1. No category

Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti
www.hyvinkaankansantanssijat.fi
Kymmenes vuosikerta
1 / 2015
Kerro oma mielipiteesi mitä
kansantanssi on vuonna
2025, ohjeet s. 5
130-vuotias kansallispuku – suomalaisuuden
viivakoodi
lue lisää s. 4
Pääkirjoitus
Pia Pyykkinen
Poimintoja tulevista
Karkeloiden kohti kesää
Tilinteko viime vuodelta on paketissa. Toimintakertomus on
mukavaa luettavaa juhlavuoden yhteisistä ponnisteluista.
Onnistunut vuosi!
Juhlavuoden reippaan aktiivisuuden jälkeen olisi ollut
helppo jäädä hissuttelemaan ja ”vetämään henkeä”. Mutta
onneksi niin ei ole käynyt! Uusi tanssivuosi on lähtenyt
reippaasti käyntiin. Kursseilla käyty, harjoituksia pidetty
valmistautuen seuraaviin koitoksiin, pukupiirissä neulat pistelee…
Keväällä edessä on katselmukset Kotkassa, Yyterin rivitanssitapahtuma, Kevätnäytös jne. Kun päästään kesän
puolelle on Karjalaiset Kesäjuhlat kesäkuussa ja Marrastanssit Järkällä marraskuussa. Tapahtumia, joissa olemme
järjestäjinä. Jokaisen meidän panosta tarvitaan talkoohommissa, lisää talkooinfoa sivulla 3. Toimeliaassa porukassa
on mukava toimia, minä jo oikeasti odotan noita tapahtumia.
Syyspuolella täytyy meidän alkaa miettiä vähän uudelta
kantilta toimintaamme. Kaupungin kulttuuripuolen avustussääntöä ollaan uudistamassa ja vaikutuksia tulee myös
meille, miten rahoitamme tekemisemme tulevina vuosina.
Siitä enemmän kun sinne saakka päästään.
Tikkuristillä on tänä vuonna myös syytä juhlaan. Luemme
jo 10. vuosikertaa seuramme tiedotuslehteä. 3-4 kertaa
vuodessa kokoamme niin menneet ja tulevat kuulumiset
kuin yleistä kansantanssiin ja rivitanssiin liittyvää asiaa jäsenille ja muille kiinnostuneille. Lehti on paikkansa lunastanut. Ainakin saadun palautteen mukaan lehti luetaan ja
tarkkaan etsitään kuvista, josko itse olisi niihin päässyt.
Kiva, että olette jaksaneet lukea.
28.3.2015
Kulttuuri Goes Baari –tapahtumassa kulttuuri täyttää
hyvinkääläiset baarit
-----------17.-19.4.2015
Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut
Kotkassa
-----------10.5.2015
Seuran perinteinen
Kevätkonsertti
-----------15.-17.5.2015
Rivitanssitapahtuma
Porin Yyterissä
-----------13.-14.6.2015
Karjalaiset Kesäjuhlat
Hyvinkäällä
-----------5.8.2015
Kansallispukujen tuuletuspiknik
Hyvinkään keskustassa
Nyt reippaalla otteella tulevia haasteita kohti. Yhdessä tehden saamme paljon aikaan!
-pia
Lehden kuvat: Tomas Grönvall, Sanna Husu, Hanna Pitkänen ja Birgitta
Sipilä, Karjalainen Nuorisoliitto ja www.ravelry.com
Sivu 2 (10)
Seuraava numero ilmestyy
toukokuussa. Aineistojen
viimeinen toimituspäivä on
30.4.2015 osoitteeseen
[email protected]
TÄNÄ VUONNA KAIKKI PELAA
Sanna Husu
Kaikki pelaa on vuoden 2015 kansanmusiikin ja kansantanssin yleisteema. Teema on tarkoituksella ymmärrettävissä monella eri tapaa. Teemaa voi lähestyä esimerkiksi ajattelemalla, että kaikki
pelaa tarkoittaen, että kaikki toimii. Hyvinkään Kansantanssijoiden toiminta perustuu vahvaan vapaaehtoistyöhön, kuten niin monen muunkin järjestön ja yhdistyksen toiminta. Pienemmätkään tilaisuudet ja tapahtumat eivät synny ilman että tanssista kiinnostuneet vapaaehtoiset ovat mukana
auttamassa ja varmistamassa, että kaikki toimii.
Kaikki pelaa voi myös tarkoittaa, että ketään ei jätetä ulkopuolelle vaan kaikki otetaan mukaan:
kaikki saavat tanssia. Kansantanssi on siitä hieno taiteen laji, että kaikki voivat tanssia omilla taidoillaan. Ei tarvitse olla ammattilainen tai luokiteltu mestaruusluokkaan saadakseen tanssia ja
esiintyä. Me kaikki voimme osallistua esim. kesäjuhlien kenttäesityksiin ja tuottaa iloa ja elämyksiä
yleisölle. Ne ovat kokemuksia, jotka pysyvät pitkään muistoissa.
KARJALAISET KESÄJUHLAT HYVINKÄÄLLÄ – TALKOOLAISIA TARVITAAN
Sanna Husu ja Pia Pyykkinen
Karjalan Liitto järjestää yhteistyössä Uudenmaan Karjalaisseurojen piirin ja Karjalaisen
Nuorisoliiton kanssa Karjalaiset kesäjuhlat Hyvinkäällä 12.-14.6.2015. Myös Hyvinkään Kansantanssijat ja kaupunki ovat järjestelyissä mukana.
Hyvinkään Kansantanssijoilla on kesäjuhlilla
monta rautaa tulessa, kun osallistumme kenttäesityksiin, kansantanssikonserttiin ja olemme
vastuussa lasten ja nuorten ohjelmasta sekä
majoituskoulusta.
Talkoolaisia tarvitaan
Yksikään tapahtuma ei synny ilman vapaaehtoisten työpanosta, eli talkoolaisia tarvitaan näilläkin
juhlilla mm. ruoan jakeluun, kioskiin, siivoukseen, majoitustilojen valvontaan jne. Ilmoittaudu Pialle
([email protected], p. 040-532 4289) 30.4. mennessä mikäli olet käytettävissä talkoolaisena.
Kaikki rohkeasti mukaan, yhdessä tekeminen on kivaa ja jokaiselle löytyy varmasti tekemistä!
FAKTARUUTU: Karjalaisuus Hyvinkäällä
Sodan jälkeen Hyvinkäälle evakuoitui noin 6 000 karjalaista, mikä oli liki puolet silloisesta väkimäärästä. Karjalaiset olivat innokkaasti mukana kaupungin, silloisen kauppalan kehittämisessä,
perustaen mm. useita kauppaliikkeitä eri puolille kaupunkia.
Kytäjän ja ympäristön muiden kartanoiden maista karjalaisevakoille lohkottujen maatilojen
määrä oli noin 300. Viipurin konepaja, nykyisin VR:n konepaja toi ison joukon työväkeä mukanaan Viipurista.
Hyvinkää on siis karjalainen kaupunki. Edelleenkin voidaan todeta, että karjalaisjuurisia kaupunkilaisia on neljännes väkiluvusta. Hyvinkään Karjala-seura on Karjalan Liiton suurin paikallisseura. Jäsenmäärä on yli 400 ja toiminta hyvin aktiivista.
Sivu 3 (10)
KALMINKKIA, KARTTUUNIA JA KÖRTTEJÄ
Pia Pyykkinen
Kansallispuku täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Ensimmäiseksi kansallispukujen käytöksi kansallispukuina lasketaan 5.8.1885 kun eri
maakuntien neidot soutivat kotiseutujensa tyypillisissä puvuissa Venäjän keisarinnaa vastaan.
Tänä vuonna on meidät kaikki haastettu juhlistamaan kansallispukuja. Käytetään niitä pukuja, joita meiltä löytyy. Ristiäiset, häät, hautajaiset - mikä vaan juhla on hyvä syy pukeutua pukuun. Käytetään
pukuja ja ollaan ylpeitä omasta kulttuuriperimästämme.
Jos pukusi on kaapissa kutistunut, muokkaa se vaikka lapsenlapsellesi. Tai jos paita on hiutunut vuosien saatossa, niin korjaa sitä. Pukupiiri kokoontuu keskiviikkoisin puvustolla Ritva Tuohimäen johdolla, ja
varmasti saat omasi käyttökuntoon.
Jos tuntuu, että ihan joka päivä ei koko pukua halua pukea, niin olisiko siitä palanen sopiva arkikäyttöön? Karjalaisen Nuorisoliiton
#TuunaaMunPerinne-kampanja innostaa poimimaan pienen palan
pukua ja yhdistämään sen tähän päivään. Näitä ideoita voi tarkastella
vaikka Instragramissa tai Facebookissa #TuunaaMunPerinne.
Ja viimeistään 5.8.2015 lähdetään yhdessä tuulettamaan kansallispukuja Hyvinkään keskustaan! Siinä vaiheessa jos muu ei mahdu päälle
niin tule pelkässä helavyössä, kuten yksi nimeltä mainitsematon
Jäähdyttelijä on uhannut! Tai päänauhassa, se harvoin jää pieneksi.
ps. Jos otsikon sanat jäivät kaivelemaan, niin käy tarkistamassa
täältä mitä ne tarkoittavat http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
FAKTARUUTU: #TuunaaMunPerinne
Tänä vuonna suomalainen kansallispuku täyttää 130 vuotta. Sen
johdosta Karjalainen Nuorisoliitto on käynnistänyt mediassa vuoden mittaisen valokuvahaasteen #TuunaaMunPerinne.
Haaste rohkaisee yhdistämään kansallispukujen ja perinneasujen
osia tai elementtejä omaan arkipukeutumiseen. Kansallispuvun
liivi sopii farkkujen kanssa, taskun voi liittää osaksi muuta asua,
pieneksi käyneen hameen voi uudistaa vaikka minihameeksi.
Mahdollisuudet ovat rajattomat!
(Sivun kuvat Karjalainen Nuorisoliitto ja www.ravelry.com)
Sivu 4 (10)
VISIO2025 - kansanmusiikin ja kansantanssin
kulttuuripoliittinen tavoiteohjelma
VISIO2025-tavoiteohjelma on suomalaisen kansanmusiikin ja kansantanssin tulevaisuutta linjaava kannanotto, jonka on tarkoitus palvella laajasti kaikkia alan eri toimijoita. Siinä toisaalta
määritellään alan nykytilanne ja asemoidaan se laajemmin suomalaiseen kulttuurikenttään, mutta
toisaalta myös etsitään toimintamalleja ja ideoita kansanmusiikin ja kansantanssin parissa tehtävän työn edistämiseksi. VISIO2025 ottaa rohkeasti kantaa suomalaisen kulttuurin kehittämiseen
liittyviin kysymyksiin.
Kansantanssin harrastajakentän puolesta Visio2025-kirjoittajana olen minä. Mutta en voi tehdä
sitä yksin, koska harrastajia on muitakin kuin minä - te kaikki. Jelppaisitko vähän? Vastaisitko alla
oleviin kysymyksiin omasta vinkkelistäsi?
A) Miten sinä näet kansantanssin nykytilanteen? Esim. mitä tapahtuu, kenen toimesta ja missä?
B) Mitkä ovat kansantanssin haasteet tänä päivänä ja tulevaisuudessa?
C) Mitkä ovat kansantanssin mahdollisuudet tänä päivänä ja tulevaisuudessa?
D) Mitä sinun mielestäsi asialle voisi tai pitäisi tehdä nyt ja tulevaisuudessa?
E) Rohkea ja uskalias visio/tilannekuva vuodelle 2025? Miltä kansantanssitoiminta sinulle näyttää
silloin?
Laita vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen [email protected] viimeistään 30.4.2015.
Kaikki vastaukset käsitellään nimettöminä, eli villitkin unelmat peliin vaan. Tehdään yhdessä koko
kansantanssin harrastajakentälle hyvä tulevaisuuden visio.
Avusta kiittäen ja sähköpostitulvaa odotellen,
-pia
PUVUSTON PUKUVUOKRIA TARKISTETTU
Pia Pyykkinen
Jos ikiomaa pukua ei vielä ole, niin puvustolta löytyy pukuja jäsenistön käyttöön, esiintymisiin, reissuille, jne. Feresejä muutama, kansallispukuja miehille ja naisille, tytöille ja pojille. Rivitanssijoille
löytyy myös hattuja jne.
Vuokraushinnat:
Jäsenet
Feresit
Kukka- ja ruutumekot
Kansallispuvut
Yksittäiset osat (esim. paita)
Ei-jäsenet
Feresit
Kukka- ja ruutumekot
Kansallispuvut
Yksittäiset osat
Lainauskerta
Vuosilaina
7,00 €
1,50 €
7,00 €
1,50 €
Sovitaan erikseen
Sovitaan erikseen
150,00 €
50,00 €
25,00 €
1,50 €
25,00 €
10,00 €
-
Lainauskerran pituus ja palautuspäivä sovitaan lainattaessa, yleensä laina-aika on noin 1 kk. Mikäli
seuran jäsen ei palauta pukua sovittuna ajankohtana eikä ole ilmoittanut esteestä etukäteen, peritään häneltä vuokra ei-jäsenen hinnan mukaan. Jäsenet voivat ottaa puvun myös vuosilainaan.
Vuosilainoissa seuralla on oikeus tarvittaessa käyttää pukuja omissa esityksissä.
Sivu 5 (10)
FOLKLANDIAA JO 20 VUOTTA
Birgitta Sipilä
Vuodenvaihteen jälkeen tulee yleensä odoteltua pääsyä Folklandia-risteilylle. Tänä vuonna kyseessä oli
juhlaristeily, järjestyksessään 20. Ensimmäinen risteily vuonna 1996 oli alkuun ajateltu kertatapahtumaksi, mutta suuri suosio sai järjestäjät toisiin aatoksiin. Silloisella risteilyllä oli mukana myös ihan tavallisia viikonlopun risteilijöitä, vaikka valtaosa matkustajista koostuikin kansantanssijoista ja -muusikoista.
Kieltämättä ensimmäisellä risteilyllä olleet ”ulkopuoliset” olivat ihmeissään menosta. Jo silloin syntyi virallisten esitysten lisäksi käytäville ja sopiviin vapaisiin
tiloihin soittajien kesken porukoita ja ohikulkevat tanssijat innostuivat milloin mistäkin musiikista ja laittoivat
jaloilla koreasti.
Suurin osa kahdestakymmenestä risteilystä keinuttiin
Turun ja Tukholman välillä, vuonna 2014 Silja Europa
-laiva siirtyi Helsinki-Tallinna –reitille ja niin mukana
tuli Folklandiakin. Kun ennen oli Länsi-Suomesta pikkumatka satamaan, nyt tämä etu siirtyi vuorostaan
muille. Isompi muutos kuin sataman vaihtuminen oli
kuitenkin laivan muuttuminen tänä vuonna uudempaan Baltic Queeniin. Todella monen mielestä vanha
laiva oli monin verroin uutta parempi. Esiintymistiloja
ei uudessa laivassa ollut läheskään yhtä paljon kuin
vanhassa Europassa. Kansantanssijan näkökulmasta
tanssimahdollisuuksia yleisölle oli valitettavan vähän,
myös esitykset tuntuivat painottuvan musiikkiesityksiin.
Jokaisella risteilyllä ollessa on ollut vaikeutta valita monien esitysten ja tapahtumien välillä. Joskus
on saattanut käydä kuitenkin niin, että vaikka on tehnyt loistavan suunnitelman etukäteen, on se
matkan aikana muuttunut. Näin on saattanut löytää todellisia helmiä – sellaisia, joita sitten on
osannut seuraavana vuonna toivoa jälleen näkevänsä. Tässä valinnan vaikeudessa uusi laiva oli
mielestäni helpompi. Valinnan varaa oli selvästi vähemmän samoin kuin esiintymispaikkojakin. Silti
haluaisin vastaavan laivan takaisin kuin Silja Europa oli.
Tämän vuoden yksi mieleenpainuvimmista tanssiesityksistä yksi oli Oulun Polokkareiden esitys.
Heillä oli mukana iso ryhmä ja – kuten muillakin – tanssitila oli melko pieni verrattuna siihen, millaiselle esitys oli alun perin suunniteltu. Tästä kaikesta huolimatta Polokkarit tanssivat täysillä eikä
katsojalla ollut tietoakaan heidän omassa mielessään häiritsevästä tilan ahtaudesta. Mukavaa oli
tietysti myös se, että jo kolmatta kertaa esiintyjien joukossa oli hyvinkääläisiä, kun Usva pääsi
esiintymislavalle kahteen otteeseen. Avajaisgaalassa ohjelmassa oli kartsua ja lauantaiaamupäivällä oltiin ”Merellä”.
Ensi vuonna Folklandia risteillään 8.-9.1.2016.
Hyttejä voi varata joko MatkaVekalta tai Birgitalta ([email protected]).
Sivu 6 (10)
TAHTOO VAIN TANHUTA
Pia Pyykkinen
Pienen ajan sisällä olen muutamankin kerran
kuullut ajatuksia, että saisi tanssia vaan. Ei
esiintymistä, vain tanssia yhdessä isommalla
porukalla tuttuja juttuja: Repolaista, Martin
Vappua ja Pilkutinta. Puhuttiin ”perustanhuamisesta”, ”kunnon kansantanssista”, ”oikeasta tanhusta”. Nuo ovat tulleet eteen valtaosin ihan tavallisten kansantanssin harrastajien kommenteista, hienosti sanottuna kentän
ääni puhuu. Jäin miettimään, mikä on tämä
jalkoja poltteleva asia, joka nousee ja nousee
keskusteluun.
Tässä ajassa on isona osana tavoitteiden
asettaminen ja sen mittaaminen, päästäänkö
niihin. Tanhuryhmällekin asetetaan toimintasuunnitelmassa tavoitteet, jotka usein ovat
uuden oppimista, johonkin esitykseen valmistautumista. Onko tanhustakin tullut vain mitattava asia? Kuinka monta erilaista jenkkavariaatiota osataan ja polkka pitää tanssia napakasti jalat tasahypyllä yhdessä ja mieluusti
pari bakmesiä sinne väliin.
Tavalliselle tanhuryhmälle on usein vuoden
materiaalina seuraavan kesän juhlan yhteisohjelmat. Isojen juhlien yhteisohjelmat voivat
olla haastavia. Ei enää riitä, että saa pidettyä
rivin suorana kävelyvastuussa, vaan pitää
osata myös napsutella sormia ja laulaa samaan aikaan. Osalle ne ovat ihan helppo
juttu, mutta ikääntyvälle ”kenttäosallistujamassalle” ne voivat olla haasteellisiakin. Helposti koko toimintavuosi menee tavalliselta aikuisryhmältä harjoitellessa uusia juttuja. Ei
ehditä ”vain tanssia”, nauttia siitä, mitä jo osataan.
Jos kansantanssi aikanaan oli sitä kansan
tanssimaa illanvieton ajankulua, niin eiväthän
he varmaankaan joka kerta siellä illatsuissa
opetelleet uutta. Mentiin sitä, mitä kaikki osasivat, joku saattoi huutaa vuoroja, mutta
kaikki mahtuivat mukaan. Opittiin luomumenetelmällä muilta siinä tanssin lomassa. Ja
isona osana tilaisuuden onnistumista oli seurustelu ja yhdessä tekeminen. Uskoisin, että
isompana nuo kuin se, oppiko varmasti jotakin uutta.
Lavatansseissa on vähän sama juttu vieläkin.
Joku käy kurssilla opettelemassa, toinen oppii
luomuna ehkä hitaammin. Mutta lauantai-iltana Ruusulinnassa jokainen saa tanssia
omalla tavallaan, hakea parin rivistä ja iloita
siitä, että foksin perusaskel on molemmilla
siellä jaloissa. Siellä tanssitaan sitä, mitä jo
osataan. Hyvässä lykyssä tuttu viejä pyöräyttää itselle uuden kuvion, ja vot luomumenetelmä toimii.
Tai salsaan hurahtaneilla on omat kemunsa
Helsingin illoissa. On harjoitukset erikseen, ja
lauantai-iltana klubille kokoonnutaan tanssimaan. On järjestetty paikka, missä käyttää
osaamiaan taitoja.
Isojen massojen kansantanssijoilta puuttuu
tällaiset tilaisuudet melkein kokonaan, kesäjuhlien illanvietto kerran vuodessa ei riitä. Sellaisia tilaisuuksia pitäisi olla enemmän, joissa
voisi mennä tanssimaan yhdessä muiden
kanssa vaikka juurikin sitä Repolaista rivin
jatkona. Tai varmasti tulisi enemmän kuin
yksi pari masurkkaa illassa. Saisi osallistumisen ja onnistumisen ilon ilman, että esiintymisen ajankohta jännittää.
Tanssin iloa Göteborgin Nordlekin tanssituvassa kesällä 2006.
Juttu on julkaistu Tanhuviestin numerossa
1/2015
Sivu 7 (10)
KUKA SE OLI? – RITVA TUOHIMÄKI
Tuija Mustonen
Hyvinkään Kansantanssijoiden kolmanneksi kunniajäseneksi kutsuttiin 40-vuotisjuhlapäivänä Ritva Tuohimäki.
Ritva on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana ensimmäisestä syksystä alkaen.
Ritva aloitti kansantanssiharrastuksen 14 -vuotiaana Kurikan Mietaalla. Nuorisoseuran harjoituksiin poljettiin 8 km
mennen tullen kelillä kuin kelillä, koska tanssi oli niin mukavaa. Harjoituksissa harjoiteltiin suuria kruunuhäitä varten, joita sitten kesäisin pidettiin. Häissä Ritva pääsi mukaan esittämään kylän väkeä tai pikkupiikoja.
Tukholmassa asuessaan 1960 ja 1970 –lukujen vaihteessa Ritva meni mukaan Suomi-seuran tanhuryhmään.
Ensimmäinen virallinen esiintyminenkin oli Tukholmassa.
Esiintymistä harjoiteltiin ahkerasti, jännitys oli kova ja
edelleenkin on selkeästi muistissa esiintymistanssit: Anjanpellon jenkka ja Åttaman engel.
Hyvinkään Kansantanssijoissa Ritva aloitti syksyllä 1974.
Tanssimisen lisäksi Ritva on toiminut ohjaajana muutaman vuoden omien lastensa aloittaessa tanhuamisen. Samoin seuran emäntänä Ritva on toiminut viisi vuotta. Ylivoimaisesti pisimmän uran Ritva on tehnyt
puvustonhoitajana. Tätä pestiä on tämän vuoden alussa tullut täyteen 25 vuotta. Kansallispukutietous on karttunut itse ommeltujen pukujen myötä. Seitsemään pukuun Ritva on kutonut kankaatkin
itse. Ensin on käyty Uudenmaan kotiteollisuusyhdistyksen kurssit ja sitten Kansalaisopistolla Maritta Pihon opissa. Omaa osaamistaan Ritva on jakanut pyyteettömästi monille ja monille oman
kansallispuvun tai feresin ompelijoille. Pukupiirejä hän on ehtinyt vetää useita.
Kansantanssiharrastus on vienyt 17 kertaa ulkomaanmatkalle. Nämä matkat ovat olleet kokemuksia, jollaisia ei olisi päässyt turistimatkoilla kokemaan. Mieliin painuvin matka on Japanin matka
vuonna 1991. Erilainen kulttuuri ja unohtumaton vastaanotto ovat jääneet Ritvan mieleen erityisesti.
Ritva on monelle Hyvinkään Kansantanssijoissa toimineelle tuttu henkilö. Lähes kaikki ovat puvustolla jossain vaiheessa käyneet ja Ritvan iloiseen sekä avoimeen persoonaan tutustuneet. Ritvalta löytyy aina ystävällinen sana jokaiselle ja varsinkin monelle lapselle hän on ollut erityinen ystävä.
Jos viettäisimme Ritvan päivää Vain elämää -ohjelman tyyliin, Ritva veisi meidät vaeltamaan tunturiin. Muutama vuosi sitten viettäessään 60-vuotispäiväänsä Ylläksellä Ritva laittoi sanan kiertämään kylällä: kaikki tutut ketkä olette paikalla, saapukaa Särkitunturille klo 12:00. Hän sai 44 ystävää kanssaan samoamaan Särkitunturin laelle. Lappi on osa Ritvan elämää ja niin myös oma Mansikka-mökki Herusissa. Mökki on tärkeä paikka, joka on tuonut aina voimia ja iloa. Mutta tätä et
ehkä tiennyt: Facebookin Angry Birds -pelit ovat koukuttaneet Ritvan täysin.
Kansantanssilla on siis aivan erityinen sija Ritvan sydämessä. Se on harrastus, jota on voinut harrastaa yhdessä omien lasten, Pian ja Petrin, kanssa. Lapset ovat voineet olla aina mukana ulkomaanmatkoja myöden. Äidin mieltä koskettaa erityisesti se, että lasten ollessa nuoria aina tiesi millaisessa seurassa lapset liikkuivat ja itsekin on voinut olla osa omien lasten harrastusperhettä.
Sivu 8 (10)
RIVITANSSIJAT HUIPPUKOREOGRAFIN OPISSA
Sanna Husu
Rivitanssijoita LineWeavers ja Dream
Boots ryhmistä osallistui helmikuun
alussa Vantaalla järjestettyyn Heels Up!
-rivitanssitapahtumaan. Tapahtuman
järjesti pääkaupungin rivitanssiyhdistys
Capital Heels, joka juhli 15. vuottaan yhdistyksenä.
Tapahtuman vetonaulaksi he olivat saaneet tanskalaisen koreografin Niels
Poulsenin. Olivat kuulemma varanneet
hänet jo kaksi vuotta sitten, sen verran
haluttuja huippukoreografit näyttävät
olevan.
Näin LineWeavers-ryhmän ohjaaja Birgitta Sipilä muistelee päivän antia: ”Niels opetti yleisölle neljä
eritasoista tanssia, joita opettelemassa oli noin 80 tanssivierasta, me hyvinkääläiset mukana. Opetusten välissä oli mahdollisuus esittää toiveita DJ:lle, joka niitä mahdollisimman tasapuolisesti pyrki
soittamaan. Kaikkein makeinta oli, kun pääsimme tanssimaan Nielsin kanssa hänen tanssinsa
High Cotton. Meidän hyvinkääläisten lisäksi oli vain muutama muu tanssija, joka osasi tuon kyseisen kantrihenkisen tanssin.”
Rivitanssijat esiintyvät lauantaina 28.3. järjestettävässä KGB eli Kulttuuri Goes Baari -tapahtumassa ravintola Ilonassa kello 23-24 yhdessä Combo Zimbalin kanssa.
POIMINTOJA Internetin ihmeellisestä maailmasta
- Lue mitä sanomalehdessä kirjoitettiin kansallispukujen ensiesiintymisestä http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/459511#?page=1
- Kulttuuri täyttää hyvinkääläiset baarit 28.3.2015 http://kgb2015.fi/
- Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut 17.-19.4.2015 Kotkassa
http://www.karjalainennuorisoliitto.fi/toiminta/?x173625=299987
- Suomen Nuorisoseurat järjestää yli 15-vuotiaiden kansantanssiryhmien katselmustapahtuman,
Tanssimyllyn 24.-26.4.2015 Tampereella http://www.nuorisoseurat.fi/tanssimyllyn-ohjelma
- Rivitanssitapahtuma Linedance On The West Coast 15.-17.5.2015 Yyterissä http://www.bearcitydancers.fi/yyteri.htm
- Karjalaiset kesäjuhlat 13.-14.6.2015 Hyvinkäällä http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=2892
- Rieväkylän Rimppa eli SKY:n ja KTNL:n kesäjuhlat 13.-14.6.2015 Tampereella http://www.kesajuhlat.info/
- Pohjoismainen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma Nordlek järjestetään 14.-19.7.2015
Tanskassa, Vyborgissa. www.nuorisoseurat.fi/nordlek2015
Sivu 9 (10)
TIKKURISTIKKO
Sen kunniaksi, että kansallispuku täyttää tänä vuonna 130, tunnistetaan Tikkuristikossa kansallispukuja. Tunnistusta helpottamaan vinkiksi on annettu kansallispukujen nimiä, kaikki niistä eivät kuitenkaan esiinny kuvissa. Kun tunnistat kaikki kuvissa näkyvät puvut, lähetä vastauksesi Pialle
([email protected]) 30.4. mennessä. Muistathan, että voittajat palkitaan yllätyspalkinnolla!
Sivu 10 (10)