toimintakertomuksesta
KANSAN ARKISTO Toimintakertomus 2014 Sisällysluettelo Kansan Arkiston vuosi 2014 1. Kansan Arkiston vuosi 2014 2. Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto 3. Kokoelmien kartunta Asiakirja-aineisto Ääni- ja kuvatallenteet Käsikirjasto Keruuprojektit 4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta Tietojärjestelmien haasteet 5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot 6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu 7. Kuva-arkisto Akseli ja Arjenhistoria Finna Työväenperinteen työväenlehtiprojekti Julisteet 8. Näyttelyt 9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus 10.Yhteistyö Ahaa-hanke Yksityiset keskusarkistot ry Työväen perinnelaitokset Kansan Arkiston ystävät ry Muu yhteistyö 11. Tilat 12. Hallinto 13. Henkilökunta 4 7 7 8 9 9 9 11 12 13 13 15 16 16 17 17 18 19 19 19 21 21 21 23 23 23 24 Liitteet 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014 27 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014 28 3. Asiakirja-aineiston kartunta 2014 – uudet arkistonmuodostajat 29 4. Tutkijapalvelu 2014 32 5. Asiakirjojen luokittelu takakansi 3 1. Kansan Arkiston vuosi 2014 Takana on varsin vauhdikas vuosi. Parasta vuodessa ovat olleet runsaslukuiset tutkijat ja hienot arkistoluovutukset.Arkiston käyttäjien määrä lisääntyi edellisvuodesta peräti lähes parilla sadalla tutkijalla. Tutkijapalvelun vilkastuminen osoittaa, että arkistoamme tarvitaan ja työllämme on arvoa. Haasteita vuoteen ovat tuoneet yksityisarkistolain ja tietojärjestelmän uudistamisprosessit. Kansan Arkiston toiminta on vuodesta 1975 perustunut nykyisenkaltaiseen valtionapuun. Lakiuudistuksessa keskeisin muutos tulee olemaan se, ettei uusi laki enää takaa arkistojen toimintaedellytyksiä. Valtionavun määrä perustuu tulevaisuudessa toiminnan laajuuteen ja laatuun ja rahoitus avataan laajemmalle hakijajoukolle. Aiemmin ministeriö on päättänyt, mitkä yhteisöt ovat oikeutettuja pysyväisluonteiseen valtionapuun, mutta jatkossa päätäntävalta siirtyy kokonaan Kansallisarkistolle. Arkistossa yksityisarkistolainvalmistelua on seurattu tiiviisti.Yksityiset keskusarkistot ry:n lakityöryhmän edustajat ovat toimineet viestinviejinä puolin ja toisin. Lainperusteluja on käyty läpi, kommentoitu ja korjailtu vuoden aikana useaan otteeseen.Varsinainen lainkuulemistilaisuus järjestettiin opetus- ja kulttuuriministeriössä 3.11.2014. Tilaisuudessa tuotiin esille huoli Kansallisarkiston vallan keskittymisestä ja samanaikaisesta resurssipulasta sekä byrokratian lisääntymisestä. Yksityisarkistolain kanssa samaan aikaan uudistuu myös arkistolaki, jonka pykälässä neljä säädetään Kansallisarkiston yksityisarkistoihin liittyvistä tehtävistä, joita on sekä hankkia kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvia yksityisiä asiakirjoja ja arkistoja että osallistua yksityisen arkistotoiminnan kehittämiseen. Laki velvoittaa edistämään kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien yksityisten arkistoaineistojen pysyvää säilymistä ja käyttöä. Arkistolaissa säädetään myös yksityisarkistojen neuvottelukunnasta, joka tulee olemaan paljon vartijana jatkossa. Ministeriön nimeämä yksityisarkistojen neuvottelukunta ”edistää arkistotoiminnan koordinointia ja yhteistyötä”. Monimuotoisten aineistojen talteen saaminen, pysyvä säilyttäminen ja tutkijoille tarjoaminen vaativat puitteet. Suomalainen yksityisarkistojärjestelmä on ainutlaatuinen koko maailmassa ja järjestelmän pelastamisen hintalappuna on toimintaedellytysten turvaaminen tavalla tai toisella. Uuden lain perusteluissa yksityisarkistojen aineistojen yhteiskunnallinen ja tutkimuksellinen merkitys tunnustetaan, mutta entä käytäntö. Arkiston käyttö vilkastui edellisvuodesta. Vuonna 2014 arkistoon tehtiin 1260 tutkijakäyntiä ja tutkijasaliin toimitettiin reilut 1600 arkistoyksikköä. Lisäksi aineistoamme käytettiin runsaasti verkon kautta. Kokoelmiin liittyviin palveluihin, Arjenhistoriaan ja Planeettaan tehtiin reilut 52 000 kotisivuilla vierailtiin ja käyntiä 70 050 kertaa. Työajanseurannan mukaan henkilötyövuosista suurin osa kului käytettävyyden edistämiseen ja erityisesti aineiston järjestämistyöhön. Lopputuloksena 83 hyllymetriä järjestettyä ja 18 hyllymetriä seulottua aineistoa. Arkis4 Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely ”Ihmisiä ja telineitä” oli esillä kesäpäivillä. Työväenmuseo Werstaan kanssa yhteistyössä toteutettuun näyttelyyn tutustui viitisensataa henkilöä. Kari Määttänen esittelemässä. ton kokoelmien määrä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 3810 hyllymetriä. Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin säilyvyyden edistämiseen ja erityisesti digitointiin sekä tutkija- ja asiakaspalveluun. Kansan Arkisto on ollut mukana kehittämässä Suomen arkistosektorille yhteistä järjestelmää aineiston kuvailuun ja luettelointiin. Tämän Ahaaksi nimetyn järjestelmän valmistuttua Kansan Arkiston arkistoaineiston viitetiedot saadaan Kansallisen Digitaalisen Kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja sitä kautta laajemman yleisön tietoisuuteen. Kansan Arkisto osallistui omalta osaltaan kuvailunuudistamistyöryhmään ja Kansallisen Digitaalisen Kirjaston kehittämiseen sekä KDK-arkistosektorin yhteistyöverkoston ja KDK-käytettävyystyöryhmän, kansallisen kuvailutyöryhmän ja Ahaa-ohjausryhmän toimintaan. Yhteistyötahojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä mm. aineistonkeruita. Arkistossa järjestettiin Vasemmistoliiton perustamiseen liittyvä hanke, johon kuului keskeisten vaikuttajien haastattelut ja aineistonkeruu yleisemminkin. Vantaan Vasemmiston keruuseen tuli vuoden aikana parisenkymmentä luovutusta. Ajankohtaiseksi tuli myös Kivinokka-keruu kun alueen kaavoituksesta käytiin taistelua. Rakennusliiton 90-vuotisjuhlanäyttely laadittiin Työväenmuseo Werstaan kanssa yhteistyössä. Kansan Arkisto oli esittelemässä Werstaan hienosti toteuttamaa näyttelyä Rakentajien kesäpäivillä Savonlinnassa. Samalla ohjattiin ja neuvottiin paikallisosastoja arkistoasioissa ja otettiin vastaan arkistoluovutuksia. Kansan Arkistoa ylläpitävän Yhteiskunnallisen Arkistosäätiön kulut olivat vuonna 2014 yhteensä 587 295 euroa.Arkiston talous perustuu valtionapuun, joka on enintään 80 % Kansallisarkiston hyväksymistä menoista.Vuonna 2014 5 arkiston tilinpäätös oli hieman voitollinen. Säätiö on saanut arkistotoiminnan omarahoitusosuuden kattamiseen sekä erilaisiin projekteihin avustuksia ja lahjoituksia seuraavilta järjestöiltä ja yhteisöiltä: Kansan Sivistystyön Liitto ry, Kansan Uutiset, Parasta Lapsille ry, Rakennusliitto ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ry, Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL,Vasemmistonuoret ry ja Yrjö Sirolan Säätiö rs. ja Palkansaajasäätiö, Kansan Arkiston ystävät, Teuvan demokraattinen yhdistys ja Työväenjärjestöjen tukisäätiö. Lämpimät kiitokset kaikille arkiston tutkijoille, tukijoille ja aineistonluovuttajille. Suuri kiitos tietenkin mainiolle henkilökunnalle, jonka työn tuloksista tutkijat tänään ja tulevaisuudessa saavat nauttia. Helsingissä perjantaina 13.3.2015 Marita Jalkanen Aineistoluovuttajat Marja-Leena Kallio ja Kauko Oksanen keskustelemassa Marita Jalkasen kanssa. 6 2.Työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto Kansan Arkisto on vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen keskusarkisto, jonka tehtävänä on oman vastuualueensa asiakirja-aineiston kokoaminen, säilyttäminen, järjestäminen ja luettelointi sekä aineiston tarjoaminen tutkijoille. Kansan Arkiston toiminta työväenliikkeen, työväestön ja kansalaisliikkeiden ja -toiminnan aineiston tallentajana on tärkeä osa kansallisen tutkimuksen infrastruktuuria. Vuonna 1945 perustetulle arkistolle on muotoutunut oma toimialue, joka on viimeisten vuosikymmenten aikana laajentunut. Arkistoon kerätään sekä asemansa vakiinnuttaneiden työväen- ja kansalaisjärjestöjen arkistoja että valtakulttuurin ulkopuolella toimivien liikkeiden ja yhteisöjen sekä erilaisten vähemmistöjen arkistoja. Arkisto tähtää laajan ja monipuolisen lähdeaineiston tallentamiseen tältä kentältä. Kansan Arkisto antaa arkistonhoidollista neuvontaa ja koulutusta järjestöille ja yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Aineistoa kootaan valtakunnallisella, maakunnallisella ja paikallisella tasolla. Toiminnan piiriin kuuluvat sekä perinteiset paperiasiakirjat että monenlaiset erityisaineistot, kuten valokuvat, julisteet ja äänitteet, sekä kasvavassa määrin sähköiset asiakirjat. Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkisto saa toimintamenoihinsa lakisääteistä valtionapua. 3. Kokoelmien kartunta Kansan Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityisten henkilöiden luovutusten kautta. Kertomusvuoden kokonaiskartunta oli 65 hyllymetriä. Arkistoluovutuksia saatiin 138 sekä valokuvaluovutuksia 59 kappaletta. Arkiston kokoelmien määrä on yhteensä 3 810 hyllymetriä. Kokoelmissa on 3 304 hyllymetriä asiakirjaaineistoa, 9877 kappaletta ääni- ja kuvatallenteita, 1 141 000 valokuvaa ja 7 964 julistetta sekä 229 hyllymetriä kirjallisuutta. Kokoelmien yhteenveto esitetään liitteissä 1 ja 2. 7 Asiakirja-aineisto Asiakirja-aineistoa vastaanotettiin yhteensä 100 hm. Uusia järjestöarkistoja saatiin 117 kappaletta. Järjestöarkistoja, mukaan lukien lehtien arkistot, oli vuoden lopussa yhteensä 6 873 kappaletta. Luettelo uusista arkistonmuodostajista esitetään liitteessä 4. Arkistoaineistoa luovutettiin vuoden 2014 aikana monelta paikkakunnalta useamman arkistonmuodostajan käsittävinä luovutuskokonaisuuksina. Näitä luovutuksia olivat mm. Varkauden Torpan talon, Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestön, Pirkanmaan Vasemmistoliiton, Kalajoen Vasemmistoliiton ja Pietarsaaren Toimitalon arkistolahjoitukset. Elina ja Heimo Haapala luovuttivat henkilöarkistojen lisäksi Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueen järjestöjen arkistoja. Rakennusliiton ja Kansainvälinen rakennus-, rakennusaine- ja puuteollisuuden työntekijöiden ammatillisten järjestöjen liiton (UITBB) luovutukset olivat suurimpia ammatillisten järjestöjen luovutuksista. Rakennusliiton useat osastot luovuttivat arkistonsa.Turusta luovutettiin Turun Liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071 ja Turun Elintarviketyöntekijät 144 ammattiosastojen arkistot yhteensä 41 kansiota. Henkilöarkistoja luovutettiin 17 hm. Luovutuksia tuli jo kokoelmissa oleviin 17 henkilöarkistoon ja uusia henkilöarkistoja saatiin 14 kappaletta. Uudet henkilöarkistot esitetään liitteessä 4. Henkilöarkistoja oli vuoden lopussa yhteensä 441 kappaletta. Arkistoluovutus Imatran Vuoksenniskan järjestötalolta. Asiakirjojen päätyminen arkistoon vaatii usein paikallista aktiivisuutta ja pelastustoimia. 8 Ääni- ja kuvatallenteet Kansan Arkiston ääni- ja kuvatallennekokoelma koostuu työväen muistitietoa ja perinnettä sisältävistä haastatteluista ja muistelmista, kokouksien ja tilaisuuksien äänitteistä, äänilevyistä ja videonauhoista. Audiovisuaalista aineistoa, ääni- ja kuvatallenteita, saatiin lisää 169 kappaletta. Äänitekokoelmassa on yhteensä 9 877 kappaletta tallenteita, joista 7 669 kappaletta on luetteloitu. Käsikirjasto Käsikirjasto karttui vuoden 2014 aikana 44 niteellä. Kirjaston kokonaismäärä on 13 993 nidettä, yhteensä 229 hyllymetriä. Käsikirjasto koostuu pääasiassa asiakirjakokoelmien tutkimusta tukevasta kirjallisuudesta. Aihepiireinä ovat poliittinen historia, sosiaali- ja kulttuurihistoria, työväenliike, henkilöhistoria, taiteet ja kaunokirjallisuus. Käsikirjaston kartuntavuosilta 1945–1996 on tutkijoiden käytettävissä vanha manuaalinen kirjastokortisto. Vuodesta 1997 alkaen käsikirjaston tiedot löytyvät Akseli-tietokannasta. Viitetiedot löytyvät myös Arjenhistoria-portaalin kautta internetistä. Keruuprojektit Kansan Arkistossa käynnistettiin keruuprojekti, jossa arkistoon kerättiin Vasemmistoliiton perustamisvaiheisiin liittyvää aineistoa. Keruun kohteena on puolueen ja sen paikallistoimijoiden asiakirjallinen aineisto ja muistitieto. Pro- Vasemmistoliiton perustava kokous 28.-29.4.1990 Kulttuuritalossa, osanottajat menossa sisään. Valokuvaaja: Pekka Pajuvirta. 9 jektissa haastateltiin puolueen keskeisimpiä vaikuttajia. Syksyllä 2013 käynnistynyt hanke jatkui vuoden 2014 loppuun saakka. Projektissa haastateltiin puolueen keskeisiä valtakunnallisia vaikuttajia ja kerättiin arkistoaineistoa Vasemmistoliitosta, sen piireistä ja paikallisosastoista kautta koko Suomen. Hankkeen myötä arkiston kokoelmiin tallennettiin kolmenkymmenen Vasemmistoliiton perustamiseen vaikuttaneen henkilön haastattelut. Haastateltavat olivat olleet valmistelemassa uutta puoluetta jossain asemassa / toimielimessä tai he olivat osallistuneet puolueen perustamista koskevaan keskusteluun. Haastattelut keskittyivät pääkaupunkiseudulla Vasemmistoliiton perustamisen aikoi- Vasemmistoliiton eduskuntavaalihin toimineisiin, mutta projektia on tarkoitus juliste vuodelta 2011. jatkossa laajentaa myös maakunnallisiin vaikuttajiin. Projektityöntekijänä toimi Sirpa Puhakka. Vantaan Vasemmistoliiton ja Kansan Arkiston yhteisen vuonna 2013 käynnistyneen perinteenkeruuprojektin ”Muistoja Vantaan vasemmistolaisilta” tuloksena arkistoon saatiin kuluneena vuonna 20 luovutusta (36 arkistokoteloa) vantaalaisia henkilö- ja järjestöarkistoja. Keruun tavoitteena oli koota aineistoa Vantaan työväenliikkeen historian kirjoittamista varten. Keräystä oli vauhdittanut edellisenä vuonna järjestetty perinteenkeruukurssi, jonka viimeinen kokoontuminen oli tammikuussa 2014 Kansan Arkistossa. Runsaasti vantaalaista aineistoa vastaanotettiin lokakuussa Uudenmaan Vasemmiston maakuntajuhlissa Hiekkaharjussa. Keruun tuloksena saatiin myös valokuvia ja esineistöä, mm. lippuja, jotka luovutettiin eteenpäin Työväenmuseo Werstaalle Tampereelle. Rakennusliiton kanssa yhteistyössä kerättiin työolosuhteisiin ja työhyvinvointiin liittyviä muistelmia. Keruuseen osallistui 12 rakennustyöläistä, jotka muistelivat työoloja eri aikoina. MuisPia Pursiainen Uudenmaan Vasemmiston maakuntatelmia hyödynnettiin Rakenjuhlassa Vantaan Puistokulmassa. 10 nusliiton 90-vuotisjuhlanäyttelyssä, joka keskittyi työolojen, työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työturvallisuuden teemoihin. Kansan Arkisto käynnisti Kivinokka kaikille -liikkeen kanssa Kivinokan kuvahistoria talteen keruun.Tarkoituksena oli saada talteen katoavaa kuva-aineistoa ja siihen liittyvää muistitietoa helsinkiläisten kesävirkistystoiminnasta Kivinokassa, jolla on yli satavuotinen historia. Projektiin liittyi myös nykydokumentointia. Heinäkuun alussa Kivinokan uimarannalla järjestettiin avoin aineistonkeruutilaisuus, johon kivinokkalaiset saivat tuoda kuviaan. Kokonaisuudessaan keruun tuloksena saatiin 265 kuvaa. Uusia aineistonkeruutilaisuuksia on suunniteltu vielä kesälle 2015. 4. Kokoelmien järjestäminen, luettelointi ja tiedonhallinta Toimintavuoden 2014 aikana järjestettiin ja luetteloitiin 123 hyllymetriä asiakirjoja. Järjestämistyön ja seulonnan tuloksena aineistot supistuivat 40 hyllymetriä. Kaikkiaan uusia tai päivitettyjä arkistoluetteloita tehtiin 312 arkistomuodostajasta. Vuoden aikana arkistoon luovutetuista aineistosta järjestettiin Varkauden Torpan talon luovutus, joka sisälsi 24 arkistonmuodostajan aineiston ja Vasemmistoliiton Salon kunnallisjärjestön luovutus, johon kuului 13 salolaisen järjestön arkistot. Järjestämistyön kohteena oli myös Kalajoelle tehdyn aineistonhakumatkan tuottamat aineistot. Kalajoen Vasemmistoliiton luovuttama aineisto sisälsi kaikkiaan 22 arkistonmuodostajaa. Pietarsaaren Toimitalon luovuttama aineisto sisälsi 10 arkistonmuodostajan asiakirjat. Elina ja Heimo Haapalan luovuttama aineisto käsitti Keravan, Järvenpään ja Tuusulan alueelta 31 järjestön arkistot sekä kuusi henkilöarkistoa. Järjestämistyön kohteena oli myös vuoden 2013 lopulla tullut Esko Helteen arkistoluovutus. Esko Helteen henkilöarkiston lisäksi luovutus sisälsi 18 järjestöarkiston asiakirjat Hämeenlinnan alueelta. SKDL:n arkistosta järjestettiin järjestöjaoston ja vaalijaoston asiakirjat. Vasemmistoliiton arkistosta järjestettiin vaaleja koskevat asiakirjat, jaostojen ja työryhmien aineistot, ruotsinkieliseen toimintaan liittyvät asiakirjat, henkilöstöön, koulutukseen, markkinointiin ja viestintään liittyvät asiakirjat. Henkilöarkistoista järjestettiin Oiva Björkbackan, Esko Helteen, Anna-Liisa Hyvösen,Yrjö Oksasen, Marja-Leena Palmgrenin, Oskar Snellmanin sukuarkisto, Erkki Tuomisen, Mirjam Vire-Tuomisen arkistot. Lisäksi järjestettiin lukuisia muita pienehköjä henkilöarkistoja. Henkilöarkistoja järjestettiin yhteensä 32 kappaletta. Vuoden mielenkiintoisin henkilöarkistoluovutus oli Oskar Alexander Snellmannin (s. 18.4.1866 Helsingissä, k 16.5.1941) sukuarkisto, johon kuuluu 26 kansiota.Arkisto sisältää 12 Snellmannin alkuperäistä päiväkirjaa vuosilta 1914, 1915, 1917 - 1919, 1921, 1927, 1931, 1934, 1935, 1936 ja 1938. Stadin slangiksi ja ruotsiksi kirjoitettuja päiväkirjoja on valikoidusti puhtaaksikirjoitettu. 11 Snellman toimi vanginvartijana Helsingin keskusvankilassa Hermannissa vv. 1893-1918. Sisällissodan aikana Oskar auttoi vankilaan hylättyjä mm. tuomalla heille ruokaa. Hän sai potkut ”punikkien suosimisesta” ja hänet uhattiin jopa ampua. Oikeudessa Oskar 12.10.1918 tuomittiin valtiopetoksesta ja toistuvista anomuksista huolimatta armahdusta tästä ei myönnetty eikä myöhemmin myöskään eläkettä. Arkistotietokannassa oli vuoden 2014 lopussa 6 968 arkistoluetteloa ja 259 inventointiluetteloa.Tietokannassa on myös perustiedot 295 arkistosta, joita ei ole järjestetty tai joiden luetteloa ei ole viety tietokantaan. Hyllymetreinä mitattuna noin 68 % aineistosta on luettelo tietokannassa. Hakuja voi tehdä arkiston nimen, toimialan, kotipaikan ja rajavuosien mukaan. Arkiston erillisessä henkilötietokannassa, joka on käytettävissä vain arkiston sisäverkossa, on viitetiedot eri arkistokokonaisuuksissa (henkilöarkistot, muistelmat, biograficakokoelmat, erikoiskokoelmat) olevista henkilöhistoriallisista aineistoista. Tässä tietokannassa oli kertomusvuoden lopussa 4 423 nimeä. Äänitetietokantaan vietiin tiedot 51 äänitteestä. Äänitetietokannassa on yhteensä 6 945 tallenteen tiedot, joista 1 906 on haastatteluja. Tietojärjestelmien haasteet Kansan Arkisto on uudistamassa tietojärjestelmiään. Arkiston teknisesti vanhentuneet arkistotietokanta Planeetta- sekä Paradox-tietokannat (avja henkilöaineistot) eivät vastaa tämän hetken tarpeisiin, mm. niiden tarjoaminen Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) Finna-käyttöliittymän kautta ei ole mahdollista. Kansan Arkisto on ollut mukana Arkistojen hakemistopalveluhanke AHAA:ssa vuoden 2013 alusta. Hankkeessa toteutetaan arkistoille yhteinen hakemistopalvelu, jonka avulla voidaan kuvata, luetteloida ja hallinnoida niin perinteisiä kuin sähköisiäkin arkistoaineistoja. Ahaa korvaa Kansan Arkiston vanhentuneet tietokannat, mm. Planeetan. Toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismahdollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. AHAA-hanketta esitellään luvussa 10. Arkisto on jo vuodesta 2003 alkaen tarjonnut internetin kautta tutkijoiden käyttöön arkistotietokanta Planeetan sekä vuodesta 2011 alkaen valokuvatietokantansa. Planeetta-tietokannassa ovat nähtävillä arkisto- tai inventointiluettelot. Osa arkiston digitoiduista tekstiasiakirjoista on liitetty Planeettaan pdf-muotoisina ja myös ne ovat saavutettavissa internetin kautta.Arkiston tietokanta ja digitaaliset sisällöt löytyvät osoitteesta www. kansanarkisto.fi/tietokanta. Osaa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta rajoittaa henkilötietolaki (22.4.1999/523, 11§).Tämän digitoidun aineiston käyttö onkin mahdollista vain arkiston tiloissa. Henkilötietolaki ja tekijänoikeuslaki rajoittavat myös valokuvatietokannan käyttöä internetissä. Siksi myöskään osa valokuvatie12 tokannan aineistosta ei näy internetissä, vaan ainoastaan arkiston tiloissa. Tätä tarkoitusta varten tarvitaan erilliset, ajantasaiset asiakaskoneet. Planeetta-tietokanta ja arkiston työntekijöiden työtiedostot sijaitsevat Kansan Arkiston omalla palvelimella.Varsinainen palvelin on vuodelta 2008 ja sen hajonnut nauhavarmennus jouduttiin jo korvaamaan irtokovalevyille tapahtuvilla varmennuksilla. Digitoitu ja sähkösyntyinen aineisto säilytetään osin irtokovalevyillä, koska palvelimella ei ole tilaa. Ahaa-järjestelmä tulee osin ratkaisemaan palvelinriskejä, koska sen myötä arkistotietokanta siirtyy palvelimelle, joka ei sijaitse Kansan Arkiston tiloissa.Tosin toimintavuonna Kansan Arkiston digitaalisten aineistojen liittämismahdollisuus AHAA-järjestelmään oli edelleen ratkaisematta. Myös työtiedostojen osalta ratkaisua etsitään edelleen ja toimintakertomusvuonna ryhdyttiinkin valmistelemaan palvelimen uusimista. 5. Kansan Arkiston digitoidut aineistot Kansan Arkiston aineistoa on digitoitu erilaisten projektien puitteissa sekä omana työnä. Osa digitoidusta tekstiasiakirja-aineistosta on liitetty pdfmuotoisena arkiston tietokantaan kunkin arkistonmuodostajan yhteyteen. Tietokantaan on viety mm. SKP:n diaareita, edustajakokousten pöytäkirjat 1944–1990, puolueneuvoston pöytäkirjat 1945–1951 ja keskuskomitean pöytäkirjat 1951–1988 sekä SKDL:n perustamisasiakirjat, liittokokouspöytäkirjat 1946–1985 ja liittoneuvoston pöytäkirjat 1945–1967. Myös SKDL:n eduskuntaryhmän pöytäkirjoja on liitetty tietokantaan. Arkiston www-sivulla on liitetyistä asiakirjoista taulukko. Digitoituja äänitteitä on yli 800 tuntia ja niitä on mahdollisuus kuunnella arkiston tiloissa. Liikkuvaa kuvaa on digitoitu joitain kappaleita. Valokuvia on digitoitu 30 707 kpl ja esinekuvia (sis. julisteet ja merkit) 3 513 kpl. Arkiston digitoidut valokuvat, julisteet, merkit sekä käsikirjasto ovat selattavissa Akseli-tietokannassa arkiston tiloissa sekä rajoitetusti Arjenhistoriaportaalin kautta internetissä. Kansan Arkiston digitoidut kuvat löytyvät osin myös KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta, osoitteessa www.finna. fi. Finnassa on haettavissa yli 21 000 Kansan Arkiston kuvaa tai esinettä metatietoineen. 6. Kokoelmien käyttö ja tutkijapalvelu Kertomusvuonna arkistoon tehtiin noin 1260 tutkijakäyntiä. Edellisvuoteen verrattuna tutkijakäynnit lisääntyivät vajaalla kahdella sadalla. Kävijöistä tieteellisen tutkimuksen tekijöitä oli reilut 280. Suurimpaan kävijäryhmään ”muu tutkimus” 846 kävijää, sisältyy paikan päällä käyneet aineistojen tiedustelijat (nämä eivät aina välttämättä johtaneet aineistontilauk13 siin), aineistojen luovuttajat, ei-akateemiset tutkijat, toimittajat, kirjailijat, eri taideproduktioiden suunnittelijat, arkiston esittelyt ryhmille ja Kansan Arkiston ystävien tilaisuuksissa käyneet vieraat. Sukututkijat muodostavat tilastoiduista kävijöistä pienimmän joukon. Kansan Arkiston asiakirjakokoelmat, käsikirjasto ja kuva-arkisto ovat tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä arkiston tutkijasalissa. Muita arkiston palvelumuotoja ovat kaukolainaus ja jäljennepalvelu sekä puhelimitse ja sähköpostitse tapahtuva tietopalvelu.Tutkijapalvelutilasto esitetään liitteessä 5. Asiakirjakokoelmista tehtyjen tutkijasalitilausten kokonaismäärä oli 611 kappaletta. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta yli sadalla tilauksella. Tutkija1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 1B Suomen Kommunistinen Puolue 1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 1D Kansandemokraattiset järjestöt, Vasemmistoliitto 1E Ammatilliset järjestöt 1F Muut järjestöt 2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3 Erikoiskokoelmat 4 Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 5 Henkilöarkistot 6 Muistelmat 7 Biograficakokoelmat 8 Ääni- ja kuvatallenteet Kaavio 2. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014 (arkistoyksiköt) kirjat 3% äänitteet, valokuvat erikois7% kokoelmat 6% henkilöhist. aineistot 31 % järjestöark. 52 % Kaavio 3. Kokoelmien käyttö tutkijasalissa 2014 (arkistoyksiköt luokittain) 1A kirjat kuva-arkisto 0% 8 3% 4% 7 3% 3% 1B 11 % 6 7% 5 21 % 4 2 2%2% 3 6% 1F 16 % saliin tilattiin ja toimitettiin yhteensä 1609 arkistoyksikköä. Edelliseen vuoteen verrattuna tutkijasaliin toimitettujen arkistoyksiköiden määrä kasvoi yli kahdella sadalla arkistoyksiköllä. Valokuvavedoksia oli näistä 63 yksikköä. Valokuvia selataan entistä enemmän sähköisessä muodossa joko arkiston tilois- 1C 2% 1D 15 % 1E 5% sa tai internetin kautta. Arkistoaineistosta toimitettiin yhteensä viisi kaukolainatilausta tutkijoille maakunta-arkistoihin sekä pitempiaikaisia asiakirjalainoja arkistoaineiston luovuttajille historiankirjoitusta varten. Asiakirja-aineistosta tilattiin valokopioita ja pdf-tiedostoja yhteensä 1324 kappaletta. Tutkijoiden digikameralla ottamien kopioiden määrää ei tilastoida. Arkistoaineistoon kohdistuvat tiedonhaut työllistivät arkiston tutkijapalvelua. Sähköpostitse tapahtuva tiedonvälitys on yleistynyt. Asiakirjoja koskeviin tiedonhakupyyntöihin annettiin selvityksiä puhelimitse 160 ja sähköpostitse ja kirjeitse 155 kappaletta. Kuva-arkistoon osoitettuja valokuvakokoelmia koskevia tiedonhakuja oli 160 kappaletta. 14 Kansan Arkiston kotisivut ovat osoitteessa http://www.kansanarkisto. fi. Kotisivulla on yhteystietojen lisäksi tietoja mm. arkiston toiminnasta, kokoelmista, palveluista, aineiston keruusta ja Kansan Arkiston ystävät ry:stä. Kotisivuilta löytyvät myös linkit arkistotietokantaan ja Arjenhistoria-portaaliin sekä verkkonäyttelyt. Edellä mainittujen lisäksi kotisivuilla on taulukko arkiston digitoidusta asiakirjoista sekä tieto siitä, onko aineisto vapaasti selattavissa verkon kautta. Kuva-arkistolla on oma esittelysivustonsa, jolla kerrotaan yleisesti kuvien luokituksesta ja aihepiireistä ja kuvaarkiston toiminnasta sekä annetaan ohjeet valokuvien tilaamista varten. Tilastojen mukaan arkiston kotisivuilla on edelleen käyty vilkkaasti. Vuonna 2014 arkiston sivuilla vieraili keskimäärin hieman alle 200 kävijää päivässä. Yhtenä kotisivujen haetuimpana aiheena on edelleen kansalaissota. 7. Kuva-arkisto Kuva-arkiston kokoelmat koostuvat työväenliikkeen, kansalaisjärjestöjen ja työväestön sosiaali- ja kulttuurihistoriaan liittyvästä kuva-aineistosta, jota on karttunut vuodesta 1945 lähtien.Vanhimmat yksittäiset kuvat ovat 1800-luvun lopulta.Ajallinen painopiste on 1950–1980-luvuilla. Kuva-arkisto on muotoutunut suurelta osin eri työväenlehtien kuva-arkistoista tai niiden osista. Kokoelmat sisältävät valokuvaaja Yrjö Lintusen huomattavan negatiivikokoelman. Kansan Arkiston kuvaarkiston laajimman aineistokokonaisuuden muodostavat valokuvat, joita on yli miljoona kappaletta. Kuva-aineiston kartunta tapahtuu pääasiassa lahjoitusten kautta. Kaikkiaan kuvaluovutuksia saatiin 59 kpl, joissa kuvia oli 13 383 kpl (3,35 hyllymetriä) sekä Vappumarssijat Pitkälläsillalla Hakaniemessä v. 1975. sähköisenä 8,288 Gt. VaValokuvaaja: Yrjö Lintunen lokuvaluovutusten lisäksi kuvakokoelma karttuu vuosittain myös omilla kuvauksilla. Kuvaluovutuksia saadaan vielä perinteisesti vedoksina, mutta yhä enemmän kuvaluovutukset tulevat digitaalisina. Oma kuvaustoiminta on kokonaan digitaalista. 15 Akseli ja Arjenhistoria Kuva-arkiston työkaluna toimii internet-pohjainen tietokantajärjestelmä.Yhteistyössä Työväen Arkiston,Työväenmuseo Werstaan sekä kuuden muun museon kanssa toteutettu järjestelmä rakentuu kahdesta osasta: • organisaatiokohtaisena sisäisenä luettelointi- ja tiedonhakuvälineenä toimivasta Akseli-tietokannasta, jossa kukin organisaatio näkee vain omat kokoelmansa. • julkisesti internetissä selailtavasta Arjenhistoria-verkkoportaalista, jossa näkyvät kaikkien mukanaolijoiden kuvat ja esineet, joita voi selata sekä yhdellä haulla että organisaatiokohtaisesti. Yhden haun käytäntöä tukee mm. yhdenmukaistettu asiasanoitus. Kuvien ja esineiden tai niiden kuvailutietojen näyttämistä internetissä rajaavat henkilötieto- ja tekijänoikeuslaki. Kaikki Arjenhistorian kuvat on digitaalisesti vesileimattu väärinkäytösten estämiseksi.Vesileimasta käy ilmi lähdeorganisaatio, josta kuvan voi tilata painokelpoisena. Vesileiman käyttäminen herättää keskusteluja käytön puolesta ja vastaan - toistaiseksi kuitenkin Arjenhistoria-palvelussa kuvat on tarjottu vesileimallisina. Kuvien tilaaminen on mahdollista suoraan Arjenhistorian kautta. Hakujen ja tilausten lisäksi käyttäjä voi lähettää palveluun omia kommenttejaan sekä tietojaan kuvista. Arjenhistoria (www.arjenhistoria.fi) sisältää yli 21 000 Kansan Arkiston kuva- ja esinetietuetta. Valokuva-aineistosta digitoitiin vuonna 2014 mm. työväenlehtien valokuvia, Rakennusliiton ja Suomen Elintarviketyöläisten liiton kuvia sekä Suomen Demokratian Pioneerien liiton, Vasemmistonuorten ja Suomen Kansan Demokraattisen Liiton kuvia. Kansan Arkistossa Akseli-kuvatietokantaan luetteloitiin vuonna 2014 kuvia ja esineitä 3336 kpl ja vuoden päättyessä tietueita oli yhteensä 34 214 kpl, joista valokuvia oli 30 701 ja esineitä 3 513 kpl. Kuva-arkistosta tehtiin vuoden 2014 kuluessa 160 tiedustelua. Yhteensä kuva-arkistosta tilattiin 1100 kuvaa.Akseli-tietokannasta tehtyjä hakuja ei ole erikseen kirjattu. Arjenhistoria-portaalilla oli vuoden aikana 166 757 käyttäjää, jotka tekivät hakuja ja latasivat aineistoa yhteensä 705 147 kertaa. Edellisvuonna käyttäjiä oli 101 153 ja hakuja 852 524. Arjenhistoria-portaalin ylläpidosta huolehtii Työväenmuseo Werstas. Finna Loppuvuodesta 2013 Kansan Arkiston valokuvat ja esinekuvat metatietoineen liitettiin muun Akseli-konsortion aineiston mukana osaksi Kansallista digitaalista kirjastoa eli KDK:ta. Aineisto on nyt haettavissa KDK:n asiakasliittymä Finnan kautta. Finnassa haku on mahdollista kansallisen näkymän kautta: yhdellä haulla on mahdollista löytää mukana olevien kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoa. Lisäksi Finnassa on mahdollista tehdä sek16 tori- ja organisaationäkymäkohtaisia hakuja. Finna ei tarjoa kuvatilausmahdollisuutta, mutta kuvia voi tilata edelleen Arjenhistorian kautta. Kuvapalautetta sen sijaan voi antaa myös Finnan kautta. Työväenperinteen yhteinen työväenlehti-kuvaprojekti Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston yhteisenä kuva-arkistoprojektina jatkettiin työväenlehtien valokuvien digitointia.Työväenlehtien kuvakokoelmat muodostavat laajan perustan Kansan Arkiston kuvakokoelmille. Lehtien kuvat kattavat koko elämän kirjon. Kuvia on niin arjesta kuin juhlasta - kuvattuna on tavallisia ihmisiä samoin kuin julkisuuden henkilöitä. Kuvaprojektilla on ollut myös aineiston säilyvyyttä turvaava tehtävä. Sanomalehtien 1960- ja 1970 –lukujen valokuvien tekoprosessi pikakehityksineen on vaarana tuon ajan lehtikuvien säilymiselle. Arkistoituna tuo kuvamassa voi tuhota muitakin kuvia. Pelastuskeinona on kuvien skannaaminen ja eristäminen muusta kokoelmasta. Projektissa etuKansan Uutisia puretaan lentokoneesta 1950sijalla olivat vanhimmat ja huoluvulla. Kuva: Keski-Suomen Työ nokuntoisimmat kuvat. Kuvien valinnassa pyrittiin mahdollisimman suureen maantieteelliseen ja ajalliseen kattavuuteen. Kansan Arkistossa keskityttiin Satakunnan Työn, Kansan Tahdon ja Päivän Sanomien kuva-aineistoon. Kuvia digitoitiin lähes tuhat kappaletta ja digitoitujen kuvien määrä saatiinkin näiden lehtien osalta tuplattua. Edellä mainittuja kuvia löytyy vuoden 2014 lopussa Kansan Arkiston Akseli-järjestelmästä noin 2000 kappaletta.Työväenlehtikuvia digitoitiin myös Kansan Uutisten, Keski-Suomen Työn ja Tiedonantajan kokoelmista. Tekijänoikeuksiltaan selvät kuvat julkaistiin Arjenhistoria-kuvatietokannassa (www.arjenhistoria.fi). Julisteet Julistekokoelma karttui 16 julisteella. Julistekokoelmassa on 6 795 julistetta, joista yli puolet luetteloituja. Kansan Arkiston julisteet ja merkit luetteloidaan Akseli-tietokantajärjestelmän esineet-osioon. Digitoituja merkkejä on viety tietokantaan noin 800 kappaletta. Julisteiden digitointi ja niiden esit17 täminen tekijänoikeuslain puitteissa Arjenhistoria- ja Finna -verkkopalveluiden kautta on avannut julistekokoelman suurelle yleisölle. Kansan Arkiston julisteita käytetään mm. kuvituskuvina julkaisuissa ja koulujen oppikirjoissa. Merkittävin luovutus oli Ahmoon työväentalolta Karkkilasta arkistoon noudetut Nuorison Toveri käsinkirjoitetut seinälehdet vuosilta 1926-1927. 8. Näyttelyt Kansan Arkiston ja Werstaan yhteisprojektina toteutettu Rakennusliiton 90-vuotisnäyttely julkistettiin Rakennusliiton kesäpäivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014. NäytteSKDL:n vaalijuliste vuodelta 1948. lyä varten kerättiin rakentajien työoloihin ja työsuojeluun liittyviä muistoja eri vuosikymmeniltä. Näyttelyssä oli esillä työkaluja ja työvaatteita Siikarannan Työvälinemuseosta. Nykyajan työvälineet ja -asut lainattiin yksityishenkilöltä. Näyttelyyn tutustui viikonlopun aikana satoja kesäpäivävieraita. Näyttely lähti myöhemmin kiertämään eripuolille maata. SKDL:n 70-vuotisseminaarissa Vartiokylän työväentalolla oli esillä Kansan Arkiston kokoama julistenäyttely. Esillä oli SKDL:n vaalijulisteita eri aikakausilta. Toimintavuoden aikana arkiston kotisivuille vietiin kuvakatsaus Otto Wille Kuusisen elämästä, joka oli esitetty Otto Wille ja Hertta Kuusisen Säätiön seminaarissa 17.5.2014. Kansan Arkiston ala-aulassa oli syksyn ajan pienoisnäyttely Hertta Kuusisen kirjeistä. Kansan Arkiston ja barcelonalaisen taiteilijan Domènecin yhteistyönä syntynyt Kulttuuritalon talkoolaisista kertova näyttely Rakentajan käsi (La mà del treballador) oli esillä 6.9.-5.10.2014 Terrassassa lähellä Barcelonaa. Amos Anderssonin taidemuseossa Työtäkö? näyttelyssä oli Aino-Marjatta Mäen ja Jaakko Karhusen kuvakooste, jossa oli esillä aineistoa Kansan Arkiston kokoelmasta Työtaistelut. Työväenliikkeen kirjastossa oli esillä kuusi Niilo Jokisen linoleikkausta. Arkiston kotisivuilla oli toiminta- SKDL:n eduskuntavaalijuliste vuonna viisi verkkonäyttelyä:Vasen silmä -näyttely valo- vuodelta 1958. 18 kuvaaja Yrjö Lintusen tuotannosta (2003), Punalippu Suomen työväenliikkeen alkutaipaleella (2002), 1918 kansalaissodan kuvia (1999), Villit vuodet Koiton Näyttämö 1906–1933 (1999) sekä Veljet, toverit. Matkalla 1920-luvun Neuvostoliitossa (1999). 9. Arkistotoimen neuvonta, ohjaus ja koulutus Kansan Arkisto neuvoo ja opastaa järjestöjä niiden arkistotoimen hoitamisessa. Neuvonnan ja ohjauksen myötä varmistetaan aineiston säilyvyys. Neuvonnan myötä aineistoista saadaan paremmin hallittavia ja helpotetaan päätearkistoon luovuttamisen prosessia.Vuonna 2014 tehtiin ohjaavaa kenttätyötä useiden järjestöjen parissa. 28.10.2014 Kansan Arkisto järjesti arkistointikurssin Eläkeläiset ry:n Pirkanmaan, Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen aluejärjestöjen yhdistyksille Tampereella Uudenkylän työväentalo Tapiolassa. Kurssille osallistui 23 eläkeläisyhdistyksen jäsentä Länsi-Suomen eri alueilta. Rakennusliiton kesäpäivillä Savonlinnassa 7-.8.6.2014 annettiin osastojen jäsenille ohjausta arkistojen hoidossa. Osastoilla oli mahdollisuus myös tarkastaa, mitä aineistoja heiltä löytyy Kansan Arkistosta. Arkisto sai kesäpäivien aikana myös joitakin luovutuksia. Kansantalojen liiton seminaarissa 26.4.2014 annettiin neuvontaa ja ohjausta kansantalojen liiton jäsenjärjestöille. Seminaari järjestettiin Hiekkaharjun Puistokulmassa ja kurssille osallistui parisenkymmentä henkilöä eri puolelta Suomea. Arkiston tehtäviin kuuluu lisäksi opiskelijoiden ja tutkijoiden ohjaus ja neuvonta sekä esitelmien pito arkistoalan seminaareissa, historia- ja perinnetieteiden kurssilaisille ja muille perinteentallennuksesta kiinnostuneille. Vuonna 2014 arkistossa kävi kaksi opiskelijaryhmää, joissa oli yhteensä nelisenkymmentä opiskelijaa. Arkiston edustaja oli 11.4.2014 kommentoimassa graduntekijöiden suunnitelmia ja esittelemässä arkiston antia heille Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran graduseminaarissa. 10.Yhteistyö Ahaa-hanke Kansan Arkisto on mukana AHAA- hankkeessa, jossa Kansallisarkiston johdolla kehitetään arkistoille uudenlainen hakemistopalvelu. Hanke on jo alkanut jo vuonna 2011 ja siinä ovat mukana arkistolaitoksen lisäksi Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Porvarillisen Työn Arkisto, Keskustan ja maaseudun arkisto, Svenska centralarkivet sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy. 19 Kuluneen vuoden aikana AHAA-hankkeen yhteyteen perustettu arkistokuvailun kuvailunuudistus-työryhmä jatkoi kuvailun käsitemallin sekä kansallisten kuvailusääntöjen uudistamista. Käsitemalli julkistettiin toimintavuoden päättyessä, mutta kuvailusääntöjen uudistaminen jätettiin odottamaan kansainvälisten standardien päivittymistä. Sen sijaan työryhmä keskittyi AHAA-järjestelmää varten tehtyjen luettelointiohjeiden ja -sääntöjen tuottamiseen: uudistunut kuvailukäytäntö tullaan ottamaan käyttöön uudessa AHAA-järjestelmässä. Laajemmin kuvailua on tarkoitus harmonisoida kaikkien muistiorganisaatioiden (kirjastot, arkistot ja museot) kesken.Tämä mahdollistaa yhdenmukaisemman aineistokuvailun muistiorganisaatiosektorien kesken ja tukee yhtenäisempää tiedonhakua Kansallisen Digitaalisen kirjaston Finna-käyttöliittymän kautta. Yksityiset keskusarkistot ry Yksityiset keskusarkistot ry,YKA, on enintään 80-prosenttista lakisääteistä valtionapua nauttivien yksityisten arkistojen yhteistoimintajärjestö, jossa oli vuonna 2014 yhdeksän jäsentä.Yhdistyksen tarkoituksena on pitää yllä yhteyksiä arkistolaitokseen ja muihin arkistoihin, seurata alan kehitystä ja tehdä sen pohjalta aloitteita ja esityksiä, pitää yllä yhteyksiä arkistoalaa lähellä oleviin yhteisöihin ja yrityksiin sekä edistää arkistojen välistä yhteistyötä ja työnjakoa. Kansan Arkistolla oli edustaja Ykan hallituksessa. Yksityiset keskusarkistot ry esitteli toimintaansa lokakuussa Vantaan sukututkijain järjestämässä valtakunnallisessa Kuulutko sukuuni -tapahtumassa Hiekkaharjussa. Esittelijöinä toimivat Elinkeinoelämän keskusarkiston Elkan, Kansan Arkiston, Suomen Urheiluarkiston ja Toimihenkilöarkiston edustajat. Yksityisten keskusarkistojen pöydässä vieraili kaksipäiväisen tapahtuman aikana noin 200 sukututkimuksesta kiinnostunutta kävijää, joille annettiin arkistojen esitteitä, tehtiin hakuja tietokannoista ja kerrottiin yksityisten keskusarkistojen toiminnasta. Esillä oli Elkan ja Kansan Arkiston kokoelmien kuvia teemasta ”Sukuni, perheeni pihapiirissä”. Yksityisiä keskusarkistoja esiteltiin myös 13.11.2014 opiskelijoille suunnatussa tapahtumasYksityiset keskusarkistot –yhdistys esittäytyi Kuulutko sukuuni – sa Porthanian aulassa tapahtumassa Vantaalla. Pirjo Kaihovaara esittelemässä arkistoja. Helsingin Yliopistolla. 20 Opiskelijoita Ykan tarjontaan tutustui noin 70. Esittely liittyi Pohjoismaiseen Arkistojen päivään. Yksityiset keskusarkistot ry:n sivuilla (www.yksityisetkeskusarkistot.fi) esitellään yhdistys, kerrotaan yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista sekä annetaan linkki kuhunkin arkistoon. Sivuilta löytyy Arkistointiopas, jossa kerrotaan arkistoinnin perusasiat ja lisäksi sivujen kautta on myös mahdollisuus lähettää kysymyksiä arkistointiin liittyen. Kysymyksiin vastaa se arkisto, jonka toimialaan kysymys kuuluu tai yhdistyksen puheenjohtaja. Sivustolle on rakennettu myös intranet-osio arkistojen välistä keskustelua ja tiedonvaihtoa varten. Työväen perinnelaitokset Työväenperinnelaitosten kokoelmayhteistyö toimii siten, että museo vastaa esineistä, arkistot asiakirjoista ja Työväenliikkeen kirjasto painetusta kirjallisuudesta. Työväenperinne – Arbetartradition ry jatkoi Kansan Arkiston ja Työväen Arkiston kanssa työväenperinteen ja -kulttuurintutkimukseen ja tallennukseen liittyviä yhteisiä projekteja. Työväen Arkiston ja Kansan Arkiston kuvaprojektista kerrotaan enemmän kuva-arkisto-osiossa. Kansan Arkisto osallistui Työväentutkimus-vuosikirjan toimitustyöhön muiden Työväenperinnelaitosten kanssa. Työväentutkimus edistää muistiorganisaatioiden ja tiedeyhteisön vuorovaikutusta. Lisäksi vuosikirja kokoaa yhteen työväenhistoriaan liittyvät ajankohtaiset tapahtumat.Toimituskunnassa Kansan Arkistoa on edustanut Kari Määttänen. Työväenmuseo Werstaan ja Työväen Arkiston kanssa käynnistettiin 1917/1918 muistovuosiin valmistautuminen. Työväenmuseo Werstas, Työväen Arkisto ja Kansan Arkisto päättivät perustaa satavuotistapahtumien suunnittelua varten työväenliikkeen neuvottelukunnan. Tavoitteena on juhlavuosien aikana toteuttaa Tampereelle suurnäyttely teemalla sisällissodasta sopimusyhteiskuntaan, koota arkistoista sisällissodan koskettavat tarinat verkkopalveluun kaikkien suomalaisten luettavaksi sekä tuottaa sisällissotaan liittyvää oppimateriaalia koulujen historianopetusta varten. Lisäksi juhlavuosien aikana tulisi järjestää monipuolisia seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä muita juhlatapahtumia. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäisen kerran 18.11.2014 Helsingissä. Kansan Arkiston ystävät ry Kansan Arkiston ystävät ry on vuonna 1994 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena koota yhteen työväenliikkeen aatteellisista, sivistyksellisistä ja järjestöllisistä perinteistä ja historiasta kiinnostuneita kansalaisia, kehittää ja tukea Kansan Arkiston toimintaa sekä syventää työväenperinnetyön tuntemusta. Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Veli-Pekka Leppänen ja hallituksen jäseniä olivat Kauko Aaltonen, Helena Hölttä, Arja Mäntyniemi, Pentti Laine, Taisto 21 Terävä ja Jaakko Tiainen.Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 18.3.2014.Yhdistyksellä oli toimintavuoden lopussa 148 henkilöjäsentä. Kansan Arkiston Ystävät ry järjesti kertomusvuonna kahdeksan keskustelutilaisuutta. Kansan Arkistossa järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui 339 henkilöä. Tilaisuuksista tiedotettiin kirjeitse, sähköpostilla ja ilmoituksilla Kansan Uutisissa ja Helsingin Sanomissa sekä arkiston Facebook-sivustolla. Tilaisuuksien käytännön järjestelyt toteutti Kansan Arkisto. Ystävät ostivat ja lahjoittivat Kansan Arkistolle äänentoistolaitteet.Yhdistys avusti vuonna 2014 arkiston toimintaa 1900 eurolla. Kevät 2014 18.2. Antero Jyränki ”Kansa kahtia, henki halpaa” (60 hlöä) 18.3.Ville Laamanen ”Suuri levottomuus, Olavi Paavolaisen kulttuurinen katse ja matkat 1936–1939 (37 hlöä) 22.4. Minna Maijala ”Herkkä, hellä, hehkuvainen Minna Canth” (25 hlöä) 13.5. Teemu Keskisarja ”Viipuri 1918” (43 hlöä) Syksy 2014 30.9. Sirpa Kähkönen ”Graniittimies” (67 hlöä) 21.10. H.K. Riikonen ”Nukuin vasta aamuyöstä, Olavi Paavolainen 1903–1964. (36 hlöä) 18.11. Pirkko Saisio ”Signaali” (39 hlöä) Kansan Arkiston Ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen keskustelemassa kirjailija Pirkko Saision kanssa marraskuun kirjatilaisuudessa. 22 9.12. Lasse Nevala ”Punaisen paratiisin lapset” (32 hlöä) Keskusteluja veti Kansan Arkiston ystävien puheenjohtaja Veli-Pekka Leppänen. Muu yhteistyö Kansallisarkiston vetämä Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkosto jatkoi toimintaansa.Verkoston toiminta-ajatuksena on mm. edistää KDK:n toiminnassa mukana olevien arkistojen keskinäistä yhteistyötä ja tuottaa niiden yhteinen näkemys KDK-palveluiden kehittämiseen. Yhteistyöverkosto yhtenä toimintamuotonaan järjestää erilaisia seminaareja ja koulutustapahtumia. Verkosto on kirjannut toimintasuunnitelmaansa myös arkistosektorin kokonaisarkkitehtuurikuvauksen sekä kuvailu- ja luettelointisääntöjen uudistamisen. Kansan Arkisto osallistui yhteistyöverkoston ohjausryhmän toimintaan. Kansan Arkisto osallistui myös KDK:n käytettävyystyöryhmän toimintaan. Käytettävyystyöryhmän tavoitteena on tuoda KDK-asiakaskäyttöliittymä Finnan suunnittelu- ja toteutusprosessiin käyttäjälähtöisiä näkökulmia hankkeen eri vaiheissa. 11.Tilat Kansan Arkisto toimii Helsingissä kahdessa eri toimipisteessä. Toimistotilat ja tutkijasali sekä 120 m2 suuruinen arkistomakasiini sijaitsevat Vetehisenkuja 1:ssä. Kolme etämakasiinia sijaitsee Työpajankadulla. Makasiinitilaa on yhteensä 691 neliötä. 12. Hallinto Kansan Arkistoa ylläpitää Yhteiskunnallinen Arkistosäätiö. Arkistosäätiön valtuuskunnan muodostaa kaksikymmentä henkilöjäsentä. Vuonna 2014 valtuuskunnan jäseninä ovat toimineet: VTM Riku Ahola, työnohjaaja Liisa Aura, piirisihteeri Heidi Auvinen, toimitsija Oiva Björkbacka, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, opettaja Janne Hernesniemi, toimistosihteeri Soile Hyvärinen, markkinointipäällikkö Loviisa Itäkannas, päätoimittaja Jouko Joentausta, toiminnanjohtaja Sirpa Kerman, järjestösihteeri Tanja-Riikka Knyazev, tutkija Joni Krekola, toiminnanjohtaja Laura Lodenius, tutkija Raimo Parikka, opintojohtaja Leo Partanen, toiminnanjohtaja Jorma Pikkarainen, historiantutkija dosentti Tauno Saarela, VTM Riikka Taavetti, lehtori Tutta Tallgren.Valtuuskunnan puheenjohtaja on kunnallissihteeri Aulis Ruuth ja varapuheenjohtajana jatkaa Soile Hyvärinen. Valtuuskunta piti vuosikokouksensa 14.4.2014. Säätiön asioita hoitaa ja edustaa hallitus.Arkistosäätiön hallituksen puheenjohtajana vuonna 2014 toimi Tauno Saarela ja jäseninä Sirpa Kerman, Joni Krekola, Laura Lodenius, Raimo Parikka, Jorma Pikkarainen ja Riikka Taavetti. 23 Hallituksen sihteerinä on toiminut Kari Määttänen.Arkistosäätiön asiamiehenä sekä esittelijänä hallituksen kokouksissa on ollut Marita Jalkanen. Säätiön kirjanpitäjänä on toiminut Jari Salo ja tilintarkastajana Suomen Tilintarkastajaverkko Oy, jossa vastuullisena henkilönä on HTM-tilintarkastaja ekonomi Timo Vilén. Hallitus on kokoontunut kertomusvuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsitelty säätiön talous- ja henkilöstöasioita ja Kansan Arkiston toiminnan kehittämistä. 13. Henkilökunta Kansan Arkiston työsuhteiseen henkilökuntaan kuului kuluneen vuoden aikana kahdeksan henkilöä, joista yksi oli osa-aikaeläkkeellä. Koko vuoden täysiaikaista työpäivää teki seitsemän henkilöä.Työsuhteessa olleen henkilöstön työpanos oli 7,2 henkilötyövuotta. Arkistossa oli yksi työelämään tutustuva tet-harjoittelija.Vakituisten työntekijöiden kanssa käytiin toimintavuonna työehtosopimuksen mukaiset kehityskeskustelut. Vakinaiseen henkilökuntaan ovat vuoden aikana kuuluneet: - Jalkanen Marita, FM, arkistonjohtaja - Kaihovaara Pirjo,VTL, erikoistutkija, osa-aikaeläkkeellä - Laitinen Reetta, FM, tutkija, vanhempainvapaalla - Lindgren Riitta, arkistomestari - Määttänen Kari, FM, tutkija - Ollikka Auli, arkistosihteeri, kuvankäsittelijä - Pursiainen Pia, tradenomi (YAMK),YTK, tutkija - Seppä Hilkka, tutkimussihteeri Muut työntekijät ja harjoittelijat: - Olavinen Iris 1.10.2014 alkaen, tutkija - Niskanen Sini, tet-harjoittelija 9.9.- 10.10.2014 Henkilökunnan luottamustoimet ja asiantuntijatehtävät: - Pirjo Kaihovaara: Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus - Marita Jalkanen: Yksityiset keskusarkistot ry:n puheenjohtaja, Ahaa ohjausryhmän jäsen, Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön hallitus - Pia Pursiainen: Arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston jäsen, Arkistokuvailun kehittäminen AHAA-luettelointityöryhmän jäsen, KDK:n käytettävyystyöryhmän jäsen - Kari Määttänen: Työväentutkimus-lehden toimituskunta 24 Esittelyt 20.1. Eläkeläiset ry:n vierailu 17.3. Kari Korpi, Kansan Arkiston tilaselvitys 20.3. Eduskunnan tietopalvelu 21.3. Turun taideakatemian Likka -ryhmä 24.3. Louise Skyggebjerg, Arbejdermuseet & Arbejderbevægelsens Bibliotek og Arkiv, Tanska 23.9. Helsingin yliopiston poliittisen historian ja talous-ja sosiaalihistorian opiskelijat 19.11. Helsingin yliopiston kansatieteen opiskelijat Henkilökunnan osallistuminen: Koulutustilaisuudet ja seminaarit 6.3.Vuoden työväentutkimus-palkinnonjakotilaisuus, Työväenliikkeen kirjasto 7.3. Matti Kuusi 100 vuotta seminaari, Työväenliikkeen kirjasto 11.4. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran graduseminaari, Tieteiden talo 15.4. 1918 valmistelupalaveri, Helsingin kaupunginarkisto 26.4. Kansantalojen liiton seminaari,Vantaan puistokulma 17.5. Otto Wille ja Hertta Kuusisen säätiön juhlaseminaari 27.5.Yksityisarkistot talteen –kutsuvierastilaisuus, Kansallisarkisto 7.-8.6. Rakennusliiton kesäpäivät, Savonlinna 2.7. Kivinokka-kuvien keruu, Kivinokka 25.8. Työväen historian ja perinteentutkimuksen seuran kesäseminaari, Työväenmuseo Werstas 1.9. Hankintapolitiikka-työpaja, Kansallisarkisto 3.9. Linkity! – Kohti yhteentoimivaa metatietoa -seminaari, Kansallisarkisto 16.9. Säätiöseminaari, Musiikkitalo 11.10. Uudenmaan vasemmiston maakuntajuhla,Vantaan Puistokulma 11.-12.10. Kuulutko sukuuni –sukututkimustapahtuma,Vantaa 16.10.Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran 30-vuotisseminaari Työväestön aatteet historiantutkimuksen kohteena, Tieteiden talo 21.10. Muuttuva arkistokuvailu ja hakemistopalvelut, Kansallisarkisto 24.10.Yksityiset keskusarkistot virkistyspäivä, Mannerheim-museo 28.10. KSL 50 vuotta, Kirjan talo 3.11.Yksityisarkistolain kuulemistilaisuus, opetus- ja kulttuuriministeriö 8.11. Aatosta jaloa, Stadin työväenkirjallisuuspäivä, Työväenliikkeen kirjasto 8.11. Suomen Kansan Demokraattisen Liiton, SKDL 70 vuotta – historiaseminaari,Vartiokylän työväentalo 13.11.Yka esittäytyy arkistojen päivänä, Helsingin yliopisto 26.11. Ahaa-hanke Ahaalaisille, Kansallisarkisto 25 2.12. Työväentutkimuslehden julkistustilaisuus 2.12. Pro Finlandia näyttelyn avajaiset, Kansallisarkisto 15.12. Työväen museoyhdistyksen syyskokous 16.12. Rohkea perintö, Työväenmuseo Werstas 25.11. Työväenperinteen syysvuosikokous, Työelämän laadun kehittäminen, SAK 31.12. SDNL / Vasemmistonuoret 1944-2014, 70-vuotisjuhlat, Kulttuuritalo Aineistonoudot 8.5. Siikaranta-opisto 11.-12.9. Kalajoki 25.9. Karkkila 18.10. Pori, Pihlava 21.11. Hämeenlinna Muut Henkilökunnan arkistoalan koulutus: - Pia Pursiainen tradenomi (ylempi AMK) - Kari Määttänen ylempi arkistotutkinto Muu koulutus: - Marita Jalkanen johtamisen erikoisammattitutkinto 26 Liite 1. Asiakirjakokoelmat 31.12.2014 1. Järjestöjen arkistot A Vanhan työväenliikkeen järjestöt B Suomen Kommunistinen Puolue C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt D Kansandemokraattiset järjestöt / Vasemmistoliitto E Ammatilliset järjestöt F Muut järjestöt 2.Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot kpl hyllymetriä 6 771 2 660 103 4 975 476 292 13 2 669 1021 1 711 804 650 713 102 163 3. Erikoiskokoelmat 7 A Luokkasota 1918 B Työpaikkalehdet C Ohjelmatoiminta D Työväestön elinolosuhteet E Poliittiset vangitsemiset 1919–1944 F Espanja 1936–39 U Vaihtoehtolehdet 1960–1970-luvuilta 17 3 1 1 1 4 1 6 4. Jäljenne- ja lehtileikekokoelmat 13 92 441 339 6. Muistelmat 1 101 9 7. Biograficakokoelmat 1 948 5. Henkilöarkistot Yhteensä 27 24 3304 Liite 2. Erityisaineistokokoelmat 31.12.2014 8. Äänitekokoelma 9. Mikrofilmit 10. Käsikirjasto 11.Valokuvat ja negatiivit Luetteloidut kuvat tietokannassa kpl hyllymetriä 9 877 67 941 13 993 229 1 140 545 30 704 210 12. Julisteet 6 795 13. Rakennuspiirustukset 14. Näyttelyt 15. Kuvataide (luetteloidut) 16. Rainat Yhteensä 1 169 216 569 554 Oranssi ry; Tehtaankadun puutalojen suojelutempaus vuonna 1997. 28 506 Liite 3. Asiakirja-aineiston kartunta 2014 - uudet arkistonmuodostajat JÄRJESTÖARKISTOT 1B Suomen Kommunistinen Puolue SKP(y):n Kaapelinvalmistajain osasto SKP:n Ahjon osasto SKP:n Asolan osasto SKP:n Helsingin Autonkuljettajien osasto SKP:n Hyvinkään aluejärjestö SKP:n Hyvinkään osasto SKP:n Jokuen osasto SKP:n Järvenpään kaupungin ja ympäristön osasto SKP:n Kausalan osasto SKP:n Koverharin rauta- ja terästehtaan osasto SKP:n Nokia yhtymän Helsingin puolueryhmä SKP:n Pihlavan tehtaitten osasto SKP:n Plassin osasto SKP:n Pohjankylän osasto SKP:n Putaankylän osasto SKP:n Puurtilan osasto SKP:n Sirkkulan osasto SKP:n Toivolan osasto, Nurmijärvi SKP:n Varkauden kaupunkijärjestö SKP:n Varkauden konepajatyöläisten osasto SKP:n Varkauden osasto SKP:n Wärtsilän Järvenpään osasto 1986-1991 1969-1971 1952-1990 1978-1990 1950-1950 1951-1957 1962-1983 1984-1990 1945-1998 1976-1991 1976-1980 1988-1988 1961-1966 1961-1989 1949-1989 1945-1960 1961-1965 1980-1980 1967-1984 1947-1965 1944-1984 1984-1984 1C 1920- ja 1930 –lukujen vasemmistolaiset järjestöt Salon nuorten työläisten opintoyhdistys 1929-1929 Sotkamon kirkonkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto 1920-1921 Sotkamon sosialistinen kunnallisjärjestö 1919-1923 Sotkamon työväen opintoyhdistys 1932-1932 1D1 Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Hämevaaran työväenyhdistys Jokelan järjestöedustajisto Kemin ravintolaväen kansandemokraattinen ryhmä Linnaisten demokraattinen yhdistys Porin mlk:n demokraattinen kunnallisjärjestö SKDL:n Jyväskylän liikuntaväen yhdistys SKDL:n Kalajoen yhdistys 29 1961-1988 1953-1954 1977-1988 1958-1985 1951-1957 1983-1989 1955-1989 SKDL:n Kausalan yhdistys 1960-1985 SKDL:n Kelan yhdistys 1970-1976 SKDL:n Ranuan kunnallisjärjestö 1970-1982 SKDL:n Ylöjärven Takamaan yhdistys1985-1991 Tampereen liikealan kansandemokraatit 1977-1991 Työväenyhdistys Alhaisi SKDL 1959-1972 Varkauden Sosialistit 1971-1990 Virttaan työväenyhdistys 1905-2001 1D2 Suomen Naisten Demokraattinen Liitto Asolan naiset 1950-1979 Hyrylän demokraattiset naiset 1950-1990 Imatran demokraattiset naiset 1946-1947 Kalajoen demokraattiset naiset 1973-2005 Lentävänniemen demokraattiset naiset 1975-1989 Matinkylän Marjat 1973-1982 Suinulan naiset1952-2001 Virttaan naiset1955-1965 1D3 Vasemmistonuoret / Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto Iitin sosialistiset nuoret1970-1987 Kalajoen demokraattiset nuoret1948-1982 Könönpellon demokraattiset nuoret 1949-1957 Ylöjärven demokraattinen nuorisoklubi 1981-1985 Ylöjärven demokraattiset työläis- ja opiskelijanuoret 1979-1984 1D5 Suomen Demokratian Pioneerien Liitto Kalajoen demokratian pioneerit1958-1985 SDPL:n Kausalan osasto1963-1968 Sotungin pioneerit1962-1967 1D6 Vasemmistoliitto Kalajoen vasemmistoliitto1990-2007 Karjaan vasemmisto – Karis vänster 1992-1999 Valkeakosken vasemmistoliitto1996-1998 Vasemmistoliiton Luoteis-Tampereen yhdistys 2002-2008 Vasemmistoliiton Ranuan yhdistys1976-1993 Vasemmistoliiton Ylimaan yhdistys1969-1994 1E Ammatilliset järjestöt Kalajoen kunnalliset työntekijät KTV:n osasto 652 1986-2009 Kalajoen puu- ja sekatyöväen osasto 1959-1966 Kalajoen satamatyöntekijät1948-1949 30 Kansan Uutiset työhuonekunta 1957-1999 Kiannan metsätyöväen ammattiosasto 1967-1967 Koverharin metallityöntekijäin ammattiosasto no 100 kansandemokraattinen ryhmä 1988-2003 Lohtajan ja Himangan kunnalliset työntekijät KTV:n osasto 745 1972-2005 PAM – Hotelli- ja ravintola-alan Lapin osasto 845 1988-2008 Pihlavan puutyöväen ammattiosasto 92 1912-2013 Rakennusliiton osasto 262,Ylivieska 1961-2001 Rakennusliiton osasto 295,Ylivieska 1948-1994 Rakennusliiton osasto 352, Tuusula 1975-1992 Rakennusliiton osasto 359, Kalajoki 1975-2013 Reposaaren sahan puutyöläiset 1930-1973 Suomen Metsä- ja Uittotyöväenliiton Vuokinrannan osasto 1946-1949 Suomen Muuraustyöntekijäin liiton osasto 17,Varkaus 1930-1935 Suomen Rakennustyöläisten liitto ry:n osasto no 520, Toivakka 1967-1967 Suomen Sahateollisuustyöväen liiton Kalajoen osasto 121 1919-1928 Turun elintarviketyöntekijät 1441962-2009 Turun liha-elintarviketyöläisten ammattiosasto 071 1968-2010 1F Muut järjestöt Entisten sotilaiden Salon toverikunta 1945-1945 Etelä-Espoon Eläkeläiset1964-2013 Kalajoen Eläkeläiset1967-2010 Kalajoen teatteritalo Oy1931-1993 Kalajoen työväennäyttämö1925-1949 Kansan Sivistystyön liiton Järvenpään opintojärjestö 1981-1990 Keravan rauhanpuolustajat1980-1992 Kommunistisen Työväenpuolueen Hyrylän osasto 1971-2007 Kommunistisen Työväenpuolueen Keravan osasto 1988-1989 Kommunistisen Työväenpuolueen Uudenmaan piirijärjestö 1988-2007 Lattomeren pienviljelijäin osasto1929-2013 Liike 88 Salon paikallisjärjestö1987-1989 Martinniemen Eläkeläiset2012-2012 Martinniemen sosialidemokraattinen työläisnuoriso-osasto 1938-1939 Pankkitoverit1974-1982 Pienviljelijäin liiton Satakunnan piirijärjestö 1965-1999 Pietarsaaren ja ympäristön entisten sotilaiden toverikunta 1945-1945 Pietarsaaren Kalamiehet1980-2012 Riihimäen Eläkeläiset1971-2013 Salon Parasta Lapsille1948-1952 Salon rauhankomitea1952-1956 Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuran Friherssin osasto1940-1940 31 Suomi-Neuvostoliitto-seuran Varkauden osasto 1953-1962 Suomi-Venäjä-seuran Länsi-Vantaan osasto 2002-2006 Suomi-Venäjä-seuran Porin osasto 1998-2012 Suomi-Venäjä-seuran Ulvilan osasto1977-2008 Tampereen seudun lomahuolto1964-1988 Taulumäki Oy1975-1983 Toimitaloyhdistys – Föreningsgården 1952-2008 Vantaan kulttuuri1972-1973 Vantaan rauhanpuolustajat1991-1999 Varkauden raittiusyhdistys tähti1958-1973 Varkauden työväen sivistysjärjestö1954-1954 Varkauden työväenjärjestöjen Oy1946-1986 5 HENKILÖARKISTOT Fagerblom Ester Haapala Elina Haapala Sanelma Honkonen Leena Laakso Jukka Laakso Linnea Lindström Esko Mänttäri Jarkko Pekkarinen Eino perhearkisto Ruuth Aulis Räsänen Asko, rehtori Snellman Oskar Alexander sukuarkisto Tallgren Tutta Toivonen Martta ja Eino 32 Liite 4. Tutkijapalvelu 2014 kpl Tutkijakäynnit 1260 Tilaukset 611 Tilatut arkistoyksiköt1609 Tilatut valokuvatiedostot1100 Tilatut äänitteet 42 Tilatut valokopiot + pdf:t1324 Kaukolainat 5 Puhelintiedustelut 160 Sähköpostitiedustelut 155 Valokuvia koskevat tiedustelut 160 Tilausten jakautuminen: kappaleet 1A Vanhan työväenliikkeen järjestöt 1B Suomen Kommunistinen Puolue 1C 1920- ja 1930-lukujen vasemmistolaiset järjestöt 1D Kansandemokraattiset järjestöt 1E Ammatilliset järjestöt 1F Muut järjestöt 2 Työväenlehtien ja kirjapainojen arkisto 3 Erikoiskokoelmat 4 Jäljenne ja lehtileikekokoelmat 5 Henkilöarkistot 6 Muistelmat 7 Biograficakokoelmat 8 Äänitteet Kirjat Valokuvat / vain tutkijasalitilaukset, ei sisällä tietokantahakuja! Tilaukset yhteensä 33 7 74 13 97 32 93 15 39 7 128 30 25 11 26 14 611 yksiköt 7 184 28 248 74 254 38 95 25 344 116 40 42 53 63 1611 Ahmoon työväentalolta luovutettiin arkistoon käsinkirjoitettuja Nuoriso Toveri seinälehtiä. Kansan Arkiston ja Toimihenkilöarkiston työntekijöitä tutustumassa Teatterimuseon näyttelyyn. 34 Liite 6. Asiakirjojen luokittelu 1. Järjestöjen arkistot A.Vanhan työväenliikkeen järjestöt B. Suomen Kommunistinen Puolue C. 1920 - ja 1930 -lukujen vasemmistolaiset järjestöt D. Kansandemokraattiset järjestöt ja Vasemmistoliitto 1. Suomen Kansan Demokraattinen Liitto (SKDL) 2. Suomen Naisten Demokraattinen Liitto (SNDL) 3.Vasemmistonuoret ( Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto, SDNL) 4. Sosialistinen Opiskelijaliitto (SOL) ja Kansandemokraattiset Opiskelijajärjestöt (KOJ) 5. Suomen Demokratian Pioneerien Liitto (SDPL) 6.Vasemmistoliitto (Vas) E. Ammatilliset järjestöt 1. Keskusjärjestöt, ammattiliitot (muut kuin 1E 4 - 1E 9) 2. Ammatilliset yhteisjärjestöt ja neuvostot 3. Ammattiosastot 4. Kumi- ja nahka-ala (liitot ja osastot) 5. Kutomatyöväen liitto ja osastot 6. Muurarien liitto ja osastot 7. Rakennusliitto ja osastot 8. Satama- ja kuljetusala (liitot ja osastot) 9. Elintarvikeala (liitot ja osastot) (uusi luokka 2008) F. Muut järjestöt 1. Eläkeläisjärjestöt 2. Raittiusjärjestöt 3. Kansan Sivistystyön Liitto KSL jäsenjärjestöineen 4. Järjestötaloyhdistykset, Kansan Talojen Liitto/Kulttuurityön Keskus 5. Pienviljelijäliitto ja pienviljelijäyhdistykset 6. Suomen Sosialistinen Nuorisoliitto ja sen yhdistykset 7. Suomi-Neuvostoliitto-Seuran piirit ja osastot, Suomen-Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura (SNS I) 8. Suomen Rauhanpuolustajat SRP jäsenjärjestöineen 9. Muut järjestöt 2.Työväenlehtien ja kirjapainojen arkistot 3. Erikoiskokoelmat A. Suomen luokkasota 1918 B. Työpaikkalehdet C. Ohjelmatoiminta D. Työväen elinolot E. Poliittiset vangitsemiset 1919-1944 F. Espanja 1936-1939 U.1960- ja 1970- lukujen vaihtoehtolehdet 4. Jäljenne ja lehtileikekokoelmat 5. Henkilöarkistot 6. Muistelmat A. Elämäkerrat B. Vuoden 1918 kansalaissotaan liittyvät muistelmat C. SKP:n toimintaan liittyvät muistelmat D. Muistelmat toiminnasta työväenliikkeessä E. Sosiaalisten olojen kuvaukset F. Merkintöjä elämästä- kilpakeruu 1995 7. Biograficakokoelmat 8. Ääni- ja kuvatallenteet
© Copyright 2024