Kotitilalta 5/2011
Kotitilalta 5/2011 Ukkosille uusi navetta s. 16 Ohrien laatu vaihtelee s. 18 HKScan toimii Itämeren ympärillä s. 4–6 PÄÄKIRJOITUS Menestys on omissa käsissä SISÄLTÖ Pääkirjoitus 2 lintarvikeketjun alkulähteet, alkutuotanto ja jalostus voivat huonosti Suomessa. Heikosti kannattava tai suorastaan kannattamaton tuotanto ei voi jatkua pitkään. Olisi helppoa alistua vallitseviin oloihin ja vain todeta heikkouksia. Viisaampaa on haastaa olosuhteet ja hakea ratkaisut omaa toimintaansa kehittämällä. HK Agri ottaa merkittävän askeleen siirtyessään sikaketjussa ohjatumpaan sopimustuotantoon. Uudella, pitkäjänteisemmällä sopimuspolitiikalla pyrimme sopeuttamaan sikaketjun tuotantoa kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi sekä tasapainottamaan ketjun porsasmäärän lihasikapaikkoja vastaavaksi. Porsasvälitys on perustettu Suomeen 50-luvun lopussa. Runsaan puolen vuosisadan aikana rakenteet sianlihantuotannossa ovat merkittävästi muuttuneet. Sikaketjussa on haettava esimerkkiä 60–70-luvulla perustetusta broilerituotannosta, jonka ohjattavuus on kohdallaan jokaisessa ketjun osassa. Kun ketjun ohjattavuus paranee, tilojen välisten eläinvirtojen ohjaus porsaista uudiseläimiin tulee hallittavammaksi ja sitä kautta kustannustehokkaammaksi. HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta, alkutuotannosta jalostukseen. Lisäämällä kaikkien ketjun osapuolien osaamista, uusia innovaatioita ja ymmärtämystä kaikilla osa-alueilla, ja tekemällä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä kannattavuuden parantamiseksi luomme suomalaiselle ruoalle yhteisen polun suomalaisten pöytiin. On pakko ryhtyä hyökkäykseen ja uskoa, että on parempi kuin muut. Vuoden vaihteen lähestyessä on aika kiittää lämpimästi kaikkia sopimustuottajiamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2012! Markkinakatsaus 3 Kansainvälinen HKScan 4 Ekseko panostaa tehokkaaseen siantuotantoon 7 Jyllanti on Tanskan broilerialue 10 Charolais on hallitseva pihvirotu Ruotsissa 12 Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa 15 Pyöräkän investoinnilla on tarkat askelmerkit 16 Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa 18 Korkeapainesumutus varmistaa broilerin kasvun kesällä 20 Naudanlihantuotantoa Alppien juurella 22 Parhaat ohjeet siantuotantoon 23 Rypsiporsas Juhlakinkku on joulupöydän kunkku 24 LSO Osuuskunnan kuulumisia 26 Tee teurasilmoitus Sinetissä 27 Ajankohtaista 28 Kotilalla tapahtuu 30 Snabbt och kort 31 E HK muodostaa tuotantoketjun suomalaisen tuotannon puolesta. Terveisin, Veli-Matti Jäppilä 2 Kotitilalta 5/2011 ® KANNEN KUVA: PASI LEINO KANNEN KUVA: MERJ MERJA ER A OJ ERJ OJALA ALA Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@ phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 7. MARKKINAKATSAUS Sikamarkkinat seestymässä Sianlihankulutus on ilahduttavasti ollut kasvussa. Tammi–syyskuussa kulutus on kasvanut viisi prosenttia viime vuodesta, edellisen kerran kulutus kasvoi näin paljon vuonna 1998. Sianlihan vuosikulutus henkeä kohti noussee tänä vuonna 700 grammalla 35,6 kiloon. Uskallamme väittää Rypsipossulla olleen merkittävä vaikutus kulutuksen kasvuun. Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan possunlihan. Rypsipossu on ainutlaatuinen innovaatio, johon on tarvittu koko ketjun saumatonta yhteistyötä ja ennen kaikkea sitoutuneita ja osaavia lihantuottajia. Suuri kiitos tuottajillemme erinomaisesti tehdystä työstä! Näkymät tästä eteenpäin ovat pitkästä aikaa hieman valoisammat. Tilanne on helpottunut vientimarkkinoilla, jotka alkuvuonna olivat täysin tukossa. Ennusteiden mukaan sianlihantuotanto Euroopassa vähenee ensi vuonna. Tämä mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman tasapainon, ja sitä kautta markkinoiden tervehtymisen. Rehujen raaka-ainemarkkinoilla korkeimmat hintapiikit ovat ainakin toistaiseksi ohi. Lihan tuottamiseen liittyvien raaka-aineiden kuten soijan, rapsirouheen ja viljan hinnat ovat olleet laskussa viime aikoina. KUVA: KATJA TOIVANEN Ulf Jahnsson Vasikoille lisää kasvatuspaikkoja Nautamarkkinoilla on kuluvana vuonna hintakehitys ollut myönteinen ja tämä on mahdollistanut naudanlihan tuottajahinnan nousun. Näköpiirissä on, että kotimaisen naudanlihan kysyntä säilyy hyvänä, mikä tukee tuottajahintatasoa myös jatkossa. HK Agrin vasikkamäärä kasvaa ja tarvitsemme vasikoille lisää kasvatuspaikkoja. Kasvattamoiden investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteen- päin ennen rahoituskauden vaihtumista. Kehitysohjelmatilojen tulosten perusteella kasvatuksen osaaminen on hyvällä ta- Investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteenpäin. solla, mikä on tärkeä lähtökohta investoinnin toteuttamisen osalta. HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon ja samaan aikaan yhteistyön laajeneminen uusitun Paimion teurastamon kanssa antaa HK Agrille tukevan alustan kasvattaa hankintamäärää ja tuottaa entistä parempaa palvelua sopimustuottajille. Sami-Jussi Talpila Broilerin toimitusvarmuus kohenee Broileriketju on parantanut toimitusvarmuuttaan. Nuorikkoparvet ovat aiempaa tasaisempia ja haudontatulokset ovat parantuneet. Haudontamunamäärä sen si- Kulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. jaan on laskenut. Untuvikkolaatu on parantunut ja poistuma on lähellä 0,8 prosentin tavoitetta. Lämmin syksy näkyy broilerien hyvänä kasvuna. Kasvattamoita lämmittämällä on saatu pohjat pysymään kuivina ja sitä kautta lintujen jalkapohjat terveinä. Oikean teuraspainon saavuttamisessa ei kaikin ajoin ole täysin onnistuttu. Teurastamo ja kuluttajatuotteet vaativat kuitenkin tasakokoista lintua tuotantoon joka päivä. Nyt marraskuussa päivittäinen teurasmäärä on 130 000 lintua. Suuri tuo- tantomäärä vaatii koko ketjulta varsin täsmällistä toimintaa. Ennusteen mukaan broilerinkulutus kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. Kysyntä painottuu edelleen fileeseen. Koipireiden tuotteistaminen on suuri haaste, jotta koko ruho voidaan myydä kotimaassa. Mynämäen hautomon saama uusi ympäristölupa sallii tuotantomäärän kaksinkertaistamisen, mikä turvaa tulevien vuosien kehityksen broilerin tuotannossa. Jarmo Seikola Kotitilalta 5/2011 3 KANSAINVÄLINEN HKSCAN HKScan nousi muutama vuosi sitten Suomen suurimmaksi elintarvikealan yritykseksi ohi ykköspaikkaa kauan pitäneen meijeriyhtiö Valion. Kärkisijalle konsernin nosti voimakas kansainvälistyminen erityisesti viiden viimeisen vuoden aikana. Kari Suistoranta Tiedottaja, HKScan L iiketoiminta on laajentunut yhdeksään Pohjois-Euroopan maahan. Sen myötä konsernin 2,1 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tuli Suomen ulkopuolelta viime vuonna. Vuoden 2011 aikana kotimaan osuus on edelleen hivenen laskenut ja on nyt alle kolmanneksen. Laajemmassakin kansainvälisessä vertailussa HKScan-konserni sijoittuu näkyvästi. Se on eurooppalaisista liha-alan yrityksistä viidenneksi suurin. Sen palveluksessa on suoraan 8 600 työntekijää ja toimihenkilöä, ja yhteisyrityksen kautta Puolassa vielä yli 6 000 henkeä lisää. Suomen osuutta HKScan-konsernissa edustavat HK Ruokatalo, HK Agri ja Järvi-Suomen Portti. Ne kuuluvat kaikki HKScan Finlandille, jota johtaa toimitusjohtaja Jari Leija. Kotimaan liikevaihto vuonna 2010 oli 718,5 miljoonaa euroa ja se tarjoaa työtä keskimäärin runsaalle 2 700 henkilölle. 4 Kotitilalta 5/2011 RUOTSI Ruotsissa liiketoiminnasta vastaa maan suurin ja tunnetuin liha-alan yritys, Scan AB tytäryhtiöineen. Scan-konsernin liikevaihdoksi vuonna 2010 muodostui noin 1 miljardi euroa, ja se tarjoaa työtä keskimäärin 3 000 henkilölle. TANSKA HKScanista tuli Pohjois-Euroopan johtava siipikarjayritys syksyllä 2010, kun se osti Tanskan suurimman siipikarjanlihaa jalostavan yhtiön, Rose Poultry A/S:n. Markkinaykkösen asema konsernilla oli ennestään Suomessa ja Virossa. PIIRROS: KATI KELO Pian sata vuotta lihan vientiä Kansainvälisistä markkinoista tuottajat olivat kiinnostuneita jo 1913, kun he perustivat Lounais-Suomen Osuusteurastamon. He suunnittelivat vientiä. Lihan vienti alkoi 1919 ja se laajeni nopeasti. 1920-luvun puolivälissä ulkomaille meni jopa 40 prosenttia kaikesta LSO:n hankkimasta lihasta. Ennätys aikanaan ja on voimassa vieläkin. 1930-luvulla vietiin suolattua pekonia Englantiin, Ruotsiin meni pääasiassa nautaa, ja Saksa osti sekä sikaa että nautaa. Neljännes LSO:n hankkimasta lihasta päätyi silloin ulkomaille. Osuuskunta oli Suomen suurin lihanvientiliike. Toisen maailmansodan jälkeen edellytykset muuttuivat, ja vienti väheni olennaisesti. Maataloustulolain myötä 1956 viennistä tuli yksi väline tavoitehintojen toteuttamisessa ja ylituotannon purkamisessa. 1990-luvun alussa LSO:ssa haluttiin lisätä ulkomaista laskutusta, mutta vientiä kasvattamalla se ei onnistu. On siis mentävä ulkomaille itse. Ensimmäinen askel oli 1998, kun ostettiin Rakvere Lihakombinaat Virosta ja Rigas Miesnieks Latviasta. Sitten seurasivat Tallegg 2001 ja Sokolów 2002–2006. Scanin vuoro oli 2007, ja 2010 ostettiin Tanskasta Rose Poultry. BALTIA HKScanin Baltia-ryhmä on selvästi suurin liha-alan yritys ja kiistaton markkinajohtaja Baltiassa. Ryhmän liikevaihto vuonna 2010 oli 160,4 miljoonaa euroa. Palveluksessaan sillä on keskimäärin 1 900 henkilöä. Ruotsin osuus suurin HKScan-konsernin liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain vuoden 2011 tammi– syyskuussa. Baltia 6,8% Ruotsi 40,7% Tanska 9,2% Puola 11,9% PUOLA Lihayhtiö Sokolów S.A. on Puolan toiseksi suurin. Sen omistavat puoliksi HKScan ja tanskalainen lihajätti Danish Crown. Niiden strateginen yhteisomistajuus alkoi vuonna 2004. Sokolów teki vuonna 2010 liikevaihtoa 558,6 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä sillä on keskimäärin vajaat 6 200 henkilöä. Suomi 31,4% Kotitilalta 5/2011 5 Scan AB HKScan Baltia Toimitusjohtaja Denis Mattssonin johtama Scan käy parhaillaan läpi monivaiheisia kehittämisohjelmia, joiden odotetaan toteutuessaan nostavan yhtiön tehokkuutta ja parantavan kannattavuutta merkittävästi. Virossa konsernia edustaa yli 120 vuotta vanha AS Rakvere Lihakombinaat ja sen omistama sikalayhtiö AS Ekseko sekä AS Tallegg. Latviassa ovat A/s Rigas Miesnieks ja A/s Jelgavas Galas Kombinats. Liettuassa toimii markkinointiyhtiö UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai. Toimitusjohtaja Anne Meren luotsaamalla Rakvere Lihakombinaatilla tytäryhtiöineen on vajaat 1 500 työntekijää. Yhtiö on ennen kaikkea lihavalmiste- ja lihatalo, ja alallaan Viron suurin. Päätuotemerkin Rakveren rinnalla on hinnaltaan edullisempien tuotteiden Valla-sarja. Kummankin alla on tarjolla laaja valikoima lihavalmisteita ja kuluttajapakattuja lihoja. Valmisruokia Rakvere tekee vähän: lähinnä kypsiä lihapullia ja jauhelihapihvejä sekä pelmenejä. Rakenteet muutoksessa Kehittämiseen sisältyy myös toimipaikkajärjestelyjä ja tuotannon siirtoja. Toimintaa on enenevästi keskitetty Linköpingiin, missä Scanilla on iso tuotantolaitos ja uusi valtakunnallinen jakelukeskus. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä arvoketjussa eteenpäin. Tuotannon jalostusastetta nostetaan ja myyntiä tehostetaan. Se tarkoittaa enemmän pidemmälle jalostettuja tuotteita ja kuluttajapakattua lihaa markkinoille. Johtavat tuotemerkit Scanin tuotemerkki on Ruotsin tunnetuimpia. Esimerkiksi lihapullat ovat osa kansallista identiteettiä, vähän niin kuin HK Sininen Lenkki on Suomessa. ”Mamma Scanin” lihapullat valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin vuonna 1970, kun tuote lanseerattiin. Scan on myös merkittävä nakkien ja muiden ruokamakkaroiden valmistaja, ja se panostaa vahvasti leivänpäällisiin. Scanin itsensä lisäksi leivänpäällisiä tekee sen tytäryhtiö Pärsons AB, jonka leikkeleet kuuluvat Ruotsin ehdottomaan kärkikaartiin. AS Tallegg on Viron suurin siipikarjanlihan ja kananmunien tuottaja. Se on samalla myös maansa tärkein tuoreen broilerinlihan toimittaja. Muut yritykset käyttävät pitkälti pakastettua tuontibroileria. Talleggia johtaa toimitusjohtaja Teet Soorm ja se tarjoaa työpaikan vajaalle 500 henkilölle. Talleggilla on laaja ja monipuolinen tuotevalikoima. Kaikki sen tuotteet – myös kananmunat – markkinoidaan Talleggin tuotemerkillä, joka on vahva brändi Virossa. Rose Poultry A/S Sokolów S.A. Rose Poultryllä on kaksi modernia tuotantolaitosta. Kolmas, pienempi, lopetti teurastukset suunnitelmien mukaisesti keväällä. Yhtiöllä on keskimäärin 900 työntekijää ja sen liikevaihto viimeisimmältä kokonaiselta tilikaudelta oli 218,3 miljoonaa euroa. Rose Poultryn läpi kulkee vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. Se on enemmän kuin koko Suomessa tuotettu määrä yhteensä (96 milj. kg). Rosen päämarkkinat ovat Tanskan lisäksi Ruotsi ja Englanti. Se myös vie paljon Lähi-Itään ja Kaakkois-Aasiaan, mutta myös EU:n alueelle. Sokolów on toimitusjohtaja Boguslaw Miszczukin johdolla kehittynyt odotusten mukaisesti. Yhtiö on osoittanut hyviä lukuja myös niinä aikoina, kun taantuma on koetellut Eurooppaa. Sokołówilla on seitsemän tuotantolaitosta, joista tuotannoltaan suurin sijaitsee Sokolów Podlaskin kaupungissa. Se teurastaa ja leikkaa. Siellä on myös lihavalmistetehdas, jonka huippumodernin viipalointiosaston ansiosta Sokolów Podlaski on Puolan ykkönen viipaletuotteissa. Päätuotemerkki Sokolów on tunnettu ja arvostettu kautta Puolan. Sen alamerkkejä ovat mm. perinteisten reseptien Babuni sekä Gold, jolla valmistuvat pitkää kypsytystä vaativat lihatuotteet. Pakastettua ja tuoretta Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa siipikarjatuotteista myydään pakasteina. Siksi Rose Poultryn pitkän aikavälin tavoitteena on totuttaa tanskalaisia kuluttajia tuoretuotteiden käyttäjiksi suomalaisten tapaan. Pakastebroileri eri muodoissaan pysyy silti vielä kauan päätuotteena. Sen markkinat ovat maailmanlaajuiset ja erittäin kilpaillut, joten yhtiön on pidettävä itsensä iskukunnossa jatkuvasti. 6 Broilereita ja kananmunia Kotitilalta 5/2011 Kaikki Eksekon lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. KUVA: EKSEKO HK Ruokatalo osti virolaisen AS Rakvere Lihakombinaatin osakeenemmistön kesällä 1998. Kauppaan kuului myös Eksekon emakkosikala. Nykyään yritys tuottaa noin puolet Viron lihasioista. Ulla Ketola Team leader E kseko on reilussa vuosikymmenessä kasvanut 3 000 emakosta 10 500 emakon tuotantoyksiköksi. Viime vuosina yrityksessä on panostettu omien lihasikalayksiköiden perustamiseen. Sen kahdeksan lihasi- EKSEKO panostaa tehokkaaseen siantuotantoon kalaa tuottavat nykyisin kukin 4 500– 70 000 teurassikaa vuodessa. Eksekon lihasikaloiden tuotantopäällikkö Andero Tank kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä omien lihasikaloiden tehokkuuteen. Yritys tekee yhteistyötä myös sopimustuottajien kanssa, joista osa kasvattaa pelkästään vieroitettuja porsaita välitysikään. Vajaat kymmenen tilaa ovat erikoistuneet lihasikojen kasvatukseen. Yhdessä nämä kaikki yksiköt tuottavat noin 255 000 teurassikaa vuodessa. Kaikki lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. Aikaisemmin yhdestä sikalasta myytiin eläviä sikoja Venäjälle, mutta suuren tautiriskin takia sitä ei enää tehdä. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Ainoastaan Nursken välikasvattamo on uudisrakennus. Kotitilalta 5/2011 7 KUVAT: ULLA KETOLA STRATEGISET PÄÄLINJAT EKSEKOSSA VUOTEEN 2015 Uusin yksikkö aloitti toimintansa Lustussa vuosi sitten. Entisen maidontuotantokolhoosin navetassa on nyt neljä tuhannen paikan lihasikaosastoa. Siat näyttävät tasakokoisilta ja Andero Tank kertookin jokaisen osaston tyhjentyvän kolmessa viikossa. • tuotantomäärä ja biologinen tuotantokyky kuntoon • tuoreviljasäilöntä käyttöön lihasikaloissa Taudit pysäytetään portille Yksiköiden ulkopuolelta näkee, että sikaloiden bioturvallisuuteen on panostettu. Kaikissa lihasikaloissa on tautisulku ennen siirtymistä sikalaan, eli suihkun kautta sisään ja sikalan puhtaat vaatteet ja jalkineet päälle. Jokaisen sikalan ympärillä on vahva aitaus, joka estää niin eläinten kuin ihmistenkin pääsyn alueelle ilman lupaa. Ruohot sekä vesakot pidetään kurissa sikalan ja rehusiilojen ympärillä. Tuholaisille ei ole jätetty mitään syötävää. Porteille on rakennettu desinfiointialtailta, joilla voidaan estää ajoneuvojen renkaissa mahdollisesti kulkeutuvat taudit. Hygieniaan panostamiseen yhtenä syynä on viime vuonna Eksekossa puhjennut viruksen aiheuttama ripuliepidemia. Taudin epäillään tulleen sikalaan rakennusmiesten työvälineiden mukana. Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta nousi lähes 30 prosenttiin muutamana viikkona ja aiheutti satojen tuhansien eurojen menetykset. Pahimmillaan pieniä porsaita jouduttiin ruokkimaan yksitellen. Dramaattisten viikkojen jälkeen tuotanto lähti jälleen nousuun, mutta tuloksissa ei ole vieläkään saavutettu PEDepidemiaa edeltänyttä tasoa. ”Tauti opetti paljon ja sitä ei soisi kenenkään sikalaan”, tiivistää Eksekon tuotantojohtaja Mati Tuvi. Yhdenmukainen rehustus Tällä haavaa lähes kaikki lihasikalat käyttävät samalta rehuntoimittajalta tulevia täysrehuja. Yhden lihasikalan eläimet ruokitaan tuoreviljalla sekä tiivisteellä. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä rakentaa lisää tuoreviljasäiliöitä ja siirtyä vilja-tiivisteruokintaan muissakin yksiköissä. Uusimpiin sikaloihin onkin jo suunnitteluvaiheessa varattu tilat tätä ruokintamallia varten. 8 Kotitilalta 5/2011 • lihasikaloiden perusremontit • sopimustuottajien tehokkuuden parantaminen Porsaiden hyvä laatu vieroituksessa on ehdoton edellytys hyvälle tuotannolle. Tuotantopäällikkö Andero Tank (vas.) esittelee sikalaa Elias Jukolalle. • välikasvatuspaikkojen määrän lisääminen. Nursken lihasikalan uuteen 600 lihasikapaikan osastoon tulevat porsaat seuraavana päivänä. Tuotannon tunnusluvut Eksekolla ja HK Agrilla Ekseko tavoite 2011 Ekseko 2010 HK Agri 2010 Porsimisprosentti 85,5 83,7 84,7 Vieroitettuja/pahnue 11,7 11,2 11,7 Pahnueita/emakko/vuosi 2,32 2,32 2,35 Vieroitettuja/emakko/vuosi 27,1 26 26,1 Lihasikojen päiväkasvu, g 820 783 860 RHS 30–110 kg 2,9 2,99 2,8 Lihaprosentti 60 60 59,7 Tuotantolukuja 2010 Viro Suomi 31,9 202,9 Sikoja, kpl 317 700 1 339 900 Teurastettu sikoja, kpl 530 000 2 245 900 Elävien sikojen vienti Venäjälle, kpl 130 000 Sianlihan tuotanto, milj. kg 0 Lähde Eurostat, TNS Lustussa vuosi sitten käyttöön otettu lihasikala on remontoitu entiseen kolhoosin navettaan. Sikalassa on liemiruokinta ja kokoritilälattiaiset karsinat. Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa. Mati Tuvi seuraa tarkkaan jokaisen lihasikalan tuotantotuloksia. Tämän vuoden tavoitteena on nostaa sikojen päiväkasvu 820 grammaan ja päästä rehunhyötysuhteessa 2,9 rehuyksikköön/kg. Seurantatiedot ovat pohjana, kun rehutehtaan konsulentti ja Tuvi suunnittelevat rehustuksen ja rehuoptimoinnin lihasioille. Työvoima- ja lääkehuolia Kaikkiaan Ekseko työllistää noin 205 henkilöä. Näistä 38 työskentelee lihasikaloissa. Työvoiman vaihtuvuus on ongelma. ”Tällä hetkellä työntekijöiden saatavuudessa suurin uhka on suomalainen rakennusteollisuus”, toteaa tuotantopäällikkö Andero Tank. Hänen mukaansa virolainen palkkataso ei pysty kilpailemaan suomalaisen kanssa. Toinen haaste on löytää eläinlääkäreitä, jotka ovat todella kiinnostuneita sioista. Ongelmatilanteissa, kuten PED- epidemian hoidossa, Eksekolla oli käytössä alan erikoiseläinlääkäri Belgiasta. ”Lisäksi huolta aiheuttavat Viron lääkemarkkinat. Suuret lääkefirmat eivät ole kiinnostuneita tuomaan uusia lääkkeitä pienille markkina-alueille”, kertoo Tank. Sikaloiden ympäristön paineet ovat Tankin mukaan tuttuja myös Virossa ja niistä kirjoitetaan lehdissä. Sikaloiden rakentamista vastustetaan mm. hajuhaittojen takia. Tämän takia Eksekon sikaloissa on panostettu mm. lietelannan lämmön talteen ottamiseen sekä lietteiden levittämiseen hajuhaitat minimoivalla tekniikalla. ”Lietteelle on tänä päivänä Virossa kysyntää, koska lannoitteiden hinnat ovat nousseet”, kertoo Andero Tank. ”ISO 9001 -standardilla varmistetaan, että lietteiden käsittelyssä kaikki on kunnossa.” Perustana hyvä porsas Eksekossa on käytössä sama genetiik- ka kuin HK Agrilla. Emakot ovat ruotsinyorkshiren ja norjanmaatiaisen risteytyksiä. Päättökarjuna on risteytyskarju (norjanmaatiainen x duroc). Karjut tulevat Norjasta karanteenin kautta Kuuden keinosiemennysasemalle, jossa on tuotannossa 56 karjua. Tulevaisuudessa päättökarjut tulevat olemaan puhdasrotuisia duroc-karjuja. Tuotantojohtaja Mati Tuvi seuraa tuloksia viikoittain. Sikaloiden toiminta ja seuranta perustuvat ISO 9001 ja 14 0001 sekä OHSAS 18001 -standardeihin. Yksiköille on asetettu selkeät vuositavoitteet ja toimenpiteet, joilla niihin päästään. Nämä asiat käydään lävitse työntekijöiden kanssa ja kannustimena on tavoitteiden täytyttyä maksettava bonus. ”Kaikki alkaa hyvästä porsaasta”, painottaa Mati Tuvi. Haasteena on saada tuotanto kuntoon ja tulokset paremmiksi. Tähän päästään parantamalla mm. sikaloiden terveysstatusta. Kotitilalta 5/2011 9 Rose Poultryn pääkonttori. JYLLANTI on Tanskan broilerialue Tanskan broilerinlihan kokonaistuotanto oli viime vuonna 175 miljoonaa kiloa. Broileria tuottavia tiloja on 210, ja ne sijaitsevat pääosin Jyllannissa. Suurin osa on perheviljelmänä hoidettuja tiloja. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja T iloilla on teurastamon kanssa yleisesti kaksivuotinen tuotantosopimus. Teurastamon tuotannonohjaus sopii tuottajan kanssa tuotannon rytmityksen. Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. Untuvikot toimittaa DanHatch A/Sniminen hautomoyritys, jolla on Tanskassa kaksi hautomoa. Haudontamunia tuottaa 46 sopimustilaa. Hautomolla on 16 nuorikkoja ja kukkoja kasvattavaa sopimustilaa. Teräsrunkohallit yleisimpiä Lähes kaikki tanskalaiset broilerihallit ovat teräsrunkoisia. Tyypillinen kasvatushalli on 20 metriä leveä ja 100 metriä pitkä. Sivuseinän korkeus on 2,5– 2,8 metriä ja hallin korkeus on keskeltä 5–5,5 metriä. Lähes kaikissa kasvatushalleissa on betonilattia, neljä ruokintalinjaa ja viisi vesilinjaa. Yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on alipainejärjestelmä. Raitis ilma tulee sisään seinäluukuista ja poistokoneet ovat kasvattamon katossa. Halleissa on ilman- 10 Kotitilalta 5/2011 vaihto-ohjauskoneen ohjaama korkeapainesumutuslaitteisto tilan viilentämistä varten. Broilerihallin lattialle levitetään kuiviketta noin kilo neliömetriä kohti. Kuivikkeena käytetään turpeen ja kutterilastun sekoitusta. Lämmitystä tarvitaan erityisesti kasvattamon kosteuden hallintaan talviaikana. Useilla tiloilla lämpöenergia tuotetaan polttamalla olkea. Binadan on suurin kasvattaja Rose Poultryn sopimustuottaja Binadan A/S on Tanskan suurin broileritila. Tilalla on 15 kasvatushallia, joissa kussakin kerralla 30 000 lintua. Tuotantorakennukset on rakennettu pääosin 20 vuotta sitten, mutta vanhin halli on ollut käytössä 30 vuotta. Tänä vuonna tilalla kasvatetaan 7,5 broilerierää. Viimeisin merkittävä korjausinvestointi on parhaillaan käynnissä: kasvattamoissa uusitaan ilmanvaihtolaitteet ja ilmanvaihdon ohjaustekniikka. Ilmanvaihdon peruskorjauksella varmistetaan linnuille hyvät kasvatusolosuhteet. Tilan omistaa hautomoyritys DanHatch. Tilanhoitajana toimivan Johannes Kudskin lisäksi eläinten hoitotyötä tekee kaksi työntekijää. Kasvatushallien tyhjennys broilerierän jälkeen ja hallien peseminen on ulkoistettu urakoitsijalle. Keskeltä korkea kasvattamo varmistaa tasaisen ilmanvaihdon myös talvella. KUVA: STT-LEHTIKUVA, SARI GUSTAFSSON Useimmilla tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa. Tanskan suurin broileritalo KUVA: KIMMO HAAPANEN Binadan-tila käyttää ruokinnassa neljää eri tehdasrehua ja vehnää. Vehnän syöttö aloitetaan poikasten ollessa 10 vuorokauden iässä. Vehnää on viidennes kokonaisrehumäärästä. Teho tanskalaista keskiarvoa Tilan keskimääräinen kasvatusjakso on 38 vuorokautta. Teuraspaino on 2 300 grammaa elopainoa, joka vastaa ruhopainona 1 645 grammaa. Rehunhyötysuhteeksi Binadan ilmoittaa 1,73 kg rehua elopainokiloa kohti. Suomalaisen laskentatavan mukaan tämä vastaa 2,42 rehukiloa teuraskiloa kohti. Kokonaiskuolleisuus kasvatuksen aikana on 3,2 prosenttia, josta 7 vrk kuolleisuus on 0,7 prosenttiyksikköä. Binadanin kasvatustehokkuutta kuvaavat luvut ovat lähellä tanskalaisia keskiarvoja. Rose Poultry -yrityksen juuret ulottuvat 1940-luvullle. Useiden vaiheiden ja yrityskauppojen jälkeen on muodostunut nykyinen HKScan Oyj:n omistama broilerinlihan jalostus- ja myyntiyritys. Rose Poultryn päätuotantolaitos ja pääkonttori sijaitsevat Vinderupissa, Itä-Jyllannissa. Tämän lisäksi yrityksellä on tuotantolaitokset Skovgaardissa ja Padborgissa. Rose Poultry on Tanskan suurin broilerinlihayritys. Viime vuoden hankinta oli 63 miljoonaa lintua, yhteensä noin 130 miljoonaa kiloa lihaa. Rose Poultryllä on 89 sopimustuottajaa koko Tanskan alueella. Yrityksen päämarkkina-alueet ovat Tanska ja Ruotsi. Merkittäviä markkina-alueita ovat myös Saksa, Iso-Britannia, Lähi-Itä ja Malesia. Päämarkkina-alueella jalostusasteen nostaminen on lähiajan tärkein kehityskohde. Erityisesti halutaan lisätä lihan myyntiä tuoreena pakastetun sijasta. Kotitilalta 5/2011 11 CHAROLAIS on hallitseva pihvirotu Ruotsissa Naudanlihantuotanto ei Ruotsissa poikkea periaatteiltaan paljoakaan meillä harjoitetusta tuotannosta. Pääosa tuotannosta tulee maitorotuisista eläimistä ja pihvieläimillä on oma täydentävä roolinsa. Harri Jalli Team leader 12 Kotitilalta 5/2011 N audanlihan alituotanto on kasvanut Ruotsissa selvästi. Vuosituhannen vaihteessa omavaraisuusaste oli 70–80 prosenttia, nyt se on enää alle 50 prosenttia. Jatkuva niukkuus ja tuontilihan suuri osuus asettavat painetta paikallisen lihan hintaan. Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikuttaa myös lihamarkkinoilla. Kun kruunu vahvistuu, oman tuotannon kilpailukyky suhteessa tuontiin heikkenee. Asia on toisinpäin, kun ajatellaan jalostuseläinten tuontia Ruotsista Suomeen. Jalostuseläimeksi ostettavan pihvilehmävasikan hinta on Ruotsissa 10 000 kruunua. Kun muutama vuosi sitten kruunun kurssi oli heikko, vasikan hinta oli euroissa 800–900. Nykyisellä kurssilla hinta on suomalaisostajalle jo 1 100 euroa. Pihvilihantuotantoa Skånessa Etelä-Ruotsissa Skånen ja Blekingenin lääneissä toimiva Scan Ab:n kenttätoimihenkilö Christer Carlberg kertoo maassa olevan noin 170 000 emolehmää. Määrä on kasvanut pitkään ja pysynyt tällä tasolla muutaman vuoden. Lypsylehmien määrä on laskenut samoin kuin Suomessa. Pihviroduista yleisin on charolais noin 50 prosentin osuudella. Hereford on toiseksi yleisin rotu ja simmental, limousin ja angus selvästi pienempiä. Christer on työskennellyt Scanin palveluksessa neljännesvuosisadan. Hänen toimenkuvansa vastaa yhdistettyä neu- KUVAT: HARRI JALLI vojan ja kenttäedustajan tehtävää emolehmätiloilla. Jalostus on ollut hänen töissään keskeisenä jo pitkään. Christer kertoo nupojen charolaiseläinten tuonnin vuonna 1990 olleen hänen ideansa. Nupous onkin vallannut markkinoita niin että kymmeneen vuoteen hän ei ole välittänyt sarvellista chsonnia. Ranskasta löytyy varmasti lihakkaampia ja paremmin kasvavia sonneja, Christer myöntää. ”Ne sopivat hyvin Ranskaan, mutta Ruotsiin sopivat parhaiten omat sonnimme. Liian suuri koko ja lihakkuus heikentävät hedelmällisyyttä ja maidontuotantoa. Ruotsiin on löytynyt hyvä nupo, sopivan kokoinen ja lihakas eläinaines. Tuontia on lähinnä Kanadasta.” Harrastajia ja ammattilaisia Emot odottelevat marraskuisella laitumella. Poikimakausi on Keskija Etelä-Ruotsissa pari kuukautta meikäläistä edellä. Emolehmäkarjojen keskikoko Ruotsissa on noin 30 lehmää. Tilat ovat jakautunet kokonsa mukaan vahvasti kahteen ryhmään. Päätoimisilla karjankasvattajilla on tyypillisesti 50–100 emoa. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, 10–15 lehmän karjojen suuri määrä. Näillä tiloilla karjaa pidetään harrastuksena muun työn ohessa. Kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita siitä, miten lihaa tuotetaan. Christer pitää tärkeänä, että kuluttajat voisivat minä päivänä tahansa käydä tutustumassa Lippujen meri lihatiskillä Vierailu paikallisessa ICA-marketissa on antoisa. Lihatiskillä pitää erikseen hakea löytääkseen ruotsalaista lihaa. Etsiminen on tehty helpoksi. Tuontilihan alkuperää ei mitenkään peitellä, päinvastoin. Irlannin, Hollannin tai Brasilian liput ovat näyttävästi pakkauksen kulmassa. Lihatiskillä on paljon tuotteita, joita Suomesta ei löydä. Pihvejä on montaa erityyppistä ja meillä vähemmän käytettyjä ruhonosia, kuten elimiä, on tarjolla runsaasti. Löytyipä makkarahyllystä HK:n Aito Nakkikin. Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, 10–15 lehmän karjojen suuri määrä. Svartsjö Herefordin laitumella kivennäisruokinta on järjestetty kätevästi. Kjell-Åke Jönsson ja Juhani Numminen tutkivat sonnien sukuja. Sekä suvut että sonnit ovat lupaavia. Kotitilalta 5/2011 13 Kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. eläinten kasvatusolosuhteisiin. Esimerkiksi Belgian siniseen Scanilla on kriittinen asenne. ”Miksi kerätä ongelmia kun tavallisessakin tuotannossa niitä on ihan riittävästi”, Christer kysyy. Råby Charolais panostaa jalostukseen Kjell-Åke Jönssonilla on 55 charolaislehmän jalostuskarja Hörbyn kunnassa Etelä-Skånessa. Nurmen lisäksi sadalla peltohehtaarilla viljellään mallasohraa, syysvehnää ja sokerijuurikasta. Syysvehnän keskisato on 9 000 kiloa ja sokerijuurikkaan 60 000 kiloa hehtaarilta. Karjan jalostuksessa Kjell-Åke on täysin samoilla linjoilla Christerin kanssa. Tärkein asia emolehmätuotannossa on talous. Ja miten talouteen voidaan vaikuttaa? Helpot poikimiset ja elinvoimaiset vasikat ovat hyvän tuloksen perustana. Tilan emot poikivat helposti, vain virheasentoja pitää auttaa. Vasikkatuotos on hyvä: vasikkaprosentti vaihtelee 98- Svartsjö Herefordin tilanhoitaja Anders Nordin ja Juhani Numminen katsastavat yhtä tilan sonneista. Tämän haluan Suomeen, Juhani toteaa. 14 Kotitilalta 5/2011 100 välillä. Tilan emot ovat tasakokoisia, kokoluokaltaan 7–8, elopainoltaan 900 kilon luokkaa. Vasikoitten syntymäpainot ovat 45– 50 kilon välillä. Kjell-Åke pitää 52–53 kiloa ehdottomana kattona syntymäpainoille. Noin viidennes emoista siemennetään ja alkioita, pääasiassa Kanadasta, siirretään 4–5 kappaletta vuodessa. Jalostukseen panostaminen on kannattanut. Tanskalainen huippuluokan keinosiemennyssonni Rasmus P on lähtöisin Råbystä. Christer toteaa, että kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Neljännes tilan sonneista myydään astutuskäyttöön. Hiehoja myydään myös jalostukseen, toisina vuosina enemmän ja toisina vähemmän. Tilalta on myyty hiehoja myös Suomeen. Tilan teurassonnien keskipaino on 400 kiloa, keskiluokka U+ ja rasva 2–3. Sonnit teurastetaan 13–14 kuukauden iässä, siis melko nuorina. ”Suurempien sonnien arvo-osat tulisivat muuten liian suuriksi”, Christer selittää. Lihan hinta keskusteluttaa täälläkin. Tilan sonnien keskihinta on 36 kruunua kilolta, nykyisellä kurssilla hieman alle neljä euroa. Viljavat pellot laitumena Pihvilihantuotanto lähti Ruotsissa liikkeelle vuonna 1953, kun maahan tuotiin ensimmäiset hereford-eläimet. Vierailu parilla tilalla vakuutti siitä, että hyviä eläimiä löytyy Ruotsista niin maan keskiosassa kuin etelässä. Tuotannon painopiste on kuitenkin siirtynyt alueellisesti Keski-Ruotsista kohti etelää. Skånessa on pitkät perinteet lihantuotannossa. Suomalaisesta tuntuu hieman oudolta, että kymmenentuhannen viljakilon hehtaarisatoja tuottavia peltoja pidetään laitumina ja sonnit teurastetaan jo 400-kiloisina. Mutta paikallisilla siihenkin löytyy selitys: ei niitä kymppitonnin peltoja laitumina pidetäkään, vaan seitsemän tonnin sadon peltoja siinä vieressä. Se tuntuukin jo järkevältä. Eläinaines ruotsalaisilla huippujalostajilla on hyvää, mutta yhtä hyviä eläimiä löytyy meiltä Suomesta. Tuontia kuitenkin harrastetaan. Näin haetaan uusia sukuja meidän melko pieniin kantoihimme. Aina se ei ole helppoa, koska samoja huippukeinosiemennyssonneja käytetään molemmissa maissa. Denis Mattsson (oik.) esitteli rapsiporsaskonseptin Britannian maatalousministeri Jim Baselle. Kuuluisa ruotsalaiskokki Gert Klözke valmisti lounaan korkean tason vieraalle. H KScanin kehittämää tuotantomenetelmää terveellisemmän rasvahappokoostumuksen omaavalle porsaanlihalle testataan parhaillaan Ruotsissa. Pilottisikalassa on kasvamassa toinen erä rapsiporsaita. Kasvattaja Claes Fribergin kokemukset uudesta rehustuskonseptista ovat hyvät: lihasiat kasvoivat nopeammin ja käyttivät vähemmän rehua kasvukiloa kohti kuin samassa sikalassa aikaisemmin kasvatetut siat. Hyvästä terveydestä kertoo pieni kuolleisuus, 0,6 prosenttia. Ensimmäinen kasvatuserä ruokittiin suomalaisissakin sikaloissa käytetyllä Raision erikoisrehulla, jatkossa konseptirehu saadaan ruotsalaisilta rehunvalmistajilta. Kauppoihin syyskuussa Eläinaineksena käytetään Scanin Pigghamia. Piggham-porsaiden emät ovat maatiaisen ja yorkshiren risteytyksiä ja isäkarjun rotu on hampshire tai duroc. ”Tavoitteemme on saada tuottajiksi 30-40 keskikokoista sikatilaa. Rapsiporsas lanseerataan kauppoihin syyskuussa, ja ensimmäisenä vuonna tuotantomäärä on noin 200 000 porsasta”, kertoo Scanin toimitusjohtaja Denis Mattsson. Mattsson uskoo, että kuluttajat ovat halukkaita maksamaan tavanomaista korkeamman hinnan merkkituotteesta, joka on terveydelle hyödyllinen ja joka myös maistuu erilaiselta kuin tavallinen possunliha. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien käyttöön. KUVA: SCAN AB Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa Ensimmäiset ruotsalaiset pääsevät Scanin rapsiporsaan makuun muutamissa ravintoloissa ensi keväänä. Kodeissa terveellisempää porsaanlihaa aletaan nauttia ensi syksynä. ”Scan saa ainutlaatuisen merkkituotteen, jonka kate kaupallekin on parempi kuin perussianlihan. Tuottaja puolestaan hyötyy sikalan paremmasta kiertonopeudesta ja eläinten paremmasta rehuhyötysuhteesta.” Maatalousministeri mieltyi Pilottivaiheessa lihaa on maisteltu mm. Scanin henkilöstöravintolassa. Elokuussa sitä tarjottiin yrityksessä vierailleelle Iso-Britannian maatalousministerille Jim Baselle. Ruotsin kokkimaajoukkueen valmentaja Gert Klözke valmisti lounaalle viisi pientä ruokalajia, joissa maukas ja murea uutuusliha pääsi oikeuksiinsa. Mattsson uskoo tuotteen saavan hyvän vastaanoton myös laajemmin, sillä se on saanut kuluttajatesteissä erinomaiset arvosanat. ”Rapsgris-lanseeraus tulee vahvistamaan Scanin Piggham-tavaramerkkiä, joka on saavuttanut kuluttajien varauk- settoman suosion mm. Scanin joulutuotteissa.” Lanseerauksessa luotetaan Mattssonin mukaan myös TV:n kokkiohjelmien tehoon. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien raaka-aineiden joukkoon heti alkuvuonna. Kevätkaudella uutuuslihaa tarjotaan jo lukuisissa ravintoloissa. ”Ensimmäiset kokeilut ravintoloissa tehdään jo syksyn mittaan”, kertoo Mattsson. ”Kasvatus laajenee vuoden lopulla, jotta keväällä saadaan riittävästi rapsipossua ravintoloiden kokeiltavaksi. Ensimmäiset porsaat syksyn vähittäiskauppalanseerausta varten tulevat lihasikaloihin toukokuussa.” Parhaillaan Scanissa tehdään laskelmia, viilataan tiloille tuotantosopimusmalleja ja suunnitellaan rapsiporsaille oma logistiikka. Raila Aaltonen Kotitilalta 5/2011 15 Sonnit ovat kasvaneet tulevassa rehuvarastossa tilapäismajoituksessa. Uuteen kasvattamoon ne siirrettiin 16. lokakuuta. KUVAT: HARRI JALLI Pyöräkän investoinnilla on TARKAT ASKELMERKIT Tuotantosuunnan muuttaminen ja investoinnit ovat aina suuria askelia tilan kehittämisessä. Kari ja Tanja Ukkonen jakoivat merkittävät investoinnit monelle vuodelle ja saivat uuden nautakasvattamonsa täyteen tuotantoon heti sen valmistuttua. Harri Jalli Team leader 16 Kotitilalta 5/2011 Kari ja Tanja Ukkonen tutkivat työkirjanpitoa. Omaa työtä on tehty paljon. U kkoset ostivat Pyöräkän tilan Juankosken Västinniemeltä vuonna 1994. Entinen sikatila oli ollut muutaman vuoden viljelemättä ja rakennukset ja pellot olivat sen mukaiset. Kari ja Tanja aloittivat tilan määrätietoisen kehittämisen. Uudeksi tuotantosuunnaksi sianlihan rinnalle he valitsivat naudanlihantuotannon. Tilan 200-paikkainen lihasikala peruskorjattiin ja rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Vuonna 2008 rakennettiin uusi päärakennus. Samalla Ukkoset alkoivat suunnitella naudanlihantuotannon laajentamista. Sianlihantuotanto päätettiin lopettaa. Seuraavana vuonna sikala muutettiin kahdeksi juotto-osastoksi, joihin mahtuu 40 vasikkaa neljän kuukauden ikään. Vasikoilla on reilunkokoinen turpeella kuivitettu makuualue ja ruokinta-alueella ritiläpohja. Ruokinta on yksinkertainen. Juotto tapahtuu Jauhe-Piian ja Vasikka-Masterin avulla. Väkirehua ja heinää vasikat saavat vapaasti, ja juoton lopussa niille tuodaan apetta maistiaisiksi. Juoton päätyttyä vasikoilla on appeen lisäksi väkirehutäydennys viiden kuukauden ikään. Vasikoita myytiin teineinä välitykseen, mutta 2009 jätettiin ympäristölupahakemus naudanlihantuotannon laajentamiseksi. Rakennussuunnitelmat tehtiin yhdessä Marko Lappalaisen ja Rakennusinsinööritoimisto Tiimin kanssa. Investointitukihakemukset jätettiin vuonna 2010. Samana syksynä rakennettiin omana työnä laakasiilot, jotka täytettiin säilörehulla tänä vuonna. ty kokoritiläkarsina. Ruokintapöydän molemmilla reunoilla on tolpparivi, johon ruokintaesteen niskapuomi saadaan tukevasti kiinni. Tolpan päältä lähtevät liimapuupalkit räystäille. Vesikatteena on Termater Oy:n eristetyt kattoelementit. Katto asennettiin kolmessa päivässä elokuun lopussa, jolloin sisäpuolen valut Tila keräilee itse vasikat lähialueen lypsykarjatiloilta. Yhtenäiset juottoryhmät Vasikat ruokitaan luukkujen kautta. Näin vasikkaosastoilla ei ole ilmayhteyttä. Ilmava kasvattamo Uuden, 160-paikkaisen loppukasvattamon rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2011. Jo talvella tontille oli tuotu 11 rekkakuormaa elementtejä. Kasvattamo on yksinkertainen ja ilmava. Ryhmäkoko on 20 sonnia. Karsina on hyvin tyypillinen, syvä, kahdella 2,8 metrin ritiläpalkilla teh- oli lähes tehty. Ruokintapöytä valettiin vasta rakennustöitten loppuvaiheessa, jotta se pysyisi mahdollisimman hyväkuntoisena. Rakennustyöt on tehty kahden timpurin voimin. Omaa työtä on käytetty paljon ja siitä on olemassa seikkaperäinen kirjanpito. Rakennusaikataulussa on pysytty mukavasti, vaikka lietesäiliön alta jouduttiin louhimaan 400 kuutiometriä. Täyttömaat saatiin omista kuopista ja samalla voitiin hyödyntää omia maansiirtokoneita. Teiniryhmät kasvatettiin kesän ajan komponenttivarastoiksi suunnitelluissa tiloissa. Kun kasvattamoon siirretään myös vanhassa navetassa olevat sonnit, uudet tilat ovat saman tien täynnä. Tämän jälkeen vanha kasvattamo peruskorjataan teiniosastoksi. Henkilönosturi on työmailla yksi tärkeimmistä työlaitteista. Tila keräilee itse vasikat noin kymmeneltä lähialueen lypsykarjatilalta. Kun vasikka tulee tilalle, on se ensin muutaman päivän omassa karsinassaan. Siinä se oppii juomaan tutilta ja muutenkin talon tavoille. Näin totutetut vasikat pärjäävät hyvin ryhmäkarsinassa. Juottoryhmää täytetään, kunnes siinä on neljäkymmentä vasikkaa. Sen jälkeen vasikoita kerätään taas tulokarsinaan, kunnes toinen juotto-osasto on vapaa. Näin Kari ja Tanja pystyvät vastaanottamaan vasikoita käytännössä jatkuvasti, mutta juotto-osastosta eteenpäin siirtyy kuitenkin yhtenäisiä ryhmiä. Neljänkymmenen eläimen ryhmiä on kymmenen. Ruokinta tapahtuu itsekulkevalla kolmipyöräisellä apevaunulla. Vaunun kokoa ei kasvateta suurentuvan karjakoon myötä. Vanhan navetan teineille saadaan sopivasti oma seoksensa ja sonneille omansa. Tilan peltoala on käytännössä kokonaan korsirehun tuotannossa. Säilörehun Ukkoset tekevät yhdessä Tanjan veljen kanssa, jolla on lypsykarjatila. Säilörehussa laadun merkitys on tärkeä. ”Kyllä jatkossakin on tarkoitus pysyä yli kuudensadan gramman päiväkasvuissa”, Kari toteaa. Kotitilalta 5/2011 17 KUVA: TUIJA TÄHTINEN Haasteellinen ruokintavuosi sikaloissa Uuden kauden viljat ovat varastoissa ja valtaosasta analyysit tehtynä. Kesän korkea lämpötilasumma ja runsaat sateet antoivat odottaa huippusatoa ja laadukasta viljaa syksyksi. Toisin kävi. Jouni Saarinen Myyntipäällikkö 18 Kotitilalta 5/2011 K uten monesti aiemminkin saimme jälleen huomata, että satospekulointi kasvukauden aikana on turhaa – metsään mentiin arvioissa jälleen kerran. Kasvustojen rehevä ulkonäkö hämäsi ja erilaiset kasvitaudit jylläsivät viljoissa. Puintien alettua Sampojen tankit eivät täyttyneetkään odotettua vauhtia pulleista jyvistä. Satotasot vaihtelivat suuresti ja laatu vielä enemmän. Keskisadot jäivät normaalivuosien tasolle, paikoin allekin. HK Agrille tulleiden vilja-analyysitulosten perusteella ohran keskimääräinen hehtolitrapaino on noin 60,5 ja raakavalkuainen 10,5 prosenttia. Ohra on siis energiaköyhää ja valkuainen edellisten kahden vuoden tapaan alhaisella tasolla. Vaihtelua on eritoten hehtolitrapainoissa kevyimpien ohrien painaessa 40 ja painavimpien yli 70 kiloa. Viljaerien valkuaispitoisuudet ovat painoista riippumatta pääosin hyvin tasaisia. Kaura ja vehnä ovat selvinneet viime kesän olosuhteista paremmin ja niiden painot sekä valkuaispitoisuudet ovat lähempänä viime vuosien keskiarvoja. Parempilaatuiset viljaerät kannattaakin kohdistaa porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Kevyet ja alhaisen valkuaispitoisuuden viljat asettavat ruokinnalle haasteita. Valkuaislisäys on helpohko tehdä joko Jos ohra on kevyttä, lisäenergiaa saadaan vehnästä tai rypsiöljystä. tiivisteitä vaihtamalla tai lisävalkuaisella, joissa parhaita valkuaislähteitä ovat soijarouhe, härkäpapu, herne ja rypsirouhe. Lisääntynyt härkäpavun viljely on tuonut kotimaisen valkuaisen mukaan ruokintaan. Härkäpapu sopii hyvin kaikkiin ruokintamuotoihin ja on siis hyvä vaihtoehto soijarouheen tilalle. Energian nostaminen rehuseoksiin onnistuu lisäämällä ruokintaan lisäämällä ruokintaan vehnää, rypsiöljyä tai molempia. Vehnän energiapitoisuus on jopa 10 prosenttia ohraa korkeampi. Rehuvehnän ollessa lähes samanhintaista ohran kanssa kannattaa vehnää käyttää runsaasti etenkin porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen. Viljoista saatava energialisäys on kuitenkin hyvin rajallista. Merkittävää lisäenergiaa on haettava rypsiöljystä, jossa energiamäärä on noin 3,7 ry/kg. Rypsiöljyä käyttämällä saadaan kevyemmistäkin viljoista tehtyä energiapitoinen rehuseos. Öljyn käyttömäärät ovat sen runsaan energiapitoisuuden takia hyvin pieniä, joten annostelutarkkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Rypsiöljy on liian arvokas tuote haaskattavaksi huonon annostelutarkkuuden takia. Viljojen analysoinnin tärkeys korostuu tänä satokautena. Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Analyysitulokset saadaan jo muutamassa päivässä. HK Agrin optimointipalvelu tekee vilja-analyysien pohjalta ruokintareseptit ja ehdottaa samalla sopivimmat täydennysrehut viljoillesi. Rauhoita rahasi Rahoita rehusi! HK Agrin asiakkaana sinulla on nyt mahdollisuus hyödyntää joustavaa Rehurahoitustamme. Edullisella rahoituksella tasaat menojasi eikä raha sitoudu kerralla yhteen hankintaan. Rehulasku on verotuksessa vähennyskelpoinen heti korollisen maksuajan alkaessa. HK Agrin rahoituskumppanina toimii Pohjola Pankki Oyj Kaikki viljaerät on syytä analysoida, koska laaduissa on vaihtelua erittäin runsaasti. Edullista mak sua rehuostoilles ikaa iHELPP OA & NOP EAA • koroton 14 vrk :n m aksuaika • 180 vrk :n korollinen maksuaik a ilman va • laskun v kuuksia oi maksaa myös 180 vrk :n sisä • alhaiset llä korkokust annukset (Euribor 3 kk + 1,85% ) Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö naudanrehut, puh. 040 521 9516 Pirjo Leva, myyntipäällikkö sianrehut, puh. 040 773 7290 Jouni Saarinen, myyntipäällikkö sianrehut, puh. 0400 874 575 Mirva Heikkilä, hankintatoimihenkilö, puh. 040 587 7434 HK Agri Oy | PL 50 (Kaivokatu 18), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150 www.hkagri.fi Kotitilalta 5/2011 19 KORKEAPAINESUMUTUS varmistaa broilerin kasvun kesällä Kasvattamon olosuhdehallinta on hoitajan tärkeä työtehtävä, kun tavoitteena on hyvälaatuinen ja oikean kokoinen broileri. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja B roilerin kasvatus alle 50 gramman painoisesta untuvikosta lähes 2,5 kilon elopainoon edellyttää hyviä ja tasaisia kasvattamoolosuhteita. Tipujen saapuessa kasvattamoon suositeltava huonelämpötila on 32–34 astetta lattian tasolla, untuvikon koosta ja kasvattamon kosteudesta riippuen. Loppukasvatuksen lämpötilasuositus on noin 20 astetta. Ilmanvaihdon ohjaustietokoneelle tehty lämpötilan ohjauskäyrä säätää lämpötilan kullekin päivälle oikeaksi. Olosuhteiden hallinta kesällä ja talvella on erilaista. Talvella on erityisen tärkeätä huolehtia riittävästä minimi-ilmanvaihdosta ja riittävästä alipaineesta kasvattamossa, jotta linnuilla on aina puhdasta ja raitista ilmaa riittävästi ja tasaisesti. Minimi-ilmanvaihdon tärkein tehtävä on viedä ulos hiilidioksidia ja kosteutta. Minimi-ilmanvaihtomäärä kasvaa lintujen kasvaessa. na vuodenaikoina kasvatusosastolla tarvitaan lämmitys. Lämmitystehon tarve on 100 wattia lattianeliömetriä kohti. Suositeltava ilmankosteus on untuvikkojen saapuessa noin 55 prosenttia ja kasvatuskauden lopussa noin 70 prosenttia. Isot broilerit tarvitsevat lämpiminä päivinä tehokkaan ilmanvaihdon. MaksimiKUVAT: KIMMO HAAPANEN Lämpö ja kosteus kohdalleen Minimi-ilmanvaihtokäyrä tehdään ohjauskoneen perusasetuksiin. On huomioitava, että kesällä ilmastointia pitää säätää eri tavalla kuin talvella. Oikean lämpötilan ja kosteuden ylläpitämiseksi kaikki- 20 Kotitilalta 5/2011 Korkeapainesumutuksen peruskone on painepesuri tai erillinen pumppu sekä sähkökaapissa olevat ohjauslaitteet. Vesi on hyvä suodattaa, etteivät suuttimet tukkeudu. ilmanvaihtotarve on 150 kuutiometriä tunnissa lattianeliötä kohti. Ilmanvaihdon maksimipoistoteho edellyttää myös riittävästi raittiin ilman sisääntulolaitteita tasaisesti koko kasvatushalliin. Ilman tulee liikkua riittävästi myös lintujen tasolla. Sumutus suojaa hellekuolemilta Lämpiminä kesäpäivinä broilerikasvattamoa kannattaa viilentää sumuttamalla sisätiloja. Korkeapainesumutuksen avulla kasvattamon sisälämpötilaa viilennetään 2–4 asteella. Lämpötilan alentaminen hellepäivinä varmistaa lintujen hyvän kasvun myös kesällä. Ellei viilennysmahdollisuutta ole, linnut saattavat helteellä syödä normaalia vähemmän, jolloin ne kasvavat hitaammin. Lisäksi kuumina kesäpäivinä vaanii lämpöhalvausten vaara. Korkeapainesumutusta kannattaa käyttää myös lastauksen aikana. Tällä vähennetään lintujen stressiä, helpotetaan lastaamista ja kohennetaan lastaajien työoloja. Linnun kasvattajalle on tärkeätä seurata päivittäin broilerin kasvua lintuvaa’an avulla. Rehun tasainen syönti varmistaa hyvän päiväkasvun koko kasvatuskauden ajan. Hyvä, tasainen kasvu mahdollistaa tasakokoisen ja riittävän ison teuraslinnun ympäri vuoden. HK Ruokatalon toimitusvarmuuden kannalta on erittäin tärkeä- Ari Mahlamäki tekee kasvattamon ilmanvaihdon ja kostutuksen hienosäätöjä tarvittaessa. Sumutus helpottaa kasvatushallin desinfiointia. Sumutusventtiilit suuntaavat sumun sisään tulevaan ilmavirtaan. Kuvassa venttiilit ovat alimmaisessa putkessa raitisilmaluukkujen alapuolella. tä saada riittävä määrä oikean kokoisia teuraslintuja kesän vilkkaimpana linnunlihan kulutussesonkina. käynnistyskäskynsä ilmastoinnin tietokoneelta. Hallin huoneanturit mittaavat kosteutta ja lämpötilaa. Usean asteen viilennys Desinfiointikin onnistuu Ari ja Päivi Mahlamäen broileritilalla on korkeapainesumutuksesta usean vuoden kokemukset. ”Meillä on kaikissa kasvatushalleissa ilmanvaihdon ohjaukseen yhdistetty korkeapainesumutusjärjestelmä. Sumutuksella saamme alennettua broilerihallin lämpötilaa 2–4 asteella”, Ari Mahlamäki sanoo. ”Raitisilmaluukkujen alapuolella on korkeapaineputkisto, jossa on sumutussuuttimet. Putkistot ja suuttimet ovat ruostumatonta terästä. Painepesurilla nostamme veden paineen 150 baariin, jolloin vesi tulee suuttimista hienojakoisena sumuna. Vesisumuun sitoutuu lämpöä, jonka ilmanvaihto vie ulos ja ilma jäähtyy.” Sumutus on jaksottaista. Mahlamäen mukaan laitteiston säätö on tärkeää, jotta kuiviketurve ei pääse kastumaan. Logiikka ohjaa sumutusta, joka taas saa Mahlamäet käyttävät sumutuslaitteistoa myös talvella. ”Nostamme tarvittaessa hallin kosteutta ennen ja jälkeen tipujen saapumisen. Näin saamme oikean, noin 60 prosentin suhteellisen kosteuden untuvikoille. Hallin kosteus- ja lämpöolosuhteiden tulisi olla aluksi samanlaiset kuin hautomon kuorijassa.” Ari Mahlamäen mukaan parempi keino välttää kuivikkeen liiallista kuivumista on tuoda kuivike valmiiksi lämmitettyyn halliin jo päivää ennen untuvikkojen tuloa. Tämä ei aina välttämättä onnistu. Aika loppuu, jos samana päivänä untuvikot tulevat useampaan osastoon. Kasvatushallin desinfiointi korkeapainesumutuslaitteen avulla on tehokasta ja turvallista, sillä ihmisen ei tarvitse olla hallissa aineen levityksen aikana. Desinfiointiaine lisätään laitteistoon nesteannostelijalla pesurin matalapainepuolelle. Kotitilalta 5/2011 21 Itävallan nautapörssin edustajan kanssa tutustuimme Robert ja Maria Windauerin lihanautatilaan. Simmental-vasikat tulevat tilalle 4–5 viikon ikäisenä ja juottoa jatketaan 50 päivää, seitsemän litran päiväannoksin. Karsinan kokoritilä on päällystetty kumimatolla. Tilan reilut sata sonnia ovat 2009 valmistuneessa kasvattamossa. Koko karsina on kumipäällysteistä ritilää. Tilan mukaan sorkkaongelmia ei ole. Maissisäilörehun lisäksi sukkula jakaa ohra-vehnäsekoitusta 1,3–2,7 ja soijaa 0,7–0,8 kg päivässä. Sonnit teurastetaan 17–18 kk ikäisinä ja keskiteuraspaino on 420 kg. Naudanlihantuotantoa ALPPIEN JUURELLA H K Agrin nautakehitysohjelmien opintomatka suuntautui lokakuussa Itävaltaan. Nelisenkymmentä tuottajaa tutustui monipuolisesti maan naudanlihan- ja maidontuotantoon. Itävalta on perinteisesti vienyt niin lihaa kuin maitoakin, nyt omavaraisuus on molemmissa noin 120 prosenttia. Tilarakenne poikkeaa suuresti suomalaisesta. Lypsykarjatiloilla tyypillinen tilakoko on 8–12 lehmää ja 80 prosenttia maidosta tuotetaan simmental-lehmillä. Tilat, joilla ryhmä vieraili, edustivat kooltaan maan suurimpia. Harri Jalli Team leader 22 Kotitilalta 5/2011 KUVAT: HARRI JALLI Saksan puolella tutustuimme Schlickenriederin-perheen Arkki-tilaan. Tilalla on nelisenkymmentä eri alkuperäisrotuja olevaa lypsylehmää, muutama emolehmä, kanoja ja possuja. Myös Saksassa hyvä sonni on etupäässä kiinnostunut takapäästä. Lähellä Kitzbühelin kylää Oberndorfissa Linderin perheellä on monipuolinen maaseutuyritys: hotelli, osakkuus hiihtohissiin, snapsitehdas, juustola ja 30-päinen Pinzgauer-rotuinen lypsykarja. Tilan navetta on aivan hiihtohissin ala-aseman vieressä. Hanna ei saanut yhteyttä vasikkaan, kielimuuri oli liian korkea. Parhaat ohjeet siantuotantoon Vastuullinen Sikatalous -hankkeessa on päästy vaiheeseen, jossa lihasikalan parhaiden käytäntöjen käsikirja on avattu osoitteessa vastuullinensikatalous.fi. Kalle Leino Kehityspäällikkö Satafood Kehittämisyhdistys ry Helmut Hollin tilalla aivan Ampflwangin kylän keskellä kasvatetaan lihanautoja. Uusi vasikkakasvattamo on rakenteilla. Simmental-sonnit ruokitaan seosrehulla, jossa yhtä eläintä kohti on 2 kiloa viljaa ja kilo soijaa, loppu maissisäilörehua. Sonnien päiväkasvu on 706 g/pv, 70 % luokittuu U- ja loput R-luokkiin. Cristian Smollerilla on 35 emolehmän jalostuskarja Vöklan kylässä. Navetan kuivitus tapahtuu yläkautta. Maissisäilörehu on täällä keskeinen rehu. Suomalaiset maissinviljelijät Anu ja Mikko toteavat että tänä vuonna Suomessa maissin jyvä ehti valmistumaan yhtä hyvin kuin Itävallassa. P arhaita käytäntöjä on työstetty yhdessä tilojen ja sikalassa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut välttää teoreettisuutta ja liiallista paperinmakuisuutta ja kirjata ohjeita, jotka on testattu käytännössä maatiloilla. Käsikirjaa tehtäessä on hyödynnetty HK Agrin Sinetti-palvelun tulostietoja. Ne ovat antaneet varsin hyvän näköalan suureen joukkoon sikojen kasvatuseriä kasvunopeus-, lihan laatu- ja rehunkulutustietoineen. Käsikirja on avattu kaikille tuottajille, neuvojille, lihanjalostusyrityksille ja rahoittajille. Tekijöiden toiveena on, että käsikirja yhdenmukaistaisi eri asiantuntijoiden, kuten eläinlääkäreiden ja neuvonnan, näkemyksiä. Ajat ovat sikataloudelle tiukat, ja tällä hetkellä ei juuri ole varaa kasvattaa sikoja – tai neuvoa siankasvattajaa – muuten kuin parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on tammikuun alussa saada käsikirjan ruokinta- ja hoito-osasta käännös englanniksi ja venäjäksi niitä sikaloiden työntekijöitä varten, jotka eivät puhu suomea. Käsikirja on avoin myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta hyväksy sianlihantuotantoa. Toivotaan, että kommentit ja keskustelu pysyvät asiallisena. Tämä ohjeisto ei ainakaan missään tapauksessa sisällä sikojen hyvinvointia heikentävää tietoa. Laskureista hyötyä Sivustolla on näkyvissä kolme laskuria. Katelaskuri antaa mahdollisuuden porsas- ja rehukustannusten jälkeisen kat- teen laskemiseen. Tuotannossa kuluu rahaa tietysti myös muuhun, mutta nämä kaksi kustannuserää kattavat karkeasti 90 prosenttia muuttuvista kustannuksista. Suurin piirtein oikein on yleensä parempi kuin tarkalleen väärin. Tehokkuuslaskuri mittaa sikaosaston tehokasta käyttöä. Se laskee tyhjien sikapaikkojen määrän osastolla sikaerittäin. Laskuri havainnollistaa esimerkiksi sen, mitä kymmenen sian jättäminen vielä viikoksi varaamaan sadan sian osastoa merkitsee tuotannon tehokkuudelle. Lastauslaskuri perustuu MMT Jarkko Niemen väitöskirjaa sivuavaan kaavaan. Se ottaa huomioon porsaiden hinnan, parhaan hinnan kärkivälin, lihaprosentin hinnan, rehun hinnan, sikojen kasvukäyrän ja sikojen painohajonnan ja antaa suosituksen teurastusajankohdista, joilla kate/sikapaikka/vuosi on paras tuottajan näkökulmasta. Laskuria kokeiltaessa on osoittautunut, että taloudellisesti paras sikaloiden tyhjennysaika on useimmiten 1–3 viikkoa (2–4 lastauserää viikon välein). Tämä on olennaisesti vähemmän kuin sikaosastojen tyhjennysaika keskimäärin! Myös Facebookissa Koska tavoitteena on tiedottaa sivuistamme mahdollisimman laajasti, on käytössä tietysti myös sosiaalinen media ja Facebook-tili. Kaikkien tuottajien kaveripyynnöt hyväksytään, mutta Facebookin ”seinälle” ei voi jättää kommentteja ilman tuota kaveristatusta. Hankkeen sivusto löytyy Facebookista hakusanoilla ”vastuullinen sikatalous”. Käsikirjaa ja ohjeistusta jalostetaan myös jatkossa. Tulossa on mm. ilmanvaihto-opas sekä rehun raaka-aineiden raja-arvosuositukset. Lisäksi Vastuullinen sikatalous -hankkeen ilmanvaihtoasiantuntija Peter van der Voorstin vierailut maatiloilla jatkuvat. Ilmanvaihdosta ja hankkeesta järjestetään helmikuussa myös tuottajatilaisuus. Sikojen kannattavin lastausnopeus on varsin iso asia sekä tuottajille että teurastamon logistiikalle, joten asiaa testataan käytännössä. Kotitilalta 5/2011 23 Tänä vuonna Rypsiporsas® Juhlakinkku on joulupöydän kunkku Nyt sitä vihdoin saa, nimittäin Rypsiporsaan joulukinkkua! Uunissa meheväksi ja herkulliseksi kypsynyt Rypsiporsas® Juhlakinkku viimeistellään sinappi-ruiskorppujauhokuorrutuksella. Tarjoa lisäksi perinteisiä laatikoita ja kinkun paistoliemestä valmistettua kastiketta tai kokeile lisäkkeeksi paahdettuja juureksia glögikastikkeen kera. 24 Kotitilalta 5/2011 K iireisen kinkunpaistajan valinta on tuore harmaasuolattu HK Rypsiporsas® Juhlakinkku. Luuton juhlakinkku painaa 4,5–7,5 kiloa. Pienellä potkaluulla varustetun juhlakinkun paino on puolestaan 6–8 kiloa. Juhlakinkkua on saatavana myös pakastettuna. HK Rypsiporsas® Juhlakinkku potkalla painaa 6–8 kiloa, HK Rypsiporsas® Juhlakinkku, luuton painaa 4,5– 7,5 kiloa. Pakastekinkku sulaa turvallisesti jääkaapissa. Ota täysin sulanut kinkku ajoissa huoneenlämpöön ja aloita kypsennys, kun sen sisälämpötila on + 10 astetta. Kalkkunakin on mukavaa jouluruokaa! Kariniemen Kalkkunan filee on kotimaisen kalkkunan maustamaton rintafilee. Noin 1,1 kilon filee on pakattu vakuumiin. Ota tuote huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen kypsennystä. Pirteä pikkujoulumenu Valmista pikkujoulupöydälle tai täydennä perinteistä joulupöytää basilikatäytteisellä kalkkunanrinnalla, paahdetuilla juureksilla ja pirteän makuisella glögikastikkeella. BASILIKATÄYTETTYÄ KALKKUNANRINTAA 1,1 kg Kariniemen Kalkkunan fileetä 1 dl tuoretta basilikaa silputtuna suolaa, mustapippuria Leikkaa kalkkunan rintafilee auki ja täytä basilikasilpulla. Mausta suolalla ja pippurilla. Rullaa filee kiinni ja kääri tiukasti kelmuun. Hauduta miedolla lämmöllä kanaliemessä noin 30 min. Nosta pois liemestä ja poista kelmu. Leikkaa annospaloiksi ja tarjoa paahdettujen juuresten ja glögikastikkeen kera. GLÖGIKASTIKE 2 dl 2 dl 1 10 1 2 HK Punaviinikastiketta valmista glögiä appelsiinin mehu ja raastettu kuori kokonaista neilikkaa kanelitanko tähtianista suolaa, mustapippuria Yhdistä kaikki ainekset ja keitä kastiketta kokoon niin, että siitä jää jäljelle ⅔. Siivilöi ja tarkista maku. PAAHDETUT JUUREKSET 200 g porkkanaa 3 cm paksuisina viipaleina 200 g lanttua reiluina kuutioina 200 g perunaa 2 cm viipaleina rypsiöljyä suolaa mustapippuria Pyöräytä juurekset öljy-mausteseoksessa, levitä uunipannulle ja paahda +200 °C uunissa 20 min. JOULUKINKUN PAISTO-OHJE HK Rypsiporsas® Juhlakinkku Kuorrutukseen: 1 munankeltuainen 0,5 dl sinappia n. 1,5 dl ruiskorppujauhoja Ota kinkku huoneenlämpöön muutamia tunteja ennen kypsennystä. Kun lihan sisälämpötila on noin + 10 °C, on kinkku valmis uuniin. Liian kylmästä kinkusta irtoaa enemmän nestettä ja lopputulos voi olla kuiva. Nosta kinkku kinkkupussiin ja sulje pussin suu. Työnnä paistomittari pussin läpi kinkun paksuimpaan kohtaan, ei kuitenkaan luuhun kiinni. Leikkaa pussin ylänurkkaan pieni ilma-aukko. Laita kinkku uunipellille ja paista aluksi tunti 150 asteessa. Tiputa tämän jälkeen paistolämpötila 100–125 asteeseen. Kypsennä 1–1,5 tuntia kiloa kohden. Valmiin kinkun sisälämpötila on + 75–80 °C. Jos pidät ylikypsästä kinkusta, jatka kunnes sen sisälämpötila on + 85–88 °C. Poista hieman jäähtyneestä kin- kusta verkko ja osa kamarasta. Sivele kinkun pinta munankeltuaissinappiseoksella. Ripottele pinnalle ruiskorppujauhoja. Paista kinkkua 225–250 asteessa vielä kymmenisen minuuttia tai kunnes pinta saa kauniin värin. Kastikevinkki! Voit valmistaa kinkun paistoliemestä kastikkeen. Lisää joukkoon kermaa ja suurusta veteen sekoitetuilla vehnäjauhoilla tai Maizena-suurusteella. Voit maustaa kastiketta kuivatuilla yrteillä, sinapilla ja omenahillolla. Kotitilalta 5/2011 25 LSO OSUUSKUNTA Hannu Kottonen johtamaan HKScania HKScanin hallitus on nimittänyt KTM Hannu Kottosen (54) yhtiön seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Kottonen siirtyy HKScaniin Metsä Tissue Oyj:stä, jonka toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2006. Tätä ennen hän on toiminut M-real Oyj:n Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjänä vuosina 2004–2006 sekä Huhtamäki-konsernissa eri tehtävissä, mm. talousjohtajana ja Fresh Food Packaging -yksikön johtajana. Hannu Kottonen siirtyy uuteen tehtäväänsä, kun HKScanin nykyinen toimitusjohtaja Matti Perkonoja jää aiemmin ilmoitetun mukaisesti eläkkeelle helmikuun lopussa 2012. HKScanin hallituksen puheenjohtaja Juha Kylämäen mukaan Hannu Kottosella on vahva kokemus ja näyttö kansainvälisten yritysten liiketoimintojen yhdistämisistä ja yhtenäisten toimintamallien rakentamisista. Nämä kokemukset ovat tarpeen viime vuosina nopeasti laajentuneen HKScan-konsernin raken- Toimitusjohtajan valinnasta Hannu Kottonen teen edelleen kehittämisessä ja vahvojen maayhtiöiden integroimisessa entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi. ”HKScanissa on aika hyödyntää synergioita tuottavuuden ja kassavirran parantamiseksi. Tunnetut tuotemerkit, tuotteiden korkea laatu, vastuullinen toimintatapa sekä osaava henkilöstö luovat yhtiön jatkokehitykselle hyvän perustan”, kertoo Hannu Kottonen. Osuuden vertailuarvo verovuodelle 2011 Konserniverokeskus on vahvistanut verovuodelle 2011 LSO Osuuskunnan yhden osuuden vertailuarvoksi (ent. verotusarvo) 5 609,073 euroa. Osuuden nimellisarvo säilyy 2 000,00 eurona. Veroilmoitukseen osuudet merkitään seuraavasti: – Varallisuudeksi jäsen kirjaa maksettujen ja maksamattomien HALLINNON KOKOUKSET • 14.12. hallintoneuvoston kokous, Jokioinen 26 Kotitilalta 5/2011 osuuksien yhteissumman. Varat merkitään veroilmoitukseen vertailuarvossa. – Velaksi jäsen kirjaa maksamatta olevat osuudet. Velat merkitään veroilmoitukseen nimellisarvossa. Lisätietoja osuuden vertailuarvosta löydät verkkosivujen osuuspääoma-osiosta. LSO OSUUSKUNTA www.lso-osuuskunta.fi PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 4000 S-posti: [email protected] Toimitusjohtajan valinta on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä, joten Matti Perkonojan seuraajan hakeminen käynnistettiin jo noin vuosi sitten. Hakuprosessin eri vaiheissa käytettiin apuna kahtakin ns. headhunteryritystä. Ne tekivät hyvin perusteellisen analyysin yrityksen tilanteesta, tavoitteista ja yrityksessä olevasta osaamisesta. Headhunterit tunsivat myös osuuskunnan roolin omistajana, toinen firmoista oli auttanut LSO:n rekrytoinneissa ja toinen mm. Valiota. Tästä taustatyöstä muodostui toimitusjohtajalta vaadittava profiili, jonka pohjalta varsinainen henkilöhaku sitten käynnistyi. Selvää oli, että HKScanin toimitusjohtajan paikka ei ole harjoittelupaikka. Lisäksi, vaikka tehtävä on yleisjohtajan tehtävä, elintarviketuotannossa on erityispiirteensä, joten alan kokemuksen omaaminen oli eduksi. Kriteerit täyttävä ja suomenkieltä hallitseva ehdokkaiden joukko ei ollut kovin iso, mutta kuitenkin hyvinkin riittävä, jotta aito valintatilanne säilyi loppuun asti. Lopullisessa valinnassaan hallitus oli yksimielinen. Tärkeä viesti rekrytointifirmoilta oli, että hakuprosessi ei tuota ihmemiehiä, eikä niitä pidä siis odottaa. Supersankareita löytyy vain sarjakuvista. HKScanin kehittäminen uudelle tasolle on koko johdon asia ja usean vuoden työ. Yhdessä sitoutuneiden omistajien, ammattitaitoisten työntekijöiden ja erityisesti asiantuntevien tuottajien kanssa me sinne myös pääsemme. Kokeneena suunnistajana Hannu Kottonen tulee löytämään oikeat rastit ja osoittamaan reitin yhteiseen maaliin. Juha Kylämäki Hallituksen pj. HKScan Tee nautateurasilmoitus Sinetissä KIRJAUDU internet-sivulle www.hkagri. fi ja napsauta Sinetti-kuvaketta. Vinkki: pääset Sinettiin myös osoitteella https://sinetti.hkagri.fi ANNA HK Agrin lähettämä Sinetin käyt täjänimi ja salasana. Vinkki: voit vaihtaa valinnan tässä ruudussa kohtaan Yksityinen tietokone, jolloin seuraavalla kerralla kone muistaa käyttäjänimen. NAPSAUTA Sinetin etusivulta kuvan alapuolelta linkkiä Uusi teurasilmoitus. VALITSE ilmoitettavan eläimen Eläinla ji ja Rotu (2 kenttää). ANNA eläimen syntymätunnus (synty mäpäivä pakollinen vain Välitysilmoituksessa) ja toivottu noutoajankohta. Syntymätunnus annetaan ilman etunollia ja väliviivaa, esim. tunnus 006218103-5 annetaan Sinettiin muodossa 62181035. Vinkki: jos kyseessä sairaan eläimen pikainen nouto, valitse Toivottu vko -kenttään ilmoitusviikko. NAPSAUTA rivin alussa olevaa Tallenna rivi -painiketta. Jos haluat ilmoittaa vielä toisen eläimen, napsauta näytön vasemmasta reunasta Lisää rivi -painiketta ja toimi kuten edellä. Kun kaikki eläimet on näyttöön kirjattu, voit laittaa vielä Lisätietoja-kenttään kuormantekijälle tietoa, esim. Voisiko eläimet hakea heti aamusta? NAPSAUTA Jatka-painiketta. Näet nyt kaikki eläimet ruudulla. Jos tiedot ovat oikein, napsauta Jatka ketjuinformaatiotietoihin -painiketta. Jos tiedoissa on jokin virhe, palaa edelliseen näyttöön Muokkaa-painikkeella. Kirjaudu sisään Napsauta muutettavan eläimen rivin alusta Muuta riviä -painiketta, tee korjaus ja napsauta Tallenna rivi -painiketta. Jatka taas kohdasta 9. TÄYTÄ lomake ja napsauta lopuksi Tal lenna ilmoitus. NAPSAUTA Siirry Ilmoitus- ja teuras tiedot -sivulle. Näet jätetyn ilmoituksen tiedot. Vinkki: Kun kuormansuunnittelija HK Agrilla on lisännyt eläimet johonkin kuormaan, näet jo etusivulta Noudotkohdasta, milloin eläimet noudetaan. Tee vasikkavälitysilmoitus Sinetissä Tee kohdat 1–3 kuten teurasilmoituksessa NAPSAUTA teurasilmoituksen yläpuo lelta linkkiä Välitysilmoitus. KIRJAA tiedot vasikasta, muista lait taa myös syntymäpäivä muodossa pp.kk. vvvv (2.3.2011). NAPSAUTA Tallenna rivi -painiketta. Useamman vasikan ilmoituksessa toimi kuten teurasilmoituksessa. NAPSAUTA Jatka -painiketta. Jos tiedot ruudulla ovat oikein, napsauta Tallenna ilmoitus. Jos ilmoituksessa on jotain väärin, palaa edelliselle näytölle Muokkaa -painikkeella ja toimi kuten teurasilmoituksessa. NAPSAUTA Siirry Ilmoitus- ja teuras tiedot -sivulle. Näet jätetyn ilmoituksen tiedot. Vinkki: Kun kuormansuunnittelija HK Agrilla on lisännyt eläimet johonkin kuormaan, näet jo etusivulta Noudot -kohdasta milloin eläimet noudetaan. Lisäohjeita ja -tietoja löydät Sinetin ohjeista, joka on Sinetti-ikkunan oikeassa ylänurkassa Kirjaudu ulos -painikkeen oikealta puolella. Muista palata ohjeesta takaisin Sinetin näyttöön selaimen Palaapainikkeella (selainikkunan vasemmassa ylänurkassa nuoli vasemmalle -painike.) KUVA: PASI LEINO Kotitilaltalehti toivottaa lukijoilleen Hyvää Joulua ! Kotitilalta 5/2011 27 AJANKOHTAISTA HTAISTA eMerkit yleistyvät Elektronisten korvamerkkien kiinnittämisen ohjeistus on muuttunut. Viivakoodillinen päämerkki kiinnitetään jatkossa oikeaan korvaan. eMerkki kiinnitetään uuden käytännön mukaan aina vasempaan korvaan. ETL:n Suomen Lihateollisuusyhdistys suosittelee että kaikki vasikat merkitään eMerkillä viimeistään 1.1.2012. HK Agri tukee vuoden 2012 alusta lähtien elektronisen korvamerkin laittamista maksamalla eMerkein varustetusta vasikasta kolme euroa suuremman sopimuslisän. Kun vanhat korvamerkit loppuvat, kannattaa jatkossa tilata eMerkkejä. Valikoimista löytyy myös lappumallinen eMerkki, jolloin tilan sisäinen korvanumero säilyy helposti luettavana. eMerkki on hieman paksumpi kuin perinteinen merkki. Joillakin pihdeillä voidaan kiinnittää myös eMerkkejä. Suositeltavaa on hankkia kahdet pihdit, joihin saa merkit valmiiksi ja merkitseminen sujuu nopeasti. Tervetuloa rehuvehnän viljelypäivään Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanke järjestää Huittisissa 2.2. 2012 tilaisuuden Rehuvehnän viljelypäivä – laadukasta vehnää broilereille. Varaa paikka kalenteristasi ja seuraa ilmoittelua! Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanke: 28 Kotitilalta 5/2011 HK Agri tapasi tuttuun tapaan tuottajiaan Jyväskylän KoneAgriassa KUVA: KATJA TOIVANEN KoneAgria veti väkeä HK Agri osallistui lokakuussa Lihatukku Harri Tammisen kanssa Jyväskylän KoneAgriamessuille. Messuosastolla keskusteltiin mm. luomunaudasta, maitotilojen palveluista ja kehittyvästä sikaketjusta. Osaston sopimustuottajakahviossa vieraili lähemmäs 700 messuvierasta. Yhteensä näyttelyssä vieraili 22 000 maataloudesta kiinnostunutta. HK Agrin rehutiskillä pyöräyteltiin myös tuttuun tapaan possua. Pääpalkinnon heittivät tänä vuonna Marko Sepänmaa Alavudelta ja Minna-Liisa Mankkinen Vaajakoskelta. HK Agri onnittelee 50 euron lihatuotepaketin voittaneita, ja kiittää kaikkia osastolla vierailleita! KUVA: KATJA TOIVANEN Taidokas possupyöräyttäjä voitti KoneAgriasta jääkaapillisen lihaa. Kivunlievitys porsaiden kastraatioon HK Agri alkoi edellyttää sopimustiloiltaan kivunlievitystä porsaiden kastraatiossa marraskuusta 2011 lähtien. Käytännössä jokaisen HK Agrin porsastuottajan tuli olla yhteydessä hoitavaan eläinlääkäriinsä marraskuun 2011 aikana, sopia päätöksen velvoittamista toimista ja aloittaa tilallaan kivunlievitys. Lokakuussa julkistetussa Welfare Quality® -tutkimuksessa todettiin, että suomalaisilla tiloilla sikojen hyvinvointi on selkeästi parempi kuin Keski-Eurooppassa. Suomalaisen tuotannon vahvuuksia ovat eläinten terveys, käyttäytyminen ja olosuhteet. Suurin epäkohta Suomessa on ollut ilman kivunlievitystä tehtävä porsaiden kastraatio. Ohjaus lisääntyy porsastuotannossa HK Agri siirtyy ohjatumpaan sopimustuotantoon sikaketjussaan. Sianlihan tuotannon sopeuttaminen kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi parantaa toiminnan kannattavuutta. Sianlihan tuotannon kasvu Suomen lähialueilla on tehnyt viennistä kovasti kilpailtua ja huonosti kannattavaa. Uudella pitkäjänteisellä sopimuspolitiikalla parannetaan ketjun hallittavuutta ja ohjattavuutta. Sopimusuudistus koskee HK Agrin porsastuotantoketjua, mutta siitä hyötyvät ketjun kaikki toimijat, sillä sen myötä ketjun kehittäminen helpottuu. Uusi toimintamalli tasapainottaa porsastuotannon vastaamaan paremmin lihasikaloiden tuotantokapasiteettia. Ketjussa on syntynyt porsasruuhkaa, kun porsastuotanto on tehostunut viime vuosina noin 0,8 porsasta emakkoa kohden vuodessa. Tuotannossa olevien lihasikapaikkojen kierto on sen sijaan hidastunut osin tukipoliittisista ja osin kannattavuussyistä. KUVA: HK AGRI Sopimusuudistus koskee porsastuotantoa. HK Agrin kenttäedustajat ottavat lähikuukausina yhteyttä kaikkiin porsaita tuottaviin sopimustuottajiin. Keskustelut tulevaisuuden suunnitelmista käydään jokaisen tilan kanssa erikseen. Tavoitteena on löytää jokaisen tilan kannalta paras ratkaisu. Toimivat, porsastilojen ja lihasikaloiden muodostamat verkostot säilyvät ennallaan. Osa porsastuotannosta luopuvista tiloista voi halutessaan siirtyä lihasikojen tuotantoon. Lähde mukaan Tuota noin -tuottajapäiville! HK Agri järjestää 12.–13.1.2012 sopimustuottajilleen Tuota noin -tuottajapäivät. Hämeenlinnassa pidettävän tilaisuuden isäntänä toimii HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja tilaisuuden seminaariosuuden avaa maatalousministeri Jari Koskinen. Tunnelmasta vastaa Salatut Elämät -sarjasta tutuista näyttelijöistä koostuva improryhmä Saippuakuplat. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan HK Agrin verkkosivuilla osoitteessa www.hkagri. fi/tuotanoin. Tänään saadaan Rapsia - Rouheeta! Rapsirouhe – Nautatilojen tärkein valkuaistäydentäjä Rapsirouhe soveltuu erinomaisesti nautojen valkuaistäydennykseen sekä seos- että erillisruokinnassa. Rapsin aminohappokoostumus sopii erityisesti naudoille ja lisäksi se on hyvä kalsiumin, magnesiumin ja fosforin lähde. Rapsirouhe maistuu sekä lypsy- että lihanaudoille. HK Agrin rapsirouhe on GMO-vapaata. Koostumus: RV 38,6%/ka RY 0,97 ry/kg ka OIV 169 g/kg ka PVT 154 g/kg ka Kysy lisää ja tilaa! Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö Puh. 040 521 9516 [email protected] Rapsirouhe 230 €/tn irtorehuna, min 3 tn Hintoihin lisätään rahti ja alv. Pirjo Leva, myyntipäällikkö Puh. 040 773 7290 [email protected] HK Agri Oy | PL 50 (Kaivokatu 18), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150 www.hkagri.fi Kotitilalta 5/2011 29 KOTITILALLA TAPAHTUU Teksti ja kuva Raila Aaltonen Kotipihassa Amanda, Senja, Satu ja Kalle Tapola sekä au pair Marie Henririchsen (vas.). Kielitaidon kohennusta kotioloissa Saksalainen au pair Marie Henrichsen on ollut suuri apu Tapolan perheen arjen pyöritykselle. H auholaisella Kivikon tilalla eletään pienten lasten ja lypsykarjan ehdoilla, joten Kalle ja Satu Tapolalta meinaavat kädet välillä loppua. Kolmivuotias Amanda ja vuoden vanha Senja hoidetaan kotona. Kallen 12-vuotias Pinja ja 10-vuotias Tiuku ovat usein mukana perheen arjessa. Heinäkuussa joukkoon liittyi kaivattu lisävahvistus, 19-vuotias Marie Henrichsen Saksasta. Tapolat eivät jännittäneet kodin ja arjen jakamista au pairin kanssa, sillä talossa on aina ollut harjoittelijoita samassa ruokapöydässä. ”Monista on vaikea ajatella, että perheessä asuu jatkuvasti vieras ihminen. Pitää vain olla oma itsensä eikä esittää mitään muuta kuin mitä on”, Kalle Tapola neuvoo niitä, jotka arastelevat ryhtymistä vaihto-oppilaan tai au pairin isäntäperheeksi. 30 Kotitilalta 5/2011 Saksalaistytön tulo helpotti perheen elämää paljon. Nyt Kalle ja Satu voivat jättää tyttäret Marien hoiviin lähtiessään yhdessä navetalle. Satu on palannut töihin osa-aikaisesti siten, että tilalla on kahden viikon välein lomittaja kaksi viikkoa kerrallaan. Tapoloiden karjassa on 60 lypsävää ja nuorikarja. Kielitaito on kohentunut kaikilla: Marie on oppinut ymmärtämään suomea ja puhuukin sitä jo rohkeasti. Satu kertoo puhuvansa lyhyissä asioissa Marielle suomea, mutta jutellessa käytetään yhteisenä kielenä englantia. ”Saksan opettelulle ei ole ollut aikaa, vaikka sellaista kyllä suunniteltiin”, Kalle kertoo. Yhteys koulunsa päättäneen ja design-alan opinnoista haaveilevan Marien ja Sadun kesken syntyi netissä jo vuosi sitten. Kun puolin ja toisin oli tutustuttu, Tapolat tarjosivat Marielle au pair -paikkaa perheessään, ja heinä- kuussa Marie saapui Hauholle. Hänellä ei ollut ennestään yhteyksiä Suomeen. ”Suomi kiinnosti, kun se tuntui niin erilaiselta. Olen viihtynyt todella hyvin, Suomi on vielä parempi kuin luulin”, Marie suitsuttaa. Takaisin kotiin hän palaa tammikuussa, ja jo nyt aika Suomessa tuntuu loppuvan liian lyhyeen. Mitään suurta kulttuurisokkia Marie ei kokenut. Heinrichsenien perheessä elettiin suunnilleen samalla tavoin hänen itsensä ollessa alle kouluikäinen. Suurin ero on, että Amandan ja Senjan vanhempien työpaikka on sadan metrin päässä, kun taas Marien vanhemmat kävivät töissä Hampurissa, 20 kilometrin päässä kotikylästä. ”Kylässäni on maatiloja, joten olen nähnyt lehmiä ennenkin, mutta en näin läheltä”, Marie kertoo. Eikä hän lehmien lähelle mene nytkään, vaan hoitaa lapsia ja tekee kevyitä kotitöitä. Hänen varsinainen bravuurinsa on Kallen mukaan silitys ja pyykkien viikkaus. Marie kertoo oppineensa kuukaudessa ymmärtämään suomea ja alkaneensa puhua sitä kahden kuukauden jälkeen. Nopean kielen oppimisen salaisuus on päivittäinen puuhailu lasten kanssa ja kielikurssi Hämeenlinnassa kahdesti viikossa. ”Alkuun Marie puhui lapsille saksaa ja he hänelle suomea, eikä se ollut ongelma. Lapset ottavat kädestä ja näyttävät, ellei toinen ymmärrä. Aikuiset arastelevat, ellei tietty sana tule mieleen, ja silloin tutustuminen on vaikeaa”, sanoo Satu. Tapoloiden kanssa Marie on käynyt retkillä Hämeenlinnassa ja lähiympäristössä, viettänyt mökkielämää Vääksyssä ja tutustunut naapureihin kylän sikajuhlassa. Marien tulo oli virkistävää vaihtelua myös isovanhemmille. Sekä Kallen että Sadun äidit ovat itse aikoinaan olleet au pairina ulkomailla, joten he osasivat ottaa tytön mukavasti vastaan. Satu etsii jo uutta tyttöä avukseen, kun Marien sopimus tammikuussa päättyy. SNABBT OCH KORT Internationella HKScan HKScan är Finlands största företag i livsmedelsbranschen. Företaget har affärsverksamhet i nio länder i Nordeuropa. I fjol uppkom två tredjedelar av omsättningen utanför Finlands gränser. HKScan är i storleksordningen på femte plats bland företagen i köttbranschen i Europa. År 2010 var den inhemska omsättningen 718,5 miljoner euro. HKScan Finland, som omfattar HK Ruokatalo, HK Agri och Järvi-Suomen Portti, leds av verkställande direktör Jari Leija. I Sverige sköts affärsverksamheten av landets största och mest kända företag i köttbranschen, Scan AB med dotterbolag. År 2010 var Scankoncernens omsättning ungefär 1 miljard euro. Verkställande direktör är Denis Mattsson. Verksamheten har koncentrerats till Linköping, där Scan har en stor produktionsanläggning och en ny riksomfattande distributionscentral. Scans varumärke hör till de mest kända i Sverige. HKScan blev Nordeuropas ledande fjäderfäföretag under hösten 2010, då företaget köpte Rose Poultry A/S, som är Danmarks största bolag som förädlar fjäderfäkött. Koncernen var redan marknadsledande i Finland och Estland. Rose Poultry har två moderna produktionsBaltikum 6,8% Sverige 40,7% Danmark 9,2% Poland 11,9% Finland 31,4% HKScankoncernens omsättningsfördelning per marknadsområde under januari–september 2011. Analysera fodersäden för svin Analysresultaten gällande den nya säsongens spannmål visar att kornet är energifattigt och har låg proteinhalt. Den genomsnittliga hektolitervikten är 60,5 och råproteinhalten är 10,5 procent. Havre och vete klarade förhållandena under förra sommaren bättre. Vikterna och proteinhalterna är nära medeltalen för de senaste åren. Det proteintillskott som behövs i utfodringen är rätt enkelt att åstadkomma endera genom byte av koncentrat eller genom tillägg av sojak- Det lönar sig att använda rikligt med vete vid utfodringen av grisar. ross, bondbönor, ärter eller rybskross i fodret. Bondbönor passar bra i alla utfodringsformer och är ett bra alternativ till sojakross. Energihalten kan ökas genom tillskott av vete och/eller rybsolja i foderblandningen. Eftersom priset på fodervete är nästan samma som på korn lönar det sig att använda rikligt med vete framför allt vid utfodringen av grisar och diande suggor och i inledningsskedet av uppfödningen slaktsvin. Med rybsolja får man en foderblandning med högre energihalt också av lättare spannmål. Det är skäl att vara noggrann vid doseringen av olja. Utgående från spannmålsanalyserna utarbetar HK Agris optimeringstjänst utfodringsrecept och föreslår samtidigt de lämpligaste kompletteringsfodren för din spannmål. anläggningar. Omsättningen för den senaste hela räkenskapsperioden var 218,3 miljoner euro. Rose Poultry förädlar mer än 130 miljoner kilogram fjäderfäkött om året. HKScans Baltikumgrupp omsatte 160,4 miljoner euro år 2010. I Estland representeras koncernen av över 120-åriga AS Rakvere Lihakombinaat som också äger svinhusbolaget AS Ekseko och av AS Tallegg. I Lettland finns A/s Rigas Miesnieks och A/s Jelgavas Galas Kombinats. I Litauen verkar marknadsföringsbolaget UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai. I Polen äger HKScan och det danska Danish Crown tillsammans landets näst största köttbolag Sokolów S.A. Sokolów omsatte 558,6 miljoner euro år 2010. Företaget har under ledning av verkställande direktör Boguslaw Miszczukin uppvisat goda resultat också under tider med ekonomisk nedgång i Europa. Produktionsanläggningarna är sju till antalet. Mera styrning i grisproduktionen HK Agri övergår till kraftigare styrning av avtalsproduktionen i svinkedjan. Genom att anpassa svinköttsproduktionen till efterfrågan på hemmamarknaden kan man förbättra lönsamheten i verksamheten. Avtalsreformen gäller grisproduktionen, men leder också till att det blir lättare att utveckla hela kedjan. Andelslagets styrelse och representantskapet har godkänt den nya verksamhetsmodellen, som ger bättre balans i grisproduktionen i förhållande till slaksvinshusens produktionskapacitet. Det har uppstått grisrusning i kedjan då det inte har funnits tillräckligt mycket slaksvinsplatser att tillgå då grisproduktionen har blivit effektivare. HK Agris fältombud kontaktar gårdarna för att komma överens om utvecklingssamtal. Samtalen om framtidsplanerna förs separat med varje gård. De fungerande nätverk som består av grisgårdar och slaktsvinsgårdar kvarstår som tidigare. Kotitilalta 5/2011 31 12.-13.1.2012 Hämeenlinnassa HK Agrin sopimustuottajien Tuota noin -tuottajapäivät Talo täynnä yhteistyökumppaneita. Tarjolla runsaasti asiantuntijatietoa tuottamisesta, tehokkuudesta ja tulevaisuudennäkymistä. Puhujina mm.: Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen HK Ruokatalon toimitusjohtaja Jari Leija NÄMÄ TUOTTAJAPÄIVÄT KANNATTAA KOKEA, ILMOITTAUDU NYT! HKScanin viestintäjohtaja Harri Saukkomaa (pj) Tilaisuutta isännöivät HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja hankintajohtajat. Mukana myös improvisaatioryhmä Saippuakuplat! Seminaarin hinta 95€ / hlö (sis. ALV 23%) sisältäen ohjelman, lounaat ja illallisen. Tapahtumaan pääsee myös yhteiskuljetuksella. Ilmoittautuminen 22.12.2011 mennessä Lisätietoja tuottajapäivistä, ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja kuljetuksista www.hkagri.fi/tuotanoin tai Anneli Arnivaara 010 570 4349
© Copyright 2024