Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2016

 Kaupunginjohtajan esitys 7.10.2015 Talousarvio 2016
Taloussuunnitelma 2016—2018
Kaupunginjohtaja 7.10.2015
Lahden kaupunki
Koonti: Taloussuunnittelu
Taitto: Anu Vesikukka
internet: www.lahti.fi
Esipuhe
Vuosi 2016 tuo mukanaan uuden kunnan, Lahden kaupungin, joka kokoaa Nastolan ja Lahden voimavarat yhteen asukkaiden ja koko alueen eduksi. Kummankin kunnan vahva teollinen perinne jalostuu entistä monimuotoisemmaksi yritystoiminnaksi, jossa modernit toimintatavat, luovuus ja innostus uuteen korostuvat. Uutta
Lahtea rakennetaan tammikuussa 2015 hyväksytyn yhdistymissopimuksen pohjalta maakunnan keskuskaupunkina, jonka päätöksenteko ja toiminta vastaavat nopeasti
ja joustavasti yhteiskunnan muutoksiin. Uuteen toimintatapaan kootaan Lahden ja Nastolan parhaat käytännöt.
Tavoitteena on matalan organisaation kaupunkiyhteisö,
jota leimaa tiivis vuorovaikutus ja asukkaiden aktiivisuus
ja vastuu.
Suuret yhteiskunnalliset muutokset heijastuvat ennen
kaikkea kaupunkeihin. Yleisen kaupungistumisen myötä
kaupunkien päätöksenteko ja tiivis yhteys ympäristöön
on ratkaisevaa alueen kehitykselle. Julkisen organisaation
on pidettävä huolta kustannuskilpailukyvystään, ja kunnalliset palvelut on pystyttävä asukkaille perustelemaan
niiden tarkoituksenmukaisuuden, toimivuuden ja vaikuttavuuden perusteella. Maan viidenneksi suurimmalla
kaupunkiseudulla, pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä,
on erinomaiset menestymisen edellytykset, ja samalla
sen myönteinen kehitys on tärkeää koko maan tulevaisuuden kannalta.
Valtion suunnittelemat kuntia koskevat muutokset, soteuudistus ja muut, vaikuttavat koko kuntakäsitteeseen.
Lahti on neuvotellut muiden päijäthämäläisten kuntien
kanssa alueellisesta sote-ratkaisusta, jolla pyritään seuraavan vuoden kuluessa rakentamaan uusi hyvinvointikuntayhtymä, joka kokoaisi koko alueen sosiaali- ja terveyspalvelut yhden järjestäjän puitteisiin ja samalla loisi
luontevan polun tulevaan kunnista ja kuntarajoista riippumattomaan sote-järjestelmään. Itsehallinnollisten
sote-alueiden, joilla voisi olla muitakin tehtäviä, muodostamisen jälkeen kuntien uusi rooli painottuisi elinvoimaan ja sivistykseen. Uusi laajempi Lahden kaupunki voi
näissäkin muuttuvissa oloissa erillisiä kuntia paremmin
valvoa alueen ja sen asukkaiden etua ja turvata vetovoiman ja kasvun.
Kaupunki vastaa tulevaisuudessakin alueen elinvoimasta,
ja Lahdessa panostetaan erityisesti yritysten toimintaympäristöön. Lahden ja Nastolan yhdistyminen antaa
maankäytölle, liikennehankkeille ja työllisyyden parantamiselle uusia mahdollisuuksia. Kaupungin elinvoimalle
on tärkeää elävä, kiinnostava kaupunkikeskusta, sitä
täydentävä Nastolan nauhataajama sekä verkostomaisesti toimivat kaupunginosat. Kylät ja maaseutualue korostavat uuden Lahden monipuolisuutta. Koko alueen kan-
nalta tärkein yksittäinen hanke on Lahden eteläinen
kehätie, jonka rakentamisesta ja rakennuskustannusten
jaosta on tehty Liikenneviraston, Lahden kaupungin ja
Hollolan kunnan kesken valtuustoissa hyväksytty aiesopimus. Lahti on valmis yhteistyössä valtion kanssa hakemaan tierahoitukselle uutta pohjaa ja pilotoimaan mallia
kehätien toteutuksessa.
Kuntien yhdistyessä elinkeinopolitiikkaa vahvistetaan.
Yhteydenpitoa oman alueen yrityksiin lisätään, ja kaupungin ja elinkeinoyhtiöiden yhteistyötä tiivistetään.
Elinkeinotoimen kirjo ulottuu vetovoimaa kasvattavista
toimista konkreettiseen yrityksiin kohdistuvaan myyntityöhön. Koulutukseen ja yrityksiä palvelevaan tutkimusja kehitystyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Työllisyyden hoito ja syrjäytymisen ehkäisy vaatii uusia toimia.
Erityisenä hankkeena laajennetaan kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarjontaa kaupungin organisaatiossa
moninkertaiseksi. Merkittävä osa valtion maksamasta
yhdistymisavustuksesta suunnataan Nastolan alueen ja
koko uuden Lahden vetovoimaa ja kaupungin elinkeinopolitiikkaa vahvistaviin toimenpiteisiin ja konkreettisiin
työllisyystoimiin.
Nopeasti kasvaneen turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi talousarviossa on varauduttu lisäämään maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta, jonka valtio
korvaa kaupungille. Vuoden aikana voidaan joutua maahanmuuttajien palveluihin tarvittavia resursseja vielä
tarkistamaan.
Uudistuvan Lahden kaupungin talouden on oltava tasapainossa. Talouskasvu Suomessa ei anna tähän juurikaan
vetoapua, päinvastoin valtion toimet kiristävät kuntataloutta. Kuntien yhdistymisestä saatavat synergiahyödyt
helpottavat talouden tasapainossa pitämistä, mutta lisäksi on välttämätöntä, että maan hallituksen antama
liikkumavara kuntien palvelujen järjestämisessä ja palvelumaksuissa käytetään täysimääräisesti hyväksi. Palvelut
järjestetään jatkossakin asukkaiden tarpeet huomioiden
ja alueellisesti kattavasti, mutta toimintatapoja uudistaen
ja sähköisiä palveluja yhä enemmän hyödyntäen. Kaupunkilaiset saavat myös tarvitsemaansa asiakaspalvelua
uusista yhteispalvelupisteistä Lahden ja Nastolan keskustasta. Palvelutaso pystytään säilyttämään tiukasta talouslinjasta huolimatta. Tämä edellyttää myös yhdistymisen
jälkeen jatkuvaa rohkeaa toimintojen ja rakenteiden
uudistamista, valmiutta ja intoa muutokseen niin henkilökunnalta ja päättäjiltä kuin asukkailtakin.
Uuden Lahden talouden tavoitteet on asetettu yhdistymissopimuksessa. Tavoitteet täyttyvät, kun talousarvio ja
-suunnitelma päätyvät niukasti positiiviseen tulokseen ja
menojen kasvu on noin 1 % vuodessa. Ensi vuodelle arvioitu vuosikate, 41 miljoonaa euroa, ylittää lievästi tälle
vuodelle ennustetun. Vuosille 2017 ja 2018 vuosikatteen
arvioidaan vahvistuvan 5 miljoonalla eurolla vuosittain.
Lahden asukkaille verot pysyvät tämän vuoden tasolla,
nastolalaisten verotus kevenee hieman.
Kummankin yhdistyvän kunnan henkilöstö on ollut kiitettävällä tavalla mukana uuden toimintaorganisaation
muodostamisessa. Henkilöstön sitoutuminen ja kustannustietoisuus kummassakin kunnassa ovat pohjana vuoden 2015 toiminta- ja taloustavoitteiden saavuttamiselle
ja ovat tukeneet vuoden 2016 rakentavaa budjettivalmistelua. Lahden kaupungin palveluksessa työskentelee
vuoden vaihteessa runsaat 6 000 henkilöä, ja seuraavien
kahden vuoden kuluessa henkilöstömäärä vähenee kolmella sadalla. Määrätietoinen henkilöstöpolitiikka tekee
tämän mahdolliseksi luonnollisen vaihtuvuuden kautta,
ilman irtisanomisia tai lomautuksia.
Lahden kaupungin kasvua tukeva investointiohjelma
jatkuu. Suurimpia investointikohteita ovat pääterveysaseman peruskorjaus ja uudistaminen sekä koulujen ja
päiväkotien korjaukset ja uudisrakentaminen. Koko loppuvuosikymmenelle ulottuu Lahden keskusta-alueen
kouluverkon useita peruskorjauksia ja käyttötarkoituksen
muutoksia käsittävä kokonaisuus, jolla parannetaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukion toiminnallisia
edellytyksiä ja saadaan tilat nykyistä tehokkaampaan
käyttöön. Nastolassa investoinnit toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaisina.
Investoinnit vuonna 2016 ovat noin 76 miljoonaa euroa,
vuosina 2017 ja 2018 yli 80 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukauden nettoinvestoinnit kasvattavat kaupungin velkamäärää noin 75 miljoonalla eurolla. Kaupungin omaan toimintaan otettujen lainojen määrä on vuoden 2015 lopussa noin 1 900 euroa asukasta kohti ja
kohoaa 2 600 euroon asukasta kohti vuoden 2018 lopussa. Kaupungin taseeseen kertynyt ylijäämä kohoaa suunnitelmakauden lopussa noin 140 miljoonaan euroon.
Uusi Lahti saa myös uudenlaisen poliittisen rakenteen.
Kaupunginhallitukseen tulee kaksi jaostoa, joiden vastuualueet korostavat toisaalta elinvoiman ja työllisyyden,
toisaalta konserni- ja tila-asioiden merkitystä. Nastolan
aluejohtokunta täydentää uutta päätöksentekojärjestelmää. Poliittisen työ resursointia vahvistavat kokopäiväisen korvauksen saavan kaupunginhallituksen puheenjohtajan lisäksi puolipäivätoimiset kaupunginhallituksen
varapuheenjohtajat ja kolmen keskeisen lautakunnan
puheenjohtajat.
Viime tammikuun päätös uuden Lahden muodostamisesta oli rohkea ratkaisu. Sen myönteiset vaikutukset ovat
olleet nähtävissä jo talousarvion ja taloussuunnitelman
valmistelussa. Uusi vahvempi keskuskunta antaa paremmat edellytykset vakaaseen palvelutuotantoon ja tehokkaaseen edunvalvontaan ja tukee koko Lahden kaupunkiseudun menestymisen mahdollisuuksia edelleen voimistuvan keskinäisen kilpailun Suomessa.
Jyrki Myllyvirta
kaupunginjohtaja
5
6
Sisällysluettelo
Yleisperustelut........................................................................7
Taloudelliset lähtökohdat .......................................................8
Yleistä ..................................................................................... 8
Kuntatalous............................................................................. 8
Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous ....................... 9
Lahden ja Nastolan taloustilanne 2014—2015........................ 11
Taloussuunnitelma 2016—2018............................................. 11
Verotulot .............................................................................. 12
Käyttötalouden valtionosuudet.............................................. 13
Investoinnit 2016—2020 ....................................................... 14
Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto ................................ 14
Laadinnan lähtökohdat ......................................................... 15
Yhdistymissopimuksen linjauksia ........................................... 15
Strategia ............................................................................... 15
Lahden kaupungin organisaatiokaavio 2016 ........................... 16
Henkilöstö............................................................................. 17
Hyvinvoinnin edistäminen ..................................................... 18
Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma ............. 20
Talousarvion rakenne ja sitovuus.......................................... 21
Talousarvion rakenne ............................................................ 21
Talousarvion sitovuus ............................................................ 21
Taloutta ohjaavat kriteerit ..................................................... 24
Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen .............. 25
Käyttötalousosa .................................................................... 27
Kaupunginhallituksen toimiala ............................................. 29
Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä ......... 33
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut............................................ 35
Tukityöllistäminen ................................................................. 38
Tarkastustoimi ...................................................................... 40
Määrärahavaraus (ei sitova):
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot ........................... 41
Sosiaali- ja terveystoimiala ................................................... 43
Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja
kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä ........ 47
Toimeentuloturva.................................................................. 50
Erikoissairaanhoito ................................................................ 51
Sivistystoimiala .................................................................... 53
Hallintopalvelut .................................................................... 57
Lasten ja nuorten kasvu......................................................... 58
Osaaminen ja tieto ................................................................ 62
Wellamo-opisto .................................................................... 64
Liikunta ja kulttuuri ............................................................... 65
Kaupunginmuseo .................................................................. 67
Kansainväliset urheilutapahtumat ......................................... 68
Tekninen ja ympäristötoimiala ............................................. 69
Hallintopalvelut .................................................................... 73
Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja
Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä......... 74
Joukkoliikenne ...................................................................... 78
Tuloslaskelmaosa ................................................................. 79
Talousarvion tuloslaskelmat .................................................. 79
Korkotulot ja -menot ............................................................. 82
Muut rahoitustulot ja -menot ................................................ 82
Investointiosa ....................................................................... 83
Kiinteä omaisuus................................................................... 85
Talonrakennusinvestoinnit .................................................... 86
Julkinen käyttöomaisuus ....................................................... 92
Irtain omaisuus ..................................................................... 95
Arvopaperit ja osuudet.......................................................... 98
Rahoitusosa.......................................................................... 99
Lahden kaupungin rahoituslaskelma ...................................... 99
Antolainat ........................................................................... 101
Lainanotto, pitkäaikaiset lainat ............................................ 101
Taseyksiköt ........................................................................ 103
Lahden Tilakeskus ............................................................... 103
Lahden Ateria ..................................................................... 108
Lahden Servio ..................................................................... 111
Lahden Tietotekniikka ......................................................... 114
Lahden kaupunginorkesteri ................................................. 117
Lahden kaupunginteatteri ................................................... 120
Liitteet................................................................................ 123
Toiminnan tunnusluvut ....................................................... 124
Kaupunkikonserni ............................................................... 129
Konsernin tytäryhteisöt ....................................................... 130
7
Yleisperustelut
Taloudelliset lähtökohdat
Laadinnan lähtökohdat
Talousarvion rakenne ja sitovuus
Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen
8
Taloudelliset lähtökohdat
Yleistä
Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime
aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet
ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden
ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa
ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt (VM,
28.9.2015).
Keskeiset ennusteluvut,
VM 28.9.2015
Bruttokansantuote markkinahintaan
Tavaroiden ja palvelujen tuonti
Kokonaistarjonta
Tavaroiden ja palvelujen vienti
Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on
lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot
pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää vähäiseksi.
Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2
prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9
prosenttia ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 prosenttia.
Investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 1,3 prosenttia. Työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän
nopea nousu.
2012
2013
2014
2015
2016
2017
-1,4
1,6
-0,6
1,2
-1,1
0,0
-0,8
1,1
-0,4
0,0
-0,3
-0,7
0,2
-0,2
0,1
0,9
1,3
3,4
1,9
3,0
1,4
3,5
2,0
3,3
Kulutus
Investoinnit
0,4
-2,2
0,0
-5,2
0,3
-3,3
0,8
-1,3
0,5
5,4
0,6
4,2
Kokonaiskysyntä
kotimainen kysyntä
-0,6
-1,2
-0,5
-1,1
-0,2
0,0
-0,2
-0,6
1,9
1,4
2,0
1,4
Työttömyysaste, %
Kuluttajahintaindeksi, muutos %
7,7
2,8
8,2
1,5
8,7
1,0
9,6
-0,1
9,4
1,1
9,1
1,5
Kuntatalous
Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosina suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä.
Kuntien verotulot kasvavat vuosina 2016—2018 maltillisesti. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jakoosuuden poistuminen supistaa verotuloja vuonna 2016.
Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen työllisyystilanteen parantuessa. Lakisääteinen valtion ja kuntien
välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa perushinnat
sekä rahoitus tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kus-
tannuksia, kasvattaa kuntien valtionosuuksia vuonna
2016. Perustoimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle
puolestaan alentaa kuntien valtiolta saamia siirtoja
vuonna 2017.
Kuntatalouden vakauden kannalta on tärkeää, että hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua täysimääräisenä ja että tavoiteltu säästövaikutus saavutetaan. Erityisen tärkeää on toteuttaa mm. sosiaali- ja terveydenhuollossa rakenteellisia uudistuksia, jotka rajoittavat tulevia
menopaineita. Myös kuntien on jatkettava omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan.
9
Lahden kaupungin väestö, työttömyys ja talous
Tilannekatsauksessa on yhteenlaskettu Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan lukumäärätiedot vastaamaan
yhdistyvistä kunnista 1.1.2016 muodostuvaa uutta Lahden kaupunkia. Tekstissä jäljempänä uudesta Lahden
kaupungista käytetään ilmaisuja kaupunki tai Lahti.
kunnista ja loput 295 siirtolaisuudesta. Taloustaantuma
on vähentänyt maassamuuttoa, minkä myötä alueen
muuttovoitto on laskenut. Vielä vuosina 2007—2012
muuttovoitto muista kunnista oli vuodessa keskimäärin
lähes 400 henkilöä.
Väestö
Kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 118 644,
joka kasvoi vuodessa 0,26 prosenttia eli 314 henkilöllä.
Kahden viimeisimmän vuoden aikana väestön kasvu on
ollut hidasta verrattuna vuosiin 2007—2012, jolloin vuosikasvu oli keskimäärin runsas 700 henkilöä. Vuosina
2010—2014 väestömäärä on kasvanut yhteensä 2 900
henkilöllä.
Kaupungin väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön
osuus kasvaa. Viimeisen viiden vuoden aikana 15—64vuotiaiden määrä on laskenut liki 2 500 henkilöllä, ja yli
65-vuotiaiden määrä kasvanut noin 4 900 henkilöllä.
Vuoden 2014 väkiluvun kasvusta huolimatta laski 45—
64-vuotiaiden määrä 547 henkilöllä ja 15—24-vuotiaiden
268 henkilöllä. Myös alle kouluikäisten määrä oli pienessä laskussa. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi 895
henkilöllä.
Väkiluvun kasvu perustui vuonna 2014 yksinomaan
muuttoliikkeeseen, koska syntyneitä oli 151 vähemmän
kuin kuolleita. Muuttovoitto oli 465, josta 170 tuli muista
Ikärakenne vuonna 2014 (Lahti+ Nastola)
24,2 %
26,7 %
12,7 %
12,5 %
7,1 %
7,8 %
6,6 %
2,4 %
0—6 v.
7—14 v.
15—24 v.
25—44 v.
45—64 v.
65—74 v.
75—84 v.
85 v.—
Lähde:Tilastokeskus
Vuoden 2014 lopussa väestöstä oli lapsia 15 prosenttia,
nuoria 15—24-vuotiaita 13 prosenttia, 25—64-vuotiaita
51 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 22 prosenttia. Väestöstä
yhdeksän prosenttia oli yli 75-vuotiaita ja kaksi prosenttia
85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Työikäisten osuus oli
alhaisempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, ja eläkeikäisten osuus oli keskimääräistä korkeampi.
Väestön pääasiallinen toiminta
Viimeisimmän tilastoinnin mukaan vuoden 2013 lopussa
hieman alle puolet väestöstä eli 48 prosenttia kuului
työvoimaan, joista työllisiä oli 47 245 ja työttömiä 9 462.
Väestöstä eläkeläisiä oli 26 prosenttia, lapsia 15 prosenttia ja opiskelijoita kahdeksan prosenttia. Lukumääräisesti
eläkeläisiä oli 31 115, lapsia 17 651 ja opiskelijoita 9 072.
10
Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on pienentynyt
reilulla sadalla henkilöllä ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä kasvanut yli 3 300 henkilöllä. Työttömyyden
lisääntyessä taloudellinen huoltosuhde heikkenee. Vuonna 2013 jokaista työllistä kohti oli 1,51 asukasta.
Vuonna 2012 kaupungin 48 882 työllisestä toimi 18 prosenttia teollisuudessa, 17 prosenttia terveys- ja sosiaalipalveluissa ja 13 prosenttia kaupan alalla. Teollisuustyöntekijöiden määrä on pienentynyt viidessä vuodessa yli
viidenneksellä kun taas sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa että koulutuksessa työskentelevien määrä on kasvanut
yli 10 prosenttia.
Keskitulot
Kaupungin väestön keskitulot olivat vuoden 2013 lopussa
26 216 euroa ja koko maassa keskimäärin 27 933 euroa.
Vuodesta 2000 keskitulo on kasvanut Lahdessa
8 893 euroa (51 %) ja koko maassa 8 977 euroa (47 %).
Keskitulolla tarkoitetaan valtionveronalaisia tuloja jaettuna tulonsaajien lukumäärällä (tilastoissa ei ole huomioitu tulottomien osuutta). Vuosien 2010—2013 aikana
keskitulo on noussut eniten Espoossa, 4 901 euroa. Myös
Kuopiossa ja Helsingissä keskitulot kasvoivat enemmän
kuin maassa keskimäärin. Vähiten keskitulot kasvoivat
Turussa, Oulussa ja Tampereella, alle 2 600 euroa,
Lahdessa kasvua oli vajaa 2 800 euroa vuosien 2010—
2013 aikana.
Työttömyysaste on noussut selvästi maltillisemmin kuin
monessa muussa suuressa kaupungissa. Lahden
työttömyysasteen nousua helpottaa väestön ikärakenne,
kun osa työttömistä siirtyy vanhuuseläkkeelle. Kesällä
suurten
yliopistokaupunkien
työttömyystilannetta
vaikeuttaa opiskelijoiden siirtyminen työvoimatoimistojen asiakkaiksi.
Työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus
Vuonna 2012 työpaikkoja oli 52 202, joka oli 557
vähemmän kuin vuotta aikaisemmin ja liki 1 400
vähemmän kuin viisi vuotta aikaisemmin. Työpaikoista
vain 17 prosenttia oli teollisuudessa, josta on kadonnut
lähes 2 800 työpaikkaa viidessä vuodessa. Teollisuustyöpaikkojen sijaan on syntynyt erilaisia palvelutoimintojen työpaikkoja. Vuonna 2012 terveys- ja
sosiaalipalvelujen osuus oli 18 prosenttia ja kaupan
14 prosenttia kaikista työpaikoista. Viiden vuoden aikana
työpaikkojen lisäys on ollut terveys- ja sosiaalipalveluissa
yli 1 100, hallinnossa runsas 400 ja koulutuksessa liki 400.
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus oli 106,8, joten
alueella oli siis enemmän työpaikkoja kuin työllisiä
työntekijöitä.
Työttömyys
Suurimpien kaupunkien työttömyysaste oli heinäkuun
lopussa 2015 korkein Joensuussa (20,2 %) ja Jyväskylässä
(19,8 %), matalin Espoossa (11,6 %), Vantaalla (13,3 %) ja
Helsingissä (13,7 %). Lahden työttömyysaste oli
heinäkuussa 18,9 prosenttia, viidenneksi korkein suurista
kaupungeista. Vuoden 2014 heinäkuuhun verrattuna
työttömyysaste on noussut eniten Joensuussa 1,9
prosenttiyksikköä sekä Jyväskylässä ja Kuopiossa, 1,7 prosenttiyksikköä. Lahdessa kasvua oli 0,9 prosenttiyksikköä
ja vähiten kasvua oli Kouvolassa, 0,4 prosenttiyksikköä.
Vuoden 2015 alusta työttömyysaste on laskenut vain
Kouvolassa, vähiten kasvua oli Porissa ja Lahdessa
0,1 prosensttiyksikköä. Muissa suurissa kaupungeissa
työttömyysaste on kasvanut selvästi yli prosenttiyksikön
vuodenvaihteesta ja Joensuussa 2,3 prosenttiyksikköä.
11
Lahden ja Nastolan taloustilanne 2014—2015
Vanhan Lahden kaupungin talouden näkökulmasta vuosi
2014 oli erinomainen. Nettomenot vähenivät yli kuusi
prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja vuosikate nousi
alkuperäisen talousarvion mukaisesta 32,7 milj. eurosta
noin 53,0 milj. euroon. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli
kumulatiivista ylijäämää 125,7 milj. euroa.
Nastolan kunnan tulos toteutui vuonna 2014 vallitsevaan
taloustilanteeseen nähden tyydyttävästi. Alkuperäisessä
talousarviossa tulokseksi arvioitiin 9 200 euron ylijäämä.
Sosiaali- ja terveysmenojen odotettiin ylittyvän, mutta ne
kehittyivät aiempiin vuosiin verrattuna maltillisesti, joten
ylitys ei toteutunut. Vuoden 2014 lopussa taseessa oli
kumulatiivista ylijäämää 3,2 milj. euroa.
Yhdistymissopimus rajaa yhdistyvien kuntien vuoden
2015 taloutta siten, että toimintakatteet ovat korkeintaan:
- Lahti 521,4 milj. euroa
- Nastola 66,6 milj. euroa.
Vanhassa Lahdessa paineet tukityöllistämisen työmarkkinatuen menojen kasvun osalta tunnistettiin heti vuoden
2015 alussa. Talousarviokirjaan on vuodesta 2014 lähtien
kirjattu valtuuston päätöksenä, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti
toimialojen ja lopuksi kaupungin talousarvion sisältä.
Työmarkkinatuen vajaan neljän miljoonan euron lisätarve
katettiin linjauksen mukaisesti kaupungin talousarvion
sisältä. Talousohjelman linjauksia noudattaen Lahden
talous on saatu pidettyä alkuperäisen talousarvion mukaisena.
Nastolan kunnan linjausten mukaisesti talousarvioon
kohdistuvat muutospaineet tulee kattaa palvelualueiden
sisältä. Menojen ylityspaineet ovat aiempien vuosien
tapaan erityisesti erikoissairaanhoidossa, oman palvelutuotannon osalta ei ole tiedossa merkittäviä ylityspaineita.
Talousarviokirjan 2016 vertailutiedoiksi on tilinpäätöksen
2014 ja talousarvion 2015 osalta koottu kuntien yhdistetyt luvut. Vertailutiedot ovat informatiivisia, eivät suoraan kaikin osin vertailukelpoisia, johtuen kuntien toimintokokonaisuuksien erilaisista rakenteista ja kirjanpidon erilaisista käytännöistä.
Taloussuunnitelma 2016—2018
Talousarviossa toimintatuotot ovat 236,2 milj. euroa
(+1,3 %) ja toimintakulut ovat 838,3 milj. euroa (+1,8 %)
verrattuna vuoden 2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan
talousarvioon. Käyttötalousmenojen kasvu hidastuu
vuosina 2017—2018 painuen miinukselle vuonna 2017
(-1,6 %). Tämä johtuu siitä, että suunnitelmassa on huomioitu perustoimeentulotuen käsittelyn ja maksatuksen
siirtyminen valtiolle vuoden 2017 ensimmäisellä vuosi-
neljänneksellä. Käyttömenot kääntyvät pieneen kasvuun
(0,4 %) vuonna 2018.
Vuosikate on 40,9 milj. euroa, tilikauden tulos 0,5 milj.
euroa ja tilikauden ylijäämä 0,7 milj. euroa. Vuosikate
paranee vuoteen 2015 verrattuna, mutta tilikauden tulos
heikkenee johtuen poistosuunnitelmien yhtenäistämisestä vuodelle 2016 sekä satunnaisten erien pienenemisestä
kolmanneksella.
Investointitarpeet pysyvät edelleen korkealla tasolla koko
suunnitelmakauden ajan. Investointitaso laskee kuitenkin
lähes 40,0 milj. euroa vuodesta 2015. Rahoituksen osalta
merkittävää on, että kaupungin omaan palvelutuotantoon tarvittava lainanotto on vain 2,6 milj. euroa. Omaisuuden myynneillä (34,5 milj. euroa) pystytään hillitsemään lainanottotarvetta. Omaisuuden myynnit koostuvat Vesilaitoksen myynnistä Lahti Aqua Oy:lle sekä omaisuusjärjestelyistä Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin
kesken.
Lahden talousasemaa yhdistymistilanteessa vahvistaa
taseessa oleva 137,3 milj. euron ylijäämä.
Taloussuunnitelmassa on huomioitu Kuntatalousohjelman 2016—2018 (VM 35a 2015) linjaamia kuntataloutta
vahvistavia maksuperustemuutoksia, jotka mahdollistavat korotuksia tuloarvioihin. Kuntatalousohjelmassa on
ennakoitu kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys ja
sosiaali- ja terveystoimialan osalta 150 milj. euron tulojen
lisäys (VM; ISSN 1797-9717 ,pdf). Lahden taloussuunnitelmassa on edellytetty päivähoitomaksuja ja koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhomaksuja korotettavaksi syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä 0,35 milj. euroa
siten, että kokovuosivaikutus vuonna 2017 on 0,85 milj.
euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan vuoden 2016 alusta
toteutettavilla asiakasmaksujen korotuksilla saadaan
lisätuloja 2,65 milj. euroa.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa on huomioitu seuraavat Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa
(15.12.2014) määritellyt linjaukset:
- toiminnalliset tavoitteet on johdettu yhdistymissopimuksessa määritellyistä kahdeksasta strategisesta perustavoitteesta
- yhdistymishallitus sai tiedoksi talousarviovalmistelutilanteen elokuun aikana
- aluejohtokunnalle, joka perustetaan nykyisen Nastolan alueelle, on varattu määrärahat Elinvoima ja kilpailukykypalvelut vastuualueen määrärahakokonaisuudesta
- Lahden ja Nastolan kuntien henkilöstön sijoittumissuunnitelma valmistui kesäkuussa 2015
- yhdistymisavustuksen käytöstä ja toimenpiteiden
vaikutuksista on valmisteltu suunnitelma
12
-
talousarvion ja -suunnitelman tavoitteena on tasapainoinen kuntatalous yhdistymissopimuksen periaatteen mukaisesti.
Taloussuunnitelmassa on huomioitu syksyllä 2015 kärjistynyt pakolaiskriisin aiheuttama turvapaikanhakijoiden
tulo Lahteen. Hennalaan entiselle kasarmialueelle on
perustettu hätämajoitusyksikkö, johon on syyskuun 2015
lopussa sijoitettu 500 turvapaikanhakijaa. Kaupungin
välittömin menoerä on valmistavan opetuksen järjestäminen oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille,
mutta tilanne heijastuu myös kaupungin muihin toimintoihin ja valtionosuuksiin. Perusopetuksessa aiheutuviin
kustannuksiin on talousarviossa varauduttu 0,5 milj.
euron määrärahalisäyksellä, ja valtionosuustuloissa on
otettu huomioon valtion vastaavat avustukset. Turvapaikanhakijoiden kaikista kustannuksista vastaa valtio.
Taloussuunnitelmassa ei ole vielä huomioitu soteuudistusta, joka toteutuu aikaisintaan 1.1.2019, eikä
valmistelussa olevaa paikallista sote-toimintojen keskittämistä, joka toteutuisi 1.1.2017.
Eteläisen kehätien kustannusvaikutuksia ei ole talousarviossa vielä mukana, koska niiden ajoittuminen eri vuosille ei vielä ole selvillä.
Verotulot
Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta
eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Valtionvarainministeriö esittää muutamia veroperustemuutoksia tuleville vuosille.
Kunnallisvero
Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on esitetyllä työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää
kuntien verotuloja yli 200 milj. eurolla. Muita esitettyjä
muutoksia, jotka vähentävät kuntien verotuloja vuonna
2016, ovat budjettiesityksen perusteella mm. ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus ja yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus.
Kuntien verotuloja taas lisää asuntolainan korkovähennysoikeuden rajoittaminen. Budjettiesityksen mukaan
muutokset vähentävät kuntien verotuloja nettomääräisesti noin 244,5 milj. eurolla.
Kunnallisverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat vanhassa Lahdessa vuonna 2015 voimassa olevaan 20,25
veroasteeseen yhdistymissopimuksen mukaisesti. Nastolan osalta veroasteen (20,75) pieneneminen 0,5 prosenttiyksikköä vähentää kunnallisverotuottoa noin 1,2 milj.
euroa. Kunnallisverokertymä vuodelle 2016 on arvioitu
olevan 392,3 milj. euroa, jossa kasvua vuoteen 2015
verrattuna on noin 1,5 prosenttia.
Yhteisöveroon on tulossa ainoastaan yksi, mutta sitä
merkittävämpi muutos kuntien osalta. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen
korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen johdosta noin 260 milj. euroa alhaisemmaksi.
Kuntien yhteinen jako-osuus yhteisöverokertymästä
vuodelle 2016 on 30,92 prosenttia, jolloin Lahden osuus
on 19,7 milj. euroa. Tämä on 3,3 milj. euroa Lahden ja
Nastolan vuoden 2015 talousarviota pienempi. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta, mutta myös kuntien jako-osuutta koskevien päätösten vuoksi.
Kiinteistövero
Valtionvarainministeriö esittää kolmea muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin
vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi siten, että se voi olla
enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää
vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,60 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin
enimmäismäärää esitetään korotettavaksi 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan
veroprosentin enimmäismäärää esitetään korotettavaksi
3,00 prosentista 4,00 prosenttiin.
Kiinteistöverolaskelmat vuodelle 2016 perustuvat Lahdessa vuoden 2015 voimassa oleviin veroasteisiin. Nastolan osalta veroasteiden muutos vähentää kiinteistöverotuottoa nettona noin 150 000 euroa. Lahden saaman
kiinteistöverotuoton arvioidaan vuonna 2016 olevan
36,3 milj. euroa, missä kasvua Lahden ja Nastolan vuoden
2015 talousarvioon nähden on noin 0,6 prosenttia.
Kiinteistöveroprosentit verotuskohteittain
eriteltynä
Lahti
2015
Nastola
2015
Lahti
2016
Raja-arvot
2016
Yleinen kiinteistöveroprosentti
Vakituinen asuinrakennus
Muu kuin vakituinen asuminen
Rakentamaton rakennuspaikka
Yleishyödyllinen yhteisö
Voimalaitos
1,15
0,55
—
3,00
0,55
2,85
1,25
0,55
1,15
1,25
0,60
—
1,15
0,55
—
3,00
0,55
2,85
0,80—1,55
0,37—0,80
—
1,00—4,00
0,00—1,55
0,60—3,10
13
Kokonaisverotulot
Verotuksella koottava tulo vuoden 2016 talousarviossa
on 448,3 milj. euroa, jossa on kasvua 0,6 prosenttia Lah-
1 000 €
Kunnan tulovero
Yhteisövero
Kiinteistövero
Yhteensä
Käyttötalouden valtionosuudet
Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat
saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.
Rakenteellisesti valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta:
1. varsinaisesta valtionosuudesta, jolla myös tasataan
kuntien kustannus- ja tarve-eroja ja
2. kuntien välisestä tulopohjan tasauksesta.
Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat
asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana
kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.
Järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen
tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus
puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää
tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille
myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.
Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta:
1. valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
2. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun
lain mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.
Valtionosuudet, milj. euroa
Peruspalvelujen valtionosuudet (ilman tasauksia)
Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus
Järjestelmämuutoksen tasaus
Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet
Valtionosuudet yhteensä
den ja Nastolan verotuloihin. Verotulot jakaantuvat verolajeittain seuraavasti:
TP
2014
381 479
24 450
32 324
438 253
TA+ LTA:t
2015
386 500
23 000
36 100
445 600
TA
2016
392 300
19 700
36 300
448 300
Muutos-%
2015/2016
1,5 %
-14,3 %
0,6 %
0,6 %
Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei
ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen,
vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.
Vuonna 2016 Lahden valtionosuuksien arvioidaan olevan
190,0 milj. euroa, jossa on lisäystä edellisvuoden Lahden
ja Nastolan valtionosuuksiin noin 14,0 milj. euroa. Arvio
perustuu pääosin Kuntaliiton alustaviin laskelmiin kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista ja sivistystoimialan arvioihin opetus- ja kulttuuritoimen muista valtionosuuksista. Vuoden 2016 valtionosuusarvioita nostaa
kustannustenjaon tarkistus ja valtion päätöksistä johtuvien verotulomenetysten kompensaatio.
Valtionosuusjärjestelmän mukainen kunnan peruspalvelujen valtionosuus on eritelty seuraavassa taulukossa.
Lahden saama verotulotasaus vuonna 2016 arvioidaan
olevan noin 24,4 milj. euroa.
Alustavan arvion mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön
muut valtionosuudet ovat noin -6,1 milj. euroa. Kunnan
asukaskohtainen omarahoitusosuus on noin 300 euroa
asukasta kohti.
Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen
siirtyvät Kelalle vuoden 2017 alussa. Siirto vähentää Lahden saamaa peruspalvelujen valtionosuutta vuonna 2017
noin 7,7 milj. euroa ja vuonna 2018 noin 9,9 milj. euroa.
Valtionosuuslaskelmat ovat vielä alustavia, joten niihin
saattaa tulla muutoksia.
TA
2015
162,2
22,8
-0,6
-8,4
176,0
Arvio
2016
171,7
24,4
0,0
-6,1
190,0
Muutos %
5,9 %
7,0 %
-100,0 %
-27,4 %
8,0 %
14
Investoinnit 2016—2020
Investointisuunnitelmat esitetään viiden vuoden ajalta.
Kokonaisuus on koottuna kirjan investointiosaan.
Miljoonat
Taloussuunnitelman nettoinvestoinnit ovat 248,7 milj.
euroa. Investoinneista yli puolet on talonrakennusinvestointeja, jotka kohdistuvat toimitilojen peruskorjauksiin
ja korvausinvestointeihin, joilla turvataan omaisuuden
arvon säilymistä ja korvataan vanhentuneita tiloja. Korkea investointitarve tulee säilymään tulevina vuosina
johtuen mittavista rakennusten peruskorjaustarpeista.
Julkinen käyttöomaisuus (kadut, valaistus, satamat jne.)
on noin neljännesosa suunnitelmakauden bruttoinvestoinneista.
60
50
40
30
20
10
0
2016
Kiinteä omaisuus
2017
Talonrakennusinvestoinnit
2018
2019
Julkinen käyttöomaisuus
Kaupungin rahoitustarpeet ja lainanotto
Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät
menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset,
kaupungin lainanotto ja lainojen lyhennykset.
Kaupungin rahoitustarve muodostuu pääosin investointimenoista, lainan lyhennyksistä sekä tytäryhtiöille
myönnettävistä lainoista. Rahoitusosuudet ja myyntitulot
vähentäen jää nettoinvestoinniksi 75,9 milj. euroa.
Irtain omaisuus
2020
Arvopaperit ja osuudet
Uutta pitkäaikaista lainaa otetaan talousarviovuonna
107,0 milj. euroa ja pitkäaikaisia lainoja lyhennetään
53,8 milj. eurolla. Nettolainanotoksi jää 53,2 milj. euroa.
Kaupungin lainakantaan sisältyy sisäisen pankin kautta
konserniyhteisöille välitetyt lainat. Vuoden 2016 aikana
nostetaan pitkäaikaisia antolainoja arviolta 84,0 milj.
euroa. Vuoden 2016 lopussa antolainoja ennakoidaan
olevan 521,9 milj. euroa.
Lainanotto, lyhennykset sekä pitkäaikaiset lainat 2014—2018
Milj. euroa
TP
2014
169,4
-58,0
111,4
623,4
TA+LTA
2015
143,0
-56,4
86,6
710,0
TA
2016
107,0
-53,8
53,2
763,2
TS
2017
100,0
-53,6
46,4
809,6
TS
2018
105,0
-62,3
42,7
852,3
5 254,2
5 928,6
6 337,4
6 684,3
6 996,3
Antolainat tytäryhteisöille
471,0
476,6
521,9
525,8
535,9
Kaupungin omat lainat
Kaupungin omat lainat euroa/asukas
152,4
233,4
241,3
283,8
316,4
1 284,4
118 644
1 949,0
119 756
2 003,7
120 431
2 343,2
121 122
2 597,4
121 819
Lainanotto
Lyhennykset
Nettolainanotto
Kaupungin koko lainamäärä
Lainat €/asukas
Asukasluku
15
Laadinnan lähtökohdat
Yhdistymissopimuksen linjauksia
Yhdistymissopimuksen taloutta ohjaavat linjaukset on
huomioitu talousarviovalmistelussa.
Yhdistymishallitus hyväksyi 15.6.2015 laadintaohjeet
vuoden 2016 talousarviolle ja vuosien 2016—2018 taloussuunnitelmalle. Laadintaohjeiden mukaisesti tämän
talousarvion valmistelun lähtökohtina ovat olleet
Lahden sekä Nastolan taloussuunnitelmien 2015—2017
pohjatiedot, yhdistymissopimuksessa sovitut toimintatavat ja toimialojen esitykset ja niistä keväällä 2015
käydyt kehysneuvottelut
kansantalouden ja kuntatalouden kehitysennusteet
suunnittelukaudelle mm. seuraavilta tahoilta
Valtiovarainministeriö
Suomen Kuntaliitto
yhdistymissopimuksen mukaisesti Lahden kaupungin
taloudenhoidon pääperiaatteena on tasapainoinen
kuntatalous.
Strategia
Strategia on kaupungin ja erityisesti kaupunginvaltuuston
keskeinen johtamisen väline ja parhaimmillaan jaettu
ymmärrys yhteisestä päämäärästä. Se on yhteinen tahdonilmaisu tavoiteltavasta tulevaisuudesta, aiotusta
muutoksesta, uudistumisesta ja kehittymisestä.
Vuoden 2016 huhtikuussa valmistuu kaupungin uusi
strategia, joka pohjautuu Lahden ja Nastolan yhdistymissopimukseen. Taustalla ovat myös kuntien nykyiset strategiat ja niissä tunnistetut vahvuudet. Strategiaa tarkastellaan uudestaan jo vuonna 2017, kun uusi valtuusto
aloittaa toimintansa. Tiheä sykli tarjoaa mahdollisuuden
tarkastella ja kehittää paitsi itse strategiaa myös sen
laatimisen prosessia.
Yhdistymissopimuksessa määritellyt, ohessa kuvatut
kahdeksan tavoitetta muodostavat strategian lähtökohdan:
Työpaikkoja lisätään avoimella sektorilla
Asukaslukua kasvatetaan yhdellä prosentilla vuodessa
Kaupungin talous saadaan kestävälle pohjalle
Yhdyskuntarakennetta kehitetään sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla
Palvelujen tehokkuutta ja vaikuttavuutta kehitetään
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia lisätään
Lahtea kehitetään nuorten kaupunkina
Kaupungin neuvotteluasemaa vahvistetaan valtakunnallisesti.
Strategian avulla määritellään koko kaupunkikonsernin
toiminnan keskeiset suuntaviivat ja tavoitteet, sekä avataan ne muutosohjelmiksi ja edelleen toimintasuunnitelmiksi. Muutosohjelmien tärkeä pohja on yhteisesti
jaettu ymmärrys strategialla tavoitellusta suunnasta.
Olennaista on valmistella kokonaisuutta laajassa yhteistyössä niin kaupunkikonsernin sisällä kuin myös kaupunkilaisten ja yhteisöjen kanssa.
Muutosohjelmista johdetut toimialakohtaiset strategiatulkinnat eli toimintasuunnitelmat toimivat talousarviovalmistelun tukena ja niiden kautta johdetaan sekä
sitovat tavoitteet, että seurantaan käytettävät mittarit.
Strategian toteutuminen ja talouden suunnittelu kulkevat
näin rinnakkain. Strategian toteutumista voidaan seurata
talouden seurannan rinnalla ja arvioida strategian toteutumisedellytyksiä.
Toimintatapa mahdollistaa myös muutosohjelmien ja
niistä johdettujen toimintasuunnitelmien rullaavan päivittämisen vastaamaan kulloisiakin tarpeita. Strategian
laajempi päivittäminen tapahtuu neljän vuoden välein.
Lahden ja Nastolan yhdistymissopimus löytyy Lahti.fi
verkkosivuilta.
16
Lahden kaupungin organisaatiokaavio 2016
17
Henkilöstö
Vuonna 2015 on valmisteltu henkilöstöjärjestöjen kanssa
voimassa olevat henkilöstöpoliittiset linjaukset ja niitä
tukevat ohjeet. Uudistukset pohjautuvat vuonna 2014
Lahden henkilöstötoimikunnan perusteelliseen työhön.
Vuonna 2016 henkilöstöpoliittisista linjauksista toimeenpantava keskeinen kohde on johtamisen ja esimiestyön
valmennusten nk. Lahti-malli, jossa kohderyhmittäin
räätälöidään valmennukset ja toteutetaan pitkälti oman
henkilöstön valmentamana, mikä osaltaan on yksi osaamisen kehittämisen tapa.
Esimiestyön kehittämisen tuloksia ja niistä johdettavia
mittareita on käytettävissä vuonna 2015 tehdyssä työhyvinvointikyselyssä sekä esimiesten 360 arvioinnissa,
jossa vertailutiedot löytyvät vuodelta 2011. Henkilöstötiedolla johtaminen mahdollistuu entistä paremmin SAP
HR-järjestelmän käyttöönotolla.
Yhdistymissopimuksen mukainen kaupungin strategia
laaditaan 2015 ja siitä johdetut toimialojen strategiatulkinnat ovat vuorossa keväällä 2016. Yhdistymissopimuksen edellyttämä henkilöstöohjelma tehdään vuoden
2016 aikana. Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin
strategian toteuttamista. Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet.
Kaupungin talouden tasapainottamistoimet edellyttävät
jatkossakin henkilöstöltä uudistumiskykyä, sisäistä liikkuvuutta ja osaamisen monipuolistamista suunnitelmallisemmalla tavalla. Täyttölupakäytäntö on ohjannut sisäisten työmarkkinoiden käyttöä, mikä on parantanut sisäistä liikkuvuutta. Suunnitelmallista urapolkujen käyttöä ja
Henkilöstömäärä
uudelleen sijoittelua varsinkin päällikkö- ja johtajatason
tehtävissä on tarpeen lisätä uudenlaisen osaamisen ja
organisaation kehittymisen kannalta. Liikkuvuuden lisääminen edellyttää toimivaa henkilöstösuunnittelua ja
osaamisen johtamista kaupunkitasoisesti.
Yhdistyminen tuo tervettä haastetta organisaatioon, kun
erilaisista organisaatiokulttuureista tulevat ryhmät tekevät yhteistyötä. Työhyvinvoinnin säilyttäminen ja kehittäminen korostuvat esimiestyössä ja itsensä johtamisessa
tulevina vuosina. Esimiesten läsnäolo ja henkilöstön
kuuntelu sekä rakentava vuorovaikutus korostuvat. Työhyvinvoinnin onnistumista parantaa, kun huomioidaan
aikaisemmin Lahdessa tehdyt kaksi työhyvinvointikyselyssä esille noussutta kehittämisaluetta: ristiriitoja
ratkotaan avoimesti ja rakentavasti sekä työmäärän tasainen jakaantuminen työyhteisössä. Vuorovaikutteisuus
korostuu tilanteessa, jossa Lahden sisällä seudullisen
sosiaali- ja terveystoimen tehtävien kokoaminen ja kaupunkiorganisaatiosta irtautuminen on valmisteilla.
Taloussuunnitelmakaudella taloudellisten paineiden
vuoksi tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen
rakenteellisten ja toiminnallisten uudistusten seurauksena. Henkilöstösuunnittelun lähtökohtana on muutosten
toteuttaminen luonnollisen vaihtuvuuden pohjalta ilman
irtisanomisia. Nastolan ja Lahden yhdistymisprosessissa
on jo tunnistettu se, että tavoitteellinen henkilöstösuunnittelu tuottaa tulosta. Kaupungin elinkeinojen kehittäminen ja panostukset kehittämistyöhön vaikuttavat
myönteisesti työllisyyteen, talouteen ja kaupunkikuvaan,
mikä vahvistaa myös kaupungin houkuttelevuutta työnantajana.
2014
2015
2016
2017
2018
760
640
120
781
666
115
733
663
70
683
629
54
671
625
46
Sosiaali- ja terveystoimiala
vakinaiset
määräaikaiset
2 562
1 990
572
2 512
2 087
425
2 413
2 059
354
2 413
2 116
297
2 400
2 107
293
Sivistystoimiala**
vakinaiset
määräaikaiset
2 869
2 381
488
2 851
2 378
473
2 823
2 379
444
2 776
2 355
421
2 754
2 345
409
247
230
17
233
224
9
211
210
1
213
213
0
211
211
0
Kaupunginhallituksen toimiala*
vakinaiset
määräaikaiset
Tekninen ja ympäristötoimiala
vakinaiset***
määräaikaiset
Kaikki yhteensä
6 438
6 377
6 180
6 085
6 036
Vakinaiset yhteensä
vakinaisten osuus (%)
5 241
81,4 %
5 355
84,0 %
5 311
85,9 %
5 313
87,3 %
5 288
87,6 %
Määräaikaiset yhteensä
määräaikaisten osuus (%)
1 197
18,6 %
1 022
16,0 %
869
14,1 %
772
12,7 %
748
12,4 %
* sis. Lahden Tilakeskuksen, Lahden Aterian, Lahden Servion ja Lahden Tietotekniikan
**sis. Teatterin ja orkesterin
***sis. 2014—2015 vesilaitoksen henkilöstöä 11
18
Hyvinvoinnin edistäminen
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä
niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi seurataan kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä,
joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Näistä
raportoidaan valtuustolle vuosittain ja kerran valtuustokaudessa valmistellaan laajempi hyvinvointikertomus.
Hyvinvoinnin seurantatietojen kokoaminen on käynnistynyt ja sähköinen hyvinvointikertomus valmistuu syksyllä 2016, silloin päivitetään myös muiden hyvinvointia
tukevien suunnitelmien laatimisaikataulut. Indikaattoritiedot saadaan viiveellä, joten tietoja joudutaan siirtymäkauden ajan tarkastelemaan erillään toisistaan.
Hyvinvointityössä on tunnistettu monia uhkia. Aikaisemmissa hyvinvointikertomuksissa molempien yhdistyvien
kuntien osalta on hyvinvoinnin erityisiksi kehittämiskohteiksi valittu työllisyyden edistäminen, alkoholin kulutuksen vähentäminen kaikissa ikäryhmissä, kaikenikäisten
liikunnan edistäminen, syrjäytymisen ehkäiseminen,
suuret terveys-ja tuloerot ja niiden aiheuttama suhteellinen köyhyys ja syrjäytymisen uhka. Suurimpina kansanterveysongelmina mainittiin väestön ylipainoisuuden
nousu. Liikunnan osalta varsinkin erityisliikunta, matalan
kynnyksen elintapa ja liikuntaryhmät on ennaltaehkäisevinä toimina nähty keskeisiksi. Nastolan Hyvän Olon
neuvottelukunta on todennut, että erityisen hyvää huolta tulee pitää nastolalaisista lapsista, nuorista ja perheistä esimerkiksi ennaltaehkäisevän neuvola- ja perhetyön
avulla.
Työttömyys kasaantuu yhä enemmän suuriin kaupunkeihin. Vaikka sukupuolten ero työttömyyden jakautumisessa on tasoittumassa, ikäryhmien väliset erot kärjistyvät.
Pitkittyvät työttömyysjaksot ja syrjäytyminen työelämästä uhkaavat yhä nuorempia ikäluokkia, sillä pitkäaikaistyöttömistä yhä useampi on alle 40- tai yli 55-vuotias.
Kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman tavoitteena
on kaupungin työttömyysprosentin puolittaminen vuoden 2014 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa
on esitetty konkreettisia, työllisyyttä edistäviä toimenpiteitä. Kaupunkikonsernin yrityspalveluprosesseja kehitetään ja toimijoiden rooleja selkeytetään sekä lisätään
aktiivisesti yrittäjyyttä kaupungissa. Talousarviovuonna
toteutetaan erillisen nuorisotakuusuunnitelman toimenpiteitä ja osallistutaan nuorisotakuun kuntakokeiluun
sekä aktiivisesti edistetään työllisyystoimissa ns. yhden
luukun mallin toteuttamista. Edelleen painotetaan vaikeammin työllistyville lahtelaisille suunnattuja palveluja,
kuten kuntouttava työtoiminta ja Päijät-Hämeen maakunnan kattava työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu.
Kaupunginhallituksen alainen elinvoima- ja työllisyysjaosto vastaa työllisyysasioista ja asiat jaostolle valmistelee
elinvoima- ja kilpailukykypalvelut. Koska työllisyys- ja
elinvoimaohjelman toteutus edellyttää tiivistä yhteistyötä alueen yritysten, alueen muiden kuntien ja kolmannen
sektorin toimijoiden kanssa uusien työpaikkojen aikaansaamiseksi, jaoston perustamisen yhteydessä yleiskaavaan, elinkeinopolitiikkaan ja koko alueen elinvoimaan
liittyvien kysymysten ratkaisuja mietitään uudella tavalla.
Alkoholihaittojen ehkäisyyn on tarve puuttua entistä
määrätietoisemmin, koska ongelma on pahentunut jopa
nopeammin kuin maassa keskimäärin. Haitallisen alkoholinkäytön varhainen toteaminen ja siihen puuttuminen
vähentää muun muassa ennenaikaisia sydänkuolemia.
Päijät-Hämeessä ehkäisevä työ kohdistuu ehkäisevään
mielenterveys- ja päihdetyöhön, ongelmapelaamisen ja
pelihaittojen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn. Vuoden 2016 aikana PETE Päijät-Häme järjestää
alueella erilaisia mielenterveyteen ja päihteisiin liittyviä
koulutuksia, joilla lisätään peruspalveluissa olevan henkilöstön varhaisen puuttumisen ja puheeksi ottamisen
taitoja. Aluekoordinaatioon varataan 20 prosenttia yhden työntekijän työajasta ja lisäksi Nastola-Iitti alueen
aluekoordinaattorina toimii koulukuraattori oman tehtävänsä ohessa.
Terveysliikuntaohjelman tavoitteena on vähentää arjen
istumista, lisätä liikuntaa kaikissa ikäryhmissä sekä vahvistaa yhteistyötä kaupungin eri organisaatioiden välillä.
Erityisesti lisätään tietämystä terveysliikunnan positiivisista vaikutuksista liikuntaneuvonnan ja tiedottamisen
avulla sekä edistetään toimintatapojen ja ympäristön
muutosta liikunnallisemmaksi. Lasten itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia tuetaan kouluverkon sekä kävely- ja
pyöräteiden yhteisellä suunnittelulla. Elokuussa 2016
voimaan tulevien esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmassa korostetaan myös
koululaisten liikkumisen lisäämistä.
Syrjäytymisen haasteeseen kaupunki vastaa monien
palvelujen avulla. Toimialat ovat vuoden 2016 talousarviossa asettaneet hyvinvointisuunnitelmiin pohjautuvia
toiminnallisia tavoitteita.
Sosiaalipalvelujen palvelumallia kehitetään uuden sosiaalihuoltolain tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelujen
painopiste siirtyy vahvemmin varhaiseen tukeen ja siten
ehkäistään syrjäytymiskehitystä. Asukkaiden aiempaa
aktiivisempi osallistaminen palvelujensa ja elinympäristönsä suunnitteluun ehkäisee myös syrjäytymistä. Yhdistymissopimukseen on kirjattu, että kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia laajennetaan ennakkoluulottomasti. Osallisuusohjelmatyö on aloitettu, ohjelma valmistuu
kesäkuussa 2016.
19
Yhdistymissopimuksessa yhdeksi kaupungin strategisista
perustavoitteista on nostettu kaupungin kehittäminen
nuorten kaupunkina. Esimerkkinä lukuisista nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä
on loppuvuodesta 2015 avattava Ohjaamo Lahti -
palvelupiste, joka pyrkii ratkaisemaan moniammatillisesti
nuorten työttömyyteen ja elämäntilanteisiin liittyviä
ongelmia yhden luukun periaatteella yhdessä nuorten
itsensä kanssa.
20
Lahden kaupungin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma
Tuloslaskelma, 1 000 €
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot- ja kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys tai vähennys
Rahastojen lisäys tai vähennys
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Rahoituslaskelma, 1 000 €
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
TA+ LTA:t
2015
233 256
421
823 851
-590 175
445 550
175 965
8 456
18 279
11 829
20 993
659
39 796
40 877
9 840
8 759
125
0
8 884
TA+ LTA:t
2015
TA 2016 Muutos-%
15/16
236 182
500
838 336
-601 654
448 300
190 042
4 182
13 578
11 365
20 508
252
40 870
43 585
3 250
535
125
0
660
1,3 %
18,9 %
1,8 %
1,9 %
0,6 %
8,0 %
-50,5 %
-25,7 %
-3,9 %
-2,3 %
-61,8 %
2,7 %
6,6 %
-67,0 %
-93,9 %
0,0 %
0,0 %
-92,6 %
TA 2016 Muutos-%
15/16
TS 2017 Muutos-%
16/17
228 344
500
824 609
-595 765
453 000
185 600
3 500
13 451
12 353
22 053
252
46 335
46 286
0
49
125
0
174
-3,3 %
0,0 %
-1,6 %
-1,0 %
1,0 %
-2,3 %
-16,3 %
-0,9 %
8,7 %
7,5 %
0,0 %
13,4 %
6,2 %
-100,0 %
-90,9 %
0,0 %
0,0 %
-73,7 %
TS 2017 Muutos-%
16/17
TS 2018 Muutos-%
17/18
228 741
500
827 793
-598 552
463 800
184 400
1 590
14 318
12 871
25 346
252
51 238
49 206
0
2 033
125
0
2 158
0,2 %
0,0 %
0,4 %
0,5 %
2,4 %
-0,6 %
-54,6 %
6,4 %
4,2 %
14,9 %
0,0 %
10,6 %
6,3 %
0,0 %
-4074,1 %
0,0 %
0,0 %
1142,3 %
TS 2018 Muutos-%
17/18
39 891
39 796
9 840
-9 745
38 845
40 870
3 250
-5 275
-2,6 %
2,7 %
-67,0 %
-45,9 %
41 160
46 335
0
-5 175
6,0 %
13,4 %
0,0 %
-1,9 %
46 063
51 238
0
-5 175
11,9 %
10,6 %
0,0 %
0,0 %
-83 524
-114 723
3 951
27 248
-41 469
-76 100
160
34 471
-50,4 %
-33,7 %
-96,0 %
26,5 %
-82 736
-89 561
150
6 675
99,5 %
17,7 %
-6,3 %
-80,6 %
-76 615
-83 480
190
6 675
-7,4 %
-6,8 %
26,7 %
0,0 %
Toiminnan ja investointien rahavirta
-43 633
-2 624
94,0 %
-41 576
-1484,3 %
-30 552
-26,5 %
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten muutokset
Antolainasaamisten vähennykset
-50 417
-78 500
28 083
-50 352
-84 000
33 649
-0,1 %
7,0 %
19,8 %
-3 859
-40 000
36 141
-92,3 %
-52,4 %
7,4 %
-12 135
-40 000
27 865
214,4 %
0,0 %
-22,9 %
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
84 840
140 000
-55 160
0
53 240
107 000
-53 760
0
-37,2 %
-23,6 %
-2,5 %
46 390
100 000
-53 610
0
-12,9 %
-6,5 %
-0,3 %
0,0 %
42 670
105 000
-62 330
0
-8,0 %
5,0 %
16,3 %
0,0 %
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHAVAROJEN MUUTOS
0
0
34 423
-9 210
0
0
2 889
264
0,0 %
0,0 %
-91,6 %
-102,9 %
0
0
42 531
955
0,0 %
0,0 %
1372,4 %
261,3 %
0
0
30 535
-16
0,0 %
0,0 %
-28,2 %
-101,7 %
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vast. hyöd. luovutustulot
21
Talousarvion rakenne ja sitovuus
Talousarvion rakenne
Kuntalain 110 §:ssä on säännökset talousarviosta ja taloussuunnitelmasta. Talousarvion jakaantuminen käyttötalous- ja tuloslaskelmaosaan sekä investointi- ja rahoitusosaan todetaan kuntalaissa. Suomen Kuntaliitto sekä
kirjanpitolautakunnan kuntajaosto ovat antaneet suosituksia ja ohjeita talousarvion ja taloussuunnitelman tarkemmasta laatimisesta ja sisällöstä. Kaupungin taloussuunnitelma laaditaan vuosittain kolmivuotisena. Kaupunginvaltuusto hyväksyy sen talousarvion yhteydessä.
Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen
vuosi.
Yleisperusteluissa esitetään mm. katsaus kansantalouden
ja kunnallistalouden kehitykseen, kaupungin taloudellisen tilanteen kehittymiseen sekä kerrotaan talousarvion
painopistealueista. Yleisperusteluihin tai talousarvion
liitteeksi sisällytetään vähintään kerran valtuustokaudella
tarkistettava strategia.
Käyttötalousosa sisältää toimialakohtaiset talousarviot
esitettynä sitovuustasolla. Toimialojen suunnitelmat
sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet. Toimialojen
tuloslaskelmiin tulee sisällyttää tehtäväalueiden toimintatulot ja -menot sekä suunnitelmapoistot. Tarvittavat
tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että suunnitelmavuosien osalta on esitetty talousarvion liitteinä.
Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan
menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja
-menot, suunnitelman mukaiset poistot käyttöomaisuudesta sekä satunnaiset erät.
Investointiosassa esitetään kaupungin investointimenot
ja -tulot, jotka tarvittaessa eritellään hankekohtaisesti.
Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelman. Sen tiedot
kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointi-osasta ja
rahoitusosan taulukoista.
Talousarvion sitovuus
Kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarviossa kaupungin
toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Tavoitteiden
lisäksi valtuustoon nähden sitoviksi voidaan määritellä
määräraha, tuloarvio tai toimintakate.
Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa talousarvioon brutto- tai nettomääräisenä, jolloin puhutaan bruttobudjetoidusta tai nettobudjetoidusta vastuualueesta. Kaupunginvaltuustoon nähden sitova erä on bruttobudjetoiduilla
vastuualueella menojen yhteissumma (määräraha) ja
nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate eli toimintatulojen ja menojen erotus. Taseyksiköt laativat omat tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat, joiden sitovuus on
tilikauden yli-alijäämä.
Sitovat erillisohjeet
Nettobudjetoiduissa yksiköissä voidaan menoja
lisätä vain jos menoa vastaava tuloylitys on varmistettu
Ellei lainsäädännöstä muuta johdu on maksujen ja
taksojen määräytymisen yleisperiaatteena omakustannushinnoittelu. Lisäksi valtuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen antamaan maksuista ja taksoista
tarkemmat ohjeet talousarvion toimeenpanoohjeissa
Talousarviovuoden aikana ilmenevät määrärahojen
ylityspaineet ja mahdollisuudet menojen alituksiin
tai tulojen ylityksiin tulee tuoda esiin talouden seurantaraportissa. Mahdolliset muutokset viedään
kaupunkitasoisesti valtuuston käsittelyyn
Tietojärjestelmähankinnoissa on noudatettava tietohallintojohtajan ohjeita.
Yhdistymisavustuksen käyttö
Kaupunki saa yhdistymisavustusta 2016—2018 yhteensä
4,0 milj. euroa, josta 1,5 milj. euroa käytetään elinkeinojen vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen, 2 milj. euroa
käytetään palkkojen yhdenmukaistamiseen ja ICTjärjestelmien yhtenäistämiseen ja 0,5 milj. euroa muutoksen hallintaan ja työhyvinvointiin. Yhdistymisavustuksen käyttö päätetään kaupunginhallituksen käyttösuunnitelman yhteydessä. Yhdistymisavustuksen kohdistuksilla
vahvistetaan Nastolan alueen ja koko uuden Lahden
vetovoimaa, kaupungin elinkeinopolitiikkaa sekä panostetaan konkreettisiin työllisyystoimiin, toiminnan tehostamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin muutoksessa.
22
KÄYTTÖTALOUSOSA
Kaupunginhallituksen toimiala
Yleishallinto
Konsernipalvelut
SITOVATASO
määräraha ja tuloarvio
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
toimintakate
Tukityöllistäminen
toimintakate
Tarkastustoimi
määräraha ja tuloarvio
Määrärahavaraukset
Käyttömaisuuden myyntivoitot/-tappiot
Taseyksiköt
ei sitova
Lahden Tilakeskus
tilikauden ylijäämä(alijäämä)
ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita
Lahden Ateria
tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Lahden Servio
tilikauden ylijäämä (alijäämä))
Lahden Tietotekniikka
tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Sosiaali- ja terveystoimiala
Hallintopalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut ja kuntoutus
määräraha ja tuloarvio
Hyvinvointipalvelut
Toimeentuloturva
toimintakate
Erikoissairaanhoito
määräraha ja tuloarvio
Sivistystoimiala
Hallintopalvelut
toimintakate
Lasten ja nuorten kasvu
määräraha ja tuloarvio
Osaaminen ja tieto
määräraha ja tuloarvio
Wellamo-opisto
toimintakate
Liikunta ja kulttuuri
määräraha ja tuloarvio
Kaupunginmuseo
toimintakate
Taseyksiköt
Lahden kaupunginorkesteri
tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Lahden kaupunginteatteri
tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Tekninen ja ympäristötoimiala
Hallintopalvelut
Maankäyttö ja aluehankkeet
toimintakate
Kaupunkiympäristö
määräraha ja tuloarvio
Rakennus- ja ympäristövalvonta
Joukkoliikenne
toimintakate
23
TULOSLASKELMAOSA
SITOVATASO
Lahden kaupungin tuloslaskelma
Korkotulot ja -menot (ilman sisäisiä eriä)
nettoarvio
Muut rahoitustulot ja -menot
nettoarvio
RAHOITUSOSA
SITOVATASO
Lahden kaupungin rahoituslaskelma
Antolainat
nettoarvio
Lainanotto ja lyhennykset
nettoarvio
INVESTOINTIOSA
SITOVATASO
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat
Kiinteä omaisuus
vastuualueen menot
Julkinen käyttöomaisuus
vastuualueen menot
Irtain omaisuus
vastuualueen menot
Arvopaperit ja osuudet
vastuualueen menot
Talonrakennusinvestoinnit
investointisuunnitelman loppusumma
Kaupunginhallitukseen nähden sitovat
Kiinteistöjen ostot
hankeryhmän menot
Kaupunginhallituksen toimiala
Irtaimen omaisuuden menot
Sosiaali- ja terveystoimiala
Irtaimen omaisuuden menot
Sivistystoimiala
Irtaimen omaisuuden menot
Tekninen ja ympäristötoimiala
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden Tilakeskus
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden Ateria
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden Servio
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden Tietotekniikka
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden kaupunginorkesteri
Irtaimen omaisuuden menot
Lahden kaupunginteatteri
Irtaimen omaisuuden menot
24
Taloutta ohjaavat kriteerit
Kaupungin myöntämien avustusten kriteerit
Kaupungin myöntämät avustukset jakautuvat kolmeen
ryhmään: toistuvaisavustukset, toiminta-avustukset,
tapahtuma- ja maksuvapautusavustukset.
- Toistuvaisavustukset; rinnastetaan ostopalveluihin,
laaditaan anojan kanssa avustusehdot sisältävä puitesopimus. Hakuaika on toukokuun loppuun mennessä.
Toistuvaisavustuksen saajat määritellään vuosittain
toimialan käyttösuunnitelmassa.
- Toiminta-avustukset; myöntäjä julistaa yhdistyksille ja
seuroille myönnettävät avustukset vuosittain julkisesti
haettavaksi. Saamisen ehtona on määräaikaan mennessä jätetty asianmukainen anomus.
- Tapahtuma-avustukset; yksittäisiin tapahtumiin ja maksuvapautusavustuksia kaupungin tila- ja aluevuokriin
sekä henkilökuntakorvauksiin haetaan ilman haettavaksi julistamista ensisijaisesti asianomaiselta toimialalta.
Toistuvais- ja muut avustukset myöntää se viranomainen,
jonka toimialaan anojan pääasiallinen toiminta liittyy.
Myönnettäessä noudatetaan kilpailulainsäädäntöä sekä
säännöksiä julkisista hankinnoista. Myöntämisen perusteita:
- Avustuksia myönnetään avustussääntöön ja harkintaan
perustuen vuosittain talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa.
- Avustuksen saajan tulee olla lahtelainen.
- Avustuksilla tuetaan Lahden kaupungin strategisten
päämäärien ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Perusteena otetaan huomioon myös positiivinen
vaikutus kaupungin elinkeinoelämälle. Myöntämisperusteet kirjataan päätökseen.
- Avustusten myöntämisessä noudatetaan yhden myöntäjän periaatetta. Jos jokin kaupungin toimielin on
myöntänyt toiminta-avustuksen esim. yhdistykselle, ei
samalle yhdistykselle tule enää myöntää toisen kaupungin toimielimen avustusta.
Avustuksen käytöstä on annettava selvitys myöntäjälle.
Riittävänä selvityksenä pidetään tilinpäätöstietoja, jotka
toistuvais- ja toiminta-avustusten osalta tulee edelliseltä
tilikaudelta (avustusvuodelta) toimittaa myöntäjälle
huhtikuun loppuun mennessä ja muissa avustuksissa
kirjallista selvitystä avustuksen käytöstä mahdollisten
tositteiden lisäksi.
Kaupungin viranhaltijoilla on oikeus tarkastaa avustettavan tahon tilit siinä laajuudessa kuin avustuksen käytön
valvonta edellyttää. Mikäli hakija on antanut virheellisiä
tietoja tai avustusta ei ole käytetty myönnettyyn tarkoitukseen, voidaan avustus periä takaisin. Avustuksen
saajalle toimitetaan myöntämispäätöksen liitteenä sitoumuslomake, jossa saaja sitoutuu käyttämään avustuk-
sen esitettyyn tarkoitukseen ja toimittamaan tilinpäätösasia-kirjat tai muun selvityksen määrärajassa sekä antamaan kaupungille mahdollisuuden yhteisön hallinnon ja
tilien tarkastamiseen. Sosiaali- ja terveystoimialalla ja
sivistystoimialalla on lisäksi toimialaansa koskevat avustussäännöt.
Hankinnan kriteerit
Julkisella hankinnalla tarkoitetaan tavara-, palvelu- sekä
rakennusurakkahankintoja, jotka tehdään organisaation
ulkopuoliselta toimijalta. Hankinnan kilpailuttamiseksi on
valittava hankinnan luonteeseen soveltuva, hankintalainsäädännön mukainen menettelytapa.
Kynnysarvot ylittäviin hankintoihin sovelletaan hankintalakia (2007/348). Lain mukaisesti hankintayksikön (toimiala tai taseyksikkö) on käytettävä hyväksi olemassa
olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen sekä suunniteltava
toimintansa taloudellisesti siten, että hankinnat toteutetaan tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ympäristönäkökohdat huomioon ottaen (HL 2 §). Tarjouksista
tulee hyväksyä se, joka on kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin sen mukaan kuin tarjouspyynnössä on esitetty. Hankintalain perusteella kilpailutettavien (kynnysarvot ylittävät) hankintojen ja yhteishankintatuotteiden kilpailutusprosessi tulee suorittaa hankintapalvelujen kautta.
Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa noudatetaan kaupungin omia hankintaohjeita. Myös pienhankintoja koskevat hankintojen perusperiaatteet. Alle 3 000 euroa
olevat aine- ja tarvikeostot sekä alle 5 000 euroa olevat
palveluostot yksikkö voi ostaa ilman kilpailutusta, pääsääntöisesti sähköisiä ostojärjestelmiä käyttäen. Kilpailutetut tavarat ja palvelut tulee ostaa sopimusten mukaisilta toimittajilta.
Irtaimen omaisuuden (aktivoinnin) kriteerit
Irtaimen omaisuuden hankintakriteeri, joka oikeuttaa
hankinnan kirjattavaksi investointikuluihin, eli aktivoitavaksi, on seuraava: yksittäinen hyödyke voidaan kirjata
irtaimen omaisuuden hankinnaksi silloin, kun se tulee
olemaan käytössä useampana kuin kahtena tilikautena ja
hankintahinta on vähintään 10 000 euroa.
Ensikertainen kalustus muodostaa poikkeuksen kriteeriin
silloin, kun ensikertaiseen tai tilan uudelleen kalustukseen esim. luokkatilan tai sairaalan osaston kalustuksen
uusimisesta tai saneerauksen jälkeisestä kokonaiskalustuksesta muodostuu yhteensä yli 10 000 euron hankinta.
Ensikertaisen kalustuksen hankintoihin ei kirjata talousarviovuonna kuluvia hyödykkeitä, kuten pientarvikkeita
ja -laitteita, sekä vuode- tai muuta vaatteistoa, joiden
hankinnat tulee suorittaa käyttötalouden määrärahoilla.
25
Talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyminen
Yhdistymishallitus päättää
1.
hyväksyä ehdotuksen Lahden kaupungin vuoden
2016 talousarvioksi ja vuosien 2016—2018 taloussuunnitelmaksi,
2.
hyväksyä vuoden 2016 talousarvioehdotukseen
sisältyvän talousarviorakenteen,
3.
hyväksyä talousarvion määrärahojen, tuloarvioiden
sekä toiminnallisten tavoitteiden sitovuuden yleisperusteluissa esitetyn mukaisena,
4.
antaa kaupunginjohtajalle valtuuden nostaa vuoden
2016 aikana maksuvalmiuden turvaamiseksi lyhytaikaista luottoa siten, että luottoa on samanaikaisesti
nostettuna enintään 150 milj. euroa,
5.
antaa kaupunginjohtajalle valtuuden myöntää vuoden 2016 aikana lyhyt- ja pitkäaikaista luottoa kaupungin määräysvallassa oleville yhteisöille ja säätiöille yhteensä enintään 120 milj. euroa. Valtuutuksen
enimmäismäärään ei sisällytetä konvertoinneista
(lainan ennenaikainen takaisinmaksu ja lainan nosto
uusilla ehdoilla) johtuvaa luoton myöntämistä,
6.
antaa kaupunginjohtajalle valtuuden hyväksyä vuoden 2016 aikana korko- ja valuuttariskeiltä suojautumistoimenpiteitä (johdannaissopimuksia) 150 milj.
euron rajaan asti, valtuutuksen enimmäismäärään ei
sisällytetä johdannaissopimuksia, jotka ovat otettu
lainan noston yhteydessä ja liittyvät nostettavan luoton koron ja/tai valuutan muuttamiseen,
7.
edellyttää, että vuoden aikana tehtävien talousarviomuutosten kate haetaan ensisijaisesti toimialojen
talousarvioiden tai laajemmin kaupungin talousarvion sisältä sisäisillä siirroilla,
8.
edellyttää, että kuntouttavan työtoiminnan paikkoja
tarjotaan laajamittaisesti koko kaupunkiorganisaatiossa,
9.
merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstösuunnitelman
taloussuunnitelmakaudelle 2016—2018.
26
27
Käyttötalousosa
Bruttomenot, milj. €
Kaupunginhallituksen toimiala
76,81 milj. €
Sosiaali- ja terveystoimiala
409,71 milj. €
Sivistystoimiala
224,31 milj. €
Tekninen ja ympäristötoimiala
46,35 milj. €
29
Kaupunginhallituksen toimiala
Yleishallinto ja
Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
Tukityöllistäminen
Tarkastustoimi
Määrärahavaraukset:
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
Bruttomenot, milj.€
76,8
409,7
224,3
46,4
Kaupunginhallituksen
toimiala
Sosiaali- ja
terveystoimiala
Sivistystoimiala
Tekninen ja
ympäristötoimiala
30
Bruttomenot, milj. €
Yleishallinto
Konsernipalvelut
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
Tukityöllistäminen
Tarkastustoimi
19,63 milj. €
24,07 milj. €
8,57 milj. €
24,01 milj. €
0,42 milj. €
31
Kaupunginhallituksen toimiala
Tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
TP
TA+LTA:t
TA
TS
TS
2014
2015
2016
2017
2018
30 567 595
1 405 165
2 528
4 271 065
1 290
24 887 546
74 012 075
28 968 838
28 120 586
345 912
14 485 477
2 091 261
-43 443 620
103 600
-43 537 752
14 016 300
1 153 200
4 113 800
4 889 700
215 700
3 643 900
86 209 900
30 848 680
30 405 550
365 320
20 897 800
3 692 550
-72 193 600
5 600
-72 199 200
14 777 000
705 200
4 109 300
4 974 900
215 700
4 771 900
76 808 900
19 981 900
30 843 000
293 900
20 600 700
5 089 400
-62 031 900
0
-62 031 900
14 268 500
711 200
4 109 300
4 516 900
215 700
4 715 400
78 187 100
20 332 300
30 661 700
171 800
22 305 300
4 716 000
-63 918 600
0
-63 918 600
13 375 000
716 300
4 109 300
3 817 500
215 700
4 516 200
78 110 500
20 944 000
30 174 900
171 800
22 082 700
4 737 100
-64 735 500
0
-64 735 500
2014
2015
2016
2017
2018
640
120
47
666
115
28
663
70
21
629
54
26
625
46
24
663,5
688,7
661,3
606,1
595,5
631 428
318 394
848 300
366 464
1 206 700
449 900
1 246 700
599 900
1 231 700
599 900
Taulukossa on mukana: Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut Tarkastustoimi, Lahden Tilakeskus, Lahden
Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka
32
Toimialan toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.)
Tavoite:
Talouden tasapaino mitattuna tulorahoituksen osuudella kaupungin
investointeihin
Arviointikriteeri/mittari:
Investointien tulorahoitus, %
Tavoitetaso:
60 %
(=100*vuosikate/investointien
omahankintameno)
(2013 13 % > 2014 68,1 %)
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Lahden kaupunki ja sen tytäryhteisöt siirtyvät asteittain käyttämään
uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa (sähkö + lämpö)
Arviointikriteeri/mittari:
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun lämmitysenergian osuus
lämpöenergian kulutuksesta
Tavoitetaso:
80 % 2020 loppuun mennessä
(tot. 2014: 38 %, aiempi tavoite
40 % vuoden 2015 loppuun mennessä)
Sertifioidun uusiutuvan energian
sähkön osuus sähkönkulutuksesta
10 % vuoden 2020 loppuun mennessä (v.2014 alle 1 %)
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toimialan päätöksentekoelimenä toimii kaupunginhallitus ja koko konsernin osalta päätöksiä valmistellaan elinvoima ja työllisyysjaostoon sekä konserni- ja tilajaostoon.
Kaupunginhallituksen toimialan muodostavat Yleishallinto, Konsernipalvelut, Elinvoima ja kilpailukykypalvelut,
Tarkastustoimi sekä tukipalveluita tuottavat taseyksiköt:
Lahden Tilakeskus, Lahden Ateria, Lahden Servio ja Lahden Tietotekniikka. Lisäksi toimialalle sisältyy tuloarvio
käyttöomaisuuden myyntivoitoista. Tarkastustoimi toimii
itsenäisenä toimija osana kaupunginhallituksen toimialaa.
Tuottavuustoimenpiteet
Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen: SAP
HR:ää hyödynnetään kattavasti esimiesten henkilöstötiedolla johtamisen välineenä. Tavoitteena on realistinen
henkilöstösuunnittelu yhdistäen SAP talous- ja HR järjestelmiä esim. henkilöstösuunnittelussa ja budjetoinnissa.
Hallinto ja toimistotehtävät: Hallinto- ja toimistotehtävien hoitamista kehitetään rakenteellisesti ja toiminnallisesti. Tehtäväkokonaisuuksia kootaan entistä enemmän
ja toimintatapoja yhtenäistetään.
Lahti-Pisteiden palvelutarjonnan kehittäminen: Sujuva
asiakaspalvelu edellyttää, että toimialat vastaavat palvelulupaukseensa asiantuntijoidensa saavutettavuudesta.
Lahti-Pisteet kehittävät yhdessä toimialojen kanssa asiantuntijoiden saavutettavuutta sähköisen etäyhteyden
kautta sekä tukevat esimiehiä heidän asiakaspalveluihin
liittyvässä työnjohtamisessa ja asiakaspalvelutaitojen
kehittämisessä.
Henkilöstösuunnitelma
Kaupunginhallituksen toimialalla työskentelee vuoden
2016 alussa yhteensä 663 vakituista henkilöä, joista
Yleishallinnossa ja Konsernipalveluissa 79, Elinvoima ja
kilpailukykypalveluissa 9, Tarkastustoimessa 2 ja taseyksiköissä yhteensä 573 vakituista henkilöä.
Työkierto, kaupungin sisäinen liikkuvuus ja tehtäväkuvausten laajentaminen ovat edelleen ensisijaiset keinot
henkilöstötilanteen ja toimintaympäristön muuttuessa.
Näköpiirissä on kuitenkin myös paineita uudenlaisen
osaamisen hankkimiseen. Niitä aiheuttavat mm. henkilöstöpoliittisten linjausten toteuttaminen, erityisesti
johtamisen ja esimiestyön kehittämisen osalta sekä uusiin järjestelmiin liittyvät tuki- ja ylläpitomallit.
Henkilöstön laadullisessa kehittämisessä tärkeimpiä piirteitä ovat henkilöstön osaamisen laajentaminen muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin mm. tehtäväkierron
avulla sekä muutoksen hallinta. Työhyvinvoinnin osalta
tavoitteeksi on nostettu tehtäväkuvien tarkastelu ja sitä
kautta roolien selkeyttäminen työyksiköiden sisällä. Lisäksi vuonna 2015 toteutetun työhyvinvointikyselyn
tulosten perusteella kehityskohteeksi on nostettu myös
tiedonkulku yksiköiden välillä.
33
Yleishallinto ja Konsernipalvelut vastuualueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
48 179 726
6 120 904
42 057 962
TA+LTA:t 2015
53 038 300
7 604 700
45 433 600
Toimintakulut 43,7 milj.€
TA 2016
43 705 500
8 738 800
34 966 700
TS 2017
45 379 900
8 207 900
37 172 000
TS 2018
44 982 000
7 491 700
37 490 300
Toimintatuotot 8,7 milj.€
2,0
19,6
24,1
Yleishallinto
Yleishallinto
Konsernipalvelut
Konsernipalvelut
6,7
Toiminnan kuvaus
Yleishallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, konserni- ja tilajaosto sekä elinvoima- ja työllisyysjaosto, kaupunginjohtajan ja sisäisen tarkastuksen
toiminnat.
Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin toimielin, jonka
vahvaa asemaa kuntalaki korostaa. Kaupunginhallitus
vastaa hallinnosta ja taloudesta sekä valmistele valtuustossa käsiteltävät asiat.
Konsernipalveluissa toimivat hallintopalvelut, talouspalvelut, kehityspalvelut ja henkilöstöpalvelut.
Konsernipalvelut vastaavat ja ohjeistavat seuraavista
kokonaisuuksista:
- kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösvalmistelu
- henkilöstö- ja taloushallinnon linjaukset
- kaupungin tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri
- konsernin omistajaohjaus
- kaupunkitasoinen viestintä ja markkinointi
- kehitys- ja lakipalvelut.
Hallintopalveluja tuottavat arkisto-, laki- ja viestintäpalvelut sekä kaupunginkanslia ja omistajaohjaus palveluyksiköt.
Talouspalveluissa hoidetaan kaupungin hankinta- ja rahoituspalvelut sekä taloussuunnittelu ja taloudenohjaus.
Vastuualue sisältää lisäksi kaupunkitasoiset määrärahat
mm. kunnallisveron kantokustannuksiin ja eläkemaksuihin.
Kehityspalvelut huolehtivat kaupungin tietohallinnosta,
prosessi- ja projektityön kehittämisestä sekä asiakasohjauksesta, joka sisältää Lahti-Pisteiden toiminnot ja kehittämisen.
Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupunkitasoisesta henkilöstöpolitiikasta, työhyvinvoinnista, palvelussuhdeasioista, yhteistoiminnasta sekä osaamisen kehittämisestä.
Vastuualueella tuotetaan henkilöstöpäällikköpalveluja ja
se sisältää määrärahavaraukset pääluottamusmiesten ja
työhyvinvointivaltuutettujen toimintoihin.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Yleishallinnon määrärahoissa on huomioitu yhdistymisestä johtuvat laajempien kokoonpanojen (valtuusto ja hallitus) aiheuttamat kustannukset sekä yhdistymissopimuksen mukaiset kaupunginhallituksen jaostot ja luottamushenkilöpalkkiot.
Yleishallintoon on varattu pelastuslaitoksen toimintaan
kaupungin maksuosuus 10,0 milj. euroa. Vastuualue
sisältää
vahinkorahastosääntöjen (säädöskokoelma
2010/4) mukaisesti 50 000 euron varauksen, josta voidaan korvata kaupungin omaan tai vastuulla olevaan
omaisuuteen kohdistuvia vahinkoja.
Kaupungin myöntämistä avustuksista päätetään käyttösuunnitelmien yhteydessä. Lahden keskusta eheytyksen
avustus on siirtynyt Elinvoima ja kilpailukykypalvelujen
päätettäväksi ja Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen sekä Lahden kansainvälisen urkuviikon avustukset
sivistystoimialan päätettäviksi.
34
Konsernipalveluissa koordinoidaan ja seurataan Yleishallintoon varatun kuntien yhdistymisavustuksen käyttöä.
Yhdistymisavustus on budjetoitu taloussuunnitelmassa
menoihin ja tuloihin seuraavasti: 2016 vuonna 2,0 milj.
euroa, 2017 vuonna 1,5 milj. euroa ja 2018 vuonna
0,5 milj. euroa ja sen käytöstä on säädetty kuntien yhdistymissopimuksessa.
Toiminnan painopistealueet
- Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen laajennettujen
kokoonpanojen päätösvalmistelu ja toiminnan tuki
- Kaupunkitasoinen henkilöstötiedolla johtaminen (HR ja
henkilöstösuunnittelu)
- Yhdistymisavustuksen käytön koordinointi ja seuranta
- Hankinnasta maksuun prosessin sähköistäminen.
Konsernipalvelujen toiminnassa otetaan käyttöön yhdistymisen valmistelussa esiin nostetut parhaat käytännöt,
noudatetaan taloudellisuutta ja etsitään uusia entistä
tehokkaampia toimintatapoja. Kaupungin toimintaprosesseja yhdistetään ja kehitetään sekä lisätään henkilöstön yhteistyömahdollisuuksia. Lisäksi tuetaan osallistumista kaupungin uudistamiseen kaikilla tasoilla.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.)
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Henkilöstöohjelmalla tuetaan kaupungin strategian toteuttamista
Arviointikriteeri/mittari:
Uusi henkilöstöohjelma määrittelee henkilöstöjohtamisen strategiset tavoitteet ja painopisteet
Tavoitetaso:
Henkilöstöohjelma on tehty
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
PM-ostojärjestelmän käytön vakiinnuttaminen toimialalla
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Arviointikriteeri/mittari:
PM-ostojärjestelmän kautta tehtävät erilliset aine- ja tarvikeostot
(lasketaan euromääräisesti, pois
lukien ne hankinnat, joista on
tehty sopimus)
2014
Tavoitetaso:
Vähintään 80 % on tehty PMostojärjestelmän kautta
tavoite 2015
tavoite 2016
363 €
12,9
3,9
7
7
2,93
3,5
3,7
35
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
7 232 088
66 895
7 165 192
TA+LTA:t 2015
7 830 600
7 500
7 823 100
Toiminnan kuvaus
Elinvoima- ja kilpailukykypalvelujen kokonaisuudella
edistetään kaupungin strategian, kilpailukyky- ja elinkeinostrategian, kaupunkiseudun MAL-, kasvu- ja kehityskäytäväsopimusten sekä työllisyys- ja elinvoimaohjelman
mukaisen toiminnan toteutumista.
Kokonaisuuteen sisältyvät elinkeinoyhtiöiden, korkeakoulutoiminnan sekä Nastolan aluetoimikunnan määrärahavaraukset. Lisäksi tuetaan strategisesti merkittävää
kehittämistoimintaa sekä osarahoitetaan Lahdessa toteutettavia hankkeita.
Vastuualueen tavoitteita toteutetaan omana toimintana
sekä merkittävässä määrin kehitysyhtiöiden ja kumppanuuksien avulla. Nastolan aluejohtokunta on uusi toiminto. Lisäksi kaupungin omaa elinkeinotoimea vahvistetaan.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Elinkeinotoimi, Lahden alueen yritystoiminnan edellytyksiin vaikuttavat edelleen voimakkaasti kansainvälinen
taloustilanne ja Suomen kilpailukyvyn ongelmat. Verrattain korkea työttömyysaste heikentää paikallista ostovoimaa, mikä heikentää paikallislähtöistä kasvun tukea
elinkeinoelämälle. Venäjän epävarma tilanne on heijastunut myös lahtelaiseen elinkeinoelämään ja erityisesti
matkailuun. Teollisuuden investointiaktiivisuus on kuitenkin noussut vuoden 2015 osalta, ja uusia työpaikkoja
on syntynyt alueen yrityksiin.
Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Lahden vetovoima
asuinpaikkana on pysynyt verrattain hyvänä ja muuttovoitto vahvistaa väestömäärän ohella myös verotulopohjaa. Keskipitkän aikavälin tarkastelussa Lahdella on edellytykset olla yksi kansallisesti positiivisen kasvun alueista
sekä hyödyntää metropolialueen läheisyyttä.
Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä Lahti Region Oy
toteuttavat kaupungin elinkeinotavoitteita. LADEC:in
kuntarahoitusta pienennetään vuoden 2016—2017 osalta noin 7 prosenttia ja toimintaa siirretään liitossopimuksen mukaisesti kaupungin omaksi toiminnaksi. Muutokset edellyttävät uuden työnjaon luomista ja yhteistyön
tiivistämistä.
TA 2016
8 567 900
300 000
8 267 900
TS 2017
8 592 500
500 000
8 092 500
TS 2018
8 634 400
300 000
8 334 400
Seudun elinkeinopoliittinen strategia päättyy vuoden
2015 loppuun mennessä, mikä edellyttää kaupungin
strategian kanssa vuorovaikutuksessa tehtävää elinvoima- ja kilpailukykyohjelman ja seudun elinkeinostrategian päivittämistä.
Korkeakoulutoiminta, Lahden Yliopistokampus jatkaa
Helsingin yliopiston, Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Aalto-yliopiston ja Lahden kaupungin väliseen yhteistyösopimukseen perustuvaa toimintaa. Tavoitteena
on vahvistaa korkeakoulutuksen vaikuttavuutta alueen
kilpailukykyyn nostamalla väestön osaamistasoa sekä
lisäämällä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopistokampus ja Lahden ammattikorkeakoulu tiivistävät edelleen yhteistoimintaansa. Yhtenä näkyvimmistä hankkeista on korkeakoulutoiminnan keskittäminen Niemen
kampukselle.
Aluejohtokunta, kuntaliitossopimukseen perustuen perustetaan Nastolan aluejohtokunta, jolle osoitetaan oma
budjetti sekä henkilöstöresurssi. Aluejohtokunnan tarkoituksena on vahvistaa nastolalaisten osallisuutta kaupungin kehittämisessä.
Strategiset kehittämispanostukset, muotoilun kokonaisuutta kerätään Lahden malliksi maan hallitukselle jätetyn kärkihankehakemuksen mukaisesti.
Urheilumarkkinointimäärärahan käyttökohteena on erityisesti vuoden 2017 MM-hiihtojen järjestämisen velvoitteisiin osallistuminen kaupungin osalta ja lisäksi tapahtumakaupunkiverkoston, OKM:n sekä Olympiakomitean
ja Valon alaisen Sport Finland-tapahtumatoimiston toimintaan osallistuminen.
Yhteyspalvelujen avulla koordinoidaan kaupungin edunvalvontatoimia, tehdään kaupungin tavoitteita tunnetuksi ja lisätään vaikuttavuutta konsernissa tehtävään vaikuttamistyöhön.
Toiminnan painopistealueet
- Kuntaliitoksen myötä tukityöllisyyskokonaisuuden
kanssa muodostettu vastuualue on uusi, mikä edellyttää synergiaa synnyttävän toimintamallin vakiinnuttamista ja tietoon perustuvan ohjausmallin käyttöönottoa.
36
Toiminnalliset tavoitteet
Lahden Seudun Kehitys Ladec Oy
Strateginen perustavoite:
Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.)
Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.)
Tavoite:
Tietoon perustuva yritysten ja toimintaympäristön uudistaminen,
niiden kilpailukyvyn parantaminen
ja kasvun tukeminen
Arviointikriteeri/mittari:
Työpaikkojen määrän kasvu avoimella sektorilla (Tilastokeskus)
Tavoitetaso:
Työpaikkojen määrän nettokasvu
1000/v
Lahti on kiinnostava, nopeasti kasvava ja kokeileva alue uusille yrityksille
Lahti Region Oy
Strateginen perustavoite:
Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.)
Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.)
Tavoite:
Lahden ja seudun vetovoiman kasvattaminen potentiaalisten kotimaisten ja kansainvälisten matkailijoiden, tapahtumavieraiden sekä
asukkaiden keskuudessa
Arviointikriteeri/mittari:
Sponsor Insight -jatkuva kuukausittainen trackingkiinnostuneisuus kohderyhmässä
Tavoitetaso:
Matkailu: 47 %/v. 2015 ->
50 %/v. 2016
Asuminen: 38 %/v. 2015 ->
40 %/v. 2016
Korkeakoulutoiminta
Strateginen perustavoite:
Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.)
Tavoite:
Korkeakoulutus vastaa alueen tarpeisiin sekä luo kilpailukykyä yrityksille ja asukkaille
Arviointikriteeri/mittari:
Korkeakoulututkinnot
Tavoitetaso:
+5 %
Ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja hankkeisiin
Ulkopuolisen rahoituksen määrä
2,2-kertainen kaupungin avustukseen nähden
Täydennyskoulutuksen osallistujamäärä
1500 henkilöä
Avoimen korkeakoulutuksen osallistujamäärä
800 henkilöä
Nastolan aluejohtokunta
Strateginen perustavoite:
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.)
Tavoite:
Aktiivinen vuorovaikutus kaupungin
kehittämisessä
Arviointikriteeri/mittari:
Asukastyytyväisyys (kysely)
Tavoitetaso:
4/5
37
Toimintaa kuvaava mittari
2014
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
Talous:
Kustannus/asukas
YHTEENVETO
Elinkeinotoimi
LADEC Oy
Lahti Region Oy
Korkeakoulutoiminta
LUT
HY
P-H kesäyliopisto
Yhteiskirjasto
HY/Kaupunkitutkimus
Aluejohtokunta
Strategiset kehittämispanostukset
Tulot
Suomen Muotoilusäätiö
Kansainvälinen designsäätiö
Kaupunkimarkkinointi urheiluun
Strategiset kehittämiskohteet
Yhteyspalvelut
Henkilöstö
YHTEENSÄ
tavoite 2015
tavoite 2016
67 €
68 €
2016
3 673 200
2 950 600
722 600
3 075 500
800 000
1 381 500
90 000
720 000
84 000
259 500
645 900
-300 000
100 000
2017
3 694 200
2 967 500
726 700
3 075 500
800 000
1 381 500
90 000
720 000
84 000
259 500
451 600
-500 000
100 000
2018
3 715 500
2 984 600
730 900
3 075 500
800 000
1 381 500
90 000
720 000
84 000
259 500
666 600
-300 000
100 000
100 000
680 900
65 000
556 900
8 210 900
100 000
686 600
65 000
554 700
8 035 500
100 000
701 600
65 000
560 300
8 277 400
38
Elinvoima ja kilpailukykypalvelut
Tukityöllistäminen
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
18 228 344
2 895 854
15 332 490
TA+LTA:t 2015
24 797 500
3 159 100
21 638 400
Toiminnan kuvaus
Työllisyystoimien tavoitteena on edistää vaikeasti työllistyvien työnhakija-asiakkaiden sekä syrjäytymisvaarassa
olevien nuorten työmarkkinakelpoisuutta ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille erilaisten tukitoimien avulla.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lahden työttömyyden suurimpia ongelmia ovat vaikea
rakenteellinen työttömyys sekä jyrkästi noussut pitkäaikaistyöttömyys. Myös nuorten työttömyys on jäänyt
korkealle tasolle. Vuonna 2015 voimaantulleet lakimuutokset lisäsivät kaupungin työllisyydenhoidon vastuita
merkittävästi ja samalla vaikeuttivat työllisyydenhoidon
toteuttamista. Tukityöllistämisen määräraha-arvioissa
epävarmuutta tuovat todennäköiset valtionosuuksien
leikkaukset sekä valtion tulevat työllisyyslinjaukset.
TA 2016
24 011 100
1 363 200
22 647 900
TS 2017
23 785 100
1 385 600
22 399 500
TS 2018
24 062 500
1 408 300
22 654 200
Toiminnan painopistealueet
Lahden työllisyydenhoidon kokonaisorganisointi kuntaliitoksen myötä. Työllisyystoimia kohdistetaan nuorisotyöttömyyden, pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden vähentämiseen. Kärkihankkeita ovat nuorisotakuun kuntakokeilu 2015—2016 sekä Päijät-Hämeen yhteisen TYP-toiminnan luominen. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasvolyymeja lisätään kaupungin omasta
organisaatiosta tarjottavilla työtoiminnan paikoilla. Samalla kiinnitetään erityistä huomiota toimintatapojen
tehostamiseen tiiviissä yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan sekä TE-hallinnon kanssa. Kaupungin toimialat
ja taseyksiköt ottavat kuntouttavan työtoiminnan asiakkaita vähintään viisi prosenttia suhteutettuna vakinaiseen henkilöstömääräänsä. Toimintatavan käyttöönottoon ohjataan resursseja.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Nuorten ja vaikeasti työllistyvien
aktivointi- ja kuntoutustoimet sekä
sijoittuminen koulutukseen tai
avoimille työmarkkinoille tai muuhun heille soveltuvaan palveluun
Arviointikriteeri/mittari:
Suoraan tai Lahti-lisällä työllistettyjen henkilöiden sekä kuntouttavan työtoiminnan ja työkokeiluiden asiakasmäärä
Tavoitetaso:
Yhteensä 1 650 pitkäaikaistyötöntä
tai alle 30-vuotiasta henkilöä
Kaupungin toimialoilla ja taseyksiköissä vuoden 2016 aikana aktivoidut kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat
Kaupungin toimialat ja taseyksiköt
tarjoavat kuntouttavaa työtoimintaa siten, että osallistujamäärä
vastaa 5 %:a vakinaisen henkilöstön määrästä.
Positiivinen sijoittuminen aktivointitoimien jälkeen
30 % asiakkaista
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Sosiaalisten kriteerien toteutuminen
hankinnoissa
Arviointikriteeri/mittari:
Hankintojen lukumäärä
Tavoitetaso:
25
Työllistettyjen hlömäärä (työllistetty, kesäharjoittelija, opso yms.)
30 hlöä
39
Toimintaa kuvaava mittari
Tukityöllistäminen
Talous:
Kustannus/asukas
Toiminta:
Aikuissosiaalityöstä nuorisopalvelujen työllisyyspalveluihin ohjautuneet ja kiinnittyneet nuoret
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
167 €
190 €
196 €
46 hlöä
40 hlöä
50 hlöä
40
Tarkastustoimi
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
362 636
0
362 636
TA+LTA:t 2015
443 500
0
443 500
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lahden kaupungin ulkoisesta tarkastuksesta vastaavat
tarkastuslautakunta ja sen alaisuudessa toimiva tarkastustoimisto sekä tilintarkastaja. Niiden toiminta on kaupungin muusta organisaatiosta ja johdosta riippumatonta, mikä on huomioitu myös uudessa kuntalaissa
(410/2015). Sen mukaan tarkastuslautakunta valmistelee
kaupunginhallitukselle esityksen tehtäviään koskeviksi
hallintosäännön määräyksiksi sekä arvioinnin ja tarkastuksen talousarvioksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksistä vain kaupungin hallintosäännön ja talousarvioesityksen yhteensovittamiseen
liittyvästä perustellusta syystä.
Lahden kaupunki ja Nastolan kunta yhdistyvät 1.1.2016.
Ennen yhdistymistä valittujen lautakuntien toimikausi
jatkuu siihen saakka, kunnes vuoden 2015 tilinpäätökset
on vahvistettu. Yhdistyneiden kuntien tarkastuslautakunnan toimikausi alkaa vuoden 2016 alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että alkuvuodesta 2016 Lahdessa toimii kolme tarkastuslautakuntaa. Lahden kaupunki ja Nastolan
kunta ovat molemmat valinneet oman tilintarkastajan
vuosiksi 2013—2016. Nämä tilintarkastajat tarkastavat
sopimusten mukaan vuoden 2015 tilinpäätöksen ja antavat omat kertomukset.
Uuden kuntalain mukaan tarkastuslautakunta valvoo
kuntalain 84 §:ssä säädetyn sidonnaisuuksien ilmoitusvelvollisuuden noudattamista ja saattaa ilmoitukset valtuustolle tiedoksi. Kuntalain 147 §:n siirtymäsäännöksen
mukaan säännöstä sovelletaan vuonna 2017 valittavan
valtuuston toimikauden alusta lukien. Tarkastuslautakunta on pyytänyt kuntalain 84 §:ssä tarkoitetut sidonnai-
TA 2016
424 400
0
424 400
TS 2017
429 600
0
429 600
TS 2018
431 600
0
431 600
suusilmoitukset Lahden kaupungin viranhaltijoilta jo
vuonna 2015. Ennen lain voimaantuloa ilmoituksen antaminen perustuu vapaaehtoisuuteen.
Toiminnan painopistealueet
Tarkastuslautakunnan toiminta perustuu kuntalakiin ja
Lahden kaupungin ulkoisen tarkastuksen johtosääntöön.
Tarkastuslautakunta antaa vuosittain arviointikertomuksen, jossa arvioidaan valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden toteutumista sekä hallinnon toiminnan
tarkoituksenmukaisuutta. Lautakunta voi tarvittaessa
antaa erillisraportteja yksittäisistä asioista. Neljän vuoden toimintakauden aikana käydään läpi kaikkien toimialojen ja yksiköiden keskeisimmät toiminnot.
Tarkastuslautakunnan on myös huolehdittava kunnan ja
sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.
Tarkastuslautakunta tekee esityksen tilintarkastajan
valinnasta ja tytäryhteisöjen tilintarkastajien nimeämisestä.
Tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa julkishallinnon
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden
hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Tilintarkastajan arvioitu
työpanos lakisääteisen tilintarkastuksen suorittamiseksi
on 70 päivää vuodessa. Vuonna 2016 tilintarkastukseen
käytetään arviolta 85 päivää, koska vuodelta 2015 tarkastetaan erikseen Lahden kaupungin ja Nastolan kunnan
tilinpäätökset.
Tarkastuslautakunta jatkaa yhteistyötä muiden suurten
kaupunkien tarkastuslautakuntien kanssa.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Arviointikriteeri/mittari:
Tavoitetaso:
Kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämät havainnot johtavat toimintojen
kehittämiseen vuoden kuluessa
niiden esittämisestä
60 %
41
Määrärahavaraus (ei sitova):
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot
Ei valtuustoon nähden sitova
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
9 281
21 483 941
-21 474 660
TA+LTA:t 2015
100 000
3 245 000
-3 145 000
Toiminnan kuvaus
Tehtäväalueelle on budjetoitu meno- ja tuloarviot käyttöomaisuuden myyntivoittoihin ja-tappioihin (ei KV sitova).
TA 2016
100 000
4 375 000
-4 275 000
TS 2017
0
4 175 000
-4 175 000
TS 2018
0
4 175 000
-4 175 000
43
Sosiaali- ja terveystoimiala
Hallintopalvelut, Terveyspalvelut,
Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja
Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä
Toimeentuloturva
Erikoissairaanhoito
Bruttomenot, milj.€
76,8
409,7
224,3
46,4
Kaupunginhallituksen
toimiala
Sosiaali- ja
terveystoimiala
Sivistystoimiala
Tekninen ja
ympäristötoimiala
44
Bruttomenot, milj. €
Hallintopalvelut
Terveyspalvelut
Vanhustenpalvelut ja kuntoutus
Hyvinvointipalvelut
Toimeentuloturva
Erikoissairaanhoito
7,94 milj. €
38,98 milj. €
107,71 milj. €
99,08 milj. €
23,62 milj. €
132,38 milj. €
45
Sosiaali- ja terveystoimiala
Tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TP
TA+LTA:t
TA
TS
TS
2014
2015
2016
2017
2018
54 300 801
17 702 547
20 506 905
9 618 053
4 623 192
1 850 104
392 761 027
105 529 143
231 762 589
10 710 204
26 130 504
18 628 586
-338 460 226
751 087
-339 204 788
55 212 900
17 232 900
20 021 700
10 453 900
5 568 300
1 936 100
396 826 200
107 112 750
231 098 250
8 775 150
31 250 700
18 589 350
-341 613 300
584 600
-342 197 900
57 062 600
16 798 300
21 721 300
10 701 000
6 234 500
1 607 500
409 713 200
112 783 600
237 511 600
8 354 900
32 023 100
19 040 000
-352 650 600
1 047 600
-353 698 200
47 907 500
16 900 000
22 150 000
2 370 000
6 255 000
232 500
393 173 700
111 564 200
240 414 000
8 495 500
13 700 000
19 000 000
-345 266 200
1 023 400
-346 289 600
45 992 500
17 000 000
22 182 500
350 000
6 380 000
80 000
395 828 500
112 643 400
244 747 600
8 625 500
9 830 000
19 982 000
-349 836 000
1 523 400
-351 359 400
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
2014
2015
2016
2017
2018
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
1 990
572
71
2 087
425
84
2 059
354
99
2 116
297
93
2 107
293
107
2 172
2 136
2 055
2 048
2 038
158 400 000
2 740 000
202 600 000
1 100 000
208 000 000
1 100 000
212 000 000
1 100 000
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
157 600 000
1 980 000
46
Toimialan toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Tuotetaan asiakaslähtöiset palvelut
toimialalle
Arviointikriteeri/mittari:
Asiakastyytyväisyys tutkimus
Tavoitetaso:
Yli 90 % kyselyyn vastaajista ovat
tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä
Sote-uudistuksen täytäntöönpano
Sote-uudistuksen eteneminen
Selvitykset etenemisestä on tehty
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Taloussuunnitelmakaudella 2016—2018 ratkeaa valtakunnallisen sote-uudistuksen suuntaviivat. PäijätHämeessä tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut jo ennen sote-uudistusta siten, että toiminta alkaisi
1.1.2017. Toiminta keskitetään uudistettuun PäijätHämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymään.
Vuoden 2016 aikana Nastolan alueella asuvien sosiaali- ja
terveyspalvelut ostetaan yhdistymissopimuksen mukaisesti Peruspalvelukeskus Aavalta järjestämisvastuun
ollessa Lahden kaupungilla. Vuonna 2017 kaikkien lahtelaisten palvelut suunnitellaan siten, että palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.
1.4.2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolain uudistus siirtää
painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa
asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten
välistä yhteistyötä. Laissa määritellään tuen tarpeet,
joiden perusteella sosiaalihuoltoa ja sosiaalipalveluja
järjestetään. Lain toimeenpano tapahtuu vuoden 2016
aikana. Muutos edellyttää palveluprosessien ja toimintatapojen uudelleen arviointia ja lisää sosiaalihuollon menopaineita.
Harjukadun kiinteistön peruskorjaus valmistuu vuoden
2018 loppupuoliskolla, jolloin Pääterveysaseman ja keskustan klinikoiden toiminta siirtyy Paavolasta uudistettuihin tiloihin.
Sosiaali- ja terveystoimialan asiakasmaksuja on korotettu
2,65 milj. euroa ja vuoden 2017 osalta 3,15 milj. euroa.
Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu kaikkien kuntien
sosiaali- ja terveystoimialojen osalta 150 milj. euron
tulojen lisäys.
Tuottavuustoimenpiteet
Yhteistyössä sivistystoimen kanssa on päädytty lukuvuoden 2016 alusta alkaen järjestelyyn, että myös erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestäminen siirtyy sivistystoimen vastuulle. Muutoksen tavoitteena on, että
lapset voivat olla päivät samassa paikassa ja pitkistä tyytymättömyyttä herättävistä ja kalliista taksikyydeistä
voidaan luopua. Kokonaisuutena muutos on Lahden
kaupungin kustannuksia alentava ja mahdollistaa koulunkäyntiavustajien työajan lisäämisen.
Henkilöstösuunnitelma
Kokonaishenkilöstömäärä vähenee taloussuunnittelukaudella. Strategisten tavoitteiden toteuttaminen onnistuu arvioimalla ja kehittämällä henkilöstörakennetta,
hyödyntämällä kaupungin sisäisiä työmarkkinoita sekä
henkilöstön vaihtuvuutta, varmistamalla osaaminen sekä
täsmennetyllä täyttölupamenettelyllä. Lyhyisiin sijaisuuksiin ei palkata sijaista vaan tehtävät jaetaan työntekijöiden kesken.
- Johtaminen ja esimiestyö: Palvelurakenneuudistuksessa korostuu muutosjohtamisen ja hyvän yhteistyön
merkitys. Kehitämme henkilöstöä osallistavaa johtajuutta ja esimiestyötä; henkilöstön mahdollisuuksia
osallistua muutoksen suunnitteluun lisätään entisestään
- Osaaminen ja ammattitaito: Henkilöstöä eläköityy ja
vaihtuu vuosittain merkittävä määrä, joka asettaa haasteita osaamisen ennakoinnille ja kehittämiselle
- Rekrytoinnissa hyödynnetään kaupungin sisäisiä työmarkkinoita.
- Työhyvinvointitutkimuksen tuloksena syntyneitä hyvinvoinnin kehittämistoimenpiteitä viedään eteenpäin
esim. tiedonkulkua, työyhteisöviestintää sekä yhteistyötä tullaan kehittämään. Työelämän muutostarpeisiin
vastataan mm. käyttöönottamalla joustavia työaikoja.
Vuonna 2016—2017 merkittävimpiä henkilöstömäärään
vaikuttavia toiminnallisia muutoksia ovat:
Vanhusten palveluissa ja kuntoutuksessa korvataan pitkäaikaista laitoshoitoa tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla. Asiakasohjausta, kotona asumista tukevia
palveluja ja kotihoitoa vahvistetaan lisäämällä henkilöstöä. Jalkarannan sairaalan muuttaminen akuutti- ja kuntoutussairaalaksi vuosina 2015—2016.
Hyvinvointipalveluissa uuden sosiaalihuoltolain toteuttaminen vaatii lisäresursseja lastensuojelussa- ja sosiaalipalveluissa vuodesta 2016 alkaen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen (Apilakatu), toiminnan vakinaistaminen
omaksi toiminnaksi vuonna 2016 sekä perustoimeentuloturvan tehtävien siirtyminen Kelaan vuonna 2017.
Terveyspalveluissa mahdollinen apteekkipalvelujen yhdistyminen alueellisesti vuonna 2016.
Hallintopalvelujen uusi vastuualue tuottaa keskitetysti
hallinto-, talous-, henkilöstö- ja tukipalvelut, jonne sijoittuu myös uusi SAP HR-palvelukeskus.
47
Hallintopalvelut, Terveyspalvelut, Vanhustenpalvelut ja kuntoutus ja Hyvinvointipalvelut vastuualueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
250 493 835
42 022 549
208 471 286
TA+LTA:t 2015
241 377 100
41 591 900
199 785 200
Toimintakulut 253,7 milj.€
7,9
39,0
99,1
TA 2016
253 707 900
45 361 600
208 346 300
TS 2018
258 219 500
45 912 500
212 307 000
Toimintatuotot 45,4 milj.€
0,4
6,7
Hallintopalvelut
Hallintopalvelut
17,8
Terveyspalvelut
Terveyspalvelut
Vanhusten palvelut ja
kuntoutus
107,7
TS 2017
253 605 700
45 777 500
207 828 200
Vanhusten palvelut ja
kuntoutus
20,4
Hyvinvointipalvelut
Toiminnan kuvaus
Sosiaali- ja perusterveydenhuolto tuottaa kuntalaisten
peruspalveluja avohoidossa, suun terveydenhuollossa ja
kliinisissä tukipalveluissa, lääkinnällistä kuntoutusta,
sairaalapalveluja, ikäihmisten kotona asumista tukevia
palveluja sekä palveluasumista. Palvelutuotantoon kuuluvat lisäksi terveysneuvonnan palvelut, psykososiaaliset
palvelut, sosiaali-, lastensuojelu- sekä vammais- ja kehitysvammapalvelut. Hallintopalvelut tuottaa toimialan
yhteisesti hoidettavat henkilöstö-, talous- ja tukipalvelut.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lahti on keskimääräistä ikääntyneempi kaupunki ja
ikääntyminen on edelleen nopeaa. Palvelua tarvitsevien
määrä kasvaa noin 3,5 prosenttia joka vuosi. Palvelutarpeen kasvu näkyy sekä vanhustenpalveluissa että terveyspalveluissa.
Lahdessa väestön sosiaaliekonominen asema on heikompi kuin maassa keskimäärin: työttömyys, pienituloisuusaste, koulutustaso, koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret, yksinhuoltajuus, toimeentulotukea saavat taloudet.
Pitkittyvän talouden taantuman seuraukset alkavat näkyä
palvelutarpeen kasvuna hyvinvointipalveluissa.
Toiminnan painopistealueet
Terveyspalvelut
- Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnoissa huomioidaan erityisesti ennenaikaisesti menetettyihin elinvuosiin (PYLL) liittyvät toimenpiteet; kohonneen verenpaineen ja kolesterolin tehokas löytäminen ja hoito,
painonhallinta ja liikunnan edistäminen, tupakasta vie-
-
-
-
-
Hyvinvointipalvelut
roituksen tehostaminen uusin menetelmin, haitallisen
alkoholin käytön varhainen toteaminen ja puuttuminen
sekä aivohalvauksen ehkäisy löytämällä ja hoitamalla
verenohennuksella riskiryhmäpotilaat
Terävöitetään asiakaslähtöistä toimintaa terveyshyötymallin mukaisesti, pohjautuen lääkäri—hoitaja -työparimallityöskentelyyn
Saatavuuden ja tuottavuuden saaminen hyvälle tasolle
Vaikuttavien palvelujen aikaansaamiseksi tulee huomio
kiinnittää osaavaan henkilöstöön, palveluhenkisyyteen,
ammattiryhmien työnjakoon sekä ennakoivaan työtapaan
Kuntalaisten osallisuutta ja omatoimisuutta lisätään
ottamalla heidät mukaan palvelusuunnitteluun ja hoidon toteuttamiseen
Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamalli
toimimaan viitenä päivänä viikossa. Klinikka toimii kolmessa hoitohuoneessa yhden vastuuhammaslääkärin ja
kolmen suuhygienistin työpanoksella.
Vanhusten palvelut ja kuntoutus
- Päätehtävänä on edistää lahtelaisten ikäihmisten ja
kuntoutusta tarvitsevien mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja
- Asiakkaita ja potilaita tuetaan toimivilla palveluratkaisuilla
- Toimitaan verkostomaisesti yhdessä kumppaneiden
kanssa
- Henkilöstö on ammattitaitosta ja sitoutunutta
- Toiminnan tuloksia seurataan ja palveluprosesseja
parannetaan jatkuvasti
- Palveluissa hyödynnetään teknologiaa
48
- Palvelurakenteen kehittäminen jatkuu, pääpaino on
uuden akuutti- ja kuntoutussairaalan käynnistämisessä
Jalkarannan sairaalassa ja pitkäaikaisen sairaalahoidon
korvaamisessa tehostetun palveluasumisen palveluilla.
Uusi toimintamalli edellyttää myös vahvaa panostusta
kotihoitoon sekä kotona asumista tukeviin palveluihin
- Vanhusten palvelurakenneuudistuksen ykköstavoite on
ikääntyneiden kotona asumisen mahdollistaminen
edellyttää ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista
yhteiskunnassa, muistisairauksien varhaista toteamista
ja suunnitelmallista hoitoa
- Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoitoa tulee voida
nykyistä enemmän viedä ikääntyneen kotiin ja palveluasumiseen
- Vastuualueen palvelut tuotetaan monituottajamallin
mukaisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
Hyvinvointipalvelut
- Huomioidaan uuden sosiaalihuoltolain tavoitteet ja
palveluprosesseja kehitetään
- Tuotetaan kuntalaisten palvelutarpeiden mukaiset
sosiaalipalvelut siten, että painotetaan hyvinvoinnin
edistämisen, ennaltaehkäisevän työn sekä varhaisen
tuen ensisijaisuutta
- Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasaantumista ja
monimutkaistumista yhteistyössä muiden toimijoiden
kanssa
- Keskeinen tehtävä on syrjäytymisen ja huonoosaisuuden vähentäminen ja ennaltaehkäisy
- Keskitytään vaikeimmassa asemassa olevien asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin sekä nuorten mielenterveys -ja päihdepalveluihin
- Palvelurakennetta uudistetaan siten, että avopalvelut
ja peruspalvelut ovat ensisijaisia.
Hallintopalvelut
- Järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat henkilöstö-,
talous- ja tukipalvelut
- Varmistaa toimintojen sujuvuuden vastuualueilla ja
ohjaa, kehittää ja koordinoi toimialan talous-, henkilöstö- ja tukipalveluita.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Palvelujen saatavuus hyvällä tasolla
Suun terveydenhuollossa laajennetaan klinikkamallin pilotointia viiteen päivään viikossa
Arviointikriteeri/mittari:
Keskimääräinen aika vastaanotolle pääsyyn
Tavoitetaso:
14 -21 vrk
Parantaa hoidon saatavuutta ja
lyhentää jonotusaikoja
Klinikalla käy 3500 asiakasta vuodessa
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Palvelurakenteen muutos:
Korvaamme laitoshoitoa palveluasumisen ratkaisuilla ja tehostamme
akuuttisairaanhoidon ja kuntoutuksen palveluprosesseja
Arviointikriteeri/mittari:
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, %
Tavoitetaso:
Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on suurempi kuin
vuonna 2015
Laitoshoidon ja palveluasumisen
kattavuus 75 vuotta täyttäneessä
väestössä, %
75 vuotta täyttäneiden laitoshoidon kattavuus laskee ja palveluasumisen kattavuus nousee.
Jalkarannan sairaalan pitkäaikaishoito sairaalan uuden osan osalta
on korvattu tehostetun palveluasumisen ostopalveluilla (170
sairaansijaa)
Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan uuden toimintamallin
kehittäminen ja käyttöönotto
Jalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan toiminta on käynnistetty
uuden toimintamallin mukaisesti
49
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Palvelurakenteen muutoksella painopistettä siirretään korjaavista
toimista ehkäisevään työhön ja
varhaiseen tukeen
Arviointikriteeri/mittari:
Kehitämme ehkäisevän työn ja
varhaisen tuen toimintatapoja
Tavoitetaso:
Asiakasohjauksen ja sosiaalisen
kuntoutuksen malli on otettu käyttöön
Lapsiperheiden oma palvelulinja
on otettu käyttöön
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Palvelurakenteen muutos:
Edistämme ikäihmisten kotona
asumista
Arviointikriteeri/mittari:
Kehitämme ikäihmisten asiakasohjausprosessia ja kotona
asumista tukevia toimintatapoja
Tavoitetaso:
Kehitetään Päijät-Hämeen liiton
hankkeessa maakunnallinen ikääntyneiden asiakasohjauksen malli
Vakiinnutetaan tuettu kotona
kuntoutumisen toimintamalli sekä
kehitetään kotisairaalatoimintaa
Uudistetaan kotihoidon ja palveluasumisen lääkäripalveluja siten,
että ne tukevat nykyistä paremmin
kotona asumista
Otamme käyttöön kotona asumista tukevia uusia etähoiva- ja turvateknologiaratkaisuja
Kotiin annettavien palvelujen virtuaalikäynti-toimintamalli on vakiinnutettu
Kehitetään kotona asumista tukeva teknologia-alusta ratkaisu osana valtakunnallista yhteistyötä
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Valtakunnalliset tuottavuusmittarit
Asumisvuorokauden kustannus ja sen muutos
Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon yksikkökustannus
Terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon kustannusmuutos
Tehostetun palveluasumisen yksikkökustannus
Tehostetun palveluasumisen kustannusmuutos
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
2 105 €
19,1
3,69
18,1
17,1
8,7
2014
8,7
tavoite 2015
8,7
tavoite 2016
198 €
4,2 %
112
6,7 %
211 €
6,6 %
102
-9,0 %
215 €
2,0 %
113
10,8 %
50
Toimeentuloturva
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
18 691 243
9 650 147
9 041 096
TA+LTA:t 2015
22 063 000
10 970 000
11 093 000
Toiminnan kuvaus
Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön tai perheen
ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätöntä
toimeentuloa turvaava tuki. Toimeentulotuen tarpeen
kehitys riippuu yhteiskunnallisesta tilanteesta. Palvelutarpeeseen vaikuttavat olennaisesti työttömien määrä ja
elinkustannusten hintojen kehitys.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toimeentulotuen asiakasmäärä on kasvanut edelleen
maltillisesti edellisvuoteen verrattuna. Talouksia oli kuukausittain 150 enemmän kuin edellisenä vuonna.
TA 2016
23 623 000
11 701 000
11 922 000
TS 2017
5 200 000
2 130 000
3 070 000
TS 2018
1 200 000
80 000
1 120 000
12.3.2015 hyväksyttiin lakimuutos, jonka perusteella
perustoimeentulotuen käsittely ja maksatus siirtyvät
Kelan tehtäviksi vuoden 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Toiminnan painopistealueet
- Palvelu- ja käsittelyprosesseja kehitetään sujuviksi
siten, että asiakkaat saavat viivytyksettä palvelua
- Palvelussa panostetaan uusien ja nuorten asiakkaiden
ohjaukseen ja neuvontaan ja lapsiperheiden tuen tarpeeseen.
Toiminnallinen tavoite
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Toimeentulotuen sujuva käsittely
Arviointikriteeri/mittari:
Toimeentulotuen saatavuustakuuseen vastaaminen
Tavoitetaso:
100 %
Luodaan toimiva yhteistyömalli
perustoimeentulotuen Kelasiirrolle
Toimintamalli on valmis
100 %
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
196 €
51
Erikoissairaanhoito
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
121 178 937
229 063
120 949 875
TA+LTA:t 2015
130 735 100
0
130 735 100
Toiminnan kuvaus
Erikoissairaanhoidon päätehtävä on tuottaa erikoissairaanhoidon, päivystyksen sekä ensihoidon palvelut alueen kunnille.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Päivystyskeskuksessa aloittaa vuonna 2016 Akuutti geriatrinen päivystysyksikkö Akkuna, joka palvelee erityisesti ikäihmisiä.
TA 2016
132 382 300
0
132 382 300
TS 2017
134 368 000
0
134 368 000
TS 2018
136 409 000
0
136 409 000
Toiminnan painopistealueet
- Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä
hoidonohjausta ja -porrastusta kehitetään yhteistyössä
- Seudullisen akuuttigeriatrian arviointiyksikkö Akkunan
tavoitteena on parantaa ikäihmisten päivystys- ja
akuuttitilanteiden hoitoa osana seudullisen päivystyskeskuksen toimintaa. Lisäksi yksikkö tarjoaa geriatrista
konsultaatioapua Akuutti24:lle ja erikoissairaanhoidolle.
Toiminnallinen tavoite
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Saumattomat hoitoketjut
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Arviointikriteeri/mittari:
Päivystyskeskuksessa kehitetään
geriatrista toimintaa ja ikääntyneiden päivystyspalveluja
Tavoitetaso:
Ikääntyneiden sairaala- ja päivystyspalvelujen käyttö sekä uusintakäynnit Akuutti24:ssa vähenevät
Asiakaspalautteet
Asiakaspalautteet liittyen hoitoketjun toimimattomuuteen vähenevät
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
1 099 €
52
53
Sivistystoimiala
Hallintopalvelut
Lasten ja nuorten kasvu
Osaaminen ja tieto
Wellamo-opisto
Liikunta ja kulttuuri
Kaupunginmuseo
Kansainväliset urheilutapahtumat
Bruttomenot, milj.€
76,8
409,7
224,3
46,4
Kaupunginhallituksen
toimiala
Sosiaali- ja
terveystoimiala
Sivistystoimiala
Tekninen ja
ympäristötoimiala
54
Bruttomenot, milj. €
Hallintopalvelut
Lasten ja nuorten kasvu
Osaaminen ja tieto
Wellamo-opisto
Liikunta ja kulttuuri
Kaupunginmuseo
Kansainväliset urheilutapahtumat
2,04 milj. €
163,81 milj. €
21,31 milj. €
4,42 milj. €
27,62 milj. €
3,92 milj. €
0,70 milj. €
55
Sivistystoimiala
Tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
TP
TA+LTA:t
TA
TS
TS
2014
2015
2016
2017
2018
19 434 130
5 382 195
9 423 884
3 107 302
1 222 434
298 315
216 733 483
114 028 291
38 133 259
6 493 329
23 373 772
34 704 832
-197 299 353
1 649 124
-198 948 595
19 667 100
5 041 300
10 216 000
2 564 100
1 287 000
558 700
217 511 900
112 279 950
37 202 210
7 058 910
24 299 080
36 671 750
-197 844 800
1 625 800
-199 470 600
20 227 100
4 936 200
10 515 900
2 454 400
1 390 100
930 500
223 813 500
114 219 600
37 561 200
7 036 500
24 985 000
40 011 200
-203 586 400
1 967 000
-205 553 400
19 426 500
4 370 700
10 980 500
425 700
1 319 700
2 329 900
223 794 000
112 004 600
40 577 300
6 892 000
25 152 600
39 167 500
-204 367 500
2 390 200
-206 757 700
19 249 400
4 363 500
10 968 200
427 400
1 327 500
2 162 800
224 055 600
112 085 000
40 492 000
6 884 900
25 343 800
39 249 900
-204 806 200
2 319 800
-207 126 000
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
2014
2015
2016
2017
2018
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
2 381
488
46
2 378
473
42
2 379
444
53
2 355
421
51
2 345
409
56
2 680
2 608
2 416
2 381
2 360
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
3 535 000
3 716 725
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
71 000
68 500
Henkilöstövuokratyövoima (€)
Taulukossa on mukana kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri
2 235 000
69 000
835 000
69 000
685 000
69 000
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
56
Toiminnan kuvaus
Sivistystoimiala vastaa opetus-, kasvatus-, kulttuuri- ja
liikuntapalvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä
niihin liittyvien asioiden suunnittelusta, valmistelusta,
toimeenpanosta ja seurannasta. Toimiala edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, elämänhallintaa, oppimista ja
osallisuutta sekä kaupunkiseudun vetovoimaisuutta.
Lasten ja nuorten hyvinvointityö on toimialan keskeinen
painopistealue. Hyvinvointityössä kehitetään tukea tarvitsevien lasten kasvatus- ja opetusjärjestelyjä yhteistyössä varhaiskasvatus-, perusopetus-, lukiokoulutus- ja
nuorisopalvelujen sekä sosiaali- ja terveystoimialan kanssa.
Sivistystoimialan päätöksenteko tapahtuu
- sivistyslautakunnassa Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen sekä Osaamisen ja tiedon vastuualueen
asioiden osalta,
- liikunta- ja kulttuurilautakunnassa Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen asioiden osalta ja
- Wellamo-opiston johtokunnassa Wellamo-opiston
toiminnan osalta.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toimialan tavoite on pitää yllä tulevaisuuteen suuntaavaa ja kehittämismyönteistä yhteisen tekemisen ilmapiiriä. Päivähoidossa kokonaispalvelutarjonnan kysynnän
vaihteluun vaikuttavat ulkoiset tekijät, kuten alueen
työllisyyden muutokset ja yksityisten tuottajien tarjonta
ja suosio.
Mittavat investointitarpeet jatkuvat edelleen päiväkotija koulurakentamisessa ja niillä on merkittävä vaikutus
vuokrakuluihin.
Tuottavuustoimenpiteet
Hallintopalveluissa tavoitteena on henkilöstömäärän
vähentäminen toiminnan ja palveluverkon uudelleen
järjestelyillä pääsääntöisesti eläköitymistä hyödyntäen.
Lasten ja nuorten kasvun vastuualueen palvelutuotanto
sopeutetaan käytettävissä olevien resurssien mukaiseksi.
Taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja toiminnan
kehittämiseksi varhaiskasvatuksessa käytetään hyödyksi
se liikkumavara, jonka valtion uusi lainsäädäntö ja mää-
räykset tekevät mahdolliseksi toiminnan toteuttamisessa
ja maksutasoissa.
Perusopetuksessa vähennetään opetukseen käytettävää
resurssia 5,4 prosenttia ja opetusryhmien kokoa kasvatetaan keskimäärin kahdella oppilaalla, kun luovutaan kohdennetusta valtionavustuksesta syyslukukaudella 2016.
Tuottavuustoimilla saavutetaan 36 htv:n säästö. Lisäksi
toteutetaan säästötoimenpiteitä erityisen tuen opetusjärjestelyissä. Tuottavuushyöty yhteensä 0,9 milj. euroa.
Liikunta ja kulttuuri vastuualueelle kootaan hajasijoitettuja avustusmäärärahoja, joiden avulla voidaan yhtenäistää tukitoimenpiteitä ja tehostaa niiden vaikutuksia.
Tavoitteena on luoda myönteisiä vaikutuksia Lahden
alueen tapahtumien ja muun liikunta-ja kulttuuritoiminnan elinvoimaisuuteen ja pitkän tähtäimen tulevaisuuteen.
Henkilöstösuunnitelma
Henkilöstökuluja vähennetään toimialarajat ylittävän
kaupunkitasoisten sisäisten työmarkkinoiden avulla.
Strategisten tavoitteiden toteuttaminen sekä talouden ja
henkilöstökustannusten tasapainottaminen tapahtuu
täsmennetyn täyttölupamenettelyn kautta tehtävien
uudelleenjärjestelyin, henkilöstön tehtäväkiertoa lisäämällä ja osaamista kehittämällä. Tavoitteena on kehittää
toimialan hallinto- ja toimistotyötä niin, että toteutetaan
taloudellisesti ja tehokkaasti. Eläkkeelle siirtyvien tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin.
Toimialan vakinaista henkilöstömäärää vähentävät perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkkoratkaisut. Lukiokoulutuksessa opiskelijoiden määrän kasvusta
johtuen opettajien määrä on hiukan kasvanut. Mikäli
koulutuskonserni luopuu omasta Nastolassa järjestettävästä lukiokoulutuksesta lukuvuoden 2016—2017 alusta,
kasvaa lukiokoulutuksen opettajamäärä 12 henkilöllä
1.8.2016 alkaen. Taide- ja muotoilukoulu Taikan henkilöstö siirtyi Wellamo-opistoon 1.1.2015 alkaen (+4,5 htv).
Liikuntapalveluissa vuosina 2016—2017 määräaikaisen
henkilöstön tarve liittyy vuoden 2017 MM-kisoja ja vuoden 2016 esikisoja koskevan järjestämissopimuksen velvoitteiden täyttämiseen. Sivistystoimialan hallintopalvelujen henkilöstöstä yksi siirtyy Konsernipalveluihin ja yksi
Lahden Tietotekniikkaan vuoden 2016 alusta.
57
Hallintopalvelut
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
13 485 003
55 142
13 429 861
TA+LTA:t 2015
1 943 370
60 300
1 883 070
Toiminnan kuvaus
Hallintopalvelut avustavat ja tukevat toimialan lautakuntatyötä, toimialajohtoa, vastuualueita ja palveluyksiköitä
johtamisessa, kehittämisessä, valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Hallintopalveluihin sisältyvät toimialatasoiset hallinto-, talous-, henkilöstö-, viestintä- ja kehittämispalvelut.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Hallintopalvelut panostavat omalta osaltaan kaupungin
toimintaprosessien käyttöönottoon.
Palvelutuotannon tuottavuuden kehittäminen sekä järjestämistapojen muutokset edellyttävät toimintajärjestelmän jatkuvaa kehittämistä ja nopeaa reagointikykyä.
Toimialan laatutyön koordinointi on osa hallintopalvelujen kehittämistyötä.
TA 2016
2 036 600
60 300
1 976 300
TS 2017
2 042 500
60 900
1 981 600
TS 2018
2 048 700
61 500
1 987 200
Hallintopalvelut tarjoavat henkilöstöpalveluja. Työhyvinvoinnin lisääminen ja työnantajakuvan vahvistaminen
ovat keskeisiä toimenpiteitä asiantuntevan henkilöstön
työssäjaksamisen ja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi sekä myös sairauspoissaolojen vähentämiseksi.
Toimialan vastuulla on maakunnan sivistystoimen palvelutuotannon kehittämisen koordinointi ja kuntien yhteistyön ylläpitäminen. Sivistystoimen kehittämisohjelmalla
tähdätään alueen kilpailuaseman vahvistamiseen.
Toiminnan painopistealueet
- Kaupungin strategian toteuttaminen
- Palvelurakenteen ja palvelutuotannon uudistamistyö
- Toiminta- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen
- Henkilöstöhallinnon ja osaamisen kehittäminen
- Toimialan sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen
- Toimialatasoinen toimistotyön kehittäminen
- Mittareiden ja tunnuslukujen kehittäminen.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Sivistystoimialan ylimmän johdon
(vastuualuejohtajat ja palveluyksiköiden johtajat) lisäksi keskijohto
sitoutetaan palveluprosessien uudistamistyöhön
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Arviointikriteeri/mittari:
Uusien toimintatapojen määrä
Tavoitetaso:
Jokaisessa yksikössä on saatu aikaan tuottavuutta edistäviä toimintatapoja
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
17,10 €
16,23 €
16,06 €
3,7
14,0
3,7
13,0
3,7
12,0
58
Lasten ja nuorten kasvu
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
162 547 271
14 453 201
148 094 070
TA+LTA:t 2015
161 283 380
14 140 900
147 142 480
Toiminnan kuvaus
Lasten ja nuorten kasvun vastuualue sisältää varhaiskasvatuspalvelujen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen
palveluyksiköiden toiminnan sekä yhteiset palvelut yksikön käyttömenot. Vastuualueen yhteinen palvelutuotanto lisää lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia.
Vastuualueen keskeisinä tehtävinä ovat hyvinvointityön
edistäminen kaupunkitasolla sekä palveluyksiköiden
yhteisten prosessien ja alueellisen yhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen toimijoiden yhteistyö toteutuu ydinprosessien mukaisesti. Ydinprosessit ovat:
- hyvä oppiminen ja kasvu
- osallisuus ja yhteisöllisyys
- hyvinvointi ja turvallisuus.
Varhaiskasvatuspalvelujen toiminta-ajatuksena on tarjota
lahtelaisille lapsiperheille laadukasta varhaiskasvatusta ja
esiopetusta perheiden tarpeita vastaavasti.
Perusopetuspalvelut huolehtii kaupungin perusopetuksesta sekä osaltaan esiopetuksesta ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
Nuorisopalvelut edistävät nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminannalla.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Vuoden 2016 toiminnan suunnittelussa ja resursoinnissa
varaudutaan sisällöllisesti uusien esi- ja perusopetuksen
opetussuunnitelmien käyttöönottoon, ja rakenteellisesti
palveluverkkoesityksen mukaisiin toimenpiteisiin. Lisäksi
seurataan ja varaudutaan hallitusohjelman linjauksiin
varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä nuorisopalvelujen osalta.
Varhaiskasvatuksen asiakasmäärän ennustetaan lisääntyvän noin 150 lapsella 2015 vuoden 7 245:stä lähes
7 400:aan vuonna 2016.
Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan lisääntyvän
noin 110 oppilaalla syksyn 2015 reilusta 10 130:stä lähes
10 250:een vuonna 2016.
TA 2016
164 313 200
14 640 900
149 672 300
TS 2017
162 849 000
13 718 800
149 130 200
TS 2018
163 047 300
13 847 500
149 199 800
Kaupunki järjestää valmistavaa opetusta ja perusopetusta oppivelvollisuusikäisille turvapaikanhakijoille, oleskeluluvan saaneille ja pakolaisille. Talousarviossa on varauduttu lain edellyttämän ja kotouttamista edistävän perusopetuksen järjestämiseen aiempaa suuremmassa
määrin. Koulutuksen on arvioitu nostavan kaupungin
kustannuksia noin 0,5 milj. euroa, ja se tulee katetuksi
vastaavilla valtion avustuksilla.
Asiakasmaksuja on korotettu päivähoidon ja koululaisten
aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen osalta. Korotusta on
tehty syyslukukauden 2016 alusta lukien yhteensä
0,35 milj. euroa ja kokovuosivaikutus vuonna 2017 on
0,85 milj. euroa. Kuntatalousohjelmassa on ennakoitu
kaikkien kuntien osalta mahdollisiksi sivistystoimialan
maksujen osalta 32 milj. euron tulojen lisäys.
Nuorisopalvelujen toiminnoissa ja palveluissa panostetaan erityisesti erilaisiin nuorisotakuutoimenpiteisiin ja
syrjäytymistä ehkäiseviin palveluihin Lahden nuorisotyöttömyyden ollessa edelleen korkealla tasolla.
Toiminnan painopistealueet
- Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (2013—
2016)
- Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto syksyllä
2016 ja toimintakulttuurin kehittäminen (kehittämishanke 2015—2016) sekä yhteiset tilajärjestelyt
- Alueellista yhteistyötä kehitetään ja arvioidaan varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kesken moniammatillinen yhteistyö ja maatieteelliset palvelualueet huomioiden
- Nuorisotakuun toimenpiteiden toteuttaminen, jolla
taataan peruskoulun päättäneille jatkokoulutus mahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa
tai muulla tavoin
- Toimitaan kestävän kehityksen toimintamallin mukaisesti
- Erityislasten aamu- ja iltapäivähoidon järjestämisen
siirtyminen sivistystoimen vastuulle, jolloin minimoidaan kuljetuskustannukset
- Toimialan palveluverkkoa ja tilojen yhteiskäytön selvittäminen eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi.
59
Palveluverkko
Varhaiskasvatuksessa palvelurakenteen kehittämistä
edesauttavat uudet investoinnit, tilatarkastelun ulottaminen koulukiinteistöihin sekä yksityisen päivähoidon
tukeminen. Pienempiä ja huonokuntoisempia yksiköitä
sekä ryhmäperhepäiväkoteja, kuten Kiveriön päiväkoti
sekä kolme ryhmäperhepäiväkotia poistuvat käytöstä.
Uusina toimintoina aloittavat esiopetusryhmän Villähteen ja Erstan koulujen tiloissa.
Keskusta-alueelle tarvitaan uudet tilat korvaamaan
Humpulan päiväkodin väliaikaisen tilaelementin ja Onnelantien päiväkodin Huvila -rakennuksen. Osana kouluverkkoratkaisua näiden päiväkotien toiminta siirtyy nykyiseen Harjun kouluun, johon tehdään tarvittavat muutostyöt rakennuksen peruskorjauksen yhteydessä. Peruskorjaus olisi ollut välttämätön, vaikka rakennus säilyisi
koulukäytössä. Onnelantien Huvila -rakennuksen osalta
varaudutaan väliaikaiseen väistötilaan jo vuonna 2015.
Mustikkamäen päiväkodin väliaikaiset tilat korvaavaa
tilaa esitetään eteläisen alueen kouluverkkoratkaisun
yhteydessä.
Hallinnollisesti yhdistetään Mukkulan, Kunnaksen ja
Saksalan päiväkodit alueen toisiin päiväkoteihin 2016.
Kokonaisuutena Lahden ja Nastolan kunnallisten päivähoitopaikkojen määrä on noin 4 600 vuonna 2015 ja noin
4 400 vuonna 2016 (toiminnan tunnusluvut kirjan liitteissä). Yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotus vuonna
2015 lisää yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrää
ja samalla varaudutaan päivähoidon ostopalvelusopimuksien päättymiseen vuonna 2016. Vuonna 2015 aloitti
kaksi uutta yksityistä päiväkotia ja vuoden 2016 alusta
aloittaa kolmas ja näissä on yhteensä paikkoja yli 200
lapselle. Päättyvillä ostopalvelusopimuksilla rahoitetuissa
päiväkodeissa on ollut yli 200 paikkaa, ja on toivottavaa,
että ainakin osa näistä päiväkodeista jatkaa yksityisen
hoidon tuen varassa.
Kaupungin keskusta-alueella toteutetaan kokonaisratkaisu, jolla voidaan uudistaa esi- ja perusopetusta sekä luoda keskustaan perusopetusyksikkö, joka mahdollistaa
pedagogisesti korkeatasoisen toiminnan erilaisine painotuksineen taloudellisesti mielekkäällä tavalla Tiirismaan,
Lotilan ja Harjun koulut yhdistetään hallinnollisesti, jolloin luodaan edellytykset Harjun koulun toiminnasta
luopumiselle nykyisessä muodossaan. Koulun toiminta
siirtyy Lotilan ja Tiirismaan yhteyteen vaiheittain Tiirismaan koulurakennuksen perusparannuksen jälkeen,
alakoulun osalta elokuusta 2017 alkaen. Lotilan- Tiirismaan uuden koulukokonaisuuden tarkennettu selvitys- ja
suunnittelutyö käynnistettiin vuoden 2015 alussa yhdessä koulujen henkilöstön, huoltajien ja oppilaiden kanssa.
Lotilan-Tiirismaan koulukokonaisuus sisältää keskustan
alueen 1.-9. luokkien perusopetuksen, Kariston alueen
oppilaiden 7.-9. luokkien opetuksen sekä nykyiset painotetun musiikin, englanninkielisen opetuksen, A-kielien ja
erityisen tuen opetuksen. Keskustan alueen perusope-
tuksen palveluverkkoratkaisu edellyttää Tiirismaan lukion
toiminnan siirtymistä toiseen kiinteistöön (ks. kohta
Lukiokoulutus). Keskustan alueen palveluverkkoratkaisun
seurauksena vältytään lisäinvestoinnilta Kariston alueella
7.-9. luokkien oppilaiden opetuksen järjestämiseksi. Keskustan alueen perusopetuksen järjestäminen edellyttää
Tiirismaan koulunkiinteistön peruskorjauksen toteuttamista kiireellisenä. Anttilanmäen koulukiinteistön jatkokäyttö ja peruskorjauksen toteuttaminen voidaan ratkaista keskustan palveluverkkopäätöksen jälkeen. Anttilanmäen suomenkielisen esi- ja perusopetuksen siirtyminen
Lotilan-Tiirismaan kokonaisuuteen sisältyy esitykseen
keskustan palveluverkosta. Ruotsinkielisen koulun ja
päivähoidon mahdollista sijoittumista Anttilanmäen
koulukiinteistöön selvitetään yhteistyössä ruotsinkielisten säätiöiden ja Lahden Tilakeskuksen kanssa. Keskustaalueen investointikokonaisuus on noin 7,0 milj. euroa,
joka lisää vuodessa toimialan käyttökustannuksia noin
0,5 milj. euroa (ei sisällä Tiirismaan tulevan peruskorjauksen vuokravaikutuksia).
Eteläisen alueen kouluinvestoinneista ja palveluverkosta
päätetään vuosien 2014 ja 2015 selvitysten ja suunnittelutyön perusteella, joiden mukaisesti palveluverkkoa
uudistetaan pedagogisin, toiminnallisin ja taloudellisin
perustein. Investointeihin ja palveluverkkoon toteutettavat muutokset huomioidaan vuosien 2016–2018 talousarvioissa ja päätöksenteossa. Eteläisellä alueella toteutetaan seuraavat palveluverkon muutokset. Launeen koulun nykyinen rakennus korvataan uudisrakennuksella;
nykyisen koulun tontille rakennetaan tarkennetulla tilamitoituksella uusi yhtenäinen peruskoulu. Eteläisen alueen 7.-9. luokkien opetus järjestetään uudessa yhtenäisessä peruskoulussa ja osa oppilaista ohjataan Salpausselän peruskouluun. Launeen kiinteistön yhteyteen voidaan
sijoittaa myös esiopetusta ja päiväkoti sekä alueen nuorisotilat. Salinkallion koulu yhdistyy hallinnollisesti Launeen kouluun ja Salinkallion kiinteistön käytöstä luovutaan. Renkomäen koulua laajennetaan ja 60 kiinteistön
vanha osa peruskorjataan. Kiinteistöön sijoittuu esiopetuksen ja vuosiluokkien 1.-6. kolmisarjainen peruskoulu.
Eteläisen alueen Investointikokonaisuus on noin 40 milj.
euroa, joka lisää sivistystoimialan käyttökustannuksia
noin 0,6 milj. euroa vuodessa.
Itäisen alueen lähitulevaisuuden investoinneista ja palveluverkkoratkaisusta on päätetty Lahden ja Nastolan yhdistymissopimuksessa. Taloussuunnittelukaudella toteutetaan Villähteen, Rakokiven ja Kukkasen kouluhankkeet.
Itäisen alueen investointikokonaisuus on vajaat 40 milj.
euroa, joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 2,0
milj. euroa vuodessa.
Pohjoisen alueen oppilasmäärät kasvavat voimakkaasti
2020-luvulle tultaessa, minkä vuoksi alueella tulisi toteuttaa kiireellisenä hankkeena Kivimaan koulun 7.-9. luokkien kiinteistön korvaaminen uudisrakennuksella. Pohjoisen alueen investointikokonaisuus on noin 20 milj. euroa,
60
joka lisää toimialan käyttökustannuksia noin 0,7 milj.
euroa vuodessa.
Nuorisopalveluissa toteutetaan kohdennettuja säästötoimenpiteitä. Palveluverkkoa tiivistetään ja toimintaa
keskitetään keskustan alueella.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.)
Tavoite:
Lasten ja nuorten kasvu – vastuualueella huolehditaan nuorisotakuun edellyttämien toimenpiteiden
toteutumisesta
Arviointikriteeri/mittari:
Asiakaslähtöinen toiminta ja puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa
Peruskoulunsa päättäneiden jatkokoulutusmahdollisuudet ja
niiden toteutuminen
Tavoitetaso:
Jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan jatkokoulutusmahdollisuus lukiossa, ammatillisessa
koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin
Strateginen perustavoite:
Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.)
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.)
Tavoite:
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää oppimista, kasvua ja hyvinvointia
Arviointikriteeri/mittari:
Lasten, nuorten ja vanhempien
osallisuuden toteutumista ja yhteisöllisyyden vahvistamista tuetaan kehittämällä neuvottelukäytäntöjä ja osallisuusrakenteita
vastuualueen toimintayksiköissä.
Positiivinen ja kannustava vuorovaikutuskulttuuri edistää hyvää
oppimista, kasvua ja hyvinvointia
Arviointikriteerit:
Lapset tuntevat itsensä hyväksytyksi ja olonsa turvalliseksi päiväkodissa
Lapsilla ja nuorilla on turvallinen
olo koulussa, ennaltaehkäisevät ja
systemaattiset toimintamallit ovat
käytössä kiusaamisen estämiseksi
Tavoitetaso:
Esi- ja perusopetuksen oppilaat
tulevat mielellään opetukseen ja
kokevat olonsa turvalliseksi päivän
aikana
Ennaltaehkäisevät ja systemaattiset toimintamallit hyvinvoinnin
edistämiseksi ja kiusaamisen estämiseksi ovat käytössä vastuualueen palveluyksiköiden toiminnassa
(Päijät-Hämeen seudullisen esi- ja
perusopetuksen arvioinnin 2016
tulokset)
Tavoitteen mukainen toimintakulttuuri on kuvattu vuoden 2016 esija perusopetuksen opetussuunnitelmassa
61
Toimintaa kuvaava mittari
Varhaiskasvatuspalvelut
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Perusopetus
Talous:
Kustannus/asukas
Kustannus/oppilas
Opetuskustannus/oppilas
Opetuksen järjestämiskustannus/oppilas
Opetuskustannus/oppitunti
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Oppituntia/perusopetuksen kok. henkilötyövuosi
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Peruskoulun edellisenä keväänä suorittaneista ilman
opiskelupaikkaa olevat
Oppivelvollisuuden
suorittaneiden osuus
ikäluokasta
Nuorisopalvelut
Talous:
Kustannus/asukas (brutto)
Kustannus/asukas (netto)
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Valtakunnalliset tuottavuusmittarit
Varhaiskasvatuspalvelut
Päivä- ja perhepäivähoidon suoritekustannus/lapsi
Päiväkotihoito: €/lapsi
Perhepäivähoito: €/lapsi
Perusopetus
Yksikkökustannus brutto, €/opiskelija ja sen muutos
Yksikkökustannus €/oppilas
2014*
tavoite 2015*
tavoite 2016
533 €
533 €
532 €
4/5
17,00
4/5
16,00
4/5
16,00
4/5
4/5
4/5
748€€
7 643
4 873 €
2 770 €
97 €
744 €
7 544 €
4 546 €
2 624 €
83 €
737 €
6 878 €
4 434 €
2 520 €
79 €
3,6
12,0
873
3,74
11,5
834
3,8
11,0
820
1,7 %
98,3 %
1,7 %
98,3 %
1,7 %
98,3 %
37,85 €
31,84 €
38,92 €
33,18 €
40,00 €
34,36 €
3,90
12,20
3,90
11,50
3,90
11,50
4,2
4,2
4,2
2014*
tavoite 2015*
tavoite 2016
10 294 € **
12 915 €**
7 643 €
*suuntaa antava vertailutieto
** Lahden kaupungin vuoden 2014 valtakunnallinen tuotattavuusmittaritieto
Yksikköhinnan kasvu vastaa
yleistä kustannustason nousua
7 544 €
6 878 €
62
Osaaminen ja tieto
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
19 529 656
634 823
18 894 833
TA+LTA:t 2015
20 315 530
1 013 300
19 302 230
Toiminnan kuvaus
Osaaminen ja tieto -vastuualueeseen kuuluvat lukiokoulutus, kirjasto- ja tietopalvelut sekä Wellamo-opisto.
Vastuualueen yhteiset toiminnat, lukiokoulutus sekä
kirjasto- ja tietopalvelut ovat samaa sitovuustasoa. Wellamo-opisto nettoyksikkönä on omana sitovuustasonaan.
Lahden kaupungin lukiokoulutus järjestää toisen asteen
koulutusta, jonka tavoitteena on monipuolisen jatkoopintokelpoisuuden saavuttaminen. Lahden kaupunginkirjasto toimii alueensa maakuntakirjastona.
Vastuualueen toiminnalla pyritään edistämään erilaisia
kansalaisvalmiuksia kuten tietoyhteiskunnan vaatimia
kansalaistaitoja, monikulttuurisessa ympäristössä toimimisen ja elinikäisen oppimisen taitoja. Vastuualueen
yksiköt toimivat myös maakunnallisina kehittäjinä omilla
palvelualueillaan.
Kirjasto- ja tietopalvelut tuottavat asukkaille palveluverkkonsa puitteissa kirjallisuus- ja tietopalveluja sekä mediaja musiikkipalveluja tarjoamalla asiakkaille sisältöjä, kokoelmia ja sähköisiä palveluja sekä niihin liittyvää ohjausta, opastusta ja tapahtumatoimintaa.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lukiokoulutuksessa lukuvuoden 2016—2017 alusta tulevat voimaan uudet valtakunnalliset opetussuunnitelman
perusteet, jotka ovat pohjana lukiokoulutuksen opetussuunnitelmalle.
Salpauksen lukio siirtyy 1.8.2016 alkaen kaupungille.
Lukion siirtyminen tarkoittaa noin 300 000 euron lisäkustannusta lukiokoulutukselle. Lahden lukiokoulutuksen
opiskelijamäärä tulee nousemaan siirron myötä yli 2 100
opiskelijaan. Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymän yhtiökokous päättää asiasta syksyllä 2015.
Tiirismaan lukio siirtyy Muotoiluinstituutilta mahdollisesti
vapautuviin tiloihin, lisäksi tilaa jää laajentumiseen opiskelijamäärän kasvaessa. Tiirismaan ja Kannaksen lukiot
muodostavat noin 1 100 opiskelijan lukiokampuksen.
Wellamo-opisto siirtyy Aikuiskoulutuskeskuksesta Muotoiluinstituutin tiloihin, jolloin tilat saadaan täyteen.
Tyhjäksi jääneeseen Aikuiskoulutuskeskukseen sijoitetaan muuta toimintaa. Tiirismaan lukio siirtyy syksyllä
2015 väistötiloihin Aikuiskoulutuskeskukseen ja edelleen
Muotoiluinstituutin tiloihin lukuvuonna 2019–2020, mikäli palveluverkkosuunnitelmat toteutuvat.
TA 2016
21 307 400
1 013 300
20 294 100
TS 2017
21 973 200
1 033 700
20 939 500
TS 2018
21 996 800
1 044 000
20 952 800
Muotoiluinstituutin investointikokonaisuus on yhteensä
14,0 milj. euroa, sisältäen muutostyöt ja korjaukset 10,7
milj. euroa, sekä liikuntatilojen rakentamisen 3,3 milj.
euroa. Arvioidut lisävuokrat lukiolle ja Wellamo-opistolle
(sis. muutos- ja korjaustyöt, liikuntahalli) ovat 1,3 milj.
euroa.
Lukuvuoden 2015—2016 aikana täytyy kaikkien lukiokoulutuksen järjestäjien hakea uudet luvat erityistehtävilleen, jotka tulevat voimaan 1.8.2017.
Lahti-Nastola yhdistymissopimuksen mukaisesti tavoitteena on, että toisen asteen koulutus järjestettäisiin
Lahden kaupungin alaisuudessa. Neuvottelut tultaneen
käymään lukuvuoden 2015—2016 aikana.
Kirjasto- ja tietopalveluissa Lahden ja Nastolan kuntien
yhdistymisen myötä Nastolan kirjastopalvelut integroidaan osaksi lähipalveluita. Seudullisen kirjastojärjestelmän käyttöönotto, seudullinen kokoelmien yhteiskäyttö
sekä hankinta- ja luettelointipalvelujen koordinointi ovat
ensisijaisia toimintaympäristön uudistuksia, ja välttämätöntä myös kirjastojen yhdistymisen vuoksi. LahtiPisteessä (keskustan yhteispalvelu- ja asiointipiste) palvellaan asukkaita osana pääkirjaston toimintaympäristöä.
Toiminnan painopistealueet
- Tiivistetään palveluyksiköiden välistä yhteistyötä
- Tarjotaan lukiolaisille Wellamo-opiston kursseja.
Lukiokoulutus
- Uuden opetussuunnitelman myötä kehitetään lukioopetuksen pedagogiikkaa
- Uusiin opetusmenetelmiin ja monipuoliseen arviointiin
kiinnitetään huomiota
- Sähköisiä oppimisympäristöjä sekä opettajien pedagogisia ja teknisiä valmiuksia kehitetään.
Kirjastopalvelut
- Lisätään kirjastojen käyttömahdollisuuksia ja asiakkaiden omatoimista kirjastojen käyttöä
- E-aineistojen ja sisältöjen tarjontaa lisätään ja käyttöä
edistetään
- Asiakkaita ohjataan ja opastetaan mediataidoissa sekä
edistetään lasten ja nuorten media- ja kirjallisuuskasvatusta
- Kirjastotilojen käytön ja toimintaympäristöjen uudistamista jatketaan pääkirjastossa ja lähikirjastoissa.
63
Toiminnalliset tavoitteet
Lukiokoulutus
Strateginen perustavoite:
Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.)
Tavoite:
Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen
Uudenlaisen pedagogiikan toteuttaminen
Arviointikriteeri/mittari:
Laatukyselystä johdetut toimenpiteet
Tavoitetaso:
Lukiokohtaisten
täytäntöönpano
Opiskelija- rehtoritapaamisten
määrä
Vähintään 5 kertaa lukuvuodessa
Uudet opetusmenetelmät ja arviointitavat
Toteutuneet opetusmenetelmät ja
arviointitavat
toimenpiteiden
Kirjasto- ja tietopalvelut
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Kirjasto- ja tietopalvelut edistävät
asukkaiden hyvinvointia ja osallisuutta, tiedonsaantia ja oppimista,
kirjallisuus- ja musiikkikokemuksia
sekä kansalaisena toimimista
Arviointikriteeri/mittari:
Asiakaskäyntien määrä
Tavoitetaso:
1 300 000 kpl
Lainausten määrä
2 450 000 kpl
Verkkokäyntien määrä
750 000 kpl
Kirjastopalvelujen tuottavuutta ja
saatavuutta tehostetaan palveluaukioloa täydentäen pääkirjastossa
aamuisin omatoimiaukiololla sekä
Ahtialan, Jalkarannan ja Liipolan
kirjastojen omatoimiaukiololla aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin
Toimintaa kuvaava mittari
Lukiokoulutus
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Kirjasto- ja tietopalvelut
Talous:
Kustannus/asukas
Käynnin hinta (=toimintakulut/asiakaskäynnit)
Taloudellisuus (=henkilöstö- ja ainekulut/
asiakaskäynnit ja lainaukset)
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
113 €
112 €
111 €
3,80
12,8
3,80
7,0
3,90
7,0
3,80
3,90
3,90
61,6 €
5,24 €
1,17 €
63,0 €
6,00 €
1,25 €
61,5 €
5,50 €
1,20 €
3,48
16,2
3,7
10
3,7
13
11,74
61,6
11,00
63
10,5
61,5
64
Osaaminen ja tieto
Wellamo-opisto
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
4 017 034
1 417 781
2 599 253
TA+LTA:t 2015
4 360 200
1 594 500
2 765 700
Toiminnan kuvaus
Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus
paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa elinikäisen oppimisen periaatteita
ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Opiston toimialueella tapahtuu kaksi kuntaliitosta: Lahti
ja Nastola sekä Hollola ja Hämeenkoski yhdistyvät
1.1.2016 alkaen. Opiston toimialueen muodostavat lisäksi Asikkala, Kärkölä, Myrskylä, Orimattila ja Padasjoki.
TA 2016
4 415 500
1 514 500
2 901 000
TS 2017
4 430 000
1 580 900
2 849 100
TS 2018
4 426 500
1 543 200
2 883 300
Toiminnan painopistealueet
- Järjestää toiminta-alueensa asukkaiden tarpeisiin perustuvaa yleissivistävää koulutusta, joka antaa elämän
eri vaiheissa tilaisuuden omaehtoiseen oppimiseen ja
itsensä kehittämiseen monipuolisesti eri aineissa
- Antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa
- Tarjoaa mahdollisuuden suorittaa yleisiä kielitutkintoja
ja tarjoaa taiteen perusopetusta yleisen ja laajan oppimäärän mukaan riippuen ainealueesta.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Wellamo-opisto mahdollistaa elinikäisen oppimisen ja aktiivisen kansalaisuuden
Arviointikriteeri/mittari:
Opiskelijoiden ikäjakauma
0—20 v.: 12 %
21—60 v.: 48 %
yli 61 v.: 40 %
Tavoitetaso:
Kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua eri elämänvaiheissa omaehtoiseen koulutukseen
Seudullisesti suunnattu monipuolinen koulutustarjonta toimii ennaltaehkäisevänä toimintana
Kurssien täyttöasteen seuraaminen
Täyttöaste 80 %
Toimintaa kuvaava mittari
Wellamo-opisto
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
1,9 €
2,5 €
2,5 €
3,91
2,5
3,91
4,00
3,91
4,00
4,3
4,1
4,1
65
Liikunta ja kulttuuri
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
13 094 293
2 335 366
10 758 927
TA+LTA:t 2015
25 597 520
2 450 500
23 147 020
Toiminnan kuvaus
Liikunnan ja kulttuurin vastuualue sisältää seuraavat
palveluyksiköt: liikuntapalvelut, kaupunginmuseo sekä
taseyksiköt kaupunginorkesteri ja kaupunginteatteri.
Vastuualueen yhteiset palvelut vastaavat aiemman kulttuurikeskuksen palveluista koko vastuualuetta palvelevien toimintojen lisäksi.
Yksiköt ovat liikunta- ja kulttuurilautakunnan alaisia ja
määrärahojen ko. sitovuustasolle sijoittuu vastuualueen
yhteisten palvelujen rahoitus mukaan lukien kulttuurilaitosten/ taseyksiköiden avustukset sekä liikuntapalvelut.
Taseyksiköille maksettuja toiminta-avustuksia (kaupungin
maksuosuus) on pienennetty perustuen vuoden 2015
valtuuston talousarvion käsittelyn yhteydessä tehtyihin
päätöksiin:
- Lahden kaupunginorkesterin toiminta-avustusta on
pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 2,5 prosenttia ja 2016 vuodesta 2017 vuoteen 2,5 prosenttia.
- Lahden kaupunginteatterin toiminta-avustusta on pienennetty 2015 vuodesta 2016 vuoteen 1,0 prosenttia ja
2016 vuodesta 2017 vuoteen 1,0 prosenttia.
Sitovuustasolla edistetään vastuualueen tavoitteiden
mukaisesti Lahden vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta
yksiköiden toiminnan kautta, hankkeiden avulla ja tukemalla lahtelaisia toimijoita avustuksilla. Erityisenä vastuualueen tehtävänä on koordinoida kulttuurin tukimuotoja ja tapahtumatoimintoja.
TA 2016
27 618 700
2 390 500
25 228 200
TS 2017
27 952 800
2 515 000
25 437 800
TS 2018
28 292 100
2 539 700
25 752 400
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Liikunnan ja kulttuurin vastuualueen/sitovuustason osalta tarkastellaan taloussuunnitelmakaudella toimintojen
sijaintia yksiköissä ja vastuualueella. Nastolan alueen
osakeskuksen sekä Lahden kaupunkikeskuksen alueella
olevien liikunta- ja kulttuuripalvelujen organisointikokonaisuus tulee olemaan taloussuunnitelmakauden iso
muutosprosessi.
Suunnitelmakaudelle ja käyttötalouteen vaikuttavia merkittäviä kokonaisuuksia tulevat olemaan myös liikunta- ja
kulttuuritilojen mittava peruskorjaus- ja uudistuskokonaisuus Lahden kaupunkikeskuksen alueella (Urheilukeskus ja muu liikuntarakentaminen ja konserttitalo erityisesti) sekä MM-hiihdot 2017. Liikuntapalvelujen menoista yli 60 prosenttia kohdentuu tilojen vuokrakustannuksiin. Kisapuiston luonnonnurmen korvaamiseen tekonurmella varaudutaan 2018—2019.
Toiminnan painopistealueet
- Tuetaan ja kehitetään tapahtumiin, avustuksiin ja kolmannen sektorin toimintaa liittyviä palveluprosesseja
- Uudistetaan avustuskäytäntöjä kulttuurin, liikunnan ja
tapahtumien osalta Nastolan aluejohtokunnan rooli
huomioiden
- Tapahtumien osalta otetaan käyttöön arviointityökalu
tukemaan avustuksiin liittyvää päätöksentekoa.
Vastuualueen/sitovuustason keskeisinä tehtävinä ovat
vastuualueen prosessien vetovastuu, markkinointi- ja
viestintäyhteistyö, liikunta-, kulttuuri- ja tapahtumapolitiikka, 3. sektorin yhteistyö ja avustuspolitiikka, kansainvälisyysasiat sekä yhteinen toimintajärjestelmätyö.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Rakennetaan yhtenäinen tapahtumien tukemisen malli ja kohdennetaan tapahtumatuki ja kolmannen
sektorin muu tuki elinvoimaisiin ja
kehittyviin tapahtumiin ja toimintaan
Arviointikriteeri/mittari:
Tapahtumien itsearviointityökalun
käyttö tukipäätösten valmistelussa
Tavoitetaso:
Vastuualueelle ja kaupunkikonserniin tulleet avustushakemukset
arvioidaan työkalun avulla
75 %:sti
66
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Vastuualueen/sitovuustason avustusten ja tukipolitiikan menettelyt
yhtenäistetään
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas (brutto)
Kustannus/asukas (netto)
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Arviointikriteeri/mittari:
Yhtenäisen avustussäännön käyttöönotto ja tukipolitiikan käytäntöjen muuttaminen vastuualue/sitovuustasolle yksikkötasolta
Tavoitetaso:
Toteutettu
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
107,85 €
88,51 €
111,75 €
91,05 €
111,41 €
91,95 €
9,9
3,71
10,0
3,9
10,0
67
Liikunta ja kulttuuri
Kaupunginmuseo
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
3 869 613
521 054
3 348 560
TA+LTA:t 2015
3 829 000
391 700
3 437 300
Toiminnan kuvaus
Lahden kaupunginmuseo vastaa maakuntamuseona ja
aluetaidemuseona toimialallaan Suomen museolaitoksen
ja opetus- kulttuuriministeriön alaisen Museoviraston
tavoitteiden toteutumisesta mm. tunnistamalla ja vaalimalla muuttuvaa maakunnallista ja lahtelaista kulttuuria.
Kaupunginmuseo pyrkii edistämään lahtelaista identiteettiä ja kulttuuria.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Radio-ja tv-museon peruskorjaus valmistuu vuoden 2016
alkupuolella ja museo avataan sitten, kun uudet perusnäyttelyt ovat remontin jälkeen rakennettu. Hiihtomuseon perusnäyttelyn on tarkoitus valmistua hiihdon
MM2017-kisoihin mennessä.
Lahden museoiden organisointia ja toimintatapoja tullaan tarkastelemaan samassa kontekstissa kuin Suomen
museoita tarkastellaan Suomen museoiden uudistuvassa
ja päivitettävässä arviointimallissa. Tavoite on löytää
uusia ratkaisuja, joilla saataisiin hajasijoitetut resurssit ja
toiminnot tehokkaammin kuntalaisten käyttöön. Tavoitteena on vaikuttavuuden kasvattaminen.
TA 2016
3 922 100
191 700
3 730 400
TS 2017
3 942 700
201 100
3 741 600
TS 2018
3 936 600
197 200
3 739 400
Toiminnan painopistealueet
- Uusitun Radio- ja tv- museon perusnäyttelyt rakennetaan kiinnostaviksi ja vetovoimaksiksi
- Historiallisessa museossa ja taidemuseossa järjestetään
näyttelyohjelmaa koko vuodelle 2016
- Kaikkien museoiden toiminnallista tehokkuutta ja näkyvyyttä parannetaan jota edesauttavat peruskorjaukset
ja perusnäyttelyiden uusimiset
- Historiallisen museon uuden perusnäyttelyn ”Lahti
10 000 vuotta” suunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja toteutetaan Lahden kartanon alakertaan vuonna 2018
- Nastolan kotiseutumuseon rakennusten kunto ja
avoinna pito selvitetään
- Taidemuseo ja julistemuseo tulevat jatkavat toimintaansa (2016—2018) entisissä tiloissaan
- Selvitetään keskitettyjen kokoelmatilojen tilaratkaisuja.
- Lahden museot valmistautuvat järjestämään laadukasta
näyttelytoimintaa kaikissa museoissaan Suomen itsenäisyyden 100-vuotis juhlavuonna 2017 ja Lahden hiihdon MM2017-kisavuonna Lahden museoiden kaikkien
vuoden 2017 näyttelyiden toteutuksessa Lahti on keskeisessä roolissa.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.)
Tavoite:
Lahden museoiden tavoite on vetovoimaisen näyttely-, julkaisu ja tapahtumaohjelman toteuttaminen.
Lapset ja nuoret pyritään saamaan
tehostetusti mukaan museoiden
tarjoamiin palveluihin ja tapahtumiin
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Arviointikriteeri/mittari:
Lasten ja nuorten osallistuminen
museoiden tarjoamiin palveluihin
ja tapahtumiin
Tavoitetaso:
Lisätään lasten ja nuorten osallistumisaktiviteettia
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
30 €
30 €
30 €
3,9
10
3,71
10
3,9
10
hyvä
hyvä
hyvä
68
Liikunta ja kulttuuri
Kansainväliset urheilutapahtumat
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
190 612
16 763
173 849
TA+LTA:t 2015
182 900
15 900
167 000
Toiminnan kuvaus
Sitovuustason avulla ylläpidetään ja edistetään Lahden
kaupungin asemaa kansainvälisesti tunnustettuna liikunta- ja urheilukaupunkina turvaamalla resurssit niille erikseen tapahtumakohtaisesti sovittaville teknisille toimenpiteille, jotka Lahden kaupunki tekee välillisenä tukena
tapahtuman järjestämiselle ja jotka aiheutuvat tapahtumista. Erityisenä kohteena taloussuunnitelmakaudella on
vuoden 2017 MM-kisojen järjestämissopimuksen kaupungin liikuntasektorille kohdentuvien velvoitteiden
täyttäminen ja kisoja edeltävien tapahtumien valmistavat
toimenpiteet ja infrastruktuurin parantaminen, sen resursointi ja tasonnosto, josta syystä määrärahan tulee
olla omalla sitovuustasollaan.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Taloussuunnitelmakaudella valmistaudutaan MM-kisojen
ja samalla muiden tapahtumien olosuhteiden kehittämiseen nykyaikaiselle tasolle suorituspaikkojen infrastruktuuri-investointien ja tapahtumien kaupungin vastuulla
olevan ylläpidon parantamisen kautta.
TA 2016
700 000
415 900
284 100
TS 2017
603 800
316 100
287 700
Toiminnan painopistealueet
Välillisen teknisen tuen kohdistaminen suurtapahtumien
toteuttamiseen tukee Lahden kaupungin asemaa urheiluja liikuntatapahtumakaupunkina ja tätä kautta lahtelaista
elinkeinoelämää. Tuettavat tapahtumat voidaan jakaa
seuraavasti:
- kansainväliset tai kansalliset arvotapahtumat, jotka
tuovat kaupunkiin suurta yleisöä paikan päälle ja/tai
kansallista/kansainvälistä näkyvyyttä median kautta
(taloussuunnitelmakaudella Lahti 2017 erityisesti)
- kansainväliset tai kansalliset massatapahtumat, jotka
tuovat suuren määrän osanottajia
- kansainväliset tai kansalliset tapahtumat (junioritapahtumat), jotka tuovat kaupunkiin suuren määrän
osanottajia ja heidän vanhempiaan
- yksityiset organisaatiot, jotka tuovat oman henkilökuntansa liikunta/virkistystapahtumaan.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.)
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Lahden liikunta-ja urheilutapahtumien määrän lisääminen. MM 2017
järjestämissopimuksen mukaisten
kaupungin velvoitteiden täyttäminen 2016—2017
TS 2018
307 600
16 300
291 300
Arviointikriteeri/mittari:
Välillistä tukea saavien tapahtumajärjestäjien määrä ja tapahtuman järjestämispäätöksen tekeminen Lahteen
Tavoitetaso:
Kaupungin välillinen tuki saa aikaan vähintään kuuden suuremman (osanottajamäärältään tai
näkyvyydeltään) kansallisen ja/tai
kansainvälisen urheilutapahtuman
järjestämisen Lahdessa
MM 2017 järjestämissopimuksen
mukainen toiminta 2016—2017
MM 2017 järjestämissopimuksen
mukainen toiminta 2016—2017
69
Tekninen ja ympäristötoimiala
Hallintopalvelut
Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö,
Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä
Joukkoliikenne
Bruttomenot, milj.€
76,8
409,7
224,3
46,4
Kaupunginhallituksen
toimiala
Sosiaali- ja
terveystoimiala
Sivistystoimiala
Tekninen ja
ympäristötoimiala
70
Bruttomenot, milj. €
Hallintopalvelut
Maankäyttö ja aluehankkeet
Kaupunkiympäristö
Rakennus- ja ympäristövalvonta
Joukkoliikenne
2,60 milj. €
6,13 milj. €
17,36 milj. €
4,55 milj. €
15,72 milj. €
71
Tekninen ja ympäristötoimiala
Tuloslaskelma
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakate
Poistot ja arvonalentumiset
Tilikauden tulos
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
TP
TA+LTA:t
TA
TS
TS
2014
2015
2016
2017
2018
31 620 195
8 839 336
7 155 045
1 588 310
12 711 898
1 325 606
35 372
41 443 567
11 829 532
26 214 398
1 557 958
50 373
1 791 306
-9 787 999
14 178 124
-23 962 995
33 751 300
12 071 000
7 679 400
743 000
12 267 900
990 000
20 500
44 374 200
11 290 880
29 746 470
1 637 350
67 200
1 632 300
-10 602 400
16 343 000
-26 945 400
34 830 700
12 494 400
8 014 500
698 300
12 367 000
1 256 500
0
46 353 000
13 136 800
29 941 400
1 443 600
47 200
1 784 000
-11 522 300
17 907 500
-29 429 800
35 357 300
12 675 500
8 021 700
709 100
12 690 000
1 261 000
0
46 718 000
13 120 500
30 272 400
1 489 200
48 000
1 787 900
-11 360 700
19 506 200
-30 866 900
36 299 500
13 085 400
8 388 500
709 600
12 850 000
1 266 000
0
47 115 800
13 283 800
30 451 600
1 513 400
49 000
1 818 000
-10 816 300
21 099 800
-31 916 100
2014
2015
2016
2017
2018
230
17
7
224
9
6
210
1
8
213
0
8
211
0
12
239,0
226,0
208,0
212,5
210,5
0
0
203 000
0
203 000
0
0
0
0
0
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
72
Toiminnan kuvaus
Teknisen ja ympäristötoimialan toimieliminä ovat tekninen ja ympäristölautakunta, rakennus- ja ympäristölupalautakunta sekä Päijät-Hämeen jätelautakunta.
Markkinaehtoisen toiminnan lisääminen: investoinneissa
ja ylläpidossa kilpailutetaan edellisiä vuosia suurempi
osa, niiltä osin myös urakoiden valvonta hoidetaan omana työnä.
Lautakunnat edistävät ja ohjaavat kuntalaisten vaikutuskanavana toimien lautakuntien alaisten tulosyksiköiden
toiminnan ja tulosten laatua. Toiminnassaan lautakunnat
noudattavat niissä edustettuina olevien kuntien valtuustojen tahtoa seuraavasti:
Kaupungin kasvun tukeminen / ympäristön hoidon tason
nostaminen:
- kaavoitetaan vuosittain uusia asunto- ja toimitilatontteja tavoitteena saavuttaa ja ylläpitää vähintään viiden
vuoden monipuolinen kaavavaranto, jonka avulla luodaan edellytykset uusien asukkaiden ja yritysten sijoittumiselle Lahteen. Tavoitteena on luoda edellytykset
1 % väestönkasvulle.
- Tekninen ja ympäristölautakunta: Lahti
- Rakennus- ja ympäristölupalautakunta: Lahti
- Päijät-Hämeen jätelautakunta: Asikkala, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Myrskylä, Orimattila, Padasjoki, Pukkila ja Sysmä.
Kaikki vastuualueet toimivat teknisen ja ympäristölautakunnan alaisina.
Toiminnan painopistealueet
Lahden kaupungin menestyminen edellyttää elinvoimaisuuden ja yhdyskunnan sekä prosessien ja rakenteiden
näkökulmista tarkasteltuna onnistumista erityisesti seuraavissa teknisen ja ympäristötoimialan vastuulla olevissa
asioissa:
- Vetovoimainen keskusta-alue ja viihtyisät asuinympäristöt
- Nopeasti kasvava alue, joka houkuttelee yrityksiä ja
erityisesti nuoria työikäisiä asukkaita
- Kansainvälisesti tunnettu ympäristökaupunki sekä vahva ympäristöosaamisen ja liiketoiminnan keskus
- Tiivis kestävän kehityksen mukainen yhdyskuntarakenne sekä erinomainen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmä. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja kehitetään julkisen ja kevyen liikenteen ehdoilla.
Tuottavuustoimenpiteet
Sähköisten palvelujen kehittäminen ja sähköisen asioinnin mahdollisuuksia lisääminen:
- vuorovaikutteisen kaavoituksen kehittäminen
- vanhojen asiakirja-aineistojen digitalisointi saatetaan
loppuun.
Maksujen ja taksojen kustannusvastaavuus:
- maksuja ja taksoja korotetaan vuosittain vähintään
indeksin muutoksen verran tavoitteena saada palvelujen osalta kustannusvastaavat taksat.
Tuottavuutta parantavat toimintatavat asetetaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa toiminnallisiksi tavoitteiksi.
Henkilöstösuunnitelma
Teknisellä ja ympäristötoimialalla henkilöstön määrä
vähenee yksikköjen henkilöstösuunnitelmien mukaisesti
suunnittelukauden aikana. Rekrytoinnin painopiste asetetaan sisäiseen rekrytointiin. Systemaattisella työtehtävien arvioimisella, tehtävien muutoksilla, sisäisillä työnkierroilla ja osaamisen lisäämisellä henkilöstömäärä pystytään pitämään vakaana. Rekrytointitilanteissa kiinnitetään myös erityistä huomiota hiljaisentiedon siirtämiseen. Henkilöstön osaamis- ja koulutusastetta nostetaan
johdonmukaisesti, koulutuksella valmistaudutaan muuttuviin vaatimuksiin ja työtehtävien muutoksiin.
Teknisellä ja ympäristötoimialalla on oma työhyvinvoinnin toimenpidesuunnitelma, jota toteutetaan ja päivitetään yhdessä henkilöstön kanssa. Palkitsemismenettelyä
kehitetään yhteisesti sovittujen tapojen mukaisesti.
73
Hallintopalvelut
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
2 871 421
180 830
2 662 218
TA+LTA:t 2015
2 531 550
142 400
2 389 150
Toiminnan kuvaus
Hallintopalvelut järjestää toimialan yhteisesti hoidettavat
henkilöstö-, talous-, ym. palvelut. Se varmistaa hallinnon
toimivuuden ohjaamalla, kehittämällä ja koordinoimalla
toimialan vastuualueiden hallintoa.
TA 2016
2 596 700
55 300
2 541 400
TS 2017
2 619 400
56 100
2 563 300
TS 2018
2 643 900
57 600
2 586 300
Toiminnan painopistealueet
- Toiminnan uudistaminen ja tehostaminen muun muassa sähköisiä palveluja kehittämällä kaupungin strategian mukaisesti.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Toimialalla keskitetään hallintopalveluihin:
- henkilöstöhallinto
- taloushallinto
- päätöksentekopalvelut
- arkistointi ja tiedonohjaus
- hankkeiden hallinnointi
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
parantamalla edistetään asukkaiden
hyvinvointia
Toimintaa kuvaava mittari
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Arviointikriteeri/mittari:
Asiakaskyselyllä mitattu tyytyväisyys saataviin palveluihin
Tavoitetaso:
Tyytyväisten osuus vähintään 80 %
(tulos 2014: 87,5)
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
22,9 €
21,0 €
19,1 €
3,86
6,5
4,20
5,0
4,20
5,0
87,5
80,0
80,0
74
Maankäyttö ja aluehankkeet, Kaupunkiympäristö ja Rakennus- ja ympäristövalvonta vastuualueet yhteensä
Sitova määräraha ja tuloarvio
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
26 824 982
24 354 843
2 463 139
TA+LTA:t 2015
26 062 550
22 966 900
3 075 150
TS 2017
28 265 500
23 492 700
4 772 800
TS 2018
28 510 600
24 114 500
4 396 100
Toimintatuotot 23,1 milj.€
Toimintakulut 28,0 milj.€
4,6
TA 2016
28 041 100
23 134 500
4 906 600
2,1
6,1
Maankäyttö ja aluehankkeet
Maankäyttö ja aluehankkeet
Kaupunkiympäristö
Rakennus- ja ympäristövalvonta
7,9
13,2
Kaupunkiympäristö
Rakennus- ja ympäristövalvonta
17,4
Toiminnan kuvaus
Kaupunkiympäristö luo perusedellytykset kaupungin
kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle vastaamalla yleisten alueiden hallinnasta,
kehittämisestä, ylläpidosta ja liikennejärjestelmän suunnittelusta. Yksikkö vastaa myös seudullisesta joukkoliikenteen ja jätehuollon suunnittelusta ja pysäköinninvalvonnasta.
Maankäyttö ja aluehankkeet -vastuualue luo perusedellytykset kaupungin kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja
asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunkielämälle huolehtimalla kaavoituksesta, kiinteistönmuodostuksesta, kartasto- ja sijaintitietojen ylläpidosta, kaupungin maapolitiikasta, maastomittauksesta,
kaupungin asuntotoimesta sekä kaupungin merkittävien
aluekehityshankkeiden toteuttamisesta.
Rakennus- ja ympäristövalvonta luo perusedellytykset
kaupungin ja rakennusvalvonnan osalta myös Kärkölän
kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle kaupunki- ja
maaseutuelämälle huolehtimalla lainsäädännössä rakentamiselle ja rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoitteiden, kuten kaavoituksen, hyvän kaupunkikuvan, turvallisuuden, terveellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden
vaatimusten sekä yleisen edun huomioon ottamisesta
rakentamisessa ja rakennusten käytössä, huolehtimalla
ympäristöterveydenhuollosta sekä ympäristönsuojelusta
ja -hoidosta, vesiensuojelusta, luonnonsuojelusta, maaainesten oton valvonnasta ja ympäristötiedon jakamisesta.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Kaupunkiympäristö, liikennesuoritteen kasvu on vuosittain noin 2—3 prosenttia ja liikenteen lisääntyvä kulutus
lisää liikenneväylien kunnostustarpeita. Vuosittain otetaan käyttöön uusia asuin- ja toimitila-alueita ja uusia
rakennettuja viheralueita. Kaupungin kasvun edellyttämä
tonttituotanto tarkoittaa jatkuvaa panostusta näiden
uusien alueiden rakentamiseen, hoitoon ja ylläpitoon
vuosittain noin 0,2 milj. eurolla.
Yleisten alueiden ylläpito on kilpailutettu Nastolan aluetta lukuun ottamatta ja kaupungin talouden kannalta
palvelu on taloudellisesti tuotettua ja laadullisesti hyvää.
Vielä kilpailuttamaton alue hoidetaan toistaiseksi vuosisopimuksella ja kun rekisterijärjestelmät saadaan kuntoon, kilpailutetaan se osana lähialueiden kilpailutusta.
Ylläpidon laatutason arvioinnissa käytetään asukas- ja
asiantuntijaraatien arviointeja. Urakoitsijoilla on myös
mahdollisuus saada urakkasumman lisäksi bonuspalkkioita, jos alueiden hoitotaso on asukas- ja asiantuntijaraatien arviointien mukaan parempi kuin sopimuksissa on
minimitasoksi määritelty. Sovitun laatutason alituksista
seuraa sanktioita.
Kaupungin keskustan kehittäminen ja siihen liittyvät
hankkeet etenevät ja niihin tarvitaan merkittävästi rahoitusta suunnitelmakaudelle.
Maankäyttö ja aluehankkeet, kuntien yhdistyminen edellyttää monia toiminnallisia uudelleen järjestelyjä muutaman lähivuoden aikana. Arkistojen digitalisointi, paikkatietoaineistojen tietojen perusparannus, Nastolan ase-
75
makaavoitetun alueen kiinteistöjen tonttijakojen laatiminen ja tonttien sekä yleisten alueiden lohkominen muodostavat työmäärältään ja vaikutuksiltaan merkittävän
hankkeen, joka on vietävä läpi ripeästi. Kaavoituksen,
kiinteistömuodostuksen ja sähköisten asiakaspalvelujen
toiminnallisten järjestelmien tarvitsemat perustiedot on
saatava tarkistettua ja yhtenäistettyä koko uuden kunnan
alueella.
Jo rakennettujen alueiden uusiutuminen ja käyttötarkoitusten muutokset aiheuttavat aikaisempaa enemmän
rakennusten purkuja, pilaantuneen maaperän puhdistustöitä sekä rakenteellisia melun- ja tärinäntorjuntaratkaisuja. Nämä lisäävät selvitystarpeita kaavoitusvaiheessa ja
edellyttävät myös riittäviä taloudellisia resursseja toteutuksessa.
Kaavoituksen ja kiinteistönmuodostuksen taksoja sekä
tonttien luovutushintoja tarkistetaan vuosittain vähintään inflaation edellyttämällä tavalla. Tulokertymän ennakointiin tuo epävarmuutta maankäyttösopimusten
vuotuinen vaihtelu, johon tulevina vuosina tulee varautua.
Rakennus- ja ympäristövalvonta, rakennustuotanto on
jatkunut yllättävän vilkkaana vuoden 2015 aikana. Rakennusvalvonnan osalta talousarvio on laadittu vuosien
2016—2018 osalta sen varaan, että rakentaminen säilyy
lähes nykyisellä tasolla. Terveydensuojelun toiminnassa
ei vuonna 2016 tapahdu merkittäviä muutoksia.
Ympäristövalvontaan liittyvä viranomaistoiminta Hollolan
kanssa päättyy vuoden 2016 alussa. Pinta-alaltaan merkittävä Lahden kaupungin laajeneminen tuo lisävelvoitteita panostaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, vesistöjen hoitoon ja luonnonsuojeluun sekä ennaltaehkäisevään ympäristönsuojeluun, ympäristöneuvontaan ja asukasyhteistyöhön. Ekologinen kestävä kehitys
edellyttää koko kaupunkikonsernissa uusia työtapoja ja
laajaa yhteistyötä koko organisaation kanssa. Viranomaistoiminnassa
lisäpanoksia
tarvitaan
eiluvanvaraisten toimintojen valvontaan ja niiden aiheuttamien ympäristöhäiriöiden vähentämiseen.
Toiminnan painopistealueet
Kaupunkiympäristö
- Varmistaa resurssit kaupungin kasvun mahdollistamiseksi priorisoimalla investointikohteet sisäisesti niin,
että uudisrakentamiseen tarvittavien alueiden kunnallistekniikka voidaan toteuttaa
- Panostukset keskustan viihtyvyyteen ja toimivuuden
parantamiseen jatkuvat, kehittäminen kohdistuu aluksi
pääosin toriin ja torin ympäristöön ja myöhemmin
muihin keskustan katuihin
- Joukkoliikenteen nettotuloksen seuranta on merkittävässä roolissa talouden hallinnassa (sitovuus käyttökate)
- Seudullisen jätehuollon jätteenkuljetusrekisterin kehittäminen ja jätehuoltoon liittymisen seurannan aloittaminen
- Seudullinen jätetaksa uudistetaan ja tavoitteena on
valmistella asumisessa syntyvän lietteen osalta kuljetusjärjestelmäpäätös
- Asiakaspalvelua parannetaan lyhentämällä hakemusten
käsittelyaikoja.
Maankäyttö ja aluehankkeet
- Hankitaan maa-alueita, kaavoitetaan riittävä määrä
asumisen ja yritystoiminnan tonttimaata sekä panostetaan elinympäristön ja asukkaiden viihtyisyyden huomioon ottamiseen kaikessa toiminnassa
- Kansalaisten osallistumista kehitetään
- Yleiskaavoitus (Lahden yleiskaava 2016, koko uuden
kunnan yleiskaavatyön käynnistäminen), Radanvarren
alueen kehittäminen (asemanseudut), Hennalan alueen
asemakaavoitus, keskusta-alueiden (Lahti, Rakokivi)
kehittäminen.
Rakennus- ja ympäristövalvonta
- Toiminta-alueen kasvun mahdollistaminen joustavan
lupakäsittelyn avulla sekä elinympäristön ja asumisviihtyisyyden parantaminen rakennetun ja luonnon ympäristön kunnosta huolehtimalla
- Asukkaiden hyvinvointiin sekä elinympäristön terveellisyyteen ja toimivuuteen kohdistuvat tehtävät, toiminnassa korostuvat erityisesti ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Kärkölän osalta vuoden 2016 talousarvioesitys perustuu
seuraaviin talouslukuihin:
Menot
70 000
Lupatulot
32 000
Netto
38 000
76
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Keskusta-alueen vetovoimaa vahvistetaan ja tehdään elinvoimaa kasvattavia investointeja jatkamalla
keskustan kehittämistä
Arviointikriteeri/mittari:
Valmius (vaihe)
Tavoitetaso:
Keskustan yleissuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutetaan
mm. torin ympäristössä ja Aleksilla
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Kaupungin kasvun ja elinvoiman
kehittymisen edellyttämä viiden
vuoden kaavavalmis tonttivaranto
Arviointikriteeri/mittari:
Tavoitteen saavuttamisen edellyttämä vuotuinen kaavoitusmäärä
Tavoitetaso:
- uusia pientalotontteja 100 kpl
muuta asumista 45 000 k-m2
- yritystoimintaan 45 000 k-m2
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Työpaikkojen määrän lisääminen avoimella sektorilla (1.)
Tavoite:
Palvelujen laatua ja vaikuttavuutta
parantamalla edistetään asukkaiden
hyvinvointia
Konserni toimii ympäristölähtöisesti.
Ilmasto- ja ympäristövaikutuksien
pienentäminen, ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä resurssitehokkuus huomioidaan kaikessa
toiminnassa, hankinnoissa ja investoinneissa
Arviointikriteeri/mittari:
Viranomaistoimenpiteiden käsittelyaika (pv):
Tavoitetaso:
Rakennuslupien käsittelyaika
Rakennuslupahakemuksista 80 %
käsitelty 21 päivän kuluessa siitä,
kun hakemus on toimitettu asianmukaisena. (Tulos 2014: 84 %
luvista käsiteltiin tavoiteajassa)
Elintarvikevalitusten selvitystyön
aloitus
Elintarvikkeita koskeviin valituksiin
liittyvä selvitystyö on aloitettu
viimeistään seuraavana työpäivänä. (Tulos 2014: tavoite saavutettiin)
Valvontakäyntien määrä
Valvontasuunnitelmassa määritelty taso
Kaupungin uuteen strategiaan
perustuvan ympäristöohjelman
saaminen valmiiksi päätöksentekoon
Ympäristöohjelma hyväksytty
vuoden 2016 aikana
77
Toimintaa kuvaava mittari
Kaupunkiympäristö
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Tyytyväisyys katujen ylläpitoon
Maankäyttö ja aluehankkeet
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Asuinalueiden palvelujen saavutettavuus (kyselyn tulos)
Rakennus- ja ympäristövalvonta
Talous:
Kustannus/asukas (rakennusvalvonta)
Kustannus/asukas (terveysvalvonta)
Kustannus/asukas (ympäristöpalvelut)
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys (rakennusvalvonta)
Työtyytyväisyys (ympäristöpalvelut)
Sairauspoissaolot pv/hlö (rakennusvalvonta)
Sairauspoissaolot pv/hlö (ympäristöpalvelut)
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (rakennusvalvonta)
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos (ympäristöpalvelut)
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
133 €
137 €
137 €
3,31
9,3
4,2
9,3
4,2
9,3
65,6 %
70 %
70 %
52,1 €
50,4 €
48,0 €
3,82
7,63
4,20
7,0
4,20
7,0
88,2 %
75,9 %
90 %
85 %
90 %
85 %
10,2 €
9,6 €
18,8 €
9,8 €
8,4 €
15,8 €
10,5 €
10,1 €
15,5 €
4,14
3,85
11
16,50
4,20
4,20
10
0
10
4,20
4,20
8
8
90 %
87 %
90 %
90 %
90 %
90 %
Vuoden 2016 määrärahoilla toteutetaan muun muassa seuraavaa:
uusia väyliä rakennetaan
keskeneräisiä väyliä rakennetaan valmiiksi
vanhoja väyliä perusparannetaan
uusia tunneleita ja siltoja rakennetaan
uusia puistoja ja leikkialueita rakennetaan
vanhoja puistoja ja leikkialueita saneerataan
metsänhakkuut
2,2 km
3,6 km
6,0 km
0 kpl
1,2 ha
2,3 ha
10 000 m3
78
Kaupunkiympäristö
Joukkoliikenne
Sitova toimintakate
Määrärahat
Menot
Tulot
Toimintakate
TP 2014
11 747 164
7 084 522
4 662 642
TA+LTA:t 2015
15 780 100
10 642 000
5 138 100
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Joukkoliikenteen kilpailutetut liikennöintisopimukset
ovat toimineet hyvin. Uusittu lippujärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön helmikuussa 2016. Vuoden 2016 aikana seurataan uuden lippujärjestelmän toimivuutta sekä
viimeistellään joukkoliikenteeseen liittyviä toimintoja ja
viestintää. Suunnitelmakaudella seurataan toteutetun
uuden kilpailutetun joukkoliikenteen toimivuutta, käyttäjämääriä, lipputuloja ja tehdään tarvittavia tarkistuksia.
Joukkoliikenteeltä edellytetty nettomenojen väheneminen kuluvaan vuoteen verrattuna koostuu merkittävältä
uuden järjestelmän käyttöönoton tuomasta ja muusta
tehostumisesta, mutta lisäksi edellytetään lähes 300 000
euroa kerättäväksi lippujen hintojen korotuksin. Käytännössä korotukset kohdistuisivat ainakin arvokorttikertamaksuihin ja kuukausilippuihin. Korotusten jälkeenkin
Lahden maksutasot ovat useiden vertailukaupunkien
maksuja edullisemmat samalla kun palvelutaso on suhteellisen korkea.
TA 2016
15 715 200
11 640 900
4 074 300
TS 2017
15 833 100
11 808 500
4 024 600
TS 2018
15 961 300
12 127 400
3 833 900
Toiminnan painopistealueet
- Tavoitteena on, että joukkoliikenteen kulkumuotoosuus kaksinkertaistuu vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoteen 2009
- Aktiivinen toiminnan kehittäminen ja palvelutason
seuranta ja käyttökatteessa pysyminen ovat painopistealueita.
Kilpailutettu joukkoliikenne aloitettiin 1.7.2014. Palvelutaso nousi Lahden kaupungin alueella merkittävästi.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Toteutetaan erinomainen julkisen
liikenteen järjestelmä, jolla joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa
Arviointikriteeri/mittari:
Kulkumuoto-osuus %
Tavoitetaso:
Vuoden 2009 tasosta vuoteen
2016 linja-autoliikenteen kulkumuoto-osuus kasvaa 5 prosentista
10 prosenttiin
Toimintaa kuvaava mittari
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
Talous:
Kustannus/asukas
109 €
148 €
130 €
79
Tuloslaskelmaosa
Talousarvion tuloslaskelmat
Korkotulot ja -menot
Muut rahoitustulot ja -menot
Ylijäämä taseessa milj.€
Toimintatulot/-kulut %
Vuosikate/poistot %
Vuosikate €/asukas
137,3
28,2 %
93,8 %
339
80
Talousarvion tuloslaskelmat
Lahden kaupungin tuloslaskelma
(sis. taseyksiköt ja sisäiset erät)
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys tai vähennys
Rahastojen lisäys tai vähennys
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Tunnusluvut
Ylijäämä taseessa milj.€
Toimintatulot/-kulut %
Vuosikate/poistot %
Vuosikate €/asukas
Asukasmäärä
TP 2014
237 565 489
69 187 951
39 065 621
30 882 448
69 771 368
28 658 101
687 492
798 363 579
290 770 597
216 961 937
73 808 659
60 537 327
13 271 333
342 173 158
30 970 819
64 072 767
70 376 238
-560 110 598
438 253 068
168 529 857
10 346 919
12 840 517
13 961 844
15 606 376
849 067
57 019 246
39 091 539
2 990 333
TA+ LTA:t
2015
233 256 000
73 336 470
44 537 200
30 481 200
71 878 330
13 022 800
420 500
823 851 110
293 869 690
220 150 340
73 719 350
59 702 350
14 017 000
347 707 980
31 277 360
76 514 780
74 481 300
-590 174 610
445 550 000
175 965 000
8 455 500
18 278 700
11 829 000
20 993 200
659 000
39 795 890
40 876 800
9 840 000
TA 2016
236 182 000
72 995 200
46 961 700
30 721 000
76 308 900
9 195 200
500 000
838 336 400
293 468 100
219 293 500
74 174 600
60 187 500
13 987 100
355 497 300
30 506 200
77 656 000
81 208 800
-601 654 400
448 300 000
190 042 000
4 182 200
13 577 500
11 364 500
20 507 800
252 000
40 869 800
43 584 500
3 250 000
TS 2017
228 343 600
72 866 700
48 236 500
19 748 100
78 314 400
9 177 900
500 000
824 608 500
289 524 000
215 663 600
73 860 400
60 476 400
13 384 000
362 073 300
30 587 600
61 205 900
81 217 700
-595 764 900
453 000 000
185 600 000
3 499 600
13 451 100
12 353 000
22 052 500
252 000
46 334 700
46 286 000
0
TS 2018
228 740 800
73 484 600
48 691 700
17 039 300
80 859 200
8 666 000
500 000
827 792 500
291 526 700
216 683 900
74 842 800
61 398 000
13 444 800
366 108 400
30 833 100
57 305 500
82 018 800
-598 551 700
463 800 000
184 400 000
1 590 000
14 317 800
12 870 600
25 346 400
252 000
51 238 300
49 205 500
0
20 918 040
489 459
-9 404
21 398 096
8 759 090
125 000
0
8 884 090
535 300
125 000
0
660 300
48 700
125 000
0
173 700
2 032 800
125 000
0
2 157 800
127,8
29,8 %
145,9 %
481
118 644
136,6
28,3 %
97,4 %
332
119 756
137,3
28,2 %
93,8 %
339
120 431
137,5
27,7 %
100,1 %
383
121 122
139,6
27,6 %
104,1 %
421
121 819
81
Tuloslaskelma, taseyksiköt eriteltynä (sis. sisäiset erät)
Toimintatuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Vuokratuotot
Muut toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
TOIMINTAKATE
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
VUOSIKATE
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys tai vähennys
Rahastojen lisäys tai vähennys
TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ
Kaupunki ilman taseyksiköitä
126 897 400
34 934 100
44 361 000
18 828 600
20 207 300
8 566 400
0
756 688 600
260 121 900
193 249 500
66 872 400
54 538 900
12 333 500
335 857 200
17 128 900
77 656 000
65 924 600
-629 791 200
448 300 000
190 042 000
7 996 600
13 577 500
11 343 500
16 676 400
248 000
16 547 400
20 922 100
20 922 100
0
3 250 000
3 250 000
0
Taseyksiköt
109 284 600
38 061 100
2 600 700
11 892 400
56 101 600
628 800
500 000
81 647 800
33 346 200
26 044 000
7 302 200
5 648 600
1 653 600
19 640 100
13 377 300
0
15 284 200
28 136 800
0
0
-3 814 400
0
21 000
3 831 400
4 000
24 322 400
22 662 400
22 662 400
0
0
0
0
Yhteensä
236 182 000
72 995 200
46 961 700
30 721 000
76 308 900
9 195 200
500 000
838 336 400
293 468 100
219 293 500
74 174 600
60 187 500
13 987 100
355 497 300
30 506 200
77 656 000
81 208 800
-601 654 400
448 300 000
190 042 000
4 182 200
13 577 500
11 364 500
20 507 800
252 000
40 869 800
43 584 500
43 584 500
0
3 250 000
3 250 000
0
-1 124 700
0
0
-1 124 700
1 660 000
125 000
0
1 785 000
535 300
125 000
0
660 300
82
Vuoden 2016 talousarvion tuloslaskelma
Tuloslaskelmassa osoitetaan, kuinka kunnan tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin eli käyttömenoihin, rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen
edellyttämiin poistoihin. Tuloslaskelmassa summataan
talousarvion käyttötalousosan toimintatulot ja -menot.
Yhdistely tehdään tuloslaskelmakaavan tilien tarkkuudella. Tuloslaskelman välituloksina esitetään mm.
seuraavat tiedot:
Toimintakate on toimintatulojen ja -menojen erotus eli
käyttötalouden nettomenot. Vuoden 2016 talousarviossa käyttötalouden nettomenot verrattuna vuoden
2015 yhdisteltyyn Lahden ja Nastolan talousarvioon
kasvavat 1,9 prosenttia.
Vuosikate ilmoittaa paljonko talousarviovuoden tulorahoituksesta jää investointien ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Jotta terveen talouden
kriteerit toteutuisivat, tulisi vuosikatteen pitkällä aikavälillä olla samaa suuruusluokkaa kuin nettoinvestoinnit. Vuosikatteen riittävyyttä voidaan verrata investointien lisäksi myös käyttöomaisuuden poistoihin.
Vuosikatteen tulisi riittää kattamaan omaisuuden
kulumista mittaavat poistot.
Vuoden 2016 tuloslaskelmasta ilmenee, että rahoituserien jälkeen saatava vuosikate, 40,9 milj. euroa, kattaa käyttöomaisuuden poistoista 93,8 prosenttia.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Kuntaliiton
suosituksen mukaan ja ne ovat 43,6 milj. euroa. Poistosuunnitelma tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi
vuoden 2016 aikana. Satunnaisiin tuottoihin on budjetoitu Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulouttamia
ylijäämän palautuksia yhteensä 3,25 milj. euroa liittyen
Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin.
Tilikauden tulos kertoo tilikauden tulojen ja menojen
erotuksen. Vuoden 2016 tulos on 0,5 milj. euroa. Tilikauden tulosta voidaan vielä käsitellä rahastojen ja/tai
varausten muutoksilla eli niin sanotuilla tuloksen käsittelyerillä. Tuloslaskelman viimeinen rivi osoittaa tilikauden yli-/alijäämän, joka vuonna 2016 on 0,7 milj.
euroa ylijäämäinen.
Korkotulot ja -menot
Korkomenot kaupungin ottamista lainoista ovat talousarviovuonna 20,5 milj. euroa ja korkotuloja kertyy
13,6 milj. euroa. Korkotuloista pääosan kaupunki saa
konserniyhtiöille myöntämistään lainoista. Korkotuloihin sisältyy Lahden Tilakeskuksen ja eräiden muiden
taseyksiköiden maksama sisäinen korkoerä.
Määräraha, nettositovuus
Korkotulot ja -menot
Menot
Tulot
Netto
TP
2014
15 606 376
12 840 517
2 765 859
TA+LTA
2015
20 993 200
18 278 700
2 714 500
Muut rahoitustulot ja -menot
Muihin rahoitustuloihin kirjataan mm. kaupungin tytäryhtiöiltään saamat osinkotulot ja takauspalkkiot.
Osinkotuloksi on talousarviossa 2016 arvioitu noin
11,1 milj. euroa.
Kaupunki pyrkii osinkotuotoissaan vakaaseen tuottotasoon, ottaen kuitenkin huomioon yhtiöiden tuloskehi-
TA
2016
20 507 800
13 577 500
6 930 300
TS
2017
22 052 500
13 451 100
8 601 400
TS
2018
25 346 400
14 317 800
11 028 600
tys ja toiminnallisessa ympäristössä tapahtuvat muutokset siten, että turvataan sekä yhtiöiden kilpailukyky
ja investointimahdollisuudet että kaupungin kohtuulliset tuottotavoitteet. Muihin rahoitusmenoihin kirjataan lainojen nostoprovisiot ja muut lainauskustannukset, valtion verotilityskorot ja -korotukset sekä
muut rahoituskulut.
Määräraha, nettositovuus
Muut rahoitustulot ja menot
Menot
Tulot
Netto
TP
TA+LTA
TA
TS
TS
2014
849 067
13 961 844
-13 112 777
2015
659 000
11 829 000
-11 170 000
2016
252 000
11 364 500
-11 112 500
2017
252 000
12 353 000
-12 101 000
2018
252 000
12 870 600
-12 618 600
83
Investointiosa
Kiinteä omaisuus
Talonrakennusinvestoinnit
Julkinen käyttöomaisuus
Irtain omaisuus
Arvopaperit ja osuudet
Kiinteä omaisuus
Talonrakennusinvestoinnit
Julkinen käyttöomaisuus
Irtain omaisuus
Arvopaperit ja osuudet
5,2
38,9
20,0
8,1
3,9
milj.€
milj.€
milj. €
milj.€
milj. €
84
Investoinnit
Alla olevassa yhteenvedossa on esitetty kaupungin kokonaisinvestointien euromääräinen kohdentuminen eri
investointiryhmiin.
Teknisen ja ympäristötoimialan Maankäyttö ja aluehankkeet vastuualueen hallinnoima kiinteän omaisuuden
investointitaso on arvioitu tasaiseksi koko suunnitelmakauden ajalle ja tehtäväalueelle kohdistuu tonttien
myyntivoittotavoitteita. Kaupunkiympäristö vastuualueen hallinnoiman julkisen käyttöomaisuuden investoinneilla kehitetään keskusta-aluetta, uusitaan valaistusta ja
lisätään asuinalueiden viihtyvyyttä. Lisäksi panostetaan
laajasti kadunrakennushankkeisiin.
Lahden Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit vaihtelevat vuosittain. Suunnitelmakaudella jatkuvat edelleen
koulurakennusten mittavat uudis- ja perusparannusinvestoinnit mm. keskustan ja eteläisen Lahden koulukiinteistöjen osalta. Lahden Tilakeskuksen investoinneilla on
suuri vaikutus toimialojen käyttötalouteen erityisesti
sivistystoimialalla. Lahden Tilakeskus etsii yhdessä maankäytön kanssa aktiivisesti mahdollisesti myytäväksi soveltuvia kiinteistöjä, joista kaavamuutoksin voidaan saada
ostajia kiinnostavia kohteita, ja sitä kautta talousarvioon
asetettu myyntivoittotavoite toteutettua.
Arvopaperit ja osuudet vaihtelevat vuosittain tehtävien
päätösten mukaisesti. Vuonna 2016 on arvopapereissa ja
osuuksissa esitetty Nastolan vesilaitoksen ja Lahti Aqua
Oy:n välillä tehtävät omistusjärjestelyt sekä PäijätHämeen koulutuskonsernin ja Lahti -konsernin välillä
tapahtuvat omistusjärjestelyt eräiden kiinteistöjen osalta.
Elinkeinorahasto lakkautetaan vuoden 2015 loppuun
mennessä ja sinne kirjatut omaisuuserät yhdistetään
kaupungin taseeseen.
Yhteenveto investoinnit 2014—2020
1 000 euroa
Kiinteä omaisuus
Menot
TP 2014
TA+ LTA:t
2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
4 178
7 050
5 200
5 000
5 000
4 000
4 000
Tulot
21 502
4 028
5 375
5 175
5 175
5 175
5 175
Talonrakennusinvestoinnit
Menot
Tulot
50 421
2 600
51 740
16 034
38 909
1 560
54 911
1 550
49 830
1 540
53 093
1 540
30 792
1 540
Julkinen käyttöomaisuus
Menot
20 206
27 220
20 000
21 000
20 000
20 000
20 500
55
1 418
100
100
150
150
0
Tulot
Irtain omaisuus
Menot
Tulot
4 751
2 230
9 273
0
8 101
0
7 760
0
7 760
0
6 850
0
4 860
0
Arvopaperit ja osuudet
Menot
Tulot
5 478
363
13 440
9 720
3 890
27 596
890
0
890
0
890
0
890
0
Elinkeinorahasto
Menot
Tulot
4 078
0
6 000
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
89 113
114 723
76 100
89 561
83 480
84 833
61 042
26 751
31 200
34 631
6 825
6 865
6 865
6 715
62 362
83 523
41 469
82 736
76 615
77 968
54 327
Investoinnit yhteensä
Bruttomenot
Bruttotulot (sis. Myyntivoitot ja rahoitusosuudet)
Netto
Vuosien 2014 ja 2015 luvut on yhdistelty ilman Vesilaitosta
85
Kiinteä omaisuus
Kiinteä omaisuus, määräraha ja tuloarvio, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
4 178
7 050
21 502
4 028
17 324
-3 022
TA2016
5 200
5 375
175
TS 2017
5 000
5 175
175
TS 2018
5 000
5 175
175
TS 2019
4 000
5 175
1 175
TS 2020
4 000
5 175
1 175
Kiinteistöjen ostot, 1 000 €
Menot
Netto
TP 2014
4 510
-4 510
TA+ LTA:t
2015
7 050
-7 050
TA2016
5 200
-5 200
Menot
Yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin tapahtuvasta maanhankinnasta päättää pääsääntöisesti Tekninen ja ympäristölautakunta sille myönnetyn määrärahan puitteissa.
Määräraha kattaa myös eri tarkoituksiin ostetut rakennetut kiinteistöt ja hankittavilla kohteilla olevan puuston.
Määrärahavarauksesta osoitetaan myös maankäyttösopimuksissa kaupungille tulevien maa-alueiden kirjanpidollinen meno.
Suunnitelmallisen raakamaanhankinnan rinnalla kaupungin tulee varautua maanhankintaan perusteluissa erityistapauksissa käyttämällä kiinteistökaupan etuosto-
TS 2017
5 000
-5 000
TS 2018
5 000
-5 000
TS 2019
4 000
-4 000
TS 2020
4 000
-4 000
oikeutta ja lunastusmenettelyä sekä olemalla aktiivinen
mahdollisissa pakkohuutokaupoissa. Etuosto-oikeuden
käyttämisasioissa päätösvalta on kaupunginhallituksella.
Etuosto-oikeutta käytettäessä osoitetaan rahoitus Teknisen ja ympäristölautakunnan maanhankintaan varatuista
määrärahoista.
Jos yhdyskuntarakenteen kehittymisen kannalta merkittäviltä alueilta tulee mahdollisuus hankkia maa-alueita,
voidaan näiden kauppojen rahoittamiseksi turvautua
erityisjärjestelyihin.
Kiinteän omaisuuden myynti, 1 000 €
Myyntituloarvio
Tasearvo
Myyntivoitto/tappio
TP 2014
21 502
TA+ LTA:t
2015
4 028
TA2016
5 375
TS 2017
5 175
TS 2018
5 175
TS 2019
5 175
TS 2020
5 175
2 518
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
18 984
3 028
4 375
4 175
4 175
4 175
4 175
Tulot
Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien
vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot.
Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä.
Kiinteän omaisuuden myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava osuus. Edellä
olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä, kaavoi-
tettu tonttimaa on hankittu kaupungin omistukseen
kauan sitten, on hankintahinnan osuus pieni. Maan hankinta-arvo taseessa on keskimäärin 1,1 euroa/neliömetri.
Talousarvioesityksessä on ohjeiden mukaisesti annettu
informaatio kiinteän omaisuuden luovutuksen kauppahinnoista kokonaisuudessaan erotellen investointiosaan
kirjautuvat myyntitulot (taseen hankintaosuus) ja käyttötalouteen kirjautuvat myyntivoitot/-tappiot.
86
Talonrakennusinvestoinnit
Talonrakennusinvestoinnit yhteensä, 1 000 €
TP 2014
TA+LTA:t
2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
Perusparannukset
20 067
28 772
26 646
30 706
18 504
33 159
22 879
Korvausinvestoinnit
24 988
14 628
3 946
23 205
30 122
16 222
4 988
Uusinvestoinnit
4 366
7 340
7 317
204
2 712
1 925
Keskeneräiset investoinnit
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
1 000
50 421
51 740
38 909
54 911
49 830
53 093
30 792
TP 2014
TA+LTA:t
2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
782
631
60
50
40
40
40
1 818
1 903
0
0
0
0
0
Uusinvestoinnit
0
0
0
0
0
0
0
Käyttöomaisuuden myynti
0
13 500
1 500
1 500
1 500
1 500
1 500
2 600
16 034
1 560
1 550
1 540
1 540
1 540
Menot yhteensä, 1000 €
Yhteensä
Tulot yhteensä, 1000 €
Perusparannukset
Korvausinvestoinnit
Yhteensä
Perusparannukset
Perusparannukset, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
20 067
782
-19 285
TA+ LTA:t
2015
28 772
631
-28 141
TA2016
26 646
60
-26 586
Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83
Perusparannuksilla turvataan omaisuuden arvon säilyminen. Lisäksi tavoitteena on rakennusten korjausvelan
pieneneminen. Samalla tilat korjataan teknisesti ja toiminnallisesti ajanmukaisemmiksi.
TS 2017
30 706
50
-30 656
TS 2018
18 504
40
-18 464
TS 2019
33 159
40
-33 119
TS 2020
22 879
40
-22 839
87
Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmä, 1 000€
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
TA2016
Menot
0
163
163
Tulot
0
0
0
Netto
0
-163
-163
Erittely
Kaupungintalon perusparannus
Toimialan pienet työkohteet yhteensä
Yhteensä
—
163
163
Kaupunginhallituksen toimialan hankeryhmässä on varattu rahoitusta kaupungin keskushallinnon ja taseyksiköiden käytössä olevien rakennusten korjaustöihin. Suurin
Sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, 1 000€
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
TA2016
Menot
1 194
8 700
18 624
Tulot
0
0
0
Netto
-1 194
-8 700
-18 624
Erittely
Kaupunginsairaalan uudistaminen
Kaupunginsairaalan muut korjaustyöt
Jalkarannan sairaalan muutostyöt
Toimialan pienet työkohteet yhteensä
Yhteensä
17 046
200
1 178
200
18 624
Kaupunginsairaalan uudistamishankkeen perusparannusja muutostyöt alkoivat vuonna 2015 ja tilat valmistuvat
syksyllä 2018. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin
44 milj. euroa. Lisäksi kaupunginsairaalassa on varauduttu tekemään rakennuksen kunnosta johtuvia pienempiä
korjaustöitä. Jalkarannan sairaalassa tehdään vuoden
TS 2017
163
0
-163
—
163
163
TS 2018
163
0
-163
TS 2019
163
0
-163
TS 2020
5 463
0
-5 463
—
163
163
—
163
163
5 000
463
5 463
yksittäinen hanke on kaupungintalon talotekniikan perusparannus, jonka yhteydessä korjataan myös tornin
rakenteet.
TS 2017
16 937
0
-16 937
16 537
200
—
200
16 937
TS 2018
7 202
0
-7 202
TS 2019
400
0
-400
TS 2020
400
0
-400
6 802
200
—
200
7 202
—
200
—
200
400
—
200
—
200
400
2016 aikana muutostyöt kuntoutus- ja akuuttisairaalaksi.
Nastolan terveysaseman peruskorjaus on kirjattu yhdistymissopimukseen toteutettavaksi vuosien 2017—2018
aikana. Hankkeen sisällöstä on kuitenkin mahdollista
päättää vasta, kun yleisemmät linjaukset sosiaali- ja terveydenhoidon järjestämisestä on tehty.
88
Sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
Menot
16 798
19 646
Tulot
782
631
Netto
-16 016
-19 015
TA2016
7 696
60
-7 636
Erittely
Länsiharjun koulun perusparannus
Renkomäen koulun perusparannus
Lotilan koulun muutostyöt
Muotoiluinstituutin muutostyöt ja korjaukset
Villähteen koulun perusparannus
Kukkasen koulun perusparannus
Kunnaksen koulun perusparannus
Myllypohjan koulun perusparannus
Kivimaan uimahallin perusparannus
Sopenkorvenkatu 9:n perusparannus
Päiväkotien perusparannukset yhteensä
Urheilukeskuksen perusparannukset yht.
Toimialan pienet työkohteet yhteensä
Yhteensä
3 000
82
—
—
—
—
—
—
213
—
1 665
600
2 136
7 696
Länsiharjun koulun perusparannus toteutetaan vuosina
2016—2017 siten, että tilat valmistuvat syksyksi 2017.
Renkomäen koulun perusparannus toteutetaan samanaikaisesti koulun laajennuksen kanssa, ja tilat valmistuvat
syksyksi 2019.
Lotilan koulun muutostyöt liittyvät keskusta-alueen ratkaisuun, jolla muodostetaan uusi koulukokonaisuus Lotilan ja Tiirismaan kouluista.
Kannaksenkadulta Muotoiluinstituutilta ja Koulutuskeskus Salpaukselta vapautuvat tilat muutetaan Tiirismaan
lukion ja Wellamo-opiston käyttöön. Samassa yhteydessä
tehdään tarpeelliset tekniset korjaukset. Tilat valmistuvat
vuodenvaihteessa 2019/2020.
Villähteen koulun perusparannus valmistuu syksyksi 2019
ja Kukkasen koulun perusparannus syksyksi 2020.
Kunnaksen ja Myllypohjan koulujen perusparannukset on
ajoitettu taloussuunnittelukauden lopulle. Hankkeiden
sisältö riippuu suuresti Lahden ja Nastolan taajamien
välisen alueen kehityksestä.
Teknisen ja ympäristötoimialan hankeryhmä, 1 000€
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
TA2016
Menot
0
100
0
Tulot
0
0
0
Netto
0
-100
0
Tevin talosta luovutaan ja siihen ei enää investoida.
TS 2017
13 443
50
-13 393
5 000
327
1 000
324
—
—
—
—
4 048
—
225
500
2 019
13 443
TS 2018
10 976
40
-10 933
TS 2019
32 433
40
-32 393
TS 2020
16 853
40
-16 813
—
3 534
1 000
216
2 750
256
200
—
—
—
600
400
2 020
10 976
—
4 241
—
10 254
2 750
5 123
1 900
182
—
2 388
2 678
400
2 517
32 433
—
—
—
—
—
5 123
1 900
1 729
—
2 388
2 675
400
2 638
16 853
Kivimaan uimahallin tekninen perusparannus on ajoitettu
vuodelle 2017. Suunnitelman toteutusta tarkastellaan
uudelleen huhtikuun 2016 loppuun mennessä siinä yhteydessä, kun kaupunginvaltuustolle tuodaan käsiteltäväksi linjaukset uimahallikapasiteetin lisäämiseksi ja 50
metrin altaan toteuttamiseksi. Tarkasteltavat vaihtoehdot ovat aiemmin esillä olleet Laune ja Kivimaa sekä
mahdollisesti Ranta-Kartanoon sijoittuva vaihtoehto.
Sopenkorvenkatu 9:ssä sijaitsevien museon konservointija säilytystilojen tekninen perusparannus on ajoitettu
taloussuunnittelukauden lopulle.
Kaikista em. sivistystoimialan hankkeista laaditaan hankesuunnitelmat, joiden perusteella tehdään päätökset
hankkeiden sisällöstä ja kustannuksista. Villähteen koulun hankesuunnitelma on jo hyväksytty vuonna 2014.
Urheilukeskuksessa on varauduttu rakennusten ja rakennelmien kunnosta johtuviin korjauksiin sekä vuoden 2017
hiihdon pohjoismaisten lajien MM-kisojen edellyttämiin
investointeihin, joihin odotetaan saatavan valtionosuutta
vuosittain 10 prosenttia investointien kustannuksista.
TS 2017
0
0
0
TS 2018
0
0
0
TS 2019
0
0
0
TS 2020
0
0
0
89
Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, 1 000€
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
Menot
2 075
163
Tulot
0
0
Netto
-2 075
-163
Erittely
Toimialan pienet työkohteet yhteensä
Yhteensä
TA2016
163
0
-163
163
163
TS 2017
163
0
-163
TS 2018
163
0
-163
TS 2019
163
0
-163
TS 2020
163
0
-163
163
163
163
163
163
163
163
163
TS 2017
23 205
0
-23 205
TS 2018
30 122
0
-30 122
TS 2019
16 222
0
-16 222
TS 2020
4 988
0
-4 988
Määräraha on varattu korjauksiin, joita tehdään konserniyhtiöille sekä kaupunkikonsernin ulkopuolisille tahoille
vuokratuissa tiloissa.
Korvausinvestoinnit, 1 000€
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
24 988
1 818
-23 170
TA+ LTA:t
2015
14 628
1 903
-12 725
TA2016
3 946
0
-3 946
Kustannustaso: Haahtela-indeksi 83
Korvausinvestoinnit tarkoittavat vanhojen tilojen korvaamista uusilla silloin, kun entiset tilat ovat teknisesti
ja/tai toiminnallisesti vanhentuneet, eikä niiden perusparannus ole tarkoituksenmukaista. Korvausinvestoinneilla
pienennetään korjausvelkaa, kun huonokuntoisista raSivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
Menot
24 988
14 628
Tulot
1 818
1 903
Netto
-23 170
-12 725
Erittely
Jalkarannan monitoimitalo
Liipolan monitoimitalo
Rakokiven koulu
Launeen koulu
Renkomäen koulun laajennus
Kivimaan yläkoulu
Mustikkamäen korvaava päiväkoti
Muotoiluinstituutin rakennuksen liikuntatilat
Isorannan leirikeskus, leiritupa
Yhteensä
TA2016
3 946
0
-3 946
310
70
3 100
100
66
50
—
—
250
3 946
kennuksista luovutaan, ja ne korvataan uusilla. Samalla
toiminta tehostuu, kun uudet tilat pystytään suunnittelemaan kaikilta osin ajanmukaisiksi. Lisäksi uudet rakennukset voidaan suunnitella ja rakentaa energiatehokkaammiksi ja näin edistää kaupungin energiansäästötavoitteiden toteutumista.
TS 2017
23 205
0
-23 205
—
—
10 700
10 472
264
600
1 066
103
—
23 205
TS 2018
30 122
0
-30 122
TS 2019
16 222
0
-16 222
TS 2020
4 988
0
-4 988
—
—
3 000
15 858
2 847
4 987
1 598
1 332
500
30 122
—
—
—
—
3 416
9 975
—
1 998
833
16 222
—
—
—
—
—
4 988
—
—
—
4 988
Jalkarannan ja Liipolan vuonna 2015 valmistuneiden
monitoimitalojen urheilukentistä osa muutetaan tekonurmikentiksi vanhempainyhdistysten aloitteen pohjalta
vuonna 2016.
nuksen tilalle ja se valmistuu vuoden 2018 lopussa. Renkomäen koulun laajennus, joka valmistuu syksyksi 2019.
Kivimaan yläkoulun huonokuntoiset tilat korvataan uusilla tiloilla, jotka valmistuvat syksyksi 2020.
Rakokiven uusi koulu valmistuu keväällä 2018 korvaten
nykyisen huonokuntoisen koulurakennuksen. Launeen
uusi yhtenäiskoulu rakennetaan nykyisen kouluraken-
Käytöstä poistetun Mustikkamäen päiväkodin uudet tilat
rakennetaan joko Launeen tai Renkomäen koulun yhteyteen. Launeen, Renkomäen ja Kivimaan kouluhankkeiden
90
sisällöstä ja kustannuksista päätetään hankesuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä.
Muotoiluinstituutin rakennuksen vanhin osa puretaan, ja
sen paikalle rakennetaan uudet liikuntatilat, jotka palvelevat Tiirismaan ja Kannaksen lukioiden sekä Wellamo-
Uusinvestoinnit yhteensä, 1 000€
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
4 366
0
-4 366
TA+ LTA:t
2015
7 340
0
-7 340
TA2016
7 317
0
-7 317
opiston käyttöä. Liikuntatilat rakennetaan samanaikaisesti rakennuksen muutostöiden ja korjausten kanssa, ja
ne valmistuvat vuodenvaihteessa 2019/2020.
Isorannan leirikeskuksen uusi leirituparakennus korvaa
vanhan, huonokuntoisen rakennuksen.
TS 2017
0
0
0
TS 2018
204
0
-204
TS 2019
2 712
0
-2 712
TS 2020
1 925
0
-1 925
kustannustaso: Haahtela-indeksi 83
Uusinvestoinnit ovat uudisrakennushankkeita tai laajennuksia, jotka johtuvat toiminnan laajentumisesta tai
laatutason parantamisesta väljyyttä lisäämällä.
Sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
Menot
4 366
2 000
Tulot
0
0
Netto
-4 366
-2 000
Erittely
Villähteen koulun laajennus
Myllypohjan koulun laajennus
Yhteensä
TA2016
1 977
0
-1 977
1 977
0
1 977
TS 2017
0
0
0
0
0
0
TS 2018
204
0
-204
TS 2019
2 712
0
-2 712
TS 2020
1 925
0
-1 925
0
204
204
0
2 712
2 712
0
1 925
1 925
TS 2018
0
0
0
TS 2019
0
0
0
TS 2020
0
0
0
Villähteen koulun laajennus valmistuu syksyksi 2016.
Myllypohjan koulun laajennus liittyy samanaikaisesti
toteutettavaan koulun perusparannukseen.
Muun vuokraustoiminnan hankeryhmä, 1 000 €
TA+ LTA:t
TP 2014
2015
TA2016
Menot
0
5 340
5 340
Tulot
0
0
0
Netto
0
-5 340
-5 340
Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjärjestelyt.
TS 2017
0
0
0
91
Keskeneräiset hankkeet, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
1 000
0
-1 000
TA+ LTA:t
2015
1 000
0
-1 000
TA2016
1 000
0
-1 000
TS 2017
1 000
0
-1 000
TS 2018
1 000
0
-1 000
TS 2019
1 000
0
-1 000
TS 2020
1 000
0
-1 000
Keskeneräiset hankkeet -määräraha on varattu edelliseltä vuodelta jatkuviin, keskeneräisiin hankkeisiin, joiden
toteutuksen aikataulu on muuttunut siten, että edellisen
vuoden määrärahoja on jäänyt käyttämättä.
Rakennusten myynti, ei valtuustoon nähden sitova
Yhdistymissopimuksen perustavoite: Kaupungin talouden
saaminen kestävälle pohjalle (3.)
Rakennusten myynti, 1 000€
TP 2014
Myyntituloarvio
Tasearvo
Myyntivoitto/tappio
TA+ LTA:t
2015
13 500
7 700
TA2016
1 500
1 000
TS 2017
1 500
1 000
TS 2018
1 500
1 000
TS 2019
1 500
1 000
TS 2020
1 500
1 000
5 800
500
500
500
500
500
Investointiosaan budjetoidaan aktivoitujen pysyvien
vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot.
Myyntitulo budjetoidaan investointitulona koko luovutusarvon määräisenä. Rakennusten myyntituloista budjetoidaan investointiosaan täten kauppahintaa vastaava
osuus.
Edellä olevassa taulukossa on esitetty arvioitu myyntitulo, tasearvo ja myyntivoitto-/tappio. Mikäli myytävä
omaisuus on hankittu kaupungin omistukseen kauan
sitten, on tasearvo poistojen johdosta pieni silloin, kun
kyse on poistonalaisesta käyttöomaisuudesta.
92
Julkinen käyttöomaisuus
Julkinen käyttöomaisuus, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
20 206
55
-20 151
TA+ LTA:t
2015
27 220
1 418
-25 802
TP 2014
TA+ LTA:t
2015
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
9 964
12 425
11 485
10 100
11 900
8 900
13 300
0
-9 964
1 300
-11 126
0
-11 485
0
-10 100
0
-11 900
0
-8 900
0
-13 300
TA2016
20 000
100
-19 900
TS 2017
21 000
100
-20 900
TS 2018
20 000
150
-19 850
TS 2019
20 000
150
-19 850
TS 2020
20 500
0
-20 500
Kadunrakennus, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
Kadunrakennus
Tonttituotannon vaatimaa rakentamista
Perhossaaren asuinalue
Leikolantien asuinalueen rakentamisen aloittaminen
Vappulanmetsän asuinalue
Asuinympäristön viihtyvyys
Hennalan alueen rakentamisen aloittaminen
Patomäen asuinalueen saneerauksen aloittaminen
Kestävä kehitys- tiiviyttä lisääviä rakenteita
Lepinkäisenkadun jatkaminen
Niemen Campusalueen kevyenliikenteenjärjestelyt
Julkinen liikenneliikennemuodon käyttöä edistäviä hankkeita
Reitistömuutosten edellyttämät pysäkkijärjestelyt
Kevytliikennekevyenliikenteen kulkutapaa edistäviä hankkeita
Nostavantien klv:n rakentaminen
Koiskalantien klv:n rakentaminen
Asukkaiden hyvinvointi –
ennalta ehkäisevä toiminta -liikenneturvallisuus
Tapparakadun akk:n ja melunsuojauksen rakentaminen
Patomäen saneeraus
Ylätien liikenneturvallisuusjärjestelyt
Omaisuuden arvon säilyttäminen
Joutjoen putkistosiltojen uusiminen
Katujen uudelleen päällystys
Muut
11 485
4 136
1 380
895
45
534
1 654
2 182
659
93
Satamat, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
96
150
0
-96
0
-150
Satamat
Satama-alueiden ja rantarakenteiden peruskorjaus
Laivalaitureiden ja venepaikkojen rakentaminen
ja peruskorjaus
Pienet peruskorjaukset
TA2016
300
TS 2017
200
TS 2018
200
TS 2019
200
TS 2020
200
0
-300
0
-200
0
-200
0
-200
0
-200
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
1 940
0
-1 940
2 135
0
-2 135
1 500
0
-1 500
1 500
0
-1 500
2 000
0
-2 000
300
45
240
15
Valaistus, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
1 775
0
-1 775
2 115
118
-1 998
Valaistus
Vanhojen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen
Uudisrakentamisen yhteishankkeet kadunrakennusohjelman kanssa
1 940
1 110
830
Liikennevalot, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
TA+ LTA:t
2015
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
133
0
-133
150
0
-150
250
0
-250
165
0
-165
100
0
-100
200
0
-200
100
0
-100
Liikennevalot
Liikennevalojen ohjausjärjestelmän uusiminen
Liikennevalojen peruskorjaukset
250
150
100
94
Liikunta-alueet, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
956
380
55
0
-901
-380
Liikunta-alueet
Lotilan monitoimikentän rakentaminen
Reitistöjen elohopeavalaistusten uusimisen jatkaminen
Kisapuiston alueen yleisilmeen parantaminen
Pienet perusparannukset
TA2016
430
100
-330
TS 2017
1 000
100
-900
TS 2018
900
150
-750
TS 2019
900
150
-750
TS 2020
100
0
-100
430
150
85
90
105
Investointisuunnitelmassa on varauduttu vuosina 2018—2019 korvaamaan Kisapuiston luonnonnurmi tekonurmella. Kisapuiston
jalkapallokentän katsomorakennuksen uudistamisen toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja selvitetään.
Viheralueet ja leikkipaikat, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
TA+ LTA:t
2015
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
1 070
0
-1 070
1 000
0
-1 000
1 190
0
-1 190
1 000
0
-1 000
1 000
0
-1 000
1 000
0
-1 000
1 000
0
-1 000
TS 2017
6 400
0
-6 400
TS 2018
4 400
0
-4 400
TS 2019
7 300
0
-7 300
TS 2020
3 800
0
-3 800
TS 2017
0
0
0
TS 2018
0
0
0
TS 2019
0
0
0
TS 2020
0
0
0
Viheralueet ja leikkipaikat
Ruopan ja Ilinanpuisto, Kariston puistoalueet,
Rakokiven viheralueet, keskustan puistoalueiden
kunnostuksia
Uuden leikkialueen rakentaminen, usean vanhan
alueen saneerauksia, Kangasvuokon leikkialue,
Perhepuisto, Riekonpuiston leikkialue, leikkialueiden aidat
Mukkulan frisbeerata, hauta-alueet, edellisvuoden
kohteiden viimeistely
1 190
425
465
300
Kasvun edellyttämät hankkeet, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
6 076
0
-6 076
TA+ LTA:t
2015
11 000
0
-11 000
Kasvun edellyttämät hankkeet
Matkakeskus
Aleksanterinkadun ja Kauppakadun kehittäminen
Muut keskustahankkeet
Itäisen keskuksen erillishankkeet
TA2016
4 405
0
-4 405
4 405
300
3 400
320
385
Keskeneräiset hankkeet, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
136
0
-136
TA+ LTA:t
2015
0
0
0
TA2016
0
0
0
95
Irtain omaisuus
Irtain omaisuus, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
4 751
9 273
2 230
0
-2 521
-9 273
TA2016
8 101
0
-8 101
TS 2017
7 760
0
-7 760
TS 2018
7 760
0
-7 760
TS 2019
6 850
0
-6 850
TS 2020
4 860
0
-4 860
Irtain, kaupunginhallituksen hankeryhmä, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
69
116
52
0
-16
-116
TA2016
20
0
-20
TS 2017
0
0
0
TS 2018
0
0
0
TS 2019
0
0
0
TS 2020
0
0
0
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
Erittely hankesuunnitelmasta
20
20
Kaupungintalon tilajärjestelyt
Irtain, sosiaali- ja terveystoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
1 188
1 350
700
2 700
2 100
800
800
0
-1 188
0
-1 350
0
-700
0
-2 700
0
-2 100
0
-800
0
-800
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
3 710
0
-3 710
2 260
0
-2 260
2 860
0
-2 860
3 250
0
-3 250
1 260
0
-1 260
Erittely hankesuunnitelmasta
700
400
300
Kaupunginsairaalan muutostyöt
Korvausinvestoinnit
Irtain, sivistystoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
1 781
0
-1 781
Erittely hankesuunnitelmasta
Perus- ja lukio-opetus
Varhaiskasvatuspalvelut
Wellamo-opisto
Kirjasto- ja tietopalvelut
Kaupunginmuseo
Liikuntapalvelut
Nuorisopalvelut
3 745
0
-3 745
3 710
1 710
500
10
340
750
200
200
96
Irtain, teknisen- ja ympäristötoimialan hankeryhmä, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
103
0
212
0
200
0
200
0
200
0
200
0
200
0
-103
-212
-200
-200
-200
-200
-200
TS 2017
150
0
-150
TS 2018
150
0
-150
TS 2019
150
0
-150
TS 2020
150
0
-150
Erittely hankesuunnitelmasta
200
200
Teknisten ja mittauslaitteiden hankinta sekä
ilmanlaadun seurannan edellyttämän kaluston
uusiminen
Irtain, Lahden Tilakeskus, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
61
150
0
0
-61
-150
TA2016
150
0
-150
Kaupungin omistamien rakennusten keittiöt on vuokrattu
suoralla sisäisellä vuokrasopimuksella Lahden Aterian
käyttöön. Lahden Tilakeskus hoitaa ko. tilojen keittiölaitehankinnat. Investointimääräraha kohdistetaan irtaimen
omaisuuden investointeihin, jotka vuokralaisten toimesta
rahoitetaan jälkikäteen lisävuokrilla. Vain osa pienistä
keittiötiloista on jäänyt sopimusjärjestelyn ulkopuolelle.
Irtain, Lahden Ateria, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
0
0
0
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
71
0
-71
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Lahden Aterian investoinnit koostuvat irtaimen omaisuuden hankinnoista. Vuonna 2016 valmistuvaan aluekeittiErittely hankesuunnitelmasta
- Etelä-Lahden aluekeittiö
öön hankitaan toimistokalusteita, ruuankuljetus- ja tasovaunuja, lattianpesukone ja omavalvontajärjestelmä.
71
Irtain Lahden Tietotekniikka
Irtain, perustietotekniikkahankinnat 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
65
800
0
0
-65
-800
TA2016
300
0
-300
TS 2017
250
0
-250
Määräraha on varattu kehittämiseen ja sisäisten järjestelmien päivityksiin.
TS 2018
250
0
-250
TS 2019
250
0
-250
TS 2020
250
0
-250
97
Irtain, tietojärjestelmähankkeet, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
1 484
2 178
2 700
0
2 800
0
2 050
0
2 050
0
2 050
0
2 050
0
694
-2 700
-2 800
-2 050
-2 050
-2 050
-2 050
Määräraha on varattu toimialojen ja taseyksiköiden tietojärjestelmähankkeisiin.
Erittely
2 800
Nykyisten järjestelmien päivitys tai lisäosien hankinta
380
250
70
60
Sosiaali- ja terveystoimiala
Terveydenhuollon järjestelmien kehittäminen
Sosiaalitoimen järjestelmien kehittäminen
Muut kehittämishankkeet
Sivistystoimiala
380
50
50
200
50
30
Opetusohjelmien hankinnat
Oppimisympäristön kehittäminen
Kirjastojärjestelmän uusiminen
Sähköisen asioinnin kehityshankkeet
Päivähoitojärjestelmän kehittäminen
Tekninen ja ympäristötoimiala
120
80
40
Paikkatietojärjestelmän kehittäminen
Sähköisen asioinnin kehityshankkeet
Kaupunginhallituksen toimiala/yhteiset hankkeet
Internet-järjestelmän uusiminen
1920
200
SAP-hankkeet
200
900
200
300
120
– Yksittäiset kehittämishankkeet, pienkehitys
– Uudet moduulit
– SAP-konsolidointi
Asiointipalvelujen kehittäminen
Raportoinnin kehittäminen
Irtain, Lahden kaupunginteatteri, 1 000 €
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
Menot
Tulot
Netto
TA2016
TS 2017
TS 2018
TS 2019
TS 2020
0
0
200
0
150
0
150
0
150
0
150
0
150
0
0
-200
-150
-150
-150
-150
-150
Erittely hankesuunnitelmasta
- Esitystekninen kalusto
150
150
98
Arvopaperit ja osuudet
Määrärahavaraus elinkeinopoliittisten hankkeiden edellyttämiin omarahoitusosuuksiin ja konserniyhtiöiden
osakepääomien mahdollisiin korotuksiin.
Arvopaperit ja osuudet, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014
5 478
363
-5 116
TA+ LTA:t 2015
13 440
9 720
-3 720
TA2016
3 890
27 596
23 706
Erittely
-
TS 2017
890
0
-890
TS 2018
890
0
-890
TS 2019
890
0
-890
TS 2020
890
0
-890
3 890
3 000
390
500
Lahti Aqua Oy
Lahden Jäähalli Oy (vuoteen 2020 asti)
Kohdentamaton erä
Arvopaperit ja osuudet, myynnit, 1 000 €
Myyntituloarvio
Tasearvo
Myyntivoitto/tappio
TP 2014
363
222
TA+ LTA:t 2015
9 720
9 720
TA2016
27 596
27 596
TS 2017
0
0
TS 2018
0
0
TS 2019
0
0
TS 2020
0
0
121
0
0
0
0
0
0
Erittely
-
Vesilaitoksen myynti Lahti Aqua Oy:lle
Sammonkatu 8 myynti Spatium Toimitilat
Oy:lle
Peruspääoman palautus PHKK:lta,
Kannaksenkatu ja Hoitajankatu
Peruspääoman palautus PHKK:lta,
Sammonkatu 8
27 596
16 000
4 753
3 690
3 153
Elinkeinorahasto
Elinkeinorahasto, 1 000 €
Menot
Tulot
Netto
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
4 078
6 000
0
0
-4 078
-6 000
TA2016
0
0
0
TS 2017
0
0
0
TS 2018
0
0
0
TS 2019
0
0
0
TS 2020
0
0
0
99
Rahoitusosa
Lahden kaupungin rahoituslaskelma
Antolainat
Lainanotto, pitkäaikaiset lainat
Nettolainanotto,
milj. €
Investointien
tulorahoitus, %
Pääomamenojen
tulorahoitus, %
Investointien
omahankintameno, milj.€
53,2
53,8 %
22,7 %
75,9
100
Lahden kaupungin rahoituslaskelma
TP 2014 TA+ LTA:t 2015
TA 2016
TS 2017
TS 2018
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
36 364 248
57 019 246
2 990 333
-23 645 331
39 890 890
39 795 890
9 840 000
-9 745 000
38 844 800
40 869 800
3 250 000
-5 275 000
41 159 700
46 334 700
0
-5 175 000
46 063 300
51 238 300
0
-5 175 000
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
-60 646 654
-88 113 158
3 369 839
-83 523 600
-114 722 600
3 951 000
-41 469 100
-76 100 100
160 000
-82 736 000
-89 561 000
150 000
-76 615 000
-83 480 000
190 000
24 096 666
27 248 000
34 471 000
6 675 000
6 675 000
-24 282 405
-43 632 710
-2 624 300
-41 576 300
-30 551 700
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
4 561 281
-43 390 000
47 951 281
-50 417 000
-78 500 000
28 083 000
-50 351 500
-84 000 000
33 648 500
-3 859 100
-40 000 000
36 140 900
-12 134 600
-40 000 000
27 865 400
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset
52 161 101
164 673 390
-54 894 376
84 840 000
140 000 000
-55 160 000
53 240 000
107 000 000
-53 760 000
46 390 000
100 000 000
-53 610 000
42 670 000
105 000 000
-62 330 000
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
-57 617 913
0
0
0
0
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
0
-25 054 583
0
0
0
0
0
0
0
0
Rahoituksen rahavirta
31 667 799
34 423 000
2 888 500
42 530 900
30 535 400
Rahavarojen muutos
7 385 393
-9 209 710
264 200
954 600
-16 300
84,7
67,3 %
42,2 %
118 644
110,8
35,9 %
18,4 %
119 756
75,9
53,8 %
22,7 %
120 431
89,4
51,8 %
31,5 %
121 122
83,3
61,5 %
32,5 %
121 819
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden
luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Tunnusluvut
Investointien omahankintameno, milj.€
Investointien tulorahoitus, %
Pääomamenojen tulorahoitus, %
Asukasmäärä
101
Vuoden 2016 rahoituslaskelma
Talousarvion rahoituslaskelma muodostuu kaupungin
varsinaisen toiminnan, investointien ja rahoituksen
rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma näyttää,
kuinka paljon kaupungin varsinaisen toiminnan ja sen
investointien nettokassavirta on ylijäämäinen tai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirta osoittaa, miten
alijäämäinen nettokassavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman
muuttamiseen.
Toiminnan rahavirran laskennan perustana ovat talousarviovuodelle budjetoidut tuloslaskelman vuosikate, 40,9 milj. euroa sekä satunnaiset erät 3,3 milj. euroa.
Vuosikatteeseen ja satunnaisiin eriin sisältyvät pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja tappiot oikaistaan tulorahoituksen korjauserissä. Nämä erät otetaan huomioon rahoituslaskelman kohdassa Investointien rahavirta. Tulorahoituksen korjauserissä vähennetään vuosikatteesta myös pakollisen eläkevarauksen vuotuinen 0,5 milj. euron purku.
Eläkevastuuvaraus on pakollinen niissä kunnissa, jotka
ns. vanhan eläkesäännön perusteellä itse maksavat
työntekijöidensä eläkkeitä.
Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2016 ovat
76,1 milj. euroa. Koko suunnitelmakaudella käyttöomaisuusinvestoinnit ovat 249,2 milj. euroa. Pysyvien
vastaavien hyödykkeiden luovutustulot saadaan pääasiassa tonttien ja kiinteistöjen myynneistä. Vuonna
2016 pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloissa on mukana pääoman palautuksia Päijät-Hämeen
Koulutuskonsernilta liittyen Kannaksenkadun ja Hoitajankadun sekä Sammonkadun kiinteistöjärjestelyihin.
Rahoituksen rahavirta koostuu antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutoksista sekä mahdollisista muista maksuvalmiuden muutoksista. Antolainauksen muutoksissa esitetään taseen pysyvien
vastaavien Sijoituksiin kuuluvien lainasaamisten lisäykset ja vähennykset. Lainankannan muutokset sisältävät
pitkäaikaisten lainojen lisäykset ja talousarviovuoden
lyhennykset ja mahdolliset muutokset lyhytaikaisissa
lainoissa.
Antolainat
Kaupunki myöntää talousarviovuonna antolainoja
etupäässä tytäryhtiöilleen 84 milj. euroa. Tytäryhtiöiden rahoitus pyritään varmistamaan sisäisen pankin
kautta myönnettävillä luotoilla. Sosiaalisen luototuksen lainanottoon vuodelle 2016 on varattu enintään
0,3 milj. euroa. Antolainoja suunnitelmakaudella arvioidaan myönnettävän yhteensä 164 milj. euroa.
Määräraha, nettositovuus
Antolainat
Lisäykset
Vähennykset
Netto
TP
2014
39 840 000
-47 500 398
-7 660 398
TA+LTA
2015
78 500 000
-28 083 000
50 417 000
Lainanotto, pitkäaikaiset lainat
Kaupungin rahoitustarve vuonna 2016 katetaan ottamalla pitkäaikaista lainaa 107 milj. euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat talousarviovuonna 53,8
milj. euroa, jolloin nettolainanotoksi jää 53,2 milj.
euroa.
TA
2016
84 000 000
-33 648 500
50 351 500
TS
2017
40 000 000
-36 140 900
3 859 100
TS
2018
40 000 000
-27 865 400
12 134 600
Suunnitelmakauden aikana pitkäaikaisia lainoja otetaan 312 milj. euroa ja lyhennetään 169,7 milj. euroa.
Nettolainanotoksi jää tällöin 142,3 milj. euroa.
Määräraha, nettositovuus
Pitkäaikaiset lainat
Lainanotto
Lyhennykset
Netto
TP
2014
-153 068 390
0
-153 068 390
TA+LTA
2015
132 500 000
-50 000 000
82 500 000
TA
2016
107 000 000
-53 760 000
53 240 000
TS
2017
100 000 000
-53 610 000
46 390 000
TS
2018
105 000 000
-62 330 000
42 670 000
102
103
Taseyksiköt
Lahden Tilakeskus
Lahden Ateria
Lahden Servio
Lahden Tietotekniikka
Lahden kaupunginorkesteri
Lahden kaupunginteatteri
Liikevaihto, milj.€
56,4
16,9
11,7
8,8
0,9
2,0
Tilakeskus
Lahden Ateria
Lahden Servio
Tietotekniikka
Kaupunginorkesteri
Kaupunginteatteri
104
Lahden Tilakeskus
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä) ilman käyttöomaisuuden myyntivoittoja ja -tappioita
TP
2014
51 596 825
651 260
123 057
16 271 583
5 966 864
10 304 719
2 794 682
19 078 730
17 357 605
7 216 170
7 009 978
-2 805 910
0
10 672
2 436 017
380 565
4 204 068
4 204 068
344 474
4 548 542
0
4 548 542
TA+LTA:t
2015
52 788 800
400 000
5 815 000
19 068 060
6 967 820
12 100 240
2 911 240
18 962 000
18 962 000
7 884 700
10 177 800
-3 255 100
1 000
20 000
2 896 100
380 000
6 922 700
6 922 700
125 000
7 047 700
5 800 000
1 247 700
TA
2016
56 390 400
500 000
550 000
20 299 500
7 154 000
13 145 500
2 978 700
20 764 000
20 764 000
8 523 000
4 875 200
-3 674 000
0
21 000
3 695 000
0
1 201 200
1 201 200
125 000
1 326 200
500 000
826 200
TS
2017
58 044 000
500 000
550 000
20 893 500
7 288 000
13 605 500
2 980 200
21 264 000
21 264 000
9 027 000
4 929 300
-3 899 000
0
21 000
3 920 000
0
1 030 300
1 030 300
125 000
1 155 300
500 000
655 300
TS
2018
60 295 000
500 000
550 000
21 093 500
7 388 000
13 705 500
2 981 900
22 164 000
22 164 000
8 612 000
6 493 600
-4 529 000
0
21 000
4 550 000
0
1 964 600
1 964 600
125 000
2 089 600
500 000
1 589 600
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
TP
2014
23 282 798
7 009 978
19 078 730
-2 805 910
TA+LTA:t
2015
20 084 700
10 177 800
18 962 000
-3 255 100
TA
2016
21 465 200
4 875 200
20 764 000
-3 674 000
TS
2017
21 794 300
4 929 300
21 264 000
-3 899 000
TS
2018
23 628 600
6 493 600
22 164 000
-4 529 000
0
-46 166 342
-49 481 197
3 314 856
0
-5 800 000
-36 341 000
-52 075 000
2 534 000
13 200 000
-500 000
-37 499 000
-39 059 000
60 000
1 500 000
-500 000
-53 511 000
-55 061 000
50 000
1 500 000
-500 000
-48 440 000
-49 980 000
40 000
1 500 000
Toiminnan ja investointien rahavirta
-22 883 544
-16 256 300
-16 033 800
-31 716 700
-24 811 400
23 475 093
22 880 000
14 776 200
14 776 200
16 033 800
16 033 800
31 716 700
31 716 700
24 811 400
24 811 400
0
0
0
0
0
-204 100
0
0
0
0
23 270 994
14 776 200
16 033 800
31 716 700
24 811 400
387 450
-1 480 100
0
0
0
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Valmistus omaan käyttöön
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys tai vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Käyttöomaisuuden myynti (ei sitova)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen muutokset
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
Tuloslaskelman vuoden 2016 sisäinen vuokra perustuu vuonna 2015 noudatettaviin sisäisen vuokran erillisiin määrittelyperusteisiin
Lahdessa ja Nastolassa. Sisäisen vuokran määrittelyssä on huomioitu budjettikehyksen mukainen indeksikorotus 0,65 %.
105
Toiminnan kuvaus
Lahden Tilakeskus on kunnallinen taseyksikkö, jonka
tehtävänä on huolehtia kaupungin omistamasta toimitilakannasta, sen teknisestä kunnosta ja arvosta, tuottavuudesta, tehokkaasta käytöstä ja kehittämisestä sekä
asiakaslähtöisesti järjestää kaupunkiorganisaatiolle sen
palvelutuotannon tarpeisiin käytettävyydeltään tarkoituksenmukaiset toimitilat ja niihin sovitut kiinteistöpalvelut.
Kaupungin konsernitasoisen omistajapolitiikan toteutuminen edellyttää valmistelutehtäviä, joista tilahallinnon
osalta vastaa tilakeskuksen johto.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lahden ja Nastolan yhdistymisen mukanaan tuomat
muutos- ja kehittämistarpeet ovat merkittävimpiä haasteita toimitilahallinnon toiminnan kannalta lähivuosien
aikana. Toimitiloihin liittyvät palvelutarpeet johdetaan
kaupungin strategisista linjauksista toimialoille asetettavien palveluodotusten kautta. Keskeistä tässä on kaupungin kehittyvä palveluverkkorakenne palvelukonsepteineen ja sen mukanaan tuomat vaatimukset toimitilakannan käytön tehostamiselle. Kasvaneiden investointitarpeiden vastapainoksi tarvitaan kaupungin taloudenhallintaan liittyviä tehostamistoimia ja haastavien energiansäästötavoitteiden toteuttamista sekä toimialojen ja
toimintayksiköiden välisen yhteistoiminnan kehittämistä.
Toiminnassa ja kehittämistyössä hyödynnetään yhdistyvien kuntien organisaatioissa olevaa ammattiosaamista
ja paikallistuntemusta.
Käytännön syistä vuoden 2016 sisäiset vuokrat talousarviossa perustuvat molempien yhdistyvien kuntien vielä
voimassa oleviin järjestelmiin. Järjestelmät poikkeavat
kattavuudeltaan mm. maanvuokran osalta (Lahdessa
laskutettu, Nastolassa ei). Kuntien yhdistyminen edellyttää valmistelua ja päätöksentekoa uusista yhtenäisistä
sisäisen vuokran määrittämisperusteista, joita noudatetaan vuoden 2017 alusta lukien.
Lahden kaupunginvaltuusto päätti 25.11.2013 (§ 133)
hyväksyessään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien
2014—2016 taloussuunnitelman, että Lahden Tilakeskuksen tulosta rasittava sisäinen korko (pääomakustannusten osalta) on taloussuunnitelmakauden ajan yksi
prosentti vuosittain, aiemman kolmen prosentin sijasta.
Tilakeskuksen taloutta rasittavat edelleen korkeat väistötilakustannukset ja ns. imagorakennusten vajaatuottoi-
suus. Nämä otetaan huomioon, kun määritetään uusia
sisäisen vuokran määräytymisperusteita.
Konserttitalon perusparannushankkeen valmistuminen ja
käyttöönotto vuodenvaihteessa 2015/2016 tarjoaa Lahden Konservatorio Oy:lle uudenveroiset puitteet toimintansa harjoittamiseen. Konservatorion toimiessa kohteen
pääkäyttäjänä (koulutustilat) kaupungin sivistystoimialan
tehtävänä on vastata rakennuksen yleisötilojen (mm Felix
Krohn -sali) käytön järjestämisestä yhteistyössä Sibeliustalo Oy:n kanssa. Kohteen ylläpidosta vastaa päävuokralaisen roolissa Lahden Tilakeskus kattaen kustannuksensa
konservatoriolta ja sivistystoimialalta laskutettavilla tilavuokrilla. Kohteen käytön kustannukset ja tuotot sisältyvät toimijoiden talousarviolukuihin ja tarkentuvat näiden
käyttösuunnitelmissa vuosittain.
Toiminnan painopistealueet
Toimitilahallinnon toimintaan kuuluvat keskeisesti omaisuudenhoitajan ja palveluntuottajan roolit. Kaupungin
investoinnit toimitilakantaansa ovat taloudellisesti pitkäaikaisvaikutteisia. Investointeja tehdään vain kaupungin
toiminnan ja vetovoiman kannalta välttämättömään
tarpeeseen. Tavoitteena on toimitiloista aiheutuvien
pääomakulujen ja käyttötalouskustannusten optimointi.
Näkökulma on kaupunkikonsernitasoinen. Optimointi
merkitsee myös tarvetta kiinteistökannan jatkuvasti
oikea-aikaiseen kunnossapitoon, jota tukee oikeantasoinen vuokratulorahoitus. Vuokran vastineeksi käyttäjille
tulee voida tarjota tilojen käyttötarkoituksen mukainen
turvallinen, terveellinen ja viihtyisä työympäristö.
Kaupungin palvelutoiminnan kannalta tarpeettomaksi
käyvästä tilakannasta luovutaan määrätietoisesti. Tällä
tavoin kaupungin rakennusomaisuuteen sitoutunutta
pääomaa voidaan vapauttaa muuhun käyttöön, kohdistaa käyttötalousmenoja tehokkaasti hyödynnettävään
osaan tilakannasta sekä vapauttaa kaavoitettuja tontteja
arvokkaampaan käyttöön.
Kaupungin palvelurakennetta ja palveluverkkoa koskevien päätösten jälkeen toimitilakannan luokittelutyö
(salkutus) saatetaan vuoden 2016 aikana ajan tasalle ja
johdetaan siitä esitykset tilakannan rakennetta parantaviksi toimenpiteiksi uuden Lahden kaupungin alueella.
Työhön kytketään myös kaupungin toimitilahallintoa
koskevan toimitilaohjelman valmistelu.
106
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisääminen (5.)
Tavoite:
Lahden Tilakeskuksen toiminnan
vaikuttavuutta parannetaan
Arviointikriteeri/mittari:
Sisäisille vuokralaisille tehdyllä
kyselyllä mitattu tyytyväisyys (%)
Lahden Tilakeskuksen toimintaan
Tavoitetaso:
Tyytyväisiä vähintään 75 %
(2014: 79 %)
Strateginen perustavoite:
Yhdyskuntarakenteen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä kehittäminen (4.)
Tavoite:
Kaupungin julkisten rakennusten
kokonaisenergiankulutus pienenee
vähintään 15 % vuodesta 2005 vuoteen 2016
Arviointikriteeri/mittari:
Lämmön ominaiskulutus
(kWh/m3)
(Lahti 2005: 47,2 kWh/m3)
Tavoitetaso:
37,5 kWh/m3
(Lahti 2014: 40,7 kWh/m3)
Sähkön ominaiskulutus (kwh/m3)
(Lahti 2005: 16,8 kWh/m3)
16,7 kWh/m3
(Lahti 2014: 16,9 kWh/m3)
Matalaenergiarakentaminen
Osuus uudisrakentamisesta
Kaikki pysyvään käyttöön tuleva
uudisrakentaminen on matalaenergiatasoa
Korjausvelan määrä omassa rakennuskannassa
Euroa/h-ala m2
Määrä alenee
(TP2014 Lahti: 124 €/m2)
Tuottavuustoimenpiteet
Tilakeskus noudattaa toiminnassaan kustannuskuria ja
tilahallinnon keinoin tukee asiakkaidensa säästötoimenpiteitä. Keskeistä ovat kehittämistoimenpiteet tilakannan
rakenteen rationalisoimiseksi sekä tilojen käytön ja ylläpitotoiminnan tehostamiseksi yhteistyössä tiloja käyttävien kaupungin toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteitä ovat mm.:
- Luovutaan tarpeettomista ja tuottamattomista toimitiloista ajamalla ylläpitokustannukset alas
- Luovutaan vajaatuottoisista toimitiloista tavoitteena
kaupungin omistuksen keventäminen ja investoinneista vapautuminen
-
-
-
Toimintaa kuvaava mittari
Lahden Tilakeskus
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Tehostetaan ja mahdollisuuksien mukaan keskitetään tilojen käyttöä palveluverkkorakenteen asettamin ehdoin
Luodaan tilojen kautta mahdollisuuksia kaupungin
eri toimintojen yhdistämiseen ja keskittämiseen
Hyödynnetään toimitilamarkkinoiden joustoja
Selvitetään mahdollisuudet ulkoistaa kaupungin
toimintoja ja toimitilojen omistusta
Edistetään toimitilojen ylläpitokustannusten ja käyttömenojen hillitsemistä sekä muuntojoustavaa rakentamista
Hyödynnetään rakennusten elinkaariajattelua ja
erilaisia sijaintimahdollisuuksia
Kehitetään rakennusten suunnitelmallista kunnossapitoa
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
549 €
611 €
530 €
3,63
7
3,70
6
3,70
6
79 %
75 %
75 %
107
Henkilöstösuunnitelma
Nastolan kunnan teknisen toimen tilapalveluista siirtyy
Lahden Tilakeskukseen 15 henkilöä, joista 11 henkilöä
kiinteistönhoidon ja korjausrakentamisen tuotantotehtäviin ja 4 henkilöä toimitilahallinnon tehtäviin. Tilakeskuksen henkilöstömäärä 1.1.2016 alkaen on 50, joka vastaa
Lahden Tilakeskuksen ja Nastolan tilapalvelujen yhteenlaskettua henkilöstömäärää syksyllä 2015 ottaen huomioon tilakeskuksessa täyttämättömänä olevat 2 tehtävää.
Järjestely tarjoaa mahdollisuuden seurata ja vertailla
kiinteistönhoidon oman tuotannon ja vastaavien ostopalvelujen tuottavuutta siirtymäkauden aikana. EläkkeelMäärällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
le siirtyvien tehtäviä ja tehtäväjakoa tarkastellaan ja
tarkennettuja tehtäviä suorittamaan palkataan korvaavaa henkilöstöä. Konsulttipalvelujen korvaamista omilla
henkilöresursseilla harkitaan, mikäli henkilöstölisäyksellä
voidaan kasvattaa tuottavuutta ja alentaa kustannuksia.
Valvontatehtäviä toiminnassa tehostetaan edelleen.
Tilakeskuksen organisaatiorakenne järjestellään entistä
näkyvämmin asiakaspalvelua huomioivaan suuntaan aiempaa ryhmäjakoa täydennetään uudella tilapalveluryhmällä, jonka esimiehenä toimii tilapalvelupäällikkö
(uusi esimiestehtävä).
2014
2015
2016
2017
2018
53
1
3
49
1
3
50
0
3
50
0
1
50
0
1
54
50
50
50
50
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
108
Lahden Ateria
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP
2014
15 029 727
1 970
0
5 970 213
4 742 557
1 227 656
7 405 963
0
1 178 283
477 239
-1 609
0
180
0
1 789
475 630
TA+LTA:t
2015
16 998 900
0
0
6 808 070
5 502 340
1 305 730
8 561 140
4 200
1 503 900
121 590
0
0
0
0
0
121 590
TA
2016
16 872 500
0
0
6 905 400
5 460 300
1 445 100
8 155 000
23 700
1 788 400
0
0
0
0
0
0
0
TS
2017
16 894 900
0
0
6 897 000
5 393 700
1 503 300
7 663 900
23 700
2 310 300
0
0
0
0
0
0
0
TS
2018
16 896 800
0
0
6 895 700
5 392 700
1 503 000
7 667 100
23 700
2 310 300
0
0
0
0
0
0
0
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys tai vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
475 630
0
475 630
121 590
0
121 590
0
0
0
0
0
0
0
0
0
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
TP
2014
475 630
477 239
0
-1 609
0
0
TA+LTA:t
2015
125 790
121 590
4 200
0
0
0
TA
2016
23 700
0
23 700
0
-71 100
-71 100
TS
2017
23 700
0
23 700
0
0
0
TS
2018
23 700
0
23 700
0
0
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
475 630
125 790
-47 400
23 700
23 700
Muut maksuvalmiuden muutokset
-544 984
0
47 400
-23 700
-23 700
Rahoituksen rahavirta
-544 984
-125 790
47 400
-23 700
-23 700
Rahavarojen muutos
-69 354
0
0
0
0
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Rahoituksen rahavirta
109
Toiminnan kuvaus
Lahden Ateria toimii kaupunginhallituksen toimialan
alaisena nettobudjetoituna taseyksikkönä. Se tuottaa ja
tarjoaa korkealaatuisia, taloudellisesti ja ekologisesti
tuotettuja ja asiakaskohtaisesti räätälöityjä ateriapalveluja asiakkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Asiakkaiden toimipaikat määrittävät Lahden Aterian
toimintaympäristön. Ateriapalveluja tarjotaan siellä,
missä asiakkaat toimivat. Toimintavuoden aikana loppuvat Lks/Harjukadun potilaiden ateriapalvelut, kun sairaalapalvelujen laitoshoitoa vähennetään.
Uutena toimipaikkana aloittaa vuoden 2016 marraskuussa Etelä-Lahteen, Apilakatu 5 tontille valmistuva aluekeittiö, johon tuotantoa keskitetään kolmessa eri vaiheessa.
Ensimmäisessä vaiheessa tuotetaan noin 4 500 ateriaa
kahdeksaan eri kohteeseen kouluihin ja päiväkoteihin.
Aluekeittiön kokonaiskapasiteetti tulee olemaan noin
10 000 annosta/päivä.
Toiminnan painopistealueet
Lahden Aterian ja Nastolan ruokapalvelujen yhdistyessä
1.1.2016 lukien kaikessa toiminnassa noudatetaan yhdistymissopimuksessa sovittuja strategisia linjauksia. Toimintaa kehitetään ja toimintatapoja yhtenäistetään asiakasryhmien tarpeet huomioiden parhaita käytänteitä
hyödyntäen. Toiminnassa keskitytään tulevan aluekeittiön tuotanto- ja toimintatavan käynnistämiseen sekä
henkilöstön tukemiseen muutostilanteessa koulutuksen,
ohjauksen ja tehokkaan tiedottamisen avulla.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen lisääminen (6.)
Tavoite:
Tyytyväinen asiakas
Arviointikriteeri/mittari:
Asiakaskyselyjen määrä
Tavoitetaso:
Asiakaskysely Lahden Aterian
tarjoamista ateriapalveluista tehdään 10 kohteelle. Kyselyn pohjalta toimintaa ja ruokalistaa kehitetään
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Tehokas ateriapalvelutuotanto
Arviointikriteeri/mittari:
Cook & Chill – tuotantotapa
Tuottavuustoimenpiteet
Toiminnan tuottavuutta parannetaan koko organisaatiossa. Aluekeittiön toimintasuunnitelmassa huomioidaan järkevä ja tehokas tuotannonsuunnittelu, joka sisälToimintaa kuvaava mittari
Lahden Ateria
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
*) vuoden 2014 tiedot eivät pidä sisällään Nastolan tietoja
Tavoitetaso:
Tuotantotapa on käytössä
aluekeittiössä
tää mm. toimivan reseptiikan ja kuljetuslogistiikan. Näillä
suunnitelmilla on pienentävä vaikutus henkilöstöresursseihin.
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
139,88 € *
141,60 €
140,10 €
20,30 *
4,00
19,00
19,00
4,00
110
Henkilöstösuunnitelma
Lahden Aterian henkilöstömäärä vähenee merkittävästi
aluekeittiön valmistumisen myötä. Henkilöstömäärän
muutos toteutetaan eläköitymisen ja normaalin työpaikkavaihdosten kautta. Tämä edellyttää henkilöstön resursoinnin suunnittelua niin määrällisesti kuin osaamisenkin
suhteen, henkilöstön sisäisiä siirtoja ja koulutusta.
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
2014
2015
2016
2017
2018
246
35
19
236
40
6
235
31
8
214
19
11
212
18
9
227
219
217
190
189
0
235 900
0
250 000
0
350 000
0
500 000
0
500 000
111
Lahden Servio
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP
2014
8 477 507
9 730
0
916 716
268 492
648 223
7 518 885
10 171
80 248
-38 783
1
0
1
0
0
-38 782
TA+LTA:t
2015
11 701 380
0
0
1 315 000
415 270
899 730
10 038 330
13 800
122 870
211 380
0
0
0
0
0
211 380
TA
2016
11 719 000
7 900
0
1 377 300
339 800
1 037 500
10 230 000
10 100
109 500
0
0
0
0
0
0
0
TS
2017
11 734 500
0
0
1 379 200
340 700
1 038 500
10 245 800
0
109 500
0
0
0
0
0
0
0
TS
2018
11 742 100
0
0
1 381 300
341 300
1 040 000
10 250 800
0
110 000
0
0
0
0
0
0
0
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys tai vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-38 782
0
-38 782
211 380
0
211 380
0
0
0
0
0
0
0
0
0
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
TP
2014
-28 611
-38 783
10 171
1
0
0
TA+LTA:t
2015
225 180
211 380
13 800
0
0
0
TA
2016
10 100
0
10 100
0
0
0
TS
2017
0
0
0
0
0
0
TS
2018
0
0
0
0
0
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
-28 611
225 180
10 100
0
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
-63 647
-225 180
-10 100
0
0
Rahoituksen rahavirta
-63 647
-225 180
-10 100
0
0
Rahavarojen muutos
-92 258
0
0
0
0
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Rahoituksen rahavirta
112
Toiminnan kuvaus
Lahden Servio tuottaa, järjestää ja kehittää asiakaslähtöisiä, laadukkaita vahtimestari-, erikoisammattimies- ja
laitoshuolto- sekä puhdistuspalveluja ympäristöystävällisellä tavalla.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Lahden Servio toimii kaupunginhallituksen toimialan
alaisena taseyksikkönä. Nastolan ja Lahden yhdistyessä
palvelujen tuottamista yhdenmukaistetaan työn mitoituksen ja päivitettyjen palvelusopimusten kautta. Lahden
Servio seuraa tiiviisti toimialojen palvelurakenneuudistuksia ja yhdessä asiakkaan kanssa palveluja uudelleen
muotoillaan tarvittaessa.
Toiminnan painopistealueet
Yksikön toiminnan painopisteenä on yhtenäisen toimintakulttuurin luominen sekä laatutyön edelleen kehittäminen. Clean Card -sertifikaatin mukaisen laatujärjestelmän laajentaminen puhdistuspalveluihin jatkuu. Laatujärjestelmän avulla vakioidaan toimintatavat sekä palvelujen tuottaminen ja turvataan toiminnan jatkuvuus.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Lahden alueelle tarjotaan tukipalveluja yhtenäisillä palvelusopimuksilla
Henkilöstön tehokas resursointi
Henkilöstöä kohdellaan tasapuolisesti
Arviointikriteeri/mittari:
Palvelusopimukset on tehty
Tavoitetaso:
Kaikki entisen Nastolan alueen
asiakaskohteet ovat sopimusten
piirissä
TIIMA- ohjelma on käytössä
Koko puhdistuspalvelujen henkilöstö käyttää työajanhallintajärjestelmää
Käytetään yhtä yhtenäistä mitoitusohjelmaa
Siivoustyönmitoitukset on päivitetty entisen Nastolan alueen asiakaskohteisiin
Tuottavuustoimenpiteet
Henkilöstöresurssin tehokasta käyttöä kehitetään organisaation sisällä huomioiden toiminnan muutokset. Uusiin
kohteisiin tehdään työmäärämitoitukset sekä laaditaan
palvelusopimukset.
Toimintaa kuvaava mittari
Lahden Servio
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
72 €
103 €
97 €
3,97 (v.2013)
18,6
3,90
19,0
3,90
19,0
3,72
yli 3,20
3,50
113
Henkilöstösuunnitelma
Lahden ja Nastolan yhdistyessä Lahden Servioon siirtyy
25 työntekijää. Henkilöstön ja tehtävien uudelleen organisointi sekä sopeuttaminen asiakkaiden uusiin tarpeisiin
muokkaa organisaatiota kunnes tukipalvelujen tarve
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
vakiintuu. Palvelutuotannon ostopalvelujen käyttö tulee
kasvamaan vuoden 2016 aikana verrattuna vuoteen
2015. Henkilöstövuokratyövoiman käyttö on ennakoitu
pysyvän vuoden 2015 tasolla.
2014
2015
2016
2017
2018
207
44
22
245
39
18
238
25
8
230
21
9
230
22
13
224,5
257,5
252,0
228,0
227,0
309 328
82 494
453 000
99 900
481 700
99 900
481 700
99 900
481 700
99 900
114
Lahden Tietotekniikka
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP
2014
9 246 985
97 492
0
2 973 697
98 491
2 875 206
2 190 624
2 689 611
1 580 686
-90 140
-126 362
0
0
126 237
125
-216 502
TA+LTA:t
2015
8 423 800
0
0
2 668 400
159 800
2 508 600
2 241 720
2 374 100
1 367 980
-228 400
-126 000
0
0
126 000
0
-354 400
TA
2016
8 761 900
0
0
2 238 800
57 500
2 181 300
2 441 700
1 600 000
1 916 600
564 800
-126 000
0
0
126 000
0
438 800
TS
2017
8 879 900
0
0
2 289 200
97 200
2 192 000
2 481 500
1 800 000
2 122 000
187 200
-126 000
0
0
126 000
0
61 200
TS
2018
8 980 500
0
0
2 289 200
97 200
2 192 000
2 529 800
1 800 000
2 222 000
139 500
-126 000
0
0
126 000
0
13 500
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
-216 502
-354 400
Poistoeron lisäys tai vähennys
0
0
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-216 502
-354 400
*Vuosien 2014 ja 2015 osalta huomioitu vain Nastolan tietotekniikan menot
TP
TA+LTA:t
RAHOITUSLASKELMA
2014
2015
Toiminnan rahavirta
2 379 760
2 019 700
Liikeyli-/alijäämä
-90 140
-228 400
Poistot ja arvonalentumiset
2 689 611
2 374 100
Rahoitustuotot ja -kulut
-126 362
-126 000
Investointien rahavirta
648 431
-3 500 000
Investointimenot
-1 529 714
-3 500 000
Rahoitusosuudet investointimenoihin
0
0
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
2 178 145
0
438 800
0
438 800
61 200
0
61 200
13 500
0
13 500
TA
2016
2 038 800
564 800
1 600 000
-126 000
-3 100 000
-3 100 000
0
0
TS
2017
1 861 200
187 200
1 800 000
-126 000
-2 300 000
-2 300 000
0
0
TS
2018
1 813 500
139 500
1 800 000
-126 000
-2 300 000
-2 300 000
0
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
3 028 190
-1 480 300
-1 061 200
-438 800
-486 500
-3 008 455
-3 008 455
1 139 000
0
1 530 900
0
680 400
0
617 900
0
-666
0
0
0
0
-3 009 120
1 139 000
1 530 900
680 400
617 900
19 070
-341 300
469 700
241 600
131 400
Rahoituksen rahavirta
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
115
Toiminnan kuvaus
Lahden Tietotekniikka on kaupungin hallituksen toimialan alainen taseyksikkö, joka toimii tietohallinnon
määrittelyiden ja sopimusten mukaisesti sisäisenä ICTpalvelutuottajana, jolla on asiantuntijuus ja kyky kehittää
toimintaa taloudellisesti vastuuyksiköiden kanssa.
Tuotettuja palveluja ovat:
- työasema ja käyttäjätukipalvelut
- konesalipalvelut
- tietoliikenne- ja puhelinvaihdepalvelut
- järjestelmä- ja asiantuntijapalvelut
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Tutkitaan mahdollisuuksia tuottaa palveluita alueellisesti
useamman toimijan kanssa yhteistyössä, jolloin saadaan
yksikkökustannuksia pienennettyä ja toimintaa tehostettua.
Toiminnan painopistealueet
- Palveluprosessien suunnitelmallinen kehittäminen ITILmäärittelyihin nojautuen
- Elinkaarenhallinnassa olevien ICT-laitteiden tarkempi
määrittely ja suosittelu toimialoille kaupungin laitekustannusten pitämiseksi hallinnassa
- Oman toiminnanohjausjärjestelmän ominaisuuksien
laajempi hyödyntäminen sekä palvelujen tuotteistamisen jatkaminen.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Toiminnan tuottavuutta kehitetään
koko organisaatiossa
Arviointikriteeri/mittari:
Tuotannonohjausjärjestelmän
mittarit ja asiakastyytyväisyyskysely. Laatupalaverit asiakkaiden
kanssa
Tavoitetaso:
3,7—4,2
Strateginen perustavoite:
Kaupungin talouden saaminen kestävälle pohjalle (3.)
Tavoite:
Kustannustietoisuuden lisääminen
omassa organisaatiossa ja palvelujen uudelleen tuotteistaminen
Arviointikriteeri/mittari:
Tuotteistamisaste
Tuottavuustoimenpiteet
Lahden Tietotekniikan tuottavuustoimenpiteet keskittyvät omien toimintojen tehostamiseen ja automatisointiin sekä palveluprosessien kehittämiseen. Lahden
Toimintaa kuvaava mittari
Lahden Tietotekniikka
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
Tavoitetaso:
Lahden Tietotekniikan palvelut on
tuotteistettu ja uudet palvelukuvaukset laadittu vuoden 2016
loppuun mennessä
Tietotekniikan toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään edelleen. Logistisia toimintoja yhdistetään ja
yksinkertaistetaan
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
58 €
52 €
56 €
3,53
1,45
3,3—4,3
3,3
3,3—4,3
3,3
4,02
3,3—4,3
3,3—4,3
116
Henkilöstösuunnitelma
Lahden Tietotekniikan vakinaisten henkilöiden määrä
vuodelle 2016 on 50 ja määräaikaisten 5. Mahdollisesti
vapautuvien työtehtävien työnkuvat tarkastellaan erikseen, jolloin työtehtävien työnkuvat mm. vaativuus ja
sisältö määritellään tarkasti. Tässä yhteydessä huomioidaan mahdolliset sisäiset henkilösiirrot ja muut urakiertoa tukevat toimenpiteet.
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
2014
2015
2016
2017
2018
44
8
0
48
5
1
50
5
0
50
5
1
50
5
0
51,0
51,0
49,6
49,6
49,6
0
0
0
300 000
300 000
300 000
0
0
0
0
117
Lahden kaupunginorkesteri
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP
2014
812 645
183 068
4 939 800
822 357
49 777
772 580
3 900 091
28 827
795 063
389 177
-1 735
0
775
2 470
40
387 442
TA+LTA:t
2015
973 800
223 000
4 945 300
1 147 700
43 900
1 103 800
4 154 400
25 000
839 000
-24 000
-2 500
0
0
2 500
0
-26 500
TA
2016
919 500
167 000
4 789 600
821 000
43 500
777 500
4 256 400
24 600
771 600
2 500
-2 500
0
0
2 500
0
0
TS
2017
1 037 600
167 000
4 672 900
824 100
43 500
780 600
4 256 800
22 500
771 600
2 500
-2 500
0
0
2 500
0
0
TS
2018
1 037 600
167 000
4 674 300
825 100
43 300
781 800
4 259 700
20 000
771 600
2 500
-2 500
0
0
2 500
0
0
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys tai vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
387 442
0
387 442
-26 500
0
-26 500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
TP
2014
416 268
389 177
28 827
-1 735
0
0
TA+LTA:t
2015
-1 500
-24 000
25 000
-2 500
0
0
TA
2016
24 600
2 500
24 600
-2 500
0
0
TS
2017
22 500
2 500
22 500
-2 500
0
0
TS
2018
20 000
2 500
20 000
-2 500
0
0
Toiminnan ja investointien rahavirta
416 268
-1 500
24 600
22 500
20 000
Muut maksuvalmiuden muutokset
-416 518
1 500
-24 600
-89 300
-88 200
Rahoituksen rahavirta
-416 518
1 500
-24 600
-89 300
-88 200
-250
0
0
-66 800
-68 200
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
118
Toiminnan kuvaus
Kaupunginorkesteri tarjoaa monipuolisilla konserteillaan
erityisesti lahtelaisille elämänlaatua parantavia, henkistä
virkistymistä lisääviä elämyksiä. Orkesteri jatkaa kansainvälisesti näkyvää työtään ja näin toimii yhtenä kaupungin
merkittävistä vahvuustekijöistä.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Pääosa konserteista soitetaan Sibeliustalossa. Orkesteri
tekee myös kansainvälisiä kiertueita ja houkuttelee yleisöä myös Lahden ulkopuolelta. Vuonna 2007 aloitettua
orkesteriyhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa
jatketaan. Orkesteri esiintyy aktiivisesti sosiaalisessa
mediassa ja seuraa sähköisen tiedonvälityksen kehittymistä.
Toiminnan painopistealueet
- Lapsille ja nuorille suunnattu toiminta on orkesterin
tärkeä, yhteistyötä tehdään päiväkotien ja koulujen
kanssa mm. ”Hei, me sävelletään”-projektein ja tarjotaan lapsille ja nuorille räätälöityjä konsertteja.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.)
Tavoite:
Tasokas, monipuolinen, kansallisesti
ja kansainvälisesti kiinnostava ohjelmisto
Arviointikriteeri/mittari:
Kuulijat
Tavoitetaso:
50 000
Tuottavuustoimenpiteet
Erityyppisten konserttien lippujen hinnoittelulla tavoitellaan tulolisäyksiä. Tehokkailla ja kohdennetuilla markkinointitoimenpiteillä tavoitellaan yleisömäärien kasvua.
Toimintaa kuvaava mittari
Lahden kaupunginorkesteri
Talous:
Kustannus/asukas
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
31 €
31 €
27 €
11,6
3,7
7
3,7
7
4,3
4,0
4,4
119
Henkilöstösuunnitelma
Orkesterin vakituisen henkilökunnan määrä pysyy samana koko suunnitelmakauden. Määräaikaisten lukumäärään vaikuttaa henkilökunnan työ-, opinto- ja muut vapaat sekä avoimet toimet. Suunnitelmakaudella määräaikaisen henkilöstön määrän ei odotetta lisääntyvän. Palkkakuluissa säästetään jättämällä kaksi avointa tointa
täyttämättä sekä palkkaamalla sijaisia ja avustajia vain
välttämättömissä tilanteissa.
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostetun työvoiman euromäärä vaihtelee vuosittain
riippuen vierailevien taiteilijoiden palkkioiden suuruudesta ja konserttien määrästä. Osa hallinnon töistä hankitaan ostopalveluina.
2014
2015
2016
2017
2018
71
7
2
77
5
2
76
4
3
76
4
2
76
4
2
68
68
67
67
67
433 000
0
350 000
0
350 000
0
350 000
0
350 000
0
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
120
Lahden kaupunginteatteri
Sitova tilikauden ylijäämä (alijäämä)
TP
2014
1 445 729
125 125
6 805 000
1 170 876
286 790
884 086
5 001 806
201 979
2 080 066
-78 873
-11 248
0
84
7 816
3 516
-90 121
TA+LTA:t
2015
1 834 300
223 000
6 680 200
1 388 900
351 500
1 037 400
4 930 600
228 700
2 176 900
12 400
-12 400
0
0
7 900
4 500
0
TA
2016
1 996 000
158 000
6 952 800
1 375 400
322 200
1 053 200
5 284 400
240 000
2 175 100
31 900
-11 900
0
0
7 900
4 000
20 000
TS
2017
2 252 400
257 100
6 893 500
1 404 000
376 000
1 028 000
5 374 200
256 000
2 205 900
162 900
-11 900
0
0
7 900
4 000
151 000
TS
2018
2 320 600
260 000
6 900 500
1 395 000
375 000
1 020 000
5 381 200
254 800
2 205 900
244 200
-11 900
0
0
7 900
4 000
232 300
Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia
Poistoeron lisäys tai vähennys
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
-90 121
0
-90 121
0
0
0
20 000
0
20 000
151 000
0
151 000
232 300
0
232 300
RAHOITUSLASKELMA
Toiminnan rahavirta
Liikeyli-/alijäämä
Poistot ja arvonalentumiset
Rahoitustuotot ja -kulut
Investointien rahavirta
Investointimenot
TP
2014
111 857
-78 873
201 979
-11 248
0
0
TA+LTA:t
2015
228 700
12 400
228 700
-12 400
-200 000
-200 000
TA
2016
260 000
31 900
240 000
-11 900
-150 000
-150 000
TS
2017
407 000
162 900
256 000
-11 900
-150 000
-150 000
TS
2018
487 100
244 200
254 800
-11 900
-150 000
-150 000
Toiminnan ja investointien rahavirta
111 857
28 700
110 000
257 000
337 100
Lainakannan muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
-335 465
-335 465
0
0
0
0
0
0
0
0
Muut maksuvalmiuden muutokset
222 608
-31 900
-110 000
-257 000
-337 100
-112 857
-31 900
-110 000
-257 000
-337 100
-1 000
-3 200
0
0
0
TULOSLASKELMA
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikeylijäämä (alijäämä)
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä
Rahoituksen rahavirta
Rahoituksen rahavirta
Rahavarojen muutos
121
Toiminnan kuvaus
Kaupunginteatteri on laadukas, omaleimainen ja ohjelmistoltaan monipuolinen metropolialueen pohjoinen
keskusteatteri ja Lahden keskeinen vetovoimatekijä.
Teatteri järjestää teatteriesityksiä omana tuotantonaan
ja yhteistuotantoina. Ohjelmistonsa täydentämiseksi
teatteri järjestää koti- ja ulkomaisia teatterivierailuja ja
muita kulttuuriesityksiä.
Toimintaympäristö ja sen muutokset
Teatteriyleisö segmentoituu ja sirpaloituu. Suurten ja
aktiivisten ryhmäasiakkaiden lukumäärä supistuu, mutta
ihmisten tarve elävän taiteen kokemiseen säilyy jatkossakin.
Toiminnan painopistealueet
- Toiminta sopeutetaan kysyntään ja taloudellisiin reunaehtoihin
- Toimintaedellytykset turvataan verkostoitumalla ja
tekemällä tuotantoyhteistyötä
- Lasten ja nuorten teatteritarjonta jatkuu, osallistutaan
aktiivisesti koululaisten kulttuurikasvatusohjelman ja
Kulttuurikortin toteuttamiseen
- Yleisötyötä kehitetään, jotta ihmiselle voidaan tarjota
elävää taidetta sen eri muodoissa.
Toiminnalliset tavoitteet
Strateginen perustavoite:
Asukasluvun kasvattaminen 1 %:lla vuodessa (2.)
Palvelujen tehokkuuden ja vaikuttavuuden kehittäminen (5.)
Tavoite:
Yleisösuhde
Arviointikriteeri/mittari:
Katsojamäärä
Tavoitetaso:
81 000
Monipuolinen ohjelmisto
Ensi-iltojen lukumäärä
8
Strateginen perustavoite:
Kaupungin kehittäminen nuorten kaupunkina (7.)
Tavoite:
Lasten ja nuorten teatteritarjonnan
turvaaminen
Arviointikriteeri/mittari:
Lastennäytelmien ensi-iltoja
Tavoitetaso:
1
Lasten ja nuorten näytelmiä ohjelmistossa
3
Tuottavuustoimenpiteet
Tarvetta tuottavuustoimille ovat luoneet edeltävän talousarvion suunnitteluperusteista ja Liikunta- ja kulttuuripoliittisesta toimenpideohjelmasta poikkeavat taloudellisen toimintaympäristön muutokset.
Teatterin kustannusrakenteeseen vaikuttavat tuottavuustoimenpiteet:
- Ensi-iltoja on suunniteltu 8 kappaletta (aik. 9—12)
Toimintaa kuvaava mittari
Lahden kaupunginteatteri
Talous:
Kaupungin avustus/asukas
- vähennettynä valtionosuudella
- vähennettynä valtionosuudella ja sis. vuokrilla
Henkilöstö:
Työtyytyväisyys/ 5
Sairauspoissaolot pv/hlö
Vaikuttavuus:
Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos /5
- Ensi-illat sijoitetaan syysnäytäntökauteen, jolloin kysyntä on suurinta
- Vakinaisen henkilöstön vähenemä hyödynnetään suunnitelmakaudella (2—3 hlöä)
- Ohjelmistot suunnitellaan toteutettavaksi omalla henkilöstöllä, jolloin voidaan minimoida vierailevien taiteilijoiden käyttöä
- Asiakasmaksuja korottamalla lisätään toimintatuottoja.
2014
tavoite 2015
tavoite 2016
41,55 €
23,86 €
41,10 €
22,18 €
34,21 €
18,55 €
3,75
4,54
3,77
3,30
3,77
3,30
4,40
4,50
4,50
122
Henkilöstösuunnitelma
Eläkkeelle siirtyvien tehtävät teatterin hallinnossa ja
teatteritekniikassa pyritään järjestämään sisäisin järjestelyin tai yhteistyössä vastuualueen kanssa.
Määrällinen henkilöstötarve (LKM)
Lukumäärä
Vakinainen henkilöstö
Määräaikainen henkilöstö
Eläkkeelle jääviä, arvio
Henkilötyövuodet
Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö
Ulkoa ostettu työvoima/palvelut
Palvelutuotannon ostopalvelut, (€)
Henkilöstövuokratyövoima (€)
2014
2015
2016
2017
2018
99
51
2
98
64
2
97
61
2
96
62
4
96
61
3
90
90
90
90
90
59 000
0
65 000
0
65 000
0
65 000
0
65 000
0
123
Liitteet
Toiminnan tunnusluvut
Konsernirakenne
Konsernin tytäryhteisöt
124
Toiminnan tunnusluvut
Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia.
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA
Terveyspalvelut
Avohoitopalvelut
Lääkärikäynnit
Hoitajakäynnit
Suun terveydenhuolto
Lääkärikäynnit
Suuhygienisti/hoitajakäynnit
Kliiniset tukipalvelut
Radiologiatutkimukset
Lääketoimitusrivit
Koneellisen annosjakelun annokset
Vanhustenpalvelut ja -kuntoutus
Lahden kaupunginsairaala
Hoitopäivät
Sakkopäiviä keskussairaalassa
Vanhusten avopalvelut
Kotihoidon käynnit
Säännölliset kotihoidon asiakkaat
Tilapäiset asiakkaat
Palvelutarpeen arvioinnit
Omaishoidon tuensaajat
Asumispalvelupaikat
Hyvinvointipalvelut
Terveysneuvonta
Terveydenhoitajakäynti
Lapsiperheiden kotipalvelun käynti
Psykososiaaliset palvelut
Mielenterveyskuntoutujien määrä
palveluasumisessa
A-klinikka-asiakkaat
Päihdehuollon laitoskuntoutus hoitovrk:t
Nuorisovastaanoton asiakaskäynnit
Sosiaalipalvelut
Aikuissosiaalityön asiakaskäynnit
Aikuissosiaalityön yksikön asiakaskäynnit
Lastensuojelu
Lapsia ja nuoria avohuollon asiakkaina
Lasten perhehoidon asiakkaat
Omat lastenkodit ja ostot, asiakkaat
TP 2014
TA 2015 TAE 2016
TS 2017
TS 2018
113 300
133 000
116 700
134 000
120 000
120 000
120 000
120 000
120000
120000
51 000
34 000
51 000
34 000
51 000
34 000
51 000
34 000
51000
34000
30 000
87 866
485 804
TP 2014
30 000
30 000
83 000
71 000
400 000
240 000
TA 2015 TAE 2016
30 000
71 000
240 000
TS 2017
30000
71000
240000
TS 2018
247 998
0
190 958
0
135 554
0
135 554
0
135 554
0
570 424
1 432
125
1 544
526
485
TP 2014
570 000
620 000
1 450
1 500
150
150
2 000
2 500
526
530
742
941
TA 2015 TAE 2016
640 000
1 550
150
2 600
540
961
TS 2017
660 000
1 600
150
2 700
550
981
TS 2018
69 545
3 705
72 700
3 800
72 700
3 900
69 600
3 900
69 650
3 900
251
220
250
250
250
917
3 510
3 451
1 000
5 000
4 800
1 000
4 000
4 800
1 000
4 000
4 800
1 000
4 000
4 800
4 219
49 733
49 200
4 500
52 000
4 500
52 000
4 500
52 000
1 305
128
277
1 400
110
280
1 200
130
270
1 150
135
260
1 150
135
260
125
Hyvinvointipalvelut
Kehitysvammahuolto
Asumispalvelut, oma toiminta / vrk
joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti)
Asumispalvelut, kuntayhtymä ja
ostopalv /asiakkaat
Perhehoito / sis. myös tilapäisen
perhehoidon, asiakasta
Vammaispalvelut
Kuljetuspalvelujen asiakkaat (sis. sosiaalihuoltolain
mukaiset palvelut)
Henkilökohtaisen avustajatoiminnan asiakkaat
Asumispalvelut, oma toiminta /asiakkaat
joista ulkopaikkakuntalaiset (myynti)
Asumispalvelut, kuntayhtymä ja ostopalv / asiakkaat
Omaishoidontuki alle 65-vuotiaat
Maahanmuuttajapalvelut
Vastaanotetut maahanmuuttajat
(pakolaiset ja paluumuuttajat)
Tulkkipalvelujen tunnit
Asunnottomien palvelut
Asunnottomien asuntolapaikat
-omatoiminta (31.12.)
-ostopalvelut (31.12.)
Tukiasunnot
Perheneuvola
Asiakkaiden määrä
Toimeentuloturva
Toimeentulotukea saaneet taloudet
TP 2014
TA 2015 TAE 2016
TS 2017
TS 2018
169
19
245
60
245
50
245
50
245
50
102
70
70
75
75
95
90
90
90
90
2 994
2 950
2 500
2 850
2 800
266
34
1
270
34
1
280
34
1
290
34
1
300
34
1
47
47
50
50
50
160
180
180
180
180
112
225
120
120
120
7 752
6 200
6 200
6 200
6 200
47
170
27
25
120
95
TA 2015 TAE 2016
3 750
3 750
TA 2015 TAE 2016
7 600
7 400
170
25
90
TS 2017
3 750
TS 2017
7 400
170
25
90
TS 2018
3 750
TS 2018
7 400
167
19
101
TP 2014
4 846
TP 2014
7 270
126
SIVISTYSTOIMIALA
Varhaiskasvatuspalvelut
Alle kouluikäisten lasten sijoittuminen
Määrä
Päivähoidossa/esiopetuksessa
Yksityisen hoidon tuella
Kotihoidon tuella
Perusopetus
Oppilasmäärä
Vuosiviikkotuntia
Vvt/oppilas
Nuorisopalvelut
Osallistuja- ja asiakasmäärä
Asiakaspalautteen keskiarvo
Erityistuettujen nuorten määrä ja
asiakastyytyväisyys
Työllisyyspalveluita käyttävien nuorten määrä, joista
työllistettyjen nuorten määrä ja
sijoittuminen %
Osaaminen ja tieto
Lukiokoulutus
Opiskelijamäärä
Kursseja
Kursseja/opiskelija
Kirjasto- ja tietopalvelut
Asiakaskäynnit/asukasluku
Kokonaislainaukset/asukasluku
Tapahtumien osallistujamäärä/ 1 000 asukas
Media ja kirjastokasvatuksen osallistujamäärä/
1 000 asukas
Kaupunginmuseo
Lausunnot (arkeologia ja rakennustutkimus, muut)
Hankitut taideteokset (ostot ja lahjoitukset)
Kuvanvälitys (määrä)
Lapset ja nuoret asiakkaat (18 ikävuoteen saakka)
TP 2014
TA 2015 TAE 2016
TS 2017
TS 2018
8 409
4 562
617
2 107
TP 2014
10 102
18 931
1,87
TP 2014
206 104
4,4
681
4,4
473
143
58,70 %
TP 2014
8 603
8 611
4 631
4 400
606
960
2 008
2 032
TA 2015 TAE 2016
10 181
10 256
18 931
18 331
1,86
1,79
TA 2015 TAE 2016
190 000
190 000
4,1
4,1
530
550
4,2
4,2
450
450
180
180
50 %
50 %
TA 2015 TAE 2016
8 615
4 400
960
2 032
TS 2017
10 316
18 311
1,78
TS 2017
195 000
4,1
550
4,2
450
180
50 %
TS 2017
8 674
4 400
960
2 032
TS 2018
10 386
18 311
1,76
TS 2018
200 000
4,1
550
4,2
450
180
50 %
TS 2018
1 956
2 126
1,08
1 950
2 100
1,07
1 950
2 080
1,06
2 100
2 260
1,07
2 100
2 260
1,07
11,74
20,83
191
12
21
190
10
18
150
10
18
150
10
18
150
54
60
50
50
50
TA 2015 TAE 2016
175
175
6
6
400
400
12500
12700
TS 2017
175
6
400
12900
TS 2018
175
6
400
13100
TP 2014
203
11
300
12700
127
TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA
Hallintopalvelut
Menot €/asukas
Kaupunkiympäristö
Menot €/asukas
Tulot €/asukas
Katuja (km)
Erillisiä kevyen liikenteen väyliä (km)
Hoidettuja puistoja ja liikenneviheralueita (ha)
Leikkipuistoja ja leikkialueita (kpl)
Metsiä (ha)
Katupuita (kpl)
Venepaikkoja (kpl)
Maankäyttö ja aluehankkeet
Menot €/asukas
Tulot €/asukas
Kaupungin asemakaavoitettu alue yhteensä (ha)
Asemakaavoitettu asumisen k-ala/v
Kaupungin maanomistus yht. (ha)
Maanostot (ha/v)
Maanvuokrasopimukset yht. (kpl)
Tonttien luovutus (kpl/v)
Rekisteröidyt kiinteistöt (kpl/v)
Rakennuspaalutukset (kpl/v)
Asuntotoimen hallinnoimat vuokra-asunnot (lkm)
Rakennus ja ympäristövalvonta
Menot €/asukas, rakennusvalvonta
Menot €/asukas, terveydensuojelu
Menot €/asukas, ympäristöpalvelut
Käsitellyt rakennusluvat (kpl)
Valmistuneet rakennukset (kpl)
Valvottavia rakennuskohteita (kpl)
Suoritettavia katselmuksia (kpl)
Käsiteltäviä erityissuunnitelmia (kpl)
Elintarvikevalvontakohteita (kpl)
Elintarviketarkastuksia (kpl)
Elintarvikenäytteitä (kpl)
Asunnon tarkastuksia (kpl)
Kuluttajaturvallisuustarkastuksia (kpl)
Eläinsuojelutarkastuksia (kpl)
Ympäristöneuvontapalvelut (asiakasmäärä)
Valvottavat kohteet (kpl)
Luonnonsuojelulailla suojeltuja alueita (ha)
TP 2014
23,4
TP 2014
133
65
474
140
417
141
4920
7921
1 885
TP 2014
52,6
124,3
7276
174 844
9414
22
4612
108
258
242
58
TP 2014
10,2
9,6
18,8
1202
415
1300
1650
15000
720
693
28
182
121
29
12000
161
2140
TA 2015
22,9
TA 2015
137
72
514
147
431
143
4500
8071
1900
TA 2015
52,1
131
7322
87 397
10017
101
4651
97
513
261
40
TA 2015
9,8
8,4
15,8
1200
400
1200
1500
14000
740
710
95
190
90
90
7000
140
2220
TAE 2016
21
TAE 2016
137
66
675
193
456
165
6 800
8 951
2 300
TAE 2016
50,4
111,7
7350
80 000
10130
30
4830
120
250
280
35
TAE 2016
10,5
10,1
15,5
1200
400
1200
1400
14000
740
710
90
190
95
90
7000
140
2280
TS 2017
19,1
TS 2017
138
66
639
206
470
165
6 800
9 070
2 300
TS 2017
48,3
109,4
9170
90 000
12679
50
4890
115
500
300
20
TS 2017
10,5
10,1
15,5
1200
400
1200
1400
14000
840
850
100
200
110
102
8000
140
2340
TS 2018
19,1
TS 2018
138
68
642
212
485
165
6 800
9 190
2 300
TS 2018
48
110,3
9220
85 000
12719
50
4990
115
500
300
20
TS 2018
10,5
10,1
15,5
1200
400
1200
1400
14000
8000
140
2400
128
TASEYKSIKÖT
Lahden Tilakeskus
Omien tilojen määrä m2
Omien tilojen määrä m2/as
Liikevaihto milj. €
Liikevaihto €/as
Perusparannusinvestoinnit €/m2
Rakennusten kunnossapito €/m2/kk
Lahden Ateria
Ateriat, kpl/v
Siivoustyö, h/v
Vaatehuoltotyö, h/v
Menot/ateria, €
elintarvikkeet, €
henkilöstö, €
muut, €
TP 2014
432 500
3,65
51,6
435
46,5
1,23
TP 2014
4 876 152
1271*
424*
TS 2017
460 000
3,8
58
479
66,8
1,45
TS 2017
5100000
3300
300
TS 2018
460 000
3,78
60,3
495
40,2
1,45
TS 2018
5100000
3300
300
0,96
1,5
0,85
0,96
1,5
0,85
Yhdistetyt luvut vuoden 2014 ja 2015 osalta ovat informatiivisia, eivät suoraan vertailukelpoisia
*) Tiedot Lahden Aterian osalta
**) Nastolan ruokahuollon osalta muihin menoihin laskettu vain vuokramenot
Lahden Servio
TP 2014 TA 2015 TAE 2016
TS 2017
2
Puhdistuspalvelujen asiakaskohteiden pinta-ala, m
252 760
304 200
365 100
365 000
Puhdistuspalvelujen siivoustyön tunnit, h
253 300
279 697
335 600
335 600
Vahtimestareiden asiakaskohteet, kpl
4
7
6
5
Lahden Tietotekniikka
TP 2014 TA 2015 TAE 2016
TS 2017
Voitto, %
-2,30 %
0,70 %
0,40 %
2,00 %
TS 2018
365 000
335 600
5
TS 2018
1,30 %
0,98
1,7
0,40**
TA 2015 TAE 2016
440 800
441 500
3,68
3,67
52,8
56,4
441
468
65,3
60,4
1,4
1,45
TA 2015 TAE 2016
5040000 5100000
1600*
3300
500*
300
1
1,72
0,64**
0,97
1,6
0,74
129
Kaupunkikonserni
Omistukset esitetty konsernin omistusosuuksina (suoraan yhdisteltyinä, ilman mahd. tulevia yhtiöjärjestelyjä)
Taseyksiköt
Lahden Tilakeskus
Lahden Ateria
Lahden Servio
Lahden Tietotekniikka
Lahden kaupunginorkesteri
Lahden kaupunginteatteri
Palvelutuotanto
Eteva kuntayhtymä
Calpro Oy
Hollolan-Lahden vesilaitos kuntayhtymä
Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä
Lahden Musiikkiopisto Oy
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymä
Työterveys Wellamo Oy
TYTÄRYHTEISÖT JA KUNTAYHTYMÄT
Alueellinen kehittäminen
Lahden seutu - Lahti Region Oy
Lahti Events Oy
Lahden Messut Oy
Lahden Sibeliustalo Oy
Lahden Seudun Kehitys Oy LADEC
Energon Oy
Päijät-Hämeen koulutuskonserni kuntayhtymä
Adusal Oy
Työhönvalmennus Valma Oy
Päijät-Hämeen liitto kuntayhtymä
LAMK Oy
Nastolan Yrityspalvelu Oy
59,50 %
59,50 %
63,93 %
100,00 %
77,42 %
77,42 %
69,04 %
69,04 %
100,00 %
56,44 %
69,05 %
100,00 %
Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja hallinnoiminen
Lahden Talot Oy
100,00 %
Lahden Asunnot Oy
100,00 %
Lahden Palveluasunnot Oy
100,00 %
Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36
94,17 %
Oppilastalo Oy
90,78 %
Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8
70,26 %
Spatium Toimitilat Oy
100,00 %
Lahden Jäähalli Oy
36,32 %
Lahden Rudolf Steiner -koulun Talo Oy
91,70 %
Lahden Terveystalo Oy
82,50 %
Musiikkiopiston Omakotisäätiö
100,00 %
Osaamiskiinteistöt Oy
73,73 %
Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy
66,94 %
Radio- ja tv-museosäätiö
50,00 %
Kiinteistö Oy Villähteen liikekeskus
29,00 %
Kiinteistö Oy Naskunvuo
100,00 %
Nastolan Virasto-talokiinteistö Oy
79,40 %
Nastolan Kulttuuri-kiinteistöt Oy
80,90 %
Kiinteistö Oy Nastonharjun Liiketalo
75,60 %
Infrastruktuurin ylläpito
Kiinteistö Oy Hansaparkki
Kiinteistö Oy Lahden Siltavouti
Lahden Pysäköinti Oy
Lahden Sairaalaparkki Oy
Lahti Aqua Oy
Aqua Palvelu Oy
Aqua Verkko Oy
LABIO Oy
Lahti Energia Oy
LE-Sähköverkko Oy
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
56,88 %
93,30 %
100,00 %
62,00 %
100,00 %
100,00 %
100,00 %
80,60 %
100,00 %
100,00 %
58,59 %
4,66 %
57,63 %
40,00 %
12,99 %
50,57 %
72,68 %
52,34 %
59,60 %
Osakkuus- ja omistusyhteysyhteisöt
C-Ella Oy
Kiinteistö Oy Lahden Laiturikadun Pysäköinti Oy
Lahden Seudun Puhelin Oy
Päijät-Hämeen Tekstiilihuolto Oy
Riihelän Huolto Oy
Seponkadun pysäköinti Oy
33,33 %
25,87 %
20,94 %
34,60 %
39,25 %
26,00 %
Yhdistelemättömät yhteisöt
Asunto Oy Kittilän Petsukka
Nanoscale Oy
33,33 %
38,55 %
Lahti-konserniin yhdistellyt alakonsernit
Lahden Talot Oy
Lahden Asunnot Oy
Lahden Palveluasunnot Oy
Kiinteistö Oy Vesijärvenkatu 36
Oppilastalo Oy
Lahden Seudun Kehitys Oy - LADEC
Energon Oy
Lahti Aqua Oy
Aqua Palvelu Oy
Aqua Verkko Oy
LABIO Oy
Lahti Energia Oy
LE-Sähköverkko Oy
C-Ella Oy
Lahden Seudun Puhelin Oy
Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky
Adusal Oy
Kiinteistö Oy Sammonkatu 8
Osaamiskiinteistöt Oy
Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata Oy
130
Konsernin tytäryhteisöt
Alueellinen kehittäminen
Toimintaympäristö
Omistajapolitiikan lähtökohtana Lahti -konsernissa on
kaupungin resurssien suuntaaminen kaupunkilaisia parhaiten palvelevalla tavalla. Tavoitteellinen omistajuus on
konsernin toiminnan ja talouden ohjauksessa merkittävin
tekijä. Lahti-konsernin omaisuuden arvo on suuri, sen
jälleenhankinta-arvo on noin 1,7 miljardia euroa. Omistajaohjauksen tehtävä on huolehtia Lahti-konsernin omaisuudesta ja pääoman tehokkaasta käytöstä. Strategisen
linjaukset ohjaavat Lahti-konsernin yhteisöjen ja säätiöiden omistusta. Omistaja-arvon kehittyminen on strategisten linjausten merkittävin tavoite. Omistaja-arvo voi
perustua yhteisön tai säätiön strategiseen merkitykseen
omistajalle tai tämän ja julkisen merkityksen yhdistyessä
mahdollisuuteen hyödyntää synergiaetuja. Omistamisella
voi olla myös puhtaasti taloudellisia tavoitteita, jolloin
yhtiöiden tuloutustavoitteet ovat merkittävä osa Lahtikonsernin toiminnallisia tavoitteita.
Talousarvio 2016
Toiminnalliset tavoitteet
Lahti-konserniin kuuluvat yhteisöt ja säätiöt
Tytäryhtiöiden tulee toimia kaupunginvaltuuston hyväksymän strategian mukaisesti
Kaikilta yhtiöiltä edellytetään tervettä pitkäjänteistä taloudenpitoa ja kannattavuutta. Kaupunki ei ole varautunut
yhtiöiden lisäpääomittamiseen
Tytäryhtiöiden tulee hankinnoillaan tukea alueen yritysten
innovaatioita ja edistää niiden markkinoille pääsyä ja kilpailukykyä
Tytäryhtiöiden tulee soveltaa hankinnoissaan myös sosiaalisia kriteerejä, joilla edesautetaan työttömien työllistämistä ja torjutaan syrjäytymistä
Tytäryhteisöjen tulee madaltaa opiskelijoiden kynnystä
siirtyä työelämään palkkaamalla kesätyöntekijöitä ja erilaisia harjoittelijoita
Lahden Talot Oy -alakonserni
Lahti Aqua Oy -alakonserni
Lahti Energia Oy- alakonserni
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Muut
Yhteensä
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet
Lahti Region-Lahden Seutu Oy- alakonserni
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Elinkeinotoimelle talousarviossa annetut tavoitteet
Hiihdon MM-kisojen 2017 onnistunut toteutus siten, että
se tukee alueen vetovoima
Lahden Messut Oy
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina
Messujen ja tapahtumien sisällön suuntaaminen kaupungin elinkeinopolitiikkaa ja strategiaa tukevalla tavalla
Aktiivinen ja asiakkaiden tilankäytön tarpeita joustavasti
palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan
Yhtiön toiminnan liiketaloudellinen kannattavuus
Lahden Sibeliustalo Oy
Yleiset tavoitteet
Tuloutustavoite, 1 000 €
Ladec Oy- alakonserni
TA 2016
600
200
10 000
250
30
11 080
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Lahden aseman vahvistaminen kasvavana ja elinvoimaisena tapahtumakaupunkina
Kulttuuri-, kokous- ja kongressitoiminnan kehittäminen
kaupungin elinvoimaa tukevalla tavalla
Myönteisen kaupunkikuvan tukeminen
Yhtiön toiminnan liiketaloudellisen tehokkuuden kasvattaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustus 2016 alenee
5 prosenttia vuodesta 2015 ja erikseen sovittavalla tavalla
sen jälkeen
Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen
Toiminnan vakiinnuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa
LAMK Oy
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Ammattikorkeakoulun koulutusalojen houkuttelevuuden
lisääminen
Vahvan korkeakouluprofiilin ammattikorkeakoulu
Päijät-Hämeen Liiton Kuntayhtymä
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Edunvalvontaroolin kehittäminen
131
Asuntojen ja kiinteistöjen omistaminen ja
hallinnoiminen
Infrastruktuurin ylläpito
Lahden Talot Oy -alakonserni
Lahden Pysäköinti Oy -alakonserni
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Tuloutus 0,6 milj. euroa yhdessä tytäryhtiöiden kanssa
Vahvistuva rooli uuden Lahden asunto-omistamisen emoyhtiönä erikseen sovittavassa aikataulussa
Mitattavien synergiaetujen saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa
Opiskelija-asumisen ja nuorisoasumisen erityispiirteiden
huomioonottaminen Lahden Talot Oy -konsernin yhtiörakenteessa ja toiminnassa kaupungin kanssa sovittavalla
tavalla
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Toriparkin toiminnan kehittyminen arvioidaan soveltuvin
mittarein
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Vuokra-asuminen turvallista, kohtuuhintaista ja energiatehokasta
Investointien omarahoitusosuuden kattaminen tulorahoituksella
Spatium Toimitilat Oy
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Talousohjelman mukaisten yhtiöjärjestelyjen ja kauppojen
toteuttaminen
Toiminnan vakiinnuttaminen ja mitattavien synergiaetujen
saavuttaminen uudessa muuttuneessa tilanteessa
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Urheilukeskuksen kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja
tilojen kunnossapidosta huolehtiminen
Toimintaedellytysten turvaaminen tilanteessa, jossa kaupungin avustuksia ei makseta tehtyjen osakejärjestelyjen
johdosta
Osaamiskiinteistöt Oy
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Kiinteistökokonaisuuden kehittäminen ja tilojen kunnossapidosta huolehtiminen
Aktiivinen ja vuokralaisten tilankäytön tarpeita joustavasti
palveleva tilojen ulosvuokraaminen käypään hintaan
Nastolan Yrityspalvelu Oy,
Kiinteistö Oy Naskunvuo,
Nastolan Virastotalokiinteistö Oy,
Nastolan Kulttuurikiinteistöt Oy,
Kiinteistö Oy Nastolanharjun liiketila
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Nastolan hyviä käytäntöjä jatketaan ja mahdolliset yhtiöjärjestelyt sekä toiminnalliset muutokset valmistellaan
vuoden 2016 aikana kaupunginhallituksen konserni- ja tilajaostossa sekä Nastolan Yrityspalvelut Oy:n osalta elinvoima- ja työllisyysjaostosta
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Kilpailukyvyn kehittäminen
Lahti Aqua Oy -alakonserni
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Tuloutus 2016 vuonna 0,20 milj. euroa
Nastolan vesihuoltoliiketoiminnan sujuva integrointi osaksi
konsernia
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Veteen ja vesiosaamiseen sekä ympäristökuormituksen
vähentämiseen perustuvien tuote- ja palvelukonseptien
kehittäminen ja kaupallistaminen
Laajeneminen maakunnalliseksi
Valma Oy
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Tulee tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti työllistämisen
palveluja asiakkailleen ja vakiinnuttaa asemansa osana
Lahti-konsernia
Lahti Energia Oy -alakonserni
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Tuloutus 2016 vuonna 10,0 milj. euroa, alustavasti
11,0 milj. euroa vuonna 2017 ja 11,5 milj. euroa vuonna
2018. Yhtiöltä edellytetään tämän mahdollistavaa kannattavuutta.
Vuosien 2017 ja 2018 osinkotaso täsmennetään myöhemmissä talousarvioissa ottaen huomioon yhtiön markkina- ja talousnäkymät
Kyvo3 –voimalan laadukas suunnittelu ja toteutuksen
käynnistäminen ja rahoituksen valmistelu yhdessä omistajan kanssa
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian määrän
kasvattaminen
Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Tuloutus, kokonaisosinko 2016 on 0,25 milj. euroa
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Jätehuolto-osaamisen kehittäminen kasvuhakuiseksi palveluliiketoiminnaksi
Korkea yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste ja energiahyötykäyttö sekä näihin liittyvän yhteistyön kehittäminen
132
Palvelutuotanto
Calpro Oy
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Toiminnan tehostuminen ja kasvu osakassopimuksen
mukaisesti
Lahden Seudun Kuntatekniikka Oy
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Kilpailukyvyn kehittäminen
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
kuntayhtymä
Vuosittain päivitettävät toiminnalliset tavoitteet
Erikoissairaanhoidon laadun ja kustannustehokkuuden
kehittäminen ottaen huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittäminen, uudistuva
työnjako erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollon vahvistaminen
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Kustannustehokas ja omistajakuntien sote-palveluihin
nivelletty erikoissairaanhoito
Työterveys Wellamo Oy
Valtuustokauden toiminnalliset tavoitteet
Kaupungin työnantaja-aseman tukeminen työhyvinvointia ja työssä jaksamista edistävillä laadukkailla
palveluilla
Palvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti