O T T U S A O N T O T R K O A K U T A T A N A N A S I T T S A A L O E T A K K O A N K N S O E L O I P A T T A O T I M I K K I T E L L L I E H U N T A A S T I N S A L A K A L L I L O A A I R V A O T M A A T O U A T T A A I U R U R A S S E L J A O T I R O E A T I J U U S A K A A K K A O I K H A A L I S V A S T A K A S T O R O T T L I I M A G M I N E U N I T N I A L A T A T T I T I D U S O A L L R V A I E I S P K O U H O L T U S E G V OOG A S T I A A L A U N I V N O A B I T I T U R L I O J K A A A T K M K O R K O A R I A L K O E N O T I N K U H N K O T I K O N T U A N U T T A I T O M E N Turun kansalliset seniorit ry ANNA DE Codorníu Blanc de Blan- U U T T A A E S T I I A K K T A U K A O K S A S I A H T R A N T A H I E T I K O L L A N J A S S A T A A T E N O R K O O O T L U A M T A A T ..huomenta Timo.. kaksi vaihtoehtoa, juotko aamukahvisi vai vaihdetaanko vaippasi?? kumpaakin emme ehdi nyt millään tekemään.. Vuonna 2032 Anna de Codorníu Blanc de Blancs Cava Brut 0.20 l / 4,88 € TEKSTI JA KUVAT PENA ARVELA S I S U S O I T L U O R N I A T T R I O T Kesäistä kuohuvaa ja guacamole-leipää cs Cava Brut on tunnetun Codorniuviinitalon tilausvalikoimaan saatu pieni pullo cavaa. Alle 5 euron cava on tyylikkäässä valkoisessa pullossa, johon on painettu pari viinitalon merkkivuotta. Talon perustamisvuosi oli 1551 ja vuonna 1872 valmistettiin täällä maailman ensimmäinen cava. Cava tehdään perinteisellä samppanjamenetelmällä eli toinen käyminen tapahtuu pullossa. Rypäleinä käytetään tavallisesti Parelladaa, Xarellota ja Macabeoa. Sallittuja ovat myös Pinot Noir ja Chardonnay. Tässä kuohuviinissä on päärypäleenä käytetty Chardonnayta (70 prosenttia). Lisäksi pienempiä määriä Parelladaa (15 prosenttia) ja Xarellota (15 prosenttia). Joinain vuosina viiniin on lisätty myös Macabeo-rypäleistä tehtyä viiniä. Laki määrää, että cavoja on vanhennettava pullossa 9 kuukautta, mutta Codorniun viinitalo vanhentaa tätä viiniä peräti 15 kuukautta. Merkintä Blanc de Blancs tarkoittaa sitä, että viini on tehty pelkästään valkoisista rypäleistä. Nimensä cava on saanut talon Anna-tyttäreltä, joka aikanaan (v. 1659) meni naimisiin Miguel Raventoksen kanssa. Silti Codorniun nimi on säilytetty tähän päivään saakka. Alko kuvailee viiniä seuraavin sanoin: erittäin kuiva, erittäin hapokas, hedelmäinen, sitruksinen, mausteinen. Viini maistuu hyvin viilennettynä kesällä raikkaalta terassijuomalta, joka sopii myös äyriäisten ja kalaruokien kanssa nautittavaksi. Alkoholia viinissä on 11,5 prosenttia ja sokeria 8 g/l. Viini on sopivan hapokas (6 g/l), mikä tekee siitä tasapainoisen kesäjuoman. Vaimoni Pimu innostui marketista ostamaan kypsiä avokadoja ja tekemään niistä meksikolaista guacamolea. Teimme alkuruoaksi paahtoleivän, jonka päälle panimme melkoisen kerroksen guacamolea, basilikaa, tilliä ja kruunasimme voileivän isoilla katkaravuilla. Guacamole-reseptejä on pilvin pimein, mutta meillä se tehtiin seuraavalla tavalla: Muhennettiin yhden avokadon sisältö ja lisättiin välittömästi 1 rkl sitruunanmehua, mikä estää hedelmälihaa tummumasta. Mukaan pilkottiin 1 tomaatti ja pieni sipuli. Mausteeksi puristettiin mukaan yksi valkosipulin kynsi, mustapippuria, suolaa ja ripaus sokeria. Kaikki tämä sekoitettiin ½ purkkiin kermaviiliä. Lopuksi puristimme leivän päälle vielä sitruunamehua, mikä pärjäsi hyvin hapokkaan cavan kanssa. Pääruoaksi nautimme kesäkeittoa, eikä kyseinen kuohuviini ollut hassumpaa keitonkaan kera. 32 PATINA 4/2015 KUVA: ARI VÄISÄNEN LUONTO Jotain poikkeuksellista on tapahtunut, jos joudut karhun kanssa silmäkkäin. Toimi näin, jos kohtaat metsässä karhun Marjaan tai sieneen tekisi mieli, mutta uskaltaako sinne mennä? Lähtökohtaisesti suurpedot väistävät ihmistä, mutta poikkeustapauksessa saatat joutua karhun kanssa silmäkkäin. Asiantuntija neuvoo, miten tulee toimia. SUOMEN SUURPETOIHIN kuulu- vat karhu, susi, ilves ja ahma. Niitä ei ruuhkaksi asti metsissä liikuskele, mutta joillakin alueilla suurpetoja esiintyy enemmän. Ilveksiä Suomessa on kolmisen tuhatta, karhuja puolitoista tuhatta, susia ja ahmoja reilut kaksisataa. Käytännössä karhun näkeminen luonnossa liikuttaessa on hyvin harvinaista. Jotain poikkeuksellista on tapahtunut, jos karhun kanssa joutuu samalle marjamättäälle. – Karhulla on hyvä kuulo- ja hajuaisti, joten se havaitsee ihmisen jo hyvissä ajoin ja pake- nee paikalta. Joskus voi tosin tuulla väärästä suunnasta eikä karhu siksi saa ajoissa vainua. Karhu saattaa myös tulla yllätetyksi tappamansa saaliseläimen haaskalta, kertoo Suomen riistakeskuksen erikoissuunnittelija Harri Norberg. Parhaiten karhut saakin karkotettua pitämällä metsässä melua. Rupattele kaverin kanssa tai vaikka laulele itseksesi. Peräänny, älä juokse Jos kohtaat karhun, pysy rauhallisena. Älä huuda, mutta jutustele. Osoita karhulle, ettet uhkaa sitä millään tavoin. FAKTA: Muista nämä kohtaamistilanteessa – Pysy rauhallisena. – Juttele karhulle, älä huuda. – Peräänny, mutta älä käännä selkääsi karhulle. – Kävele, älä juokse tai kiipeä puuhun. – Jätä karhulle marjaämpäri tai vaate nuuhkittavaksi. – Vasta viimeisenä keinona heittäydy maahan. – Lähde perääntymään paikalta. Älä käännä karhulle selkääsi, jotta näet, mitä se tekee. Juokseminen tai puuhun kiipeäminen on turhaa, sillä karhu voittaa sinut molemmissa lajeissa. Vihainen karhu murisee, heiluttelee päätään, luimistelee korviaan ja käy pikajuoksijan lähtöasentoon. Sen sijaan takajaloilleen nouseva otso ei ole hyökkäämässä, vaan se pyrkii lähinnä saamaan paremman käsityksen tilanteesta. Karhu voi tehdä myös valehyökkäyksiä, joilla se pyrkii karkottamaan tunkeilijan. Jos kar- hu lähestyy sinua ja mukanasi on marjaämpäri tai irtonainen vaate, jätä se karhulle haisteltavaksi ja saat etumatkaa. Lähtökohtaisesti karhukin vain haluaa rauhoittaa tilanteen. – Jos huomaat maastossa tai puussa karhunpennun, on emokin silloin jossain lähettyvillä. Tällöinkin on syytä poistua tulosuuntaan mahdollisimman nopeasti, mutta rauhallisesti. Emo puolustaa pentujaan, jos kokee ne uhatuksi, Norberg tähdentää. Muista ilmoittaa Jos karhu kuitenkin tulee pääl- le, heittäydy maahan. – Käy mahallesi tai sikiöasentoon ja suojaa päätä ja niskaa käsilläsi. Jos sinulla on reppu, jätä se suojaksi selkääsi, Norberg neuvoo. Soita vaaratilanteesta hätäkeskukseen. Kaikista petohavainnoista tulee ilmoittaa myös paikalliselle riistanhoitoyhdistyksen petoyhdyshenkilölle. Eli vaikka näkisit pelkästään karhun jäljen tai ulosteen, tee siitäkin ilmoitus. Näin saadaan kerättyä arvokasta tietoa suurpetojen lukumääristä, liikkeistä ja levinneisyydestä. Hyödyllisiä verkkosivuja suurpedoista • Suurpetojen jälkiä ja ääniä voi opetella tunnistamaan verkossa osoitteessa suurpedot.fi. • Suurpetojen esiintyvyyden voi tarkistaa osoitteesta riistahavainnot.fi. • Jos löydät suurpetojen jättämiä jälkiä, ilmoita niistä paikalliselle petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten valtakunnallisesta tietokannasta osoitteesta yhteystiedot.riista.fi.
![Lataa esite tästä [pdf] - HB](http://cdn3.abcdocz.com/store/data/003512261_1-9cf79083dc7ea645eadf27187aeabbaa-250x500.png)
© Copyright 2024