1. No category

VARSINAIS-SUOMEN
MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA
2015–2016
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Varsinais-Suomen maakuntaohjelman
toimeenpanosuunnitelma 2015-2016
Varsinais-Suomen liitto
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku
(02) 2100 900
www.varsinais-suomi.fi
SISÄLLYSLUETTELO
SISÄLLYSLUETTELO
3
1. JOHDANTO
5
2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
6
3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2015-2016
8
3.1 KUMPPANUUSFOORUMI
8
3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN
8
3.2.1 VASTUULLISUUS – TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT
8
3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT – YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN
9
3.2.3 SAAVUTETTAVUUS – LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI
10
3.2.4 RESURSSIVIISAUS – INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
11
3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA
12
4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET
13
5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN
VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN
14
6. RAHOITUSSUUNNITELMA
15
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
3
1. JOHDANTO
Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
2015-2016 on laadittu kesäkuussa 2014 hyväksytyn maakuntaohjelman 2014-2017 arvokärkien
mukaisesti.
Maakunnan yhteistyöryhmä 22. syyskuuta 2014
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO
VARSINAIS-SUOMEN ELY -KESKUS
Juho Savo
Kimmo Puolitaival
maakuntajohtaja, 1 vpj.
ylijohtaja, 2 vpj.
AKAVA VARSINAIS-SUOMI
Eero Kuparinen
puheenjohtaja, 3. vpj.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
5
2. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT
Varsinais-Suomen kehitysnäkymät ovat kaksijakoiset. Yhtäältä työttömyyden kasvu on pienentynyt tasaisesti jo yli vuoden ja yritysten suhdannekehitys on koko maan mittakaavassa kohtalaista. Toisaalta työttömyyden kasvu ei vieläkään ole kääntynyt laskuun ja Venäjän tilanne
luo epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Varovaisen positiivisia merkkejä on siis ollut
ilmassa jo jonkin aikaa, mutta selvää käännettä parempaan ei koko maakunnan tasolla tarkasteltuna ole vielä tapahtunut.
Varsinais-Suomen työttömyysaste lähti lyhyen laskujakson jälkeen uudelleen kasvuun kesäkuussa 2012 ja on kasvanut sen jälkeen joka kuukausi. Vaikka työttömyyden kasvu alkoi hidastua jo keväällä 2013, ei kasvu ole vieläkään päättynyt. Varsinais-Suomen työttömyysaste olikin
vuoden 2014 kesäkuussa kolme prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaksi vuotta aiemmin, mikä
tarkoittaa yli 7 000 työtöntä työnhakijaa enemmän. Valoisin työllisyystilanne on Vakka-Suomessa, jossa työttömyysaste on laskenut useana kuukautena viimeisen vuoden aikana. Myös
Salon seudulla työttömyyden kasvu näyttää pysähtyneen, joskin Salon työttömyysaste on yhä
maakunnan seuduista korkein.
Varsinais-Suomen yritysten liikevaihdon kehitys on viime vuosina seurannut melko tarkasti
koko maan kehitystä. Kaikkien toimialojen yhteenlasketun liikevaihdon lasku pysähtyi vuoden
2013 alkupuolella, mutta uusi kasvukausi antaa vielä odottaa itseään. Päätoimialoista teollisuuden liikevaihdon taantuminen näyttää niin ikään pysähtyneen. Sen sijaan pitkään kasvu-uralla
olleen palvelujen liikevaihdon kehitys näyttää hieman notkahtaneen vuosien 2013 ja 2014 vaihteessa. Positiivisimmalta näyttää rakennusalan liikevaihdon kehitys, joskaan tämä ei näy rakentamisen volyymeissä. Rakentamisen liikevaihdon kasvu saattaakin selittyä harmaan talouden
vähenemisellä, mutta myös korjausrakentamisen kasvu selittää alan liikevaihdon kasvaa trendiä.
Turun seudun ja samalla koko Varsinais-Suomen suhdannenäkymien yltä poistui merkittävä
uhkatekijä Turun telakan kaupan ja sen poikimien kahden risteilijätilauksen myötä. TUI-varustamon uusien tilausten työllistävä vaikutus on arviolta 10 000–12 000 henkilötyövuotta, ja
välillisesti tilauksen voi odottaa työllistävän tuhansia henkilöitä. Turun seudun vahvuus on monipuolinen toimialarakenne. Esimerkiksi lääketeollisuuden näkymiä kirkastaa Bayerin suunnitelmat kaksinkertaistaa Turun tehtaan tuotanto vuosina 2013–2018. Turun seudulla on myös
alkamassa tai käynnissä mittavia investointeja, lääketehtaiden tuotantolaajennusten lisäksi esimerkiksi Naantalin uusi voimalaitos, valtatie 8:n nelikaistaistamisen ulottaminen Nousiaisiin ja
kauppakeskus Myllyn laajennus.
Maakunnan suhdannekehitys on viime aikoina ollut myönteisintä Vakka-Suomessa, jossa autotehtaan henkilöstömäärä kasvoi keväällä 300:lla ja rekrytointien odotetaan jatkuvan syksyllä.
Niin ikään Yara:n Uudenkaupungin lannoitetehdas on aloittamassa laajat investoinnit, joiden
tavoitteena on lisätä tuotantokapasiteettia kolmannella tuotantolinjalla. Uudessakaupungissa
juuri toimintansa aloittanut soijatehdas hakeutui tuoreeltaan konkurssiin, mutta seudulla ollaan optimistisia uuden omistajan pikaisesta löytymisestä. Seudulla toimivien yritysten toimintaedellytyksiä parantaa Uudenkaupungin meriväylän syventäminen vastaamaan teollisuuden
kasvun aikaansaamia tarpeita.
Myös Salon seutu on toipunut hiljalleen Nokian massiivista irtisanomisista. Seudulla toimii
runsaasti pieniä kasvuyrityksiä, ja uusien yritysten syntyminen on ollut Salon seudulla nopeinta maakunnassa. Rakennemuutosalue-status on nopeuttanut seudulle kaavailtuja investointeja,
esimerkkinä kantatien 52 parantaminen Salon kohdalla. Loimaan seudun vahvuutena on perinteisesti ollut omiin tuotteisiin nojautuva pk-valtainen yrityskanta. Loimaalla yrityssektorin
tilanne vaikuttaa varsin vahvalta, mikä saattaa viimein heijastua myönteisenä kehityksenä myös
työllisyydessä. Turunmaan tilanne on puolestaan kaksijakoinen. Paraisilla työttömyyden kasvu
on ollut maltillista, mutta Kemiönsaaren tilanne näyttää synkemmältä ensin FN-steelin ajauduttua konkurssiin ja sitten Abloyn vähennettyä merkittävästi henkilöstöä kesällä 2014. Kemi-
6
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
önsaaren palvelualoilla on kuitenkin odotettavissa myönteistä kehitystä, ja esimerkiksi Örön
saarelle ollaan toteuttamassa merkittävää matkailuinvestointia.
Oman epävarmuustekijänsä Varsinais-Suomen kehitysnäkymiin aiheuttaa Ukrainan kriisi ja Venäjän EU-maille asettamat vastapakotteet. Varsinais-Suomen yritysten vienti Venäjälle on noin
500 miljoonan euron luokkaa. Viennin oletetaan laskevan vuonna 2014 yhteensä vähintään 20
%, mikä merkitsee noin 100 miljoonan euron vaikutusta Varsinais-Suomen yrityksille. Monet
yritykset ovat laskusuhdanteen aikana kyenneet lisäämään vientiä Venäjälle, mutta nyt joudutaan ottamaan askelia taaksepäin. Venäjän tilanne kuitenkin päivittyy jatkuvasti, ja Venäjän kaupan kehityksen ennustaminen edes lyhyellä aikavälillä on tällä hetkellä lähes mahdotonta.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
7
3. MAAKUNTAOHJELMAN
TOTEUTTAMINEN 2015-2016
Varsinais-Suomen maakuntastrategiassa on mukana sekä pitkän tähtäimen maakuntasuunnitelma 2035+ että lyhyemmän aikavälin maakuntaohjelma 2014-2017. Maakuntastrategian visio sisältää vahvan näkemyksen menestyksen ja hyvinvoinnin avaintekijöistä – avoimuudesta,
yhdessä tekemisestä ja kumppanuudesta. Visiona on ”Varsinais-Suomessa elämisen laatu on
parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella.”
Laaja-alaisen valmistelun ja arvokeskustelun perusteella maakuntastrategiaan muodostui neljä
kärkiteemaa:
- Vastuullisuus – tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
- Yhteistyötaidot – yhdessä rajat ylittäen
- Saavutettavuus – lähestyttävä Itämeren portti
- Resurssiviisaus – innovoivaa edelläkävijyyttä
Maakuntastrategia on nimetty kumppanuusstrategiaksi. Kumppanuusstrategia pähkinänkuoressa on esitetty liitteessä 2.
3.1 KUMPPANUUSFOORUMI
Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi. Ihmiset ja tieto toimivat kumppanuusfoorumin perustana. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden tavoite on
saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Tämä avaa rajattomat mahdollisuudet maakunnan kehittämiseen. Kumppanuusfoorumi toimii innovaatioalustana uusille toimintamuodoille
ja yhteistyörakenteille.
Kumppanuusfoorumi
• sisältää työpajoja, verkostopalveluja, laajenevia verkostoja ja kehittämistiimejä, tietoa, toimijoita ja innostuneita ihmisiä
• tarjoaa keinoja koota ja hallita sirpaloitunutta tietoa
• tarjoaa kohtaamispaikan hankkeiden ideoille, jotka etsivät kumppaneita ja toteuttajia
• auttaa integroimaan maakunnan opiskelijoista koostuvan suuren resurssin ja antaa mahdollisuuden siirtyä työelämään entistä joustavammin ja tehokkaammin
• auttaa koordinoimaan, hahmottamaan kokonaisuuden ja luomaan näkemyksiä
3.2 TOTEUTTAMINEN KÄRKITEEMOITTAIN
3.2.1 VASTUULLISUUS – TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT
Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota
luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.
Meriteollisuuden keskeisen veturin Turun telakan tulevaisuus saatiin vankalle pohjalle, kun
Meyer Werft ja Suomen valtio ostivat sen STX:ltä. Samassa yhteydessä julkistettiin uusi tilaus
kahdesta risteilyaluksesta TUI-Cruises -varustamolle. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja 2017. Tilauksen arvo on noin miljardi euroa ja työllistävä vaikutus noin 11 000
henkilötyövuotta. Lisäksi valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen
myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10
miljoonaa euroa. Meriteollisuuden kilpailukyvyn vahvistamiseen ja toiminnan monipuolistamiseen pyritään Turku Seas 2020 -ohjelmaa toteuttamalla.
8
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Hyvä esimerkki maakunnan ulkopuolelle ulottuvasta kumppanuudesta on Lounaisrannikko
(LOURA) -yhteistyössä perustettu meritekniikan ylemmän tutkimuksen ja koulutuksen innovaatioalusta Meridiem. Siinä toimivat seuraavat korkeakoulut ja yliopistot: Aalto-yliopisto,
Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Yrkeshögskolan Novia ja Åbo Akademi.
Salon seutukunta ja Kemiönsaaren kunta ovat äkillisiä rakennemuutosalueita vuoden 2015 loppuun saakka. Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä vuodelle 2015 on vähennetty yritysten
kehittämisavustuksiin suunnattavaa rakennemuutosrahoitusta vuoden 2014 20 miljoonan euron tasosta kolmeen miljoonaan euroon. Rakennemuutosalueiden elinkeinorakenteen monipuolistuminen lähtee liikkeelle uusiutuvan yritystoiminnan kautta. Tämä tulisi huomioida myös
valtion tukirahoituksen suuntaamisessa.
Maakuntakaavassa osoitetaan työpaikka- ja palvelualueita, jotka eheyttävät ja tukevat yhdyskuntarakennetta. Alueita on osoitettu paikkoihin, joissa ne mahdollistavat kuntien elinvoimaisuuden säilyttämisen ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen. Varsinais-Suomen taajamien, palvelujen ja liikenteen vaihemaakuntakaavan laadinta on käynnistynyt. Maankäytön suunnittelussa
pyritään varmistamaan varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta
vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi.
Saaristomeren ainutlaatuisen saaristo- ja meriympäristön merkityksen ja sen mahdollisuuksien
ymmärtäminen nykyistä paremmin on välttämätöntä. Luonnon- ja kulttuuriympäristöissä on
vetovoimaa, jota lisätään pitämällä huolta niiden ainutlaatuisuudesta. Valtion talousarvioesityksessä on erillinen Itämeriraha, jonka määräraha tulee jatkossa kohdentaa erityisesti Saaristomeren alueelle.
Lähi-imagon ja -ajattelun vahvistamisella parannetaan maakunnan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Varsinais-Suomi on Suomen ruoka-aitta. Tuottava- ja kannattava lähiruoka tarkoittaa
lähellä tuotetun lisäksi tiivistä yhteistyötä tuotanto- ja jakeluketjujen kesken. Joustavat ja lähellä
sijaitsevat energiaratkaisut auttavat pärjäämään toimialan globaaleissa muutoksissa.
Nuoret ja opiskelijat luovat pohjaa tulevaisuuteen vaikuttaville vastuullisille valinnoille. Opiskelijat tulee saada paremmin mukaan julkiseen päätöksentekoon ja maakunnan kehittämiseen.
3.2.2 YHTEISTYÖTAIDOT – YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN
Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta
ja tekemisen kulttuuria Varsinais-Suomessa.
Turun seudun yrityspalvelutoimintoja on järjestetty kesäkuussa 2014 tehdyllä sopimuksella uudelleen. Turun seudun yrityspalvelut tuotetaan jatkossa yhden katon alla Turku Science Parkissa sijaitsevassa ICT-talossa. Taloon muuttavat Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turku Science
Park Oy ja Turun seudun yrityspalvelupiste Potkuri. Myös korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämis-toimintoja, esimerkiksi Turun yliopiston Brahea-keskus, sijoittuu samaan kiinteistöön.
Uuteen AHJO -nimellä valmisteltuun yrityskehitysympäristöön yhdistetään Turku Science Park
Oy:n yrityshautomo, Humanistisen ammattikorkeakoulu Humakin luovien alojen hautomo
Creve ja opiskelijayhteisö Boost Turku ry. Toiminnassa tulee olemaan mukana erittäin laaja sidosryhmäverkosto, jossa ovat kiinteästi mukana alueen yritykset sekä korkeakoulut.
Varsinais-Suomessa julkiset kansainvälistymispalvelut yrityksille tuotetaan tiiviissä yhteistyössä
Team Finland Varsinais-Suomen toimesta. Team Finland Varsinais-Suomi-verkostossa toimii
tällä hetkellä 15 organisaatiota.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
9
Yrittäjyyspotentiaalia vahvistetaan monin eri tavoin. Yksi tulevaisuudelle pohjaa luova keino on Varsinais-Suomen yrittäjyyskasvatusstrategian toteuttaminen. Strategian tueksi on laadittu tiivis kouluastekohtainen toimintaohjelma, joka konkretisoi yrittäjyyskasvatuksen tavoitteita ja toimenpiteitä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan julkisen talouden sopeutusohjelmaan liittyvät säästöt
koskevat kaikkia koulutustasoja kohdentuen niin rakenteisiin kuin opintojen järjestämiseen. Jatkuvat leikkaukset vaarantavat Suomen ainoan todellisen kilpailutekijän, osaamisen perustaa. Täysimääräinen yliopistoindeksi tulee palauttaa ja varmistaa uuden yliopistojen rahoitusmallin aito toteuttaminen poistamalla erillisrahat.
Koko koulutussektori on lähes jatkuvan muutoksen tilassa rakenteellisten uudistusten vuoksi. Hallituksen rakennepoliittiset sopeutustoimet heijastuvat vahvasti myös ammatilliseen opetukseen. Osana valtiontalouden sopeuttamisohjelmaa II asteen järjestäjäverkkoa (ml. lukiot) uudistetaan 1.1.2017
mennessä, jolloin järjestämisluvat uudistetaan. Samalla valtionosuuksia karsitaan merkittävästi.
Tämä johtanee myös Varsinais-Suomessa rakenteellisiin muutoksiin. Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämistä koskevien kriteerien määrittelyssä tulee ottaa huomioon järjestäjien suorituskyky ja tuloksellisuus.
Aluetietopalvelu on lounaissuomalaisten toimijoiden jokapäiväinen työkalu tiedon tuottamiseen,
jalostamiseen ja hakemiseen. Aluetietopalvelu antaa kodin alueen verkostoille ja tiedolle sekä markkinoi alueen osaamista. Kaikkien verkostojen tuottama tieto tallennetaan Aluetietopalvelun tietopankkiin, ja kaikki tieto on käytettävissä sen kautta avoimesti. Osana aluetietopalvelua toteutetaan
maakunnan kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä keskinäiseen viestintään
että tiedon löytämiseen.
Maakunnallisen koulutustarve-ennakoinnin tavoitteena on yhteinen näkemys sekä eri aikavälien
(lyhyt, keskipitkä ja pitkä) osaamis- ja koulutustarpeista että laajemmista kehitysnäkymistä. Ennakointi tarjoaa tietoa vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja koulutussuunnitteluun.
3.2.3 SAAVUTETTAVUUS – LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI
Varsinais-Suomessa on toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Varsinais-Suomi on pohjoisen kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Kansainvälistynyt maakunta
on helposti lähestyttävä, ja se on hyvä paikka asua ja toimia.
Työ maakunnan aseman vahvistamiseksi Itämeren keskuksena jatkuu. Turun kaupungin ja Varsinais-Suomen liiton aloitteesta syntynyt Turku-prosessi jatkaa toimintaansa virallisena osana EU:n
Itämeristrategiaa. Turku-prosessin tehtävänä on vastata yhdessä Itämeren valtioiden neuvoston
(CBSS) kanssa strategian ulkoisesta ulottuvuudesta, erityisesti suhteista Venäjään.
Maakunnassa on menossa Varsinais-Suomen liikennestrategian sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. Maakunnallinen liikennestrategia sekä Turun seudun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yhteisessä suunnitteluprosessissa
valtakunnallisen ns. uuden liikennepolitiikan suuntaviivat sekä kestävän liikkumisen näkökohdat
huomioiden.
Pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma-Turku-Helsinki-Pietari) kehittäminen on määritelty kansallisella tasolla Suomessa yhdeksi keskeisistä painopistealueista. Tavoitteena on kehittää kasvuvyöhykettä alueeksi, joka erityisesti kansainvälisestä näkökulmasta nähdään kiinnostavana investointien, sijoittumisen sekä liiketoiminnan kehittämisen ja viennin näkökulmasta.
Euroopan laajuisia liikenneverkkoja käsittelevässä TEN-T suuntaviivapäätöksessä Varsinais-Suomi
on osa Välimeri-Skandinavia ydinverkkokäytävää. Ydinverkkokäytävään kuuluu Varsinais-Suomes-
10
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
sa E18 -tie (vt 1 ja Turun kehätie), Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä sekä Turun ja Helsingin välinen ratayhteys. Pohjoinen kasvuvyöhyke sisältyy luontevasti ydinverkkokäytävään. Osana
tätä on tavoitteena saada TEN-T -suunnittelurahoitusta Tunnin juna -hankkeelle, jolla tarkoitetaan
Turku-Helsinki ratayhteyden voimakasta kehittämistä toteuttamalla mm. uusi rata (ESA) välille Espoo-Lohja-Salo sekä kaksoisraiteistamalla Turku-Salo rataosuus. Turun kehätien kehittämiseen ml.
suunnittelu haetaan myös TEN-T -rahoitusta.
Valtatie 8 Turku-Pori –yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen toteutus on aloitettu. Valtio on
myöntänyt ensimmäisen vaiheen toteutukseen 90 miljoonaa euroa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnilla on ollut yhteinen näkemys, että valtatien 8 parantaminen Turku-Pori yhteysvälillä
vaatii alkuperäisen suunnitelman mukaisen 210 milj. euron investoinnin. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Varsinais-Suomen
liikenteen turvallisuutta parantaviin kehittämishankkeisiin kuuluu kasitien lisäksi mm. Turku–Tampere yhteysvälin (VT 9) ja E18 Turun kehätien parantaminen.
Saaristoliikenteen ydinkohta on riittävän palvelutason turvaaminen. Tämä tulee huomioida myös
valtion talousarvioesityksissä. Pidemmällä aikavälillä saaristoliikennettä tulee uudistaa, jotta lauttaliikenteen tehokkaampia hankinta- ja kilpailutusmalleja sekä yhteysalusliikenteen uusia joustavampia järjestämismalleja voidaan ennakkoluulottomasti arvioida.
Maakunnan matkailuohjelma 2013 - 2020 jakaa maakunnan erityyppisiin kehittämisvyöhykkeisiin
korostaen mm. saaristoa. Yhdeksi uudeksi vetovoimakohteeksi kaavaillaan Örön saarta, jota kehitetään alueelle laaditun luontomatkailun kehittämissuunnitelman mukaisesti.
Maakunnan näkyvyyden edellytyksiä ovat innovatiivisuus, toiminnan laatu ja kiinnostavuus sekä
nykyaikainen viestintä ja markkinointi. Kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi tulee kehittää
myyntiosaamista etenkin potentiaalisilla vientialoilla.
3.2.4 RESURSSIVIISAUS – INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta,
jossa hyödynnetään kestävästi luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen sekä ihmisten ja organisaatioiden voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Varsinais-Suomessa avoin tieto on kaikkien toimijoiden ja asukkaiden käytössä ja hyödynnettävissä. Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden
ja resurssiviisauden edelläkävijä sekä mallialue.
Tuore Lounais-Suomen ympäristöohjelma 2030 auttaa valitsemaan sellaisia tuotannon, liikkumisen ja kulutuksen muotoja ja ottamaan käyttöön sellaisia toimintatapoja ja teknologioita, jotka ovat
pitkällä tähtäimellä järkeviä. Ohjelmaa toteutetaan mm. haastekampanjan avulla.
Maakunnan keskeiset julkiset toimijat yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa ovat tehneet esityksen
Lounais-Suomen nimeämisestä valtakunnallisen cleantech-strategian mukaiseksi pilottialueeksi.
Cleantechin osalta vain Varsinais-Suomessa on esimerkiksi vielä kansainvälisen kokoluokan jätehuollon perusratkaisu tekemättä. Kaikilla muilla alueilla päätökset on jo tehty – eikä niille tulla
rakentamaan suomalaisen cleantech-osaamisen keihäänkärkilaitoksia. Siksi Varsinais-Suomi on
paras mahdollinen kansallinen cleantechin pilottialue. Tavoitteena on saada Lounais-Suomen asema kansallisena cleantechin pilottialueena seuraavaan hallitusohjelmaan.
Lounais-Suomen yhdyskuntajätteen hankintarenkaan kilpailutus vuosien 2015-2017 osalta on ratkennut ja alueen kuntavastuulla olevat sekalaiset yhdyskuntajätteet toimitetaan poltettavaksi tämän
hankinta-ajan aikana neljään erilliseen jätevoimalaan maakunnan ulkopuolelle. Varsinais-Suomen
alueen osalta on YVA-prosessissa tullut esille jätteen energiahyötykäyttöön rakennettavien laitosten
mahdollisina sijainteina Turun Topinojan ja Raision Palovuoren alue sekä Salon alue. Hankintakilpailun tulokset vuodesta 2018 eteenpäin on tarkoitus saada selville vuoden 2014 loppuun mennessä.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
11
Luonnonvara- ja resurssiviisaustoiminnassa Varsinais-Suomi on vahvasti mukana RESUhankkeessa (Kierrätysliiketoiminta ja resurssitehokkuus Varsinais-Suomen vahvuudeksi) sekä
UUMA 2 (uusiomaarakentamisen kehitysohjelma) työssä. RESU-hankkeessa on haastateltu
maa-ainesalan yrityksiä ja kuntien kaavoitus- ja maanrakennustoiminnan asiantuntijoita uusien
toimintatapojen edistämiseksi sekä pilottialueiden löytämiseksi.
Varsinais-Suomessa toteuttamista odottavat useat tarpeelliset siirtoviemäri- ja yhdysvesijohtohankkeet. Valtion panokseen nähden hankkeiden vaikuttavuus on ollut hyvä alueiden toimeliaisuuteen, yhteistyöhön, elinkeinotoimintaan, vesihuollon varmuuteen sekä ympäristöön ja vesien suojeluun. Kuitenkin valtionvarainministeriön budjettiesityksestä vuodelle 2015 on poistettu
kaikki valtion rahat vesihuoltoinvestointeihin.
Julkisten hankintojen taloudellinen merkitys on selvässä kasvussa. Miettimällä uudella tavalla julkisia hankintoja voidaan tarjota laadukkaampia palveluja sekä luoda uutta liiketoimintaa.
Tarvitaan erityisesti kuntien, palvelujen käyttäjien ja palvelutuottajien yhteistyötä ja oivalluksia.
Meneillään oleva sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus tulee toteutuessaan vaikuttamaan koko
peruspalvelukenttään ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Kunnat ovat monelta osin olleet
odottavalla kannalla ja niiden kehitystyö on ollut melko vähäistä tämän vuoksi. Kuluvan vuoden
maaliskuussa puolueiden puheenjohtajat pääsivät sopimukseen sosiaali- ja terveyspalvelujen
uudistuksesta. Ehdotuksen mukaan sote-alueet perustuvat nykyisiin viiteen erityisvastuualueeseen. Niihin yhdistetään sekä perus- että erikoisterveydenhuolto ja lisäksi vaativaa sosiaalitointa.
3.3 TURUN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUS JA INNOVATIIVISET KAUPUNGIT (INKA) -OHJELMA
Turun kaupunkiseudun kasvusopimusta valmisteltiin laajan kumppaniverkoston voimin keväästä 2013 lähtien. Valmisteluun osallistuivat Turun kaupungin ohella Turun Seudun Kehittämiskeskus, Varsinais-Suomen liitto, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri, Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu.
Valtio teki joulukuussa 2013 kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä sekä roolia
alueidensa ja Suomen talouden vetureina. Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksella edistetään seuraavien strategisten painopisteiden toteuttamista:
1. Rohkeasti kehittyvä Turun kaupunkiseutu Pohjoisen kasvukäytävällä
2. Korkeakoulu- ja opiskelukaupunki Turku – osaamisen ja luovuuden vahva liitto
3. Elinvoimaa kilpailukyvyllä ja hyvinvoinnilla – uuden kasvun lähteet
Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tavoitteena on synnyttää korkeaan osaamiseen
perustuvia kilpailukykyisiä yrityksiä ja siten vauhdittaa innovaatiokeskittymien syntymistä
Suomeen. Ohjelmaan valittiin kesäkuussa 2013 viisi kansallista teemaa (Biotalous, Kestävät
energiaratkaisut, Tulevaisuuden terveys, Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja Kyberturvallisuus). Turun kaupunki on mukana kumppanina Oulun kaupungin vetämässä Tulevaisuuden terveys sekä Tampereen kaupungin vetämässä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus –
teemassa.
Turun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA –ohjelman toteutukset ovat lähteneet käyntiin laajalla rintamalla. Liitteenä 3 on tiivistelmä kasvusopimuksen ja INKA –ohjelman toteutuksesta.
12
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
4. MAAKUNTIEN YHTEISHANKKEET
VALTATIE 8 TURKU-PORI YHTEYSVÄLIHANKKEEN 2. VAIHE
Valtatie 8 Turku–Pori-yhteysvälihanke on Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien tärkein
hanke liikennejärjestelmän kehittämisessä. Yhteysvälihanke on kirjattu Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaohjelmien yhteisiin hankkeisiin, ja lisäksi se on kirjattu Lounais-Suomen liikennestrategian kärkihankkeeksi.
Yhteysväli on osa Turun ja Oulun välistä, länsirannikon satamakaupunkeja yhdistävää valtatietä 8 (E8). Yhteysväli on tärkeä tavaraliikenteen väylä. Turun ja Porin välillä ei ole suoraa
rautatieyhteyttä. Tieosuuden turvallisuus on tällä hetkellä pääteiden huonoimpia. Lisäksi kapasiteettipuutteita on Turun ja Porin kaupunkiseuduilla sekä melu- ja pohjavesisuojauksissa on
puutteita. VT 8 välillä Turku -Vaasa on Liikenneviraston Elinkeinoelämän asiakastutkimuksessa 2013 osoittautunut heikoimmin toimivaksi yhteysväliksi kaikista Suomen pääyhteysväleistä.
Peräti 23 % vastanneista oli erittäin tyytymätön ja yli 50 % erittäin tyytymätön tai tyytymätön
yhteisvälin toimivuuteen.
Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä päätti 7.5.2013 liikennepoliittisen selonteon mukaisten liikenneinvestointihankkeiden aloitusajankohdista. Hankkeiden aikataulutus on
perustunut valtioneuvoston 20. maaliskuuta 2013 tekemään kehyspäätökseen. Valtatie 8 Turku–
Porin rakennussuunnitelmien laatiminen ja rakentaminen on aloitettu Maskusta vuoden 2014
alussa. Hankkeen 1. vaiheen on tarkoitus valmistua vuonna 2018. Ensi vaiheen määrärahoja
myönnetään liian pienissä erissä, jotta hanke voitaisiin kokonaisuutena toteuttaa kustannustehokkaasti. Myönnetyt valtion määrärahat, 90 miljoonaa euroa, tulisi käyttää viimeistään vuoteen 2016 mennessä.
Yhteysvälihankkeessa Raisio–Nousiainen-väli tehdään nelikaistaiseksi. Lisäksi hankkeeseen
sisällytetään liikenneturvallisuustoimenpiteitä, esim. tievalaistuksen ja liittymien parantamista
Nousiaisten ja Rauman välillä. Rauma–Pori-väliä parannetaan Porin päässä tiejärjestelyin noin
15 kilometrin matkalla rakentamalla kevyen liikenteen väylää, ohituskaistat, Niittumaan liittymäjärjestelyt ja Isomäen risteyssilta.
Koko yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 M€. Loppuosan hankekokonaisuudesta
(n. 110 M€), eli yhteysvälihankkeen 2. vaiheen uudelleenarviointi tehdään suunnittelukilpailuna, joka on käynnistetty kesällä 2014. Toisessa vaiheessa toteutettavat toimenpiteet tulee olla
mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa.
Hankkeen organisointi
Yhteysvälihankkeessa parannetaan valtatieverkkoa. Valtateiden kehittäminen on lähtökohtaisesti valtion vastuulla. Hankkeen suunnitteluun ovat osallistuneet Varsinais-Suomen ELY-keskus, maakunnan liitot (Satakunta ja Varsinais-Suomi) sekä alueen kunnat yhteistyössä Liikenneviraston kanssa.
Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma
Suunnitellun hankekokonaisuuden kustannusarvio oli alun perin 210 M€. Yhteysvälin uudelleenarvioinnin tuloksena esitettiin kuitenkin 1. vaiheeksi 102,5 miljoonan euron hanketta, josta
valtion osuus oli 100 miljoonaa. Urakkakilpailutuksen oletettua edullisemman tuloksen pohjalta määrärahoista vähennettiin valtion säästötoimenpiteenä 10 M€. Hanke aloitettiin tammikuussa 2014 ennen Maskun vesiluvan raukeamista.
Yhteysvälihankkeen toteuttamista on viipymättä jatkettava 2. vaiheella, joka sisältää toteuttamatta jääneet, alkuperäiseen 210 miljoonan euron hankkeeseen sisältyneet toimet. Näihin kuu-
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
13
luu huomattavia parannuskohteita sekä Satakunnan että Varsinais-Suomen puolella. Hankkeen
kustannustehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi on ensimmäisen vaiheen toteutuksen loppuunsaattamista aikaistettava nyt suunnitellusta vuodesta 2018. Yhteysvälihankkeen 2. vaihe on
oltava mukana seuraavassa liikennepoliittisessa selonteossa.
Kustannusarvio
Turku–Pori-yhteysvälin parantamisen kustannukset ovat 210 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen ensimmäisen vaiheen kustannusarvio on vuoden 2014 tietojen perusteella 92,5 miljoonaa
euroa, josta valtion osuus on 90 miljoonaa euroa. Yhteysvälihankkeen toteuttamiseen liittyy
merkittävää maankäytön kehittämistä valtatien 8 vaikutusalueella. Tämän kehittämisen kustannukset kohdentuvat pääasiassa alueen kunnille.
ALUEELLINEN RESURSSITEHOKKUUS – KOHTI KIERTOTALOUTTA
Lounais-Suomen alue on valittu ”alueellinen resurssitehokkuus – kohti kiertotaloutta” Life
IP-hankevalmistelussa yhdeksi ydinalueeksi Suomessa. Toiseksi ydinalueeksi valittiin Pohjois- ja Etelä-Karjalan maakuntien alueet. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalleja
ja menetelmiä sekä erillisin demohankkein luoda mahdollisuuksia kiertotalouden kehittämiseen. Lounais-Suomen alueella ydinalueen suunnittelussa on ollut mukana Satakunnan ja
Varsinais-Suomen liitot, Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun yliopisto, Åbo Akademi, Turun
ja Satakunnan ammattikorkeakoulut, Prizztech sekä Valonia. Lisäksi alueelta on tullut eri toimijoiden hakemuksina esiin useita kiertotalouden ja resurssitehokkuuden teemaa tukevia demonstraatiohankkeita. Hankkeen kokonaisbudjetti Suomen alueella on noin 20 M€ 6 - 8 vuoden aikana ja kansallisesti hanketta koordinoi ympäristöministeriön toimeksiannosta SYKE.
Hankkeen ohjausryhmä (TEM, YM, Sitra, Tekes, Cleen ym.) päätti elokuussa, että Lounais-Suomesta jatkoon valitaan tässä vaiheessa seuraavat demohankkeet: Resurssitehokas rakentaminen ja asuminen Porin seudulla/Porin kaupunki;
Peittoon
kierrätyspuisto/Prizztech;
Ruokajätteet/MTT;
Kierrätyspuiston
ja
maa-aineskierrätystoiminnan kehittäminen/Turku; Uudet kiertotalouden prosessit materiaalienkäsittelykeskuksessa/ L&T; Tilakoon biokaasulaitokset / Turku AMK. Viimeistä on ehdotettu alueellisesti sisällytettäväksi MTT:n hankkeeseen. Ohjausryhmä päätti lisäksi sen, että KeskiSuomen alue otetaan mukaan ydinalueeksi. Demojen osalta suurin muutos alun suunnitelmiin
on se, että rahaa ei ole käytössä käytännössä lainkaan investointeihin, kuten alkuun oli puhe.
Mahdolliseksi
uudeksi
demoksi
on
noussut
Valonian
toiminnan
kehittäminen
sekä
vastaavan
konseptin
jalkauttaminen
Satakuntaan.
Myös
kemianalan
tutkimuksen
ja
pilotoinnin
kehittäminen
voi
nousta
yhdeksi
demoksi. Mahdollisuus saada useita demoja Lounais-Suomeen ja enemmän kuin muille ydinalueille johtuu siitä, että alueemme demoilla on jo nyt vahva omarahoitus saatavilla hankkeisiin.
Alustavasti oli päätetty, että alueellista toimintaa tulee vetämään ELY-keskus, koska heillä on
jätehuollon suunnittelun ja valvonnan tehtävät. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että ELY ei ole
saamassa ministeriöiltä riittävää omarahoitusta, ja näin ollen Syken vahvan toiveen mukaisesti
tulisi tämä ydinalueen koordinointi liittoihin. Alustavasti on puhuttu siitä, että tämä panos olisi
noin 1,5 htv vuodessa hankkeen noin 7 vuoden aikana.
Ensimmäinen hakemus (alustava hanketiivistelmä) toimitetaan EU:lle 10.10.2014.
14
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
5. KANNANOTTO RAKENNERAHASTO-OHJELMAN
VALTAKUNNALLISIIN TEEMOIHIN
Osa rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta on sovittu käytettäväksi ns. valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen. Valtakunnalliset teemat ovat ministeriöjohtoisesti valmisteltuja kehittämiskokonaisuuksia, mutta joiden toteuttaminen tapahtuu kuitenkin ohjelmassa määritellyn
toiminnan puitteissa.
Euroopan aluekehitysrahaston rahoituksesta 10 % käytetään innovatiiviset kaupungit -ohjelmaa tukeviin toimenpiteisiin sekä yritysverkostojen rakentamiseen. Euroopan sosiaalirahaston
rahoituksesta 25 % käytetään kolmeen valtakunnalliseen teemaan: työllisyys, osaaminen ja sosiaalinen osallisuus.
OSAAMIS- JA INNOVAATIOVERKOSTOT (TEM, EAKR)
Toimenpidekokonaisuus: Osaamis- ja innovaatioverkostot
TYÖLLISYYS (TEM, ESR)
Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa
Toimenpidekokonaisuus: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Toimenpidekokonaisuus: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa
Toimenpidekokonaisuus: Mallit rekrytoivan ja irtisanovan yrityksen välillä
OSAAMINEN (OKM, ESR)
Toimenpidekokonaisuus: Osuvaa osaamista
Toimenpidekokonaisuus: Kotona Suomessa
Toimenpidekokonaisuus: Osallistamalla osaamista
Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
Toimenpidekokonaisuus: Uusilla kasvualoilla ja rakennemuutoksissa tarvittavan osaamisen
vahvistaminen
Toimenpidekokonaisuus: Luovaa osaamista
OSALLISUUS (STM, ESR)
Toimenpidekokonaisuus: Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen
Toimenpidekokonaisuus: Nuorisotakuu
Toimenpidekokonaisuus: Syrjintää ja syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen
Varsinais-Suomessa osallistutaan Euroopan aluekehitysrahaston Osaamis- ja innovaatioverkosto -teemaan. Euroopan sosiaalirahaston puolella painotetaan nuorisotakuun toteuttamista läpi
linjan. Lisäksi tärkeinä nähdään teemat Kotona Suomessa, Osuvaa osaamista sekä Syrjintää ja
syrjäytymistä koskevien väestöryhmien sosiaalisen osallisuuden tukeminen. Nämä ensisijaiset
painotukset eivät poissulkevia, vaan myös muihin teemoihin voidaan tarpeen vaatiessa mennä
mukaan.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
15
6. RAHOITUSSUUNNITELMA
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 –ohjelma
Suomen rakennerahasto-ohjelman ”Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020” mukaan Suomen keskeisimpiä yritys- ja innovaatiotoiminnan haasteita ovat yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten heikentynyt kansainvälinen kilpailukyky ja kasvuyritysten vähäinen määrä.
Yritystuissa korostuvat pk-yritysten käynnistymiseen, kehittymiseen ja kasvuun liittyvät toimenpiteet; korostetaan uuden liiketoiminnan luomista ja yritystoiminnan uusiutumista sekä
pk-yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Myönnettävät tuet kohdistetaan merkittäviin kehittämishankkeisiin (ei investointeihin) pääpainona juuri kohdeyritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen sekä uuden alkavan kasvupotentiaalia omaavan innovatiivisen liiketoiminnan edistäminen. Rahoituksen kohteena on myös vähähiilisen talouden edistäminen
tukemalla mm. energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä ympäristöteknologiaan liittyviä kehittämishankkeita. Perinteisten toimialojen lisäksi korostetaan vahvemmin maakunnan uusien
nousevien toimialojen yrityshankkeita, kuten biotalous ja luovat alat. Rahoituksen perusteena
toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen yrityksen kehittämisavustus. Alle 10 henkilöä työllistävien mikroyritysten hankkeet ohjataan jatkossakin pääsääntöisesti Manner-Suomen
maaseutuohjelmaan.
Yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeissa tuetaan uudenlaisten toimintatapojen- ja
konseptien suunnittelua ja käynnistämistä, joiden tavoitteena on uuden innovatiivisen ja kansainvälistä kilpailukykyä omaavan yritystoiminnan luominen ja kehittäminen. Edelleen tuetaan
pk-yritysten keskinäisen yhteistyön lisäämiseen liittyvää toimintaa sekä myös mahdollisimman
välitöntä ja konkreettista pk-yritysten ja julkisten kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden välisen yhteistyön tehostamiseen liittyvää toimintaa. Lisäksi edistetään pk-yritysten mahdollisuuksia lisätä kilpailukykyään vähähiilisen talouden tavoitetta tukevissa innovaatioissa. ELYkeskuksen myöntämän rahoituksen perusteena toimii uusitun yritystukilain (9/2014) mukainen
yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus.
Toimintalinjasta kaksi rahoitettavilla hankkeilla kehitetään tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymiä alueellisten vahvuuksien pohjalta, vahvistetaan yritysten innovaatiotoimintaa
ja kehitetään uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden ratkaisuja. Hankevalintoja tehtäessä
huomioidaan, että vähähiilistä taloutta kaikilla aloilla edistävään toimintaan tulee kohdentaa
vähintään 25 prosenttia EAKR -rahoituksesta.
Rahoitettavilla hankkeilla tavoitellaan uusia innovatiivisia avauksia, konkreettisia ja pysyviä tuloksia ja vaikuttavuutta. Toimenpiteillä vahvistetaan alueen älykästä erikoistumista. Panostuksia
kohdistetaan maakuntastrategian mukaisesti resurssiviisauteen ja kumppanuuteen.
ESR -osio jakaantuu rakenteellisesti kahteen osaan: valtakunnalliseen ja alueelliseen osioon.
Valtakunnallisen osion rahoitus kohdistetaan kehittämishankkeisiin, joita koordinoidaan valtakunnallisesti. Alueellisen osion rahoitus suunnataan alueellisten tarpeiden pohjalta. VarsinaisSuomessa tavoitteena on kaikessa ESR -hanketoiminnassa lähteä maakuntastrategian mukaisista alueen tavoitteista. Alueellisen ESR -osion rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen
ELY-keskus, joka tekee hankepäätökset toteutettavista hankkeista.
ESR -ohjelman varoja käytetään täydentämään ja kehittämään kansallisin varoin rahoitettuja
toimenpiteitä työllisyyden parantamiseksi ja työvoimavarojen kehittämiseksi. Alueellisen rahoituksen suuntaamisessa huomioidaan ESR -ohjelman valtakunnallisen teeman linjaukset ja
toimet.
Varsinais-Suomessa Euroopan sosiaalirahaston rahoituksella toteutettavissa hankkeissa painottuvat työllisyyden edistäminen erityisesti nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien
16
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
osalta mm. työllistämistä edistäviä palveluita ja menetelmiä kehittämällä. Rahoitusta suunnataan myös työssä olevien henkilöiden osaamisen kehittämiseen sekä yritysten johtamiseen,
tavoitteena yritysten ja niiden henkilöstön parempi sopeutumis-, kilpailu- ja innovaatiokyky.
Rahoituksella kehitetään myös koulutuksen työelämävastaavuutta sekä tuetaan kansalaisten
osallisuutta ja hyvinvointia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäisemällä.
Maahanmuuttajien kotoutumista tuetaan ja työllistymistä edistetään toimijoiden verkostoyhteistyöllä ja palvelujen kehittämisellä. ESR -rahoitusta suunnataan myös kansalaistoimijalähtöiseen kaupunkikehittämiseen, jossa tavoitteena on omaehtoinen, alhaalta ylös suuntautuva,
paikallinen kehittämistoiminta. ESR:llä tuetaan osaltaan myös kestävää kaupunkikehittämistä,
jonka pohjana on suurten kaupunkien yhdessä laatima 6AIKA -strategia.
Maaseutuohjelma 2014–2020
Uusi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020 käynnistyy vuoden 2015 puolella. Alkavalla ohjelmakaudella otetaan samalla käyttöön kokonaan uudistettu tietojärjestelmä
sekä sähköinen tukihaku.
Varsinais-Suomen maaseudun kehittämissuunnitelman 2014–2020 tärkeimmiksi painopisteiksi
on valittu:
1. MAA- JA PUUTARHATALOUS
2. ELINTARVIKEJALOSTUS
3. METSÄKETJU / PUUNTUOTANTO, BIOENERGIA JA METSIEN TARJOAMAT YMPÄRISTÖPALVELUT
4. MONIPUOLINEN MAASEUTUYRITTÄJYYS
5. KESTÄVIEN RAKENTEIDEN MAASEUTU
Varsinais-Suomen suunnitelmassa maaseudun kehittämiseksi korostuu maaseudun elinkeinojen kilpailukyvyn parantaminen. Maaseutuohjelmasta tuetaan maaseudun elinkeinojen vahvistumista ja uudistumista sekä maaseudun pienyritysten perustamista, kasvua ja kehittämistä.
Edellä mainittuihin painopisteisiin kohdistuvien kehittämistoimien rinnalla tärkeinä läpileikkaavina teemoina ovat mm. nuorten aktivointi ja osallistaminen, innovaatioiden tuottaminen
ja käyttöönotto, kansainvälisyys, uusiutuvan energian käytön lisääminen, energian säästö sekä
luonnon kestävän käytön huomioiminen. Maaseutuympäristön kehittämisessä huomioidaan
alueen maaseudun ominaispiirteiden ja luonnonarvojen säilyttäminen ja vesien hoitaminen
(erityisenä painopisteenä Saaristomeren tilan kohentaminen).
Varsinais-Suomen ELY-keskus jatkaa maaseudun kehittämistyössään pitkälti jo ohjelmakaudella 2007–2013 valittua linjaa ja tulee suuntaamaan kauden 2014–2020 käytettävissä olevista, 47,5
M€:n ohjelmavaroista noin 2/3 maaseudun pienten yritysten investointi- ja kehittämistukiin.
Tavoitteena on mm. maaseudun elinkeinonharjoittajien ja verkostojen yhteistyön laajentaminen
myös yli maakuntarajojen. Bioenergian käytön lisääminen ja pyrkiminen kohti hiilineutraalia
maakuntaa ovat vahvasti esillä uuden kauden toimissa. Ruokaketjun kehittämisessä kiinnitetään
suosittujen lähi- ja luomuruokateemojen ohella erityishuomiota alueella tapahtuvan ensiasteen
jalostuksen lisäämiseen sekä elintarvikkeiden jakeluketjujen lyhentämiseen.
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lisäksi paikalliset toimintaryhmät toteuttavat maaseudun
kehittämisohjelmaa omien paikallisten strategioidensa viitoittamana. Uudet toimintaryhmät
vahvistettaneen vielä vuoden 2014 lopulla. Oletettavasti Varsinais-Suomen alueella jatkavat aiemminkin toimineet viisi ryhmää. Kolme näistä viidestä Leader -ryhmästä toimii VarsinaisSuomen ELY -keskuksen hallinnoimana eli Varsin Hyvä ry, Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry ja I samma båt – Samassa veneessä rf ry. Kaksi muuta Leader -ryhmää toimii osittain
Varsinais-Suomen puolella eli Ravakka ry (osin Satakunnan puolella) ja Ykkösakseli ry (osin
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
17
Uudenmaan puolella). Merkittävä osa näidenkin kahden toimintaryhmän rahoituksesta kohdistuu Varsinais-Suomen eduksi. Toimintaryhmät voivat käyttää omasta rahoituskiintiöstään
noin neljänneksen yritystukina pienille sekä aloittaville yrityksille.
Meri- ja kalatalousrahasto 2014-2020
Strategiset päämäärät MMM:n hallinnonalalla viedään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon
(EMKR) ja ne ovat seuraavat: 1) Kilpailukyky, 2) Uudistuminen, 3) Kestävyys ja 4) Tehokas
hallinto.
Sisällöllisesti EMKR:n jakauma menee neljälle temaattiselle tavoitteelle seuraavasti:
1)
2)
3)
4)
3. teema kilpailukyvyn parantaminen
4. vähähiilinen talous
6. luonnonvarojen käytön tehokkuus
8. työpaikat ja työvoiman liikkuvuus
Tekninen tuki
28 M€
1 M€
38 M€
5 M€
2 M€
Kansallisen vastinrahoituksen osalta on EMKR:n toimeenpano-ohjelmassa (luonnos) toistaiseksi päädytty osoittamaan varoja seuraaviin investointi- ja muihin toimintalinjoihin:
1)
2)
3)
4)
5)
6)
Kalatalouden kehittäminen
YKP:n valvonta (muut menot)
YKP valvonta (alushankinnat)
Tiedonkeruu
Meripolitiikka
Varastointituki
Yhteensä
51,00 M€
1,67 M€
0,25 M€
3,75 M€
6,33 M€
0,00 M€
63,00 M€
EU-osuus
EU
EU
EU
EU
EU
EU
36,00 M€
15,00 M€
0,69 M€
14,33 M€
4,45 M€
0,53 M€
71,00 M€
Työryhmän työ edelleen kesken, joten yllämainitut summat ovat epäviralliset. Käytännössä kehittämisotsikon alla rahoitusta ohjataan investointitukiin, lähinnä kalastuksen, vesiviljelyn ja
jalostuksen investointeihin. Kehittämishankkeissa pääpaino tulee olemaan kalasatamissa, menekinedistämisessä, koulutuksessa, yhteistyössä ja ympäristökunnostuksissa. Ns. Kala-Leaderi
eli alueellista kalatalousryhmätoimintaa jatketaan. Hallinto laatii vesiviljely-, kalastus- ja ympäristöohjelmat, joiden toimeenpanoon sitten osoitetaan varoja.
Central Baltic 2014–2020 -ohjelma
Central Baltic 2014–2020 -ohjelma käynnistyy vuoden 2014 aikana. Ohjelman ensimmäinen
haku järjestetään niin, että haku sulkeutuu vuoden 2015 keväällä ja hankkeet voivat aloittaa
syksyllä 2015.
Ohjelmalla on neljä prioriteettia, jotka keskittyvät pk-yrityksiin, ympäristöön, liikenneyhteyksiin ja ammatilliseen koulutukseen ja sosiaalisten kysymysten ratkaisuun. Jokainen prioriteetti
jakautuu erityistavoitteisiin, joiden edistymistä mitataan indikaattoreilla. Kunkin rahoitettavan
hankkeen on tuettava yhtä erityistavoitetta ja sen indikaattoria. Tulosajattelu näkyy rahoituskaudella sekä vahvempana painotuksena hankkeiden tuloksellisuuteen ja tarpeellisuuteen että
hallinnon yksinkertaistamisena.
Pk-yrityksiä tukeva prioriteetti mahdollistaa sekä uusien pk-yritysten käynnistämisen tukemisen että olemassa olevien yritysten yhteistyön lisäämisen viennin lisäämiseksi. Ympäristö-prioriteettin alle mahtuvat niin luonto- ja kulttuurikohteiden kehittäminen kestäviksi turismikohteiksi, yhteistyö rannikko- tai kaupunkialueiden suunnittelussa kuin ravinteiden ja haitallisten
aineiden pääsyn vähentäminen Itämereen. Liikenneyhteyksiä pyritään parantamaan kehittä-
18
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
mällä liikennekäytäviä ja työskentelemällä liikenteen solmukohtien parissa sekä parantamalla
pienvenesatamien toimintaedellytyksiä. Viimeinen prioriteetti tukee ammatillisen koulutuksen
kehittämistä alueen työmarkkinoita paremmin palvelevaksi. Tämän prioriteetin alla on myös
mahdollista toteuttaa paikallisten toimijoiden välisiä hankkeita, joilla ratkotaan sosiaalisia ongelmia.
Kussakin hankkeessa on oltava partnereita vähintään kahdesta ohjelman jäsenvaltiosta (Suomi,
Latvia, Ruotsi ja Viro) ja rajat ylittävän yhteistyön on tuotava selvää lisäarvoa hankkeelle.
Ohjelman hankkeisiin kohdistuva rahoitus on 115 MEUR. Ohjelmasta tuetaan sekä tavallisia
hankkeita että myös niin sanottuja pienhankkeita. Pienhankkeiden kesto on rajattu kahteen
vuoteen ja EAKR-rahoitusosuus 200.000 euroon.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
19
TL5
TL4
TL3
TL2
TL1
MaakuntaohjelmantoimeenpanosuunniteTaulukkotäytetäänsoveltuvinosinerikseenvuosille2015ja2016
VAINVALKOISELLAPOHJALLA0:LLAMERKITTYIHINSOLUIHINVOITÄYTTÄÄLUKUJA
Vuosi:
2015
Maakunta:
VarsinaisͲSuomi
Osio:
ELSA
Toimintalinja/temaattisettavoitteet
RRͲELY
RRͲELY
Kansalaistoim Kestäväkaup. KohdentaͲ
YritystuetTuki2 EURA2014
kehittäinen
kehitäminen maton
yhteensä
0,978
0
0
0
PkͲyritystoiminnantukeminen(EAKR)
EAKR
0,489
0
0
0
Valtio
0,489
0
0
0
Kunta
0
0
0
0
Muujulkinen
0
0
0
0
Uusimmantiedonjaosaamisen
tuottaminenjahyödyntäminen(EAKR)
0
0
0
0
EAKR
0
0
0
0
Valtio
0
0
0
0
Kunta
0
0
0
0
Muujulkinen
0
0
0
0
1,368
0
0,136
0
Työllisyysjatyövoimanliikkuvuus(ESR)
ESR
0,684
0
0,068
0
Valtio
0,513
0
0,051
0
Kunta
0,137
0
0,017
0
Muujulkinen
0,034
0
0
0
Koulutus,ammattitaitojaelinikäinen
0,820
0
0,082
0
oppiminen(ESR)
ESR
0,410
0
0,041
0
Valtio
0,308
0
0,031
0
Kunta
0,082
0
0,010
0
Muujulkinen
0,020
0
0
0
Sosiaalinenosallisuusjaköyhyyden
0,548
0,058
0
torjunta(ESR)
ESR
0,274
0,028
0
Valtio
0,205
0,022
0
Kunta
0,055
0,008
0
Muujulkinen
0,014
0
0
KohdentamattomatEAKR
0
EAKR
0
Valtio
0
Kunta
0
Muujulkinen
0
KohdentamattomatESR
0
ESR
0
Valtio
0
Kunta
0
Muujulkinen
0
0,978
2,736
0,058
0,218
0
KAIKKIYHTEENSÄ
0,489
1,368
0,028
0,109
0
EU
0,489
1,026
0,022
0,082
0
Valtio
0
0,274
0,008
0,027
0
Kunta
0
0,068
0
0
0
Muujulkinen
0
0
0
0,978
EAKRYHTEENSÄ
0,489
0
0
0
EU
0
0
0
0,489
Valtio
0
0
0
0
Kunta
0
0
0
0
Muujulkinen
2,736
0,058
0,218
0
ESRYHTEENSÄ
1,368
0,028
0,109
0
EU
0,022
0,082
0
1,026
Valtio
0,027
0
0,274
0,008
Kunta
0,068
0
0
0
Muujulkinen
0,548
0,274
0,205
0,055
0,014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3,714
1,857
1,515
0,274
0,068
0,978
0,489
0,489
0
0
2,736
1,368
1,026
0,274
0,068
0,820
0,410
0,308
0,082
0,020
0
0
0
0
0
1,368
0,684
0,513
0,137
0,034
0,978
0,489
0,489
0
0
1,060
0,530
0,275
0,255
0
1,060
0,530
0,275
0,255
0
1,060
0,530
0,275
0,255
0
0
0
0
0
0
Maakunnanliitto
11.9.2014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Kansalaistoim
kehittäminen
KohdentaͲ
maton
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
yhteensä
1,060
0,530
0,275
0,255
0
1,060
0,530
0,275
0,255
0
0
0
0
0
0
1,060
0,530
0,275
0,255
0
0
2
0
0
0
Maakunnanliitto Tekes
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KohdentaͲ
maton
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tekes
yhteensä
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
YHTEENSÄ
LIITE1
0,548
0,274
0,205
0,055
0,014
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4,774
2,387
1,790
0,529
0,068
2,038
1,019
0,764
0,255
0
2,736
1,368
1,026
0,274
0,068
0,820
0,410
0,308
0,082
0,020
1,060
0,530
0,275
0,255
0
1,368
0,684
0,513
0,137
0,034
0,978
2,489
0,489
0
0
yhteensä
Kohdentamattomat
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
TL1 PkͲyritystoiminnantukeminen(EAKR)
EAKR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
Uusimmantiedonjaosaamisentuottaminenja
TL2 hyödyntäminen(EAKR)
EAKR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
TL3 Työllisyysjatyövoimanliikkuvuus(ESR)
ESR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
Koulutus,ammattitaitojaelinikäinenoppiminen
TL4 (ESR)
ESR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
Sosiaalinenosallisuusjaköyhyydentorjunta
TL5 (ESR)
ESR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
KohdentamattomatEAKR
EAKR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
KohdentamattomatESR
ESR
Valtio
Kunta
Muujulkinen
KAIKKIYHTEENSÄ
EU
Valtio
Kunta
Muujulkinen
EAKRYHTEENSÄ
EU
Valtio
Kunta
Muujulkinen
ESRYHTEENSÄ
EU
Valtio
Kunta
Muujulkinen
Vuosi:
Maakunta:
Osio:
Toimintalinja/temaattisettavoitteet
Maakuntaohjelmantoimeenpanosuunnitelma
0,946
0,473
0,473
0
0
0,946
0,473
0,473
0
0
0
0
0
0
0
0,056
0,028
0,021
0,007
0
0,528
0,264
0,198
0,053
0,013
0,056
0,028
0,021
0,007
0
0
0
0
0
0
0,056
0,028
0,021
0,007
0
0
0
0
0
0
0,792
0,396
0,297
0,079
0,020
2,638
1,319
0,989
0,264
0,066
0
0
0
0
0
2,638
1,319
0,989
0,264
0,066
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1,318
0,659
0,494
0,132
0,033
0,212
0,106
0,079
0,027
0
0,212
0,106
0,079
0,027
0
0,08
0,04
0,03
0,01
0
0,132
0,066
0,049
0,017
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,528
0,264
0,198
0,053
0,013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3,584
1,792
1,462
0,264
0,066
0,946
0,473
0,473
0
0
2,638
1,319
0,989
0,264
0,066
0,792
0,396
0,297
0,079
0,020
0
0
0
0
0
1,318
0,659
0,494
0,132
0,033
1,026
0,513
0,267
0,246
0
1,026
0,513
0,267
0,246
0
1,026
0,513
0,267
0,246
0
Taulukkotäytetäänsoveltuvinosinerikseenvuosille2015ja2016
11.9.2014
VAINVALKOISELLAPOHJALLA0:LLAMERKITTYIHINSOLUIHINVOITÄYTTÄÄLUKUJA
2016
VarsinaisͲSuomi
ELSA
RRͲELY
Maakunnanliitto
RRͲELY
Kansalaistoim
Kestäväkaup.
KohdentaͲ
Kansalaistoim
YritystuetTuki2
EURA2014 kehittäinen
kehitäminen
maton yhteensä
kehittäminen
0,946
0
0
0
0,946
0
0
0,473
0
0
0
0,473
0,473
0
0
0
0,473
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
KohdentaͲ
maton
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
yhteensä
0
2
0
0
0
1,026
0,513
0,267
0,246
0
1,026
0,513
0,267
0,246
0
0
0
0
0
0
1,026
0,513
0,267
0,246
0
Maakunnanliitto
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tekes
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,528
0,264
0,198
0,053
0,013
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
4,610
2,305
1,729
0,510
0,066
1,972
0,986
0,740
0,246
0
2,638
1,319
0,989
0,264
0,066
0,792
0,396
0,297
0,079
0,020
1,026
0,513
0,267
0,246
0
1,318
0,659
0,494
0,132
0,033
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tekes
YHTEENSÄ Kohdentamattomat
KohdentaͲ
maton
yhteensä
yhteensä
0
0
0,946
0
0
0
2,473
0
0
0
0,473
0
0
0
0
0
0
0
0
0
LIITE1
YHDESSÄ RAJAT YLITTÄEN
YHTEISTYÖTAIDOT
Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella
saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria
maakuntaamme. Kumppanuus on toimintatapa, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. Yhteistyökyky lisää osaamista. Korkeatasoinen lopputulos syntyy monialaisen osaamisen luovasta
yhteensovittamisesta. Maakunnassa ei jumiuduta olemassa
oleviin rakenteisiin, vaan vahvistetaan uuden luomisen perustaa.
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT
VASTUULLISUUS
Tänään tekemämme päätökset ovat tärkeitä. Rakennamme
tulevaisuuttamme aktiivisesti. Muutoksia ei ennakoida, vaan
niihin vaikutetaan omalla toiminnalla. Varsinais-Suomessa
tekeminen ja yrittäminen ovat arvostettuja ja sisäistettyjä toimintatapoja. Ympäristömme ainutlaatuisuutta pitää vaalia jokaisella päätöksellä ja ratkaisulla. Varsinais-Suomen menestys
rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla.
Henkinen ja fyysinen saavutettavuus on alueemme elinehto
ja voimavara. Kansainvälinen Varsinais-Suomi on pohjoisen
kasvuvyöhykkeen keskeinen toimija. Varsinais-Suomessa on
toimiva infrastruktuuri – kestävä yhdyskuntarakenne ja älykäs liikennejärjestelmä. Avoin, innostava ja keskusteleva Varsinais-Suomi on hyvä paikka asua ja toimia. Puhdas Itämeri ja
vetovoimainen ympäristö sekä helposti lähestyttäväksi ja yhteistyökykyiseksi tunnistettu alue mahdollistavat toimimisen
keskeisenä kumppanina ja yhteistyöalustana.
LÄHESTYTTÄVÄ ITÄMEREN PORTTI
SAAVUTETTAVUUS
Varsinais-Suomessa panostetaan osallistumisen edistämiseen,
asukaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen, hyvään uudistuvaan johtamiseen sekä henkilöstön osaamisen parantamiseen. Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa.
Asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuutta tuetaan ja edistetään.
Varsinais-Suomi on toimintatavoiltaan kokonaisvaltaisesti
resurssiviisas ja hiilineutraali maakunta, jossa avoin tieto on
kaikkien käytössä. Maakunnassa hyödynnetään kestävästi
luonnon- ja kulttuuriympäristön, aluerakenteen ja ihmisten
sekä organisaatioidenkin voimavaroja yhdessä tulevaisuuteen tähdäten. Resursseja kohdennetaan toimenpiteisiin, joilla
Varsinais-Suomesta tulee kiertotalouden ja resurssiviisauden
edelläkävijä ja mallialue. Toiminta yhteisten voimavarojen hyväksi on tapa ajatella ja kykyä nähdä kaikille osapuolille toimintatavasta tuleva suuri hyöty.
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
RESURSSIVIISAUS
Kumppanuus on ajattelutapa, jossa yhteinen päämäärä nähdään tärkeämpänä kuin yksittäinen hyöty. Jokaisella alueella
on oma identiteettinsä ja merkityksellinen rooli kokonaisuudessa, jossa merkitystä on vahvuuksien ja ominaispiirteiden
kehittämisellä, ei lopulta enää henkisillä ja maantieteellisillä
rajoilla.
TP Y6. Luodaan toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi. Kehitetään ensiasteen neuvontaa seutukunnissa.
TP V6. Kehitetään opiskelijoiden työelämätaitoja sekä yrittäjyys- ja innovaatiovalmiuksia yhteistyössä niiden toimenpiteiden kanssa, jotka tähtäävät työn ja opiskelun tiiviimpään
yhteyteen. Kehitetään nuorten ja muiden erityisryhmien uraohjausta.
TP V8. Edistetään varsinaissuomalaisten hyöty- ja arkiliikuntaa sekä kestäviä liikennevalintoja.
TP V7. Kehitetään ympäristön lukutaitoa laajentamalla ympäristökasvatuksen sisältöä käsittämään oman elinpiirin rakennetun ympäristön merkitys osana maakunnan vetovoimaa.
TP Y5. Edistetään yrittäjyyttä, omistajanvaihdoksia ja kasvuyrittäjyyteen sekä innovaatiovalmiuksien kehittämiseen tähtäävää toimintaa ja työelämän laatua. Vahvistetaan yrittäjyyskasvatuksen roolia maakunnan oppilaitoksissa.
TP Y4. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksenkilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja -ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla.
TP Y3. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä
elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä
TP Y2. Toteutetaan osana aluetietopalvelua maakunnan
kansalaisportaali, jota järjestöt ja asukkaat voivat käyttää sekä
keskinäiseen viestintään että tiedon löytämiseen mm. kansalaisyhteiskunnan palveluista.
TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita,
joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia
omien sektoreiden edunvalvontarajoja.
TP V5. Kehitetään nuorten maakunnallinen työ- ja harjoittelumalli: kaikki kesäduunaa sovellettavaksi sekä perus- että toisella asteella hyödyntämällä mm. kummiyritystoimintaa sekä
jo olemassa olevia työharjoittelumalleja.
TP V4. Otetaan nuoret ja opiskelijat paremmin mukaan maakunnan kehittämiseen ja päätöksentekoon.
TP V3. Lisätään innovatiivisuutta ja yhteisvastuullisuutta
maankäytön suunnitteluun mahdollistamalla varhainen vuorovaikutus asukkaiden ja elinkeinoelämän näkökulmasta vetovoimaisen ympäristön rakentamiseksi.
TP V2. Luodaan lähitoimijaryhmiä, jotka välittävät hyviä käytäntöjä ja tietoa. Esimerkkeinä lähi-ideologiasta ovat lähiruoka,
lähienergia, lähimatkailu sekä kylien ja kaupunginosien kehittäminen.
TP V1. Luodaan toimintamalleja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja -käyttäytymisen voima muuttaa elinympäristöämme, esimerkiksi vähentää ravinnekuormitusta vesistöihin, ja sitä kautta parantaa ympäristömme vetovoimaa ja
kansainvälistä näkyvyyttä.
TP S6. Rakennetaan kestävää ja näkyvää vapaa-aikakonseptia, jossa elävä ja elinvoimainen saaristo, vetovoimaiset kansallispuistot sekä maakunnan rikas kulttuuriympäristö tarjoavat
elämyksiä ympäri vuoden.
TP S5. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja
työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto.
TP S4. Tuotteistetaan koulutusosaamista ja kehitetään yhteistä koulutusvientiä hyödyntäen maakunnallisia ja valtakunnallisia yhteenliittymiä.
TP S3. Kehitetään myyntiosaamista erityisesti potentiaalisilla vientialoilla.
TP S2. Kehitetään Varsinais‐Suomesta kansainvälisten yhteyksien ja toiminnan keskus Itämeren alueella. Hyödynnetään
pohjoisen kasvuvyöhykkeen (Tukholma–Turku–Pietari) mahdollisuudet sekä edistetään rannikon ja sisämaan liikenneyhteyksiä. Varmistetaan Espoo–Salo-oikoradan suunnittelun eteneminen.
TP S1. Luodaan saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden
kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajat
ylittävää suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä. Edesautetaan
sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista,
joissa päättäjät, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat
ja muut toimijat voivat kohdata ja verkostoitua. Tehostetaan
julkisten tilojen monikäyttöä.
TP R5. Kehitetään Varsinais-Suomen vetovoimaa erityisesti
vanhojen rakennusten ja ympäristöjen innovatiivisella uudella
käytöllä.
TP R4. Tuetaan avoimen tiedon käyttöä ja asiantuntijoiden
välistä tiedon jakamista. Parannetaan suunnittelun laatua ja
päätösten kokonaisvaltaista vaikutusten arviointia.
TP R3. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan
maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä.
TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi.
TP R1. Tuetaan materiaali-, energia-, ravinne- ja resurssitehokkaita sekä vähähiilisiä ratkaisuja, ja luodaan edellytyksiä
uusiin avauksiin ja olemassa olevien alojen vahvistumiseen.
Kumppanuusfoorumi on ajatus, malli, ideologia. Se on uusi näkökulma maakunnalliseen yhteistyöhön, toimintamuotoihin ja yhteistyörakenteisiin. Ihmiset ja tieto ovat kumppanuusfoorumin perusta. Foorumi kokoaa yhteen avoimen tiedon sekä tekijät, joiden
tavoite on saavuttaa yhdessä ja tietoa jakamalla enemmän. Maakunnan liitto järjestää kumppanuustapaamisia, joissa maakuntastrategian toteutumista edistetään ja esille tulleita ideoita välitetään oikeille tahoille. Lounais-Suomen aluetietopalvelu mahdollistaa
tiedon esille tuomisen, helpomman välittämisen ja hyödyntämisen sekä luo uudenlaisen alueellisen yhteistyömallin. Kumppanuusfoorumin teemakokonaisuudet kuvastavat strategian toiminnallisia sisältöjä ja tavoitteita, joita toimenpiteillä toteutetaan. Kumppanuustiimit kehittävät teemojen sisältöä, kokoavat yhteen kumppanuustoimijoita ja auttavat heitä muodostamaan verkostoja. Kumppanuusfoorumi on alati muuttuva ja kehittyvä.
KUMPPANUUSFOORUMI ON STRATEGIAN PÄÄTOIMENPIDE
Visio voidaan saavuttaa innovatiivisessa ilmapiirissä, jossa
on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla sekä
saa myös erehtyä ja epäonnistua menettämättä kasvojaan.
Maakunnassa keskitytään erityisesti osallisuutta, avoimuutta,
kohtaamista, vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin
toimenpiteisiin.
Visiota toteutetaan kumppanuudella, jossa yhdessä asetetaan tavoitetila maakunnan tulevaisuuden rakentamiseksi. Se
tarkoittaa sitoutumista yhteiseen työhön ja yhteisiä keinoja
tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntastrategia haluaa mukaan varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen
tuottajat, järjestöt - kaikki maakunnan toimijat.
KUMPPANUUS
Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella
MAAKUNTASUUNNITELMA
MAAKUNTAOHJELMA TOTEUTTAA SUUNNITELMAA
VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA
LIITE 2
LIITE 3
9.9.2014
koostanut Aino Ukkola, Turun Seudun Kehittämiskeskus
TURKU Kasvusopimus
1.1 Laaditaan Pohjoisen kasvukäytävän yhteinen strategia ja teemoittainen toteuttamisohjelma yhteistyössä kasvukäytävähankkeen valtio- ja kaupunkiosapuolten kanssa
• Keväällä 2014 valmistui LVMn ja TEMin koordinoimana Pohjoisen kasvukäytävän kansallisen tason konseptointityö / verkosto- ja yhteistyömalli kasvukäytävälle, jonka pohjalta
yritysten yhteistoiminta käynnistetään ja hankekokonaisuus organisoidaan (ministeriöt,
kaupungit ja yritykset).
• Syksyn 2014 aikana kartoitetaan yritysyhteistyön mahdollisuudet Pohjoisella kasvuvyöhykkeellä ja laaditaan toimintasuunnitelma uudelle ohjelmakaudelle. Yritysyhteistyön kärkiteemoiksi on nostettu ICT ja palve-ut, Biotalous/ Cleantech sekä Meri ja liikenne.
• Valmistelu käynnissä kolmen teeman puitteissa: 1. investointien houkuttelu, 2. palvelujen
liiketoiminnan kehittäminen (Kotka), 3. meriklusterin hankkeet (KTK Oy). Lisäksi ollaan
mukana TEN- t valmistelussa. Lisäksi ”Tunnin juna” valmistelua viedään eteenpäin.
1.2 Kaupunkiseutu ja valtio kehittävät yhteisesti Turun kaupunkiseutua vetovoimaisena
solmukohtana uudistuvan ja kestävän kaupunkirakenteen sekä älykkään kaupungin
lähtökohdista
• Seudun valmistumassa olevat liikennejärjestelmätyö ja liikennestrategia tukevat kasvusopimuksen uuden liikennepolitiikan ja liikkumisen tavoitteita.
• Skanssin, Linnakaupungin ja Kupittaa-Itäharjun alueet on sisällytetty uusina älykkäinä ja
digitaalisuutta edistävinä aluekehityskohteina kärkihankkeiksi kesäkuussa 2014 hyväksyttyyn Turun kaupunkistrategiaan. Alueilla tavoitellaan tiivistä kestävään liikkumiseen
tukeutuvaa mitoitukseltaan merkittävää asuntotuotantoa.
• Tiedepuisto- ja kampusalue on osoitettu pilottikohteeksi valtakunnallisessa ”Viisaan liikkumistavan valinta” –hankkeessa.
• Erityisesti meriliikenteen kestävää energiankäyttöä tukeva LNG-terminaalin asemakaava
on hyväksytty Turun kaupunginvaltuustossa.
• Turun ratapiha-alueen maankäytön uutta harkintaa edesauttavat turvallisuuden parantamista edistäneet toimenpiteet. Mittava Logomon (VR konepaja) asemakaava on tulossa
lopulliseen hyväksymiskäsittelyyn. Samanaikaisesti etenevät ratapiha-alueen muut kehittämishankkeet matkakeskus, Logomon silta, pysäköintilaitos, alueen hotellihanke sekä useat
muut selvitykset, joilla ratapiha-alueen maankäytön uudistamista tullaan harkitsemaan.
Neuvottelut matkakeskushankkeen toteutusmallista ovat käynnissä.
• B2 –alueelle fokusoivaa kaupunkisuunnitteluyhteistyö on käynnistetty Aalto yliopiston,
TTY:n ja OY:n kanssa.
1.2.1 Työperäisen maahanmuuton edistäminen
• Lähdetty valmistelemaan ESR-hanketta syyskuun alussa päättyvään hakukierrokseen. ESRpainopisteistä pudonnut kuitenkin pois maahanmuuttajakohderyhmät.
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
23
• Hankevalmistelua on jatkettu ja kohderyhmää on laajennettu kantaväestöä koskevaksi.
Maahanmuuttajapainotukset tulisi ottaa huomioon seuraavissa ESR-hauissa. Opiskelijayhteistyö tehdään yhdessä RSGT toimintamallin kanssa.
2.1 Turun kaupunkiseutu, korkeakouluyhteisö ja valtio kehittävät Suomen johtavan toimintamallin korkeakoulu- ja opiskelukaupungin kokonaisvaltaiseen kehittämiseen:
RSGT
• RSGT-yhteistyösopimus allekirjoitettu, hankesuunnittelu valmistelussa
3.1 Kaupunkiseutu ja valtio käynnistävät Turku Seas 2020 -meri- ja metalliteollisuuden
alueellisen kilpailukykyohjelman toteutuksen rahoittamalla yhteisesti ohjelman koordinaation
• Turku Seas 2020 –koordinaatiohanke on yksi Turkuun myönnetyistä kolmesta TEMin
meriteollisuuden kilpailukykyohjelman (2014-2106) hankkeesta. Hanke vastaa alueellisen kilpailukykyohjelman hankekokonaisuuden toteuttamisesta. Yhteistyökumppanina
Rauman kaupunki.
3.2 Valtio ja kaupunkiseutu luovat edellytykset Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen,
Satakunnan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien perustaman Auria Biopankin toiminnan
menestyksekkäälle käynnistymiselle nopealla aikavälillä sekä bioalan liiketoiminnan
kansainvälistymiselle
• Kaksi hankkeistusta käynnissä INKA-ohjelman puitteissa
3.3 Turun seutu panostaa terveyttä edistävien ravitsemusinnovaatioiden sekä vastuullisen ruoantuotannon kehittämiseen
• Varsinais-Suomen Ruokaketjun kehitys
o Elintarvikekehityksen osaamiskeskusohjelma (toimenpide valmis)
o Varru, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehitys (toimenpide käynnissä)
o Elintarvikealan innotori (hankevalmistelu käynnissä, MaKe-raha)
o Turun innovaatioklusteri (Tekes/INKA), elintarvikekehitys tulisi saada osaksi klusteria.
• Terveys ja maku
o Mausta liiketoimintaa – tuotekehitysklinikka (toimenpide käynnissä)
o Aistila- aistimuksista liiketoimintaa (Tekes Tutli) (toimenpide käynnissä)
• Yksilöllinen ravitsemus -hankevalmistelut INKA-ohjelmassa
o Testausekosysteemi (Turku/ Kuopio/Hki) (hakemus EAKR hakuun)
o Välipalat – uusia tuotteita, teknologioita ja mahdollisuuksia (hankevalmistelu käynnissä)
• Vastuullisuus
o Vienninedistämistoimenpiteet: Team Finland Road Show Shanghai ja Moskova sekä
Elintarviketurvallisuus vientituotteeksi -hanke (toimenpiteet valmiita):
o Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat (toimenpide valmis) – jatkohanke
suunnitteilla
o Kiertotalouden Lounais-Suomi (Life IP, Lounais-Suomi ydinalue)
o Ruokajärjestelmän ja ravinteiden käytön resurssitehokkuus (hankesuunnittelu käynnissä)
24
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
Turku INKA
Valmisteluhankkeet käynnissä tämän vuoden loppuun. Valmistelussa useita projekteja, joissa
on mukana niin yrityksiä kuin kehittäjätahojakin. Suoraan yritysvetoisiin hankkeisiin pääseminen on ollut haasteellista niin Turussa kuin muissakin Inka kaupungeissa. Vuoden alussa
käynnistyy alueellinen innovaatioklusteritoiminta, jota Tekes osarahoittaa. Tämä nähdään
tärkeäksi, jotta saadaan aikaan valtakunnallisia hankkeita ja toimintoja, joista yritykset saavat
referenssejä liiketoiminnalleen.
Tulevaisuuden terveys (valmistelu Turku Science Park Oy)
1. Digitaalinen biopankki
Tavoitteena on muodostaa sairaaloiden diagnostisesta materiaalista jatkuvasti jalostuva
digitaalinen aineisto prosesseineen ja palvelujärjestelmineen
2. BIOPANKKIEN YHTEISET IT-PALVELUT
Tavoitetilassa biopankit hyödyntävät yhteiskäyttöisiä valtakunnallisia IT-palveluja.
3. BIOPANKKIEN MARKKINAEKOSYSTEEMI
Tavoitteena luoda liiketoimintastrategia ja toimintamalli yritysten kanssa
4. Lääketargettien validointikeskus
Tavoitteena konsepti lääkkeiden vaikutuskohteiden validoimiseen aikaisen vaiheen aihioista tutkimuslääkkeiden testaamiseen asti
5. InnoMed: Terveysteknologisten tuotteiden tuotekehitysosaamisen kehittäminen ja regulaatioasioiden pilotointi
Elintarvikekehityksen hanketoiminta syyskuussa 2014 (valmistelu Turun yliopiston Funktionaalisten Elintarvikkeiden Kehittämiskeskus)
(INKAan liittyvät toiminnot lihavoitu, raportointi osittain päällekkäin kasvusopimuksen
raportoinnin kanssa)
Turun innovaatioklusteri (Tekes/INKA), elintarvikekehitys tulisi saada osaksi alueellista
innovaatioklusteria
Yksilöllinen ravitsemus hankevalmistelut INKA ohjelmassa:
Testausekosysteemi (Turku/ Kuopio/Hki) (hankevalmistelu käynnissä)
Välipalat – uusia tuotteita, teknologioita ja mahdollisuuksia (hakemus kansalliseen EAKR
hakuun)
Varsinais-Suomen Ruokaketjun kehitys:
Varru, Varsinais-Suomen ruokaketjun kehitys (päättyy 2014 lopussa)
Elintarvikealan innotori (hankevalmistelu käynnissä, MaKe-raha)
Terveys ja maku:
Mausta liiketoimintaa – tuotekehitysklinikka (päättyy 2014 lopussa)
Aistila- aistimuksista liiketoimintaa (Tekes Tutli) (toimenpide juuri käynnistynyt)
Vastuullisuus:
Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat (toimenpide valmis) – jatkohanke suunnitteilla
Kiertotalouden Lounais-Suomi (Life IP, Lounais-Suomi ydinalue): Ruokajätteet (hyväksytty
alustavasti demohankkeeksi, MTT, FFF)
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
25
Uudistuva teollisuus (valmistelu Koneteknologiakeskus Turku Oy)
Uudistuvan teollisuuden osalta valmistelussa on viisi hankekokonaisuutta; Tulevaisuuden
innovaatioalusta 2025, Tulevaisuuden tuotantojärjestelmät, Älykäs kaupunkiliikenne ”Älyföri”,
BlueCleantech ja Blue Industri Park. Innovaatioalusta ja Tulevaisuuden tuotantojärjestelmät
pyritään käynnistämään tämän vuoden aikana.
Innovaatioalusta ja Tulevaisuuden tuotantojärjestelmä konseptit ovat valmiit, mutta toiminnan
syventäminen, laajentaminen ja pitkäjänteinen kehittäminen vaativat resursseja ja lisää yhteistyötä muiden kumppanien kanssa. Hankkeilla keskitytään kehittämään edelläkävijä innovaatioalustoja tuotekehitykseen, tuottavuuteen, valmistusteknologiaan ja uuden liiketoiminnan
mahdollistamiseen sekä testaus- ja pilotointiympäristöjen kehittämiseen elinkeinoelämän
tulevaisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi. Kyseisillä hankkeilla on mahdollisuus käynnistyä vielä tämän vuoden aikana.
BlueCleantech, Blue Industry Park ja Älyföri hankekokonaisuuksiin kartoitamme vielä selkeämpää yritysverkostoa ja pyrimme luomaan toimivat yhteistyörakenteet muiden tahojen
kanssa luoden hankkeille täten konkreettisemmat sisällöt ja tavoitteet. Teemme hankkeiden
kartoituksen valmistelu työtä vuoden 2015 aikana ja käynnistämme hankkeet sitä mukaan kun
saamme valmisteltua hankkeista selkeitä kokonaisuuksia.
Älykäs kaupunki (valmistelu Turun Seudun Kehittämiskeskus)
Turku on mukana Inkan Älykäs kaupunki osiossa ja sen teemoissa resurssiviisaat verkostot
sekä teolliset symbioosit sekä tulevaisuuden talot ja tilat. Myös älykkään liikenteen kehittämisessä ollaan mukana, mutta ei aivan niin tiiviisti, kuin näissä edellisissä.
Kehittämistoimintaa ja hankevalmistelua on seuraavanlaisesti:
Resurssiviisaat verkostot
Resurssiviisaat businessekosysteemit (Turku amk ja TScP)
• Materiaalivirtojen hallinnan toimintamalli, tavoitteena arvoketjujen muodostaminen (jatkojalostaminen uudeksi tuotteeksi)
• Avoimien materiaalien teemaryhmien rinnalle konseptit myös suljetummille ryhmille
• Kotimaan referensseillä kansainvälisille markkinoille
• Smart Chemistry Park valmistelu Raisioon,
Blue clean tech + green clean tech (kemian teollisuus), arvoketjujen kehittäminen ja alueellisen profiilin luominen
→ rahoitus haussa Tekesistä ja EAKR:sta
Teolliset symbioosit ja suljetut kierrot (Turun kaupunki)
• Rakennusjätteen keräyksen ja materiaalihyötykäytön tehostaminen, kriittisten raakaaineiden ja ravinteiden talteenottoon ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä sekä uusiin
ratkaisuihin laajentaminen
• Saramäen maa-ainespuisto
→ Valtakunnallinen hankevalmistelu Tekesiin tästä yhdessä muiden alueiden kanssa
→Lisäksi tämä koko resurssiviisauden ja teollisten symbioosien kokonaisuus on mukana
LIFE ip:ssä, koordinaatio toimijoiden välillä on hyvä
Tulevaisuuden talot ja tilat
Teollisen rakentamisen joustavat mahdollisuudet (Turun kaupunki, TSeK)
• Elävien ja ympärivuotisten kaupunkitilojen käyttökonseptien kehittäminen
26
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
• Päämääränä kaupunkitilojen joustava Climate Proof -tuoteperhe
→ Vahvasti esillä Turun kaupungin strategiassa, taustatyötä tehty, mutta ei vielä konkreettisia hankevalmisteluja käynnissä
Elinkaari- ja allianssimallin hyödyntäminen korjausrakentamisessa (Turun kaupunki, TSeK)
• Elinkaari- ja allianssimallin toteuttaminen lähiöiden korjaus- ja täydennysrakentamiskohteissa,
→ case Jyrkkälä, Turun paikallinen dokumentaatiohankkeen hakemus Tekesissä
Korjausrakentamiseen liittyen on viety läpi Raklin kanssa klinikkatoimintaa
Aihepiiri kiinnostaa koko maassa ja valmistellaan myöhemmin myös valtakunnallista kehittämishanketoimintaa, korjausrakentaminen voisi olla Turun alueen yksi erityinen edelläkäymisen osa-alue
• tietomallin kautta allianssin toteuttamiseen kehittämistoimintaa osana Inkan valmistelua
(esim. Logomon alue)
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
27
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND
PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku | PB 273 (Bangårdsgatan 36) 20101 Åbo
+358 2 2100 900 | [email protected] | www.varsinais-suomi.fi | Y – 0922305-9