Milloin mielenterveysongelmaisen
osatyökykyisen henkilön on mahdollista palata
työhön?
Kuntoutuspäivät 10.3.2015
Psyk el Katinka Tuisku
Klinikkajohtaja, HYKS Erityispoliklikat
Työkyvyntutkimuspoliklinikka
Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen
henkilön on mahdollista palata työhön?
1. Sopivaa työtä on tarjolla
-työntekijän toimintakyky ja osaaminen vastaavat työn vaatimuksia
-työturvallisuus ei vaarannu
-sairaudesta toipuminen ei vaarannu
-työttömälle osatyökykyiselle työhönsijoitus
2. Sopiva työn määrä on järjestettävissä
-asteittainen kuormituksen lisääminen
-lyhennetty työpäivä/viikko osa-sairauspäivärahan,
osakuntoutustuen, työkokeilun tai työjärjestelyn keinoin
3. Työpaikalla valmius tukea
-työterveysyhteistyö, esimiehen tuki, työyhteisön myönteinen
vastaanotto, joustavat työjärjestelyt alussa, jotka ei ylikuormita muita
-palkkatuettu työ, sosiaaliset yritykset, siirtymävaiheen työt
Milloin mielenterveysongelmaisen osatyökykyisen
henkilön on mahdollista palata työhön?
4. Työntekijällä riittävä valmius palata
-motivaatio ja pystyvyydentunne riittävät
-valmiutta heikentävät ajatukset, asenteet, roolit käsitelty
-valmiutta heikentävät oireet hallinnassa
-valmiutta heikentävät puutteet toimintakyvyssä selvitetty
(esim kognitiivisten toimintojen kartoitus)
-valmiutta heikentävät turvattomuustekijät minimoitu
5. Työntekijän elämäntilanne ja lähipiiri tulevat paluuta
-sosiaalietuudet, perhetilanne, läheisten tuki
5. Terveys- ja kuntoutuspalveluiden tuki ja seuranta
-Työterveyshuolto, psykiatrinen hoitoyksikkö, TK työttömillä
-Työhönvalmennus,
MT-kuntoutujan työhön paluun erityispiirteitä
•
•
•
•
•
•
Ammatillinen kuntoutus alkaa usein liian myöhään, myös
lääkinnällinen kuntoutus
Työhönpaluun kynnys nousee korkeaksi sairauspoissaolon pitkittyessä
-> etääntyminen työelämästä, työyhteisöstä ja työrutiineista, rutiinien
menetys, muutokset työpaikalla, epävarmuus jatkuvuudesta ja tuesta,
pelko taitojen ruostumisesta, pystyvyydentunteen heikentyminen,
sairauteen liittyvien kielteisten kognitioiden vahvistuminen
Turvallinen, huolella yhdessä kuntoutujan, työpaikan ja hoitoverkoston
kanssa laadittu paluusuunnitelma keskeinen
Joskus psykiatrinen hoitotaho, omainen tai terapeutti voi viivästää
kuntoutuksen aloitusta pelätessään kuormitusta
Puolen vuoden poissaolon jälkeen paluu vaikeutuu huomattavasti,
edellyttää aina tukitoimia
Alle puolen vuoden poissaolo ja työsuhde kaksinkertaistavat
työhönpaluun valikoituneessa psykiatrisessa aineistossa
4
Ajoitus –milloin takaisin työhön?
• Milloin aikaisintaan –milloin viimeistään?
• Optimaalinen vaihe?
• Paluupäivä perustuu sopimukseen, johon vaikuttavat myös
tarjolla olevan työn realiteetit
• Tavoiteaikataulu, välitavoitteet
• Paluun huolellinen valmistelu
• Paluun riittävän pitkä seuranta
Ajoitus –milloin takaisin työhön?
Mitä muutoksia pitäisi tapahtua
• 1. Hoitotasapainossa, oireissa
• 2. Elämäntavoissa, terveyskäyttäytymisessä
• 3. Motivaatiossa, työhönpaluuvalmiudessa
• 4. Toimintakyvyssä
• 5. Työoloissa
• 6. Työn vaatimuksissa
ennen työhönpaluuta?
Toimintakyvyn puutokset mielenterveyshäiriöissä
(Duodecim 2012; 128:2251-9 )
1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle
altistavaan rakenteeseen kuuluvat –pysyviä tai
pitkäaikaisia
2. Sairauden välittömät oireet -yleensä hoito lievittää
3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset
selviytymisyritykset
-huomioitta voivat vakiintua haitallisiksi
käyttäytymismalleiksi
4. Sairaanrooliin liittyvät –autonomiaa kunnioittava ja
voimavaroja vahvistava hoitosuhde, kannusteet,
palkitsevuus?
Toimintakyvyn puutokset
-esimerkkinä masennus
1. Sairauden syntymekanismi ja sairaudelle altistava rakenne
- masennukselle altistavat luonteen piirteet ja HPA-akselin säätelyn häiriö
2. Sairauden välittömät oireet
-alavireisyys, ahdistuneisuus, aloitekyvyttömyys, hidastuneisuus/kiihtymys,
keskittymisvaikeudet, väsymys, masentuneet ajatukset
3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset
-välttämiskäyttäytyminen: vetäytyminen sosiaalisista suhteista, keskeisistä
tehtävistä ja hyvinvointia ylläpitävästä toiminnasta
-miksi? epäonnistumisen pelko, palkitsevuuden väheneminen
-haitalliset reaktiot: itsesyyttely oireista ja toiminnanvajeista
-oireiden väärä hoito: väsymykseen liika nukkuminen, unettomuuteen alkoholi
-kompensaatioyritys: hidastuneen työsuorituksen venyminen ylityöksi
4. Sairaanrooliin liittyvät
-kielteinen sairaanrooli: työhönpaluun pelko, psykososiaalisen tuen
menetyksen pelko, pystyvyydentunteen ja toimivien roolien menetys
Sairausloman pituudelle ei voi antaa tarkkaa yleispätevää
ohjeistusta. Aina tapauskohtaisesti arvioitava, ei
diagnoosikohtaisesti.
Esimerkkinä masennus:
• Lievä-> yleensä työkykyinen, joskus suurta tarkkaavuutta vaativassa työssä
unettomuusoire ja univaje voi aiheuttaa ongelmia.
• Keskivaikea-> työstä, henkilökohtaisista ominaisuuksista, tukiverkostosta,
tukitoimista ym riippuen jatkumo täysin työkykyisestä täysin työkyvyttömään,
useimmin osatyökykyisiä
• Vaikea-> usein työkyvyttömiä, kunnes oireisto lievittyy
•
•
•
•
•
Väestöaineisto: Vain kolmannes tarvitsee s-lomaa
Työterveyshuollon masennus-aineistot: hoitoon hakeutuvista suurin osa
tarvitsee s-lomaa, sen kesto keskimäärin 5vkoa.
Vaikea-asteinen ja hoitoresistentti voi johtaa pysyvään/vuosien
työkyvyttömyyteen. VDS: 20% eläköityi
Masennus yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä kun huomioidaan
työstressin ja lähtötason s-poissaolon pituuden vaikutus
Pitkä sairausloma lisää eläköitymisriskiä sairaudesta riippumatta.
Käynnistää syrjäytymisprosessin
Vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukiväline – ohjeisto
sairaaksikirjoittamista varten. Social styrelse 2008
F32 Ensimmäinen masennusjakso
•
•
•
•
•
Lievä, ensimmäistä kertaa ilmenevä masennus ei yleensä edellytä
sairaaksikirjoittamista. Hoidon aloittamisen jälkeen työkyky voi olla
alentunut 1-3kk. Osa-aikaista sairaaksikirjoittamista on harkittava.
Vaikeassa masennuksessa työkyky voi olla alentunut enintään 6kk hoidon
aloittamisen jälkeen. Kognitiivinen toimintahäiriö voi jatkua vielä kuusi
kuukautta tai pidempään. Yksilölliset erot ovat suuria.
Sairaaksikirjoittamisessa on huomioitava, että potilas voi mahdollisesti
palata työhön ennen hoidon päättymistä. Useamman sairauden
samanaikainen sairastaminen vaikeuttaa hoitoa ja voi huonontaa
ennustetta.
Väsymys, voimattomuus, kyvyttömyys tehdä päätöksiä ja suunnitella,
muistin heikkeneminen, aloitekyvyn, motivaation ja jaksamisen puute ja
stressinsietokyvyn heikkeneminen heikentävät toimintakykyä.
Vaikeaan masennukseen sairastunut ei kykene käsittelemään päivittäisiä
ongelmia tai huolehtimaan itsestään.
Arviointityökaluja avuksi mielenterveyskuntoutujan työhönpaluun valmisteluun Sofas
-ammattilaisen arvio, kartoitetaan asiakkaan kanssa konkreettisesti
toimintakyvyn 4 osa-aluetta erikseen: itsestä huolehtiminen/ perhe ja
ystävyyssuhteet/ työ tai opiskelu / vapaa-aika ja harrastukset
Työhönpaluuvalmius
-kuntoutuja täyttää itse, pisteyttää valmiutensa (VAS 0-10), jota voi seurata
-kuntoutuja kirjaa paluuta edistävät ja estävät tekijät -> tärkein osio!
-auttaa konkreettisten ratkaisujen hakemisessa, ja suuntaamaan huomion sekä
tuen asiakaslähtöisesti
Työhönpaluun pystyvyydentunne
-kuntoutuja täyttää itse, ammattilainen laskee pisteet 0-66, joita voi seurata
-suuntaa huomion niihin pystyvyydentunteen vajeisiin, joita voidaan korjata
ulkoisin keinoin tai psyykkisen työn keinoin
Tavoiteseuranta viikkotasolla, toiminnallisen ohjelman toteutuminen
Ratkaisukeskeiset oire- ja toimintakykyseurantalomakkeet
Työhönpaluuvalmiusarvio
(www.ttl.fi/masennuksenhoito )
Valmius palata työhön
Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi)
0.....1.....2.....3.....4.....5....6....7.....8.....9.....10
en lainkaan valmis
•
•
•
•
•
•
•
•
täysin valmis
Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta? 1.
2.
3.
Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?
1.
2.
3.
Työhönpaluu-pystyvyydentunne/Return to work self-efficacy
ennustaa työhönpaluuta 3kk sisällä
(Lagerveld ym. 2010, epävirallinen käännös TTL/HYKS TTPKL)
Jos palaisin täysimääräisesti työhöni huomenna, olettaisin että:
• 1.
Voin hyvin kohdata vastoinkäymisiä
• 2.
En suoriudu tehtävistäni tunteideni takia *
• 3.
Pystyn pitämään henkilökohtaiset rajani
• 4.
Pystyn suoriutumaan työtehtävistäni
• 5.
Selviydyn tunteiden kannalta vaativista tilanteista
• 6.
Minulla ei jää voimavaroja mihinkään muuhun*
• 7.
Pystyn keskittymään riittävästi työhöni
• 8.
Kestän taas paineita työssä
• 9.
En pysty ratkaisemaan mahdollisia ongelmia työssäni*
• 10. Saan motivoitua itseäni riittävästi tehdäkseni työni
• 11. Selviydyn työn fyysisistä vaatimuksista
0= täysin eri mieltä <-> 6= täysin samaa mieltä
Asteittainen työhönpaluu
Sosiaaliturva:
• Osasairauspäiväraha
• Työkokeilu
• Osakuntoutustuki
Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä:
• Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua ”asia kerrallaan”
• Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta
• Asteittain etenevät haasteet ja vastuu
Esimiehen ja työyhteisön tuki
• Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa
• Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty
• Työterveysneuvottelussa sovitulla tavalla valmistetaan työyhteisöä
ottamaan vastaan työhönpalaaja
14
Työkokeilu
•
Sopii pitkittyneeltä sairauslomalta työhönpaluun tueksi, kun työhön
paluun kynnys on jo noussut korkeaksi ja samoihin työtehtäviin
paluu ei enää onnistu
•
•
•
•
•
•
TE, Kela, Työeläkevakuutus, työpaikat
Käytetyin työeläkekuntoutuksen muoto masennuspotilailla
Parhaat tulokset sairauspäivärahakaudella ja alle 50-vuotiailla
Alkaa masennuspotilailla usein liian myöhään
Masennuspotilas tarvitsee usein pidemmän, 3-6kk työkokeilun
Jos takana aiempi työkokeilu, seuraavassa ei saa toistaa aiempia virheitä:
eri työtehtäviin, parempi tuki ja koordinaatio, paremmassa
hoitotasapainossa, työpaikan sitoutuminen?
(Tuisku ym. 2013: Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä)
15
Työhön paluun tuki-suositus, Terveysportti
Terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattilaisten täytyy aina
sairauspoissaolokauden alkaessa pohtia varhaisen työhön
paluun mahdollisuutta koska:
•
Työ sinällään tukee terveyttä ja työkykyä
•
Työstä poissaolon pitkittyminen itsessään lisää pysyvän
työkyvyttömyyden riskiä
•
Työtehtävien muokkaus työntekijän toimintakyvyn mukaisesti
työpaikalla edistää työhön paluuta
•
Pysyvään työhön paluuseen vaikuttavat työpaikan tuki, työn
kannusteet ja riittävä työ- ja toimintakyky
Kiitos !
Sari Heinonen SarArt
HYKS Taidetoimikunnan seinämaalaussarjasta EPKL:lla
17