Eteisvärinän verenohennushoidon
uusia näkökulmia
Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015
Lahden terveyskeskus
Kari Korhonen
lääkintöneuvos
LKT, yleislääketieteen
erikoislääkäri
Mitä tarkoittaa eteisvärinä
- Eteisvärinässä eteiset eivät supistu samanaikaisesti. Eteiset osin
ohjaavat myös sydämen kammioiden supistumista, joten
kammioiden supistuminenkin on epäsäännöllistä
Mitä tärkeää eteisvärinässä
- Rauhallinen eteisvärinä ei paljoa elämänmenoa haittaa,
eteisvärinän kanssa yleensä hyvällä hoidolla pärjää. Toisaalta
eteisvärinä voi laskea paljonkin jaksamista,
- MUTTA oli kunto hyvä tai huono, eteisvärinä lisää aina ilman
hoitoa verihyytymien (veritulppien) riskiä eli altistaa etenkin
aivoveritulpille
2
Eteisvärinän uudet hoitosuositukset
julkaistu helmikuussa 2014
3
Keskeinen sanoma eteisvärinän
hoitosuosituksissa:
•Ennusteen kannalta tärkeintä on oikein
toteutettu verenohennushoito.
Eteisvärinän hoitosuosituksessa todetaan
•Merkittävimmät eteisvärinälle altistavat tekijät
•ikä,
•kohonnut verenpaine,
•muut sydänsairaudet,
•diabetes ja
•ylipaino.
Keskeisimmät hoitomuodot
verenohennushoidon lisäksi:
• Rytmihäiriölle altistavien sairauksien hoito
• Sydämen sykkeenhallinta
• Jos mahdollista pyritään normaaliin sydämen
rytmiin (lääkkeet, rytminsiirto jne.)
Eteisvärinän yleisyys
• Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen
(0,4 %),
• Eteisvärinä yleistyy nopeasti iän myötä niin,
että yli 75-vuotiaista yli 10 % sairastaa
eteisvärinää.
7
Eteisvärinän verenohennushoidossa on
tapahtunut merkittäviä muutoksia,
edistysaskeleita
Tässä esityksen loppuosassa keskitymme
eteisvärinän hoitoon oleellisesti liittyvään
verenohennushoitoon eli
antikoagulaatiohoitoon
8
Verisuonitukoksien
riskin arviointi
CHA 2DS 2VAScriskipisteytys
hoitajan ja
lääkärin apuna
9
Eteisvärinän aiheuttaman tukosriskin arviointi
CHA 2DS 2VASc-riskipisteytyksen avulla.
Sydämen systolinen vajaatoiminta
Kohonnut verenpaine
Ikä 75 vuotta
Diabetes
Aiempi aivoverenkierron häiriö
Valtimosairaus
Ikä 65–74 vuotta
Naissukupuoli, jos ikä on 65-vuotta
1
1
2
1
2
1
1
1
10
Suuri riski (Riskipisteet vähintään 2)
Keskisuuri riski (Riskipisteet = 1)
Pieni riski (Riskipisteet = 0)
11
12
Eteisvärinän riskien arvioinnissa tärkein
muistaa: riski saada verisuonitukoksia on
kohtauksittaisessa eteisvärinässä yhtä suuri
kuin jatkuvassa eteisvärinässä eli yhdenkin
kerran (sydänfilmissä) todetun eteisvärinän
jälkeen on arvioitava verenohennushoidon
riskipisteet ja mahdollinen
verenohennushoidon tarve.
13
Suuren riskin potilaille (Riskipisteet >= 2)
Verenohennushoito on yleensä
aiheellinen
14
•Keskisuuren riskin potilailla (Riskipisteitä = 1) päätös
verenohennushoidosta tehdään yksilöllisesti huomioiden
•riskitekijöiden hoidon tulokset (esimerkiksi kohonneen
verenpaineen merkitys on vähäinen, jos se on hyvässä
hoitotasapainossa)
•pienemmät tukoksen vaaratekijät (esimerkiksi
tupakointi, veren kohonneet rasvat ja kolesterolit sekä
munuaisten vajaatoiminta) lisäävät tukosvaaraa
•vuotovaara (verenohennushoidosta on usein syytä
luopua, jos vuotovaara on suurentunut).
15
Pienen riskin potilaille (Riskipisteet = 0)
ei verenohennushoitoa anneta, koska
hyöty on vähäisempi kuin haitat.
16
Eteisvärinen verenohennushoidon
vaihtoehdot
- Perinteinen varfariini eli Marevan
- Uudet verenohennuslääkkeet tulleet
markkinoille viimeisen parin vuoden
aikana (Pradaxa, Xarelto ja Eliquis)
17
Veripitoisuusseurannat (INR)
Ruoka- ja
juomarajoitukset
Muut lääkkeet
yhteisvaikutukset
Verenvuotoongelmien
mahdollisuus
Marevan
Pradaxa,
Xarelto, Eliquis
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI
KYLLÄ
EI/HARVOIN
KYLLÄ
KYLLÄ
Kela: 1.6.2015 alkaen uusien
verenohennuslääkkeiden (tällä hetkellä
Pradaxa, Xarelto ja Eliquis) peruskorvattavuus
on mahdollista saada heti kun (eiläppäperäisen) eteisvärinän verenohennuksen
tarve todetaan. HUOM riskipisteet (vähintään 2)
Vaatimuksena on edelleen B-todistus.
19
Lääketieteelliset edellytykset (Kelan tekstiä)
Peruskorvausoikeus (351) voidaan myöntää eteisvärinäpotilaiden
aivohalvauksen ja systeemisen embolian ehkäisemiseksi, kun kysymyksessä
on
(huom. Korvausoikeus on pysyvä)
ei-läppäperäinen eteisvärinä, joka edellyttää hyvän hoitokäytännön
mukaan antikoagulaatiohoitoa, ja
1. potilaalla on suuri tukosriski (CHA2DS2VASc 2), tai
2. potilaalla on keskisuuri tukosriski (CHA2DS2VASc = 1) JA
varfariinihoidolla ei ole saavutettu hyvää hoitotasapainoa vähintään
3 kuukauden hoidossa (hyvällä hoitotasapainolla tarkoitetaan, että
INR-arvot ovat varfariinihoidon vakiinnuttua vähintään 70 %
hoitoajasta hoitoalueella), tai
3. potilaalla on keskisuuri tukosriski (CHA2DS2VASc = 1) EIKÄ varfariinia
voida haittavaikutusten tai vasta-aiheiden takia käyttää.
20
Verenohennushoidon seuranta
- Marevan hoidon seurantaan ei ole tulossa muutoksia. Tärkeää
tiedostaa, että hyvin toimivaa Marevan-hoitoa ei
hoitosuosituksen mukaan ole tarvetta vaihtaa toiseksi
- Uusien verenohennuslääkkeiden seuranta on erilaista,
verikokeita tulee harvemmin, hoitomyöntyvyyttä ja munuaisen
toiminta-arvoja kuitenkin seurataan vähintään vuosittain, alussa
tarvittaessa tiheämminkin.
21
Mitä maksaa?
- Marevan on lääkkeenä halpa, suurin kuluerä tulee laboratorioja vastaanottokäynneistä
- Uudet verenohennuslääkkeet niillä, joille B-lausunto Kelalle on
tehty ja erityiskorvausoikeus myönnetty, kuukauden
verenohennuslääkkeen kustannus noin 65 euroa kunnes
hintakatto tulee vastaan.
- Kelan HINTAKATTO kalenterivuoden kaikista
reseptilääkkeistä on 612e jonka jälkeen
maksetaan vain apteekkimaksu.
22
Tämän luennon jälkeen
Luennon jälkeen jaettavan lomakkeen kohta 1:
Jos teillä on tai on ollut eteisvärinä voitte tilata B-lausunnon
toimitettavaksi Kelaan (todistus 36e, kaupungilta tulee lasku).
Erillisiä hoitaja- ja lääkärikäyntejä ei tarvita.
(HUOM: riskipisteet=2 tai enemmän, hoitaja tarkastaa riskipisteet
myöhemmin terveysaseman tiedoista),
Kelan B-todistus on voimassa pysyvästi eikä edellytä että uusia
verenohennuslääkkeitä pitää ottaa heti käyttöön.
23
Tämän luennon jälkeen
Jos olette kiinnostunut saamaan lisätietoa eteisvärinän
verenohennushoidosta ja uusista verenohennuslääkkeistä, niin
valitkaa tämä kohta luennon jälkeen jaettavasta lomakkeesta.
Lähiklinikkanne hoitaja soittaa lähiviikkojen aikana.
24
Tämän luennon jälkeen
Eteläinen lähiklinikka (entinen Launeen terveysasema) ja Keskustan
lähiklinikka (Paavolan terveysaseman 3. kerros) pitää omissa
aulatiloissaan KESKIVIIKKONA 18.11.2015 KLO 12-14
informaatiopistettä jos ette nyt ehdi täyttää lomaketta tai haluatte
hieman miettiä etukäteen asiaa.
Myöhemminkin asiaan saa palata milloin vain ollessanne yhteydessä
Eteläisen tai Keskustan lähiklinikan henkilökuntaan
25
Tämän luennon jälkeen
Valitettavasti henkilökohtaisia sairausasioita ei voi käsitellä tässä
tilaisuudessa. Luentotilassa ei ole myöskään yhteyttä
sairauskertomusjärjestelmään.
26
Eteisvärinän antikoagulaatiohoito –
vinkkejä ja näkökulmia potilaan
näkökulmasta
Lahden Eteläinen ja
Keskustan lähiklinikat
kiittävät
mielenkiinnostanne