H E I N Ä V A A R A Osayleiskaava

29.10.2014
Muutettu 18.3.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
HEINÄVAARA
Osayleiskaava
Kaavaselostus
Kaava-alueen sijainti (©MML/Logica 2013)
1
SISÄLLYSLUETTELO
1
2
3
JOHDANTO ............................................................................................ 3
OSAYLEISKAAVA-ALUE .........................................................................4
PERUSTIEDOT........................................................................................ 5
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
3.7
3.8
3.9
4
LUONNONYMPÄRISTÖ ........................................................................ 18
4.1
4.2
4.3
4.4
4.5
4.6
4.7
4.8
4.9
4.10
5
KALLIO- JA MAAPERÄ .................................................................................................. 18
TOPOGRAFIA ............................................................................................................... 19
VESISTÖT ..................................................................................................................... 19
PIENVEDET ................................................................................................................... 19
POHJAVESIALUEET...................................................................................................... 19
LUONNON YLEISPIIRTEET........................................................................................... 20
LINNUSTO .................................................................................................................... 20
LIITO-ORAVA................................................................................................................ 20
VIITASAMMAKKO JA RUPILISKO ................................................................................. 20
ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET ................................................................................ 20
TAVOITTEET ........................................................................................ 21
5.1
5.2
5.3
6
SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................ 5
MAANOMISTUS ............................................................................................................13
VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT ............................................................................................... 14
PALVELUT .................................................................................................................... 14
LIIKENNE ...................................................................................................................... 15
YHDYSKUNTATEKNIIKKA ............................................................................................ 16
MAISEMA...................................................................................................................... 16
KULTTUURIYMPÄRISTÖ .............................................................................................. 16
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT..................................................................................... 18
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET ............................................. 21
JOENSUUN KAUPUNGIN STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET (KV 17.6.2013) .. 21
OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET ................................................................................ 22
OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET .................................................. 23
6.1
ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTEET ............................................................................ 23
6.1.1 Yleistä ....................................................................................................................... 23
6.1.2 Rakenne ja mitoitus................................................................................................... 23
6.2
ALUEVARAUSTEN
JA
KAAVAMÄÄRÄYSTEN
PERUSTELUT
MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN .................................................................................................... 24
6.2.1 Keskustatoimintojen alue.......................................................................................... 24
6.2.2 Asuntoalueet ............................................................................................................. 25
6.2.3 Palvelu- ja työpaikka-alueet ...................................................................................... 26
6.2.4 Virkistysalueet ja -reitit ............................................................................................. 26
6.2.5 Liikenne ja liikennealueet .......................................................................................... 26
6.2.6 Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet .......................................................................... 26
6.2.7 Muut alueet ............................................................................................................... 27
6.2.8 Suojelu- ja erityiskohteet .......................................................................................... 27
7
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI .................................................................... 29
7.1
YLEISTÄ ........................................................................................................................ 29
7.2
VALTAKUNNALLISTEN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ................ 29
7.3
MAAKUNTAKAAVAN JA SEUDUN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN
TOTEUTUMINEN ..................................................................................................................... 29
7.4
VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN
JA LIIKENTEESEEN .................................................................................................................. 30
2
7.5
VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA
RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN ...........................................................................................31
7.6
VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN ..................................................................31
7.1
VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN..................................... 33
8
TOTEUTTAMINEN ................................................................................ 33
8.1
8.2
9
RAKENTAMINEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA ......................................................... 33
YHDYSKUNTATEKNIIKKA ............................................................................................ 34
SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN ...................................... 34
9.1
9.2
9.3
VIREILLE TULO ............................................................................................................. 34
VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE ............................................................................. 34
OSAYLEISKAAVAEHDOTUS ........................................................................................ 34
LIITTEET
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
Vireilletulovaiheen (OAS) lausunnot vastineineen
Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet vastineineen
Hajarakentamisen emätilatarkastelu
Rantarakentamisen emätilatarkastelu
Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset vastineineen
ERILLISLIITTEET
1. Luontoselvitys
2. Maisemaselvitys
3. Muinaisjäännösinventointi
3
1
JOHDANTO
Heinävaaran osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä 21.11.2011 § 97. Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 ja
72 §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kaavalla luodaan edellytykset Heinävaaran taajamien ja ympäröivän haja-asutusalueen kehittymiselle ja rakentamisen ohjaamiselle.
Suunnittelualueeseen kuuluvat Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaavaalueet ympäristöineen. Suunnittelualue rajautuu idässä Heinävaarantien itäosaan, Heinävaaran taajaman ja Kastelammen alueeseen, eteläosassa Ukonlammen - Joutenlammen alueeseen, lounaassa Pöytäkuusentien alueeseen,
lännessä Joensuu - Ilomantsi rataan ja pohjoisessa Kontiolahden kunnan rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 41,3 km2. Alueella asuu noin 1200
asukasta. Kaava-alueeseen kuuluu kaksi järveä, Jukajärvi ja Lakeenjärvi, sekä
useita erikokoisia lampia.
Suunnittelussa tarkastellaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta
Heinävaaran taajama-alueiden kehittämistä, uusien alueiden ratkaisuja, liikenne verkostoa sekä ranta- ja haja-asutusalueiden rakentamisen ohjaamista. Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua
asemakaavat. Ranta-alueilla selvitetään loma-asumisen mahdollisuudet ja
haja-asutusrakentamisen kehittämisalueet osoitetaan emätilatarkastelujen
pohjalta. Lisäksi osayleiskaavalla luodaan edellytykset maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinalueiden säilymiselle. Ranta-alueilla
osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena
MRL 72 §:n mukaisesti. Osayleiskaavassa AO/M -rakennuspaikoille voidaan
rakennusluvat myöntää suoraan tämän osayleiskaavan perusteella MRL 44
§:n mukaisesti. Muilla taajama-alueiden ulkopuolisilla alueilla rakentaminen
edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä.
Hanke sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan ja siitä on kerrottu marraskuussa 2011 ilmestyneessä Joensuun Uutiset 6/2011 sisältyvässä kaavoituskatsauksessa.
Kaavahanke viedään läpi kolmivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa (vireilletulovaihe) laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kerätään lähtötietoja ja asetetaan alustavat tavoitteet. Toisessa vaiheessa laaditaan selvitysten pohjalta osayleiskaavaluonnos, joka asetetaan julkisesti nähtäville.
Osayleiskaavaluonnoksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Tarpeellisten
korjausten ja muutosten tekemisen jälkeen laaditaan varsinainen osayleiskaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville ja josta pyydetään ainakin
maankäyttö- ja rakennusasetuksen 20 §:n edellyttämät lausunnot. Muilla
osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Kaupunginvaltuusto päättää lausuntojen ja viranomaisneuvottelujen perusteella täydennetyn osayleiskaavan
hyväksymisestä.
4
Kaavaprosessi
2
OSAYLEISKAAVA-ALUE
Suunnittelualue käsittää Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueet ja
niihin liittyvät haja-asutusalueet. Suunnittelualue rajautuu idässä Heinävaarantien itäosaan, Heinävaaran taajaman ja Kastelammen alueeseen, eteläosassa Ukonlammen - Joutenlammen alueeseen, lounaassa Pöytäkuusentien
alueeseen, lännessä Joensuu - Ilomantsi rataan ja Jukajärven länsirannan ympäristöön ja pohjoisessa Kontiolahden kunnan rajaan. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 41,3 km2. Jukajärven ja Lakeenjärven ranta-alueita kaavaalueella on noin 11,1 km ja isompien, rantarakentamisen mitoituksessa mukana olevien lampien ranta-alueita noin 33,0 km.
5
Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus.
3
3.1
PERUSTIEDOT
SUUNNITTELUTILANNE
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä. Tavoitteet tulevat konkretisoitaviksi ja ratkaistaviksi
kuntien, maakuntien liittojen ja valtion viranomaisten toiminnassa.
Kuva 2. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet.
6
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoitus
- on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista
alueiden käyttöä koskevissa päätöksissä
- on edistää kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten täytäntöönpanoa
- on turvata alueidenkäytölliset edellytykset valtakunnallisten hankkeiden
toteutumiselle.
Valtioneuvosto päätti tavoitteista ensimmäisen kerran vuonna 2000. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Tarkistuksen pääteemana oli ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen.
Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta lisättiin täsmentämällä tavoitemuotoiluja
sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin
säilyi entisellään.
Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on
jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
toimiva aluerakenne.
eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
toimivat yhteysverkot ja energiahuolto
Helsingin seudun erityiskysymykset
luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Maakuntakaava
Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita.
Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden
käyttöä koskevien valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden kannalta
taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi
on tarpeen (MRL 25 §).
Pohjois-Karjalassa maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Karjalan
maakuntaliitto. Maakuntavaltuusto päätti 1. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007
lukuun ottamatta muutamaa suunnittelualueen ulkopuolista varausta sekä
rataosuutta välillä Joensuu – Ilomantsi.
Heinävaaran taajama ympäristöineen on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Kaavan itäosa on merkitty maaseutukehittämisen erityisalueeksi (mk) ja taajamaseudun kehittämisen kohdealueeksi (tkk).
Heinävaarantien ja Jakokoskentien ympäristö on merkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi (ma). Kaavan pohjoisosassa on maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MY). Lisäksi suunnittelualueen halki on merkitty viheryhteystarve, moottorikelkkareitti ja ulkoilureitti sekä ohjeellinen pääsähkölinja 400
kV. Kaava-alueen keskiosa on merkitty tärkeäksi tai veden hankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi.
7
Kuva 3. Ote maakuntakaavan 1. vaiheesta.
Maakuntavaltuusto päätti 2. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä
4.5.2009 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 10.6.2010.
Maakuntakaavan 2. vaihe sisältää seuraavat maankäyttömuodot:
 Maa-ainesten otto: soran- ja rakennuskiven ottoalueet ja maakunnallisesti arvokkaat harjut
 Turvetuotanto: turvesuot ja maakunnallisesti arvokkaat suot
 Energiahuollon kannalta tärkeät alueet
 Varuskuntien ja niiden ampuma-alueiden melualueet sekä maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien ampumaratojen melualueet
 Muinaisjäännöskohteiden täydentäminen
2. vaiheen maakuntakaavassa alueelle on ositettu maa-ainesten ottoalue
(EO1-P) ja arvokas harju- tai moreenialue (ge-1)
8
Kuva 4. Ote maakuntakaavan 2. vaiheesta.
Kuva 5. Ote maakuntakaavan 3. vaiheesta.
9
3. vaiheen maakuntakaavassa alueelle on osoitettu luonnonsuojelukohteita
(SL), valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (ma/kv), ohjeellinen ulkoilureitti ja ohjeellinen moottorikelkkareitti. Ympäristöministeriö
on vahvistanut 3. vaiheen maakuntakaavan.
Maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos on valmistunut. Maakuntakaavaluonnoksen maankäytölliset ratkaisut kohdistuvat pääosin Joensuun kaupunkiseudulle, jolla tarkoitetaan Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden, Liperin ja Polvijärven kuntien muodostamaa aluetta. Kaavassa käsitellään kaupunkiseudulta taajama-alueita, teollisuus- ja työpaikkatoimintojen alueita, viheryhteystarpeita, virkistysalueita, virkistys- ja matkailupalvelujen kohteita, vierasvenesatamia, maa- ja metsätalousvaltaisia alueita, moottorirata-aluetta sekä vaihtoehtoisia ampumaratoja ampumamelualueineen ja
näistä aiheutuvia muutoksia voimassa olevaan maakuntakaavaan.
Joensuun seudun yleiskaava 2020
Joensuun seudun seutuvaltuusto päätti 2.12.2008 § 12 Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien alueelle laaditun yhteisen
yleiskaavan hyväksymisestä. Ympäristöministeriö vahvisti päätöksellään
29.12.2009 yleiskaavan lukuun ottamatta yksittäisiä Liperin kunnan alueelle
sijoittuvia alueita. Kaava tuli voimaan 14.1.2010.
Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on
ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö
yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi.
Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne
vuonna 2020. Yleiskaavan väestötavoite on 115 000 asukasta vuonna 2020.
Väkiluku on nyt (31.12.2013) vähän yli 113 000 ja 115 00 tullaan ylittämään ennen vuotta 2020. Väestön kasvu on toteutunut ennakoidusti nimenomaan
ydinkaupunkiseudulla, Joensuun kantakaupungissa, Liperissä ja Kontiolahdella. Joensuun Kiihtelyksen ja Tuupovaaran alueiden ennakoidaan säilyttävän
väkilukunsa, mikä tarkoittaa pientä uudisrakentamistarvetta.
Kuva 6. Maankäytön toteutusohjelman 2014 osa-alueittainen väestöennuste
10
Väestötavoitteen ja ennakoidun asumisväljyyden kasvun perusteella on arvioitu, että seudulle rakennetaan vuosittain keskimäärin noin 600 uutta asuntoa. Uusista asunnoista noin 43 % tulee sijoittumaan pientaloihin, 35 % kerrostaloihin ja 22 % rivitaloihin. Yleiskaava sisältää reservialueita, joilla varaudutaan vuoden 2020 jälkeisiin tarpeisiin ja mahdollisiin muutoksiin kysynnässä sekä varmistetaan kuntien maapolitiikalle liikkumavaraa.
Yleiskaavaratkaisu ja sen mitoitus perustuvat rakennemalli Kolmilehdessä
osoitettuihin periaatteisiin. Asemakaavoitettavaksi tarkoitetut alueet ja kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston piiriin liitettäväksi tarkoitetut asuntoalueet
on jaettu kahteen luokkaan: kerros- ja rivitalovaltaiset alueet (AKR) ja pientalovaltaiset alueet (AP). Tuomalla esiin tehokkaammin rakennettavat ja tiiviimmin rakennettavat alueet havainnollistuu paremmin myös tulevat yhdyskuntarakenteen painopistealueet.
Yleiskaavan tavoitteissa suositaan olemassa olevien taajamien täydentävää,
palvelujen ja liikenneväylien lähelle sijoittuvaa suunnitelmallista rakentamista. Uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee
kevyt- ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotoina.
Heinävaaran asemakaavan asuinalueita laajennetaan taajaman eteläosiin.
Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää Heinävaaran taajaman pohjoispuolella sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Heinävaaran vaara-asutus on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä.
Seudun yleiskaavassa kyläalueita on merkitty Heinävaaran taajaman pohjoispuolelle, Alavin alueelle ja Lahdenperään.
Suunnittelualueeseen kuuluu Jukajärven ja Lakeenjärven ranta-alueita noin
11,1 km ja isompien, rantarakentamisen mitoituksessa mukana olevien lampien ranta-alueita noin 33,0 km. Pienemmät, alle kolmen hehtaarin suuruiset
lammet on jätetty mitoitustarkastelun ulkopuolelle, eikä niiden rannoille
osoiteta uutta rakentamista. Joensuun seudun yleiskaavassa rantojen käytön
ohjaamiseen ei ole suoranaisia määräyksiä. Ranta-alueiden maankäyttö
suunnitellaan yksityiskohtaisemmalla kaavalla.
11
Kuva 7. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta.
Kun Heinävaaran osayleiskaava tulee lainvoimaiseksi, korvaa se alueellaan
Joensuun seudun yleiskaavan.
Asemakaavat
Suunnittelualueella on asemakaava-alueet Heinävaarassa ja Muovilaaksossa.
Heinävaaran aluetta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 7.9.1982,
23.5.1986, 20.11.1989, 17.4.1998, 28.3.2001 ja 29.9.2003.
Muovilaakson asemakaavat ovat vahvistuneet 26.6.1998 ja 28.3.2001.
Rakennusjärjestys
Joensuun kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa
25.1.2010 § 10 ja se on tullut voimaan 1.4.2010. Kaava-alueesta suuri osa on
maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta.
Rakennuskiellot
Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
Pohjakartta
Osayleiskaava on laadittu 1:10 000 mittakaavaan maastokarttapohjalle.
Muut strategiat ja suunnitelmat
Kaupungin strategia
Joensuun kaupunkistrategia
12
Joensuun kaupunkistrategia ”Rajaton tulevaisuus” on laadittu vuosille 20132016. Kaupunginvaltuusto hyväksyi strategian 17.6.2013 (§104).
Joensuu kasvaa ja muuttuu monin tavoin, mutta ihmisen kokoisena. Sujuva
arki ja tasapainoinen luontosuhde säilyvät. Kansainvälistyminen ja ympärivuotiset omaleimaiset tapahtumat lisäävät kaupungin mielenkiintoisuutta ja
asukkaiden viihtyvyyttä. Yliopisto- ja korkeakoulukaupunki ponnistaa rohkeasti eteenpäin omiin vahvuuksiin luottaen. Venäläiset matkailijat, symmetrisen kaupungin rakentaminen ja osaamiseen perustuva vihreä kasvu tuovat
työpaikkoja ripeästi kasvavalle, runsaan 100 000 asukkaan ydinkaupunkiseudulle. Kaupunki huomioi kaikessa toiminnassaan yritys- ja ympäristövaikutukset ja on yritysystävällisin kaupunki kokoluokassaan. Keskeisten osaamista,
yritystoimintaa ja aluekehittämistä edistävien tahojen kumppanuusyhteistyö
on säännönmukaista, kiinteää ja yhteisiin päämääriin sitoutunutta.
Strategiaan sisältyy 16 päämäärää, joista neljä on nimetty kaupungin menestymisen kannalta kriittisiksi. Päämäärien valinnoilla tuetaan kaupungin kasvua
ja vetovoimaa, tuetaan asukkaiden hyvinvointia, uudistetaan toimintatapoja
sekä luodaan edellytyksiä yritysten menestymiselle ja työpaikkojen lisäämiselle.
Kriittisiksi päämääriksi on nimetty 1) yritysystävällisyys, 2) vetovoima, 3) hyvinvointia ja terveyttä edistävä ympäristö ja 4) toimintatapojen ja tuotannon
uusiminen.
Maankäytön suunnittelua koskevat lisäksi kaupungin saavutettavuuden ja sijainnin hyödyntämisen, tasapainoisen kaupunkirakenteen ja tarkoituksenmukaisen palveluverkon päämäärät. Muut päämäärät liittyvät kaupungin talouden tasapainottamiseen, yhteistoimintaverkostoihin, henkilöstön osaamiseen
ja johtamiseen sekä toimintatapojen kehittämiseen.
Strategiset hankkeet sisältävät kasvusopimuksessa määritellyn symmetrisen
kaupungin toteuttamista, saavutettavuuden ja liikennöitävyyden parantamista, venäläisten matkailijoiden nykyistä parempaa huomiointia ja ammattikorkeakoulun toimiluvan vakinaistamisen.
Strategian toteuttamisohjelmat
Strategiaa toteutetaan erilaisten ohjelmien avulla. Kaupunkirakennelautakunnan valmistelemia ohjelmia ovat kaupunkirakenneohjelma, maapoliittinen
ohjelma ja maankäytön toteutusohjelma (MATO-20).
Kaavoja laadittaessa tulevat huomioitaviksi myös ikäryhmittäiset palveluohjelmat, joita ovat lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyvien palveluohjelmat.
Kaupunkirakenneohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä pyritään strategiassa
esitettyjen tavoitteiden konkreettiseen toteuttamiseen kaupunkiympäristössä. Maapoliittisella ohjelmalla luodaan keskeiset linjaukset maanhankinnalle,
tontinluovutukselle ja kaupungin toiminnalle sopimuskumppanina maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. MATO-20 ohjelmalla pyritään ohjaamaan
aiempaa paremmin maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamista siten,
että yhdyskuntarakentaminen etenee toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla. Samalla parannetaan eri toimijoiden edellytyksiä varautua tuleviin tarpeisiin ja pyritään kokonaisvaltaisesti
kaupungin kannalta edulliseen maankäytön toteutukseen.
Kaupunkirakennelautakunnan keskeiset tavoitteet vuosille 2014 – 2016:

Symmetrisen kaupungin kehitysvisio luodaan ja määritellään toimenpiteet hankkeen toteuttamiseksi
3.2
13

Kaupunkikeskuksen ympäristöä ja liikenneolosuhteita parannetaan

Joukkoliikenteen kilpailukykyä vahvistetaan

Asumiselle ja työpaikoille tarjotaan vaihtoehtoisia suuntia

Elinvoimaisia taajamia ja kyliä kehitetään

Viherkaavalla parannetaan virkistysalueiden suunnitelmallista kehittämistä ja selkeytetään täydennysrakentamisen mahdollisuuksia

Kävelyä ja pyöräilyä edistetään määrätietoisesti

Maankäytön toteutusohjelmasta muodostetaan vakiintunut työkalu
asumisen ja palveluverkon yhteensovittamiseen sekä väestökehityksen ja
palvelutarpeiden ennakoimiseen

Toimintajärjestelmiä kehitetään ja etsitään keinoja tuottavuuden parantamiseen
MAANOMISTUS
Osayleiskaavan maaseutualueet ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Valtio ei omista alueelta merkittäviä maa-alueita.
Joensuun kaupungin maanomistus keskittyy Heinävaaran taajamaan ja sen
lievealueille sekä Muovilaakson alueelle. Kaupunki omistaa yksittäisiä kiinteistöjä Jukajärven itäpuolella, Alavissa, Ilomantsintien varrella ja Heinävaaran taajaman eteläpuolella. Taajaman laajentumisalueilta on hankittava maita alueen kehittämisen turvaamiseksi.
Alavi
Jukajärvi
Heinävaara
Kuva 8. Kaupungin omistamat maa-alueet on merkitty aluetäytöllä.
14
3.3
VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT
Väestö
Suunnittelualue kuului Kiihtelysvaaran kuntaan vuoden 2005 alkuun saakka,
jolloin se liittyi Joensuun kaupunkiin. Suunnittelualueen väestön kehitys on
ollut maltillista. Kaava-alueella asuu noin 1200 asukasta.
Työpaikat
Heinävaaran alueella toimii lukuisia eri yrityksiä ja näistä merkittävimpiä ovat
Muovilaaksossa toimivat Exel Composites Oy ja Oy All-Plast Ab. Heinävaaran
alueen työpaikkakehitys on ollut positiivista 2000 -luvulla.
3.4
PALVELUT
Julkiset palvelut
Alueella toimivan alakoulun yhteydessä on kirjasto ja liikuntasali. Heinävaaran taajamassa on päiväkoti, ryhmäperhepäiväkoti ja nuorisotila. Lähimmät
terveyspalvelut sijaitsevat Kiihtelysvaaran kirkonkylässä, jonne on matkaa
tietä myöten noin 8,5 kilometriä
Kaupalliset palvelut
Heinävaaran taajamassa on päivittäistavarakauppa ja huoltoasema. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Joensuun keskustan alueelle joka on Joensuun
kaupungin ja kaupunkiseudun lisäksi koko Pohjois-Karjalan merkittävimpänä
kaupallisena, julkisena ja toiminnallisena palvelukeskittymänä.
Suunnittelualueen asukkaat hakevat erikoiskaupan palvelut Joensuun keskustasta ja Joensuun muilta kaupan alueilta. Etäisyys Heinävaaran taajamasta
Joensuun keskustaan on noin 25 kilometriä.
Virkistys- ja ulkoilupalvelut
Koulun yhteydessä sijaitsevat pallokenttä ja jääkiekkokaukalo sekä talvisin
noin 2,5 kilometriä pitkä valaistu latu. Myös Alavin kylätalon yhteydessä on
latu. Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa on selvitetty ja osoitettu pääpiirteiset seudulliset ja alueelliset ulkoilureitit. Tämän kaavatyön yhteydessä tarkennetaan reittiverkostoa.
Suunnittelualueen halki johtaa moottorikelkkareitti. Reitin ylläpidosta vastaa
Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry. Moottorikelkkareitin sijaintiin
tehdään tarpeelliset lisäykset ja tarkennukset tässä kaavatyössä.
Jukajärven rannalla on uimaranta ja venevalkama. Paavonlammen rannalla
on uimaranta. Mustavaaran laskettelukeskus sijaitsee noin 2 kilometrin päässä Alavin kylältä pohjoiseen.
15
3.5
LIIKENNE
Kaava-alueen halkaisee Joensuu – Ilomantsi maantie (kantatie 74). Heinävaaran taajamasta etelään Kiihtelysvaaran taajamaan johtaa maantie (494). Alavin alueelta Ilomantsintiestä erkanee yhdystie Selkien ja Mönnin kautta Jakokoskelle pohjoisen suuntaan sekä Tervasuontie etelään, joka johtaa yhdystienä Kiihtelysvaaran taajamaan.
Suunnittelualueella sijaitsee Joensuu – Ilomantsi rautatie. Rautatien käyttö
on vähäistä ja sitä käytetään pääasiassa puutavarakuljetuksissa.
Kuva 9. Kaava-alueen tieverkosto.
Ilomantsintien liikennemäärä on 3107 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vuoteen
2040 mennessä liikennemäärän arvioidaan nousevan 3896 ajoneuvoon vuorokaudessa. Muutos ei ole niin merkittävä, että sillä olisi vaikutusta maantien
melunsuojaukseen.
Kuva 10. Liikennemäärät päätieverkolla vuonna 2040.
16
Kevyt liikenne
Suunnittelualueella ei ole erillistä kevyen liikenteen verkostoa Heinävaaran
asemakaavoitettua taajamaa lukuun ottamatta.
3.6
YHDYSKUNTATEKNIIKKA
Vesi- ja jätevesihuolto
Asemakaava-alueilla rakennuspaikat on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Haja-asutusalueen rakennuspaikoista osa on liittynyt vesija viemäriverkostoon. Kaava-alueen halki Ilomatsintien varteen on rakennettu siirtoviemäri. Paineviemäriä on myös Tervasuontien ja Heinävaarantien
varressa sekä Alavin alueella. Vesijohtoverkosto kattaa tiheimmin rakennetut
asuinalueet. Vesijohto on rakennettu Jukajärven poikki Kypäräntien alueelle.
Harvemmin rakennetut alueet ovat kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa.
Suunnittelualueella sijaitsevat Joensuun Veden Aajeenmäen ja Paavonlammen vedenottamot. Aajeenmäen vedenottamolla on Itä-Suomen vesioikeuden myöntämä vedenottolupa (70/97/2). Paavonlammen vedenottamolla on
Itä-Suomen ympäristölupaviraston lupa (28/05/2).
Energiahuolto
Heinävaaran rivitaloalueella on lähilämpöverkosto. Alueen läpi kulkee lukuisia
20 kV:n sähköjohtolinjoja. Alueella ei ole suurjännitejohtoja.
3.7
MAISEMA
Suunnittelualue sijaitsee aivan Vaara-Karjalan ja itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajalla. Maisemamaakuntien välinen raja kulkee karkeasti
kaava-alueen länsiosassa sijaitsevan Jukajärven länsipuolelta. Alue kuuluu rajauksen mukaisesti Vaara-Karjalaan. Jukajärven länsipuolelta alkaa itäinen
Järvi-Suomi ja tarkemman määrittelyn mukaan Pohjois-Karjalan järviseutu.
Maisema-analyysi on kaavan liiteaineistona.
3.8
KULTTUURIYMPÄRISTÖ
Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöt (RKY) on
Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä
22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun
kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen.
Heinävaaran vaara-asutus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja se on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta
vaarakylää erinomaisesti edustava kylä. Vaarakylän tilakeskukset sijaitsevat
vanhan Tohmajärven ja Liperin välisen maantien molemmin puolin. Rakennusten tiheys ja ryhmitys vaihtelee kyläjonon pohjois- ja eteläpään välillä. Perinteistä maatilojen rakennuskantaa on säilynyt mm. Koljolan ja Piippolan pihapiireissä. Vanhimmat kylän rakennukset periytyvät 1700-luvulta. Kylän
runkona oleva Tohmajärven vanha maantie on peräisin 1600-luvulta. Se johtaa kylästä pohjoiseen harjuselkiä pitkin läpi Kontiolahden Selkien ja Mönnin
kylien. Tien varsilta avautuu mahtavia näkymiä aina Kangasvedelle saakka.
17
Heinävaara on osa valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Heinävaara-Selkie. Se on tyyppiesimerkki Vaara-Karjalan seudun vaara-asutus- ja viljelymaisemasta. Heinävaara on mainittu Pohjois-Karjalan kauneimpana kylänä.
Alueella sijaitsee maakunnalle tyypillistä ja edustavaa vaara-asutusta, kulttuuriympäristöjä sekä maisemakuvallisia arvoja. Osa vanhoista ja arvokkaista
maatiloista on jäänyt uudemman rakennuskannan keskelle. Näkymät vaaran
laelta ovat osa alueen luontaista identiteettiä. Alueella on avoimia viljelyskäytössä olevia peltoja.
Maakunnan historiallisesti merkittävintä tietä ryhdyttiin rakentamaan 1600luvun loppupuolella Tohmajärveltä käsin pohjoiseen Kiihtelysvaaran suuntaan
ja edelleen Heinävaaran kautta Kaltimon Niskaan saakka. Käsämästä Jaamankankaan kautta Pielisjoelle Mönnin kohdalle kulkenut Kruununtie tunnettiin jo 1600-luvulla. Mönnin ja Selkien kohdalla se yhtyi Tohmajärveltä Kaltimoon kulkeneeseen tiehen.
Heinävaaran rakennetussa kulttuuriympäristössä on tehty muutoksia yhdellä
rakennuspaikalla. Sieltä on purettu loivakattoinen, valkotiilinen yksikerroksinen asuinrakennus ja se on korvattu maisemaan paremmin sopivalla puurakenteisella, puolitoistakerroksisella asuinrakennuksella (kohde 11. Erkkilä).
Heinävaaran seudullisesti ja paikallisesti merkittävät rakennetut kohteet on
listattu Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvityksessä, Eriksson Arkkitehdit Oy, 31.8.2012. Selvitys on oheisaineistona.
Kuva 11. Ote maisemaselityksen kartasta, johon on rajattu Heinävaaran valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöalue kohteineen.
Muinaisjäänteet
Suunnittelualueen kiinteät muinaisjäännökset on selvitetty syksyllä 2012.
Selvityksessä alueelta ei löydetty ennestään tuntemattomia esihistoriallisia
muinaisjäännöksiä. Aiempien selvitysten mukaan Paavonlammen rannalla
Kasperniemessä on kaksi kivikautista asuinpaikkaa. Uutena kohteena alueelta
löydettiin tervahauta Kastelammen pohjoisrannalta. Muinaisjäännösinventointi on oheisaineistona.
18
3.9
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Ratamelu ja tärinä
Joensuu-Ilomantsi -radan liikenne on erittäin vähäistä ja nopeudet ovat alaisia. Keskimäärin viikossa kulkee yksi tavarajuna tyhjänä Ilomantsiin ja puulastissa länteen. Radasta ei aiheudu merkittäviä melu- tai tärinähäiriöitä.
Tieliikenteen melu
Suunnittelualueella tieliikenteen meluhäiriöt aiheutuvat maantie 74:n liikenteestä ja Joensuunväylän liikenteestä. Meluntorjuntaan ei ole tarvetta panostaa nykyisillä eikä tulevilla liikennemäärillä.
Pilaantuneet maat
Kaava-alueella on ympäristöhallinnon MATTI -rekisterin mukaan kahdeksan
mahdollisesti pilaantunutta maa-aluetta. MATTI -rekisteri on osa ympäristöhallinnon ylläpitämää tietojärjestelmää. MATTI -rekisterin kohteet liittyvät
ympäristön kuormitukseen ja vahinkojen torjuntaan. Tietojärjestelmiin tallennetut aineistot ovat keskeinen työväline ympäristön tilan tutkimuksessa ja
seurannassa, yritysten päästöjen valvonnassa sekä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Kohteen kuuluminen MATTI -rekisteriin ei tarkoita välttämättä sitä, että maaperä olisi pilaantunut. Rekisteriin kuuluminen edellyttää kuitenkin maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä esimerkiksi kohteen maankäytön muutosten yhteydessä.
Kohdenro
100260
100261
100262
100265
100267
100276
100280
100281
Kohteen nimi
Excel Oyj, Kivaran tehdas
Heinävaaran kone- ja metallityö Ky
Heinävaaran Autohuolto/SEO-asema
Ent. Pohjoispään kauppa
POISTETTAVA- SEO-Heinävaara Ilomantsintie 2117
Heinävaaran Metsästysseura ry: n ampumarata Tervasuontie
Luvaton kaatopaikka Lakeenjärvi
Kreosoottikyllästettyjen pölkkyjen varastoalue Lakeenjärvi
Taulukko 1. MATTI -rekisterin kohteet.
4
LUONNONYMPÄRISTÖ
Osayleiskaavatyön pohjaksi alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys,
joka on valmistunut vuonna 2012. Luontoselvitys koostuu aiempien aineistojen kokoamisesta, luontotyyppien ja huomionarvoisten putkilokasvien kartoituksesta, liito-oravaselvityksestä, viitasammakkoselvityksestä ja linnustoselvityksestä. Jäljempänä olevat tiedot perustuvat tähän selvitykseen. Luontoselvitys on kaavan oheisaineistona.
4.1
KALLIO- JA MAAPERÄ
Heinävaara muodostuu moreenista. Sen ympärillä olevat selänteet ovat karkearakeisia lajittuneita reunamuodostumia koostuen moreenista ja hiekkamoreenista. Maastopainaumissa on turvekerrostumia ja Jukajärven ympäris-
19
tössä lisäksi hienoa hietaa ja hiesua. Kallioperä on kiilleliusketta ja osaksi
fylliittiä.
POSKI -projektin (pohjavesien suojelu ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen) yhteydessä Heinävaaran alueelle merkittiin kolme maaainesottopaikkaa. Kyseiset maa-ainesottopaikat on merkitty maakuntakaavaan, Joensuun seudun yleiskaavaan ja myös tähän osayleiskaavaan.
4.2
TOPOGRAFIA
Heinävaara muodostaa alueen maisemassa hallitsevan ja selkeästi kohoavan
selänteen, maisemarakenteen selkärangan. Sen ympärillä on matalampia,
pienipiirteisesti kumpuilevia ja erittäin vaihtelevamaastoisia selännealueita,
joiden lomassa on laaksopainaumia. Alueen etelä-kaakkoisosassa kulkee II
Salpausselkä (Heinävaarankangas, Palokangas) matalana ja laeltaan erittäin
tasaisena selännejaksona jatkuen luoteeseen heikosti erottuvana. Itäkaakossa sekä luoteessa sijaitsevat laajemmat alavimmat laaksoalueet. Siellä
täällä selänteen notkoissa ja alavilla alueilla on vesistöjä sekä suoalueita.
Pohjois- ja eteläosassa suunnittelualuetta laaksot sijaitsevat pääosin 98-120
metriä meren pinnasta. Alin kohta pohjoisessa on Jukajärvi, jonka pinta on
98,2 metriä meren pinnasta. Ympäröivien selännealueiden laet kumpuilevat
hieman yli 130 metriä meren pinnasta. Heinävaaran lakialueen korkein kohta
on noin 200 mmp. Kaakkoisosissa alueen laaksot sijaitsevat 122-130 metriä
meren pinnasta. Alin kohta on pieni Kastelampi, jonka pinta on 121,9 mmp.
Ympäröivien selänteiden lakialueet kohoavat noin 140 mmp. Alueen sisäinen
korkeusero alueella on siten yli 100 metriä.
4.3
VESISTÖT
Suunnittelualueella sijaitsee kaksi järveä, Jukajärvi ja Lakeenjärvi sekä useita
erikokoisia lampia. Suurimmat lammet ovat Iso Valkealampi, Paavonlampi,
Kastelampi, Iso Patsonlampi ja Joutenlampi. Lammet ovat syviä ja niiden vedenlaatu on hyvä.
Jukajärven vedenlaatu on heikko. Jukajärven veden laatua heikentävät peltojen ravinnekuormat ja ranta-asutus sekä kahteen otteeseen tehdyt järvenlaskut, yhteensä noin 2,5 – 3 metriä.
4.4
PIENVEDET
Suunnittelualueella sijaitsee paljon pienialaisia alle kolmen hehtaarin suuruisia lampia. Suunnittelualueen pohjoisosassa on Jukajärvestä laskeva Jukajoki,
Aajeenlammesta laskeva Aajeenpuro ja Myllylammesta laskeva puro, jotka
yhtyvät Kontiolahden kunnan puolella. Jukajärven eteläosaan laskee Kissapuro. Kastelammen ja Pienen Kastelammen välillä on lyhyenläntä puro. Marjopuro laskee Pieni Kastelammen pohjoisosaan. Pienten purojen luonnontilaisuus on paikoin heikentynyt muun muassa metsien ojituksen, ojaperkausten
ja muiden metsähoitotoimenpiteiden takia.
4.5
POHJAVESIALUEET
Suunnittelualueella sijaitsee kolme luokiteltua pohjavesialuetta, Kaukaansärkän (0725152), Palokankaan (0725151) ja Kiihtelysvaara kk (0725101) pohjavesialueet. Joensuun vedellä on pohjavesialueilla vedenottamoita.
Kaukaansärkän pohjavesialue (luokka I) on vedenhankinnan kannalta tärkeä
pohjavesialue. Alueen kokonaispinta-ala on 29,29 km2, josta pohjaveden
20
2
muodostumisalueen pinta-ala on 26,37 km . Kaava-alueella pohjavesialueen pinta-alasta on noin 20,8 km2.
Palokankaan ja Kiihtelysvaara kk pohjavesialueet (luokka I) ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita. Palokankaan pohjavesialueesta
kaava-alueella on noin 1,04 km2 ja Kiihtelysvaara kk pohjavesialueen pintaalasta noin 3,06 km2. Kaukaansärkän ja Palokankaan pohjavesien suojelusuunnitelma on valmistumassa. Pohjavesien suojelemiseksi esitetyt toimenpiteet otetaan huomioon kaavaratkaisussa.
4.6
LUONNON YLEISPIIRTEET
Heinävaaran osayleiskaava-alue kuuluu eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen ja
tarkemmin Vaara-Karjalan ja itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntien rajaalueeseen. Alueella hyvin pitkään jatkunut kulttuurivaikutus on sekä rikastuttanut, että köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta. Osa suunnittelualueen
pinta-alasta on avointa peltoa ja puustoista ojitettua suoaluetta. Suurimmat
yhtenäiset peltoalueet sijaitsevat Jukajärven rannoilla, Heinävaaran lakialueilla ja Jakokoskentien varrella. Suurimmat yhtenäiset ojitetut suoalueet sijaitsevat Jukajärven pohjoisosissa ja Heinävaaran taajaman itä- ja eteläpuolella.
Kaava-alueen keskiosa Ilomantsintien ja Jukajärven välissä ja Jukajärven pohjoisosa ovat mustikka- ja puolukkatyypin mäntyvaltaisia talousmetsiä. Kyseiset alueet ovat sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti geomorfologisesti arvokkaita harju- ja reunamuodostuma-alueita. Osayleiskaava-alueen
metsät ovat laajalti talouskäytössä. Kaava-alueen talousmetsät ovat suurimmalta osaltaan mäntyvaltaisia kangas- ja turvemaita. Heinävaaran rinteillä on
rehevämpiä kuusi- ja koivuvaltaisia metsiköitä.
4.7
LINNUSTO
Suunnittelualueella pesii tai todennäköisesti pesi vuonna 2012 kuusi uhanalaista lintulajia (hiirihaukka, kivitasku, mehiläishaukka, mustakurkku-uikku,
tukkasotka ja valkoselkätikka) sekä yhteensä 22 muuta eri tavoin luokiteltua
lintulajia. Alueella esiintyvistä lajeista uhanalaisin on valkoselkätikka. Pesiviä
lintudirektiivilajeja on havaittu yhteensä 16. Alueellisesti uhanalaisia pesimälajeja on havaittu kaksi (kapustarinta ja liro), silmälläpidettäviä viisi ja Suomen
vastuulajeja 13. Valkoselkätikan suojelemiseksi on perustettu luonnonsuojelualue.
Alueelta on löydetty kolme linnustollisesti monipuolista aluetta, Heinävaaran
luoteispuolinen peltojen ja rehevien metsien alue, Suvispään rehevä metsäalue ja Laineensuon - Kastelammen suo-, metsä- ja laidunalue.
4.8
LIITO-ORAVA
Suunnittelualueella on kaksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, joista on hyvälaatuiset kulkuyhteydet ympäröiville alueille. Toinen liito-oravaalue sijaitsee valkoselkätikan esiintymisalueella Heinävaaran rinteellä ja toinen Kurjankallion ja Laineensuon välisellä alueella.
4.9
VIITASAMMAKKO JA RUPILISKO
Suunnittelualueella ei havaittu viitasammakoita tai rupiliskoja. Jukajärven
eteläpäästä on viitasammakon vanha havainto. Rupiliskon esiintyminen on
hyvin mahdollista pienissä kalattomissa lammissa.
4.10 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET
Suunnittelualueella on yhdeksän metsälain mukaista erityisen tärkeää
elinympäristöä, joista viisi on myös vesilain mukaisia luontotyyppejä sekä 12
21
muuta huomionarvoista luontotyyppiä. Alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Silmällä pidettäväksi luokiteltu ketoneilikka
esiintyy Alavin ja Heinävaaran alueilla. Alavin alueella on paikallistettu yksi
luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonmuistomerkiksi sopiva kohde (erikoinen puu).
5
5.1
TAVOITTEET
VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET
Osayleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siltä osin kuin niiden ohjausvaikutus liittyy Heinävaaran osayleiskaavan
lähtökohtiin:
Toimiva ja eheytyvä yhdyskuntarakenne sekä elinympäristön laatu









aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa
olevia rakenteita ja alueiden vahvuuksia
alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä
olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen
palvelujen ja työpaikkojen sijoittuminen siten, että ne ovat hyvin eri
väestöryhmien saavutettavissa
liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun
edellytysten parantaminen
riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnalle
kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina
yhtenäiset viheralueet
ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennaltaehkäisy
Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö



kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyminen
arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen
luonnon virkistyskäytön edistäminen
Toimivat yhteysverkot

joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet




5.2
Heinävaaran vaara-asutus huomioidaan arvokkaana rakennettuna
kulttuuriympäristönä
rakennettu kulttuuriperintö otetaan huomioon
luontoselvityksen arvokkaat alueet huomioidaan
ranta-alueiden maankäytössä ja rakentamisessa huomioidaan järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet
JOENSUUN KAUPUNGIN STRATEGIASTA JOHDETUT TAVOITTEET (KV 17.6.2013)
Osayleiskaavaratkaisulla kehitetään Heinävaaran taajamaa ja Muovilaakson
aluetta sekä Alavin ja Lahdenperän kyläalueita. Heinävaaran taajamaan ja
Muovilaaksoon osoitetaan laajennusalueet. Kyläalueiden asuinrakentamisen
22
ohjaamisen tavoitteena on muodostaa uusia rakennuspaikkoja olemassa
olevan kunnallistekniikan piiriin siten, että maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti. Uudisrakennuspaikat muodostetaan suunnittelutarveratkaisuilla
teknisen lautakunnan 11.10.2011 hyväksymien mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaavaratkaisulla hyödynnetään olemassa olevaa kunnallistekniikkaa.
Osayleiskaavaan merkitään tarpeelliset virkistysreitit, uimaranta- ja venevalkama-alueet.
Asuinrakentamisen lisäämisellä tuetaan olemassa olevia palveluja ja joukkoliikennettä.
5.3
OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET
Heinävaaran osayleiskaavan tavoitteena on turvata Heinävaaran taajaman
tonttitarjonta asuin-, liike- ja työpaikkarakentamiseen. Muovilaakson alueelle
osoitetaan uusia työpaikka-alueita turvaamaan alueen kehittäminen. Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan asemakaavat, kun osayleiskaavatyö on
valmistunut.
Heinävaaran haja-asutusalueet, etenkin Alavin ja Lahdenperän alueet, ovat
olleet suosittuja paikkoja omakotirakentajille. Heinävaaran osayleiskaavassa
osoitetaan hajarakentamisen painopistealueet Joensuun seudun yleiskaava
2020 pohjalta. Uudisrakentamisen ohjaus näillä alueilla perustuu teknisen lautakunnan 11.10.2011 § 279 tekemään päätökseen koskien hajarakentamisen
ohjaamista ja lupakäytännössä noudatettavia mitoitusperiaatteita. Uudet rakennuspaikat merkitään olemassa olevan tiestön ja vesi- ja jätevesiverkoston
piiriin.
Osayleiskaavan ranta-alueille ei merkitä uusia pysyviä asuinrakennuspaikkoja. Ranta-alueita kehitetään loma-asutuksen ja virkistyskäytön näkökulmasta.
Osayleiskaava-alueeseen kuuluvat vesistöt ovat pinta-alaltaan pieniä Jukajärveä, Lakeenjärveä, Iso Valkealampea ja Paavonlampea lukuun ottamatta. Pysyvän asutuksen lisääminen ranta-alueille heikentäisi vesistöjen veden laatua,
ranta-alueiden yleistä virkistyskäyttöä ja loma-asumisen viihtyisyyttä. Uusien
rantarakennuspaikkojen muodostaminen perustuu emätilatarkasteluun, jossa
poikkileikkausvuosi on 1959.
Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristön, Heinävaaran
vaara-asutus ja valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen HeinävaaraSelkien säilyminen turvataan kaavaratkaisussa. Heinävaaralla uudet asuinalueet sijoitetaan rinnemaastoon riittävän kauas arvokkaista kohteista. Uudisrakentamisen on sopeuduttava olemassa olevaan ympäristöön ja sijoittelussa
on otettava huomioon maisemakuvalliset arvot. Perinteistä ja kyseiselle alueelle luonteenomaista rakennusten sijoittelua rakennuspaikalla, rakennusten
tyyliä, mittasuhteita, väritystä sekä materiaaleja noudattaen rakentamisen
vaikutukset maisemakuvaan sekä kulttuuriarvoihin jäävät vähäisemmäksi.
Muinaisjäännösinventoinnin mukaiset muinaismuistokohteet osoitetaan kaavassa SM-kohteiksi.
Osayleiskaavassa turvataan luontoarvojen säilyminen erityisesti luontoselvityksessä esiin tulleissa arvokkaissa kohteissa. Arvokkaille luontokohteille ei
osoiteta rakentamista. Liito-oravan ja valkoselkätikan elinoloja ei heikennetä
kaavaratkaisulla.
23
6 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTEET
6.1
6.1.1
ALUEVARAUSTEN PÄÄPERUSTEET
Yleistä
Heinävaaran osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen
maankäyttö vuonna 2035.
Suunnittelualue on itäistä kaupunki – maaseutu -vaihettumisvyöhykettä.
Kirkonkylätaajamia vahvistetaan vetovoimaisina asuinympäristöinä ja palvelukeskuksina. Kyläalueiksi (AT) on osoitettu alueita, jotka edellyttävät vesi- ja
viemärihuollon järjestämistä. Heinävaaran osayleiskaavassa näitä alueita ovat
Alavin kylä, Heinävaaran taajaman pohjoisosa ja Lahdenperän alueet.
Taajama-alueiden laajennuksille laaditaan asemakaavat osayleiskaavan valmistuttua.
Ranta-alueille ei ohjata pysyvää asutusta, vaan ranta-alueet säilytetään pääsäänöisesti loma-asunto ja virkistyskäytössä. Ranta-alueilla osayleiskaavaa on
tarkoitus käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 §:n mukaisesti. AO/M -rakennuspaikoilla voidaan rakennusluvat myöntää tämän
osayleiskaavan perusteella MRL 44 §:n mukaisesti. Muilla taajama-alueiden
ulkopuolisilla alueilla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan myöntämistä. Osayleiskaavalla luodaan edellytykset rakennetun kulttuuriympäristön sekä maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja
luonnon ympäristön kannalta arvokkaiden alueiden säilymiselle.
6.1.2
Rakenne ja mitoitus
Heinävaaran osayleiskaavan rakenne perustuu Joensuun seudun yleiskaava
2020:n mukaisiin kehittämistavoitteisiin ja muodostuu seuraavista periaatteista:
-
Heinävaaran taajamaa kehitetään paikalliskeskuksena. Uusia asuinalueita muodostetaan Heinävaaran koulun eteläpuolelle ja taajaman
pohjoisosaan.
-
Muovilaakson asemakaavaa laajennetaan teollisuusrakentamiselle
voimassa olevan asemakaavan länsipuolelle.
-
Jukajärven itäpuolelle Tervasuontien varteen ja Heinävaarantien länsirinteille osoitetaan uusia erillispientalojen rakennuspaikkoja Joensuun
seudun yleiskaava 2020:n tavoitteiden mukaisesti.
-
Turvataan valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyminen Heinävaaran alueella.
-
Maisemallisesti ja kulttuurisesti arvokkaat pellot tullaan säilyttämään
edelleen peltoalueina.
-
Arvokkaiden luontokohteiden säilyminen turvataan kaavaratkaisussa.
24
Joensuun seudun yleiskaava 2020:ssa ei ole erillisiä mitoitustavoitteita
Heinävaaran alueelle. Heinävaaran taajaman omakotitontit ovat mukana
maankäytön toteutusohjelmassa, jossa niiden on arvioitu riittävän alueen
omakotirakentamiseen. Haja-asutusalueen uudet omakotitalojen rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kaikki uusi asuinrakentaminen
toteutuisi pientalorakentamisena.
Heinävaaran taajamassa on yksittäisiä vapaita rakennuspaikkoja työpaikkarakentamiselle. Uusia työpaikka-alueita osoitetaan Muovilaakson alueelle.
Ranta-alueilla on käytetty samoja mitoitusperiaatteita kuin Joensuun alueen
muissakin rantaosayleiskaavoissa.
 rakennusoikeus on 6 rakennuspaikkaa kutakin mitoitusrantaviivakilometriä kohti järvien rannoilla.
 lampien rannoilla mitoituksessa on otettu huomioon lammen pintaala. Pienempien lampien rannoilla on käytetty alhaisempaa mitoitusta kuin suurten lampien rannoilla ja alle 3 hehtaarin suuruisten lampien rannoille ei osoiteta rakentamista.
 mitoitusrantaviiva on laskettu ns. Etelä-Savon mallin mukaan.
 poikkileikkausajankohta on vuosi 1959.
Ranta-alueet ovat hyvin pitkälle rakennettuja etenkin Heinävaaran taajaman
lähellä sijaitsevilla lammilla UPM Kymmene Oyj:n omistamia rantoja lukuun
ottamatta.
Hajarakentamisen ohjaamisessa on käytetty teknisen lautakunnan 11.10.2011
(§ 279) hyväksymiä mitoitusperiaatteita. Osayleiskaavan tavoitteena on, että
suurin osa uusista rakennuspaikoista sijoittuisi kylämäisille alueille. Kaavaluonnoksen laatimisen yhteydessä on tehty koko alueen kattava emätilatarkastelu. Emätilatarkastelua tarkennetaan maanomistajakohtaisesti kun haetaan suunnittelutarveratkaisua uudisrakentamiselle.
Vyöhyke
I
Emätilan järjestyksessä seuraavat uudet rakennuspaikat
(ha/paikka)
1
2,5
4,5
II
2
3,5
5
III
3,5
7
10
IV
V
4
4
15
0
25
0
Rakennusoikeuden siirto epäedullisemmalta alueelta edullisemmalle alueelle
ratkaistaan suunnittelutarveharkinnan yhteydessä. Rakennuspaikka sijoitetaan aina edullisemmalle alueelle, mikäli poikkeavalle ratkaisulle ei ole painavaa syytä.
6.2
6.2.1
ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN
Keskustatoimintojen alue
ca
Keskustatoimintojen alakeskus
Osayleiskaavassa on osoitettu Heinävaaran taajaman keskustaan seudun
yleiskaavan mukainen keskustatoimintojen alakeskus. Kyseiselle alueelle sijoittuvat Heinävaaran kaupalliset palvelut.
25
6.2.2
Asuntoalueet
AP
Pientalovaltainen asuntoalue
Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja.
Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja
työpaikkatoimintoja.
Osayleiskaavan kaikki asuntoalueet on osoitettu pientalovaltaisiksi. Olemassa
olevan asemakaavan ja asemakaavan laajennusalueet on osoitettu Heinävaaran osayleiskaavaan AP-alueina.
Alueiden pientalo- ja rivitalorakentamisen tarkempi suhde määritellään asemakaavoituksessa.
AO
Erillispientalojen asuntoalue
Kullekin rakennuspaikalle voidaan rakentaa enintään yksi kaksiasuntoinen ja
kaksikerroksinen asuinrakennus ja tarpeelliset talousrakennukset
Osayleiskaavan haja-asutusalueilla olemassa olevat erillispientalojen rakennuspaikat on merkitty AO -merkinnällä.
AO/M
Erillispientalojen asuntoalue
Kullekin rakennuspaikalle voidaan rakentaa enintään yksi kaksiasuntoinen ja
kaskikerroksinen asuinrakennus ja tarpeelliset talousrakennukset
Osayleiskaavaan on merkitty uudet rakennuspaikat AO/M -merkinnällä. Rakentaminen on mahdollista suoralla rakennusluvalla maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n mukaisesti. Rakennuspaikkojen sijainti ja määrä perustuvat Joensuun seudun yleiskaava 2020:n kyläalueisiin ja emätilatarkasteluun.
AM
Maatilojen talouskeskusten alue
Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa
rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta.
Heinävaaran taajaman eteläosassa on kaksi, taajaman pohjoispuolella useita
ja Jukajärven itäpuolella yksi olemassa oleva tilakeskus. Ne on merkitty
osayleiskaavaan AM-merkinnällä.
RA
Loma-asuntoalue
Alue on tarkoitettu loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu
kerrosala saa olla 6 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 km2.
Osa vanhoista lomarakennuspaikoista on pinta-alaltaan pieniä, minkä takia
rakennusoikeus on rajattu 6 %:iin rakennuspaikan pinta-alasta.
Rakennusten sijoittelussa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen
määräyksiä.
Lomarakennuspaikkojen (RA) rakennusluvat voidaan myöntää tämän
osayleiskaavan perusteella MRL 72 §:n mukaisesti.
26
6.2.3
Palvelu- ja työpaikka-alueet
P
Julkisten palvelujen ja hallinnon alue
Osayleiskaavan P-alueella sijaitsee Heinävaaran alakoulu ja kirjasto sekä koulun liikuntapaikkoja. Alueelle voidaan sijoittaa myös yksityisten tuottamia palveluja. Myös Alavin kylätalon rakennuspaikan kaavamerkintä on P.
TP
Työpaikka-alue
T
Teollisuus- ja varastoalue
Osayleiskaavassa on osoitettu sekä nykyiset teollisuus- ja työpaikka-alueet
että osoitettu uusia teollisuus- ja varastoalueita Muovilaakson asemakaavan
länsipuolelle.
Suunnittelualueella sijaitsee kolme nykyistä työpaikka-aluetta, Muovilaakson
ja Heinävaaran asemakaavan alueet (T, TP). Muovilaaksoon on osoitettu pieni
teollisuus- ja varastoalueen laajennus turvaamaan alueen kehittyminen. Muovilaakson pohjoispuolella Ilomantsintien varrella on metallialan yritys.
6.2.4
Virkistysalueet ja -reitit
Osayleiskaavassa on suuret yhtenäiset maa- ja metsätalousalueet, jotka toimivat ulkoilu- ja virkistysalueina. Kaavaan on osoitettu alueellisten ja sisäisten
ulkoilureittien lisäksi seudulliset reitit. Reitit on osoitettu ohjeellisina ja niiden
tarkka sijainti varmistuu maanomistajien kanssa käytävien neuvottelujen ja
reittitoimitusten perusteella.
VV
Uimaranta-alue
Jukajärven itärannalla oleva uimaranta- ja venevalkamapaikka on merkitty
kaavan.
6.2.5
Liikenne ja liikennealueet
LH
Huoltoasema-alue
Yleiset tiet on merkitty osayleiskaavassa maantien viivamerkinnällä. Joensuu
– Ilomantsi rata on merkitty kaavaan.
Osayleiskaavassa on osoitettu alueen yhdystiet ja katuverkko. Heinävaaran
Taajama-alueiden ulkopuolella liikenneverkko muodostuu yhdys- ja yksityisteistä. Osayleiskaavassa ei ole tarve osoittaa uusia tieyhteyksiä. Uudet asuinrakennuspaikat tukeutuvat pääosin olemassa olevista tieliittymistä rakennettavaan yksityistieverkkoon. Uusille tieliittymille on haettava tienpitäjältä liittymälupa.
6.2.6
Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet
M
Maa- ja metsätalousalue
Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella
on sallittu metsätaloutta palveleva rakentaminen ja haja-asutusluonteinen
asuinrakentaminen. Asuinrakentaminen edellyttää suunnittelutarveharkintaa.
27
MA
Maisemallisesti arvokas peltoalue
Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta
tärkeää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä.
Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön Heinävaaran ja Heinävaara - Selkien alueiden pellot
avoimina samoin kuin Jukajärven ympäristön rantapellot ja Heinävaaran taajamaa ympäröivät pellot.
6.2.7
Muut alueet
ET
Yhdyskuntateknisen huollon alue
EMT
Mastoalue
EO
Maa-ainesten ottoalue
EA
Ampumarata-alue
EV
Suojaviheralue
Suojaviheralueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja
istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta.
Vedenottamot on merkitty osayleiskaavaa ET -aluevarauksina. Heinävaaran
laella oleva telemaston paikka on merkitty mastoalueeksi. Maa-ainesten ottoalueita on osoitettu kolme, joista Pitkälammen päässä Ilomantsintien varrella
sijaitsevalla on ottotoimintaa ja sillä on voimassa oleva maa-ainesten ottolupa. Ilomantsin radan varressa olevat maa-ainesten ottoaluevaraukset perustuvat maakuntakaavaan ja Joensuun seudun yleiskaavaan.
Heinävaaran Metsästysseuran ampumarata-alue Marjolammen rannalla on
osoitettu osayleiskaavaan EA -merkinnällä.
W
Vesialue
Vesialueiksi on merkitty kaikki suunnittelualueen vesistöt.
6.2.8
Suojelu- ja erityiskohteet
SM
Muinaismuistot
Suunnittelualueella sijaitsevat kolme kiinteää muinaisjäännöstä on osoitettu
sm-kohdemerkinnöin. Kasperniemen kärjen kaksi kohdetta ovat aiempien inventointien mukaisia kivikautisia asuinpaikkoja. Kolmas kohde on Mikroliitti
Oy:n 2012 tekemässä inventoinnissa löytynyt tervahauta ja se sijaitsee Kastelammen pohjoisosassa. Luontoselvityksen mukaan Alavin kylällä on erityinen
mänty, joka on merkitty kaavaan luonnonmuistomerkkinä.
sk-1
Merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö
Heinävaaran valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (sk-1).
28
Alueelle rakennettaessa tai tehtäessä muutoksia olemassa oleviin rakennuksiin on huolehdittava siitä, että uudisrakentaminen sijoitukseltaan, mittasuhteiltaan, tyyliltään ja materiaaleiltaan sopeutuu kyläkuvaan, olemassa oleviin tilakeskuksiin ja rakennuskantaan sekä ympäristöön. Uudisrakennusten tulee sopeutua koon, korkeuden, kattomuodon- ja kaltevuuden, julkisivun mittasuhteiden ja rakennusmateriaalien sekä värityksen puolesta ympäristön rakennuksiin.
Niiden tulee muodostaa olemassa olevien rakennusten kanssa yhtenäinen kokonaisuus.
ma
Maisemallisesti merkittävä alue
Merkinnällä on osoitettu maisema-aluetyöryhmän mietinnössä valtakunnallisesti arvokkaiksi osoitettuja maisema-alueita.
SR-1: Rakennukset tulee säilyttää mahdollisuuksien mukaan alkuperäisessä
muodossaan.
Korjausrakentamisessa ja muissa toimenpiteissä tulee säästää rakennuksen
mittasuhteisiin, julkisivumateriaaleihin ja yksityiskohtiin perustuvat tunnuspiirteet.
Rakennusta tai rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 41.2 §). Purkamislupaa harkittaessa on arvioitava suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia kyläkuvalle ja ympäröivän kulttuurimaiseman arvoilla. Ennen purkamis- tai rakennuslupahakemusten ratkaisemista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
Lähteet:
Kiihtelysvaaran kulttuuriympäristöselvitys 1999
Vaaramaisemainventointi 2001
Kulttuuriympäristöselvitys 2005
Joensuun seudun yleiskaava 2020, Outi Suoranta
Heinävaaran osayleiskaavan maisemaselvitys, Eriksson Arkkitehdit Oy 2012
RYKL 2009
Arvokkaat luontokohteet
SL
Luonnonsuojelualue
Alue on suojeltu luonnonsuojelulain nojalla. Luonnonsuojelualueen aluerajauksella on esitetty valkoselkätikan esiintymisalue ja muita erityisiä luontokohteita.
luo
Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet
Muut luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on esitetty osayleiskaavassa luo -aluerajauksella. Aluerajaukset perustuvat suunnittelualueelta tehtyyn luontoselvitykseen, josta löytyvät alueiden yksityiskohtaiset tiedot.
pv
Pohjavesialueet
Suunnittelualueella sijaitsevat 1 luokan pohjavesialueet on merkitty osayleiskaavaan pv -aluerajauksella (tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue). Kaavamääräyksen mukaan pohjavesialueella on kielletty pohjaveden
laatua ja määrää vaarantavat sekä maaperää pilaavat toimenpiteet.
29
Melualue
Kantatie 74 ja yhdysteiden 55 dB melualueet on merkitty osayleiskaavaan
melualuerajauksin.
Pilaantuneet maa-alueet
Matti-rekisterissä olevat mahdollisesti pilaantuneiksi merkityt kohteet on
merkitty osayleiskaavaan kohdemerkinnöin. Ne on tutkittava ja mahdollisesti
kunnostettava ennen rakennustoimenpiteitä. Kohteet on listattu kohdan 3.9
taulukossa 1.
Yhdyskuntatekniikka ja energiahuolto
Osayleiskaavassa on osoitettu Kiihtelysvaara – Joensuu siirtoviemäri ja paineviemärit.
Alueella olevat 20 kV:n sähkölinjat on osoitettu kaavassa. Fingrid Oy:n 400
kV:n voimajohdolle on aluevaraus osayleiskaavan länsiosassa.
7
7.1
VAIKUTUSTEN ARVIOINTI
YLEISTÄ
Osayleiskaavan yhteydessä selvitetään kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. MRL
9 §:n mukaan ”kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta,
jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.”
7.2
VALTAKUNNALLISTEN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Kaavaratkaisu toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita (VAT).
Osayleiskaava eheyttää olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisu parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Osayleiskaavassa on
otettu huomioon kansallisen kulttuuri- ja rakennusperinnön sekä arvokkaiden
luontoalueiden säilyminen.
7.3
MAAKUNTAKAAVAN JA SEUDUN YLEISKAAVAN SUUNNITTELUTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat Heinävaaran osayleiskaavan alueella.
Osayleiskaavassa taajaman laajennusalueet tukeutuvat nykyiseen taajamarakenteeseen. Osayleiskaavaan on merkitty valtakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristö- ja maisema-alueet sekä luontokohteet.
Osayleiskaavassa on luotu edellytykset seudullisesti merkittävien ulkoilureittien toteuttamiselle.
Joensuun seudun yleiskaavan keskeiset tavoitteet on otettu huomioon Heinävaaran osayleiskaavassa. Heinävaaran ja Muovilaakson taajamia täydentämällä luodaan edellytykset nykyisten palvelujen hyödyntämiselle ja jopa
30
uusien syntymiselle. Heinävaaran taajaman laajentaminen tukee joukko- ja
kevytliikennettä arjen liikkumismuotona.
Seudun yleiskaavan kyläalueita, Heinävaaran taajaman pohjoisosaa, Alavin ja
Lahdenperän kyläalueita kehitetään. Uudisrakentaminen ohjataan olemassa
olevan kunnallistekniikan piiriin. Rakentamisen ohjaus perustuu teknisen lautakunnan 11.10.2011 hyväksymiin mitoitustavoitteisiin.
Osayleiskaavan tavoitteena on säilyttää Heinävaaran taajaman pohjoispuolella sijaitseva valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Heinävaaran vaara-asutus on suomalaisessa kylätyypistössä asutuksen rakenteelta vaarakylää erinomaisesti edustava kylä.
Seudun yleiskaavassa ei ole yksityiskohtaisia ohjeita ranta-alueiden suunnitteluun. Ranta-alueiden tarkempi suunnittelu tehdään yksityiskohtaisemmassa kaavassa. Heinävaaran osayleiskaavassa rantoja kehitetään loma-asuntoja virkistysalueina.
Heinävaaran osayleiskaavassa on otettu huomioon seudun yleiskaavan mukaiset virkistysreitit.
7.4
VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTATALOUTEEN JA
LIIKENTEESEEN
Vaikutukset alue- ja yhdyskuntatalouteen
Heinävaaran osayleiskaavassa uudet asuntoalueet liittyvät olemassa olevaan
asemakaava-alueeseen. Kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta ja lisää asutusta palvelujen läheisyyteen, luo edellytyksiä kevyen liikenteen kehittämiselle ja jopa uusien palvelujen syntymiselle väestömäärän kasvaessa.
Alavin, Heinävaaran ja Lahdenpohjan asuinalueet sijaitsevat olemassa olevien
joukkoliikennereittien varrella. Kyläalueiden lisärakentamisella turvataan
joukkoliikenteen säilyminen sekä kaupallisten palvelujen säilyminen ja kehittäminen Heinävaaran taajamassa. Muovilaakson asemakaava-alueen laajentaminen antaa mahdollisuuden työpaikkojen sekä samalla Heinävaaran taajaman asutuksen lisäämiseen.
Vaikutukset yhdyskuntatalouteen
Yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa on mukana kaupungin talouteen liittyvinä vaikutuksina:
- maanhankintakustannukset
- rakentamis- ja kunnossapitokustannukset
- katu- ja tieverkko
- vesihuolto
- kunnalliset palvelut
- kunnallisverotulot
- tulot rakennuspaikkojen myynnistä
Arviot perustuvat Heinävaaran asuinalueiden ja Muovilaakson työpaikkaalueiden kuntateknisten verkkojen rakentamiskustannuksista sekä kyläalueiden vesihuollon rakentamiskustannuksista. Kyläalueiden tieverkkoja laajennetaan yksityisteinä. Kaupungille ei aiheudu niistä merkittäviä kuluja, ainoastaan vuosittain vahvistetut yksityistieavustukset. Tarkastelu perustuu yleispiirteiseen suunnitteluun.
31
Tulot ja kustannukset ovat suuruusluokkatasoa. Heinävaaran taajaman laajennusalueiden maanhankinnan kustannukset ovat noin 80.000 €. Kunnallistekniikan rakennuskustannukset laajennusalueille ovat noin 800.000 €.
Kaupunki saa tuloina tonttien luovutuksesta noin 140.000 €, kiinteistöveroina
noin 25.000 €/vuosi sekä tulo- ja muina veroina noin 250.000 €/vuosi.
Vaikutukset liikenteeseen
Uusi maankäyttö ohjataan Heinävaaran ja Muovilaakson taajamiin sekä kyläalueille. Uusien alueiden rakentaminen ei vaikuta merkittävästi liikennemäärien kasvuun. Heinävaaran taajaman uusista asuinalueista osa sijoittuu nykyisten kokoojakatujen varteen. Sinne on mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylät. Osa uusista asuinalueista sijoittuu tonttikatujen varsille. Nämä
alueet on mahdollista liittää erillisten kevyen liikenteen reittien varsille.
Kyläalueiden rakennuspaikat sijaitsevat yleisten ja yksityisteiden varsilla. Siellä ei ole erillisiä kevyen liikenteen väyliä, eikä katuvaloja. Yleisillä liikenneväylillä on tarvetta kevyen liikenteen väylien rakentamiselle ja valaistukselle,
mutta valtion rahoitusta niiden rakentamiseen ei ole mahdollista saada. Kyläalueilla uusien rakennuspaikkojen määrä on kuitenkin vähäistä suhteessa
olemassa olevaan rakennuskantaan. Osayleiskaavan mukainen uusi asuinrakentaminen ei aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia liikenneturvallisuudelle.
7.5
VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN
Vaikutukset kaupunkikuvaan
Osayleiskaavalla ei ole näkyvää vaikutusta Heinävaaran tai Muovilaakson
kaupunkikuvaan. Osayleiskaavan mukaiset laajennusalueet liittyvät suoraan
Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueisiin. Alueiden kaupunkikuvalliset periaatteet tarkentuvat alueiden asemakaavoituksen yhteydessä.
Vaikutukset maisemaan, rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön
Osayleiskaavan mukaiset asemakaavojen laajentumisalueet muuttavat maaseutumaiset alueet väljän kaupunkimaiseksi. Kyseisten alueiden rakentuminen kestää melko pitkään eivätkä vaikutuksetkaan ole havaittavissa kuin vasta pitkän ajan päästä. Kyläalueilla rakentamisen määrä on vähäisempää ja
myös vaikutukset jäävät vähäisemmiksi.
Heinävaaran vaara-asutus on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Alueen täydennysrakentamiselle on annettu ohjeistus
osayleiskaavassa. Heinävaaran uudet rakennuspaikka-alueet on osoitettu
vaaran länsirinteille. Arvokkaiden kohteiden ja alueiden sekä rakennettaviksi
kaavoitettujen alueiden väliin on jätetty riittävän leveät reunavyöhykkeet.
Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on huomioitu kaavassa ja ne pyritään
pitämään avoimina ja viljelykäytössä.
Tiedossa olevat muinaismuistokohteet on osoitettu osayleiskaavassa kohdemerkinnöin.
7.6
VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN
Vaikutukset maa- ja kallioperään
32
Yleiskaavassa ei ole osoitettu uusia maa-aineksen ottoalueita. Vaikutukset
maa- ja kallioperään tulevat rakentamisen seurauksena. Vaikutukset ovat vähäisiä.
Vaikutukset pohja- ja pintaveteen
Pohjavesialueille on osoitettu uutta rakentamista. Uudet asuinrakennuspaikat on liitettävä alueella olevaan jätevesiverkostoon. Kaavan toteuttamisesta
ei ole vaaraa pohjavedelle. Myös olemassa olevat rakennuspaikat on pääosin
liitetty jätevesiverkostoon, eikä niistäkään aiheudu haittaa pohjavesille. Muovilaakson teollisuusalue sijaitsee pohjavesialueella ja siellä sijaitsevasta toiminnasta voi aiheutua jopa merkittävää haittaa pohjavedelle. Alueen asemakaavamääräyksillä ja laitosten ympäristöluvilla ja lupavalvonnalla voidaan ehkäistä pohjavesien pilaantuminen.
Alueella sijaitsevat maa-aineksen ottoalueet ja vanha loma-asutus voivat aiheuttaa pohja- ja pintavesille pilaantumisvaaraa.
Hulevesien määrä lisääntyy, kun rakentamisalueet laajentuvat. Tämä lisää
pintavesien kuormitusta. Lisäys ei ole merkittävä, koska aluelaajennukset
ovat pieniä.
Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon
Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia uusia toimintoja, joilla olisi suoraa vaikutusta alueen ilman laatuun tai ilmastoon. Uudet asuinalueet on sijoitettu taajamien yhteyteen ja joukkoliikennereittien varsille, jotta yksityisautoilun lisääntyminen jäisi vähäiseksi.
Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön
Osayleiskaavan luonnonolosuhteet ja kohteet joilla on suojeluarvoja, on esitetty kaavaan liittyvässä luontoselvityksessä. Selvityksen mukaan osayleiskaava-alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. Heinävaaralla pesii valkoselkätikka. Pesimäalueesta on muodostettu luonnonsuojelulain mukainen SL-alue. Liito-oravan esiintymisalueita on Heinävaaralla ja
Kastelammen alueella. Nämä merkitään osayleiskaavaan luo -merkinnällä.
Silmälläpidettäväksi luokiteltua ketoneilikkaa esiintyy Alavin ja Heinävaaran
alueilla. Kaava-alueella on yhdeksän metsälain mukaista erityisen tärkeää
elinympäristöä, joista viisi on myös vesilain mukaisia luontotyyppejä sekä 12
muuta huomionarvoista luontotyyppiä. Alavin alueella on yksi luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonmuistomerkiksi sopiva erikoinen puu, joka on merkitty osayleiskaavaan.
Uudet rakennusalueet on merkitty kaavaan siten, että luonnonarvoiltaan arvokkaimmat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavan toteutus ei merkittävästi heikennä luonnon monimuotoisuutta.
33
7.1
VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN
Vaikutukset palveluihin
Päivittäistavarakauppa, huoltoasema ja muut yksityiset palvelut sijaitsevat
Heinävaaran taajamassa. Lähimmät terveyspalvelut ja lukio sijaitsevat Kiihtelysvaaran entisessä kuntakeskuksessa. Erikoistavarakaupan palvelut sijaitsevat Joensuun kaupungissa. Osayleiskaavan toteutus lisää alueen asukasmäärää jonkin verran. Tällä saattaa olla myönteistä vaikutusta kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Asukasmäärän lisäys turvaa ainakin nykyisten palvelujen
säilymisen.
Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin
Osayleiskaavan toteutuessa Heinävaaran alueen ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet säilyvät ennallaan. Osayleiskaava-alueen halki johtaa moottorikelkkareitti. Sen linjaukseen on tehty pieni muutos kaavan pohjoisosassa ja ositettu
uusi reittiyhteys Alavin kylätalolle.
Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön
Osayleiskaava antaa mahdollisuuden monipuoliseen asuinrakentamiseen.
Heinävaaran taajamaan voidaan rakentaa sekä omakoti- että rivitaloja. Maaseutumaisille kyläalueille voidaan rakentaa omakotitaloja. Vesistöjen rantaalueita voidaan käyttää lomarakentamiseen sekä virkistyskäyttöön. Uusi
asuinrakentaminen vilkastuttaa kylien elämää ja edistää sosiaalisten verkkojen syntymistä. Etenkin Alavin ja Lahdenperän alueella on vilkasta kylätoimintaa.
Vaikutukset elinympäristön häiriötekijöihin
Osayleiskaavan asuinalueiden sijoittelussa on otettu huomioon liikenteen meluhaitat. Ilomantsin radan käyttö on vähäistä ja nopeudet hiljaisia, eikä siitä
aiheudu melu- tai tärinähäiriöitä asutukselle. Teollisuusalueen laajennukset
eivät sijaitse asutuksen läheisyydessä. Uusia asuinalueita ei ole osoitettu viljelykäytössä olevien peltojen välittömään läheisyyteen, jolloin lannan levitys ei
heikennä asuinviihtyisyyttä.
Yritysvaikutukset
Muovilaakson teollisuusalueen laajentamisen myötä kaupungilla on tarjolla
tontteja yritystoiminnan tarpeisiin liikenteellisesti hyvältä paikalta.
8 TOTEUTTAMINEN
8.1
RAKENTAMINEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA
Uusien asuinalueiden suunnittelu aloitetaan Heinävaaran taajamassa, kun
tämä osayleiskaava on saanut lainvoiman ja asemakaavan tarpeelliset laajennusalueet on hankittu kaupungille. Tonttien luovutus ja rakentamisen ajoitus
ovat riippuvaisia tonttien kysynnästä ja kaupungin maanhankinnan onnistumisesta.
Kyläalueiden uudet rakennuspaikat ovat pääosin yksityisessä omistuksessa.
Kyseisten alueiden toteutus on riippuvainen maanomistajien halukkuudesta
myydä rakennuspaikkoja.
34
8.2
YHDYSKUNTATEKNIIKKA
Heinävaaran ja Muovilaakson asemakaava-alueilla on kattava kunnallistekninen verkosto. Verkostoa laajennetaan alueiden rakentumisen myötä. Kaavan
merkittyjen uusien haja-asutusalueiden rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevan vesi- ja jätevesiverkkoon. Vesihuoltoverkon ulkopuolella rakennuspaikkojen jätevesihuolto on rakennettava kaupunginvaltuuston hyväksymien ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti. Loma-asuntojen käymäläratkaisuna suositaan kuivakäymälää.
9 SUUNNITTELUVAIHEET JA OSALLISTUMINEN
9.1
VIREILLE TULO
Heinävaaran osayleiskaava sisältyy kaupunginhallituksen hyväksymään kaavoituskatsaukseen, joka on julkaistu Joensuun Uutisissa 4/2011.
Työ käynnistyi syksyllä 2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 12.1. - 6.2.2012. Yleisötilaisuus pidettiin Heinävaaran koululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu palaute on liitteenä 2.
9.2
VALMISTELU- JA LUONNOSVAIHE
Kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa valmisteltiin luonnos Heinävaaran
osayleiskaavaksi, joka asetettiin kaupunkirakennelautakunnan päätöksellä
nähtäville 8.5. - 9.6.2014. Kaavaluonnos esiteltiin Heinävaaran koululla ja Alavin kylätalolla. Kaavaluonnoksesta saatu palaute vastineineen on liitteenä 3.
9.3
OSAYLEISKAAVAEHDOTUS
Kaupunkirakennelautakunta päätti kokouksessaan 4.11.2014 asettaa Heinävaaran osayleiskaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Osayleiskaavaehdotus
on ollut nähtävillä 13.11. – 15.12.2014. Nähtävilläoloajasta ilmoitettiin kunnallisissa ilmoituslehdissä.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat olleet edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä
seuraavissa paikoissa:
• kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu, Muuntamontie 5
• kaupungintalo, Rantakatu 20
• Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2
• internet: www.joensuu.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä mainituissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai
suullisesti mielipide asiasta.
Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollista valittaa
Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset vastineineen on liitteenä 6.
Kaavaehdotuksesta saadun palautteen pohjalta nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen on tehty seuraavat muutokset, lisäykset ja tekniset korjaukset:
 rakennuspaikkojen (4 kpl) siirto tilan 4:77 alueella ja rakennuspaikkojen (3 kpl) siirto tilan 18:2 alueella (maanomistajan toive)
 maisemallisesti arvokas alue, ma (Heinävaara-Selkie -alue) lisäys museoviraston ja maakuntaliiton lausuntojen mukaisesti



35
maantiemerkintä (yt/kk) muutetaan (st/pk) P-S:n ELY-keskuksen
lausunnon mukaisesti
kahden uuden rakennuspaikan merkintä AO:sta AO/M:ksi, tekninen
korjaus
lomarakennuspaikan rajauksen muutos Iso Valkealammen rannalla tilalla 11:11 (maanomistajan toive)
Muutokset, korjaukset ja lisäykset ovat luonteeltaan vähäisiä, eikä niillä ole
sellaista vaikutusta kaavaratkaisuun tai kaavan sisältöön, että osayleiskaavaehdotus olisi tarve asettaa uudelleen julkisesti nähtäville.
YHTEYSTIEDOT
Osayleiskaavan laatii Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelun kaavoitus, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu.
Yhteyshenkilöt:
Vesa Huohvanainen
maankäytön suunnittelija
puh. 050 315 6521
sähköposti:
[email protected]
Kaija Kinnunen
suunnitteluavustaja
puh. 050 409 2127
sähköposti:
[email protected]
Liite 1, 1 / 4
päivitetty
11.11.2011
29.10.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNN ITELMA
Likimääräinen suunnittelualue
Suunnittelutehtävä
Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 ja 72 §:n mukainen oikeusvaikutteinen
osayleiskaava. Suunnittelutyöllä ratkaistaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta uusien asuin- ja työpaikka-alueiden yksityiskohtaisempi sijoittelu Heinävaaran taajamassa ja Muovilaaksossa. Samalla pyritään ratkaisemaan haja-asutustyyppisten omakotitalotonttien sijoittelu olemassa olevan kunnallistekniikan ja tiestön vaikutuspiiriin sekä rantarakentaminen kaava-alueen vesistöjen ranta-alueille emätilatarkastelun perusteella. Heinävaaran asemakaavan
ajantasaistaminen ja uusien asuin- ja työpaikka-alueiden asemakaavasuunnittelu aloitetaan
osayleiskaavatyön valmistuttua.
Liite 1, 2 / 4
2
Suunnittelutilanne
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT):
Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009.( www.ymparisto.fi/vat)
Maakuntakaava:
Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 3. vaiheen ja maakuntakaavan 4. vaihe on vireillä.
(http://www.pohjois-karjala.fi/Resource.phx/maakuntaliitto/index.htx)
Yleiskaavat
Joensuun seudun seutuvaltuusto hyväksyi Joensuun seudun yleiskaava 2020:n 2.12.2008 § 12.
Ympäristöministeriö vahvisti 29.12.2009 Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän hyväksymispäätöksen ja kaava on tullut voimaan 1.4.2010.
Asemakaavat
Heinävaaran aluetta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 7.9.1982, 23.5.1986, 20.11.1989,
17.4.1998, 28.3.2001 ja 29.9.2003.
Muovilaakson teollisuusaletta koskevat asemakaavat ovat vahvistuneet 26.6.1998 ja
28.3.2001.
Muut suunnitelmat ja selvitykset
 Kulttuuriympäristöselvitys; Outi Suoranta
Selvitykset
 Luonto ja maisemaselvitys 2012
 Emätilaselvitykset (poikkileikkausvuosi 1959)
 Muinaismuistoinventointi 2012
 Muut kaavan kannalta tarpeelliset selvitykset (tarkentuvat kaavatyön edetessä)
Arvioitavat vaikutukset
Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön,
virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, taajamakuvaan ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, olevaan asutukseen, palveluihin, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen.
Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavan laatijan ja kaupungin hallintokuntien yhteistyönä tukeutuen tehtyihin selvityksiin. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa.
Osalliset
Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään:





Kaava-alueen ja lähiympäristön
kiinteistönomistajat, asukkaat,
työntekijät ja yritykset sekä alueella toimivat järjestöt ja
yhdistykset
Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Pohjois-Savon ELY-keskus
Museovirasto
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto








Itä-Suomen poliisilaitos
Itä-Suomen aluehallintovirasto
Liikennevirasto
Joensuun kaupungin hallintokunnat
ja yhtiöt
Teknisten verkkojen haltijat
Heinävaaran kyläyhdistys ry
Alavi Jukajärvi -seudun yhdistys ry
Joensuun seudun luonnonystävät ry
Liite 1, 3 / 4
 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos
 Kontiolahden kunta


3
Pohjois-Karjalan Virkistysreitistöyhdistys ry
Joensuun seudun riistanhoitoyhdistys ry
Aikataulu, osallistuminen ja vuorovaikutus
Osayleiskaavatyö etenee vaiheittain ja työ kestää kaikkiaan noin 2-3 vuotta. Kaavatyön tavoitteellinen päävaiheiden valmistuminen ja hyväksymisen ajankohdat:
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 8.12. - 30.12.2011 alla ilmoitetuissa paikoissa. Kaavan yleisötilaisuus pidettiin tammikuussa 2012 Heinävaaran koululla osoiteessa Isäntäläntie 1, 82110 Heinävaara.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos.
Yleiskaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 2014. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa
järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä.
Yleiskaavaehdotus pidetään nähtävillä loppuvuodesta 2014. Nähtävilläoloajasta ilmoitetaan
kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee talvella
2015.
Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa:
 kaupunkirakenneyksikön kaavoitus, Muuntamontie 5
 kaupungintalo, Rantakatu 20
 Kiihtelysvaaran palvelupiste, Aprakkatie 2
 Internet: www.joensuu.fi/kaavoitus
Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide
asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan kaupunkirakenneyksikön
kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu tai sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista
valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Yhteystiedot
Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön kaavoituksessa, os. Muuntamontie 5.
Yhteyshenkilöt:
Maankäytön suunnittelija
Vesa Huohvanainen
puh. 050 315 6521
sähköposti [email protected]
Internet-sivu, josta voi seurata kaavoitusta:
http://www.joensuu.fi/kaavoitus
Suunnitteluavustaja
Kaija Kinnunen
puh. 050 409 2127
sähköposti [email protected]
Liite 1, 4 / 4
4
Liite 2, 1 / 8 Heinävaara oyk
2.4.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
o s a l l i s t u m i s -
j a
v i r a n o m a i s l a u s u n n o t
a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a n
j a
m i e l i p i t e e t
v a s t i n e i n e e n
© Blomkartta
Liite 2, 2 / 8
2
Sisällysluettelo
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO .................................................. 3
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY............................................................. 3
VARHAISKASVATUS JA KOULUTOIMI ..................................................... 3
JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO ........................................................ 3
MUSEOVIRASTO .................................................................................... 3
LIIKUNTATOIMI......................................................................................4
JOENSUUN VESI ....................................................................................4
OY ALL-PLAST AB ..................................................................................4
KONTIOLAHDEN KUNTA ........................................................................4
EXEL COMPOSITES OYJ..........................................................................4
POHJOIS-KARJALAN ELY –KESKUS ........................................................ 5
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ................................................ 5
FINGRID OYJ .......................................................................................... 5
YMPÄRISTÖNSUOJELU .......................................................................... 5
ALAVI – JUKAJÄRVISEUDUN YHDISTYS RY .............................................6
MARTTI HAILA .......................................................................................6
HEIKKI HÄMÄLÄINEN .............................................................................6
TERHO KONTIAINEN ..............................................................................6
VILLE LEINONEN.................................................................................... 7
OY ALL-PLAST AB ............................................................................... 7
ARTO PENNANEN .................................................................................. 7
MATTI VATANEN................................................................................ 8
HANNELE JA ESA VIRKKUNEN ........................................................... 8
Liite 2, 3 / 8
1
3
ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että vaikutusten arvioinnissa huomioidaan erityisesti sosiaaliset ja
elinympäristöterveyteen liittyvät vaikutukset. Arvioitavissa vaikutuksissa ei ole mainittu suunnittelualueella olevaa mahdollista perinteistä maanviljelystä ja eläinten pitoa sekä niiden vaikutusta näiden toimintojen
ympärille suunniteltujen asuntoalueiden viihtyisyyteen. Arvioinnissa tulisi huomioida työpaikka-alueen
luonne ja sen sijoittuminen asutukseen nähden sekä voiko siitä aiheutua ympäröivälle asutukselle haittoja.
Arvioitavien vaikutusten osalta jää myös epäselväksi, sisältyykö vaikutusten arviointiin virkistysmahdollisuuksien ja rakennetun ympäristön osalta myös alueelle sijoittuva loma-asutus.
Vastine: Lausunnossa esiin tuodut asiat huomioidaan vaikutusten arvioinnissa.
2
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY
Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle.
PKS Oy käyttää alueella verkonrakentamisessa ilmajohtoja ja pylväsmuuntamoita jotka tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset.
- muuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä
-
johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin)
Vastine: Ilmajohdot esitetään kaavakartalla. Osayleiskaavan esitystavasta ja kaavan mittakaavasta
johtuen suoja-alueita ei ole tarkoituksenmukaista esittää kaavassa. Rakennusvalvonta ottaa suojaetäisyysvaatimukset huomioon uudisrakennushankkeissa.
3
VARHAISKASVATUS JA KOULUTOIMI
Ei huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavaan.
Vastine: Ei kommentoitavaa.
4
JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO
Ei huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavaan.
Vastine: Ei kommentoitavaa.
5
MUSEOVIRASTO
Kaavan keskeisenä lähtökohtana tulee olla kulttuuriympäristön eli arkeologisen kulttuuriperinnön, rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuurimaiseman arvojen säilymisen turvaaminen. Tämä tulee lisätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan suunnittelutehtäviä käsittelevään kohtaan.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole huomioitu suunnittelualueella sijaitsevaa valtakunnallisesti
merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Heinävaaran vaara-asutus, www.rky.fi) eikä valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta (Heinävaara-Selkie). Nämä alueet ja niitä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon kaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman kohtaa
”Suunnittelutilanne” tulee täydentää tältä osin.
Liite 2, 4 / 8
4
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää myös kaavoituksessa käytettävien selvitysten sekä
vaikutusten arvioinnin osalta. Kohtaan, jossa käsitellään kaavoituksessa käytettäviä selvityksiä, tulee lisätä
arkeologisen kulttuuriperinnön inventointi. Lisäksi osallistumis- ja arviointisuunnitelman kappaleeseen
”Arvioitavat vaikutukset” tulee lisätä kulttuuriympäristö.
Vastine: Museoviraston esittämät asiat otetaan huomioon osayleiskaavatyössä.
6 LIIKUNTATOIMI
Heinävaaran osayleiskaavan alueella sijaitsee retkeilyreittejä sekä muita liikuntapaikkoja. Virkistysnäkökulmien huomioiminen ja liikuntaolojen säilyminen kaava-alueella ovat liikuntatoimen näkökulmasta erittäin tärkeitä. Liikuntatoimi tulee lausumaan tarkemmin ko. asioista kaavoitusprosessin edetessä.
Vastine: Liikuntatoimen esittämät toiveet otetaan huomioon osayleiskaavassa.
7
JOENSUUN VESI
Viemäröinnin piirissä ovat Heinävaaran taajaman kiinteistöt sekä Alavi-Tervasuon alueen kiinteistöt. AlaviTervasuon alueella on käytössä paineviemärijärjestelmä. Alueen jätevedet johdetaan Kuhasalon jätevedenpuhdistamolle.
Suunnittelualueella sijaitsee runsaasti toiminnassa olevia vesi- ja viemärilinjoja. Mikäli johtolinjoja joudutaan kaavoituksellista syistä siirtämään, tulee siirtokustannukset sisällyttää kaavoituskustannuksiin.
Alueen kiinteistömäärän mahdollisesta lisääntymisestä johtuen tulee Kuhasalon siirtoviemärin kapasiteetin riittävyys tarkistaa.
Vastine: Joensuun veden esittämät asiat otetaan huomioon osayleiskaavassa.
8 OY ALL-PLAST AB
Muovilaaksontien siirtäminen tulee tutkia yrityksen mahdollisen laajennuksen näkökulmasta.
Vastine: Muovilaakson yksityiskohtaisemmat kehittämisnäkökohdat otetaan huomioon alueelle laadittavassa asemakaavassa. Yleiskaavalla ei ole tarkoituksenmukaista ohjata voimassa olevan asemakaavan yksittäistä katualuetta.
9 KONTIOLAHDEN KUNTA
Kontiolahden kunnalla ei ole ollut huomautettavaa Heinävaaran osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.
Vastine: Ei kommentoitavaa.
10 EXEL COMPOSITES OYJ
Yhtiö edellyttää osayleiskaavan turvaavan nykyisen kaltaisen toiminnan jatkumisen ja tehdasalueen lisärakentamisen mahdollistamisen. Yleiskaavassa tulee ottaa huomioon tehtaan mahdolliset melu- ja muut
päästöt niin, että asutusta ei kaavalla sijoiteta tehtaan vaikutusalueelle. Yhtiö on tunnistanut riskiarvios-
Liite 2, 5 / 8
5
saan suurtulipalon ja liikenneonnettomuuden merkittävimmiksi riskeiksi, joilla voi olla vaikutusta laajemmalle alueelle. Melua syntyy puhaltimista, liikenteestä ja joskus hälyttimistä.
Yleiskaavassa tulisi selvittää Muovilaaksontien risteyksen turvallisuutta. Risteyksen kautta kulkee mm.
kemikaalirekkoja.
Vastine: Muovilaakson aluetta kehitetään teollisuusalueena. Alueen läheisyyteen ei osoiteta pysyvää
asutusta. Liikenneturvallisuuskysymykset otetaan esille viranomaisneuvotteluissa Pohjois-Savon ELY
-keskuksen kanssa.
11 POHJOIS-KARJALAN ELY –KESKUS
Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen mielestä on hyvä, että Heinävaaran osayleiskaavatyö aloitetaan ja sen
jälkeen keskitytään asemakaavatasoiseen suunnitteluun. Muutoin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan
ei ole huomautettavaa.
Vastine: Ei kommentoitavaa.
12 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO
Maakuntaliitto on lausunnossaan todennut maakuntakaavojen vaiheet ja Heinävaaran osayleiskaavan
alueella sijaitsevat maakuntakaavan alue- ja energiaverkkojen varaukset, jotka on otettava huomioon kaavasuunnittelussa. Lisäksi todetaan, että osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa
ja tarkkuustasolle, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta laadittavan kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellisen tiedon kaavatyön osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä
sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.
Vastine: Maakuntaliiton esittämät näkökohdat otetaan huomioon osayleiskaavatyössä.
13 FINGRID OYJ
Maakuntakaavaan on merkitty 400 kV:n voimajohtohanke Vuoksi – Kontiolahti. Heinävaaran osayleiskaava on laadittava siten, että se ei estä toteuttamasta em. 400 kV:n voimajohtoa.
Vastine: Heinävaaran osayleiskaavaan merkitään maakuntakaavan mukainen voimajohdon aluevaraus.
14 YMPÄRISTÖNSUOJELU
Alueelta tehtävässä luontoselvityksessä tulisi alueen kasvillisuuden ja linnuston lisäksi kartoittaa arvokkaat
luontokohteet (luonnonmuistomerkit) ja ympäristöt. Keskeisestä rakentamisalueelta Heinävaaran kylä,
Alavi – Tervasuon alueelta ja Paavonlammen alueelta tulisi tehdä vähintäänkin yleispiirteinen lepakkoselvitys. Alueelle kaavoitettava uusi asutus tulee sijoittaa jo olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Alueella
olevat vesijohto ja viemärilinjat tulee huomioida niin että uudet rakennukset voidaan liittää niihin. Näiltä
osin tulee aluerajauksissa huomioida pohjavesialue. Alueen liikennemeluhaitat keskittyvät Ilomantsintiehen ja Joensuunväylän varteen. Ilomantsinradan meluvyöhyke tulee ottaa huomioon Liikenneviraston
ohjeistuksen mukaan. Mahdolliset tärinälle alttiit alueet tulee myös kartoittaa.
Vastine: Suunnittelualueelle tehdään kattavat luonto ja maisemaselvitykset ja niissä esille tulleet
arvokkaat luontokohteet huomioidaan kaavaratkaisussa. Uusi asutus ohjataan olemassa olevan vesi-
Liite 2, 6 / 8
6
ja jätevesiverkoston toiminta-alueelle ja liittymävelvollisuus huomioidaan kaavamääräyksissä. Liikenne ja ratamelualueille ei ohjata uutta asutusta.
15 ALAVI – JUKAJÄRVISEUDUN YHDISTYS RY
Joensuu – Ilomantsintie 74 Tervasuontien risteykseen levennyskaistan oikealle Tervasuon suuntaan kääntyviä varten jolloin suoraan Ilomantsin suuntaan ajavien ei tarvitse jarrutella ja lisäksi risteykseen on saatava valaistus (useita peräänajoja ja yksi polkupyöräilijän kuolema). Ilomantsin tielle 74 Joensuu – Heinävaara
välille kevyen liikenteen väylä on turvallisuus ja asutusta lisäävä tekijä silmälläpitäen ihmisten liikkumisen
monipuolisuutta mutta samalla parannamme myös autoliikenteen turvallisuutta. Raskasliikenne tulee
jatkossa lisääntymään voimakkaasti Joensuu – Alavi välillä uusien soranottoalueiden sijoittuessa lähialueelle samoin myös vilkas turve- ja puutavaraliikenne. Muut Joensuun ulosmenotiet ovat varustettu kevyenliikenteen väylillä ja valaistukin. Kevyen liikenteen väylä valaistuksineen Tervasuontien ja Jakokoskentien
varteen koetaan tarpeelliseksi. Kyseiset väylät voisi tehdä viemärilinjojen päälle ja niihin riittäisi sorapinta.
Kyseiset tiet ovat kapeita ja mutkaisia ja vilkas autoliikenne pimeän aikana saattaa ulkoilijat jopa hengenvaaraan ja varsinkin lapsien liikkuminen kylätalolle harrastuksiin on vaarallista. Toivotaan uusia pientalo-,
rivitalo- ja pienteollisuuden tontteja alueelle. Kylätalon toiminnan parantamiseen ja kehittämiseen on varattava mahdollisuus lisärakentamiseen. Huomioitava on myös patikointi- ja moottorikelkkareitistön
suunnittelua siten, että voisivat tulevaisuudessa hyödyntää kylätalon kodan/saunan palveluja (pitopalvelu
mahdollisuus olemassa). Alavin alueelle saatava omat info- ja opastaulut valtaväylien molempiin päihin
jotta ihmiset tietävät asutuksen sijainnin samoin kyläkartat.
Vastine: Levennyskaistan ja kevyen liikenteen väylän rakennushankkeita ei voi ratkaista tässä
osayleiskaavassa. Ne liittyvät maantiehankkeisiin. Niiden suunnittelu- ja toteutusvastuu kuuluvat
liikennevirastolle. Kylätalon kehittäminen turvataan osoittamalla riittävästi rakennusoikeutta. Patikointireittien suunnittelu tehdään kyläyhdistyksen kanssa ja reitit merkitään osayleiskaavaan. Moottorikelkkareitin ulottaminen kylätalolle selvitetään Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistyksen
kanssa. Opasteiden, ilmoitusten tai mainosten sijoitteluluvat myöntää Pohjois-Savon ELY-keskuksen
liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualue. Uutta asutusta osoitetaan Alavin alueelle emätilatarkastelun
perusteella olemassa olevan vesi- ja jätevesiverkoston toiminta-alueelle.
16 MARTTI HAILA
Kaavan pitää mahdollistaa vastaavanlainen asuin- ja loma-asuntorakentaminen, kuin mitä on luoteispuoleisella naapuritontilla tapahtunut.
Vastine: Tilan 167-410-2-23 ranta-alueelle merkitään lomarakennuspaikka.
17 HEIKKI HÄMÄLÄINEN
Tilalla Pirilä 13:94 Lakeenjärven rannalla on huonokuntoinen kesämökki. Kyseiselle paikalle rakennetaan
uusi lomarakennus ja tämä tulee huomioida kaavassa.
Vastine: Tilan Pirilä 13:94 alueella oleva lomarakennuspaikka merkitään Heinävaaran osayleiskaavaan.
18 TERHO KONTIAINEN
Tilalle 167-410-4-65 muodostetaan maksimäärä rakennuspaikkoja, jotka muodostetaan rakennuspaikoiksi
myöhemmin tonttikaupan yhteydessä.
Liite 2, 7 / 8
7
Vastine: Tilan 4:65 alueelle merkitään rakennuspaikkoja emätilatarkastelun perusteella.
19 VILLE LEINONEN
Tilalle 167-410-10-94 merkitään vapaa-ajan rakennuspaikka tilan alueelle. Vähintäänkin esitetään, että
mikäli koko tonttia ei voi kaavoittaa vapaa-ajan rakentamiseen, tontin pohjois-koillisosaan tulisi alue johon
vähäinen vapaa-ajan rakentaminen on mahdollista. Vaatimusta perustellaan mm. sillä, että pienen vapaaajan rakennuksen vaikutukset ympäristöön, vesistöön ja alueeseen ovat vähäiset, etenkin kun se suhteutetaan kyseiseen maastoon. Vaikutuksien vähentäminen on vielä mahdollista rakennuslupavaiheessa asettamalla vaatimuksia esimerkiksi vesi- ja viemäri, kokonaispinta-alan, rakennusoikeuden ym. asioiden suhteen. Kaavoituksella kyseiselle alueelle pystytään rajoittamaan rakentamista siten, etteivät rakennukset
tule rannan läheisyyteen. Tontin koilliskulmasta lampeen on matkaa 131 metriä, jolloin rakennettaessa
tontin pohjoisimpiin osiin vähäinen rakentaminen ei edes näy rantaan ja tällöin vaikutukset rantarakentamiseen ei suoranaisesti edes ole. Tontille on olemassa olevia tieuria.
Vastine: Tilan 10:94 alueella on noin 2800 m2:n suuruinen lampi joka on osa yhteistä vesialuetta 8761. Heinävaaran osayleiskaavan alueella on noin 20 pienvesistöä, joiden pinta-ala on alle 3 hehtaaria ja
jotka ovat rakentamattomia. Osayleiskaavan rantarakentamista ohjataan siten, että uusia rantarakennuspaikkoja ei osoiteta alle kolmen hehtaarin suuruisten vesistöjen rannoille. Rantavyöhykkeen
leveys on 160 – 140 metriä. Em. periaatteiden mukaan tilan 10:94 alueelle ei voida muodostaa uutta
lomarakennuspaikkaa.
20 OY ALL-PLAST AB
Miten kaavassa tullaan huomioimaan yrityksen mahdollisen laajentumisen tarve. Aikoinaan on kai sovittu,
että nykyinen Muovilaaksontie voidaan siirtää kiertämään ”hiekkamontun” takaa, mikäli yrityksellä ilmenee laajennustarvetta. Onko mahdollista huomioida tämä asia myös tulevassa kaavassa.
Vastine: Muovilaaksossa on voimassa asemakaava ja siinä on ratkaistu alueen tarkempi maankäyttö
mm. rakennuspaikkojen ja katuverkon osalta. Heinävaaran osayleiskaava ei ole riittävän tarkka työkalu katuverkon ja rakennuspaikkojen suunnittelussa. Muistuttajan esittämät asiat ratkaistaan Muovilaakson asemakaavassa. Heinävaaran osayleiskaavalla asemakaava-aluetta laajennetaan Muovilaakson kehittämisen näkökulmasta.
21 ARTO PENNANEN
Vaadin omistamiani alueita pidettävän edelleen maa- ja metsätalousalueina. Alueet, jotka omistan ovat:
8:22, 8:121, 15:16 ja 28:0.
Vastine: Tilall 8:22 sijaitsee muistuttajan omistama maatilakeskus. Se merkitään kaavaan rakennuspaikkana. Muilta osin muistuttajan omistamien tilojen alueille ei osoiteta nykyisestä käytöstä poikkeavaa maankäyttöä.
Liite 2, 8 / 8
8
22 MATTI VATANEN
Olen maa- ja metsätalousyrittäjä, lypsykarjaa on 30 lehmää ja nuorta karjaa 20 kpl. Tarvitsen pellot rehuntuotantoon ja metsät metsätalouden alkutuotantoon. Heinävaaran kylällä Vatala 4:73 tilalle haluaisin rakennuslupaa talolle ja tuotantolaitokselle tulevaisuudessa.
Vastine: Muistutuksessa esitetyt toiveet otetaan huomioon osayleiskaavassa.
23 HANNELE JA ESA VIRKKUNEN
Muistuttajat pyytävät, että osayleiskaavassa otetaan huomioon heidän suunnitelmat uudisrakentamisesta
tilalle Kylkeinen 4:62. Vanhoille soranottopaikoille on suunniteltu tuotanto- ja varastorakennuksia sekä
mahdollisesti myös konesuojarakennus. Ajatuksena on jalostaa raakapuuta kuluttajille sopivaan muotoon;
esim. polttopuuksi ja sahatavaraksi. Suunnitelmissa on myös muuta puuhun ja metsään liittyvää pientuotantoa ja jalostusta. Asumisen uudisrakentamiselle ajatuksena on jättää tilan lounaiskulma sekä tilan pohjoisosia.
Vastine: Heinävaaran osayleiskaavan asuinrakennuspaikat on merkitty AO/M-aluevarauksina. Nämä
vastaavat pääosin Joensuun seudun yleiskaava 2020 kyläalueita (kaavamerkintä AT). Nämä AO/M rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevaan vesi- ja viemäriverkostoon. Muistutuksen tekijän
omistama tila 4:62 ei sijaitse vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueella. Heinävaaran osayleiskaavan
tavanomaiset maa- ja metsätalousalueet merkitään osayleiskaavaan M -alueina. Näille alueille voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia ja asuinrakennuksia suunnittelutarveharkinnan perusteella. Heinävaaran osayleiskaavaan ei merkitä muistutuksessa esitettyjä asuinrakennuspaikkoja.
Liite 3, 1 / 9 Heinävaara oyk
29.10.2014
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
l u o n n o s v a i h e e n
v i r a n o m a i s l a u s u n n o t
j a
m i e l i p i t e e t
v a s t i n e i n e e n
© Blomkartta
Liite 3, 2 / 9
2
Sisällysluettelo
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO .................................................. 3
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY............................................................. 3
LIIKENNEVIRASTO ................................................................................. 3
JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO ........................................................ 3
FINGRID OYJ .......................................................................................... 3
JOENSUUN LATU ................................................................................... 3
MUSEOVIRASTO .................................................................................... 3
LIIKUNTATOIMI...................................................................................... 3
JOENSUUN VESI ....................................................................................4
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS .................................................4
POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS .........................................................4
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ............................................................... 5
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ................................................6
YMPÄRISTÖNSUOJELU ..........................................................................6
EINO SAGULIN TEUVO PUSSISEN PERIKUNNAN PUOLESTA ................... 7
SATU-SISKO ELORANTA ........................................................................ 7
PETRI PIIPPONEN .................................................................................. 7
JOUNI HÄMÄLÄINEN.............................................................................. 7
LEENA MIETTINEN MARI MIETTISEN PUOLESTA .................................... 8
TARJA JA MAUNO RITOLA .................................................................. 8
RITVA PAKARINEN EELIS PAKARISEN PERIKUNNAN PUOLESTA............ 8
TUOMO KORHONEN ...........................................................................9
ANNAMARI MARKKOLA ......................................................................9
UPM KYMMENE/JUHA RISSANEN ........................................................9
Liite 3, 3 / 9
1
3
ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO
Aluehallintovirasto ei katso aiheelliseksi antaa lausuntoa osayleiskaavasta.
2
POHJOIS-KARJALAN SÄHKÖ OY
Ei huomautettavaa.
3
LIIKENNEVIRASTO
Ei huomautettavaa.
4
JOENSUUN SEUDUN JÄTEHUOLTO
Ei huomautettavaa.
5
FINGRID OYJ
Ei huomautettavaa.
6 JOENSUUN LATU
Ei huomautettavaa
7
MUSEOVIRASTO
Museovirasto ehdottaa, että AO/M kaavamääräystä tarkennetaan kulttuuriympäristönäkökohdilla Heinävaaran RKY-alueella. On syytä pitää huolta siitä, että uusi rakentaminen ei muuta Heinävaaran lounaisrinteen luonnetta kaukomaisemassa (puusto, metsäisyys). Kaavan yleismääräyksissä RKY-alueen osalta kulttuuriympäristöasiat tulevat riittävästi esille. Sk ja sk-1 alueen erityisominaisuutta osoittavista rajauksista
puuttuu kaavamääräys tai viittaus kaavan yleismääräyksiin.
Suojeltavat rakennukset on asianmukaisesti osoitettu kaavakartalla. Kaavaselostuksessa tulee rakennukset kuvata ja vuoden 2005 inventoinnin tiedot tulee tarkistaa ja tarvittaessa päivittää. Alueella on päärakennusten lisäksi useita arvokkaita ulkorakennuksia, kuten aittoja, jotka on korjattu perinteisin menetelmin. Sr -merkintä on syytä ulottaa koskemaan myös pihapiiriä.
Vastine: Heinävaaran RKY-alueelta poistuu yhdeksän AO/M -rakennuspaikkaa maanomistajien toiveiden mukaisesti ja muut uudet AO/M rakennuspaikat sijaitsevat olemassa olevien rakennuspaikkojen vieressä tai riittävän kaukana rinteen alaosassa, ettei niillä ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön. Tämän takia AO/M -rakennuspaikan kaavamerkintään tai -määräykseen ei ole tarvetta
lisätä museoviraston esittämää lisäystä. Heinävaaran RKY-alueen rakennuskannassa on jo nyt nähtävissä ajallinen kerrostuneisuus, eikä uudisrakentaminen rinteen alaosissa vaikuta kielteisesti alueen
tähän ominaispiirteeseen. Uudisrakentamisen lupamenettelyssä ja rakentamisen ohjaamisessa rakennusvalvonta ottaa yleiskaavan määräykset kyllä hyvin huomioon. Sk ja sk-1 kaavamerkintöihin ei
lisätä viittausta kaavamääräyksiin. Suojelun tavoitteet toteutuvat koko pihapiirissä/rakennuspaikalla.
Kaavaselostukseen ei ole tarve liittää kuvauksia rakennuksista, koska tiedot löytyvät maisemaselvityksestä ja muusta lähdeaineistosta. Inventointitietoja verrataan nykytilanteeseen ja muutokset raportoidaan kaavaselostuksessa.
8 LIIKUNTATOIMI
Heinävaaran osayleiskaavan alueella sijaitsee liikuntapalvelujen ylläpitämä retkeilyreitistö. Reitit on kunnostettu sekä opasteet ja kartat uusittu viime vuosina. Reitistöjä ylläpidetään kolmannen sektorin ja ura-
Liite 3, 4 / 9
4
koitsijoiden voimin. Liikuntapalvelujen tavoitteena on jatkaa ylläpitoa kolmannen sektorin kanssa.
Osayleiskaavan alueella olevat kentät ja kaukalot hoidetaan teknisen keskuksen kautta. Mikäli liikuntapalvelujen ylläpidettäväksi olisi kaavaprosessissa tulossa uusia reittejä tai alueita, ne tulee huomioida vapaaaikakeskuksen tilauksessa ja liikuntapalvelujen resurssoinnissa.
Vastine: Liikuntatoimen kanssa on neuvoteltu reittien merkitsemisestä kaavaan ja reittien sijoittelusta. Uusiin reitteihin varaudutaan kaavassa, mutta niitä toteutetaan resurssien sallimissa rajoissa.
9 JOENSUUN VESI
Suunnittelualueen uudet rakennuspaikat tulisi pyrkiä sijoittamaan olemassa oleville vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueille.
Vastine: Osayleiskaavaan merkityt AO/M -rakennuspaikat sijaitsevat pääsääntöisesti vesi- ja jätevesiverkoston vaikutusalueella. Muu hajarakentaminen perustuu suunnittelutarveharkintaan tapauskohtaisesti. Nämä rakennuspaikat eivät välttämättä sijoitu em. verkoston toiminta-alueille, jolloin jätevesijärjestelmät tehdään kiinteistökohtaisina.
10 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS
Pelastuslaitos haluaa kiinnittää huomioita Heinävaaran sammutusjärjestelyihin, jotka ovat tällä hetkellä
riittämättömät. Heinävaaran asutus ja teollisuus huomioiden pelastuslaitoksen sammutustoimintaan tulisi
rakentaa vesiasemia keskeisille paikoille. Tavoiteltava tuotto on 5000 l/minuutti, mutta minimituottona
voidaan pitää 2500 l/minuutti.
Vastine: Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Heinävaaran taajaman asemakaavasuunnittelu käynnistyy tämän vuoden lopussa. Asemakaavasuunnitteluun liittyy kunnallistekninen yleissuunnittelu, jossa pelastuslaitoksen esittämät asiat voidaan ottaa huomioon.
11 POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS
Pohjois-Karjalan ELY -keskus on todennut, että rantarakentamisen ohjaamisessa ei voida käyttää samoja
mitoituslukuja kuin Joensuun alueen muissa rantaosayleiskaavoissa. ELY -keskuksen mielestä eri alueilla ei
voida automaattisesti käyttää samaa mitoitusta. Mitoitusperiaatteet on laadittava vyöhykkeistämällä rannat niiden ominaispiirteiden mukaan huomioiden muun muassa rantojen rakennettavuus sekä maisemaja luontoarvot. ELY -keskus ihmettelee kaavan kokonaismitoitusta, koska asia ei käy ilmi asiakirjoista.
Pienten lampien rannoilla sanotaan olevan alhaisempi mitoitus. Mitoitustaulukon mukaan kuitenkin myös
pienten lampien mitoitus nousee paikoitellen hyvinkin korkeaksi. Mitoitustaulukkoa on tarkennettava ja
kaavakartalle on tehtävä tarvittavat korjaukset. Suunnittelualueen rannat näyttävät jo olemassa olevien
rakennuspaikkojen osalta niin tiheään rakennetuilta, että mitoitusta on pienennettävä. Ampumaradan
ympäristöluvan ja meluraportin mukaan ampumaratamelu ylittää melunormin mökkialueella. Ampumarata kuitenkin sijaitsee suhteellisen lähellä Heinävaaran asutusta, joten ainakin radan käyttötiedot on hyvä
päivittää.
Suunnittelutarvealueita ei ole merkitty kartalle. Ovatko kaavan kaikki alueet, joita ei ole rakentamiseen
osoitettu, tarkoitettu suunnittelutarvealueiksi?
Liite 3, 5 / 9
5
Haja-asutusalueiden rakennuspaikkojen muodostumisen periaatteita on ihmetelty. Samoin suunnittelutarvealueen määräytyminen on tuottanut ongelmaa. AO/M -alueille osoitettujen rakennuspaikkojen määrää Tervasuontien sekä Heinävaarantien varrella pidetään tiheänä ollakseen haja-asutustyyppistä rakentamista. Osa rakennuspaikoista tulisi poistaa. Lisäksi ihmetystä on aiheuttanut AM ja MT alueiden rakentamista koskeva määräys. Voidaanko RA ja RA/4 merkinnät yhdistää, koska sisällöt ovat identtiset?
RA-k merkinnän voisi selittää myös kaavamääräyksessä. RAK -määräyksessä olisi hyvä erotella jo rantaasemakaavoitetut alueet rantakaavoitettavista alueista. Pv -merkintään tulee liittää kaavamääräys. Muinaismuisto- ja rakennussuojelukohteiden osalta tukeudutaan museoviraston lausuntoon ja maanteiden
osalta Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon. Rakennuspaikkojen pinta-alat sekä etäisyysehdot on
hyvä määrätä seudun yleiskaavan mukaisiksi. Vesistöjen nimet pyydetään selkeyden vuoksi lisäämään
kaavakartalle.
Vastine: Rantarakentamisen ohjaamisessa voidaan käyttää pääosin samoja mitoituslukuja kuin Joensuun alueen muissa rantaosayleiskaavoissa, koska muuten maanomistajat asetetaan eriarvoiseen
asemaan riippuen siitä, missä heidän kiinteistönsä sijaitsevat. Rantarakentamisen ohjaamisessa on
huomioitu vesistöjen erityispiirteet mm. mitoituksessa ja luontoarvojen huomioimisessa. Pienten
vesistöjen rannoilla mitoitus on huomattavasti pienempi kuin suurten vesistöjen rannoilla. Tämä selviää mitoitustaulukosta. Kaavan rantarakentamisen kokonaismitoitus merkitään asiakirjoihin.
Tervasuontien ja Heinävaarantien varsien rakennuspaikkojen poistoon ei ole syytä. Tervasuontien
rakennuspaikkojen (AO/M) määrä perustuu emätilatarkasteluun ja teknisen lautakunnan 11.10.2011
hyväksymiin mitoitustavoitteisiin hajarakentamisen ohjaamisessa. Myös tässä on kyse maanomistajien tasapuolisesta kohtelusta. Heinävaaran alueen maanomistajat ovat esittäneet rakennuspaikkojen (AO/M) poistamista omistamiltaan tiloilta. Nämä toiveet otetaan huomioon.
RAK -merkintään ei ole syytä tehdä muutoksia. Osayleiskaava-alueella ei ole voimassa kuin yksi ranta-asemakaava. Ranta-asemakaavan laatiminen on maanomistajan asia. Kaavatyön aikana ei ole
tullut esille uusien ranta-asemakaavojen laatimistarvetta.
AM ja MT alueiden kaavamääräyksiin tehdään tarkennukset.
Suunnittelutarvealutta koskeva määräys kirjataan selkeämmin yleisiin määräyksiin.
Heinävaaran ampumaradalle on voimassa ympäristölupa, joka tulee uuteen käsittelyyn vuoden vaihteessa. Ampumaradan toimintaa säätelee ympäristönsuojelulaki. Yleiskaavalla osoitetaan alue, jossa
toimintaa voidaan harjoittaa muu maankäyttö huomioon ottaen.
Rantarakentamista ohjaava kaavamerkintä muutetaan. Rantarakennuspaikan pinta-ala ja etäisyysvaatimukset muutetaan vastamaan seudun yleiskaavan määräyksiä.
Pohjavesien suojelua säätelee erityislainsäädäntö, kuten vesilaki ja ympäristönsuojelulaki sekä kaupunginvaltuuston hyväksymät ympäristönsuojelumääräykset. Lausunto ei anna aihetta muuttaa pohjavesiä koskevia kaavamerkintöjä tai -määräyksiä.
12 POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
ELY-keskus ei pidä liikenteen ja yhdyskuntarakenteen näkökulmasta hyvänä uuden pysyvän asumisen
osoittamista Lahdenperän alueelle. Kaavaluonnoksessa on osoitettu 26 uutta AO/M-rakennuspaikkaa
Liite 3, 6 / 9
6
nauhamaisesti yhdystien 15623 eli Tervasuontien varteen. Rakennuslupa on tarkoitus myöntää suoraan
yleiskaavan pohjalta (MRL 44 §). Tervasuontien osalta tulee Pohjois-Savon ELY-keskukseen vuosittain
aloitteita puuttuvasta kevyen liikenteen väylästä ja valaistuksesta. Nykyisen tienpidonrahoituksen puitteissa ei pystytä toteuttamaan haja-asutusalueille liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen olosuhteita
parantavia hankkeita. Vallitseva tilanne on hyvä todeta myös kaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa sekä realistisesti tarkastella päivittäisen liikkumisen näkökulmasta. Lisäksi huomautetaan, että kaavaselostuksessa esitetty kantatien liikennemäärätieto on vanhentunutta. Vuoden 2013 liikennemäärätietojen perusteella kantatien liikennemäärä on 3107 ajoneuvoa vuorokaudessa. Selostuksessa esitetty vuoden 2020 liikennemäärien ennustilanne poikkeaa ELY-keskuksen liikenne-ennusteesta ja on kaavan tavoiteaikatauluun nähden liian lähellä. P-S:n ELY-keskukselta on saatavissa vuoden 2013 ja vuoden 2030 ennustilanteen liikennemäärätiedot, sekä näiden perusteella lasketut päivitetyt teoreettiset melualueet.
Vastine: Osayleiskaavan Lahdenperän alueen uusien AO/M-rakennuspaikkojen toteutus ei lisää merkittävästi Tervasuontien vuorokautisia liikennemääriä. Osayleiskaavan tavoitteena on ohjata hajarakentamista olemassa olevan vesi- ja viemäriverkon piiriin ja siten, että rakennuspaikkojen muodostumisessa otetaan huomioon maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Osayleiskaavaan tehdään P-S:n
ELY-keskuksen esittämät tekniset korjaukset ja päivitetään liikennemäärät.
13 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO
Maakuntaliitto on lausunnossaan korostanut, että valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen, Heinävaara-Selkien, maisema-arvot tuotaisiin kaavaratkaisussa selkeämmin esille. Kaavaluonnoksessa kulttuuriympäristöön liittyviä merkintöjä ovat maisemallisesti arvokkaat peltoalueet (MA), muinaismuistot (SM)
sekä merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sk-1). luonnon monimuotoisuus (luo) -merkinnän yhteydessä on viitattu maisema-arvoihin ja määräyksen mukaan katkoviivarajauksella on likimääräisesti osoitettu paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maakuntaliitto näkee tärkeänä valtakunnallisten
maisema-arvojen turvaamiseksi, että maisemallisesti arvokkaimmat alueet osoitetaan erillisellä maisemallisesti arvokas (ma) -osa-aluemerkinnällä siihen liittyvine määräyksineen. Lisäksi on todettu osayleiskaavan esitystavasta, että kaavaratkaisussa tulisi tarkemmin erottaa olemassa oleva ja suunniteltu rakentaminen, minkä takia myös kaavan arviointi on vaikeaa.
Vastine: Osayleiskaavan esitystapaan todetaan, että olemassa oleva rakennuspaikka on merkitty
umpinaisella ympyrällä ja uusi rakennuspaikka avonaisella ympyrällä. Muutoin vastineena todetaan,
että maakuntakaavan ohjausvaikutus koskien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä ja maisemallisesti arvokkaita kohteita on otettu riittävässä määrin huomioon.
14 YMPÄRISTÖNSUOJELU
Selostuksesta ja kartalta puuttuvat luonnonmuistomerkkinä suojellut Heinävaaran metsälehmukset, jotka
sijaitsevat Ilomantsintien varressa. Liikennemelu on huomioitu riittävällä tasolla kaavamääräyksissä. Muovilaakson teollisuusalue on pohjaveden muodostumisalueella. Teollisuusalueen laajentamista tulisi tarkastella uudelleen suhteessa hyväksyttyyn pohjaveden suojelusuunnitelmaan. Jos aluetta on tarkoitus laajentaa, tulisi kaavassa olla merkintä siitä, ettei alueelle saa sijoittaa sellaista teollisuutta, joka vaarantaa pohjaveden laatua.
Vastine: Metsälehmuksia ei merkitä kaavaan suojelu- eikä muunakaan kohteena. Muovilaakson nykyisen teollisuusalueen asemakaavan päivitys ja asemakaavan laajennus tehdään yhteishankkeena.
Asemakaavamääräyksissä otetaan erityisesti pohjavesien suojelu huomioon.
Liite 3, 7 / 9
7
15 EINO SAGULIN TEUVO PUSSISEN PERIKUNNAN PUOLESTA
Iso Valkealammen rannalle merkitty uusi loma-asuntopaikka tilalla Pussila 11:11 halutaan merkittäväksi
siten, että kun rantapalsta jaetaan rantaviivan suhteen kahteen osaan, niin uusi alue sijaitsee rakennetun
alueen eteläpuoleisella osalla. Heinävaarantien ja Ilomantsintien välisellä rinteellä olevat kolme merkittyä
rakennuspaikkaa tulee poistaa.
Vastine: Tilalle Pussila 11:11 merkityt kolme rakennuspaikkaa (AO/M) poistetaan. Iso Valkealammen
lomarakennuspaikat merkitään esitetyllä tavalla, koska toinen niistä on siirretty Louhilammen rannalta eikä uudenlainen sijoittelu heikennä ratkaisevasti Iso Valkealammen rannan yleistä virkistyskäyttöä.
16 SATU-SISKO ELORANTA
Moottorikelkkareitti tulee pysyttää poissa omakotiasutuksen viereltä. Reitti kulkee nykyisellään Joensuunväylän toisella puolella. Vastustetaan reitin siirtoa osayleiskaavassa merkittyyn paikkaan.
Vastine: Moottorikelkkareitti on epähuomiossa merkitty virheelliseen paikkaan. Osayleiskaavakarttaan tehdään korjaus ja reitti siirretään oikealle paikalleen.
17 PETRI PIIPPONEN
Muistutuksessa esitetään emätilatarkasteluun tehtäväksi korjaus tilalle Mannila 48:1. Lisäksi esitetään
kahden pyyntikuopan merkitsemistä muinaismuistokohteeksi (sm) ja Ukonlammen rannoille merkittyjen
kolmen lomarakennuspaikan poistamista.
Vastine: Tila Mannila 48:1 muodostuminen korjataan emätilatarkasteluissa. Ukonlammen rannoille
on maanomistajan esityksestä ja emätilatarkastelun perusteella merkitty kolme lomarakennuspaikkaa. Perusteita rakennuspaikkojen poistoon ei ole luonto- ja maisemaselvityksen perusteella. Selvitetään maanomistajan kanssa mahdollisesta siirrosta muualle. Maanomistajan kanssa on käyty neuvottelu, jonka perusteella rakennuspaikkoja ei siirretä muualle. Myöskään luontoselvityksen mukaan
aihetta rakennuspaikkojen poistoon ei ole olemassa. Pyyntikuopista on laitettu paikkatiedot ja valokuvat museovirastolle. Museoviraston antaman lausunnon mukaan ne eivät ole pyyntikuoppia, eikä
niitä merkitä osayleiskaavaan.
18 JOUNI HÄMÄLÄINEN
Tilojen 8:18 ja 8:136 osalta rakentamista rajoittava Ilomantsintienvarren melualue on merkitty liian leveäksi verrattuna vieressä oleviin jo rakennettuihin omakotitalotontteihin. Tilaan 8:136 kuuluva, Ilomantsintien
pohjoispuolella oleva rakentamaton metsäalue jää lähes kokonaan melualueen sisälle ja alueelle jo rakennettu kunnallistekninen valmius jää hyödyntämättä. Jukajärven koillisrannalla olevalle, rakentamattomalle
Pitkälä 3:47 tilalle pitää merkitä rantarakennusoikeutta, koska myös sen pohjoispuolella olevalle huomattavasti pienemmälle tontille sitä on merkitty.
Vastine: Tila Pitkälä 3:47 on emätilaa 3:13, jolla on luonnollista ja muunnettua rantaviivaa 86 metriä.
Emätilan 3:13 rannalle on muodostunut yksi rakennuspaikka, joka tarkoittaa, että emätilan mitoitus
on 11,6 rakennuspaikkaa muunnetulla rantakilometrillä. Jos muistutuksessa esitetty toive otetaan
huomioon, nousee emätilan mitoitus 23,2 rakennuspaikkaan muunnetulla rantakilometrillä. Edes
Liite 3, 8 / 9
8
ranta-asemakaavoissa ei voida hyväksyä em. rakentamistehokkuutta, joten vaatimukseen ei voida
suostua. Melualueen rajausta tarkennetaan Ilomantsintien varrella Pohjois-Savon ELY-keskukselta
saatavien tarkennettujen liikennemäärien ja melutietojen perusteella. Aiempi rakentaminen melualueelle ei kuitenkaan ole peruste sijoittaa uusia rakennuspaikkoja melualueelle.
19 LEENA MIETTINEN MARI MIETTISEN PUOLESTA
Tilan Kalliola 10:80 osalla osayleiskaava on ylimitoitettu. Toivon, että tilakeskus ympäristöineen säilytetään/muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi ja pihapiiri muutetaan omakotitontiksi. Etenkin asemakaavassa tämä on otettava huomioon.
Vastine: Kalliolan tila sijaitsee lähellä koulua ja Heinävaaran palveluja. Alue on sijainniltaan sopiva
asuntorakentamiseen. Kaavamerkintää ei siten ole syytä muuttaa. Tilakeskuksen alue ja pihapiiri
ovat säilytettävissä nykyisen kaltaisina. Osayleiskaava on yleispiirteinen ja alueiden käyttötarkoitukset tarkentuvat Heinävaaran asemakaavan uudistamisen yhteydessä, jossa muistutuksessa esitetty
toive otetaan huomioon.
20 TARJA JA MAUNO RITOLA
Heinävaaran lämpölaitoksen koilliskulmalle sijoitettu asutus poistettava, koska alueella kulkee rivitaloalueen tärkeä ulkoilureitti jota käyttävät Heinävaaran päiväkotilaiset ja lähellä olevat kolme perhepäivähoitajaa lapsineen. Jos haluttaisiin tehdä Heinävaaran taajamasta viihtyisä asuinympäristö, niin olisiko mahdollista siirtää tulevaisuudessa taajamassa oleva teollisuus, mm. Ovesta vaikkapa Muovilaakson teollisuusalueelle. Tällä hetkellä esim. Ovesta on juuri kaavaluonnokseen merkityssä keskustatoimintojen alakeskuksen
kohdalla.
Vastine: Heinävaaran lämpölaitoksen koilliskulman AP –aluetta voidaan rajata vähän pienemmäksi.
Lämpölaitoksen lähiympäristöön on syytä kuitenkin osoittaa mahdollisuus lisärakentamiselle, koska
näin voidaan hyödyntää laitoksessa tuotettavaa ekologista energiaa nykyistä tehokkaammin.
Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jonka tavoitteet tarkentuvat Heinävaaran
tulevassa asemakaavan uudistamisessa. Ovesta sijaitsee voimassa olevan Heinävaaran asemakaavan
teollisuustoimintojen alueella (T). Ovestan toiminta on asemakaavan mukaista, eikä edellytyksiä
toiminnan siirtämiseksi Muovilaaksoon ole olemassa. Muovilaakso sijaitsee pohjavesialueella eikä
sinne ole syytä siirtää sellaista teollista toimintaa, joka ei suoraan liity siellä jo olevaan teollisuuteen.
Heinävaaran asemakaava on laadittu Kiihtelysvaaran kunnan aikana. Asemakaavan laadinnassa ei
välttämättä ole tehty riittäviä vaikutusten arviointeja, mm. mitä vaikutuksia teollinen toiminta voi
aiheuttaa sen läheisille asuinalueille.
21 RITVA PAKARINEN EELIS PAKARISEN PERIKUNNAN PUOLESTA
Kantatilan 5:78 ei ole tällä hetkellä yhtään loma-asunto rakennuspaikkaa Patsolammen eikä Joutenlammen rannalla. Esitetään yhden rakennuspaikan merkitsemistä molempien lampien rannoille.
Vastine: Tila 5:78 on emätilaa 5:8. Tilalla 5:78 on muunnettua rantaviivaa Iso Patsonlammen rannalla
325 metriä, joten sinne voidaan merkitä yksi uusi rakennuspaikka. Tilalla 7:78 on muunnettua rantaviivaa noin 355 metriä Joutenlammen rannalla, joten sinne voidaan merkitä yksi uusi rakennuspaikka.
Liite 3, 9 / 9
9
22 TUOMO KORHONEN
Onko nyt Heinävaaran osayleiskaavan johdosta mahdollista saada rakentaa rantasauna alle 20 m2 tilan
167-410-12-80 ranta-alueelle? Eikö rantarakentamisen tehokkuus ole nyt 6 rakennusta rantakilometrille,
tilalla on rantaa n. 170 metriä. Paikka esimerkiksi tilan rantaviivan puoleen väliin. Tuohon naapuritiloillehan
(mm. 167-410-2-23 & 167-410-2-58) on rantarakennuspaikat osoitettu.
Vastine: Tila 12:80 on emätilaa 12:20. Tilalla 12:20 on luonnollista ja muunnettua rantaviivaa 210 metriä. Emätilan rannalle on muodostunut yksi rakennuspaikka. Mitoituksena tämä tarkoittaa 4,8 rakennuspaikkaa muunnetulla rantakilometrillä. Jos emätilan rannalle merkitään yksi uusi rakennuspaikka,
nousee emätilan mitoitus 9,6 rakennuspaikkaan muunnetulla rantakilometrillä, eikä tähän voida
suostua maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.
23 ANNAMARI MARKKOLA
Onko tarvetta sijoittaa uusia rakennuspaikkoja Heinävaaran vanhan kylänselän eteläpuolelle ainakaan niin
paljon kuin luonnoksessa on esitetty. Erityisesti tämä koskee suunniteltuja asuinpaikkoja:
1. Mannilan tilan länsipuolelle Vatalan tilan opotassa – paikka on Mannilan tilan kohdalla ennallistetun
Sahinpuron notkon tuntumassa. Mikäli tontti rakennetaan, se voi vaikuttaa Sahinpuron veden laatuun
sekä luontaiseen tulvimiseen huomattavastikin.
2. Koljolan tilalla sijaitsevan luonnonsuojelualueen lähellä sijaitsevia asuinpaikkoja. LS-alueella on koko
suunnittelualueen ainoa valkoselkätilan ja toiseksi ainoa liito-oravan reviiri ja vaikka kumpikin laji pärjää asutuksen lähellä – on pärjännyt myös ympäröivien vanhojen ja uudempien asuinpaikkojen kanssa
– runsas lisärakentaminen voi olla riski. Kylänselän eteläpuolen rinteen vanhaa valkovuokkoesiintymää vanhan koulun – Sinkkola (Harilan) opotassa ei ole mainittu eikä sitä ole otettu huomioon asuinpaikkojen sijoittelussa.
Suvispään alueelle suunniteltujen asuinpaikkojen sijoittelua olisi syytä harkita uudelleen siten, että tonttien väliin jätetään metsikköjä ja kosteammat notkelmat rajataan tonttien ulkopuolelle luonnontilaisiksi
alueiksi. On vaikea uskoa, että kovin tiheä tonttien sijoittelu houkuttelee rakentajiakaan.
Vastine: Kohdassa 1. esitettyjen rakennuspaikkojen sijoittelua tutkitaan uudelleen Sahinpuron näkökulmasta. Luonnonsuojelun näkökulmasta lisärakentaminen ko. alueelle ei heikennä valkoselkätikan
eikä liito-oravan elinoloja. Valkovuokko ei ole suojeltu laji Pohjois-Karjalassa, eikä sen esiintymispaikkoja sisällytetä luontokohteisiin. Suvispään alueelle ei ole osoitettu uusia asuinrakennuspaikkoja.
Uudet lomarakennuspaikat merkitään kaavassa useamman rakennuspaikan ryppääksi, jotta vapaata
rantaa jää mahdollisimman pitkät yhtenäiset alueet yleiseen virkistyskäyttöön.
24 UPM KYMMENE/JUHA RISSANEN
Juha Rissasen kanssa on käyty neuvottelu 22.9.2014 yhtiön maille osoitettujen rantarakennuspaikkojen sijoittelusta / siirrosta (P. Piipposen mielipide). Neuvottelussa todettiin, että rakennuspaikkoja ei voi siirtää Ukonlammen rannalta siten, että siirrosta ei aiheutuisi merkittävää haittaa
kaava-alueen muiden vesistöjen virkistys- tai loma-asutukselle. Muiden vesistöjen rannat ovat jo
nyt niin tiheästi rakennettuja, ettei siirtoa voida pitää tarkoituksenmukaisena. Lisäksi tutkittiin
Joutenlammen länsirannalle merkittyjen neljän rakennuspaikan siirtoa lammen itärannalle. Siirtoa puoltaa paremmin rakentamiseen soveltuva ranta ja jo rakennettu tiestö.
Lopputulos: Ukonlammen rannalla olevia rakennuspaikkoja ei siirretä muualle. Joutenlammen länsirannalla olevat neljä rakennuspaikka siirretään lammen itärannalle.
Liite 4, 1 / 13
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
EMÄTILATARKASTELU HAJARAKENTAMINEN
Kylä
410
410
Emätila
RN:o
1959
1:11
1:11
Tilan nimi
Auvola
Kuutamo
Pinta-ala
emätila
Tilan RN:o
yht ha
0,2100
0,2200
1:66
1:67
1:11
410
1:12
1:12
TOTAL
1:33
Särkivaara
TOTAL
410
410
410
410
410
410
1:33
1:43
1:43
1:43
1:43
1:43
1:43
1:43
Valkeela
Nitala
Heikkilä
Erkkilä
Nimetön
Nimetön
410
1:37
Valkeela
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
0,4934
1:12
TOTAL
1:58
1:38
1:38
1:38
1:38
1:38
1:38
1:38
1:38
1:38
Pihlajamäki
Harila
Peltorinne
Alapelto
Karhunpesä
Opotta
Aapotti
Satumaa
Mesikkarinne
Tuomilehto
Yläpiha
1:38
TOTAL
1:127
Kovasniemi
1:127
TOTAL
2:23
Kesälä
2:23
TOTAL
2:34
2:34
Tyttöniemi
Pitkäpelto
2:34
TOTAL
2:33
2:33
2:33
2:33
2:33
2:33
2:33
Rautatiealue
Kuttu
Vetosalmi
Kastelampi
Leppärinne
Mannila
Peltola
2:33
TOTAL
1
0,4934
1:33
151,5100
16,7700
4
16,8000
1:50
1:109
1:115
1:116
1:140
1:142
0,6036
0,4100
31,1500
27,0400
33,7500
11,5900
16,6000
1
1
1
3
1
4
35,2600
1:37
0,3300
41,2000
0,7300
0,3130
0,3060
9,3334
0,2847
0,6047
0,6689
0,6281
0,2468
153,2360
42,5000
0
1/-
0
-/-
0
0/0
0
-/1
-/1/0
0/2
3
0
-/-
0
1
4
1
1
1
1/1/1/1/1/-
0
0
2
-/-
3
1
1
1
1
1
1/1/1/1/1/-
0
0
0
0
0
3
0
10/0
5
-/1
2
-/-
2,9700
48,9300
1
3
0/0
51,9000
3,8730
2
42,5000
2:23
9,1000
9,1000
2:66
2:81
2:39
2:55
2:89
2:90
3:58
48:1
3:60
0,8300
1,7130
91,4500
0,5449
87,9551
0,7360
187,1020
0
0
0
3
0
0
-/-
54,6456
1:127
0
1/-
2
35,2600
1:58
1:88
1:89
1:90
1:105
1:108
1:123
1:124
1:133
1:134
1:137
2/0
0/0
1/0
87,3936
TOTAL
1:37
1:38
Rakennuspaikka Rakennus
asr/lom/m paikat
Palstat
uu
uudet HUOM
1
1/0
0
1
1/0
0
0,4300
Kauppala
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
Pinta-ala
kaavassa
ha
1
1
4
1
6
1
-/1
-/1
1/1
1/0
2/1/0
5/3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Liite 4, 2 / 13
410
2:24
Puustila
2:103
59,9900
TOTAL
410
2:30
Tyttölahti
410
3:14
Myllyvaara
2:58
84,1400
3:14
49,7200
TOTAL
3:15
Jukaranta
3:13
3:13
Pitkula
Pitkälä
3:23
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
3:8
3:8
3:8
3:8
3:8
3:8
3:8
3:8
3:8
3:4
3:4
3:4
3:4
3:17
Marjovaara
Ilmava
Pennala
Juvola
Ilmavaara
Leppärinne
Peltola
Vatala
3:46
3:47
3:17
TOTAL
4:9
Marjomäki
4:9
TOTAL
4:18
Viherkumpu
4:18
TOTAL
4:19
Kivimäki
4:19
TOTAL
4:20
Laaksonlieve
4:20
TOTAL
4:21
Tiensyrjä
4:21
TOTAL
4:23
Myllylä
4:23
TOTAL
4:25
Koivumäki
4:25
TOTAL
4:37
Paavola
4:37
TOTAL
4:38
Annala
4:38
TOTAL
4:39
Joensuu
4:39
TOTAL
4:40
Jukola
4:40
TOTAL
Vaaranpää
TOTAL
4:43
4:43
0/1
5
-/-
1
-/1
61,9000
0,7000
7,8500
3:33
3:36
3:43
3:48
3:53
3:58
3:60
47:0
134,475
48,1200
0,3470
0,3090
0,3120
38,4400
0,5449
0,7360
11,3759
1
4
141,6848
131,3051
59,7300
66,6051
0,3830
1,1524
-/1
-/-
0
0
0/1
1/1/1/1/1/1/1/-
2
-/7/0
12
3
1/1
-/-
4
0
1
-/1/1
1
-/-
1
-/-
0
4
0
0
0
0
1
1/1
1,1524
4:9
3,3100
3,3100
4:18
2,2532
2,2532
4:19
0,5142
0,0674
1
1/-
0,0483
1
1/-
1
-/-
6,3518
3
-/-
2
1/1
1
1/-
1
1/-
1
-/-
1
-/-
1
1/-
6,3518
4:25
19,7350
19,7350
4:37
0,1084
0,1084
4:38
0,1060
0,1060
4:39
0,5850
0,5850
4:40
0,5550
0,5550
4:43
1,5260
1,5260
0
0
0,0483
4:23
0
0
0,0674
4:21
0
0
0,5142
4:20
0
9
1
1
1
6
1
1
126,7181
3:62
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
100,1848
3:35
3:56
3:34
0
0
0
0
0
8,5500
TOTAL
Veikkola
0,7970
1,7800
TOTAL
Koljola
Peräkangas
Ellilä
5
1,7800
TOTAL
410
410
410
410
410
410
410
410
78,0416
0,7970
TOTAL
410
410
3/-
78,0416
TOTAL
410
7
59,9900
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Liite 4, 3 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
4:46
Kaukola
4:46
TOTAL
4:47
Kivikkola
4:47
TOTAL
4:42
4:42
Tuomilehto
Lehtovaara
4:42
TOTAL
4:6
4:6
4:6
Marjamäki
Kivelä
Kolittaja
4:6
TOTAL
4:46
0,5400
4:47
1,0000
0,1417
4,2435
0,2789
1,1618
7,4794
TOTAL
410
4:45
Jukasalo
4:57
23,9300
410
4:45
Kopola
4:58
0,1153
410
4:45
Louhela
4:59
0,1958
410
410
410
410
4:45
4:45
4:45
4:45
Kesäranta
Vatala
Tuohiniemi
Jukakangas
4:72
4:73
4:141
4:142
0,1420
167,2644
0,8562
16,2377
4:45
TOTAL
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
4:14
Kylkeinen
Jyrkilä
Peräsalo
4:62
4:65
4:67
Pesulampi
4:83
29,28
Pirkkola
Koivumäki
Jukamäki
Havukkala
Mäntyharju
Mäkikumpu
Sirpula
Mäntyrinne
Katajarinne
Juusola
Erola
Jarvila
Mäntyrinne
Mäntylehto
Eerola
Mäntykangas
Pasila
Toimela
Petrilä
Mäntylä
4:84
4:77
4:113
4:114
4:116
4:103
4:104
4:105
4:106
4:107
4:117
4:111
4:140
4:131
4:132
4:125
4:135
4:136
4:119
4:74
0,2250
27,8200
0,4150
0,3890
22,3030
0,3590
0,3580
0,3560
0,4130
0,6500
0,3850
0,2610
0,8995
0,6500
0,8630
0,3890
0,4050
1,7080
0,4460
23,0800
410
410
4:14
4:14
Mäntymäki
Niemelä
4:102
4:75
46,9455
23,3250
TOTAL
Kortelahti
Kaakkurinniemi
-/-
1
1
-/-/-
1
1
1
1/1/1/-
4:56
24,0000
1
-/-
1
1
1
1
12
1
2
-/-
208,7414
61,5900
40,0100
34,2750
317,8000
4:143
4:71
0,4712
20,7747
-/1
-/-
0
0
1/1/-/1
1/1
-/-/-
3/2
1
1
1
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
0
0
15/0
24,0000
184,0644
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
7
0
3
10
0
6
0
0
0
4
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
0
0
0
11
8,9201
Hirvisalo
4:41
4:41
1
4,3852
4:52
4:53
4:54
4:44
4:14
1/-
1,0000
4:50
4:51
4:44
410
410
1
0,5400
-/-/-
-/-/1/-/1/1/-/1/1/1/1/1/1/1/1/1/-
-/1/1/-
-/1/-/-/-/-
Liite 4, 4 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
4:41
TOTAL
4:48
Vaaranrinne
4:48
TOTAL
4:49
Vatalanvaara
4:49
TOTAL
4:17
4:17
4:17
4:17
4:17
4:17
4:17
Heikinvaara
Eskola
Kukkula
Janinkumpu
Kumpula
Toivola
Jarla
4:17
TOTAL
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
4:29
Sorsakumpu
Kiiskilä
Kotitila
Irjala
Harjula
Honkarinne
Lehtorinne
Katajarinne
Välipala
Lehtoniemi
4:29
TOTAL
410
410
4:30
4:30
Kuivi
Heinämäki
410
410
4:16
4:16
Kalliola
Nurkkala
410
4:16
TOTAL
410
5:1
Kujala
5:1
TOTAL
410
5:10
Suviaho
5:10
TOTAL
21,2459
4:81
11,0643
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
5:11
Alapiha
5:11
TOTAL
5:13
Sulkulahti
5:13
TOTAL
5:14
Vastikemaa
5:14
TOTAL
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
Koivurinne
Haaparanta
Patso
Vuokkola
Koivukangas
Pirttimäki
Kultalampi
Patsonranta
Aurinkoranta
Millenium
-/tuot.rak
11,0643
4:82
36,8916
0,2566
1,0000
1,0280
0,7010
0,6550
11,2225
0,3207
3
-/-
1
1
2
1
1
3
1
-/1
1/1/-/1
1/-
1,1670
1,0920
1,1600
1,1640
1,1540
1,1470
1,0210
1,1500
4,2480
5,6740
0,2770
27,3674
1
3
27,6444
4:127
4:128
0,4881
0,5781
4,8620
1/1/1/1/1/1/1/1/-/-
-/8/0
-/laiterak.
1/1
1/1
1
1
1,0662
5:1
1/-
4/2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
18,977
4:121
4:122
1/1/-
2/0
2
1/-
1
1/-
1
1/-
1
-/-
1
-/-
1
1
1
1
1
1
1
-/1
-/1
-/1
1/1/-/1
1/-
4,8620
5:10
1,9740
1,9740
5:11
1,9760
1,9760
5:13
9,9400
7,7000
7,7000
5:14
13,2000
13,2000
5:21
5:22
5:63
5:70
5:85
5:99
5:86
5:87
5:90
5:91
0,5500
1,0200
2,9180
0,3256
0,3699
0,5500
1,0669
0,4774
1,0000
0,9013
0
0
15,1838
4:89
4:90
4:91
4:93
4:95
4:96
4:97
4:99
4:109
4:110
0
0
36,8916
4:86
4:87
4:123
4:129
4:133
4:134
4:137
TOTAL
410
0
3
1
-/-
1
1
1/1/-
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Liite 4, 5 / 13
410
410
5:15
5:15
Mäntykangas
Kiilaranta
5:15
TOTAL
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
Kesäranta
Koivuniemi
Lisäranta
Kaunisniemi
Pesola
Marjaterttula
Mäntyrinne
Suviranta
Kallislahti
Patsonlampi
5:8
TOTAL
5:2
5:2
Opottala
Uusitontti
5:2
TOTAL
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
Mäntylä
Pitkärinne
Punukka
Onnela
Erkkilä
Mäntyranta
Kuusiranta
Paavonlahti
Länsiranta
Saunahainen
Kinnula
Mansikkaniemi
Kasperinniemi
5:7
TOTAL
410
410
410
410
410
410
410
410
5:17
5:17
5:17
5:17
5:17
5:17
5:17
5:17
Karpinkolo
Eskola
Aunela
Markola
Piippola
Mäntyrinne
Kuusikkola
Kulmala
5:17
TOTAL
410
6:9
Marjamäki
6:9
TOTAL
410
410
6:12
6:12
Majakka
Juurikkasalo
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
6:12
TOTAL
6:15
Teerikangas
6:15
TOTAL
6:16
Pohjukka
6:16
TOTAL
6:17
Rinteelä
5:92
5:98
0,6187
0,6060
1
1
10,4038
5:24
5:25
5:35
5:39
5:41
5:74
5:75
5:76
5:77
5:78
0,2000
0,2000
0,1000
0,2000
0,2000
0,4330
0,4490
0,4030
0,4100
57,7250
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
60,3200
5:34
9:46
15,6440
2,4880
1
1
18,1320
5:37
5:49
5:56
5:68
5:72
5:79
5:80
5:81
5:82
5:83
5:84
5:88
5:89
0,2000
0,2130
2,4480
0,3100
0,3110
0,5800
1,1040
10,3880
0,5940
0,4710
19,5260
0,6600
16,0600
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
3
1
1
52,8650
5:51
5:65
5:66
5:67
5:93
5:94
5:95
5:96
0,5350
0,7730
0,7560
0,7810
0,5000
1,0500
1,4500
1,0000
1
1
1
1
1
1
1
1
6,8450
6:9
5,6400
7/4
0
0
0
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
1/-/1
-/1
1/-
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
2/8
0
-/1/-
0
0
1/0
0
-/1
-/1
1/-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
1/-/1
1/-
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3/10
0
-/1
-/1
-/-/-/1
-/-/1/-
0
0
0
0
0
0
0
0
1/3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1/1/-
1
-/1
3
2
-/-/-
3
-/-
1
-/1
1
1/-
5,6400
6:31
6:40
45,6100
31,3550
21,6100
9,5620
31,1720
6:15
14,5300
14,5300
6:16
2,0000
2,0000
6:17
5,3100
Liite 4, 6 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
6:17
TOTAL
6:19
Tiensivu
6:19
TOTAL
6:24
Uuro
6:24
TOTAL
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
Hartikkala
Perävaunu
Rantaharju
Karikko
Suopursu
Yrjölä
Marila
Marjola
Lillipotti
Poukama
Hassila
Niemi
Annikkila
Käpynen
5,3100
6:19
6:24
6:25
6:33
6:34
6:35
6:37
6:51
6:52
6:53
6:106
6:107
6:109
6:120
6:121
6:122
TOTAL
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
6:13
Päiväranta
Pesunharju
Keskikangas
Päiväranta
Koivula
Mikkola
Nevala
Käenpesä
Tuijala
Kuusela
Mäntylä
Sattuma
Nevala
Harrila
Nokare
6:45
6:46
6:47
6:57
6:58
6:60
6:80
6:81
6:82
6:84
6:85
6:88
6:90
6:91
6:92
410
6:13
Kimpale
410
410
6:13
6:13
Toivola
Sikkareet
410
410
410
TOTAL
7:13
7:13
7:13
7:13
7:13
Tapanila
Sampola
Lehtola
7:13
TOTAL
7:14
Viheriä
Penttilä
Anttila
7:14
TOTAL
7:15
Piippola
7:15
TOTAL
7:6
Rinteelä
5/0
1
-/1
0
11
1/-
1
1/-
1/-
60,5900
35,0000
1
-/-
4
-/-/-/1
-/1
-/-/1
-/1
-/1
-/1
-/1/1
-/-/1
-/-
35,0000
6:22
6:13
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1,0000
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
1,0000
37,4700
10,6000
2,6850
2,8250
2,8100
0,7100
0,4150
0,2300
0,2350
11,7500
0,8600
15,0820
0,5660
0,5620
0,6720
1
1
2
1
1
1
1
1
1
3
1
1
1
50,0020
1/8
2,6500
9,6494
17,1950
14,9270
0,2000
1,4430
0,4640
0,4640
0,4640
0,3090
0,3100
0,4640
0,3040
0,3000
0,3250
1
6:104
11,5750
6:112
6:113
8,6900
4,7123
1
1
1
25,0900
4
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
74,4457
7:24
7:26
7:27
7:28
7:29
0,3170
0,3888
0,4041
0,7155
0,2990
0,9700
-/-/1
1/0
11/3
1
1
1
1
1
2,1244
7:14
-/-/1
-/-/-/1
1/1/1/1/1/1/1/1/1/1/-
1/1/1/1/1/-
0,9700
7:15
291,6411
127,5530
127,553
7:20
0,9970
0
0
0
0
Liite 4, 7 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
7:6
Rantanurmi
Viljola
Koivikkola
Hiekkala
Luonnonrauha
Kotipesä
Lakeela
Peräkylä
Kumpula
Santala
Kanervisto
Eetula
Perivolli
Lahtela
Makari
Lahdenperä
Kukunoor
Ainola
Iljala
Katajapiha
Simosenpiha
Tahvola
7:6
TOTAL
7:12
7:12
7:12
7:12
7:12
Syrjälä
Metsälä
Laurola
Mäntylä
Kangaskumpu
7:6
7:12
TOTAL
7:10
7:10
7:10
Maunola
Kummunmäki
Metsäkumpu
7:10
TOTAL
410
410
410
7:7
7:7
7:7
Jukalehto
Kettula
Kantokumpu
7:7
TOTAL
410
8:18
Läpikäytävä
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
8:18
TOTAL
8:22
Sahinrinne
8:22
TOTAL
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
Suviranta
Kangaslahti
Riutta
Harjula
Kumpula
Elokumpu
Lahtela
Notkola I
Hannula
7:22
7:23
7:38
7:39
7:40
7:43
7:47
7:48
7:49
7:50
7:51
7:52
7:55
7:57
7:59
7:60
7:63
7:64
7:66
7:67
7:68
7:69
1,8471
0,9750
0,8350
0,4890
0,5540
0,3900
0,4580
0,4000
0,4800
0,3800
0,3500
0,7040
1,0315
5,5730
8,4855
5,0270
14,4270
0,9900
0,8615
0,9310
0,9875
0,9880
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
48,1611
7:30
7:31
7:34
7:35
7:72
0,4970
0,4890
0,2960
1,0130
1,0014
7:46
7:65
7:70
49,9300
0,2680
0,5080
1/1/1/1/-/-
4/0
1
1
1
0,7760
1,1226
1,9430
31,4367
-/1/1/-/1/-/1/-/1/1/1/-
16/0
1
1
1
1
1
3,2964
7:53
7:61
7:62
-/-/1/1/1/1/1/1/1/-/1/-
1/1/1/-
2/0
1
3
1
-/1
1/-/-
3
-/-
1
1/-
1
1
1
1
1
1
1
1
1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/-/1
-/1
-/1
-/1
34,5023
8:18
8,5600
5,7500
5,7500
8:22
1,5000
1,5000
8:58
8:60
8:61
8:62
8:63
8:65
8:67
8:71
8:78
0,2000
0,2000
0,2000
0,2000
0,2000
2,9800
0,2000
1,0000
0,2040
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Liite 4, 8 / 13
410
410
410
410
410
410
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
Kujala
Leppälahti
Tienhaara
Kuikkakangas
Mattila
Sahinrinne
8:28
410
410
410
410
410
8:28
8:30
8:30
8:30
8:30
8:30
8:30
Jokiranta
Maijala
Vuorela
Harjula I
Yrjölä
410
8:4
Nimetön
8:4
TOTAL
8:32
8:32
Sorsala
Laitala
410
410
410
410
410
410
Hiekkala
8:32
TOTAL
9:22
Väliaho
9:22
TOTAL
9:24
Niittysuo
9:24
TOTAL
9:25
9:25
9:25
9:25
Kumpula
Nurkkala
Laine
Uustontti
TOTAL
9:9
9:9
9:9
9:9
Koivuranta
Jukapalstat
Koivuranta
Hietaranta
9:9
TOTAL
410
410
410
410
9:16
9:16
9:16
9:16
Kangaskumpu
Porttinotko
Lehtoi
Lehtola
9:16
TOTAL
9:7
Kalliola
9:7
TOTAL
10:19
10:19
Oivala
Jormanala
10:19
TOTAL
410
410
410
410
410
1
1
1
2
3
-/1
-/-/1
-/-/1
9
-/-/12
0
0
0
0
0
0
0
1
-/1
0
79,0268
8:50
8,4050
8:56
8:73
8:83
8:84
8:138
9,0800
105,6000
TOTAL
9:25
410
410
6,5000
2,8060
24,2810
19,2081
12,7739
8,0738
8,4050
410
410
410
410
410
26,5000
TOTAL
410
410
410
8:81
8:120
8:121
8:135
8:136
45:2
10:6
Lehtoranta
10:6
TOTAL
10:10
10:10
10:10
10:10
Einola
Kangasranta
Pekkala
Jukaranta
2,8400
0,2500
0,2600
0,2830
77,7200
2
1
1
1
6
81,3530
8:148
0,3734
-/-/1
-/1
-/1
1/-
1/3
1
-/-
6
1
1/3
-/-
1
-/-
1
-/-
1
1
1
1
1/1/-/1/-
1
1
1
1
-/1
-/1
-/-/1
0
0
0
0
0,8385
8:89
28:0
75,5460
40,2000
6,0200
46,2200
9:22
1,9570
1,9570
9:24
4,0500
4,0500
9:26
9:36
9:44
9:46
2,4250
1,5310
12,1070
2,4880
18,5510
9:31
9:33
9:47
9:48
0,3570
3,5260
0,1967
0,7136
4,7933
9:29
9:34
9:42
9:43
0,9550
0,9330
2,0000
46,8080
0/4
0
1
1
1
2
1/1/1/-/1
0
0
0
0
2
1/-
0
0
0
1
3
-/1
1/-
0
0
50,6960
9:45
83,5426
79,0926
79,0926
10:39
10:106
2,1620
56,8646
59,0266
10:58
0,3000
0
1
0,3000
10:41
10:43
10:53
10:55
0,7430
0,6910
1,5450
1,8800
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1
1
1
1
-/1
0
0/1
0
0
0
0
0
-/1
-/1
-/1
-/1
Liite 4, 9 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
10:10
10:10
10:10
10:10
10:10
Ollila
Kalliola
Kukka-aho
Sortolampi
Ruukki
10:10
TOTAL
10:4
10:4
10:4
Törisevä
Pieni-Törisevä
Riihikangas
10:4
TOTAL
10:4
10:4
Lintula
Lähderanta
10:52
TOTAL
10:15
10:15
10:15
10:15
10:15
Kiimasuo
Rautulampi
Lempilampi
Perho
Haukivaara
10:15
TOTAL
11:7
Puronsuu
11:7
TOTAL
11:11
Pussila
11:11
TOTAL
11:12
Korhola
11:12
TOTAL
11:18
11:18
Toivola
Ollila
11:18
TOTAL
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
11:14
Ristola
Tapiola
Vaarala
Jukola
Koivurinne
Vaarala I
Vaaranpäällys
Heinonpuro
Mäkelä
Aaje
Puhakkala
11:14
TOTAL
11:17
11:17
11:17
Kassila
Pirkkola
Osmola
11:17
TOTAL
11:13
11:13
Arola
Pirkkola
11:13
TOTAL
12:11
Alapiha
12:11
TOTAL
12:12
Välimaa
10:66
10:80
10:100
10:101
32:0
0,4800
53,0500
27,9840
4,0195
7,0410
1
3
1
3
3
-/-/2/4
0
0
0
0
0
0
1
1
2
-/1
-/-/1
0
0
0
2
1
-/-/1
1
1
1
1
-/1
2
-/-/1
90,3925
10:46
10:87
10:88
13,5000
9,1300
18,2600
7,5450
5,7800
1,3440
1/1/-/-
14,6690
10:92
10:104
28,5920
24,6800
1,5580
26,2380
10:83
10:94
10:95
10:96
10:97
184,7370
1,9900
2,5120
2,7340
2,3450
53,1300
62,7110
11:7
21,2880
20,8280
3
20,8280
11:11
53,8333
32,1333
-/-/-/-
-/-
0
-/-
0
3
3
0
0
0
3
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
7
1/1
1
1/-
32,1333
11:12
1,8655
1,8655
11:41
11:43
11:24
11:26
11:28
11:30
11:32
11:34
11:35
11:38
11:51
46:1
46:2
107,4463
0,2906
43,0000
1/1/1
43,2906
2/1
0,5000
0,5061
0,5000
0,5000
0,3950
0,7350
4,7400
11,2800
15,9000
28,4800
1,7445
1
1
1
1
1
1
2
1
2
2
1/1/1/1/1/1/-/-/-/-/Laavu
65,2806
11:49
11:52
11:53
0,6523
0,4140
1,8140
1
1
1
1/-/1
1/1
2,8803
11:46
11:47
0,4674
1,4510
1
1
1/1/-
1
1/-
1
1/-
1,9184
12:11
0,5620
0,5620
12:12
0,7180
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Liite 4, 10 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
12:12
TOTAL
12:13
Ainola
12:13
TOTAL
12:14
Purola
12:14
TOTAL
12:16
Seppälä
12:16
TOTAL
12:17
Nuppola
12:17
TOTAL
12:20
12:20
Nuppola
Kotiranta
12:20
TOTAL
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
12:23
Kumpula
Immola
Kaskiaho
Hannula
Kumpula I
Koivula
Kylätalo
Harjula
Sorsala
Perälä
Mäkikumpu
Mäkirinta
Ruotku
0,7180
12:13
0,2060
5/-
0
0
0
0
0
0
0
1
1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1/-/-/-
0
1
0
1/-
1
0
0
0
1
1/-
2
-/-
1
1/-
6
2/-
2
1
-/-/1(sauna)
1
3
1
1
1
1
1
3
1
1
1
1
1
-/1
-/1/1/1/1/1/1/1/1/-/1/1/-
0,2060
12:14
19,9000
19,9000
12:16
0,5740
12:17
79,8590
0,5740
79,8590
12:80
12:95
8,5430
0,5020
9,0450
12:29
12:30
12:36
12:56
12:57
12:58
12:60
12:61
12:66
12:67
12:78
12:79
12:90
0,2000
0,8050
1,0000
0,3280
0,7690
0,6065
0,2000
26,9700
0,3004
0,5266
0,2520
0,3180
0,3495
12:23
TOTAL
410
410
12:15
12:15
Mustola
Merikoski
12:27
12:51
1,0000
13,8530
1
1
-/-/1
410
410
410
410
410
410
12:15
12:15
12:15
12:15
12:15
12:15
Valkola
Jaakontaival
Veikkola
Ainola
Mattila
Riihipelto
12:53
12:55
12:68
12:69
12:70
12:71
2,5900
6,6200
0,3660
0,3880
0,3750
0,3310
1
1
1
1
1
1
-/-/1/1/1/1/-
12:15
TOTAL
12:24
12:24
12:24
12:24
12:24
12:24
12:24
Tuomela
Nuppola I
Juntula
Rauskila
Halola
Halola II
Mutkala
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
12:24
TOTAL
12:9
12:9
12:9
Honkala
Mäntylä
Metsola
12:9
TOTAL
12:5
12:5
12:5
Mujula
Jääskelä
Välilä
32,6250
10/1
25,5230
12:32
12:40
12:42
12:43
12:44
12:64
12:65
6,7750
0,2330
0,2000
0,2000
0,2000
0,0840
0,7680
4/1
3
1
1
1
1
1
1
8,4600
12:33
12:34
12:35
1,0150
1,0000
20,2550
1
1
2
22,2700
12:48
12:49
12:50
0,3600
0,3300
0,2340
1
1
1
1/1/1/1/1/-/-/-
1/1/1/-
Siirto 12:34
Siirto 12:18
Liite 4, 11 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
12:5
12:5
Ottola
Pitkäsärkkä
12:5
TOTAL
12:22
12:22
12:22
12:22
12:22
Tyynelä
Penttilä
Piipero
Seppola
Pihlajakumpu
12:22
TOTAL
12:10
Alanne
12:10
TOTAL
12:21
12:21
12:21
12:21
12:21
12:21
12:21
Koivukuja
Koivukunnas
Koivusaari
Koivuperä
Kolmio
Kotila
Koivurinne
Perälä
Suhola
Haso
Koivulehto
12:21
12:21
12:21
12:21
12:21
TOTAL
13:14
Mökkikallio
13:14
TOTAL
13:15
Vaaranpäällys
13:15
TOTAL
13:18
Ollila
13:18
TOTAL
13:20
Kiikkuniemi
13:20
TOTAL
13:24
Vaaranrinta
13:24
TOTAL
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
Lättä
Rautatiealue
Mattila
Eerola
Toivola
Repola
Perttilä
Maijala
Terttula
Sirkkala
Raijala
Pekkala
Lakee
Pirilä
13:3
TOTAL
13:7
13:7
12:76
12:77
0,4300
1,4610
1
1
2,8150
12:46
12:83
12:84
12:85
12:92
0,0950
1,8330
7,2170
11,2400
1,6540
4,2050
1
1
1
3
1
0,3470
0,5030
5,3340
0,4720
0,4300
0,4600
0,4300
2,1477
0,4738
0,5120
0,5205
1
3,0000
1/-
0
-/-
-/1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
11,6300
13:14
1/1/1/-/1/-
4/-
4,2050
12:72
12:73
12:75
12:81
12:86
12:87
12:88
12:89
12:91
12:93
12:94
9/-
6/-
22,0390
12:54
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
1/2/-
1
1/1/1/1/1/1/1/-
-/1/-/1/-
3,0000
13:15
3,2500
0
1
1/-
3,2500
13:18
15,5400
1
1/-
1
-/1
1
1/-
1
-/1
-/-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
1/-/1
-/1
-/1
1/1/1
15,5400
13:20
89,4580
3/11
7,5000
23,1300
-/-/1
0
0
8,6000
2,8500
2,8500
13:25
13:27
13:36
13:73
13:74
13:75
13:76
13:77
13:78
13:79
13:80
13:81
13:93
13:94
Pulli
13:31
Kastelamminvaara13:32
247,1070
20,4750
29,1100
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
8,6000
13:24
0
0
0,1200
23,2800
0,1150
0,4410
0,4280
0,3230
0,5850
0,4710
0,3330
0,6870
0,5170
0,3980
4,7600
57,0000
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
9
1
Liite 4, 12 / 13
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
410
13:7
13:7
13:7
13:7
Helmilä
Einola
Kastekumpu
Pippuriset
13:7
TOTAL
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
Mökkisuo
Perälä
Ristola
Kumpula
Iltaranta
Kasteniemi
Toinila
Kastevaara
Iltaranta
Pullinsalo
Suvila
Kaunisniemi
13:22
13:22
13:22
13:22
TOTAL
13:9
13:9
Karsikko
Koivula
13:9
TOTAL
13:16
13:16
Mökkiranta
Mökkiniemi
13:16
TOTAL
13:23
13:23
Kotikallio
Suolahti
13:23
TOTAL
15:1
Lisä-Vaarala
15:1
TOTAL
17:0
Koivuharju
17:0
TOTAL
18:1
18:1
Harjula
Raateharju
13:63
13:95
13:97
13:100
6,1160
6,7784
1,0000
3,4300
1
1
1
1
47,9544
13:43
13:44
13:46
13:53
13:57
13:59
13:67
13:68
13:85
13:86
13:96
13:98
30,7735
2,2400
24,3400
0,6900
0,2150
0,2000
0,2500
0,2070
11,0218
0,2350
0,2894
0,3113
0,3547
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
40,3542
13:41
13:55
55,3740
9,3490
3,3078
3
1
12,6568
13:88
13:99
3,1250
0,3650
1
1
3,4900
13:91
13:92
4,0990
0,7310
1
1
4,8300
15:29
16,4570
3,5400
1/talrak/1/-/talrak
0
0
0
0
2/1
-/9
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-/1/1
0
0
1/1
0
1/-/1
0
0
1/1
0
0
0
0
0
0
0
0
0
3
3
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-/-/-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/1
-/-/1
-/1
1/-/1
1/1
4
-/-
1
1/1
1
1
-/1
1/-
3,5400
17:0
26,6800
26,6800
18:1
18:2
1,0000
21,0150
18:1
TOTAL
410
410
22:0
22:0
Immola
Perttilä
22:2
22:3
22,0150
31,8100
0,5630
1/1
410
22:0
Kotiaho
22:4
2,0943
410
22:0
Pihakumpu
22:5
0,5000
410
22:0
Huvikumpu
22:6
0,5000
410
22:0
Ahopelto
22:8
1,5664
410
22:0
Kesäkumpu
22:9
0,5391
410
22:0
Nikkarila
22:10
0,7381
410
22:0
Nikkarila
22:11
0,7381
410
22:0
Lintikoto
22:12
1,0000
22:0
TOTAL
410
23:0
Pajamäki
23:1
0,6330
1
-/paja
410
410
410
23:0
23:0
23:0
Toinila
Lehtola
Purola
23:7
23:9
23:11
0,5330
0,4500
1,2450
1
1
2
1/1/1/-
6
1
2
1
1
1
1
1
1
1
40,0490
-/1/1/1/1/1/1/1/1/1/-
9/-
Liite 4, 13 / 13
410
410
410
410
410
410
23:0
23:0
23:0
23:0
23:0
23:0
Villenpiha
Herttala
Mantila
Haukka
Karila
Koivukumpu
23:0
TOTAL
410
410
25:0
25:0
Väyrylä
Kiiestö
25:0
TOTAL
410
878:1
Sorapalsta
413
413
878:1
TOTAL
6:48
6:48
Mäntylä
Rinta
6:48
TOTAL
23:13
23:15
23:17
23:18
23:19
23:20
0,7710
0,7560
3,2380
0,8570
5,5250
6,5966
25:1
25:3
533,0000
6,9200
3
1
2
1
4
3
1/1/-/tuot.rak
1/-
0
0
0
0
0
1/-
0
4
1
-/1/0
1
-/-
2
2
-/-/-
14,0080
0
539,9200
878:1
8,6000
0
8,6000
34:1
34:4
28,1862
19,1109
YHT
1,9800
4,4470
6,4270
4147,64
0
0
0
0
0
0
0
46
Liite 5, 1 / 5
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
EMÄTILATARKASTELU
JUKAJÄRVI
Kantatila
Tila
Tilan nimi
1:33
Särkivaara
1:88
Harila
1:109
Nitala
2:23
Kesälä
2:30
Tyttölahti
2:81
Pitkäpelto
3:56
Peräkangas
3:1
Myllyvaara
3:33
Marjovaara
3:33
Marjovaara
3:46
Pitkula
3:47
Pitkälä
3:14
Myllyvaara
3:23
Jukaranta
4:25
Koivumäki
4:39
Joensuu
4:40
Jukola
4:71 Kaakkurinniemi
4:73
Vatala
4:141
Tuohiniemi
4:143
Kortelahti
6:15
Teerikangas
6:31
Majakka
6:34
Rantaharju
6:35
Karikko
6:51
Yrjölä
6:52
Marila
6:53
Marjola
6:58
Koivula
6:112
Toivola
7:15
Piippola
7:22
Rantanurmi
7:53
Jukalehto
1:127
Kovasniemi
8:50
Hiekkala
8:56
Jokiranta
8:65
Elokumpu
9:31
Koivuranta
9:47
Hietaranta
9:33
Jukapalstat
10:39
Oivala
10:41
Einola
10:43
Kangasranta
10:53
Pekkala
10:55
Jukanranta
10:58
Lehtoranta
10:97
Haukivaara
10:101
Sortolampi
10:104
Lähderanta
11:7
Puronsuu
11:51
Mäkelä
12:80
Nuppola
12:95
Kotiranta
17:0
Koivuharju
18:2
Raateharju
25:3
Kiiestö
878:4 Venevalkama
1959
1:33
1:38
1:43
2:23
2:58
2:34
3:4
3:8
3:8
3:8
3:13
3:13
3:14
3:15
4:25
4:39
4:40
4:41
4:45
4:45
4:41
6:15
6:12
6:22
6:22
6:22
6:22
6:22
6:13
6:13
7:15
7:6
7:53
8:25
8:28
8:30
8:26
9:9
9:9
9:9
10:19
10:10
10:10
10:10
10:10
10:6
10:15
10:10
10:45
11:7
11:14
12:20
12:20
17:0
18:2
5:18
878:4
Rv m
33
132
48
105
80
80
460
180
200
1080
50
36
90
116
270
35
44
600
420
210
98
115
30
120
145
50
50
46
40
155
150
30
35
640
235
90
80
40
40
85
90
40
47
72
75
40
200
70
78
245
120
160
50
300
160
300
70
Muun
m
33
132
48
105
80
80
280
120
115
540
50
36
90
116
270
35
44
600
420
145
98
115
30
120
145
50
50
46
40
155
150
30
35
640
235
90
80
40
40
85
90
40
47
72
75
40
200
70
78
245
120
160
50
300
160
300
70
Muun
YHT Olevat Uudet YHT Mitoitus Mitvyöh
33
0
0
0
ra-2
132
0
1
1
7,6
ra-2
48
1
0
1
20,8
ra-2
105
0
1
1
9,5
ra-2
80
0
1
1
12,5
ra-2
80
0
1
1
12,5
ra-2
280
0
1
1
3,6
ra-2
0
1
0
ra-2 ->siirto 11:7
0
0
0
ra-2
775
0
0
1
1,3
ra-2
1
0
0
ra-2
86
0
0
1
11,6
ra-2
90
0
1
1
11,1
ra-2
116
1
0
1
8,6
ra-2
270
1
0
1
3,7
ra-1
35
1
0
1
28,6
ra-1
44
0
1
1
22,7
ra-1
600
0
2
2
3,3
ra-1
1
1
0
ra-2
565
0
1
3
5,3
ra-2
98
1
0
1
10,2
ra-1
115
0
1
1
8,7
ra-2
30
0
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
411
1
0
5
12,2
ra-1
1
0
0
ra-1
195
1
0
2
10,3
ra-1
150
0
0
0
ra-1
30
0
0
0
ra-2
35
1
0
1
28,6
ra-2
640
1
2
3
4,7
ra-2
235
1
0
1
4,3
ra-2
90
0
1
1
11,1
ra-2
80
1
0
1
12,5
ra-2
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
165
1
0
3
18,2
ra-1
90
1
0
1
11,1
ra-2
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
234
1
0
4
17,1
ra-2
40
1
0
1
25,0
ra-1
200
0
0
0
ra-1
70
0
0
0
ra-2
78
1
0
1
12,8
ra-1
245
0
1
1
4,1
ra-2 <- siirto 3:1
120
0
1
1
8,3
ra-2
0
0
0
ra-2
210
1
0
1
4,8
ra-2
300
1
0
1
3,3
ra-2
160
0
1
1
6,3
ra-2
300
1
0
1
3,3
ra-1
0
0
0
ra-1
Liite 5, 2 / 5
8660
7730
31
19
50
6,5
Rv m
32
55
125
125
45
70
118
70
96
63
77
345
1137
2358
Muun m
32
55
125
95
45
70
85
70
48
63
60
315
1045
2108
Rv m
160
37
130
110
140
30
60
38
80
70
77
80
877
76
58
52
110
50
60
850
106
195
60
30
180
190
2250
6156
Muun m
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
40
1
0
0
ra-2
9
1
0
0
ra-2
33
82
1
0
3
36,6
ra-2
87
1
0
0
ra-1
75
162
1
0
2
12,3
ra-1
30
1
0
0
ra-1
60
1
0
0
ra-1
38
1
0
0
ra-1
20
1
0
0
ra-1
53
1
0
0
ra-1
77
1
0
0
ra-1
40
1
0
0
ra-1
441
921
0
0
7
7,6
ra-1
38
1
0
0
ra-2
15
1
0
0
ra-2
26
1
0
0
ra-2
55
1
0
0
ra-2
13
0
0
0
ra-2
30
1
0
0
ra-2
245
1
0
0
ra-2
27
1
0
0
ra-2
100
1
0
0
ra-2
15
1
0
0
ra-1
8
1
0
0
ra-1
135
1
0
0
ra-2
48
755
1
0
12
15,9
ra-1
1237
1237
0
3
3
2,4
ra-2
2995
24
3
27
9,0
LAKEENJÄRVI
Tila
13:25
13:36
13:73
13:74
13:75
13:76
13:77
13:78
13:79
13:80
13:81
13:93
13:94
Tilan nimi
Lättä
Mattila
Eerola
Toivola
Repola
Perttilä
Maijala
Terttula
Sirkkala
Raijala
Pekkala
Lakee
Pirilä
Kantatila
1959
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
13:3
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-2
1
0
0
ra-2
1
0
0
ra-2
1
0
0
ra-2
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-2
13
0
13
6,2
PAAVONLAMPI
Tila
5:21
5:99
5:22
5:24
5:25
5:35
5:39
5:41
5:74
5:75
5:76
5:77
5:78
5:37
5:49
5:68
5:72
5:82
5:83
5:84
5:79
5:80
5:81
5:56
5:88
5:89
25:1
Tilan nimi
Koivurinne
Pirttimäki
Haaparanta
Kesäranta
Koivuniemi
Lisäranta
Kaunisniemi
Pesola
Marjaterttula
Mäntyrinne
Suviranta
Kallislahti
Patsonlampi
Mäntylä
Pitkärinne
Onnela
Erkkilä
Länsirinne
Saunahainen
Kinnula
Mäntyranta
Kuusiranta
Paavonlahti
Punukka
Mansikkaniemi
Kasperinniemi
Väyrylä
Kantatila
1959
5:15
5:15
5:15
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:8
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:7
5:18
JOUTENLAMPI
Tila
5:78
25:0
( n. 16,8 ha)
Kantatila
Tilan nimi
1959
Rv m
Patsonlampi
5:8
790
Väyrylä
5:18
1830
2620
Muun m
355
833
1188
355
833
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
1
1
2,8
0
4
4
4,8
0
5
5
4,2
ISO PATSONLAMPI
Tila
5:84
5:78
Tilan nimi
Kinnula
Patsonlampi
Kantatila
1959
5:7
5:8
Rv m
701
600
Muun m
70
325
70
325
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
0
1
1
3,1
Liite 5, 3 / 5
5:14
5:63
5:70
5:86
5:90
5:98
5:93
5:51
Vastikemaa
Patso
Vuokkola
Kultalampi
Aurinkoranta
Kiilaranta
Piippola
Karpinkolo
UKONLAMPI
Tila
25:1
Tilan nimi
Väyrylä
5:14
5:15
5:15
5:15
5:15
5:15
5:17
5:17
585
145
62
80
65
30
40
40
2348
(n. 12,4 ha)
Kantatila
1959
Rv m
25:0
2050
2050
280
109
47
60
49
23
30
30
1023
280
288
60
Muun m
878
878
0
1
1
1
1
0
1
1
6
1
0
0
0
0
0
0
0
2
1
0
0
0
0
4
0
2
8
3,6
13,9
33,3
7,8
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
3
3
0
3
3
3,4
ISO VALKEALAMPI
Tila
1:37
1:115
1:116
6:106
6:107
6:109
7:14
7:15
11:11
11:43
46:2
Tilan nimi
Valkeela
Heikkilä
Erkkilä
Lillipotti
Poukama
Hassila
Viheriä
Piippola
Pussila
Ollila
Puhakkala
Kantatila
1959
1:37
1:43
1:43
6:22
6:22
6:22
7:14
7:15
11:11
11:18
11:23
Tilan nimi
Piippola
Ollila
(4,8 ha)
Kantatila
1959
7:15
11:43
PUTRO
Tila
7:15
11:43
ISO KANGASLAMPI
Tila
8:78
8:60
8:81
8:121
8:73
8:83
8:84
8:89
871:1
Tilan nimi
Hannula
Kangaslampi
Kujala
Tienhaara
Maijala
Vuorela
Harjula I
Sorsala
Sorapalsta
PIENI KANGASLAMPI
Tila
2:58
8:89
Tilan nimi
Tyttölahti
Sorsala
ISO KUIKKALAMPI
Tila
8:58
Tilan nimi
Suviranta
(n. 5,5 ha)
Kantatila
1959
8:26
8:49
8:49
8:49
8:57
8:57
8:57
8:77
871:1
(n. 3,5 ha)
Kantatila
1959
2:33
8:32
(n. 4,5 ha)
Kantatila
1959
8:26
Rv m
330
385
586
100
115
185
330
940
210
490
250
3921
Muun m
110
217
466
75
115
185
130
845
210
490
250
3093
Rv m
660
390
1050
Muun m
330
195
525
Rv m
110
45
95
110
68
50
55
242
36
811
Muun m
60
12
45
50
17
25
28
82
36
355
Rv m
270
590
860
Muun m
68
185
253
Rv m
40
Muun m
20
110
683
375
130
845
210
490
250
330
195
60
107
70
82
36
68
185
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
ra-2
0
1
0
ra-2
2
0
3
4,4
ra-2
1
0
0
ra-2
0
0
0
ra-2
1
0
2
5,3
ra-2
1
0
1
7,7
ra-2
0
0
0
0,0
ra-2
1
1
2
9,5
ra-1 <- Louhilampi
1
0
1
2,0
ra-2
0
0
0
0,0
ra-2
7
2
9
2,9
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
0
0
0
0,0
0
0
0
0,0
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
1
16,7
1
0
0
1
0
0
0
0
2
18,7
1
0
0
1
0
0
1
0
3
43
1
0
1
12,2
0
0
0
7
0
7
19,7
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
2
0
2
10,8
2
0
2
7,9
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
0
Liite 5, 4 / 5
8:61
8:62
8:67
8:71
8:81
8:135
8:136
Riutta
Harjula
Lahtela
Notkola I
Kujala
Kuikkakangas
Mattila
PESU
Tila
6:46
6:57
4:122
30:0
Tilan nimi
Pesunharju
Päiväranta
Heinämäki
Kivara
(n. 9,5 ha)
Kantatila
1959
6:13
6:13
4:30
6:42
Tilan nimi
Päiväranta
Resulampi
Kivara
(n. 4,0 ha)
Kantatila
1959
6:13
4:14
4:61
TAKANEN
Tila
6:57
4:83
30:0
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
8:26
37
38
38
82
30
330
178
773
28
10
28
41
15
165
134
441
1
1
1
1
0
0
1
6
Rv m
630
60
115
540
1345
Muun m
405
60
0
332
797
Rv m
440
208
230
878
Muun m
220
104
115
439
Rv m
625
723
230
24
127
635
40
85
45
86
43
96
55
65
175
50
68
148
230
760
4310
Muun m
260
280
115
6
127
500
30
85
45
86
43
96
55
65
175
25
68
74
200
710
3045
Rv m
420
280
1230
705
90
770
3495
Muun m
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
243
243
0
1
1
4,1
260
1
0
0
785
1
2
0
505
1900
1
1
6
3,2
90
90
0
1
1
11,1
443
443
0
2
2
4,5
2326
3
7
10
4,3
465
0
332
220
104
115
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
6
6
13,6
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
0
0
0
1
2,2
0
0
0
0
0
0
0
0
1
0
1
1,3
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0,0
KASTELAMPI
Tila
2:58
2:66
2:81
2:103
13:15
13:20
13:41
13:55
13:57
13:59
13:67
13:68
13:85
13:86
13:88
13:96
13:98
13:99
32:0
25:1
Tilan nimi
Tyttölahti
Tyttöniemi
Pitkäpelto
Puustila
Vaaranpää
Kiikkuniemi
Karsikko
Koivula
Iltaranta
Kasteniemi
Toinila
Kastevaara
Iltaranta
Pullinsalo
Mökkiranta
Suvila
Kaunisniemi
Mökkiniemi
Ruukki
Väyrylä
Kantatila
1959
2:30
2:34
2:34
2:24
13:15
13:20
13:9
13:9
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:22
13:16
13:40
25:0
260
395
6
127
500
115
658
74
200
710
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
1
3,8
ra-2
0
0
0
ra-2
0
0
0
ra-2
0
0
0
ra-2
0
1
1
7,9
ra-3
1
1
2
4,0
ra-2
0
0
0
ra-2
1
0
1
8,7
ra-3
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-1
1
0
0
ra-2
1
0
0
ra-1
1
0
9
13,7
ra-1
1
0
1
13,5
ra-2
0
0
0
ra-2
0
3
3
4,2
ra-2
13
5
18
5,9
PIENI KASTELAMPI
Tila
2:58
2:89
2:90
48:1
2:103
25:1
Tilan nimi
Tyttölahti
Vetosalmi
Kastelampi
Mannila
Puustila
Väyrylä
Kantatila
1959
2:30
2:33
2:33
2:33
2:24
5:18
Liite 5, 5 / 5
MARJOLAMPI
Tila
2:55
2:90
3:33
3:35
Tilan nimi
Kuttu
Kastelampi
Marjovaara
Koljola
LOUHILAMPI
Tila
1:116
7:15
11:11
11:43
11:52
11:53
Tilan nimi
Erkkilä
Piippola
Pussila
Ollila
Pirkkola
Osmola
(n. 6,3 ha)
Kantatila
1959
2:33
2:33
3:8
3:4
(n. 4,6 ha)
Kantatila
1959
1:43
7:15
11:11
11:18
11:17
11:17
Rv m
165
247
145
575
1132
Muun m
83
125
47
275
530
Rv m
390
138
530
358
45
60
1521
Muun m
97
35
163
112
23
30
460
8480
2358
6156
2620
2348
2050
3921
1050
811
860
773
1345
878
4310
3495
1132
1521
44108
7610
2108
2995
1188
1023
878
3093
525
355
253
441
797
439
3045
2326
530
460
28066
208
47
275
97
35
163
112
53
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
1
0
0
0
1
4,8
1
0
1
21,3
1
0
1
3,6
3
0
3
5,7
Olevat Uudet Yht Mitoitus Mitvyöh
0
0
0
0
0
0
0
1
1
6
=> Iso Valkealampi
0
0
0
1
0
0
0
0
0
0
1
1
2
4,3
KOKONAISMITOITUS
Jukajärvi
Lakeenjärvi
Paavonlampi
Joutenlampi
Iso Patsonlampi
Ukonlampi
Iso Valkealampi
Putro
Iso Kangaslampi
Pieni Kangaslampi
Iso Kuikkalampi
Pesu
Takanen
Kastelampi
Pieni Kastelampi
Marjolampi
Louhilampi
31
13
24
0
6
0
7
0
7
2
6
1
0
13
3
3
1
117
19
0
3
5
2
3
2
0
0
0
0
0
0
5
7
0
1
47
50
13
27
5
8
3
9
0
7
2
6
1
0
18
10
3
2
164
6,8
6,2
9,0
4,2
7,8
3,4
2,9
0,0
19,7
7,9
13,6
1,3
0,0
5,9
4,3
5,7
4,3
5,8
Liite 6, 1 / 6 Heinävaara oyk
20.1.2015
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ, YHDYSKUNTASUUNNITTELU, KAAVOITUS
HEINÄVAARAN OSAYLEISKAAVA
Ehdotusvaiheen viranomaislausunnot
ja muistutukset vastineineen
© Blomkartta
Liite 6, 2 / 6
2
Sisällysluettelo
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
TONTIT JA MAA-ALUEET ................................................................................. 3
MUSEOVIRASTO ............................................................................................... 3
POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS ................................................................ 3
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS ....................................................................... 4
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO ....................................................... 4
YMPÄRISTÖNSUOJELU ................................................................................... 5
EI HUOMAUTETTAVAA .................................................................................... 5
MUISTUTUS ....................................................................................................... 5
MUISTUTUS ....................................................................................................... 5
MUISTUTUS ................................................................................................... 5
MUISTUTUS ................................................................................................... 6
Liite 6, 3 / 6
3
LAUSUNNOT
1
TONTIT JA MAA-ALUEET
Heinävaaran osayleiskaavassa on riittävät aluevaraukset asemakaavan laajentumiseen uusia pientalotontteja varten. Uudet aluevaraukset tiivistävät aluerakennetta. Tämän suunnitelman mukaisesti hankitaan
raakamaata vielä kuluvan vuoden aikana. Kaupungin omistamille maa-alueille on osoitettu myös riittävästi
haja-asutustontteja monipuolisen tonttitarjonnan turvaamiseksi.
Vastine: Ei kommentoitavaa.
2
MUSEOVIRASTO
Heinävaaran RKY -alueelle osoitettujen uusien AO/M rakennuspaikkojen sijoittelussa on pyritty ottamaan
maisemanäkökohdat huomioon. Rakennuspaikat sijoittuvat rinteeseen niin, että niiden vaikutus vanhaa
Tohmajärventietä reunustavaan, arvokkaaseen kyläalueeseen jää vähäiseksi. Jatkossa on tärkeää pitää
huolta siitä, että Heinävaaran lounaisrinteen luonne kaukomaisemassa (puusto, metsäisyys) ei rakentamisen myötä muutu. RKY -alueen osalta kulttuuriympäristön asiat tuodaan riittävästi esiin kaavan yleismääräyksissä ja suojeltavat rakennukset on asianmukaisesti osoitettu kaavakartalla. Museovirasto ehdottaa,
että AO/M kaavamääräystä tarkennetaan kulttuuriympäristönäkökohdilla Heinävaaran RKY –alueella.
Kaavaselostukseen tulee lisätä tieto siitä, että Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihekaavassa vahvistettiin valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, joihin kuuluu Heinävaara-Selkien maisema-alue.
Maakuntakaavan 3. vaiheessa 2013 käsiteltiin maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, ja edellisen
vaihekaavan valtakunnalliset maisema-alueet jäivät voimaan. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventointi on tarkoitus vahvistaa vuonna 2015. Tarkistettu rajausehdotus noudattelee
kaava-alueen osalta voimassa olevaa rajausta (muutos Alavin ja Heinävaaran kylän kohdalla).
Vastine: AO/M–rakennuspaikat sijaitsevat Heinävaaran länsirinteellä metsän keskellä. Niiden toteutuksella ei ole vaikutusta arvokkaaseen kylämaisemaan, eikä kaukomaisemassa. Kaavaan merkitään
maakuntakaavan 1. vaiheen Heinävaara - Selkien maisema-alue (ma) ja lisätään kaavaselostukseen.
3
POHJOIS-KARJALAN ELY -KESKUS
Pohjois-Karjalan ELY -keskus esittää seuraavat kommentit:





Ranta-alueiden kokonaismitoitus on 5,8 rp/muunnettu rantakm. Kaavoittaja ja ELY -keskus ovat
käyneet mitoituksen läpi ja nyt esitetty ratkaisu on yhdessä hyväksytty.
ELY -keskus on esittänyt, että AO/M -alueiden rakennuspaikkoja vähennetään. Vastineen mukaan
mitoitus perustuu teknisen lautakunnan hyväksymiin mitoitustavoitteisiin hajarakentamisen ohjaamisessa. Heinävaaran AO/M -alueilla rakennuspaikkoja on poistettu maanomistajien toiveesta.
ELY -keskuksella ei ole asiasta huomautettavaa.
ELY -keskuksen mielestä kaava perustuu riittäviin luontoselvityksiin ja selvityksessä esille tulleet
kohteet on huomioitu kaavassa riittävällä tavalla.
AM -merkintää ei ole, annetusta vastineesta huolimatta, tehty muutosta. Kyse on ELY -keskuksen
luonnosvaiheessa lausumasta talouskeskuksen yhteyteen sallitusta kahdesta erillisestä asuinrakennuksesta.
Mitä eroa on AO/M ja AO -rakennuspaikoilla? Merkinnöillä ei käytännössä ole mitään eroa. Kaavaselostuksessa (s. 25) sanotaan, että AO -merkinnällä on osoitettu olemassa olevat rakennuspaikat. Kaavakartalle on kuitenkin merkitty myös uusia rakennuspaikkoja AO -merkinnällä.
Liite 6, 4 / 6


4
Tilalla Jyrkilä 4:65 on mitoitustaulukon mukaan neljä uutta rakennuspaikkaa. Kaavakartalla uusia
rakennuspaikkoja on kuusi. Mistä ero johtuu?
Yksi AO -rakennuspaikka on merkitty Iso Patsonlammen rannalle, toisin kuin selostuksessa väitetään (s. 23).
Vastine: Osayleiskaavan AM -rakennuspaikkojen rakentaminen muutetaan vastaamaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä, joka oli myös alunperäinen kaavan tavoite.
Kaavakartalla on kahden uuden AO/M -rakennusalueen kohdalla virheellinen AO -merkintä.
Nämä korjataan AO/M -rakennuspaikoiksi. Toinen näistä on Iso Patsonlammen rannalla olemassa olevien asuinrakennuspaikkojen vieressä ja on tarkoituksenmukaista merkitä myös tämä uusi rakennuspaikka AO/M -merkinnällä. AO/M- ja AO -rakennuspaikan ero on luettavissa
kaavamerkinnöistä. Selkeyden näkökulmasta emätilatarkasteluun perustuvat uudet, suoralla
rakennusluvalla rakennettavat erillispientalojen rakennuspaikat merkitään kaavaan AO/M:nä.
Tilan Jyrkilä 4:65 mitoitustaulukon tiedot korjataan vastaamaan kaavakarttaa.
4
POHJOIS-SAVON ELY-KESKUS
ELY -keskus huomauttaa edelleen Lahdenperän alueelle ositettavasta pysyvästä asumisesta, jota ei voida
liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteellisesta näkökulmasta hyväksyä. Kaavateknisinä seikkoina ELY –
keskus huomauttaa kaavakartalla virheellisesti esitetystä seututiestä 494 (Tohmajärvi - Heinävaara). Kyseinen tie on kaavakartalla piirretty yhdystieksi ja merkitty yt/kk -merkinnällä., vaikka kyse on seututiestä.
Seututie tulee piirtää yhdystietä leveämmällä merkinnällä ja merkitä kirjaimilla st/pk (seututie/pääkatu).
Tämä tulee lisätä myös kaavamerkintöihin.
Vastine: Lahdenperän alueen uusien AO/M-rakennuspaikkojen osoittaminen Heinävaaran osayleiskaavaan perustuu Joensuun seudun yleiskaava 2020 aluevarauksiin, jossa Lahdenperän alue on merkitty kyläalueeksi. Rakennuspaikkojen määrä perustuu teknisen lautakunnan mitoitusperusteisiin.
Rakennuspaikat on liitettävissä olemassa olevan vesi- ja viemäriverkkoon ja on näin ollen yhdyskuntatalouden näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Kaavakarttaan tehdään esitetty korjaus koskien
seututietä 494.
5
POHJOIS-KARJALAN MAAKUNTALIITTO
Maakuntaliitto on todennut, että Heinävaaran osayleiskaavan ehdotukseen ei ole tehty maisema-arvoihin
liittyviä muutoksia kaavamerkintöihin tai suunnittelumääräyksiin. Heinävaaran osayleiskaavassa on otettu
valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö huomioon merkinnällä sk-1. Kaavassa ei kuitenkaan otettu huomioon valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta, joka on annetun lausunnon
liitteenä. Maakuntaliitto katsoo edelleen, että Heinävaaran osayleiskaavaan tulisi merkitä (ma) –osaaluemerkinnällä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue siltä osin kuin se sijoittuu kaava-alueelle. Muulta
osin maakuntaliitto katsoo, että vahvistetut maakuntakaavat on otettu osayleiskaavaratkaisussa riittävästi
huomioon.
Vastine: Osayleiskaavaan lisätään valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Heinävaara – Selkie
siltä osin kuin se sisältyy kaava-alueeseen.
Liite 6, 5 / 6
5
6 YMPÄRISTÖNSUOJELU
Kaavaselostuksessa mainitut pohjavesien suojelusuunnitelmat ovat jo valmistuneet ja ne on myös hyväksytty valtuustossa. Teollisuusalueen laajentaminen pohjavesialueella ei ole esitetyssä laajuudessaan hyvä
ratkaisu. Laajennus menee myös geologisesti arvokkaasi määritellylle alueelle. Alueen laajuutta tulisi tarkastella uudelleen.
Vastine: Teollisuusalueen laajentaminen osayleiskaavassa esitetyllä tavalla ei aiheuta haittaa pohjavesille. Pohjavesien suojelu on otettavissa huomioon asemakaavamääräyksillä. Geologisesti merkittävän harjualueelle on merkitty myös AO/M -rakennuspaikkoja ja asemakaavan laajennusta voi hyvin
verrata näiden toteutukseen. Geologisesti merkittävän harjualueen toteutuskeinona käytetään maaaineslakia. Lausunto ei anna aihetta muuttaa osayleiskaavaehdotusta.
7
EI HUOMAUTETTAVAA






Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy.
Puhas Oy.
Varhaiskasvatus ja koulutustoimi.
Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Fingrid Oy.
Vapaa-aikakeskus.
MUISTUTUKSET
8 MUISTUTUS
Iso Valkealammen rantapalsta tilalla Pussila 11:11 jaetaan kahteen osaan. Pohjoinen osa on vuokrattu ja
rakennettu toiselle perikunnan jäsenelle. Esityksenä on, että uusi rakennuspaikka sijoitetaan eteläpuoliselle osalle.
Vastine: Lomarakennuspaikkojen rajausta muutetaan. Uuden rakennuspaikan rakennusaluetta laajennetaan etelään päin.
9 MUISTUTUS
Tiloilla 18:2 ja 4:77 olevien rakennuspaikkojen sijainnit muutetaan 5.12.2014 käydyn neuvottelun ja liitekartan mukaisesti.
Vastine: Rakennuspaikkojen sijoitteluun tehdään esitetyt muutokset.
10 MUISTUTUS
Osayleiskaavaan merkitään kaksi uutta rakennuspaikkaa liitekartan mukaisille paikoille emätilan 2:103
alueelle.
Vastine: Tilan 2:103 maat sijaitsevat Heinävaaran taajaman lähellä aivan kaava-alueen pohjoispuolella. Koska muistutuksessa esitetyt uudet rakennuspaikat sijaitsevat lähellä Heinävaaran asemakaavaaluetta, on tilan 2:103 rakentamismahdollisuudet tutkittava suunnittelutarvemenettelyn kautta ja
silloin, kun uudisrakentaminen on ajankohtaista.
Liite 6, 6 / 6
6
11 MUISTUTUS
Osayleiskaavan AP-aluetta tulee rajata pienemmäksi omistamani tilan 10:80 alueella.
Vastine: Osayleiskaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Asuinalueiden rajaukset tarkentuvat kun alueelle laaditaan asemakaava osayleiskaavan saatua lainvoiman. Aluerajaustoive otetaan
huomioon asemakaavahankkeen yhteydessä. Rajausta ei ole syytä muuttaa.