1. No category

Kotitilalta
5/2011
Ukkosille uusi
navetta
s. 16
Ohrien laatu
vaihtelee
s. 18
HKScan toimii
Itämeren ympärillä
s. 4–6
PÄÄKIRJOITUS
Menestys on omissa käsissä
SISÄLTÖ
Pääkirjoitus
2
lintarvikeketjun alkulähteet, alkutuotanto ja jalostus voivat
huonosti Suomessa. Heikosti kannattava tai suorastaan kannattamaton tuotanto ei voi jatkua pitkään. Olisi helppoa alistua vallitseviin oloihin ja vain todeta heikkouksia. Viisaampaa on
haastaa olosuhteet ja hakea ratkaisut omaa toimintaansa kehittämällä.
HK Agri ottaa merkittävän askeleen siirtyessään sikaketjussa ohjatumpaan sopimustuotantoon. Uudella, pitkäjänteisemmällä sopimuspolitiikalla pyrimme sopeuttamaan sikaketjun tuotantoa kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi sekä tasapainottamaan ketjun porsasmäärän
lihasikapaikkoja vastaavaksi.
Porsasvälitys on perustettu Suomeen 50-luvun lopussa. Runsaan puolen vuosisadan aikana rakenteet sianlihantuotannossa ovat merkittävästi muuttuneet. Sikaketjussa on haettava esimerkkiä 60–70-luvulla
perustetusta broilerituotannosta, jonka ohjattavuus on kohdallaan jokaisessa ketjun osassa.
Kun ketjun ohjattavuus paranee, tilojen välisten eläinvirtojen
ohjaus porsaista uudiseläimiin tulee hallittavammaksi ja sitä kautta kustannustehokkaammaksi.
HK muodostaa tuotantoketjun
suomalaisen tuotannon puolesta,
alkutuotannosta jalostukseen. Lisäämällä kaikkien ketjun osapuolien osaamista, uusia innovaatioita ja ymmärtämystä kaikilla osa-alueilla, ja tekemällä tasapuolisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä kannattavuuden parantamiseksi luomme
suomalaiselle ruoalle yhteisen polun suomalaisten pöytiin. On pakko ryhtyä hyökkäykseen
ja uskoa, että on parempi kuin muut.
Vuoden vaihteen lähestyessä on aika kiittää lämpimästi kaikkia sopimustuottajiamme kuluneesta vuodesta. Rauhallista joulua ja hyvää
uutta vuotta 2012!
Markkinakatsaus
3
Kansainvälinen HKScan
4
Ekseko panostaa
tehokkaaseen siantuotantoon
7
Jyllanti on Tanskan broilerialue
10
Charolais on hallitseva
pihvirotu Ruotsissa
12
Rapsipossu lähtökuopissa Ruotsissa
15
Pyöräkän investoinnilla
on tarkat askelmerkit
16
Haasteellinen
ruokintavuosi sikaloissa
18
Korkeapainesumutus
varmistaa broilerin kasvun kesällä
20
Naudanlihantuotantoa
Alppien juurella
22
Parhaat ohjeet siantuotantoon
23
Rypsiporsas Juhlakinkku
on joulupöydän kunkku
24
LSO Osuuskunnan kuulumisia
26
Tee teurasilmoitus Sinetissä
27
Ajankohtaista
28
Kotilalla tapahtuu
30
Snabbt och kort
31
E HK muodostaa
tuotantoketjun
suomalaisen tuotannon puolesta.
Terveisin,
Veli-Matti Jäppilä
2
Kotitilalta 5/2011
®
KANNEN KUVA: PASI LEINO
KANNEN KUVA: MERJ
MERJA
ER A OJ
ERJ
OJALA
ALA
Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010
570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti
Jäppilä Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040
543 2390, [email protected] Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@
phnet.fi Ulkoasu Focus Flow Oy Painopaikka Forssa Print, ISSN 1239-1603. Osoitteenmuutoksen voi
tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 7.
MARKKINAKATSAUS
Sikamarkkinat seestymässä
Sianlihankulutus on ilahduttavasti ollut
kasvussa. Tammi–syyskuussa kulutus on
kasvanut viisi prosenttia viime vuodesta, edellisen kerran kulutus kasvoi näin
paljon vuonna 1998. Sianlihan vuosikulutus henkeä kohti noussee tänä vuonna 700 grammalla 35,6 kiloon.
Uskallamme väittää Rypsipossulla olleen merkittävä vaikutus kulutuksen kasvuun. Suomalaiset ovat löytäneet uudestaan possunlihan. Rypsipossu on ainutlaatuinen innovaatio, johon on tarvittu
koko ketjun saumatonta yhteistyötä ja
ennen kaikkea sitoutuneita ja osaavia lihantuottajia. Suuri kiitos tuottajillemme
erinomaisesti tehdystä työstä!
Näkymät tästä eteenpäin ovat pitkästä aikaa hieman valoisammat. Tilanne on
helpottunut vientimarkkinoilla, jotka alkuvuonna olivat täysin tukossa. Ennusteiden mukaan sianlihantuotanto Euroopassa vähenee ensi vuonna. Tämä mahdollistaa kysynnän ja tarjonnan paremman tasapainon, ja sitä kautta markkinoiden tervehtymisen.
Rehujen raaka-ainemarkkinoilla korkeimmat hintapiikit ovat ainakin toistaiseksi ohi. Lihan tuottamiseen liittyvien raaka-aineiden kuten soijan, rapsirouheen ja viljan hinnat ovat olleet laskussa viime aikoina.
KUVA: KATJA TOIVANEN
Ulf Jahnsson
Vasikoille lisää kasvatuspaikkoja
Nautamarkkinoilla on kuluvana vuonna
hintakehitys ollut myönteinen ja tämä
on mahdollistanut naudanlihan tuottajahinnan nousun. Näköpiirissä on, että
kotimaisen naudanlihan kysyntä säilyy
hyvänä, mikä tukee tuottajahintatasoa
myös jatkossa.
HK Agrin vasikkamäärä kasvaa ja tarvitsemme vasikoille lisää kasvatuspaikkoja. Kasvattamoiden investointisuunnitelmia kannattaa viedä rohkeasti eteen-
päin ennen rahoituskauden vaihtumista.
Kehitysohjelmatilojen tulosten perusteella kasvatuksen osaaminen on hyvällä ta-
Investointisuunnitelmia kannattaa
viedä rohkeasti
eteenpäin.
solla, mikä on tärkeä lähtökohta investoinnin toteuttamisen osalta.
HK Ruokatalon investoinnit Outokummun teurastamoon ja samaan aikaan yhteistyön laajeneminen uusitun Paimion
teurastamon kanssa antaa HK Agrille tukevan alustan kasvattaa hankintamäärää ja tuottaa entistä parempaa palvelua sopimustuottajille.
Sami-Jussi Talpila
Broilerin toimitusvarmuus kohenee
Broileriketju on parantanut toimitusvarmuuttaan. Nuorikkoparvet ovat aiempaa
tasaisempia ja haudontatulokset ovat parantuneet. Haudontamunamäärä sen si-
Kulutus kasvaa
noin kahden
prosentin
vauhdilla myös
ensi vuonna.
jaan on laskenut. Untuvikkolaatu on parantunut ja poistuma on lähellä 0,8 prosentin tavoitetta.
Lämmin syksy näkyy broilerien hyvänä kasvuna. Kasvattamoita lämmittämällä on saatu pohjat pysymään kuivina
ja sitä kautta lintujen jalkapohjat terveinä. Oikean teuraspainon saavuttamisessa ei kaikin ajoin ole täysin onnistuttu.
Teurastamo ja kuluttajatuotteet vaativat kuitenkin tasakokoista lintua tuotantoon joka päivä.
Nyt marraskuussa päivittäinen teurasmäärä on 130 000 lintua. Suuri tuo-
tantomäärä vaatii koko ketjulta varsin
täsmällistä toimintaa.
Ennusteen mukaan broilerinkulutus
kasvaa noin kahden prosentin vauhdilla myös ensi vuonna. Kysyntä painottuu
edelleen fileeseen. Koipireiden tuotteistaminen on suuri haaste, jotta koko ruho voidaan myydä kotimaassa.
Mynämäen hautomon saama uusi ympäristölupa sallii tuotantomäärän kaksinkertaistamisen, mikä turvaa tulevien vuosien kehityksen broilerin tuotannossa.
Jarmo Seikola
Kotitilalta 5/2011
3
KANSAINVÄLINEN
HKSCAN
HKScan nousi muutama vuosi sitten
Suomen suurimmaksi elintarvikealan
yritykseksi ohi ykköspaikkaa kauan
pitäneen meijeriyhtiö Valion. Kärkisijalle
konsernin nosti voimakas kansainvälistyminen erityisesti viiden
viimeisen vuoden aikana.
Kari Suistoranta
Tiedottaja, HKScan
L iiketoiminta on laajentunut
yhdeksään Pohjois-Euroopan
maahan. Sen myötä konsernin 2,1 miljardin euron liikevaihdosta kaksi kolmasosaa tuli Suomen ulkopuolelta viime vuonna. Vuoden 2011 aikana kotimaan osuus on
edelleen hivenen laskenut ja on nyt
alle kolmanneksen.
Laajemmassakin kansainvälisessä vertailussa HKScan-konserni sijoittuu näkyvästi. Se on eurooppalaisista liha-alan yrityksistä viidenneksi suurin. Sen palveluksessa on
suoraan 8 600 työntekijää ja toimihenkilöä, ja yhteisyrityksen kautta
Puolassa vielä yli 6 000 henkeä lisää.
Suomen osuutta HKScan-konsernissa edustavat HK Ruokatalo, HK
Agri ja Järvi-Suomen Portti. Ne kuuluvat kaikki HKScan Finlandille, jota
johtaa toimitusjohtaja Jari Leija. Kotimaan liikevaihto vuonna 2010 oli
718,5 miljoonaa euroa ja se tarjoaa
työtä keskimäärin runsaalle 2 700
henkilölle.
4
Kotitilalta 5/2011
RUOTSI
Ruotsissa liiketoiminnasta vastaa
maan suurin ja tunnetuin liha-alan
yritys, Scan AB tytäryhtiöineen.
Scan-konsernin liikevaihdoksi
vuonna 2010 muodostui noin 1 miljardi euroa, ja se tarjoaa työtä keskimäärin 3 000 henkilölle.
TANSKA
HKScanista tuli Pohjois-Euroopan
johtava siipikarjayritys syksyllä 2010, kun se osti Tanskan suurimman siipikarjanlihaa jalostavan yhtiön, Rose Poultry A/S:n.
Markkinaykkösen asema konsernilla oli ennestään Suomessa ja
Virossa.
PIIRROS: KATI KELO
Pian sata vuotta
lihan vientiä
Kansainvälisistä markkinoista tuottajat olivat kiinnostuneita jo 1913, kun he perustivat Lounais-Suomen Osuusteurastamon. He suunnittelivat vientiä.
Lihan vienti alkoi 1919 ja se laajeni nopeasti. 1920-luvun
puolivälissä ulkomaille meni jopa 40 prosenttia kaikesta LSO:n
hankkimasta lihasta. Ennätys aikanaan ja on voimassa vieläkin.
1930-luvulla vietiin suolattua pekonia Englantiin, Ruotsiin meni pääasiassa nautaa, ja Saksa osti sekä sikaa että nautaa. Neljännes LSO:n hankkimasta lihasta päätyi silloin ulkomaille. Osuuskunta oli Suomen suurin lihanvientiliike.
Toisen maailmansodan jälkeen edellytykset muuttuivat, ja
vienti väheni olennaisesti. Maataloustulolain myötä 1956 viennistä tuli yksi väline tavoitehintojen toteuttamisessa ja ylituotannon
purkamisessa.
1990-luvun alussa LSO:ssa haluttiin lisätä ulkomaista laskutusta, mutta vientiä kasvattamalla se ei onnistu. On siis mentävä
ulkomaille itse. Ensimmäinen askel oli 1998, kun ostettiin Rakvere Lihakombinaat Virosta ja Rigas Miesnieks Latviasta. Sitten
seurasivat Tallegg 2001 ja Sokolów 2002–2006. Scanin vuoro
oli 2007, ja 2010 ostettiin Tanskasta Rose Poultry.
BALTIA
HKScanin Baltia-ryhmä on selvästi suurin liha-alan yritys ja
kiistaton markkinajohtaja Baltiassa. Ryhmän liikevaihto vuonna 2010 oli 160,4 miljoonaa euroa. Palveluksessaan sillä on
keskimäärin 1 900 henkilöä.
Ruotsin osuus suurin
HKScan-konsernin liikevaihdon jakautuma
markkina-alueittain vuoden 2011 tammi–
syyskuussa.
Baltia 6,8%
Ruotsi 40,7%
Tanska 9,2%
Puola 11,9%
PUOLA
Lihayhtiö Sokolów S.A. on Puolan toiseksi suurin. Sen omistavat puoliksi HKScan ja
tanskalainen lihajätti Danish Crown. Niiden
strateginen yhteisomistajuus alkoi vuonna
2004. Sokolów teki vuonna 2010 liikevaihtoa 558,6 miljoonaa euroa, ja henkilöstöä
sillä on keskimäärin vajaat 6 200 henkilöä.
Suomi 31,4%
Kotitilalta 5/2011
5
Scan AB
HKScan Baltia
Toimitusjohtaja Denis Mattssonin johtama Scan käy parhaillaan läpi monivaiheisia kehittämisohjelmia, joiden odotetaan toteutuessaan nostavan yhtiön tehokkuutta ja parantavan kannattavuutta merkittävästi.
Virossa konsernia edustaa yli 120 vuotta vanha AS Rakvere
Lihakombinaat ja sen omistama sikalayhtiö AS Ekseko sekä
AS Tallegg. Latviassa ovat A/s Rigas Miesnieks ja A/s Jelgavas Galas Kombinats. Liettuassa toimii markkinointiyhtiö
UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai.
Toimitusjohtaja Anne Meren luotsaamalla Rakvere Lihakombinaatilla tytäryhtiöineen on vajaat 1 500 työntekijää.
Yhtiö on ennen kaikkea lihavalmiste- ja lihatalo, ja alallaan
Viron suurin.
Päätuotemerkin Rakveren rinnalla on hinnaltaan edullisempien tuotteiden Valla-sarja. Kummankin alla on tarjolla
laaja valikoima lihavalmisteita ja kuluttajapakattuja lihoja.
Valmisruokia Rakvere tekee vähän: lähinnä kypsiä lihapullia ja jauhelihapihvejä sekä pelmenejä.
Rakenteet muutoksessa
Kehittämiseen sisältyy myös toimipaikkajärjestelyjä ja tuotannon siirtoja. Toimintaa on enenevästi keskitetty Linköpingiin, missä Scanilla on iso tuotantolaitos ja uusi valtakunnallinen jakelukeskus.
Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä arvoketjussa eteenpäin. Tuotannon jalostusastetta nostetaan
ja myyntiä tehostetaan. Se tarkoittaa enemmän pidemmälle jalostettuja tuotteita ja kuluttajapakattua lihaa markkinoille.
Johtavat tuotemerkit
Scanin tuotemerkki on Ruotsin tunnetuimpia. Esimerkiksi
lihapullat ovat osa kansallista identiteettiä, vähän niin kuin
HK Sininen Lenkki on Suomessa. ”Mamma Scanin” lihapullat valmistetaan edelleen samalla reseptillä kuin vuonna
1970, kun tuote lanseerattiin.
Scan on myös merkittävä nakkien ja muiden ruokamakkaroiden valmistaja, ja se panostaa vahvasti leivänpäällisiin. Scanin itsensä lisäksi leivänpäällisiä tekee sen tytäryhtiö Pärsons AB, jonka leikkeleet kuuluvat Ruotsin ehdottomaan kärkikaartiin.
AS Tallegg on Viron suurin siipikarjanlihan ja kananmunien
tuottaja. Se on samalla myös maansa tärkein tuoreen broilerinlihan toimittaja. Muut yritykset käyttävät pitkälti pakastettua tuontibroileria.
Talleggia johtaa toimitusjohtaja Teet Soorm ja se tarjoaa
työpaikan vajaalle 500 henkilölle.
Talleggilla on laaja ja monipuolinen tuotevalikoima. Kaikki sen tuotteet – myös kananmunat – markkinoidaan Talleggin tuotemerkillä, joka on vahva brändi Virossa.
Rose Poultry A/S
Sokolów S.A.
Rose Poultryllä on kaksi modernia tuotantolaitosta. Kolmas, pienempi, lopetti teurastukset suunnitelmien mukaisesti keväällä. Yhtiöllä on keskimäärin 900 työntekijää ja
sen liikevaihto viimeisimmältä kokonaiselta tilikaudelta oli
218,3 miljoonaa euroa.
Rose Poultryn läpi kulkee vuodessa yli 130 miljoonaa kiloa siipikarjanlihaa. Se on enemmän kuin koko Suomessa
tuotettu määrä yhteensä (96 milj. kg). Rosen päämarkkinat
ovat Tanskan lisäksi Ruotsi ja Englanti. Se myös vie paljon
Lähi-Itään ja Kaakkois-Aasiaan, mutta myös EU:n alueelle.
Sokolów on toimitusjohtaja Boguslaw Miszczukin johdolla
kehittynyt odotusten mukaisesti. Yhtiö on osoittanut hyviä
lukuja myös niinä aikoina, kun taantuma on koetellut Eurooppaa.
Sokołówilla on seitsemän tuotantolaitosta, joista tuotannoltaan suurin sijaitsee Sokolów Podlaskin kaupungissa. Se
teurastaa ja leikkaa. Siellä on myös lihavalmistetehdas, jonka huippumodernin viipalointiosaston ansiosta Sokolów
Podlaski on Puolan ykkönen viipaletuotteissa.
Päätuotemerkki Sokolów on tunnettu ja arvostettu kautta Puolan. Sen alamerkkejä ovat mm. perinteisten reseptien
Babuni sekä Gold, jolla valmistuvat pitkää kypsytystä vaativat lihatuotteet.
Pakastettua ja tuoretta
Tanskassa ja Ruotsissa valtaosa siipikarjatuotteista myydään pakasteina. Siksi Rose Poultryn pitkän aikavälin tavoitteena on totuttaa tanskalaisia kuluttajia tuoretuotteiden käyttäjiksi suomalaisten tapaan.
Pakastebroileri eri muodoissaan pysyy silti vielä kauan päätuotteena. Sen markkinat ovat maailmanlaajuiset ja
erittäin kilpaillut, joten yhtiön on pidettävä itsensä iskukunnossa jatkuvasti.
6
Broilereita ja kananmunia
Kotitilalta 5/2011
Kaikki Eksekon lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen
kautta markkinoille.
KUVA: EKSEKO
HK Ruokatalo osti virolaisen
AS Rakvere Lihakombinaatin osakeenemmistön kesällä 1998. Kauppaan
kuului myös Eksekon emakkosikala.
Nykyään yritys tuottaa noin puolet
Viron lihasioista.
Ulla Ketola
Team leader
E kseko on reilussa vuosikymmenessä kasvanut 3 000 emakosta
10 500 emakon tuotantoyksiköksi. Viime vuosina yrityksessä on
panostettu omien lihasikalayksiköiden
perustamiseen. Sen kahdeksan lihasi-
EKSEKO
panostaa tehokkaaseen
siantuotantoon
kalaa tuottavat nykyisin kukin 4 500–
70 000 teurassikaa vuodessa.
Eksekon lihasikaloiden tuotantopäällikkö Andero Tank kertoo, että yrityksessä ollaan tyytyväisiä omien lihasikaloiden tehokkuuteen.
Yritys tekee yhteistyötä myös sopimustuottajien kanssa, joista osa kasvattaa
pelkästään vieroitettuja porsaita välitysikään. Vajaat kymmenen tilaa ovat
erikoistuneet lihasikojen kasvatukseen.
Yhdessä nämä kaikki yksiköt tuottavat
noin 255 000 teurassikaa vuodessa.
Kaikki lihasiat menevät Rakveren tuotantolaitoksen kautta markkinoille. Aikaisemmin yhdestä sikalasta myytiin eläviä sikoja Venäjälle, mutta suuren tautiriskin takia sitä ei enää tehdä.
Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa, nykyaikaisiksi remontoiduissa
rakennuksissa. Ainoastaan Nursken välikasvattamo on uudisrakennus.
Kotitilalta 5/2011
7
KUVAT: ULLA KETOLA
STRATEGISET
PÄÄLINJAT
EKSEKOSSA
VUOTEEN 2015
Uusin yksikkö aloitti toimintansa Lustussa vuosi sitten. Entisen maidontuotantokolhoosin navetassa on nyt neljä
tuhannen paikan lihasikaosastoa. Siat
näyttävät tasakokoisilta ja Andero Tank
kertookin jokaisen osaston tyhjentyvän
kolmessa viikossa.
• tuotantomäärä ja
biologinen tuotantokyky kuntoon
• tuoreviljasäilöntä
käyttöön lihasikaloissa
Taudit pysäytetään portille
Yksiköiden ulkopuolelta näkee, että sikaloiden bioturvallisuuteen on panostettu. Kaikissa lihasikaloissa on tautisulku
ennen siirtymistä sikalaan, eli suihkun
kautta sisään ja sikalan puhtaat vaatteet ja jalkineet päälle.
Jokaisen sikalan ympärillä on vahva aitaus, joka estää niin eläinten kuin ihmistenkin pääsyn alueelle ilman lupaa. Ruohot sekä vesakot pidetään kurissa sikalan ja rehusiilojen ympärillä. Tuholaisille
ei ole jätetty mitään syötävää. Porteille
on rakennettu desinfiointialtailta, joilla voidaan estää ajoneuvojen renkaissa
mahdollisesti kulkeutuvat taudit.
Hygieniaan panostamiseen yhtenä syynä on viime vuonna Eksekossa puhjennut viruksen aiheuttama ripuliepidemia.
Taudin epäillään tulleen sikalaan rakennusmiesten työvälineiden mukana.
Porsaskuolleisuus ennen vieroitusta
nousi lähes 30 prosenttiin muutamana
viikkona ja aiheutti satojen tuhansien
eurojen menetykset. Pahimmillaan pieniä porsaita jouduttiin ruokkimaan yksitellen. Dramaattisten viikkojen jälkeen
tuotanto lähti jälleen nousuun, mutta tuloksissa ei ole vieläkään saavutettu PEDepidemiaa edeltänyttä tasoa.
”Tauti opetti paljon ja sitä ei soisi kenenkään sikalaan”, tiivistää Eksekon tuotantojohtaja Mati Tuvi.
Yhdenmukainen rehustus
Tällä haavaa lähes kaikki lihasikalat käyttävät samalta rehuntoimittajalta tulevia täysrehuja. Yhden lihasikalan eläimet
ruokitaan tuoreviljalla sekä tiivisteellä.
Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä
rakentaa lisää tuoreviljasäiliöitä ja siirtyä vilja-tiivisteruokintaan muissakin yksiköissä. Uusimpiin sikaloihin onkin jo
suunnitteluvaiheessa varattu tilat tätä
ruokintamallia varten.
8
Kotitilalta 5/2011
• lihasikaloiden
perusremontit
• sopimustuottajien
tehokkuuden parantaminen
Porsaiden hyvä laatu vieroituksessa on ehdoton edellytys hyvälle tuotannolle. Tuotantopäällikkö Andero
Tank (vas.) esittelee sikalaa Elias Jukolalle.
• välikasvatuspaikkojen määrän
lisääminen.
Nursken lihasikalan
uuteen 600 lihasikapaikan osastoon
tulevat porsaat seuraavana päivänä.
Tuotannon tunnusluvut Eksekolla ja HK Agrilla
Ekseko tavoite 2011
Ekseko 2010
HK Agri 2010
Porsimisprosentti
85,5
83,7
84,7
Vieroitettuja/pahnue
11,7
11,2
11,7
Pahnueita/emakko/vuosi
2,32
2,32
2,35
Vieroitettuja/emakko/vuosi
27,1
26
26,1
Lihasikojen päiväkasvu, g
820
783
860
RHS 30–110 kg
2,9
2,99
2,8
Lihaprosentti
60
60
59,7
Tuotantolukuja 2010
Viro
Suomi
31,9
202,9
Sikoja, kpl
317 700
1 339 900
Teurastettu sikoja, kpl
530 000
2 245 900
Elävien sikojen vienti Venäjälle, kpl
130 000
Sianlihan tuotanto, milj. kg
0
Lähde Eurostat, TNS
Lustussa vuosi sitten
käyttöön otettu lihasikala on remontoitu
entiseen kolhoosin
navettaan. Sikalassa on
liemiruokinta ja kokoritilälattiaiset karsinat.
Kaikki Eksekon lihasikalat ovat vanhoissa,
nykyaikaisiksi remontoiduissa rakennuksissa.
Mati Tuvi seuraa tarkkaan jokaisen lihasikalan tuotantotuloksia. Tämän vuoden tavoitteena on nostaa sikojen päiväkasvu 820 grammaan ja päästä rehunhyötysuhteessa 2,9 rehuyksikköön/kg.
Seurantatiedot ovat pohjana, kun rehutehtaan konsulentti ja Tuvi suunnittelevat rehustuksen ja rehuoptimoinnin
lihasioille.
Työvoima- ja lääkehuolia
Kaikkiaan Ekseko työllistää noin 205 henkilöä. Näistä 38 työskentelee lihasikaloissa. Työvoiman vaihtuvuus on ongelma.
”Tällä hetkellä työntekijöiden saatavuudessa suurin uhka on suomalainen
rakennusteollisuus”, toteaa tuotantopäällikkö Andero Tank. Hänen mukaansa virolainen palkkataso ei pysty kilpailemaan
suomalaisen kanssa.
Toinen haaste on löytää eläinlääkäreitä, jotka ovat todella kiinnostuneita sioista. Ongelmatilanteissa, kuten PED-
epidemian hoidossa, Eksekolla oli käytössä alan erikoiseläinlääkäri Belgiasta.
”Lisäksi huolta aiheuttavat Viron lääkemarkkinat. Suuret lääkefirmat eivät ole
kiinnostuneita tuomaan uusia lääkkeitä
pienille markkina-alueille”, kertoo Tank.
Sikaloiden ympäristön paineet ovat
Tankin mukaan tuttuja myös Virossa ja
niistä kirjoitetaan lehdissä. Sikaloiden
rakentamista vastustetaan mm. hajuhaittojen takia. Tämän takia Eksekon sikaloissa on panostettu mm. lietelannan
lämmön talteen ottamiseen sekä lietteiden levittämiseen hajuhaitat minimoivalla tekniikalla.
”Lietteelle on tänä päivänä Virossa kysyntää, koska lannoitteiden hinnat ovat
nousseet”, kertoo Andero Tank. ”ISO 9001
-standardilla varmistetaan, että lietteiden
käsittelyssä kaikki on kunnossa.”
Perustana hyvä porsas
Eksekossa on käytössä sama genetiik-
ka kuin HK Agrilla. Emakot ovat ruotsinyorkshiren ja norjanmaatiaisen risteytyksiä. Päättökarjuna on risteytyskarju
(norjanmaatiainen x duroc).
Karjut tulevat Norjasta karanteenin
kautta Kuuden keinosiemennysasemalle,
jossa on tuotannossa 56 karjua. Tulevaisuudessa päättökarjut tulevat olemaan
puhdasrotuisia duroc-karjuja.
Tuotantojohtaja Mati Tuvi seuraa tuloksia viikoittain. Sikaloiden toiminta ja
seuranta perustuvat ISO 9001 ja 14 0001
sekä OHSAS 18001 -standardeihin.
Yksiköille on asetettu selkeät vuositavoitteet ja toimenpiteet, joilla niihin päästään. Nämä asiat käydään lävitse työntekijöiden kanssa ja kannustimena on tavoitteiden täytyttyä maksettava bonus.
”Kaikki alkaa hyvästä porsaasta”, painottaa Mati Tuvi. Haasteena on saada
tuotanto kuntoon ja tulokset paremmiksi. Tähän päästään parantamalla mm. sikaloiden terveysstatusta.
Kotitilalta 5/2011
9
Rose Poultryn
pääkonttori.
JYLLANTI
on Tanskan broilerialue
Tanskan broilerinlihan kokonaistuotanto oli viime
vuonna 175 miljoonaa kiloa. Broileria tuottavia tiloja on
210, ja ne sijaitsevat pääosin Jyllannissa. Suurin osa on
perheviljelmänä hoidettuja tiloja.
Kimmo Haapanen
Tuotantoneuvoja
T
iloilla on teurastamon kanssa
yleisesti kaksivuotinen tuotantosopimus. Teurastamon tuotannonohjaus sopii tuottajan kanssa tuotannon rytmityksen. Useimmilla
tiloilla kasvatetaan seitsemän broilerierää vuodessa.
Untuvikot toimittaa DanHatch A/Sniminen hautomoyritys, jolla on Tanskassa kaksi hautomoa. Haudontamunia tuottaa 46 sopimustilaa. Hautomolla on 16 nuorikkoja ja kukkoja kasvattavaa sopimustilaa.
Teräsrunkohallit yleisimpiä
Lähes kaikki tanskalaiset broilerihallit
ovat teräsrunkoisia. Tyypillinen kasvatushalli on 20 metriä leveä ja 100 metriä pitkä. Sivuseinän korkeus on 2,5–
2,8 metriä ja hallin korkeus on keskeltä
5–5,5 metriä. Lähes kaikissa kasvatushalleissa on betonilattia, neljä ruokintalinjaa ja viisi vesilinjaa.
Yleisin ilmanvaihtojärjestelmä on alipainejärjestelmä. Raitis ilma tulee sisään
seinäluukuista ja poistokoneet ovat kasvattamon katossa. Halleissa on ilman-
10
Kotitilalta 5/2011
vaihto-ohjauskoneen ohjaama korkeapainesumutuslaitteisto tilan viilentämistä varten.
Broilerihallin lattialle levitetään kuiviketta noin kilo neliömetriä kohti. Kuivikkeena käytetään turpeen ja kutterilastun
sekoitusta. Lämmitystä tarvitaan erityisesti kasvattamon kosteuden hallintaan
talviaikana. Useilla tiloilla lämpöenergia
tuotetaan polttamalla olkea.
Binadan on suurin kasvattaja
Rose Poultryn sopimustuottaja Binadan
A/S on Tanskan suurin broileritila. Tilalla on 15 kasvatushallia, joissa kussakin
kerralla 30 000 lintua. Tuotantorakennukset on rakennettu pääosin 20 vuotta sitten, mutta vanhin halli on ollut käytössä 30 vuotta.
Tänä vuonna tilalla kasvatetaan 7,5
broilerierää. Viimeisin merkittävä korjausinvestointi on parhaillaan käynnissä:
kasvattamoissa uusitaan ilmanvaihtolaitteet ja ilmanvaihdon ohjaustekniikka. Ilmanvaihdon peruskorjauksella varmistetaan linnuille hyvät kasvatusolosuhteet.
Tilan omistaa hautomoyritys DanHatch.
Tilanhoitajana toimivan Johannes Kudskin lisäksi eläinten hoitotyötä tekee kaksi työntekijää. Kasvatushallien tyhjennys
broilerierän jälkeen ja hallien peseminen
on ulkoistettu urakoitsijalle.
Keskeltä korkea kasvattamo varmistaa
tasaisen ilmanvaihdon myös talvella.
KUVA: STT-LEHTIKUVA, SARI GUSTAFSSON
Useimmilla tiloilla
kasvatetaan seitsemän
broilerierää vuodessa.
Tanskan suurin
broileritalo
KUVA: KIMMO HAAPANEN
Binadan-tila käyttää ruokinnassa neljää eri tehdasrehua ja vehnää. Vehnän
syöttö aloitetaan poikasten ollessa 10
vuorokauden iässä. Vehnää on viidennes kokonaisrehumäärästä.
Teho tanskalaista keskiarvoa
Tilan keskimääräinen kasvatusjakso on
38 vuorokautta. Teuraspaino on 2 300
grammaa elopainoa, joka vastaa ruhopainona 1 645 grammaa.
Rehunhyötysuhteeksi Binadan ilmoittaa 1,73 kg rehua elopainokiloa kohti. Suomalaisen laskentatavan mukaan tämä
vastaa 2,42 rehukiloa teuraskiloa kohti.
Kokonaiskuolleisuus kasvatuksen aikana on 3,2 prosenttia, josta 7 vrk kuolleisuus on 0,7 prosenttiyksikköä. Binadanin kasvatustehokkuutta kuvaavat luvut ovat lähellä tanskalaisia keskiarvoja.
Rose Poultry -yrityksen juuret ulottuvat 1940-luvullle. Useiden vaiheiden ja yrityskauppojen jälkeen on
muodostunut nykyinen HKScan Oyj:n
omistama broilerinlihan jalostus- ja
myyntiyritys.
Rose Poultryn päätuotantolaitos ja
pääkonttori sijaitsevat Vinderupissa,
Itä-Jyllannissa. Tämän lisäksi yrityksellä on tuotantolaitokset Skovgaardissa ja Padborgissa.
Rose Poultry on Tanskan suurin
broilerinlihayritys. Viime vuoden
hankinta oli 63 miljoonaa lintua, yhteensä noin 130 miljoonaa kiloa lihaa.
Rose Poultryllä on 89 sopimustuottajaa koko Tanskan alueella.
Yrityksen päämarkkina-alueet ovat
Tanska ja Ruotsi. Merkittäviä markkina-alueita ovat myös Saksa, Iso-Britannia, Lähi-Itä ja Malesia.
Päämarkkina-alueella jalostusasteen nostaminen on lähiajan tärkein
kehityskohde. Erityisesti halutaan lisätä lihan myyntiä tuoreena pakastetun sijasta.
Kotitilalta 5/2011
11
CHAROLAIS
on hallitseva pihvirotu Ruotsissa
Naudanlihantuotanto
ei Ruotsissa poikkea
periaatteiltaan paljoakaan
meillä harjoitetusta
tuotannosta. Pääosa
tuotannosta tulee
maitorotuisista eläimistä
ja pihvieläimillä on oma
täydentävä roolinsa.
Harri Jalli
Team leader
12
Kotitilalta 5/2011
N
audanlihan alituotanto on kasvanut Ruotsissa selvästi. Vuosituhannen vaihteessa omavaraisuusaste oli 70–80 prosenttia,
nyt se on enää alle 50 prosenttia. Jatkuva
niukkuus ja tuontilihan suuri osuus asettavat painetta paikallisen lihan hintaan.
Ruotsin kruunun vahvistuminen vaikuttaa myös lihamarkkinoilla. Kun kruunu vahvistuu, oman tuotannon kilpailukyky suhteessa tuontiin heikkenee. Asia on
toisinpäin, kun ajatellaan jalostuseläinten tuontia Ruotsista Suomeen.
Jalostuseläimeksi ostettavan pihvilehmävasikan hinta on Ruotsissa 10 000
kruunua. Kun muutama vuosi sitten
kruunun kurssi oli heikko, vasikan hinta oli euroissa 800–900. Nykyisellä
kurssilla hinta on suomalaisostajalle jo
1 100 euroa.
Pihvilihantuotantoa Skånessa
Etelä-Ruotsissa Skånen ja Blekingenin
lääneissä toimiva Scan Ab:n kenttätoimihenkilö Christer Carlberg kertoo maassa
olevan noin 170 000 emolehmää. Määrä
on kasvanut pitkään ja pysynyt tällä tasolla muutaman vuoden. Lypsylehmien määrä on laskenut samoin kuin Suomessa.
Pihviroduista yleisin on charolais noin
50 prosentin osuudella. Hereford on toiseksi yleisin rotu ja simmental, limousin
ja angus selvästi pienempiä.
Christer on työskennellyt Scanin palveluksessa neljännesvuosisadan. Hänen
toimenkuvansa vastaa yhdistettyä neu-
KUVAT: HARRI JALLI
vojan ja kenttäedustajan tehtävää emolehmätiloilla. Jalostus on ollut hänen töissään keskeisenä jo pitkään.
Christer kertoo nupojen charolaiseläinten tuonnin vuonna 1990 olleen
hänen ideansa. Nupous onkin vallannut
markkinoita niin että kymmeneen vuoteen hän ei ole välittänyt sarvellista chsonnia. Ranskasta löytyy varmasti lihakkaampia ja paremmin kasvavia sonneja,
Christer myöntää.
”Ne sopivat hyvin Ranskaan, mutta
Ruotsiin sopivat parhaiten omat sonnimme. Liian suuri koko ja lihakkuus heikentävät hedelmällisyyttä ja maidontuotantoa. Ruotsiin on löytynyt hyvä nupo,
sopivan kokoinen ja lihakas eläinaines.
Tuontia on lähinnä Kanadasta.”
Harrastajia ja ammattilaisia
Emot odottelevat marraskuisella
laitumella. Poikimakausi on Keskija Etelä-Ruotsissa pari kuukautta
meikäläistä edellä.
Emolehmäkarjojen keskikoko Ruotsissa
on noin 30 lehmää. Tilat ovat jakautunet
kokonsa mukaan vahvasti kahteen ryhmään. Päätoimisilla karjankasvattajilla
on tyypillisesti 50–100 emoa.
Keskikarjakokoa vetää alaspäin pienten, 10–15 lehmän karjojen suuri määrä. Näillä tiloilla karjaa pidetään harrastuksena muun työn ohessa.
Kuluttajat ovat hyvin kiinnostuneita
siitä, miten lihaa tuotetaan. Christer pitää tärkeänä, että kuluttajat voisivat minä päivänä tahansa käydä tutustumassa
Lippujen meri
lihatiskillä
Vierailu paikallisessa ICA-marketissa on antoisa. Lihatiskillä pitää
erikseen hakea löytääkseen ruotsalaista lihaa. Etsiminen on tehty
helpoksi. Tuontilihan alkuperää ei
mitenkään peitellä, päinvastoin.
Irlannin, Hollannin tai Brasilian liput ovat näyttävästi pakkauksen
kulmassa.
Lihatiskillä on paljon tuotteita, joita Suomesta ei löydä. Pihvejä on montaa erityyppistä ja meillä
vähemmän käytettyjä ruhonosia,
kuten elimiä, on tarjolla runsaasti. Löytyipä makkarahyllystä HK:n
Aito Nakkikin.
Keskikarjakokoa
vetää alaspäin
pienten, 10–15
lehmän karjojen
suuri määrä.
Svartsjö Herefordin laitumella kivennäisruokinta on järjestetty kätevästi.
Kjell-Åke Jönsson ja Juhani Numminen
tutkivat sonnien sukuja. Sekä suvut että
sonnit ovat lupaavia.
Kotitilalta 5/2011
13
Kaikilla hyvillä tanskalaissonneilla
on ruotsalainen tausta.
eläinten kasvatusolosuhteisiin. Esimerkiksi Belgian siniseen Scanilla on kriittinen asenne. ”Miksi kerätä ongelmia kun
tavallisessakin tuotannossa niitä on ihan
riittävästi”, Christer kysyy.
Råby Charolais
panostaa jalostukseen
Kjell-Åke Jönssonilla on 55 charolaislehmän jalostuskarja Hörbyn kunnassa Etelä-Skånessa. Nurmen lisäksi sadalla peltohehtaarilla viljellään mallasohraa, syysvehnää ja sokerijuurikasta. Syysvehnän
keskisato on 9 000 kiloa ja sokerijuurikkaan 60 000 kiloa hehtaarilta.
Karjan jalostuksessa Kjell-Åke on täysin samoilla linjoilla Christerin kanssa.
Tärkein asia emolehmätuotannossa on
talous. Ja miten talouteen voidaan vaikuttaa? Helpot poikimiset ja elinvoimaiset
vasikat ovat hyvän tuloksen perustana.
Tilan emot poikivat helposti, vain virheasentoja pitää auttaa. Vasikkatuotos
on hyvä: vasikkaprosentti vaihtelee 98-
Svartsjö Herefordin tilanhoitaja Anders Nordin ja Juhani
Numminen katsastavat yhtä
tilan sonneista. Tämän haluan
Suomeen, Juhani toteaa.
14
Kotitilalta 5/2011
100 välillä. Tilan emot ovat tasakokoisia, kokoluokaltaan 7–8, elopainoltaan
900 kilon luokkaa.
Vasikoitten syntymäpainot ovat 45–
50 kilon välillä. Kjell-Åke pitää 52–53
kiloa ehdottomana kattona syntymäpainoille.
Noin viidennes emoista siemennetään
ja alkioita, pääasiassa Kanadasta, siirretään 4–5 kappaletta vuodessa. Jalostukseen panostaminen on kannattanut.
Tanskalainen huippuluokan keinosiemennyssonni Rasmus P on lähtöisin Råbystä.
Christer toteaa, että kaikilla hyvillä
tanskalaissonneilla on ruotsalainen tausta. Neljännes tilan sonneista myydään astutuskäyttöön. Hiehoja myydään myös
jalostukseen, toisina vuosina enemmän
ja toisina vähemmän. Tilalta on myyty
hiehoja myös Suomeen.
Tilan teurassonnien keskipaino on 400
kiloa, keskiluokka U+ ja rasva 2–3. Sonnit teurastetaan 13–14 kuukauden iässä,
siis melko nuorina. ”Suurempien sonnien arvo-osat tulisivat muuten liian suuriksi”, Christer selittää.
Lihan hinta keskusteluttaa täälläkin.
Tilan sonnien keskihinta on 36 kruunua
kilolta, nykyisellä kurssilla hieman alle
neljä euroa.
Viljavat pellot
laitumena
Pihvilihantuotanto lähti Ruotsissa
liikkeelle vuonna 1953, kun maahan
tuotiin ensimmäiset hereford-eläimet. Vierailu parilla tilalla vakuutti
siitä, että hyviä eläimiä löytyy Ruotsista niin maan keskiosassa kuin
etelässä. Tuotannon painopiste on
kuitenkin siirtynyt alueellisesti Keski-Ruotsista kohti etelää.
Skånessa on pitkät perinteet lihantuotannossa. Suomalaisesta tuntuu hieman oudolta, että kymmenentuhannen viljakilon hehtaarisatoja tuottavia peltoja pidetään laitumina ja sonnit teurastetaan jo
400-kiloisina. Mutta paikallisilla siihenkin löytyy selitys: ei niitä kymppitonnin peltoja laitumina pidetäkään, vaan seitsemän tonnin sadon
peltoja siinä vieressä. Se tuntuukin
jo järkevältä.
Eläinaines ruotsalaisilla huippujalostajilla on hyvää, mutta yhtä hyviä eläimiä löytyy meiltä Suomesta. Tuontia kuitenkin harrastetaan.
Näin haetaan uusia sukuja meidän
melko pieniin kantoihimme. Aina se
ei ole helppoa, koska samoja huippukeinosiemennyssonneja käytetään
molemmissa maissa.
Denis Mattsson (oik.) esitteli rapsiporsaskonseptin Britannian maatalousministeri Jim Baselle. Kuuluisa
ruotsalaiskokki Gert Klözke valmisti
lounaan korkean tason vieraalle.
H
KScanin kehittämää tuotantomenetelmää terveellisemmän rasvahappokoostumuksen omaavalle porsaanlihalle
testataan parhaillaan Ruotsissa. Pilottisikalassa on kasvamassa toinen erä rapsiporsaita.
Kasvattaja Claes Fribergin kokemukset uudesta rehustuskonseptista ovat
hyvät: lihasiat kasvoivat nopeammin ja
käyttivät vähemmän rehua kasvukiloa
kohti kuin samassa sikalassa aikaisemmin kasvatetut siat. Hyvästä terveydestä
kertoo pieni kuolleisuus, 0,6 prosenttia.
Ensimmäinen kasvatuserä ruokittiin
suomalaisissakin sikaloissa käytetyllä
Raision erikoisrehulla, jatkossa konseptirehu saadaan ruotsalaisilta rehunvalmistajilta.
Kauppoihin syyskuussa
Eläinaineksena käytetään Scanin Pigghamia. Piggham-porsaiden emät ovat
maatiaisen ja yorkshiren risteytyksiä ja
isäkarjun rotu on hampshire tai duroc.
”Tavoitteemme on saada tuottajiksi
30-40 keskikokoista sikatilaa. Rapsiporsas lanseerataan kauppoihin syyskuussa, ja ensimmäisenä vuonna tuotantomäärä on noin 200 000 porsasta”, kertoo
Scanin toimitusjohtaja Denis Mattsson.
Mattsson uskoo, että kuluttajat ovat
halukkaita maksamaan tavanomaista
korkeamman hinnan merkkituotteesta, joka on terveydelle hyödyllinen ja joka myös maistuu erilaiselta kuin tavallinen possunliha.
Rapsipossu
tulee Ruotsin
kuuluisimpien
TV-kokkien
käyttöön.
KUVA: SCAN AB
Rapsipossu
lähtökuopissa Ruotsissa
Ensimmäiset ruotsalaiset pääsevät Scanin rapsiporsaan
makuun muutamissa ravintoloissa ensi keväänä. Kodeissa
terveellisempää porsaanlihaa aletaan nauttia ensi syksynä.
”Scan saa ainutlaatuisen merkkituotteen, jonka kate kaupallekin on parempi kuin perussianlihan. Tuottaja puolestaan hyötyy sikalan paremmasta kiertonopeudesta ja eläinten paremmasta
rehuhyötysuhteesta.”
Maatalousministeri mieltyi
Pilottivaiheessa lihaa on maisteltu mm.
Scanin henkilöstöravintolassa. Elokuussa sitä tarjottiin yrityksessä vierailleelle Iso-Britannian maatalousministerille
Jim Baselle. Ruotsin kokkimaajoukkueen
valmentaja Gert Klözke valmisti lounaalle viisi pientä ruokalajia, joissa maukas
ja murea uutuusliha pääsi oikeuksiinsa.
Mattsson uskoo tuotteen saavan hyvän vastaanoton myös laajemmin, sillä se on saanut kuluttajatesteissä erinomaiset arvosanat.
”Rapsgris-lanseeraus tulee vahvistamaan Scanin Piggham-tavaramerkkiä,
joka on saavuttanut kuluttajien varauk-
settoman suosion mm. Scanin joulutuotteissa.”
Lanseerauksessa luotetaan Mattssonin
mukaan myös TV:n kokkiohjelmien tehoon. Rapsipossu tulee Ruotsin kuuluisimpien TV-kokkien raaka-aineiden joukkoon heti alkuvuonna. Kevätkaudella uutuuslihaa tarjotaan jo lukuisissa ravintoloissa.
”Ensimmäiset kokeilut ravintoloissa tehdään jo syksyn mittaan”, kertoo
Mattsson. ”Kasvatus laajenee vuoden lopulla, jotta keväällä saadaan riittävästi
rapsipossua ravintoloiden kokeiltavaksi. Ensimmäiset porsaat syksyn vähittäiskauppalanseerausta varten tulevat
lihasikaloihin toukokuussa.”
Parhaillaan Scanissa tehdään laskelmia, viilataan tiloille tuotantosopimusmalleja ja suunnitellaan rapsiporsaille
oma logistiikka.
Raila Aaltonen
Kotitilalta 5/2011
15
Sonnit ovat kasvaneet
tulevassa rehuvarastossa tilapäismajoituksessa. Uuteen kasvattamoon ne siirrettiin
16. lokakuuta.
KUVAT: HARRI JALLI
Pyöräkän
investoinnilla on
TARKAT ASKELMERKIT
Tuotantosuunnan muuttaminen
ja investoinnit ovat aina suuria
askelia tilan kehittämisessä. Kari ja
Tanja Ukkonen jakoivat merkittävät
investoinnit monelle vuodelle ja saivat
uuden nautakasvattamonsa täyteen
tuotantoon heti sen valmistuttua.
Harri Jalli
Team leader
16
Kotitilalta 5/2011
Kari ja Tanja Ukkonen tutkivat työkirjanpitoa. Omaa
työtä on tehty paljon.
U
kkoset ostivat Pyöräkän tilan
Juankosken Västinniemeltä
vuonna 1994. Entinen sikatila oli ollut muutaman vuoden
viljelemättä ja rakennukset ja pellot olivat sen mukaiset. Kari ja Tanja aloittivat tilan määrätietoisen kehittämisen.
Uudeksi tuotantosuunnaksi sianlihan
rinnalle he valitsivat naudanlihantuotannon.
Tilan 200-paikkainen lihasikala peruskorjattiin ja rakennettiin navetta reilulle sadalle sonnille. Vuonna 2008 rakennettiin uusi päärakennus. Samalla
Ukkoset alkoivat suunnitella naudanlihantuotannon laajentamista. Sianlihantuotanto päätettiin lopettaa.
Seuraavana vuonna sikala muutettiin kahdeksi juotto-osastoksi, joihin
mahtuu 40 vasikkaa neljän kuukauden
ikään. Vasikoilla on reilunkokoinen turpeella kuivitettu makuualue ja ruokinta-alueella ritiläpohja.
Ruokinta on yksinkertainen. Juotto
tapahtuu Jauhe-Piian ja Vasikka-Masterin avulla. Väkirehua ja heinää vasikat
saavat vapaasti, ja juoton lopussa niille tuodaan apetta maistiaisiksi. Juoton
päätyttyä vasikoilla on appeen lisäksi väkirehutäydennys viiden kuukauden ikään.
Vasikoita myytiin teineinä välitykseen, mutta 2009 jätettiin ympäristölupahakemus naudanlihantuotannon
laajentamiseksi. Rakennussuunnitelmat tehtiin yhdessä Marko Lappalaisen ja Rakennusinsinööritoimisto Tiimin kanssa. Investointitukihakemukset jätettiin vuonna 2010. Samana syksynä rakennettiin omana työnä laakasiilot, jotka täytettiin säilörehulla tänä
vuonna.
ty kokoritiläkarsina. Ruokintapöydän
molemmilla reunoilla on tolpparivi, johon ruokintaesteen niskapuomi saadaan tukevasti kiinni.
Tolpan päältä lähtevät liimapuupalkit räystäille. Vesikatteena on Termater Oy:n eristetyt kattoelementit. Katto asennettiin kolmessa päivässä elokuun lopussa, jolloin sisäpuolen valut
Tila keräilee
itse vasikat
lähialueen
lypsykarjatiloilta.
Yhtenäiset juottoryhmät
Vasikat ruokitaan luukkujen kautta.
Näin vasikkaosastoilla ei ole ilmayhteyttä.
Ilmava kasvattamo
Uuden, 160-paikkaisen loppukasvattamon rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa 2011. Jo talvella tontille oli tuotu 11 rekkakuormaa elementtejä. Kasvattamo on yksinkertainen ja ilmava.
Ryhmäkoko on 20 sonnia.
Karsina on hyvin tyypillinen, syvä,
kahdella 2,8 metrin ritiläpalkilla teh-
oli lähes tehty. Ruokintapöytä valettiin
vasta rakennustöitten loppuvaiheessa,
jotta se pysyisi mahdollisimman hyväkuntoisena.
Rakennustyöt on tehty kahden timpurin voimin. Omaa työtä on käytetty
paljon ja siitä on olemassa seikkaperäinen kirjanpito. Rakennusaikataulussa
on pysytty mukavasti, vaikka lietesäiliön alta jouduttiin louhimaan 400 kuutiometriä. Täyttömaat saatiin omista
kuopista ja samalla voitiin hyödyntää
omia maansiirtokoneita.
Teiniryhmät kasvatettiin kesän ajan
komponenttivarastoiksi suunnitelluissa tiloissa. Kun kasvattamoon siirretään
myös vanhassa navetassa olevat sonnit, uudet tilat ovat saman tien täynnä.
Tämän jälkeen vanha kasvattamo peruskorjataan teiniosastoksi.
Henkilönosturi on työmailla yksi tärkeimmistä työlaitteista.
Tila keräilee itse vasikat noin kymmeneltä lähialueen lypsykarjatilalta. Kun
vasikka tulee tilalle, on se ensin muutaman päivän omassa karsinassaan. Siinä se oppii juomaan tutilta ja muutenkin talon tavoille. Näin totutetut vasikat pärjäävät hyvin ryhmäkarsinassa.
Juottoryhmää täytetään, kunnes siinä
on neljäkymmentä vasikkaa. Sen jälkeen
vasikoita kerätään taas tulokarsinaan,
kunnes toinen juotto-osasto on vapaa.
Näin Kari ja Tanja pystyvät vastaanottamaan vasikoita käytännössä jatkuvasti,
mutta juotto-osastosta eteenpäin siirtyy kuitenkin yhtenäisiä ryhmiä.
Neljänkymmenen eläimen ryhmiä on
kymmenen. Ruokinta tapahtuu itsekulkevalla kolmipyöräisellä apevaunulla.
Vaunun kokoa ei kasvateta suurentuvan karjakoon myötä. Vanhan navetan
teineille saadaan sopivasti oma seoksensa ja sonneille omansa.
Tilan peltoala on käytännössä kokonaan korsirehun tuotannossa. Säilörehun Ukkoset tekevät yhdessä Tanjan
veljen kanssa, jolla on lypsykarjatila.
Säilörehussa laadun merkitys on tärkeä.
”Kyllä jatkossakin on tarkoitus pysyä yli
kuudensadan gramman päiväkasvuissa”, Kari toteaa.
Kotitilalta 5/2011
17
KUVA: TUIJA TÄHTINEN
Haasteellinen
ruokintavuosi sikaloissa
Uuden kauden viljat ovat
varastoissa ja valtaosasta
analyysit tehtynä. Kesän
korkea lämpötilasumma
ja runsaat sateet antoivat
odottaa huippusatoa ja
laadukasta viljaa syksyksi.
Toisin kävi.
Jouni Saarinen
Myyntipäällikkö
18
Kotitilalta 5/2011
K
uten monesti aiemminkin saimme jälleen huomata, että satospekulointi kasvukauden aikana on turhaa – metsään mentiin arvioissa jälleen kerran.
Kasvustojen rehevä ulkonäkö hämäsi
ja erilaiset kasvitaudit jylläsivät viljoissa. Puintien alettua Sampojen tankit eivät täyttyneetkään odotettua vauhtia
pulleista jyvistä. Satotasot vaihtelivat
suuresti ja laatu vielä enemmän. Keskisadot jäivät normaalivuosien tasolle,
paikoin allekin.
HK Agrille tulleiden vilja-analyysitulosten perusteella ohran keskimääräinen
hehtolitrapaino on noin 60,5 ja raakavalkuainen 10,5 prosenttia. Ohra on siis
energiaköyhää ja valkuainen edellisten
kahden vuoden tapaan alhaisella tasolla. Vaihtelua on eritoten hehtolitrapainoissa kevyimpien ohrien painaessa 40
ja painavimpien yli 70 kiloa.
Viljaerien valkuaispitoisuudet ovat painoista riippumatta pääosin hyvin tasaisia. Kaura ja vehnä ovat selvinneet viime kesän olosuhteista paremmin ja niiden painot sekä valkuaispitoisuudet ovat
lähempänä viime vuosien keskiarvoja.
Parempilaatuiset viljaerät kannattaakin
kohdistaa porsaille, imettäville emakoille ja lihasian alkukasvatukseen.
Kevyet ja alhaisen valkuaispitoisuuden viljat asettavat ruokinnalle haasteita. Valkuaislisäys on helpohko tehdä joko
Jos ohra on kevyttä,
lisäenergiaa saadaan
vehnästä tai rypsiöljystä.
tiivisteitä vaihtamalla tai lisävalkuaisella,
joissa parhaita valkuaislähteitä ovat soijarouhe, härkäpapu, herne ja rypsirouhe.
Lisääntynyt härkäpavun viljely on tuonut kotimaisen valkuaisen mukaan ruokintaan. Härkäpapu sopii hyvin kaikkiin
ruokintamuotoihin ja on siis hyvä vaihtoehto soijarouheen tilalle.
Energian nostaminen rehuseoksiin onnistuu lisäämällä ruokintaan lisäämällä
ruokintaan vehnää, rypsiöljyä tai molempia. Vehnän energiapitoisuus on jopa 10 prosenttia ohraa korkeampi. Rehuvehnän ollessa lähes samanhintaista
ohran kanssa kannattaa vehnää käyttää
runsaasti etenkin porsaille, imettäville
emakoille ja lihasian alkukasvatukseen.
Viljoista saatava energialisäys on kuitenkin hyvin rajallista. Merkittävää lisäenergiaa on haettava rypsiöljystä, jossa
energiamäärä on noin 3,7 ry/kg. Rypsiöljyä käyttämällä saadaan kevyemmistäkin
viljoista tehtyä energiapitoinen rehuseos.
Öljyn käyttömäärät ovat sen runsaan
energiapitoisuuden takia hyvin pieniä, joten annostelutarkkuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Rypsiöljy on liian arvokas tuote haaskattavaksi huonon annostelutarkkuuden takia.
Viljojen analysoinnin tärkeys korostuu tänä satokautena. Kaikki viljaerät
on syytä analysoida, koska laaduissa on
vaihtelua erittäin runsaasti.
Analyysitulokset saadaan jo muutamassa päivässä. HK Agrin optimointipalvelu tekee vilja-analyysien pohjalta ruokintareseptit ja ehdottaa samalla sopivimmat täydennysrehut viljoillesi.
Rauhoita rahasi Rahoita rehusi!
HK Agrin asiakkaana sinulla on nyt mahdollisuus
hyödyntää joustavaa Rehurahoitustamme.
Edullisella rahoituksella tasaat menojasi eikä raha
sitoudu kerralla yhteen hankintaan. Rehulasku on
verotuksessa vähennyskelpoinen heti korollisen
maksuajan alkaessa.
HK Agrin rahoituskumppanina toimii
Pohjola Pankki Oyj
Kaikki viljaerät
on syytä
analysoida,
koska laaduissa
on vaihtelua
erittäin
runsaasti.
Edullista mak
sua
rehuostoilles ikaa
iHELPP
OA & NOP
EAA
• koroton
14 vrk :n m
aksuaika
• 180 vrk :n
korollinen
maksuaik
a ilman va
• laskun v
kuuksia
oi maksaa
myös 180
vrk :n sisä
• alhaiset
llä
korkokust
annukset
(Euribor 3
kk + 1,85%
)
Kysy lisää ja tilaa!
Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö naudanrehut, puh. 040 521 9516
Pirjo Leva, myyntipäällikkö sianrehut, puh. 040 773 7290
Jouni Saarinen, myyntipäällikkö sianrehut, puh. 0400 874 575
Mirva Heikkilä, hankintatoimihenkilö, puh. 040 587 7434
HK Agri Oy | PL 50 (Kaivokatu 18), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150
www.hkagri.fi
Kotitilalta 5/2011
19
KORKEAPAINESUMUTUS
varmistaa broilerin kasvun kesällä
Kasvattamon olosuhdehallinta on hoitajan
tärkeä työtehtävä, kun tavoitteena on
hyvälaatuinen ja oikean kokoinen broileri.
Kimmo Haapanen
Tuotantoneuvoja
B roilerin kasvatus alle 50 gramman painoisesta untuvikosta lähes 2,5 kilon elopainoon edellyttää hyviä ja tasaisia kasvattamoolosuhteita. Tipujen saapuessa kasvattamoon suositeltava huonelämpötila on
32–34 astetta lattian tasolla, untuvikon
koosta ja kasvattamon kosteudesta riippuen. Loppukasvatuksen lämpötilasuositus on noin 20 astetta. Ilmanvaihdon
ohjaustietokoneelle tehty lämpötilan ohjauskäyrä säätää lämpötilan kullekin päivälle oikeaksi.
Olosuhteiden hallinta kesällä ja talvella
on erilaista. Talvella on erityisen tärkeätä
huolehtia riittävästä minimi-ilmanvaihdosta ja riittävästä alipaineesta kasvattamossa, jotta linnuilla on aina puhdasta
ja raitista ilmaa riittävästi ja tasaisesti.
Minimi-ilmanvaihdon tärkein tehtävä
on viedä ulos hiilidioksidia ja kosteutta.
Minimi-ilmanvaihtomäärä kasvaa lintujen kasvaessa.
na vuodenaikoina kasvatusosastolla tarvitaan lämmitys. Lämmitystehon tarve
on 100 wattia lattianeliömetriä kohti.
Suositeltava ilmankosteus on untuvikkojen saapuessa noin 55 prosenttia
ja kasvatuskauden lopussa noin 70 prosenttia.
Isot broilerit tarvitsevat lämpiminä päivinä tehokkaan ilmanvaihdon. MaksimiKUVAT: KIMMO HAAPANEN
Lämpö ja kosteus kohdalleen
Minimi-ilmanvaihtokäyrä tehdään ohjauskoneen perusasetuksiin. On huomioitava, että kesällä ilmastointia pitää säätää
eri tavalla kuin talvella. Oikean lämpötilan ja kosteuden ylläpitämiseksi kaikki-
20
Kotitilalta 5/2011
Korkeapainesumutuksen peruskone on
painepesuri tai erillinen pumppu sekä
sähkökaapissa olevat ohjauslaitteet.
Vesi on hyvä suodattaa, etteivät suuttimet tukkeudu.
ilmanvaihtotarve on 150 kuutiometriä
tunnissa lattianeliötä kohti.
Ilmanvaihdon maksimipoistoteho edellyttää myös riittävästi raittiin ilman sisääntulolaitteita tasaisesti koko kasvatushalliin. Ilman tulee liikkua riittävästi
myös lintujen tasolla.
Sumutus suojaa hellekuolemilta
Lämpiminä kesäpäivinä broilerikasvattamoa kannattaa viilentää sumuttamalla
sisätiloja. Korkeapainesumutuksen avulla kasvattamon sisälämpötilaa viilennetään 2–4 asteella. Lämpötilan alentaminen hellepäivinä varmistaa lintujen hyvän kasvun myös kesällä.
Ellei viilennysmahdollisuutta ole, linnut saattavat helteellä syödä normaalia
vähemmän, jolloin ne kasvavat hitaammin. Lisäksi kuumina kesäpäivinä vaanii
lämpöhalvausten vaara.
Korkeapainesumutusta kannattaa
käyttää myös lastauksen aikana. Tällä
vähennetään lintujen stressiä, helpotetaan lastaamista ja kohennetaan lastaajien työoloja.
Linnun kasvattajalle on tärkeätä seurata päivittäin broilerin kasvua lintuvaa’an
avulla. Rehun tasainen syönti varmistaa hyvän päiväkasvun koko kasvatuskauden ajan.
Hyvä, tasainen kasvu mahdollistaa tasakokoisen ja riittävän ison teuraslinnun
ympäri vuoden. HK Ruokatalon toimitusvarmuuden kannalta on erittäin tärkeä-
Ari Mahlamäki tekee kasvattamon ilmanvaihdon ja kostutuksen hienosäätöjä tarvittaessa.
Sumutus helpottaa
kasvatushallin
desinfiointia.
Sumutusventtiilit suuntaavat
sumun sisään tulevaan ilmavirtaan. Kuvassa venttiilit ovat
alimmaisessa putkessa raitisilmaluukkujen alapuolella.
tä saada riittävä määrä oikean kokoisia
teuraslintuja kesän vilkkaimpana linnunlihan kulutussesonkina.
käynnistyskäskynsä ilmastoinnin tietokoneelta. Hallin huoneanturit mittaavat
kosteutta ja lämpötilaa.
Usean asteen viilennys
Desinfiointikin onnistuu
Ari ja Päivi Mahlamäen broileritilalla on
korkeapainesumutuksesta usean vuoden kokemukset.
”Meillä on kaikissa kasvatushalleissa ilmanvaihdon ohjaukseen yhdistetty
korkeapainesumutusjärjestelmä. Sumutuksella saamme alennettua broilerihallin lämpötilaa 2–4 asteella”, Ari Mahlamäki sanoo.
”Raitisilmaluukkujen alapuolella on
korkeapaineputkisto, jossa on sumutussuuttimet. Putkistot ja suuttimet ovat
ruostumatonta terästä. Painepesurilla
nostamme veden paineen 150 baariin,
jolloin vesi tulee suuttimista hienojakoisena sumuna. Vesisumuun sitoutuu
lämpöä, jonka ilmanvaihto vie ulos ja ilma jäähtyy.”
Sumutus on jaksottaista. Mahlamäen mukaan laitteiston säätö on tärkeää,
jotta kuiviketurve ei pääse kastumaan.
Logiikka ohjaa sumutusta, joka taas saa
Mahlamäet käyttävät sumutuslaitteistoa myös talvella.
”Nostamme tarvittaessa hallin kosteutta ennen ja jälkeen tipujen saapumisen. Näin saamme oikean, noin 60 prosentin suhteellisen kosteuden untuvikoille. Hallin kosteus- ja lämpöolosuhteiden
tulisi olla aluksi samanlaiset kuin hautomon kuorijassa.”
Ari Mahlamäen mukaan parempi keino välttää kuivikkeen liiallista kuivumista on tuoda kuivike valmiiksi lämmitettyyn halliin jo päivää ennen untuvikkojen tuloa. Tämä ei aina välttämättä onnistu. Aika loppuu, jos samana päivänä
untuvikot tulevat useampaan osastoon.
Kasvatushallin desinfiointi korkeapainesumutuslaitteen avulla on tehokasta
ja turvallista, sillä ihmisen ei tarvitse olla
hallissa aineen levityksen aikana. Desinfiointiaine lisätään laitteistoon nesteannostelijalla pesurin matalapainepuolelle.
Kotitilalta 5/2011
21
Itävallan nautapörssin edustajan kanssa tutustuimme Robert ja
Maria Windauerin lihanautatilaan. Simmental-vasikat tulevat
tilalle 4–5 viikon ikäisenä ja juottoa jatketaan 50 päivää, seitsemän litran päiväannoksin. Karsinan kokoritilä on päällystetty
kumimatolla.
Tilan reilut sata sonnia ovat 2009 valmistuneessa kasvattamossa.
Koko karsina on kumipäällysteistä ritilää. Tilan mukaan sorkkaongelmia ei ole. Maissisäilörehun lisäksi sukkula jakaa ohra-vehnäsekoitusta 1,3–2,7 ja soijaa 0,7–0,8 kg päivässä. Sonnit teurastetaan
17–18 kk ikäisinä ja keskiteuraspaino on 420 kg.
Naudanlihantuotantoa
ALPPIEN JUURELLA
H
K Agrin nautakehitysohjelmien opintomatka
suuntautui lokakuussa
Itävaltaan. Nelisenkymmentä tuottajaa tutustui monipuolisesti maan naudanlihan- ja maidontuotantoon.
Itävalta on perinteisesti vienyt
niin lihaa kuin maitoakin, nyt omavaraisuus on molemmissa noin 120
prosenttia. Tilarakenne poikkeaa
suuresti suomalaisesta. Lypsykarjatiloilla tyypillinen tilakoko on
8–12 lehmää ja 80 prosenttia maidosta tuotetaan simmental-lehmillä. Tilat, joilla ryhmä vieraili, edustivat kooltaan maan suurimpia.
Harri Jalli
Team leader
22
Kotitilalta 5/2011
KUVAT: HARRI JALLI
Saksan puolella tutustuimme Schlickenriederin-perheen
Arkki-tilaan. Tilalla
on nelisenkymmentä
eri alkuperäisrotuja
olevaa lypsylehmää,
muutama emolehmä,
kanoja ja possuja. Myös
Saksassa hyvä sonni on
etupäässä kiinnostunut
takapäästä.
Lähellä Kitzbühelin kylää Oberndorfissa Linderin
perheellä on monipuolinen maaseutuyritys:
hotelli, osakkuus hiihtohissiin, snapsitehdas,
juustola ja 30-päinen Pinzgauer-rotuinen
lypsykarja. Tilan navetta on aivan hiihtohissin
ala-aseman vieressä. Hanna ei saanut yhteyttä
vasikkaan, kielimuuri oli liian korkea.
Parhaat ohjeet
siantuotantoon
Vastuullinen Sikatalous
-hankkeessa on päästy
vaiheeseen, jossa lihasikalan
parhaiden käytäntöjen
käsikirja on avattu osoitteessa
vastuullinensikatalous.fi.
Kalle Leino
Kehityspäällikkö
Satafood Kehittämisyhdistys ry
Helmut Hollin tilalla aivan Ampflwangin kylän keskellä kasvatetaan
lihanautoja. Uusi vasikkakasvattamo
on rakenteilla. Simmental-sonnit ruokitaan seosrehulla, jossa yhtä eläintä
kohti on 2 kiloa viljaa ja kilo soijaa,
loppu maissisäilörehua. Sonnien
päiväkasvu on 706 g/pv, 70 % luokittuu
U- ja loput R-luokkiin.
Cristian Smollerilla on 35 emolehmän
jalostuskarja Vöklan kylässä. Navetan
kuivitus tapahtuu yläkautta. Maissisäilörehu on täällä keskeinen rehu.
Suomalaiset maissinviljelijät Anu ja
Mikko toteavat että tänä vuonna Suomessa maissin jyvä ehti valmistumaan
yhtä hyvin kuin Itävallassa.
P arhaita käytäntöjä on työstetty yhdessä tilojen ja sikalassa
työskentelevien asiantuntijoiden
kanssa. Tavoitteena on ollut välttää teoreettisuutta ja liiallista paperinmakuisuutta ja kirjata ohjeita, jotka on
testattu käytännössä maatiloilla.
Käsikirjaa tehtäessä on hyödynnetty
HK Agrin Sinetti-palvelun tulostietoja.
Ne ovat antaneet varsin hyvän näköalan
suureen joukkoon sikojen kasvatuseriä
kasvunopeus-, lihan laatu- ja rehunkulutustietoineen.
Käsikirja on avattu kaikille tuottajille,
neuvojille, lihanjalostusyrityksille ja rahoittajille. Tekijöiden toiveena on, että
käsikirja yhdenmukaistaisi eri asiantuntijoiden, kuten eläinlääkäreiden ja neuvonnan, näkemyksiä. Ajat ovat sikataloudelle tiukat, ja tällä hetkellä ei juuri
ole varaa kasvattaa sikoja – tai neuvoa
siankasvattajaa – muuten kuin parhaalla mahdollisella tavalla.
Tavoitteena on tammikuun alussa saada käsikirjan ruokinta- ja hoito-osasta
käännös englanniksi ja venäjäksi niitä
sikaloiden työntekijöitä varten, jotka eivät puhu suomea.
Käsikirja on avoin myös niille, jotka eivät syystä tai toisesta hyväksy sianlihantuotantoa. Toivotaan, että kommentit
ja keskustelu pysyvät asiallisena. Tämä
ohjeisto ei ainakaan missään tapauksessa sisällä sikojen hyvinvointia heikentävää tietoa.
Laskureista hyötyä
Sivustolla on näkyvissä kolme laskuria.
Katelaskuri antaa mahdollisuuden porsas- ja rehukustannusten jälkeisen kat-
teen laskemiseen. Tuotannossa kuluu rahaa tietysti myös muuhun, mutta nämä
kaksi kustannuserää kattavat karkeasti
90 prosenttia muuttuvista kustannuksista. Suurin piirtein oikein on yleensä
parempi kuin tarkalleen väärin.
Tehokkuuslaskuri mittaa sikaosaston
tehokasta käyttöä. Se laskee tyhjien sikapaikkojen määrän osastolla sikaerittäin. Laskuri havainnollistaa esimerkiksi
sen, mitä kymmenen sian jättäminen vielä viikoksi varaamaan sadan sian osastoa merkitsee tuotannon tehokkuudelle.
Lastauslaskuri perustuu MMT Jarkko
Niemen väitöskirjaa sivuavaan kaavaan.
Se ottaa huomioon porsaiden hinnan,
parhaan hinnan kärkivälin, lihaprosentin hinnan, rehun hinnan, sikojen kasvukäyrän ja sikojen painohajonnan ja antaa
suosituksen teurastusajankohdista, joilla kate/sikapaikka/vuosi on paras tuottajan näkökulmasta.
Laskuria kokeiltaessa on osoittautunut, että taloudellisesti paras sikaloiden
tyhjennysaika on useimmiten 1–3 viikkoa (2–4 lastauserää viikon välein). Tämä on olennaisesti vähemmän kuin sikaosastojen tyhjennysaika keskimäärin!
Myös Facebookissa
Koska tavoitteena on tiedottaa sivuistamme mahdollisimman laajasti, on käytössä tietysti myös sosiaalinen media ja
Facebook-tili. Kaikkien tuottajien kaveripyynnöt hyväksytään, mutta Facebookin ”seinälle” ei voi jättää kommentteja
ilman tuota kaveristatusta. Hankkeen sivusto löytyy Facebookista hakusanoilla
”vastuullinen sikatalous”.
Käsikirjaa ja ohjeistusta jalostetaan
myös jatkossa. Tulossa on mm. ilmanvaihto-opas sekä rehun raaka-aineiden
raja-arvosuositukset. Lisäksi Vastuullinen sikatalous -hankkeen ilmanvaihtoasiantuntija Peter van der Voorstin vierailut maatiloilla jatkuvat.
Ilmanvaihdosta ja hankkeesta järjestetään helmikuussa myös tuottajatilaisuus. Sikojen kannattavin lastausnopeus on varsin iso asia sekä tuottajille että teurastamon logistiikalle, joten asiaa
testataan käytännössä.
Kotitilalta 5/2011
23
Tänä vuonna
Rypsiporsas® Juhlakinkku
on joulupöydän kunkku
Nyt sitä vihdoin saa, nimittäin Rypsiporsaan
joulukinkkua! Uunissa meheväksi ja herkulliseksi
kypsynyt Rypsiporsas® Juhlakinkku viimeistellään
sinappi-ruiskorppujauhokuorrutuksella. Tarjoa
lisäksi perinteisiä laatikoita ja kinkun paistoliemestä
valmistettua kastiketta tai kokeile lisäkkeeksi
paahdettuja juureksia glögikastikkeen kera.
24
Kotitilalta 5/2011
K
iireisen kinkunpaistajan valinta on
tuore harmaasuolattu HK Rypsiporsas® Juhlakinkku. Luuton juhlakinkku painaa 4,5–7,5 kiloa. Pienellä potkaluulla varustetun juhlakinkun paino on puolestaan 6–8 kiloa.
Juhlakinkkua on saatavana myös pakastettuna. HK Rypsiporsas® Juhlakinkku potkalla painaa 6–8 kiloa, HK Rypsiporsas® Juhlakinkku, luuton painaa 4,5–
7,5 kiloa.
Pakastekinkku sulaa turvallisesti jääkaapissa. Ota täysin sulanut kinkku ajoissa huoneenlämpöön ja aloita kypsennys,
kun sen sisälämpötila on + 10 astetta.
Kalkkunakin on mukavaa jouluruokaa!
Kariniemen Kalkkunan filee on kotimaisen kalkkunan maustamaton rintafilee.
Noin 1,1 kilon filee on pakattu vakuumiin.
Ota tuote huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen kypsennystä.
Pirteä pikkujoulumenu
Valmista pikkujoulupöydälle tai täydennä perinteistä joulupöytää basilikatäytteisellä kalkkunanrinnalla, paahdetuilla
juureksilla ja pirteän makuisella glögikastikkeella.
BASILIKATÄYTETTYÄ
KALKKUNANRINTAA
1,1 kg Kariniemen Kalkkunan fileetä
1 dl
tuoretta basilikaa silputtuna
suolaa, mustapippuria
Leikkaa kalkkunan rintafilee auki ja täytä basilikasilpulla. Mausta suolalla ja
pippurilla. Rullaa filee kiinni ja kääri tiukasti kelmuun. Hauduta miedolla lämmöllä kanaliemessä noin 30 min. Nosta pois liemestä ja poista kelmu. Leikkaa annospaloiksi ja tarjoa paahdettujen
juuresten ja glögikastikkeen kera.
GLÖGIKASTIKE
2 dl
2 dl
1
10
1
2
HK Punaviinikastiketta
valmista glögiä
appelsiinin mehu ja
raastettu kuori
kokonaista neilikkaa
kanelitanko
tähtianista
suolaa, mustapippuria
Yhdistä kaikki ainekset ja keitä kastiketta kokoon niin, että siitä jää
jäljelle ⅔. Siivilöi ja tarkista maku.
PAAHDETUT JUUREKSET
200 g porkkanaa 3 cm
paksuisina viipaleina
200 g lanttua reiluina kuutioina
200 g perunaa 2 cm
viipaleina
rypsiöljyä
suolaa
mustapippuria
Pyöräytä juurekset öljy-mausteseoksessa, levitä uunipannulle ja
paahda +200 °C uunissa 20 min.
JOULUKINKUN PAISTO-OHJE
HK Rypsiporsas® Juhlakinkku
Kuorrutukseen:
1 munankeltuainen
0,5 dl sinappia
n. 1,5 dl ruiskorppujauhoja
Ota kinkku huoneenlämpöön muutamia tunteja
ennen kypsennystä. Kun lihan sisälämpötila on noin
+ 10 °C, on kinkku valmis
uuniin. Liian kylmästä kinkusta irtoaa enemmän nestettä ja lopputulos voi olla kuiva.
Nosta kinkku kinkkupussiin
ja sulje pussin suu. Työnnä paistomittari pussin läpi kinkun
paksuimpaan kohtaan, ei kuitenkaan luuhun kiinni. Leikkaa pussin ylänurkkaan pieni ilma-aukko.
Laita kinkku uunipellille ja paista aluksi tunti 150 asteessa. Tiputa tämän jälkeen paistolämpötila 100–125 asteeseen. Kypsennä
1–1,5 tuntia kiloa kohden.
Valmiin kinkun sisälämpötila on
+ 75–80 °C. Jos pidät ylikypsästä kinkusta, jatka kunnes sen sisälämpötila on + 85–88 °C.
Poista hieman jäähtyneestä kin-
kusta verkko ja osa kamarasta. Sivele kinkun pinta munankeltuaissinappiseoksella. Ripottele pinnalle ruiskorppujauhoja. Paista
kinkkua 225–250 asteessa vielä
kymmenisen minuuttia tai kunnes
pinta saa kauniin värin.
Kastikevinkki! Voit valmistaa kinkun paistoliemestä kastikkeen. Lisää joukkoon kermaa ja suurusta
veteen sekoitetuilla vehnäjauhoilla tai Maizena-suurusteella. Voit
maustaa kastiketta kuivatuilla yrteillä, sinapilla ja omenahillolla.
Kotitilalta 5/2011
25
LSO OSUUSKUNTA
Hannu Kottonen johtamaan HKScania
HKScanin hallitus on nimittänyt KTM
Hannu Kottosen (54) yhtiön seuraavaksi toimitusjohtajaksi. Kottonen siirtyy
HKScaniin Metsä Tissue Oyj:stä, jonka
toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta 2006.
Tätä ennen hän on toiminut M-real
Oyj:n Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen vetäjänä vuosina 2004–2006
sekä Huhtamäki-konsernissa eri tehtävissä, mm. talousjohtajana ja Fresh Food
Packaging -yksikön johtajana.
Hannu Kottonen siirtyy uuteen tehtäväänsä, kun HKScanin nykyinen toimitusjohtaja Matti Perkonoja jää aiemmin
ilmoitetun mukaisesti eläkkeelle helmikuun lopussa 2012. HKScanin hallituksen puheenjohtaja
Juha Kylämäen mukaan Hannu Kottosella on vahva kokemus ja näyttö kansainvälisten yritysten liiketoimintojen
yhdistämisistä ja yhtenäisten toimintamallien rakentamisista. Nämä kokemukset ovat tarpeen viime vuosina nopeasti
laajentuneen HKScan-konsernin raken-
Toimitusjohtajan
valinnasta
Hannu Kottonen
teen edelleen kehittämisessä ja vahvojen maayhtiöiden integroimisessa entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi.
”HKScanissa on aika hyödyntää synergioita tuottavuuden ja kassavirran parantamiseksi. Tunnetut tuotemerkit, tuotteiden korkea laatu, vastuullinen toimintatapa sekä osaava henkilöstö luovat yhtiön jatkokehitykselle hyvän perustan”,
kertoo Hannu Kottonen.
Osuuden vertailuarvo verovuodelle 2011
Konserniverokeskus on vahvistanut verovuodelle 2011 LSO Osuuskunnan yhden osuuden vertailuarvoksi (ent. verotusarvo) 5 609,073
euroa. Osuuden nimellisarvo säilyy 2 000,00 eurona.
Veroilmoitukseen osuudet merkitään seuraavasti:
– Varallisuudeksi jäsen kirjaa
maksettujen ja maksamattomien
HALLINNON KOKOUKSET
• 14.12. hallintoneuvoston kokous,
Jokioinen 26
Kotitilalta 5/2011
osuuksien yhteissumman. Varat
merkitään veroilmoitukseen vertailuarvossa.
– Velaksi jäsen kirjaa maksamatta olevat osuudet. Velat merkitään veroilmoitukseen nimellisarvossa.
Lisätietoja osuuden vertailuarvosta löydät verkkosivujen osuuspääoma-osiosta.
LSO OSUUSKUNTA
www.lso-osuuskunta.fi
PL 50, 20521 Turku, puh. 010 570 4000
S-posti: [email protected]
Toimitusjohtajan valinta on hallituksen tärkeimpiä tehtäviä, joten Matti Perkonojan seuraajan hakeminen
käynnistettiin jo noin vuosi sitten.
Hakuprosessin eri vaiheissa käytettiin apuna kahtakin ns. headhunteryritystä. Ne tekivät hyvin perusteellisen analyysin yrityksen tilanteesta,
tavoitteista ja yrityksessä olevasta
osaamisesta.
Headhunterit tunsivat myös osuuskunnan roolin omistajana, toinen firmoista oli auttanut LSO:n rekrytoinneissa ja toinen mm. Valiota. Tästä
taustatyöstä muodostui toimitusjohtajalta vaadittava profiili, jonka pohjalta varsinainen henkilöhaku sitten
käynnistyi.
Selvää oli, että HKScanin toimitusjohtajan paikka ei ole harjoittelupaikka. Lisäksi, vaikka tehtävä on yleisjohtajan tehtävä, elintarviketuotannossa on erityispiirteensä, joten alan
kokemuksen omaaminen oli eduksi. Kriteerit täyttävä ja suomenkieltä
hallitseva ehdokkaiden joukko ei ollut kovin iso, mutta kuitenkin hyvinkin riittävä, jotta aito valintatilanne
säilyi loppuun asti. Lopullisessa valinnassaan hallitus oli yksimielinen.
Tärkeä viesti rekrytointifirmoilta
oli, että hakuprosessi ei tuota ihmemiehiä, eikä niitä pidä siis odottaa.
Supersankareita löytyy vain sarjakuvista. HKScanin kehittäminen uudelle
tasolle on koko johdon asia ja usean
vuoden työ. Yhdessä sitoutuneiden
omistajien, ammattitaitoisten työntekijöiden ja erityisesti asiantuntevien tuottajien kanssa me sinne myös
pääsemme. Kokeneena suunnistajana Hannu Kottonen tulee löytämään
oikeat rastit ja osoittamaan reitin yhteiseen maaliin.
Juha Kylämäki
Hallituksen pj.
HKScan
Tee nautateurasilmoitus Sinetissä
KIRJAUDU internet-sivulle www.hkagri.
 fi ja napsauta Sinetti-kuvaketta.
Vinkki: pääset Sinettiin myös osoitteella
https://sinetti.hkagri.fi
ANNA HK Agrin lähettämä Sinetin käyt täjänimi ja salasana.
Vinkki: voit vaihtaa valinnan tässä ruudussa kohtaan Yksityinen tietokone, jolloin seuraavalla kerralla kone muistaa
käyttäjänimen.
NAPSAUTA Sinetin etusivulta kuvan
 alapuolelta linkkiä Uusi teurasilmoitus.
VALITSE ilmoitettavan eläimen Eläinla ji ja Rotu (2 kenttää).
ANNA eläimen syntymätunnus (synty mäpäivä pakollinen vain Välitysilmoituksessa) ja toivottu noutoajankohta. Syntymätunnus annetaan ilman etunollia ja
väliviivaa, esim. tunnus 006218103-5 annetaan Sinettiin muodossa 62181035.
Vinkki: jos kyseessä sairaan eläimen pikainen nouto, valitse Toivottu vko -kenttään ilmoitusviikko.
NAPSAUTA rivin alussa olevaa Tallenna
 rivi -painiketta. Jos haluat ilmoittaa vielä
toisen eläimen, napsauta näytön vasemmasta reunasta Lisää rivi -painiketta ja
toimi kuten edellä.
Kun kaikki eläimet on näyttöön kirjattu, voit laittaa vielä Lisätietoja-kenttään
kuormantekijälle tietoa, esim. Voisiko
eläimet hakea heti aamusta?
NAPSAUTA Jatka-painiketta.
 Näet nyt kaikki eläimet ruudulla. Jos tiedot ovat oikein, napsauta Jatka ketjuinformaatiotietoihin -painiketta. Jos tiedoissa on jokin virhe, palaa edelliseen
näyttöön Muokkaa-painikkeella.
Kirjaudu
sisään 
Napsauta muutettavan eläimen rivin alusta Muuta riviä -painiketta, tee korjaus ja
napsauta Tallenna rivi -painiketta. Jatka
taas kohdasta 9.
TÄYTÄ lomake ja napsauta lopuksi Tal lenna ilmoitus.
NAPSAUTA Siirry Ilmoitus- ja teuras tiedot -sivulle. Näet jätetyn ilmoituksen
tiedot.
Vinkki: Kun kuormansuunnittelija HK
Agrilla on lisännyt eläimet johonkin
kuormaan, näet jo etusivulta Noudotkohdasta, milloin eläimet noudetaan.
Tee vasikkavälitysilmoitus Sinetissä
Tee kohdat 1–3 kuten teurasilmoituksessa
NAPSAUTA teurasilmoituksen yläpuo lelta linkkiä Välitysilmoitus.
KIRJAA tiedot vasikasta, muista lait taa myös syntymäpäivä muodossa pp.kk.
vvvv (2.3.2011).
NAPSAUTA Tallenna rivi -painiketta.
 Useamman vasikan ilmoituksessa toimi
kuten teurasilmoituksessa.
NAPSAUTA Jatka -painiketta.
 Jos tiedot ruudulla ovat oikein, napsauta
Tallenna ilmoitus. Jos ilmoituksessa on
jotain väärin, palaa edelliselle näytölle Muokkaa -painikkeella ja toimi kuten
teurasilmoituksessa.
NAPSAUTA Siirry Ilmoitus- ja teuras tiedot -sivulle. Näet jätetyn ilmoituksen
tiedot.
Vinkki: Kun kuormansuunnittelija HK
Agrilla on lisännyt eläimet johonkin
kuormaan, näet jo etusivulta Noudot
-kohdasta milloin eläimet noudetaan.
Lisäohjeita ja -tietoja löydät Sinetin
ohjeista, joka on Sinetti-ikkunan oikeassa ylänurkassa Kirjaudu ulos -painikkeen
oikealta puolella. Muista palata ohjeesta
takaisin Sinetin näyttöön selaimen Palaapainikkeella (selainikkunan vasemmassa
ylänurkassa nuoli vasemmalle -painike.)
KUVA: PASI LEINO
Kotitilaltalehti toivottaa
lukijoilleen
Hyvää Joulua !
Kotitilalta 5/2011
27
AJANKOHTAISTA
HTAISTA
eMerkit
yleistyvät
Elektronisten korvamerkkien
kiinnittämisen ohjeistus on
muuttunut. Viivakoodillinen
päämerkki kiinnitetään jatkossa
oikeaan korvaan. eMerkki kiinnitetään uuden käytännön mukaan aina vasempaan korvaan.
ETL:n Suomen Lihateollisuusyhdistys suosittelee että kaikki
vasikat merkitään eMerkillä viimeistään 1.1.2012. HK Agri tukee vuoden 2012 alusta lähtien
elektronisen korvamerkin laittamista maksamalla eMerkein varustetusta vasikasta kolme euroa suuremman sopimuslisän.
Kun vanhat korvamerkit loppuvat, kannattaa jatkossa tilata eMerkkejä. Valikoimista löytyy myös lappumallinen eMerkki, jolloin tilan sisäinen korvanumero säilyy helposti luettavana.
eMerkki on hieman paksumpi
kuin perinteinen merkki. Joillakin pihdeillä voidaan kiinnittää
myös eMerkkejä. Suositeltavaa
on hankkia kahdet pihdit, joihin
saa merkit valmiiksi ja merkitseminen sujuu nopeasti.
Tervetuloa
rehuvehnän
viljelypäivään
Broilerin sopimustuottajien kilpailukyvyn parantaminen -hanke järjestää Huittisissa 2.2. 2012
tilaisuuden Rehuvehnän viljelypäivä – laadukasta vehnää broilereille. Varaa paikka kalenteristasi ja seuraa ilmoittelua!
Broilerin sopimustuottajien
kilpailukyvyn parantaminen -hanke:
28
Kotitilalta 5/2011
HK Agri tapasi tuttuun tapaan tuottajiaan Jyväskylän
KoneAgriassa
KUVA: KATJA TOIVANEN
KoneAgria veti väkeä HK Agri osallistui lokakuussa Lihatukku Harri Tammisen kanssa Jyväskylän KoneAgriamessuille. Messuosastolla keskusteltiin mm.
luomunaudasta, maitotilojen palveluista ja
kehittyvästä sikaketjusta. Osaston sopimustuottajakahviossa vieraili lähemmäs 700
messuvierasta. Yhteensä näyttelyssä vieraili 22 000 maataloudesta kiinnostunutta.
HK Agrin rehutiskillä pyöräyteltiin
myös tuttuun tapaan possua. Pääpalkinnon heittivät tänä vuonna Marko Sepänmaa Alavudelta ja Minna-Liisa Mankkinen
Vaajakoskelta. HK Agri onnittelee 50 euron
lihatuotepaketin voittaneita, ja kiittää kaikkia osastolla vierailleita!
KUVA: KATJA TOIVANEN
Taidokas possupyöräyttäjä voitti KoneAgriasta jääkaapillisen lihaa.
Kivunlievitys porsaiden kastraatioon
HK Agri alkoi edellyttää sopimustiloiltaan
kivunlievitystä porsaiden kastraatiossa
marraskuusta 2011 lähtien. Käytännössä
jokaisen HK Agrin porsastuottajan tuli olla yhteydessä hoitavaan eläinlääkäriinsä
marraskuun 2011 aikana, sopia päätöksen
velvoittamista toimista ja aloittaa tilallaan
kivunlievitys. Lokakuussa julkistetussa Welfare Quality® -tutkimuksessa todettiin, että suomalaisilla tiloilla sikojen hyvinvointi on selkeästi parempi kuin Keski-Eurooppassa. Suomalaisen tuotannon vahvuuksia ovat eläinten terveys, käyttäytyminen ja olosuhteet.
Suurin epäkohta Suomessa on ollut ilman kivunlievitystä tehtävä porsaiden kastraatio.
Ohjaus lisääntyy porsastuotannossa
HK Agri siirtyy ohjatumpaan sopimustuotantoon sikaketjussaan. Sianlihan tuotannon sopeuttaminen kotimarkkinoiden kysyntää vastaavaksi parantaa toiminnan
kannattavuutta.
Sianlihan tuotannon kasvu Suomen lähialueilla on tehnyt viennistä kovasti kilpailtua ja huonosti kannattavaa. Uudella
pitkäjänteisellä sopimuspolitiikalla parannetaan ketjun hallittavuutta ja ohjattavuutta. Sopimusuudistus koskee HK Agrin
porsastuotantoketjua, mutta siitä hyötyvät ketjun kaikki toimijat, sillä sen myötä
ketjun kehittäminen helpottuu.
Uusi toimintamalli tasapainottaa porsastuotannon vastaamaan paremmin lihasikaloiden tuotantokapasiteettia. Ketjussa on syntynyt porsasruuhkaa, kun porsastuotanto on tehostunut viime vuosina
noin 0,8 porsasta emakkoa kohden vuodessa. Tuotannossa olevien lihasikapaikkojen kierto on sen sijaan hidastunut osin
tukipoliittisista ja osin kannattavuussyistä.
KUVA: HK AGRI
Sopimusuudistus koskee porsastuotantoa.
HK Agrin kenttäedustajat ottavat lähikuukausina yhteyttä kaikkiin porsaita tuottaviin sopimustuottajiin. Keskustelut tulevaisuuden suunnitelmista käydään jokaisen tilan kanssa erikseen.
Tavoitteena on löytää jokaisen tilan kannalta paras ratkaisu. Toimivat, porsastilojen ja lihasikaloiden muodostamat verkostot säilyvät ennallaan. Osa porsastuotannosta luopuvista tiloista voi halutessaan
siirtyä lihasikojen tuotantoon.
Lähde mukaan
Tuota noin
-tuottajapäiville!
HK Agri järjestää 12.–13.1.2012
sopimustuottajilleen Tuota
noin -tuottajapäivät. Hämeenlinnassa pidettävän tilaisuuden
isäntänä toimii HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja
tilaisuuden seminaariosuuden
avaa maatalousministeri Jari
Koskinen. Tunnelmasta vastaa
Salatut Elämät -sarjasta tutuista näyttelijöistä koostuva improryhmä Saippuakuplat.
Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan HK Agrin verkkosivuilla
osoitteessa
www.hkagri.
fi/tuotanoin.
Tänään saadaan Rapsia - Rouheeta!
Rapsirouhe – Nautatilojen
tärkein valkuaistäydentäjä
Rapsirouhe soveltuu erinomaisesti
nautojen valkuaistäydennykseen sekä
seos- että erillisruokinnassa. Rapsin
aminohappokoostumus sopii erityisesti
naudoille ja lisäksi se on hyvä kalsiumin,
magnesiumin ja fosforin lähde. Rapsirouhe maistuu sekä lypsy- että lihanaudoille.
HK Agrin rapsirouhe on GMO-vapaata.
Koostumus:
RV 38,6%/ka
RY 0,97 ry/kg ka
OIV 169 g/kg ka
PVT 154 g/kg ka
Kysy lisää ja tilaa!
Jukka Kinnunen, myyntipäällikkö
Puh. 040 521 9516
[email protected]
Rapsirouhe
230 €/tn
irtorehuna, min 3 tn
Hintoihin lisätään
rahti ja alv.
Pirjo Leva, myyntipäällikkö
Puh. 040 773 7290
[email protected]
HK Agri Oy | PL 50 (Kaivokatu 18), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150
www.hkagri.fi
Kotitilalta 5/2011
29
KOTITILALLA TAPAHTUU
Teksti ja kuva
Raila Aaltonen
Kotipihassa Amanda, Senja,
Satu ja Kalle Tapola sekä au pair
Marie Henririchsen (vas.).
Kielitaidon
kohennusta kotioloissa
Saksalainen au pair Marie Henrichsen on ollut suuri
apu Tapolan perheen arjen pyöritykselle.
H
auholaisella Kivikon tilalla eletään pienten lasten ja lypsykarjan ehdoilla, joten Kalle ja
Satu Tapolalta meinaavat kädet välillä loppua. Kolmivuotias Amanda ja vuoden vanha Senja hoidetaan kotona. Kallen 12-vuotias Pinja ja 10-vuotias Tiuku ovat usein mukana perheen
arjessa. Heinäkuussa joukkoon liittyi
kaivattu lisävahvistus, 19-vuotias Marie Henrichsen Saksasta.
Tapolat eivät jännittäneet kodin ja
arjen jakamista au pairin kanssa, sillä talossa on aina ollut harjoittelijoita
samassa ruokapöydässä.
”Monista on vaikea ajatella, että perheessä asuu jatkuvasti vieras ihminen.
Pitää vain olla oma itsensä eikä esittää mitään muuta kuin mitä on”, Kalle
Tapola neuvoo niitä, jotka arastelevat
ryhtymistä vaihto-oppilaan tai au pairin isäntäperheeksi.
30
Kotitilalta 5/2011
Saksalaistytön tulo helpotti perheen
elämää paljon. Nyt Kalle ja Satu voivat
jättää tyttäret Marien hoiviin lähtiessään yhdessä navetalle. Satu on palannut töihin osa-aikaisesti siten, että tilalla on kahden viikon välein lomittaja kaksi viikkoa kerrallaan. Tapoloiden
karjassa on 60 lypsävää ja nuorikarja.
Kielitaito on kohentunut kaikilla: Marie on oppinut ymmärtämään suomea
ja puhuukin sitä jo rohkeasti. Satu kertoo puhuvansa lyhyissä asioissa Marielle suomea, mutta jutellessa käytetään
yhteisenä kielenä englantia. ”Saksan
opettelulle ei ole ollut aikaa, vaikka sellaista kyllä suunniteltiin”, Kalle kertoo.
Yhteys koulunsa päättäneen ja design-alan opinnoista haaveilevan Marien ja Sadun kesken syntyi netissä jo
vuosi sitten. Kun puolin ja toisin oli tutustuttu, Tapolat tarjosivat Marielle au
pair -paikkaa perheessään, ja heinä-
kuussa Marie saapui Hauholle. Hänellä
ei ollut ennestään yhteyksiä Suomeen.
”Suomi kiinnosti, kun se tuntui niin
erilaiselta. Olen viihtynyt todella hyvin,
Suomi on vielä parempi kuin luulin”, Marie suitsuttaa. Takaisin kotiin hän palaa
tammikuussa, ja jo nyt aika Suomessa
tuntuu loppuvan liian lyhyeen.
Mitään suurta kulttuurisokkia Marie
ei kokenut. Heinrichsenien perheessä
elettiin suunnilleen samalla tavoin hänen itsensä ollessa alle kouluikäinen.
Suurin ero on, että Amandan ja Senjan
vanhempien työpaikka on sadan metrin päässä, kun taas Marien vanhemmat kävivät töissä Hampurissa, 20 kilometrin päässä kotikylästä.
”Kylässäni on maatiloja, joten olen
nähnyt lehmiä ennenkin, mutta en näin
läheltä”, Marie kertoo. Eikä hän lehmien lähelle mene nytkään, vaan hoitaa
lapsia ja tekee kevyitä kotitöitä. Hänen
varsinainen bravuurinsa on Kallen mukaan silitys ja pyykkien viikkaus.
Marie kertoo oppineensa kuukaudessa ymmärtämään suomea ja alkaneensa puhua sitä kahden kuukauden
jälkeen. Nopean kielen oppimisen salaisuus on päivittäinen puuhailu lasten
kanssa ja kielikurssi Hämeenlinnassa
kahdesti viikossa.
”Alkuun Marie puhui lapsille saksaa
ja he hänelle suomea, eikä se ollut ongelma. Lapset ottavat kädestä ja näyttävät, ellei toinen ymmärrä. Aikuiset
arastelevat, ellei tietty sana tule mieleen, ja silloin tutustuminen on vaikeaa”, sanoo Satu.
Tapoloiden kanssa Marie on käynyt
retkillä Hämeenlinnassa ja lähiympäristössä, viettänyt mökkielämää Vääksyssä ja tutustunut naapureihin kylän
sikajuhlassa. Marien tulo oli virkistävää vaihtelua myös isovanhemmille.
Sekä Kallen että Sadun äidit ovat itse
aikoinaan olleet au pairina ulkomailla,
joten he osasivat ottaa tytön mukavasti vastaan. Satu etsii jo uutta tyttöä
avukseen, kun Marien sopimus tammikuussa päättyy.
SNABBT OCH KORT
Internationella HKScan
HKScan är Finlands största företag i livsmedelsbranschen. Företaget har affärsverksamhet i nio länder i Nordeuropa. I
fjol uppkom två tredjedelar av omsättningen utanför Finlands gränser. HKScan
är i storleksordningen på femte plats
bland företagen i köttbranschen i Europa.
År 2010 var den inhemska omsättningen 718,5 miljoner euro. HKScan Finland,
som omfattar HK Ruokatalo, HK Agri och
Järvi-Suomen Portti, leds av verkställande direktör Jari Leija.
I Sverige sköts affärsverksamheten av
landets största och mest kända företag i
köttbranschen, Scan AB med dotterbolag.
År 2010 var Scankoncernens omsättning
ungefär 1 miljard euro. Verkställande direktör är Denis Mattsson. Verksamheten har koncentrerats till Linköping, där
Scan har en stor produktionsanläggning
och en ny riksomfattande distributionscentral. Scans varumärke hör till de mest
kända i Sverige.
HKScan blev Nordeuropas ledande fjäderfäföretag under hösten 2010, då företaget köpte Rose Poultry A/S, som är
Danmarks största bolag som förädlar
fjäderfäkött. Koncernen var redan marknadsledande i Finland och Estland. Rose
Poultry har två moderna produktionsBaltikum 6,8%
Sverige 40,7%
Danmark 9,2%
Poland 11,9%
Finland 31,4%
HKScankoncernens omsättningsfördelning
per marknadsområde under januari–september 2011.
Analysera fodersäden för svin
Analysresultaten gällande den nya
säsongens spannmål visar att kornet är energifattigt och har låg proteinhalt. Den genomsnittliga hektolitervikten är 60,5 och råproteinhalten är 10,5 procent. Havre och vete
klarade förhållandena under förra
sommaren bättre. Vikterna och proteinhalterna är nära medeltalen för
de senaste åren.
Det proteintillskott som behövs i
utfodringen är rätt enkelt att åstadkomma endera genom byte av koncentrat eller genom tillägg av sojak-
Det lönar sig
att använda
rikligt med vete
vid utfodringen
av grisar.
ross, bondbönor, ärter eller rybskross i fodret. Bondbönor passar
bra i alla utfodringsformer och är
ett bra alternativ till sojakross.
Energihalten kan ökas genom tillskott av vete och/eller rybsolja i foderblandningen. Eftersom priset på
fodervete är nästan samma som på
korn lönar det sig att använda rikligt med vete framför allt vid utfodringen av grisar och diande suggor
och i inledningsskedet av uppfödningen slaktsvin.
Med rybsolja får man en foderblandning med högre energihalt
också av lättare spannmål. Det är
skäl att vara noggrann vid doseringen av olja.
Utgående från spannmålsanalyserna utarbetar HK Agris optimeringstjänst utfodringsrecept och
föreslår samtidigt de lämpligaste kompletteringsfodren för din
spannmål.
anläggningar. Omsättningen för den senaste hela räkenskapsperioden var 218,3
miljoner euro. Rose Poultry förädlar mer
än 130 miljoner kilogram fjäderfäkött
om året.
HKScans Baltikumgrupp omsatte 160,4
miljoner euro år 2010. I Estland representeras koncernen av över 120-åriga AS
Rakvere Lihakombinaat som också äger
svinhusbolaget AS Ekseko och av AS Tallegg. I Lettland finns A/s Rigas Miesnieks
och A/s Jelgavas Galas Kombinats. I Litauen verkar marknadsföringsbolaget
UAB Klaipedos Maisto Mesos Produktai.
I Polen äger HKScan och det danska
Danish Crown tillsammans landets näst
största köttbolag Sokolów S.A. Sokolów
omsatte 558,6 miljoner euro år 2010.
Företaget har under ledning av verkställande direktör Boguslaw Miszczukin
uppvisat goda resultat också under tider
med ekonomisk nedgång i Europa. Produktionsanläggningarna är sju till antalet.
Mera styrning i
grisproduktionen
HK Agri övergår till kraftigare styrning av avtalsproduktionen i svinkedjan. Genom att anpassa svinköttsproduktionen till efterfrågan
på hemmamarknaden kan man förbättra lönsamheten i verksamheten. Avtalsreformen
gäller grisproduktionen, men leder också till
att det blir lättare att utveckla hela kedjan.
Andelslagets styrelse och representantskapet
har godkänt den nya verksamhetsmodellen,
som ger bättre balans i grisproduktionen i
förhållande till slaksvinshusens produktionskapacitet. Det har uppstått grisrusning i kedjan då det inte har funnits tillräckligt mycket
slaksvinsplatser att tillgå då grisproduktionen har blivit effektivare.
HK Agris fältombud kontaktar gårdarna
för att komma överens om utvecklingssamtal. Samtalen om framtidsplanerna förs separat med varje gård. De fungerande nätverk
som består av grisgårdar och slaktsvinsgårdar kvarstår som tidigare.
Kotitilalta 5/2011
31
12.-13.1.2012 Hämeenlinnassa
HK Agrin sopimustuottajien Tuota noin -tuottajapäivät
Talo täynnä yhteistyökumppaneita. Tarjolla
runsaasti asiantuntijatietoa tuottamisesta,
tehokkuudesta ja tulevaisuudennäkymistä.
Puhujina mm.:
Maa- ja metsätalousministeri
Jari Koskinen
HK Ruokatalon toimitusjohtaja
Jari Leija
NÄMÄ
TUOTTAJAPÄIVÄT
KANNATTAA KOKEA,
ILMOITTAUDU
NYT!
HKScanin viestintäjohtaja
Harri Saukkomaa (pj)
Tilaisuutta isännöivät HK Agrin toimitusjohtaja Veli-Matti Jäppilä ja hankintajohtajat.
Mukana myös improvisaatioryhmä
Saippuakuplat!
Seminaarin hinta 95€ / hlö (sis. ALV 23%)
sisältäen ohjelman, lounaat ja illallisen. Tapahtumaan pääsee myös yhteiskuljetuksella.
Ilmoittautuminen 22.12.2011 mennessä
Lisätietoja tuottajapäivistä, ohjelmasta,
ilmoittautumisesta ja kuljetuksista
www.hkagri.fi/tuotanoin tai
Anneli Arnivaara 010 570 4349