Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti www.hyvinkaankansantanssijat.fi Hyvää joulua kaikille! Yhdeksäs vuosikerta 5 / 2014 Pääkirjoitus Sanna Husu Poimintoja tulevista Perinteet kunniaan Mistä se oikein tupsahti? Joka vuosi se ensin antaa odotuttaa itseään, leikkii kuurupiiloa ja hiipii luoksesi varkain. Viimeistään Itsenäisyyspäivänä se töräyttää kuuluvasti: enää pari viikkoa! Yllättäen huomaat sen olevan jo huomenna, joulun. Joulu tuo lapsille lomaa koulusta ja monilla vanhemmillakin on varattu lomapäiviä joulun ajaksi. Joulu tuo meille tauon myös harrastamiseen. Koko syksy on harjoiteltu ahkerasti konserttia varten, ommeltu uusia esiintymisasuja ja pidetty ylimääräisiä harjoituksia, jotta konserttiohjelma varmasti osataan. Tauko on siis meille kaikille varmasti paikallaan. Monilla joulutauko alkoi viime sunnuntaina vietetystä perinteisestä Kuusijuhlasta. Oli mukava taas kokoontua yhteen ja viettää Kuusijuhlaa perinteisellä kaavalla: syödä joulupuuroa, katsella toisten ryhmien esityksiä ja odottaa joulupukkia saapuvaksi. Toinen Hyvinkään Kansantanssijoiden vahva jouluun kuuluva perinne on jouluaaton esiintyminen Palvelukeskus Åvikissa. Jo 40 vuoden ajan olemme joka ikisenä jouluaattona käyneet ilahduttamassa Åvikin asukkaita ja henkilökuntaa. Jouluaaton esiintymistä odotetaan yhtä paljon niin Åvikissa kuin meilläkin. Tänäkin vuonna osa meistä pukeutuu jouluaattoaamuna kansallispukuun tai feresiin ja lähtee esiintymään. 24.12.2014 Esiintyminen Palvelukeskus Åvikissa ---------9.-10.1.2015 Folklandia-risteily Baltic Queen -----------9.-13.2.2015 Avoimet ovet kaikkien ryhmien harjoituksissa. -----------11.3.2015 Sääntömääräinen vuosikokous puvustolla -----------17.-19.4.2015 Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut Kotkassa ------------ Heti tammikuun alussa uuden kansantanssivuoden avaa Folklandia-risteily. Risteilyllä on jo pitkät perinteet, onhan laiva lastattu kansanmuusikoilla ja kansantanssijoilla jo parikymmentä kertaa ja aina on mukana ollut hyvinkääläisiäkin. 13.-14.6.2015 Karjalaiset Kesäjuhlat Hyvinkäällä On hienoa, että harrastukseemme kuuluu vuodesta toiseen säilyviä perinteitä. Näistä yhteisistä perinteistä sekä yhdessä vietetyistä hetkistä kehittyy ja vahvistuu yhteisöllisyys, joka sitoo meitä tanssin harrastajia entistä enemmän yhteen. Toivotan kaikille oikein rentouttavaa joulunaikaa! Jatketaan harjoituksia taas loppiaisen jälkeen – kuten perinteisiin kuuluu. Sanna Lehden kuvat: Tomas Grönvall, Sanna Husu ja Petteri Patolinna Sivu 2 (12) Seuraava numero ilmestyy maaliskuussa. Aineistojen viimeinen toimituspäivä on 28.2.2015 osoitteeseen [email protected] ME TEIMME SEN! Pyhäinpäivänä järjestetty konsertti onnistui yli odotusten ja loppuunmyydylle Hyvinkääsalille oli hieno esiintyä. Lämmin kiitos kaikille konsertissa mukana olleille! Konserttitunnelmiin palataan maanantaina 5.1.2015 kello 18, kun puvustolla katsotaan konsertista kuvattua videota. Tervetuloa katsomaan konserttivideota! Sivu 3 (12) ELOA JA ILOA – KOKO VUOSI Pia Pyykkinen Hyvinkään kansantanssijoiden 40v juhlakonsertti pidettiin pyhäinpäivänä. Eloa ja Iloa – 40 vuotta kansantanssia Hyvinkäällä -konsertti kasasi kokoon vuoden alusta alkaneet tapahtumat. Ensimmäiset suunnitelmat juhlavuodelle aloitettiin kaksi vuotta ennen juhlaa. Mitä haluamme tehdä? Juhlimmeko omalla porukalla? Miten iso yleisö? Mitä haluamme kertoa muille ja mitä itsellemme? Juhlatoimikunnan palavereissa päätimme tehdä kaksi asiaa. Ensinnä kerrotaan hyvinkääläisille mitä me olemme puuhanneet 40 vuotta kansantanssin parissa ja näytetään miten kansantanssi on muuttunut ajassa. Toiseksi halusimme antaa tilaisuuden jäsenistölle tavata toisiaan, muistella menneitä ja juhlia omalla porukalla. Hyvinkääläisille ilosanoman kertomisen aloitimme jo keväällä vanhainkotikierroksella. Maaliskuisena sunnuntaina ryhmät vierailivat palvelutaloissa ja vanhainkodeissa. Ilo ja elo vietiin myös heille, jotka eivät itse pääse meitä katsomaan. Toisena oli torikonsertti syksyn alussa. Jalkauduimme keskelle kiireisintä torilauantaita ja näytimme isolla porukalla oman osaamisemme torikansalle. Samalla viikolla olimme jo keskellä Hyvinkään keskustaa tuuletelleet kansallispukuja. Kolmantena ponnistuksena oli juhlakonsertti Hyvinkääsalissa. Konsertin sisältöä suunnitellessa mietittiin mitä viemme isolle yleisölle, kerromme ja näytämme mitä me teemme ja mitä tähän elämäntapaan kuuluu. Kansantanssiin harrastuksena kuuluu paljon muutakin kuin tanssi: yhdessä tekeminen, talkoot, reissut, ohjaaminen, seuratoiminta, muutkin tanssit kuin suomalainen kansantanssi. Ryhmät saivat omat aiheet toteutettavakseen: Piiringille perustanhuamista, Usvalle uusinta uutta, lapsille väriä ja vauhtia, rivitanssia ruutupaidoissa ja Jäähdyttelijöiltä tuulahduksia muualta maailmasta. Kaivettiin esiin leikekirjat ja valokuva-albumit, muisteltiin kommelluksia, kasattiin juontoja. Halusimme myös tehdä visuaalisesti kauniin kokonaisuuden, ja käyttää ison konserttisalin tekniset mahdollisuudet hyväksemme. Sivu 4 (12) Syksyn aikana alkoi kokonaisuus muodostua pala palalta. Tansseja harjoiteltiin, valoja pohdittiin, esiintymisvaatteita ommeltiin. Musiikkeja hiottiin, kuvia muokattiin. Kokoomaesityksiin harjoiteltiin ylimääräisissä harjoituksissa, vanhoja tanssijoita pyydettiin mukaan. Ensimmäisen kerran ryhmät pääsivät vilkaisemaan toistensa tuotoksia juhlaviikolla yhteisharjoituksissa. Yhteenkuuluvaisuuden tunne kasvoi, me teemme tätä yhdessä. Jokaisen panos on tärkeä. Juhlalauantain koittaessa oli puvut silitetty, kukka-asetelmat tehty ja juonnot kirjoitettu. Aamusta konserttipaikalle. Pikkuhiljaa alkoi kuhina kasvaa pukuhuoneissa, pieni jännitys kipristeli vatsanpohjassa, lettejä laitettiin ja valoja vielä säädettiin. Kenraaliharjoitus alle, viimeiset viilaukset valoihin ja yleisön saa päästää sisään. Ensimmäisestä tahdista alkaen eli yleisö meidän kanssamme. Konsertti meni hyvin ja onnellinen pulina takahuoneessa konsertin jälkeen kertoi onnistuneista esityksistä, liikutuksen hetkistä omia muistoja kerratessa konsertin aikana verhoissa kuvia katsellen. Konsertin jälkeen kokoonnuimme omalla porukalla jakamaan ansiomerkkejä ja muistelemaan vanhoja. Ilta kului pulinan ja porinan täyttäessä tilan. Uskallan sanoa, että me onnistuimme tavoitteessamme. Saimme välitettyä suurelle yleisölle sen elon ja ilon mitä meillä on ollut kansantanssin parissa 40 vuotta. Ja saimme omat tanssijamme mukaan yhdessä rakentamaan juhlapäivää ja keräämään uusia muistoja siihen muistojen arkkuun, joka jo liitoksistaan ratkeaa. HUOMIONOSOITUKSET Kunniajäsen Ritva Tuohimäki Yhdistyksen pienoislippu Jari Pohjasniemi ja Petri Pyykkinen Pelimannikillan hopeinen ansiomerkki Marika Löytty ja Antero Vilenius Suomalaisen Kansantanssin Ystävien hopeinen ansiomerkki Sanna Husu, Jussi Nurmi ja Birgitta Sipilä Sivu 5 (12) Sivu 6 (12) PIKKU-REETAN ”ISÄN” KONSERTTIKOKEMUKSIA Terho Arrenius Hyvinkääläisen Terho Arreniuksen piirtämä Pikku-Reetta pohtii maailman menoa Aamupostissa sunnuntaisin. Saimme luvan julkaista 9.11.2014 Aamupostissa ilmestyneen Pikku-Reetan pohdinnan. Tämän lisäksi Terho Arrenius kirjoitti myös omia ajatuksiaan ja kokemuksiaan kansantanssista. Mitä kansantanssi merkitsee minulle vaikka en ole harrastanut lajia? Tai olen harrastanut – yleisönä! Mikä kansantanssissa minua viehättää? Kansantanssi on tärkeä osa maamme historiaa. Viikon uurastuksen jälkeen kylän väkeä kokoontui yhteiseen ilonpitoon. Niskavuoren Aarne –elokuvan kansantanssikohtaukset kuvaavat kansantanssin merkitystä parhaimmillaan, antavat voimia ja samalla elokuvan upea alku! Kansantanssissa silmänruokaa tuovat soiton, tanssikuvioiden, ajoitusten, ilon ja leikin lisäksi värikkäät kansallispuvut! Upeat tanssikuviot, jotka kertovat tarinan selkeästi ja taidokkaasti kuten Kankurin muisto. Aika menee eteenpäin ja luo uutta kansantanssiperinnettä, kuten Merelle. Myös karjalaisuudessa on vahva kansantanssi-tanhuperinne. Karjalaisilla Kesäjuhlilla odotetuin numero on ollut taidokkaat, iloisuutta ja riiuttelua hehkuvat tanssiesitykset. Pienten tanhuajien juostessa innokkaina kentälle esiintymään – he sulattavat yleisön – joka kerta! Jos vunukkaikäinen pyörähtääkin välillä eri suuntaan – ei haittaa – päinvastoin – se vain sulattaa lisää yleisön sydämiä! Näistä pienistä kasvaa tärkeän kansantanssiperinteen jatkajat ja vaalijat. Kiitos Hyvinkään Kansantanssijat upeasta työstä ja 40v-juhlasta! Menestystä, suosiota, ruusunkukkia, ulkomaita myöten jatkossakin! Julkaistu 9.11.2014 Aamupostissa. Sivu 7 (12) RIVITANSSIN JA SUOMEN RIVITANSSINOHJAAJIEN HISTORIAA SUOMESSA Hanna Pitkänen Rivitanssiin liittyy niin Suomessa kuin muuallakin paljon virheellisiä ennakkoluuloja. Rivitanssi mielletään useimmiten pelkäksi kantritanssiksi, mitä se on joskus 1990-luvun puolella ollutkin. Joskus taas rivitanssi sekoitetaan irlantilaiseen tanssiryhmään nimeltä "Riverdance". Tämä tanssiryhmä kiersi laajalti ympäri maailmaa suurella showlla. Alun perin rivitanssin ohjaajien yhdistys perustettiin nimenomaan kantririvitanssiyhdistyksenä ja sen tarkoituksena oli levittää kantrimusiikin ja -tanssin ilosanomaa muillekin. Kun yhdistys perustettiin vuonna 1999 (rekisteröitiin 2000), niin oli kaksi nimivaihtoehtoa, Suomen Country-tanssinohjaajat tai rivitanssinohjaajat. Sillä kertaa Country voitti. Ajan saatossa pelkän kantrin merkitys ja määrä on laimentunut niin tanssin harrastajien parissa kuin aika monessa yksittäisessä yhdistyksessäkin. Mutta on Suomessa näitäkin yhdistyksiä, joissa kantri on yhä se pääasia. Myöhemmin ohjaajien yhdistyksen nimi muutettiin, koska entinen nimi ei ollut kieliopillisesti aivan oikein ja ennen kaikkea haluttiin yhdistää eri rivitanssien tyylisuunnat. Edelleen silti elää se mielikuva, että tämä on vain kantojen kopistelua ja kantakoukkuaskeleita. Nykyinen yhdistys on siis nimeltään Suomen Rivitanssinohjaajat ry (SRO) ja sen tarkoituksena on edistää rivitanssin (Linedance) levinneisyyttä Suomessa, ylläpitää hyvää ohjaustaidon tasoa, yhtenäistää tanssitermistöä ja lisätä tiedonkulkua tanssiohjaajien kesken. Toiminta-ajatustaan SRO toteuttaa mm. järjestämällä koulutusta uusille ohjaajille, ideapäivät joka syksy ja laatimalla tanssilistoja. Jäseniä SRO:lla on noin 50 ohjaajaa eri puolilta Suomea. Heistä noin puolet osallistuu vuosittain järjestettäville Ideapäiville. Suomessa on myös useita lahjakkaita BIRGITTA SIPILÄSTÄ ja kauan lajia harrastaneita ohjaaVUODEN jia, jotka eivät olen SRO:n jäseniä. RIVITANSSIOHJAAJA Vuosien varrella rivitanssi on saanut muista tanssillisista lajeista kilRivitanssiryhmä pailijoita, joten harrastus on loppuLineWeaversiä Hyvinkään nut monelta paikkakunnalta mm. Kansantanssijoissa ohopistojen ohjelmista. Pitkälti harjaava Birgitta Sipilä valittiin rastus eri paikkakunnilla on kiinni Suomen Rivitanssiohjaaaktiivisista ohjaajista. Hyvinkäällä jien vuoden ohjaajaksi rivitanssia on harrastettu vuodesta 6.9.2014. 1999. Minut valittiin SRO:n hallitukseen vuosiksi 2015-2016. Monipuolisuus on minun mielestä parasta rivitanssissa. Nykyään rivitanssi voi olla mitä tahansa tanssia rivissä, eikä paria tarvita. Olisi hienoa, jos pystyisin vaikuttamaan SRO:n kanssa ihmisten ennakkoluuloihin rivitanssista ja saattamaan rivitanssin kaiken kansan tietoisuuteen. Sivu 8 (12) Perusteluina mainittiin mm. seuraavaa: ”Birgitalla on pitkään kestänyt kosketus rivitanssin maailmaan kansantanssia unohtamatta. Ohjaajana Birgitta on sitoutunut, tunnollinen ja kekseliäs.” MATKAMUISTOJEN VERESTYSTÄ DIAILLOISSA Jussi Nurmi Seuran kunniajäsen Eero Virtanen lahjoitti seuralle ottamiaan dioja seuran ulkomaanmatkoilta. Eero itse harrasti kansantanssia aktiivisesti aikuisten ryhmissä ja viimeisimpinä ryhmänä Jäähdyttelijät. Eero valokuvasi työelämässä ollessaan ammatikseen ja oli innostunut myös taltioimaan seuran tilaisuuksissa ja varsinkin ulkomaanreissuilla. Näiden reissujen jälkeen pidimme usein muisteluiltoja, missä katsoimme Eeron ottamia kuvia, ja joskus oli hän nauhoittanut kuvien katseluun Ckasetillisen musiikkia ja puhetta, mikä teki näistä muisteluilloista paljon autenttisempia kuin pelkkien kuvien katselu. Eero lahjoitti seuralle näitä dioja lähes 2000 kappaletta ja ne ovat vuosilta 1975–1992. Näissä dioissa on muistoja mm. Amerikasta, Japanista ja Turkista sekä Virosta, Saksasta ja Espanjasta; yhteensä 17 eri matkalta. Muutamissa maissa olimme käyneet pariinkin kertaan. Monilla katseluilloissa mukana olleista tanssijoista oli paljon omia muistoja, joita me muut katselijat kuuntelimme innostuneina. Jotkut olivat olleet kaikilla dia-illoissa esitetyillä matkoilla mukana - joku vain yhdellä reissulla. Dia-iltoja pidettiin neljänä maanantai-iltana syyskuussa uusitun puvuston kerhohuoneella. Yhdellä katselukerralla katselimme kahdesta kolmeen matkaa ja dioja katsomassa oli reilun toistakymmentä innokasta osallistujaa kerralla. Itselleni tuli hyvin mieleen tunne, mikä matkoilla oli. Samalla oli kiva katsella ja muistella paikkoja, missä olin nuorena pojankloppina päässyt käymään. Minulle nämä kansantanssijoiden matkat olivat ensimmäinen kosketus ulkomaihin ja vieraisiin kulttuureihin. Omasta ja seuran puolesta haluaisin vielä kiittää Eeroa näistä hienoista muistoista vuosien varrelta näiden diojen muodossa! POIMINTOJA Internetin ihmeellisestä maailmasta - Oriveden kansanmusiikkikurssien konsertti 29.12.2014 Oriveden opistolla www.kansanmusiikkiliitto.fi - Kansanmusiikin ja kansantanssin Folklandia-risteily risteillään 20. kertaa 9.-10.1.2015 TallinkSiljan uusimmalla laivalla Baltic Queenillä http://www.sottiisi.net/index.php/folklandia - Folklandia-risteilyn jatkot järjestetään 10.1.2015 Ravintola Kaisaniemessä, Helginsissä www.perinnearkku.net - Rivitanssitapahtuma Heels Up 7.2.2015 Vantaan Puistokulmassa http://www.capitalheels.fi/tapahtumat/tapahtumat_heelsup_14.htm - Yksi talvikauden suurimmista kansanmusiikkitapahtumista, Samuelin Poloneesi, järjestetään Helsingissä 6.-8.3.2015. Lauantaina 7.3. Helsingin Musiikkitalon valtaa kansantanssi http://www.kansanmusiikkiliitto.fi/tapahtumat/samuelin-poloneesi - Kulttuuri täyttää hyvinkääläiset baarit 28.3.2015 http://kgb2015.fi/ - Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut 17.-19.4.2015 Kotkassa http://www.karjalainennuorisoliitto.fi/toiminta/?x173625=299987 - Rivitanssitapahtuma Linedance On The West Coast 15.-17.5.2015 Yyterissä http://www.bearcitydancers.fi/yyteri.htm - Karjalaiset kesäjuhlat 13.-14.6.2015 Hyvinkäällä http://www.karjalanliitto.fi/index.phtml?s=2892 - Pohjoismainen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma Nordlek järjestetään 14.-19.7.2015 Tanskassa, Vyborgissa. www.nuorisoseurat.fi/nordlek2015 Sivu 9 (12) TERVEISIÄ VAALIKOKOUKSESTA Sanna Husu Yhdistystoimintaan kuuluu sääntömääräiset kokoukset vähintään kerran vuodessa. Hyvinkään Kansantanssijoilla sääntömääräisiä kokouksia on kaksi; vuosikokous keväällä ja vaalikokous syksyllä. Puvustolla 19.11. pidettyyn vaalikokoukseen kokoontui peräti 18 jäsentä! Riku Inkisen toimiessa puheenjohtajana kokouksessa hyväksyttiin vuoden 2015 toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä tehtiin henkilövalintoja. Yhdistyksen puheenjohtajaksi vuosiksi 2015–2016 valittiin Pia Pyykkinen. Yhdistyksen puheenjohtaja toimii myös hallituksen puheenjohtajana. Uusiksi hallituksen jäseniksi vuosiksi 2015–2016 valittiin Erika Kaitaranta, Olavi Kanerva ja Tuija Mustonen. Lisäksi Riku Inkinen pyysi eroa hallituksesta, koska hän lähtee vuoden vaihteessa armeijaan. Hänen tilalleen hallitukseen vuodelle 2015 valittiin Elsa Halme. Sanna Husu ja Jussi Nurmi eivät olleet erovuorossa, joten he jatkavat hallituksessa vielä vuoden 2015. JÄSEN- JA HARJOITUSMAKSUT Alle 16-vuotiaiden jäsenmaksu on 20 €. Aikuisten jäsenmaksu on 40 €. Jäsenmaksun lisäksi maksetaan harjoitusmaksua, joka on 10 € / kausi / ryhmä. Jos käy yhden ryhmän harjoituksissa, tulee jäsenmaksun lisäksi maksettavaksi 10 € / syksy ja 10 € / kevät. Jos puolestaan harrastaa kahdessa eri ryhmässä, tulee kummastakin ryhmästä maksaa harjoitusmaksu. Jäsen- ja harjoitusmaksukuitit on jaettu kaikille tanssijoille harjoituksissa. Kannatusjäsenet ovat saaneet jäsenmaksukuitin postitse. Suurin ponnistus ensi vuonna tulee olemaan Hyvinkäällä kesäkuussa järjestettävät Karjalaiset Kesäjuhlat, joiden järjestelyihin meitä on pyydetty mukaan. Lisäksi ensi vuoden ohjelmassa on mm. Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät ja kansantanssiluokittelut Kotkassa, ja mahdollisesti osallistutaan Nordlek-tapahtumaan Tanskassa. Olemme myös luvanneet isännöidä Suomalaisen Kansantanssin Ystävien ja Kansantanssinuorten Liiton sääntömääräiset vaalikokoukset marraskuussa. Kokousten yhteyteen on suunnitteilla tanssimaraton. Näistä ja muista tapahtumista lisää seuraavissa Tikkuristeissä. KANSANMUSIIKILLE JA -TANSSILLE UUSI KATTOJÄRJESTÖ Sanna Husu Kaksi Kansanmusiikin ja -tanssin kentän kattojärjestöä, Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus sekä Folklore Suomi Finland, ovat yhdistyneet uudeksi kattojärjestöksi, jonka nimi on Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus. Yhdistymisellä poistetaan päällekkäisiä toimintoja ja luodaan paremmin jäsenjärjestöjä sekä kenttää palveleva organisaatio. Uudistuksen myötä luodaan myös laajemmat työkalut tiedottamiseen sekä Suomen sisällä että kansainvälisesti. Järjestöjen yhdistyminen tuo mahdollisuuden uudistuksiin, joilla halutaan turvata kansanmusiikin ja -tanssin elinvoimaisuus ja kehittymismahdollisuudet Suomessa. Uuden kattojärjestön puheenjohtajaksi on valittu muusikko Risto Kupari Raumalta. Uusi hallitus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskuksen tehtävänä on kansanmusiikin, kansantanssin sekä niihin liittyen soitinrakennustoiminnan ja pukuja tapaperinteen edistäminen, käsittäen sekä harrastus- että ammattilaistoiminnan. Lisää uuden järjestön toiminnasta voit lukea osoitteesta: http://www.kansanmusiikki.fi/kansanmusiikin-ja-kansantanssin-edistamiskeskus. Sivu 10 (12) TIKKURISTIKKO Syyskuun Tikkuristikossa oli kuvia erilaisista koruista ja piti tietää mitkä niistä olivat kansallispuvun koruja. Oikea vastaus oli korut A, C ja D. Paula Sipiläinen tiesi oikean vastauksen ja saa palkinnoksi yhden vapaavalintaisen ohjaustunnin Pialta. Onnea Paula! Tämän kertaisen Tikkuristikon tehtävä liittyy marraskuiseen konserttiin. 1. Konsertin juonsi Tuija Mustonen. Missä kaikissa esityksissä hänen lapsia oli tanssimassa? 2. Minkä kansallispuvun helma kuvassa näkyy? Bonuspisteen saa, jos tietää kenen tanssijan jalat kuvassa on? 3. Kuinka monta miestanssijaa LineWeavers-rivitanssiryhmässä on? 4. Menuettia esitti yhteensä 34 tanssijaa. Kuinka monen menuetti-esityksessä olleen äiti tai isä tanssi myös menuettia konsertissa? 1 Lähetä vastauksesi sähköpostilla Pialle ([email protected]) viimeistään 5.2.2015. Oikein vastanneiden kesken arvotaan yllätyspalkinto! 2 3 4 Sivu 11 (12) PERINTEINEN KUUSIJUHLA PÄÄTTI JUHLAVUODEN Sanna Husu Juhlavuoden päätteeksi vietettiin perinteistä Kuusijuhlaa. Sunnuntaina 14.12. Hakalan nuorisotalon sali oli täyttynyt tanssijoiden sisaruksista, vanhemmista, isovanhemmista ja muista läheisistä. Juhla alkoi puurolla ja rusinakeitolla, jatkui ryhmien esityksillä sekä yhteistansseilla ja päättyi joulupukin tuloon. Mukavan lämminhenkiseen juhlaan oli hyvä päättää tapahtumarikas juhlavuosi. Sivu 12 (12)