Hammasteknikko.fi Tiedostot Ht4 1968

Sisältää
Vuosi
VI
on
m. m.
lopuillaan
...
jatkokurssi
Katsaus galvanoimalla tapahtuvaan
stanssien
valmistukseen
8
10
11
Hampaan
preparoiminen
jacket kruunuja varten
18
Urheilupalsta
24
ammas
lepikko
N:o
4 25.
vuosikerta
1968
D E G U L O R
Jtilcamme
hammaslculta
Degulor M kullasta valmistettu valu.
Degulor valuseokset vastaavat ADA no 5 ja Federalspecifikation Q Q - G - 5 4 0 vaatimuksia.
tunnettu
^^^^^norjalainen
«^^^nammaskulta
-vaatiyaan tekniikkaan
Pitoisuus 'Votf
Au
Pt
Brinellikovuus
pehmeä
karkaistu
_ ,
Sulam.sp.st, C»
ALFA
A-kulta, pehmeä
lisänä pienissä taivutuksissa
875
20
60
60
1000
BETA
B-kulta, medium
MO-, C D - ia MOD-paikat, erilliset 3/4 kruunut
800
20
95
105
940
C-kulta, kova
G A M M A Voimakkaasti oklusaaMrasitteiset 3/4 kruunut,
pilarit, sillat
D-kulta, erikoiskova
DELTA
Koko- ja osaproteesit, siilot, lingvoali- jo
palotinaalituet
775
25
115
160
922
740
45
HAMAR
ismusser
Teknillisiä tietoja Deguior-kultaseoksista:
Metalliseos
Tyyppi ADA
no 5 mukaan
Degulor C
kova
Suomessa:
Hl
215
Brineiiikovuus
kg/mm'
Kestävyys Juoksuraja Venyminen
kg/mm'
kg/mm'
Om.paino
g/cm
935-860 119 144
48
59
37
52
52
35
15,8
Degulor M iVerik.kova 970-900 145 220
59
80
38
70
34
20
15,7
p = petimeä k = karkaistu
DEGUSSA
YKSiNMYYNTI:
135
Suiamisiämpö
920
M E T A L L - A B T E I L U N G F R A N K F U R T AM
H i i l i
H A M M A S V Ä L I N E
OY
MAIN
TURKU
iHELSiNKI 10
IKESKUSKATU 8 AURAKATU 8
IpUHELiN 12 623 PUHELiN 27 921
M " i l |
i
HAMMAS O Y
Kalevankatu 3 A. Helsinki 10
Vaihde 64 36 36
3
9
E A
A S I
S I . . .
Näillä
lipukkeilla
voitte
näyttää
En ole uskaltanut toivoakaan, että
jotain tällaista olisi olemassa
O l e n n a i n e n jo Iloitsen e l ä m ä s t ä . M i k s i p r o t e e s i n i p i t ä i s i o l l a m i n u l l e h ä i r i ö k s i .
O l e t t e k o k a t s o n u t m i n u a . Y s t ä v ä n i k i n o v a t ihastuneet. K a t s o k a a p a h a m p a i t a n i
t a r k k a a n : N e o p a l i s o i v a t l u o n n o l l i s t e n h a m p a i d e n t a v o i n . T ä m ä o n uusi, t ä m ä
o n a i n u t l a a t u i n e n , t ä m ä o n n v k v o i k o i n e n h a m m a s . Sen n i m i o n B i o d e n t - o p o l .
Sitä ei vksinkertoisesti v o i t u n t e a t e k o h a m p a a k s i — ei edes UV-voiaistuksessa
esim. b o o r i e n keinovalaistuksessa. S i l l o i n k i n se k u u l t o a v a l k o i s e n a kuin a i t o
hammas.
N i i n , o l e n e n e m m ä n kuin t v v t y v ä i n e n . En o l e u s k a l t a n u t t o i v o a k a a n , että j o t a i n
t ä l l a i s t a olisi o l e m a s s a .
DtTHEY
asiakkaillenne,
mitä Sjödlng-kultaa
käytätte
/B,
Gamnlerat
(idroiitcml
SJÖDINGS
SJÖDINGS
-GULD
STON.
-GULI)
Täyttäkää
valkoinen
lejeeringin
nimenne
lipuke
SJÖDINGS
-GUI.D
ruutu
kirjaimella,
alaosaan
Ja
lähetteeseen
vastaavan
merkitkää
kiinnittäkää
tai l a s k u u n .
D E N T A L D E P O T A«
Helsinki
Eteläranta
2
Patentti haettu Länsi-Saksassa
Ainoa orqinaali opalisoiva mineraalihammas
Koska olatte käyttää hyväksenne Biodent-opolin etuja? Pyytäkää esittelyä,
joka ei sido Teitä mihinkään. Oy Dentoidepot Ab:ltä, joka lähettää mielellään
Teille myös esitteitä.
P u h .12 S O I
Maahantuoja: o v
D
E
N
T
A
L
D
E
P
O
T
^ «
S A M A T MALLIT
SAMAT VÄRIT
SEKÄ POSLIINIE H Ä AKRYYLIHAMPAISSA
AKRYYLIhampaiden
yksilöllisine
huippulaatu
karakterisointeineen.
Monivärietuhammas,
joka
soi j a f l u o r i s o i l u o n n o n
tavoin.
yksilöllisine
opali-
on
huippulaatu
karakterisointeineen
monivärietuhammas
hampaan
Erittäin v a s t u s t u s k y k y i n e n
liuottimia
taan
POSLIINIhompaiden
S A M A T MALLIT
SAMAT VÄRIT
SEKÄ POSLIINIE H Ä AKRYYLIHAMPAISSA
vastaan
homogeninen.
naisuudet
on
jo
rakenteel-
Nämä
hampaalla,
omi-
VACUUM
jonka
nimi on
L a a d u l t a a n ensiluokkainen posliinie t u h a m m a s ilman karakterisointeja
l i u t u i ^ c u l e n t r
C R O S S LINKED ^SOLVENT RESISTANT
VACUUM
Hinnaltaan edulli-
Täysin anatomisesti
nen okryyliposki-
^
'ff
muotoillut poski-
h o m m o s on
LUXOCRYL CL
hampaat
Cross Linked —
LUXOFORM-
Solvent
VACUUM
Resistont
VACULUX
f
Yksinmyyjä:
Yksinmyyjä:
^
h a m m a i s t a r v i k e
Arkadiankatu
12 A
H e l s i n k i 10
Puh. 49 74 77 — 49 07 40
o y
jo
^
h a m m a s t a r v i k e
Arkadiankatu
12 A
H e l s i n k i 10
Puh. 49 74 77 — 49 07 40
o y
I
T O I M I T U S K U N T A
Päätoimittaja
fflimas
Os.
M a u n o
E l o m a a
H e n r i k i n t i e 27 A 1 , H e l s i n k i 37
p u h . 455 751
J ä s e n e t : E. O . V u o r i ia K a u k o T i a i n e n
Kirjoituksia lainattaessa
lähde mainittava.
on
SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN UITTO —
F I N I A N D S TANDTEKNIKER FÖRBUND r.y.
HELSINKI 10, Arkadiankatu 14 B 30. Puh. 447 123, postisiirto 12690 — Liiton puheenjohtoja
Usko K o r i - K o s k i n e n ,
Sooristonkotu 34 Hämeenlinno, puh. 22 487. liiton toiminnanjohtaja Mouno E l o m a a , Henrikintie 27 A 1 Helsinki 3 7 , puh. 455 7 5 1 / 7 1 9 608. Tovottovisso toimistosso moonontoisin klo 1 8 — 1 9 . Taloudenhoitoja merkonomi Arto S o i m i n e n .
A V U S T U S K A S S A Helsinki 37, Henrikintie 27 A 1. Postisiirtotili 16787. Puheenj. Mouno
E l o m a a . Henrikintie 27 A 1, puh. 455 751. Siht. E. O . V u o r i , Uivilontie 23 D 46, puh.
451 814. Avustutkossonhoit. I. W o o r o I o, Mannerheimini. 19 A 3, puh. 493 535, kot. 493 331
Vuosi on lopullaan
Vuosi on vierähtänyt
)a vuosi 1968 on päättymässä.
Tänä aikana on
sattunut meidänkin alallamme yhtä }a toista. Onko ratkaisut olleet suotuisia vai ei, sen näyttää tulevaisuus. Koulutuskysymykset
ovat edelleenkin avoinna ja parempi niin onkin, koska suunnitelmat olivat täysin
järjettömiä
ja tarkoituksena vain saada kaaos aikaan ja alalle yletön
määrä tekijöitä, joille ei sitten riittäisi työtä edes tarpeeksikaan.
Mikä
on tästä seurauksena, sen arvaa jokainen. Toivottavasti
tässä asiassa
järki voittaa eikä jonkinlainen kunnianhimo.
Vuoden aikana on valtiollisissakin elimissä tapahtunut muutoksia, joka myöskin koskee meidänkin alaamme. Tähänasti Lääkintöhallituksen
alaisuudessa ollut Erikoishammasteknikkokoulu
siirtyy vuoden vaihteessa
Ammattikasvatushallituksen alaisuuteen, johon myöskin muita lääkinnälliseen
alaan kuuluvia
ammattioppilaitoksia
on siirtynyt.
Hammasteknikkokoulu
on myöskin
ollut ahtaalla ja syynä on ollut uuden huoneiston etsiminen, koska nykyisten rakennusryhmien
tilalle tulee aikanaan rakennettavaksi
suun
oikeustalo. Toivottavasti
uudet tilat löytyvät
ja entistä ehommat, että
tarvittaessa voi tätä koulua laajentaa palvelemaan
ammattikuntaamme
ja sen tarpeita monessa eri muodossa.
Liiton syyskokous pidettiin marraskuun 9 p:nä runsaan
jäsenjoukcft
osallistuessa siihen. Tässä kokouksessa käsiteltiin ajankohtaisia ja ammattikunnallemme
tärkeitä asioita, joista virisi vilkas keskustelu ja tuo8
tiin julki omia mielipiteitä.
Nämä olivat koulutuskysymys,
keskusjärjestöajatus, hinnastoasia ja kurssitoiminta.
Päätteeksi oli
mielenkiintoinen esittelytilaisuus tarjoiluineen Hammas Oy.ssä, josta heille parhain
kiitoksemme.
Myöskin alaosastot ovat pitäneet kokouksiaan.
Oulussa
kokoontui Pohjoissuomen hammasteknikot
pohtimaan asioitaan ja tekemään päätöksiä, jotka olivat hyvin merkittäviä.
Kokouksen alun piristeeksi järjesti Depoo lounaan mahtavine tarpoiluineen ja tästäkin lankeaa kiitokset Depoon edustajalle. Kokouksen asioista
mainittakoon
päätös olla ostamasta hammasteknillisiä
tarvikkeita sellaisista
liikkeistä,
jotka todetaan myyneen ja joiden matkamyyjät
ovat myyneet
laittomasti työskenteleville
henkilöille.
Tämä toimenpide tulee varmasti vähentämään laitonta toimintaa.
Tämän jälkeen tullaan myöskin
näkemään pitääkö tarvikeliikkeitä
pystyssä laillistetut hammasteknikot
vai
mustat tekijät. Saman suuntaiset päätökset on tehnyt Lapin piirin hammasteknikot ja viimeksi Tampereen seudun hammasteknikot.
Tuomioistuinten takavarikkoon
julistamista hampaista kyllä selviää hammasmerkit ja sen mukana myyvä liike. Tässä operatiossa on syytä olla
mukana koko ammattikunta.
Silloin me yhteisvoimin saamme puhdistettua rikkaruohot pois. Toisin sanoen laittomasti työskentelevien
nimet
Liittoon, josta syytejutut lähtee eteenpäin.
Jos emme itse ole asiassa
mukana, emme mekään voi mitään vaatia. Toivottavasti
alamme liikkeet ottavat asian vakavasti ja yhdessä vastustavat laitonta
toimintaa
olemalla myymättä
ulkopuolisille, jotka eivät ole
hammasteknikkoja.
Joulu lähestyy
ja joulukiireet ovat parhaimmillaan,
[okaisella on
mielessään joulunajan tunnelmat ja ajatukset. Onhan valon suuri juhla
ihmiskunnan vaikuttavimpia
juhlahetkiä, jolloin jokainen tuntee lähimmäistään kohtaan erikoista lämpöä. Näin joulun alla on
paikallaan
muistaa kaikkia ammattitovereita
ja toivottaa kaikille parhainta
Jouluiloa ja menestyksellistä
Uutta vuotta.
FO>t
LEHTEMME L U K I J O I L L E , I L M O I T T A J I L L E SEKÄ K A I K I L L E YSTÄVILLE
la
OmiMLsta lAutta Duotta
X
4.
VI J a t k o k u r s s i
Joulukuun 4 p:nä p ä ä t t y i elokuun 12 p : n ä alkanut ja 100 päivää
kestänyt kurssi. Kurssilla oli täysi vahvuus kurssilaisia eli 20, joista 19
sai kurssin suorituksesta todistuksen ja laillistamispaperin. Kurssitoiminta sujui tavanmukaiseen tapaan tietopuolisen opiskelun ja k ä y t ä n nöllisen työn parissa. Kolme viikkoa ennen loppua saivat kurssilaiset
kokea j ä r k y t t ä v ä n yllätyksen kun yksi heidän kurssitovereistaan Pentti
P ä i v ä r i n t a äkillisen ja vaikean sairauskohtauksen saaneena kuoli 14. 11.
Helsingin Meilahden sairaalassa. Tapaus oli sitäkin murheellisempi,
kun h ä n itse oli erittäin tarmokkaasti ja menestyksellisesti paneutunut kurssiasioihin ja tulevaisuuden suunnitelmat olivat hänen mieluisia
puheenaiheitaan. Suunnitelmat eivät kuitenkaan aina toteudu niinkuin
itse kukin toivoo, sen näimme tässäkin tapauksessa. Pentti P ä i v ä r i n t a
haudattiin Porissa 30. 11. 1968. Osa kurssilaisista oli saattamassa toveriaan viimeisellä matkalla ja laskivat arkun viimeiseen leposijaansa.
Jatkokurssin suorittaneet: Mauno Alanko, H e i k k i Hedman, Ben
Holthöfer, U n t o H ö ö k , Keijo Ikonen, Stig-Erik Johnsson, O l a v i
Kasurinen, Pertti Kelotie, Mauno Koivula, Sakari Kuukkanen, E r k k i
Marttila, Nils N y g a r d , Oiva Palonen, Tauno Rusanen, Antero Sähisten, Toivo Suomela, Kauko Tiainen, A h t i Vanhala ia Raimo Warro.
Heille kaikille mitä parhaimmat onnittelumme ja menestyksen toivotukset. Kuva heistä, jossa myöskin mukana pois siirtynyt Pentti P ä i v ä rinta, edessä kolmas oikealta.
Emaa
to
Katsaus galvanoimalla
tapahtuvaan stanssien
valmistukseen
Kuparointi,
hopeointi
}a niklaus:
1. K a i k k i elastiset jäljennösaineet, jotka ovat Silikon pohjalle
valmistetut, kuten Lastic 55, Silone, Sta-Seal, Impressional, Cardex
ym., voidaan kuparoida,, hopeoida ja niklata.
2. Kerrin Permlastic voidaan
ainoastaan hopeoida kuten k a i k k i
muutkin elastiset kumipastat.
3. Termoelastiset jäljennösmassat, kuten stenssit ja Kerr, voidaan
ainoastaan kuparoida, koska ne eiv ä t kestä lämpöistä k y l p y ä . H o peakylvyssä ne taas liukenevat.
4. Alginaatteja ei voida galvanoida.
Eri kylpyjen
edut ja
varjopuolet
Nikkelikylpy:
N i k k e l i on kovuutensa ansiosta
erinomainen stanssiaine. Vickerskovuus on 400—500. Se on 4—5
kertaa kovempaa kuin kupari ja
hopea.
Metallin
jakautuminen
(peittokyky) on parempi kuin k u parilla, melkein y h t ä h y v ä kuin
hopealla. N i k k e l i on erittäin hyvä joustaviin jäljennöksiin.
K y l v y n pH-arvo on pidettävä
vakiona, 3,8—4,5 ei alle eikä päälle. pH-arvo tarkistetaan indikaatiopaperilla. Yleensä kylvyllä on
pyrkimys
muuttua
alkaaliseksi
(pH-arvo nousee). Muutamalla t i palla rikkihappoa saadaan kylpy
jälleen tasapainoon.
Jos k y l p y sitävastoin tulee liian
happamaksi (pH-arvo laskee), l i sätään v ä h ä n ammoniakkia k y l p y ä voimakkaasti sekoittaen.
Kuparikylpy:
On yksinkertainen ja helppokäyttöinen.
Vickers-kovuus on 80, joten se
on hiukan p e h m e ä m p ä ä kuin hopea. Myös syvyysvaikutus on huonompi kuin hopealla. Syvyysvaikutusta voidaan kuitenkin parantaa k ä y t t ä m ä l l ä apu-katodia.
Hopeakylpy:
Hopeakylpy sisältää syankaliumia, joten se on myrkyllinen. K u i tenkaan m y r k y l l i s y y t t ä ei saa dramatisoida. Vaarallinen se on vasta, jos siihen sekoittuu happoja tai
kuparikylvyn
nestettä.
Tällöin
syntyy vaarallista sinihappoa. H a polliset ja syaniidiset k y l v y t ovat
tästä syystä p i d e t t ä v ä h y v i n erillään. Mieluiten eri huoneissa.
Hopealla on erittäin h y v ä peitt o k y k y ja syvyysvaikutus. H o pealla aikaansaadaan nopeasti erittäin hyviä stansseja. Vickers-kovuus on 100.
Vikalähteet
^alvanoinnissa
Huono tulos johtuu useimmiten
siitä, että sähköinen iohtokyky on
huono. Galvanoitaessa on noudatettava suurta huolellisuutta. O n
ehdottoman v ä l t t ä m ä t ö n t ä , että
galvanoitavalla osalla on
a) tasainen, h y v i n johtava kerros,
b) missään kohtaa ei saa olla
hopea- tai grafiittipulveria kasapäissä.
11
€1
Zl
*******************************************************
*
\l
;;
!i
i696L
*^'>t' s s n a N s a i | 3 [ | ) | 3 n | 0 u j s p u n
4sa^S(q3oui{!a/\/v saij3i|i{Ojj u j a
a p u D | s n y luj uaBa||0)j
u9us/\\
iajy
dXjvI \ap
joj
BupBiuDjj
ijDO d>|3Ai luos
|da
-DS a j p p | 6 | n r Djspq u a p j D u i i u a | p a u i duis jD>|sup||g
•ptsXasauaiu dI o a u u o a | | a p o n ^ s i p p n n 9 4 ^ ^ D o i m i n o l
*
DjuiDqaDd uaa|||uaspl DoaioAjoi 'X-j p u n q j o j ja>||u>|aa
$
I
-puDX spuD|U!-j — OHjiq ualo5|>|!u>(a4SDiumDH u a u i o n g
*
******************************************************
BSSBJI10d3J UO UBBJUTd U3S B5JS05J
BuAuaiTuiuiBf
uB5jnii{
T E I cuasiod
-uiy|uaauoni{ u^BiaiAeif BAdjA;^
•Ad[A5[UBdn5J UBdBlJ B1
BUBdnYj
Bisu:AA|OJi5[3j3
ipouy
•Basi3aj5jiij U B J B
'BipOUB BBianBYJTTJ UTOJJBa UIOJJTS
iS5jnp3 UO s p A j y
-BnijjnijuBJjiA B I
BlSTUimUBBlBlJ UIJJBJ3UI BBlSipS U3U
- l u i B H i u i u i B j uAAjAyj ujnaj U I O U I B S
BSSAAJAYJ nj3nnijiij
u3uiBjaiolB-B5j
aaadJBjL
pmoxv4ft}i
•U3UTB|B
uudasajAijifjAiu
uo
AdjAjjB3doi{
BTifBi BSuaannsTOjTdipiuBAs •BiinBaj
U3jai35{5{nj UBJB BaSI35J33JdB
UIBA
BBS
UIOISBABIIS
BlÄd|A5jB3dOJ^
•Bl3pOUB BTABIJIAJBJ U I I J
- l A d j A a j UITiJiJIBiJ UTOUIBS 'BaST35J-5{TI]
UBJB eVS BlAdjA5JIJ35JiJI]sJ •BBlU3iJ
- B J 3S1I U3UTB5JOI tOA U A A j A i J I J B d
-n-^
BSSTABIBBS U O
-IB .U3S5(pUU3ljBl UBABlTOUBAJBr)
•(BIUITJ3SBA BlSBp
- I j n d laSBUIOUOpiJS) S0JJ3-SJTUItJ3SBA
iniJO UTljnU BIJBUI3J3ATS Ba|3SIUiniJ3d
-BIJ BJBlonS IBpiJOiJSOanj UBBpiOA
U335JIB1
U3S5(naSipijnjJ
•3UTJ3a Bl
ij33AAqipoaB5( U3in5j ' a B B i q n d UBuä
- 0 U 0 p i J 3 aBAO IBpqoqSOlTIJ I5J5JTBq
B H 3 'BABH3aSTUIJBA B U T B UQ -0331
- A B I iBpqoaj I B A A S j q q i ^ q BJJ3JS3U
-AdjAij B B u n d p Bjjpsdid uo BdBi
S B J B J -BIjdnajBUIJT B B I BJJ3S5JOUU31
-JBl UBBiqOiJ UBBSJUiqiUI T3H3 'BA
- B i i m s i u i j B A u o u A Ä d j A q 'BaSpUU3l
• u B B i B U o i j Bl a n u
-naaaBa a j o T3 Tj3AjndB3'doq u i q j o l
'aBpqoaj 3U u B B a B u i o n q s p A u i u i p j
"1?X ' B j j B i u B a j B q n d uBBa3asTod Tj3a
- n n d B u i B B l i j A u 3 u i j j B a a i lajajre^^
•BOd
UBB5JU31in5J 1BAI3 333U
JaJiJTB^j •33U3ljAj BiJtBU
UlOJJOl ' U 3 p A 3 l j n U B a j I A
s p A u i I I J J B S AdjÄaj A u i 3
-JBl BSS3BH310dfJ -BSSISYJOdn U I S A B I
BABJJO U3S5JpUU3l(Bl
UO UIpJJBJL
•U33UlIlld
UBB13UTBd
IJ3gAAg
BajS -BSSlAAjAiJ BSST5JTB5J BU3UIT:iJ0l
B B U A B Y J uBBpiOA B U 3 a n n d B 3 d o p j
•TJ3JJ5JIU TBl B3dOlJ
' U B d n v j :UAAJA5J BSU3SI3J3IUJ BITJBA
U3UIB5JOI lOA U B B i j n U I ' B S U n i J B j y
-UIBJ Bp3TS
-TBSpUU3ljBl
-UTOUBAJB3
UBUiui3anns
- l U I U I B q •BTS5JOUU3ljBl BTAAS ' B J ^ ^ I ^
UBBpTOUBAJBS UniJ UIOJjls UliJUTSJBA
BSSOJJTTSIUOI
BlSmSBA
BBSUBB5JTB
B5JIUI 'BIjdniJBUIJT BAJUAS SAUIIiJjAd
•U3pA3a
-IjA U3STp>[lJBS U B A A q BBSUBBiJIB Bl
u i q i o a u i d uTqTnaa3asipqnd uiiajajiBaj
uTAAq
nnaaJBa
•BjjBqBA uBBa3aT3d 'BBasAjjBBd Banj
- B q 13 Baiol ' a B u u i d i q q i B ; ^ • I " ' ^ I ! ' J
U33S-ijpuu3ljBl
Tqandiu33jAqa3Ajod
UBBaBqBA U33qjBl
UBUIBJL T ^ ^ q
uo
u33uaTaqolTaBdnq
sA3aqA
Baas
'Baiis BABaanasTuiaBA UQ - j s q o A j B q
TSq3STBSBa
UBUlUITSTJJOpqBUI UBBa
-UTd 'u3S5JpUU3ljBl BJJTJ3SSU3d BJJBSUI
- q 3 d UBBj|3Ais Ta3anndB3dojq ' B J
-jTa3anndB3doq B j j s s T o q B l o u o i q U3a
-TBqJBd UBBpBBSUBBqiB sA3aqA U 3 U
- i p q q B S BuiBj;^ -UBBauid U 3 s q p u u 3 l
-JBl
BasTj33AAqTpoaBq'sA3aqA U3U
-ipajqBS BuiaBA u o u n q 'UTOJJTS U T B A
BpiOUBAJBS
•BjjTjoqoqjBijAqa3m
-jTpixoj3dnsAa3A
UBBaBAin^g
-Bj
ejj:o/j qs l ^ i ^ i p a j
- S 3 u n s 3 d uBBa3asTpqnd
spuu3ljB|
VW13XIMNanSQÄX
-Bq
•BaaAAsTBa3pAa u i p o a
Bl u i p o u B BJJBUIBaU3annS (3
'BpduiBj uÄAjAq BjjBuiBaaojoq (p
'(UBBqu3JTaBdnq i j A u i j j i u i U B U I
-BannUI BUU3UI UBqBA UBBa3UUB
BSSTSqpUU3ljBlSB3U3JUBdnq
-01153)
BjjBqBA
UBBpiOA
SpUU3ljB{
• B A d j Ä q aBABaaApqApq
BSSUBq UBlB Bl BBaUTUIlOa u A A j A q
aBA3saTa!Bq
•eajaol
'(BiumanBqqBS)
Biuinasoja3q BasioijBqiui3q
uAAjAq
UBBUlAauAS 3SBBd 13 U I I S O UTTABa
- q o l Baa3 'BiajBa U3S u o B J J I J ^ A U3S
- q p u u 3 l j B l Bl UTj33AAq TqandTU33jAq
- a s A j o g •U33SqpUU3ljBl UBBABaiOUBA
-JB3 UTAAq UBBa3aTUUTTq B B d U3UT0a
u3UiiaqolTaBdn;i^ •TqandTU3jAqa3Ajod
uBBabuupAa a j j ^ p g
'H^diuA uidBa
UBBa3JJ3iq Bl UBBaBBq u i j o S A A q i p
-öaBaj u B B U u B d o a q o l i J B d n q s B q a i q
u i u i 5'o u i o u
u3UTBaJ3quisqBAq
uujgHtiiiqipotv^
U9UlUlV}pUUU^ U9S9fgUU3ljV[
TJ3anndB3doj-j
aBun3a
BjjBuiBaat3d
(o
'Bnsnou U B J J T A Baijjiq (q
'Baa3uis3
BBABaiOUBAJB3 BJJBU13J3aanqTlJ ( B
BBa
-S3 UBBpiOA ' B a s o u u n q u A A j A q n p
- q o l 13 Bijol 'sAAuipaaBuiAaai3d U3a
- S A U U S A A S Bq3s B a u l d B A B a j i i q u i o q
-iBd BsqaBq uioqiBd ' s B p q n d B d g
•BijdnqBUijT
BpBBi BBS UBBaqoq U B B q u i q i u i 13
u A A d j A q Bss3Baa3aodn BapAa (3
'uBBlBBaunns
-BSBa sA3aqA U33JJ3p3 UBBpBBS BJ
- j o l ' ( B q u B j i a B d n q ) UBBquBjsnasndi.i
BSS3sqna3qsoq B S S B U I J B A B J J O BBaid
( u 3 A j n d B 3 d o q ) s o j j 3 q BABaqol (D
Virranvolmakkuus on noin 20
m A jokaista kuparoitavaa pinnan
d m - kohti (esim. 1 Bicus on noin
1,5—2 d m - ) .
15 minuutin kuluttua nostetaan
jäljennös kylvystä, huuhdellaan ja
tarkastetaan, että kuparointi on
peittänyt kaikki toivotut kohdat.
Väriltään kuparin pitää olla hienon lohenpunainen. jos väri on
tummanpunainen, on virranvoimakkuus liian korkea.
Hopeointi
Tarpeet:
Anodi hienohopeaa ja hopeakylpy.
K y l p y ä k ä y t e t ä ä n huoneenlämpöisenä tai lämmitettynä 25—27
°C.
Virranvoimakkuus noin 5 mA
jokaista pinnan hopeoitavaa d m "
koihti.
Virranvoimakkuus
säilytetään
samana koko hopeoinnin ajan, joka kestää noin 3—4 tuntia. Alussa suoritetaan tarkastus kuten kuparoinnissakin.
N ik ke löin ti
Tarpeet:
Nikkelianodi ja nikkelikylpy.
K y l v y n lämpötila on 40—50
°C.
Virranvoimakkuus 15—25 m A
jokaista pinnan niklattavaa d m kohti.
Nikkelöintiaika noin 8—10 tuntia. Alussa suoritetaan tarkastus.
Yleinen sääntö on: Mitä alhaisempi virran voima sitä pitempi aika, mutta kovempi ja t i i v i i m p i metalli.
.
Lopuksi huuhdellaan jäljennös
ja valetaan hyvällä kovakipsillä
14
tai m.s.
Sen jälkeen irroitetaan
malli jäljennökseltä ja harjataan
puhtaaksi.
K u n k y l p y ä ei käytetä, nostetaan anodi pais ja huuhdellaan hyvin. Amme peitetään. Ennen kuin
anodi pannaan takaisin k y l p y y n ,
on se huuhdeltava.
K y l p y säilytetään lämpimässä.
T ä m ä estää kylpynesteen kristallisoitumisen. Mikäli kristallisoitumista on syntynyt, lämmitetään
k y l p y ä ja ammeen reunoille tullut
k i t e y t y m ä raavitaan i r t i .
Galvanoitaessa on metallilla aina taipumus kerrostua kohoutumiin paksummin kuin syviin kohtiin. N ä i n on myös usein jäljennöksiin vaikea saada tasapaksuista
metallikerrosta. Kriitillisiin kohtiin kuten stanssin kärkiosaan voi
joskus jäädä liian ohut metallikerros ,joka helposti työn aikana r i k koutuu. T ä m ä epäkohta voidaan
kuitenkin korjata k ä y t t ä m ä l l ä ns.
apu-katodia.
Apu-katodi tehdään siten, että
katodijohtimesta
(ripustinlanka)
tuodaan kuparilanka, joka taivutetaan esim. kuparirengasjäljennöksen sisään. Lanka taivutetaan
siten, että se on keskellä jäljennöstä ja ulottuu aivan jäljennöksen
pohjaan, mutta ei kuitenkaan saa
koskettaa pohjaa. N ä i n saadaan
virran tiheys ja ionisiirto tasaiseksi.
jäljennöksen reunat esim. kupari rengas jäljennöksessä
peitetään
vahalla niin pitkälle sisään kuin
tulevan metallitapin tarkkuus sen
sallii. N ä i n voidaan myös saada
virran tiheys jäljennöksen pohjassa
suuremmaksi.
„
Rauhallista Joulua
JA
Onnea Vuodelle 1969
TOIVOO
KAIKILLE
ASIAKKAILLEEN
OY DENTALDEPOT AB
W I E N A N D POLIERPASTE
Uusi, erittäin tehokas ja helppokäyttöinen kiilloituspasta posliinille.
Jos joudutaan hiomaan posliinihampaita, valmiiksipoltettuja jakkuja tai fasetteja, on usein vaikeaa
saada alkuperäinen kiilto takaisin.
Tällöin Teillä on h y v ä n ä apuna
W I E N A N D POLIERPASTE.
Käyttöohje:
Kiilloitettava kohta esihiotaan
ja tasoitetaan (kuten metallitöissä).
Pastaa levitetään kiilloitettavalle pinnalle ja kiilloitus tehdään
isolla huopalaikalla käyttäen keskinopeuksia.
Pasta ohennetaan tarvittaessa
alkoholilla.
D E T R E Y Gesellschaft m b H ,
Wiesbaden.
Suomessa:
O Y D E N T A L D E P O T AB
TARKEA' T I E D O I T U S
H a m m a s t e k n i i k a n K ä s i k i r j a n monisteista o n I osa l o p p u n u t , j ä l i e l l ä o n
rajoitetusti
II o s a a
Ensimmäistä
saasti jo
kaikki
jo
osaa on
kuvateosta.
kysytty
osat
myytävänä
jo
Liittoon
lähempiä
toi
haluaa
siitä l u o p u a o n s i l l o i n syytä
yhteys
run-
jos j o l l a k i n o n t ä m ä
ottoa
neuvot-
teluja varten.
" H A M M A S T E K N I K K O " - lehden
seuroovo
numero
maaliskuun
välissä.
Tähän
ilmestyy
puolessa
numeroon
aiottu aineisto pitää olla toimituksessa
p:ään
helmikuun
15
mennessä.
Toimitus
15
DLoiootamma kaikdLa atnmattioa^fMa
Hammaslab.
Wirodent
P. Sinisalo
V.
Helisjoki
Matti
Sänkiaho
Leo
Salminen
H a m m a s - ja Teräslaboratorio
OHlU
Oy
i \ H l L U
I ivif/i
/* />y/\
AA/l/i yi t £>
t
ili^/iyiOyi
T /1UY1 ht/mhiiYi/i
l—ilAitt
l y
ia. I4r** l^i*/»M
Pertti Alho
Reijo Alho
Olavi
Kautto
Allan
Heinänen
Mauno
Kalliovaara
Erkki
Lappi
Ilmari
Virkkula
J . Krogerus
Matti
Juntunen
G. Sandström
Risto Jario
Kaj
Bergström
Eino Mäkelä
Raija
Tahvanainen
Einari Mättö
Raimo
Mättö
Ismo
Kemppainen
Unto Mättö
Pekka Suominen
Olli
Manninen
16
Reijo
Komulainen
Lars Lundell
Antero Sarka
Vilho
Makkonen
Mauri Telaranta
Kyösti
Saukko
Göran
Lindholm
Juhani
Laaksonen
Antti
Hertola
Pauli
Olkkola
Tauno Salmela
Voitto
Virtanen
Yrjö
Hasanen
Karl E. Illman
Albert
Herherz
Eino Rantanen
Jouko Waire
Virva 2anon
Anssi
LeppäkumpH
Seppo
Miettinen
Esko
Knaapi
Leena
Pihlflyckt
Harry
Mesimäki
Osmo Laiho
Yrjö
Rautiala
Ismo Jalonen
Seppo Merilä
Erkki Jouhki
Kalevi Notkonen
Usko Vanhala
Kauko
Tirkkonen
Esa Koponen
Esko
Tahvanainen
Ragnar Holm
Max Holm
Alpo Pinta
Kalervo
I^ine
Jaakko Laine
Tauno
Hjelm
Laboratorio Dentolo
Hannes Kuosmanen
oorodent vjy
Hammaslab
1 I VJ 1 1 1 1 1 1 VJ ^ 1 VJ VJ •
Kalevi
Ilkka
Olli
Heinonen
Lasse Riska
Tapani
Multanen
Martti Peltosaari
Matti Närö
Jarmo Piirainen
Antti
Ruponen
Aarre Nieminen
Reijo Nieminen
Atso Kari
Mauri
Herpola
Kalevi
Enqvist
Matti
Durchman
Mikko
Durchman
Usko
Kari-Koskinen
Stig Granlund
Olavi Nieminen
Tapani
Vainionpää
Unto
Ylihaveri
Jaakko
Lankoski
Mikko Ahola
Ari
Kemppinen
^^:J^noää
^OILLUCL
f a managti/stä o uomatta 1^6^
Hammastarvike O y
,
\
\
'
Markku
Rahkonen
Martti
Kuosmanen
Veikko
Mattila
Matti Lampo
Risto Rantanen
Kalevi
Mäenpää
Mauri Rinne
O.
Kivimäki
Jorma Orell
Heikki
Tähtinen
Osmo
Kolivuori
Timo
Juutinen
Reijo Mähönen^ : • .
Matti
Keränen
Urho
Tarvainen
Antti
Tarkiainen
Vilho
Kolivuori
Veikko
Kallinen
Taimo
Marttila
Heikki
Kukkonen
Erkki
Seppänen
Veli
Heikkinen
Taisto
Thunberg
Pauli Roppola
Arto
Westerholm
Sulo
Tyyniaho
Sven
Vikholm
Matti
Vikholm
Risto Warro
Tauno Partanen
Mauno
Alanko
Heikki
Hedman
Ben
Holthöfer
Unto Höök
Keijo
Ikonen
Stig-E.
Johnsson
Olavi
Kasurinen
Pertti Kelotie
Mauno
Koivula
Sakari
Kuukkanen
Erkki
Marttila
Nils Nygärd
Oiva Palonen
Pentti
Päivärinta
Tauno
Rusanen
Antero
Sähisten
Toivo
Suomela
Kauko
Tiainen
Ahti
Vanhala
Raimo Warro
Martti
Laakkonen
Kauko
Rautava
Pentti Salmi
Heimo
Mustonen
Jorma
Kerkkänen
Heikki
Ketonen
Heikki
Koistinen
EUs Ahonen
Risto Airola
Kauko
Eskelinen
Jorma
Halme
Pertti
Höglund
Ari
Hänninen
Eino Kasteli
Martti
Koivunen
Pertti
Koivunen
Into
Anttila
Jorma
Loppukaarre
Ilkka
Kokkonen
Kauko
Kokkonen
Asko
Korkeala
Mauno
Korkeala
Aarne Koski
Tero Kuula
Martta Lindell
Antti
Lindroos
Juhani
Lehtioksa
Per Magnusson
Erkki
Mikkola
Mauno Mäkelä
Erkki
Nojonen
Lassi Nojonen
Kaija Paavola
Juho
Rajamäki
Raimo Repo
Osmo Riikonen
Mikko
Rikkonen
Elli
Räisänen
Olavi Salmi
Kalle Salonen
Kaarlo
Skaren
Veikko
Sokura
Anja
Tuurna
Arvo Uotila
Eerikki
Vuorimies
Kari
Ikonen
Visa
Rahkonen
Hammaslab.
H.
Koskinen
E. O. Vuori
Mauno Elomaa
17
H a m p a a n preparoiminen
jacketkruunua varten
Kestävän jacket-kruunun perusedellytyksenä voidaan pitää hampaan oikeaa ja tarkkaa preparointia. Siksi emme voi suussa tapahtuvaa valmistelutyötä sivuuttaa
puhtaasti hammaslääkärille kuuluvana toimenpiteenä. Hammasteknikon on oltava perillä tästäkin
puolesta.
Hampaan preparointi muodostaa staattisen perustan jacketkruunun lopullista ja oikeaa rakennetta varten. Luottamus teknikkoa kohtaan, joka lopullisen työn
tekee, tulisi olla varauksetonta, —
siinäkin tapauksessa että joskus
preparointi ei teknikon mielestä
ole riittävän tarkkaa ja hammaslääkäri joutuu tekemään lisätöitä ennenkuin lopullinen jäljennös otetaan.
Porakoneen kehittyminen korkeakierroksiseksi turbiini-porakoneeksi sekä timanttilaikkojen k ä y t tö ovat huomattavalla tavalla helpottaneet suussa tapahtuvaa valmistelutyötä. Kuvassa 1 n ä h d ä ä n
tapaus ennen praperointia.
K u v a 1.
T y ö aloitetaan siten, että t i manttilaikalla
hiotaan hampaan
18
,X/T
K u v a 2.
approksimaalipinnoista hampaan
kärjestä ikenen rajaan saakka.
Leikkauspintojen tulee olla joko
yhdensuuntaiset toisiinsa nähden
tai hieman kartiomaiset. Molemmille puolille t ä y t y y jäädä 1 mm
kynnys.
K u v a 4.
Kuvassa 4 näemme oikein tehdyn lyhennyksen, eli 1/4 hampaan
kokonaispituudesta.
Tällöin on
olemassa parhaimmat edellytykset
posliinin tasaiselle poltolle sekä
pienimmälle mahdolliselle aineessa tapahtuvalle jännitykselle. (Jenan lasi) Palaamme myöhemmin
vielä kruunuihin, joissa esiintyy
erilaisuuksia posliinimassan paksuudessa.
Hammasta lyhennettäessä synt y n y t leikkauspinta viistotaan vielä palatinalisuuntaan kuvan 5 a
osoittamalla tavalla.
K u v a 3.
T ä m ä n jälkeen tapahtuva hampaan kärjen lyhentäminen on erittäin tärkeä kruunun pysyvyyden
kannalta. Useasti lyhentäminen
tehdään u m p i m ä h k ä ä n silmämäärin mikä on väärin. Lyhennettävä osa pitää olla 1/4 hampaan alkuperäisestä pituudesta eikä saa
olla 1/3 enempää.
Liian l y h y t tappi vaikuttaa ratkaisevasti vipuominaisuuksiin ja
kruunun pysyminen suussa r i i p puu pelkästään sementin p i t ä v y y den varassa. Ennemmin tai m y ö hemmin kruunu irtoaa melkoisella
varmuudella.
K u v a 5 a ja b
Tämänjälkeen seuraa hampaan
hiominen palatinalipuolelta. On
jätettävä tarpeeksi tilaa vastapurentaan nähden, ettei kruunun o l i si pakko jäädä liian ohueksi siitä
kohdasta, johon pureminen kohdistuu. Joissakin tapauksissa joudutaan harkitsemaan antagonistin
lyhentämistä. O l k a p ä ä on hiottava y h t ä huolellisesti kuin labiali-
puolellakin. O l k a p ä ä n muodolla
on niinikään ratkaiseva merkitys
kruunun pysyvyyden kannalta.
O l k a p ä ä n tulee palatinalipuolellakin olla teräväsärmäinen ja tarkka. (Katso kuvaa 5 b)
Kariestapauksissa olkapää tehd ä ä n syvemmälle, aina kaviteetin
reunaan saakka. O l k a p ä ä saa tällaisissa tapauksissa olla yhtenäinen, hammasta kiertävä. K u v a 6.
K u v a 6.
Jotta kruunun sementointiraja
jäisi n ä k y m ä t t ö m ä k s i , on olkapää
hiottava ikenen rajan alle.
O l k a p ä ä tai kynnys on kuten
jo mainittiin jacket-kruunun staattinen edellytys. Jos olkapää jätetään osittain tai kokonaan pois, ei
posliini enää voi t ä y t t ä ä tehtäväänsä, vaan on k ä y t e t t ä v ä kokonaan toista materiaalia. O l k a p ä ä hän ottaa vastaan purennan aiheuttaman painon ja estää posliinin halkeamisen. Mikäli preparoidussa hampaan tapissa on vielä
hionnan jälkeenkin jotain kaviteetteja, on n ä m ä paikattava ja tasattava että rengasjäljennös olisi helposti ja vahingoittumatta poistettavissa. Vanha kunnon rengasjäljennös on uusista jäljennösaineista
huolimatta edelleen ainoa oikea tähän tarkoitukseen. Kuparirengasjäljennös otetaan
termoplastilli19
sella iäljennösmassalla. Se rekisteröi mahdolliset allemenevät kohdat heti ja voidaan n ä h d ä onko
preparointi sellainen miksi olemme
sen tarkoittaneet. Siksi suosittelemme tarkistusjäljennöksen ottamista.
Hampaan elävänä säilyttämisestä on kirjoitettu paljon. Teknikkoa kiinnostaa tässä suhteessa vain
se, että hampaan säilyttäminen
elävänä riippuu potilaan iästä,
hampaan asennosta, sen anatomisesta rakenteesta y m . seikoista, jotka hammaslääkäri ratkaisee. Preparoitu hammas käsitellään lopuksi Chlorphenolilla, eristetään ja
näillä toimenpiteillä hammaslääkäri eliminoi infektiovaaran p u l passa.
Sen jälkeen kun jäljennökset on
otettu, suojataan hammas guttaperkalla täytetyllä selluloidihylsyllä lämpötilaärsytyksiä vastaan.
Tarpeellisia hylsyjä on saatavissa
erikokoisina eri hampaita varten.
Jäljennöksen
preparoimisesta huolimatta. Pieninkin virheellisyys seuraa t y ö t ä
sen kaikissa vaiheissa ja n ä y t t ä y t y y kruunua lopullisesti suuhun
sovitettaessa.
Rengasjäljennöstä varten v a l i taan saumaton kuparirengas, joka
t y ö n t y y kevyesti hampaan päälle
ja leikataan kruunurenkaan tavoin
ientä vastaan tulevalta puolelta.
Katso kuvaa 7 a.
Liian löysä rengas ei kuitenkaan
saa olla, sillä silloin olkapäiden
kohdalla voi hammasliha puristua
mukana eikä tarpeellista tarkkuutta saavuteta tällä tärkeällä alueella.
Renkaan toiseen p ä ä h ä n leikataan kiilamainen kolo, jotta asento
yleisjäljennöksessä
olisi
varma.
Kuva 7 b.
Hampaan tappi rasvataan, k u parirengas t ä y t e t ä ä n liekillä lämmitetyllä vihreällä stentsillä. Massan sopivan lämmön määritteleminen vaatii kokemusta. Emme suosittele massan liiallista lämmittämistä, sillä jäljennös tarttuu ( l i i mautuu) silloin siinä m ä ä r i n hammastappiin, ettei sen irroittaminen
vahingoittumatta enää k ä y päinsä.
K u n rengas massoineen on asetettu
oikein paikalleen, painetaan lopuksi rasvatulla sormenpäällä renkaan yläpäästä massa tiiviisti renkaaseen. Tällöin o l k a p ä ä n kohdat
tulevat mahdollisimman tarkoiksi.
K u v a 8.
otto
Tarkkuus jäljennöstä
otettaessa
on ensiarvoisen tärkeää olipa k y symyksessä elävä hammas tai ei
To
:^''"Xjjrl..flkl?^
J
K u v a 8.
our
collegues
and
friends
overseos w e send our bes wishes
for
^ J \ T
K u v a 7 a ja 7 b.
o
Happy
Merry
Christmas
New Year
1969!
and
o
Ylimääräinen
jäljennösmassa
poistetaan tarkoin renkaalta, että
rengas voitaisiin poistaa vaivattomasti ja tarkasti yleisjäljennöksestä. Renkaan yläreunassa olevan
leikkauksen kohdalla t e h d ä ä n vastaavaan kohtaan massaan samanlainen leikkaus. K u v a 9.
Kovettumisen jälkeen poistetaan
20
rengasjäljennös ja tarkastetaan jäljennöksen tarkkuus. Mikäli jäljennös ei ole helposti poistettavissa,
on tarkastettava mahdolliset puutteellisuudet allemenevien kohtien
kohdalta. Uudet elastiset jäljennösmateriaalit eivät käsityksemme
mukaan ole tällaisia töitä varten
soveliaita niiden liiallisen elastisuuden takia. Vihreällä stentsillä
tällainen rengasjäljennös onnistuu
tarkemmin. Seuraavassa käsittelemme kahta eri yleisjäljennösmenetelmää — h a m m a s l ä ä k ä r i n päätettäväksi jääköön, kumpaa k ä y tetään.
Kipsi on vanhin k ä y t e t t y jäljennösaine tällaiseen yleisjäljennökseen. Kuitenkin saattaa tällöin i l metä seuraava epävarmuustekijä:
kovettuessaan kipsi lämpiää ja y h dessä suun l ä m m ö n kanssa saattaa
kuparirenkaassa oleva stetsi pehmetä. Tällöin on olemassa suuri
vaara, että yleisjäljennöstä poistettaessa suusta stentsi venyy ja
seurauksena on e p ä t a r k k a jäljennös tapista.
H y v i ä tuloksia saavutetaan siten, että yleisjäljennös otetaan jollakin kumi-jäljennösaineella siten,
että otetaan erikseen ensiksi kuparirengasjäljennös. Senjälkeen v a l -
K u v a 9.
21
Rengaskappaa ei voitu ottaa
avuksi, koska tarkoitus on, ettei
metallia saisi tulla näkyviin ikenen
reunassa. Ratkaisuna keksittiin
laajentaa juurikanava inlayn tapaisesti siten, ettei nasta paksunnoksineen päässyt k i e r t y m ä ä n (kuva 12).
N i i n lupaavalta kuin t ä m ä menetelmä vaikuttikin ilmeni jälleen
epäkohta, t.s. ei ollut mahdollista
ottaa yhdellä kertaa sellaista jäljennöstä, että voitaisiin valmistaa
nastan paksunnos sekä koko työ
yhdessä vaiheessa. Kipsijäljennös
rengasjäljennöksen päälle ei voinut
tulla kysymykseen, koska oli olemassa ilmeinen vaara oikean asennon muuttumisesta jäljennöstä otettaessa. Siksi tulee menetellä seuraavalla tavalla:
mistetaan erillinen kappa hampaan
tappiin ja t ä m ä paikalleen asetettuna otetaan yleisjäljennös. Rengasjäljennöksen mukaan tehty tappi asetetaan senjälkeen jäljennökseen ja vahataan kiinni. Tällä menetelmällä asento ei pääse muuttumaan.
Metallitappi
Sellaisessa tapauksessa, jolloin
hammas on Karieksen vaikutuksesta siinä määrin tuhoutunut, ettei
hiomalla enää saada tarpeeksi pitkää tappia Jacket-kruunua varten, on turvauduttava metallitappiin. Muutamia vuosia ensimmäisen maailmansodan jälkeen käytettiin tällaisien tappien valmistamiseen etupäässä tehdasvalmisteisia
nastoja (juurinastoja) ja varsinainen tappi tehtiin valamalla useimmiten hopeasta tai muusta epäjalosta metallista. Kultaa ei silloin
k ä y t e t t y tällaiseen työhön. Katso
kuvaa 10.
Näissä töissä esiintyi pian murtumia, varsinkin etuhammasalueella. Yläleuan tapauksissa nämä
murtumat esiintyivät useimmiten
labialipuolella jotavastoin alaleuassa murtumiset olivat palatinalipuolella. Tutkimuksissa todettiin, että
puremisen aiheuttama kruunuun
kohdistuva paine siirtyy nastan
kautta juurikanavassa olevaan sementtiin. T ä m ä saa ajan mittaan
aikaan tuskin n ä k y m ä t ö n t ä liikettä koko rakennelmassa. Seurauksena puolikuun muotoiset murtumat
posliinikruunussa (katso kuvaa 11).
22
Kuva
14.
Kuva
15.
1. Rengasjäljennös sitä seuraavine kuparoimisineen ja sen jälkeen tapin valmistaminen Ruwarex'illa sekä inlaymaisen paksunnoksen valaminen (kuva 13).
2. Valetun juuri-inlayn sovittaminen, kipsijäljennös puolilusikalla samoin vahapurenta, jolloin koko Jacket-tappi voidaan tehdä valmiiksi (kuva 14).
Kuvassa 15 näemme tapin val-
K u v a 12.
K u v a 13.
miiksi vahattuna jäljennöksessä.
3. Valmis tappi sementoidaan
suussa paikalleen, jonka jälkeen
menetellään samoin kuin kysymyksessä olisi iäljennöksenotto eläväst ä tapista. Ainoastaan joissakin
harvoissa poikkeustapauksissa, jolloin jäljennös on otettu erittäin
suurta tarkkuutta noudattaen on
23
mahdollista tehdä koko Jacketkruunu valmiiksi yhden ja saman
jäljennöksen mukaan.
Heikkojen juurien ollessa kysymyksessä, etenkin kakkosissa, ei
juurikanavaa juuri voi laajentaa.
Tällöin turvaudutaan puolikappaan, kuten kuvassa 16 n ä h d ä ä n .
URHEILUPALSTA
Yleisurheilu 4-ottelu
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Yleinen
T. LoDDiikaarre
sarja
7 737 pist
T. P ä i v i n e n
1.997
E . Heikkonen
I . J 0 7
T
1.484
Heikkonen
T.
A .Pohionen
A A AL
- £A IV Vyil A.II 1.302
Ollikka
1.259
JP.. A
V
A
A
MV
JV
JL
JV
A
.X
>»
»>
»7
A. And
1.248
77
8.
Q
7.
R . Airola
1.242
77
M . Moilanen
1.163
»
P. H ö g l u n d
1.099
77
E . Heikkinen
1.059
71
1 '>
iz.
13.
J . Tähtinen
981
P. Antikainen
897
14.
T . Kuula
15.
801
679
16.
J . Haapalainen
J . Halme
17.
M . Järvinen
679
442
A. Hänninen
44,1 pist.
yhden kerran, kun taas yleisen, ikämies
P. H ö g l u n d
45,0
ij
ja yli-ikämies sarjan osanottajat 2 ker-
11.
T . Heikkonen
45,5
,»
taa.
12.
J . Tähtinen
47,9
»>
sää
13.
R . Airola
48,6
«
täysin talviseksi kovine lumituiskuineen,
14.
T . Lörsti
51,5
joka asetti kilpailijain kunnon kuin m y ö s
15.
M . Järvinen
53,2
voitelutaidonkin
16.
T . Kuula
54,5
Lntisillä
17.
R . Repo
55,0
voittoon hiihtänyt
77
77
sarja
Hasan
K u v a 16.
K u v a 16 a.
A.
3.
4.
44,1
Heinänen.
M . Rikkonen
46,6
pereen Jussi Rajamäki. Yli-ikämies sar-
K . Salonen
53,6
6.
J . Koivunen
59,1
»
jan
2.
joukkuekilpailu
2.10,4 pist
Rikkosen lab.
2.29,7 ))
Skarenin lab.
3.
Salosen lab.
1.
L . Heikkinen
1.455 pist . tas
2.31,0
,
1.408
,
M . Rikkonen
976
4.
O . Nieminen
1.407
,
K . Salonen
652
5.
A . Lrank
1.339
,
6.
V . Koistinen
1.333
,
7.
A. Korkeala
1.301
,
8.
M . Rikkonen
1.29S
,
9.
T . Vainionpää
1.265
,
Salosen lab.
3.024
3.
Rikkosen lab. 2 jouk.
2.536
7.
A. A n d
jatk. seur. num.
8.
P. Ollikka
24
77
„
1.
Yleinen
sarja
2.
1.
A. Lindroos
32,5 pist.
2.
P. Antikainen
35,8
3.
77
3.
A. A n d , J . Haapalainen.
Kilpailun jälkeen lämmin sauna, avantouinti
sekä
yleisen
hyväksymisen.
järjestäjien
laisuus
päättyi
tarjoilu saivat
Urheilullinen ti-
Sarodent
O y : n lahjoit-
tamien palkintojen jakoon.
Yleinen
sarja
36,19
36,55
3.
Saarinen
39,27
4.
L . Heikkinen
40,12
5.
A. And
43,59
6.
K . Tiainen
44,23
7.
J . Haapalainen
45,33
Tampere 1 joukkue
8.
M . Mäkelä
45,45
Lahti
9.
T . Vainionpää
46,01
46,06
Lentopallo.
Tampere 2 joukkue
4.
J . Aro
37,0
5.
R . Sokura
37,8
6.
J . Loppukaarre
38,7
pidettiin
41,7
niston
43,2
sen laboratorion joukkue: L . Heikkinen,
J . Loppukaarre
Lentopallokilpailun palkinnoista
Vuoden
km:n
Jouk-
Hiihtokilpailujen tulokset.
-68
17/3.
maastossa
mittaisen
kiertelevän,
radan
kiersivät
K . Ikonen
11.
T . Heikkonen
46,17
A. Heinänen
47,58
13.
Tarkkanen
47,59
14.
L . Heikkonen
48,56
15.
J . Pohjonen
51,47
4
16.
J . Halme
53,43
naiset
17.
V . Rahkonen
55,22
hiihtomestaruuskilpailut
Hämeenlinnassa.
10.
12.
läm-
min kiitos H a m m a s v ä l i n e e l l e .
77
Antti Hertola.
Tam-
2.
36,0
77
aina nuori
oli Turun A .
sarjan voitti
K . Ilkka
S. Koskinen
77
Ikämies
1.
51
Uinti 50 m.
sarjan nopein
kueena parhaiten hiihti Mikko R i k k o -
Uinnniu
1.
voittaen sen lopullisesti omakseen.
Naisten
)>
1.411
2.
kiertopalkintoon
37,3
S. Mähönen
Muovailtaessa tappia muovaillaan samanaikaisesti palatinalisesti
puolikappa joka suojaa juurta.
Alaleuassa voidaan k ä y t t ä ä rengaskappaa koska metalli ainoastaan h y v i n harvoissa tapauksissa
on näkyvissä (kuva 16 a). T r i H o l l mann on k e h i t t ä n y t sangen k ä y t tökelpoisen kolmipykäläisen poran, johon sopivia vastaavia nastoja on saatavissa kolmea eri vahvuutta, samoin k u i n . kolmea eri
porakokoa. Katso kuvaa 17.
lahjoittamaan
Ilkka
kiinnityksen
J . Rajamäki
A. Lehtonen
3.991 pist.
perättäisen
sarjan
V . Mattila
3.
1.
Oulun Kalevi
3.
4.
5.
2.
Joukkue kilpailu
Rikkosen lab. I joukk.
koetukselle.
yleisen
2.
1.305
J . Koivunen
kovalle
kotilaidullaan
37,3 pist.
Keilailu 8 s a r j a a .
1
I.
2.
keväinen
mennessä
A. Koivunen
77
Ikämies sarja 3-ottelu
Koivunen
1.349 pist.
kaunis
sunnutaiaamuun
1.
77
„
Lauantaipäivän
muuttui
sai kolmannen
Ikämies
7.
1
A
lU.
11
9.
10.
Ahvenoin
25
Naisten
1.
maalit
sarja
A. Heinänen
2.
L . Herpola
tasoitukset
27,04
nut kokoon
33,12
määrän.
laskien oli hän saa-
voittoon tarvittavan
piste-
Niinkuin kilpailukutsussa oli mainittu
Ikämies
vietettiin
sarja
1.
J . Rajamäki
39,33
2.
M. Rikkonen
46,55
3.
E . Virtanen
55,30
Yli-ikämies
1.
yhteistä
Sunnuntaipäivän
perinteelliseen
kilpailut
tapaan
aloitettiin
uintikilpailulla
K + B MATERIAALI
Ahveniston uimalassa klo 9. Aamu-uinnin virkistävän vaikutuksen huomioi jäl-
sarja
leen
A . Hertola
48,12
runsas osanottaja
joukkuetulokset
määrä.
Yleisessä
sarjassa polskuttelu nopeimmin tämä 50
metrisen
Hiihdon
iltaa lauantaina A u -
langolla.
mies
Tampereen
A. Lindroos.
sarjassa voiton
1.
Rikkosen lab. 1 joukkue
2.09,04
Koivunen.
2.
Rikkosen lab. 2 joukkue
2.26,15
leen
Iisalmeen vei
Joukkuevoiton
Rikkosen
pojat:
A.
korjasi
And,
HETI T Ä P P Ä Y S K U N T O I N E N
Ikäjäl-
Ollikka,
Värit:
127. 131. 132. 139. 140. 141.
Heikkonen.
SHLm
—18.
teet
kesäurheilupäivät pidettiin
8.
-68
Hämeenlinnassa.
yleisurheilun
Olosuh-
alkamishetkellä
vat
huononpuoleiset,
sade
oli peittänyt
sillä
17.
oli-
pitkäaikainen
suorituspaikat
veden
alle, mutta siitä huolimatta melko
run-
Lentopallon
joukkuetta,
joista
Kun
tajat
runsaslukuisesti
palkinnot
rituspaikat etenkin
depot
oli
Ab.
ruokatarjoilun
silta,
loukkaantumisilta
lahjoittama
Yleisen
harja,
kuitenkin
ottelun
säästyttiin.
voiton
maisesti
Ikämies
vusen
saavutti
Tampereen
sarjan
melko
4
ylivoi-
J.
Loppukaarre.
sarjassa k ä v i v ä t
Iisalmen K o i -
veljekset
tiukan kamppailun
jo-
kokoontuivat
osanot-
Aulangolle
pal-
tilaisuuteen.
Kilpailujen
lahjoittanut
O y . Dental-
sekä
hypyssä vaikuttivat suorastaan vaarallikaikilta
6
kilpailut viimein oli saatu kunpäätökseen
tämään tuloksia. Märät ja liukkaat suo-
mutta
osallistui
kirkkaimmat mitallit
nialla
kintojenjako
ja korkeus-
turnaukseen
korjasi Tampereen I joukkue.
sas osanottajajoukko kävi rohkeasti yritpituus-
tilaisuudessa
Sarodent
Oy.
sähkökäyttöinen
parhaalle
Depoon
nuoremman
osanottajalle, luovutettiin Jorma Loppukaarteelle.
Tilaisuudessa
saimme
saavutti
Rikkosen
laboratorion
joukkue Heikkonen, Ollikka, And.
Lauantai-iltapäivän
kärsivät
Koskisen
tilannekatsauksen
osanottajien
lukuisesti
mukana,
oli
puutteesta,
siitä
tällä
sillä
runsas-
kerralla
vain 9 yrittämässä voittoa kotiin.
keakosken
sissään
26
L . Heikkinen niissä
onnistui
parhaiten,
Val-
yrityk-
sillä
ajateltavaa
nor-
B
oman
kuin
kesäkisojenkin
mielenkiinnosta
kiitos
siitä
113. 120. 121. 122. 123. 124. 125. 127. 131. 132.
Karakterisointivärit:
CM 1. C H 2 . C H 3 . CM 4 .
osanottajia
jota Te
ammattikunnnan
tunnette
keskinäisiä
heilurientoja kohtaan. Samoin
linen
-^ärit:
140. 141.
Urheilutoimikunta kiittää kaikkia niin
talvi-
ovat
K +
ajankohtai-
puheessaan mainitsi.
keilankaatajaiset
keilaajia, jotka tavallisesti
KYLMÄAKRYYL!
myös
kuulla Liiton puheenjohtajan Usko K a r i -
jokaiselle Liittomme jäsenelle, kuten hän
määrän
WILSAT
polven
hisen
piste-
K O R J A U K S I I N ja KÄRÄKTERISOINTEIHIN
hammas-
sista tapahtumista, joissa on
parhaan
VÄLIAIKAISIIN SILTATÖIHIN sekä
nautitun
ka päättyi A . Kovusen voittoon. 3-miejoukkuekilpailun
111. 112. 1 13. 120. 121. 122. 123. 124. 125. 126.
ur-
sydämel-
taloudellisesta
tuesta
P y y t ä k ä ä esittelyä!
jota eri hammastarvikeliikkeet ovat an-
HASA O Y HAMMAS- J A SAIRASTARVIKE
taneet Liittomme urheilutoimintaan.
Annankatu
VM
2 0 B, p u h . 6 4 5 7 8 1 , 6 4 5 7 8 2
27
TÄRKEÄ
TIEDOTUS!
VITA ZAHNFABRIK O N VALTUUTTANUT V E I K K O AUER'in TUOTTEIDENSA YKSINMYYJÄKSI
Teemme
kysynnän
parhaamme
SUOMESSA.
näiden
huipputuotteiden y h ä k a s v a v a n
tyydyttämiseksi.
LUMIN V A C U U M
posliinihampaat
LUMIN ACRYL
akryylihampaat
V
VITADUR kovaposlilnimassat
Ä
VITA — DEGUDENT
VITAFOL
massat
ja
tarvikkeet
suoja-aine
VITA ARTIGRAPH artikulaattori/parallellometri
VITA
Vacuumiuunit
VITA
HAMMASKAAPIT
Pyytäkää
~'"^
Ä
f
esittelyä, tarjouksia ja näytteitä!
Yksinmyynti Suomessa:
VEIKKO
\
AUER
Puh. 14 213 — V u o r i k a t u 22 A , H e l s i n k i 10
H a m m a s k u l t a a
L E V Y Ä
Ensiluokkaisten
hammasproteesien
Helppo käsitellä.
Säilyy täppäyskelpoisena jopa tunnin.
A i n u t l a a t u i n e n juoksevuus.
Pienin
mahdollinen 'muodon-muutos.
K e i t t o a i k a 30 m i n .
Pakkauskoot:
600 g p u l v e r i a + neste
2 kp p u l v e r i a + neste
valmistukseen
Maahantuoja
Myynti
Berner O y
O y Dentaldepol
Et. r a n t a 4
H e l s i n k i 13
ia
Hammasväline O y
L A N K A A
V A L U A
(NW)
^
Helsinki 1 0 , Eerikinkatu 7 , p u h . 6 4 12 3 4
Teknillinen laite
Hammasvälineen
erikoistarjoukset
k i p s i
j a
rationalisoituun
työskentelyyn
hammaslaboratoriossa
v a l n m a s s a t
s u p e r
Uutuus!
s t e e l e n
teknillinen
Ka V o - N o p e a jakso-
DUROC
g r a y
i n v e s t m e n t
i n v e s t m e n t
kovakipsi
2
kg:n purkki
erikoishintaan
7YKSINMYYNTI:
I I H I I
käsikappale,
käyttömoottorilla
korkealämpöinen valamassa
esim. in la ylä
värien.
2
2
kg:n purkki
Kierrosluku
erikoisen
6OY
I HELSINKI 10 TURKU
(keskuskatu 8 AURAKATU 8
(puhelin 12 623 PUHELIN 27 921
k/min.
osti
K e v y t jo e r i t t ä i n h y v i n t o s o p o i noitettu k ä s i k a p p a l e .
Ä ä n e t ö n , värinätön käynti, voimakkaalla
läpipuholluksello.
Pienet v a r a o s a ja huoltokustannukset.
Täysin
kg:n purkki
8,-
48.000
tarkoituksenmukainen
terästyöhön.
koska
erikoishintaan
erikoishintaan
HAMMASVÄLINE
a n t a a s e u r a a v a t edut:
valumassa hienoimpia metallitöitä
varten
(inlay
paikat),
etenkin
niille
metaUeille sopiva, jotka ovat
alttiita kemiallisille reaktioille (oksidoitumi-i
set j.n.e.)
vaaraton
työskennellä,
SF-käyttömoattari
toimii
heikkovirralla.
P y y t ä k ä ä
e r i k o i sse I o st e
KALTENBACH&VOIGT
suomessa:
O y DENTALDEPOT A b
31
+
M a h d o l l i s u u s v a l i t a n o p e a toi
hidas polymerisointitekniikko
QC—ZO
+
1 minuutin sekoitus
^
2 0 minuutin työstöäika
+
Poikkeuksellisen hyvä juoksevuus
^
Välitön jäähdytys ja kyvetin a v a u s
soveltuu työskentelyynne
QC-20
on
joko
suhteessa
laatutuote,
v a l m i s t a m i s e s s a on sovellettu
jonka
akryylikemian
viimeisimpiä saavutuksia.
Q C - 2 0 t ä y t t ä ä kaikki n y k y a i k a i s e l t a proteesimateriaalilta vaadittavat ominaisuudet.
H y v ä lopputulos korostaa
^
Amalgamated Dantal
LONDON
.
ENGLAND
taitoonne.
Suomessa:
DENTALDEPOT
E t e l ä r a n t a 2, p u h . 12 601
Helsinki 1968, Kirjapaino Oy Versoi