1. No category

Valmistelupaketti
SIBELIUS 150 -JUHLAKONSERTTI
MARRASKUU 2015
Valmistelupaketti
Sibelius 150 -juhlavuoden nettikonserttiin kouluille 20.11.2015 &
koululaiskonsertteihin Tampere-talossa 19. ja 20.11.2015
Tervetuloa konserttiin ja perehtymään sen musiikkiin
ja sinfoniaorkesteriin valmistelupaketin avulla!
Valmistelupaketti kuuluu oleellisena osana Tampere Filharmonian koululaiskonsertteihin.
Se on opettajan materiaali (erikseen suomeksi ja ruotsiksi), johon liittyy kaksikielinen PowerPoint-esitys opetuskäyttöön. Paketin tarkoitus on tutustuttaa musiikkiin, herätellä mielikuvitusta ja
innostaa omaan pohdintaan ja itseilmaisuun. Toivomme, että kaikille 1.–6.-luokille löytyy paketista
sopivia ideoita – siksi tehtäviä on poikkeuksellisen runsaasti.
Valitkaa tehtävistä luokallenne sopivimmat ja ideoikaa yhdessä lisää. On tärkeää, että lapset pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan ja tekemään. Hyvä valmistautuminen ja musiikkiin
perehtyminen tekevät konserttikokemuksesta antoisamman elämyksen! Oppiminen syvenee, kun
konsertin jälkeen keskustelette koetusta ja teette vielä jonkin tehtävän.
Paketin sivulla 6 on koottu lista levyistä, joihin tehtävissä viitataan. Levyjä voitte lainata kirjastoista
tai kuunnella Naxos-verkkopalvelussa, mikäli teillä on sinne pääsy. PowerPoint esitys sisältää nuottiesimerkkien, linkkien ja kuvien lisäksi videoita.
Kuvaamataidon töitä voitte toimittaa meille sähköisenä (ohje paketin takasivulla). Voitte järjestää
niistä myös näyttelyn kouluunne.
Oheisen linkin kautta voitte lähettää kysymyksiä ennakkolähetykseen 6.11. ja nettikonsertin
chat-osuuksiin 20.11.: https://palvelut2.tampere.fi/e3/lomakkeet/10688/lomake.html
PowerPoint dia 2, linkki e-lomakkeeseen
YHTEYSTIEDOT
Kysymyksiä tai kommentteja valmistelupaketista?
Ota ystävällisesti yhteyttä Tampere Filharmoniaan:
Eija Oravuo, 03 243 4406, [email protected]
Kysymyksiä konserteista?
Nettikonsertti: ota yhteyttä koordinaattori Elina Järvelään, [email protected], 040 8007 296
Tampere-talon konsertti: ota yhteyttä Tampere Filharmoniaan Viliina Tolvaseen,
[email protected], 050 388 7168
Valmistelupaketin tuottaa Tampere Filharmonia. Paketin tekstit ja toimitus Eija Oravuo, Maija
Leino, Viliina Tolvanen, Pekka Koivisto (Tampere Filharmonia) ja Hannu Jokelainen (Pispalan koulu,
Tampere). © Tampere Filharmonia 2015, paitsi nuottiesimerkit ja laulu © Jean Sibelius
Sibelius 150 -juhlavuoden nettikonserttikokonaisuuden toteuttavat yhdessä Tampere Filharmonia,
Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut, Tampere-talo ja Kulttuurikeskus PiiPoo. Nettilähetyksen
teknisestä toteutuksesta vastaa Tampere-talon MUKANA-palvelu (Maria Sahlstedt, 03 243 4188).
Opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut hanketta.
© Tampere Filharmonia 2015
2
VALMISTELUPAKETIN
SISÄLTÖ
Yhteystiedot s. 2
Paketin sisältö s. 3
Konserttiohjelma s. 4
Konserttikäytännöt tutuiksi s. 5
Tarkkailtavaa konserttiin s. 5
Kuunnelkaa musiikkia ennakkoon s. 6
Sibelius-esittely: Lemminkäis-sarjan osat s. 7
Tehtävät Lemminkäis-sarjasta s. 8
Sibelius-esittely: Finlandia s. 13
Tehtävät Finlandiasta s. 14
Pulkkis-esittely s. 16
Pulkkis-tehtävät s. 17
Orkesteri s. 19
Kapellimestari s. 21
Liitteet:
Sibelius: Tuonelan joutsen, ote partituurista s. 22
Sibelius: Lemminkäisen kotiinpaluu, ote partituurista s. 23
Sibelius: Finlandia, ote partituurista s. 24
Sibelius: Souda, souda sinisorsa s. 25
Musiikki kuviksi -ohje, paketin takakansi
© Tampere Filharmonia 2015
3
KONSERTTIOHJELMA
Jean Sibelius (1865–1957): Lemminkäis-sarja II osa Tuonelan joutsen
Jean Sibelius: Lemminkäis-sarja IV osa Lemminkäisen kotiinpaluu
Uljas Pulkkis (s. 1975): Lähestyminen I osa Välttämättömyys
Uljas Pulkkis: Lähestyminen III osa Andromeda
Jean Sibelius: Finlandia
Eva Ollikainen, kapellimestari
Tiina-Maija Koskela, sopraano
Tampere Filharmonia
Sibelius 150 -juhlavuoden koululaiskonserttien teemoja ovat luonto, maailmankaikkeus ja suomalainen musiikki aina 1800-luvulta oman aikamme säveltaiteeseen. Jean Sibelius ammensi vaikutteita ympäröivästä luonnosta läpi uransa. Yhdessä Euroopan suurkaupunkien vilinän kanssa suomalaiset kansallismaisemat saivat säveltäjän kynän taipumaan toinen toistaan vaikuttavampiin
luomuksiin. Konsertissa kuullaan Sibeliuksen rakastetuinta orkesterimusiikkia 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta: Lemminkäis-sarjan osat Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu viestivät
siitä, miten paljon Kalevalan tarinat kiehtoivat Sibeliusta, ja miten hän sai orkesteriteoksensa soimaan syvien metsien tummilla sävelillä. Konsertin päättää Sibeliuksen ehkäpä kaikkein tunnetuin
teos Finlandia, joka on lumonnut kuulijoita ympäri maailmaa jo yli sadan vuoden ajan.
Sibeliuksen teosten välissä kuullaan musiikkia kiinnostavimpiin oman aikamme säveltäjiin lukeutuvalta Uljas Pulkkikselta, jonka laulusarja tähtitieteilijä Esko Valtaojan sanoihin valmistui tänä
vuonna. Sitä ei olekaan vielä kukaan koskaan aikaisemmin kuullut! Kun Sibeliuksen musiikissa
yhdistyvät luonto, myyttinen historia ja viime vuosisatojen vaihteen poliittinen ilmapiiri, tuo Pulkkis puolestaan laulusarjassaan yhteen tieteen, taiteen, ja maailmankaikkeuden. Marraskuisessa
konsertissa saammekin matkustaa suomalaisen musiikin saattelemina läpi vuosisatojen, suomalaisten metsämaisemien ja jopa kaukaisten galaksien. Kun suljet silmäsi ja annat musiikin viedä,
voit matkustaa omassa mielessäsi oikeastaan aivan minne tahansa.
Tervetuloa mukaan
ihmeelliselle matkalle!
© Tampere Filharmonia 2015
4
KONSERTTIKÄYTÄNNÖT
TUTUIKSI
Klassisen musiikin konserttien vaatimaa hiljaisuutta ja käytäntöjä
voi lähestyä pohtimalla esim. seuraavia kysymyksiä oppilaiden
kanssa. (Kysymysten perässä on vinkkejä vastauksiin.)
Millaisia erilaisia konsertteja on? Miten klassisen musiikin konsertti eroaa esim.
rock-konsertista? Orkesteri ei käytä mikrofoneja ja isoja vahvistimia, kuten pop- ja rockyhtyeet.
Akustisten soitinten kuunteleminen vaatii täyttä hiljaisuutta. Konserttisalit myös rakennetaan akustiikaltaan herkiksi, eli hiljainenkin ääni kantaa kauas – myös katsomosta esiintyjälavalle.
Miten musiikkia kuunnellaan ja konsertissa käyttäydytään? Konsertissa otetaan toiset huomioon
eli annetaan muulle yleisölle kuuntelurauha ja esiintyjille keskittymisrauha. Musiikin soidessa voi antaa
mielikuvituksen lentää vapaasti, nauttia ja ajatella itse mitä haluaa, mutta ei keskustella. Kokemaansa
voi vieruskaverin kanssa kommentoida aplodien aikana.
Milloin taputetaan? Aplodeilla kuulijat kiittävät esiintyjiä. Taputukset annetaan yhden koko teoksen
jälkeen, ei siis sen osien välissä (mutta ei haittaa, jos vahingossa niin käykin). Konsertin alkaessa
viimeisenä lavalle saapuu tavallisesti ensin konserttimestari (orkesterin ”johtava” soittaja) ja sitten
kapellimestari, joita tervehditään taputtamalla.
Miten voimakkaasti orkesteri soi? Sinfoniaorkesteri soittaa välillä hyvin voimakkaasti ja välillä
erittäin hiljaa. Desibeleinä sinfoniaorkesterin ääni on 30–110 dB:ä, siis hiljaisesta kuiskauksesta auton
”töötin” voimaan! Konserttisalit ovat yleensä niin suuria, että voimakkuus ei ole kuulolle haitallista.
Sinfoniaorkesterin konserttiin yleisön ei tarvitse varustautua korvatulpin (ellei ole erityisen herkkä
äänille.) Muusikot saattavat suojata omaa kuuloaan erityisillä korvatulpilla tai telineissä olevilla kuulosuojaimilla, joita Tampere Filharmoniankin konsertissa voi nähdä.
TARKKAILTAVAA KONSERTTIIN
Mitä erilaisia asioita voisitte konsertissa seurata?
”Bongaatteko” eri soittimia vai kiinnostaako kapellimestarin työskentely? Onko joku melodia erityisen
kaunis, onko jossain kappaleessa hyvä rytmi? Minkälainen kappaleen tunnelma on, millaisia tunteita
se herättää? Musiikin soidessa voi laittaa silmät kiinni ja kuvitella siihen vaikka oman elokuvan.
Musiikkia ei tarvitse erityisesti ”ymmärtää”, sen siivin voi harrastaa fantasiamatkailua!
Haluatteko tarkkailla kappaleiden tehtävistä tuttuja asioita tai tehdä seuraavia
Uljas Pulkkiksen uusiin lauluihin sopivia ”salapoliisitehtäviä”?
Välttämättömyys-laulu: Mikä orkesterin soitinryhmistä ei soita laulussa ollenkaan?
(Jousisoittimet eivät soita, paitsi kontrabassot)
Välttämättömyys-laulu: Mikä soitin soittaa hienoja nopeita juoksutuksia ylös-alas laulun loppupuolella?
(Harppu)
Andromeda-laulu: Huomaatteko orkesterin soittavan paljon crescendoja ja diminuendoja?
© Tampere Filharmonia 2015
5
KUUNNELKAA MUSIIKKIA
ENNAKKOON
Monet Sibeliuksen teosten tehtävistä liittyvät kuunteluun. Uljas Pulkkiksen teos kantaesitetään (esitetään ensimmäisen kerran) vasta 20.11.2015 iltakonsertissa eli teosta ei voi kuulla ennakkoon.
Valmistelupaketissa olevat aikaviittaukset teosten kohtiin ovat alla mainittujen levyjen mukaiset. Eri
levytyksissä kappaleiden tempot voivat vaihdella, joten muiden levytysten kohdalla paketissa annetut
aikamerkinnät toimivat vain viitteenä.
1. Jean Sibelius: Tuonelan joutsen
• levy: (ODE 1262-5) Sibelius: Lemminkäinen Suite. Hannu Lintu & Radion sinfoniaorkesteri
• raita: 2. The Swan of Tuonela
2. Jean Sibelius: Lemminkäisen kotiinpaluu
• levy: (ODE 1262-5) Sibelius: Lemminkäinen Suite. Hannu Lintu & Radion sinfoniaorkesteri
• raita: 4. Lemminkainen’s Return
3. Jean Sibelius: Finlandia
• levy: (ODE 871-2) Classic Sibelius. Tuomas Ollila & Tampere Filharmonia
• raita: 7. Finlandia
4. Jean Sibelius: Suomi herää
• levy: (ODE 913-2) Karelia Music. Tuomas Ollila & Tampere Filharmonia
• raita: 17. Finland Awakes
Pirkanmaan PIKI-kirjastokortilla voi kirjautua Naxos-musiikinkuuntelupalveluun, johon konsertin teoksista on koottu kuuntelulista (Playlist > Tampere Filharmonia > Koululaiskonsertti marraskuu 2015).
Kirjautumisohjeet: www.tamperefilharmonia.fi/naxos
Tampere Filharmonia Tampere-talon Ison salin lavalla, Power Point dia 2
© Tampere Filharmonia 2015
6
SIBELIUS
TUONELAN JOUTSEN JA LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU LEMMINKÄIS-SARJASTA
Kansallissäveltäjämme Jean Sibelius oli hyvin kiinnostunut Suomen kansalliseepoksesta Kalevalasta.
Oman tyylinsä hän löysikin lopulta yhdistelemällä Euroopan suurkaupungeissa haalimiaan vaikutteita
Kalevalan tunnelmiin. Sibeliusta kiehtoi Kalevalassa erityisesti runojen rytmi, poljento, jonka hän halusi
ottaa osaksi omaa sävelkieltään. Samalla häntä kiehtoivat tarinat, joita Kalevalaan oli kerätty. Myös
suomalainen kansanmusiikki, erityisesti kalevalainen runolaulu, oli hyvin lähellä Sibeliuksen sydäntä.
Näistä aineksista säveltäjä kuroi kokoon omalaatuisen tyylinsä, joka vei hänet jo viime vuosisadalla
lukuisiin Euroopan suuriin konserttisaleihin!
1890-luvulla Sibelius innostui oopperan säveltämisestä. Hän oli kirjoittanut 1880-luvulla jo yhden yksinäytöksisen oopperan Neito tornissa, joka lopulta jäikin hänen viimeisekseen. Haave suuren oopperan kirjoittamisesta ei koskaan toteutunut, vaan Sibelius hylkäsi projektin pitkään jatkuneen tuskailun
päätteeksi. Hän ehti kuitenkin suunnitella jo mittavan määrän dramaattista sävelmateriaalia. Näitä hän
käytti 1890-luvun jälkipuoliskolla Lemminkäis-sarjassaan. Neliosaisessa Lemminkäisessä on paljon vaikutteita suomalaisesta kansanmusiikista, ja keskiössä on Kalevalasta tuttu hahmo Lemminkäinen. Hän
on kansalliseepoksemme hurmuri, pitkätukkainen komea nuorukainen, joka ei osaa pitää näppejään
erossa kauniista tytöistä ja sotimisesta. Lemminkäinen ajautuukin matkallaan useisiin hurjiin seikkailuihin. Hän saa muun muassa tehtäväkseen ampua Tuonelan joutsenen. Tätä tehtävää suorittaessaan hän
joutuu lopulta itse kauhistuttavaan, kuolettavaan Tuonelan jokeen. Lemminkäisen äiti kuitenkin pelastaa
poikansa joesta haravoimalla tämän palaset rantaan ja kokoamalla ne uudelleen ehjäksi, eläväksi
Lemminkäiseksi.
Sibeliuksen Lemminkäis-sarjassa on neljä osaa: Lemminkäinen ja saaren neidot, Tuonelan joutsen, Lemminkäinen
Tuonelassa ja Lemminkäisen kotiinpaluu. Orkesterille teos
ei ole kaikkein helpointa soitettavaa, ja niinpä helsinkiläiset soittajat hermostuivatkin aikanaan, kun Sibelius esitteli heille uuden Lemminkäis-sarjansa. Sarja kuitenkin
kantaesitettiin Helsingissä säveltäjän itsensä toimiessa kapellimestarina huhtikuussa 1896. Tämän esityksen jälkeen
Sibelius muokkasi osia useaan kertaan useiden vuosikymmenten ajan. Lopullisen version hän sai valmiiksi vasta
vuonna 1939. Sibelius 150 -nettikonsertissa neljästä osasta kuullaan kaksi kaikkein suosituinta: Tuonelan joutsen
ja Lemminkäisen kotiinpaluu. Tuonelassa uivaa joutsenta
kuvaava osa on tummaäänistä, hidasta ja vähäeleistä orkesteritunnelmointia, joka antaa tilaa erityisesti kuuluisalle
englannintorvisoololle. Lemminkäisen kotiinpaluu on puolestaan on hurjapäistä musiikkia! Lemminkäinen ratsastaa
kohti kotoisia maisemia säestyksenään paikoin melko eksoottisenkin kuuloinen sävelistö. Musiikista voi kuulla, milloin Lemminkäinen lopulta saapuu kotiin.
Jean Sibelius alle 30-vuotiaana 1890-luvulla.
Kuva: Hjalmar Sjöman, Museovirasto.
PowerPoint dia 3
© Tampere Filharmonia 2015
7
TEHTÄVÄT
SIBELIUS: TUONELAN JOUTSEN JA LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU
MU + AI + KU / KUUNTELU
Kuunnelkaa kappaleet ensin kertomatta nimeä tai aihetta, ilman valmisteluja.
Järjestäkää kuunteluhetki mahdollisimman rauhalliseksi: himmentäkää valoja, ottakaa vaikka jumppa-alustat ja rentoutukaa. Keskustelkaa kuuntelun jälkeen musiikin tunnelmasta ja sen herättämistä
ajatuksista ja mielikuvista.
Musiikin soidessa voi myös maalata abstraktia tajunnanvirtaa tai kirjoittaa ns. ajatustenvirtaa: ei välitetä älyllisyydestä, välimerkeistä tms., vaan annetaan kynän suihkia musiikista irtoavien ajatusten
voimalla.
Ennen piirtämistä voitte yhdessä miettiä, miten musiikin vauhtia, tunnelmaa ja liikettä voi kuvata eri
tavoilla, esimerkiksi väreillä. Kuinka voisi kuvata rauhallista, kuinka tulista menoa ja voimakasta ääntä,
kuinka hyvin hiljaisia, salaperäisiäkin sävyjä?
Tutustukaa Lemminkäisen tarinaan ensimmäisen kuuntelun jälkeen.
Kappaleiden kohdalla on kerrottu, mihin tarinan osaan musiikki liittyy.
Lisätehtävä: Tutustukaa Lemminkäisen seikkailuihin Kalevalassa (ainakin runot 11−15, 26−30 ja 39−43)
tai Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalassa. Koko Kalevala netissä SKS:n sivustolla:
PowerPoint dia 2, linkki Kalevalaan (http://neba.finlit.fi/kalevala)
AI / LORUILU
Kalevala perustuu suomalais-karjalaiseen runonlauluun ja Sibelius sai ideoita musiikkiinsa suomalaisesta kansanmusiikista. Laulut opittiin sukupolvesta toiseen kotona laulaen − niitä ei opiskeltu nuoteista,
eikä tuolloin ollut vielä radiota, televisiota saatikka tietokonetta.
Millaisia lauluja ja loruja osaatte? Tehkää yhdessä aivan uusi loru!
Menkää piiriin. Yksi aloittaa sanomalla ensimmäisen sanan, toinen jatkaa siitä jne.
SIBELIUS: TUONELAN JOUTSEN
AIHE
Louhi, Pohjan akka, on luvannut tyttärensä Lemminkäiselle, jos tämä selviytyy annetuista tehtävistä. Kolmantena tehtävänään Lemminkäisen pitää ampua Tuonelan joutsen, mutta karjapaimen tappaa
Lemminkäisen. Lemminkäisen äiti kuitenkin pelasta poikansa Tuonelan joesta. Kalevalan 14. runossa
lauletaan mm. näin:
Siitä lieto Lemminkäinen,
tuo on kaunis Kaukomieli.
läksi joutsenen joruhun,
pitkäkaulan katselohon
Tuonen mustasta joesta,
Manalan alantehesta.
© Tampere Filharmonia 2015
8
Itämerensuomalaisessa muinaisuskossa joutsenta pidettiin pyhänä, eikä sitä siksi saanut vahingoittaa.
Jo Lemminkäisen aie ampua Tuonelan joutsen oli pahasta. Vesi oli rajapintana tämän maailman ja tuonpuoleisen välissä, ja Tuonen virrasta saattoi vielä palata. Joutsen liikkui tässä rajapinnassa.
MU / KUUNTELU
Kuunnelkaa Tuonelan joutsenta uudelleen. Mikä soitin kuvaa joutsenta?
Englannintorvi eli altto-oboe. Sen äänen sanotaan soittimista eniten muistuttavan joutsenta.
Tutustukaa englannintorveen videon avulla, PowerPoint dia 4
Kuvaile joutsenta. Millainen on virta, kuinka se liikkuu? Millainen tunnelma Tuonelassa on?
Jousisoittimet ilmaisevat rauhallisesti virtaavaa jokea, jonne ylväs joutsen englannintorven esittämänä
ilmestyy huhuilemaan. Tulevatko mieleenne esim. sanat pysähtyneisyys tai pyhä?
Miten Sibelius luo tunnelmaa?
Sibelius maalaa levein vedoin ja tummin värein: tempo on rauhallinen ja soittimista on jätetty pois heleä-ääniset huilut, klarinetit ja trumpetit. Mukana on englannintorven lisäksi muita matalia puupuhaltimia (fagotti ja bassoklarinetti). Jousisoittimet soittavat usein korkealta ja matalin jäsen kontrabasso on
välillä hiljaa. Soittajat käyttävät sordiinoja, jotka vaimentavat ja pehmentävät ääntä.
Voisiko jousisoittimilla aikaansaatu sointi kuulostaa veden väreilyltä kuutamossa?
Kurkatkaa liitteenä olevaa partituurin (kapellimestarin nuotin) ensimmäistä sivua.
Mikä soitin vuorottelee englannintorven kanssa teoksen alkupuolella? Sello.
Mikä soitin kumisee taustalla? Bassorumpu, joka soittaa tremoloa, hiljaista ”pärinää”.
Huomaatteko, milloin tunnelma vaihtuu? Kuulostaako siltä, että tulee valoisampaa?
Kohdassa 5:12 1. viulut aloittavat pizzicatot (ne näppäilevät kahta ääntä vuorotellen). Kohta sen jälkeen, kohdassa 5:40, kuullaan bassoklarinetin juhlava aihe, jonka käyrätorvet vuorotellen toistavat kuin
kaikuna. Harppu näppäilee taustalla.
Kohdassa 6:27 jouset esittävät yhdessä yksiäänisen, kauniin, laululavan melodian,
jonka englannintorvi toistaa pian yksin:
PowerPoint dia 5, nuottiesimerkki
Miltä loppu kuulostaa, mitä voisi tapahtua tarinassa?
Voisiko esim. joutsen lipua pois näkyvistä veden virtaillessa hiljalleen eteenpäin? Osa päättyy jousisoitinten häipyvään pitkään ääneen, jonka aikana sello soittaa vielä kerran tutun soolonsa.
© Tampere Filharmonia 2015
9
MU / LAULU
Laulakaa Sibeliuksen Souda souda sinisorsa tai Lastu lainehilla. Voisiko lauluun tehdä yhdessä
säestyksen, joka kuvaa veden liplatusta?
Souda, souda sinisorsa -laulun nuotti liitteenä.
KU / PIIRROS TAI PAPERITYÖ
Piirtäkää hohtavan valkea joutsen tummassa Tuonelassa tai askarrelkaa paperityönä joutsenia ja tehkää niistä joutsenparvi yhteiselle isolle lammelle uimaan. Laulujoutsen on Suomen kansallislintu, myös
Sibeliukselle hyvin rakas.
KU + HI: LEMMINKÄINEN KUVATAITEESSA
Tutustukaa Sibeliuksen ystävän Akseli Gallén-Kallelan maalaamaan Lemminkäisen äitiin, jossa näkyy
myös Tuonelan joutsen. Taulusta löytyy koiramainen tulkinta Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalasta.
PowerPoint dia 2, linkki Kansallisgallerian teosesittelyyn (http://kokoelmat.fng.fi/app)
LI + MU / LIIKUNTA MUSIIKIN MUKAAN
Katso liikuntatehtävä s. 18
SIBELIUS: LEMMINKÄISEN KOTIINPALUU
AIHE
Vaiheikkaiden seikkailuidensa jälkeen teoksen Lemminkäinen on matkalla kohti kotiseutuaan, jossa hän
”tunsi maat on,/ tunsi rannat, sekä saaret jotta salmet,/ tunsi vanhat valkamansa,/ entiset elosijansa”
(Kalevala, 29. runo). Lemminkäisen päättäväisyys ja elämänilo palaavat!
Sibeliusta innoittivat Kalevalan säkeet (30. runossa)
Siitä lieto Lemminkäinen,
itse kaunis Kaukomieli,
laati huolista hevoset,
murehista musta ruunat,
päitset päivistä pahoista,
satulat salavihoista.
Sibelius itse on luonnehtinut Lemminkäisen kotiinpaluuta 1921 antamassaan haastattelussa:
”Minä tahtoisin enemmän ylpeyttä meihin suomalaisiin. Ei ”kallella kypärin”! Mitä meillä on häpeämistä? Tämä ajatus käy läpi Lemminkäisen kotiinpaluun. Lemminkäinen vetää vertoja mille kreiville tahansa. Hän on ylimys, ehdottomasti ylimys.”
© Tampere Filharmonia 2015
10
MU / KUUNTELU
Lemminkäisen kotiinpaluussa Sibelius kehittää yhdestä ainoasta aiheytimestä valtaisan orkesterinousun, koko osan mittaisen crescendon (6 minuuttia!). ”Hän koskettelee pientä sävelpisarata ja siitä
paisuu meri”, kirjoitti säveltäjä Oskar Merikanto.
Aiheytimen muodostaa fagotin aivan alussa esittämät kolme säveltä (intervallit suuri sekunti ylös – puhdas kvartti alas), johon klarinetti kohta lisää nopean äänen alkuun.
Fagotin esittämä aiheydin:
PowerPoint dia 6, nuottiesimerkki
Säveltäjä muuntelee aihetta edelleen laskevan kvartin toimiessa keskeisenä intervallina. Tämä aiheenalkion jatkuva muuntelu synnyttää teokseen vastustamattoman etenemisen tunnun − siinä on suorastaan hurmioitunut riento!
Levyllä kohdassa 4:45 on puupuhaltimien riemukas melodia synkooppeineen viulujen ja alttoviulujen
kiitäessä tuulen lailla. Vaskipuhaltimet soittavat sen vähän myöhemmin (kohta 5:13). Kappaleessa siirrytään mollitunnelmasta vähitellen duuriin. Kohdassa 5:17 ”tempo intoutuu kuin kotiin palaajan ratsu
hurjaan raviin” (Erik Tawaststjerna). Kohdassa 5:31 hivelevä, hiljaisempi teema laulaa jälleennäkemisen iloa ratsastuskompin säilyessä taustalla. Se johdattaa 5:49 alkavaan ylvääseen, Finlandiaa muistuttavaan loppuun.
MU / KUUNTELU
Kuunnelkaa teosta uudelleen.
Pohtikaa seuraavia kysymyksiä. Vihjeitä vastauksiin löytyy myös edellisiltä sivulta.
Onko Lemminkäisellä kiire? Miksi? Kuuluuko musiikissa malttamattomuus? Miten tai miten ei?
Kuuluuko ratsastus musiikissa? Miten?
Miten säveltäjä kuvaa maisemien muuttumista yhä tutummiksi, kodin lähenemistä?
Millä mielellä Lemminkäinen ratsastaa?
Mitkä soittimet aloittavat teoksen? Matalat jouset ja käyrätorvet soittavat säestyssoinnut, fagotti ja
klarinetti aloittavat varsinaisella ”aiheytimellä”.
Kurkatkaa myös partituurin ensimmäistä sivua, liitteenä.
Mitkä soitinryhmät ovat mukana? Kaikki.
Mitä lyömäsoittimia erotat? Patarummut, tamburiini, lautaset
Huomaatteko puupuhaltimien aloittaman iloisen ja rytmikkään aiheen? (levyllä kohta 4:45):
PowerPoint dia 6, nuottiesimerkki
Crescendo = voimistuen
Presto = nopeasti (nopeammin kuin Allegro). Se soi
kappaleen kohdassa 5:49.
Miten Tuonelan joutsen ja Lemminkäisen kotiinpaluu eroavat toisistaan?
© Tampere Filharmonia 2015
11
MU / RYTMI
Laittakaa Lemminkäisen kotiinpaluu soimaan.
Taputtakaa tai soittakaa rytmiä ensin iskuille, kokeilkaa sitten takapotkuja.
Vaativampi tehtävä: Kokeilkaa taputtaa tai soittaa lyömäsoittimilla rytmiä, jota tamburiini soittaa
kappaleen kohdassa 5:00. Onnistutteko toistamaan tamburiinin rytmin myös musiikin mukana?
PowerPoint dia 7, nuottiesimerkki
MU / LAULU JA RYTMI
Laulakaa joku mukava ratsastuslaulu ja yhdistäkää siihen ”ratsastusrytmi” (taa-ta-ka taa-ta-ka).
Esim. kansanlaulu Juokse sinä humma, Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila:
Saa laulaa 4, s. 110.
KU / PIIRRUSTUS
Piirtäkää vahvoin värein ylväs Lemminkäinen ratsastamassa kotiin mustalla hevosella. (Lemminkäisen
kuvataan Kalevalassa olevan mm. ”kaunis Kaukomieli” ja ”veitikka verevä”).
Musiikki voi soida taustalla.
AI / TARINA, KIRJE, LÖÖPPI, RUNOKÄÄNNÖS
Ennen kuin Lemminkäinen pääsee lähtemään kotimatkalleen, hän kirjoittaa kirjeen.
Eläydy Lemminkäiseksi ja kirjoita kirje. Millainen paikka on Tuonela? Kenelle kirje on osoitettu? Onko
Lemminkäinen nähnyt kuulun joutsenen? Jos on, niin millaisen se oli? Mitä muuta hän näki?
Kirjoita tarina, jossa kertoja palaa kotiin pitkältä ja vaivalloiselta matkalta.
Kotiin palaaja on voittanut vaikeudet ja ylittänyt esteet.
Laadi lööppi Lemminkäisen seikkailuista, hänen pelastumisestaan ja paluustaan
Lukekaa Kalevalan runon 30 säkeet:
Siitä lieto Lemminkäinen,
itse kaunis Kaukomieli,
laati huolista hevoset,murehista mustat ruunat,
päitset päivistä pahoista,
satulat salavihoista
Etsikää runosta Kalevalan kielelle tyypilliset sanat. Yrittäkää kääntää runo nykykielelle.
© Tampere Filharmonia 2015
12
SIBELIUS
FINLANDIA
Vuosi 1899 oli suomalaisille hurjaa aikaa! Alkuvuodesta Venäjän keisari Nikolai toinen kirjoitti helmikuun
manifestin, julistuksen, joka uhkasi puuttua suomalaisten oikeuteen päättää omista asioistaan. Manifesti herätti luonnollisesti jyrkkää vastustusta suomalaisten keskuudessa. Myös taiteilijat osallistuivat
vastarintaan: kuvataiteilijat maalasivat ajan henkeä hehkuvia maalauksia, kirjailijat kirjoittivat kansallismielisiä kirjoja ja säveltäjät sävelsivät kansallistuntoa nostattavia sävelteoksia. Jean Sibeliuskin kirjoitti
tuohon aikaan paljon teoksia, joiden voi ajatella ottaneen kantaa maamme poliittiseen tilanteeseen.
Kaikkein kuuluisin näistä teoksista on Finlandia. Sibelius kirjoitti sävelrunon alun perin näyttämölle, kuvaelmaan, joka esitettiin Sanomalehdistön päivien päätösjuhlassa 4.11.1899 – siis samana vuonna, jona
helmikuun manifesti huolestutti suomalaisia. Sanomalehdistön päivien juhlan päänumero oli kuvaelmasarja, joka kantoi nimeä Suomen muinaisajoilta. Tekstejä kuvaelmaan olivat kirjoittaneet pääasiassa
Jalmari Finne ja Eino Leino, joista jälkimmäinen vastasi kuvaelmasarjan viimeisestä osasta. Viimeinen
osa oli nimeltään Suomi herää, ja Sibelius sävelsi siihen musiikin, jonka hän myöhemmin muokkasi orkesterirunoksi. Tämä sävellys sai lopulta nimen Finlandia.
Minkäänlaista laulua ei tähän päätösmusiikkiin sisältynyt, eikä Sibelius Finlandiaa koskaan laulettavaksi suunnitellut. Siinä on kuitenkin keskikohdan hymninsä, aihe, joka kuullaan ensin puupuhaltimilla, ja
jonka jouset sitten ottavat laulavasti omakseen. Tästä hymnistä tehtiin jo 1900-luvun alkupuolella lukuisia sanoitettuja versioita, joita laulettiin ympäri maailmaa. Suomalaiset ottivat useista vaihtoehdoista
omakseen lopulta V. A. Koskenniemen vuonna 1940 kirjoittaman runon, jonka myös Sibelius hyväksyi.
Niinpä Finlandia-hymni
kuuluu nykyään olennaisesti itsenäisyyspäivän perusohjelmistoon.
Finlandia levisi nopeasti ympäri maailman, ja
Sibelius sai suureksi
ärsytyksekseen kuulla
erityisesti hymniosaa
soitettavan jazzahtavina pienten kokoonpanojen sovituksina jopa
ravintoloissa!
PowerPoint dia 3,
Jean Sibelius vanhana säveltäjämestarina flyygelin äärellä kotonaan Ainolassa Järvenpäässä. Sibeliuksen takana
näkyy hänen vaimonsa Ainon veljen
Eero Järnefeltin piirros Sibeliuksesta
nuorempana. Kuva: Santeri Levas,
Suomen valokuvamuseon kokoelma.
© Tampere Filharmonia 2015
13
TEHTÄVÄT
SIBELIUS: FINLANDIA
MU / KUUNTELU
Finlandia jakaantuu neljään, selvästi toisistaan erottuvaan jaksoon. Löytäkää jaksot yhdessä!
1. Finlandia alkaa vaksipuhaltimien uhkaavilla soinnuilla. Patarummut kumisevat taustalla.
Puupuhaltimet vastaavat rauhallisemmalla teemalla, jota jousisoittimet jatkavat:
Partituurin 1. sivu liitteenä
PowerPoint dia 8, Finlandia-nuottiesimerkit
2. Trumpetit, pasuunat ja tuuba soittavat nopeita fanfaareja:
Orkesteri kuohuu! Seuratkaa
- vaskien kirkkaan fanfaarin toistumista
- matalia jousia, joiden osuudessa kaikuvat alun vaskisoinnut
- jousten huimia syöksyjä ylöspäin
Matalien soitinten (fagotin, tuuban, sellon, kontrabasson) ja patarumpujen toistama reipas kuvio (nuottiesimerkki) vie puhaltimien ja lyömäsoittajien johdolla esitettyyn loisteliaaseen huipentumaan. Sitten
tunnelma rauhoittuu ja vie kohti 3. jaksoa.
3. Maailmankuulun hymnin esittävät ensin puupuhaltimet, sitten jousisoittimet.
Hymnin melodian alku (kahden oboen osuus):
4. Hymnin jälkeen aloittavat jo 2. jaksossa tutuksi tullut matala kuvio ja trumpettien ja pasuunoiden
fanfaarit. Finlandia päättyy juhlavasti soitettuihin hymnin alkusäveliin.
© Tampere Filharmonia 2015
14
MU / SOITTIMET
Kerratkaa vaskisoittimet.
MU / LAULU
Laulakaa tai soittakaa esim. nokkahuiluilla Sibeliuksen Finlandian hymniosa, joka löytyy mm.:
Hynynen-Mali-Tuovinen-Pulkkinen: Musikantti 5−6 s. 219
Kiiski- Pohjola-Sariola: Musica 3−4, opettajan kirja s. 99
Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila: Saa laulaa, opettajan opas s. 104 ja 105
(F- ja D-duurissa).
MU / POHDITTAVAA
Kuulostaako Sibeliuksen musiikki suomalaiselta? Mikä tekee Finlandiasta suomalaisen?
Mitä aineksia, millaisia melodianpätkiä ja teemoja haalisit mukaan, jos itse haluaisit säveltää erityisen
suomalaista orkesterimusiikkia? Käyttäisitkö jotakin erityisiä soittimia? Nykysäveltäjän on mahdollista
ottaa mukaan myös äänitettyä materiaalia, konkreettisia ääniä ympäröivästä maailmasta. Ottaisitko
sinä mukaan äänitettyä ääntä? Mitä? Luontoa, kaupunkia...?
Sibelius viihtyi suurkaupunkien vilinässä ja toisaalta ehdottomassa rauhassa. Perheensä kotiin Ainolaan
hän ei halunnut laisinkaan sisävessaa tai vesihanoja, sillä hänen mielestään jo putkien kohina oli liiallista melua. Sulkekaa silmät. Onko ympärillä todella hiljaista vai kuuletteko jotain? Mitä? Missä
nykyään voi nauttia rauhoittavasta hiljaisuudesta?
Suomen kansallislaulu on Maamme-laulu, jonka on säveltänyt saksalaissyntyinen Fredrik Pacius ja
sanoittanut Johan Ludvig Runeberg 1800-luvun puolivälin paikkeilla. Joidenkin suomalaisten mielestä
Finlandia-hymni olisi parempi kansallislaulu. Mitä mieltä olette? Kuunnelkaa ja/tai laulakaa molemmat
ja äänestäkää sitten: Maamme vai
Finlandia-hymni? Miksi?
MU / LISÄTEHTÄVÄ
Tiesitkö, että Sibelius sävelsi
Finlandian alkumuotoon useita
vaihtoehtoisia loppuja? Yksi niistä on Tampere Filharmonian levyllä,
Sanomalehtipäivien musiikin Suomi
herää -osassa (Ondine ODE 913-2),
joka on mukana myös Naxos-soittolistallamme. Jos Finlandian lisäksi
pääsette kuuntelemaan Suomi herää -versiota, kuunnelkaa molemmista ainakin pari viimeistä minuuttia ja äänestäkää, kumman lopun te
olisitte valinneet.
PowerPoint dia 9, Kuva: Santeri Levas,
Suomen valokuvateiteen museo
© Tampere Filharmonia 2015
15
ULJAS PULKKIS
LAULUT VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ANDROMEDA LAULUSARJASTA LÄHESTYMINEN
Uljas Pulkkis on yksi aikamme kiinnostavimmista suomalaissäveltäjistä. Lähestyminen-laulusarjansa
hän viimeisteli tänä vuonna, ja se esitetään marraskuun konsertissa ensimmäistä kertaa. Kukaan ei
siis ole koskaan aikaisemmin kuullut laulajan ja orkesterin esittävän teosta! Laulusarjan pohjana ovat
tähtitieteilijä Esko Valtaojan tekstit, jotka koskevat maailmankaikkeutta ja sen tutkimista. Teksteissä
käydään läpi tärkeimpiä tieteellisiä havaintoja aina antiikista meidän päiviimme saakka. Laulusarjassa
on kahdeksan osaa, jotka ovat I Välttämättömyys, II Hiekanlaskija, III Andromeda, IV Voima, V Kaukaiset tähdet, VI Maailma on kaunis, VII Pimeys ja kuolema ja VIII Kotona maailmankaikkeudessa. Tässä
Sibelius 150 -juhlavuoden konsertissa osista kuullaan ensimmäinen ja kolmas.
PowerPoint dia 10, Uljas Pulkkis.
Kuva: Saara Vuorjoki, Fimic.
VÄLTTÄMÄTTÖMYYS, ANAKSIMANDROKSEN MUKAAN
Anaksimandros (n. 610 eaa − 546 eaa) oli monipuolinen tiedemies, joka esitti jo 3000 vuotta sitten
maailmankaikkeuden olevan ääretön. Hänet tunnetaankin juuri äärettömyyden käsitteestä (kreikaksi
”apeiron”), joka toistuu myös laulun tekstissä. Anaksimandros kumosi opettajansa Thaalen väitteen,
jonka mukaan kaikki ympärillämme oleva koostuu vedestä.
Välttämättömyys-laulu alkaa näin:
Opettajani Thales sanoi: kaikki on vettä
Hän putosi kaivoon, josta piikatyttö hänet pelasti.
Oppilaani Pythagoras sanoo että kaikki on numeroita;
hän etsii vielä kaivon kehän tarkkaa lukua.
Apeiron.
ANDROMEDA, ABD A-RAHMAN AL-SUFIN MUKAAN
Abd a-Rahman al-Sufi (903−986) oli persialainen astronomi, joka kirjoitti merkittävän kirjan kiintotähdistä. Hän kuvaa kirjassaan ensimmäisenä taivaalta löytämäänsä ”pientä pilveä”, joka paljon myöhemmin osoittautui mahtavaksi Andromedan galaksiksi.
Andromeda-laulussa runoillaan näin:
Päivällä on pilvensä, yöllä on pilvensä, kuka voi tietää pilvien luonteesta?
Onko se pieni, vai kaukana sfääreissä?
Suuren kalan suussa pieni pilvi.
Keskellä tähtien, Ptolemaioksen Andromedan.
Jumalan pienikin pilvi kätkee maailmoja.
© Tampere Filharmonia 2015
16
TEHTÄVÄT
PULKKIS: LAULUT VÄLTTÄMÄTTÖMYYS JA ANDROMEDA
MAANTIETO/FYSIIKKA
Mikä on Andromedan galaksi?
Andromedan galaksi eli Messier 31 on Linnunrataamme (johon aurinkokuntammekin kuuluu) lähinnä
oleva suuri galaksi. Se on pohjoisen tähtitaivaan kirkkain galaksi ja se on myös kaukaisin kohde, jonka
voi erottaa paljaalla silmällä pimeältä taivaalta. Sillä on spiraalimainen rakenne ja sen etäisyys meistä
on noin 2,5 miljoonaa valovuotta.
Tutkikaa ja lukekaa
Andromedasta
ja galakseista
halutessanne lisää
tai kerratkaa
oman aurinkokuntamme
planeetat.
PowerPoint dia 11,
Andromeda. Kuva: ESA/NASA/JPL-Caltech/NHSC
MU/KU HILJAISESTA VOIMAKKAASEEN
Kerratkaa italiankieliset musiikkisanat:
PowerPoint dia 12,
crescendo & diminuendo
crescendo = voimistuen
diminuendo = hiljentyen
Harjoitelkaa yhdessä sanoen esim. paa-tavua, soittamalla Lemminkäisestä tuttua rytmiä (taa-taka taa-ta-ka) tai laulamalla opettajan antamaa ääntä. Aloittakaa hiljaa, voimistakaa ääntä vähitellen
(cresc.) opettajan näyttämään huippukohtaan asti ja hiljentäkää se siitä taas vähitellen (dim.), liukuen.
Kerratkaa myös:
p = piano = hiljaa, f = forte = voimakkaasti.
Lisäksi: mp = mezzo piano = melko hiljaa, pp = pianissimo = hyvin hiljaa, ppp = piano pianissimo = mahdollisimman hiljaa, mf = mezzo forte = melko voimakkaasti, ff = fortissimo = hyvin voimakkaasti, fff =
forte fortissimo = mahdollisimman voimakkaasti
Leikatkaa lehdistä kuvia sellaisista maailman asioista, jotka pitävät voimakasta ääntä (esim. traktori)
tai hljaista ääntä (esim. hiiri). Tehkää juliste, johon merkitsette äänenvoimakkuudet joko ainoastaan p
(hiljainen) ja f (voimakas) tai kaikki hiljaisimmasta voimakkaimpaan ppp, pp, p, mp, mf, f, ff, fff.
Sijoitelkaa kuvat sopiville paikoille.
© Tampere Filharmonia 2015
17
MU / OMA SÄVELLYS
Säveltäkää omaa avaruusmusiikkia ryhmissä. Jakakaa kullekin ryhmälle tietty määrä soittimia.
Päättäkää, kuinka monta säveltä on käytössä ja mikä on musiikin syke. Edellistä crescendo-diminuendo -harjoitusta voi käyttää apuna lähenemisen ja loittonemisen ilmaisemiselle.
LI + MU / OMA LIIKKUMINEN
Liikkukaa kuin astronautit kuussa eli pehmeästi ja hidastetusti joko oman avaruusmusiikin tai
Sibeliuksen Tuonelan joutsenen (tai esim. Debussyn Clair de Lunen) soidessa.
Ryhmätyö isommille: Valitkaa jokin Sibeliuksen kappaleista tai muu sopiva musiikki. Miettikää, miten musiikki ja liike yhdistyvät: crescendo - diminuendo, tasainen ja vaihteleva liike jne. Kuvaatteko
liikettä sormilla, käsillä ja keskikeholla vai koko vartalolla?
KU / PIIRROS TAI ASKARTELU
Piirtäkää värikäs Andromedan galaksi tai tehkää koko luokka yhdessä avaruusaiheinen suuri
työ (esim. erikokoisia ja -värisiä taivaankappaleita voi leikata paperista ja liimata ne yhdelle isolle
tummalle taustalle).
MU / LISÄTEHTÄVÄT LAULUUN JA KUUNTELUUN
Avaruusaiheista laulettavaa tutun Tuiki tuiki tähtösen lisäksi esim.
Kaisto-Muhonen-Peltola: Musiikin mestarit 1−2, s. 118 lähtien teemana Linnunradan laidalla,
mm. Planeettablues, Aurinko on typerä, Iltatähtien laulu;
Arola-Honkanen-Huttunen-Jokelainen-Koskela-Marttila: Saa laulaa 4: Tähtikartta-letkis.
Avaruusaiheista kuunneltavaa esim. Debussy: Kuutamo (Clair de Lune),
Holst: Planeetat, Williams: ET, Tähtien sota.
PowerPoint dia 10, Tähtitieteilijä Esko Valtaoja
© Tampere Filharmonia 2015
18
ORKESTERI
Klassista musiikkia soitetaan erilaisilla kokoonpanoilla aina yhdestä soittajasta yli sadan muusikon
sinfoniaorkesteriin. Sinfoniaorkesterissa on soittimia jokaisesta orkesterisoitinperheestä, pienempiä
orkestereita ovat mm. kamariorkesteri, jousiorkesteri ja puhallinorkesteri sekä erikokoiset kamarimusiikkiyhtyeet.
Tampere Filharmonia (Tampereen kaupunginorkesteri) on täysimittainen, iso sinfoniaorkesteri, jossa
on 97 soittajaa. Orkesterin ylikapellimestarina ja taiteellisena johtajana on syksystä 2013 lähtien toiminut Santtu-Matias Rouvali. Tampere Filharmonia täyttää tänä vuonna 85 vuotta ja orkesterin koti,
Tampere-talo, 25 vuotta.
Sinfoniaorkesterin soittimet:
1. Jousisoittimet (viulut, alttoviulut, sellot, kontrabassot) – istuvat edessä
Soitetaan jousella ”sahaten”, erikokoisia (kontrabasso isoin).
2. Puhallinsoittimet eli puhaltimet – ovat jousisoittimien takana, puupuhaltimet ensin
Ääni syntyy puhaltamalla, soitinryhmän nimen mukaisesti
a) Puupuhaltimet (huilu, oboe, klarinetti, fagotti) – valmistetaan tavallisesti puusta
b) Vaskipuhaltimet (käyrätorvi, trumpetti, pasuuna, tuuba) – valmistetaan metallista
3. Lyömäsoittimet – lavan takaosassa
erilaisia lyömäsoittimia isoista patarummuista pieneen triangeliin ja marakaseihin
4. Harppu – lavan vasemmalla sivulla
iso kielisoitin, joka on pystyssä
Lisäksi orkesterissa tarvitaan välillä muitakin soittimia, kuten piano, saksofoneja tai rumpusetti.
Jousisoittimen keskinäinen istumajärjestys voi vaihdella (tosin 1. viulu on aina omalla paikallaan),
samoin vaskipuhaltimissa esim. käyrätorvet voivat istua oikeallakin reunalla. Sen sijaan puupuhaltimet ovat vakiintuneet nelikulmioksi keskelle. Seuraavalla sivulla on kaksi kuvaa, joissa orkesteri on
aseteltu eri tavoin.
PowerPoint diat 13 ja 14, orkesterin istumajärjestys
© Tampere Filharmonia 2015
19
© Tampere Filharmonia 2015
20
KAPELLIMESTARI
Kapellimestari johtaa orkesteria. Hän näyttää, miten teos soitetaan: missä tempossa (eli kuinka nopeasti tai hitaasti), miten voimakkaasti jne. musiikki soi. Kapellimestarin tehtävä on huolehtia, että
koko orkesteri soittaa yhtä aikaa. Käsillä johtamisen lisäksi kapellimestari voi antaa ohjeita muun
muassa katsein.
PowerPoint dia 15, video
Kokeilkaa, kuinka yhteinen laulu sujuu, jos kukaan ei johda sitä, vaan kaikki aloittavat, milloin haluavat ja laulavat sellaisessa tempossa kuin haluavat. Laulakaa sitten niin, että ope tai joku lapsista
johtaa laulua.
Tahdin ja tempon näyttäminen:
Eri tahtilajeja johdetaan eri tavalla ns. kaavalla. Tahti ja tempo pysyvät, kun jokainen tahdin isku
näytetään selvästi ja tarkasti.
Kahteen johdettaessa tempoa näyttävä käsi lasketaan alas ykkösellä ja kakkosella nostetaan takaisin
ylös. Ykkönen eli tahdin ensimmäinen soitettava ääni (mikäli siinä ei ole taukoa) alkaa tahtipuikon
tullessa ala-asentoon.
Kolmeen (valssin tahtiin) johdetaan oikealla kädellä 1 = alas, 2 = oikealle, 3 = alkuasentoon
Neljään johdetaan 1 = alas, 2 = vasen, 3 = oikealle, 4 = alkuasentoon.
Vasen tekee peilikuvana tai näyttää muita ohjeita.
Hidastaminen ja kiihdyttäminen = tee joko molemmilla tai vain toisella kädelläsi kiihtyvää tai hidastuvaa eteenpäin pyörivää liikettä vaakatasossa kuin läiskyttäen vettä tai kauhoen jotakin edessäsi
olevasta astiasta.
Dynamiikkojen näyttäminen:
voimakkaammin = nosta kättäsi kämmen ylöspäin kuin kutsuen jotakuta (ääntä) luoksesi
hiljempaa = laske kättäsi kämmen alaspäin kuin painaen jotakin, tätä voi korostaa kuiskaussuhinaa
jäljittelevällä huultenliikkeellä.
Tampere Filharmonian ylikapellimestari Santtu-Matias Rouvali harjoittaa orkesteria.
Kuva: Kaapo Kamu.
© Tampere Filharmonia 2015
21
LIITE 1: Tuonelan joutsenen partituurin 1. sivu
© Jean Sibelius
© Tampere Filharmonia 2015
22
LIITE 2: Lemminkäisen kotiinpaluun partituurin 1. sivu
© Jean Sibelius
© Tampere Filharmonia 2015
23
LIITE 3: Finlandian partituurin 1. sivu
© Jean Sibelius
© Tampere Filharmonia 2015
24
LIITE 4: Souda, souda sinisorsa
© Jean Sibelius
Jean Sibelius
Souda, souda sinisorsa
1. Souda, souda sinisorsa, souda tähän rantaan.
Pesäs tänne rakenna sen ritvakoivun kantaan!
2. Laske, laske pursi pieni, laske valkamaani;
Purrestani, neito nuori, astu asuntaani.
3. Tääll’ on sija suoritettu sammalista sulle;
tule, tule kultaseni kumppaniksi mulle.
4. Tääll’ on aallot armahat ja suuret hongat huojuu;
Solkikoivut soreasti aallon helmaan nuojuu.
Sanat A.V. Koskimies
© Tampere Filharmonia 2015
25
MUSIIKKI
KUVIKSI!
Otamme mielellämme vastaan kaikkia kuvallisia tuotoksia, joita olette luokissa tehneet konsertin teemojen innoittamina! Kuvat toimitetaan sähköisesti ohjetta seuraten.
HUOM: Kuvia saatetaan käyttää konsertin nettilähetyksessä, Tampere Filharmonian nettisivuilla
tai orkesterin painotuotteissa. Lähetättehän siis ystävällisesti vain sellaisia kuvia, joiden käyttöön oppilaiden vanhemmilta on lupa. Nimeättehän kuvatiedostot tekijän nimellä, luokalla ja
koululla, mikäli haluatte nämä tiedot julkisiksi.
OHJE:
1. Mene osoitteeseen drive.google.com
2. Kirjaudu sisään tunnuksella [email protected]
ja salasanalla Jean1865
Huom! Mikäli olet jo kirjautuneena Driveen omilla tunnuksillasi, kirjaudu ulos klikkaamalla
oikeasta yläkulmasta gmail-sähköpostiosoitettasi ja tämän jälkeen ”kirjaudu ulos” -painiketta.
Kirjaudu sitten sisään sibelius150nettikonsertti-tunnuksella.
3. Avaa ”Sibelius150nettikonsertti”-kansio.
4. Raahaa kuvatiedostot kansioon.
Ongelmatilanteissa ota yhteyttä
Tampere Filharmonian tiedottajaan
Maija Leinoon
[email protected]
050 388 7144
Sibelius 150 -kuvitus: Lasse Rantanen, 2012
© Sibelius Society of Finland