TIETOISKU 9.2.2015 3302 Lahden seutu 6 29 21 1 29 Mäntsälä 91 159 3 Kuva 1 Suurimpien keskusten välinen työmatkaliikenne Tunnin juna -vyöhykkeellä ja Lahden oikoradan suunnalla vuonna 2012. Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 164 2 903 Salo 292 162 78 Lohja 998 541 19 1 1 3 32 14 68 9 Turun seutu 31 Tässä tietoiskussa tarkastellaan Turun ja Helsingin välisten liikennevirtojen kehitystä vuodesta 2005 nykytilaan. Tarkastelujaksolla välille valmistui moottoritie kokonaisuudessaan, mutta nopeaa Lohjan kautta kulkevaa junayhteyttä, eli Tunnin junaa, vasta suunnitellaan. Vertailukohteena toimii Lahti–Helsinki-väli, jolle valmistui kyseisenä ajanjaksona uusi nopeampi ratayhteys. Liikennevirtoja tarkastellaan laajasti niin työssäkäynnin suuntautumisen, ajoneuvomäärien, rautateiden matkustajamäärien kuin henkilöliikennetutkimuksenkin näkökulmista. Työssäkäynnin suuntautumista tarkastellaan ihmisten asuinja työpaikkojen sijainnin perusteella. Turun ja Helsingin välillä määrällisesti merkittävimmät kaupunkikeskusten väliset työmatkavirrat suuntautuvat Turusta ja Lohjalta pääkaupunkiseudulle. Lisäksi merkittäviä työmatkavirtoja on Turun seudun ja Salon välillä, Salosta pääkaupunkiseudulle sekä pääkaupunkiseudulta Turkuun ja Lohjalle. Huomionarvoista on hyvin heikko työssäkäyntiliikenne Varsinais-Suomen ja Lohjan välillä, josta ratayhteys toistaiseksi puuttuu. Työmatkavirtojen kasvu on sen sijaan ollut nopeinta juuri Varsinais-Suomen ja Lohjan välillä, mitä selittänee moottoritieyhteyden valmistuminen vertailuajankohtien välissä. Tarkasteltaessa Tieliikenteen liikennemäärien kasvu ei siis vaikuttaisi olevan merkittävästi yhteydessä tien laadun ja kapasiteetin kanssa, vaan kasvua selittävät muut tekijät. Raideliikenteen matkustajamäärien kehityksessä on sen sijaan selvä ero Turku–Helsinki- ja Lahti–Helsinki-väleillä. Siinä missä matkustajamäärät ovat pysyneet Turun suunnalla lähes ennallaan jaksolla 2005–2013, on Lahden uusi oikorata kasvattanut rataosuuden matkustajavirtoja lähes neljänneksellä. Pelkän tilastotiedon valossa ei ole mahdollista tarkastella eri liikennemuotojen kulkutapaosuuksia yksimittaisesti keskenään. Ihmisten liikkumiskäyttäytymisestä saadaankin tietoa vain kyselynä toteutettavan henkilöliikennetutkimuksen avulla. Sen ongelmana on kuitenkin tulosten luotettavuus: koska valtakunnallisessa kyselytutkimuksessa kahden kaupungin välisiä matkoja kertyy tutkimukseen väistämättä vähän, ei tuloksia voi tulkita muuta kuin → suuntaa-antavina. 5 97 Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun väliset liikennemäärät ovat kasvaneet, mutta Lahden suunnalla työssäkäyntiliikenne on kuitenkin kasvanut uuden ratayhteyden myötä Turun suuntaa voimakkaammin. Näyttääkin siltä, että jos Etelä-Suomen kaupunkiseuduista halutaan rakentaa yhtenäistä työmarkkina-aluetta, on nopean raideliikenteen kehittäminen keskusten välille ensiarvoisen tärkeää. absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun välillä, jossa raideyhteydet ovat parantuneet merkittävästi. Pitkän matkan työssäkäyntiliikenteen lisääntyminen näyttäisi siis olevan ennemmin kytköksissä uuden raideliikenneyhteyden rakentamiseen kuin moottoritieyhteyden kehittämiseen. Työssäkäyntitiedot eivät kerro suoraan ihmisten liikkumisesta, vaikka ne antavat kuvan liikennevirtojen potentiaalisesta volyymista. Toteutuneista liikennemääristä saadaan luotettavaa tietoa liikenteen automaattisten mittausasemien keräämistä ajoneuvomääristä tai joukkoliikenteen matkustajamääristä. Keskimääräinen ajoneuvomäärä Turun ja Helsingin välillä kasvoi yli 15 % E18-moottoritien valmistuttua kokonaan vuonna 2009. Ajoneuvomäärien kasvu on kuitenkin ollut yhtä voimakasta Lahden suunnalla, jossa on ollut moottoritie koko tarkastelujakson. 30 PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ 3 Pääkaupunkiseutu TIETOISKU 9.2.2015 +591 +4 5 +5 Mäntsälä 89 + –1 3 3 +103 + Pääkaupunkiseutu +2 0 5 +3 Mäntsälä % Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND +16 % +74 % +1 26 % +62 % Lohja +23 % +34 % 2% +77 % + –6 % +2 Salo % → Kuva 3 Suurimpien keskusten välisen työmatkaliikenteen suhteellinen muutos Tunnin juna -vyöhykkeellä sekä Lahden oikoradan suunnalla 2005–2012. +46 % 34 % Tietolähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. 3% % –7 –2 66 Turun seutu + Pääkaupunkiseutu +22 % Lahden seutu % 93 % + +27 Lohja + 624 1 +7 77 39 +122 Salo +1 02 +1 +51 7 13 + Turun seutu –4 56 21 32 ↗ Kuva 2 Suurimpien keskusten välisen työmatkaliikenteen absoluuttinen muutos Tunnin juna -vyöhykkeellä sekä Lahden oikoradan suunnalla 2005–2012. Lahden seutu 3 4 +1 –2 Mahdollisista epätarkkuustekijöistä huolimatta näyttää selvältä, että raideliikenteen kulkutapaosuus on Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä tehdyissä matkoissa selvästi korkeampi kuin Turun ja Helsingin välillä ja että raideliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut Lahden suunnalla selvästi Turun suuntaa enemmän. Havainto käy yksiin matkustajamäärätietojen kanssa, mikä lisää tulkinnan luotettavuutta. Autoliikenteen kulkutapaosuus näyttää sen sijaan kasvaneen Turku–Helsinki-välillä moottoritien avaamisen jälkeen, mutta pienentyneen Lahti–Helsinki-välillä. Kasvanut ajoneuvomäärä valtatie 4:llä näyttäisi siis selittyvän ennen kaikkea Lahden ohi kulkevalla liikenteellä. Henkilöliikennetutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida myös vertaamalla edellä esitettyjä kulkutapaosuuksia kaikkiin suurten kaupunkien välillä tehtyihin matkoihin. Kulkutapaosuuksien kehitys suurten kaupunkien välillä vastaakin melko hyvin Turku–Helsinki- ja Lahti–Helsinki-välien kehitystä: junan kulkutapaosuus on kasvanut ja linja-auton sekä henkilöauton pienentynyt. Poikkeuksena ovat Turun ja Helsingin väliset matkat, joissa henkilöauto on moottoritien valmistumisen myötä kasvattanut kulkutapaosuuttaan. Huomionarvoista on, että kun tarkastellaan suurten kaupunkien välisiä kulkutapaosuuksia matkan tarkoituksen mukaan, käy ilmi, että valtaosa kaupunkien välisistä pitkistä työmatkoista tehdään junalla. Myös lisääntynyt työmatkaliikenne lahden oikoradan suunnalla puoltaa näkemystä nopean raideliikenteen ja pitkän matkan työssäkäyntiliikenteen välisestä yhteydestä. Tämän pohjalta näyttääkin kiistattomalta, että jos eteläisestä Suomesta halutaan kehittää yhtä yhtenäistä työmarkkina-aluetta ja laajaa monikeskuksista metropolikokonaisuutta, on nopeiden raideyhteyksien kehittäminen keskusten välillä ensiarvoisen tärkeää. TIETOISKU 9.2.2015 Ajoneuvoa vuodessa (milj.) 10 2005 2013 Matkustajaa vuodessa (milj.) 3 +16,4 % 2005 2013 +23,3 % 8,7 8 7,4 2,57 2 2,09 6 +2,7 % +16,9 % 4 3,6 4,2 1 1,29 1,33 2 0 0 Turku–Helsinki Lahti–Helsinki Kuva 4 Turku–Helsinki- ja Lahti–Helsinki-tieosuuksien välinen ajoneuvoliikenne vuosina 2005 ja 2013. Ajoneuvoliikenne on mitattu liikenteen automaattisilla mittauspisteillä Turun suunnalla välillä Paimio–Lohja ja Lahden suunnalla välillä Mäntsälä–Lahti. Tietolähde: Liikennevirasto, tieliikennetilasto. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Turku–Helsinki Lahti–Kerava/Riihimäki Kuva 5 Turku–Helsinki-rataosuuden keskimääräinen matkustajamäärä sekä Lahti–Kerava- ja Lahti–Riihimäki-rataosuuksien yhteenlaskettu matkustajamäärä vuosina 2005 ja 2013. Tietolähde: Liikennevirasto, rautatietilasto. TIETOISKU 9.2.2015 Lahden seutu 65 % (+5 %-yks.) 6% (-7 %-yks.) 29 % 7% (-4 %-yks.) 33 % (+9 %-yks.) (+2 %-yks.) 1,5 milj. 60 % (-5 %-yks.) 1, 5 m i lj . 1,6 m ilj. 1,6 milj. Turun seutu Pääkaupunkiseutu 59 % 61 % (+2 %-yks.) 7% (-6 %-yks.) 32 % (+1 %-yks.) 7% (-9 %-yks.) (+4 %-yks.) Kuva 6 Matkamäärien ja kulkutapaosuuksien kehitys Turun seudun ja pääkaupunkiseudun sekä Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun välillä vuosina 2004/2005 – 2010/2011. Tietolähde: Liikennevirasto, henkilöliikennetutkimus (2004–2005 ja 2010–2011). Pohjakartta: Maanmittauslaitos. HUOM! Liikennemäärät ja kulkutapaosuudet ovat suuntaa-antavia, ja etenkin muutosta kuvaavat luvut saattavat sisältää merkittäviä virheitä. Virheet johtuvat henkilöliikennetutkimuksen pienestä otosmäärästä, minkä seurauksena kaupunkiseutujen välisiä kokonaisliikennevirtojen on arvioitu keskimäärin vain noin 200 tutkitun matkan perusteella. VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND 34 % (+8 %-yks.) TIETOISKU 9.2.2015 Suurten kaupunkein väliset yli 100 km matkat Kulkutapaosuus (%) 100 % Juna 23 % 23 % 80 % 45 % 60 % 6% 60 % 28 % 26 % 41 % 11 % 8% 36 % Bussi Auto 11 % 6% 3% 17 % 40 % 7% 71 % 56 % 20 % 39 % 66 % 65 % 63 % 57 % 33 % Kuva 7 Suurimpien kaupunkien välisten yli 100 km pitkien matkojen kulkutapajakaumat tutkimusvuosina 2004–2005 ja 2010–2011. 0% 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 Työmatka Työasiamatka Vapaa-ajan matka Matkat yhteensä Tarkastelussa on mukana pääkaupunkiseudun, Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion välillä tehdyt matkat pois lukien lentoliikenne. Tietolähde: Liikennevirasto, henkilöliikennetutkimus (2004–2005 ja 2010–2011). Kaikki yli 100 km matkat Kulkutapaosuus (%) 100 % 19 % 80 % 10 % 30 % 4% 19 % 7% 9% 9% 8% 6% 7% 3% 9% 12 % 6% Juna Bussi Auto 5% 60 % 40 % 85 % 71 % 78 % 85 % 85 % 84 % 82 % 64 % 20 % Kuva 8 Kaikkien yli 100 km pitkien matkojen kulkutapajakaumat tutkimusvuosina 2004–2005 ja 2010–2011. 0% 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 2004/2005 2010/2011 Työmatka Työasiamatka Vapaa-ajan matka Matkat yhteensä VARSINAIS-SUOMEN LIITTO | EGENTLIGA FINLANDS FÖRBUND | REGIONAL COUNCIL OF SOUTHWEST FINLAND Tarkastelussa on mukana kaikki Suomessa tehdyt yli 100 km matkat pois lukien lentoliikenne. Tietolähde: Liikennevirasto, henkilöliikennetutkimus (2004–2005 ja 2010–2011).