Kehitysvammaisten ihmisten asumista Varsinais

Asumista Varsinais-Suomessa, KTO:ssa
Marika Metsähonkala
Palvelu- ja kehittämisjohtaja
Valtioneuvosto teki 2010 ja toisen 2012 periaatepäätöksen
kehitysvammaisten asunto-ohjelmaksi, jonka tavoitteena on yksilöllisen
asumisen mahdollistaminen sekä laitoksista että lapsuudenkodeista
muuttaville kehitysvammaisille henkilöille.
Laitoshoidosta avopalveluihin siirtyminen tapahtuu tällä hetkellä koko
sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella, ei siis pelkästään
kehitysvammahuollossa.
Tavoitteena on että palvelut siirtyvät lähelle ihmisen normaalia arkea.
Tämä edellyttää kuntoutuspalvelujen monialaista kehittämistä avohuollon
tueksi.
Mitä tämä tarkoittaa KTO:ssa
Laitosasuminen KTO.ssa loppuu vuoteen 2020 mennessä. KTO.ssa
keskitytään vaativiin kuntoutus, asiantuntija- ja asumispalveluihin.
Jalkautuvat erityispalvelut tukevat yksityisiä ja kunnan omia palveluita
paikallisesti ja valtakunnallisesti. Tähän palvelukonseptiin KTO tulee
tulevaisuudessa keskittämään osaamista ja voimavaroja.
Mitä KTO:ssa tarkoittaa kuntoutus?
Kuntoutus on tavoitteellista kuntoutusta  asiakas tulee kuntoutukseen, jolloin
tavoitteet laaditaan hänen ja/tai hänen edunvalvojansa/omaisten kanssa
yhteistyössä, moniammatillisessa tiimissä (yksilölliset kuntoutussuunnitelmat).
Kuntoutuksen tavoitteena on, että asiakas saisi omat voimavarat käyttöön niin,
että hän selviytyisi arjen vaatimuksista avohuollossa.
KTO- ja asumispalvelut
•
•
•
Asumispalvelujen tavoitteena on asumispaikkojen ja sitä kautta
asumisyksiköiden määrällinen lisääminen, Valtioneuvoston
periaatepäätöksen mukaisesti.
Tavoitteena on kilpailukykyiset asumispalvelut niin laadullisesti, kuin
taloudellisestikin. Kaikilla asumispalveluissa olevilla asiakkailla on
laadittuna yksilölliset suunnitelmat, joiden pohjalta toimintaa kehitetään.
Tavoitteen asumispalveluissa on työntekijöiden osaamisen
kehittäminen, järjestämällä mm. sisäistä koulutusta, sekä ulkoa
ostettavaa ns. täsmäkoulutusta, kuten esim. asumispalveluiden
autismiyksikköön vietävä autismikoulutus.
Asumisyksiköitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
KTO:lla on 14 asumisyksikköä ympäri Varsinais-Suomea.
Auranlaakson asumisyksikkö  Turku
Asumisvalmennusyksikkö  Paimio
Hanhenpuiston asumisyksikkö  Loimaa
Juhalan asumisyksikkö  Salo/Perniö
Kaarinan asumisyksikkö  Turku
Kuunarin asumisyksikkö  Turku
Männistön asumisyksikkö  Paimio
Naskarlan asumisyksikkö  Paimio
Pajukujan asumisyksikkö  Laitila
Asumisyksiköitä
• Palomäen asumisyksikkö  Littoinen
• Rieskalähteen asumisyksikkö  Turku
• Sateenkaaren asumisyksikkö  Paimio
• Teollisuustien asumisyksikkö  Laitila
• Verkarannan asumisyksikkö  Littoinen
• Stranvikin asumisyksikkö  Kemiönsaari
Asukkaita yhteensä: 200
Tulossa olevia yksiköitä; Rokkikoti  Turku, Paaskunnan asumisyksikkö 
Turku, Koskelan asumisyksikkö  Paimio, Liuskallion asumisyksikkö 
Mynämäki, Laitilan asumisyksikkö  Laitila
Vuonna 2016 asukasmäärä nousee: 255
Aran seuraavalle hakukierrokseen lähtee 2 uutta kohdetta
Asumispalvelut / KTO
Asumispalveluissamme korostuu asukkaan/asiakkaan oikeudet. Noudatamme
valtakunnallista ohjeistusta, koskien yksilöllisen tuen laatukriteerejä.
Asumispalvelujemme järjestämisen ja tuottamisen lähtökohtana ovat henkilön
yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että järjestetty tuki ja palvelut mahdollistavat
vammaiselle henkilölle oman näköisen elämän.
Miten valtakunnallinen ohjeistus näkyy yksiköiden
arjessa?
Jokaisen asumisyksikön toiminta- ja taloussuunnitelmaan on vuosittain
kirjattu yksi kohta yksilöllisen tuen laatukriteereistä. Toimintasuunnitelmassa
on kirjattuna tavoite  strategia, miten tavoitteeseen päästään  Mittaus
1) Yksilölliset palvelut
2) Tuettu päätöksenteko
3) Kunnioittava kohtelu
4) Lain mukaiset palvelut
5) Ihmisoikeuksien turvaaminen
6) Osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa
Esimerkkejä asumisyksiköiden toiminta- ja
taloussuunnitelma osiosta; yksilöllisen tuen laatukriteerit
•
•
Yksilöllisen tuen laatukriteereiden kohta 5. Tavoite  Palveluni turvaavat
ihmisoikeuteni. Kunnioitetaan asukasta ja kohdellaan ihmisarvoa siten että
asukas kokee tulleensa kunnioitetuksi ja kuulluksi. Mittaus 
Asiakastyytyväisyysmittaus, Verkostopalaverit ja osallisuus sekä kuulluksi
tuleminen ja näiden näkyminen kirjaamisessa.
Tavoite  Asukas saa päättää omista asioistaan ja saa tarvittaessa tukea
kuitenkin huomioiden terveydentila. Tuen antaminen arjessa henkilöstön
avulla mutta myös tarvittavan ulkopuolisen avun tuella. Mittaus 
Tulkkipalvelujen käyttö eli onko kaikilla tulkkipalvelua tarvitsevilla käytössä
palvelu ja jos on niin onko riittävässä määrin. Miten asukas kokee tulleensa
kuulluksi asiakastyytyväisyysmittaus. Omaisten ja lähiympäristön
kuuleminen.
Monialaisuus on kilpailuvalttimme. Osaamista tulee
monelta eri tieteenalalta (sosiaalinen, lääketieteellinen,
kasvatuksellinen) Tällä osaamisella pystymme tarjoamaan
monenlaisia ja laadukkaita palveluja kehitysvammaisille
henkilöille.
Kiitos!