1. No category

Testaa: Mihin
kaupunginosaan
kuulut?
s. 6
Jalkapallofanien ääni
kuuluviin
s. 20
5
1
0
2
3
SISÄLTÖ
OPISKELIJAELÄMÄÄ OULULAISITTAIN…………………………………… 4
TESTAA MISSÄ OULUN KAUPUNGINOSASSA
SINUN TULISI ASUA……………………………………………………… 6
120 DAYS IN FINLAND………………………………………… 8
TUUTORINA TUKEMASSA…………………………………………… 10
KÖYHÄ, KÖYHEMPI, OPISKELIJA ……………………………………………………………
SATTUMAN JA SAUNOMISEN KAUTTA………………… 12
OPISKELUA SILLOIN KUN ITSELLE SOPII………………………… 14
THE DEVASTATION IN NEPAL ALSO TOUCHED OULU……………15
TORVIMUSIIKKIA LAIDASTA LAITAAN……………………17
URHEILULLA ON VAHVA ASEMA OULUSSA…………………………18
KUIN PUHUISI JALKAPALLOSTA TUOPIN ÄÄRESSÄ……………… 20
10 TIPS TO SURVIVING AN EXCHANGE…… 21
PÄÄTOIMITTAJAKSI UUDISTUSMIELINEN FORMULAINTOILIJA………………
TAPAHTUMASYKSY 2015…………………… 23
Päätoimittaja
Editor-in-chief
Juuso Taipale
[email protected]
Painos2000 kpl
Circulation
Taitto
Layout
Sara Kananen
[email protected]
Painopaikka
I-Print oy
Printing Seinäjoki
Toimitus Juha Heikkinen
Editorial staff Sami Heinonen
Joel Holma
Sofia Hänninen
Jari-Pekka Kanniainen
Tapio Korhonen
Anna-Reetta Kytölahti
Iiro Lampinen
Salla Laurila
Matthew O’Loughlin
Salla Simonaho
Valtteri Törmänen
Tuure Vairio
Tanja Vallo
Takapiru Daniel Wallenius
Kustantaja Oulun ammattikorkeakoulun
Publisher opiskelijakunta
Kajaanintie 32 d 61
90130 Oulu
Kannen kuva
Cover photo
ISSN 1456-8640
Salla Simonaho
Osakolainen
3
”Mikä se olikaan mistä
ei pitänyt leikata?”
Näin kysyi Alexander Stubb Smolnan
edustalla päivystäneeltä opiskelijaliikkeeltä. Vaalit
ja hallitusneuvottelut on käyty ja keskustan johdolla muodostettu keskustaoikeistolainen hallitus.
Opiskelijakunta jää kauhulla odottamaan, millaista
tuhoa hallitusohjelmaan merkityt leikkaukset tulevat aiheuttamaan suomalaiselle koulutukselle ja
yhteiskunnalle. Pelkästään opintotuesta aiotaan leikata 150 miljoonaa euroa pitkällä aikavälillä. Kuten
keskustan Antti Kaikkonen totesi, meidän tämän
päivän opiskelijoiden opintotukeen se ei vaikuta.
Tämä osoittaa sitä kapeanäköisyyttä, mitä nykyinen
poliittinen johto harrastaa päätöksillään. Me olemme
kuitenkin ne, jotka joutuvat vuosien päästä korjaamaan nykyiset virheet.
Koulutuslupaus-kampanjan voi katsoa epäonnistuneen ja pahimpien pelkojeni toteutuneen
ehdokkaiden käyttäessä kampanjaa tyhjien lupauksien antamiseen ääniä kalastellessaan. Toivottavasti
……………………… 11
SAMOK ja SYL miettivät pitkään, ajoivatko he parhaimmalla mahdollisella tavalla opiskelijoiden asiaa
vaalikampanjoinnin eri vaiheissa. Antaako teletappi-asuihin sonnustautuminen vakavasti otettavan
kuvan opiskelijaliikkeestä?
Vaalitulos heijastelee laajempaa kansainvä-
listä murrosta Euroopassa, jossa tuloerot kasvavat ja
ihmiset eriarvoistuvat. Suomessa maksuton koulutus
on taannut tasa-arvoa ja yhteiskunnallista rauhaa.
Ensimmäistä askelta kohti maksullista koulutusta
ollaan ottamassa EU:n ja ETA-alueiden ulkopuolisten
opiskelijoiden lukukausimaksujen käyttöönotolla.
Tällä taloudellisesti perusteettomalla siirrolla ollaan
vähentämässä korkeakoulujen kansainvälisyyttä
varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla paikkakunnilla, kuten Oulussa. Toistaiseksi kirjaukseksi
näyttää tulevan, että korkeakoulut saavat itse päättää maksujen käyttöönotosta ja suuruudesta, joten
me voimme yhä opiskelijakuntana vaikuttaa siihen,
miten Oamkissa asia toteutetaan.
Elämä jatkuu silti. Lukuvuosi pyörähtää
jälleen käyntiin ja opinnot uuden organisaation
alla alkavat. Haluan edustajiston puolesta toivottaa
kaikki uudet opiskelijat tervetulleiksi Oulun ammattikorkeakouluun ja kehotan opiskelijakunta-jäsenyyden lisäksi lähtemään järjestötoimintaan mukaan.
Se tuo korvaamattoman kokemuksen opiskeluajalle,
mitä ette tule koskaan unohtamaan.
Matthew O’Loughlin
Edustajiston puheenjohtaja
Avoimin mielin kohti
uusia elämyksiä
…………………………………………………………………………………………………… 22
Syksyn tullen on jälleen aika polkaista käyntiin
uusi lukuvuosi. Vanhoille opiskelijoille paluu koulunpenkille kesätöiden ja –opiskeluiden, tai ihan vain
yleisen akkujen latailemisen jälkeen voi olla joko
tervetullut tai ikävä paluu arkeen.
Vajaalle parilletuhannelle uudelle opiskelijalle
edessä on kuitenkin kiintoisa syksy. Kaikki on uutta
ja jännittävää, ja opeteltavaa talon tavoille riittää.
Jokainen löytää varmasti oman tapansa selvitä, mutta
kannustan vahvasti ryhmäytymään oman luokan
kanssa ja tarttumaan innolla jokaiseen eteen sattuvaan haasteeseen.
Käyttäkää myös rohkeasti hyväksenne tuutoreitanne ja heidän kokemuksiaan ja tietotaitoaan.
Monille meille vanhemmille opiskelijoille jotkin asiat
saattavat olla jo itsestäänselvyyksiä, mutta uusille ne
saattavat olla yllättävänkin kimurantteja.
Tuntuu kaukaiselta ajatella omia ensimmäisiä
koulupäiviäni, vaikka eihän siitä ole aikaa kuin vasta
kolme vuotta. Tässä ajassa olen ehtinyt kuitenkin
kokemaan niin paljon kaikenlaista, etten olisi varmastikaan pystynyt vastaavaan missään muualla.
Aika Oamkissa on hienoa. Korkeakouluopiskelu
on omanlaisensa maailma, jota on hyvin vaikea selittää ulkopuoliselle. Opiskelijaelämässä heilutaan vielä
vaa’annokalla niin aikuisuuden ja työelämän kuin
myös viattomuuden ja nuoruuden välillä. Muuttuvia tekijöitä on paljon, mutta vinkkinä kehotan kaikkia ottamaan kaiken irti tästä ajasta. Enkä tarkoita
pelkkää bilettämistä ja rajojen kokeilua, vaan myös
koulun mahdollistamia huikeita projekteja. Ne voivat
johtaa sinut vaikka mihin.
Elämä rakentuu kokemuksista, ja siihen kuuluu
niin ylä- kuin alamäkiäkin. Niitä tulee väistämättä
eteen myös opiskelijaelämässä. Mutta enemmän kuin
murehtia huonoja hetkiä, on tärkeämpää ottaa kaikki
irti hyvistä.
Tämän lehden uutena päätoimittajana
olen myös tavallaan samassa lähtöpisteessä uusien
opiskelijoiden kanssa. Myös minun täytyy ottaa
ensimmäiset haparoivat askeleeni tällä matkallani.
Kaatumisia varmasti sattuu, mutta niiden vastapainoksi tämä lehti tulee siivittämään minut myös muutamaan mahtiloikkaan.
Lisää Osakolaisen tulevaisuudennäkymistä myöhemmillä sivuilla.
Olitpa siis uusi tai vanha lehden lukija, tervetuloa
viihtymään.
Juuso Taipale
Kirjoittaja on Osakolaisen
uusi päätoimittaja.
44
Osakolainen
Opiskelijaelämää oululaisittain
Osakolainen kysyi kuuden kaupunkiin muuttaneen Oamk-opiskelijan
mielipidettä Oulusta ja kaupungin opiskelukulttuurista.
Teksti ja kuvat Joel Holma
1. 2. 3. 4. 5. Mitä mielestäsi kuuluu oululaisuuteen?
Miten opit reitin kampuksellesi?
Plussat ja miinukset Oulusta?
Mikä on paras illanviettopaikka? Miksi?
Miksi kannattaa hankkia opiskelijakortti?
Tuira
Alppila
Välivainio
Oulaisten kampus
Kuntotie 2
86301, OULAINEN
Oulaisissa sijaitsee
terveysalan alueyksikkö.
Kemi
Myllyoja
Värttö
Hupisaaret
Intiö
Myllytulli
Hautausmaa
Professorintien kampus
Keskusta
Välkkylä
Raksila
Heinäpää
Peltola
Kiviharjuntie 8
90220, OULU
Etu-lyötty
Kontinkangas
Teuvo Pakkalan kadun kampus
Teuvo Pakkalan katu 19
90130, OULU
Karjasilta
Taka-lyötty
Höyhtyä
Otokylä
Jyväskylä
Kotkantien kampus
Kotkantie 1
90250 OULU
Kaukovainio
Kolme kampusta
muodostavat Oamkin
Oulun triangelin.
Justus Raivo | Kotkantien kampus
Emmi Minkkinen | Kotkantien kampus
Kotikunta: Jyväskylä
1.
2.
3.
4.
5.
Ensimmäisenä tulee mieleen Oulun
Kärpät, kylmä sää, kova tuuli sekä
polkupyörät.
Oli todella helppo löytää, koska
asuin ihan koulun vieressä.
+ Täällä on tosi paljon sellaisia
symppisjuttuja, mitä vaikka Jyväskylässä ei ole. Esimerkkinä vaikkapa Torinranta.
- Kiitos-sanaa voitaisiin täälläpäin
käyttää useammin.
Yleensä Kaarlessa on kovin meno, koska siellä ovat kaikki muutkin
tekut (tekniikan opiskelijat).
Ruokaa saa paljon halvemmalla lähestulkoon mistä vain.
Aku Savolainen
Kotkantien kampus
Kotikunta: Joensuu
1.
2.
3.
4.
5.
Kotikunta: Leppävirta
1.
2.
3.
4.
5.
Tyhmät sanat, kuten vaikka
”minä näkkiin…” on melko oululaista. Aluksi se jopa hieman
raivostuttikin. Keväisin täällä
on myös todella kova jääkiekkohuuma. Torinranta kuuluu myös
oululaisuuteen, vaikka ei se mielestäni oikea tori ole, enemmänkin rantatori. Kuopiossa on sitten ihan oikea tori.
+ Musiikkimiehenä diggaan tosissani Oulun kulttuurimenosta.
Täällä on paljon erilaisia artisteja eri genreistä.
– Kulkuyhteydet ovat todella heikot ja mielestäni bussit pitäisi kilpailuttaa. Tuuli ei myöskään ainakaan kesken lopu.
Kotona, mutta jos jonnekin pitää lähteä niin Snooker Timeen ehdottomasti. ”Snuukkerissa” on paljon erilaista jengiä.
En omista opiskelijakorttia, koska OSAKO on selvästi osa illuminaattia, enkä missään nimessä halua rahoittaa mafiaa.
Kotikunta: Rovaniemi
1.
2.
Oululaisuuteen kuuluu ehdottomasti Oulun murre. Oululla on myös
selkeä opiskelukaupungin maine.
Minulla oli täällä vanha inttikaveri, jonka opatuksella löysin perille.
Hän näytti kuitenkin ihmereittejä ja ajan kuluessa löysin parempia.
3.
Kun aloitin, koulumme oli Sanginsuulla ja riitti, että selvitti bussiaikataulut.
+ Täällä on tasaista ja paljon viheralueita. Myös piknikmahdollisuudet ovat erinomaiset. Lähellä on myös lentokenttä ja tietenkin
Kauppuri 5 on hieno paikka.
– Negatiivisena asiana tulee mieleen oikeastaan vain alamäet, joita
ei ole ollenkaan.
4.
5.
Mikä tahansa paikka, minne kaverit tulevat: puisto tai terassi. Paras
paikka saattaa joskus olla myös baarikin.
Kaukaa tuleville opiskelijakortti on ehdoton, koska sillä saa merkittäviä alennuksia liikenteessä. Myös eri opiskelutapahtumiin pääsee
halvemmalla ja on mahdollisuus sporttipassiin.
Kotikunta: Pello
2.
Helposti. Asun Otokylässä, joka on 100
metriä koulusta. Kävin vielä päivää ennen
koulun alkua käppäilemässä kampuksen
lähellä. Näytin varmaan aika friikiltä, kun
palloilin Kotkantiellä ympäriinsä, mutta
se oli sen väärtiä.
Petri Hyvärinen | Teuvo Pakkalan kadun kampus
Mulla on sukulaisia asunut täälläpäin, joten ei ollut vaikeuksia löytää.
3.
4.
5.
+ Oulu ei ole kaupunkina liian iso
ja täällä on helppo mennä pyörällä
joka paikkaan.
– Joukkoliikenne tökkii reittien ja
hintojen muodoissa. Myös pyörävarkaat ottavat päähän.
Kaarle on varmaan paras paikka.
Ikkunalaudalla on kovin meno.
Alennusta saa esimerkiksi
Subwayssa sekä joissain baareissa.
Ennen Raxissa sai myös jäätelöä
opiskelijahintaan.
Vaikea sanoa yhtä tiettyä, mutta parhaat
viskit saa St. Michaelista ja Kulumassa
on parhaat drinkit.
VR:ltä saa alennusta ja opiskelijabileisiin pääsee halvemmalla. Opiskelijakortilla saa myös välillä ihan yllättävistäkin
paikoista alennusta.
Kotikunta: Posio
1.
Toripolliisi ja majoneesipitsat.
+ Keskusta on hyvä ja hyviä baareja on
sopivasti.
– Kova tuuli ja kesällä sataa koko ajan.
Myös mukulakiviä tuntuu olevan joka
paikassa, varsinkin täällä keskustassa.
Sanna Sarajärvi
Professorintien kampus
Suvi Saukkoriipi | Kotkantien kampus
1.
Täällä Oulussa on jännä mielentila: paskoista jutuista tehdään hyviä asioita.
Juuri vaikka nämä ’paskakaupunni’, huonot kulkuyhteydet, haju sekä merituuli.
Kyseiset asiat ovat suhteellisen perseestä,
mutta täällä niille osataan nauraa.
2.
3.
4.
5.
Oululaisuudesta tulee mieleen pyöräily,
patiokulttuuri, majoneesipitsat sekä
toripolliisi.
Ei ollut vaikeuksia, koska tuttuni opiskeli
täällä jo aiemmin.
+ Täällä on todella toimivat pyörätiet ja
pyörällä pääsee todella helposti paikasta toiseen. Sääskiä ei ole kesällä
kovan tuulen takia lainkaan ja täällä on paljon mukavia puistoja.
– Keskustassa on kokoajan meneillään jonkin sortin tietyö. Opiskelijoille tarjotaan mielestäni huonoja asuntoja ja hyvät kämpät ovat
aivan liian kalliita. Useissa asunnoissa on myös paljon sisäilmaongelmia.
Oikeastaan kotibileet ovat aina kaikista siisteimpiä: etkot tai jatkot,
ihan sama. Baareissa käyminen ei enää maistu.
Kaikenlaisia etuja, esimerkiksi joukkoliikenteessä ja ravintoloissa.
Testaa missä Oulun
kaupunginosassa sinun tulisi asua
Oletko aina halunnut tietää, missä kaupunginosassa sinun oikeasti
pitäisikään asua? Osakolaisen kaupunginosa-testi kertoo
sinulle henkisen postinumerosi!
Teksti Salla Laurila | Kuvitus Jesse Mella
1. On perjantai ja pitkän kouluviikon jälkeen kaipaat rentoutumista, mitä teet?
a) Lämmitän saunan ja kutsun kaverit kotiini grillaamaan.
b) En jaksa kuunnella naapurini kotibileitä paperinohuiden
seinien läpi, joten lähdemme koulukavereideni kanssa kaljalle.
c) Kuntosalilla käynnin jälkeen korkkaan valkoviinin kaapista
ja katson televisiosta laatuviihdettä.
d) Korkkaan pullon Gambinaa ja lähden ostarille kuuntelemaan poliisiauton ulinaa.
e) Kutsun kaikki kaverini kotiin etkoille, mistä jatkamme baariin tanssimaan yön pikkutunneille asti.
2. Millaisessa ympäristössä haluat asua?
a) Rauhallisen kodikkaassa paikassa, joka on lähellä kaupunkia, mutta kaukana hälinästä.
b) Halvassa ja kompaktissa kerrostaloalueessa, jossa koulukavereita asuu joka toisessa rapussa.
c) Uudella ja tyylikkäällä asuinalueella, keskustan etäisyys ei
haittaa.
d) Asuinalue, jossa on särmää, on mieleeni. En välitä, vaikka
asuinalueella olisi huono maine, sillä olen aina pitänyt rappioromantiikasta.
e) Haluan asua kaiken keskellä! Minulle on tärkeää olla siellä
missä tapahtuu, eikä se onnistu minkään perhelähiön keskellä.
3. Mikä on lempi televisio-ohjelmasi?
a) Putous
b) Orange Is the New Black
c) Kaisa ja luksuskodit
d) Poliisit
e) Sinkkuelämää
4. Mitä harrastat?
a) Olen aikamoinen viherpeukalo ja soitan bändissä.
b) Opiskelijatapahtumissa käymistä, uintia ja lenkkeilyä. Talvisin tykkään hiihtää.
c) Kuntosalilla käyntiä ja kodin sisustamista.
d) Kaljalla käyminen on mukavaa.
e) Tanssia ja opiskelijatapahtumissa käymistä (lue: lisää tanssimista).
Eniten a-vastauksia:
Karjasilta
Kotisi on Karjasilta, tuo rintamamiestalojen lähiö
Keskustan välittömässä läheisyydessä. Nautit rauhallisesta elämästä iloisten naapureiden ja puutarhatöiden parissa. Tervetuloa vuoden 2009 asuinalueelle, jossa trampoliinit ovat aina muodissa.
Eniten b-vastauksia:
Välkkylä
Sinun tulisi asua Välkkylässä, sillä siellä olet muiden opiskelijakavereidesi joukossa. Nautit myös
alueen lähellä sijaitsevista liikuntapalveluista ja
mahdollisuudesta paeta seinänaapureidesi huonoa musiikkimakua läheiseen biljardisaliin.
Eniten c-vastauksia:
Ritaharju
Jos et vielä omista kaunista design-kotia tuoreeltaan rakennetussa lähiössä, muuta Ritaharjuun.
Tämän asuinalueen syleilyssä pääset viimein
toteuttamaan sisäistä Teuvo Lomaniasi ja keskustelemaan Eero Aarnion designvalaisimista.
Eniten d-vastauksia:
Kaukovainio
Kaltaisesi hurjan tyypin tulisi asua Kaukovainiolla!
Et pelkää mitään ja selkkaukset poliisin kanssa
ovat sinulle viihdettä, joten löydät tarvitsemasi
jännityksen Oulun pahamaineisesta metsälähiöstä. Tykkäät hengailla ostarilla ja suosit alueen
särmikkäitä, elämää nähneitä lähikuppiloita.
5. Mitä pelkäät?
a) Sitä, että joutuisin asumaan jossain elämäntapa-alkoholistien lähiössä.
b) Vuokrankorotusta ja yksinoloa. Pidän siitä, että ympärilläni
asuu paljon ystäviäni joiden luona vierailla.
c) Saasteiden keskellä asumista! Haluan kodin kaukana keskustan pölyistä.
d) En pelkää mitään. Pimeällä kadullakaan kukaan ei hetkauta,
sillä olen itse lähiöni hurjin kaveri.
e) Pelkään jääväni paitsi hauskanpidosta, enkä juuri välitä
yksinolosta.
Eniten e-vastauksia:
Keskusta
Keskusta on asuinalueesi, jossa olet kaipaamasi
ihmisvilinän ja sykkeen keskellä. Baariinkaan ei
ole pitkä matka, joten opiskelijatapahtumiin osallistuminen onnistuu vaikka keskellä viikkoa. Mikä
parasta, keskustassa asuva jaksaa aina kävellä
kotiinsa pilkkuunkin asti tanssittuaan.
Oulun seurakuntien oppilaitospalvelu
– mukana opiskelijan elossa
OULUN TUOMIOKIRKKO
Cafe Krypta ja valokuvanäyttely avoinna ma–to klo 10–20, pe klo 10–15, 28.8. asti.
Sarastus-kuoro 2.9. alkaen klo 18 (Isokatu 17). Lisätietoja Taina Voutilainen.
Dom second hand avoinna ke–pe klo 12–18 (Asemakatu 6).
KASTELLIN KIRKKO
Tuomasmessut lauantaisin 19.9., 17.10., 14.11. klo 18.
PYHÄN LUUKKAAN KAPPELI
Kappelive-konsertit lauantaisin klo 19:
5.9. Maria Lappi & co., 3.10. Johansson–Koskinen–Kiiskinen-trio.
460
Luukasmessut perjantaisin klo 19 (yhteinen suunnittelu alkaa klo 17.30):
28.8., 25.9., 23.10.
English service sunnuntaisin klo 16.
Oulugospel 30.10.–1.11. Mukana mm. Humina, Hertz, Park7, Mikaveli,
Johanna ja Mikko Iivanainen. Lisätietoja www.oulunseurakunnat.fi/oulugospel.
Oppilaitospastori Katariina Pitkänen
p. 050 386 8677, [email protected]
Oppilaitospastori Jenni Siljander
p. 044 316 1450, [email protected]
Kansainvälisen työn pastori Terttu Laaksonen
p. 040 524 2778, [email protected]
Oppilaitosdiakoni, kansainvälinen työ
Salla Tuominen
p. 040 574 7132, [email protected]
Kirkkomuusikko Taina Voutilainen
p. 044 316 1729, [email protected]
Opiskelija,
tutustu Kalevaan kuukausi maksutta!
Arvo 33,90 €
Kalevan tilaukseen saat paperilehden lisäksi eKaleva-digilehden ja digiarkiston!
Kalevan tilaukset opiskelijalle -50 %!
Tilaa helposti:
www.kaleva.fi/opiskelija
Soita asiakaspalveluumme
08 5377 610 (ma–pe 9.00–16.00).
Opiskelijatilauksen voi tehdä omassa taloudessa asuva päätoiminen opiskelija. Opiskelijan yhden kuukauden maksuttoman tilauksen voi tehdä samaan
talouteen vain kerran kuuden kuukauden sisällä. Varmistamme tilaajaoikeuden oppilaitoksen leimalla varustetulla todistuksella tai opiskelijakortilla.
Kalevan kestotilauksen täystilauksen normaali kk-hinta 27,92 €, opiskelijahinta 12,46 €. Kaleva Oy, PL 170, 90401 Oulu.
Huomattavan hyvää sisältöä.
8
Osakolainen
120 Days in Finland
Czech exchange student Vojtěch Šimetka’s semester in Oulu.
Text Tanja Vallo
Photos Aleksis Magne, Vojtěch Šimetka & Tanja Vallo
45 days, mid-February
Dust of the first month has cleared. Vojtěch has
settled in Otokylä and got his studies under way.
Although his first days in Oulu weren’t the best,
things have sorted out.
Arriving in Oulu at midnight on January 6th,
Vojtěch made his way to Otokylä and the 2A-building with his tutor. The flat was a mess, and it tur-
ned out that he didn’t only share the apartment
with another student, but also the room. As Vojtěch
needed some peace and quiet to write his thesis, he
asked to switch to another apartment. Now he is
living in a studio in the same building.
Vojtěch is finishing his Master’s degree in
Computer Graphics and Multimedia in Brno University of Technology. He doesn’t mind attending
Bachelor’s level IT-courses in OUAS; the content is
anyways different than back home.
Although Vojtěch’s main focus is on studies, he
has found ways to have fun, as well. He is especially looking forward to the trip to Lapland in two
weeks. More than anything, he would like to see
the auroras. So far he hasn’t managed to spot any in
Oulu, as there haven’t been many clear cold nights.
Winter has been warmer than Vojtěch expected;
luckily the rumors of -40 degrees haven’t turned
out to be true this year. Winter cycling has been
manageable, even enjoyable.
The first cultural differences Vojtěch noticed
already in Helsinki on his way to Oulu. He visited a
Czech restaurant and tried to chat with the waiter
about the history of the place.
– The place was empty but he told me he is busy
and can’t talk to me right now. This is not the only
experience like this I’ve had. It seems many Finns
are task-oriented. In Czech you would’ve spent an
hour talking to him, Vojtěch laughs.
Vojtěch has lived abroad also before, so things
being done in a different way is nothing new to
him. Cultural differences can be seen in the little
things of everyday life: in Finland bread is different
and florists are scarce. Finns rather buy expensive Finnish tomatoes than cheap foreign ones.
Many students work beside their studies, whereas
in Czech students are supported by their parents.
Vojtěch is also familiar with the stereotype of Finns
being talkative only when drunk; so far this seems
to be somewhat true.
84 days, late March
The trip to Lapland was a success. There
Like so many students in Oulu,
Vojtěch cycled throughout
the winter months.
Vojtěch got to do all the things he wanted to do
while in Finland: he saw the auroras, went on a
husky and snowmobile safari, and got to know a bit
more about Sami culture. He also swam in the Arctic Ocean in Norway. His grandmother stopped talking to him after hearing this, convinced that he’ll
get himself ill.
Since then things have slowed down. All of
Vojtěch’s courses in OUAS are pretty much over
and although he now has plenty of time to write
his thesis, he isn’t making much progress. Vojtěch
has been down with a flu for nearly three weeks. As
opposed to his grandmother’s warnings, the flu hit
right after he missed winter swimming once.
Shopping in pharmacy turned out to be quite
Out of more than 150 teams,
Vojtěch’s team made it to the
seventh place in May Day
city orienteering, which is a
student tradition in Oulu UAS.
an ordeal; Finnish names on shelves and packages
were unrecognizable, and Vojtěch had to visit two
pharmacies before he managed to get customer
service in English.
– These are the kinds of situations where tutors
could help. On the other hand, it’s also up to us
exchange students. We should ask for help when
we need it, he says.
Vojtěch has only one fourth of his exchange left.
He has started to be afraid that his cultural experience will remain incomplete. Few weeks ago he
took part in a panel discussion in student union’s
training for new tutors, and raised a concern about
the cultural aspect.
– Quite many exchange students come here to
actually experience Finland. It’s also my case. I don’t
know if I’ve really had the most Finnish experience;
I’m hanging out with people from other countries
all the time. I’ve learned more about Germans than
I’ve learned about Finns!
To celebrate Easter in multicultural Otokylä,
Vojtěch plans to introduce a Czech tradition which
includes whipping girls with a bunch of branches
to wish them good health. The reception remains
to be seen.
119 days, early May
The Czech Easter whipping worked
out really well. Doing something so typically Czech
in a foreign country made Vojtěch think about his
own perception of maintaining such traditions.
– When you live abroad, you do the cultural
things you never did before. I know I would still
want to do this Easter thing. It’s part of our culture.
Unlike Easter, Vojtěch’s last week in Oulu has
been rather awful. He found out that his university
was planning on expelling him for missing an exam
in Czech. Vojtěch had agreed on taking the exam
after his exchange, but this information had never
reached the administration of the university. It took
several calls to Czech, but finally everything sorted
out.
Sitting in his empty apartment, surrounded by
his luggage, Vojtěch is ready to leave Otokuja 2A.
Lately he has had to say goodbye to someone every
day. The best moments and memories of the past
four months are related to the freetime activities,
like the trip to Lapland. Arrival in Oulu still feels
like the biggest disappointment: waiting for the
bus in the middle of the night in -27 degrees and
finding the messy room unprepared for his arrival.
– I was thinking what am I doing here. But then
it of course got better. I met nice people and the
problems were addressed. After all, staying in Otokylä was quite nice. Facilities weren’t the best, but
A visit to a husky farm
was one of the stops on
the Lapland trip.
at least I had company.
One thing Vojtěch would change about his
exchange, is his own behavior. Combining exchange
and thesis didn’t turn out to be very productive.
Vojtěch missed some events because he felt like
he should stay in and write, but eventually didn’t
manage to achieve much. For the new exchange
students, Vojtěch has one advice to give: decide
your priorities and enjoy your stay.
Flight back to Czech leaves tomorrow, but
today Vojtěch has to do some shopping to prepare
his return: he is planning on baking pulla, sweet
Finnish buns, for his friends and family back home.
10
Osakolainen
Tuutorina tukemassa
Uuden lukuvuoden alkaessa Oamkissa syntyy jälleen melkoinen
hälinä, kun ensimmäisen vuoden opiskelijat tutustuvat kouluun ja sen
käytäntöihin.
Teksti & kuva Sofia Hänninen
Aluksi koulurakennus ja sen tavat voivat tuntua
melko hämmentäviltä. Aivan yksin tulokkaiden ei
kuitenkaan tarvitse selvitä, sillä apuna neuvomassa
ovat keväällä koulutetut uudet tuutorit. He ovat
ammattikorkeakoulussa vanhemman vuosikurssin
opiskelijoita, joiden tarkoitus on auttaa, ohjata ja
tukea uusia opiskelijoita.
Tuutoria voi lähestyä niin kouluun kuin omaan
yksityiselämään liittyvissä asioissa. Luonnollisesti
tuutoria sitoo vaitiolovelvollisuus.
Apua tarvittaessa tuutorista voikin olla enemmän
hyötyä kuin koulun varsinaisesta henkilökunnasta,
sillä heillä voi olla aiemmilta vuosilta kokemusta
samoista ongelmista. Lisäksi kynnys avun pyytämiseen omaan opiskeluryhmään tai ikäluokkaan kuuluvalta voi olla pienempi.
Tuutorina olemisesta saa toki opintopisteitä,
mutta hommaan voi ryhtyä monista syistä. Tuutoroinnin ohessa pääsee paremmin tutustumaan
uusiin opiskelijoihin ja on mahdollista saada paljon
uusia tuttavuuksia – tai jopa läheisempiä ystäviä.
Oulusta kotoisin oleva Juho Paaso-Rantala on
sitä mieltä, että opintopisteet eivät ole hyvä motiivi
tuutoriksi lähtemiselle.
– Kaikki eivät aina edes muista ottaa tuutoroin-
Juho Paaso-Rantalan mielestä
tuutorin tulee olla aktiivinen ja
innokas hommaansa.
nista kertyneitä opintopisteitä, hän sanoo nauraen.
Juho opiskelee Oamkissa kuvallista viestintää
neljättä vuotta. Lisäksi hän on tänä syksynä tuutorina
jo kolmatta vuottaan. Mikä alun perin innosti Juhon
lähtemään tuutoriksi?
– Auttamisen halu. Lisäksi tuutorina tutustuu
parhaiten uusiin opiskelijoihin.
Alkuun tuutorien tehtävänä on saada ensim-
mäisen vuosikurssin opiskelijat tutustumaan toisiinsa ja ryhmäytymään. Opiskelijoille on hyvä järjestää tapaamisia, illanviettoja ja opiskelijatapahtumia
koulun ohella.
– Tuutorin on tärkeää muistaa esitellä itsensä
kunnolla heti alussa, jotta uusille opiskelijoille jää
sellainen olo, että he tuntevat ainakin jonkun samasta
koulusta, Juho muistuttaa.
Pelkkää bilettämistä tuutoroiminen ei kuitenkaan ole. Tärkeää on myös tarkkailla uuden vuosikurssin ryhmähenkeä ja pitää huoli, ettei kukaan jää
ulkopuolelle vasten tahtoaan.
Apua voi antaa myös kiistojen selvittämisessä.
Lisäksi, mikäli tuutoroitavan opiskelijan käytös antaa
viitteitä siitä, ettei kaikki ole kunnossa, voi häneltä
hienovaraisesti tiedustella onko kaikki hyvin.
Tuutorin päätehtävänä on pitää huolta, että
kaikki viihtyvät yhdessä ja opiskelu sujuu ilman
ongelmia. Juhon mukaan haastavinta on olla aina
tarpeeksi innostunut ja aktiivinen.
– Vaikka esimerkiksi erilaiset ryhmäleikit eivät
itseä juuri innostaisi, pitää muistaa, että ne ovat tärkeitä uusien opiskelijoiden ryhmäytymisen kannalta.
Juho toimii myös kokemustuutorina. Siinä
missä perustuutori auttaa vain uusia opiskelijoita,
on kokemustuutorin vastuu laajempi.
– Kokemustuutorina voi auttaa myös vanhempien vuosikurssien opiskelijoita esimerkiksi vaihtoon lähtemisessä ja erilaisissa projekteissa, kuten
opinnäytetyössä. Lisäksi omia kokemuksia jaetaan
uusille tuutoreille.
Heille Juho vinkkaakin, että alkoholittomia tapahtumia voisi olla kampuksen ulkopuolella enemmän.
– Porukka voi muuten jakaantua, jos kaikki eivät
halua käyttää alkoholia.
Joka tapauksessa tärkeintä on säilyttää oikea
asenne.
– Pitää olla mahdollisimman innokas ja aktiivinen, sekä tartuttaa innostus myös uusiin opiskelijoihin, Juho opastaa.
Opiskelijat tulevat
tulevaisuudessakin
olemaan selvästi köyhin
ryhmä Suomessa.
Köyhä, köyhempi,
opiskelija
Jokainen äänestäjä äänesti kevään
eduskuntavaaleissa puoluetta, joka sitoutui
olemaan leikkaamatta koulutuksesta.
Vaan kuinkas sitten kävikään.
Teksti Juha Heikkinen
Kuva Anna-Reetta Kytölahti
Keväällä eduskuntavaalien tuloksia odotellessa
opiskelijoilla oli syytä riemuun. Koulutuksista ei enää
leikattaisi. Tämä oli jokaisen puolueen lupaus opiskelijoille OSAKOn osallistuessa valtakunnalliseen
koulutuslupaus-kampanjaan.
Hallitusohjelman julkaisu kaatoi lupauksista
huolimatta todella kylmää vettä opiskelijoiden niskaan: Opintotuen indeksijäädytys poistettiin, joka
tarkoittaa opiskelijoiden reaalitulojen heikentymistä
vuosi vuodelta. Seuraavan neljän vuoden aikana koulutuksesta leikataan 611 miljoonaa euroa.
Opintotuki painottuu tulevaisuudessa enemmän
opintolainaan ja tukikuukausia vähennetään. Opintotuesta on näin tarkoitus säästää vuoteen 2019 mennessä 80 miljoonaa euroa ja pitkällä aikavälillä 150
miljoonaa euroa. Tämä hurjalta kuulostava summa
tarkoittaa viidennestä koko opintotuen määrästä
puhumattakaan, että indeksin poisto laskee tuen
reaaliarvoa entisestään ajan kuluessa.
ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
hallitus säätää lukukausimaksut. Maksujen määrä
vaikuttaisi tällä hetkellä jäävän korkeakoulujen
itsensä määriteltäviksi. Tarkoituksena on myös
vähentää merkittävästi maisteritutkinnon suoritta-
vien määrää. Suunnitelmana on lisätä suoraan työelämään siirtymistä kandin tutkinnon jälkeen.
Myös toisen asteen koulutus on suuressa
myllerryksessä. Ehdotukset kaksivuotisesta ammattikoulusta ovat vielä epäselviä, mutta 190 miljoonan
euron säästöjä aiotaan toteuttaa opetusta vähentämällä ja lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista.
Tämä oikein toteutettuna ei välttämättä ole huono
idea, mutta huoli toki on, laskeeko pätevyystaso myöhempiin jatko-opintoihin esimerkiksi ammattikorkeakouluihin hakiessa. Myös opiskelija-asuntojen
investointiavustukset poistetaan. Säästöjä haetaan
myös luokkahuoneiden digitalisoimisella ja modernisoinnilla.
Mitä tämä kaikki sitten tarkoittaa? EU- ja
ETA-alueen ulkopuolelta opiskelijoita tulee entistä
vähemmän ja kansainvälisyys laskee. Lisäksi näistä
saavat tulot jäävät helposti nolliin tai jopa tappiolliseksi yhteiskunnalle, sillä kokeilu osoitti maksujen
jälkeen sen, että opiskelijoista vain stipendin saaneet ottivat paikan vastaan. Opiskelija-asuntojen
investointiavustusten poisto nostaa hieman opiske-
lija-asuntojen vuokria, mutta ennen kaikkea estää
lisärakentamista. Kun opiskelija-asuntoja riittää
opiskelijoille entistä vähemmän joudutaan korkeiden vuokrien takia tekemään opintojen ohella entistä
enemmän töitä. Samalla kun opintotukikuukausia
poistetaan joutuvat opiskelijat tulevaisuudessa helpommin pitämään kesken opintojen vapaata opiskelusta ilmoittautumalla poissaolevaksi ja keräämään
rahaa seuraavan lukuvuoden opintoihin hidastaen
valmistumista merkittävästi, olettaen että töitä löytyy.
Lainapainotteisuus tulee väistämättä
johtamaan siihen, etteivät köyhemmistä oloista tulevat kykene opiskelemaan niin paljon korkeakoulututkintoja kuin aiemmin. Lainanotto on köyhemmistä
oloista oleville suurempi riski ja Suomessa varallisuustaso vaikuttaakin selkeästi siihen, uskalletaanko
lainaa nostaa vai ei.
Kun valmistumisen jälkeen ei nykyisin ole taetta
työllistymisestä, tuntuu useiden tuhansien eurojen
riski varmasti monille kohtuuttomalta. Opiskelijat
ovat ainoa ryhmä Suomessa, joiden perusturva käsittää lainan nostamisen.
Digitalisointi ei välttämättä ole pahasta. Luokkahuoneiden vähempi käyttö ja verkkokurssien lisääminen viittaa monimuoto-opiskeluiden lisäämiseen.
Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Jyrki Laitinen onkin sanonut, että kymmenen vuoden päästä
Oamkissa jopa puolet voivat olla monimuoto-opiskelijoita.
Vaikka verkkokurssien lisääntyminen onkin
varmasti monille opiskelijoille tervetullut uutinen,
on oltava tarkkana tietyillä aloilla, että tarvittava
tuntiopetusmäärä säilyy. Esimerkiksi sosionomin
on todella vaikea opetella vuorovaikutustaitoja verkossa keskustelevan ja pohtivan tuntiopetuksen
sijasta.
On myös selvää, että toimeentulotuen hakijat
opiskelijoiden keskuudessa lisääntyvät tukikuukausien loppuessa nopeammin.
Yksinkertaisesti sanottuna taakka tulee olemaan opiskelijalle aiempaa suurempi. Vastikkeellisuus opintotuesta pysyy edelleen samana, mutta
tulotason laskeminen on suunta epäinhimillisestä
huonompaan. Opiskelijat tulevat tulevaisuudessakin
olemaan selvästi köyhin ryhmä Suomessa.
Sattuman ja
Timo Pieti
pähkinänkuoressa
Lempipähkinä
Suolapähkinä
Lempielokuva
Matrix
Lempiruoka
Lasagne
Kantakuppila
Otto K
Parasta kesässä
Loma
saunomisen kautta
Alumniyhdistyksen puheenjohtaja Timo Pieti on antanut sattuman
kuljettaa. Se on tuonut hänelle muun muassa unelmien työpaikan ja
saavutuksen, johon hänen tietääkseen ei ole yltänyt kukaan muu.
Teksti & kuva Anna-Reetta Kytölahti
Timo Pieti, 30, siemailee kahvia aurinkoi-
sella Oulun torilla. Aurinkoinen on mies itsekin,
sillä hän on parhaillaan viettämässä ensimmäistä
palkallista kesälomaansa.
Timo valmistui Oulun ammattikorkeakoulusta
insinööriksi hyvinvointiteknologian koulutusohjelmasta vuonna 2012. Sen jälkeen hän opiskeli vielä
erikoisammattitutkintoina johtamista ja mobiiliohjelmointia.
Tällä hetkellä Timo työskentelee ohjelmistotalo
Codematessa. Siellä hänen työnkuvaansa kuuluu
muun muassa erilaisten sovellusten tekeminen
Android ja iOS-käyttöjärjestelmille.
Työ ohjelmointialalla oli hänen pitkäaikainen
haaveensa. Timo kertoo työ- ja opiskelu-uransa
rakentuneen pitkälti harrastuksen pohjalle.
– Vähän sattumalta olen yleensä eri tehtäviin
päätynyt. Ja usein saunomisen kautta, Timo naurahtaa.
Saunomalla Timo pääsi myös nykyiseen työpaikkaansa. Hän tutustui yritykseen Oulun yliopiston Pesti-työmarkkinapäivillä ja sai kutsun työporukan saunailtaan.
– Sitten oltiinkin tappiin asti nelivitosessa. Kuukausi sen jälkeen olin jo töissä firmassa.
Vielä vuonna 2008 Timo oli kovaa vauh-
tia valmistumassa Nokian insinööriksi. Taantuma
kuitenkin sekoitti pakkaa, ja seuraavana keväänä
Timo löysi itsensä Nokian sijaan vaihdosta Itävallan
Grazissa.
– Hain vaihtoonkin viimeisenä mahdollisena
hakupäivänä, mutta lopulta se osoittautui yhdeksi
parhaista päähänpistoistani.
Hän on vaihtoaikansa lisäksi asunut vuoden
Helsingissä, mutta kokee silti olevansa paliasjalakanen oululainen.
– Kyllä Oulu tuntuu kotoisimmalta. Juuri nyt
minulla ei ole mikään kiire täältä pois.
Töiden ohella Timo toimii Oulun ammat-
tikorkeakoulun Alumnit ry:n puheenjohtajana.
Alumnitoiminnan tarkoituksena on järjestää valmistuneille opiskelijoille yhteisiä tapahtumia,
joissa näkee vanhoja koulukavereita. Toiminta
mahdollistaa myös työelämän ja opiskelijoiden
kohtaamisen. Mutta kuka alumni oikein on?
– Alumni on korkeakoulusta valmistunut henkilö. Alumniksi voi liittyä erikseen, mutta oikeastaan jokainen on alumni heti valmistumisensa jälkeen, Timo kertoo.
Alumnitoiminnan merkittävimpiä tapahtumia
ovat kesän korkkajaiset toukokuun alkupuolella
sekä pikkujoulut syksyllä. Järjestö pyrkii järjestämään erilaisia tapahtumia joka kuukausi.
– Syyskuussa olemme mukana Preludissa ja
Oamk-gaalassa, jossa muun muassa palkitaan vuoden alumni.
Timon mielestä alumnit ovat tärkeässä asemassa opiskelijoiden yhteen saattamisessa.
– Moni ei tunne koulusta kuin oman ryhmänsä.
Alumnitoiminta mahdollistaa kohtaamisen yli tutkintorajojen, hän sanoo.
Yhteisöllisyyttä Timo toivoisi näkevänsä koulumaailmassa enemmänkin. Tilanne on hänen
mukaansa parempi nyt kuin hänen aloittaessa
opintonsa lähes kymmenen vuotta sitten, mutta
parannettavaakin olisi vielä.
– Varsinkin lukujärjestykset olisi hyvä saada
vihdoin aikatauluiltansa yhtenäisiksi.
Timon mukaan nähtäväksi jää, miten
uusi tutkintorakenne vaikuttaa yhteisöllisyyteen.
Pelkona hänen mielestään on, että osastot alkavat
elää omaa elämäänsä ja yksiköiden keskinäinen
yhteistyö heikkenee.
Timon taival Oulun ammattikorkeakoulussa
alkoi vuonna 2007. Hän muistelee lämmöllä erityisesti Seinäjoen ammattikorkeakoulupäivillä
pitämäänsä puhetta, jossa hän vertasi koulutuspolitiikkaa letkajenkkaan. Puhe sai myöhemmin
kiitosta Oamkin rehtorilta sekä muilta sitä kuulemassa olleilta henkilöiltä.
– Uudistukset lähtevät lähes aina liikkeelle siitä,
että eri tahot repivät ensin pari askelta vasemmalle
ja oikealle, kunnes yhteisymmärrys löytyy ja voidaan hypätä askel eteenpäin. Muutosvastarinnan
herätessä joudutaan kuitenkin ottamaan askel
taaksepäin. Myöhemmin huomataan, että uudistus onkin hyvä asia, ja joudutaan ottamaan kolme
askelta eteenpäin, jotta päästään sinne, missä
pitäisi jo olla. Sitten voidaankin vaihtaa suuntaa.
Timo kehottaa opiskelijoita puuttumaan rohkeasti mieltä askarruttaviin asioihin ja miettimään
ratkaisuja siihen, miten asiat voitaisiin toteuttaa
paremmin.
– Oamkissa on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa, kunhan vain uskaltaa lähteä kokeilemaan.
Timo ehti toimia opiskeluaikanaan monenlaisissa luottamustehtävissä niin opiskelijatuutorina,
OTE ry:n tapahtumavastaavana, OSAKOn edustajiston jäsenenä, Samokin hallituksen jäsenenä kuin
OTE ry:n ja OSAKOn puheenjohtajanakin. Viime
keväänä hänet valittiin Alumniyhdistyksen puheenjohtajaksi.
– Aktiivisena alumnina pääsee vielä näkemään
ja kuulemaan, mitä Oamkissa tapahtuu.
Hän kokee alumniuden tuoneen elämäänsä erityisesti uusia tuttavuuksia.
– Valmistumisen jälkeen opiskelukavereiden
näkeminen jää muutenkin vähemmälle, joten tätä
kautta heihin tulee pidettyä paremmin yhteyttä.
Tällä hetkellä Timo on tyytyväinen elä-
määnsä. Parhaillaan hän haaveilee oman asunnon
ostamisesta. Yleisesti ottaen hän ei mieti liikaa mitä
haluaa tai tee suuria suunnitelmia tulevaisuuden
varalle.
– Tietenkin jonkunlainen pieni päämäärä pitää
aina olla, mutta sattumillekin pitää jättää tilaa.
Myöskään haasteita ei Timon mukaan kannata
pelätä. Hän kertoo itsekin valinneensa opinnäytetyökseen aiheen, josta ei tiennyt yhtään mitään,
mutta joka kiinnosti häntä.
– Se poiki minulle lopulta nykyisen työni, Timo
kertoo.
Opiskelijoita Timo kehottaa etsimään oman juttunsa. Tietylle alalle opiskelemaan hakeutuminen
on jo ensimmäinen askel.
– Tärkeintä opiskelussa ja työelämässä on
löytää semmoinen asia, mikä saa syttymään. Sen
ympärille on hyvä lähteä rakentamaan elämää. Ei
addiktoivasti, vaan niin, että siitä saa energiaa.
Timon omilta opiskeluajoilta yksi muisto nousee ylitse muiden.
– Olen saunonut yksikönjohtajan kanssa tekniikan osaston kolmoskerroksen saunassa. En tiedä
ketään toista, joka olisi sinne päässyt, hän nauraa.
Lydia Ikonomidis
on tyytyväinen
monimuoto-opiskelija.
Opiskelua silloin kun
itselle sopii
Monimuoto-opiskelu mahdollistaa opiskelun, työn ja
perhe-elämän yhdistämisen.
Teksti Sami Heinonen
Kuva Juha Heikkinen
Oamkissa on jo kaksitoista tutkinto-ohjel-
maa, jotka voi suorittaa monimuotototeutuksena.
Aikaisemmin tästä opiskelumuodosta käytettiin
nimitystä aikuiskoulutus, mutta nimi vaihdettiin,
jotta se kuvaisi paremmin nykyistä tilannetta.Sitä
paitsi kaikki opiskelijathan ovat aikuisia vaikka
itsestä ei siltä aina tuntuisikaan.
Monimuotototeutus soveltuu erityisesti työn
ohessa opiskeluun, mutta työpaikka ei ole edellytys
opiskelulle eikä koulutukseen edellytetä työkokemusta. Koulutuksessa käytettäviä opetusmuotoja
ovat lähi-, etä- ja verkko-opetus, jotka toteutetaan
päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin.
Yksi näistä kahdestatoista tutkinto-ohjelmasta
on liiketalouden tutkinto-ohjelma. Lydia Ikonomidis aloitti liiketalouden opintonsa tammikuussa ja
on ollut valintaansa tyytyväinen.
– Valitsin monimuoto-opiskelun, koska se oli saatavilla ja se sopi hyvin elämäntilanteeseeni. Minulla
on perhe sekä työpaikka, joten on parempi, että saan
tehdä kouluhommia omaan tahtiin silloin kun ehdin.
Lydia kertoo.
Etäopetuksessa luennot pidetään netissä ja opettajalle voi esittää kysymyksiä reaaliaikaisesti. Luen-
non päättymisen jälkeen luento on katsottavissa koulun palvelimella. Sen voi katsoa niin monta kertaa
kuin haluaa. Lydian mielestä tämä on erittäin hyvä
järjestely, joka toimii myös tenttiin lukiessa.
Hänen mukaansa etäopetuksen ainoa huono
puoli on se, että opettajilta on vaikea kysyä mitään,
jos ei ehdi osallistumaan luennoille reaaliaikaisesti.
Kysymyksiä voi lähettää sähköpostilla, mutta osa
opettajista ei vastaa niihin edes viikon kuluessa.
Apua saakin nopeammin luokkakavereilta Facebook-ryhmässä.
Monimuoto-opiskelijat kokevat
haastavaksi myös yhteisöllisyyden puuttumisen. Osa
opiskelijoista asuu jopa satojen kilometrien päässä
kampukselta ja he käyvät siellä vain muutamana
päivänä vuodessa. Perheelliset ovat ymmärrettävästi oma lukunsa. Parantaakseen oman ryhmänsä
yhteisöllisyyttä, Lydia osallistui keväällä tuutorikoulutukseen ja aloitti tuutoroimaan omaa ryhmäänsä.
Kokonaisuutena monimuotoinen opetus on toimiva ja hyvä tapa suorittaa opintoja. Se mahdollistaa
opiskelun monille sellaisille ihmisille, joille se muuten olisi erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Lydia
on samaa mieltä, mutta hänen mukaansa monimuoto-opiskelussa on kuitenkin vielä kehittämisen varaa.
Hän toivookin Oamkin ja opiskelijakunnan vievän
asiaa eteenpäin.
– Tällä hetkellä ongelmana on se, että kaikkien on
pakko tehdä kurssit samaan aikaan, koska olemme
ensimmäinen monimuotoryhmä tällä alalla. Osa
opiskelijoista on saanut hyväksiluettua ensimmäisen
ja toisen vuoden opinnot aikaisemmilla opinnoilla ja
työkokemuksella. He eivät kuitenkaan pysty suorittamaan kolmannen vuoden opintoja, koska ne ovat
saatavilla vain lähiopetuksena. Tähän olisi hyvä
saada muutos.
– Toinen ongelma on tenttien tekeminen. Osa
opiskelijoista asuu kaukana, eivätkä he pääse koululle tekemään tenttejä silloin kun niitä on. OSAKOsta
minulla on vielä aika vähän kokemusta. Matalan kynnyksen yhteydenottoa pitäisi helpottaa, koska sähköpostin lähettäminen tuntuu liian viralliselta. Chatti
olisi hyvä, Lydia ehdottaa.
Sähköiseen ja joustavaan tenttimiseen onkin
tulossa muutoksia, kun tenttiakvaariot avautuvat
kampuksilla tänä syksynä. Tentin voi suorittaa varaamalla nettisivuilta ajan tenttiakvaarioon.
Osakolainen
15
The Devastation in Nepal
Also Touched Oulu
On 25th of April 2015 an earthquake hit Nepal hard. Leaving the
country crumbled and hurt it was also felt deeply in Oulu.
Text & photo Jari-Pekka Kanniainen
Jeveen Shrestha, 27, a student of infor- The future for Nepal is going to be very
mation technology, has been active in organizing
help for Nepal. Described as energetic, hard-working and friendly, Jeveen says that the first days
after the earthquake were hard.
– After being emotionally destroyed, on the
fourth day we could gather ourselves to start finding ways to help our people, Jeveen says.
A meeting was organized through a Nepalese
Oulu Facebook group to evaluate the situation.
There was helplessness for being so far away of
home and discussion of going back home to help.
One of the so called brothers in the community calmed Jeveen and others by assuring that the best
way to help is gather resources and money for
Nepal, not going there individually.
– As a young citizen of Nepal I felt the responsibility and need to do everything I can for Nepal.
Even lifting a few stones and small help would be
valuable for Nepal, Jeveen says.
hard. Jeveen evaluates that economically it’s going
to take for about five to ten years for Nepal to stand
up again. Many Nepalese people, civil engineers and
architects and other, and especially young people
have come back to Nepal to do voluntary work.
– It’s going to be very hard. But from a positive
point of view the new buildings will be made to
withstand more earthquakes. We will have more
knowledge about the dangers of earthquakes and
we will be more prepared for future, Jeveen says.
There is hope in Jeveen’s eyes even if there are
thousands of victims and buildings in ruin in Nepal.
Jeveen was just recently promoted to a position
of board member in Maya Nepal registered association in Finland. He says that if someone is interested in helping Nepal he or she can always contact
Maya Nepal ry. The association can be found for
example through its Facebook page.
– Our country is devastated but the people are
not. We are still strong and we can rebuild it, Jeveen
says calmly.
With the help
of the student union
OSAKO the Nepalese contacted the Finnish Red
Cross. A fundraising executed by the Nepalese
themselves gathered around 6000 euros. Also 3500
euros was gathered with a restaurant day organized by Maya Nepal association and Evangelical
Lutheran Church of Oulu.
Oulu and Finland has been a popular choice in
Nepal, which is a non-EU/ETA country. The University of Oulu Applied Sciences has a large community of Nepalese students numbering around 50.
They are studying English degree programmes of
information technology, international business and
business information management.
Jeveen chose his studies mainly because of the
tuition free education and practical orientation.
– Finland is a very nice place even with the winter being harsh. Best thing here is the societal security. Finnish people are friendly, but still let others
mind their own business, Jeveen says.
The Nepalese have strong connections inside
the communities which is also seen in how they
refer to each other as “brothers and sisters” even
without being blood relatives.
Newspapers Kaleva and Rauhan Tervehdys also
wrote about Jeveen and the crisis. Now Oulu knows
better of its Nepalese community and Jeveen is
giving a face to it.
Jeveen Shrestha was
one of the organizers
of a memorial event for
the victims of the Nepal
earthquake.
Sähkölaskusta
onnellinen?
Meidän asiakkaana voit olla.
www.oulunenergia.fi
oulunenergia.fi
Osakolainen
17
Torvimusiikkia laidasta laitaan
Teekkaritorvet on nykyisistä ja entisistä oululaisista opiskelijoista
koostuva, viihteellistä musiikkia soittava puhallinorkesteri. Yhtye
täyttää tänä vuonna 45 vuotta.
Eeva Turkki
on Oamkissa maisemasuunnittelijan opintojensa loppusuoralla oleva hortonomiopiskelija. Opinnot on tarkoitus saada pakettiin ja
valmistumista juhlia vielä tämän syksyn aikana. Klarinettiharrastus on kulkenut Eevan elämänkumppanina pieniä taukoja lukuun ottamatta yli viidentoista
vuoden ajan. Tällä hetkellä hän toteuttaa soittoharrastustaan Teekkaritorvissa.
Teekkaritorvet on oululaisten teekkareiden 1970
perustama teekkaripuhallinorkesteri. Hyvin aikaisesta vaiheesta lähtien mukana on ollut soittajia
kaikilta tieteen- ja taiteenaloilta. Tällä hetkellä aktiivisoittajia on noin kolmekymmentä. Varsinaisia teekkareita soittajista Eevan muistin mukaan on kolme.
– Ideanahan meillä on juuri se, että kaikki ovat
tervetulleita, eikä kyse ole vain teekkariorkesterista,
niin kuin suurin osa varmasti luulee, Eeva kertoo.
Vaikka orkesteri on ollut avoin myös Oulun
ammattikorkeakoulun opiskelijoille, aikojen saatossa Teekkaritorvissa on soittanut vain muutamia
Oamkin opiskelijoita ja jo valmistuneita.
– Olen tällä hetkellä ainoa Oamkin opiskelija ja
sitten meillä on ainakin yksi Oamkista valmistunut,
Eeva toteaa.
Uusia soittajia Teekkaritorvet rekrytoivat
lähinnä Oulun yliopistolla lukuvuoden avajaisten
yhteydessä järjestettävillä järjestömessuilla. Joskus
Klarinetti on Eeva Turkille
hyvin rakas instrumentti.
keikkojen jälkeen saattaa kiinnostuneita ilmaantua
kyselemään, miten orkesteriin voi liittyä. Lisäksi
perinteinen puskaradio on yksi tehokkaimmista
kanavista löytää uusia soittajia mukaan toimintaan.
– Kun ihmiset tulevat kyselemään, niin toivotetaan tervetulleiksi, Eeva kertoo.
Eevan tie Teekkaritorveksi tapahtui puolivahingossa. Kaveri, johon hän oli tutustunut varusmiessoittokunnassa 2009, houkutteli Eevan orkesterin
treeneihin. Kaveri oli myös toisen kaverinsa kautta
päätynyt Teekkaritorviin. Ensimmäiset treenit olivatkin heti samaisella viikolla, kun Eeva muutti opintojansa varten Ouluun vuonna 2011.
Teekkaritorvien ohjelmistoon kuuluu musiikkia
laidasta laitaan, kuten tanssimusiikkia, funkia, elokuvamusiikkia ja musiikkia televisiosarjoista. Myös
valssit ja humpat irtoavat orkesterilta, jos tilaisuus
niitä vaatii. Ohjelmistoa valitaan meiningin ja soittajien musiikkimaun mukaisesti.
– Kunhan ihmisillä on kiva soittaa ja hyvä fiilis,
niin se on pääasia, Eeva toteaa.
Loppuvuodeksi on luvassa paljon toimintaa. Syksyn kohokohtina Eeva mainitsee Teekkaritorvien 45
vuotta kestäneen taipaleen kunniaksi 7. marraskuuta
järjestettävän vuosijuhlakonsertin Raatissa. Luvassa
on myös osallistuminen syyskuun alussa Helsingissä
järjestettäville akateemisten puhallinorkestereiden
Puhallus -festivaaleille.
Treenaamisen ja keikkailemisen lisäksi Teekkaritorvet pitävät yhdessä hauskaa myös esimerkiksi
lentopallon, pilkkimisen ja karaoken merkeissä.
Porukasta onkin kehkeytynyt varsin tiivis yhteisö.
– Kaikki olemme siellä suurta perhettä. Tosi hauskaa, etten olisi ikinä näitä ihmisiä tavannut, jos en
olisi mennyt Teekkaritorviin. Olemme monet niin
eri lähtökohdista, ehkä se on suurin rikkaus, Eeva
kertoo.
Vaadittavat ominaisuudet Teekkaritorvelta
ovat jonkun puhallinsoittimen tai rumpujen soittotaito. Mukaan mielivä pääsee orkesteriin ilmestymällä treenipaikalle ennen treenejä.
– Perus soitto- sekä nuotinlukutaito vaaditaan,
Eeva tarkentaa.
Sotilassoittokunta-ajan jälkeen Eeva oli lähes
vuoden soittamatta, mutta kertoo löytäneensä musiikin jälleen Teekkaritorvien avustuksella. Orkesterissa soittajalta ei vaadita supersuorituksia instrumenttinsa kanssa, joten myös taukoa pitäneet ovat
tervetulleita mukaan porukkaan, kunhan soittaja
tunnistaa hyvän tyypin itsessään.
– Meille mahtuu kyllä kaikenlaista tallaajaa.
Meitä on niin paljon, että jokaiselle on kyllä se paikka
löytynyt, jos vaan on itse viihtynyt, Eeva toteaa.
Teksti & kuva Tapio Korhonen
18
Osakolainen
Urheilulla on vahva
asema Oulussa
Teksti Iiro Lampinen
Kuvitus Sara Kananen
Oulu on urheilukaupunkina erittäin monipuolinen ja se tarjoaakin
penkkiurheilijalle runsaasti eri lajivaihtoehtoja. Osakolainen loi
katsauksen oululaiseen urheilukulttuuriin.
Jääkiekko
Kärpät on kaupungin suurin urheiluylpeys.
Oululaiset ovat saalistaneet kaksi viimeisintä suomenmestaruutta jääkiekossa. Kärpät on voittanut
viisi liigamestaruutta 2000-luvun aikana. Liigaan
nousemisen eli kauden 2000–2001 jälkeen oululaisten palkintokaappiin on tullut lisäksi kaksi
hopea- ja yksi pronssimitali. Kärpät lähtee jälleen
syyskuussa alkavaan Liiga-kauteen ehdottomana
mitalisuosikkina, eikä kolmas perättäinen mestaruuskaan olisi mahdottomuus.
Jalkapallo
Oululaisen jalkapallon kärkinimi on mies-
ten Ykkösessä pelaava AC Oulu. ”Laivastonsiniset”
on pelannut kahta Veikkausliiga-kautta lukuun
ottamatta Ykkösessä. AC Oulu on ollut viime vuodet sarjan kärkikastissa, mutta nousu Veikkausliigaan ei ole onnistunut yrityksistä huolimatta.
Tämän kauden sarjaa on vielä jäljellä lokakuun
loppuun asti, joten laivastonsinisillä on mahdollisuus taistella vielä vähintään karsijan paikasta.
Jos oululaiset toistavat viime kauden mukaisen
loppukirin, niin Ykkösen voittotaisteluun mahtuisi vielä mukaan.
AC Oulun opiskelijaliput ovat kymmenen ja
Opiskelijalippu Kärppien kotiotteluun maksaa
kahdeksan euroa. Opiskelijakausikortin hinta on
puolestaan 190 euroa. Kausikortin voi myös ostaa
puoleksi kaudeksi, jolloin hinnat jakautuvat syyskauden ja kevätkauden osalta omiin hintoihin.
Jääkiekon naisten SM-sarjassa pelaava Oulun
Kärppien naisjoukkue kuuluu myös sarjan kestomenestyjiin. Tämän todistaa erityisesti 12 mitalia
2000-luvulta.
Oulun Kärpät pelaa kotiottelunsa Oulun Energia Areenalla Raksilassa, joka tunnetaan myös
Raksilan jäähallina.
kahdeksan euron hintaisia. Hinta määrittyy katsomon mukaan. AC Oulu pelaa kotiottelunsa Raatin
Stadionilla.
Oulun Naisfutis eli ONS pelasi vielä viime kaudella naisten Liigaa, mutta tämän kauden osalta
sarjatasona on ollut neljän vuoden tauon jälkeen
naisten Ykkönen.
Miesten Kakkosessa nähdään myös oululaisjoukkue, sillä OPS eli Oulun Palloseura pelaa Suomen kolmanneksi korkeimmalla sarjatasolla. OPS
on tällä kaudella ollut Kakkosen pohjoislohkon
kärkipäässä, mutta nousu Ykköseen lienee liian
ison harppauksen takana.
OPS:n otteluihin opiskelijat pääsevät viiden
euron hintaan. Kausikortin hinta on puolestaan
sata euroa OPS:n kotipeleihin. OPS pelaa kotiot-
telunsa Castrenin kentällä Välivainiolla.
OLS:n eli Oulun luistinseuran jalkapallojoukkue pelaa miesten Kolmosta, joka on neljänneksi
korkein sarjataso jalkapallossa. OLS Jalkapallon
kotiottelut pelataan pääosin Heinäpään kentällä
Heinäpään urheilupuistossa.
Jalkapalloa pelataan Oulussa myös alemmilla
sarjatasoilla.
Pesäpallo
Oulun ylpeyttä edustaa pesäpallossa
Oulun Lippo, joka pelaa miesten Ykköspesiksessä.
Lippo pelasi vuoteen 2010 asti yhtäjaksoisesti 21
kautta miesten Superpesiksessä eli pääsarjassa,
mutta miljoonaluokkaa olleiden velkojen takia
Lippo joutui ajamaan toimintansa alas. Kaudesta
2011 lähtien Lippo on pelannut miesten Ykköspesiksessä ja taistellut viime vuosina noususta takaisin
Superpesikseen. Tällä kaudella joukkue on ollut niin
vakuuttava, että nousu takaisin Superpesikeen ensi
vuodeksi on tosiasia.
Naisten pesäpallojoukkue Lipottaret pelaavat
puolestaan pesäpallon Suomensarjassa, joka on
kolmanneksi korkein sarjataso. Lipottaret luopuivat
kaudella 2011 paikastaan naisten Superpesiksessä
Lipon tavoin talousongelmien takia.
Lippo sekä Lipottaret pelaavat kotiottelunsa Raksilan pesäpallostadionilla. Lipon otteluihin opiskelijat pääsevät kahdeksan euron hintaan katsomaan
otteluita.
Osakolainen
Lentopallo
Oululainen lentopalloseura Etta esit-
tää miesten -ja naisten lentopalloa oululaisyleisölle. Miestenjoukkue pelaa lentopallon Mestaruusliigassa. Naistenjoukkue pelaa puolestaan
lentopallon ykkössarjassa.
Opiskelijaliput maksavat miesten otteluihin kymmenen ja naisten otteluihin viisi euroa.
Kausikortin hinta on 150 euroa ja se oikeuttaa
pääsyyn sekä miesten että naisten kotiotteluihin. Ettan kotiottelut pelataan Oulun urheilutalolla.
Koripallo
Oulun NMKY eli tutummin Ynni
pelaa koripallon toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1. divisioona A:ssa. Ynni on pelannut
kertaalleen historiansa aikana pääsarjassa
kaudella 1966–1967 eli lähes viisikymmentä
vuotta sitten. Ynni on yrittänyt viime vuosina
tosissaan nousta miesten Korisliigaan, mutta
nousua ei ole tapahtunut.
Ynnin opiskelijakausikortit
maksoivat viime kaudella
kolmekymmentä ja opiskelijalippu otteluun
seitsemän euroa. Ensi
kauden kausikorttien ja
lippujen hinnat julkaistaan lähempänä kauden
alkua. Ynni pelaa kotiottelunsa Oulun urheilutalolla.
19
Amerikkalainen
jalkapallo
Oulu Northern Lights pelaa
amerikkalaista jalkapalloa eli jenkkifutista
sekä miesten että naisten sarjassa. Norhern
Lightsin miesten joukkue pelaa ykkösdivisioonassa ja naisten joukkue SM-sarjassa.
Norhern Lights on pelannut tällä kaudella otteluita Heinäpään kentällä Castrenin
kentän remontin vuoksi, mutta paluu Castrenille koittaa elokuussa, kun uudistettu kenttä
avataan.
Futsal
Futsal-liigassa pelaava Oulun
Tervarit on perustettu vuonna 1994. Tervarit on ollut 1998 perustetussa Futsal-liigassa mitaleilla neljästi 2000-luvun aikana.
Mestaruutta Tervarit ei ole onnistunut vielä
voittamaan. Oululaisjoukkueen viimeisin
mitali on toissa kaudelta, jolloin tuloksena
oli hopeinen mitali Ilves Futsalia vastaan.
Tervarit pelaa kotiottelunsa Oulun
urheilutalolla monen muun oululaisen
palloilujoukkueen tapaan. Kotiotteluiden liput maksavat opiskelijoille seitsemän
euroa.
PISKELIJAPSOAS KATTA A O
KI MUODOT
ASUMISEN KAIK
Edulliset vuokrat
Keskeiset sijainnit
Monipuoliset
asuntovaihtoehdot
Nopea netti
Ripeät huoltopalvelut
Katso vapaat asunnot: www.psoas.fi
Jääpallo
Oulun Luistinseura on vanhin
yhtä toiminnassa oleva jääpalloseura Suomessa. Seura on perustettu vuonna 1880.
OLS on perinteidensä lisäksi myös Bandyliigan kestomenestyjä. 2000-luvulla oululaiset
ovat voittaneet viisi mestaruutta ja jääneet
vain viisi kertaa mitaleitta samana aikana.
OLS pelaa kotiottelunsa Raksilan tekojääkentällä, jota kutsutaan myös Pakkalan
kentäksi.
Salibandy
OLS Salibandy pelaa miesten Salibandyliigassa myös ensi kaudella. Joukkue
pelaa kotiottelunsa Kastellin uudella monitoimitalolla, joka sijaitsee Oulun yliopistollisen sairaalan vieressä.
99%
asukkaista
suosittelee PSOASia
myös tutuilleen
Kuin puhuisi jalkapallosta
tuopin ääressä
Jalkapallo on monelle enemmän kuin pelkkää urheilua.
Kaksi nuorta suomalaista medianomi-opiskelijaa
haluavat kuuluttaa intohimostaan kaikille.
Teksti & kuva Salla Simonaho
Ihastus jalkapalloon
on jo pitkään
yhdistänyt serkuksia Anssi Karjalaista ja Atte Ruuttilaa. Idea jalkapalloaiheisten podcastien tekoon
syntyi ensimmäisen kerran kesällä 2014 jalkapallon
maailmanmestaruuskisojen aikaan, mutta suunnitelma jäi tuolloin kuitenkin toteuttamatta.
Tänä keväänä serkukset päättivät vihdoin laittaa
idean toteutukseen, sillä he huomasivat, ettei jalkapalloon keskittyviä podcasteja Suomessa ole juuri
tarjolla.
Termi podcast tulee sanoista iPod ja broadcasting. Käytännössä podcast tarkoittaa äänitiedostojen jakamista tilaajille internetissä. Tekijä julkaisee
ohjelmansa internetissä ja kuuntelijalla on vapaus
päättää mitä ohjelmia hän tilaa. Myös monet radiokanavat julkaisevat päivän lähetyksistään podcasteja,
eli jälkikäteen kuunneltavia osia ohjelmistaan.
pien työkokemusta ja on hyvä työnäyte tulevaisuuden työnhaussa.
Blogien ja videoblogien tavoin podcasting on
vuorovaikutteista, sillä lähetys tulee suoraan tuottajalta kuuntelijalle ilman välikäsiä. Tällöin myös
palautteen antaminen ja ohjelmasisältöön vaikuttaminen on helpompaa.
Suuria suunnitelmia serkuksilla ei Penkinläm-
Penkinlämmittäjät julkaisee yhden
ohjelman viikossa. Valmiit podcastit ovat yleensä
noin puolen tunnin pituisia. Leikkaamatonta materiaalia tulee kuitenkin reilusti enemmän. Työtunteja puolituntisen tekoon kuluu useita, sillä viikon
aiheeseen täytyy tutustua tarkemmin ja suunnitella
raamit sille, mitä aikoo puhua. Jälkikäsittelyynkin on
varattava aikaa.
– Äänitystilanteessa menee helposti lukkoon, jos
ei yhtään suunnittele mitä aikoo sanoa, Anssi kertoo.
Pelkäksi suoraan paperista lukemiseksi podcast
ei kuitenkaan saa mennä.
– Haluamme podcasteihin tunteen siitä, että keskustelut olisi käyty rennosti tuopin ääressä, Anssi
sanoo.
Anssi ja Atte asuvat eri paikkakunnilla, joten he
tekevät äänityksen Skypen välityksellä. Valmiit ohjelmat he julkaisevat sekä äänipalvelu SoundCloudissa
että urheiluun keskittyvällä faneille.com -sivustolla. Podcastien julkaisuun voidaan käyttää myös
RSS-syötettä, joka on Internet-julkaisuun käytettävä
julkaisumenetelmä. Se antaa käyttöön joko itse podcast-sisällön tai linkin varsinaisiin podcast-tietoihin.
Ilmiönä podcast on vielä melko nuori. Se sai
alkunsa USA:ssa 2000-luvun alussa. Suomen ensimmäiset podcast-lähetykset tehtiin vuonna 2005. Podcasting kasvattaa koko ajan suosiotaan, sillä periaatteessa kuka tahansa voi aloittaa niiden tekemisen,
koska se ei vaadi suurta rahallista panostusta. Tietokoneen ja mikrofonin lisäksi tarvitaan vain äänitys- ja
editointiohjelmat.
– Ilmaisohjelmilla pärjää hyvin, Anssi sanoo.
Sekä Anssi että Atte opiskelevat medianomeiksi
ja haaveilevat työstä urheilujournalismin parissa.
Penkinlämmittäjien tekeminen kartuttaa molem-
Anssi osaa myös itse
jalkapallon perusniksit.
mittäjien suhteen ole, sillä he ovat päättäneet edetä
rennolla asenteella. Penkinlämmittäjät on kuitenkin
saanut hyvän vastaaanoton, ja palautetta on tullut
runsaasti.
– Mieletöntä, että ihmiset jaksavat kuunnella
meidän podcasteja ja lähettää meille rakentavaa
palautetta, Atte iloitsee.
A day at the beach. Leave
when the sun goes down
and your tan lines are like
day and night.
10 Tips to Surviving an Exchange
Are you interested in spending a semester abroad? Here our
student Tuure and Nathalie list some important things to consider.
Text Nathalie Carter & Tuure Vairio
Photos Tuure Vairio & Abubakr Bajaman
TAKE CARE OF FUNDING ASAP
TRAVEL AS MUCH AS POSSIBLE
RELIEVE STRESS THROUGH FUN
Unless you’ve set up a bank account weeks in
advance, you have no money for the first portion of
your stay. Setting it up prior to arriving isn’t always
possible however so do it ASAP as it can take up to
one month.
Take off for the weekend! The cost can be next to
nothing with even a two week ahead booking. There
are endless possibilities just at your fingertips. Give
yourself a few mental deadlines for homework and
reward yourself with an unbelievable experience!
You can’t stare at your monitor screen for the entire
week. Be spontaneous and go for a bike ride, pet
some horses, sing some karaoke, or dance your
heart out. Find that thing or that place that helps
you feel renewed and gain some perspective.
BUY A BIKE
MAKE LIFELONG FRIENDS
BE YOURSELF
The number one way of low budget transportation
is a bike. There is no better way to go back to campus at night to print than with bike. Or, if you happen to crash at your friends’ house, you can wake
up early, bike home and freshen up for class.
You really thought you would go abroad just for studying? If you said yes then you are fooling yourself.
Exchanges are for making friends while studying.
You’ll see yourself spending more time with your
friends than you’d ever do back home.
Your new friends will like you as you are. Don’t hide
in the corners, instead be everywhere and smile.
We all like to talk about ourselves and it’s refreshing to realize that your new friends haven’t heard
your stories yet.
LEARN AS MUCH AS POSSIBLE
SOMETIMES PROCRASTINATING
CAN LEAD TO NEW EXPERIENCES
You might find yourself sitting in a class where the
teacher is speaking gibberish. Take notes, ask and
try to get help from your classmates. It’s refreshing
to learn how differently some things are done in
other countries.
Pretend that working on a picnic with a friend in a
beautiful park is a functioning combination.
BE DETERMINED TO LEARN THE COMPLETE PORTFOLIO-WORTHY
LANGUAGE
PROJECTS
There will be a moment when you say something
and nobody understands you. But don’t panic, you
will get your message through if you are patient
enough. Ask the locals to speak in their mother
tongue.
Give 110% at the beginning of the semester to
allow for some wiggle room when deadlines arrive.
Dedicate time each day to your projects and reward
yourself with time for play. This will help keep you
focused and happy with your progress.
After watching a beautiful summer day
from inside while working, you have
earned the last light of the day.
22
Osakolainen
Päätoimittajaksi uudistusmielinen
formulaintoilija
Osakolainen sai keväällä uuden päätoimittajan. Tehtävään valittu
neljännen vuoden journalistiopiskelija Juuso Taipale tahtoo lisätä
lehden tunnettavuutta ja tuoda Osakolaisen lähemmäksi lukijaansa.
Teksti Salla Laurila
Kuva Anna-Reetta Kytölahti
Juuson kotona on tallessa lehtileike, jossa
hän 12-vuotiaana mainitsee haluavansa aikuisena
toimittajaksi. Nyt, 12 vuotta myöhemmin hän taputtelee journalismiopintojaan Oamkissa ja kirjoittaa
päivittäin SuomiF1-sivustolla formula-aiheisia uutisia rakastamastaan urheilulajista. Lisäksi hiljattain
hänet valittiin opiskelijalehden uudeksi päätoimittajaksi.
– On mukava päästä ottamaan vastuuta
ja kehittämään lehteä uuteen suuntaan,
Juuso taustoittaa päätoimittajaksi hakemistaan.
– Sekin oli vähän sattuman kauppaa,
miten päädyin alun perin kirjoittamaan
Osakolaiseen, Juuso muistelee.
Lukuvuositarraansa Osakon toimistolta hakemassa ollut Juuso sattui paikalle
samaan aikaan lehden suunnittelupalaverin kanssa.
Hän päätyi silloisen päätoimittajan rekrytoimaksi
jutun tekoon.
Jo silloin vanha päätoimittaja Daniel Wallenius
oli vitsaillut, että tuossa paikalle saapuu Osakolai-
sen seuraava päätoimittaja. Keväämmällä paikka
aukesi ja Juuso innostui hakemaan sitä.
Päätoimittajana Juuso haluaa viedä leh-
teä roimasti eteenpäin. Hän tahtoo lisätä lehden tunnettavuutta ja tehdä siitä helposti lähestyttävämmän
niin, että se kiinnostaa kaikkia ammattikorkeakoulun
”Tahdon jokaisen opiskelijan
tietävän Osakolaisen.”
Juuso Taipale
Osakolaisen uusi päätoimittaja
opiskelijoita jokaiselta osastolta.
– Tahdon jokaisen opiskelijan tietävän Osakolaisen, hän tiivistää.
Juuson mukaan moni koulun opiskelija ei edes
tunne Osakolaista. Tai jotka tietävät ovat tunnusta-
Juusolaatikko:
Juuso Mikko Sakari Taipale
Syntynyt 11.04.1991 Perhossa
Harrastaa urheilua, penkkiurheilua ja
pelaamista, haluaa myös viettää paljon
laatuaikaa kavereidensa kanssa
Opiskelee neljättä vuotta medianomiksi
Vuoden tuutori 2014 –äänestyksen voittaja
Muistuttaa ulkonäöllisesti hämmentävän
paljon Jare Tiihosta
neet, etteivät lue sitä. Näitä epäkohtia korjatakseen
on lehden uudistuttava sisällöllisesti ja tehostettava
markkinointiaan. Hän lupaa lehden sisällön kevenevän entisestä, sillä nykyisellään hän kuvaa lehteä
raskaslukuiseksi.
Uudistumista on tulossa myös Osakolaisen toiminnan suhteen:
– Lehti on tulossa sosiaaliseen mediaan.
Uusia linjauksia ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta Juuso väläyttää mahdollisuutta hyödyntää lehden sisällössä sosiaalista mediaa, kuten Twitter-päivityksiä
tai Instagramkuvia. Ideaalitilanteessa
sosiaalinen media lisäisi lukijan ja lehden
vuorovaikutteisuutta.
Vaikka neljännen vuoden journalistiopiskelijalla opinnot alkavat olla jo loppusuoralla, ei Juuso halua tässä vaiheessa vielä spekuloida sitä, kuinka kauan hänet tullaan näkemään
Osakolaisen johdossa. Hän kertoo sen olevan paljon
kiinni siitä, miten hänen käynnistämänsä uudistukset lähtevät Osakolaisessa liikkeelle.
Tapahtumasyksy 2015
Opiskelijakunta ja opiskelijajärjestöt tarjoavat viikoittain useanlaista
aktiviteettiä aina kokouksista baaribileisiin. Lähde mukaan
opiskelijatoimintaan ja ota kaikki irti opiskeluajastasi!
Teksti Valtteri Törmänen
Kuva Juho-Pekka Palomaa
OSAKO tarjoaa tänäkin syksynä taattua laa-
tua kaikissa vapaa-ajan tapahtumissaan. Tapahtumat ovat lähtökohtaisesti koko opiskelijakunnalle
suunnattuja.
Lisätietoja tapahtumista löydät OSAKOn kotisivuilta sekä sosiaalisen median kanavista. Lippujen hinnat vaihtelevat tapahtuman mukaan, mutta
nyrkkisääntönä voit pitää, että opiskelijakortilla se
on halvempaa.
Tiistai 1.9.2015
Tour d’Oulu
Opintonsa Oulun ammattikorkea-
koulussa ensimmäistä kertaa aloittaville
suunnattu päihteetön kaupunkirastisuunnistus, jossa ryhmäydytään luokan kesken
ja tutustutaan Oulun kaupunkiin sekä opiskelijoille olennaisiin paikkoihin ja toimijoihin opiskelijatuutoreiden johdolla.
Tänä vuonna Rotuaarilta kelo 14 starttaava suunnistus sijoittuu Oulun keskustan
alueelle ja huipentuu illalla ravintola Kaarlenholviin jatkojen merkeissä, jonne toivomme myös vanhempien opiskelijoiden
suuntaavan.
OSAKO järjestää syksyn aikana myös kaiken-
laista muuta toimintaa, esimerkkeinä edustajiston
normaalitoiminta sekä edustajistovaalit, useita
koulutuksia sekä ammattikorkeakoulun ja opiskelijakunnan toimintaan liittyvät työryhmät.
Näiden lisäksi Oamkissa toimivat opiskelijajärjestöt järjestävät kuukausittain erilaisia aktiviteetteja
opiskelijoille, aina rastisuunnistuksista lautapeli-il-
Perjantai 4.9.2015
Preludi
Näillä bileillä korkataan ikimuistoisesti
joka lukuvuosi, sillä tästä OSAKOn perinteisestä koko Oulun ammattikorkeakoulun
yhteisestä aloittajaisjuhlasta on muodostunut yksi koko Suomen suurimmista opiskelijatapahtumista. Tätä ei kannata missata.
Päivällä pidettävät viralliset lukuvuoden avajaiset sekä illan Preludi pidetään
tänä vuonna Ouluhallissa.
Torstai 12.11.2015
OSAKOrock
Tule mukaan viettämään normaalista
poikkeava baari-iltaa ja opiskelijatapahtumaa kanssamme legendaariseen rokkibaari
45 Specialiin! Tarjolla rockmusiikkia paikallisten livebändien esittämänä, joten nappaa
mukaan kaverit sekä haalarit ja nauti oululaisesta kulttuurista.
OSAKOn
OSAKOn
Halloween
Opiskelijakunta järjestää perin-
teisesti joka vuosi kaikille opiskelijoille
suunnatut halloween-kemut pukukisoineen lokakuun loppupuolella.
Jos cosplay on juttusi, voit alkaa jo miettimään ja valmistautumaan siihen, millaisella puvulla hurmaat niin yleisön, tuomarit kuin kenties myös paremman puoliskon
kainaloosi!
toihin ja Ikean reissuista telttailuun, joten jokaiselle
löytyy varmasti jotain. Tietoa niin opiskelijakunnan
kuin koulutusalajärjestöjenkin tapahtumista löydät
järjestäjien Facebook-sivuilta.
Lisäksi voit aina olla yhteydessä oman koulutusalajärjestösi tai opiskelijakunnan tapahtumavastaavaan, jos sinulla on hyvä idea tapahtumaksi.
ompelukerhot
Onko haalarimerkkejä jälleen kertynyt
enemmän kuin pystyt laskemaan ja haalarit pitäisi muutenkin päivittää bilekuntoon? Huolestuttaako, että haalarisi näyttävät yhä sille, kuin olisit saanut ne vasta
eilen? Ei hätää, sillä opiskelijakunnan toimistolla koristellaan haalareita aina ennen
isompia tapahtumia ja OSAKO lainaa tätä
varten ompeluneuloja sekä -lankaa niitä
tarvitseville.
Lisäksi toimistolla on myynnissä haalarimerkkejä (jos niitä ei entuudestaan
ole) ja tapahtuupa kerhossa aina merkkien
vaihtoakin.
Katso lisätietoa:
www.osakoweb.fi
Osakolaisen ja kaikki
koulutusalajärjestöt löydät myös
Facebookista!
Hyvällä sykke
ellä syksyyn!
ä
e
t
h
ä
l
a
a
t
t
a
Aina kann
!
n
a
a
m
u
liikk