Niittymäen ranta-asemakaavan osittainen muutos
1 KUUSAMON KAUPUNKI SUININGIN KYLÄ NIITTYMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN LUONNOS 16.9.2015, EHDOTUS ….201…, HYVÄKSYTTY ….201… § … 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................. 4 2. TIIVISTELMÄ.............................................................................................................................. 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet...................................................................................................... 5 2.2. Asemakaava ....................................................................................................................... 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................. 5 3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ......................................................................................................... 6 3.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................... 6 3.1.3 Rakennettu ympäristö................................................................................................... 14 3.1.4 Maanomistus ................................................................................................................ 15 3.2. Suunnittelutilanne ............................................................................................................ 17 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..................................... 17 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 22 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 22 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 22 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 22 4.3.1. Osalliset ...................................................................................................................... 22 4.3.2. Vireilletulo.................................................................................................................... 23 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................. 23 4.3.4. Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 23 4.4. Asemakaavan tavoitteet................................................................................................... 23 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet .................................................................................................... 23 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet ................................................................................. 25 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset .......................................... 25 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ....................................................................... 25 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet...................................................................................... 26 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................. 26 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 26 Vaikutukset talouteen ............................................................................................................ 27 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ....................................................................... 28 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................................................................. 28 Vaikutukset kulttuuriin ........................................................................................................... 29 Muut kaavan merkittävät vaikutukset..................................................................................... 29 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 29 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................... 29 5.1. Kaavan rakenne ................................................................................................................ 29 5.1.1. Mitoitus ........................................................................................................................ 29 5.1.2 Palvelut ........................................................................................................................ 32 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .............................................. 32 5.3. Aluevaraukset................................................................................................................... 32 5.3.1. Korttelialueet ............................................................................................................... 33 5.3.2. Muut alueet ................................................................................................................. 33 5.4. Kaavan vaikutukset .......................................................................................................... 33 5.5. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 33 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset ..................................................................................... 33 5.7. Nimistö .............................................................................................................................. 33 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................. 34 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 34 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 34 6.3. Toteutuksen seuranta ...................................................................................................... 34 3 Kuva 1 Kaava-alueen sijainti satelliittikuvalla Kuva 2 Kaava-alueen sijainti perinteisellä kartalla 4 KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUUSAMON KAUPUNKI (305) SUININGIN KYLÄ (417) Ukinranta 17:16 Hietakumpu 17:18 Ahonlaita 17:19 Rytilahti 17:20 Kotiranta 17:21 Länsirinne 17:22 Kotipaikka 17:23 Niittymäki 17:24 Sisko Soronen Urpo Luukkonen Leevi Luukkonen Veli-Pekka Luukkonen Olavi Luukkonen Kari Luukkonen Olavi, Veli-Pekka ja Kari Luukkonen em. ja muita NIITTYMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN RAKENNUSOIKEUTTA JA RAKENNUSPAIKKOJEN KOKOA KASVATETAAN JA SIIRRETÄÄN MÄÄRÄN PYSYESSÄ ENNALLAAN, KAAVAMÄÄRÄYKSET SAATETAAN AJAN TASALLE JA TEHDÄÄN MUUT TARPEELLISET MUUTOKSET. KAUKANA RANNASTA OLEVAA KAAVAA KUMOTAAN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 [email protected] www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - VIREILLETULOILMOITUS ….2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ ….2015 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ ….2015 YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS KAAVAN JATKOKÄSITTELYSTÄ ….2015 KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ ….201.. YHDYSKUNTATEKNIIKAN LAUTAKUNNAN HYVÄKSYMINEN ….201.. Kuvat: Kimmo Mustonen 20.8.2015 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajien aloitteesta v. 2015 lopulla. Alueella on ilmennyt tarvetta sijoittaa rakennuksia hieman kaavasta tai sen määräyksistä poikkeavalla tavalla. Myös joitakin poikkeamislupia on käsitelty. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2015 loppukesällä kartta-aineiston ajantasalle laiton ja kaupungin kanssa käytyjen ensimmäisten neuvottelujen jälkeen. Pohjakartan täydennys tehtiin kesällä 2015. Samaan aikaan tehtiin myös luonto- ja muinaismuistoselvitykset Suiningin osayleiskaavan selvityksiä tarkentaen. Kaavan vireilletuloilmoitus on julkaistu ….2015. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä em. päivästä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ….2015 välisen ajan. Kuusamon kaupungin yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti kaavaehdotuksen laadinnassa noudatettavista periaatteista ….2015. Ehdotus oli nähtävillä ….201….. Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi kaavan ….201… 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan rakennusoikeus hieman kasvaa, koska rakennuspaikkojen rakennusoikeus muutetaan nykyisen käytännön mukaiseksi. Rantaan lisätään muutamia saunojen rakennusaloja sisämaassa olevien rakennuspaikkojen käyttöön. Rakennuspaikkojen käyttötarkoitusta muutetaan sisämaan paikkojen osalta osaksi pysyvän asumisen mahdollistavaksi. Alueella ei ole vesi- ja viemärijohtoverkostoa. Alue on sähköverkoston piirissä. Ulkoinen tieverkko on rakennettu ja lähes kaikille rakennuspaikoille mökkitiet valmiina. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Caruna Oy vastaa sähköhuollosta ja maanomistajat vesi- ja viemärihuollosta. Alueelle ja sen ympäristöön on jatkuvasti rakennettu uusia lomarakennuksia ja ilmeisesti toteutus jatkuu vilkkaana lähivuosina. 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, hyväpuustoista kangasmaastoa. Muutos- ja kumoamisalueen sijainti on esitetty oheisella kartalla. Kuva 3 Kaava-alueen sijainti Kuva 4 Hietaniemen kärjen mäntykangasta 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosiltaan kuusi- tai mäntyvaltaista kangasta. Myös lehtipuustoa on jonkin verran pääasiassa rannoilla. Puusto on täysikasvuista eikä alueella ole taimikoita. 7 Korkeuserot vaihtelevat Suiningin n. 252 m tasosta n. 275 m tasoon. Rinteet ovat varsin loivia muutamia kohtia itäosassa lukuunottamatta. Avokallioita ei alueella juuri ole. Korkeusvyöhykkeet ja rinnevalovarjostekuva on esitetty oheisilla kartoilla. Kuva 5 Korkeusvyöhykkeet kaava-alueella ja sen ympäristössä 8 Kuva 6 Maastokartta ja rinnevalovarjostus Kuva 7 Alueen itäosan hieman muuta aluetta jyrkempää rinnettä Suiningin vedenlaatu Kuusamon keski- ja pohjoisosan vesistötutkimuksen (Alueellinen ympäristöjulkaisu 123) mukaan on erinomainen. Tiedot ovat ohessa: 9 Suiningin rannoilla on jonkin verran maataloutta, metsien ja soiden ojitusta sekä eri puolilla pysyvää asutusta tai loma-asutusta. Suomen järvien tietokannan, Järviwikin, tiedot järvestä ovat seuraavat: Kuva 8 Järviwikin tiedot Suiningista Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. Suiningin rantaosayleiskaavoituksen yhteydessä on alueen luonnonympäristö tutkittu yleispiirteisesti. Alueen luonnonolot on täydennetty lisäksi erikseen ja selvitys tulee liitteeksi. Ohessa on osayleiskaavan tiedot kaava-aluetta koskien. 10 11 12 13 Hietalahden hiekkarannalla on kohtalaisia paikallisesti tai seudullisesti merkittäviä luonto- tai maisema-arvoja. Hietaniemellä on paikallisesti merkittäviä, mutta ei kovinkaan erityisiä luonto- tai maisema-arvoja. Kuva 9 Hietaniemen eteläosan kapea niemenkärki (paikallisesti merkittävä) Kuva 10 Hietaniemen pohjoispuoleinen hiekkaranta (paikallisesti tai seudullisesti merkittävä) 14 Kuva 11 Hietaniemen eteläpuolella on lyhyt hiekkaranta. Vasemmasta yläreunasta lähtee aiemman kuvan kapea niemenkärki (paikallisesti merkittävä) Kaava-alue ei kuulu arvokkaisiin kallioalueisiin (”Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla”, alueellinen ympäristöjulkaisu 203). Alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (PohjoisPohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) tai perinnemaisema-alueita (”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”, alueellinen ympäristöjulkaisu 44) eikä valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita (”Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet”, P-P liitto). 3.1.3 Rakennettu ympäristö Alueelle on Niittymäen tilan nykyisin lomakäytössä olevan talouskeskus. Rakennuksilla ei ole rakennushistorian kannalta merkitystä. Alueella on uudehkoja lomarakennuksia eri puolilla aluetta. Pohjakartta ja oheinen kartta osoittavat tilanteen. 20 kV sähkölinjat ovat alueen sisällä. Kuva 12 Rakennustilanne alueen lähellä. Kaikki rakennukset on esitetty 15 Kuva 13 Niittymäen tilan talouskeskus idästä kuvattuna Kuva 14 Hietaniemen etelärannan rakennuksia Kuva 15 Korttelin 5 rakennuksia vanhan asuinpaikan eteläpuolella 3.1.4 Maanomistus Muutos- ja kumoamisalueen maanomistus on seuraava: Ukinranta 17:16 Hietakumpu 17:18 Ahonlaita 17:19 Rytilahti 17:20 Kotiranta 17:21 Länsirinne 17:22 Sisko Soronen, [email protected] Urpo Luukkonen, [email protected] Leevi Luukkonen, [email protected] Veli-Pekka Luukkonen, [email protected] Olavi Luukkonen, [email protected] Kari Luukkonen, [email protected] 16 Kotipaikka 17:23 Niittymäki 17:24 Olavi, Veli-Pekka ja Kari Luukkonen em. ja muita 3.1.5 Muinaisjäännökset Alueelta on Suiningin rantaosayleiskaavan laatimisen yhteydessä tutkittu tarkemmin aiemmin löydettyä kiinteää muinaisjäännöstä Hietaniemessä. Sen muinaisjäännösrekisterin tiedot ovat ohessa. 17 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Alue ei kuulu varsinaisten aluevarausten sisälle. Em. muinaismuistokohde on kaavassa huomioitu. Ote maakuntakaavasta on ohessa. Kuva 16 Ote maakuntakaavasta 1.vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä ei alueelle ole mitään merkintöjä. Ohessa on ote kaavasta. 2. vaihemaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 27.3.-26.4.2015. Ohessa on ote myös luonnoksesta, jossa muinaismuistokohde on merkittynä. Kuva 17 Ote 1. vaihemaakuntakaavasta 18 Kuva 18 Ote 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Kuusamon kaupunginvaltuusto on 6.11.2008 § 44 hyväksynyt Kuusamon yleiskaavan. Se on varsin yleispiirteinen ja strateginen kaava, joka antaa yleiset puitteet rakentamiselle ja alueiden käytölle. Siinä ei ole esitetty varsinaisia varauksia rantaasemakaava-alueelle. Yleiskaava on parhaillaan uusittavana ja luonnos oli nähtävillä 11.6.-28.8.2015. Siinä on alue merkitty ranta-asemakaava-alueeksi. Otteet yleiskaavasta ja luonnoksesta on ohessa. Kuva 19 Ote Kuusamon yleiskaavasta 19 Kuva 20 Ote Kuusamon yleiskaavan luonnoksesta Suiningin rantaosayleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.5.2011 § 9. Ote kaavasta on ohessa. Siinä ei ole otettu kantaa sen laatimista ennen hyväksyttyihin ranta-asemakaavoihin. Mitoitus on myös tälle alueelle laskettu ja on esitetty myöhemmin. Kuva 21 Ote Suiningin rantaosayleiskaavasta Oulun lääninhallitus on 2.3.1993 vahvistanut alueen ensimmäisen rantakaavan, jonka Kuusamon kunnanvaltuusto oli hyväksynyt 31.8.1992 § 63. Kortteli 14 jäi vahvistamatta, koska rakentaminen rajoittaa vastapäisen rannan käyttöä ja rakennusoikeutta laskettaessa rantaviivasta otetaan huomioon puolet. Pienennös kaavasta ja sen merkinnöistä on ohessa. Kaava on esitetty myös liitteenä olevassa 1:2000 kuvassa yhdessä muutoksen kanssa. 20 21 Kuusamon kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 3.4.2007 § 15. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakartta on laadittu mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty alun perin …... Se on täydennetty uusien kiinteistörajojen, rakennusten, teiden jne osalta kesällä 2015. Kartan täydennyksen on yhdyskuntajohtaja Mika Mankinen hyväksynyt viranhaltijapäätöksellä ….2015 § …. Ranta-asemakaavoja Suiningin järvellä ei ole muita. Lähimpien kaavojen sijainti on esitetty oheisella kuvalla. Myös vesijohtoverkostojen sijainti on esitetty. 22 Kuva 22 Lähialueen ranta-asemakaavatilanne ja vesijohdot 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Rantakaava on ollut vahvistettuna yli kaksikymmentä vuotta. Kaava on osittain toteutunut ja koko ajan toteutumassa. Muutamissa pienissä yksityiskohdissa on haettu poikkeamislupia poiketa kaavasta ja vastaavia on ilmennyt muutenkin. Näiden korjausten lisäksi tehdään muut tarvittavat päivitykset ja ajantasaistukset kaavaan. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2015 kesällä. Muutoksen, laajennuksen ja kumoamisen vireilletulosta tiedotettiin … 2015, mistä lähtien osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - vesistöissä ja retkeilyreiteillä liikkuvat matkailijat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - elinkeinotoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Caruna Oy - viranomaiset - Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto 23 - - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 16.9.2015 ja se on nähtävillä … 2015 alkaen. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - Kuusamon kaupungin (Pekka Räisänen) ja kaavoittajan välillä on pidetty palavereja mm. 27.8.2015 kaavanmuutoksen periaatteista ja mitoituksesta - useita pienempiä palavereja, keskusteluja ja sähköpostivaihtoa maanomistajien, kaupungin ja kaavoittajan välillä 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Eri viranomaisten kanssa on käyty seuraavia neuvotteluja: - … 201… pidettiin viranomaisneuvottelu, jonka muistio on ohessa: *********** *********** 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen 24 Toimiva aluerakenne Kaava-alue on olemassa olevien kylien, asuinryhmien ja toteutuneen loma-asutuksen tuntumassa, joten rakentaminen tukee aluerakennetta ja tavoitetta edistetään. Kuusamon ja lähikuntien osalta työpaikat ovat vähentyneet, joten pienikin toimeliaisuuden lisäys on tervetullutta Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. elinympäristön laatu Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien tosin vähäisiä palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole melua tai muuta häiriötä aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkitvirkistyskäyttö ja luonnonvarat tävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Mahdolliset muinaismuistot on inventoitu eikä niitä löydetty. Suiningin, muiden lähivesien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta suurta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Tavoitetta edistetään. Toimivat yhteysverkostot energiahuolto ja Nykyiset verkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä suurta lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan yleisen sähköverkon kautta. Tavoitteeseen ei ole suurta vaikutusta. Helsingin seudun erityiskysy- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoimykset tetta edistetä Luonto- ja kulttuuriympäristöinä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöerityiset aluekokonaisuudet alueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä Maakuntakaavassa Rukan ja Kuusamon matkailukaupungin luominen on tullut uutena ajatuksena mukaan, mikä hieman vaikuttaa tällekin alueelle. Vaihemaakuntakaavoitus ei alueelle vaikuta. Kuusamon yleiskaavassa, sen uudistamisluonnoksessa ja Suiningin rantaosayleiskaavassa alueelle ei ole erityisiä varauksia. Kaupungilla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Ranta-asemakaava pyritään muuttamaan siten, että kaava olisi entistä toteuttamiskelpoisempi. Rakennuspaikkoja laajennetaan ja siirretään hieman määrän pysyessä entisellään. Rakennuspaikkojen kokoa kasvatetaan riittävän väljyyden saavuttamiseksi. Turhan laajat sisämaan kaavan osat kumotaan, jotta mm. metsien käsittely ei olisi turhan byrokraattista. Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä talviaikaista käyttöä mm. moottorikelkka-, hiihto-, koiravaljakko- yms. reittien kulkiessa lähellä. 25 Kuva 23 Korttelin 2 aluetta Kuva 24 Korttelin 3 rantaa 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Työn aikana on tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Aiemman rantakaavan laatimisen yhteydessä on tutkittu eri vaihtoehtoja ja mitoitusta sekä vertailtu niiden vaikutuksia. Tässä yhteydessä ei vaihtoehtoja ole laadittu, koska muutoksella ei kosketa rakennuspaikkojen määrään. 26 Kuva 25 Korttelissa 8 vasemman puoleisen kuvan grillikota on hieman korttelin ulkopuolella. Oikeassa kuvassa alueen muita rakennuksia 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Kaupungin viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen ja yleiskaavoituksen perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alueella rakentamisyksiköiden määrä pysyy ennallaan vahvistettuun kaavaan nähden. Vähäistä rakennuspaikkojen laajennusta ja siirtoa tehdään. Lomarakennuksen ja talousrakennusten suurin sallittu koko on 120+50 k-m2. Kauempana rannasta rakennukset voivat olla hieman suurempia, koska ne ovat osittain pysyvään asumiseen tarkoitettuja. Kokonaisrakennusoikeus hieman kasvaa. Aiemmassa kaavassa korttelin 6 AM –alueella oli vain 240 k-m2, mikä ei käsittänyt edes olemassa olevaa rakennuskantaa. Nyt määrä nostetaan määrään 280 + ta500 k-m2:iin. Rakentaminen liittyy olevaan kylä- ja loma-asutukseen ja tukee osaltaan pysyvän asutuksen säilymistä ja lisääntymistä alueella. Kuva 26 Vasemmalla kortteliin 9 rakenteilla oleva mökki ja oikealla korttelin 1 vanhempi lomarakennus Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia, mutta hyvin rajoitetuissa kohdissa. Vesistöön ei ole vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan viranomaisten vaatimuksia vastaavasti ja rakentaminen liittyy ennemmin tai myöhemmin yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. 27 Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Alueella ei ole erityisen arvokkaiksi katsottavia luonto- ja maisemakohteita hiekkarantaa ja järveen pistävää niemeä lukuunottamatta. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Rakentamisalueilla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden lisääntymisen vaikutus on vähäinen. Kaava-alueen lähivesistö Suininki on n. 2171 ha kokoinen Kuusamon 7. suurin järvi. Maaston kasvillisuus on peittävää, joten rakentaminen vaikuttaa varsin vähän kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu, mutta muutos ei ole kovin merkittävä, koska rakentamisen määrä on vähäinen ja alue on jo rakentamiskäytössä lähes kaikilla järven osa-alueilla. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan kiinnitetään rakennus- ja tiesuunnittelussa erityistä huomiota. Osa rakentamisesta sijoittuu välittömän rantavyöhykkeen ulkopuolelle sisämaahan. Kuva 27 Yhteiskäyttöalueena oleva hiekkaranta pohjoisesta kuvattuna Vaikutukset talouteen Ulkoinen tiestö on toteutettu alueelle vaatien kuitenkin paikoin parantamista rakentamisen lisääntyessä. Lähes kaikki rakentamattomat rakennuspaikat ovat myös olemassa olevien teiden varsilla tai niiden lähellä. Sähköhuolto on helposti toteutettavissa koko alueelle. Vesihuolto toteutetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Rakentaminen ei aiheuta maanomistajille, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. 28 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Terveysriskejä ei aiheudu. Ulkoinen tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Ulkoista ja sisäistä tiestöä on parannettava jonkin verran rakentamisen edistymisen mukaan. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä. Alueella tai sen lähellä ei ole melua aiheuttavaa toimintaa. Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua, ei kuitenkaan merkittävästi. Alueen länsiosan rakentamisen vähentäminen parantaa liikkumismahdollisuuksia. Kulkeminen on syytä ohjata oleville poluille ja reiteille. Rakentamisen myötä alueelle tulee uusia teitä, polkuja, vesijohtoaukkoja jne, jotka parantavat myös ulkopuolisten liikkumismahdollisuuksia. Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät heikkene, koska uusi rantarakentaminen tulee aiemmin suunnitellun ja toteutetun väliin tai välittömään läheisyyteen. Hietaniemen pohjoispuoleinen laaja hiekkaranta jää rakentamattomaksi tarjoten myös jokamiehenoikeudella tapahtuvan liikkumisen. Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennusten sekä alueiden kunnossapito tarjoavat alueelle hieman työmahdollisuuksia, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Osa alueen lomarakennuksista on lähes puolet vuodessa käytössä. Mahdollisesti myös täysin pysyvää asutusta alueelle tulee palaamaan. Nämä molemmat parantavat myös alueen pysymistä valvonnassa ehkäisten ilkivaltaa ja murtoja. Kuva 28 Vanha savusauna jää omistajien yhteiskäyttöön. Sauna siirretään kuitenkin uuteen paikkaan yhteiselle tilalle 29 Vaikutukset kulttuuriin Alue on jo kaavoitettu ja tiestön osalta pääosin rakentunut. Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Hietaniemen pohjoispuoleinen hiekkaranta jää rakentamattomaksi lähes luonnontilaan. Rakentaminen tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Maisemalliset piirteet liittyvät jo rakennettuihin asutusalueisiin, jota nykymuotoinen loma-asutus tukee. Alueelta löydetty muinaismuistokohde on otettu huomioon. Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Kuva 29 Korttelin 1 vieressä oleva venevaja ja verkkokoppi palvelevat useaa rakennuspaikkaa 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä … 2015 alkaen. Kaavaluonnos oli nähtävillä …..2015. Huomautuksia ….. Lausuntojen sisältö ja niistä annettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastine oli seuraava: Kuusamon yhdyskuntatekniikan lautakunta päätti … 201… § .., että kaavaehdotus voidaan em. korjauksilla asettaa nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä …..2015. Huomautuksia ….. Lausuntojen sisältö ja niistä annettu yhdyskuntatekniikan lautakunnan vastine oli seuraava: Yhdyskuntatekniikan lautakunta hyväksyi kaavan muutoksen, kumoamisen ja laajennuksen … 201.. § …. 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Suiningin rantaosayleiskaavan laskelmien mukaan koko alkuperäisen kaavan kantatilan 305-417-17-2 alueen muuntamaton rantaviivan pituus on 2684 m, joka muunnettuna vastaa 1935 m. Kuusamon yleiskaavan mitoituksen mukaan mm. Suiningin kaltaisilla suurilla järvillä voi olla 7 rakennuspaikkaa / muunnettu rv-km. Rantaasemakaavan osalta määrä olisi täten 14 kpl. Vahvistetussa kaavassa on 14 rantarakennuspaikkaa, mikä vastaa em. mitoitusta. Lisäksi kaavassa on osittain varsin lähel- 30 lä rantaa 17 sisämaan rakennuspaikkaa. Kyseessä on ns. saavutettu etu, joten muutoksessa ei paikkojen määrää muuteta. Kuva 30 Kortteli 4 laajenee lähemmäksi rantaa. Oheisen kuvan metsän puolelle rakentaminen mahdollistuu Voimassa olevan kaavan kortteli- ja aluekohtaiset tiedot ovat muutosalueen osalta seuraavat: KORTT. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 KÄYTTÖ RA-1 RA-1 RA-1 RA-1 RA-1 AM RA-1 RA-1 RA-1 RA-1 RA-1 VL VL MT VL-1 VV VL VL M LV VL P-A 4770 3390 2380 2071 7854 6141 10673 6211 2098 5174 8223 26834 17438 5153 60585 15619 8549 37749 56288 661 16523 RP 2 2 1 1 3 1 3 2 1 3 4 RAK.OIK. 240 240 120 120 360 240 360 240 120 360 480 31 YHT. M TIEALUE 14471 11320 RA-1 AM LV VL VV M MT VL-1 TIEALUE 52844 6141 661 107093 15619 70759 5153 60585 11320 22 1 0 0 0 0 0 0 2640 240 0 0 0 0 0 0 330175 23 2880 YHT. Kaavaluonnoksen 16.9.2015 vastaavat tiedot ovat: KORTT. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 KÄYTTÖ RA-2 AO RA-2 RA-2 AO AP RA-2 RA-2 RA-2 RA-2 RA-2 VL VL VL VV/yk VL M M KUMOTTAVA OSA P-A 8266 4375 2931 3120 12360 6381 10912 6965 3687 7801 14583 24284 12013 77429 16747 40556 49355 31944 192849 RP 2 2 1 1 3 1 3 2 1 3 4 RAK.OIK. 340 600 170 170 900 780 510 340 170 510 680 55 60 30 30 YHT. 58265 16735 6381 154282 16747 81299 192849 333709 17 5 1 0 0 0 2890 1500 780 145 30 0 23 5345 RA-2 AO AP VL VV/yk M KUMOTTAVA OSA YHT. 32 Kaava laajenee aiemmassa päätöksessä hyväksymättä jääneen korttelin 14 alueelle eli n. 0,3534 ha. Kumottavan kaavan pinta-ala on n. 19,2849 ha. Kokonaisuutena kaavan pinta-ala pienenee n. 18,9315 ha. 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentaminen ei tarvitse omia palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuusamon keskustassa. Lähialueen kylissä on hieman kioski-, yms. palveluja. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Muutoksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska rakentaminen myötä alueen hoito saadaan koskemaan koko aluetta, reitit voidaan toteuttaa taloudellisemmin, rakennuksille voidaan etsiä luonnon ja kasvillisuuden piirteet parhaiten huomioon ottavat paikat rakennuspaikkojen pinta-alan kasvaessa jne. Rantaosayleiskaavan ja kaavanmuutoksen yhteydessä on luontokohteet inventoitu. Hietaniemen pohjoispuoleinen hiekkaranta ja niemen kärki ovat hieman muusta ympäristöstä poikkeavia, paikallista merkitystä omaavia luonto- tai maisemakohteita. Niemi on jo aiemmassa kaavassa otettu pääosin rakennettavaksi alueeksi, joten vain pieni kapea niemen osa eteläreunalla on erityiskohteeksi merkitty. Hiekkarannalle siirtyy jo sen lähellä ollut vanha, hirsirakenteinen savusauna. Tämä sopii hyvin maisemaan. Oheisella kartalla on osoitettu vapaan rantaviivan määrä, kun on laskettu vain yli 250 m pitkät osuudet. Määrä ylittää miniminä pidettävän puolet rantaviivasta. Tosin osassa alueita yhteisrantaiset korttelit ovat varsin lähellä rantaa. Toisaalta korttelien 8 ja 9 välille jää yli 200 m vapaa osuus, jota ei ole laskettu mukaan. Kuva 31 Vapaan rantaviivan määrä 33 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet Kaavaan tehdään seuraavia muutoksia: - korttelin 1 rakennuspaikkoja kasvatetaan korttelin 2 rakennuspaikkoja kasvatetaan hieman sisämaahan, muutetaan pysyviksi asunnoiksi ja niille osoitetaan saunan rakennusala korttelia 3 kasvatetaan hieman sisämaahan kortteli 4 siirretään hieman rantaan päin korttelin 5 rakennuspaikkoja 2 ja 3 laajennetaan rantaan päin ja muutetaan pysyviksi asunnoiksi korttelin 6 käyttötarkoitus muuttuu kortteli 7 pysyy lähes ennallaan korttelia 8 laajennetaan hieman itäänpäin kortteli 9 hieman laajenee itään ja sisämaahan kortteli 10 hieman laajenee rantaan ja sisämaahan kortteli 11 hieman laajenee rantaan ja sisämaahan kaikkien rakennuspaikkojen rakennusoikeutta kasvatetaan nykyisen käytännön mukaisiksi rantasaunojen ja venevalkamien rakennusoikeudet laitetaan ajan tasalle kaukana rannasta olevaa kaavaa kumotaan Tilastotiedot selviävät tilastolomakkeelta ja edeltä. 5.3.2. Muut alueet Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL), tämän alueen kortteleiden käyttöön tarkoitetuksi uimarannaksi (VV/yk) tai maa- ja metsätalousalueeksi (M). Niille voidaan sijoittaa retkeilyreittejä, polkuja ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Heinälato -tyyppiset puu- yms. varastot ovat myös sallittuja. Merkittyjen ohjeellisten teiden ohella myös vesi- ja sähkökaapelilinjat ja muut rakentamisen yhteydessä syntyvät aukot mahdollistavat kävelyn, sauvakävelyn, hiihtämisen, lumikenkäilyn ja muun luonnossa liikkumisen. Tarpeettomat venevalkama- ja uimaranta-alueet poistetaan. 5.4. Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä. 5.5. Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittävää häiriöitä aiheuttavia kohteita tai alueita. Alue on pääteiden ulkopuolella. Kelkkailun lisääntyminen saattaa aiheuttaa vähäistä melua järvillä, mutta ohjattuna ja reiteillä pysyvänä vaikutus on vähäistä. Moottoriveneily järvellä on vähäistä, koska alue on kapean lahden pohjukan tuntumassa eikä joelle veneilyä kovin paljon ole. 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön 1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä. 5.7. Nimistö Kaavatiet nimetään rakentamisen yhteydessä. 34 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu kaavan tavanomaisuudesta johtuen. Ohessa on kaava esitettynä ilmakuvalla. Kuva 32 Kaavaluonnos 16.9.2015 ortokuvalla 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat vastaavat rakentamisesta. Caruna Oy toteuttaa sähköhuollon maanomistajien tilausten mukaisesti. Rakentajat vastaavat vesihuollosta ja jätevesien käsittelystä mahdollisesti vierekkäisten rakennuspaikkojen yhteishankkeina. Lomarakentamisen osalta rakentamistarpeita on alueella välittömästi. Lähinnä alue toteutuu nykyisten omistajien ja heidän lastensa käytössä. Alue on ominaisuuksiltaan hyvin pysyvään asumiseen ja lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta, joten toteutus on varsin nopeaa. Kaikilta rakennuspaikoilta päästään koskemattomille ja rauhallisille alueille välittömästi tai vähäisillä siirtymisillä. 6.3. Toteutuksen seuranta Kaupungin ja valtion viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon ja vesistöjen laatumuutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä kaavan toteuttamisesta. Kuusamossa, 16.9.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen 35 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 305 Kuusamo Täyttämispvm 25.09.2015 NIITTYMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 33,3709 Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] -18,9315 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 33,0175 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 2,68 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 9 Ei-omarantaiset 14 Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 9 Ei-omarantaiset 8 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 33,3709 100,0 5345 0,02 -18,9315 2405 A yhteensä 2,3116 6,9 2280 0,10 1,6975 2040 V yhteensä 17,1029 51,3 175 0,00 -11,4064 115 R yhteensä 5,8265 17,5 2890 0,05 0,5421 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä L yhteensä -1,8045 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 8,1299 24,4 Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] -7,9602 W yhteensä Maanalaiset tilat Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] 36 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 33,3709 100,0 5345 0,02 -18,9315 2405 A yhteensä 2,3116 6,9 2280 0,10 1,6975 2040 AP 0,6381 27,6 780 0,12 0,6381 780 AO 1,6735 72,4 1500 0,09 1,6735 1500 -0,6141 -240 AM P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 17,1029 51,3 175 0,00 -11,4064 115 VL 15,4282 90,2 145 0,00 -11,5192 115 VV 1,6747 9,8 30 0,00 0,1128 R yhteensä 5,8265 17,5 2890 0,05 0,5421 250 RA 5,8265 100,0 2890 0,05 0,5421 250 L yhteensä -1,8045 Kadut -1,7384 LV -0,0661 E yhteensä S yhteensä M yhteensä 8,1299 24,4 -7,9602 M 8,1299 100,0 -7,4449 MT W yhteensä -0,5153 37 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NIITTYMÄEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS, LAAJENNUS JA KUMOAMINEN KUUSAMON KAUPUNKI (305) SUININGIN KYLÄ (417) TILAT OMISTAJAT Ukinranta 17:16 Hietakumpu 17:18 Ahonlaita 17:19 Rytilahti 17:20 Kotiranta 17:21 Länsirinne 17:22 Kotipaikka 17:23 Niittymäki 17:24 Sisko Soronen Urpo Luukkonen Leevi Luukkonen Veli-Pekka Luukkonen Olavi Luukkonen Kari Luukkonen Olavi, Veli-Pekka ja Kari Luukkonen em. ja muita SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET Kaavoitustyön tarkoituksena on muuttaa kaavaa siten, että rakennuspaikkoja laajennetaan tiedossa olevien tarpeiden mukaisesti, lisätään rakennuspaikkojen rakennusoikeutta ja tehdään muut tarpeelliset muutokset kaavaan. Rantavyöhykkeen ja rakentamisen ulkopuolella olevien alueiden osalta kaava kumotaan kokonaan. Ote muutettavasta ja kumottavasta kaavasta on liitteenä. Lopullinen rajaus määräytyy työn kuluessa. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Kuusamon kunnanvaltuusto on 31.8.1992 § 63 hyväksynyt Niittymäen rantaasemakaavan. Oulun lääninhallitus vahvisti päätöksen osittain 2.3.1993. Kuusamon kaupunginvaltuusto 23.5.2011 § 9. on hyväksynyt Suiningin rantaosayleiskaavan VAIKUTUSALUE Kaavan välitön vaikutusalue on varsinainen kaava-alue. Välillisiä vaikutuksia on lähialueen maanomistajille, asukkaille, lomanviettäjille, retkeilijöille jne. OSALLISET - maanomistajat ja asukkaat kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden loma-asukkaat matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi 38 tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka Caruna Oy - viranomaiset Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - kuusamolaiset ja alueelliset seurat ja yhdistykset TIEDOTTAMINEN Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Kaava-aineisto pidetään koko ajan nähtävillä kaavan laatijan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. OSALLISTUMINEN Koko alkuperäisen kaavan omistajille on tehty kyselyjä halukkuudesta liittyä muutokseen. Vain nyt mukana olevat tilat olivat siitä kiinnostuneita. Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja osallisten kanssa. Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille eri vaiheissa ja kehotetaan olemaan yhteydessä. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluilla, keskusteluilla ja lausuntopyynnöillä kaavoittajan ja viranomaisten kanssa. SELVITETTÄVÄT VAIKUTUKSET vaikutukset rakennettuun ympäristöön - palveluihin - virkistykseen ja matkailuun - liikenteeseen - tekniseen huoltoon - vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Luonto-olot tarkistetaan aiemmista kaavoista ja laitetaan ajan tasalle - maisemaan - luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen - pinta- ja pohjavesiin - maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen - valtion ja kaupungin talouteen - yksityistaloudellisiin kustannuksiin - vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen - ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen - vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin - vaikutukset kulttuuriin - muut merkittävät vaikutukset - 39 VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT Kaavan laatija suorittaa vaikutusten arvioinnin. Niitä tarkastellaan työn kuluessa kaavoittajan, kaupungin ja viranomaisten välisissä palavereissa. Työssä käytetään tarvittaessa asiantuntija-apua luonnonoloihin ja mahdollisiin muinaisjäännöksiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa ja tarvittaessa muilla osasektoreilla. VAIHTOEHDOT Muutoksen ja kumoamisen alustava sisältö on esitelty edellä ja on varsin selvä. Varsinaisia vaihtoehtoja ei laadita. Työn kuluessa käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa edetään kohti lopullista kaavavaihtoehtoa. KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU JA PÄÄTÖKSENTEKO Luontoselvitys, pohjakartan ajantasaistus, muinaismuistoselvitys 08-09 / 2015 Muutoksen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla osallisille. Luonnokset pidetään nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot. Suunnitelmia tarkennetaan saadun palautteen perusteella 10 / 2015 Viranomaisneuvottelu 11-12 / 2015 Kaavaehdotus, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantaminen ja mahdolliset erillisselvitykset 01-03 / 2016 Kaavaehdotus nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 65 § mukaisesti. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä (muistutus). Pyydetään tarvittavat lausunnot 03-04 / 2016 Kaavanmuutoksen hyväksyminen yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 05-06 / 2016 Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselostuksessa. YHTEYSTIEDOT KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen DI (maanmittaus, YKS 124) 0400 703 521 [email protected] KimmoKaava Kitkantie 34 F 40 93600 KUUSAMO www.kimmokaava.fi KAUPUNKI: Pekka Räisänen kaavoitusteknikko 040 756 7881 [email protected] www.kuusamo.fi Kuusamon kaupunki Maankäyttö Kaiterantie 22 93600 KUUSAMO PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n mukaan ”osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunni- 40 telman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy.” Kuusamossa, 16.9.2015 DI (maanmittaus, YKS 124) Kimmo Mustonen Voimassa oleva ranta-asemakaava 41 Alustava kaavanmuutosluonnos
© Copyright 2024