LAUSUNTO 1 (4) Työ- ja elinkeinoministeriö [email protected] [email protected] Suomen Tilintarkastajat ry on tilintarkastajia edustava edunvalvontajärjestö. Jäsenemme ovat tilintarkastuslain mukaisesti hyväksyttyjä KHT- ja HTM-tilintarkastajia sekä tilintarkastusalan ja taloushallinnon asiantuntijoita. Tavoitteenamme on auttaa tilintarkastajien ammattikuntaa menestymään sekä tuomaan lisäarvoa elinkeinoelämälle ja yhteiskunnalle. Taloudellista raportointia ja alan käytäntöjä edistämällä olemme mukana rakentamassa perustaa suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvylle ja hyvinvoinnille. Yhdistykseen kuuluu yli 90 % Suomessa toimivista tilintarkastajista. Lausuntopyyntö 23.4.2015 TEM/2736/03.01.01/2012 LAUSUNTO UUDEN TILINTARKASTAJATUTKINTOJÄRJESTELMÄN TUTKINTOJA JA KOKEITA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN RAPORTISTA Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa tutkintoja ja kokeita valmistelleen työryhmän raportista. Lausuntonaan Suomen Tilintarkastajat ry esittää seuraavan. Työryhmä on tehtävänsä mukaisesti valmistellut tilintarkastajien hyväksymisjärjestelmän uudistamiseen liittyviä tilintarkastustutkintoja, yksityisen sektorin tilitarkastuksen erikoistumistutkintoa, julkisen sektorin tilintarkastuksen erikoistumistutkintoa, ETA-valtiossa hyväksytyn tilintarkastajan kelpoisuuskoetta ja JHTT-tilintarkastajan siirtymäkoetta. Työryhmä otti työskentelynsä lähtökohdaksi hallituksen esityksen (HE 254/2014) tilintarkastuslaiksi ja laiksi julkishallinnon ja talouden tilintarkastuksesta. Työryhmä tukeutui myös hallituksen esitykseen sisältyneeseen luonnokseen asetukseksi tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä. Lähtökohtaisesti Suomen Tilintarkastajat ry kannattaa työryhmän ehdotuksia tilintarkastajatutkintojen uudistamisesta ja tutkintojen järjestämisestä. Työryhmän käsitys tutkintojen ja kokeiden sisällöstä Tilintarkastajatutkinnon tarkoituksena on varmistaa, että sen hyväksytysti suorittaneella on hyvä tilintarkastajan ja tilintarkastuksen perusosaamisen taso. Yhdistyksen mielestä kaksiosainen perustutkinto varmistaa hyvin tämän perusosaamisen tason. Työryhmän esittämä tutkintorakenne ja tutkinnon aihealueet ovat yhdistyksen mielestä lähtökohtaisesti hyvät ja perustellut. Ehdotetulla tutkintorakenteella tutkinnon pohjana on järkevä käyttää nykyistä HTM-tutkintoa. Yhdistys pitää kannatettavana sitä asetusehdotusta, että HT-tutkintoon voisi osallistua, kun vaaditusta 3 vuoden työkokemuksesta puuttuu enintään 12 kk. Tämä tuo tutkintoon yhdistyksen aiemmissa lausunnoissaan peräänkuuluttamaa modulaarisuutta ja joustoa. Tutkinto- Suomen Tilintarkastajat ry (Finnish Association of Auditors) Reg. No. 0221727-0 Fredrikinkatu 61 A FI-00100 Helsinki Finland www.suomentilintarkastajat.fi [email protected] +358 9 7552 2010 2 (4) kokelas voi tietoisesti valmistautua vain jompaankumpaan tutkinnon osaan eikä se ole niin iso kokonaisuus kerralla hallittavaksi. Alan houkuttelevuus myös kasvaa, kun taitojaan pääsee näyttämään ja testaamaan entistä aiemmin. Tämä varmasti myös sitouttaa tilintarkastusassistentteja paremmin. Työryhmän esittämä näkemys yksiosaisesta KHT-erikoistumistutkinnosta on yhdistyksen mielestä lähtökohtaisesti hyvä ja perusteltu. Kuten HT-tutkinnon kohdalla, yhdistys pitää kannatettavana sitä asetusehdotusta, että KHT-erikoitumistutkintoon voisi osallistua, kun vaaditusta 3 vuoden työkokemuksesta puuttuu enintään 12 kk. Erikoistumistutkinto olisi tarkoituksenmukaista järjestää mahdollisimman pian perustutkinnon jälkeen, että ne kokelaat, jotka haluavat suorittaa sekä perus- että erikoistumistutkinnon samana vuonna, eivät olisi sidottuina tutkintoon kohtuuttoman pitkää aikaa. Ehdotetun tutkintorakenteen mukaisesti yksipäiväinen JHT-erikoistumistutkinto on myös lähtökohtaisesti perusteltu, samoin asetusehdotuksen mukainen mahdollisuus osallistua tutkintoon, kun vaadittavasta työkokemuksesta puuttuu enintään 6 kk. Lisätehtävät Työryhmän mielestä opintojen korvaaminen lisätehtävillä tulisi olla mahdollista vain rajoitetusti pitkän ja poikkeuksellisen työkokemuksen omaavilla hakijoilla kuten nykyisin. Yhdistyksen mielestä puuttuvien opintojen korvaaminen lisätehtävillä tätä laajemmin antaisi joustavuutta opintovaatimuksiin. Uudessa tilintarkastuslaissa (hyväksytty eduskunnassa 12.3.2015) lisätehtävien suorittaminen on sallittu laajemmin: tilintarkastajan tehtävän edellyttämistä opintovaatimuksista voidaan poiketa, jos hakija on suorittanut hyväksytysti oppiaineita käsittelevät lisätehtävät. Puuttuvien opintojen suorittaminen opintojen päättymisen jälkeen työn ohessa ei ole haasteena vain pitkän poikkeuksellisen työkokemuksen omaaville hakijoille vaan myös muille hakijoille. Puuttuvia opintoja voi olla vaikea suorittaa niiden saatavuuden tai tarjonnan vuoksi tai opintojen suorittaminen voi olla vaikeaa suorituspaikan fyysisen sijainnin vuoksi. Siirtymävaiheessa tutkinnot ja kokeet aiheuttavat ymmärrettävästi paljon lisätyötä tutkintojen järjestäjälle, mutta jatkossa siirtymävaiheen jälkeen tämä laajempi joustavoittamisen mahdollisuus tulisi ottaa käyttöön. Lisätehtävien laatiminen ja vastausten arvostelu vaativat tutkintojen järjestäjältä paljon resursseja, ja yhdistys ehdottaakin, että vaihtoehtoisesti olisi mahdollisuus korvata puuttuvia opintoja osallistumalla muidenkin kuin korkeakoulujen järjestämiin koulutuksiin. Koska samansisältöistä koulutusta on tarjolla muillakin toimijoilla, olisi tutkintojen järjestäjän kannalta kustannustehokkaampaa mahdollistaa näiden vaihtoehtojen hyödyntäminen. Tutkintoon hakijalle on suuri merkitys sillä, että mahdollisuuksia suorittaa opintoja olisi fyysisesti useammassa paikassa ja lukumääräisesti niitä olisi selkeästi enemmän tarjolla. Nämä vaihtoehtoiset mahdollisuudet lisäisivät tutkintoon osallistuvien henkilöiden määrää. Tutkintojen ja kokeiden järjestäminen Uusi tiintarkastuslaki tulee voimaan 1.1.2016. Vuoden 2016 tutkinnot järjestetään uuden lain mukaan. Hakuaika tutkintoihin päättynee huhtikuussa kuten nykyisin. Yhdistys kannattaa työryhmän ehdotusta, että Tilintarkastusvalvonta asettaa tutkintojen, kelpoisuuskokeiden ja siirtymäkokeiden järjestämistä varten pysyvän, aktiivisesti toimivan työryhmän. Työryhmä voi käyttää apunaan tilintarkastusyhteisöjä, asianajotoimistoja, korkeakouluja, jne. tutkintojen ja kokeiden laatimisessa ja vastausten arvostelussa. Työryhmän lähtökohtana on, että tilintarkastajakunta on kiinnostunut olemaan mukana tilintarkastaja- 3 (4) tutkintojen kehittämisessä. Yhdistys toteaa, että se on mielellään mukana tutkintojen kehittämisessä ja avustaa Tilintarkastusvalvontaa tässä alan kannalta tärkeässä tehtävässä. Suomen Tilintarkastajat ry:n mielestä tilintarkastajatutkintojen suorittamista tulisi nykyisestä joustavoittaa ja tutkinnon suorittamisen ja etenkin sitä edeltävien muiden vaatimusten, kuten edellytettävien opintojen suorittamisen tulisi olla helpommin sovitettavissa yhteen työssäkäynnin kanssa. Tämä kannustaisi ihmisiä hakeutumaan tilintarkastustehtäviin ja -tutkintoon, kun edellytysten täyttämiseen olisi nykyistä enemmän vaihtoehtoja. Tutkinnon suorittamisen joustavoittaminen ei kuitenkaan saa vaikuttaa tutkintojen korkeaan laatuun. Tutkintojen järjestämismahdollisuutta useammin kuin kerran vuodessa tulisi edelleen selvittää. Siirtymäaikana, kun tutkintojen järjestäjällä on useita siirtymätutkintoja laadittavana ja arvosteltavana, on ymmärrettävää, että resurssit eivät riitä saman tutkinnon järjestämiseen useammin kuin kerran vuodessa. Yhdistys kannattaa sitä, että perus- ja erikoistumistutkintoon voi osallistua samana vuonna ja että erikoistumistutkinnon suoritus on voimassa viisi vuotta, minkä aikana hakija voi suorittaa perustutkinnon. Tämä lisää osaltaan tutkintojen suorittamisen modulaarisuutta ja joustavuutta. Siirtymäajan järjestelyt Tilintarkastusvalvonnan järjestettäväksi tulee täysin uutena kokonaisuutena JHTerikoistumistutkinto. JHTT-siirtymäkoetta ja JHTT-tutkintoa koskevat siirtymäsäännökset ovat monimutkaisia, vaikeaselkoisia ja pitkälle ajalle ulottuvia. Erityisesti viiden vuoden siirtymäkauden aikana erilaisten, jopa räätälöityjen, tutkintojen määrä on huomattava, ja ne vaativat paljon resursseja. Siirtymäkauden sujuvuus ja se, ettei siirtymävaiheessa häviä parhaita kykyjä alalta, huolestuttaa yhdistystä. Siirtymäkausi on myös tutkintojen järjestäjän puolelta hyvin henkilöriippuvainen. JHTT-tilintarkastajien on uuden lain mukaan mahdollista siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HT-tilintarkastajaksi siten, että JHTT-tilintarkastaja suorittaa siirtymäkokeen. Yhdistyksen näkemyksen mukaan ehdotettu JHTT-tilintarkastajien siirtymäkoe uuteen tilintarkastajajärjestelmään on riittävän kevyt, ja ehdotuksessa siirtymäsäännöksiksi on riittävästi huomioitu JHTT-tarkastajilla oleva tarkastuskokemus. Siirtymäkokeella saadaan testattua niitä aihealueita, jotka eivät ole sisältyneet JHTT-tutkintoon. Näitä aihealueita ovat mm. kansainväliset tilinpäätös- ja tilintarkastusstandardit sekä hyvä hallinnointitapa. Ennen uuden lain voimaantuloa JHTT-lautakunnan JHTT-tutkintoon hyväksymä henkilö voi uuden lain mukaan puolestaan osallistua JHTT-tutkintoon vielä kolmen vuoden aikana uuden lain voimaantulosta. Ehdotuksen perusteella ei ole selkeästi todettavissa, onko henkilöllä, joka suorittaa JHTT-tutkinnon edellä mainitun kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa, mahdollisuus siirtyä tilintarkastuslain mukaan hyväksytyksi HT-tilintarkastajaksi suorittamalla kevyt siirtymäkoe vai tuleeko ko. henkilön suorittaa uuden lain mukainen tilintarkastajatutkinto saadakseen HT-tilintarkastajan pätevyyden. Siirtymäkoemahdollisuus tulee yhdistyksen mielestä olla vain sellaisilla JHTT-tilintarkastajilla, jotka ovat suorittaneet JHTTtutkinnon uuden lain voimaantuloajankohtaan mennessä. Näin ollen JHTT-tutkintoa ei esitetystä poiketen tulisi enää järjestää uuden lain voimaantulon jälkeen, jotta siirtymä uuteen järjestelmään olisi tasapuolinen kaikille tilintarkastajaksi hakeutuville. Luonnos asetukseksi tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä Hallituksen esityksen (HE 254/2014) mukana ollut luonnos asetukseksi tilintarkastajan hyväksymisedellytyksistä on lähtökohtaisesti samansisältöinen kuin nykyisin voimassa oleva asetus KHT- ja HTM-tilintarkastajan hyväksymisvaatimuksista (262/2008). Suomen Tilintarkastajat ry:n mielestä tilintarkastajajärjestelmän uudistuksen yhteydessä olisi nyt mahdollista uudistaa tutkintoja ja hyväksymisedellytyksiä ehdotettua laajemminkin. 4 (4) Hyväksymisedellytyksiä koskevan asetuksen sisältö olisi tarpeen käydä vielä läpi ennen uuden lain voimaantuloa. Yhdistyksen mielestä erityisesti kokemusta ja opintoja koskevien edellytysten joustavoittamismahdollisuuksia sekä ylipäätään vaihtoehtoisia opinto- ja kokemusedellytyksiä tulisi lisätä. Yhdistys käy mielellään keskustelua näihin liittyvistä kysymyksistä ja on mielellään mukana hyväksymisedellytysten läpikäynnissä ja niiden kehittämisessä. Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 2015 SUOMEN TILINTARKASTAJAT RY Eija Niemi-Nikkola hallituksen puheenjohtaja