Henkilöstötilinpäätös 2013 - Valtakunnansyyttäjänvirasto
SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 2 3 3.1 3.1.1 3.1.2 3.2 3.2.1 3.2.2 3.3 3.3.1 3.3.2 3.4 3.4.1 3.4.2 3.5 3.5.1 3.5.2 3.6 3.6.1 3.6.2 4 4.1 4.1.1 4.1.2 4.2 4.2.1 4.2.2 5 5.1 5.1.1 5.1.2 5.2 5.2.1 5.2.2 6 6.1 6.1.1 6.1.2 6.2 Yleistä ............................................................................................................................................ 5 Keskeiset havainnot vuodesta 2013 ............................................................................................ 5 Henkilöstö ..................................................................................................................................... 9 Henkilöstön kokonaismäärä ........................................................................................................... 9 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa .............................................................................................. 9 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa ......................................................................... 14 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet ..................................................................................... 16 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa..................................................... 16 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................. 16 Henkilöstön vaihtuvuus ............................................................................................................... 17 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 17 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa ............................................................................... 18 Koko – ja osa-aikaisuus ............................................................................................................... 19 Koko – ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa ............................................................................... 19 Koko – ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa ........................................................... 20 Henkilöstöryhmät......................................................................................................................... 20 Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa ........................................................................................ 20 Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa ..................................................................... 21 Ikärakenne .................................................................................................................................... 21 Ikärakenne syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 22 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................................ 26 Koulutus ...................................................................................................................................... 28 Koulutustasoindeksi ..................................................................................................................... 28 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa .................................................................................... 29 Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................. 30 Henkilöstökoulutus ...................................................................................................................... 30 Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa ...................................................................................... 31 Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa .................................................................. 34 Työajan käyttö ........................................................................................................................... 35 Poissaolojen kokonaismäärä ........................................................................................................ 35 Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa ........................................................................ 35 Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa .................................................... 36 Sairauspoissaolot ja terveysprosentti ........................................................................................... 37 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa ......................................................................................... 38 Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa ...................................................................... 40 Työterveys ja työtyytyväisyys ................................................................................................... 41 Työterveys ................................................................................................................................... 41 Työterveys syyttäjänvirastoissa ................................................................................................... 41 Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa ................................................................................ 41 Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa .............................................................................. 42 3 Liitteet: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät ja henkilötyövuodet syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013 Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013 Henkilötyövuosien jakaantuminen syyttäjiin ja toimistohenkilöstöön tilanne 31.12. vuosina 2003-2013 Miesten ja naisten osuus syyttäjistä syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013 Henkilöstön keski-ikä tilanne 31.12. vuosina 2003-2013. Syyttäjien ikärakenne ja toimistohenkilökunnan ikärakenne syyttäjänvirastoittain tilanne 31.12. vuosina 2003-2013 yli 56–vuotiaiden ikärakenne syyttäjälaitoksessa 31.12.2013 Syyttäjänvirastojen poissaolot ryhmittäin 2002 - 2013 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain 2003 - 2013 4 SYYTTÄJÄLAITOKSEN HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 1 Yleistä Syyttäjälaitoksen henkilöstö 2013 on yhdestoista syyttäjälaitoksen henkilöstöä käsittelevä henkilöstötilinpäätös. Raportissa esitetyt henkilöstön määrää ja ominaisuuksia kuvaavat luvut perustuvat 31.12. tilanteeseen ja ovat siten sen päivän poikkileikkaustietoja henkilöstöstä. Osa tiedoista, kuten poissaolot, taas on vuoden 2013 aikana kertyneitä tietoja. Raportissa on omissa luvuissa syyttäjänvirastojen henkilöstöä koskevia lukuja ja omissa luvuissa Valtakunnansyyttäjänviraston luvut. Kappaleen keskeiset havainnot 2013 alla löytyy kappale, jonne on koottu koko syyttäjälaitosta kuvaavia yhteisiä keskeisiä tietoja. Raportin henkilöstöä kuvaavat tiedot on saatu sekä Priman henkilöstö- ja palkkahallinnon järjestelmään syötetyistä tiedoista että henkilökunnan itse Hertta-järjestelmään tallentamista tiedoista siten, että ne on raportoitu palvelukeskuksessa eHrmInfo- raportointijärjestelmästä. Tietojen vertailtavuus alkaa vuodesta 2002, osin vuodelta 2003. Työterveyshuollon kuluja ja koulutuskuluja koskevat tiedot on otettu taloushallinnon Raindance-järjestelmästä sekä ensimmäistä kertaa vuonna 2012 Terveystalon raportoinnista. 2 Keskeiset havainnot vuodesta 2013 Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keskeisiä lukuja Syyttäjänvirastojen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2013 oli 540 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 375, toimistohenkilöstöä 165. Toimistohenkilökuntaan on laskettu mukaan myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät, yhteensä 7 henkilöä. Koko henkilöstöstä naisia oli 342 (63 %), miehiä 198 (37 %). Syyttäjistä naisia oli 184 (49 %), miehiä 191 (51 %). Syyttäjänvirastojen henkilömäärä 2008-2013 henkilömäärä - miehiä - naisia 2008 540 215 325 2009 514 201 313 2010 527 199 328 2011 524 195 329 2012 551 207 344 2013 540 198 342 Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin vuonna 2013 yhteensä 503,07 henkilötyövuotta (ml harjoittelijat ja työllistetyt). Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilöiden määrä vuoden 2013 aikana oli 8,7 henkilötyövuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa henkilöstöä oli 41 henkeä, naisia oli 27 ja miehiä 14. Henkilötyövuosia käytettiin 40,19 henkilötyövuotta. Harjoittelijoiden määrä vuoden aikana oli yhteensä 0,75 henkilötyövuotta. Henkilöstön vakinaisuus Vakinaisia virkamiehiä oli 457 (85 %), näistä 33 hoiti toista virkaa. Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 83 henkilöä, joista 42 oli sijaisia ja 41 avoimen viran hoitajia tai tilapäisiä. Määräaikaisista henkilöistä naisia oli 59 , miehiä 24. Määräaikaisesta henkilökunnasta syyttäjiin kuului 56 henkilöä (10,4 % henkilöstöstä), toimistohenkilökuntaan 20 ja harjoittelijoita ja työllistettyjä oli kaikkiaan 7 henkilöä. Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 17,3 % työskenteli määräaikaisena. 5 Henkilöstöstä kokoaikaisena työskenteli 511 henkeä (94,6 %), osa-aikaisena 29 (5,4 %). Osaaikaisista 58 % oli naisia, 17 henkilöä. Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41, määräaikaisia ei ollut. Osa-aikaisia oli 2 henkilöä. Henkilöstön ikä Syyttäjänvirastoissa keski-ikä oli 46,4 vuotta. Miesten keski-ikä oli 48,1 vuotta, naisten keski-ikä 45,4 vuotta. Keski-ikä nousi 0,10 edellisestä vuodesta. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,9 vuotta, määräaikaisen 32,4 vuotta. Vakinaisen henkilökunnan ikä laski 0,3 vuotta, määräaikaisten laski 0,5 vuodella. Ikäryhmittäin henkilöstö jakaantuu ikäryhmiin 34-vuotiaat ja nuoremmat, 35-44, 45-54 ja 55 – vuotiaat ja vanhemmat. 35-44-vuotiaiden ryhmä on kasvanut 15 henkilöllä edellisestä vuodesta. Syyttäjänvirastoissa työskentelee 66 henkilöä jotka ovat 60-vuotiaita tai vanhempia. Valtakunnansyyttäjänvirastossa keski-ikä oli 52,3 vuotta (52,3). Naisten keski-ikä oli 51,3 vuotta, miesten 54,2 vuotta. Ikäryhmittäin henkilöstöstä 80 % on 45 –vuotiaita tai vanhempia ja 10 henkilöä on täyttänyt 60 - vuotta. Ikäryhmässä 35-44 vuotiaat oli 7 henkilöä. Palkkamenot Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 33 500 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 69 100 euroa. Palkkausmenojen pysymiseen edellisen vuoden tasolla vaikutti mm. henkilötyövuosien pysyminenkin ennallaan. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 30 300 000 euroa, määräaikaisten palkat 1 663 000 euroa. Sijaisina toimivien palkat olivat 149 000 euroa, lasku edelliseen vuoteen oli 67 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat 561 000, määräaikaisten palkkakulut nousivat 261 000 eurolla. Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia suoritettuja korvauksia. Palkkamenot Valtakunnansyyttäjänvirastossa olivat 3 450 000 euroa, palkkamenot nousivat 169 000 eurolla. Palkkamenojen nousuun vaikutti lakimiehen palkkaaminen Valtakunnansyyttäjänvirastoon sekä Eurojust-päivystyspalkkiot. Vakituisten virkamiesten palkat olivat 3 000 292 euroa, määräaikaisten 120 000 euroa. Palkkioita maksettiin 224 000 euroa. Henkilöstön vaihtuvuus Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi eläkkeelle vuoden aikana 3 henkilöä, 38 henkilöä erosi taikka työ päättyi. Muihin valtion virastoihin taikka yksityiselle sektorille siirtyi yksi henkilö. Luvussa ei ole mukana oikeuslaitoksen sisällä virastosta toiseen siirtyneitä. Vuosien 2013 – 2019 aikana syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 88 henkilöä saavuttaa eläkeiän. Eläkeiän saavuttavista on syyttäjiä 47 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 41. Laskennallinen eläkeikä on 65 – vuotta. Valtakunnansyyttäjänvirastosta eläkkeelle jäi kolme henkilö, lisäksi virastoon palkattiin lakimies. Vuosina 2013-2019 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää eläkkeelle 13 henkilöä. Koulutus- ja sairauspoissaolot 6 Koulutustasoindeksi oli 6,1 sekä syyttäjänvirastoissa että Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Syyttäjänvirastoissa henkilöstökoulutukseen osallistuttiin vuoden aikana kaikkiaan 2 726 (1 895) koulutuspäivään. Koulutuspäivien lukumäärä nousi edellisestä vuodesta 831 koulutuspäivällä. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 5,4 päivää. Virastojen välinen vaihtelu oli 0,0 – 8,5 päivää henkilötyövuotta kohden. Henkilöstökoulutuksen kokonaismenot syyttäjänvirastoissa olivat 944 690 Henkilöstökoulutukseen käytetyt rahat nousivat edellisestä vuodesta 175 000 eurolla. euroa. Sairauspäiviä syyttäjänvirastoissa oli vuoden aikana yhteensä 3 190 työpäivää, sairaustapauksia oli 766 ja sairauden takia poissaolleita henkilöitä kaikkiaan 296. Sairauspäiviä oli henkilötyövuotta kohti 6,3 päivää, kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1020 euroa. Sairauspäivien määrä laski yli 450 työpäivää edelliseen vuoteen verrattuna. Sairauspäivien lukumäärän lasku kohdistui selkeästi pitkiin yli 60 päivää kestäviin sairauspoissaoloihin, näiden lukumäärä laski 343 päivällä. Syyttäjänvirastojen terveysprosentti (ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuus koko henkilöstöstä) oli 45,1 %, edellisenä vuonna luku oli 47,7 %. Syyttäjänvirastojen sairauspäivät 2008-2013 1-3 päivää 4-60 päivää yli 60 päivää Yhteensä 2008 803 1 825 1 717 4 345 2009 773 1 536 1 208 3 517 2010 822 1 742 1 483 4 047 2011 850 1 605 618 3 073 2012 863 1 644 1 137 3 644 2013 837 1 559 794 3 190 Valtakunnansyyttäjänvirastossa sairauspäivien lukumäärä oli 287, sairaustapauksia oli 75. Sairauspoissaolojen määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna 11 työpäivää, ja erityisesti tämä näkyi pitkien sairauslomien määrän laskuna. Yli 60 päivää kestäviä sairauslomia ei ollut lainkaan vuoden aikana. Koulutuspäiviin viraston henkilökunta osallistui 111 päivää. Koulutuspäivien lukumäärä laski 23 päivällä edellisestä vuodesta. Syyttäjälaitoksen henkilökunnan keskeisiä lukuja Tässä kappaleessa olevat luvut ovat syyttäjänvirastojen ja Valtakunnansyyttäjänviraston keskeisiä koko henkilöstöä koskevia lukuja 31.12.2013. Henkilöstöä oli kaikkiaan 581 henkilöä. Henkilötyövuosia koko syyttäjälaitoksessa käytettiin 543,25 ja näistä työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus oli 9,43 henkilötyövuotta. Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä syyttäjiä oli 398, muuhun henkilökuntaan kuului 183 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 212, naisten määrä oli 369, syyttäjistä 51 % oli miehiä. Syyttäjälaitoksen henkilömäärä 31.12.2013 Syyttäjät muu henkilökunta YHTEENSÄ mies 203 9 212 nainen Yhteensä 195 398 174 183 369 581 7 Vakinaisia virkamiehiä henkilökunnasta oli 498 henkilöä, näistä 34 hoiti toista virkaa. Määräaikaisena työskenteli 83 henkilöä, 14,3 % koko henkilökunnasta. Kokoaikaisena työskenteli 550 henkilöä, osa-aikaisena 31. Henkilöstön keski-ikä on 46,8 vuotta, syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä on lähes 6 vuotta alhaisempi kuin Valtakunnansyyttäjänvirastossa. Koko syyttäjälaitoksen henkilökunnan keski-ikä ylittää 3,4 vuodella valtionhallinnon suositteleman 43 vuoden tason. Syyttäjälaitoksen henkilöstön keski-ikä vuonna 2013 Syyttäjänvirastot VKSV Mies Nainen Yhteensä 48,1 45,4 46,4 54,2 51,3 52,3 48,5 45,8 46,8 Syyttäjälaitoksen henkilökunnasta alle 35-vuotiaita on 93 henkilöä, ja ikärakenne painottuu 45vuotiaisiin ja vanhempiin. Syyttäjälaitoksen henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 2013 lkm alle 35 35-44 45-54 55 ja yli Yhteensä Mies 28 44 64 76 212 Nainen Yhteensä 65 93 96 140 117 181 89 165 367 579 % 16,1 24,2 31,3 28,5 100 Henkilökunnasta eläkeiän saavuttaa 101 henkilöä vuoteen 2019 mennessä, tällä hetkellä nämä henkilöt ovat 59-vuotiaita taikka vanhempia. Syyttäjälaitoksen poissaoloista 53 % oli vuosilomapäiviä ja lomarahavapaapäiviä. Sairauspoissaoloja ml. tapaturma-poissaolot koko laitoksessa oli vuoden aikana 4 719 työpäivää, tämä oli 9 % kaikista poissaolopäivistä. Poissaolon syy 01. VUOSILOMAT 02. YLITYÖ/TASOITUSVAPAA 03. LOMARAHAN VAIHTOVAPAA 04. SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT 05. KUNTOUTUS 06. ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA 07. OPINTO/TUTKIMUSVAPAA 08. VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV. 09. ASEVELVOLLISUUS/SIV.PALV./ 10. OSA-AIKATYÖMUODOT 11. MUUT SYYT 12. KOULUTUS YHTEENSÄ Palkat 3.838.363 169.227 393.738 568.327 38.920 186.633 0 0 1.781 16.360 94.979 442.612 5.750.940 Päivät 25423 1131 2593 4719 667 6057 517 2867 9 2334 3343 2838 52498 Vakansseja syyttäjälaitoksessa oli vuoden vaihteessa 529 (528). Näistä 40 (40) vakanssia oli Valtakunnansyyttäjänvirastossa ja 489 (488) syyttäjänvirastoissa. 8 3 Henkilöstö Henkilöstön lukumäärätieto kuvaa tilannetta joulukuun viimeisenä päivänä. Henkilöstön lukumäärällä tarkoitetaan organisaatiossa päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko – ja osaaikaisten lukumäärää, mukaan lukien työllisyystyöntekijät, harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset. Lukumäärää tarkasteltaessa ei ole merkitystä sillä, mistä henkilön palkkaus rahoitetaan. Lukumäärätiedossa ovat mukana kaikki henkilöt, joilla on ollut voimassaoleva palvelujakso Primassa 31.12, vaikka henkilö olisikin virkavapaalla tai muutoin poissa. Käsitteellä henkilötyövuosi tarkoitetaan säännöllistä normaalia vuosityöaikaa, johon ei lasketa ylitöitä tms. normaalin työajan ylittävää työaikaa. Käsite henkilötyövuosi on vuosittain yhtenäisenä pysyvä käsite henkilöstöpanokselle, johon ei vaikuta esim. koko – ja osa-aikaisten palvelussuhteessa tai vuoden sisällä palvelussuhteen kestossa tapahtuneet muutokset. Yhden kokoaikaisen henkilön henkilötyövuoden määrä on aina enintään yksi. Osa-aikaisen henkilön työvuosi on esim. jos henkilö tekee 75 % työajasta, henkilötyövuosina vastaavasti 0,75 henkilötyövuotta. Esimerkiksi palkallinen tai osapalkkainen sairausloma ei pienennä henkilötyövuotta. 3.1 Henkilöstön kokonaismäärä 3.1.1 Kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Henkilöstön kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa 31.12.2013 oli 540 henkeä. Syyttäjiä henkilöstöstä oli 375, toimistohenkilökuntaan kuului 165 henkeä (mukaan lukien harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät yhteensä 7). Henkilötyövuosia syyttäjänvirastoissa käytettiin yhteensä 503 henkilötyövuotta (mukaanlukien työllistetyt ja korkeakouluharjoittelijat). Jos työllistettyjä ja harjoittelijoita ei lasketa mukaan henkilötyövuosia kului kaikkiaan 494 henkilötyövuotta. 9 Henkilöstöstä miehiä oli 198 (37 %) ja naisia oli 342 (63 %). Henkilöiden lukumäärät, miesten ja naisten lukumäärät syyttäjänvirastoittain 31.12.2013 2013 Mies Nainen Yhteensä Lkm % Lkm % Lkm Syyttäjänvirasto HELSINKI 37 38,5 59 61,5 96 LÄNSI-UUSIMAA 12 30,0 28 70,0 40 ITÄ-UUSIMAA 9 21,4 33 78,6 42 KANTA-HÄME 11 34,4 21 65,6 32 SALPAUSSELKÄ 19 42,2 26 57,8 45 LÄNSI-SUOMI 23 41,1 33 58,9 56 PIRKANMAA 13 32,5 27 67,5 40 POHJANMAA 14 40,0 21 60,0 35 KESKI-SUOMI 9 37,5 15 62,5 24 ITÄ-SUOMI 25 46,3 29 53,7 54 OULU 18 38,3 29 61,7 47 LAPPI 5 20,8 19 79,2 24 AHVENANMAA 3 60,0 2 40,0 5 198 36,7 342 63,3 540 Yhteensä 10 Syyttäjänvirastojen henkilömäärä laski 11 henkilöllä. Syyttäjiä oli 4 vähemmän ja toimistohenkilökuntaa 6 vähemmän. Vuodenvaihteessa virastoissa työskennelleet 7 harjoittelijaa ja työllistettyä nostavat vuodenvaihteen lukua. Ilman harjoittelijoita ja työllistettyjä toimistohenkilökunnan lukumäärä vuodenvaihteessa oli 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syyttäjät, miehet ja naiset 2008-2013 Miesten osuus syyttäjistä on 51 % ja naisten 49 %. Naisten osuus syyttäjistä on lukumääräisesti korkeimmalla tasolla. Itä-Uudellamaalla on prosentuaalisesti ja Helsingissä lukumääräisesti eniten naissyyttäjiä. Kaikissa syyttäjänvirastoissa, myös Ahvenanmaalla, työskenteli naissyyttäjiä vuonna 2013. Kymmenessä syyttäjänvirastossa naissyyttäjien osuus on vähintään 40 %. Toimistohenkilökunta on pääosin naisvaltaista, henkilöstöstä 7 on miehiä. Syyttäjien lukumäärä virastoittain 31.12.2013 HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA Yhteensä Mies Lkm 32 12 8 10 19 23 13 14 9 25 18 5 3 191 % 47,8 42,9 27,6 47,6 59,4 56,1 43,3 63,6 56,3 69,4 56,3 29,4 75,0 50,9 2013 Nainen Lkm % 35 52,2 16 57,1 21 72,4 11 52,4 13 40,6 18 43,9 17 56,7 8 36,4 7 43,8 11 30,6 14 43,8 12 70,6 1 25,0 184 49,1 Yhteensä Lkm 67 28 29 21 32 41 30 22 16 36 32 17 4 375 % 17,9 7,5 7,7 5,6 8,5 10,9 8,0 5,9 4,3 9,6 8,5 4,5 1,1 100 11 Toimistohenkilökunta 2008-2013 Harjoittelijoiden ja työllistettyjen henkilötyövuodet syyttäjänvirastoissa 2008-2013 HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ / PÄIJÄT-HÄME KAAKKOIS-SUOMI LÄNSI-SUOMI/VARSINAIS-SUOMI PIRKANMAA SATAKUNTA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA YHTEENSÄ 2008 1,9 0,6 1,0 1,8 2010 2,6 0,8 1,2 3,7 0,9 0,3 1,0 0,3 2009 1,9 0,7 1,0 0,6 0,3 0,5 0,3 0,5 0,3 3,4 0,5 1,4 1,0 0,4 13,1 12,5 15,0 0,6 0,5 0,5 0,3 0,6 0,5 0,8 0,3 3,3 2,1 1,0 1,5 0,3 2011 1,5 0,9 1,4 2012 2,2 1,7 2,3 0,5 2013 3,0 0,8 0,8 0,8 0,8 0,5 0,8 1,6 1,0 0,5 1,7 0,6 0,8 0,7 0,5 1,5 0,3 0,5 1,3 0,3 1,3 10,8 10,9 8,7 Syyttäjänvirastoissa työskenteli vuonna 2013 korkeakouluharjoittelijoita ja työllistettyjä henkilötyövuoden verran. Lukumäärä laski hieman edellisen vuoden tasolta. 9 12 Henkilötyövuodet nimikkeittäin 31.12.2011-2013 Nimikkeet yhteensä apulaissyyttäjä hallintosihteeri harjoittelija henkilöstösihteeri johtava kihlakunnansyyttäjä johtava maakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä korkeakouluharjoittelija lakimiesharjoittelija maakunnansyyttäjä osastosihteeri siivooja syyttäjänsihteeri toimistosihteeri virastomestari YHTEENSÄ Henkilötyövuodet 2011 5,1 11,4 2,8 1,0 12,0 1,0 311,8 3,1 Henkilötyövuodet 2012 13,3 11,2 7,0 1,0 12,5 1,0 317,4 2,4 Henkilötyövuodet 2013 7,8 11,0 4,3 1,0 12,0 1,0 326,5 1,8 1,5 11,5 2,3 10,0 2,0 9,5 126,9 1,0 489,2 126,2 0,8 505,0 0,9 125,3 503,1 Vakansseja syyttäjänvirastoissa oli vuodenvaihteessa kaikkiaan 489. Viroista 341 oli syyttäjän vakansseja ja 148 toimistohenkilökunnan vakansseja. Vuoden 2013 aikana perustettiin yksi kihlakunnansyyttäjän virka. Syyttäjänvirastojen vakanssit 31.12.2011- 2013 Huom. Vuodenvaihteen 2013 vakanssiluettelot on tulostettu vuoden 2014 puolella. Tässä vaiheessa Pirkanmaan syyttäjänvirasto ja Keski-Suomen syyttäjänvirasto oli yhdistynyt Sisä-Suomen syyttäjänvirastoksi. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto oli jakaantunut Itä-Uudenmaan ja Salpausselän syyttäjänvirastoihin. 12.1.2012 yhteensä Syyttäjänvirasto Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa/SisäSuomi Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa YHTEENSÄ Syyttäjät 61 27 25 19 31 41 Toimisto 20 10 8 11 15 16 27 22 13 31 26 14 2 339 10 13 9 19 13 8 1 153 12.1.2013 yhteensä kaikki Syyttäjät Toimisto 81 61 20 37 27 10 33 25 8 30 19 10 46 31 13 57 41 16 37 35 22 50 39 22 3 492 27 22 13 31 27 14 2 340 10 13 9 18 13 7 1 148 1.1.2014 yhteensä kaikki 81 37 33 29 44 57 37 35 22 49 40 21 3 488 Syyttäjät Toimisto 61 20 27 10 37 14 kaikki 81 37 51 39 41 17 16 56 57 40 22 19 13 59 35 31 27 14 2 341 18 13 7 1 148 49 40 21 3 489 13 Syyttäjänvirastojen palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2008 – 2013 Palkat sivukuluineen Vak. virkamiesten palkat Sijaisina toimivat määräaik. Määräaikaiset Lisä- ja ylityökorv. Lomarahat Työsuhdepalkat TP 2008 26 304 033 TP 2009 27 417 357 TP 2010 27 904 821 TP 2011 28 559 861 TP 2012 29 568 010 TP 2013 30 378 190 304 704 974 126 1049 1 015 164 4 807 220 179 329 358 169 1 044 217 4 916 295 179 1 280 609 -286 1 055 645 134 553 1 451 643 0 1 143 531 215 720 1 390 712 67 1 417 200 149 858 1 663 813 3 609 1 473 571 Muut palkat ja palkkiot Sair.vak.lain muk. palaut. Yhteensä 148 502 -341 685 28 410 700 142 366 - 310 126 28 848 436 146 932 -321 120 30 361 780 145 831 -376 147 31 059 271 150 968 -385 614 33 448 884 160 003 -311 019 33 518 026 Palkkauskuluihin sisältyvät myös sivukulut. Syyttäjänvirastojen palkkamenot sivukuluineen olivat yli 33 500 000 euroa, nousua edelliseen vuoteen oli 69 000 euroa. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut nousivat 810 000 euroa, määräaikaisten palkkakulut nousivat 273 000 euroa. Sijaisina toimivien määräaikaisten palkkakulut laskivat 65 000 euroa. Muut palkat ja palkkiot ovat lähinnä päivystyskorvauksia. 3.1.2 Kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2013 oli 41 henkilöä. Miehiä henkilöstöstä oli 14 ja naisia 27. Henkilöstöstä oli vuoden vaihteessa 2 henkilöä virkavapaalla sekä yksi valtionsyyttäjä työskentelemässä Eurojustissa. Henkilötyövuosia käytettiin kaikkiaan 40,2, ilman harjoittelijoita luku oli 39,4. Henkilötyövuosien määrän nousuun vaikuttivat mm. ylimääräinen valtionsyyttäjä ja virastossa työskentelevät kaksi kihlakunnansyyttäjää. Vakansseja Valtakunnansyyttäjänvirastossa on 40. Henkilöiden lukumäärä ja henkilötyövuodet 31.12.2008- 2013 2013 2012 2011 2010 2009 2008 Mies Lkm 14 15 14 15 12 15 % 34,1 35,7 32,6 35,7 31,6 36,6 Nainen Lkm 27 27 29 27 26 26 % 65,9 64,3 67,4 64,3 68,4 63,4 Yhteensä Lkm 41 42 43 42 38 41 % 100 100 100 100 100 100 HTV:t kaikki 40,2 40,5 38,3 36,7 37,0 37,6 HTV:t (pois työll ja harj) 39,4 39,6 37,6 36,0 36,5 36,0 14 Henkilöstöryhmiin jaettuna syyttäjät käyttivät henkilötyövuosia 21,0 ja muu henkilökunta 18,4 htv:tä. Harjoittelijoita oli 0,75 htv:tä. Syyttäjiin lasketaan valtakunnansyyttäjä, apulaisvaltakunnansyyttäjä, valtionsyyttäjät, neuvottelevat virkamiehet, kihlakunnansyyttäjät, lakimies sekä syyttäjän tehtävissä toimiva ylitarkastaja. Vakinaisten virkamiesten palkkakulut ovat nousseet 110 000 eurolla. Sijaisina toimivien ja määräaikaisten palkkakulut sen sijaan laskivat lähes 41 000 euroa. Luku muodostuu mm toimistohenkilökunnan sijaisista sekä eurojust-valtionsyyttäjän palkkauksesta. Muut palkat ja palkkiot sisältävät mm. kouluttajille maksettuja koulutuspalkkioita sekä Eurojust-päivystyksestä maksettuja päivystyspalkkioita. Palkkioista puolet muodostuu näistä Eurojust-palkkioista. 15 Valtakunnansyyttäjänviraston palkkakulut tilinpäätöksen mukaan 2008 - 2013 Palkat sivukuluineen TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 Vakinaisten virkam.palkat 2 399 417 2 469 416 2 448 467 2 643 654 2 889 674 3 000 292 Sijaisina toim. määräraik 43 455 13 778 5 962 7 257 Muut määräraikaiset 31 227 96 770 121 715 167 034 155 709 112 981 Lomarahat 75 564 82 865 82 251 107 930 114 879 136 669 Lisä- ja ylityökorvaukset 2 863 3 052 2 336 599 108 619 Muut palkat ja palkkiot 41 067 45 044 40 840 100 285 142 599 224 420 Sairausvak.lain muk.pal -2 595 - 5 904 -27 257 -61 742 -23 403 -27 386 Yhteensä 2 547 542 2 691 243 2 711 809 2 971 538 3 285 528 3 454 852 3.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet 3.2.1 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet syyttäjänvirastoissa Vuonna 2013 henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 457 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä), eli 84,6 %. Näistä 33 henkilöä hoiti toista virkaa. Määräaikaisia henkilöstöstä oli 83 henkilöä, 15,4 % henkilöstöstä. Määräaikaisista oli naisia 59 (71 %) ja miehiä 24 (29 %). Syyttäjänvirastoissa työskentelevistä naisista 17 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 12 %. Vuonna 2012 vastaavat luvut olivat seuraavat: naisista 20 % työskenteli määräaikaisessa palvelussuhteessa, miesten vastaava luku oli 16 %. Palvelujakson tyyppi syyttäjänvirastoissa 31.12.2011 – 2013 Syyttäjänvirastot Mies VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H./ TILAP./VARAH. Yhteensä 2011 2012 Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies 2013 Nainen Yhteensä 5 163 11 17 243 27 22 406 38 12 161 12 16 258 24 28 419 36 11 163 11 22 261 31 33 424 42 16 195 42 329 58 524 22 207 46 344 68 551 13 198 28 342 41 540 Vakinaisten virkamiesten määrä oli korkeampi kuin edellisenä vuonna. 3.2.2 Vakinaiset ja määräaikaiset virkasuhteet Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä vakinaisia virkamiehiä oli 41 (taulukossa rivit vapautettu omista tehtävistä ja vakinaiset yhteensä). Määräaikaisia virkamiehiä virastossa ei vuoden vaihteessa ollut. Määräaikaisella virkamiehellä ei siis ole taustavirkaa VKSV:ssä tai syyttäjänvirastoissa. Palvelujakson tyyppi Valtakunnansyyttäjänvirastossa 31.12.2011 – 2013 Palvelujakson tyyppi VAPAUTETTU OMISTA TEHTÄVISTÄ VAKINAINEN SIJAINEN AVOIMEN VIR.H/TILAP./VARAH. Yhteensä 2011 2012 2013 Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 2 12 0 4 23 1 6 35 1 0 14 1 29 1 43 3 12 3 24 15 27 6 36 0 0 42 3 11 3 24 14 27 6 35 0 0 41 16 3.3 Henkilöstön vaihtuvuus Valtionhallinnon henkilöstön vaihtuvuustiedot koskevat vaihtuvuutta koko vuoden aikana. Vaihtuvuuden käsitteitä ovat lähtövaihtuvuus ja tulovaihtuvuus. Lähtövaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin kun, hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen lähtövaihtuvuus) tai, kun hän lähtee budjettitalouden ulkopuolisen työnantajan palvelukseen (ulkoinen lähtövaihtuvuus). Tulovaihtuvuuteen henkilö luetaan silloin, kun hän vaihtaa valtion sisällä virastoa tai laitosta (sisäinen tulovaihtuvuus) tai, kun hän siirtyy valtionhallinnon palvelukseen esim. muun työnantajan palveluksesta, lomautukselta tai tulee ensimmäistä kertaa työelämään (ulkoinen tulovaihtuvuus). Osa määräaikaisista on vaihtuvuustilastossa kahteen kertaan, koska järjestelmä laskee vaihtuvuudeksi yli päivän mittaiset katkot virkasuhteessa. Keskimääräinen henkilöluku on laskettu kuukausittaisten henkilömäärien keskiarvona. 3.3.1 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa Vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 1,7 % (vaihtuvuus syyttäjälaitoksen ulkopuolelle), sisäinen lähtövaihtuvuus 0 %. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuuslukuun 60 sisältyvät myös eläkkeelle jääneet henkilöt, muuhun valtion virastoon tai yksityiselle sektorille siirtyneet sekä kuolleet henkilöt. Vanhuuseläkkeelle jäi kaikkiaan 3 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle ei yksikään henkilö. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 52 henkilöllä työ päättyi tai henkilö irtisanoutui, lukuun sisältyvät harjoittelijat ja työllistetyt. Muuhun valtion virastoon tai laitokseen ei siirtynyt yksikään henkilö, yksityisen työnantajan palvelukseen yksi henkilö. tai yksityiselle ei vuoden aikana siirtynyt yksikään henkilö. Luvun pienuuteen vaikuttaa se, että kaikille lähteneille henkilöille ei ole tallennettu järjestelmään lähtösyytä. Henkilöstön vaihtuvuus 1.1-31.12.2013 Palvelujakson tyyppi 1.Vakinaiset 2.Määräaikaiset Yhteensä Alkaneet palvelujaksot Sis Ulk Päättyneet palvelujaksot Sis Ulk Keskim. henkil. Sis 8 52 60 60 60 Vaihtuvuus % 460,50 83 543,6 Ulk 1,7 % 134,8 % 22,10 % Henkilöstön vaihtuvuus 1.1-31.12.2012 Palvelujakson tyyppi 1.Vakinaiset 2.Määräaikaiset Yhteensä Alkaneet palvelujaksot Sis Ulk 3 84 87 Päättyneet palvelujaksot Sis Ulk Keskim. henkil. Vaihtuvuus % Sis 16 48 64 440,83 107,04 547,88 Ulk 4,31 % 123,32 27,20 % 17 Vaihtuvuus syyttäjänvirastoissa - eläkkeelle jääneet - irtisanoutuneet - muu valtion virasto tai laitos - yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet - palvelussuhde jatkuu Yhteensä 2008 8 41 2009 6 52 2010 14 16 3 1 3 0 2 52 61 2011 21 29 2012 12 25 2013 3 38 1 38 1 1 3 46 1 4 37 1 52 Vaihtuvuusluvuissa ei ole mukana harjoittelijoiden ja työllistettyjen päättyneitä palvelussuhteita. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden lukumäärä 25 21 20 14 15 12 10 8 6 5 3 0 2008 3.3.2 2009 2010 2011 2012 2013 Vaihtuvuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Viraston vakinaisen henkilökunnan ulkoinen lähtövaihtuvuus vuonna 2013 oli 9,3 %. Ulkoiseen vaihtuvuuslukuun 9 sisältyvät muuhun valtion virastoon tai yksityiselle siirtyneet (1), harjoittelijat (5 jaksoa),. Eläkkeelle virastosta jäi kolme henkilöä vuoden aikana. Alkaneissa palvelujaksoissa näkyy lakimiehen alkanut palvelujakso, vastaavasti päättyneissä sisäisissä palvelujaksoissa toiseen virastoon siirtynyt valtionsyyttäjä. 2013 1.VAKINAISET 2.MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä Alkaneet palvelujaksot Sis Ulk 3 1 6 3 7 Päättyneet Keskim. palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk 1 3 42,9 9,3 9,3 6 2,4 496,6 1 9 45,3 8,8 35,3 18 Alkaneet palvelujaksot Sis Ulk 2012 1.VAKINAISET 2.MÄÄRÄAIKAISET Yhteensä 6 6 0 2008 - eläkkeelle jääneet - irtisanoutuneet - muu valtion virasto tai laitos - yksityisen palvelukseen siirtyneet - kuolleet - palvelussuhde jatkuu Yhteensä 8 8 0 2009 1 Päättyneet Keskim. palvelujaksot Henkil. Vaihtuvuus % Sis Ulk Sis Ulk 2010 2 2011 1 2 1 1 3 2,7 45.9 3 0 504 30,4 2012 2013 3 1 1 1 3 1 4 1 1 Luvuissa ei ole mukana harjoittelijoita. 3.4 Koko – ja osa-aikaisuus 3.4.1 Koko – ja osa-aikaisuus syyttäjänvirastoissa Henkilöstöstä kokoaikaisia vuonna 2013 oli 511 henkilöä. Osa-aikaisia oli 29, joista 17 oli naisia ja 12 miehiä. Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä nousi yhdellä edellisestä vuodesta, ja oli samalla korkeimmalla tasolla vuoden 2003 jälkeen. Osa-aikaisista neljä oli harjoittelijoita ja yksi työllisyystyöntekijä. Osa-aikaisten lukumäärä sisältää sellaisten henkilöiden lukumäärän, joilla on palvelujaksolla osa-aikaisuus esim. osa-aikaeläkkeen vuoksi. Lukumäärässä ei siten ole mukana mm. osittaisella hoitovapaalla olevia henkilöitä, koska tämä tieto viedään poissaolojen kautta palkanmaksuun. Sama määrittely koskee kaikkia oikeushallinnossa työskenteleviä. 19 2011 KOKOAIKAISET OSA-AIKAISET Yhteensä Mies Nainen Yhteensä 187 315 502 8 14 22 195 329 524 2012 2013 Yhteensä Yhteensä Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä % Mies Nainen Yhteensä % 95,8 195 328 523 94,9 186 325 511 94,6 4,2 12 16 28 5,1 12 17 29 5,4 100 207 344 551 100 198 342 540 100 3.4.2 Koko – ja osa-aikaisuus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä oli kokoaikaisia 39, osa-aikaisena työskenteli 2 henkilöä. Vuonna 2007 osa-aikaisia ei ollut lainkaan, muina vuosina osa-aikaisia on ollut 2-4 henkilöä. Koko/osa-aikaisuus 31.12.2011- 2013 2011 2012 2013 Koko/osapäiväisyys Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä KOKOAIKAISET 14 25 39 14 24 38 13 26 39 OSA-AIKAISET 4 4 1 3 4 1 1 2 Yhteensä 14 29 43 15 27 42 14 27 41 3.5 Henkilöstöryhmät 3.5.1 Henkilöstöryhmät syyttäjänvirastoissa Henkilöstöryhmät määriteltiin organisaatiouudistuksen yhteydessä uudelleen. Johtoon on kirjattu 13 henkeä, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja johtava maakunnansyyttäjä. Asiantuntijoihin ovat kihlakunnansyyttäjät ja toimeenpaneviin töihin kuuluu koko toimistohenkilökunta. henkilöstöryhmä JOHTOTASO ASIANTUNTIJA TOIMEENPANEVA Yhteensä Mies lkm % 11 2,0 185 33,6 11 2,0 207 37,6 2012 2013 Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 2 0,4 13 2,4 11 2,0 2 0,4 13 2,4 181 32,8 366 66,4 180 33,3 182 33,7 362 67,0 161 29,2 172 31,2 7 1,3 158 29,3 165 30,6 344 62,4 551 100 198 36,7 342 63,3 540 100 Henkilöstön rakenne nimikkeittäin 31.12.2011 - 2013 johtava kihlakunnansyyttäjä kihlakunnansyyttäjä apulaissyyttäjä SYYTTÄJIÄ YHTEENSÄ hallintosihteeri osastosihteeri syyttäjänsihteeri toimistosihteeri virastomestari harjoittelija MUU HENKILÖKUNTA YHTEENSÄ Yhteensä Mies 11 175 4 190 4 1 5 195 2011 Nainen 2 162 8 172 13 11 133 157 329 yhteensä Mies 11 13 337 183 2 12 362 196 13 11 137 1 162 524 2012 Nainen 2 175 6 183 13 10 6 133 5 5 11 207 161 344 yhteensä Mies 11 13 358 177 3 8 379 191 13 10 2 5 139 0 10 172 551 7 198 2013 Nainen yhteensä 2 13 176 353 6 9 184 375 13 13 10 10 3 5 132 137 0 0 158 342 165 540 20 Syyttäjänvirastojen johto on hyvin miesvaltaista, myös syyttäjistä 50,9 % on miehiä. Vuonna 2010 apulaissyyttäjien vakanssit lakkautettiin ja tilalle perustettiin kihlakunnansyyttäjän virkoja. Apulaissyyttäjän nimikkeellä toimivat syyttäjät ovat syyttäjiä, jolla ei ole riittävää syyttäjä- tai tuomarikokemusta, ja heidät on nimitetty aluksi kuuden kuukauden pituiseen apulaissyyttäjän määräaikaiseen virkasuhteeseen. Toimistohenkilökunta taas on pääosin naisvaltaista. Toimistosihteereiden luvuissa vuosina 2011 ja 2010 on mukana myös harjoittelijat ja työllisyystyöntekijät. Vuoden 2013 lopulla perustettiin syyttäjänsihteeri- nimike. Syksyn aikana nimikettä käytettiin lähinnä määräaikaisten henkilöiden nimikkeissä. Nimikettä käytetään myös silloin, kun palkataan oikeustieteen ylioppilas toimistotehtäviin. 3.5.2 Henkilöstöryhmät Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöryhmät on luokiteltu eri tavalla kuin syyttäjänvirastoissa. Henkilöstöryhmät on luokiteltu seuraavasti: johtoon kuuluvat virastojen ja laitosten johtajat. Esimiehiin luetaan sellaiset johto-, työnjohto – ja esimiestyöt, joissa työnjohtamiseen ja esimiestehtävien osuus työajasta on puolet. Asiantuntijoihin kuuluvat virat ja tehtävät, joissa käytetään virkamiesvaltaa tai tehdään vaativia asiantuntijatöitä, johto- ja esimiestöiden osuus on alle puolet kokonaistyöajasta. Toimeenpaneviin töihin kuuluvat sellaiset työt, joissa valtaosa töistä tehdään annettujen ohjeiden tai toimeksiantojen perusteella ja tehtäviin ei sisälly esimies – ja johtamistehtäviä tai niitä sisältyy vain jonkin verran (määrittely Valtion työmarkkinalaitoksen VPLluokituksesta). Valtakunnansyyttäjänviraston johto on miesvaltainen. Asiantuntijoista enemmistö on naisia. Valtakunnansyyttäjänvirasto 2011 2012 2013 Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO 2 2 2 2 2 2 ESIMIEHET 3 1 4 3 1 4 3 1 4 ASIANTUNTIJATYÖT 7 20 27 9 19 28 8 19 27 TOIMEENPANEVAT TYÖT 2 8 10 1 7 8 1 7 8 Yhteensä 14 29 43 15 27 42 14 27 41 Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstö vuosina 2011-2013, syyttäjät eriteltynä erikseen. Syyttäjiin on tässä luettu mukaan valtionsyyttäjät, kihlakunnansyyttäjät, ylitarkastaja (syyttäjät), neuvottelevat virkamiehet ja lakimies. Valtakunnansyyttäjänvirasto 2011 2012 2013 Henkilöstöryhmä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä Mies Nainen Yhteensä JOHTO 2 2 2 2 2 2 SYYTTÄJÄT 10 10 20 11 10 21 10 11 21 ASIANTUNTIJATYÖT 11 11 1 10 11 1 9 10 TOIMEENPANEVAT TYÖT 2 8 10 1 7 8 1 7 8 Yhteensä 14 29 43 15 27 42 14 27 41 3.6 Ikärakenne Tavoitteena on, että eri ikäluokissa olisi mahdollisimman sama määrä henkilöitä. Tällöin eläkkeelle jäädään tasaisesti. Keski-ikää olisi hyvä tarkastella ikäjakaumana, pelkkä keski-ikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa. 43-vuotta on se keski-ikä, jolloin eri ikäluokissa on henkilöitä suunnilleen yhtä 21 paljon. Mikäli keski-ikä on yli 43 vuotta, se on jo merkki henkilöstön liiallisesta ikääntymisestä. Yli 45-vuotiaiden osuus kuvaa henkilöstöryhmää, joiden työkyvyn ylläpitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jotta henkilöstön ikärakenne olisi tasainen, 45-vuotiaiden ja vanhempien määrä ei saisi ylittää 45 % henkilökunnasta. 3.6.1 Ikärakenne syyttäjänvirastoissa Keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 46,4 (45,6) vuotta. Vakituisen henkilökunnan keski-ikä oli 48,9 vuotta, määräaikaisen 32,4 vuotta. Syyttäjänvirastoissa työskentelevien naisten keski-ikä on 45,4 vuotta, joista vakituisten naisten keski-ikä on 48 vuotta, määräaikaisten 32,4 vuotta. Kaikkien miesten keski-ikä syyttäjänvirastoissa oli 48,1 vuotta. Vakituisten miesten keski-ikä on 50,2 vuotta, määräaikaisten 32,4 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa nousi edellisestä vuodesta 0,10 vuotta. Henkilökunnan ikä aleni määräaikaisina työskentelevillä naisilla, muissa tarkastelukohdissa keski-ikä nousi. Syyttäjänvirastojen henkilöstön keski-ikä 31.12.2008-2013 Vuoden 2010-2013 luvut eivät sisällä työllisyystyöntekijöitä, mutta sisältävät harjoittelijat 2011 2012 2013 Keski-ikä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä Mies Nainen Yhteensä Henkilöitä VAKINAISET 50,3 48,1 49,0 428 50,0 47,7 48,6 447 50,2 48,0 48,9 457 MÄÄRÄAIKAISET 34,1 34,4 34,4 96 31,6 33,6 32,9 103 32,4 32,4 32,4 81 Yhteensä 48,1 45,2 46,3 524 47 44,8 45,6 550 48,1 45,4 46,4 538 Luvut eivät sisällä työllisyysmäärärahoin palkattuja henkilöitä Kaikkien syyttäjien keski-ikä oli 45,0 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä oli 48,6 vuotta, naisten 41,3 vuotta. Miessyyttäjien keski-ikä on noussut 0,6 vuotta edellisestä vuodesta, naissyyttäjien ikä nousi lähes vuodella. Syyttäjänvirastoittain tarkasteltuna syyttäjien keski-ikä oli yli 47 vuotta vain LänsiSuomessa ja Pohjanmaalla. Alhaisin syyttäjien keski-ikä oli Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastossa, hieman yli 40 vuotta ja Ahvenanmaalla 41,0 vuotta. 22 Syyttäjien keski-ikä syyttäjänvirastoittain 31.12.2013 HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA Yhteensä Miesten keski-ikä 45,6 47,9 45,0 48,2 50,5 52,0 51,2 54,1 47,8 48,8 47,2 41,0 43,3 48,6 Mies lkm 32 12 8 10 19 23 13 14 9 25 18 5 3 191 2013 Naisten Nainen keski-ikä lkm 42,8 35 42,9 16 39,2 21 42,5 11 39,3 13 45,3 18 40,7 17 39,6 8 38,1 7 40,4 11 38,6 14 42,2 12 34,0 1 41,3 184 Syyttäjien keski-ikä 44,1 45,0 40,8 45,2 45,9 49,1 45,3 48.9 43,6 46,2 43,4 41,8 41,0 45,0 Yhteensä lkm 67 28 29 21 32 41 30 22 16 36 32 17 4 375 Toimistohenkilöstö oli syyttäjiä iäkkäämpää, keski-ikä oli 49,9 vuotta. Syyttäjänvirastojen toimistohenkilökunta oli 50-vuotiasta tai vanhempaa kymmenessä syyttäjänvirastossa. ItäUudenmaan oli nuorin toimistohenkilökunta, keski-ikä 38,9 vuotta. Syyttäjälaitoksessa työskennelleiden harjoittelijoiden keski-ikä oli 27,6 vuotta. Työllisyystyöntekijöitä ei ole laskettu mukaan ikäjakaumiin. Toimistohenkilökunnan keski-ikä 31.12.2013 syyttäjänvirastoittain (ml työllistetyt ja harjoittelijat) HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA Yhteensä 2013 Miesten keski-ikä 33,6 28,0 28,0 32,0 Naisten keski-ikä 44,7 47,4 40,1 55,8 53,2 50,5 54,0 52,5 57,1 54,2 53,6 53,6 x 51,0 Yhteensä lkm 25 12 12 11 13 15 10 13 8 18 13 7 1 158 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta yli 45-vuotiaita on yhteensä 313 henkilöä, 58 % henkilökunnasta. Miehistä yli 45-vuotiaita oli 128 henkilöä, naisista 185 henkilöä. Syyttäjistä yli 45 vuoden iän on ylittänyt 127 henkilöä, 51 %. Toimistohenkilökunnasta vastaavasti yli 45-vuotiaita on 123 henkilöä, 77 %. Ikäryhmittäin tarkasteltuna 55-vuotiaiden ja yli ryhmä on kasvanut seitsemällä henkilöllä edellisestä vuodesta. Ikäryhmä 45-54 – vuotiaat kasvoi kolmella henkilöllä. Nuorempien ikäryhmissä alle 35vuotiaat ja 35-44-vuotiaat ikäryhmät pienenivät. 23 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2008-2013 alle 35 vuotiaat 35-44 vuotiaat 45-54 vuotiaat 55 ja yli vuotiaat Yhteensä 2008 Yhteensä lkm 75 167 171 127 540 2009 Yhteensä lkm 55 149 166 144 514 2010 Yhteensä lkm 76 151 150 144 521 2011 Yhteensä lkm 78 150 158 138 524 2012 Yhteensä lkm 99 148 164 139 550 2013 Yhteensä lkm 92 133 167 146 538 Henkilöstön ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2011 – 2013 Ikäryhmä alle 35 35-44 45-54 55 ja yli Yhteensä 2011 tsto 13 30 56 63 162 sjä 65 120 102 75 362 2012 tsto 25 22 58 66 171 sjä 74 126 106 73 379 2013 tsto 23 18 56 66 163 sjä 69 115 111 80 375 24 Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta jäi vanhuuseläkkeelle vuoden aikana 3 henkilöä, näistä syyttäjiä oli 2 henkilöä ja toimistohenkilökuntaa 1 henkilö. Syyttäjänvirastoissa eläkeiän saavuttaa vuoteen 2019 mennessä 88 henkilöä. Näistä syyttäjiä on 47 ja toimistohenkilökuntaan kuuluvia 41. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65 – vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden iästä. Syyttäjänvirastojen henkilökunnan keski-ikä ylittää tavoiteltavan tason 3,4 vuodella, tavoitetason ollessa 43 vuotta. Keski-ikä syyttäjänvirastoissa on ollut korkeimmillaan vuonna 2009, jolloin keskiikä oli 47,2 vuotta. Tämän jälkeen keski-ikä lähti laskuun ja oli vuosina 2010-2012 välillä 45,6-46,5. Vuonna 2010 keski-ikää laski hieman alhaisempi henkilömäärä ja nuorien henkilöiden lukumäärän nousu ja vuonna 2011 eläkkeelle jäävien suuri määrä ja henkilökunnan nuorentuminen. Vuonna 2012 keski-ikää laski korkea henkilömäärä. Vuonna 2013 keski-ikä nousi 46,4 vuoteen, Keski-ikää nosti pienentynyt määräaikaisten lukumäärä sekä se että vuoden aikana eläkkeelle jäi vain 3 henkilöä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä on 5,1 vuotta korkeampi kuin syyttäjien keski-ikä. Toimistohenkilökunnan keski-ikä ylittää syyttäjänvirastojen keski-iän lähes neljällä vuodella. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 58 % on 45-vuotiaita taikka vanhempia, tavoitetason ylittää 313 (303) henkilöä. Syyttäjänvirastoista eläkkeelle jääneiden ikä 2010-2013 25 3.6.2 Ikärakenne Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston keski-ikä 31.12.2013 oli 52,3 vuotta. Viraston kaikkien miesten keskiikä oli 54,2 vuotta, naisten keski-ikä oli samoin 51,3 vuotta. Virastossa ei vuodenvaihteessa ollut määräaikaisia. 45 vuotta täyttäneiden osuus henkilöstöstä oli 33 henkilöä (80 %). Vuonna 2013 eläkkeelle jäi kolme henkilö. Vuosina 2012-2018 viraston henkilökunnasta jää eläkkeelle kolmetoista henkilöä. Vakinaisten ja määräaikaisten keski-ikä 31.12.2011 - 2013 2011 Keski-ikä Mies Nainen VAKINAISET 52,4 51,2 MÄÄRÄAIKAISET 30,0 Yhteensä 52,4 49,7 2012 2013 Keski-ikä Keski-ikä Keski-ikä yhteensä Mies Nainen yhteensä Mies Nainen yhteensä 51,6 52,6 52,6 52,6 54,2 51,3 52,3 30,0 50,6 52,6 52,6 52,6 54,2 51,3 52,3 Ikärakenne ikäryhmittäin 31.12.2011 - 2013 2011 2012 Mies Nainen yht. Mies Nainen yht. Mies alle 35 1 4 5 1 1 1 35-44 1 4 5 2 4 6 1 45-54 5 10 15 5 12 17 3 55 ja yli 7 11 18 7 11 18 9 Yhteensä 14 29 43 15 27 42 14 2013 Nainen 6 11 10 27 yht. 1 7 14 19 41 26 Henkilöstöryhmistä asiantuntijat ovat nuorimpia 2012 Keski-ikä henkilöstöryhmissä Mies Nainen SYYTTÄJÄT 54,2 52,2 ASIANTUNTIJAT 29,0 50,5 MUU HENKILÖKUNTA 56,0 56,1 Yhteensä 52,6 52,6 2013 Yhteensä 53,3 48,5 Henkilöitä Mies Nainen 23 56,0 50,8 11 30,0 48,4 56,1 52,6 8 57,0 42 54,2 55,7 51,3 Yhteensä 53,5 46,6 Henkilöitä 23 10 55,9 52,3 8 41 Valtakunnansyyttäjänvirastosta jää vuosina 2013 – 2019 eläkkeelle yhteensä 13 henkilöä. Näistä miehiä on 5, naisia 8. Laskennallinen eläkeikä tässä tarkastelussa on 65– vuotta, riippumatta eläkkeelle jäävien todellisesta eläkkeelle siirtymisiästä. Ikä 31.12.13 Mies Nainen 2013 2014 2015 2016 2017 2018 65 1 64 63 1 62 61 2 3 5 60 1 0 1 2 2 1 1 2019 59 Yhteensä 1 5 2 8 3 13 Taulukossa olettamana on vuonna 2013 65 – vuoden ikä alenevasti 27 Järjestelmistä ei saada raporttia eläkkeelle jo jääneiden keski-iästä. 4 4.1 Koulutus Koulutustasoindeksi Koulutustasoindeksillä kuvataan henkilöstön koulutustasoa. Se kertoo organisaation ammatillisella pohjakoulutuksella mitatusta osaamispotentiaalista. Tavoitteena on mahdollisimman korkea arvo, kuitenkin niin, että se on sidoksissa organisaatiossa tehtävien vaatimaan tasoon. Koulutustasoindeksi muodostuu sen mukaan, millainen koulutusaste kullakin henkilöllä on. Eri koulutusasteet on luokiteltu indekseihin niin, että alin indeksi on perusasteen indeksi 1,5 ja ylin indeksi on tutkijakoulutusasteen 8. Koulutustasoindeksi lasketaan kertomalla eri koulutusasteen omaavien henkilöiden lukumäärä niiden koulutustasoindeksillä ja saadut tulot lasketaan yhteen. Lopuksi em. tulojen summa jaetaan henkilöiden kokonaismäärällä. * Taulukoissa käytetty koulutusluokittelu tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaan: alempi perusaste = kansakoulu ylempi perusaste = keski- tai peruskoulu keskiaste = ammattikoulutasoinen ja alempitasoinen opistokoulutus, pelkkä ylioppilastutkinto alin korkea-aste = ylempi opistotutkinto esim. merkonomi, teknikko alempi korkeakouluaste = esim. yliopistojen ja korkeakoulujen välitutkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot 28 4.1.1 ylempi korkeakouluaste = yliopistojen ja korkeakoulujen ylemmät tutkinnot, mm. entiset ylemmät kandidaatintutkinnot, nykyiset maisterintutkinnot, lääketieteen lisensiaatin tutkinto tutkijakoulutusaste= lisensiaatin (ei lääketieteen) ja tohtorin tutkinnot Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoissa on 6,1, laskennassa on mukana yhteensä 500 henkilöä. Koulutustasoindeksi on sama kuin edellisenä vuonna, ja korkeampi kuin vuosina 2004-2006 (5,9). Tätä aiempiin vuosiin indeksiä ei voida verrata, koska laskutapa muuttui vuoden 2004 alussa. Vuoden 2013 tarkastelussa kahden henkilön koulutusaste on tuntematon. Koulutusrakenne 31.12.2011- 2013 koulutusasteittain * 2011 Koulutusrakenne koulutusasteittain Alempi perusaste Ylempi perusaste Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste Tutkinnon suorittaneet Koulutustasoindeksi YHTEENSÄ Lukumäärä 4 17 59 63 12 331 6 492 6,1 492 2012 %jakauma Lukumäärä 0,8 4 3,5 17 12,0 61 12,8 63 2,4 13 67,3 347 1,2 8 100 513 6,1 515 2013 %jakauma Lukumäärä 0,8 4 3,3 17 11,9 57 12,3 61 2,5 9 67,6 342 1,6 8 100 498 6,1 500 %jakauma 0,8 3,4 11,4 12,2 1,8 68,7 1,6 100 - *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi (vuonna 2013 yhdeksän syyttäjän koulutustasoksi on määritelty keskiaste) 29 Koulutustasoindeksi syyttäjänvirastoittain 31.12.2013 2013 syyttäjänvirasto syyttäjä toimistohenkilökunta syyttäjänvto keskim. henkilöitä laskennassa 87 HELSINKI 6,9 3,6 6,1 LÄNSI-UUSIMAA 7,0 4,0 6,3 35 ITÄ-UUSIMAA 6,8 4,2 6,2 34 KANTA-HÄME 6,9 4,2 6,0 30 SALPAUSSELKÄ 7,0 3,8 6,1 43 LÄNSI-SUOMI 6,9 4,4 6,2 56 PIRKANMAA 7,0 4,1 6,3 39 POHJANMAA 7,0 4,9 6,3 34 KESKI-SUOMI 7,0 3,2 5,5 21 ITÄ-SUOMI 7,0 4,1 6,0 50 OULU 7,0 4,4 6,3 44 LAPPI 6,5 4,4 5,8 23 AHVENANMAA 7,0 3,5 6,1 4 Yhteensä 6,9 4,1 6,1 500 Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6.1 (450 henkilöä) ja määräaikaisten 6,3 (50 henkilöä). Määräaikaisten henkilöiden koulutustasoindeksi on korkea, koska määräaikaisista virkamiehistä yli 67 % on syyttäjiä. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 6,9 ja toimistohenkilökunnan 4,1. 4.1.2 Koulutustasoindeksi Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänvirastossa koulutustasoindeksi oli 6,1. Vakinaisen henkilökunnan koulutustasoindeksi oli 6,1 (41 henkilöä). Määräaikaiseksi luokiteltua henkilökuntaa ei vuodenvaihteessa ollut. Syyttäjien koulutustasoindeksi oli 7,2 ja asiantuntijoiden 5,6. Toimistohenkilökunnan koulutustasoindeksi oli 3,7. 2011 Koulutusrakenne, Luku%koulutusasteittain * määrä jakauma Alempi perusaste ja keskiaste 9 21,4 Alin korkea-aste 4 9,5 Alempi korkeakouluaste 3 7,1 Ylempi korkeakouluaste 20 47,6 Tutkijakoulutusaste 6 14,3 Tutkinnon suorittaneet 42 100 Koulutustasoindeksi 6,0 YHTEENSÄ henkilöä 42 *katso määrittely kohdasta 4.1 koulutustasoindeksi 2012 Luku%määrä jakauma 9 4 2 21 6 42 6,1 42 21,4 9,5 4,8 50,0 14,3 100 2013 Luku%määrä jakauma 8 4 2 22 5 41 6,1 41 19,5 9,8 4,9 53,7 12,2 100 4.2 Henkilöstökoulutus Henkilöstökoulutuksella tarkoitetaan henkilöstölle joko viraston järjestämää tai ulkopuolelta ostettua koulutusta, joka toteutuu työaikana. Myös lyhyet alle päivän mittaiset koulutustapahtumat luetaan mukaan koulutukseen. Henkilöstökoulutukseen luetaan ammattitaidon ylläpitoon, kehittämiseen ja 30 parantamiseen sekä ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyvä koulutus, työsuojelu- ja yhteistoimintaan liittyvä koulutus sekä em. koulutukseen kiinteästi liittyvät tutustumismatkat. Viraston sisäiseksi koulutukseksi katsotaan sellainen koulutus, jota virasto järjestää työntekijöilleen tai oikeusministeriö järjestää hallinnonalan virastoille ja joka on sen luonteista, että se on kohdennettu nimenomaan vain oikeusministeriön hallinnonalalle. Vastaavasti viraston ulkopuolinen koulutus on sellaista koulutusta, johon henkilökunta osallistuu, mutta jota ei ole erityisesti kohdennettu oikeusministeriön hallinnonalalle (esim. yliopiston tai Hausin kurssit). Henkilöstökoulutuksen kustannuksia ovat työnantajalle aiheutuneet koulutukseen käytetyn työajan työvoimakustannukset sekä muut koulutuksesta aiheutuneet kustannukset. Koulutusinvestoinneilla tarkoitetaan henkilöstökoulutukseen kohdistettuja investointeja koko raportointivuonna. Tällaisia koulutuspanoksia ovat koulutuspäivät, koulutusajan palkka ja muut koulutuskustannukset. Koulutuspäivien lukumäärätiedot on raportoitu henkilökunnan itse Herttaan viemistä tiedoista, kulut kirjanpidosta. 4.2.1 Henkilöstökoulutus syyttäjänvirastoissa Syyttäjänvirastojen henkilöstöstä 440 (81 %) osallistui vuoden 2013 aikana johonkin koulutukseen. Edelliseen vuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä nousi 89 henkilöllä. Koulutuspäiviin syyttäjänvirastojen henkilökunta osallistui yhteensä 2 726 (1 895) päivälle, tämä on 831 päivää enemmän kuin vuonna 2012. Yhtä henkilötyövuotta kohden koulutusta kertyi 5,4 päivää (3,8 päivää vuonna 2012). Koulutuspäivien palkkakustannukset olivat 424 541 euroa (+ sivukulut), matkakuluja koulutuspäivistä aiheutui 325 262 euroa (mukana eivät ole arvonlisäverot), erilaisia kurssi – ja konferenssipalveluita ostettiin 65 643 eurolla ja VKSV kohdisti koulutukseen 129 000 euroa (palkkioita, tilavuokria jne). Koulutusmenoihin panostettiin syyttäjänvirastoissa yhteensä 944 690 euroa. Koulutusmatkojen matkakustannukset on otettu kirjanpidosta toimintokoodilta 99500, eikä luku siten välttämättä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Koulutuspoissaolot päivää per henkilötyövuosi Koulutuspoissaolot HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA Yhteensä 2011 pv/htv 3,3 3,1 4,5 3,1 2,7 2,9 4,3 6,9 4,3 6,8 4,0 2,6 0,0 4,0 2012 pv/htv 2,7 3,5 4,6 4,7 2,4 2,1 4,3 6,2 4,1 5,1 5,1 2,9 0,0 3,8 2013 pv/htv 4,5 5,1 5,9 4,4 7,0 3,7 3,7 5,1 5,7 8,5 6,6 6,4 0,0 5,4 31 Syyttäjänvirastojen koulutusmenot 2007 – 2013 päivärahat Km-korvaukset Muut matkustuspalv. Matkakulut Kurssi-ja konf.maksut Muut koulutuspalvelut Kurssi-ja konf.maksut + koulutuspalv Matka - ja koulutuspalvelut Koulutuspäivien palkkakustannukset (+ sivukulut) Koulutusmenot yht VKSV:n koulutukseen kohdistamat kustannukset (sis sivukulut, ei alv) Yhteensä euroa 2007 66 169 35 062 172 808 274 039 16 290 7 413 2008 79 320 37 224 192 150 308 694 17 871 7 667 2009 56 031 20 598 141 524 218 153 23 862 1 580 2010 49 778 11 512 157 117 218 406 39 448 80 2011 62 619 26 097 164 366 253 082 58 161 0 2012 75 408 25 985 202 146 303 539 65 411 38 717 23 703 25 538 25 442 39 528 58 161 104 128 65 643 297 742 334 232 243 595 257 935 311 243 407 667 390 905 167 982 465 724 326 154 660 386 285 485 529 080 346 565 604 500 287 480 598 723 283 785 691 452 424 541 815 446 112 019 577 743 128 429 788 815 147 929 677 009 98 962 703 462 109 851 708 574 78 052 769 504 129 244 944 690 Koulutukseen osallistuneiden henkilömäärä Koulutuspäiviä Kustannus per osallistuja keskim Kustannus per koulutuspv keskim 2013 325 262 2007 342 2008 385 2009 394 2010 392 2011 2012 2013 384 351 440 1 354 1 689 427 2 394 2 049 329 2 082 1 718 325 2 357 1 795 298 1 948 1 845 364 1 895 2 192 406 2726 2 147 347 32 Koulutuspoissaolot henkilötyövuosittain ja palkkakustannukset 2012 - 2013 Koulutuspoissaolot HELSINKI LÄNSI-UUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA Yhteensä 2012 euroa 35 925 19 154 27 445 20 939 15 244 16 055 26 096 30 991 14 209 37 893 31 904 7 930 0 283 785 päiviä 233 140 178 140 105 121 161 206 92 248 212 59 0 1 895 htv 87,7 39,6 38,5 29,7 44,3 57,3 37,8 33,3 22,6 48,2 41,4 20,1 4,5 505,0 2013 pv/htv 2,7 3,5 4,6 4,7 2,4 2,1 4,3 6,2 4,1 5,1 5,1 2,9 0,0 3,8 euroa/htv 410 484 714 705 344 280 690 930 628 786 771 394 0 562 euroa 64 384 30 638 37 455 19 723 44 683 30 999 22 964 25 322 20 526 62 768 42 385 22 694 0 424 541 päiviä 398 197 225 129 295 195 142 165 131 416 283 150 0 2 726 htv 87,7 38,8 38,4 29,6 42,4 53,0 38,6 32,6 22,8 49,0 42,6 23,5 4,2 503,1 pv/htv 4,5 5,1 5,9 4,4 7,0 3,7 3,7 5,1 5,7 8,5 6,6 6,4 0,0 5,4 euroa/htv 734 790 976 666 1055 585 595 777 901 1280 996 968 0 844 Herttaan kirjatut koulutuspoissaolopäivät ovat nousseet edellisestä vuodesta 831 koulutuspäivällä. Koulutuspäivien lukumäärä on vaihdellut huippuvuoden 2005 luvusta 3 625 vuoden 2007 1 354 koulutuspäivään. Vuonna 2013 koulutuspäivien lukumäärä nousi syyttäjänvirastoissa, tähän vaikutti mm vuoden aikana järjestetty Ponnistus-koulutu,s johon osallistui jokainen syyttäjä. Syyttäjän startti-kurssia järjestettiin jatkuvana kurssina. Toimistohenkilökunnalle tarjolla oli Päivitä ja täydennä taitosi sekä jo 33 edellisenä vuonna alkanut toimistohenkilökunnan koulutus. Vuoden aikana koulutettiin virastojen johto (hallintosihteerit, johtavat kihlakunnansyyttäjät ja apulaispäälliköt) varhaiseen puuttumiseen. 4.2.2 Henkilöstökoulutus Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston henkilöstöstä 31 osallistui johonkin koulutustilaisuuteen. Koulutuspoissaoloja vuoden aikana oli kaikkiaan 111 (123) päivää, 2,8 (3,3) päivää henkilötyövuotta kohden ja 3,6 päivää koulutettua henkilöä kohden. Henkilökunta osallistui viraston ulkopuoliseen koulutukseen 50 päivää, 59 päivää viraston sisäiseen koulutukseen ja päivää lyhyempiä koulutusjaksoja oli 16 päivää. Palkkakuluja koulutuspäivistä aiheutui 18 071 euroa, kurssimaksuja viraston ulkopuolisesta koulutuksesta maksettiin 29 377 euroa. Matkakuluja koulutuspäivistä kertyi 25 802 euroa. Matkakulut on otettu kirjanpidosta toimintokoodeilta 99500 ja 85100, eikä niitä voida välttämättä suoraan verrata edellisiin vuosiin. Koulutuskulut Valtakunnansyyttäjänvirastossa vuosina 2008-2013 VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO koulutuskulut 2008 2009 2010 2011 2012 2013 euroa 40 420 25 025 34 037 24 096 19 866 18 071 koulutus päiviä 299 184 195 144 134 112 htv pv/htv 37,6 8,0 37,0 5,0 36,7 5,3 38,3 3,8 40,5 3,3 40,2 2,8 euroa/htv 1075 677 927 629 490 450 Valtakunnansyyttäjänviraston koulutusmenot 2007 - 2013 päivärahat Km-korvaukset Muut matkustuspalv. Matkakulut Kurssi-ja konf.maksut Muut koulutuspalvelut Yhteensä Koulutuspäivien palkkakustannukset (+ sivukulut) Koulutukseen osallistuneiden henkilömäärä Koulutuspäiviä Kustannus per osallistuja keskim Kustannus per koulutuspv keskim 2007 3 656 1 946 13 332 18 934 2008 4 477 2 844 16 627 23 947 2009 5 038 2 596 12 361 19 995 2010 2 620 1 579 5 331 9 531 2011 4 785 3 217 16 569 24 571 2012 6 973 1 850 22 524 31 347 2013 7 021 2 570 25 802 35 393 9 884 6 497 32 801 23 860 20 656 31 033 29 377 0 9 884 306 6 803 4 769 37 570 468 24 328 20 656 19 778 50 811 5 990 35 367 17 525 40 420 25 025 34 037 24 096 19 866 18 071 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 38 115 37 299 30 184 32 195 27 144 28 134 31 111 1 220 1 924 2 753 2 122 2 568 3 644 2 866 403 238 449 348 481 761 800 34 5 Työajan käyttö 5.1 Poissaolojen kokonaismäärä 5.1.1 Poissaolojen kokonaismäärä syyttäjänvirastoissa Vuoden 2013 poissaoloista suurimmat ryhmät olivat vuosilomat (%:na kaikista poissaoloista), äitiys/vanhempainvapaat ja sairaus/työtapaturmat. Järjestelmiin kirjattuja poissaolopäiviä oli yhteensä 48 329 päivää ja tämä oli 1 221 päivää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden lopussa hyväksyttiin syyttäjälaitoksen työaikaohje, tämä pitää sisällään ohjeistuksen myös etätyön pitämisestä. Herttaan kirjatut etätyöpäivät sisältyvät otsikon ylityö/tasoitusvapaa alle. Syyttäjänvirastojen henkilökunnasta 96 henkilöä teki etätöitä, yhteensä 803 työpäivää. Kolme suurinta poissaoloryhmää vuosina 2011 - 2013 syyttäjänvirastoissa 2011 Poissaolon syy VUOSILOMAT SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA MUUT VUOSIL+SAIRAUS+ÄITIYS YHT 2012 % - kaikista Päivät poissaoloista 49,1 23 181 8,5 4 009 13,9 6 577 13 409 47 176 28,4 100 33 767 2013 % - kaikista Päivät poissaoloista 23 513 5 007 7 017 14 013 49 550 47,5 10,1 14,2 28,3 100,0 35 537 % - kaikista Päivät poissaoloista 23 282 4 323 6 022 14 702 48 329 48,2 8,9 12,5 30,4 100,0 33 627 Lomarahanvaihtovapaita vuonna 2013 käytettiin 2 307 päivää, 4,7 % kaikista poissaolopäivistä. Lomarahavapaita käytettiin 273 päivää vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lomarahasäästöjä kertyi 337 077 euroa ja lomarahoja henkilökunnalle maksettiin 1 220 933 euroa. Lomarahanvaihtovapaat Pidettyjä lomarahavapaapäiviä % - osuus poissaoloista Lomarahasäästöjä Maksetut lomarahat Lomarahan vaihtovapaat palkkoina 2008 2009 2010 2011 2012 2013 1 865 4,4 241 749 1 015 164 2 054 4,7 287 881 1 044 217 2 227 5,0 344 846 1 055 645 2 729 5,8 318 712 1 143 531 2 580 5,2 332 238 1 180 382 2 307 4,7 337 077 1 220 933 238 970 267 513 311 725 458 696 376 982 393 738 35 5.1.2 Poissaolojen kokonaismäärä Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vuonna 2013 suurimmat poissaoloryhmät olivat vuosilomat 51 % ja virkavapaudet 18 %. Muita suurempia poissaoloryhmiä olivat lomarahan vaihtovapaat 6,9 % ja koulutus 2,7 %. Sairauspoissaolojen määrä nousi 24 päivällä edellisestä vuodesta. Muihin syihin kirjautuvat esim. vuorotteluvapaa, luottamusmiestoimintaan ja työsuojelun yhteistoimintaan liittyvät poissaolot sekä ay-kokouksiin osallistumiset. Valtakunnansyyttäjänviraston suurimmat poissaoloryhmät prosentteina vuosina 2011- 2013 poissaolopäivät yhteensä - vuosilomat - virkavapaudet - sairauspoissaolot -lomarahan vaihtovapaa -koulutus 2011 4564 38,8 % 24,0 % 9,6 % 9,3 % 3,2 % 2012 4511 44,5 % 21,6 % 8,3 % 6,9 % 3,0 % 2013 4168 39,4 % 30,0 % 5,4 % 8,8 % 7,3 % 36 Valtakunnansyyttäjänviraston poissaolot päivinä vuosina 2011 – 2013 2011 Poissaolon syy VUOSILOMAT YLITYÖ/TASOITUSVAPAA LOMARAHAN VAIHTOVAPAA SAIRAUS/TYÖTAPATURMAT KUNTOUTUS ÄITIYS/VANHEMPAINVAPAA OPINTO/TUTKIMUSVAPAA VIRKAVAPAUS MUUALLA PALV. ASEVELVOLLISUUS/SIS.PALV./ OSA-AIKATYÖMUODOT MUUT SYYT KOULUTUS Yhteensä Päivät 1772 77 426 439 208 151 2 1095 161 89 144 4 564 2012 % % osuus osuus poissapoissaoloista Päivät oloista 38,8 2 007 44,5 1,7 79 1,7 9,3 309 6,9 9,6 372 8,3 4,6 26 0,6 3,3 376 8,3 0,0 1 0,0 24,0 974 21,6 3,5 2,0 3,2 100,0 178 55 134 4 511 3,9 1,2 3,0 100,0 2013 Päivät 2 141 119 286 396 3 35 730 3 316 27 112 4 168 % osuus poissaoloista 51,4 2,9 6,9 9,5 0,1 0,8 0,0 17,5 0,1 7,6 0,6 2,7 100,0 Otsikon ylityö/tasoitusvapaa alle sisältyvät myös etätyöpäivät. Viraston henkilökunnasta 14 henkilöä teki etätöitä, yhteensä 82 työpäivää. Lomarahanvaihtovapaat Lomarahoja vaihtaneita henkilöitä Pidettyjä lomarahavapaapv % - osuus poissaoloista Lomarahasäästöjä maksettuja lomarahoja Lomarahan vaihtovapaat palkkoina 2011 12 426 7,7 34 465 107 930 48 922 2012 17 309 6,9 47 206 114 879 46 404 2013 15 286 8,8 43 652 113 247 52 019 Ylitöitä vuoden 2013 aikana teki kaksi henkilöä (vuonna 2012 1 henkilö). Korvauksia näistä maksettiin kaikkiaan 513 euroa. Virastossa on käytössä työaikapankki sellaisia tilanteita varten, joissa ei ole järkevää antaa ylityömääräystä. Pankkia on käyttänyt vuoden aikana 9 henkilöä. Pankkiin siirrettiin vuoden aikana 196 tuntia ja sieltä käytettiin 249 tuntia. Henkilökunnasta 19 henkilöä on ollut työaikalain piirissä vuodenvaihteessa. 5.2 Sairauspoissaolot ja terveysprosentti Sairauspoissaoloja tarkastellaan yleensä niiden keston mukaan. Jaotteluna on 1-3 päivää, 4-60 päivää ja yli 60 päivää kestävät sairauspoissaolot. Lyhyiden sairauspoissaolojen suuri määrä saattaa olla merkki henkilöstön huonosta motivaatiosta ja työtyytyväisyydestä. Tunnusluvuista sairauspoissaolot työpäivää/henkilötyövuosi kertoo sairauspoissaolojen todellisen määrän. Tätä lukua voidaan käyttää vertailtaessa sairauspoissaoloja muihin organisaatioihin. Luku sairauspoissaolojen pituus, työpäivää per tapaus kertoo sen, koostuvatko sairauspoissaolot lyhyistä vai pitkistä poissaolotapauksista. Käsitteellä terveysprosentti tarkoitetaan ilman sairauspoissaoloja vuoden aikana olleiden henkilöiden määrän %-osuutta koko henkilöstöstä. Sairauspoissaoloja on raporttiin otettu siten, että osa tiedoista on ollut yhdistettyjä poissaolotapauksia. Tämä tarkoittaa sitä, että eri jaksoissa kirjattu, mutta yhtenäinen poissaolo on 37 yhdistetty yhdeksi sairaustapaukseksi. Syyttäjänvirasto-kohtaisessa raportissa poissaoloja ei ole yhdistetty. Yksittäisen viraston tilastoissa jo yhden henkilön pitkä sairauspoissaolo muuttaa lukuja edellisestä vuodesta olennaisesti. 5.2.1 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoissa Vuoden 2013 aikana syyttäjänvirastoissa henkilökunta sairasti 3 190 työpäivää, sairaustapauksia vuoden aikana oli yhteensä 766 (yhtäjaksoiset poissaolot yhdistettynä). Sairauspäivien määrä laski huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna, 454 työpäivää. Sairaustapausten määrä laski 13:ta tapauksella. Sairauspoissaolojen määrä laski edellisestä vuodesta ja oli samalla tasolla kuin vuonna 2003 ja 2006. Yhden sairaustapauksen kesto oli 4,2 työpäivää (käytetty taulukkoa, jossa poissaoloja ei ole yhdistetty). Sairastunutta henkilöä kohden sairauspäiviä oli 10,8 työpäivää, henkilötyövuotta kohden laskettuna sairauspäiviä oli 6,3 päivää ja kustannuksia yhtä henkilötyövuotta kohden sairaustapaukset aiheuttivat 1 020 euroa. Lyhyiden sairauspoissaolojen (1-3 päivää) osuus sairauspoissaoloista oli 26 %, 4-60 päivää kestäneiden poissaolojen osuus oli 49 % ja yli 60 päivää kestäneiden poissaolojen osuus 25 %. Sairauspoissaoloissa yli 60 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen määrä laski 343 työpäivällä, pitkiä sairauspoissaoloja oli tapauksina vain 9, sairauspäiviä näistä aiheutui 794 työpäivää Syyttäjänvirastojen terveysprosentti eli terveenä olleiden henkilöiden määrä oli 45,0 %, 244 henkilöä. Sairauden vuoksi poissaolleiden henkilöiden määrä oli 296. 38 Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin vuonna 2013 Harjoittelijoiden ja työllistettyjen poissaolot ovat toimistohenkilökunnan luvuissa mukana Sairauspoissaolot 2013, vertailuvuosi 2012 1. Syyttäjät 2. Toimistohenkilöstö YHTEENSÄ Poissaoll. hlöiden Tapausten Kesto lkmlkm työpv 180 365 1 546 116 401 1 644 296 766 3 190 pv/tap 4,2 4,1 4,2 pv/hlö 8,6 14,2 10,8 htv 349,3 153,7 503,1 pv/htv 4,4 10,7 6,3 kust/htv 988,30 1 092,00 1 020,00 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain työpäivinä 2013, vertailu vuoteen 2012 Sairauspoissaolot 2013, vertailuvuosi 2012 HELSINKI LÄNSIUUSIMAA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME SALPAUSSELKÄ LÄNSI-SUOMI PIRKANMAA POHJANMAA KESKI-SUOMI ITÄ-SUOMI OULU LAPPI AHVENANMAA YHTEENSÄ Poissaoll. hlöiden Tapausten %lkmlkm muutos Kesto %työpv muutos pv/tap pv/hlö %pv/htv kust/htv muutos 54 24 167 77 13,6 -3,8 598 278 -8,6 63,3 3,6 3,6 11,1 11,6 6,8 7,2 1 145 986 -9,8 87,7 30 19 24 24 18 19 13 27 25 18 1 296 68 47 55 52 41 71 32 53 63 38 2 766 11,5 9,3 -14,1 -1,9 -21,2 4,4 -50 0 10,5 31 -75 -1,7 146 133 306 133 116 614 177 300 262 125 2 3 190 7,3 -26,8 -8,4 -47,5 -60,9 64,1 -51,1 -23,6 20 -2,3 -98,60 -12,5 2,2 2,8 5,6 2,5 2,8 8,7 5,5 5,7 4,2 3,3 1 4,2 4,9 7 12,8 5,5 6,4 32,3 13,6 11,1 10,5 6,9 2 10,8 3,8 4,5 7,2 2,5 3 18,9 7,8 6,1 6,2 5,3 0,5 6,3 623 620 1 217 384 428 2 428 1 874 1 334 789 958 89 1 020 29,1 -37,2 -14 -46,9 -68,4 72,8 -11,6 -22,7 8,6 -26 -98,40 -13,5 Sairauspoissaolot syyttäjänvirastoittain 2011 – 2013 6,0 5,8 6,5 11,9 Salpausselkä Länsi-Suomi Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Ahvenanmaa kustannuk set/htv Helsinki Länsi-Uusimaa Itä-Uusimaa Kanta-Häme poissaolo kustannuk set yht 485 632 992,7 poissaolopäivät/ htv 6,3 kustannuk set/htv YHTEENSÄ 2013 poissaolo kustannuk set yht 2012 kustannuk set/htv poissaolopäivät/ htv poissaolo kustannuk set yht poissaolopäivät/ htv 2011 595 345 6,3 513 129 1 020 111 388 20 806 18 528 29 293 1 179 1 270 525 483 986 6,8 7,2 3,8 4,5 100 452 38 265 23 916 18 346 1 145 986 623 620 7,8 51 177 1 354 3,0 16 521 428 11,2 16 8,1 5,3 6,4 31,8 7,5 4,4 46 793 47 910 83 237 30 102 26 030 25 814 62 645 41 439 1 405 2 120 1 727 727 1 295 5 737 1 414 723 18,9 7,8 6,1 6,2 5,3 0,5 7,2 2,5 79 153 42 723 65 381 33 628 22 422 373 51 588 20 363 2 428 1 874 1 334 789 958 89 1 217 384 57 774 739 30 168 794 35 764 1 002 44 541 1 614 7,2 7,5 4,3 3,6 6,1 9,2 80 602 1 779 2,7 4,9 4,1 8,4 9,4 3,7 7,0 0,3 23 669 404 30 454 844 19 323 560 25 648 1 125 88 055 1 890 25 246 610 24 303 1 168 85 23 39 5.2.2 Sairauspoissaolot Valtakunnansyyttäjänvirastossa Vuonna 2013 viraston henkilökunnasta oli sairaana 30 henkilöä. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 287 työpäivää ja sairaustapauksia 75 (sairaustapaukset yhdistettyjä poissaoloja; eri jaksoissa kirjattu, mutta yhtenäinen poissaolo on yhdistetty yhdeksi sairaustapaukseksi). Sairauspäiviä per sairastunut henkilö oli 9,6 päivää. Yhtä henkilötyövuotta kohden sairauspoissaoloja oli 7,1 päivää, kustannuksia sairauspoissaoloista aiheutui kaikkiaan 56 065. Kustannuksia henkilötyövuotta kohden aiheutui 1 397 euroa. Sairauspoissaolojen osuus kaikista viraston poissaoloista oli 9,5 %. Sairauspoissaoloissa yli 60 päivää kestävien sairauspoissaoloja ei ollut lainkaan jo toisena perättäisenä vuonna. 4-60 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen osuus oli 75 % sairauspoissaoloista. Sairauspoissaoloja oli eniten ikäryhmässä yli 55 –vuotiaat, 136 työpäivää. 45-54– vuotiaat, 122 (162) työpäivää. Muissa ikäryhmissä sairauspoissaoloja oli 12-82 työpäivää. 45-54 –vuotiaiden ikäryhmän sairauspoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 40 päivällä. Henkilöstöryhmistä syyttäjillä oli 100 (78) sairauspäivää, asiantuntijoilla oli 144 (115) työpäivää ja toimistohenkilökunnalla 43 (83) työpäivää. Valtakunnansyyttäjänviraston sairauslomat 2011 - 2013 (työpäivinä, tapaukset yhdistetty) VKSV Sairausloman kesto 1-3 päivää 4-60 päivää 61Yhteensä 2011 Päiviä 2012 %-osuus Tapauksia 110 32,8 67 176 52,5 13 49 335 14,6 100 1 81 Päiviä 85 191 0 276 2013 %-osuus Tapauksia Päiviä 53 12 0 71 216 0 65 287 30,8 69,2 0,0 100 %-osuus Tapauksia 24,7 75,3 0,0 100 45 17 0 62 40 Valtakunnansyyttäjänviraston sairauslomat työpäivinä 2008 - 2013 (tapauksia ei ole yhdistetty) Poissaolleiden henkilöiden Tapaus lkm ten lkm vuosi 2013, vertailuaika 2012 vuosi 2012, vertailuaika 2011 vuosi 2011, vertailuaika 2010 vuosi 2010, vertailuaika 2009 vuosi 2009, vertailuaika 2008 vuosi 2008, vertailuaika 2007 6 Kesto pv/ työpv tap pv/hlö htv pv/ htv kust/ htv 30 75 287 3,8 9,6 40,2 7,1 1398 25 77 276 3,6 11,1 40,5 6,8 1 240 31 88 335 3,8 10,8 38,3 8,7 1 499 30 106 497 4,7 16,6 36,7 13,5 2 813 24 70 156 2,2 6,5 37,0 4,2 587 28 86 197 2,3 7,0 37,6 5,2 787 Työterveys ja työtyytyväisyys 6.1 Työterveys Työterveyden hoidossa seurattavia kohteita ovat ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset sekä sairaudenhoitoon liittyvät työterveyspalvelujen kustannukset (bruttona). Nämä luvut kertovat miten organisaatio huolehtii terveydestä ja työkunnosta. Kustannustiedot on otettu kirjanpidosta. Työterveyshuollon kustannukset on huomioitu bruttona. Kustannuksissa ei ole huomioitu Kelan palautuksia, jotka ovat noin 50 % kokonaiskustannuksista. Kustannuksissa on mukana laboratoriokäynnit ja radiologia. 6.1.1 Työterveys syyttäjänvirastoissa Työterveyshuollon kustannukset syyttäjänvirastoissa vuonna 2013 olivat yhteensä 305 822 euroa (2012 yhteensä 283 529 euroa). Kustannukset muodostuvat kuudetta kertaa kaikkien syyttäjänvirastojen työterveyshuollon menoista. Aikaisemmin menoja on maksettu SM:n rahoista kihlakunnanvirastojen yhteisistä menoista. Terveystalo on saanut vuodesta 2012 lukien raportoitua luotettavasti käyntien lukumääristä seuraavaa. terveys – ja seurantakäyntejä Terveystalon toimipisteissä oli kaikkiaan 1 796 kertaa. Näistä 240 oli joko lakisääteisiä terveystarkastuksia tai muita terveystarkastuksia. Syyttäjänvirastojen työterveyshuollon kulut 2008-2013 Eurot htv euroa/htv käyntien lkm 6.1.2 2008 190 226 503 378 2009 256 149 492 520 2010 263 956 499 529 1 636 2011 233 247 489 477 2012 283 529 505 561 1 701 2013 305 822 503 608 1 796 Työterveys Valtakunnansyyttäjänvirastossa Valtakunnansyyttäjänviraston työterveyshuollon kustannukset olivat kaikkiaan 49 700 euroa. Näistä kuluista kaikkiaan 10 685 euroa oli kuitenkin syyttäjien työnohjaukseen ja varhaisen tuen-mallin jalkauttamisesta aiheutuneita kustannuksia. 41 Viraston henkilökunnan varsinaiset työterveyshuollon menot olivat 39 015 euroa, kustannukset nousivat edellisestä vuodesta lähes 2 383 euroa, kustannukset henkilötyövuotta kohden olivat 971 euroa. Työterveyshuollossa käyntien määrät vuosina 2008 - 2013 Käynnit/laji Yhteensä Kustannukset euroa hinta / htv hinta / käynti käyntejä / htv 2008 2009 2010 2011 2012 2013 61 0 149 226 208 248 41 659 1 135 280 4,1 30 690 801 136 5,9 36 632 904 176 5,1 39 015 971 157 6,1 15 801 420 259 1,6 23 384 634 0,0 6.2 Työtyytyväisyystutkimus syyttäjälaitoksessa Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,57 (vastaajia 379). Tämä on tähän mennessä syyttäjälaitoksen korkein indeksiluku. Oikeushallinnon vastaava luku on 3,40 (vastaajia kaikkiaan 5 952) ja koko valtionhallinnon 3,39 (vastaajia yli 43 000 henkeä). Syyttäjälaitoksen luku nousi selvästi korkeammaksi kuin vertailuryhmien, ja luku nousi myös syyttäjälaitoksen edellisestä tutkimuksesta (3,52). Vertailuryhmien keskiarvoista kumpikin nousi hieman. Syyttäjälaitoksessa toteutettiin kymmenes työtyytyväisyystutkimus ajalla 25.10.- 13.11.2013. Tutkimuksen toteuttamiseen käytettiin valtiovarainministeriön tuottamaa VMBaro-sovellusta. Tutkimus muodostuu kahdeksasta osa-alueesta ja yhteensä 29 varsinaisesta kysymyksestä, joihin kaikkiin vastataan asteikolla erittäin tyytymätön (1) erittäin tyytyväinen (5). Oikeusministeriö on lisännyt kyselyyn neljä kysymystä ja Valtakunnansyyttäjänvirasto kaksi. Tutkimukseen on lisätty vuonna 2010 kaksi uutta kysymystä, näitä ei lasketa mukaan indekseihin. Tutkimuksesta voidaan raportoida kolme uutta indeksiä nyt neljännen kerran; johtajuusindeksi, osaamisen johtamisindeksi ja työhyvinvointi-indeksi. Näiden lisäksi vuoden 2013 tutkimukseen on laskettu kolme indeksiä jo olemassa olevien kysymysten pohjalta; osaamisen kehittyminen ja uudistuminen, motivaatio ja työnimu sekä johtaminen ja työyhteisön vuorovaikutus. Indeksien laskentaan mukaan otettavat kysymykset löytyvät Ilonasta vuoden 2013 kysymyssetin lopusta. Kyselyyn vastasi 376 henkilöä, 70 % henkilöstöstä. Edelliseen kyselyyn verrattuna vastaajien määrä laski 42:llä vastaajalla. Vastaajista naisia oli 251 (255) ja miehiä 123 (149). Kaikista vastaajista naisia oli 251 ja miehiä 123. Yleisarvosana 224 (241) vastaajan osalta oli positiivinen (tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen), kun 62 (73) vastaajan yleisarvosana oli negatiivinen (tyytymätön tai erittäin tyytymätön). Positiivisesti vastanneiden suhteellinen osuus laski 17 vastaajalla. Neutraalisti tai negatiivisesti vastanneiden lukumäärä oli 22 vastaajaa pienempi kuin edellisessä tutkimuksessa. Tutkimuksen vastaajamäärän lasku näkyy siis selvimmin tyytymättömien vastaajien lukumäärässä Alueellisesti keskiarvo vaihteli 3,16:sta 3,92:ään (2012; 3,10:sta 3,76:ään, 2011; 3,23:sta 3,92:ään 2010; 2,76:sta 3,88:ään, 2008 tutkimuksessa 2,93:stä 3,50:ään). Kahdeksalla alueella indeksi nousi yli 3,5 (Länsi-Uusimaa, Länsi-Suomi, Salpausselkä, VKSV, Oulu, Pirkanmaa, Kanta-Häme, Itä42 Uusimaa). Indeksi nousi yli 3 kaikissa syyttäjänvirastoissa. Yleisindeksi nousi edellisestä tutkimuksesta yhdeksässä virastossa ja laski neljässä virastossa. Syyttäjälaitoksen työtyytyväisyysindeksin vastausprofiili Yhteensä 1 Erittäin tyytymätön 17 4,5 2 Tyytymätön 45 11,9 3 Ei tyytymätön eikä tyytyväinen 90 23,8 4 Tyytyväinen 5 Erittäin tyytyväinen Syyttäjälaitos 155 41,3 69 18,4 Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin. Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin. Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin. Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin. Link itetty ä k uv aa ei v oi näy ttää. Tiedosto on ehk ä siirretty , nimetty uudelleen tai poistettu. Tark ista, että link k i osoittaa oik aan tiedostoon tai sijaintiin. Mediaani: 3,62 Keskiarvo: 3,57 Moodi: 3,55 Yht: 376 43 Syyttäjänvirastot 1.1.2013 lukien Helsingin syyttäjänvirasto, Helsinki. Länsi-Uudenmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Espoo, palvelutoimistot Lohjalla ja Tammisaaressa Itä-Uudenmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Vantaa palvelutoimisto Porvoossa. Kanta-Hämeen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Järvenpää palvelutoimisto Hämeenlinnassa Salpausselän syyttäjänvirasto päätoimipaikka Kouvola, palvelutoimistot Kotkassa, Lappeenrannassa ja Lahdessa Länsi-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Turku palvelutoimistot Porissa, Raumalla ja Salossa Pirkanmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Tampere Pohjanmaan syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Vaasa palvelutoimistot Kokkolassa, Lapualla, Pietarsaaressa ja Seinäjoella. Keski-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Jyväskylä palvelutoimistot Jämsässä Itä-Suomen syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Mikkeli palvelutoimistot Iisalmessa, Joensuussa, Kuopiossa, Savonlinnassa ja Varkaudessa Oulun syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Oulu palvelutoimistot Kajaanissa, Kuusamossa, Raahessa ja Ylivieskassa Lapin syyttäjänvirasto, päätoimipaikka Rovaniemi palvelutoimistot Ivalossa, Kemissä ja Sodankylässä Ahvenanmaan maakunnan syyttäjänvirasto, toimialueena Ahvenanmaan maakunta ja päätoimipaikka Maarianhamina Valtakunnansyyttäjänvirasto 44
© Copyright 2024