4/2013 56. vuosikerta 1 Tanhuviesti 4 / 2013 Sisällysluettelo Pääkirjoitus ...................................................................................................... 3 Kutsu vaalikokouksiin ........................................................................................ 3 Tulevaisuuden strategia ..................................................................................... 4 Sääskipolska-kesäjuhla Ivalossa .......................................................................... 4 Saarijärvi kiittää ............................................................................................... 5 BARNLEK 2014 ................................................................................................. 5 OK-opintokeskus tukee SKY:n ja KTNL:n jäsenyhdistyksiä ...................................... 6 Folklore – KEK yhdistyy? .................................................................................... 6 Kekri - viisi juhlaa ja viisi tuhatta vuotta ............................................................... 7 Kansallispuvun syntymäpäivä 2013 ...................................................................... 8 Rytmihäiriöitä -pakina ........................................................................................ 8 Lasten nurkka ................................................................................................... 9 Kansantanssia kirjallisuudessa 10 ...................................................................... 10 Historian havinaa ............................................................................................ 11 Kansallispukuja myydään ................................................................................. 13 Tapahtumakalenteri ......................................................................................... 13 Julkaisijat: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Kansantanssinuorten Liitto ry Pelimannikilta ry Päätoimittaja: Risto Elo Osoite: Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00 [email protected] ISSN-L 1799-1404 ISSN 1799-1404 Aineisto- ja julkaisupäivät! Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43. Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi Kannen kuva: Syksyinen Vantaan joen maisema, kuva Risto Elo 2 PÄÄKIRJOITUS Suurimpana ongelmana näen kyllä ajan puutteen. Suuremmissa järjestöissä on yleensä luottamushenkilöt ja operatiivinen väki erikseen. Meillä näin ei ole, vaan luottamushenkilöiden oletetaan hoitavan myös kaikki operatiivinen toiminta. Tällaisessa kulttuurin/taiteen järjestössä voisi vielä ns. “taiteellinen puoli” ja “taloudellinen puoli” olla erikseen. Voisi siis olettaa, että meidän kaltaisessa järjestössä olisi luottamushenkilöt eli hallitus, taiteellinen operatiivinen puoli eli esim. pääohjaaja, joka osaa tehdä meidän näköistämme kansantanssia (ja myös tekee sitä ja levittää kansantanssin sanomaa) ja lisäksi operatiivinen puoli, joka mahdollistaa tuotantopuolen talouden ja toimiston hoidolla, yhteyksillä kumppaneihin, markkinoinnilla jne. Meillähän on mielestäni “taiteellinen puoli” kunnossa, kun järjestöjemme piirissä on harrastajia, jotka ovat valmiita tekemään ohjelmat jne. Lisäksi hallitus saadaan usein kasaan jotenkin. Ongelmat ovat mielestäni siinä, että ei ole aikaa tehdä ns. raakaa kulttuurintuotantotyötä. Olen pohtinut kansantanssin tilaa ja sitä miksi media tai nuoret eivät ole kiinnostuneet kansantanssista. Ihan yhteiskunnallisella tasolla se ei ehkä ole vain ja ainoastaan meidän järjestöjemme ongelma. Keinoja vaikuttaa olisi varmasti monia, mutta tarvittaisiin paitsi lisäresursseja, eli uusia toimijoita, aikaa ja rahaa, myös toimintatapojen muutosta. Harrastusten osalta, mitä kansantanssitoiminta on nykyään enemmän kuin elämäntapa, ollaan tilanteessa, jossa kaikki harrastavat paljon ja monenlaista. Vapaa-aikaa on vähemmän ja siitä kilpaillaan enemmän eri harrastusten kesken. Tähän emme valitettavasti voi vaikuttaa, vaan meidän pitäisi tehdä kansantanssista houkuttelevampi harrastus. Yhtenä suurimpana ongelmana näen, että tietoa on liian vähän, jos haluaisi kansantanssia harrastaa. Jos ns. “ummikko” aikuinen haluaisi aloittaa kansantanssin harrastamisen, niin tuntuu, että tietoa siitä, missä sitä voisi tehdä, on kovin vaikea löytää. Monet seurat toimivat hiljaisuudessa ja näkymättömissä. Sama pätee varmasti myös lapsiin ja nuoriin. Tervetuloa kaikki mukaan vaalikokouksiin, niin pääsette vaikuttamaan asioihin! Hanna Heinonen KUTSU VAALIKOKOUKSIIN Kansantanssinuorten Liitto ry:n ja Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n vaalikokoukset pidetään Tavolan yhteistuvalla, Tavolantie 657, 09430 Saukkola. KTNL:n vaalikokous alkaa klo 15:00 ja SKY:n vaalikokous klo 16:00. Sääntömääräisiä vaalikokousasioita ovat hallituksen jäsenten ja tilin-/ toiminnantarkastajien valinta sekä toimintasuunnitelmien ja talousarvioiden hyväksyminen vuodelle 2014. Näiden lisäksi esitellään käynnissä olevaa strategiatyöskentelyä ja sen jatkotoimenpiteitä, vuoden 2014 kesäjuhlan, Ivalon Sääskipolskan kuulumisia sekä päätetään vuoden 2015 kesäjuhlasta. Hallituksiin toivotaan ehdotuksia uusiksi jäseniksi tuomaan toimintaan uutta verta ja tuoreita ideoita ja ajatuksia. Lämpimästi tervetuloa kokouksiin! 3 TULEVAISUUDEN STRATEGIA Vuosi sitten pidettiin Tulevaisuusseminaari, jossa kartoitettiin SKY:n ja KTNL:n nykytilaa ja toiveita tulevaisuudesta. Seminaarin tuloksena määriteltiin SKY:lle ja KTNL:lle arvot, tavoitetila ja toiminta-ajatus. Näiden peruspilareiden päälle ryhdyttiin rakentamaan strategiaa, joka ulottuu 10 vuoden päähän. Tehtävää tekemään muodostettiin työryhmiä, jotka tekevät rajatusta alueesta oman strategian. Osa-alueet yhdistetään sitten järjestöjen strategiaksi. Työryhmiä ovat koulutus ja toiminta, tiedotus, puvusto, arkisto, talous ja yhteistyö. ensimmäiset versiot ovat valmiit syksyllä. Kaikki osa-alueet eivät ole edenneet yhtä nopeasti, joten yhteenvetoa ei vielä voida tehdä. Muuten kirjoittamistyö on edennyt mukavasti ja tulee valmiiksi ajallaan. Toivottavasti ensi keväänä voidaan esitellä strategiat jäsenistölle hyväksyttäväksi. Suuntaviivoina voidaan pitää suomalaisuutta, perinnettä, yhteisöllisyyttä, tallennusta ja asiantuntijuutta. Näihin arvoihin nojaten rakennetaan tulevaisuutta, joka nostaa järjestöt suomalaisen kulttuurin kentällä merkittäviksi toimijoiksi. Strategian kirjoittaminen 10 vuotta eteenpäin on haasteellinen tehtävä. Aikatauluksi määriteltiin keväällä, että Risto Elo SÄÄSKIPOLSKA-KESÄJUHLA IVALOSSA retkiä lähiympäristöön, tuntureille tai Lemmenjoelle sekä tutustumme Ivaloon. Lauantaiaamuna järjestetään kaikille tanssijoille yhteisharjoitukset ja illalla sitten kulkue johdattaa meidät pääjuhlaan. Suomen Lappi kutsuu, olethan mukana. Tanssiseura Heinäkengät ry järjestää meille unohtumattoman kesätapahtuman tunturien keskelle Ivaloon 5.8.6.2014. Sunnuntaina hiljennymme ehkäpä erämaakirkossa, vaellamme vielä tunturissa tai tutustumme paikallisiin nähtävyyksiin. Päivät ovat raikkaan viileitä, yöt valoisia, oheistapahtumat vertaansa vailla ja ympäristö kiehtovaa Lapin maisemaa. Turistit ja matkailijat, lapinhullut ja erämaan rauhaa etsivät ovat tämän paikan jo löytäneet! Nyt meillä kansantanssijoillakin on erinomainen mahdollisuus tutustua Lapin taikaan omassa kesätapahtumassamme, Sääskipolskassa. Koe Lappi. Tanssi tunturissa. Ole mukana Lapin, Ivalon tunnelmissa. Riitta Kangas Ennakkoon ilmoittautuneita on jo ilahduttavan paljon. Majoituksista, retkistä ja muista saamelaiskulttuuriin ja paikallisiin nähtävyyksiin liittyvästä olemme lähettäneet yhdistyksille tietoa. Toivottavasti sitä on ohjaajien kautta jaettu tanssijoille ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Alustavaa ohjelmaa Torstaina 5.6. kokoonnumme Sääskipolskan avajaisiin. Perjantaina teemme 4 SAARIJÄRVI KIITTÄÄ Kulunut vuosi oli kokemusrikas monine eri haasteineen. Kolusimme karikoissa, kuljimme tasaisessa maastossa, lopulta nousimme huipulle, josta katselemme nyt taaksemme ja toteamme, että mitkään ponnistelut eivät olleet turhia. Solmimme ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana uusia ystävyyssuhteita sekä vahvistimme entisiä. Uskomme talkoohenkeen elää muuttuvissa olosuhteissakin. Rakkaus harrastukseen säilyy ja voimistuu kokoontumalla yhteen kansanperinteen merkeissä. Kiitos ja syvä kumarrus Mahtimeiningit ovat päättyneet loppuyhteenvetoja lukuun ottamatta. Mielissämme säilyy ikuisesti Saarijärvelle saapuneet suomalaisuutta ja suomalaisia kansantansseja kunnioittavat, iloiset, positiiviset ja kannustavat osallistujaryhmät. Iloa toivat myös ulkomaiset vieraamme Saksasta ja Virosta. Erityinen kiitos kuuluu ryhmien ohjaajille ja säestäjille, ilman Teidän arvokasta panostustanne ja panostustanne ryhmienkin osallistuminen kesäjuhlillemme olisi ollut mahdotonta. Esitämmekin syvän kumarruksen ja kunnianosoituksen Teille kaikille. Kiitoksemme kuuluvat myös kattojärjestöllemme arvokkaasta tuesta ja avusta monissa eri tilanteissa. Kiitokset kuuluvat myös Saarijärven Kansantanssin Ystäville ja erityisesti ohjaaja Anneli de Vogelille sekä Tarja Saastamoiselle ohjelmaosuudesta. Sitkeydessä on voimaa! Eteenpäin on tekevän mieli. Eila Peura BARNLEK 2014 Pohjoismainen lasten ja nuorten kansantanssi- ja -musiikkitapahtuma BARNLEK järjestetään joka kolmas vuosi vuorotellen eri pohjoismaissa. Ensi vuonna juhlan järjestää islantilainen järjestö Þjóðdansafélag Reykjavíkur 7.-12.7. Reykjavikissa. mien korkeuseroissa näkee Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen yhtymäkohdan. Retken voi valita myös Langjökull jäätikölle tai Landmannalaugur ylängölle, jossa voi nauttia kylvystä luonnon kuumissa lähteissä. Tapahtuman aikana lapset ja nuoret pääsevät tutustumaan Islantiin, muiden pohjoismaiden tansseihin ja pukuihin. Yhteisissä tanssituvissa ja illanvietoissa tutustutaan naapurimaiden saman harrastuksen parissa toimiviin nuoriin, opetetaan heille omia tansseja sekä opitaan heidän tanssejaan ja perinnettä. BARNLEKin osallistumismaksu on 250 €, joka sisältää koulumajoituksen ja ruokailut neljälle päivälle sekä T-paidan. Ilmoittautuminen alkaa tammikuussa 2014 ja päättyy viikon 7 loppuun mennessä. Jokainen ryhmä ilmoittautuu oman järjestönsä kautta. Lisätietoa ohjelmasta, retkistä, tansseista ym. löytyy osoitteesta: Retkillä voidaan nähdä geysir, mahtavat Gullfoss -putoukset, valaita ja erilaisia lintuja. Þingvellir -kansallispuistossa kallioseinä- www.nuorisoseurat.fi/barnlek2014 Matti Lankinen 5 OK-OPINTOKESKUS TUKEE SKY:N JA KTNL:N JÄSENYHDISTYKSIÄ jaksotunteja edellisen kalenterivuoden syksyllä tehdyn anomuksen mukaan. Yksittäisiä kursseja tai luentoja varten tunteja voi saada myöhemminkin. SKY on järjestölliseen koulutukseen keskittyneen OK-opintokeskuksen jäsen. Maksamme vuosittain isoa tuhannen euron jäsenmaksua, jota vastaan SKY ja KTNL jäsenyhdistyksineen voivat käyttää OK-opintokeskuksen palveluja. Tietoa ja ohjausta OK-opintokeskus kehittää, ohjaa ja neuvoo järjestöjä koulutukseen ja myös yleisemmin järjestötoimintaan liittyvissä kysymyksissä. Se tarjoaa asiantuntijapalveluita, järjestää koulutusta järjestötoimijoille sekä tuottaa julkaisuja ja verkko-oppimateriaalia. Taloudellista tukea Konkreettisin opintokeskuksen tukimuoto on sen jakama taloudellinen tuki. Tukea maksetaan opintojaksoja, vertaisopintoryhmiä sekä ammatillista lisäkoulutusta varten. OK-opintokeskuksella on yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa myös hanketoimintaa, jonka tavoitteena on kehittää järjestökoulutusta ja sen laatua. Opintojaksotukea jaetaan sellaisten kurssien ja luentotilaisuuksien toteuttamiseen, jotka on hyväksytty opintokeskuksen koulutusohjelmaan. Hyväksyminen edellyttää opintojaksolta hyvää pedagogista laatua. Tuki on enintään 55 % opintojakson kuluista, kuitenkin enintään 24 euroa tunnilta. Lisäksi OK-opintokeskus tuottaa kulttuuritapahtumia jäsenjärjestöjen esittämistä teemoista, joita nostetaan taiteen keinoin yleiseen tietoisuuteen. Vuosittain toistuva tuOKio-klubi on poikkitaiteellinen konserttikiertuesarja, jolla on sanoma. Tänä vuonna kiertueen teemana oli “ilman rajoja”. Vertaisopintoryhmät ovat vapaaehtoistoimintaan perustuvia harrasteryhmiä. Vertaisopintoryhmätukea voi hakea ryhmän toiminnan jo alettuakin eikä sen saamista ole rajoitettu samalla tavoin kuin opintojaksotuen. Tuki on huomattavasti pienempi, tänä vuonna kolme euroa tunnilta. OK-opintokeskuksen nettisivuilla on runsaasti tietoa opintokeskuksen toiminnasta ja tarjolla olevista kursseista. Sieltä löytyy myös verkko-oppimateriaalia. Sivut löytyvät osoitteesta: www.opintokeskus.fi. Viikoittaiset tanhuharjoitukset kuuluvat pääsääntöisesti vertaisopintoryhmätuen piiriin, mutta ne voivat saada myös opintojaksotukea, mikäli ne täyttävät OK-opintokeskuksen vaatimat pedagogiset kriteerit. Opintojaksotukea haluavien yhdistysten täytyy aina olla yhteydessä SKY:n toimistoon hyvissä ajoin etukäteen, sillä meidän käyttöömme on jaettu rajallinen määrä opinto- Annuli Perheentupa FOLKLORE JA KEK YHDISTYY? Folklore Suomi Finland ja Kansanmusiikin ja –tanssin edistämiskeskus neuvottelevat edelleen mahdollisuudesta yhdistää toimintojaan. Työryhmän tehtävänä on alustaa materiaalia myöhemmin pidettävälle seminaarille, jossa jäsenistö voi ottaa kantaa yhdistymisehdotukseen. siikin asema on tällä hetkellä vankka. Kansanmusiikin piirissä on voimakkaasti noussut ammattilaisuus, joka on hyvä asia, mutta toisaalta luo juopaa kansantanssin harrastajien kanssa. Elävä pelimannisäestys karkaa kansantanssiryhmien ulottumattomiin. Ammattimuusikoille on kynnys ruveta ryhmien säestäjiksi harjoituksissa ja esiintymisissä. Yhdistymisen puolesta puhuu se, että molemmissa järjestöissä on melkein sama jäsenistö. Toinen asia on byrokratian vähentäminen, joka toteutuisi rakenteita yksinkertaistamalla. Kansantanssin harrastajien piirissä yhdistymisessä epäilyksiä herättää kansantanssin järjestöjen jääminen taka-alalle kansanmusiikin järjestöjen ajaessa omaa asiaansa kylläkin oikeutetusti, sillä kansanmu- Yhdistyminen on tervetullut, jos kansanmusiikin ja –tanssin yhteistyö syvenee ja molemmat tukevat toisiaan. Myöskin, jos uusi järjestö ajaa sekä ammattilaisten että harrastajien asemaa yhdenvertaisesti. Mielenkiinnolla odotan työryhmän esitystä. Risto Elo 6 KEKRI – VIISI JUHLAA JA VIISI TUHATTA VUOTTA mistettiin tulevan vuoden sato- ja karjaonni. Asiaan kuului myös rituaalisesti kasvatettu ja teurastettu uhrilammas, mikkelinpässi eli villavuona sekä monenlainen ennustaminen ja taikojen teko. Vanhan ajanlaskun mukaan vuosi vaihtui satokauden päätteeksi kekriaikaan lokamarraskuun vaihteessa. Monin paikoin vuoden tärkein juhla oli sekä sadonkorjuujuhla, tulevan satokauden onnen varmistus, karnevaali, vainajien muistojuhla että lepoaikaa. Nykyjuhlista pyhäinpäivä, joulu, uusivuosi, halloween ja vielä vuosilomakin ovat siinä heitettynä samaan pataan ja hämmennettynä vähän tuonpuoleisella. Yltäkylläisyys, luppoaika ja liikkeellä oleva väki johtivat juhlintaan ja ilonpitoon. Vapaapäiviään viettävät rengit ja piiatkin järjestivät omia juhliaan kiertäessään taloissa leikkimässä, laulamassa ja tanssimassa. Ikää kekrillä on jo kunnioitettavasti; koko Euroopan maanviljelyskulttuurin kattavan juhlan arvellaan saapuneen Suomen niemelle viitisen tuhatta vuotta sitten. Kekrin välitilassa sai käyttäytyäkin oudosti ja hassusti, miehet pukeutua vaikka naisten vaatteisiin ja toisinpäin. Tehtiin kepposia, elettiin karnevaalia. Kekri olisi mukava saada enemmän mukaan nykypäivänkin vuodenkiertoon. Miksi emme amerikkalaistuneen halloweenin monsterijuhlan sijaan kerääntyisi yhteen syömään ja tanssimaan menneen vuoden kiitokseksi ja tulevan onneksi muistaen samalla menneitä sukupolvia ja joukostamme poistuneita. Välitilan aikaa Vuodenkierron mukaan eläville ihmisillä oli kaksi suurta kalenteria, auringon- ja kuunkierron. Ne eivät olleet kuitenkaan aivan samassa tahdissa, ja joka vuosi tarvittiin noin 12 päivää tasaamaan ne. Tuo jakoviikko ei kuulunut kumpaankaan kalenteriin - ei siis vanhaan eikä uuteen vuoteenkaan. Annuli ja Teemu Perheentupa Välitilassa varmistettiin tulevan vuoden karja- ja sato-onni, ja koska outona aikana tuonpuoleinen ja tämänpuoleinen olivat yhteydessä, esi-isät oli tärkeä pitää tyytyväisinä. Silloin saattoi myös päästä eroon vanhan vuoden murheista ja synneistä sälyttämällä ne syntipukin niskaan. (Lähteinä käytetty mm: Karjalainen, Sirpa: Juhannus ajallaan; juhlia vapusta kekriin, SKS 1998; Tietovakka 3, Perustietoa juhlaperinteestä, SKY 1985; www.finlit.fi/juhlat/ kekri/, www.kekri.fi.) Kekri oli myös outoa, osin pelottavaakin aikaa; silloin elettiin tuonpuoleisten ja taikuuden keskellä. Koska henget liikkuivat ihmisten keskuudessa, ei töitä pitänyt tekemän eikä henkiä turhaan häiritsemän. Kekriviikko oli oivallinen aika palkollisten pitää lomaa, käydä kotona, riiustella ja etsiä mahdollisesti uusi työpaikka. Ja saipa uuden pestin tai piti vanhan, niin pestiraha maksettiin heti kekrin aluksi. Notkuvat pöydät ja ilonpitoa Kaikki työt oli tehty ennen kekriviikkoa; sato tallessa, syysteurastukset tehty, lihat suolattu, marjat hillottu, sienet kuivattu ja varastot olivat kukkuroillaan talvea ja tulevaa vuotta varten. Työhön, päivänkiertoon ja maahan sidotut ihmiset elivät hetken yltäkylläisyydessä. Kekrin aikana kukaan ei saanut nähdä nälkää. Ruoka pidettiin pöydässä kaiken päivää ja yötä erityisesti mukaan kutsuttuja esi-isiä ja lukuisia muitakin vieraita varten. Näin var- 7 KANSALLISPUVUN SYNTYMÄPÄIVÄ 2013 Kansallispukukeskuksessa Jyväskylässä vietettiin kansallispuvun syntymäpäiväjuhlaa lauantaina 28.9.2013. Epäselväksi jäi, kuinka monta vuotta kansallispuku täytti, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, koska se elää ja voi hyvin. Näinhän juhlitaan usein naisenkin syntymäpäivää, nytkin valtaosa läsnäolijoista oli naisia. Päivän ohjelmassa oli kansallispukunäyttelyn lisäksi tarvikkeiden ja materiaalien myyntitoreja sekä kansallispukuklinikka, jossa kansallispukukonsultti Taina Kangas vastaili kimurantteihin kysymyksiin. Unkarilaiset vieraat kertoivat maansa perinnepukeutumisesta ja kuinka se näkyy tämän päivän vaatesuunnittelussa. Kansallispukuesittelyn avasi Ison Tanhuujien Tosi Isot Jyväskylästä vauhdikkaalla esityksellään. Pukuesittelyssä oli runsaasti erilaisia kansallispukuja. Esittely oli jaettu alueittain siten, että ruotsinkielisten alueiden puvut aloittivat ja suomalaisalueet jatkoivat. Suurin osa puvuista oli kantajan itsensä ompelema. Esittely päättyi Taito Kymenlaakson Pistos – pahennustako perinteeseen –projektin nuorten suunnittelemien asujen esittelyyn, jotka oli tehty Finnairin henkilökunnan käytöstä poistetuista virka-asuista. Ei se ainakaan allekirjoittajassa pahennusta herättänyt, päinvastoin, olivat tyylikkäästi ja kekseliäästi koonneet asukokonaisuuksia, mukana oli jopa morsiuspuku. Tapahtuma tulee kyllä allekirjoittaneelle ”hintoihinsa” koska selvisi, että Helsingin pitäjän naisen pukuun on saatavana takkikin. Sehän pitää ehdottomasti hankkia. Marjatta ”Pölkky” Koivu-Loman Kuvan ottanut Sirkka Rautiainen RYTMIHÄIRIÖITÄ Teinpä tässä taannoin tanhuttelijatestin, ja menemättä sen kummemmin tuloksiin, testissä oli yksi vastausvaihtoehto joka jäi vaivaamaan: mikään ei voita hyvin vietyä hamboa tai sottiisia! Enhän minä edes tajunnut mitä siinä tarkoitetaan, ja mikään ei sitä sitten voita. Voi hyvät hyssykät. Vaikka sitä polkkakurssina mainostetaan ja mainitaan, niin tokihan siellä opetellaan sottiisia, polskaa, jenkkaa ja hamboakin, ettei väki kyllästy. Tai nuupahda, polkka kun kysyy jonkun verran energiaa, varsinkin kun se nyt ei suorin jaloin konkaten kovin taloudellista ole. Onneksi meillä tanhuseurassa on polkkakurssi kaksi kertaa vuodessa. Vuoden harrastaneena on kohdalle sattunut siis kolme kurssia, joilta innokkain mielin ammentaa oppia. Ei juurikaan perustanhuiluun, vaan tuohon hämmentävään kansantanssin oheistoimintaan ja bonuskierrokseen, paritanssiin. Ilmeisesti joku maaginen raja on rikottu -- kolmas kertahan tunnetusti sanoo mitä kukaan muu ei uskalla -- sillä polkka kulkee vihdoin molempiin suuntiin (ainakin useammin kuin ei kulje) ja hambo pyörii niin veikeästi, ettei juuri haittaa vaikkei pari sitä ihan hallitsisikaan. 8 Näillä näkymin elää toivossa, että kohtapian osaa viedä tyylikkäästi ja vaivattomasti, kun ei enää tarvitse keskittyä siihen mitä mikin raaja tekee. Liike ja rytmi vievät sinne minne tekee mieli, ja virne pukkaa naamalle. Hyvä ettei ryhdy hihkumaan. Syytän kahta nerokasta oivallusta, joista ensimmäinen on se, että laskeminen on ihan turhaa. Juuri kun on oppinut että kaikki tapahtuu kolmen, neljän, kuuden tai kahdeksan jaksoissa, opettaja vetää takataskusta siliän valssin ja se on sitten huomenta päivää taas siinä koko lukujen ihmeellinen maailma. Kyllä aikuisen ihmisen kroppa osaa noin pienet luvut ilman että suu käy, tai että sitä edes ajattelee sen kummemmin. Joku koiranleuka ilmiötä varmaan nimittäisi oppimiseksi. Ja oppimiskynnykseksi sitä kohellusta ennekuin kroppa oppii. Mutta ei kuunnella koiranleukoja. Ja vielä enemmän toivoo sitä ettei itsevarmuus mene yli, kun senkin on jossain vaiheessa huomannut että kunnon asenteella voi kompensoida taidon vajavaisuuksia. Valitettavasti oikein suurella asenteella ei kuitenkaan voi korvata suuria puutteita. Riittää kun tekee parhaansa ja vielä vähän päälle. Toinen havainto on se, että vastoin kaikkea muualla opittua, viemään oppii parhaiten kokemattomamman partnerin kanssa. Onhan se ilmiselvää, että seuran treenattujen, itseohjautuvien kisakoneiden kanssa vieminen nyt on muutenkin vähän symbolinen asia. Mutta kurssilla, kun tulee se tilanne että oikein lähetetään rikkomaan kokemattomien pari, kun kerran osaa jo, niin pakkohan sitä on ryhdistäytyä ja hoitaa homma kotiin. Nimimerkki Rytmihäiriöitä Syksy on jo pitkällä ja eräänä pimeänä iltana kotiin palatessani näin pyörän valokeilassa eläimen. Se tuijotti minua hetken valokiilassa ja säntäsi sitten pihan pusikoihin. Yllätyin miten arka tuo eläin on. Saduissa se on aina se viekas ja ovela. Kesällä metsässä voi syödä sen leipää. Talvella se juoksee yli järven. Pikkuprinssi sen kesytti. Tanhuharjoituksissa karjalaisia tansseja tanssiessa pojat saattavat tanssia sen häntää ripaskavuoron aikana ja olenpa kuullut jollain olleen sen häntä kainalossakin. Suuressa youtubehitissä ihmetellään mitä se sanoo? Tiedätkö jo mistä eläimestä puhun? __ __ __ __ __ __ Kirjoita se ensimmäiselle viivastolle. Sen jälkeen vaihdat aina yhden kirjaimen ja lopputulokseksi saat viimeiselle viivastolle syksyisen herkun. __ __ __ __ __ __ T T T T T T __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ __ Vastaukset sivulla 10 9 KANSANTANSSI KIRJALLISUUDESSA 10 HÄÄTANHU UUSI VIRSI On ilo sulla, mut suru mulla, on mulla hautajaiset, sulla häät. Siis kätes anna nyt morsianna, kun viime kerran minut vielä näät. Viivyit vielä, veli Lindblad, seinään nojaten. Oudostelin nähdessäni viittas valkoisen, oudostelin siipiäsi, mutta tuike silmissäsi oli entinen. Sun häitäs tanssaan, mut kohta kanssaan Vie manan immet mua karkeloon. Sun onnes tähden pois täältä lähden, sun silmäs siunaten mua seuratkoon. Taivaan maassa, pilven päällä mannaa nautitaan, elintarpeista ei ole huolta ollenkaan, totuttu on siellä aina, eritoten sunnuntaina pitkään nukkumaan Pian päätät tanhus, oot kohta vanhus, mut ikinuorna minut aina näät. Luo tuonetarten käyn häitä varten, On sulla hautajaiset, mulla häät. Patriarkat, kirkkoisät harput käsissään näppäilevät taitavasti juhlahymnejään, verin pesty Herran kansa leyhytellen palmujansa veisaa virsiään. Yrjö Jylhä JOUTSENLAMPI (ensimmäinen säkeistö) Kun siis saavuit, apostolit, arkkienkelit pyytelivät, että heille hiukan soittaisit. Vaivuit taideunelmiisi, tartuit taivaan-hanuriisi, etsit tangentit, Miten juostaan alla lehmusten, kun tanhun aika on! Veri kuohuu levoton. Tule piiriin alle lehmusten! Puu suuri huminoi, Ja leikkilaulu soi. Tule tanhuun vain, tule nurmikolle, hetki pyöritään. Olen kevyt ja herkkä niin kuin tuuli, etpä tiedäkään. Selän käännän ja lähden luotasi kuin pois kauas aikoisin – Ja katso, kun käännyt ympäri vain, olen tässä kuitenkin. yrittelit uutta virttä sormin horjuvin, poljit jalkaa, särjit rytmin, laskit hanurin, yrittelit toisen kerran: Soitit kunniaksi Herran valssin sävelin, laskettelit saksanpolkan, siirryit purpuriin. Oiva lisä, sanoi Herra, taivaan musiikkiin. Virsiä ei kenkään täällä hopeaisten pilvein päällä tosin soita niin. Aale Tynni Hyväksytään, sanoi Herra. Pienet profeetat, viisaat neitseen lamppuinensa, hurskaat katujat, orkesterit autuasten, kuorot viatonten lasten kummastelivat. Tekstit koonnut Esko Kannusmäki P. Mustapää Lasten nurkan vastaukset: KETTU KUTTU HUTTU TUTTU TUTTI TATTI 10 TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958 ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi. Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tämän vuoden lehdissä kerrotaan aikaisempien vuosien kesäjuhlista. Tässä lehdessä Tanhuviestin 3/1993 kirjoitus Knypylähypyistä Raumalla ja ISLEIKistä Islannissa. 11 12 KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN Myydään miesten EteläPohjanmaan/Härmän puku koko n. 48-50. Liivin pituus takaa 53 cm, rinnan ympärys 102 cm. Paita pellavaa hihan pituus 62 cm, rinnan ympärys 120 cm. Housut polvisilkein sivupituus 103 cm, vyötärö 90 cm. Helavyö punaisella nahalla ympärysmitta 94 cm. Vuorelman materiaaleista, ollut esiintymispukuna (laulu), todella hyväkuntoinen uuden veroinen. Hinta sopimuksen mukaan. Myydään vähän pidetty, uuden veroinen Tammelan kansallispuku. Pukuun kuuluu tykkimyssy, hame, essu, liivi, pusero ja tasku. (Helmi Vuorelma). Koko 40-42. 500 eur. Hinta sovittavissa. Puku Lahdessa. Puh. 040-5266508. Lisätietoja Päiviö Kangas 050-3424708, [email protected] Käytettyjä kansallispukuja ostettavissa ja vuokrattavissa Tytöille eri kokoja: Häme, Munsala, Perä-Pohjola, Pyhäjärvi Pojille eri kokoja: Häme, Valkeala Naisille eri kokoja: Häme (20-luku ja tarkistettu), Härmä, Munsala, Pyhäjärvi Tuuteri Miehille eri kokoja: Akaa, Häme, Koivisto, Seiskari Akaan miehen liivikangas ja muita kansallispukujen kankaita jäännöspaloina. Puvut ovat sovitettavissa Hämeenlinnan Hauholla tai sovitusti muualla. Puh. 050 4660662 TAPAHTUMAKALENTERI MARRASKUU 30.11.2013 Uuden Tanhuvakan rannikkoseudun ruotsinkielisen alueen tanssien kurssi, Tavolan yhteistupa, Nummi-Pusula SKY ja KTNL vaalikokoukset, Tavolan yhteistupa, Nummi-Pusula TAMMIKUU 10.-11.1.2014 Folklandia-risteily, Helsinki-Tallinna, Silja Europa HELMIKUU 1.2.2014 Ivalon aikuisten ohjelman kertauskurssi, Puistokulma, Vantaa 13