Tiedokas

95 Kevät 2015
Opistolaisyhdistyksen sääntömääräinen
KEVÄTKOKOUS
tiistaina 17.3.2015 klo 18.30
Opistotalossa, Kaskenkatu 5
Asialistalla mm.:
– vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilien hyväksyminen
– vuoden 2015 kesäkotimaksuista päättäminen
– ehdotukset opiston opinto-ohjelmaan
Kokouksessa tehdyt esitykset toimitetaan opiston rehtorille.
Mieti siis, mitä uutta haluttaisiin lisätä opinto-ohjelmaan.
Kahvitarjoilu ennen kokousta eli klo 18.00
Jäsenkortti sekä opiston maksukuitti mukaan.
Ellet vielä ole jäsen, voit liittyä ennen kokousta opiston toimistossa.
Tervetuloa!
Turun työväenopiston opiskelijat ry. / Johtokunta
2
TIEDOKAS 95 / kevät 2015 sisältö:
Julkaisija
TURUN TYÖVÄENOPISTON
OPISKELIJAT ry.
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
*****
Toimitus:
Markku Luoto (puheenjohtaja)
Seija Luoto (sihteeri)
Reijo Nurmela (toimitussihteeri)
Hilkka Orrensalo
Pirjo Haapala
Katariina Perkiö
Ulla Oksanen (piirtäjä)
*****
TIEDOKKAAN seuraava numero
ilmestyy lokakuussa 2015.
Lehteen tarkoitettu aineisto
toimitettava toimitukselle
10. syyskuuta mennessä.
*****
Toimituksen osoite:
TURUN TYÖVÄENOPISTON
OPISKELIJAT ry.
TIEDOTUSTOIMIKUNTA
Kaskenkatu 5. 20700 Turku
sähköposti: [email protected]
Työväenopiston Internet-kotisivu:
www.turuntyovaenopisto.fi
*****
Painopaikka:
Offsetpaino PAINOLA
Piispanristi
***
Kansikuvassa:
Tiina Elina Nurmisen työ
TURUN SUOMENKIELINEN
TYÖVÄEN OPISTO
työn koko 130x90 cm
valokuva Leena Hakala
Kevätkokous 2
Puheenjohtajan palsta 4
Marjo Heinonen
Tenholalaiseksi syntynyt4
Pirjo Haapala
Hyvää alkanutta vuotta 2015!
Sanna Orusmaa
5
Tuohesta tarinaa6
Katariina Perkiö
Tiina Elina Nurminen –
Kettukin vuoden 2014 taiteilija
Pirjo Haapala
8
Kestävän kehityksen työryhmä
Outi Eronen
10
Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi
Outi Eronen ja Pirjo Haapala
11
Opistolaisyhdistyksen syyskokous
Seija Luoto
12
Jätevesi vaatii hyvät olosuhteet
Pirjo Haapala
13
Vierailu Turun Sanomissa14
Anneli Enjala
Opetuskahvila Cafe Dominic16
Pirjo Haapala
Tutustuimme Turun vesilaitosmuseoon
Reijo Nurmela
17
Markun kalajuttu
Markku Luoto
18
Kukkamurhaajan tapaus19
Reijo Nurmela
Terveiset Tenholasta20
Pirjo Haapala
3
Puheenjohtajan palsta
O
n saatu nauttia valkoisesta Joulusta. Kelit vaihtelevat nyt päivittäin ja aamulla odottaa jännityksellä
miltä ulkona näyttää. Toivottavasti lunta on silloin kun Tenholassa vietetään Laskiaista sunnuntaina
15.2.2015 klo 12.00.
Tenholaa ollaan taas myymässä, joten tässä vaiheessa kesän tilanne on vielä epäselvä. Kesän tilanteesta
ilmoitellaan nettisivulla www.tenhola.fi sekä Tenholan Facebook-sivulla
Marraskuussa opistolla järjestettiin koemielessä messupäivä, jolloin mainostettiin ja esiteltiin kevään
kursseja. Kuulin että mainonta puri, koska jotkut ilmoittautuivat heti, ja kiittelivät, etteivät kaikkia
kursseja olisi edes huomanneet kevään opinto-ohjelmasta. Ensi syksynä sitten järjestetään varsinainen
messutapahtuma kurssitarjonnan esittelyyn.
Kevät ja kesäkauden toimintaohjelma on ilmestynyt. Siihen kannattaa tutustua, jo sen runsaan retki-,
tutustumis- ja konserttitarjonnan takia. Sieltä löytyy myös Tenholan kesän ohjelma oletuksella, että siellä
vielä kesää vietämme. Kannattaa seurata myös nettisivua
http://www.turuntyovaenopisto.fi/opiston-esittely/opistolaisyhdistys
Valoisaa kevättä
Marjo Heinonen
Turun työväenopiston opiskelijat ry
puheenjohtaja
Tenholalaiseksi syntynyt
Y
hdistyksen puheenjohtajana on toiminut
kymmenen vuoden ajan Marjo Heinonen.
Mikä sai sinut lähtemään puheenjohtajaksi?
– Oikeastaan jouduin siihen vähän vahingossa. Edellinen puheenjohtaja lähti Helsinkiin ja tilalle ei ilmaantunut halukkaita, niin minua pyydettiin ottamaan puheenjohtajan pesti. Koska minun oli, ainakin
siihen aikaan vielä vaikea sanoa ei, niin tässä sitä sitten ollaan.
kaikki yhdistystoiminta tuntuu olevan hiipumaan
päin ja porukkaa on vaikea saada mukaan.
Mikä kaipaisi kohennusta?
– Ehkä ei kohennusta, mutta mielellään näkisin enemmän aktiivisia ihmisiä toiminnassa mukana.
Onko puheenjohtajuus kasvattanut sinua?
– Ehkä se on tuonut minulle lisää varmuutta hoitaa
asioita. Vaikka olen yleensä mieluummin taustalla,
Montako vuotta olet ollut yhdistyksen toiminnassa kuin kaiken aikaa esillä ja äänessä, huomaan välillä
olevani kaiken keskellä järjestelemässä asioita. Se ei
mukana?
– Olen kasvanut Tenholan kautta opiston toimintaan. kuitenkaan aina ehkä ole oikein hyvä asia.
Olen jo kolmannen polven edustaja ja vanhempieni perässä lähdin mukaan Urheilutoimikuntaan, kun – Pitkälti se on pitänyt minua mukana toiminnassa,
ikää oli tarpeeksi opistolaiseksi, joka silloin oli 16 v. että olen suorastaan syntynyt tenholalaiseksi. Olen
myös sekä Kesäkotitoimikunnan että UrheilutoimiMiten yhdistyksen toiminta on muuttunut näiden kunnan sihteerinä, johon jälkimmäiseen myös poikani kuuluvat. Haluan toimia Tenholan hyväksi, koska
vuosien aikana?
– Muistan että aikoinaan kun vanhempani jo olivat minulle on tärkeää myös lasteni ja lastenlasteni mahmukana toiminnassa, niin kaikkiin virkoihin oli kova dollisuus viettää kesiään Tenholassa, kuten itsekin
kilpailu. Johtokuntaan pääsemiseksi kerättiin kan- olen saanut tehdä.
nattajia mukaan syyskokoukseen. Ja sitä se oli vielä
myöhemminkin, koska minutkin kerran pyydettiin Turun työväenopiston opiskelijat ry:n puheenjohtaja
mukaan erästä ehdokasta äänestämään. Nykyään Marjo Heinosta haastatteli Pirjo Haapala
4
Hyvää alkanutta vuotta 2015!
O
pisto on jälleen pyörähtänyt käyntiin täydellä teholla ja luvassa on monipuolinen ja mielenkiintoinen kurssitarjonta keväälle. Uuden
vuoden alkaessa, väistämättä herää myös kysymys
miten mennyt kausi on sujunut. Vuoden 2014 tulos oli
niin taloudellisesti, kuin myös sisällöllisesti opistolle
hyvä. Siitä haluan kiittää kaikkia, niin henkilökuntaa,
kuin opiskelijoitakin. Tulos on tehty yhdessä ja tällä
yhteistyöllä on hyvä jatkaa eteenpäin, edelleen koko
opiston toimintaa kehittäen.
toimintaa ja laskenut kustannuksia.
Lokakuussa toteutettiin työväenopiston kurssilaisille
asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyssä linkki lähetettiin 5025 opiskelijalle, vastausprosentti oli 16,3 %
(822 opiskelijaa). Vastaajista 414 antoi palautetta
avoimessa vastauskentässä. Yleisesti oltiin tyytyväisiä työväenopiston kurssivalikoiman laajuuteen sekä
hintojen edullisuuteen. Netin kautta tapahtuva kurssi-ilmoittautuminen todettiin joustavaksi. Kurssivalikoimaan ehdotettiin enemmän erikoiskursseja sekä
Syksyyn 2014 mahtuu paljon muutoksia. Saimme senioreille suunnattuja kursseja. Moodlen käyttöä
opistolle uuden Cafe Dominicin.
oppimateriaalien jaossa ja vertaistukena oppilaiden
välillä kiiteltiin.
Syksystä lähtien opiston iltavahtimestarit ovat kuuluneet Arkean työntekijöihin, eivätkä enää opiston Uutuutena opistolla pidettiin marraskuussa messupäihenkilökuntaan. Tämä saattaa aiheuttaa jossain mää- vä. Tällöin jokainen tiimi sai esitellä tarjontaansa ja
rin hämmennystä, koska opistolla iltavahtimestareina samalla luotiin tuntiopettajille mahdollisuus omien
kuitenkin toimivat meille jo tutut henkilöt Laura Oksa kurssien mainostamiseen. Messuilla avattiin ilmoitja Jarno Aho. Muutosta on lähinnä heidän työasuis- tautuminen kevään kursseille, päivän aikana ilmoitsaan ja jonkin verran myös työtehtävissä. Opistolla tautui lähes 600 henkeä. Messut saivat paljon kiitosta,
on yhteensä kuusi Arkean työntekijää, kaksi siivoojaa niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Tämän vuoden
Sirpa Heinonen ja Eija Nummila, kolme iltavahtimes- messupäiväksi on suunniteltu 25.11., silloin siis mestaria kaksi opistotalolla ja yksi Luostarivuoressa sekä suilemaan!
kiinteistöhoitaja Ilmo Suvanto.
Haluan omasta puolestani toivottaa kaikille oikein hySyksyllä oppiainetiimien määrää supistettiin kuudesta vää, antoisaa ja idearikasta kevättä!
kolmeen: kielitiimi, elämänhallintatiimi sekä taito- ja
Sanna Orusmaa
taideainetiimi. Tiimityöskentely on lähtenyt sujuvasti
käyntiin ja uusiin tiimijakoihin ollaan oltu tyytyväi- vt. rehtori
siä. Tiimien määrän vähentäminen on selkeyttänyt
Kuvat Mika Tammenkoski
Taito ja taideainetiimin koordinaattori Anna-Liisa heinonen
antamassa opintoneuvontaa messuilla.
Messupäivän kurssi-ilmoittautumisten
vastaanottoa. Takana Lotta Ylitalo,
edessä Sanna Orusmaa.
5
Tuohesta tarinaa
Näytteitä tuohitöistä
T
uohella on Suomessa pitkät perinteet. Sitä on
kautta aikain käytetty mm. kattoeristeissä ja
erilaisissa tarve-esineissä, kuten tuohivirsuissa ja punotuissa kopissa. Syksyllä työväenopistossa
järjestettiin tuohityökurssi. Opettaja Eero Kovanen
on kokenut tuohen ja sen hankinta- ja käyttömahdollisuuksien tuntija. Tuohta hän on hankkinut kurssilaisten tarpeisiin kotimetsästään Keski-Suomesta sekä
Billnäsin tarvikepuodista.
karjalanpiirakoita tarjolle. Myös perinteinen vanhan, suvussa kulkeneen puukon tuppi oli tekeillä. Mielenkiintoista oli, että kurssin ehkä nuorin
Tuohta voi ottaa elävästä puusta, kunhan veistää puukolla niin, ettei vahingoita puun nilakerrosta. Koivu
kasvattaa uuden tuohikuoren, joka tosin on laadultaan
alkuperäistä hieman heikompi. Paras koivu on 20–30
cm tyvihalkaisijaltaan ja sileäpintainen. Tuohta voi
ottaa leveinä laattoina tai kapeana nauhana, kummallekin löytyy käyttöä. Paras aika tuohen ottamiselle on
keskikesällä, siinä juhannuksen aikoihin. Tuohi säilytetään ulkona, niin että se säilyy verrattain kosteana.
Moni tuntee tuohen hyvänä sytykkeenä. Salaisuus on
sen sisältämässä tuohipiessä. Tuohi ei sen ansiosta
ime vettä ja palaa kosteanakin. Tuohi on myös materiaalia, jota ei tarvitse käsitellä millään aineilla. Sitä voi
ohentaa yksinkertaisesti halkaisemalla, jotta se soveltuu paremmin sorminäppäryyttä vaativiin töihin.
6
Tämänkertaisessa tuohityöryhmässä oli työn alla monenlaisia käyttöesineitä perinteisestä uudenaikaiseen.
Tuohessa on se mielenkiintoinen piirre, että siitä löy- Anna ja omin käsin tehty koppa pienille
tyy monia eri värisävyjä, joilla saa vaihtelua työs- tarve-sineille.
tettäviin esineisiin. Voi esim. tehdä kopan, jossa on
erivärinen vakka ja kansi. Tuohesta valmistuu myös
perinnerikas tarjoiluvati, johon voi laittaa vaikkapa
Kurssilla viihdytään yhdessä. Opettaja avustaa tuohikopan synnyssä.
osanottaja halusi tehdä aidot tuohivirsut itselleen, ei
välttämättä käyttöön, mutta ’pakko saada’. Uudempia
tuohisovelluksia ovat ohuesta nauhasta punottu tuohikravatti, joka meni joululahjaksi, sekä ehkä modernein keksintö tuohesta punottu Ipad-kotelo, jossa tätä
laitetta voi kuljettaa mukana.
Kaiken kaikkiaan oppilaat olivat innostuneita ja innovatiivisia ja opettaja asiantunteva ja kannustava.
Perinteet jatkuvat uudessa muodossa, tällaiselle kurssille oli selvä tilaus. Suomi on koivikoiden maa.
Teksti Katariina Perkiö, kuvat Reijo Nurmela.
Tästä kaikki alkaa.
7
Tiina Elina Nurminen – Kettukin vuoden 2014 taiteilija
T
iina Elinan Nurminen aloitti elämänsä olleessaan 20 cm pitkä. Paikka oli Helsinki, Arvo Ylpön lasten sairaala. Arvo Ylppö, kuten lukuisat
muutkin Tiina Elinalle tärkeät henkilöt ovat mukana
taideteoksissa, joista koostui syyskuussa 2014 avattu
näyttely Hämeenlinnassa, Galleria Arxissa.
– Olen. Kävimme avajaisissa. Kun kuulin että minut on valittu, sanoin heti Eijalle: Nyt lähdetään
avajaisiin.
Näyttelyn jälkeen Tiina Elina miettii loppuuko tämä
tähän. Hän haaveilee että he voisivat tehdä yhdessä Eijan kanssa kuvia pitkään, he voisivat mennä
Avajaispuheen piti Uusi Lastensairaala tukiyhdistyk- yhdessä Portsakotiin viettämään vanhuuttaan. Oma
sen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner. Tiina Elin- ateljeekaan ei olisi hassumpi juttu. Olisi tärkeää että
an haave onkin saada ilahduttaa töillään tulevaa uutta on paikka, jossa voi keskittyä taiteen tekemiseen.
lastensairaalaa.
Kuoleman jälkeinen elämä on kuitenkin jo järjesTiina Elinan yksityisnäyttely on palkinto. Kettuki, tyksessä; paratiisiin kuuluu Tiina Elina-enkelin liKehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry valitsee vuo- säksi ainakin Eija-enkeli, henkilö jonka kädenjälki
sittain vuoden kehitysvammaisen taiteilijan, jolle jär- näkyy näyttelyssä siten että työt saatiin valmiiksi.
jestetään oma yksityisnäyttely. Tieto palkinnosta tuli Eija loi loistavat olosuhteet ja Tiina Elina värikkäät
upeat työt.
Tiina Elinalle täysin yllätyksenä.
Näyttelyn teemana on Tiinan elämänhistoria, tapahtu- Pirjo Haapala
mat syntymästä tähän hetkeen saakka. Teema oli Tiinan Elinan mukaan hyvin luonnollinen valinta.
Lähes jokaisessa taulussa on taustalla pitsikuvio ja/
tai enkeli. Mistä tämä pitsikuvio, miksi pitsiliina on
niin merkityksellinen? Saan kuulla, että yksi Tiina
Elinan elämän tärkeitä henkilöitä on ollut hänen Else-täti, joka virkkasi paljon pitsiliinoja. Else-täti, kuten kaikki muutkin teoksissa esiintyvät henkilöt ovat
Uppo-nallen hahmossa. Uppo-nalle äänikirjat ovat
tehneet Tiinaan syvän vaikutuksen. Uppo-nalle hahmoon on päässyt myös Turun suomenkielisen työväenopiston kuvataideopettaja Eija Ruoho. Eija kertoo,
että kaksi taidetyötuntia viikossa olisi ollut aivan liian
vähän aikaa näyttelytöiden tekemiseen, joten Eija ehdotti, että Tiina Elina tulisi hänen luokseen työskentelemään. Tiina Elina viihtyi Eijan ja Eijan miehen
Hannun kanssa oikein hyvin. Tiina pystyi keskittymään olennaiseen, taiteelliseen työskentelyyn. Muutamia pieniä vaatimuksia Tiinalla oli; mannapuuro ja
iltapäivä kahvit.
Kysyn Tiinalta mikä on hänelle tärkein väri, jos hän
saisi valita vain yhden värin. Sininen, vastaa Tiina,
ja jatkoi, että hän rakastaa värejä, värit tulevat sydämestä. Eri ihmiset ovat erivärisiä. Väreillä on tarkka
järjestys. Värit alkavat punaisesta ja viimeisenä tulee
hopea.
8
Tiina Elina on harrastanut ja työskennellyt taiteen
parissa 45 vuotta. Hän on osallistunut useisiin näyttelyihin ja teoksia on hankittu jopa Colin Rhodesin
Outsidertaiteen kokoelmaan Australiaan. Oletko itse
käynyt Australiassa?
Tiinalla oli bussillinen ystäviä mukana avajaisissa Ystävät
olivat todella tyytyväisiä kun pääsivät Hämeenlinnaan.
Jo matka oli elämys: Linja-autossa on tunnelmaa!
Myös matkan ruokailu oli elämys, jälkiruoaksi sai
jopa kermakakkua. Se, että Kettunkilaiset olivat heitä
vastassa, oli hyvin tärkeää. Erään mukana olleen sanojen
mukaan ”arvostivat meidän tuloa”. Myös avajaistarjoilu
oli erinomaista. Pirita, joka tuntee Tiinan hyvin, oli toisi
yllättynyt Tiinan kertomuksista ja teosten isosta koosta.
Kuva Pirjo Haapala.
”Tiina Elina Nurmisen teoksissa värien merkitys on
äärimmäisen tarkkaan harkittua. Kasvojen osien
eri värit kertovat siitä mitkä ajatukset ja merkitykset
teoksiin sisältyvät. Kasvoja kiertävien rengaskuvioiden
värit eivät nekään ole sattumanvaraisia, vaan jokaisella
värillä on tarkasti harkittu paikka. Mikään väri ei voi olla
vääränlainen missään kohdassa. Jos on, se korjataan
heti.” Kuvailee Tiina Elinan taideopettaja Eija Ruoho.
Kuva Timo Jakonen
<---
Useissa töissä on enkeleitä. Tiina Elina kertoo, että
enkelit suojaavat. ”Poikaystävä Reijo oli elämässäni jo
syntyessäni. Reijo suojasi minua kunnes tapasimme
aikuisena. Enkeliksi pääsee kun on läsnä jonkun
elämässä.” Kuva Pirjo Haapala.
9
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄ
H
elsingissä vuonna 2006 alkanut Ekotukitoiminta laajeni mm. Turkuun vuonna 2011.
Ekotukitoiminta on osa kaupungin kestävän
kehityksen ohjelmaa ja ohjelman puitteissa Turku on
mm. sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästönsä
kestävälle tasolle. Turussa on koulutettuja Ekotukihenkilöitä noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Ekotukihenkilöiden antoisana tehtävänä on toimia kestävän kehityksen periaatteiden edistämiskeksi omissa
yksiköissään. Turun suomenkielisen työväenopiston
ekotukitoiminnan aloitti rehtori Ilkka Virta ja ensimmäinen nimetty Ekotukihenkilö oli Marko Salminen,
joka mm. tekee opiston hankinnat. Vuonna 2013 opistolle koulutettiin toinen Ekotukihenkilö, joka laajensi
tietämystään myös OKKA -säätiön kestävän kehityksen auditoijaksi ja Maaseudun sivistysliiton Ympäristöluotsiksi.
marraskuu – tempauksen opistolaisten hyvinvointia
lisäämään ja kulttuuriympäristötietoisuuttamme lisäämme opistolaisyhdistyksen järjestämillä upeilla
retkillä. Pyrimme tulevalla suunnittelukaudella huomioimaan valikoitujen kehitysteemojen toteutumisen
kurssikohtaisesti, jolloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin kestävän kehityksen arvojen toteutumiseen Turkulaisten arjessa. Työryhmämme ottaa
kiitollisena vastaan kehittämisehdotuksia! Me kaikki
voimme tehdä jotain kestävän kehityksen toteutumiseksi ja kotikaupunkimme toimii esimerkkinä arvojen
toteuttamiseksi.
Rehtori Sanna Orusmaan tuella opistolle perustettiin
keväällä 2014 kestävän kehityksen työryhmä, johon
kuuluvat Marko Salminen hallinnosta, Ilona Ruohonen Luupista, Ekotukihenkilö Satu Helmi Esittävistä
taiteista, Pirjo Lakari Kielistä, Anna-Liisa Heinonen
Kädentaidoista, Tero Kuusela Elämän hallinnasta,
Pirjo Haapala opistolaisyhdistyksestä ja Outi Eronen
Kuvataiteesta. Kestävän kehityksen työryhmäläisillä on mahdollisuus hankkia Ekotukikoulus. Opiston
toiminta on niin monipuolista, että yhden ihmisen on
jokseenkin mahdotonta edes tiedostaa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita joita kullakin toiminta-alueella tulisi huomioida. Niinpä monialainen työryhmä on paras tae yhteisen tahtotilan löytymiselle.
Keväällä 2015 rehtori Sanna Orusmaa on lupautunut
tulemaan mukaan ryhmän toimintaan, koska toiminta
on tärkeätä ja hänellä on laajempi kuva erilaisten kehitysmahdollisuuksien toteuttamiskelpoisuudesta.
Lisätietoja
KESTÄVÄ KEHITYS TURUSSA
http://www.turku.fi/Public/default.
aspx?nodeid=12026&culture=fi-FI&contentlan=1
Työryhmä valitsi tämän vuoden kehitysteemoiksi
OKKA -säätiön esimerkeistä jätteen synnyn ehkäisyn
ja kierrätyksen, energian ja veden kulutuksen vähentämisen ja henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin
lisäämisen sekä kulttuuriympäristötietoisuuden lisäämisen, tapojen ja perinnetietoisuuden vahvistamisen.
Olemme onnistuneet hienosti vähentämään sekä veden- että energian kulutustamme ja jatkamme samalla
tiellä. Esimerkiksi opiston luokissa on mm. tulostamistarvetta vähentävät datatykit, käytössä on Moodle oppimisalusta, olemme saaneet lajittelun mahdollistavat uudet jäteastiat. Järjestimme Muuta myrtsi
10
Turussa 31.12.2014
Outi Eronen
EKOTUKITOIMINTA SUURISSA
KAUPUNGEISSA 2013
http://www.turku.fi/Public/download.
aspx?ID=202170&GUID={630B6623-881B-4913A7CD-A549F2EDBA78}
VAPAAN SIVISTYSTYÖN KESTÄVÄN
KEHITYKSEN KRITEERIT
http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=29000
Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi
O
piston kestävän kehityksen työryhmä järjesti
kilpailun Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Jokaisesta 20 minuutin yhtäjaksoisesta liikuntasuorituksesta sai yhden pisteen. Opiston väki jaettiin kuuteen
tiimiin; Taito- ja taideaine-, Kieli-, Elämänhallintatiimi, Luuppi, Hallinto sekä Opistolaisyhdistys. Tiimin
saamat yhteispisteet jaettiin osallistujamäärällä. Täten saatu keskiarvo ratkaisi voittajatiimin. Voittajaksi
selviytyi Opistolaisyhdistys. Heidän yhteispistemäärä
oli huikeat 2522. Paras opistolaisyhdistyksen henkilökohtainen pistemäärä oli 247 pistettä! Keskiarvo
liikkujien kesken oli 96 pistettä. Huikeaa liikkumista!
Liikuntapäiväkirjoista käy ilmi, että reippailu oli suosituin urheilumuoto. Marraskuun leuto ja lumeton sää
mahdollisti myös pyöräilyn. Pisin päivämatka pyörällä oli 25,19 km! Marraskuu oli myös tanssittanut,
syksyiset lehdet oli haravoitava. Myös uitiin, vesijuostiin ja huhkittiin kuntosaleilla.
Tiimikoordinaattori Anna-Liisa Heinonen on juuri
luovuttanut palkinnon Tuulikki Mähöselle. Tuulikki kuvaa
suhdettaan liikuntaan seuraavasti: ”Liikunta ja erityisesti
hyötyliikunta tapahtuvat arkielämässä luontaisesti ja
ponnistelematta. En jää värjöttelemään bussipysäkille
pienten matkojen osalta – kävelen nopeammin muutaman
kilometrin lämpimikseni. Olen liikkunut lapsesta lähtien
ja olen ihmetellyt, ettei liikuta vaan kuljetaan esim. 1-2
bussipysäkin väliä bussilla. Lapset kuljetetaan ovelta
ovelle ”liikkumaan”. Kävely antaa vireyttä ja ihminen on
luotu liikkumaan. ”Liike on lääkettä”.”
Joulukuun kahdeksas päivä opiston rehtori toimi arvonnan onnettarena. Kilpailun voitti opistolaisyhdistyksen jäsen Tuulikki Mähönen. Palkinnoksi Tuulikki
sai AD-Luxin sponsoroiman Litebook Elite -kirkasKuva ja teksti Mika Tammenkoski.
valolaitteen.
Anneli Keränen toteaa:
”Koin ko. tempauksen erittäin kannustavana. Arvioni mukaan liikuntani lisääntyi n. 30 - 35 %. Näin pimeänä aikana liikunta jää helposti vähemmälle. Tuon
tempauksen ansiosta pidensin esim. 10 minuutin aamujumppani 20 minuutiksi ja etsin päivään ajan, jolloin lähdin lenkille, ja muutenkin haastoin itseni liikkeelle. Huomasin piristyväni ja se pelkäämäni marraskuun alakulo ei sitten iskenytkään. Hieno juttu”
Ensi vuonna tarkoituksenamme on laajentaa tapahtumaa koskemaan kaikkia opiskelijoitamme, eli käytännössä kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita taltuttamaan kaamosmasennusta kanssamme!
Teksti Outi Eronen ja Pirjo Haapala
Piirros Aino Lilja
11
OPISTOLAISYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS
O
pistolaisyhdistyksen syyskokous pidettiin marraskuussa 2014. Tiliasioiden ja virkailijavalintojen ohella puhutti
Tenholan mahdollinen myynti. Yli 70 vuotta olemme saaneet käyttää kesäkoti Tenholaa ja nyt se on jälleen
myyntiuhan alla.
Kokouksessa valittiin yhdistykselle ja samalla johtokunnalle puheenjohtajaksi Marjo Heinonen. Hänellä on jo kymmenen
vuoden kausi puheenjohtajuutta takanaan.
Johtokunta on järjestäytynyt ja siinä toimivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt:
Marjo Heinonen
puheenjohtaja, johtokunnan edustaja urheilutoimikunnassa
Juhani Ruokomäki
varapuheenjohtaja
Seija Luoto
sihteeri, jäsenkirjuri, johtokunnan edustaja tiedotustoimikunnassa
Teppo Rouhiainen
varasihteeri, johtokunnan edustaja kesäkotitoimikunnassa
Pirjo Haapala
taloudenhoitaja, johtokunnan edustaja kulttuuri- ja retkeilytoimikunnassa
Aune Holmberg
emäntä
Raili Airomaa
Markku Luoto
Olli-Pekka Sandberg
Liisa Bäckman
varajäsen
Yrjö Koivu
varajäsen
Toimikunnat (kesäkoti, tiedotus, urheilu sekä kulttuuri- ja retkeily) ovat myös järjestäytyneet ja aloittaneet
toimintansa. Opistolaisyhdistyksen toimintaohjelmia on saatavilla Kaskenkadun ja Luostarivuoren toimitiloissa.
Mikäli haluat lisätietoja toiminnastamme, ota yhteys Marjo Heinoseen (puh. 0400 824 328).
Seuraa myös opiston ilmoitustauluja ja Turun Sanomien TS -yhdistyspalstaa.
Opiston nettisivuilla on linkki yhdistyksen tietoihin:
http://www.turuntyovaenopisto.fi/opiston-esittely/opistolaisyhdistys
Kesäkodin nettisivujen osoite on: www.tenhola.fi
Seija Luoto
12
Jätevesi vaatii hyvät olosuhteet
T
urun Seudun Jätevedenpuhdistamon läpi virtaa vettä keskimäärin 3500 kuutiometriä tunnissa / 100 000 kuutiometriä vuorokaudessa.
Käytetty vesi saapuu Kakolanmäen alle louhittuun
luolastoon 20 tunnin kuluessa. Jäteveden ensimmäinen etappi on alakerran tulopumppaamo. Tästä lähtien sen olosuhteita valvotaan ja tarkkaillaan hyvin,
laitoksella on korkea tietotaito vedenpuhdistamisesta.
Laitoksella on 4 identtistä puhdistuslinjaa. Veden
puhdistus perustuu mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Puhdistusvaatimusten täyttymi- Valmiina tutustumaan jätevetemme puhdistusprosessiin.
seen jätevedellä täytyy olla hyvät olosuhteet. Esim. Mainiona oppaanamme puhdistuslaitoksen puolesta
orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen puhdistus- Jouni Virkkunen.
tehovaatimus on 95 %, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa se on 98,5 %.
Jäteveden kulun eri vaiheet ovat: Tulovesipumppaamo – Karkeavälppäys – Hiekanerotus – Hienovälppäys – Esiselkeytys – Ilmastus – Jälkiselkeytys
– Hiekkasuodatus. Välppä on eräänlainen seula, joka
estää isojen kappaleiden joutumisen puhdistusprosessiin. Laitoksella on varaus UV- säteilylle, mutta vesiä
ei toistaiseksi UV-säteilytetä.
Puhdistuslaitokselta lähtee seitsemän jäteautollista
kuivattua lietettä Topinojalle, Biovakka Suomi Oy:ssä liete käsitellään maanparannusaineeksi sekä tehdään edullista lämpöä.
Oy Turku Energia ottaa lämpöpumpulla jäteveteen si- Turun seudun puhdistamo Oy on ollut tuotannollisessa
toiminnassa vuodesta 2009. 10.10.2014 klo 14.13
toutuneesta lämpöenergiasta osan talteen ja siitä tuo- jätevettä oli puhdistettu 173201616m3
tetaan kaukolämpöä. Lämpöpumpussa jäähtyneestä
vedestä taas tuotetaan kaukojäähdytystä.
Turun seudun puhdistamo Oy:llä on erinomaiset sivut
osoitteessa:
www.turunseudunpuhdistamo.fi
Pirjo Haapala
Laitoksessa käsitellään lähes 300 000 Turun
seudun asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevesi.
Puhdistusprosessin jälkeen vesi lähtee satama-altaan
kautta Itämereen.
13
Vierailu Turun Sanomissa
Monille meistä Turun Sanomat on ollut jokapäiväinen
tuttavamme jo vuosikymmenten ajan. Se tulla
tupsahtaa koteihimme ja kuuluu aamuihimme
kuin aamukahvi, tee tai puuro. Nykyisin tosin yhä
useammin myös digitaalisena versiona.
Suuntasimme eräänä kylmänä, mutta kauniina lokakuun päivänä sen syntysijoille Artukaisiin ottamaan
selvää, kuinka sitä tehdään. Meidät otti vastaan päätoimittaja Riitta Monto.
Aloitimme huoneesta, jonka peräseinän peitti näköispainos historian ensimmäisestä Turun Sanomista
1.1.1905. Vietämme siis tätä luettaessa 110-v.juhlavuotta!
Nykyisin mediassa eletään suurta murroskautta.
Saimme kuulla, että viime vuosina on jouduttu käymään useat YT-neuvottelut ,joiden seurauksena henkilöstö on vähentynyt useilla kymmenillä.
Verkkopalvelut eri muotoineen lisääntyvät koko ajan.
Voimien vahvistamiseksi on perustettu lokakuun
alussa aloittanut 12 maakuntalehden yhteistoimitus,
Lännen media. Se toimittaa näille kaikille lehdille
sisältöä esim. ulkomaansivuille ja teemasivuille sekä
Paratiisi lehtitalossa – talvipuutarha.
14
taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia. Tavoit-teena
on myös digitaalisen sisällön tuotekehityksen lisääminen. Toimitukseen kuuluu 40 toimittajaa, joista 6
on Turun Sanomista.
Käytössä on paljon digitekniikkaa, videokonferensseja, näköpuhelinyhteyksiä, chattia jne.. Näin toimittajat voivat tehdä työtään eri puolilla maata yhteiseksi hyväksi.
Meitä kiinnosti tietää, kuinka jutut
syntyvät.
Päätoimittaja kertoi, että toimitukseen tulee kutsuja
erilaisiin tilaisuuksiin, juttuvinkkejä ja toimittajat
tekevät omia havaintoja eri alueilla. Sitten ovat
tietysti laajemmat ajankohtaiset asiat, tapahtumat ja
puheenaiheet eri aloilta koti- ja ulkomailta.
Päivän palavereissa sitten päätetään, mitä julkaistaan ja mikä on esim. etusivun pääuutinen ja tärkeä
kuva, jolla halutaan kertoa tiettyjä asioita. Kuvien
osuus onkin lisääntynyt nykymediassa.
Tabloidi kokoon Turun Sanomat ei juuri nyt ollut
siirtymässä.
110-vuotiaan Turun Sanomien toimitus on ajanmukaisuudessaan vaikuttava.
Avotoimitus
Siirryimme tutustumaan muihin tiloihin. Varsinainen
toimitus oli maallikon silmin vaikuttava. Se oli hiljaisen ja levollisen oloinen, melko suuri avotoimitus.
Työntekijät työskentelivät omassa tilassaan tietokoneittensa ääressä. Periaatteena oli, että toiselle annetaan työskentelyrauha ja jos työ vaati erityistä keskittymistä, kuulosuojaimet olivat käytettävissä. Tänne
kuului myös kaksi levähdystilaa, Ruskakehä ja Koivukeidas. Toisen tunnelma oli levollisen syksyinen ja
toisen keväinen. Molemmat olivat erittäin viihtyisiä.
Talvipuutarha
Sitten pääsimme tutustumaan vuorineuvos Irja Ketosen perustamaan talvipuutarhaan. Se oli aivan ihana.
Paljon vihreitä kasveja ja veden solinaa. Siellä oli
myös pöytiä ja tuoleja oleskelua varten.
Painohuone.
Kierroksemme päättyi painohuoneeseen. Se oli iso,
18 metriä korkea huone jossa oli massiivinen painokone päästä päähän. Paperia tarvitaan todella paljon ja sitä pidetään myös varastossa ,jos joskus tulee
saantiongelmia.
Jotkut tilat, kuten esim. radiostudio, näytti yllättävänkin pieneltä. Tekniikka kuitenkin vaatii vain oman tilansa ja se ei välttämättä ole paljon.
Painajat tulevat kello 22.00 ja työskentelevät siis öisin. Jakelu alkaa reuna-alueilta puolen yön jälkeen.
Vaikka hektisyyttä ei ollutkaan nähtävissä, luulisi ainakin joskus tekevän tiukkaa, kun kello käy ja juttu Sieltä se siis taas tulee, huomennakin. On ollut hyvä
ei ole vielä valmis. Mutta ammattitaito varmaankin huomata, kuinka paljon sen eteen on tehty työtä, enauttaa niissä tilanteissa.
nen kuin se on luettavissamme.
Anneli Enjala teksti, Pirjo Haapala kuvat
15
Opetuskahvila Cafe Dominic
S
yyslukukaudella 2014 avautui opistotalon
ala-aulaan uusi kahvila, Turun ammatti-instituutin opetuskahvila. Kahvilan ainoa palkattu työntekijä keittiömestari Anne Raunio kertoo, että opiskelijat tulevat eri linjoilta, on keittiö
-, salityöskentely- sekä matkailualan opiskelijoita,
työssäoppijoita. He harjoittelevat kahviossa eripituisia jaksoja, päivästä jopa useaan kuukauteen. Ei
siis ihme, jos tuntuu, että esim. kassakone ei ole
työntekijän hallussa. Voi olla että työssäoppija on
hetki sitten koskettanut kassakonetta ensimmäistä
kertaa elämässään.
Opistokahvila tarjoaa myös keittolounaan sekä
salaatteja. Anne kertoo, että kahviossa käy paljon
alueen asukkaita. Kaskenkadulla ei todellakaan ole
yhtään kahvilaa. Ravintola Kaskis kadun toisella
puolen avautuu arkisin vasta klo 16.00. Opistokahvila jo klo 9.30.
Turun ammatti-instituuttin (TAI) kahvila aloitti
toimintansa ilman nimeä. Syksyn edetessä opistotalon ikkunaan tuli nimikyltti Cafe Dominic. Nimi
viittaa paikkaan jossa opistotalo sijaitsee. Kaskenmäessä on sijainnut Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostari. Nimi valittiin liki sadan ehdotuksen
joukosta. Nimeä sai ehdottaa kuka tahansa. Nimiehdotukseni sijoittui myös historiaan, mutta ei
ihan noin kauas. Ehdotukseni oli Juu-Puu. Työväenopiston ensimmäinen rehtori oli Juusela ja Puus-
16
tinen sitten myöhemmin, hänellä kyllä on jo
salikin. Mutta Cafe Dominic voitti, eikä yhtään
hassumpi nimi, oikeastaan loistava. Kuka tämän
loistavan nimen ehdotti, jää salaisuudeksi, sillä
hän ei tahdo omaa nimeään julkisuuteen.
Nimenvalintaraatiin kuuluivat Turun suomenkielisen työväenopiston rehtori Sanna Orusmaa,
Arbiksen rehtori Sixten Westerby, kahvilan ohjaava/ohjaaja Anne Raunio sekä TAI:n opetusravintolapäällikkö Virve Louhi. He valitsivat
jokainen kolme parasta ehdotusta ja sen jälkeen
vertailivat valintojaan.
Anne Raunio, syyslukukausi on pian takanapäin, miten se on mennyt?
– Syyskausi on mennyt HYVIN ja ehkä pientä
nousua havaittavissa ollut pitkin syksyä.
Haasteellisinta on ollut jatkuvasti vaihtuvat oppilaat sekä puutteellinen kielitaito puolin ja toisin. Oma työni on erittäinkin antoisaa ja viihdyn
Dominicissa oikein hyvin, vaikka teenkin pitkiä
työpäiviä.
Siitä huolimatta lomaa odotan ja aurinkoon
suuntaan koko kuukaudeksi!
Pirjo Haapala teksti, Seija Luoto kuva
Tutustuimme Turun Vesilaitosmuseoon
O
pistolaisyhdistys retkeili 14.11.2014 Vesilaitosmuseoon. Se sijaitsee Halistenkosken rannalla Vesilaitoksen 1920-luvulla rakennetussa vanhassa osassa. Museo on ainoa laatuaan Suomessa ja se on avoinna ryhmille
tilauksesta. Se oli avoinna myös muutamana vuoden 2014 sunnuntaina.
Aluksi saimme liikelaitosjohtaja Irina Nordmanin luennon vesihuollon historiasta ja nykyisestä
tilasta ja kuumaa glögiä.
1882 Turun kaupungin terveydenhoitolautakunta
ehdotti vesilaitoksen perustamista ja päätös saatiin 1898. Pohjavesilaitos Turussa Kaarningolla
aloitti 1903 ja Halisten pintavesilaitos otettiin
käyttöön 1923. Vuosi 2014 on jo käytetty pelkästään Loimaan Virttaalta johdettua tekopohjavettä.
Luennon jälkeen tutustuimme hienoon museokokoelmaan. Nähtiin vanha kemikalointisali, vanha
laboratorio, insinöörin huone, vesilaitoksen johtajan huone, tisurikoppi eli päivystäjän huone,
koeputkia, koneita, tarvikkeita ja työkaluja.
Museolla on hyvät sivut internetissä www.vesilaitosmuseo.fi
Reijo Nurmela teksti ja kuvat
17
Markun kalajuttu
E
dellisessä lehdessä kertoilin kuinka pikkupoika ongen sai aikaiseksi, vaikka ei mitään
varsinaisia onkivarusteitakaan ollut. Hyvin
pian tämän tapauksen jälkeen meillä oli oikeat siimat ja kohot ja painot ja ongittiin rannalta sen kun
kerittiin, mutta se rannalta onkiminen rupesi aikaa
myöten kyllästyttämään, kun olisi pitänyt päästä vähän pidemmälle.
Vanhemmat olivat juuri ostaneet tämän mökin, eikä
meillä ollut pesuvatia isompaa astiaa, millä olisi vetten päälle päässyt. Vene puuttui. Onneksi isä käydessään mökkinaapurissa pienviljelijän tykönä, sai
sieltä puhuttua veneen siksi ensimmäiseksi kesäksi
lainaan meille. Niin, minä sanoin vene, ei se mikään vene ollut, vaan sellainen lättänokkainen ruuhi.
Mutta pinnallapa se pysyi kuitenkin. Ja tämä tietysti
avarsi pikkupojan onkimahdollisuuksia lähestulkoon
rajattomasti.
Vaan olipa isällä yllätys mukanaan, kun hän tuli sieltä. Hän oli sitten innostunut puhumaan niitä näitä ja
oli saanut kaksisataakoukkuisen pitkänsiiman lainaksi. Ja sitten isä tietysti kertomaan, miten pitkälläsiimalla kalastetaan. Ja seuraavan kerran, kun mökille tultiin taas, meillä oli sitten purkillinen kastematoja syötiksi. Oli taskulampun valossa perunapellosta
näitä kastematoja pyydystetty ja saatukin niitä ihan
kohtuullisesti.
Ei muuta kun kaikki kolme poikaa pitkäsiimalaatikon ympärille ja jokaiselle yksi sivu ja isälle tämä
neljäs sivu ja madonpätkiä koukkuun pujottamaan,
että saatiin siima laskukuntoon. No eihän siinä siiman laskemisessa sinällään mitään erikoista ollut,
soutamalla mentiin eteenpäin ja isä otti ja lappas siimaa merelle sitä mukaa kun veneen kulku edistyi.
Suurempi jännitys tietysti seuraavana aamuna kun
lähdettiin siimaa kokemaan. Onneksi oli kohtuullisen tyyni keli. Itse jouduin soutamaan ja jännäsin,
mitäköhän tästäkin tulee, kun ei koskaan ole pitkääsiimaa ollut nostamassa. Kun ikäkin oli vasta yhdeksän vuotta ja airot vähän pitkät. Mutta hyvinhän se
meni. Joku pieni lahnan lättänä, pieni piikkiselkäinen ahven sieltä tuli, mitä mahtoi tulla.
Kunnes sitten yhtäkkiä isä toteaa, että nyt siellä on
jotain suurempaa siimassa kiinni. Me sitten jännäämään, että mitäköhän sieltä tulee. Ja kauhuissamme kun ei ole haavia eikä mitään, jos sieltä oikein
18
iso peto ilmestyy ja… Nosto eteni ja siima vemputti
sinne, tänne, tonne ja me mukulatkin tajuttiin, että
nyt siellä on jotain, jotain suurempaa. Kunnes sitten
päästiin tähän kohtaan, mistä tämä kala oli siimassa
kiinni ja isä nostamaan sitä. Sieltä nousee varsinainen
merikäärme elikkä iso mahdoton ankerias koukussa
kiinni. Ja – naps – koukku poikki. Ankerias sen siliän
tien. No ärräpäitä ei tullut kun isällä ei ollut tapana
kiroilla. Puolet koukusta oli siimassa kiinni ja toinen
puoli ankeriaan suussa.
No, suurella pettymyksellä jatkettiin siiman nostoa ja
kyllähän sieltä joku, joku ahven vielä tuli, mutta ankerias jäi saamatta.
Joskus jälkeenpäin miettinyt, että oli ihan hyväkin,
että jäi saamatta. Ei äiti ollut koskaan ankeriaasta
mitään tehnyt. Isä tunsi ankeriaan mutta ei hänkään
ollut ankeriaasta mitään tehnyt ja mitä ”kädettömät”
mukulat olisivat semmoiselle kalalle osanneet tehdä.
Mutta jäipä ainakin hyvä muisto.
Markku Luoto
Kukkamurhaajan tapaus
V
uosia sitten luin eräänlaisesta kasville
tehdystä EEG-testistä. Huoneessa oli
useita huonekasveja, joista yhdelle oli
kytketty sähkölaite, elektrodit lehtiin. Elektrodeilla mitattiin sähkövastusta ja se tulostettiin
piirturilla käyränä.
Sitten huoneessa vieraili henkilö joka murskasi
yhden kasveista. Piirturilla seuratun kasvin käyrään tuli muutos. Vaikka siihen ei koskettu.
Pelkääkö kukkanen? Onko sillä ajatuksia? Minkälaisia aisteja sillä on? Onko sillä aisteja? Hyvä
ja taitava kukkien hoitaja saa kukat kukkimaan.
Hän pitää kukista. Onko tunne molemminpuolinen? Voiko sanoa, että kukat pitävät jostakin
ihmisestä? Ja toisista eivät sitten pidä. Joillakin
kuolee jopa kaktus hoidosta huolimatta tai siitä
johtuen.
Huoneeseen marssitettiin henkilöitä yksi kerrallaan. Eräänlainen poliisin tunnistusrivistö siis:
todistajan pitäisi tunnistaa syyllinen, tässä tapauksessa kukan murskaaja. Kukkamurhaajan
tullessa huoneeseen piirturilla seurattu kasvi reagoi muutoksella käyrässä. Hän oli se! Syyllinen
on tämä.
kasvi kompensoi maksamalla meille eläinkunnan edustajille hyvänmakuisella medellä ja
hedelmillä lisääntymiseen liittyvistä kuljetuspalveluista: pölyttämisestä ja siemenien viemisestä uusille kasvupaikoille. Kukkien kauneus,
joka ihmisiä miellyttää, onkin tarkoitettu viestiksi hyönteisille. Lehdet kasvi tarvitsee itse
elääkseen.
Kukkamurhaajan tapauksessa lienee mahdollista, että kasvinlehtien murskaamisesta käsiin
on jäänyt murskattujen kasvinlehtien haju. Ei
tarvita muistia eikä älyä. Automaattinen puolustusreaktio riittää.
Ruoho ei taida pitää ainakaan ruohonleikkurilla ajavasta ihmisestä (Joukkomurhaaja? Ei, amputointia vain). Älkää säikytelkö kukkianne!
Lähteitä: Wikipedia ja Google.
Reijo Nurmela
Onko kasvi jotenkin tietoinen, vai miten tämä on
mahdollista? Jotenkin voisi päätellä, että tarvitaan muistia ja kyky tuntea ja tunnistaa: tämä on
se sama tyyppi, joka murskasi yhden meikäläisistä, hui.
Kasvit ovat hiljaisia mutta viestivät toisilleen
silti. Kun tuhohyönteiset syövät kasvin lehtiä,
haihtuu siinä samalla tuuleen aineita, jotka saman lajin kasvien lehdissä oleviin reseptoreihin
osuessaan käynnistävät kasvissa puolustusreaktion. Se alkaa muodostaa aineita, jotka tekevät
lehdet tuhohyönteisille pahanmakuisiksi. Kun
tuholaiset leviävät kauemmaksi, kasvit ovat jo
valmiina ja ehkä pelastuvat.
Kasvi, joka on jalaton ja ei siksi pääse pakenemaan, ei ole ”kädetön”, vaikka on kädetön. Kaktuksella ja monilla muillakin on piikit, jotta ei
niitä noin vain syötäisi. Kasvit puolustautuvat
monin eri tavoin. Paljon on suuriakin eläimiä,
jotka elääkseen kasveja syövät. Jalattomuuttaan
19
Terveiset
Tenholasta
K
eväällä 2014 luimme lehdestä jotta
opistolaisyhdistyksen
ylläpitämä
kesäkoti Tenhola on aikeissa joutua
myyntilistalle. Syksyllä 2014 opistolaisyhdistys
jätti päättäjille vetoomuksen 77 vuotta kestäneen
vuokrasopimuksen
jatkumisesta,
miten
vetoomus otettiin vastaan, kesäkotitoimikunnan
puheenjohtaja Teppo Rouhiainen?
– Tarkkaa tietoa ei ole miten vetoomus on
otettu vastaan, mutta sen jälkeen on muutamista
puolueryhmistä tullut henkilöitä käymään
Tenholaan tutustumaan toimintaan.
Onko vetoomus ainoa, vai onko kesäkodin
säilymisen puolesta tehty jotain muuta?
– Keskusteluyhteys on saatu, mutta mitään
varmuutta jatkosta ei ole. Tällä hetkellä näyttäisi
siltä että Tenhola on menossa myyntiin keväällä.
Mutta kaikkea toivoa ei kannata vielä heittää
pois. Eli omasta puolestani voin sanoa, että
mikäli menee myyntiin niin, kaikki voitavamme
olemme tehneet Tenholan pitämiseksi.
Valtuutettu Riikka Oksanen teki valtuustoaloitteen Ruissalon Tenholan säilyttämisestä kuntalaisten käytössä. Valtuustoaloitteen oli allekirjoittanut 10 muuta henkilöä. Valtuuston kokouksessa 15.12.2014 päätettiin, että Kiinteistötoimialan on ilmoitettava toimenpiteistään aloitteen
ensimmäiselle allekirjoittaneelle (Oksanen Riikka) viimeistään 15.6.2015. Onko tästä aloitteesta
jotain sanottavaa, Teppo Rouhiainen?
– Riikka on käynyt tutustumassa Tenholaan ja
käsittääkseni on sitä mieltä, että tallaista toimintaa
pitäisi jatkaa. Nähdäkseni tällä vetoomuksella
meidän pitäisi edelleen kehittää toimintaa sekä
laajentaa käyttöä kesäkodissa.
Tämän kaltaisia kannanottoja tarvitsemme jotta
saataisiin pitää Tenhola oppilasyhdistyksen
kesänviettopaikkana.
Millä mielin valmistutaan tulevaan kesään?
Voiko huoneita jo varata?
– Kesäkotitoimikunta päätti, että helmikuun
alusta aletaan ottaa varauksia vastaan talon
vuokra- huoneisiin. Kuitenkin pitää muistaa, että
talo on myynnissä joten varaus voidaan joutua
perumaan, jos vuokrasopimuksemme loppuu.
Kesäkotitoimikunnan puheenjohtaja
Rouhiaista haastatteli Pirjo Haapala
Elokuisen kuun loisteessa kuvan pässit tuunasi pikkupukeista Tenholassa vieraillut
Marina Packalen. Kuva ja teksti Pirjo Haapala.
Teppo