Yhteiskuntavastuu ja pk-sektori raportoinnin näkökulmasta Yritysten Yhteiskuntavastuu –kilpailu 2015 Etelä-Savon kauppakamari Mikkeli 17.6.2015 Marja Hanski VASTUULLISUUS? • Yhteiskuntavastuu tarkoittaa eri toimijoiden vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Yritysvastuu on yritysten vaikutusta yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. • Nämä vaikutukset voivat liittyä esimerkiksi paikallisen väestön, työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksien toteutumiseen, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin. • Hallituksen yhteiskuntavastuun periaatepäätös 22.11.2012. 2 Lakiin perustuvat ilmoitukset, jotka sisältävät vastuullisuuteen liittyviä asioita • Kirjanpitolain (KPL) 3:1 §:n mukaan yrityksen on laadittava toimintakertomus, jos sen 1. arvopaperit ovat julkisen kaupankäynnin kohteena tai jos kirjanpitovelvollisen sekä 2. päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on ylittynyt vähintään kaksi KPL 3:9.2 §:n mukaisista rajoista (liikevaihto 7,3 meur, tase 3,65 meur ja henkilömäärä 50) [HE uusi KPL: pienyritysraja eli yksi ylittynyt liikevaihto 12 meur, tase 6 meur ja hlöstö 50 henkeä; mikroyritysraja eli yksi ylittynyt liikevaihto 700 000 euroa, tase 350 000 euroa ja hlöstö 10] • Muut viranomaisille annettavat ilmoitukset: työntekijöitä koskevat ilmoitukset, ympäristöön liittyvät ilmoitukset 3 Toimintakertomuksen sisältö (KPL 3:1 §) • Toimintakertomuksessa on taloudellinen asema ja tulos arvioitava toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden tasapuolisesti ja kattavasti merkittävimpiä riskejä ja epävarmuustekijöitä muita toiminnan kehittymiseen vaikuttavia seikkoja keskeisimmät tunnusluvut liiketoiminnan ymmärtämiseksi tunnusluvut ja muut tiedot henkilöstöstä ja ympäristötekijöistä Tunnusluvut muista mahdollisista yhteisön liiketoiminnassa merkityksellisistä seikoista 4 Toimintakertomuksen sisältö (HE 3:1a §) 1. Toiminnan kehittyminen ja tuloksellisuus 2. Taloudellinen tilanne 3. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Lisäksi mikäli tarpeen edellisten ymmärtämiseksi 1. Taloudelliset tunnusluvut 2. Muut kuin taloudelliset tunnusluvat henkilöstöstä ja ympäristövaikutuksista ja muista sellaisista seikoista Edellä mainituista seikoista koostuvan kuvauksen on oltava yrityksen kokoon ja rakenteeseen nähden tasapuolinen ja kattava. (oikean ja riittävän kuvan antaminen, toiminnan laatu ja laajuus, olennaisuus) Edellä esitettyjen lisäksi on myös esitettävä mm. tiedot olennaisista tapahtumista tilikauden päättymisen jälkeen; arvio tulevasta kehityksestä; selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta; sivuliikkeet … 5 EU ja taloudellisen kriisin vaikutukset raportointiin: Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva direktiiviehdotus 2013/0110 (COD): Tausta • Toipuminen taloudellisesta kriisistä • Uuden taloudellisen kasvun luominen • Luottamuksen palauttaminen markkinoihin => Keinona avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisääminen • 18.4.2013 EU-komissio antoi ehdotuksen tilinpäätösdirektiivin muuttamiseksi liittyen tiettyjen suurten yritysten ja konsernien eitaloudellisen ja monimuotoisuutta koskevan tiedon julkistamiseen • Yritysten läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisääminen • Tarpeettoman hallinnollisen taakan rajoittaminen • Yhdenmukaisen toimintaympäristön varmistaminen EU:ssa => vertailukelpoisuus 6 Muuta kuin taloudellista tietoa koskeva selvitys • Soveltamisala: yleisen edun kannalta merkittävät yhtiöt (hlömäärä 500 ja lv yli 40 meur tai tase yli 20 meur); Suomessa noin 100 yhtiötä (tavoitteena laajentaa myös muihin ainakin suuriin yhtiöihin) • Selvitys: sisältää tarpeelliset tiedot yrityksen kehityksen, toiminnan, aseman ja toiminnan vaikutusten ymmärtämiseksi liittyen vähintään seuraaviin alueisiin: • • • • • • ympäristö sosiaaliset asiat työntekijät ihmisoikeuksien kunnioitus korruption torjunta lahjonta 7 Selvityksen sisältö 1/2 • Selvityksessä tulee olla: • Lyhyt kuvaus yhtiön liiketoimintamallista • Kuvaus toimintalinjoista mukaan lukien täytäntöön pannut due diligence prosessit • Toimintalinjoilla saavutetut tulokset • Toimintalinjoihin liittyvät pääriskit, jotka linkittyvät yhtiön toimintaan mukaan lukien (mikäli merkityksellistä ja oikeasuhteista) sen liikesuhteet, tuotteet tai palvelut, ja jotka saattavat johtaa haitalliseen vaikutukseen sekä miten mainittuja riskejä hallitaan • Yrityksen liiketoiminnan kannalta merkittävät ei-taloudelliset suorituskykymittarit (tulosindikaattorit) • Ilmoitettava selkeä ja perusteltu syy, mikäli yrityksellä ei ole toimintalinjoja 8 Selvityksen sisältö 2/2 • Ympäristöasiat (esimerkiksi) • Yksityiskohtia yrityksen toiminnan senhetkisistä ja ennakoitavista vaikutuksista ympäristöön, tarvittaessa terveyteen ja turvallisuuteen • Uusiutuvan ja uusiutumattomien energiamuotojen käyttö • Kasvihuonekaasupäästöt, veden käyttö, ilman saastuminen • Sosiaali- ja työtekijäasiat (esimerkiksi) • • • • • • • • Tasa-arvo Kv. konventioiden täytäntöönpano Työolot Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu Työntekijöiden kuuleminen Ammattiyhdistysoikeudet Työterveys ja –turvallisuus Vuoropuhelu paikallisyhteisöjen kanssa 9 MIKSI VASTUULLISUUS ON TÄRKEÄÄ MAINERISKI kuluttajat kiinnostuneet tuotteiden alkuperästä ja valmistuksesta julkisissa hankinnoissa vastuullisuus kasvava kilpailutekijä vastuullisuus toimitusketjuissa TALOUDELLISET UHAT  maineen menetys voi johtaa suuriin taloudellisiin menetyksiin, mm. liikevaihdon lasku, asiakkaiden/kuluttajien/projektien menetys  ei täytä alihankintaketjulle asettuja vaatimuksia = poissuljenta MAHDOLLISUUDET  kustannussäästöt (tapaturmatiheys, sairaspoissaolot)       tehokkuuden lisääntyminen olla edelläkävijä, kilpailuetu uusia liiketoimintaideoita, myynnin kasvu kuluttajavetoisuus työnantajamielikuva (osaavan työvoiman saatavuus) riskien parempi hallinta 10 Vastuullisuus työkalu PK-sektorin käyttöön: CSR-kompassi Toimitusketjun vastuullisuus haltuun • CSR-kompassi (CSR=corporate social responsibility eli yritysten sosiaalinen vastuu) tarjoaa konkreettisia neuvoja, työkaluja ja esimerkkejä yritysten toimitusketjujen vastuulliseen hallintaan. • Kompassi on tuotettu pohjoismaisella yhteistyöllä ja sen kohderyhmänä ovat tuotannon, kaupan ja palvelualan pienet ja keskisuuret yritykset. • http://yksityinen.csr-kompassi.fi/mita-csr-on 11 Code of conduct eli miten toimin • Monet kansainväliset yhtiöt vaativat omien code of conduct – ohjeistuksiensa käyttöön ottoa • Code of conduct sisältää toimintatapaohjeita muun muassa seuraavilta osa-alueilta:             Pakkotyö Lapsityö Syrjintä Yhdistymisvapaus Työympäristö Palkkausehdot Turvahenkilöstön käyttö Maankäyttö Ympäristönsuojelu Teollisuuden tapaturmat Yrityksen tuotteet Korruptio ja lahjonta 12 http://www.tem.fi/files/42556/Nelja_tapaa_soveltaa_sosiaalisia_kriteereja_ju lkisissa_hankinnoissa.pdf • Sosiaaliset kriteerit on tuotu julkisiin hankintoihin pääosin neljällä eri tavalla. • Sosiaaliset näkökohdat voivat olla hankinnassa sopimusehtona tai vertailukriteerinä. • Sopimusehtona ne ovat ehdottomia vaatimuksia, joita toimittajan tulee toteuttaa sopimuskauden aikana. • Vertailukriteerinä sosiaalisista näkökohdista saa lisäpisteitä tarjousten vertailussa. • Toisaalta tarkastellaan sitä, edellyttävätkö sosiaaliset kriteerit toimittajaa aktiivisiin toimenpiteisiin sopimuskauden aikana vai koskeeko se periaatteita, joita toimittajan tulee kunnioittaa tai sitä miten toimittaja on aikaisemmin toiminut. • Vahvimmillaan sosiaaliset kriteerit ovat silloin, kun ne edellyttävät toimittajilta aktiivisia toimia kuten työllistämistä. Vertailukriteerin käyttäminen sopimusvelvoitteen sijasta antaa mahdollisuuden sille, että tarjouskilpailuun osallistuu myös sellaisia toimittajia, jotka eivät syystä tai toisesta katso voivansa toteuttaa työllistämisvelvoitetta. • Sosiaaliset kriteerit voidaan tuoda hankintasopimuksiin ja kilpailutuksiin myös siten, etteivät ne edellytä suoraan aktiivisia toimenpiteitä. Tästä on esimerkkinä erilaisten vastuullisuusperiaatteistojen hyväksyminen osana sopimusta, joilla varmistetaan, että toimittajat ottavat huomioon sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyvät näkökohdat toiminnassaan. Vertailukriteerinä käytettäessä tämä tarkoittaa sitä, että toimittaja voi dokumentoida toimineensa tietyllä tavalla (esim. työllistänyt vajaakuntoisen) ja saa tästä lisäpisteitä. 13 Vastuullisuus voi olla pieniä tekoja, joilla on suuret positiiviset vaikutukset • Yrityksen sidosryhmät: Omistajat Työntekijät Asiakkaat Toimittajat Yhteiskunta Viranomaiset Muut • Toiminta ensin kuntoon, raportointi sitten • Raportoi jo olemassa olevista hyvistä käytännöistä, esimerkiksi tapaturmien tai sairaspoissaolojen väheneminen, paikallisurheiluseurojen tukeminen, energian säästöohjelmat • Toiminta onnistuu parhaiten, jos kehitystä seurataan ja nähdään konkreettinen hyöty (mittarit ja niiden seuranta) 14 Kiitos! 15