www.tieto.fi/uutisforum
www.tieto.fi/uutisforum 1 / 2015 ANTERO HUOVINEN Vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen muistuttaa, että hoitotyön laatu on jatkuvaa sisällöllistä tarkastelua: saako asiakas tarvitsemaansa ja haluamaansa palvelua sekä tavoitteellista toimintakykyä tukevaa hoitoa. Laadukasta kotisairaanhoitoa optimoidulla osaamisella Palvelurakenteiden muutokset heijastuvat voimakkaasti kotihoidon resursseihin. Kotihoidon asiakasmäärät ovat selkeässä kasvussa. Muutokset, kuten vuodeosastopaikkojen vähentäminen ja erikoissairaanhoidon nopeammat kotiutukset, muovaavat kotihoidon toimintaa tehostetun kotisairaanhoidon palveluihin. “Kotihoito profiloituu selkeästi sairaanhoidollisen osaamisen tehtäviin. Sairaanhoitajien ammattitaidon kehittäminen ja ylläpito korostuvat jatkossa yhä voimakkaammin: kotikäynneillä erikoissairaanhoidon tehtävät lisääntyvät”, vanhuspalvelupäällikkö Ira Karvonen pohtii. Hoitotyön laatu on jatkuvaa sisällöllistä tarkastelua: saako asiakas tarvitsemaansa ja haluamaansa palvelua sekä tavoitteellis- ta toimintakykyä tukevaa hoitoa. Välittömän hoitotyön osuuden kasvu varmistaa hoidon laadun. “Kotihoidon optimoinnilla voimme varmistaa, että sairaanhoitajien osaaminen kohdistuu sinne missä sitä todella tarvitaan. Vakavasti sairaiden hoito, esimerkiksi vaikeat haavanhoidot, iv-hoidot ja syöpäpotilaat, optimoidaan sairaanhoitajien työpäivään. Jatkossa tehotiimi huolehtii erikoissairaanhoidosta kotiutuvista asiakkaista.” Ira Karvonen vastaa sosiaali- ja terveyspiiri Helmen vanhuspalvelutyöstä, joka kattaa kotisairaanhoidon lisäksi asumis- ja kotipalvelut sekä omaishoidon tukipalvelut. Helmi tuottaa Haapaveden ja Siikalatvan asukkaille kotipalveluja ja kotisairaanhoitoa sekä Pyhännällä kotisairaanhoidon palveluja. Kotihoidon lähes 80 hengen tiimi koostuu sairaanhoitajista, perus- ja lähihoitajista. Vartti aikaisemmin liikkeelle, tunteja lisää asiakkaille Tiedon Kotihoidon Effica, Kotihoidon Optimointi ja Lifecare Kotihoidon mobiili otettiin käyttöön Helmessä syksyllä 2014. Karvonen muistuttaa, että uusien työkalujen käyttöönotot ovat aina isoja muutoksia työyhteisölle ja ne tuovat vääjäämättä muutoksia myös tuttuihin toimintatapoihin. Optimointi lisää tasaisuutta tiimien työnkuviin ja kiire vähenee. “Muutimme aamuraportoinnin käytänteitä ja aamuvuorolaiset pääsevät nyt 15 minuuttia aikaisemmin liikkeelle. 20 työntekijän tiimissä se tarkoittaa viisi tuntia lisäaikaa asiakkaan luona tehtävään työhön”, Karvonen laskee. Lue koko juttu: www.tieto.fi/uutisforum Digitaalinen murros on mahdollisuus myös potilastietojärjestelmissä Lähes joka alalla on menossa digitaalinen murros. Vaatimukset lisääntyvät myös sosiaali- ja terveydenhuollon sujuvimmista hoito- ja palveluketjuista sekä hoitohenkilökunnan toiveista liittyen potilastietojärjestelmiin. Potilastietojärjestelmien suunnittelussa on omat erityisen tärkeät piirteet, jotka täytyy pitää mielessä suunniteltaessa myös järjestelmien käytettävyyttä ja käyttöliittymiä. Lääkäreiden ja hoitajien tulee saada oleellinen tieto nopeasti ja helposti. Tiedon tulee olla jäsenneltynä selkeästi, jotta sitä on helppo hyödyntää potilaiden hoidossa vaikkakin tietoa on hyvin paljon järjestelmissä. Edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi potilastiedot ovat luottamuksellisia. Tietoturvaa onkin mietittävä monesta eri näkökulmasta esimerkiksi tiivistyvässä sote-yhteistyössä: kukin käyttäjäryhmä saa nähdä vain omaan rooliin kuuluvia tietoja. Yksi keskeisimmistä ja kriittisimmistä potilasturvallisuuden, hyvän hoidon ja palvelun tekijöistä on tehokkaiden työnkulkujen ja sujuvan sisäisen viestinnän varmistaminen. Terveydenhuollon tietojärjestelmien kehitystyö on pitkäjänteistä: käytettävyyden parantamisessa tarvitaan useita näkökulmia ja jatkuvaa vuorovaikutusta eri käyttäjäryhmien välillä. Lue lisää www.tieto.fi/uutisforum Susanna Martikainen johtava käytettävyyssuunnittelija, Tieto www.tieto.fi/uutisforum Sujuva tiedonkulku vapauttaa aikaa potilaan hoitoon TIEDON KUVA-ARKISTO JUHA TANHUA Hammaslääkärin työ ei ole vain hampaiden paikkausta. Jotta hammaslääkäri voi keskittyä kokonaisvaltaiseen suun terveydenhuoltoon, on toistuvien työprosessien oltava tehokkaita sekä käyttäjäystävällisiä aina tutkimussuunnitelmista ja hoidon kirjaamisesta viranomaisraportointiin ja taloushallintoon. Ruotsalainen Folktandvården Sörmlandsleden on ottamassa vaiheittain käyttöön Tiedon uuden Lifecare Suun terveydenhuollon kokonaisuuden, joka tukee kaikkia suun terveydenhuollon työprosesseja. ”Etsimme jatkuvasti keinoja tehostaa toimintaamme. Valitsimme Tiedon Lifecareratkaisun, jotta saamme kokonaisvaltaisen otteen sekä hallinnon että hoitotyön käytännöistä”, kertoo hammaslääkäri ja kehittämispäällikkö Christer Stenvinkel Sörmlandin julkisesta hammashuollosta vastaavasta Folktandvården Sörmland AB:sta. Käytettävyys kärjessä Älykäs järjestelmä, joka vastaa potilaiden palvelu- ja tiedontarpeisiin sekä ohjaa prosessia ja tukee seurantaa, on välttämätöntä kilpailluilla markkinoilla. ”Lifecare keskittyy käytettävyyteen ja ohjaa käyttäjää koko hoitoprosessin ajan, mikä osaltansa lisää työn tehokkuutta ja potilasturvallisuutta”, Stenvinkel toteaa. Ratkaisu otetaan käyttöön vaiheittain. Lifecare toimii rinnan nykyisten ominaisuuksien kanssa kunnes kaikki uudet osiot ovat käytettävissä. Kokonaisuuden odotetaan valmistuvan vuonna 2016. Folktandvården Sörmland AB:ssa arvioidaan, että suun terveydenhuollon Lifecare-ratkaisu lyhentää jokaisen tarkastuskäynnin kestoa 15 prosenttia. “Nyt meillä on käytössä hieman yli puolet Lifecare-komponenteista, muun muassa Lifecare Hammaskartat, johon kirjaamme löydökset, kuten hammaskarieksen, ja josta voi helposti nähdä potilaan hoitohistorian”, Stenvinkel kuvailee. Yhdellä silmäyksellä tarvittavat tiedot Uusi Lifecare Esitietolomake on yksinkertaistanut tiedon keruuta potilaan kohtaamisessa. “Kun hammaslääkäri kirjaa potilaan ilmoittamat sairaudet ja käyttämät lääkkeet, järjestelmä esittää tarkentavia kysymyksiä. Säästämme aikaa jokaisessa tutkimustilanteessa ja saamme paremman kokonaiskuvan potilaasta”, Christer Stenvinkel toteaa. Merkitse jo kalenteriisi: Kumppanuusforum 2015 Lifecare Suun terveydenhuollon ratkaisun asiakastestaus toteutetaan Suomessa vaiheittain vuoden 2015 aikana ja toimitukset asiakkaille tehdään vuoden 2016 aikana. Automatisointi vähentää hoitoprosessin aikana tehtävien kirjausten määrää. Hammaslääkärin tekemän yksityiskohtaisen diagnoosin voi havainnollistaa selkeänä yhteenvetograafina potilaan hoitoprosessista. Stenvinkel toteaa, että uuden järjestelmän ansiosta aikaa säästyy potilaskäynnin joka vaiheessa. Hän arvioi, että kokonaisuudessaan käytössä oleva suun terveydenhuollon Lifecare-ratkaisu lyhentää jokaisen tarkastuskäynnin kestoa 15 prosenttia. “Parasta järjestelmässä on sen käytettävyys: hoitava hammaslääkäri saa yhdellä silmäyksellä tarvitsemansa tiedot.” Lue koko juttu: www.tieto.fi/uutisforum 27.-28.8. Jyväskylän Paviljongissa www.tieto.fi/uutisforum – 1/2015 Tiedon uutiskirje sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen tietotekniikan ammattilaisille ja käyttäjille. Julkaisija Tieto Healthcare & Welfare Oy Päätoimittaja Minna Rautakorpi Toimitus Medita Communication Osoitelähde Tiedon asiakasrekisteri ISSN 1796-6493 (Verkkojulkaisu) Tapahtumia Lue lisää Uutisforumin verkkosivuilla: www.tieto.fi/uutisforum Julkisen terveydenhuollon Pääkäyttäjäforum 23.-24.4., Sokos Hotel Ilves, Tampere Lähetä juttuvinkki: [email protected] Terveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja varhaiskasvatuksen asiakaspäivät keväällä 2015 lukuisilla paikkakunnilla ympäri Suomea Terveydenhuollon ATK-päivät 12.-13.5. Tampere-talo Kumppanuusforum 2015 27.-28.8. Jyväskylän Paviljonki 2 www.tieto.fi/uutisforum QPati kehittyi vastaamaan myös biopankkitoiminnan tarpeita MARI MÄNNISTÖ Auria Biopankissa kudos- ja verinäytteitä sekä niihin liittyvää tietoa talletetaan tutkimuskäyttöön sairaalatoiminnan yhteydessä. Tietojärjestelmältä se vaatii muun muassa olennaisen tiedon sujuvaa ja määrämuotoista siirtymistä sairaalasta tutkimustahojen käyttöön. Oikea tiedonkulku on niin biopankin, sairaalan kuin potilaan etu. Tieto on kehittänyt QPati-patologian ratkaisua palvelemaan biopankkitoiminnan erityistarpeita yhteistyössä Turun yliopistollinen sairaalan ja sen yksikön Auria Biopankin kanssa. QPati mahdollistaa nyt sairaalan puolella biopankin edellyttämät kirjaukset. Erillinen biopankkiosio luotiin varta vasten biopankkitoimintaa ajatellen. “QPati on palvellut hyvin jo pitkään ja se on laajasti käytössä patologian alalla. On luontevaa, että se palvelee myös biopankkia eikä tietoja tarvitse kirjata erilliseen järjestelmään. Meidän tarpeitamme kuultiin QPatin kehittämisessä. Löytyi ratkaisuja, jotka palvelevat tarpeitamme”, sanoo Auria Biopankin johtaja Heli Salminen-Mankonen. Tiedon QPati-ratkaisua kehitettiin palvelemaan myös biopankin tietojärjestelmätarpeita. Biopankki Aurian johtaja Heli Salminen-Mankonen (oik.) ja Turun yliopistollisen sairaalan Patologian yksikön sovellusasiantuntija Pirkko Salminen ovat olleet aktiivisesti mukana tässä suunnittelutyössä. Biopankkitoiminta palvelee lääke- ja terveystieteellistä tutkimusta, kuten lääkkeiden ja hoitojen kehittämistä. Suomessa Auria Biopankki on alansa uranuurtaja, joka kehittää toimintaansa aktiivisesti. Sen ovat perustaneet Turun yliopisto sekä Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit. “Syyskuussa 2013 Suomeen tuli spesifinen biopankkilaki. Lähdimme jo hyvissä Varhaiskasvatuksen faktat päivittäisjohtamisen tukena MAURI RATILAINEN Erityissuunnittelija Anne Peltosen mukaan Faktasta näkee myös henkilöstöresurssien ja lapsimäärään kohtaamisen hoitoryhmittäin, Kuvateksti mikä auttaa päiväkodin päivittäisen toiminnan ja työaikojen suunnittelua sekä palveluohjausta. Espoon varhaiskasvatuksessa haluttiin varmistaa yksinkertainen ja yhteneväinen tapa toteuttaa tietotuotantoa. Varhaiskasvatuksen Fakta-raportointiratkaisun avulla raportointi jalkautettiin konsernijohdosta päiväkotitasolle asti. Toiminnallinen tieto yhdistettynä kustannusseurantaan edistää varhaiskasvatus- palvelujen tehokasta tuottamista ja antaa mahdollisuuden resurssien parempaan kohdentamiseen. ”Kaikki johtajat ylimmästä johdosta päiväkodinjohtajiin sekä asiantuntijat tulevat saamaan Faktasta työssään tarvitsemaansa tietoa. Myös palveluohjaus käyttää Faktasta saatavia tietoja lasten hoitoon sijoituspäätösten pohjana”, kertoo Espoon sivistystoimen suomenkielisen varhaiskasva- ajoin miettimään, kuinka biopankkitoiminnan voisi valjastaa sairaalakäyttöön. Toukokuusta alkaen näytteitä on kertynyt normaalin sairaalan diagnostisen näytteenoton yhteydessä”, kertoo Salminen-Mankonen. Jo ennen lain voimaantuloa kerätyistä näytteistä suostumuksen biopankkiin siirtämiselle antoi lähes jokainen. Biopankissa on nyt yli miljoona näytettä. Lue jutut kokonaan: www.tieto.fi/uutisforum tuksen erityissuunnittelija Anne Peltonen. Tiedon Varhaiskasvatuksen kokonaisratkaisun raportointiosa Fakta tuottaa automaattisesti raportit ja tilastokuutiot kaikesta siitä, mitä Effica-järjestelmään on kirjattu. Espoon varhaiskasvatuksen johdolla oli vahva näkemys siitä, miten raportointi toimii lähijohtamisen työkaluna. Keskitettyä raportointipalvelua ei tarvita, vaan jokaisen on mahdollisuus saada työssään tarvitsemansa ajantasaiset tilastotiedot suoraan Faktasta. Anne Peltosen mukaan Faktassa voidaan tehdä lukuisia erilaisia lapsimääriä koskevia hakuja esimerkiksi esiopetukseen, ulkopaikkakuntalaisuuteen, vieraskielisyyteen tai kasvun ja tuen tarpeeseen liittyen. Faktasta näkee myös henkilöstöresurssien ja lapsimäärään kohtaamisen hoitoryhmittäin, mikä auttaa päiväkodin päivittäisen toiminnan ja työaikojen suunnittelua sekä palveluohjausta. ”Faktan tuottaman tiedon pohjalta voidaan myös varmistaa entistä paremmin kaikkien Efficaan tallennettujen tietojen oikeellisuus, koska järjestelmä antaa mahdollisuuden porautua tiedoissa aina henkilötasolle asti”, Peltonen kertoo. 3 www.tieto.fi/uutisforum VITA valitsi DynamicHealthin kasvun tueksi MAURI RATILAINEN Sähköinen lastensuojeluilmoitus lyhensi kirjaamisajan alle minuuttiin Espoossa on otettu käyttöön Omapalveluun kuuluva sähköinen lastensuojeluilmoitus. Paljon odotettu prosessin sähköistäminen on helpottanut huomattavasti lastensuojelun henkilöstön kirjaamistyötä. Tuoreet mittaustulokset todistavat käsittelyaikojen lyhentyneen merkittävästi. VITA Lääkäriaseman kehitysjohtaja Heikki Hurme on luottavainen, että DynamicHealth taipuu ketterästi voimakkaan kasvun tuomiin tarpeisiin. “Näimme, että kasvu asettaa uudenlaisia vaatimuksia potilastietojärjestelmälle. Halusimme toimintavarman ja jatkuvasti kehittyvän järjestelmän, jotta voimme palvella asiakkaitamme parhaalla mahdollisella tavalla”, VITA Lääkäriaseman kehitysjohtaja Heikki Hurme kertoo. VITA Lääkäriasemalle potilastietojärjestelmän uusiminen tuli ajankohtaiseksi voimakkaan kasvun myötä. Lääkäriaseman toiminta on kasvanut viime vuoden aikana reippaasti: uusia asiakkaita on tullut paljon ja henkilökuntaa palkattu lisää. “DynamicHealth on käytössä kaiken kokoisilla organisaatioilla ja voimme olla luottavaisia, että järjestelmä mukautuu varmasti toiminnan kasvuun”, Hurme sanoo. Päätöstä tehdessä VITA vertasi vanhan järjestelmänsä tulevaisuudennäkymiä tarjolla oleviin järjestelmiin. Hurmeen mukaan DynamicHealthin valintaa puolsi se, että järjestelmä on ollut pitkän aikaa laajassa käytössä. “Meille oli tärkeää, että uusi järjestelmä on monipuolinen ja sujuva. Lisäksi ratkaisevaa valinnassa oli se, että DynamicHealthilla on hyvät näkymät kehittyä myös tulevaisuudessa”, Hurme summaa. Toimintavarma ja hiottu järjestelmä Tuote oli Hurmeelle myös varsin tuttu, sillä hän on aiemmin urallaan työskennellyt Tiedolla DynamicHealthin tuotepäällikkönä. “Tiesin, että saamme DynamicHealthista toimintavarman ja hiotun potilastietojärjestelmän.” Hurme uskoo, että uusi järjestelmä tulee sujuvoittamaan kaikkea tekemistä. “Kaikki oleellinen tieto on aikaisempaa helpommin käytettävissä, niin hoitavalla henkilökunnalla kuin ajanvarauksen ja ilmoittautumisen henkilöstöllä. DynamicHealthista saamamme raportit ovat myös monipuolisempia ja joustavia”, Hurme luettelee hyötyjä. Keskuslaboratoriopalvelut kaikille DynamicHealth-käyttäjille Vuonna 1994 perustettuun yhtiöön kuuluvat Helsingissä sijaitseva VITA Lääkäriasema Oy ja valtakunnallisesti palveleva lääketieteellinen keskuslaboratorio, Lääkäriaseman emoyhtiönä toimiva VITA-Terveyspalvelut Oy. VITA-Terveyspalvelut Oy tuottaa kliinisten laboratoriopalveluiden lisäksi myös vesi-, elintarvike- ja sisäilmatutkimuksia. Keskuslaboratorio sijaitsee Helsingin Hernesaaressa ja se palvelee asiakkaita koko maan laajuisesti. Muun muassa lähes kaikki sairaanhoitopiirit ovat VITAn asiakkaita. Tutkimuspyynnöt ja -tulokset siirtyvät asiakkaiden ja VITA Laboratorion välillä sähköisesti potilastietojärjestelmien välillä. “Myös VITAn keskuslaboratorioasiakkaat hyötyvät VITAn ja Tiedon yhteistyöstä. Nyt DynamicHealth-järjestelmään siirryttäessä emoyhtiömme VITA-Terveyspalvelut Oy voi palvella myös muita DynamicHealthkäyttäjiä samalla, kustannustehokkaalla tavalla kuin VITA Lääkäriasemaa”, Hurme kertoo. Kustannussäästöjä sekä vapautuvaa aikaa VITA on arvioinut, että DynamicHealthiin siirtyminen tuo pitkällä tähtäimellä kustannussäästöjä. “Ajanvarauksessa ja ilmoittautumisessa oleellisten tietojen helpon ja nopean löytämisen kautta pienet yksittäiset hyödyt moninkertaistuvat vilkkaassa päivittäistoiminnassa. Sama pätee toki muihinkin käyttäjäryhmiin. Yksittäisenä uudistuksena saamme järjestelmän myötä itseilmoittautumisen käyttöön. Uskomme, että tämä tulee vapauttamaan aikaa ja resursseja palvelukeskukseltamme.” “Jos tarkastellaan pelkkää kirjaamista, postilla saapuvan ilmoituksen kirjoittamiseen ja tallentamiseen Effica-järjestelmään menee keskimäärin 7,4 minuuttia, faksilla tulleen 11,6 minuuttia ja puhelimitse tulleen 10 minuuttia. Nyt sähköisesti tulevan ilmoituksen kirjaamiseen ja tallentamiseen menee keskimäärin ainoastaan 46 sekuntia”, Espoon sosiaali- ja terveystoimen sähköisen asioinnin projektisuunnittelija Leena Latva-Rasku avaa mittaustuloksia. Espoon kaupunki aloitti sähköisen lastensuojeluilmoituksen pilotoinnin syksyn alussa Espoon keskuksen ja Leppävaaran lastensuojelukeskuksien sekä lähialueen koulujen kanssa. Sähköisen ilmoituksen käyttöönotto on auttanut yhdenmukaistamaan lastensuojelukeskusten ja sijaishuollon palvelujen käytäntöjä. Lisäksi se on sujuvoittanut koko käsittelyprosessia ja tuonut ison helpotuksen työntekijöiden arkeen. Isoin muutos on työlään kirjoittamisen poistuminen lastensuojelun henkilöstöltä. Kun aikaisemmin ilmoitusta kirjaava työntekijä on joutunut viemään paperilla tulleen ilmoituksen sisällön Effica-tietojärjestelmään, uudessa sähköisessä kirjaamisessa työntekijä menee viestikeskukseen, nappaa omalle alueelle tulleet ilmoitukset, siirtää ne Efficaan ja valitsee lopuksi valikosta oikean ilmoittajan sekä käsittelijän ja lukee ilmoituksen läpi. SAARA SALAJA Leena Latva-Rasku iloitsee hienoista mittaustuloksista, jotka kertovat sähköisen lastensuojeluilmoituksen lyhentäneen kirjaamisajan alle minuuttiin. Lue jutut kokonaan: www.tieto.fi/uutisforum 4
© Copyright 2024