toimintakertomuksesta

KANSAN ARKISTO
Toimintakertomus 2014
Sisällysluettelo
Kansan Arkiston vuosi 2014
1. Kansan Arkiston vuosi 2014
2. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto 3. Kokoelmien kartunta
Asiakirja-aineisto
Ääni- ja kuvatallenteet
Käsikirjasto
Keruuprojektit
4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta
Tietojärjestelmien haasteet
5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot
6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu
7. Kuva-arkisto Akseli ja Arjenhistoria
Finna
Työväenperinteen työväenlehtiprojekti
Julisteet 8. Näyttelyt
9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus
10.Yhteistyö Ahaa-hanke
Yksityiset keskusarkistot ry
Työväen perinnelaitokset
Kansan Arkiston ystävät ry
Muu yhteistyö
11. Tilat
12. Hallinto
13. Henkilökunta
4
7
7
8
9
9
9
11
12
13
13
15
16
16
17
17
18
19
19
19
21
21
21
23
23
23
24
Liitteet
1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014
27
2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014
28
3. Asiakirja-aineiston kartunta 2014 – uudet arkistonmuodostajat
29
4. Tutkijapalvelu 2014 32
5. Asiakirjojen luokittelu takakansi
3
1. Kansan Arkiston vuosi 2014
Takana on varsin vauhdikas vuosi. Parasta vuodessa ovat olleet runsaslukuiset
tutkijat ja hienot arkistoluovutukset.Arkiston käyttäjien määrä lisääntyi edellisvuodesta peräti lähes parilla sadalla tutkijalla. Tutkijapalvelun vilkastuminen
osoittaa, että arkistoamme tarvitaan ja työllämme on arvoa. Haasteita vuoteen ovat tuoneet yksityisarkistolain ja tietojärjestelmän uudistamisprosessit.
Kansan Arkiston toiminta on vuodesta 1975 perustunut nykyisenkaltaiseen
valtionapuun. Lakiuudistuksessa keskeisin muutos tulee olemaan se, ettei uusi
laki enää takaa arkistojen toimintaedellytyksiä. Valtionavun määrä perustuu
tulevaisuudessa toiminnan laajuuteen ja laatuun ja rahoitus avataan laajemmalle hakijajoukolle. Aiemmin ministeriö on päättänyt, mitkä yhteisöt ovat
oikeutettuja pysyväisluonteiseen valtionapuun, mutta jatkossa päätäntävalta
siirtyy kokonaan Kansallisarkistolle.
Arkistossa yksityisarkistolainvalmistelua on seurattu tiiviisti.Yksityiset keskusarkistot ry:n lakityöryhmän edustajat ovat toimineet viestinviejinä puolin
ja toisin. Lainperusteluja on käyty läpi, kommentoitu ja korjailtu vuoden aikana useaan otteeseen.Varsinainen lainkuulemistilaisuus järjestettiin opetus- ja
kulttuuriministeriössä 3.11.2014. Tilaisuudessa tuotiin esille huoli Kansallisarkiston vallan keskittymisestä ja samanaikaisesta resurssipulasta sekä byrokratian lisääntymisestä.
Yksityisarkistolain kanssa samaan aikaan uudistuu myös arkistolaki, jonka
pykälässä neljä säädetään Kansallisarkiston yksityisarkistoihin liittyvistä tehtävistä, joita on sekä hankkia kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia yksityisiä
asiakirjoja ja arkistoja että osallistua yksityisen arkistotoiminnan kehittämiseen. Laki velvoittaa edistämään kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien
yksityisten arkistoaineistojen pysyvää säilymistä ja käyttöä. Arkistolaissa säädetään myös yksityisarkistojen neuvottelukunnasta, joka tulee olemaan paljon
vartijana jatkossa. Ministeriön nimeämä yksityisarkistojen neuvottelukunta
”edistää arkistotoiminnan koordinointia ja yhteistyötä”.
Monimuotoisten aineistojen talteen saaminen, pysyvä säilyttäminen ja tutkijoille tarjoaminen vaativat puitteet. Suomalainen yksityisarkistojärjestelmä on
ainutlaatuinen koko maailmassa ja järjestelmän pelastamisen hintalappuna on
toimintaedellytysten turvaaminen tavalla tai toisella. Uuden lain perusteluissa
yksityisarkistojen aineistojen yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen merkitys
tunnustetaan, mutta entä käytäntö.
Arkiston käyttö vilkastui edellisvuodesta. Vuonna 2014 arkistoon tehtiin
1260 tutkijakäyntiä ja tutkijasaliin toimitettiin reilut 1600 arkistoyksikköä.
Lisäksi aineistoamme käytettiin runsaasti verkon kautta. Kokoelmiin liittyviin
palveluihin, Arjenhistoriaan ja Planeettaan tehtiin reilut 52 000 kotisivuilla
vierailtiin ja käyntiä 70 050 kertaa.
Työajanseurannan mukaan henkilötyövuosista suurin osa kului käytettävyyden edistämiseen ja erityisesti aineiston järjestämistyöhön. Lopputuloksena 83 hyllymetriä järjestettyä ja 18 hyllymetriä seulottua aineistoa. Arkis4
Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely ”Ihmisiä ja telineitä” oli esillä kesäpäivillä.
Työväenmuseo Werstaan kanssa yhteistyössä toteutettuun näyttelyyn tutustui viitisensataa
henkilöä. Kari Määttänen esittelemässä.
ton kokoelmien määrä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 3810 hyllymetriä.
Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin säilyvyyden edistämiseen ja erityisesti
digitointiin sekä tutkija- ja asiakaspalveluun.
Kansan Arkisto on ollut mukana kehittämässä Suomen arkistosektorille
yhteistä järjestelmää aineiston kuvailuun ja luettelointiin. Tämän Ahaaksi nimetyn järjestelmän valmistuttua Kansan Arkiston arkistoaineiston viitetiedot
saadaan Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja sitä kautta
laajemman yleisön tietoisuuteen. Kansan Arkisto osallistui omalta osaltaan
kuvailunuudistamistyöryhmään ja Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kehittämiseen sekä KDK-arkistosektorin yhteistyöverkoston ja KDK-käytettävyystyöryhmän, kansallisen kuvailutyöryhmän ja Ahaa-ohjausryhmän toimintaan.
Yhteistyötahojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. aineistonkeruita.
Arkistossa järjestettiin Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvä hanke, johon
kuului keskeisten vaikuttajien haastattelut ja aineistonkeruu yleisemminkin.
Vantaan Vasemmiston keruuseen tuli vuoden aikana parisenkymmentä luovutusta. Ajankohtaiseksi tuli myös Kivinokka-keruu kun alueen kaavoituksesta
käytiin taistelua. Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely laadittiin Työväenmuseo Werstaan kanssa yhteistyössä. Kansan Arkisto oli esittelemässä Werstaan
hienosti toteuttamaa näyttelyä Rakentajien kesäpäivillä Savonlinnassa. Samalla
ohjattiin ja neuvottiin paikallisosastoja arkistoasioissa ja otettiin vastaan arkistoluovutuksia.
Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön kulut olivat
vuonna 2014 yhteensä 587 295 euroa.Arkiston talous perustuu valtionapuun,
joka on enintään 80 % Kansallisarkiston hyväksymistä menoista.Vuonna 2014
5
arkiston tilinpäätös oli hieman voitollinen. Säätiö on saanut arkistotoiminnan
omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja
lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä: Kansan Sivistystyön Liitto ry,
Kansan Uutiset, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian
Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL,Vasemmistonuoret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs. ja Palkansaajasäätiö, Kansan Arkiston ystävät,
Teuvan demokraattinen yhdistys ja Työväenjärjestöjen tukisäätiö.
Lämpimät kiitokset kaikille arkiston tutkijoille, tukijoille ja aineistonluovuttajille. Suuri kiitos tietenkin mainiolle henkilökunnalle, jonka työn tuloksista
tutkijat tänään ja tulevaisuudessa saavat nauttia.
Helsingissä perjantaina 13.3.2015 Marita Jalkanen
Aineistoluovuttajat Marja-Leena Kallio ja Kauko Oksanen keskustelemassa Marita Jalkasen
kanssa.
6
2.Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto
Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen
keskusarkisto, jonka tehtävänä on oman vastuualueensa asiakirja-aineiston
kokoaminen, säilyttäminen, järjestäminen ja luettelointi sekä aineiston tarjoaminen tutkijoille.
Kansan Arkiston toiminta työväenliikkeen, työväestön ja kansalaisliikkeiden ja -toiminnan aineiston tallentajana on tärkeä osa kansallisen tutkimuksen infrastruktuuria. Vuonna 1945 perustetulle arkistolle on muotoutunut
oma toimialue, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentunut. Arkistoon kerätään sekä asemansa vakiinnuttaneiden työväen- ja kansalaisjärjestöjen arkistoja että valtakulttuurin ulkopuolella toimivien liikkeiden ja
yhteisöjen sekä erilaisten vähemmistöjen arkistoja. Arkisto tähtää laajan ja
monipuolisen lähdeaineiston tallentamiseen tältä kentältä. Kansan Arkisto
antaa arkistonhoidollista neuvontaa ja koulutusta järjestöille ja yhteisöille
sekä yksityishenkilöille.
Aineistoa kootaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan piiriin kuuluvat sekä perinteiset paperiasiakirjat että monenlaiset erityisaineistot, kuten valokuvat, julisteet ja äänitteet, sekä kasvavassa
määrin sähköiset asiakirjat.
Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkisto saa
toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua.
3. Kokoelmien kartunta
Kansan Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityisten henkilöiden
luovutusten kautta. Kertomusvuoden kokonaiskartunta oli 65 hyllymetriä.
Arkistoluovutuksia saatiin 138 sekä valokuvaluovutuksia 59 kappaletta.
Arkiston kokoelmien
määrä on yhteensä 3
810 hyllymetriä. Kokoelmissa on 3 304
hyllymetriä asiakirjaaineistoa, 9877 kappaletta ääni- ja kuvatallenteita, 1 141 000
valokuvaa ja 7 964 julistetta sekä 229 hyllymetriä kirjallisuutta.
Kokoelmien yhteenveto esitetään liitteissä 1 ja 2.
7
Asiakirja-aineisto
Asiakirja-aineistoa vastaanotettiin yhteensä 100 hm. Uusia järjestöarkistoja saatiin 117 kappaletta. Järjestöarkistoja, mukaan lukien lehtien arkistot, oli
vuoden lopussa yhteensä 6 873 kappaletta. Luettelo uusista arkistonmuodostajista esitetään liitteessä 4.
Arkistoaineistoa luovutettiin vuoden 2014 aikana monelta paikkakunnalta
useamman arkistonmuodostajan käsittävinä luovutuskokonaisuuksina. Näitä
luovutuksia olivat mm. Varkauden Torpan talon, Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestön, Pirkanmaan Vasemmistoliiton, Kalajoen Vasemmistoliiton ja
Pietarsaaren Toimitalon arkistolahjoitukset. Elina ja Heimo Haapala luovuttivat henkilöarkistojen lisäksi Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueen järjestöjen arkistoja.
Rakennusliiton ja Kansainvälinen rakennus-, rakennusaine- ja puuteollisuuden työntekijöiden ammatillisten järjestöjen liiton (UITBB) luovutukset olivat
suurimpia ammatillisten järjestöjen luovutuksista. Rakennusliiton useat osastot luovuttivat arkistonsa.Turusta luovutettiin Turun Liha-elintarviketyöläisten
ammattiosasto 071 ja Turun Elintarviketyöntekijät 144 ammattiosastojen arkistot yhteensä 41 kansiota.
Henkilöarkistoja luovutettiin 17 hm. Luovutuksia tuli jo kokoelmissa oleviin 17 henkilöarkistoon ja uusia henkilöarkistoja saatiin 14 kappaletta. Uudet henkilöarkistot esitetään liitteessä 4. Henkilöarkistoja oli vuoden lopussa
yhteensä 441 kappaletta.
Arkistoluovutus Imatran Vuoksenniskan järjestötalolta. Asiakirjojen päätyminen arkistoon
vaatii usein paikallista aktiivisuutta ja pelastustoimia.
8
Ääni- ja kuvatallenteet
Kansan Arkiston ääni- ja kuvatallennekokoelma koostuu työväen muistitietoa ja perinnettä sisältävistä haastatteluista ja muistelmista, kokouksien ja tilaisuuksien äänitteistä, äänilevyistä ja videonauhoista.
Audiovisuaalista aineistoa, ääni- ja kuvatallenteita, saatiin lisää 169 kappaletta. Äänitekokoelmassa on yhteensä 9 877 kappaletta tallenteita, joista 7 669
kappaletta on luetteloitu.
Käsikirjasto
Käsikirjasto karttui vuoden 2014 aikana 44 niteellä. Kirjaston kokonaismäärä
on 13 993 nidettä, yhteensä 229 hyllymetriä. Käsikirjasto koostuu pääasiassa
asiakirjakokoelmien tutkimusta tukevasta kirjallisuudesta. Aihepiireinä ovat
poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuurihistoria, työväenliike, henkilöhistoria, taiteet ja kaunokirjallisuus. Käsikirjaston kartuntavuosilta 1945–1996 on
tutkijoiden käytettävissä vanha manuaalinen kirjastokortisto. Vuodesta 1997
alkaen käsikirjaston tiedot löytyvät Akseli-tietokannasta. Viitetiedot löytyvät
myös Arjenhistoria-portaalin kautta internetistä.
Keruuprojektit
Kansan Arkistossa käynnistettiin keruuprojekti, jossa arkistoon kerättiin Vasemmistoliiton perustamisvaiheisiin liittyvää aineistoa. Keruun kohteena on
puolueen ja sen paikallistoimijoiden asiakirjallinen aineisto ja muistitieto. Pro-
Vasemmistoliiton perustava kokous 28.-29.4.1990 Kulttuuritalossa,
osanottajat menossa sisään. Valokuvaaja: Pekka Pajuvirta.
9
jektissa haastateltiin puolueen keskeisimpiä vaikuttajia. Syksyllä 2013 käynnistynyt hanke jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. Projektissa
haastateltiin puolueen keskeisiä valtakunnallisia
vaikuttajia ja kerättiin arkistoaineistoa Vasemmistoliitosta, sen piireistä ja paikallisosastoista
kautta koko Suomen. Hankkeen myötä arkiston kokoelmiin tallennettiin kolmenkymmenen
Vasemmistoliiton perustamiseen vaikuttaneen
henkilön haastattelut. Haastateltavat olivat olleet valmistelemassa uutta puoluetta jossain
asemassa / toimielimessä tai he olivat osallistuneet puolueen perustamista koskevaan keskusteluun. Haastattelut keskittyivät pääkaupunkiseudulla Vasemmistoliiton perustamisen aikoi- Vasemmistoliiton eduskuntavaalihin toimineisiin, mutta projektia on tarkoitus juliste vuodelta 2011.
jatkossa laajentaa myös maakunnallisiin vaikuttajiin. Projektityöntekijänä toimi
Sirpa Puhakka.
Vantaan Vasemmistoliiton ja Kansan Arkiston yhteisen vuonna 2013 käynnistyneen perinteenkeruuprojektin ”Muistoja Vantaan vasemmistolaisilta” tuloksena arkistoon saatiin kuluneena vuonna 20 luovutusta (36 arkistokoteloa)
vantaalaisia henkilö- ja järjestöarkistoja. Keruun tavoitteena oli koota aineistoa Vantaan työväenliikkeen historian kirjoittamista varten. Keräystä oli vauhdittanut edellisenä vuonna järjestetty perinteenkeruukurssi, jonka viimeinen
kokoontuminen oli tammikuussa 2014 Kansan Arkistossa. Runsaasti vantaalaista aineistoa vastaanotettiin
lokakuussa Uudenmaan Vasemmiston maakuntajuhlissa Hiekkaharjussa. Keruun
tuloksena saatiin myös valokuvia ja esineistöä, mm.
lippuja, jotka luovutettiin
eteenpäin Työväenmuseo
Werstaalle Tampereelle.
Rakennusliiton kanssa yhteistyössä kerättiin työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin
liittyviä muistelmia. Keruuseen osallistui 12 rakennustyöläistä, jotka muistelivat
työoloja eri aikoina. MuisPia Pursiainen Uudenmaan Vasemmiston maakuntatelmia hyödynnettiin Rakenjuhlassa Vantaan Puistokulmassa.
10
nusliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä, joka keskittyi työolojen, työhyvinvoinnin,
työsuojelun ja työturvallisuuden teemoihin.
Kansan Arkisto käynnisti Kivinokka kaikille -liikkeen kanssa Kivinokan kuvahistoria talteen keruun.Tarkoituksena oli saada talteen katoavaa kuva-aineistoa
ja siihen liittyvää muistitietoa helsinkiläisten kesävirkistystoiminnasta Kivinokassa, jolla on yli satavuotinen historia. Projektiin liittyi myös nykydokumentointia. Heinäkuun alussa Kivinokan uimarannalla järjestettiin avoin aineistonkeruutilaisuus, johon kivinokkalaiset saivat tuoda kuviaan. Kokonaisuudessaan
keruun tuloksena saatiin 265 kuvaa. Uusia aineistonkeruutilaisuuksia on suunniteltu vielä kesälle 2015.
4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta
Toimintavuoden 2014 aikana järjestettiin ja luetteloitiin 123 hyllymetriä asiakirjoja. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat 40 hyllymetriä. Kaikkiaan uusia tai päivitettyjä arkistoluetteloita tehtiin 312 arkistomuodostajasta.
Vuoden aikana arkistoon luovutetuista aineistosta järjestettiin Varkauden
Torpan talon luovutus, joka sisälsi 24 arkistonmuodostajan aineiston ja Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestön luovutus, johon kuului 13 salolaisen
järjestön arkistot. Järjestämistyön kohteena oli myös Kalajoelle tehdyn aineistonhakumatkan tuottamat aineistot. Kalajoen Vasemmistoliiton luovuttama aineisto sisälsi kaikkiaan 22 arkistonmuodostajaa. Pietarsaaren Toimitalon
luovuttama aineisto sisälsi 10 arkistonmuodostajan asiakirjat. Elina ja Heimo
Haapalan luovuttama aineisto käsitti Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueelta
31 järjestön arkistot sekä kuusi henkilöarkistoa.
Järjestämistyön kohteena oli myös vuoden 2013 lopulla tullut Esko Helteen arkistoluovutus. Esko Helteen henkilöarkiston lisäksi luovutus sisälsi 18
järjestöarkiston asiakirjat Hämeenlinnan alueelta.
SKDL:n arkistosta järjestettiin järjestöjaoston ja vaalijaoston asiakirjat. Vasemmistoliiton arkistosta järjestettiin vaaleja koskevat asiakirjat, jaostojen ja
työryhmien aineistot, ruotsinkieliseen toimintaan liittyvät asiakirjat, henkilöstöön, koulutukseen, markkinointiin ja viestintään liittyvät asiakirjat.
Henkilöarkistoista järjestettiin Oiva Björkbackan, Esko Helteen, Anna-Liisa
Hyvösen,Yrjö Oksasen, Marja-Leena Palmgrenin, Oskar Snellmanin sukuarkisto, Erkki Tuomisen, Mirjam Vire-Tuomisen arkistot. Lisäksi järjestettiin lukuisia
muita pienehköjä henkilöarkistoja. Henkilöarkistoja järjestettiin yhteensä 32
kappaletta.
Vuoden mielenkiintoisin henkilöarkistoluovutus oli Oskar Alexander Snellmannin (s. 18.4.1866 Helsingissä, k 16.5.1941) sukuarkisto, johon kuuluu 26
kansiota.Arkisto sisältää 12 Snellmannin alkuperäistä päiväkirjaa vuosilta 1914,
1915, 1917 - 1919, 1921, 1927, 1931, 1934, 1935, 1936 ja 1938. Stadin slangiksi
ja ruotsiksi kirjoitettuja päiväkirjoja on valikoidusti puhtaaksikirjoitettu.
11
Snellman toimi vanginvartijana Helsingin keskusvankilassa Hermannissa
vv. 1893-1918. Sisällissodan aikana Oskar auttoi vankilaan hylättyjä mm.
tuomalla heille ruokaa. Hän sai potkut ”punikkien suosimisesta” ja hänet
uhattiin jopa ampua. Oikeudessa Oskar 12.10.1918 tuomittiin valtiopetoksesta ja toistuvista anomuksista huolimatta armahdusta tästä ei myönnetty
eikä myöhemmin myöskään eläkettä.
Arkistotietokannassa oli vuoden 2014 lopussa 6 968 arkistoluetteloa ja
259 inventointiluetteloa.Tietokannassa on myös perustiedot 295 arkistosta, joita ei ole järjestetty tai joiden luetteloa ei ole viety tietokantaan. Hyllymetreinä mitattuna noin 68 % aineistosta on luettelo tietokannassa. Hakuja voi tehdä arkiston nimen, toimialan, kotipaikan ja rajavuosien mukaan.
Arkiston erillisessä henkilötietokannassa, joka on käytettävissä vain
arkiston sisäverkossa, on viitetiedot eri arkistokokonaisuuksissa (henkilöarkistot, muistelmat, biograficakokoelmat, erikoiskokoelmat) olevista
henkilöhistoriallisista aineistoista. Tässä tietokannassa oli kertomusvuoden lopussa 4 423 nimeä.
Äänitetietokantaan vietiin tiedot 51 äänitteestä. Äänitetietokannassa on
yhteensä 6 945 tallenteen tiedot, joista 1 906 on haastatteluja.
Tietojärjestelmien haasteet
Kansan Arkisto on uudistamassa tietojärjestelmiään. Arkiston teknisesti
vanhentuneet arkistotietokanta Planeetta- sekä Paradox-tietokannat (avja henkilöaineistot) eivät vastaa tämän hetken tarpeisiin, mm. niiden tarjoaminen Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna-käyttöliittymän
kautta ei ole mahdollista. Kansan Arkisto on ollut mukana Arkistojen hakemistopalveluhanke AHAA:ssa vuoden 2013 alusta. Hankkeessa toteutetaan arkistoille yhteinen hakemistopalvelu, jonka avulla voidaan kuvata, luetteloida ja hallinnoida niin perinteisiä kuin sähköisiäkin arkistoaineistoja.
Ahaa korvaa Kansan Arkiston vanhentuneet tietokannat, mm. Planeetan.
Toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismahdollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. AHAA-hanketta
esitellään luvussa 10.
Arkisto on jo vuodesta 2003 alkaen tarjonnut internetin kautta tutkijoiden käyttöön arkistotietokanta Planeetan sekä vuodesta 2011 alkaen
valokuvatietokantansa. Planeetta-tietokannassa ovat nähtävillä arkisto- tai
inventointiluettelot. Osa arkiston digitoiduista tekstiasiakirjoista on liitetty Planeettaan pdf-muotoisina ja myös ne ovat saavutettavissa internetin
kautta.Arkiston tietokanta ja digitaaliset sisällöt löytyvät osoitteesta www.
kansanarkisto.fi/tietokanta.
Osaa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta rajoittaa henkilötietolaki
(22.4.1999/523, 11§).Tämän digitoidun aineiston käyttö onkin mahdollista
vain arkiston tiloissa. Henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki rajoittavat myös
valokuvatietokannan käyttöä internetissä. Siksi myöskään osa valokuvatie12
tokannan aineistosta ei näy internetissä, vaan ainoastaan arkiston tiloissa.
Tätä tarkoitusta varten tarvitaan erilliset, ajantasaiset asiakaskoneet.
Planeetta-tietokanta ja arkiston työntekijöiden työtiedostot sijaitsevat
Kansan Arkiston omalla palvelimella.Varsinainen palvelin on vuodelta 2008
ja sen hajonnut nauhavarmennus jouduttiin jo korvaamaan irtokovalevyille
tapahtuvilla varmennuksilla. Digitoitu ja sähkösyntyinen aineisto säilytetään
osin irtokovalevyillä, koska palvelimella ei ole tilaa.
Ahaa-järjestelmä tulee osin ratkaisemaan palvelinriskejä, koska sen myötä arkistotietokanta siirtyy palvelimelle, joka ei sijaitse Kansan Arkiston
tiloissa.Tosin toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismahdollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. Myös
työtiedostojen osalta ratkaisua etsitään edelleen ja toimintakertomusvuonna ryhdyttiinkin valmistelemaan palvelimen uusimista.
5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot
Kansan Arkiston aineistoa on digitoitu erilaisten projektien puitteissa sekä
omana työnä. Osa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta on liitetty pdfmuotoisena arkiston tietokantaan kunkin arkistonmuodostajan yhteyteen.
Tietokantaan on viety mm. SKP:n diaareita, edustajakokousten pöytäkirjat
1944–1990, puolueneuvoston pöytäkirjat 1945–1951 ja keskuskomitean
pöytäkirjat 1951–1988 sekä SKDL:n perustamisasiakirjat, liittokokouspöytäkirjat 1946–1985 ja liittoneuvoston pöytäkirjat 1945–1967. Myös
SKDL:n eduskuntaryhmän pöytäkirjoja on liitetty tietokantaan. Arkiston
www-sivulla on liitetyistä asiakirjoista taulukko.
Digitoituja äänitteitä on yli 800 tuntia ja niitä on mahdollisuus kuunnella
arkiston tiloissa. Liikkuvaa kuvaa on digitoitu joitain kappaleita. Valokuvia
on digitoitu 30 707 kpl ja esinekuvia (sis. julisteet ja merkit) 3 513 kpl. Arkiston digitoidut valokuvat, julisteet, merkit sekä käsikirjasto ovat selattavissa Akseli-tietokannassa arkiston tiloissa sekä rajoitetusti Arjenhistoriaportaalin kautta internetissä. Kansan Arkiston digitoidut kuvat löytyvät
osin myös KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta, osoitteessa www.finna.
fi. Finnassa on haettavissa yli 21 000 Kansan Arkiston kuvaa tai esinettä
metatietoineen.
6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu
Kertomusvuonna arkistoon tehtiin noin 1260 tutkijakäyntiä. Edellisvuoteen verrattuna tutkijakäynnit lisääntyivät vajaalla kahdella sadalla. Kävijöistä tieteellisen tutkimuksen tekijöitä oli reilut 280. Suurimpaan kävijäryhmään ”muu tutkimus” 846 kävijää, sisältyy paikan päällä käyneet aineistojen tiedustelijat (nämä eivät aina välttämättä johtaneet aineistontilauk13
siin), aineistojen luovuttajat, ei-akateemiset tutkijat, toimittajat, kirjailijat, eri
taideproduktioiden suunnittelijat, arkiston esittelyt ryhmille ja Kansan Arkiston ystävien tilaisuuksissa käyneet vieraat. Sukututkijat muodostavat tilastoiduista kävijöistä pienimmän joukon.
Kansan Arkiston asiakirjakokoelmat, käsikirjasto ja kuva-arkisto ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muita arkiston palvelumuotoja ovat kaukolainaus ja jäljennepalvelu sekä puhelimitse ja
sähköpostitse tapahtuva tietopalvelu.Tutkijapalvelutilasto esitetään liitteessä 5.
Asiakirjakokoelmista tehtyjen tutkijasalitilausten kokonaismäärä oli 611
kappaletta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli sadalla tilauksella. Tutkija1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt
1B Suomen Kommunistinen Puolue
1C 1920- ja 1930-lukujen
vasemmistolaiset järjestöt
1D Kansandemokraattiset järjestöt,
Vasemmistoliitto
1E Ammatilliset järjestöt
1F Muut järjestöt
2 Työväenlehtien ja kirjapainojen
arkistot
3 Erikoiskokoelmat
4 Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat
5 Henkilöarkistot
6 Muistelmat
7 Biograficakokoelmat
8 Ääni- ja kuvatallenteet
Kaavio 2. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014
(arkistoyksiköt)
kirjat
3%
äänitteet,
valokuvat
erikois7%
kokoelmat
6%
henkilöhist.
aineistot
31 %
järjestöark.
52 %
Kaavio 3. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014
(arkistoyksiköt luokittain)
1A
kirjat kuva-arkisto
0%
8 3%
4%
7 3%
3%
1B
11 %
6
7%
5
21 %
4 2
2%2%
3
6%
1F
16 %
saliin tilattiin ja toimitettiin yhteensä 1609 arkistoyksikköä.
Edelliseen vuoteen verrattuna
tutkijasaliin toimitettujen arkistoyksiköiden määrä kasvoi yli
kahdella sadalla arkistoyksiköllä. Valokuvavedoksia oli näistä
63 yksikköä. Valokuvia selataan
entistä enemmän sähköisessä
muodossa joko arkiston tilois-
1C
2%
1D
15 %
1E
5%
sa tai internetin kautta.
Arkistoaineistosta toimitettiin yhteensä viisi kaukolainatilausta tutkijoille maakunta-arkistoihin sekä pitempiaikaisia asiakirjalainoja arkistoaineiston luovuttajille historiankirjoitusta varten. Asiakirja-aineistosta tilattiin valokopioita ja pdf-tiedostoja yhteensä 1324 kappaletta. Tutkijoiden digikameralla ottamien kopioiden määrää ei tilastoida.
Arkistoaineistoon kohdistuvat tiedonhaut työllistivät arkiston tutkijapalvelua. Sähköpostitse tapahtuva tiedonvälitys on yleistynyt. Asiakirjoja koskeviin
tiedonhakupyyntöihin annettiin selvityksiä puhelimitse 160 ja sähköpostitse ja
kirjeitse 155 kappaletta. Kuva-arkistoon osoitettuja valokuvakokoelmia koskevia tiedonhakuja oli 160 kappaletta.
14
Kansan Arkiston kotisivut ovat osoitteessa http://www.kansanarkisto.
fi. Kotisivulla on yhteystietojen lisäksi tietoja mm. arkiston toiminnasta,
kokoelmista, palveluista, aineiston keruusta ja Kansan Arkiston ystävät
ry:stä. Kotisivuilta löytyvät myös linkit arkistotietokantaan ja Arjenhistoria-portaaliin sekä verkkonäyttelyt. Edellä mainittujen lisäksi kotisivuilla on
taulukko arkiston digitoidusta asiakirjoista sekä tieto siitä, onko aineisto
vapaasti selattavissa verkon kautta. Kuva-arkistolla on oma esittelysivustonsa, jolla kerrotaan yleisesti kuvien luokituksesta ja aihepiireistä ja kuvaarkiston toiminnasta sekä annetaan ohjeet valokuvien tilaamista varten.
Tilastojen mukaan arkiston kotisivuilla on edelleen käyty vilkkaasti.
Vuonna 2014 arkiston sivuilla vieraili keskimäärin hieman alle 200 kävijää
päivässä. Yhtenä kotisivujen haetuimpana aiheena on edelleen kansalaissota.
7. Kuva-arkisto
Kuva-arkiston kokoelmat koostuvat työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen
ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvästä kuva-aineistosta,
jota on karttunut vuodesta 1945 lähtien.Vanhimmat yksittäiset kuvat ovat
1800-luvun lopulta.Ajallinen painopiste on 1950–1980-luvuilla. Kuva-arkisto on muotoutunut suurelta osin eri työväenlehtien kuva-arkistoista tai niiden osista. Kokoelmat sisältävät valokuvaaja Yrjö
Lintusen huomattavan negatiivikokoelman.
Kansan Arkiston kuvaarkiston laajimman aineistokokonaisuuden muodostavat valokuvat, joita
on yli miljoona kappaletta.
Kuva-aineiston kartunta
tapahtuu pääasiassa lahjoitusten kautta. Kaikkiaan
kuvaluovutuksia saatiin 59
kpl, joissa kuvia oli 13 383
kpl (3,35 hyllymetriä) sekä
Vappumarssijat Pitkälläsillalla Hakaniemessä v. 1975.
sähköisenä 8,288 Gt. VaValokuvaaja: Yrjö Lintunen
lokuvaluovutusten lisäksi
kuvakokoelma karttuu vuosittain myös omilla kuvauksilla. Kuvaluovutuksia saadaan vielä perinteisesti vedoksina, mutta yhä enemmän kuvaluovutukset tulevat digitaalisina. Oma kuvaustoiminta on kokonaan digitaalista.
15
Akseli ja Arjenhistoria
Kuva-arkiston työkaluna toimii internet-pohjainen tietokantajärjestelmä.Yhteistyössä Työväen Arkiston,Työväenmuseo Werstaan sekä kuuden muun museon kanssa toteutettu järjestelmä rakentuu kahdesta osasta:
• organisaatiokohtaisena sisäisenä luettelointi- ja tiedonhakuvälineenä toimivasta Akseli-tietokannasta, jossa kukin organisaatio näkee vain omat kokoelmansa.
• julkisesti internetissä selailtavasta Arjenhistoria-verkkoportaalista, jossa näkyvät kaikkien mukanaolijoiden kuvat ja esineet, joita voi selata sekä yhdellä
haulla että organisaatiokohtaisesti. Yhden haun käytäntöä tukee mm. yhdenmukaistettu asiasanoitus. Kuvien ja esineiden tai niiden kuvailutietojen näyttämistä internetissä rajaavat henkilötieto- ja tekijänoikeuslaki.
Kaikki Arjenhistorian kuvat on digitaalisesti vesileimattu väärinkäytösten
estämiseksi.Vesileimasta käy ilmi lähdeorganisaatio, josta kuvan voi tilata painokelpoisena. Vesileiman käyttäminen herättää keskusteluja käytön puolesta
ja vastaan - toistaiseksi kuitenkin Arjenhistoria-palvelussa kuvat on tarjottu
vesileimallisina. Kuvien tilaaminen on mahdollista suoraan Arjenhistorian kautta. Hakujen ja tilausten lisäksi käyttäjä voi lähettää palveluun omia kommenttejaan sekä tietojaan kuvista. Arjenhistoria (www.arjenhistoria.fi) sisältää yli
21 000 Kansan Arkiston kuva- ja esinetietuetta.
Valokuva-aineistosta digitoitiin vuonna 2014 mm. työväenlehtien valokuvia, Rakennusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten liiton kuvia sekä Suomen
Demokratian Pioneerien liiton, Vasemmistonuorten ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kuvia.
Kansan Arkistossa Akseli-kuvatietokantaan luetteloitiin vuonna 2014 kuvia
ja esineitä 3336 kpl ja vuoden päättyessä tietueita oli yhteensä 34 214 kpl,
joista valokuvia oli 30 701 ja esineitä 3 513 kpl.
Kuva-arkistosta tehtiin vuoden 2014 kuluessa 160 tiedustelua. Yhteensä
kuva-arkistosta tilattiin 1100 kuvaa.Akseli-tietokannasta tehtyjä hakuja ei ole
erikseen kirjattu.
Arjenhistoria-portaalilla oli vuoden aikana 166 757 käyttäjää, jotka tekivät
hakuja ja latasivat aineistoa yhteensä 705 147 kertaa. Edellisvuonna käyttäjiä
oli 101 153 ja hakuja 852 524. Arjenhistoria-portaalin ylläpidosta huolehtii
Työväenmuseo Werstas.
Finna
Loppuvuodesta 2013 Kansan Arkiston valokuvat ja esinekuvat metatietoineen liitettiin muun Akseli-konsortion aineiston mukana osaksi Kansallista
digitaalista kirjastoa eli KDK:ta. Aineisto on nyt haettavissa KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta. Finnassa haku on mahdollista kansallisen näkymän
kautta: yhdellä haulla on mahdollista löytää mukana olevien kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoa. Lisäksi Finnassa on mahdollista tehdä sek16
tori- ja organisaationäkymäkohtaisia hakuja. Finna ei tarjoa kuvatilausmahdollisuutta, mutta kuvia voi tilata edelleen Arjenhistorian kautta. Kuvapalautetta sen sijaan voi antaa myös Finnan kautta.
Työväenperinteen yhteinen työväenlehti-kuvaprojekti
Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston yhteisenä kuva-arkistoprojektina jatkettiin työväenlehtien valokuvien digitointia.Työväenlehtien kuvakokoelmat
muodostavat laajan perustan Kansan Arkiston kuvakokoelmille. Lehtien kuvat kattavat koko elämän kirjon. Kuvia on niin arjesta kuin
juhlasta - kuvattuna on tavallisia ihmisiä samoin kuin julkisuuden henkilöitä.
Kuvaprojektilla on ollut
myös aineiston säilyvyyttä turvaava tehtävä. Sanomalehtien
1960- ja 1970 –lukujen valokuvien tekoprosessi pikakehityksineen on vaarana tuon ajan
lehtikuvien säilymiselle. Arkistoituna tuo kuvamassa voi tuhota muitakin kuvia. Pelastuskeinona on kuvien skannaaminen ja eristäminen muusta
kokoelmasta. Projektissa etuKansan Uutisia puretaan lentokoneesta 1950sijalla olivat vanhimmat ja huoluvulla. Kuva: Keski-Suomen Työ
nokuntoisimmat kuvat.
Kuvien valinnassa pyrittiin mahdollisimman suureen maantieteelliseen
ja ajalliseen kattavuuteen. Kansan Arkistossa keskityttiin Satakunnan Työn,
Kansan Tahdon ja Päivän Sanomien kuva-aineistoon. Kuvia digitoitiin lähes
tuhat kappaletta ja digitoitujen kuvien määrä saatiinkin näiden lehtien osalta
tuplattua. Edellä mainittuja kuvia löytyy vuoden 2014 lopussa Kansan Arkiston Akseli-järjestelmästä noin 2000 kappaletta.Työväenlehtikuvia digitoitiin
myös Kansan Uutisten, Keski-Suomen Työn ja Tiedonantajan kokoelmista.
Tekijänoikeuksiltaan selvät kuvat julkaistiin Arjenhistoria-kuvatietokannassa
(www.arjenhistoria.fi).
Julisteet
Julistekokoelma karttui 16 julisteella. Julistekokoelmassa on 6 795 julistetta,
joista yli puolet luetteloituja. Kansan Arkiston julisteet ja merkit luetteloidaan Akseli-tietokantajärjestelmän esineet-osioon. Digitoituja merkkejä on
viety tietokantaan noin 800 kappaletta. Julisteiden digitointi ja niiden esit17
täminen tekijänoikeuslain puitteissa Arjenhistoria- ja Finna -verkkopalveluiden kautta on avannut julistekokoelman suurelle
yleisölle. Kansan Arkiston julisteita käytetään mm. kuvituskuvina julkaisuissa ja koulujen oppikirjoissa.
Merkittävin luovutus oli Ahmoon työväentalolta Karkkilasta arkistoon noudetut
Nuorison Toveri käsinkirjoitetut seinälehdet vuosilta 1926-1927.
8. Näyttelyt
Kansan Arkiston ja Werstaan yhteisprojektina toteutettu Rakennusliiton 90-vuotisnäyttely julkistettiin Rakennusliiton kesäpäivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014. NäytteSKDL:n vaalijuliste vuodelta 1948.
lyä varten kerättiin rakentajien työoloihin
ja työsuojeluun liittyviä muistoja eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä oli esillä
työkaluja ja työvaatteita Siikarannan Työvälinemuseosta. Nykyajan työvälineet ja -asut lainattiin yksityishenkilöltä. Näyttelyyn tutustui viikonlopun aikana satoja kesäpäivävieraita. Näyttely lähti myöhemmin kiertämään eripuolille maata.
SKDL:n 70-vuotisseminaarissa Vartiokylän työväentalolla oli esillä Kansan Arkiston kokoama julistenäyttely. Esillä oli SKDL:n vaalijulisteita eri aikakausilta.
Toimintavuoden aikana arkiston kotisivuille vietiin
kuvakatsaus Otto Wille Kuusisen elämästä, joka oli
esitetty Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaarissa 17.5.2014. Kansan Arkiston ala-aulassa oli
syksyn ajan pienoisnäyttely Hertta Kuusisen kirjeistä.
Kansan Arkiston ja barcelonalaisen taiteilijan Domènecin yhteistyönä syntynyt Kulttuuritalon talkoolaisista kertova näyttely Rakentajan käsi (La mà del treballador) oli esillä 6.9.-5.10.2014 Terrassassa lähellä
Barcelonaa.
Amos Anderssonin taidemuseossa Työtäkö? näyttelyssä oli Aino-Marjatta Mäen ja Jaakko Karhusen
kuvakooste, jossa oli esillä aineistoa Kansan Arkiston
kokoelmasta Työtaistelut.
Työväenliikkeen kirjastossa oli esillä kuusi Niilo Jokisen linoleikkausta. Arkiston kotisivuilla oli toiminta- SKDL:n eduskuntavaalijuliste
vuonna viisi verkkonäyttelyä:Vasen silmä -näyttely valo- vuodelta 1958.
18
kuvaaja Yrjö Lintusen tuotannosta (2003), Punalippu Suomen työväenliikkeen
alkutaipaleella (2002), 1918 kansalaissodan kuvia (1999), Villit vuodet Koiton Näyttämö 1906–1933 (1999) sekä Veljet, toverit. Matkalla 1920-luvun
Neuvostoliitossa (1999).
9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus
Kansan Arkisto neuvoo ja opastaa järjestöjä niiden arkistotoimen hoitamisessa. Neuvonnan ja ohjauksen myötä varmistetaan aineiston säilyvyys.
Neuvonnan myötä aineistoista saadaan paremmin hallittavia ja helpotetaan päätearkistoon luovuttamisen prosessia.Vuonna 2014 tehtiin ohjaavaa
kenttätyötä useiden järjestöjen parissa.
28.10.2014 Kansan Arkisto järjesti arkistointikurssin Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen yhdistyksille Tampereella Uudenkylän työväentalo Tapiolassa. Kurssille osallistui 23 eläkeläisyhdistyksen jäsentä Länsi-Suomen eri alueilta.
Rakennusliiton kesäpäivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014 annettiin osastojen
jäsenille ohjausta arkistojen hoidossa. Osastoilla oli mahdollisuus myös
tarkastaa, mitä aineistoja heiltä löytyy Kansan Arkistosta. Arkisto sai kesäpäivien aikana myös joitakin luovutuksia.
Kansantalojen liiton seminaarissa 26.4.2014 annettiin neuvontaa ja ohjausta kansantalojen liiton jäsenjärjestöille. Seminaari järjestettiin Hiekkaharjun Puistokulmassa ja kurssille osallistui parisenkymmentä henkilöä eri
puolelta Suomea.
Arkiston tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaus ja
neuvonta sekä esitelmien pito arkistoalan seminaareissa, historia- ja perinnetieteiden kurssilaisille ja muille perinteentallennuksesta kiinnostuneille.
Vuonna 2014 arkistossa kävi kaksi opiskelijaryhmää, joissa oli yhteensä
nelisenkymmentä opiskelijaa.
Arkiston edustaja oli 11.4.2014 kommentoimassa graduntekijöiden suunnitelmia ja esittelemässä arkiston antia heille Työväen historian ja perinteen
tutkimuksen seuran graduseminaarissa.
10.Yhteistyö
Ahaa-hanke
Kansan Arkisto on mukana AHAA- hankkeessa, jossa Kansallisarkiston
johdolla kehitetään arkistoille uudenlainen hakemistopalvelu. Hanke on jo
alkanut jo vuonna 2011 ja siinä ovat mukana arkistolaitoksen lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Svenska centralarkivet sekä CSC – Tieteen tietotekniikan
keskus Oy.
19
Kuluneen vuoden aikana AHAA-hankkeen yhteyteen perustettu arkistokuvailun kuvailunuudistus-työryhmä jatkoi kuvailun käsitemallin sekä kansallisten kuvailusääntöjen uudistamista. Käsitemalli julkistettiin toimintavuoden päättyessä, mutta kuvailusääntöjen uudistaminen jätettiin odottamaan
kansainvälisten standardien päivittymistä.
Sen sijaan työryhmä keskittyi AHAA-järjestelmää varten tehtyjen luettelointiohjeiden ja -sääntöjen tuottamiseen: uudistunut kuvailukäytäntö tullaan ottamaan käyttöön uudessa AHAA-järjestelmässä. Laajemmin kuvailua
on tarkoitus harmonisoida kaikkien muistiorganisaatioiden (kirjastot, arkistot ja museot) kesken.Tämä mahdollistaa yhdenmukaisemman aineistokuvailun muistiorganisaatiosektorien kesken ja tukee yhtenäisempää tiedonhakua Kansallisen Digitaalisen kirjaston Finna-käyttöliittymän kautta.
Yksityiset keskusarkistot ry
Yksityiset keskusarkistot ry,YKA, on enintään 80-prosenttista lakisääteistä
valtionapua nauttivien yksityisten arkistojen yhteistoimintajärjestö, jossa
oli vuonna 2014 yhdeksän jäsentä.Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä
yhteyksiä arkistolaitokseen ja muihin arkistoihin, seurata alan kehitystä ja
tehdä sen pohjalta aloitteita ja esityksiä, pitää yllä yhteyksiä arkistoalaa lähellä oleviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä edistää arkistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kansan Arkistolla oli edustaja Ykan hallituksessa.
Yksityiset keskusarkistot ry esitteli toimintaansa lokakuussa Vantaan sukututkijain järjestämässä valtakunnallisessa Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Hiekkaharjussa. Esittelijöinä toimivat Elinkeinoelämän keskusarkiston
Elkan, Kansan Arkiston, Suomen Urheiluarkiston ja Toimihenkilöarkiston
edustajat. Yksityisten keskusarkistojen pöydässä vieraili kaksipäiväisen tapahtuman aikana noin 200 sukututkimuksesta kiinnostunutta kävijää, joille annettiin arkistojen
esitteitä, tehtiin hakuja
tietokannoista ja kerrottiin yksityisten keskusarkistojen toiminnasta. Esillä oli Elkan ja
Kansan Arkiston kokoelmien kuvia teemasta
”Sukuni, perheeni pihapiirissä”. Yksityisiä
keskusarkistoja esiteltiin myös 13.11.2014
opiskelijoille suunnatussa tapahtumasYksityiset keskusarkistot –yhdistys esittäytyi Kuulutko sukuuni – sa Porthanian aulassa
tapahtumassa Vantaalla. Pirjo Kaihovaara esittelemässä arkistoja.
Helsingin Yliopistolla.
20
Opiskelijoita Ykan tarjontaan tutustui noin 70. Esittely liittyi Pohjoismaiseen Arkistojen päivään.
Yksityiset keskusarkistot ry:n sivuilla (www.yksityisetkeskusarkistot.fi)
esitellään yhdistys, kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista sekä
annetaan linkki kuhunkin arkistoon. Sivuilta löytyy Arkistointiopas, jossa kerrotaan arkistoinnin perusasiat ja lisäksi sivujen kautta on myös mahdollisuus
lähettää kysymyksiä arkistointiin liittyen. Kysymyksiin vastaa se arkisto, jonka
toimialaan kysymys kuuluu tai yhdistyksen puheenjohtaja. Sivustolle on rakennettu myös intranet-osio arkistojen välistä keskustelua ja tiedonvaihtoa varten.
Työväen perinnelaitokset
Työväenperinnelaitosten kokoelmayhteistyö toimii siten, että museo vastaa
esineistä, arkistot asiakirjoista ja Työväenliikkeen kirjasto painetusta kirjallisuudesta.
Työväenperinne – Arbetartradition ry jatkoi Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kanssa työväenperinteen ja -kulttuurintutkimukseen ja tallennukseen
liittyviä yhteisiä projekteja. Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kuvaprojektista kerrotaan enemmän kuva-arkisto-osiossa.
Kansan Arkisto osallistui Työväentutkimus-vuosikirjan toimitustyöhön muiden Työväenperinnelaitosten kanssa. Työväentutkimus edistää muistiorganisaatioiden ja tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi vuosikirja kokoaa yhteen
työväenhistoriaan liittyvät ajankohtaiset tapahtumat.Toimituskunnassa Kansan
Arkistoa on edustanut Kari Määttänen.
Työväenmuseo Werstaan ja Työväen Arkiston kanssa käynnistettiin
1917/1918 muistovuosiin valmistautuminen. Työväenmuseo Werstas, Työväen
Arkisto ja Kansan Arkisto päättivät perustaa satavuotistapahtumien suunnittelua varten työväenliikkeen neuvottelukunnan. Tavoitteena on juhlavuosien
aikana toteuttaa Tampereelle suurnäyttely teemalla sisällissodasta sopimusyhteiskuntaan, koota arkistoista sisällissodan koskettavat tarinat verkkopalveluun kaikkien suomalaisten luettavaksi sekä tuottaa sisällissotaan liittyvää
oppimateriaalia koulujen historianopetusta varten. Lisäksi juhlavuosien aikana
tulisi järjestää monipuolisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä muita
juhlatapahtumia. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran 18.11.2014
Helsingissä.
Kansan Arkiston ystävät ry
Kansan Arkiston ystävät ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena koota yhteen työväenliikkeen aatteellisista, sivistyksellisistä ja järjestöllisistä perinteistä ja historiasta kiinnostuneita kansalaisia, kehittää ja tukea
Kansan Arkiston toimintaa sekä syventää työväenperinnetyön tuntemusta.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Leppänen ja hallituksen jäseniä
olivat Kauko Aaltonen, Helena Hölttä, Arja Mäntyniemi, Pentti Laine, Taisto
21
Terävä ja Jaakko Tiainen.Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 18.3.2014.Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 148 henkilöjäsentä.
Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskustelutilaisuutta. Kansan Arkistossa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 339 henkilöä.
Tilaisuuksista tiedotettiin kirjeitse, sähköpostilla ja ilmoituksilla Kansan Uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä arkiston Facebook-sivustolla. Tilaisuuksien
käytännön järjestelyt toteutti Kansan Arkisto.
Ystävät ostivat ja lahjoittivat Kansan Arkistolle äänentoistolaitteet.Yhdistys
avusti vuonna 2014 arkiston toimintaa 1900 eurolla.
Kevät 2014
18.2. Antero Jyränki ”Kansa kahtia, henki halpaa” (60 hlöä)
18.3.Ville Laamanen ”Suuri levottomuus, Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936–1939 (37 hlöä)
22.4. Minna Maijala ”Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth” (25 hlöä)
13.5. Teemu Keskisarja ”Viipuri 1918” (43 hlöä)
Syksy 2014
30.9. Sirpa Kähkönen ”Graniittimies” (67 hlöä)
21.10. H.K. Riikonen ”Nukuin vasta aamuyöstä, Olavi Paavolainen 1903–1964.
(36 hlöä)
18.11. Pirkko Saisio ”Signaali” (39 hlöä)
Kansan Arkiston Ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen keskustelemassa
kirjailija Pirkko Saision kanssa marraskuun kirjatilaisuudessa.
22
9.12. Lasse Nevala ”Punaisen paratiisin lapset” (32 hlöä)
Keskusteluja veti Kansan Arkiston ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen.
Muu yhteistyö
Kansallisarkiston vetämä Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkosto jatkoi toimintaansa.Verkoston toiminta-ajatuksena on mm. edistää KDK:n toiminnassa
mukana olevien arkistojen keskinäistä yhteistyötä ja tuottaa niiden yhteinen
näkemys KDK-palveluiden kehittämiseen. Yhteistyöverkosto yhtenä toimintamuotonaan järjestää erilaisia seminaareja ja koulutustapahtumia. Verkosto
on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös arkistosektorin kokonaisarkkitehtuurikuvauksen sekä kuvailu- ja luettelointisääntöjen uudistamisen. Kansan
Arkisto osallistui yhteistyöverkoston ohjausryhmän toimintaan.
Kansan Arkisto osallistui myös KDK:n käytettävyystyöryhmän toimintaan.
Käytettävyystyöryhmän tavoitteena on tuoda KDK-asiakaskäyttöliittymä
Finnan suunnittelu- ja toteutusprosessiin käyttäjälähtöisiä näkökulmia hankkeen eri vaiheissa.
11.Tilat
Kansan Arkisto toimii Helsingissä kahdessa eri toimipisteessä. Toimistotilat
ja tutkijasali sekä 120 m2 suuruinen arkistomakasiini sijaitsevat Vetehisenkuja 1:ssä. Kolme etämakasiinia sijaitsee Työpajankadulla. Makasiinitilaa on yhteensä 691 neliötä.
12. Hallinto
Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön valtuuskunnan muodostaa kaksikymmentä henkilöjäsentä.
Vuonna 2014 valtuuskunnan jäseninä ovat toimineet:
VTM Riku Ahola, työnohjaaja Liisa Aura, piirisihteeri Heidi Auvinen, toimitsija Oiva Björkbacka, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, opettaja Janne Hernesniemi, toimistosihteeri Soile Hyvärinen, markkinointipäällikkö Loviisa Itäkannas, päätoimittaja Jouko Joentausta, toiminnanjohtaja Sirpa Kerman, järjestösihteeri Tanja-Riikka Knyazev, tutkija Joni Krekola, toiminnanjohtaja Laura
Lodenius, tutkija Raimo Parikka, opintojohtaja Leo Partanen, toiminnanjohtaja
Jorma Pikkarainen, historiantutkija dosentti Tauno Saarela, VTM Riikka Taavetti, lehtori Tutta Tallgren.Valtuuskunnan puheenjohtaja on kunnallissihteeri
Aulis Ruuth ja varapuheenjohtajana jatkaa Soile Hyvärinen. Valtuuskunta piti
vuosikokouksensa 14.4.2014.
Säätiön asioita hoitaa ja edustaa hallitus.Arkistosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Tauno Saarela ja jäseninä Sirpa Kerman, Joni
Krekola, Laura Lodenius, Raimo Parikka, Jorma Pikkarainen ja Riikka Taavetti.
23
Hallituksen sihteerinä on toiminut Kari Määttänen.Arkistosäätiön asiamiehenä sekä esittelijänä hallituksen kokouksissa on ollut Marita Jalkanen. Säätiön
kirjanpitäjänä on toiminut Jari Salo ja tilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy, jossa vastuullisena henkilönä on HTM-tilintarkastaja ekonomi
Timo Vilén.
Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa
on käsitelty säätiön talous- ja henkilöstöasioita ja Kansan Arkiston toiminnan
kehittämistä.
13. Henkilökunta
Kansan Arkiston työsuhteiseen henkilökuntaan kuului kuluneen vuoden aikana kahdeksan henkilöä, joista yksi oli osa-aikaeläkkeellä. Koko vuoden täysiaikaista työpäivää teki seitsemän henkilöä.Työsuhteessa olleen henkilöstön
työpanos oli 7,2 henkilötyövuotta. Arkistossa oli yksi työelämään tutustuva
tet-harjoittelija.Vakituisten työntekijöiden kanssa käytiin toimintavuonna työehtosopimuksen mukaiset kehityskeskustelut.
Vakinaiseen henkilökuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet:
- Jalkanen Marita, FM, arkistonjohtaja
- Kaihovaara Pirjo,VTL, erikoistutkija, osa-aikaeläkkeellä
- Laitinen Reetta, FM, tutkija, vanhempainvapaalla
- Lindgren Riitta, arkistomestari
- Määttänen Kari, FM, tutkija
- Ollikka Auli, arkistosihteeri, kuvankäsittelijä
- Pursiainen Pia, tradenomi (YAMK),YTK, tutkija
- Seppä Hilkka, tutkimussihteeri
Muut työntekijät ja harjoittelijat:
- Olavinen Iris 1.10.2014 alkaen, tutkija
- Niskanen Sini, tet-harjoittelija 9.9.- 10.10.2014
Henkilökunnan luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät:
- Pirjo Kaihovaara: Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus
- Marita Jalkanen: Yksityiset keskusarkistot ry:n puheenjohtaja, Ahaa ohjausryhmän jäsen, Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus
- Pia Pursiainen: Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston jäsen, Arkistokuvailun kehittäminen AHAA-luettelointityöryhmän jäsen, KDK:n käytettävyystyöryhmän jäsen
- Kari Määttänen: Työväentutkimus-lehden toimituskunta
24
Esittelyt
20.1. Eläkeläiset ry:n vierailu
17.3. Kari Korpi, Kansan Arkiston tilaselvitys
20.3. Eduskunnan tietopalvelu
21.3. Turun taideakatemian Likka -ryhmä
24.3. Louise Skyggebjerg, Arbejdermuseet & Arbejderbevægelsens Bibliotek
og Arkiv, Tanska
23.9. Helsingin yliopiston poliittisen historian ja talous-ja sosiaalihistorian
opiskelijat
19.11. Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat
Henkilökunnan osallistuminen:
Koulutustilaisuudet ja seminaarit
6.3.Vuoden työväentutkimus-palkinnonjakotilaisuus, Työväenliikkeen kirjasto
7.3. Matti Kuusi 100 vuotta seminaari, Työväenliikkeen kirjasto
11.4. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran graduseminaari, Tieteiden talo
15.4. 1918 valmistelupalaveri, Helsingin kaupunginarkisto
26.4. Kansantalojen liiton seminaari,Vantaan puistokulma
17.5. Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön juhlaseminaari
27.5.Yksityisarkistot talteen –kutsuvierastilaisuus, Kansallisarkisto
7.-8.6. Rakennusliiton kesäpäivät, Savonlinna
2.7. Kivinokka-kuvien keruu, Kivinokka
25.8. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran kesäseminaari, Työväenmuseo Werstas
1.9. Hankintapolitiikka-työpaja, Kansallisarkisto
3.9. Linkity! – Kohti yhteentoimivaa metatietoa -seminaari, Kansallisarkisto
16.9. Säätiöseminaari, Musiikkitalo
11.10. Uudenmaan vasemmiston maakuntajuhla,Vantaan Puistokulma
11.-12.10. Kuulutko sukuuni –sukututkimustapahtuma,Vantaa
16.10.Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran 30-vuotisseminaari
Työväestön aatteet historiantutkimuksen kohteena, Tieteiden talo
21.10. Muuttuva arkistokuvailu ja hakemistopalvelut, Kansallisarkisto
24.10.Yksityiset keskusarkistot virkistyspäivä, Mannerheim-museo
28.10. KSL 50 vuotta, Kirjan talo
3.11.Yksityisarkistolain kuulemistilaisuus, opetus- ja kulttuuriministeriö
8.11. Aatosta jaloa, Stadin työväenkirjallisuuspäivä, Työväenliikkeen kirjasto
8.11. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, SKDL 70 vuotta
– historiaseminaari,Vartiokylän työväentalo
13.11.Yka esittäytyy arkistojen päivänä, Helsingin yliopisto
26.11. Ahaa-hanke Ahaalaisille, Kansallisarkisto
25
2.12. Työväentutkimuslehden julkistustilaisuus
2.12. Pro Finlandia näyttelyn avajaiset, Kansallisarkisto
15.12. Työväen museoyhdistyksen syyskokous
16.12. Rohkea perintö, Työväenmuseo Werstas
25.11. Työväenperinteen syysvuosikokous, Työelämän laadun kehittäminen,
SAK
31.12. SDNL / Vasemmistonuoret 1944-2014, 70-vuotisjuhlat, Kulttuuritalo
Aineistonoudot
8.5. Siikaranta-opisto
11.-12.9. Kalajoki
25.9. Karkkila
18.10. Pori, Pihlava
21.11. Hämeenlinna
Muut
Henkilökunnan arkistoalan koulutus:
- Pia Pursiainen tradenomi (ylempi AMK)
- Kari Määttänen ylempi arkistotutkinto
Muu koulutus:
- Marita Jalkanen johtamisen erikoisammattitutkinto
26
Liite 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014
1. Järjestöjen arkistot
A Vanhan työväenliikkeen järjestöt
B Suomen Kommunistinen Puolue
C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt
D Kansandemokraattiset järjestöt /
Vasemmistoliitto E Ammatilliset järjestöt
F Muut järjestöt
2.Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot
kpl hyllymetriä
6 771
2 660
103
4
975
476
292
13
2 669 1021
1 711
804
650
713
102
163
3. Erikoiskokoelmat
7
A Luokkasota 1918
B Työpaikkalehdet
C Ohjelmatoiminta
D Työväestön elinolosuhteet
E Poliittiset vangitsemiset 1919–1944
F Espanja 1936–39
U Vaihtoehtolehdet 1960–1970-luvuilta
17
3
1
1
1
4
1
6
4. Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 13
92
441
339
6. Muistelmat
1 101
9
7. Biograficakokoelmat
1 948
5. Henkilöarkistot
Yhteensä
27
24
3304
Liite 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014
8. Äänitekokoelma
9. Mikrofilmit
10. Käsikirjasto
11.Valokuvat ja negatiivit
Luetteloidut kuvat tietokannassa
kpl hyllymetriä
9 877
67
941
13 993
229
1 140 545
30 704
210
12. Julisteet
6 795
13. Rakennuspiirustukset
14. Näyttelyt
15. Kuvataide (luetteloidut)
16. Rainat
Yhteensä
1 169
216
569
554
Oranssi ry; Tehtaankadun puutalojen suojelutempaus
vuonna 1997.
28
506
Liite 3. Asiakirja-aineiston kartunta 2014
- uudet arkistonmuodostajat
JÄRJESTÖARKISTOT
1B Suomen Kommunistinen Puolue
SKP(y):n Kaapelinvalmistajain osasto
SKP:n Ahjon osasto
SKP:n Asolan osasto
SKP:n Helsingin Autonkuljettajien osasto
SKP:n Hyvinkään aluejärjestö
SKP:n Hyvinkään osasto
SKP:n Jokuen osasto
SKP:n Järvenpään kaupungin ja ympäristön osasto
SKP:n Kausalan osasto
SKP:n Koverharin rauta- ja terästehtaan osasto
SKP:n Nokia yhtymän Helsingin puolueryhmä
SKP:n Pihlavan tehtaitten osasto
SKP:n Plassin osasto
SKP:n Pohjankylän osasto
SKP:n Putaankylän osasto
SKP:n Puurtilan osasto
SKP:n Sirkkulan osasto
SKP:n Toivolan osasto, Nurmijärvi
SKP:n Varkauden kaupunkijärjestö
SKP:n Varkauden konepajatyöläisten osasto
SKP:n Varkauden osasto
SKP:n Wärtsilän Järvenpään osasto
1986-1991
1969-1971
1952-1990
1978-1990
1950-1950
1951-1957
1962-1983
1984-1990
1945-1998
1976-1991
1976-1980
1988-1988
1961-1966
1961-1989
1949-1989
1945-1960
1961-1965
1980-1980
1967-1984
1947-1965
1944-1984
1984-1984
1C 1920- ja 1930 –lukujen vasemmistolaiset järjestöt
Salon nuorten työläisten opintoyhdistys
1929-1929
Sotkamon kirkonkylän sosialidemokraattinen
nuoriso-osasto
1920-1921
Sotkamon sosialistinen kunnallisjärjestö
1919-1923
Sotkamon työväen opintoyhdistys
1932-1932
1D1 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Hämevaaran työväenyhdistys
Jokelan järjestöedustajisto
Kemin ravintolaväen kansandemokraattinen ryhmä
Linnaisten demokraattinen yhdistys
Porin mlk:n demokraattinen kunnallisjärjestö
SKDL:n Jyväskylän liikuntaväen yhdistys
SKDL:n Kalajoen yhdistys
29
1961-1988
1953-1954
1977-1988
1958-1985
1951-1957
1983-1989
1955-1989
SKDL:n Kausalan yhdistys
1960-1985
SKDL:n Kelan yhdistys
1970-1976
SKDL:n Ranuan kunnallisjärjestö
1970-1982
SKDL:n Ylöjärven Takamaan yhdistys1985-1991
Tampereen liikealan kansandemokraatit
1977-1991
Työväenyhdistys Alhaisi SKDL
1959-1972
Varkauden Sosialistit
1971-1990
Virttaan työväenyhdistys
1905-2001
1D2 Suomen Naisten Demokraattinen Liitto
Asolan naiset
1950-1979
Hyrylän demokraattiset naiset
1950-1990
Imatran demokraattiset naiset
1946-1947
Kalajoen demokraattiset naiset
1973-2005
Lentävänniemen demokraattiset naiset
1975-1989
Matinkylän Marjat
1973-1982
Suinulan naiset1952-2001
Virttaan naiset1955-1965
1D3 Vasemmistonuoret / Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto
Iitin sosialistiset nuoret1970-1987
Kalajoen demokraattiset nuoret1948-1982
Könönpellon demokraattiset nuoret
1949-1957
Ylöjärven demokraattinen nuorisoklubi
1981-1985
Ylöjärven demokraattiset työläis- ja opiskelijanuoret
1979-1984
1D5 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto
Kalajoen demokratian pioneerit1958-1985
SDPL:n Kausalan osasto1963-1968
Sotungin pioneerit1962-1967
1D6 Vasemmistoliitto
Kalajoen vasemmistoliitto1990-2007
Karjaan vasemmisto – Karis vänster
1992-1999
Valkeakosken vasemmistoliitto1996-1998
Vasemmistoliiton Luoteis-Tampereen yhdistys
2002-2008
Vasemmistoliiton Ranuan yhdistys1976-1993
Vasemmistoliiton Ylimaan yhdistys1969-1994
1E Ammatilliset järjestöt
Kalajoen kunnalliset työntekijät KTV:n osasto 652
1986-2009
Kalajoen puu- ja sekatyöväen osasto
1959-1966
Kalajoen satamatyöntekijät1948-1949
30
Kansan Uutiset työhuonekunta
1957-1999
Kiannan metsätyöväen ammattiosasto
1967-1967
Koverharin metallityöntekijäin ammattiosasto no 100
kansandemokraattinen ryhmä
1988-2003
Lohtajan ja Himangan kunnalliset työntekijät KTV:n
osasto 745
1972-2005
PAM – Hotelli- ja ravintola-alan Lapin osasto 845
1988-2008
Pihlavan puutyöväen ammattiosasto 92
1912-2013
Rakennusliiton osasto 262,Ylivieska
1961-2001
Rakennusliiton osasto 295,Ylivieska
1948-1994
Rakennusliiton osasto 352, Tuusula
1975-1992
Rakennusliiton osasto 359, Kalajoki
1975-2013
Reposaaren sahan puutyöläiset
1930-1973
Suomen Metsä- ja Uittotyöväenliiton Vuokinrannan osasto
1946-1949
Suomen Muuraustyöntekijäin liiton osasto 17,Varkaus
1930-1935
Suomen Rakennustyöläisten liitto ry:n osasto no 520, Toivakka 1967-1967
Suomen Sahateollisuustyöväen liiton Kalajoen osasto 121
1919-1928
Turun elintarviketyöntekijät 1441962-2009
Turun liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071
1968-2010
1F Muut järjestöt
Entisten sotilaiden Salon toverikunta
1945-1945
Etelä-Espoon Eläkeläiset1964-2013
Kalajoen Eläkeläiset1967-2010
Kalajoen teatteritalo Oy1931-1993
Kalajoen työväennäyttämö1925-1949
Kansan Sivistystyön liiton Järvenpään opintojärjestö
1981-1990
Keravan rauhanpuolustajat1980-1992
Kommunistisen Työväenpuolueen Hyrylän osasto
1971-2007
Kommunistisen Työväenpuolueen Keravan osasto
1988-1989
Kommunistisen Työväenpuolueen Uudenmaan piirijärjestö
1988-2007
Lattomeren pienviljelijäin osasto1929-2013
Liike 88 Salon paikallisjärjestö1987-1989
Martinniemen Eläkeläiset2012-2012
Martinniemen sosialidemokraattinen työläisnuoriso-osasto
1938-1939
Pankkitoverit1974-1982
Pienviljelijäin liiton Satakunnan piirijärjestö
1965-1999
Pietarsaaren ja ympäristön entisten sotilaiden toverikunta
1945-1945
Pietarsaaren Kalamiehet1980-2012
Riihimäen Eläkeläiset1971-2013
Salon Parasta Lapsille1948-1952
Salon rauhankomitea1952-1956
Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran
Friherssin osasto1940-1940
31
Suomi-Neuvostoliitto-seuran Varkauden osasto
1953-1962
Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Vantaan osasto
2002-2006
Suomi-Venäjä-seuran Porin osasto
1998-2012
Suomi-Venäjä-seuran Ulvilan osasto1977-2008
Tampereen seudun lomahuolto1964-1988
Taulumäki Oy1975-1983
Toimitaloyhdistys – Föreningsgården
1952-2008
Vantaan kulttuuri1972-1973
Vantaan rauhanpuolustajat1991-1999
Varkauden raittiusyhdistys tähti1958-1973
Varkauden työväen sivistysjärjestö1954-1954
Varkauden työväenjärjestöjen Oy1946-1986
5 HENKILÖARKISTOT
Fagerblom Ester
Haapala Elina
Haapala Sanelma
Honkonen Leena
Laakso Jukka
Laakso Linnea
Lindström Esko
Mänttäri Jarkko
Pekkarinen Eino perhearkisto
Ruuth Aulis
Räsänen Asko, rehtori
Snellman Oskar Alexander sukuarkisto
Tallgren Tutta
Toivonen Martta ja Eino
32
Liite 4. Tutkijapalvelu 2014
kpl
Tutkijakäynnit
1260
Tilaukset 611
Tilatut arkistoyksiköt1609
Tilatut valokuvatiedostot1100
Tilatut äänitteet 42
Tilatut valokopiot + pdf:t1324
Kaukolainat 5
Puhelintiedustelut 160
Sähköpostitiedustelut 155
Valokuvia koskevat tiedustelut
160
Tilausten jakautuminen:
kappaleet
1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt
1B Suomen Kommunistinen Puolue
1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt
1D Kansandemokraattiset järjestöt
1E Ammatilliset järjestöt
1F Muut järjestöt
2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkisto
3 Erikoiskokoelmat
4 Jäljenne ja lehtileikekokoelmat
5 Henkilöarkistot
6 Muistelmat
7 Biograficakokoelmat
8 Äänitteet
Kirjat
Valokuvat / vain tutkijasalitilaukset,
ei sisällä tietokantahakuja!
Tilaukset yhteensä
33
7
74
13
97
32
93
15
39 7
128
30
25
11
26
14
611
yksiköt
7
184
28
248
74
254
38
95
25
344
116
40
42
53
63
1611
Ahmoon työväentalolta luovutettiin arkistoon käsinkirjoitettuja Nuoriso Toveri seinälehtiä.
Kansan Arkiston ja Toimihenkilöarkiston työntekijöitä tutustumassa Teatterimuseon
näyttelyyn.
34
Liite 6. Asiakirjojen luokittelu
1. Järjestöjen arkistot
A.Vanhan työväenliikkeen järjestöt
B. Suomen Kommunistinen Puolue
C. 1920 - ja 1930 -lukujen vasemmistolaiset järjestöt
D. Kansandemokraattiset järjestöt ja Vasemmistoliitto
1. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL)
2. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL)
3.Vasemmistonuoret ( Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto, SDNL)
4. Sosialistinen Opiskelijaliitto (SOL) ja Kansandemokraattiset Opiskelijajärjestöt (KOJ)
5. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (SDPL)
6.Vasemmistoliitto (Vas)
E. Ammatilliset järjestöt
1. Keskusjärjestöt, ammattiliitot (muut kuin 1E 4 - 1E 9)
2. Ammatilliset yhteisjärjestöt ja neuvostot
3. Ammattiosastot
4. Kumi- ja nahka-ala (liitot ja osastot)
5. Kutomatyöväen liitto ja osastot
6. Muurarien liitto ja osastot
7. Rakennusliitto ja osastot
8. Satama- ja kuljetusala (liitot ja osastot)
9. Elintarvikeala (liitot ja osastot) (uusi luokka 2008)
F. Muut järjestöt
1. Eläkeläisjärjestöt
2. Raittiusjärjestöt
3. Kansan Sivistystyön Liitto KSL jäsenjärjestöineen
4. Järjestötaloyhdistykset, Kansan Talojen Liitto/Kulttuurityön Keskus
5. Pienviljelijäliitto ja pienviljelijäyhdistykset
6. Suomen Sosialistinen Nuorisoliitto ja sen yhdistykset
7. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirit ja osastot,
Suomen-Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura (SNS I)
8. Suomen Rauhanpuolustajat SRP jäsenjärjestöineen
9. Muut järjestöt
2.Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot
3. Erikoiskokoelmat
A. Suomen luokkasota 1918
B. Työpaikkalehdet
C. Ohjelmatoiminta
D. Työväen elinolot
E. Poliittiset vangitsemiset 1919-1944
F. Espanja 1936-1939
U.1960- ja 1970- lukujen vaihtoehtolehdet
4. Jäljenne ja lehtileikekokoelmat
5. Henkilöarkistot
6. Muistelmat
A. Elämäkerrat
B. Vuoden 1918 kansalaissotaan liittyvät muistelmat
C. SKP:n toimintaan liittyvät muistelmat
D. Muistelmat toiminnasta työväenliikkeessä
E. Sosiaalisten olojen kuvaukset
F. Merkintöjä elämästä- kilpakeruu 1995
7. Biograficakokoelmat
8. Ääni- ja kuvatallenteet