Tiedokas
95 Kevät 2015 Opistolaisyhdistyksen sääntömääräinen KEVÄTKOKOUS tiistaina 17.3.2015 klo 18.30 Opistotalossa, Kaskenkatu 5 Asialistalla mm.: – vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilien hyväksyminen – vuoden 2015 kesäkotimaksuista päättäminen – ehdotukset opiston opinto-ohjelmaan Kokouksessa tehdyt esitykset toimitetaan opiston rehtorille. Mieti siis, mitä uutta haluttaisiin lisätä opinto-ohjelmaan. Kahvitarjoilu ennen kokousta eli klo 18.00 Jäsenkortti sekä opiston maksukuitti mukaan. Ellet vielä ole jäsen, voit liittyä ennen kokousta opiston toimistossa. Tervetuloa! Turun työväenopiston opiskelijat ry. / Johtokunta 2 TIEDOKAS 95 / kevät 2015 sisältö: Julkaisija TURUN TYÖVÄENOPISTON OPISKELIJAT ry. TIEDOTUSTOIMIKUNTA ***** Toimitus: Markku Luoto (puheenjohtaja) Seija Luoto (sihteeri) Reijo Nurmela (toimitussihteeri) Hilkka Orrensalo Pirjo Haapala Katariina Perkiö Ulla Oksanen (piirtäjä) ***** TIEDOKKAAN seuraava numero ilmestyy lokakuussa 2015. Lehteen tarkoitettu aineisto toimitettava toimitukselle 10. syyskuuta mennessä. ***** Toimituksen osoite: TURUN TYÖVÄENOPISTON OPISKELIJAT ry. TIEDOTUSTOIMIKUNTA Kaskenkatu 5. 20700 Turku sähköposti: [email protected] Työväenopiston Internet-kotisivu: www.turuntyovaenopisto.fi ***** Painopaikka: Offsetpaino PAINOLA Piispanristi *** Kansikuvassa: Tiina Elina Nurmisen työ TURUN SUOMENKIELINEN TYÖVÄEN OPISTO työn koko 130x90 cm valokuva Leena Hakala Kevätkokous 2 Puheenjohtajan palsta 4 Marjo Heinonen Tenholalaiseksi syntynyt4 Pirjo Haapala Hyvää alkanutta vuotta 2015! Sanna Orusmaa 5 Tuohesta tarinaa6 Katariina Perkiö Tiina Elina Nurminen – Kettukin vuoden 2014 taiteilija Pirjo Haapala 8 Kestävän kehityksen työryhmä Outi Eronen 10 Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi Outi Eronen ja Pirjo Haapala 11 Opistolaisyhdistyksen syyskokous Seija Luoto 12 Jätevesi vaatii hyvät olosuhteet Pirjo Haapala 13 Vierailu Turun Sanomissa14 Anneli Enjala Opetuskahvila Cafe Dominic16 Pirjo Haapala Tutustuimme Turun vesilaitosmuseoon Reijo Nurmela 17 Markun kalajuttu Markku Luoto 18 Kukkamurhaajan tapaus19 Reijo Nurmela Terveiset Tenholasta20 Pirjo Haapala 3 Puheenjohtajan palsta O n saatu nauttia valkoisesta Joulusta. Kelit vaihtelevat nyt päivittäin ja aamulla odottaa jännityksellä miltä ulkona näyttää. Toivottavasti lunta on silloin kun Tenholassa vietetään Laskiaista sunnuntaina 15.2.2015 klo 12.00. Tenholaa ollaan taas myymässä, joten tässä vaiheessa kesän tilanne on vielä epäselvä. Kesän tilanteesta ilmoitellaan nettisivulla www.tenhola.fi sekä Tenholan Facebook-sivulla Marraskuussa opistolla järjestettiin koemielessä messupäivä, jolloin mainostettiin ja esiteltiin kevään kursseja. Kuulin että mainonta puri, koska jotkut ilmoittautuivat heti, ja kiittelivät, etteivät kaikkia kursseja olisi edes huomanneet kevään opinto-ohjelmasta. Ensi syksynä sitten järjestetään varsinainen messutapahtuma kurssitarjonnan esittelyyn. Kevät ja kesäkauden toimintaohjelma on ilmestynyt. Siihen kannattaa tutustua, jo sen runsaan retki-, tutustumis- ja konserttitarjonnan takia. Sieltä löytyy myös Tenholan kesän ohjelma oletuksella, että siellä vielä kesää vietämme. Kannattaa seurata myös nettisivua http://www.turuntyovaenopisto.fi/opiston-esittely/opistolaisyhdistys Valoisaa kevättä Marjo Heinonen Turun työväenopiston opiskelijat ry puheenjohtaja Tenholalaiseksi syntynyt Y hdistyksen puheenjohtajana on toiminut kymmenen vuoden ajan Marjo Heinonen. Mikä sai sinut lähtemään puheenjohtajaksi? – Oikeastaan jouduin siihen vähän vahingossa. Edellinen puheenjohtaja lähti Helsinkiin ja tilalle ei ilmaantunut halukkaita, niin minua pyydettiin ottamaan puheenjohtajan pesti. Koska minun oli, ainakin siihen aikaan vielä vaikea sanoa ei, niin tässä sitä sitten ollaan. kaikki yhdistystoiminta tuntuu olevan hiipumaan päin ja porukkaa on vaikea saada mukaan. Mikä kaipaisi kohennusta? – Ehkä ei kohennusta, mutta mielellään näkisin enemmän aktiivisia ihmisiä toiminnassa mukana. Onko puheenjohtajuus kasvattanut sinua? – Ehkä se on tuonut minulle lisää varmuutta hoitaa asioita. Vaikka olen yleensä mieluummin taustalla, Montako vuotta olet ollut yhdistyksen toiminnassa kuin kaiken aikaa esillä ja äänessä, huomaan välillä olevani kaiken keskellä järjestelemässä asioita. Se ei mukana? – Olen kasvanut Tenholan kautta opiston toimintaan. kuitenkaan aina ehkä ole oikein hyvä asia. Olen jo kolmannen polven edustaja ja vanhempieni perässä lähdin mukaan Urheilutoimikuntaan, kun – Pitkälti se on pitänyt minua mukana toiminnassa, ikää oli tarpeeksi opistolaiseksi, joka silloin oli 16 v. että olen suorastaan syntynyt tenholalaiseksi. Olen myös sekä Kesäkotitoimikunnan että UrheilutoimiMiten yhdistyksen toiminta on muuttunut näiden kunnan sihteerinä, johon jälkimmäiseen myös poikani kuuluvat. Haluan toimia Tenholan hyväksi, koska vuosien aikana? – Muistan että aikoinaan kun vanhempani jo olivat minulle on tärkeää myös lasteni ja lastenlasteni mahmukana toiminnassa, niin kaikkiin virkoihin oli kova dollisuus viettää kesiään Tenholassa, kuten itsekin kilpailu. Johtokuntaan pääsemiseksi kerättiin kan- olen saanut tehdä. nattajia mukaan syyskokoukseen. Ja sitä se oli vielä myöhemminkin, koska minutkin kerran pyydettiin Turun työväenopiston opiskelijat ry:n puheenjohtaja mukaan erästä ehdokasta äänestämään. Nykyään Marjo Heinosta haastatteli Pirjo Haapala 4 Hyvää alkanutta vuotta 2015! O pisto on jälleen pyörähtänyt käyntiin täydellä teholla ja luvassa on monipuolinen ja mielenkiintoinen kurssitarjonta keväälle. Uuden vuoden alkaessa, väistämättä herää myös kysymys miten mennyt kausi on sujunut. Vuoden 2014 tulos oli niin taloudellisesti, kuin myös sisällöllisesti opistolle hyvä. Siitä haluan kiittää kaikkia, niin henkilökuntaa, kuin opiskelijoitakin. Tulos on tehty yhdessä ja tällä yhteistyöllä on hyvä jatkaa eteenpäin, edelleen koko opiston toimintaa kehittäen. toimintaa ja laskenut kustannuksia. Lokakuussa toteutettiin työväenopiston kurssilaisille asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyssä linkki lähetettiin 5025 opiskelijalle, vastausprosentti oli 16,3 % (822 opiskelijaa). Vastaajista 414 antoi palautetta avoimessa vastauskentässä. Yleisesti oltiin tyytyväisiä työväenopiston kurssivalikoiman laajuuteen sekä hintojen edullisuuteen. Netin kautta tapahtuva kurssi-ilmoittautuminen todettiin joustavaksi. Kurssivalikoimaan ehdotettiin enemmän erikoiskursseja sekä Syksyyn 2014 mahtuu paljon muutoksia. Saimme senioreille suunnattuja kursseja. Moodlen käyttöä opistolle uuden Cafe Dominicin. oppimateriaalien jaossa ja vertaistukena oppilaiden välillä kiiteltiin. Syksystä lähtien opiston iltavahtimestarit ovat kuuluneet Arkean työntekijöihin, eivätkä enää opiston Uutuutena opistolla pidettiin marraskuussa messupäihenkilökuntaan. Tämä saattaa aiheuttaa jossain mää- vä. Tällöin jokainen tiimi sai esitellä tarjontaansa ja rin hämmennystä, koska opistolla iltavahtimestareina samalla luotiin tuntiopettajille mahdollisuus omien kuitenkin toimivat meille jo tutut henkilöt Laura Oksa kurssien mainostamiseen. Messuilla avattiin ilmoitja Jarno Aho. Muutosta on lähinnä heidän työasuis- tautuminen kevään kursseille, päivän aikana ilmoitsaan ja jonkin verran myös työtehtävissä. Opistolla tautui lähes 600 henkeä. Messut saivat paljon kiitosta, on yhteensä kuusi Arkean työntekijää, kaksi siivoojaa niin opettajilta kuin opiskelijoiltakin. Tämän vuoden Sirpa Heinonen ja Eija Nummila, kolme iltavahtimes- messupäiväksi on suunniteltu 25.11., silloin siis mestaria kaksi opistotalolla ja yksi Luostarivuoressa sekä suilemaan! kiinteistöhoitaja Ilmo Suvanto. Haluan omasta puolestani toivottaa kaikille oikein hySyksyllä oppiainetiimien määrää supistettiin kuudesta vää, antoisaa ja idearikasta kevättä! kolmeen: kielitiimi, elämänhallintatiimi sekä taito- ja Sanna Orusmaa taideainetiimi. Tiimityöskentely on lähtenyt sujuvasti käyntiin ja uusiin tiimijakoihin ollaan oltu tyytyväi- vt. rehtori siä. Tiimien määrän vähentäminen on selkeyttänyt Kuvat Mika Tammenkoski Taito ja taideainetiimin koordinaattori Anna-Liisa heinonen antamassa opintoneuvontaa messuilla. Messupäivän kurssi-ilmoittautumisten vastaanottoa. Takana Lotta Ylitalo, edessä Sanna Orusmaa. 5 Tuohesta tarinaa Näytteitä tuohitöistä T uohella on Suomessa pitkät perinteet. Sitä on kautta aikain käytetty mm. kattoeristeissä ja erilaisissa tarve-esineissä, kuten tuohivirsuissa ja punotuissa kopissa. Syksyllä työväenopistossa järjestettiin tuohityökurssi. Opettaja Eero Kovanen on kokenut tuohen ja sen hankinta- ja käyttömahdollisuuksien tuntija. Tuohta hän on hankkinut kurssilaisten tarpeisiin kotimetsästään Keski-Suomesta sekä Billnäsin tarvikepuodista. karjalanpiirakoita tarjolle. Myös perinteinen vanhan, suvussa kulkeneen puukon tuppi oli tekeillä. Mielenkiintoista oli, että kurssin ehkä nuorin Tuohta voi ottaa elävästä puusta, kunhan veistää puukolla niin, ettei vahingoita puun nilakerrosta. Koivu kasvattaa uuden tuohikuoren, joka tosin on laadultaan alkuperäistä hieman heikompi. Paras koivu on 20–30 cm tyvihalkaisijaltaan ja sileäpintainen. Tuohta voi ottaa leveinä laattoina tai kapeana nauhana, kummallekin löytyy käyttöä. Paras aika tuohen ottamiselle on keskikesällä, siinä juhannuksen aikoihin. Tuohi säilytetään ulkona, niin että se säilyy verrattain kosteana. Moni tuntee tuohen hyvänä sytykkeenä. Salaisuus on sen sisältämässä tuohipiessä. Tuohi ei sen ansiosta ime vettä ja palaa kosteanakin. Tuohi on myös materiaalia, jota ei tarvitse käsitellä millään aineilla. Sitä voi ohentaa yksinkertaisesti halkaisemalla, jotta se soveltuu paremmin sorminäppäryyttä vaativiin töihin. 6 Tämänkertaisessa tuohityöryhmässä oli työn alla monenlaisia käyttöesineitä perinteisestä uudenaikaiseen. Tuohessa on se mielenkiintoinen piirre, että siitä löy- Anna ja omin käsin tehty koppa pienille tyy monia eri värisävyjä, joilla saa vaihtelua työs- tarve-sineille. tettäviin esineisiin. Voi esim. tehdä kopan, jossa on erivärinen vakka ja kansi. Tuohesta valmistuu myös perinnerikas tarjoiluvati, johon voi laittaa vaikkapa Kurssilla viihdytään yhdessä. Opettaja avustaa tuohikopan synnyssä. osanottaja halusi tehdä aidot tuohivirsut itselleen, ei välttämättä käyttöön, mutta ’pakko saada’. Uudempia tuohisovelluksia ovat ohuesta nauhasta punottu tuohikravatti, joka meni joululahjaksi, sekä ehkä modernein keksintö tuohesta punottu Ipad-kotelo, jossa tätä laitetta voi kuljettaa mukana. Kaiken kaikkiaan oppilaat olivat innostuneita ja innovatiivisia ja opettaja asiantunteva ja kannustava. Perinteet jatkuvat uudessa muodossa, tällaiselle kurssille oli selvä tilaus. Suomi on koivikoiden maa. Teksti Katariina Perkiö, kuvat Reijo Nurmela. Tästä kaikki alkaa. 7 Tiina Elina Nurminen – Kettukin vuoden 2014 taiteilija T iina Elinan Nurminen aloitti elämänsä olleessaan 20 cm pitkä. Paikka oli Helsinki, Arvo Ylpön lasten sairaala. Arvo Ylppö, kuten lukuisat muutkin Tiina Elinalle tärkeät henkilöt ovat mukana taideteoksissa, joista koostui syyskuussa 2014 avattu näyttely Hämeenlinnassa, Galleria Arxissa. – Olen. Kävimme avajaisissa. Kun kuulin että minut on valittu, sanoin heti Eijalle: Nyt lähdetään avajaisiin. Näyttelyn jälkeen Tiina Elina miettii loppuuko tämä tähän. Hän haaveilee että he voisivat tehdä yhdessä Eijan kanssa kuvia pitkään, he voisivat mennä Avajaispuheen piti Uusi Lastensairaala tukiyhdistyk- yhdessä Portsakotiin viettämään vanhuuttaan. Oma sen ja säätiön puheenjohtaja Anne Berner. Tiina Elin- ateljeekaan ei olisi hassumpi juttu. Olisi tärkeää että an haave onkin saada ilahduttaa töillään tulevaa uutta on paikka, jossa voi keskittyä taiteen tekemiseen. lastensairaalaa. Kuoleman jälkeinen elämä on kuitenkin jo järjesTiina Elinan yksityisnäyttely on palkinto. Kettuki, tyksessä; paratiisiin kuuluu Tiina Elina-enkelin liKehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry valitsee vuo- säksi ainakin Eija-enkeli, henkilö jonka kädenjälki sittain vuoden kehitysvammaisen taiteilijan, jolle jär- näkyy näyttelyssä siten että työt saatiin valmiiksi. jestetään oma yksityisnäyttely. Tieto palkinnosta tuli Eija loi loistavat olosuhteet ja Tiina Elina värikkäät upeat työt. Tiina Elinalle täysin yllätyksenä. Näyttelyn teemana on Tiinan elämänhistoria, tapahtu- Pirjo Haapala mat syntymästä tähän hetkeen saakka. Teema oli Tiinan Elinan mukaan hyvin luonnollinen valinta. Lähes jokaisessa taulussa on taustalla pitsikuvio ja/ tai enkeli. Mistä tämä pitsikuvio, miksi pitsiliina on niin merkityksellinen? Saan kuulla, että yksi Tiina Elinan elämän tärkeitä henkilöitä on ollut hänen Else-täti, joka virkkasi paljon pitsiliinoja. Else-täti, kuten kaikki muutkin teoksissa esiintyvät henkilöt ovat Uppo-nallen hahmossa. Uppo-nalle äänikirjat ovat tehneet Tiinaan syvän vaikutuksen. Uppo-nalle hahmoon on päässyt myös Turun suomenkielisen työväenopiston kuvataideopettaja Eija Ruoho. Eija kertoo, että kaksi taidetyötuntia viikossa olisi ollut aivan liian vähän aikaa näyttelytöiden tekemiseen, joten Eija ehdotti, että Tiina Elina tulisi hänen luokseen työskentelemään. Tiina Elina viihtyi Eijan ja Eijan miehen Hannun kanssa oikein hyvin. Tiina pystyi keskittymään olennaiseen, taiteelliseen työskentelyyn. Muutamia pieniä vaatimuksia Tiinalla oli; mannapuuro ja iltapäivä kahvit. Kysyn Tiinalta mikä on hänelle tärkein väri, jos hän saisi valita vain yhden värin. Sininen, vastaa Tiina, ja jatkoi, että hän rakastaa värejä, värit tulevat sydämestä. Eri ihmiset ovat erivärisiä. Väreillä on tarkka järjestys. Värit alkavat punaisesta ja viimeisenä tulee hopea. 8 Tiina Elina on harrastanut ja työskennellyt taiteen parissa 45 vuotta. Hän on osallistunut useisiin näyttelyihin ja teoksia on hankittu jopa Colin Rhodesin Outsidertaiteen kokoelmaan Australiaan. Oletko itse käynyt Australiassa? Tiinalla oli bussillinen ystäviä mukana avajaisissa Ystävät olivat todella tyytyväisiä kun pääsivät Hämeenlinnaan. Jo matka oli elämys: Linja-autossa on tunnelmaa! Myös matkan ruokailu oli elämys, jälkiruoaksi sai jopa kermakakkua. Se, että Kettunkilaiset olivat heitä vastassa, oli hyvin tärkeää. Erään mukana olleen sanojen mukaan ”arvostivat meidän tuloa”. Myös avajaistarjoilu oli erinomaista. Pirita, joka tuntee Tiinan hyvin, oli toisi yllättynyt Tiinan kertomuksista ja teosten isosta koosta. Kuva Pirjo Haapala. ”Tiina Elina Nurmisen teoksissa värien merkitys on äärimmäisen tarkkaan harkittua. Kasvojen osien eri värit kertovat siitä mitkä ajatukset ja merkitykset teoksiin sisältyvät. Kasvoja kiertävien rengaskuvioiden värit eivät nekään ole sattumanvaraisia, vaan jokaisella värillä on tarkasti harkittu paikka. Mikään väri ei voi olla vääränlainen missään kohdassa. Jos on, se korjataan heti.” Kuvailee Tiina Elinan taideopettaja Eija Ruoho. Kuva Timo Jakonen <--- Useissa töissä on enkeleitä. Tiina Elina kertoo, että enkelit suojaavat. ”Poikaystävä Reijo oli elämässäni jo syntyessäni. Reijo suojasi minua kunnes tapasimme aikuisena. Enkeliksi pääsee kun on läsnä jonkun elämässä.” Kuva Pirjo Haapala. 9 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄ H elsingissä vuonna 2006 alkanut Ekotukitoiminta laajeni mm. Turkuun vuonna 2011. Ekotukitoiminta on osa kaupungin kestävän kehityksen ohjelmaa ja ohjelman puitteissa Turku on mm. sitoutunut vähentämään kasvihuonepäästönsä kestävälle tasolle. Turussa on koulutettuja Ekotukihenkilöitä noin 1 % kaupungin henkilöstöstä. Ekotukihenkilöiden antoisana tehtävänä on toimia kestävän kehityksen periaatteiden edistämiskeksi omissa yksiköissään. Turun suomenkielisen työväenopiston ekotukitoiminnan aloitti rehtori Ilkka Virta ja ensimmäinen nimetty Ekotukihenkilö oli Marko Salminen, joka mm. tekee opiston hankinnat. Vuonna 2013 opistolle koulutettiin toinen Ekotukihenkilö, joka laajensi tietämystään myös OKKA -säätiön kestävän kehityksen auditoijaksi ja Maaseudun sivistysliiton Ympäristöluotsiksi. marraskuu – tempauksen opistolaisten hyvinvointia lisäämään ja kulttuuriympäristötietoisuuttamme lisäämme opistolaisyhdistyksen järjestämillä upeilla retkillä. Pyrimme tulevalla suunnittelukaudella huomioimaan valikoitujen kehitysteemojen toteutumisen kurssikohtaisesti, jolloin meillä on mahdollisuus vaikuttaa laajemmin kestävän kehityksen arvojen toteutumiseen Turkulaisten arjessa. Työryhmämme ottaa kiitollisena vastaan kehittämisehdotuksia! Me kaikki voimme tehdä jotain kestävän kehityksen toteutumiseksi ja kotikaupunkimme toimii esimerkkinä arvojen toteuttamiseksi. Rehtori Sanna Orusmaan tuella opistolle perustettiin keväällä 2014 kestävän kehityksen työryhmä, johon kuuluvat Marko Salminen hallinnosta, Ilona Ruohonen Luupista, Ekotukihenkilö Satu Helmi Esittävistä taiteista, Pirjo Lakari Kielistä, Anna-Liisa Heinonen Kädentaidoista, Tero Kuusela Elämän hallinnasta, Pirjo Haapala opistolaisyhdistyksestä ja Outi Eronen Kuvataiteesta. Kestävän kehityksen työryhmäläisillä on mahdollisuus hankkia Ekotukikoulus. Opiston toiminta on niin monipuolista, että yhden ihmisen on jokseenkin mahdotonta edes tiedostaa kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita joita kullakin toiminta-alueella tulisi huomioida. Niinpä monialainen työryhmä on paras tae yhteisen tahtotilan löytymiselle. Keväällä 2015 rehtori Sanna Orusmaa on lupautunut tulemaan mukaan ryhmän toimintaan, koska toiminta on tärkeätä ja hänellä on laajempi kuva erilaisten kehitysmahdollisuuksien toteuttamiskelpoisuudesta. Lisätietoja KESTÄVÄ KEHITYS TURUSSA http://www.turku.fi/Public/default. aspx?nodeid=12026&culture=fi-FI&contentlan=1 Työryhmä valitsi tämän vuoden kehitysteemoiksi OKKA -säätiön esimerkeistä jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen, energian ja veden kulutuksen vähentämisen ja henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin lisäämisen sekä kulttuuriympäristötietoisuuden lisäämisen, tapojen ja perinnetietoisuuden vahvistamisen. Olemme onnistuneet hienosti vähentämään sekä veden- että energian kulutustamme ja jatkamme samalla tiellä. Esimerkiksi opiston luokissa on mm. tulostamistarvetta vähentävät datatykit, käytössä on Moodle oppimisalusta, olemme saaneet lajittelun mahdollistavat uudet jäteastiat. Järjestimme Muuta myrtsi 10 Turussa 31.12.2014 Outi Eronen EKOTUKITOIMINTA SUURISSA KAUPUNGEISSA 2013 http://www.turku.fi/Public/download. aspx?ID=202170&GUID={630B6623-881B-4913A7CD-A549F2EDBA78} VAPAAN SIVISTYSTYÖN KESTÄVÄN KEHITYKSEN KRITEERIT http://www.koulujaymparisto.fi/sivu.php?id=29000 Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi O piston kestävän kehityksen työryhmä järjesti kilpailun Muuta myrtsi marraskuu liikunnaksi. Osallistuminen oli vapaaehtoista. Jokaisesta 20 minuutin yhtäjaksoisesta liikuntasuorituksesta sai yhden pisteen. Opiston väki jaettiin kuuteen tiimiin; Taito- ja taideaine-, Kieli-, Elämänhallintatiimi, Luuppi, Hallinto sekä Opistolaisyhdistys. Tiimin saamat yhteispisteet jaettiin osallistujamäärällä. Täten saatu keskiarvo ratkaisi voittajatiimin. Voittajaksi selviytyi Opistolaisyhdistys. Heidän yhteispistemäärä oli huikeat 2522. Paras opistolaisyhdistyksen henkilökohtainen pistemäärä oli 247 pistettä! Keskiarvo liikkujien kesken oli 96 pistettä. Huikeaa liikkumista! Liikuntapäiväkirjoista käy ilmi, että reippailu oli suosituin urheilumuoto. Marraskuun leuto ja lumeton sää mahdollisti myös pyöräilyn. Pisin päivämatka pyörällä oli 25,19 km! Marraskuu oli myös tanssittanut, syksyiset lehdet oli haravoitava. Myös uitiin, vesijuostiin ja huhkittiin kuntosaleilla. Tiimikoordinaattori Anna-Liisa Heinonen on juuri luovuttanut palkinnon Tuulikki Mähöselle. Tuulikki kuvaa suhdettaan liikuntaan seuraavasti: ”Liikunta ja erityisesti hyötyliikunta tapahtuvat arkielämässä luontaisesti ja ponnistelematta. En jää värjöttelemään bussipysäkille pienten matkojen osalta – kävelen nopeammin muutaman kilometrin lämpimikseni. Olen liikkunut lapsesta lähtien ja olen ihmetellyt, ettei liikuta vaan kuljetaan esim. 1-2 bussipysäkin väliä bussilla. Lapset kuljetetaan ovelta ovelle ”liikkumaan”. Kävely antaa vireyttä ja ihminen on luotu liikkumaan. ”Liike on lääkettä”.” Joulukuun kahdeksas päivä opiston rehtori toimi arvonnan onnettarena. Kilpailun voitti opistolaisyhdistyksen jäsen Tuulikki Mähönen. Palkinnoksi Tuulikki sai AD-Luxin sponsoroiman Litebook Elite -kirkasKuva ja teksti Mika Tammenkoski. valolaitteen. Anneli Keränen toteaa: ”Koin ko. tempauksen erittäin kannustavana. Arvioni mukaan liikuntani lisääntyi n. 30 - 35 %. Näin pimeänä aikana liikunta jää helposti vähemmälle. Tuon tempauksen ansiosta pidensin esim. 10 minuutin aamujumppani 20 minuutiksi ja etsin päivään ajan, jolloin lähdin lenkille, ja muutenkin haastoin itseni liikkeelle. Huomasin piristyväni ja se pelkäämäni marraskuun alakulo ei sitten iskenytkään. Hieno juttu” Ensi vuonna tarkoituksenamme on laajentaa tapahtumaa koskemaan kaikkia opiskelijoitamme, eli käytännössä kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita taltuttamaan kaamosmasennusta kanssamme! Teksti Outi Eronen ja Pirjo Haapala Piirros Aino Lilja 11 OPISTOLAISYHDISTYKSEN SYYSKOKOUS O pistolaisyhdistyksen syyskokous pidettiin marraskuussa 2014. Tiliasioiden ja virkailijavalintojen ohella puhutti Tenholan mahdollinen myynti. Yli 70 vuotta olemme saaneet käyttää kesäkoti Tenholaa ja nyt se on jälleen myyntiuhan alla. Kokouksessa valittiin yhdistykselle ja samalla johtokunnalle puheenjohtajaksi Marjo Heinonen. Hänellä on jo kymmenen vuoden kausi puheenjohtajuutta takanaan. Johtokunta on järjestäytynyt ja siinä toimivat vuonna 2015 seuraavat henkilöt: Marjo Heinonen puheenjohtaja, johtokunnan edustaja urheilutoimikunnassa Juhani Ruokomäki varapuheenjohtaja Seija Luoto sihteeri, jäsenkirjuri, johtokunnan edustaja tiedotustoimikunnassa Teppo Rouhiainen varasihteeri, johtokunnan edustaja kesäkotitoimikunnassa Pirjo Haapala taloudenhoitaja, johtokunnan edustaja kulttuuri- ja retkeilytoimikunnassa Aune Holmberg emäntä Raili Airomaa Markku Luoto Olli-Pekka Sandberg Liisa Bäckman varajäsen Yrjö Koivu varajäsen Toimikunnat (kesäkoti, tiedotus, urheilu sekä kulttuuri- ja retkeily) ovat myös järjestäytyneet ja aloittaneet toimintansa. Opistolaisyhdistyksen toimintaohjelmia on saatavilla Kaskenkadun ja Luostarivuoren toimitiloissa. Mikäli haluat lisätietoja toiminnastamme, ota yhteys Marjo Heinoseen (puh. 0400 824 328). Seuraa myös opiston ilmoitustauluja ja Turun Sanomien TS -yhdistyspalstaa. Opiston nettisivuilla on linkki yhdistyksen tietoihin: http://www.turuntyovaenopisto.fi/opiston-esittely/opistolaisyhdistys Kesäkodin nettisivujen osoite on: www.tenhola.fi Seija Luoto 12 Jätevesi vaatii hyvät olosuhteet T urun Seudun Jätevedenpuhdistamon läpi virtaa vettä keskimäärin 3500 kuutiometriä tunnissa / 100 000 kuutiometriä vuorokaudessa. Käytetty vesi saapuu Kakolanmäen alle louhittuun luolastoon 20 tunnin kuluessa. Jäteveden ensimmäinen etappi on alakerran tulopumppaamo. Tästä lähtien sen olosuhteita valvotaan ja tarkkaillaan hyvin, laitoksella on korkea tietotaito vedenpuhdistamisesta. Laitoksella on 4 identtistä puhdistuslinjaa. Veden puhdistus perustuu mekaaniseen, kemialliseen ja biologiseen käsittelyyn. Puhdistusvaatimusten täyttymi- Valmiina tutustumaan jätevetemme puhdistusprosessiin. seen jätevedellä täytyy olla hyvät olosuhteet. Esim. Mainiona oppaanamme puhdistuslaitoksen puolesta orgaanisen aineen, fosforin ja kiintoaineen puhdistus- Jouni Virkkunen. tehovaatimus on 95 %, Kakolanmäen jätevedenpuhdistamossa se on 98,5 %. Jäteveden kulun eri vaiheet ovat: Tulovesipumppaamo – Karkeavälppäys – Hiekanerotus – Hienovälppäys – Esiselkeytys – Ilmastus – Jälkiselkeytys – Hiekkasuodatus. Välppä on eräänlainen seula, joka estää isojen kappaleiden joutumisen puhdistusprosessiin. Laitoksella on varaus UV- säteilylle, mutta vesiä ei toistaiseksi UV-säteilytetä. Puhdistuslaitokselta lähtee seitsemän jäteautollista kuivattua lietettä Topinojalle, Biovakka Suomi Oy:ssä liete käsitellään maanparannusaineeksi sekä tehdään edullista lämpöä. Oy Turku Energia ottaa lämpöpumpulla jäteveteen si- Turun seudun puhdistamo Oy on ollut tuotannollisessa toiminnassa vuodesta 2009. 10.10.2014 klo 14.13 toutuneesta lämpöenergiasta osan talteen ja siitä tuo- jätevettä oli puhdistettu 173201616m3 tetaan kaukolämpöä. Lämpöpumpussa jäähtyneestä vedestä taas tuotetaan kaukojäähdytystä. Turun seudun puhdistamo Oy:llä on erinomaiset sivut osoitteessa: www.turunseudunpuhdistamo.fi Pirjo Haapala Laitoksessa käsitellään lähes 300 000 Turun seudun asukkaan sekä alueen teollisuuden jätevesi. Puhdistusprosessin jälkeen vesi lähtee satama-altaan kautta Itämereen. 13 Vierailu Turun Sanomissa Monille meistä Turun Sanomat on ollut jokapäiväinen tuttavamme jo vuosikymmenten ajan. Se tulla tupsahtaa koteihimme ja kuuluu aamuihimme kuin aamukahvi, tee tai puuro. Nykyisin tosin yhä useammin myös digitaalisena versiona. Suuntasimme eräänä kylmänä, mutta kauniina lokakuun päivänä sen syntysijoille Artukaisiin ottamaan selvää, kuinka sitä tehdään. Meidät otti vastaan päätoimittaja Riitta Monto. Aloitimme huoneesta, jonka peräseinän peitti näköispainos historian ensimmäisestä Turun Sanomista 1.1.1905. Vietämme siis tätä luettaessa 110-v.juhlavuotta! Nykyisin mediassa eletään suurta murroskautta. Saimme kuulla, että viime vuosina on jouduttu käymään useat YT-neuvottelut ,joiden seurauksena henkilöstö on vähentynyt useilla kymmenillä. Verkkopalvelut eri muotoineen lisääntyvät koko ajan. Voimien vahvistamiseksi on perustettu lokakuun alussa aloittanut 12 maakuntalehden yhteistoimitus, Lännen media. Se toimittaa näille kaikille lehdille sisältöä esim. ulkomaansivuille ja teemasivuille sekä Paratiisi lehtitalossa – talvipuutarha. 14 taustoittaa ajankohtaisia tapahtumia. Tavoit-teena on myös digitaalisen sisällön tuotekehityksen lisääminen. Toimitukseen kuuluu 40 toimittajaa, joista 6 on Turun Sanomista. Käytössä on paljon digitekniikkaa, videokonferensseja, näköpuhelinyhteyksiä, chattia jne.. Näin toimittajat voivat tehdä työtään eri puolilla maata yhteiseksi hyväksi. Meitä kiinnosti tietää, kuinka jutut syntyvät. Päätoimittaja kertoi, että toimitukseen tulee kutsuja erilaisiin tilaisuuksiin, juttuvinkkejä ja toimittajat tekevät omia havaintoja eri alueilla. Sitten ovat tietysti laajemmat ajankohtaiset asiat, tapahtumat ja puheenaiheet eri aloilta koti- ja ulkomailta. Päivän palavereissa sitten päätetään, mitä julkaistaan ja mikä on esim. etusivun pääuutinen ja tärkeä kuva, jolla halutaan kertoa tiettyjä asioita. Kuvien osuus onkin lisääntynyt nykymediassa. Tabloidi kokoon Turun Sanomat ei juuri nyt ollut siirtymässä. 110-vuotiaan Turun Sanomien toimitus on ajanmukaisuudessaan vaikuttava. Avotoimitus Siirryimme tutustumaan muihin tiloihin. Varsinainen toimitus oli maallikon silmin vaikuttava. Se oli hiljaisen ja levollisen oloinen, melko suuri avotoimitus. Työntekijät työskentelivät omassa tilassaan tietokoneittensa ääressä. Periaatteena oli, että toiselle annetaan työskentelyrauha ja jos työ vaati erityistä keskittymistä, kuulosuojaimet olivat käytettävissä. Tänne kuului myös kaksi levähdystilaa, Ruskakehä ja Koivukeidas. Toisen tunnelma oli levollisen syksyinen ja toisen keväinen. Molemmat olivat erittäin viihtyisiä. Talvipuutarha Sitten pääsimme tutustumaan vuorineuvos Irja Ketosen perustamaan talvipuutarhaan. Se oli aivan ihana. Paljon vihreitä kasveja ja veden solinaa. Siellä oli myös pöytiä ja tuoleja oleskelua varten. Painohuone. Kierroksemme päättyi painohuoneeseen. Se oli iso, 18 metriä korkea huone jossa oli massiivinen painokone päästä päähän. Paperia tarvitaan todella paljon ja sitä pidetään myös varastossa ,jos joskus tulee saantiongelmia. Jotkut tilat, kuten esim. radiostudio, näytti yllättävänkin pieneltä. Tekniikka kuitenkin vaatii vain oman tilansa ja se ei välttämättä ole paljon. Painajat tulevat kello 22.00 ja työskentelevät siis öisin. Jakelu alkaa reuna-alueilta puolen yön jälkeen. Vaikka hektisyyttä ei ollutkaan nähtävissä, luulisi ainakin joskus tekevän tiukkaa, kun kello käy ja juttu Sieltä se siis taas tulee, huomennakin. On ollut hyvä ei ole vielä valmis. Mutta ammattitaito varmaankin huomata, kuinka paljon sen eteen on tehty työtä, enauttaa niissä tilanteissa. nen kuin se on luettavissamme. Anneli Enjala teksti, Pirjo Haapala kuvat 15 Opetuskahvila Cafe Dominic S yyslukukaudella 2014 avautui opistotalon ala-aulaan uusi kahvila, Turun ammatti-instituutin opetuskahvila. Kahvilan ainoa palkattu työntekijä keittiömestari Anne Raunio kertoo, että opiskelijat tulevat eri linjoilta, on keittiö -, salityöskentely- sekä matkailualan opiskelijoita, työssäoppijoita. He harjoittelevat kahviossa eripituisia jaksoja, päivästä jopa useaan kuukauteen. Ei siis ihme, jos tuntuu, että esim. kassakone ei ole työntekijän hallussa. Voi olla että työssäoppija on hetki sitten koskettanut kassakonetta ensimmäistä kertaa elämässään. Opistokahvila tarjoaa myös keittolounaan sekä salaatteja. Anne kertoo, että kahviossa käy paljon alueen asukkaita. Kaskenkadulla ei todellakaan ole yhtään kahvilaa. Ravintola Kaskis kadun toisella puolen avautuu arkisin vasta klo 16.00. Opistokahvila jo klo 9.30. Turun ammatti-instituuttin (TAI) kahvila aloitti toimintansa ilman nimeä. Syksyn edetessä opistotalon ikkunaan tuli nimikyltti Cafe Dominic. Nimi viittaa paikkaan jossa opistotalo sijaitsee. Kaskenmäessä on sijainnut Turun Pyhän Olavin dominikaaniluostari. Nimi valittiin liki sadan ehdotuksen joukosta. Nimeä sai ehdottaa kuka tahansa. Nimiehdotukseni sijoittui myös historiaan, mutta ei ihan noin kauas. Ehdotukseni oli Juu-Puu. Työväenopiston ensimmäinen rehtori oli Juusela ja Puus- 16 tinen sitten myöhemmin, hänellä kyllä on jo salikin. Mutta Cafe Dominic voitti, eikä yhtään hassumpi nimi, oikeastaan loistava. Kuka tämän loistavan nimen ehdotti, jää salaisuudeksi, sillä hän ei tahdo omaa nimeään julkisuuteen. Nimenvalintaraatiin kuuluivat Turun suomenkielisen työväenopiston rehtori Sanna Orusmaa, Arbiksen rehtori Sixten Westerby, kahvilan ohjaava/ohjaaja Anne Raunio sekä TAI:n opetusravintolapäällikkö Virve Louhi. He valitsivat jokainen kolme parasta ehdotusta ja sen jälkeen vertailivat valintojaan. Anne Raunio, syyslukukausi on pian takanapäin, miten se on mennyt? – Syyskausi on mennyt HYVIN ja ehkä pientä nousua havaittavissa ollut pitkin syksyä. Haasteellisinta on ollut jatkuvasti vaihtuvat oppilaat sekä puutteellinen kielitaito puolin ja toisin. Oma työni on erittäinkin antoisaa ja viihdyn Dominicissa oikein hyvin, vaikka teenkin pitkiä työpäiviä. Siitä huolimatta lomaa odotan ja aurinkoon suuntaan koko kuukaudeksi! Pirjo Haapala teksti, Seija Luoto kuva Tutustuimme Turun Vesilaitosmuseoon O pistolaisyhdistys retkeili 14.11.2014 Vesilaitosmuseoon. Se sijaitsee Halistenkosken rannalla Vesilaitoksen 1920-luvulla rakennetussa vanhassa osassa. Museo on ainoa laatuaan Suomessa ja se on avoinna ryhmille tilauksesta. Se oli avoinna myös muutamana vuoden 2014 sunnuntaina. Aluksi saimme liikelaitosjohtaja Irina Nordmanin luennon vesihuollon historiasta ja nykyisestä tilasta ja kuumaa glögiä. 1882 Turun kaupungin terveydenhoitolautakunta ehdotti vesilaitoksen perustamista ja päätös saatiin 1898. Pohjavesilaitos Turussa Kaarningolla aloitti 1903 ja Halisten pintavesilaitos otettiin käyttöön 1923. Vuosi 2014 on jo käytetty pelkästään Loimaan Virttaalta johdettua tekopohjavettä. Luennon jälkeen tutustuimme hienoon museokokoelmaan. Nähtiin vanha kemikalointisali, vanha laboratorio, insinöörin huone, vesilaitoksen johtajan huone, tisurikoppi eli päivystäjän huone, koeputkia, koneita, tarvikkeita ja työkaluja. Museolla on hyvät sivut internetissä www.vesilaitosmuseo.fi Reijo Nurmela teksti ja kuvat 17 Markun kalajuttu E dellisessä lehdessä kertoilin kuinka pikkupoika ongen sai aikaiseksi, vaikka ei mitään varsinaisia onkivarusteitakaan ollut. Hyvin pian tämän tapauksen jälkeen meillä oli oikeat siimat ja kohot ja painot ja ongittiin rannalta sen kun kerittiin, mutta se rannalta onkiminen rupesi aikaa myöten kyllästyttämään, kun olisi pitänyt päästä vähän pidemmälle. Vanhemmat olivat juuri ostaneet tämän mökin, eikä meillä ollut pesuvatia isompaa astiaa, millä olisi vetten päälle päässyt. Vene puuttui. Onneksi isä käydessään mökkinaapurissa pienviljelijän tykönä, sai sieltä puhuttua veneen siksi ensimmäiseksi kesäksi lainaan meille. Niin, minä sanoin vene, ei se mikään vene ollut, vaan sellainen lättänokkainen ruuhi. Mutta pinnallapa se pysyi kuitenkin. Ja tämä tietysti avarsi pikkupojan onkimahdollisuuksia lähestulkoon rajattomasti. Vaan olipa isällä yllätys mukanaan, kun hän tuli sieltä. Hän oli sitten innostunut puhumaan niitä näitä ja oli saanut kaksisataakoukkuisen pitkänsiiman lainaksi. Ja sitten isä tietysti kertomaan, miten pitkälläsiimalla kalastetaan. Ja seuraavan kerran, kun mökille tultiin taas, meillä oli sitten purkillinen kastematoja syötiksi. Oli taskulampun valossa perunapellosta näitä kastematoja pyydystetty ja saatukin niitä ihan kohtuullisesti. Ei muuta kun kaikki kolme poikaa pitkäsiimalaatikon ympärille ja jokaiselle yksi sivu ja isälle tämä neljäs sivu ja madonpätkiä koukkuun pujottamaan, että saatiin siima laskukuntoon. No eihän siinä siiman laskemisessa sinällään mitään erikoista ollut, soutamalla mentiin eteenpäin ja isä otti ja lappas siimaa merelle sitä mukaa kun veneen kulku edistyi. Suurempi jännitys tietysti seuraavana aamuna kun lähdettiin siimaa kokemaan. Onneksi oli kohtuullisen tyyni keli. Itse jouduin soutamaan ja jännäsin, mitäköhän tästäkin tulee, kun ei koskaan ole pitkääsiimaa ollut nostamassa. Kun ikäkin oli vasta yhdeksän vuotta ja airot vähän pitkät. Mutta hyvinhän se meni. Joku pieni lahnan lättänä, pieni piikkiselkäinen ahven sieltä tuli, mitä mahtoi tulla. Kunnes sitten yhtäkkiä isä toteaa, että nyt siellä on jotain suurempaa siimassa kiinni. Me sitten jännäämään, että mitäköhän sieltä tulee. Ja kauhuissamme kun ei ole haavia eikä mitään, jos sieltä oikein 18 iso peto ilmestyy ja… Nosto eteni ja siima vemputti sinne, tänne, tonne ja me mukulatkin tajuttiin, että nyt siellä on jotain, jotain suurempaa. Kunnes sitten päästiin tähän kohtaan, mistä tämä kala oli siimassa kiinni ja isä nostamaan sitä. Sieltä nousee varsinainen merikäärme elikkä iso mahdoton ankerias koukussa kiinni. Ja – naps – koukku poikki. Ankerias sen siliän tien. No ärräpäitä ei tullut kun isällä ei ollut tapana kiroilla. Puolet koukusta oli siimassa kiinni ja toinen puoli ankeriaan suussa. No, suurella pettymyksellä jatkettiin siiman nostoa ja kyllähän sieltä joku, joku ahven vielä tuli, mutta ankerias jäi saamatta. Joskus jälkeenpäin miettinyt, että oli ihan hyväkin, että jäi saamatta. Ei äiti ollut koskaan ankeriaasta mitään tehnyt. Isä tunsi ankeriaan mutta ei hänkään ollut ankeriaasta mitään tehnyt ja mitä ”kädettömät” mukulat olisivat semmoiselle kalalle osanneet tehdä. Mutta jäipä ainakin hyvä muisto. Markku Luoto Kukkamurhaajan tapaus V uosia sitten luin eräänlaisesta kasville tehdystä EEG-testistä. Huoneessa oli useita huonekasveja, joista yhdelle oli kytketty sähkölaite, elektrodit lehtiin. Elektrodeilla mitattiin sähkövastusta ja se tulostettiin piirturilla käyränä. Sitten huoneessa vieraili henkilö joka murskasi yhden kasveista. Piirturilla seuratun kasvin käyrään tuli muutos. Vaikka siihen ei koskettu. Pelkääkö kukkanen? Onko sillä ajatuksia? Minkälaisia aisteja sillä on? Onko sillä aisteja? Hyvä ja taitava kukkien hoitaja saa kukat kukkimaan. Hän pitää kukista. Onko tunne molemminpuolinen? Voiko sanoa, että kukat pitävät jostakin ihmisestä? Ja toisista eivät sitten pidä. Joillakin kuolee jopa kaktus hoidosta huolimatta tai siitä johtuen. Huoneeseen marssitettiin henkilöitä yksi kerrallaan. Eräänlainen poliisin tunnistusrivistö siis: todistajan pitäisi tunnistaa syyllinen, tässä tapauksessa kukan murskaaja. Kukkamurhaajan tullessa huoneeseen piirturilla seurattu kasvi reagoi muutoksella käyrässä. Hän oli se! Syyllinen on tämä. kasvi kompensoi maksamalla meille eläinkunnan edustajille hyvänmakuisella medellä ja hedelmillä lisääntymiseen liittyvistä kuljetuspalveluista: pölyttämisestä ja siemenien viemisestä uusille kasvupaikoille. Kukkien kauneus, joka ihmisiä miellyttää, onkin tarkoitettu viestiksi hyönteisille. Lehdet kasvi tarvitsee itse elääkseen. Kukkamurhaajan tapauksessa lienee mahdollista, että kasvinlehtien murskaamisesta käsiin on jäänyt murskattujen kasvinlehtien haju. Ei tarvita muistia eikä älyä. Automaattinen puolustusreaktio riittää. Ruoho ei taida pitää ainakaan ruohonleikkurilla ajavasta ihmisestä (Joukkomurhaaja? Ei, amputointia vain). Älkää säikytelkö kukkianne! Lähteitä: Wikipedia ja Google. Reijo Nurmela Onko kasvi jotenkin tietoinen, vai miten tämä on mahdollista? Jotenkin voisi päätellä, että tarvitaan muistia ja kyky tuntea ja tunnistaa: tämä on se sama tyyppi, joka murskasi yhden meikäläisistä, hui. Kasvit ovat hiljaisia mutta viestivät toisilleen silti. Kun tuhohyönteiset syövät kasvin lehtiä, haihtuu siinä samalla tuuleen aineita, jotka saman lajin kasvien lehdissä oleviin reseptoreihin osuessaan käynnistävät kasvissa puolustusreaktion. Se alkaa muodostaa aineita, jotka tekevät lehdet tuhohyönteisille pahanmakuisiksi. Kun tuholaiset leviävät kauemmaksi, kasvit ovat jo valmiina ja ehkä pelastuvat. Kasvi, joka on jalaton ja ei siksi pääse pakenemaan, ei ole ”kädetön”, vaikka on kädetön. Kaktuksella ja monilla muillakin on piikit, jotta ei niitä noin vain syötäisi. Kasvit puolustautuvat monin eri tavoin. Paljon on suuriakin eläimiä, jotka elääkseen kasveja syövät. Jalattomuuttaan 19 Terveiset Tenholasta K eväällä 2014 luimme lehdestä jotta opistolaisyhdistyksen ylläpitämä kesäkoti Tenhola on aikeissa joutua myyntilistalle. Syksyllä 2014 opistolaisyhdistys jätti päättäjille vetoomuksen 77 vuotta kestäneen vuokrasopimuksen jatkumisesta, miten vetoomus otettiin vastaan, kesäkotitoimikunnan puheenjohtaja Teppo Rouhiainen? – Tarkkaa tietoa ei ole miten vetoomus on otettu vastaan, mutta sen jälkeen on muutamista puolueryhmistä tullut henkilöitä käymään Tenholaan tutustumaan toimintaan. Onko vetoomus ainoa, vai onko kesäkodin säilymisen puolesta tehty jotain muuta? – Keskusteluyhteys on saatu, mutta mitään varmuutta jatkosta ei ole. Tällä hetkellä näyttäisi siltä että Tenhola on menossa myyntiin keväällä. Mutta kaikkea toivoa ei kannata vielä heittää pois. Eli omasta puolestani voin sanoa, että mikäli menee myyntiin niin, kaikki voitavamme olemme tehneet Tenholan pitämiseksi. Valtuutettu Riikka Oksanen teki valtuustoaloitteen Ruissalon Tenholan säilyttämisestä kuntalaisten käytössä. Valtuustoaloitteen oli allekirjoittanut 10 muuta henkilöä. Valtuuston kokouksessa 15.12.2014 päätettiin, että Kiinteistötoimialan on ilmoitettava toimenpiteistään aloitteen ensimmäiselle allekirjoittaneelle (Oksanen Riikka) viimeistään 15.6.2015. Onko tästä aloitteesta jotain sanottavaa, Teppo Rouhiainen? – Riikka on käynyt tutustumassa Tenholaan ja käsittääkseni on sitä mieltä, että tallaista toimintaa pitäisi jatkaa. Nähdäkseni tällä vetoomuksella meidän pitäisi edelleen kehittää toimintaa sekä laajentaa käyttöä kesäkodissa. Tämän kaltaisia kannanottoja tarvitsemme jotta saataisiin pitää Tenhola oppilasyhdistyksen kesänviettopaikkana. Millä mielin valmistutaan tulevaan kesään? Voiko huoneita jo varata? – Kesäkotitoimikunta päätti, että helmikuun alusta aletaan ottaa varauksia vastaan talon vuokra- huoneisiin. Kuitenkin pitää muistaa, että talo on myynnissä joten varaus voidaan joutua perumaan, jos vuokrasopimuksemme loppuu. Kesäkotitoimikunnan puheenjohtaja Rouhiaista haastatteli Pirjo Haapala Elokuisen kuun loisteessa kuvan pässit tuunasi pikkupukeista Tenholassa vieraillut Marina Packalen. Kuva ja teksti Pirjo Haapala. Teppo
© Copyright 2024