Selvitysraportti - Vantaan kaupunki
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla SELVITYSRAPORTTI Pirjo Turtiainen Alkusanat ”Kaiken mitä todella tarvitsen tietääkseni miten elää ja mitä tehdä ja miten olla, opin lastentarhassa. Viisaus ei ole ylioppilastutkintovuoren huipulla, vaan tarhan hiekkalaatikossa. Opin siellä nämä asiat: Jaa kaikki. Pelaa reilua peliä. Älä lyö ihmisiä. Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit ne. Siivoa omat sotkusi. Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun. Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta. Pese kätesi ennen kuin rupeat syömään. Vedä vessa. Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää. Elä tasapainoista elämää – opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä. Ota nokkaunet iltapäivisin.” (ROBERT FULGHUM: Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa) Yksinkertaiset elämänohjeet helpottavat elämää. Tie päiväkodista koulun kautta työelämään etenee polulla, jonka varrella on valtava määrä risteyksiä. Valintoja, joita on tehtävä. Elämä ei ole yksinkertainen asia – kuten ei valinnatkaan. Ja joskus elämä tuo tulleessaan myös sattumia; toivottuja tai ei-toivottuja. Niissä kohdin on hyvä olla joku, jonka kanssa jakaa kysymykset, valinnat ja sattumat. Nuorisotakuun toteutumisessa kysymys on päätösten tekemisestä näissä elämänpolun risteyksissä. Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESR-selvityshankeen tavoitteena on ollut kuvata Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien nuorisotakuun toteuttamisen nykytila ja toimintatapa. Toinen hankkeen tavoite on ollut luoda malli, jolla nuorisotakuu toteutuu tehokkaasti ja kattavasti pääkaupunkiseudulla. Sen vuoksi Ohjaamo-hankesuunnittelu etenikin ripirinnan Takuuta toteuttamassa -selvityshankkeen kanssa. Selvityshanke tehtiin hyvin kiinteässä yhteistyössä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Omnian sekä järjestö- ja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus oli mukana selvityksessä. Ilman tätä Takuuta toteuttamassa -selvitystyötä Ohjaamo-hankkeet Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla eivät olisi näin mittavia ja toistensa kanssa niin kiinteässä yhteistyössä kuin ne nyt ovat. On ollut riemukasta seurata sitä loistavaa pääkaupunkitasoista yhteisvalmistelua. Töissä on ollut oikeasti hauskaa ja aidosti luovaa. Nauru on ollut herkässä. Hyvä niin. Kiitos kaikille selvityshankkeessa ja Ohjaamo-valmistelussa mukana olleille, ilman teidän panostanne ei selvitysraportti ja Ohjaamo-hankehakemukset olisi sellaisia kuin ne nyt ovat. Unelmien Ohjaamo-mallin huutomerkit ovat Nuori ykkösenä, Palvelu olen minä, Byrokratia pois, Taivas kattona, Tulos ratkaisee ja Mainetekoja. Lyhyesti avattuna nämä huutomerkit pitävät sisällä seuraavaa: Ohjaamosta nuori saa tarvitsemaansa palvelua nopeasti ja yksinkertaisesti ratkaisukeskeisellä, joustavalla ja tavoitteellisella asenteella. Ohjaamot ovat valmiita kehittämään jatkuvasti verkostomaista toimintaansa yhdessä nuorten ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminnan tulokset ovat yksiselitteisesti mitattavissa. Markkinoinnin keinoin saadaan aikaiseksi näkyvyys, joka takaa asiakkaat ja yhteistyötahojen mukanaolon. Pääasia kuitenkin on, että nuori on oman elämänsä päähenkilö. Nuori siis osaa pelata reilua peliä, pyytää anteeksi, kun loukkaa jotakuta ja hän osaa myös vetää vessan. Ohjaamo siinä sivussa auttaa nuorta tekemään oman elämänsä valintoja. Vantaalla 12.6.2015 Heidi Nygren työllisyyspalveluiden johtaja Vantaan kaupunki Tiivistelmä Takuuta toteuttamassa - nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESRselvityshanke, jota Vantaan kaupunki koordinoi. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2014 ja varsinainen hankekausi päättyi 31.3.2015. Hankkeessa selvitetään nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudulla. Selvityshankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tehdä kattava selvitys nuorisotakuun toteuttamisesta pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvityksessä nuorisotakuun toteuttamista kartoitettiin työllisyystakuun, koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta. Myös sosiaali- ja terveyskysymyksiin kiinnitettiin huomiota. Hankkeen tuotoksena syntyneessä selvityksessä käydään läpi kaupunkien rakenteet, toimintatavat ja keskeiset toimijat nuorisotakuun osalta sekä yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Toisena tavoitteena oli luoda ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi parhaiten toteutettavissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten Ohjaamo-mallia voitaisiin pääkaupunkiseudulla kehittää. Ehdotus nuorten ohjauksen kehittämiseksi perustuu nykytilan kartoitukseen, kaupunkien Ohjaamohankevalmisteluun, selvityshankkeen työpajamateriaaliin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitystyötä tehtiin yhdessä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Omnian sekä järjestöja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus on mukana selvityksessä. Selvitystyötä ohjasi laajapohjainen ohjausryhmä. Hankkeelle koottiin myös erillinen kaupunkien, Omnian ja TE-hallinnon edustajista koostuva työryhmä. Selvitystyötä on tehty rinnakkain ja yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamo-hankevalmistelun kanssa. Selvitystyötä tehtäessä on hyödynnetty Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttia (2014), Espoon Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raporttia (2014) ja Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014–2015 -suunnitelmaa. Selvitystyön raportissa esiteltävä nuorisotakuun toteuttamisen laaja kartoitus on hankkeen keskeinen tulos. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun toimeenpanon ja seurannan osalta. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on kaupunkien välillä eroa. Uudenlaisia toimintamalleja nuorisotakuun toteuttamiseksi kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti osana perustoimintaa ja erilaisissa hankkeissa. Toinen keskeinen tulos on ehdotus nuorten ohjauksen toteuttamiseksi, Unelmien Ohjaamo. Raportissa esitellään Unelmien Ohjaamon toimintamalli ja huutomerkit, joiden alle on kiteytetty Ohjaamo-toiminnan tavoitteet ja edellytykset toiminnan onnistumiselle. Unelmien Ohjaamon huutomerkeiksi on kirjattu: Nuori ykkösenä!, Palvelu olen minä! Byrokratia pois!, Taivas kattona!, Tulos ratkaisee! ja Mainetekoja!. Unelmien Ohjaamossa nuori saa tarvitsemaansa palvelua nopeasti ja sujuvasti. Hänen omaa osaamistaan ja toimijuuttaan vahvistetaan. Työntekijöiltä tämä edellyttää asiakaspalvelu-asennetta ja moniammatillista työtapaa. Unelmien Ohjaamossa johtamisesta ja yhteistyötä sovitaan erikseen ja monialaista yhteistyötä edistetään poistamalla tiedonvaihdon esteet. Toimintatapa on verkostomainen. Kolmannen sektorin ja yritysten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan laadullisin ja määrällisin mittarein. Viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään monikanavaisuutta ja monimediaisuutta. Nuoret ovat mukana kehittämässä ja toteuttamassa Unelmien Ohjaamon toimintaa. Selvityshankkeen työpajoissa on työstetty ja linjattu pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita Ohjaamoiden toiminnalle. Ohjaamo-hankehakemuksiin kirjattujen linjausten mukaisesti kaupungit tulevat tekemään yhteistyötä ruotsinkielisten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi, laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi, seurantatiedon tuottamiseksi, koulutus- ja työllisyyspalveluiden riittävyyden varmistamiseksi, Ohjaamoiden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi, asiakasosallisuuden kehittämiseksi, tiedottamisen edistämiseksi, maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittämiseksi sekä yritysyhteistyön kehittämiseksi. Kullakin kaupungilla on myös oma erityinen kehittämisalueensa. Helsingin kehittämisalueena on maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittäminen, Espoo kehittää erityisesti oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia. Selvityshankkeen nuorten työpajaan osallistuneet nuoret olivat hyvin tarkkanäköisiä ja kiinnostuneita kehittämään palveluita. Monilta osin työpajan nuorten toiveet ohjauksen suhteen olivat samansuuntaisia aikaisempien selvitysten havaintojen kanssa. Nuoret toivoivat sekä henkilökohtaista palvelua että sähköisiä palveluita. Nuorten ohjaus- ja palvelutarpeet näyttäytyivät moninaisina. Hankkeen kolmantena keskeisenä tuloksena voidaan pitää pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistumista ja nuorten ohjauksen verkostojen rakentumista. Jatkossa nämä verkostot ovat pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden käytössä. Hankkeen selvitystyön raporttia voidaan hyödyntää nuorten ohjausta ja Ohjaamomallia edelleen kehitettäessä. Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshanke 1.6.2014–31.3.2015 (S12726) Sisällys Alkusanat Tiivistelmä 1 Johdanto ......................................................................................................................................... 1 2 Selvitystyön tavoitteet ja toteutus ..................................................................................................... 3 3 Nuorisotakuusta ............................................................................................................................... 6 4 Pääkaupunkiseudun nuoret ja nuorisotakuun toteutuminen tilastojen valossa ...................................... 9 5 Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla – nykytilan kartoitus ........................ 19 5.1 Nuorisotakuun toteutus ja koordinointi kaupunkien strategioissa, ohjelmissa ja päätöksissä ............. 19 5.2 Yhteistyö TE-toimiston kanssa ja nuorisotakuun kuntakokeilut........................................................ 27 5.3 Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi ............................................................................. 30 5.3.1 Työllistymisen tukeminen (työllisyystakuu) .......................................................................... 31 5.3.2 Kouluttautumisen edistäminen (sis. NAO) .......................................................................... 39 5.3.3 Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö .................................................................................. 45 5.3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut nuoren tukena .......................................................................... 50 5.3.5 Nuorille suunnatut sähköiset palvelut ja neuvonta ............................................................... 54 6 Ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla - pääkaupunkiseudun malli ................... 58 6.1 Nuorisotakuun kehittämistarpeet raporttien ja tutkimusten pohjalta ................................................ 58 6.2 Ohjaamot nuorisotakuun toteuttajina ............................................................................................ 60 6.3 Unelmien Ohjaamo ...................................................................................................................... 67 7 Lopuksi .......................................................................................................................................... 70 Lähteet Liitteet 1 Johdanto Vuoden 2013 alusta voimaan astunut nuorisotakuu koostuu nuorten työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nuorisotakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Koulutustakuu takaa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorisotakuun periaatteiden mukaisesti nuoret ovat aktiivisesti vaikuttamassa oman elämänsä kulkuun. Nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, vaan se perustuu eri toimijoiden väliseen sopimukseen. Nuorisotakuu oli yksi hallituskauden 2011–2015 kärkihankkeista. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–2015.) Nuorisotakuun toteutuksen toimintakenttä pääkaupunkiseudulla on laaja ja pirstaleinen. Kaupungit toteuttavat nuorisotakuuta yhteistyössä TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten kanssa. Kaupunkien ohjauskäytännöt ja palvelutarjonta kuitenkin vaihtelevat. Palvelujärjestelmän kirjo ja koordinoinnin puute pääkaupunkiseudulla on haaste niin nuorille kuin myös työntekijöille. Käytäntöjä tulee yhtenäistää, jotta yli kuntarajojen muuttavien ja kaupungista toiseen työn, opiskelun, harrastusten ja ystävien vuoksi liikkuvien nuorten palvelujen saanti helpottuisi. Käytäntöjä koordinoimalla ja päällekkäisyyksiä karsimalla saadaan eri toimijoiden resurssit tehokkaaseen käyttöön ja pystytään vastaamaan paremmin nuorisotakuun haasteeseen. Tässä selvityksessä kartoitetaan, miten nuorisotakuuta toteutetaan pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvityksessä nuorisotakuun toteutumista kartoitetaan työllisyystakuun, koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta. Myös sosiaali- ja terveyskysymyksiin kiinnitetään huomiota. Selvityksessä käydään läpi kaupunkien rakenteet, toimintatavat ja keskeiset toimijat nuorisotakuun osalta sekä yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Samalla kartoitetaan Helsingin, Espoon ja Vantaan erityispiirteitä ja hyviä käytäntöjä sekä kullekin kaupungille ominaisia nuorisotakuun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Selvitystyön pohjalta laadittu ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi ja nuorten ohjauksen kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla esitellään selvityksen lopussa. Selvitys on osa Vantaan kaupungin koordinoimaa Takuuta toteuttamassa - nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESR-selvityshanketta, jonka rahoittajaviranomainen Suomessa on Hämeen ELY-keskus. Osarahoittajana on Vantaan kaupunki. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2014 ja hankekausi päättyi maaliskuussa 2015. Selvityshankkeen tuotoksena syntyi tämä selvitystyön raportti. Selvitystyötä tehtiin yhdessä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Omnian sekä järjestöja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus on mukana selvityksessä. Selvitystyötä 1 ohjasi laajapohjainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana ja koko hankkeen vastuuhenkilönä toimi Heidi Nygren Vantaan kaupungilta. Hankkeelle koottiin myös erillinen kaupunkien, Omnian ja TE-hallinnon edustajista koostuva työryhmä, joka osallistui itse selvitystyöhön. Ohjausryhmän ja työryhmän asiantuntemus oli suureksi avuksi selvitystyön raporttia laadittaessa (ks. liite 1 ja liite 2; ohjausryhmän ja työryhmän kokoonpano). Selvitystyötä tehtäessä on hyödynnetty Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttia syksyltä 2014, Espoon nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raporttia (Reponen 2014) ja Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014-2015 -suunnitelmaa. Espoon kartoitushanketta on tehty yhteistyössä Omnian koulutuskuntayhtymän ja Espoon kaupungin kanssa. Taustalla on myös Espoon kaupungin Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma. Selvitystyön raportissa ei tarkastella ruotsinkielisiä nuorten palveluita. Ruotsinkielisistä nuorisotakuuseen liittyvistä palveluista pääkaupunkiseudulla on valmistunut oma Luckanin koordinoima ja Komet-hankkeen toteuttama selvitysraportti (Keskinen 2015). Selvitystyötä on tehty rinnakkain ja yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamo-hankevalmistelun kanssa. Selvityshankkeen työpajoissa on linjattu pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita Ohjaamotyöskentelylle. Hankkeessa on luotu pohjaa pääkaupunkiseudun Ohjaamo-yhteistyölle ja tämä selvityshankkeen loppuraportti toimii taustamateriaalina Ohjaamo-palvelumallia edelleen kehitettäessä. Selvityshanke on osa Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamisen kokonaisuutta. Pääkaupunkiseututasoinen selvitystyö on kirjattu yhdeksi toimenpiteeksi Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–2015). 2 2 Selvitystyön tavoitteet ja toteutus Selvitystyö kytkeytyy hallitusohjelmaan kirjattuun nuorisotakuun palvelulupaukseen sekä valtakunnallisiin ja paikallisiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut kehittää ns. yhden luukun toimintamallia nuorten ohjaamiseen (ks. Hallitusohjelma 2011; Tuusa ym. 2014; Pakkala ym. 2014). Työ eteni rinnakkain pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien Ohjaamo-hankevalmistelun kanssa; nuorisotakuun toteuttamisen nykytilan kartoituksesta, ehdotuksen ideointiin ja raportin laadintaan. Konkreettinen selvitystyö käynnistyi nuorisotakuuta koskevaan kirjalliseen materiaaliin perehtymisellä, kaupunkien yhteyshenkilöiden tapaamisilla, työryhmän kokoamisella ja ohjausryhmän nimeämisellä. Lisäksi järjestettiin aloitustapaaminen nuorisotakuusta Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vastaaville apulaiskaupunginjohtajille. Aloitustapaamisessa kaupungit sitoutuivat selvitystyöhön ja sen tavoitteisiin. Samalla linjattiin myös selvitystyön ja Ohjaamo-hankevalmistelun suhdetta. Ohjausryhmään kutsuttiin 1-2 edustajaa kustakin kaupungista ja lisäksi TE-hallinnon, ELY:n sekä yritys- ja järjestösektorin edustajat (liite 1). Ryhmän tehtävänä oli seurata, ohjata ja valvoa hankkeen etenemistä, mutta myös kytkeä selvitystyö laajempaan kokonaisuuteen ja visioida tulevaa. Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa hankkeen aikana. Ohjausryhmän lisäksi selvitystyön etenemistä on esitelty säännöllisesti Vantaan kaupungin nuorisotakuun ohjausryhmän kokouksissa sekä asukaspalveluiden johtoryhmässä. Työryhmään kutsuttiin 3-4 edustajaa kustakin kaupungista (Helsinki, Espoo/Omnia Vantaa) ja lisäksi edustaja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta (ks. liite 2). Työryhmässä on ollut mukana asiantuntijoita opetustoimesta, työllisyyspalveluista sekä nuorisopalveluista. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet materiaalin kokoamiseen, työpajojen suunnitteluun ja järjestämiseen, selvitysraportin laadintaan ja kommentointiin. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ja lisäksi pidettiin erillisiä työpaja- ja seminaarisuunnittelutapaamisia. Selvitystyön ensimmäisenä tavoitteena on tehdä kattava selvitys Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien hallinnollisista rakenteista ja toimintamalleista, jotka liittyvät nuorisotakuun toteuttamiseen ja nuorten ohjaamiseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää paikallisesti keskeiset toimijat (hankkeet, järjestöt ja säätiöt), jotka osallistuvat nuorisotakuun edistämiseen. Myös TE-hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyötä selvitetään. Nuorisotakuun toteuttamisen nykytilan kartoitus perustuu pääosin kirjalliseen materiaaliin: kuntakohtaisiin suunnitelmiin, selvityksiin, raportteihin, hankekuvauksiin ja tutkimuksiin. Lisäksi on käyty läpi erilaisia sopimuksia, päätöksiä ja muistioita koskien esimerkiksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa, kuntakokeilua, 3 kaupunkien nuorisotakuun koordinaatioryhmiä ja yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Kartoituksessa on hyödynnetty myös selvityshankkeen työpajojen antia sekä hankkeen työryhmäläisten asiantuntemusta ja ohjausryhmältä saatua palautetta. Selvitystyötä varten on käyty läpi valtakunnallisia nuorisotakuuta ja nuorten hyvinvointia tarkastelevia tutkimuksia ja selvityksiä sekä tutustuttu aihepiiriin liittyvään lainsäädäntöön, poliittisiin ohjelmiin ja asiakirjoihin. Toisena tavoitteena on luoda selvityksen perusteella ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi parhaiten toteutettavissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten ohjaamo-mallia voitaisiin pääkaupunkiseudulla kehittää. Tässä yhteydessä on pohdittu sitä, mistä yhteisessä ohjauksellisessa työotteessa on kyse ja mitä tehokas ohjaus ja uusi työote edellyttävät rakenteilta ja eri toimijoilta. Minkä tulee muuttua, jotta nuoret saadaan ohjattua koulutukseen, työhön ja palveluihin ja jotta nuorisotakuu toteutuisi paremmin pääkaupunkiseudulla. Ehdotus perustuu nykytilan kartoitukseen, kaupunkien Ohjaamohankevalmisteluun, selvityshankkeen työpajamateriaaliin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tavoitteena on ollut koota eri toimijoiden ja kaupunkien hyviä kokemuksia ja esimerkkejä nuorten ohjauksesta. Pyrkimyksenä on saada eri toimijoiden resurssit tehokkaaseen käyttöön. Selvityshankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin Vantaalla ja se suunnattiin Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamo-hankehakemuksia valmisteleville. Työpajaan osallistui yhdeksän henkilöä. Työpajassa linjattiin kaupunkien Ohjaamo-yhteistyötä, kirjattiin ylös kaupunkien yhteiset tavoitteet ja kunkin kaupungin erityinen kehittämisalue Ohjaamoiden toiminnan osalta. Yhteistyötä tullaan tekemään esimerkiksi ruotsinkielisten ohjauspalveluiden asiakasosallisuuden vahvistamiseksi, kehittämiseksi koulutussekä ja työllisyyspalveluiden yritysyhteistyömallin ja riittävyyden varmistamiseksi, maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittämiseksi (ks. tuonnempana, luku 6.2). Toinen työpaja pidettiin Helsingissä ja sinne kutsuttiin päällikkötasolla nuorten kanssa työskenteleviä. Osallistujia työpajassa oli 30. Työpajan teemana oli nuorisotakuun toteuttaminen pääkaupunkiseudulla ja tilaisuuden ohjelma koostui kaupunkien alustuksista ja Uudenmaan TE-toimiston puheenvuorosta. Ryhmätyöosuudessa osallistujia pyydettiin miettimään 3-4 hengen ryhmissä, mitä tulisi tehdä, jotta nuorisotakuu toteutuisi pääkaupunkiseudulla paremmin. Ryhmien toivottiin kirjaavan ylös 1-3 mahdollisimman konkreettista ehdotusta nuorisotakuun toteutumisen edistämiseksi. Tämän jälkeen kukin ryhmä esitteli lyhyesti omat ehdotuksensa. Lopuksi käytiin läpi pääkaupunkiseudun Ohjaamo-yhteistyötä ja keskusteltiin yhteisistä Ohjaamo-linjauksista. Hankkeen kolmas työpaja järjestettiin Vantaalla pajatalolla ja se oli suunnattu nuorille. Työpajassa haettiin vastausta siihen, mitä Ohjaamossa tulisi nuorten mielestä olla. Työpajassa käytiin läpi nuorten elämäntilanteita ja tarpeita fiktiivisten henkilöiden ja draaman avulla. Samalla hahmoteltiin toimivaa ohjaustilannetta ja suunniteltiin nuorten palvelupistettä yhdessä nuorten kanssa. Työpajaan osallistui kymmenen 18-25-vuotiasta Vantaan kaupungin nuorten työpajatoiminnassa mukana työpajatoimintaan aikaisemmin osallistunutta nuorta. Lisäksi paikalla oli neljä työntekijää. 4 olevaa tai Hankkeen neljäs työpaja järjestettiin Espoossa Omnian tiloissa ja se oli suunnattu nuorten parissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla käytännön tasolla työskenteleville. Työpajan alustuspuheenvuoroissa esiteltiin Ohjaamoa ja Kohtaamoa. Ryhmätöiden teemat liittyivät visioon Ohjaamosta vuonna 2018, eri taustaorganisaatioiden arvoihin Ohjaamo-työskentelyssä, yhteiseen ohjaukselliseen työotteeseen, yhteisen ohjauksellisen työotteen laatukriteereihin, Ohjaamon riskeihin ja varautumiseen, Ohjaamon asiakkaisiin, tiedonkulkuun, Ohjaamon henkilöstön ja lähiverkoston osaamiseen, verkostotyön tehostamiseen ja yritysyhteistyöhön. Ryhmiä oli kaiken kaikkiaan 20. Jokaisessa ryhmässä oli edustus eri aloilta, kunnista ja organisaatioista. Työpajaan osallistui noin 140 henkilöä. Selvitystyön tuloksia esiteltiin Ohjaamo tuli! Nyt tehdään! -seminaarissa toukokuussa 2015 Helsingissä. Tämä päättäjille ja nuorten parissa toimiville henkilöille suunnattu Ohjaamoiden aloitusseminaari oli samalla Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla -selvityshankkeen loppuseminaari. Seminaarin järjestäjinä olivat Kohtaamo, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Omnia, SVEPS ja Uudenmaan TEtoimisto. Seminaari kokosi yhteen yli 200 nuorten parissa toimivaa henkilöä. Ohjaamo tuli! Nyt tehdään! -seminaarista Ohjaamoiden henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden matka jatkui kohti Tukholmaa. Laivaseminaarin ja opintomatkan tavoitteena oli verkostoitua pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kesken sekä tutustua ruotsalaisiin nuorten ohjaamisen käytäntöihin. Opintomatkalle osallistui reilut viitisenkymmentä henkilöä. 5 3 Nuorisotakuusta Vuoden 2011 hallitusohjelmaan oli kirjattu, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tämä nuorten yhteiskuntatakuu työllistymisen edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi oli yksi hallituskauden 2011-2015 kärkihankkeista. (Hallitusohjelma 2011.) Vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorisotakuu käsittää edellä mainitun hallitusohjelmaan kirjatun yhteiskuntatakuun lisäksi koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman. Yhteiskuntatakuun laajentaminen nuorisotakuuksi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön asettaman nuorten syrjäytymistä laajasti tarkastelleen yhteiskuntatakuu työryhmän (sittemmin nuorisotakuu-työryhmä) toimenpide-ehdotuksiin. Nuorisotakuun myötä takuun sisältö on laajentunut ja painopiste on siirtynyt enemmän koulutuksen ja myös nuorisotyön suuntaan. (Tuusa ym. 2014; Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 13.) Nuorisotakuuta valmisteltaessa lähtökohdaksi on otettu Public-Private-People-Partnership-malli. Mallissa korostuvat nuorten aktiivinen osallistuminen nuorisotakuun suunnitteluun, viestintään ja toteutukseen sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Elinkeinoelämä on vahvasti mukana toteuttamassa nuorisotakuuta. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015.) Nuorisotakuuta on kritisoitu siitä, että se keskittyy liikaa nuorten työelämä- ja koulutusosallisuuden vahvistamiseen ja esimerkiksi kuntoutuksen palvelut jäävät vähemmälle huomiolle (ks. esim. Reponen 2014; Gretschel ym. 2014; Tuusa ym. 2014). Nuorisotakuu työryhmä painottaa, että jatkossa nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota nuorisotakuuta toteutettaessa. Huomiota tulee kiinnittää niihin nuoriin, joilla on kouluttautumista tai työllistymistä rajoittava vamma tai sairaus. Myös asunnottomuutta on työryhmän mukaan torjuttava aktiivisesti. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015.) Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin mukaan nuorisotakuun toteuttamista pitää jatkaa uudella hallituskaudella ja toteuttamisen tulee perustua laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. (Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti 2015; katso myös tämän raportin luku 7.) Nuorisotakuun toteutumista ja kehittämistarpeita on arvioitu valtakunnallisesti ja myös paikallisissa hankkeissa (ks. esim. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014; Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti 2015). Palvelujärjestelmää kartoittavissa raporteissa palvelujen toimivuutta ovat 6 arvioineet sekä nuorten kanssa työskentelevät että nuoret (Ervamaa 2014; Reponen 2014; Aaltonen ym. 2015). Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2014 aikana tekemässä tarkastussuunnitelmaan sisältyneessä nuorisotyöttömyyden hoitoa koskeneessa tarkastuksessa todetaan, ettei nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita saavutettu vuonna 2013. Tarkastuksen havaintojen perusteella nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorten työttömyyden kestoon vuonna 2013. Nuorisotakuun toteuttamista vaikeutti huono taloudellinen tilanne, joka lisäsi työttömien nuorten määrää. Myös TE-palvelujen uudistus ja TE-toimistojen henkilöstön vähentäminen saattoi hidastaa palvelujen tarjoamista nuorille ja pitkittää nuorten työttömyyttä. Tarkastuksen mukaan viranomaisten yhteistyön tulisi toimia jatkossa paremmin, jotta nuorisotakuu saadaan toteutumaan. Tarkastuksessa todetaan, että useimpiin kuntiin on perustettu nuorisolain mukainen viranomaisten välinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Tarkastuksessa saatiin viitteitä siitä, että kyseiset verkostot eivät kuitenkaan vielä toimi niin, että ne edistäisivät nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014.) Tarkastusviraston suositusten mukaan nuorisotakuun toimenpiteiden vaikutuksista tulisi teettää arviointitutkimus, kun takuu on ollut käytössä riittävän kauan. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tulisi kiinnittää erityistä huomiota paljon tukea tarvitsevien nuorten palvelujen saatavuuteen sekä selvittää sitä, voitaisiinko työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia kehittää nuorisotakuun toteuttamista nykyistä paremmin tukevaksi. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014, 12.) Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa (2015) todetaan: ”Nuorisotakuun toimeenpanoa on haitannut vaikea taloudellinen tilanne eikä esimerkiksi kaikkia nuorten työllisyyttä parantavia tavoitteita ole saavutettu. Nuorisotakuun toimeenpanon aikana nuorten työttömyys on kuitenkin pysynyt suhteellisen lyhytkestoisena. Nuorten keskimääräinen työttömyys kesti vuonna 2012 noin 12 viikkoa ja vuonna 2014 noin 14 viikkoa. Nuorisotakuun aikana TE-toimistoissa on panostettu merkittävästi nuorten palveluihin ohjautumiseen. TE-palveluissa olevien nuorten määrät ovat nousseet selvästi enemmän verrattuna muihin työnhakijaryhmiin. Koulutustakuu tuli voimaan syksyn 2013 yhteishaussa, mutta toden teolla vasta kevään 2014 yhteishaussa. Koulutustakuun vuoksi entistä useampi peruskoulunsa päättänyt nuori on siirtynyt eteenpäin peruskoulusta joko suoraan toiselle asteelle, peruskoulun lisäopetukseen tai valmentavaan opetukseen. Erityisesti valtionhallinnon säästöpaineet ovat johtaneet useisiin koulutuskentän muutoksiin ja uudistuksiin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyi täydellä rahoituksella vuoden 2014 alussa. Oppilaitosmuotoiselle koulutukselle asetetut määrälliset tavoitteet on toistaiseksi saavutettu. Ohjelma jatkuu vuoden 2016 loppuun saakka. Koulutuksen aloittaneiden joukossa on huomattavasti sellaisia 20–29vuotiaita, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa. Osaamisohjelmasta huolimatta 7 työmarkkinoilla on edelleen paljon pelkän perusasteen varassa olevia nuoria, joiden odotettu työuran pituus on melko lyhyt. Nuorisotakuun tuoman lisärahoituksen myötä etsivää nuorisotyötä tehdään nyt kaikkialla Suomessa. Etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut ja yhä useampi nuori saa myös pitempiaikaista tukea etsivältä nuorisotyöltä. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti. Vuoden 2014 alusta lukien nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteerejä lievennettiin. Tämän jälkeen ammatillista kuntoutusta saaneiden nuorten määrä on tasaisesti kasvanut. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo vuoden 2015 aikana parannuksia nuorten sosiaalipalveluihin tuomalla nuorelle muun muassa omatyöntekijän. Nuorisotakuun toimeenpanoa arvioineissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyyteen. Nuorisotakuussa on kehitetty nuorille yhden luukun palvelupisteiden, ”Ohjaamoiden”, verkostoa, joiden toiminta käynnistyy useilla paikkakunnilla vuoden 2015 aikana.” (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, tiivistelmä.) Nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia vaan se on luonteeltaan palvelulupaus ja perustuu toimijoiden väliseen sopimukseen. Vaikka nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, niin monet eri lait ja säädökset vaikuttavat nuorisotakuun toteutukseen (ks. esim. Tuusa ym. 2014, Reponen 2014, 11). Nuorisotakuun toteutukseen tiiviisti kytkeytyviä lakeja ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta yhteispalvelusta, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, laki toimeentulotuesta, laki kuntouttavasta työtoiminnasta, päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, nuorisolaki sekä perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiolaki. 8 asetus opiskelijaksi ottamisen 4 Pääkaupunkiseudun nuoret ja nuorisotakuun toteutuminen tilastojen valossa Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuu reilusti yli 200 000 ikänsä puolesta nuorisotakuun piiriin kuuluvaa nuorta. Heistä runsaat 135 000 on iältään 15–24-vuotiaita ja loput 25–29-vuotiaita. Helsingissä 15–24-vuotiaita nuoria oli vuoden 2015 alussa 76 749 ja heistä 13,7 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Espoossa vastaavanikäisiä nuoria oli 33 060 ja heistä 12,4 prosentilla äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vantaalla 15–24-vuotiaita nuoria oli 25 487 ja heistä peräti 14,5 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. (Ks. taulukko alla.) Taulukko 1. 15–24-vuotias väestö Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla äidinkielen mukaan 31.12.2014 15–24- Äidinkieli vuotias väestö Suomi % Ruotsi % Muu kieli yhteensä % Espoo 33 060 26 532 80,3 % 2 413 7,3 % 4 115 12,4 % Helsinki 76 749 61 390 80,0 % 4 863 6,3 % 10 496 13,7 % Vantaa 25 487 21 218 83,3 % 586 2,3 % 3 683 14,5 % Yhteensä 135 296 109 140 80,7 % 7 862 5,8 % 18 304 13,5 % Lähde: Tilastokeskus Valtaosa 15–24-vuotiaista pääkaupunkiseudun nuorista opiskelee tai käy töissä. Espoolaisnuoret ovat helsinkiläis- ja vantaalaisnuoria useammin opiskelemassa. Nuorten pääasiallista toimintaa tarkastelevan tilaston mukaan noin 7 prosenttia nuorista oli ns. työvoiman ulkopuolella vuonna 2013. Nämä nuoret eivät olleet töissä eivätkä työttömänä. He eivät myöskään opiskelleet eivätkä suorittaneet varusmies- tai siviilipalvelua eivätkä olleet eläkkeellä. (Ks. kuvio alla.) Vertailtaessa vuoden 2012 lopun ja vuoden 2013 lopun nuorten pääasiallisesta toiminnasta kertovia tilastoja havaitaan, että työvoiman ulkopuolella olevien nuorten määrä on hieman noussut kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa nuorisotakuun ensimmäisenä vuoden aikana. Sitä, miten nuorisotakuu on vaikuttanut kehitykseen vuoden 2013 jälkeen, ei vielä tiedetä, Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan tilasto on vuoden 2013 lopusta. 9 sillä viimeisin (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Joka tapauksessa voidaan todeta, että näitä tilastollisesti tarkasteltuna yhteiskunnan ulkopuolella olevia nuoria on pääkaupunkiseudulla tuhansia. Määrällisesti heitä oli vuoden 2013 lopussa Helsingissä 5632, Espoossa 2173 ja Vantaalla 1757. Helsingin kaupungin nuorten hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että helsinkiläisistä 16–18-nuorista 85 prosenttia oli vuonna 2013 toisen asteen koulutuksessa. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa todetaan, että helsinkiläiset nuoret osallistuvat espoolais- ja vantaalaisnuoria heikommin toisen asteen koulutukseen. Espoolaisista 16–18-vuotiaista 89 prosenttia ja vantaalaisista 87 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa. (www.nuortenhyvinvointikertomus.fi) Nuorisotakuun vaikutusindikaattorit Nuorisotakuun tilastollista seurantaa varten on kehitetty nuorisotakuun vaikutusindikaattorityökalu, jonka avulla voidaan seurata niin nuorten työllistymisen edistämistä ja koulutustakuun toteutumista kuin myös syrjäytymisen riskitekijöitä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Työkalu on avattu testikäyttöön tietoanuorista.fi sivustolla. (www.tietoanuorista.fi) Nuorisotakuun toteutumista arvioidaan kokonaisuudessa neljän vaikutusindikaattorin avulla. Ensimmäisen vaikutusindikaattorin avulla tarkastellaan nuorten työllistymisen edistämistä ja toisen avulla koulutustakuun toteutumista. Kolmas vaikutusindikaattori kytkeytyy nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja neljäs indikaattori syrjäytymisen riskitekijöihin. 10 Työkalu mahdollistaa vertailun koko maan, maakunnan, ELY-alueen ja kunnan mukaan. Se tarjoaa tietoa myös sukupuolittain ja aikajaksoittain. Indikaattorien taustaa on esitelty nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa (Tuusa ym. 2014). Indikaattoreiden kehittämistyön tavoitteena on raportin mukaan luoda kokonaisuus, joka tukee nuorisotakuun yleisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa. Indikaattorikokonaisuuden avulla voidaan kuvata, miten nuorisotakuun eri osa-alueet toteutuvat ja mitkä osa-alueet tarvitsevat lisätukea. Lisäksi voidaan edistää alueellista tasa-arvoa, kun tiedetään, minkälaisia alueellisia eroja nuorisotakuun toteutumisessa on. (Tuusa ym. 2014, 159.) Nuorisotakuun toteutumista pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa tarkastellaan tässä hyödyntäen tietoanuorista.fi -sivuston indikaattoreita (ks. liite 3). Oman haasteensa tilastolliseen seurantaan tuo se, että osa tiedoista saadaan viiveellä. Jotkut palvelun tarjoamista indikaattoreista kuvaavat lähinnä alkutilannetta eikä niiden avulla voida vielä arvioida nuorisotakuun toteutumista (ks. Tuusa ym. 2014, 157). Palvelun tarjoamia tietoja on tässä joiltain osin päivitetty ja täydennetty muualta saaduilla tiedoilla. Ihan kaikkia palvelun tarjoamia indikaattoritietoja ei ole otettu mukaan tarkasteluun. Nuorten työllistymisen edistämistä tarkastellaan tietoanuorista -palvelussa neljän tilastotiedon avulla: alle 25-vuotiaiden työttömyysaste alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta 3 kk työttömyyden ylittävät alle 25-vuotiaat 3kk työttömyyden ylittävät 25–29 -vuotiaat vuoden sisällä valmistuneet Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Tilastokeskuksen mukaan nuorten työttömyysaste oli joulukuussa 2013 16,6% ja joulukuussa 2014 19,8%. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon perustuva alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta -indikaattori kertoo nuorten työttömyysasteen sekä valtakunnallisesti että kuntakohtaisesti. Esimerkiksi vuoden 2014 joulukuussa alle 25vuotiaiden nuorten työttömien osuus työvoimasta oli koko maassa 18,6 %. Helsingissä vastaava osuus oli 10,1%, Espoossa 10,6% ja Vantaalla 11,0%. Alla oleva kuvio kertoo alle 25-vuotiaiden työttömyysasteen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tammikuun 2013 alusta maaliskuuhun 2015. Vuoden 2015 tiedot on pyydetty erikseen ELY-keskuksesta. 11 (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Määrällisesti alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 2015 Helsingissä yhteensä 3591 (miehiä 2138 ja naisia 1453). Espoossa työttömiä alle 25-vuotiaita oli samaan aikaan yhteensä 1573 (miehiä 1103 ja naisia 470) ja Vantaalla 1103 (miehiä 612 ja 491). Kuten alla oleva kuviokin osoittaa työttömyys koskettaa erityisesti nuoria miehiä. (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Yli 3 kuukauden työttömyyden ylittävien alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden osuudesta tietoanuorista -palvelu tarjoaa tietoa vuosilta 2011–2014. Esimerkiksi vuoden 2014 joulukuussa yli kolme kuukautta työttömänä olleiden nuorten osuus oli koko maassa 37%. Helsingissä (37,1%) ja Espoossa (38,0%) osuus oli suurin 12 piirtein koko maan tasoa, mutta Vantaalla (26,8 %) selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Osuus oli noussut tammikuulta 2014 muualla paitsi Vantaalla. Niiden vuoden sisällä valmistuneiden 25–29-vuotiaiden, joiden työttömyys on kestänyt yli 3 kuukautta, osuus on tietoanuorista -palvelun mukaan koko maan tasolla noussut selvästi joulukuusta 2011 (23, 1 %) joulukuuhun 2014 (41%). Helsingissä vuoden sisällä valmistuneista nuorista aikuisista työttömyys on pitkittynyt 33,6 prosentilla, Espoossa 32,4 prosentilla ja Vantaalla 47,1 prosentilla joulukuun 2014 tietojen perusteella. Koulutustakuun toteutumista seurataan tietoanuorista -palvelussa kahden indikaattorin pohjalta: suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20–29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Tässä koulutustakuun toteutumista tarkastellaan kuitenkin kaupunkien omien peruskoulun päättäneiden sijoittumisesta kertovien tietojen sekä Tilastokeskuksesta saatujen 20–24-vuotiaiden ja 25–29-vuotiaiden koulutusaste-tietojen pohjalta. Esimerkiksi Vantaalla peruskoulun päättäviä nuoria oli vuonna 2014 yhteensä 2143. Heistä 51% sijoittui lukiokoulutukseen ja 42 % ammatilliseen koulutukseen. Lisäopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyi 5%. Kymmenkunta nuorta (0,5%) siirtyi työpajaan tai oppisopimuskoulutukseen tai löysi jonkin muun kiinnekohdan elämäänsä. Ainoastaan kymmenen peruskoulun päättänyttä nuorta jäi ilman paikkaa tai heidän sijoittumisestaan ei ole tietoa. (Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.) Helsingissä jäi vuonna 2014 yhteensä 510 nuorta ilman peruskoulun jälkeistä jatkopaikkaa kevään yhteishaussa. Heistä 308 sai paikan yhteishaun jälkeisessä lisähaussa sekä valmistavien koulutuksien haussa. (Lähde: Helsingin kaupungin opetusvirasto.) Espoossa kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin tarjoamaan vuonna 2014 toisen asteen koulutuspaikka, paikka perusopetuksen lisäopetuksessa, ammattistartissa tai starttipajalla (lähde: Espoon kaupunki). Nivelvaiheen koulutuksen (perusopetuksen lisäopetus, luva-koulutus, ammattistartti, akku-koulutus, mavakoulutus) Vantaalla suoritti vuonna 2014 yhteensä 138 henkilöä. Heistä 75% jatkoi ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, mutta 25 % jäi ilman paikkaa tai heidän sijoittumisestaan ei ole tietoa. (Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20–29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on vaihdellut tietoanuorista -palvelun mukaan koko maassa 2000-luvulla 16,4 prosentista 17,9 prosenttiin. Vuonna 2012 osuus oli 17,8%. 13 Kuntakohtaiset Tilastokeskuksesta saadut tiedot vuoden 2013 lopusta kertovat, että vantaalaisista 20–24vuotiaista miehistä 28,3 prosenttia oli pelkän perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku 22,2% ja Helsingissä 25%. Samaan aikaan vantaalaisista 20–24-vuotiaista naisista 23,9 prosenttia oli pelkän perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku oli 20,7 % ja Helsingissä 17,9%. (Ks. kuvio alla.) (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Vantaalaisista 25–29-vuotiaista miehistä 28,8% oli vuoden 2013 lopussa pelkän perusasteen koulutuksen varassa. Espoossa vastaava luku oli 24,3% ja Helsingissä 22,3%. Samaan aikaa vantaalaisista 25–29vuotiaista naisista 21,8 prosenttia oli pelkän perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku oli 18,5% ja Helsingissä 14,5%. (Ks. kuvio alla.) 14 (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Vantaalla sekä 20–24-vuotiaiden että 25–29-vuotiaiden koulutustaso on matalampi kuin Helsingissä ja Espoossa. Miehillä on kaikissa kaupungeissa ja molemmissa ikäryhmissä naisia matalampi koulutusaste. Korkea-asteen koulutuksen oli suorittanut 25–29-vuotiaista espoolaisista ja helsinkiläisistä yli joka kolmas ikäryhmän mies, kun vantaalaisista ikäryhmän miehistä sen oli suorittanut alle joka viides. Ikäryhmän naisista korkea-asteen oli suorittanut Helsingissä yli puolet, Espoossa alle puolet ja Vantaalla reilu kolmasosa. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tarkastellaan tietoanuorista -palvelussa kolmen eri indikaattorin avulla: työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa ikäluokkaan. pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18–24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä. työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16–29 -vuotiaista Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrää suhteessa ikäluokkaan on tietoanuorista -palvelussa mahdollista tarkastella koko maan ja maakunnan tasolla. Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15–29 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli palvelun mukaan vuonna 2012 koko maassa 13,2% ja Uudellamaalla 11,8%. Palvelu ei tarjoa kuntakohtaista tietoa eikä tietoa useammilta eri vuosilta. 15 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18–24-vuotiaiden nuorten osuudesta suhteessa vastaavanikäiseen väestöön on tietoanuorista -palvelussa tarjolla tietoa vuodesta 2010 vuoteen 2013. Koko maan tasolla osuus oli vuonna 2010 3,0% ja vuonna 2013 3,4%. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista toimeentulotukea saavien nuorten osuus on ollut suurin Vantaalla. Osuus on ollut koko maan tasoa suurempi (vuonna 2010: 5,0% ja vuonna 2013: 5,6 %). Helsingissä ja Espoossa toimeentulotukea saavien nuorten osuus on ollut koko maan tasoa alhaisempi. Vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat Helsingissä 2,5% ja Espoossa 2,1% ja vuonna 2013 3,3 % ja 3,0%. Kuusikko-työryhmän raportin mukaan uusien alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä oli vuonna 2014 Helsingissä 4571, Espoossa 1405 ja Vantaalla 1609. Kaikissa kaupungeissa määrät olivat kasvaneet edellisestä vuodesta. Vantaalla kasvu oli selvästi suurinta. Uusien kotitalouksien osuus kaikista alle 25 v. tukea saaneista kotitalouksista oli vuonna 2014 Helsingissä 42,5% Espoossa 43,9% ja Vantaalla 45,7%. Osuus oli hieman laskenut Helsingissä ja Espoossa vuodesta 2013, mutta kasvanut jonkin verran Vantaalla. (Ahlgren-Leinvuo 2015, 6-8.) Pääkaupunkiseudulla 14,3 prosenttia yli 12 kuukautta toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli alle 25vuotiaiden kotitalouksia vuonna 2014. 25–34-vuotiaiden osuus yli 12 kuukautta tukea saaneista oli Helsingissä 21,1 %, Espoossa 19,0% ja Vantaalla 22,5%. Pitkään tukea saaneiden joukossa on eniten 25– 34-vuotiaita ja 35–49-vuotiaita. (Ahlgren-Leinvuo 2015, 7.) Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29 -vuotiaista oli tietoanuorista -palvelun mukaan koko maassa vuonna 2012 1,4% ja Uudellamaalla 1,0%. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat samat. Kuntakohtaista tietoa työkyvyttömyyseläkeläisten osuudesta ei tietoanuorista -palvelussa ole tarjolla. Nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä mitataan tietoanuorista -palvelussa ystävien määrällä tai oikeastaan läheisen ystävän puuttumisella. Palvelussa voi seurata vailla läheistä ystävää olevien perusasteen ja toisen asteen opiskelijoiden osuutta koko maassa vuosina 2000–2013. Osuuksia tarkastellaan erikseen sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Kuntakohtaista tietoa on saatavilla vuodelta 2013. Helsinkiläisistä peruskoululaisista 8,6% ilmoitti, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Espoossa vastaava osuus oli 7,6% ja Vantaalla 8,8%. Helsinkiläisistä ammattikoululaisista 7,4% oli vailla läheistä ystävää. Espoolaisista ammattikoululaisista vailla läheistä ystävää oli 7,2% ja vantaalaisista 6,6%. Lukiolaisista vastaavat osuus oli Helsingissä 6,0%, Espoossa 5% ja Vantaalla 5,6%. Kaikissa kaupungeissa peruskoulussa oli eniten niitä, joilla ei ollut läheistä ystävää. Lukiossa vailla läheistä ystävää olevia oli vähiten. Kokonaiskuvan saamiseksi kuntakohtaista tietoa tulisi kuitenkin katsoa useammalta eri vuodelta ja tyttöjen ja poikien kokemuksia tulisi tarkastella eri kouluasteilla erikseen. Sukupuolen mukaiseen tarkasteluun palvelu tarjoaa mahdollisuuden. 16 Kaiken kaikkiaan tietoanuorista -palvelun indikaattorien avulla on mahdollista kuvata nuorisotakuun toteuttamisen lähtötilannetta, mutta muun muassa tilastoinnin viiveestä johtuen nuorisotakuun toteutumisen laajempi seuranta on vielä toistaiseksi hankalaa. Nuorisotakuun toteutumista seurattaessa käytössä voi olla useita eri indikaattoreita. Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden rinnalla nuorten hyvinvointia voi tarkastella esimerkiksi Nuorisoasiankeskuksen neuvottelukunnan (Nuoran) hyvinvointi-indikaattoreiden avulla, kuten nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa ehdotetaan (Tuusa ym. 2014, 159). Kaupungeissa nuorisotakuun toteutumista seurataan myös erillisten kuntakohtaisesti sovittujen indikaattoreiden pohjalta. Nuorisotakuun toteutumisesta pääkaupunkiseudulla tiivistetysti Nuorisotakuu koostuu työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Myös sosiaali- ja terveyskysymykset kytkeytyvät nuorisotakuuseen. Työllisyystakuun osalta nuorisotakuu ei ole toteutunut toivotulla tavalla. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut vuodesta 2013. Huhtikuussa 2015 pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa oli yhteensä yli kuusituhatta alle 25-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Monet alle 30-vuotiaista työttömistä työnhakijoista ovat maahanmuuttajia (ks. esim. Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014 ja Ohjaamo Vantaa, hankehakemus 2014). Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yleensä ollut pääkaupunkiseudulla hieman matalampi kuin koko Suomessa. Vantaalla nuorisotyöttömyys on ollut korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä, mutta aktiivisten nuorisoon kohdistettujen työllistämistoimenpiteiden ansiosta se on laskenut Helsingin ja Espoon tasolle. Kahdentoista kuukauden muutos työttömien määrässä prosenteissa mitattuna sekä nuorisotyöttömyysindeksivertailu kertovat, että Vantaalla on onnistuttu hillitsemään nuorisotyöttömyyden kasvua. Valtakunnallisissa arvioinneissa on havaittu, että nuorisotakuun toimeenpanon aikana nuorten työttömyys on pysynyt suhteellisen lyhytkestoisena (esim. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015). Alle 25-vuotiaiden työttömien virta yli 3 kk:n työttömyyteen on kuitenkin hieman noussut pääkaupunkiseudulla. Vantaalla virta on ollut hieman Helsinkiä ja Espoota matalampi. Taloudellinen tilanne on ollut haasteellinen koko nuorisotakuun toteuttamisen ajan ja työttömyys yleisesti on noussut. 17 Nuorisotyöttömyysindeksi, 2010=100 (Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Koulutustakuu on pääkaupunkiseudulla toteutunut peruskoulun päättävien osalta hyvin. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit pystyvät tarjoamaan jatkopaikan peruskoulun päättäville nuorille. Nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta takuu ei ole toteutunut yhtä hyvin, vaan työmarkkinoilla on edelleen paljon perusasteen varassa olevia nuoria aikuisia. Esimerkiksi helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista nuorista 20% ei ole suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vieraskielisiä näistä nuorista on noin 45%. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014.) Alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista noin puolella ei pääkaupunkiseudulla voida määritellä hakuammattia. Ikäryhmässä 25–29-vuotiaat kolmanneksella ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014.) Monet nuoret kamppailevat myös toimeentulovaikeuksien kanssa. Helsingissä yli 16 000 alle 30-vuotiasta nuorta saa toimeentulotukea. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014.) Vuonna 2013 Espoossa toimeentulotukea saaneita alle 25-vuotiaitten kotitalouksia oli 1855 (Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014). Vantaalaisista 18–24-vuotiaista nuorista toimeentulotukea sai vuonna 2013 keskimäärin 1278 nuorta/kuukausi (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015). Kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa nuorten toimeentulotuen tarve on viime vuosina kasvanut. Nuorisotakuun toteutumisen kannalta haasteellisia kohderyhmiä ovat vailla toisen asteen koulutusta olevat, tavoittamattomat, erityisiä toimenpiteitä vaativat, maksuhäiriömerkinnän omaavat sekä asunnottomat nuoret. Erityisryhmiin kuuluvien nuorten osalta nuorisotakuu ei ole vielä toteutunut toivotulla tavalla. Jatkossa nuorisotakuuta toteutettaessa huomiota tullaan kohdentamaan erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja nuorten asunnottomuuden torjuntaan. 18 5 Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla – nykytilan kartoitus 5.1 Nuorisotakuun toteutus ja koordinointi kaupunkien strategioissa, ohjelmissa ja päätöksissä Vuoden 2013 alussa voimaan astuneesta nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, vaan nuorisotakuun toteuttaminen perustuu eri tahojen ja toimijoiden välisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön. Nuorisotakuun toimeenpanoa arvioineen nuorisotakuu-työryhmän mukaan nuorisotakuu on ennen kaikkea asenne tehdä asioista uudella tavalla yhdessä. Lisäksi joissakin kunnissa toimii erillinen nuorisotakuu-ryhmä, jossa on mukana usein yrittäjien ja järjestöjen edustus. Osassa kunnista kunnanhallitus käsittelee nuorisotakuuseen liittyviä asioita. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 26.) Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun toimeenpanon ja seurannan osalta. Nuorisotakuuta toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten ja järjestötoimijoiden kanssa. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on kaupunkien välillä eroa. Uudenlaisia toimintamalleja nuorisotakuun toteuttamiseksi kehitetään ja otetaan käyttöön jatkuvasti osana perustoimintaa ja erilaisissa hankkeissa. Keväällä 2015 käynnistyneissä Ohjaamokehittämishankkeissa tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelumalli nuorisotakuun toteuttamiseksi. Helsinki Helsingissä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat sivistystoimi sekä työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikka. Sivistystoimen ”toimialan keskeisin strateginen tavoite on lisätä nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Tavoitteena on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän väheneminen” (Helsingin kaupungin kotisivut, sivistystoimi). Helsingin kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto. Maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut yksikkö on osa kaupunginkanslian elinkeino-osastoa. Maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden yksikkö johtaa kaupungin työllisyydenhoitoa. Kaupungin kotisivujen mukaisesti työllisyyspalveluissa työttömille tarjotaan tilaisuuksia parantaa työllistymisedellytyksiään työkokeilujen, tuetun palkkatyön, oppisopimus- ja rekrytointikoulutusten sekä laajan kurssitarjonnan avulla. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan kaupungin kotisivujen mukaan uravalmennusta. Alle Respa-hankkeessa, 18-vuotiaiden josta alle peruskoulusta Tulevaisuustiskin avulla. 19 30-vuotiaat tulevien nuoret nuorten saavat henkilökohtaista työttömyyttä ehkäistään Kaupunginkanslian elinkeino-osasto vastaa Helsingissä Ohjaamosta yhdessä nuorisoasiainkeskuksen, opetusviraston ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Helsingin strategiaohjelmaan vuosille 2013–2016 on kirjattu yhdeksi kokonaisuudeksi: Nuorille tilaa kuulua ja loistaa. Kokonaisuuden tavoitteen mukaisesti nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön tulee lisätä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän tulee laskea. Toimenpiteeksi tavoitteeseen pääsemiseksi on kirjattu nuorten koulutus- ja yhteiskuntatakuun toteuttaminen. Strategiaohjelman mukaisesti yhteiskuntatakuun toteuttamista koordinoidaan kaupungin tasolla yhtenä kokonaisuutena ja kaupunginhallitus ohjaa kehittämistyötä. Strategiaohjelmaan on kirjattu myös kokonaisuus: Kansainvälinen Helsinki - Maahanmuuttajat aktiivisina kaupunkilaisina. Kansainvälinen Helsinki on ohjelmaan kirjatun mukaisesti poikkihallinnollinen kokonaisuus. Tavoitteena Helsingissä on lisätä maahanmuuttajien osallisuutta ja työllisyyttä sekä pienentää maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajannuorten syrjäytymistä. Tavoitteeksi on myös asetettu maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertainen asema ja yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Toimenpiteiksi strategiaohjelmaan on kirjattu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen muun muassa parantamalla opinto-ohjausta, suuntaamalla oppisopimuskoulutusta ja tuettua työllistämistä, jossa työn oppimiseen yhdistetään kielen oppimista. Lisäksi nostetaan näyttötutkintojen määrää. Yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu maahanmuuttajaopiskelijoiden työmarkkinoille sijoittumisen tukeminen valmistumisen jälkeen sekä maahanmuuttaja- ja maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten peruskoulun päättämisen, toiselle asteelle pääsyn ja sieltä valmistumisen turvaaminen. Toimenpiteiksi on kirjattu myös maahanmuuttajaperheiden vanhemmuuden tukeminen erilaisin tukimuodoin neuvoloissa, päivähoidossa, leikkipuistossa, perhepalveluissa ja peruskoulussa sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehityksen tukeminen päivähoidon, neuvolan ja perusopetuksen toimenpitein. Viimeksi mainitut toimenpiteillä pyritään ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Valtakunnallisen nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015, 54) mukaan nuorisotakuun toimenpiteiden tulee jatkossa painottua aiempaa voimakkaammin nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen tukeen. Helsingissä toimii kaupunginjohtajan loppusyksystä 2013 asettama nuorten yhteiskuntatakuun koordinointityöryhmä, jonka tehtävänä on ryhmän asettamispäätöksen mukaan kartoittaa palvelut ja kumppanit, joiden avulla kaupunki toteuttaa alle 30-vuotiaiden nuorten yhteiskuntatakuuta. Lisäksi tehtäviin kuuluu raportoida nuorisotakuun toteutumisesta ja arvioida ko. palvelujen osuvuutta nuorille, palvelujen yhteensopivuutta ja oikea-aikaisuutta, ja kartoittaa mahdolliset palveluaukot ja päällekkäisyydet. Työryhmän puheenjohtajana toimii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Työryhmän jäseniksi nimettiin edustaja talous- ja suunnittelukeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia) ja opetusvirastosta. Päätöksen 20 mukaisesti työryhmä terveysvirastosta, voi kuulla tarpeellisiksi nuorisoasiainkeskuksesta katsomiaan ja asiantuntijoita, tietokeskuksesta. erityisesti (Nuorten sosiaali- ja yhteiskuntakuun koordinointityöryhmän asettamispäätös, Helsingin kaupunki.) Työryhmän perustaminen liittyi Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 toteuttamiseen ja strategiaohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin nuorisotakuun toteuttamiseksi ohjelman osuudessa: nuorille tilaa kuulua ja loistaa. Olennaista yhteiskuntatakuun toteuttamisessa on elinkeinoelämän, järjestöjen, yrittäjien ja työnantajien mukanaolo. Strategiaohjelmassa ja yhteiskuntatakuun koordinaatioryhmän asettamispäätöksessä mainitaan erikseen nuorten yhteiskuntatakuuhanke Respa, josta kaikki koulutuksen ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat alle 30-vuotiaat nuoret saavat uraohjausta ja tukea sekä Tulevaisuustiski, jonka avulla ehkäistään nuorten työttömyyttä. Ehdotusta yhteiskuntatakuun koordinoinnista valmisteltiin Helsingissä eri virastojen yhteistyönä. Yhteistyöstä yhteiskuntatakuun toteuttamisesta ja koordinoinnista sovittiin myös Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työja elinkeinotoimiston välisellä sopimuksella (Khs 6.5.2013 § 568). Yhteiskuntatakuuseen liittyvistä palveluista asettamispäätöksessä otetaan esiin muun muassa nuorille tarjottavat työllisyydenhoidon palvelut, nivelvaiheessa vailla koulutuspaikkaa jääville suunnatut tuki- ja ohjaustoimet, opetusviraston koordinoima etsivä nuorisotyö, työllisyysvaroin järjestetty nuorten työpajatoiminta sekä oppisopimuskoulutus. (Nuorten yhteiskuntakuun koordinointityöryhmän asettamispäätös, Helsingin kaupunki) Kaupunginkanslian maahanmuutto- ja työllisyyspalveluissa ja opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla laadittiin syksyllä 2014 nuorisotakuun seurantaraportti, jossa käydään läpi nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuun toteutumista Helsingissä. Nuorisotakuun toteuttamiseen Helsingissä kytkeytyy myös loppuvuodesta 2014 avattu Nuorten hyvinvointikertomus -sivusto (www. nuortenhyvinvointikertomus.fi). Sivustolle kootaan tietoa 15–29-vuotiaista helsinkiläisnuorista. Helsingin kaupunki kehittää tiedon perusteella nuorille suunnattuja palveluja. Espoo Espoon kaupungin kotisivujen mukaan Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2013–2017. Kotisivuilla todetaan, että Espoo-tarina suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat. Nuorten elinvoimaisuus ohjelma on yksi Espoon poikkihallinnollisista kehitysohjelmista. Nuorten elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan. Ohjelman tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja jatko-opintomahdollisuuksien paraneminen, mihin pyritään muun muassa lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen 21 puuttumalla, oppilaanohjausta tehostamalla ja edistämällä maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä toisen asteen opintoihin. ”Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa omassa kasvuympäristössään. Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.” (Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013–2016.) Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman toisena tavoitteena on turvata kaikille nuorille mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta. Tähän pyritään muun muassa takaamalla jokaiselle nuorelle mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Lisäksi luodaan kannustimia järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Myös nuorten vapaiden harrasteryhmien toimintaa tuetaan. Ohjelman kolmantena tavoitteena on nuorten asunnottomuuden väheneminen. Nuorten asunnottomuuden syitä selvitetään ja etsitään keinoja asunnottomuuden vähentämiseen yhdessä eri tahojen kanssa. Kaupunki on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain ja osa näistä asunnoista tullaan jatkossa osoittamaan nimenomaan nuorille. Ohjelman tavoitteena on lisäksi nuorten työttömyyden väheneminen. ”Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret.” Lisäksi halutaan muun muassa vahvistaa peruskoululaisten työelämätaitoja ja lisätä yrittäjyyskasvatusta ja edistää vammaisten nuorten työllistymistä. (Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013–2016, tiivistelmä.) Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän asetti marraskuussa 2014 nuorisotakuun toteutumista koordinoivan työryhmän. Nuorisotakuun johtamisesta ja koordinoinnista vastaavan tahon nimeäminen oli yksi Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen kehittämisehdotuksista (Reponen 2014). ”Koordinointiryhmä varmistaa, että päätöksenteon tueksi kootaan mahdollisimman laaja-alaista tietoa nuorten tilanteesta tilastojen ja asiakastyöstä kertyneiden tietojen kautta. Koordinointiryhmä tekee tiivistä yhteistyötä nuorten neuvonta-, ohjaus- ja palveluverkoston ja nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman työryhmän kanssa.” (Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki.) Asettamispäätöksen mukaan ryhmän tehtäviin kuuluu työpajatoiminnan koordinointi ja vaihtoehtoisten koulutuskanavien kehittäminen, kuten esimerkiksi opinnollistaminen. Ryhmän tehtävänä on työpajatoiminnan laadun ja riittävyyden varmistaminen alueella sekä nuorisotakuun piiriin kuuluvien hankkeiden koordinointi. Lisäksi tavoitteeksi on kirjattu hankkeiden hyvien käytänteiden juurruttaminen ja levittäminen emoorganisaatioon. Ryhmä huomioi myös tulevat lakiuudistukset nuorten palveluissa ja seuraa nuorempien ikäluokkien tilannetta erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Ryhmään on nimetty edustajia kaupungin eri toimialoilta (perhe- ja sosiaalipalvelujen 22 johtaja, työllisyyspalvelujen päällikkö, nuorisopalvelupäällikkö, työllisyyspäällikkö, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö, maahanmuuttoasioiden päällikkö, koulutuspäällikkö). Lisäksi ryhmään on kutsuttu edustajat Uudenmaan ELY-keskuksesta, koulutuskuntayhtymä Omniasta, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelan Espoon vakuutuspiiristä, YritysEspoosta, Espoon seurayhtymästä sekä Helsingin seudun kauppakamarin Espoon toimistosta. (Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki.) Vantaa Vantaan valtuustokauden 2013–2016 strategian yhtenä painopistealueena on kaupungin elinvoimaisuuden vahvistuminen. Tavoitteeksi tämän painopistealueen alle on kirjattu vantaalaisten koulutustason ja osaamisen vahvistuminen. Strategiaan on kirjattu, että aikuisten työllistymistä tukevaa koulutusta ja osaamista on kehitettävä ja lisättävä. Lisäksi strategiassa todetaan, että kaupunki toteuttaa osaltaan nuorisotakuuta. Strategiassa viitataan niin työllisyystakuuseen, koulutustakuuseen kuin myös nuorten aikuisten osaamisohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteena on, että nuoret hankkivat koulutuksen ja pääsevät ripeästi töihin valmistumisensa jälkeen. Nuorisotakuun toteuttaminen ja nuorisotyöttömyyden aktiivinen torjunta on kirjattu Vantaan elinvoimaohjelman 2014-2016 tavoitteiksi. Ohjelman elinvoimalupaukseen (2) on kirjattu: ”Vantaa pysyy edelläkävijänä nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä innovatiivisen ja ratkaisukeskeisen toimintansa ansiosta. Käytännössä se toteutuu joustavien koulutusväylien, organisaation sisäisen yhteistyön, tiiviin yritysyhteistyön sekä aktiivisen työllistämisotteen avulla.” Elinvoimalupaukseen (5) on taas kirjattu: ”Vantaa nostaa kaupunkilaisten osaamistasoa pitkäjänteisellä ja yritysten muuttuvat tarpeet huomioivalla koulutuksella”. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota muun muassa koulutustarpeiden ennakointiin, koulutuksen räätälöintiin, nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamiseen, koulutus- ja työelämävalmiuksien parantamiseen ja yrittäjäkoulutuksen lisäämiseen. (Vantaan elinvoimaohjelma 2014– 2016, 9-19.) Vantaan kaupunki on sitoutunut toteuttamaan koulutustakuuta. Koulutustakuulla varmistetaan peruskoulun päättävien nuorten koulutukseen pääseminen. Koulutustakuun tavoitteena Vantaalla on, että kaikille peruskoulun päättäneille nuorille tarjotaan jatkopaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammatilliseen koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, kymppiluokalla tai nuorten työpajalla. Tavoitteena on, että jokainen vantaalainen nuori löytää peruskoulun jälkeen mielekkään opiskelupaikan tai muun kiinnekohdan elämäänsä. Vantaalla toimii kaupunginjohtajan huhtikuussa 2013 perustama nuorisotakuun ohjausryhmä, jonka vastuulla on koordinoida, kehittää ja seurata nuorisotakuun toteutumista Vantaalla. Ohjausryhmässä edustettuina ovat: Vantaan kaupungin asukaspalvelut, sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi, Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan TE-toimisto, Helsingin seudun keskuskauppakamari, Vantaan yrittäjät ja Kauppiaitten 23 kauppaoppilaitos. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja, joka vastaa työllisyysasioista. Varapuheenjohtajana toimii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Ohjausryhmä on laatinut nuorisotakuun toteuttamissuunnitelman vuosille 2014–2015. Nuorisotakuuta toteutetaan ja toteutumista seurataan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelmaan on kirjattu uudistukset, joiden mukaan nuorisotakuun toteuttamista kehitetään Vantaalla vuosina 2014–2015. Tavoitteena on, että 1) Kehitetään ns. yhden pisteen palvelumalli, 2) Lisätään työllistymistä ja parannetaan työelämävalmiuksia, 3) Lisätään nuorten yrittäjyyttä, 4) Lisätään koulutusohjausta ja tuetaan opintojen loppuun viemistä ja otetaan 5) Nuorten kokemusasiantuntijuus osaksi toiminnan suunnittelutyötä. Tavoitteiden alle on kirjattu 16 toimenpidettä, joiden toteutumista seurataan kaupunkitasoisesti. Ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden mukaisesti Vantaan kaupunki edistää nuorisotakuun toteutumista aktiivisesti selvittämällä mahdollisuuksia kehittää ns. yhden pisteen palvelumallia, jossa ovat mukana TEtoimisto, työllisyyspalvelut, sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi. Tavoitteena on parantaa tiedonkulkua eri toimijoiden välillä, ja tuottaa nuoren kannalta yksilöllisiä, joustavia ja helposti saatavilla olevia palveluja. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–2015.) Toisen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet liittyvät nuorten työelämävalmiuksien ja työnhakutaitojen vahvistamiseen. Nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään edistetään yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, TE-toimiston ja yritysten kanssa. Tarvittaessa yrityksiä autetaan nuorten rekrytoinnissa. Kolmannen toimenpidekokonaisuuden mukaisesti lisätään nuorten yrittäjyystietoutta ja kannustetaan nuoria löytämään vaihtoehtoisia työllistymisen polkuja itsenäisinä yrittäjinä. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014–2015.) Neljännen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet liittyvät koulutukseen ja opintojen loppuun viemiseen. Koulutusohjausta lisäämällä edistetään perusasteelta jatkokoulutukseen siirtymistä. Lisäksi pyritään ehkäisemään opintojen keskeyttämistä panostamalla opiskelijoiden hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja tukeen opintojen aikana. Nuorten oppisopimuskoulutusta lisätään ja kehitetään muun muassa työvaltaisia opintopolkuja sekä oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista yhdistävää koulutusta. Yhtenä tavoitteena on kehittää koulutusta, työskentelyä ja tukipalveluja yhdistävää toimintaa. Viidennen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet liittyvät nuorten osallisuuteen ja asiantuntijuuteen. Nuoria koskevia palveluja suunniteltaessa ja kehitettäessä nuoria kuunnellaan ja heidän ehdotuksiaan hyödynnetään suunnittelutyössä. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.) Ohjaamon myötä Vantaalle, kuin myös Helsinkiin ja Espooseen, on syntynyt uudenlainen matalankynnyksen palvelupiste, johon viitataan Helsingin nuorisotakuun seurantaraportissa (2014), Vantaan nuorisotakuun 24 toteuttamissuunnitelmassa vuosille 2014-2015 ja Espoon nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportissa (Reponen 2014). NOP-verkostot ”Nuorisolain mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka suunnittelee ja toimeenpanee paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämistä. Verkostoon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa.” Vuoden 2013 toimintaa kuvaavan kyselyn mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu 273 kuntaan ja on valmisteilla parissakymmenessä kunnassa. Useassa kunnassa ohjaus- ja palveluverkostolla on raportin mukaan tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 25-26.) Nuorisolain (§ 7) mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle. Helsingissä toimii kaupunginjohtajan syksyllä 2012 asettama Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto työryhmä. ”Verkoston tehtävänä on nuorisolain 7 a §:n mukaisesti: koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi, edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.” (Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän asettaminen.) Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston asettamispäätöksessä todetaan, että verkosto tekee tarvittaessa esityksiä johtajistolle koskien nuorisolain toimeenpanoa ja etsivän nuorisotyön järjestämistä. Lisäksi se suunnittelee ja kehittää monialaista yhteistyötä Helsingissä. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston pääkohderyhmänä ovat päätöksen mukaan 13–25-vuotiaat nuoret. Verkoston tehtävänä on kartoittaa niitä seikkoja, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten siirtymistä toisen asteen opintoihin ja työelämään ja edesauttaa niiden poistamista. (Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän asettaminen 2012.) NOP-verkoston puheenjohtajana toimii Helsingissä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja, ja ryhmän jäsenet tulevat kaupunginkansliasta, opetusvirastosta, sosiaali- ja terveysvirastosta, liikuntavirastosta, nuorisoasiainkeskuksesta ja tietokeskuksesta. Lisäksi mukana ovat puolustusvoimat, poliisi, seurakunta ja TE-toimisto. NOP-verkostossa on asiantuntijoina mukana myös edustaja Ruuti nuorista, opiskelijajärjestöistä, Helsingin diakonissalaitokselta ja liikuntajärjestöjen seuraparlamentista sekä nuorisopiirijärjestöjen yhteisestä 25 Helsinki-team ry:stä. NOP-verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja järjestää yhdessä tietokeskuksen ja nuorisoasiankeskuksen kanssa hyvinvointikertomusteemaan liittyviä seminaareja. Espoossa sivistystoimen nuorisopalvelupäällikön vastuulla toimiva nuorten ohjaus- ja palveluverkosto perustettiin syksyllä 2014. Sitä ennen nuorisolain 7 a §:n mukaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät oli nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle. ”Verkoston tehtävänä on nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Tätä varten se kokoaa tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioi niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.” (Espoon nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen, 2014.) Perustamispäätöksen mukaisesti verkosto yhteensovittaa toimintansa sekä nuorten elinvoimaisuus-ohjelman että lasten ja nuorten hyvinvointityön johto- ja projektiryhmien tekemän työn kanssa. Lisäksi se raportoi edellä mainituille ryhmille toiminnastaan. Verkosto tekee yhteistyötä Kauniaisten ja Kirkkonummen vastaavien verkostojen kanssa. Ryhmässä on edustajat sivistystoimesta, konsernihallinnosta (työllisyysasiat), sosiaali- ja terveystoimesta, koulutuskuntayhtymä Omniasta, nuorten elinvoimaisuus -ohjelmasta, Uudenmaan TE-toimistosta, LänsiUudenmaan poliisilaitoksesta, puolustusvoimista sekä Vamoksesta ja Nuorisoasuntoliitosta. Vantaan Nuorten palveluiden koordinaatioryhmä perustettiin 2012. Ryhmän tehtävinä on Nuorisolain 7 §: n mukaiset tehtävät: nuorten kasvu- ja elinoloja koskevien tietojen kokoaminen ja arviointi, nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden edistäminen, nuorten palveluihin liittyvien yhteisten menettelytapojen suunnittelu ja nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuuden edistäminen. Ryhmässä on edustus opetustoimesta, nuorisopalveluista, liikunta- ja kulttuuripalveluista, sosiaali- ja terveystoimesta, työhallinnosta, poliisihallinnosta, seurakunnasta ja armeijasta sekä nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen ja nuorisovaltuuston edustus. Ryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Ryhmän valmistelutyötä koordinoidaan nuorisopalveluissa ja asiantuntijoita on kutsuttu ryhmään tarpeen mukaan. Puheenjohtajana toimii nuorisopalveluiden johtaja. Ryhmä käsittelee ja arvioi nuorisotakuun kannalta merkittäviä tietotarpeita ja palveluiden toimivuutta sekä syrjässä olevien nuorten ryhmien palveluja ja niiden puuttumista tai vähäisyyttä. 26 5.2 Yhteistyö TE-toimiston kanssa ja nuorisotakuun kuntakokeilut Nuorisotakuun keskeisenä tavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen ja nuorisotakuuta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. TE-hallintoa vuonna 2013 koskettaneet uudistukset, kuten TEtoimistojen rakenneuudistus ja uuteen palvelumalliin siirtyminen, ovat vaikuttaneet myös nuorisotakuun toteuttamiseen. Nuorisotakuun toimeenpanon arvioinneissa havaittiin, että uudistukset vaikeuttivat alkuun nuorten ohjautumista TE-palveluihin, mutta sittemmin TE-toimistossa on panostettu merkittävästi nuorten palveluihin ohjautumiseen ja TE-palveluissa olevien nuorten määrien on havaittu valtakunnallisesti nousseen verrattuna muihin työnhakijaryhmiin. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015; Tuusa ym. 2014) Työ- ja elinkeinoministeriön linjauksissa nuorisotakuun toteuttamiseksi TE-hallinnossa (8.1.2013) todetaan nuorisotakuun toimeenpanon edellyttävän, että työttömien nuorten henkilökohtainen palveluprosessi vastaa nuorisotakuun linjauksia ja että nuorten palvelut organisoidaan selkeästi ja resursoidaan riittävästi TEtoimistoissa. Lisäksi todetaan, että TE-toimiston koko palveluvalikoima otetaan tehokkaaseen käyttöön nuoren tilanteen parantamiseksi. Linjauksissa painotetaan myös palvelutarpeen nopeaa arviointia ja ensimmäisen suunnitelman laatimista nuorelle kahden viikon kuluessa. Suunnitelmaa tulee linjausten mukaan tarkentaa viimeistään kuukauden kuluttua. Nuorisotakuun ja palvelun aktiivinen eteneminen varmistetaan. Riittävän usein tapahtuva yhteydenpito on nuoren kohdalla erityisen tärkeää. Nuorisotakuun toimintamalli on TE-toimistossa linjausten mukaan toteutunut, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma on tehty nuorta kuunnellen ja siinä on sovittu niistä palveluista, joita nuori tarvitsee työllistyäkseen ja/tai kotoutumisen edistämiseksi ja kun TE-toimisto on tehnyt osuutensa palvelujen toteuttamiseksi. (Nuorisotakuun linjaukset TE-hallinnossa 2013, 4-10.) Kun nuori jää työttömäksi, hänen tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-toimiston sivustolta nuori löytää myös tietoa nuorisotakuusta. Uudenmaan TE-toimiston tehtävänä on löytää nuorille työttömille mahdollisuuksia työllistyä, kouluttautua tai löytää muu pitkäkestoinen ratkaisu, jotta työttömyys ei pitkity liikaa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 5.) ”TE-toimisto palvelee asiakkaitaan kolmella palvelulinjalla perustuen asiakkaan palvelutarpeeseen. Työnvälitys- ja yrityspalveluissa korostuu omatoiminen työnhaku, sähköiset palvelut ja monikanavainen asiointi ilman omaa vastuuvirkailijaa ja ajanvarausta. Asiakkaat, joilla on ammattitaito ja valmiudet työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille ohjataan työhön, yrittäjäksi, työnhakuvalmennuksiin, ryhmätoimintaan, lyhyisiin koulutuksiin, työnhakuklubeille sekä rekrytointitapahtumiin. Osaamisen kehittämispalveluissa sekä tuetun työllistymisen palvelulinjoilla asiakkaalla on oma vastuuasiantuntija, jonka kanssa asiakas laatii yksilöllisen työllistymissuunnitelman. Tuetun työllistymisen palvelulinjalla palvellaan asiakkaat, jotka tarvitsevat syvällisempää ohjausta ja tukea elämänhallintaan.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 5.) 27 TE-toimiston palvelulinjauudistus ei ole ollut nuorten kannalta toimiva, mikä tuli erityisesti esiin selvityshankkeen Ohjaamo-työpajassa. ”TE-toimiston palvelutuotteita nuorille ovat mm. Sanssi-kortti (nuorten palkkatuki), työ- ja koulutuskokeilu, uravalmennus, työnhakuvalmennus, työhönvalmennus ja työvoimakoulutus. Lisäksi nuorisotakuun kohderyhmään kuuluvilla 25–29-vuotiailla asiakkailla on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista tukea omaehtoiseen koulutukseen. Kotoutujanuorilla on mahdollisuus hakea kotoutumistuella omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Asiakkaita ohjataan tarvittaessa myös arviointeihin ja työttömien terveystarkastuksiin. Näiden palveluiden käyttö painottuu eri tavoin riippuen asiakkaan palvelutarpeesta ja palvelulinjasta.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 6.) Nuorisotakuun toimeenpano edellyttää TE-toimistolta tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat yritykset, kaupungin eri toimialat, Kela sekä seudullisia ja alueellisia yrityspalveluja tarjoavat tahot kuin myös oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat. Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet yhteistyösopimuksia TE-toimiston kanssa ja lisäksi yhteistyöstä on sovittu hankekohtaisesti. Sopimuksissa on sovittu yhteistyöstä, työllisyyden hoidon tavoitteista, painopisteistä ja myös seurannasta. Keväällä 2015 pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista ainoastaan Espoon kaupungilla on voimassaoleva sopimus kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä vuonna 2015. Sopimukseen on kirjattu 4 painopistealuetta, joiden kehittymiseen myönteiseen suuntaan yhteistyösopimuksen toimenpiteissä pyritään erityisesti vaikuttamaan. Painopistealueet ovat: nuorten työllisyyden koheneminen, maahanmuuttajien työllisyyden koheneminen, pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Nuorten työllisyyden kohentamisen osalta sopimuksessa todetaan, että kaupunki ja TE-toimisto huolehtivat yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä vahvistetaan matalan kynnyksen palvelumallilla ja erityisesti huomioidaan kouluttamattomat, maahanmuuttajataustaiset ja palveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret. Sopimukseen on kirjattu erikseen Espoon kaupungin, koulutuskuntayhtymä Omnian ja TE-toimiston nuorille tarjoamat mahdollisuudet nuorisotakuun toteuttamiseksi sekä edellä mainittujen tahojen tavoite kehittää nuorisotakuu palveluverkostoa. (Sopimus Espoon kaupungin… 2015, 2-10.) Helsingin kaupungilla eikä myöskään Vantaan kaupungilla ole tällä hetkellä voimassa olevaa sopimusta TEhallinnon kanssa. Viimeisin sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä työllisyydenhoidon yhteistyöstä on vuodelta 2014 ja siinä esitellään ne toimenpiteet, joilla yhdessä edistetään Helsingin työllisyyttä vuonna 2014. Sopimukseen on kirjattu toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Toimenpiteet liittyvät työllisyyden edistämiseen palkkatuella, koulutuksella ja työkokeilulla, nuorten työpajatoimintaan, työvoiman palvelukeskuksen toimintaan, kuntouttavaan työtoimintaan sekä yritysten, 28 yhdistysten ja säätiöiden tukemiseen. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistetään valtion ja kaupunkien aiesopimuksen mukaisesti. Kehittämisyhteistyö otsikon alle nostetaan esiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen, Helsingin pitkäaikaistyöttömyyttä koskeva kuntakokeilu ja työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla. Erikseen on vielä sovittu sopimuksen toteutumisen seurannasta. (Sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä työllisyydenhoidon yhteistyöstä 2014.) Vantaan kaupungin ja TE-hallinnon viimeisin yhteistyösopimus on vuodelta 2009, ajalta ennen TE-toimistojen rakenneuudistusta. Siinä sopimuksen osapuolet, Vantaan kaupunki ja Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto, sopivat niistä tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla nostetaan työllisyysastetta ja alennetaan työttömyyttä sekä kohotetaan työvoiman osaamista. Tavoitteeksi on kirjattu keskinäisen yhteistyön sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. (Vantaan kaupungin ja Vantaan… 2009.) Kaupungit tekevät palvelu- ja hankekohtaista tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen kanssa nuorisotakuun toteuttamiseksi, mistä esimerkkeinä ovat muun muassa Helsingin kaupungin Respa uravalmennus ja Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden ESR-rahoitteisena projektina käynnistynyt Petra-projekti. Yhteistyö TE-hallinnon kanssa jatkuu pääkaupunkiseudun Ohjaamoissa, joihin sijoitetaan TE-hallinnon työntekijöitä. Helsinki ja Vantaa ovat mukana valtiovarainministeriön nuorisotakuun kuntakokeilussa, jossa keskiössä on nimenomaan kunnan ja TE-toimiston välisen yhteistyön kehittäminen. Kokeilussa valtio vähentää kokeilukuntien velvoitteita ja keventää ohjauskäytäntöjä, ja kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella. Nuorisotakuun toimintamallissa kunnat ja TE-toimistot parantavat yhteistyötään keskinäisin sopimuksin, jotta nuoria pystytään palvelemaan paremmin ja tehokkaammin. (Valtiovarainministeriön tiedote, 3.9.2014) Kokeilussa on mukana kaiken kaikkiaan 11 kuntaa tai kuntaryhmää ja kokeiluaika on 1.1.2015–31.12.2016. Nuorisotakuukokeilun pääkohdat liittyvät yhteistyöhön TE-toimiston ja kunnan välillä, matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen sekä hyvinvointimallin hyödyntämiseen. ”Kokeilun aikana kokeilukaupunki ja TE toimisto noudattavat muun muassa seuraavia yhteistyöperiaatteita ja käytäntöjä nuorisotakuuta toteuttaessaan: TE-toimisto ja kaupunki nimeävät nuorisotakuuyhdyshenkilöt, yhteistyön osapuolet sitoutuvat edistämään matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä nuorisotakuun toteuttamiseksi ja TE toimisto ja kaupunki parantavat keskinäistä tiedonvaihtoaan. Lisäksi esimerkiksi työkokeilusopimuksen ja palkkatukipäätöksen teolle asetetaan aikarajat. (Niiranen 2015.) Esimerkiksi Vantaan nuorisotakuun kuntakokeilussa keskitytään yhteisen tietojärjestelmän kehittämiseen ja kohderyhmän uudelleen määrittelyyn. Kokeilun kohderyhmänä ovat kaikki nuorisotakuun piiriin kuuluvat nuoret heti työttömyyden alkaessa. Palvelussa hyödynnetään vuodesta 2010 saakka toimineen Petraprojektin luomaa verkostoyhteistyön mallia. Projekti on kaupungin ja TE-toimiston yhteisen suunnittelun tulos ja vuosien aikana asiakasprosessi on hioutunut nykymuotoonsa. Kuntakokeilun myötä Vantaan kaupunki ja Uudenmaan TE-toimiston Vantaan toimipiste haluavat sopia vielä aikaisempaa pidemmälle 29 menevästä yhteistyöstä. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut, Kuntakokeilujen jatkoneuvottelut 15.5.2014) 5.3 Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi Monissa nuorisotakuuta toteuttavissa palveluissa nuori ohjataan tarpeen mukaan joko työelämään, koulutukseen tai muihin palveluihin. Palveluiden painotukset ja kunkin palvelun organisatorinen sijainti vaihtelevat eri kaupungeissa ja osa työstä tehdään hankkeissa. Esimerkiksi etsivää työtä tehdään hieman vaihdellen eri toimialoilla ja kaupungit myös ostavat sitä oppilaitoksilta ja järjestöiltä. Ohjaamojen käynnistymisen myötä palvelukokonaisuuden niin uuteen Helsinki, Espoo tarkasteluun ja kuin myös miettimään Vantaa Ohjaamon joutuvat roolia ottamaan nuorten kokonaisuudessa (ks. tuonnempana luku 6.2). Tässä luvussa nuorten työllistymisen tukemista tarkastellaan omana kokonaisuutenaan, vaikka rajanveto työllistymistä ja kouluttautumista edistävien ja kuntouttavien palvelujen välillä onkin häilyvä. Kuntouttava työtoiminta voidaan esimerkiksi ryhmitellä ensisijaisesti joko työllistymistä edistäväksi tai sosiaaliseksi kuntoutukseksi. Koulutustakuun toteuttamisen kokonaisuus pitää tässä ryhmittelyssä sisällään myös nuorten aikuisten osaamisohjelman. Työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä tarkastellaan omassa luvussaan kuin myös sosiaali- ja terveyspalveluita sekä nuorille suunnattuja sähköisiä palveluita ja neuvontaa. Pääpaino on kaupunkien omissa toimissa nuorisotakuun toteuttamiseksi keskeisiä yhteistyötahoja unohtamatta. Onhan nuorisotakuussa kyse nimenomaan yhdessä tekemisestä ja yhteistyöstä. Kaupungit myös ostavat nuorisotakuuta toteuttavia palveluja ulkopuolisilta tahoilta. Esimerkiksi Espoossa keskeinen toimija on koulutuskuntayhtymä Omnia, joka järjestää nuorten työpajatoimintaa ja tekee etsivää nuorisotyötä. Luku perustuu pääosin Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttiin (2014), Espoon Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen raporttiin (Reponen 2014) ja Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan 2014–2015. Raporteissa nuorisotakuuta tarkastellaan hieman eri lähtökohdista, mutta niiden kautta hahmottuu kuitenkin kokonaiskuva nuorisotakuun toteuttamisesta kussakin kaupungissa, Kuvaa nuorisotakuun toteuttamisesta on täydennetty muun muassa kaupunkien kotisivuilta kootuilla tiedoilla. 30 Kuvio: Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi 5.3.1 Työllistymisen tukeminen (työllisyystakuu) ”Työllisyystakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja 25–29-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle nuorelle on tarjottava omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014– 2015, 5). Vaikka nuorisotakuun painopiste on takuun uudistamisen myötä siirtynyt aikaisempaa enemmän koulutukseen ja nuorisotyöhön, niin nuorten työllistymisen edistäminen on edelleen nuorisotakuun keskiössä. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit tukevat nuorten työllistymistä muun muassa tarjoamalla palkkatukityötä, oppisopimussopimuskoulutusta ja työkokeilujaksoja. Nuoria työllistäville työnantajille maksetaan lisäksi kaupunkikohtaisia lisiä. 31 Helsinki Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraportin mukaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen kaupungin palkkatukityössä, oppisopimuksessa ja työkokeilussa on ollut onnistunutta. Esimerkiksi vuoden 2014 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin palkkatukityössä aloitti Helsingissä reilut 300 alle 30-vuotiasta. Palkkatukijaksot ovat olleet 6-8 kuukauden mittaisia ja työ on painottunut avustaviin tehtäviin, mutta tavoitteena on monipuolistaa valikoimaa yhteistyössä virastojen ja liikelaitosten kanssa. Aikaisempien vaikuttavuusmittausten mukaan palkkatukityössä olleista alle 30-vuotiaista nuorista noin puolet saavutti työlle asetetut koulutus- tai työllistymistavoitteet. Palkkatukityön tavoitteena on kouluttautuminen tutkintoon tai ammattiin johtavassa koulutuksessa tai työ avoimilla työmarkkinoilla. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.) Palkkatukityötä edeltää työkokeilu, joka on suunnattu työttömille työnhakijoille ja jonka tavoitteena on ammatinvalinnan ja uravaihtoehtojen selkiyttäminen ja työllistymisen tukeminen. Työkokeilun aikana nuori tutustuu eri aloihin. Työkokeilussa aloitti Helsingin kaupungilla vuoden 2014 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana reilut 200 alle 30-vuotiasta kouluttamatonta tai alaa vaihtavaa nuorta. Työkokeiluun hakeutuvat usein aktiivisesti koulutusta ja työtä hakevat nuoret. Työkokeilu- ja palkkatukijakson yhdistelmään on mahdollista sisällyttää myös suomenkielen koulutusta maahanmuuttajanuorille. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.) Oppisopimuksessa aloitti viitisenkymmentä alle kaupungilla 30-vuotiasta vuoden ja 2014 kahdeksan aloituspaikkoja oli ensimmäisen eniten kuukauden aikana varhaiskasvatusvirastossa. Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneista noin 90 prosenttia työllistyy, sillä oppisopimuskoulutuspaikan tarjoava virasto sitoutuu palkkaamaan koulutettavan tämän valmistuttua. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014; ks. Stadin ammattiopiston oppisopimuskoulutus tuonnempana luku 5.3.2. ) Respa on Helsingin kaupungin hanke, joka tarjoaa urasuunnitteluapua alle 30-vuotiaille työttömille helsinkiläisille. Respaan nuoret pääsevät TE-toimiston päätöksellä ja Respassa asiointi on heille samaan tapaan velvoittavaa kuin TE-toimistossa käynnit. (Helsingin kaupungin kotisivut.) ”Uravalmennuksen tavoitteena on rakentaa nuorelle yksilöllinen räätälöity palvelupolku, jonka päätepisteenä on työ tai koulutus ja auttaa nuorta suunnitelman toteuttamisessa. Respan uravalmennuksen avulla myös kaupungin palkkatukityöpaikkoja pystytään kohdentamaan paremmin niistä eniten hyötyville nuorille. Respan käytössä on kaikki kaupungin työllisyydenhoidonpalvelut palkkatukityöstä lyhytkursseihin ja se tekee tiivistä yhteistyötä alueen yritysten kanssa. […] Respa tekee yhteistyötä liikuntaviraston NYT-hankkeen ja TerveArki terveystarkastusten kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty myös avoimen ammattiopiston kanssa työkokeilujen opinnollistamiseksi ja räätälöityjen oppimispolkujen löytymiseksi. Respan kautta on saatavissa muun muassa talous- ja velkaneuvontaa. Viime aikoina pienryhmätoimintaa.” (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 9.) 32 Respassa on kehitetty asiakkaiden Respan asiakkaista valtaosa on saanut uravalmennuksen lisäksi myös muita työllistymistä tukevia palveluja. Seurantaraportin mukaan neljännes Respan asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.) Esimerkki Respan ja yritysten tekemästä tiiviistä yhteistyöstä on nuorten työkokeilu Forumin kauppakeskuksessa keväällä 2015. Nuoret pääsevät Respan kautta ensin työkokeiluun Forumiin ja mahdollisesti sen jälkeen kesätöihin. Mukaan on ilmoittautunut esimerkiksi vaate- ja ravintoalan yrittäjiä. Työkokeilun aikana nuoret suorittavat asiakaspalvelukurssin ja osa jo ennen työkokeilua hygieniapassin. Tarvittaessa he saavat myös kielikoulutusta. Konseptiin sisällytetään myös uravalmennuskertoja sekä aloitusja päätöstilaisuudet. (Lähde: Helsingin kaupungin kaupunginkanslia.) Tulevaisuustiski tarjoaa Helsingissä suunnitteluapua opintonsa keskeyttäneille tai ilman koulutuspaikkaa jääneille alle 18-vuotiaiille helsinkiläisille. Tulevaisuustiski on yksi etsivän nuorisotyön toimija Helsingissä. Tulevaisuustiskiltä nuori saa tukea henkilökohtaisen jatkosuunnitelman tekemiseen. Työntekijät kartoittavat yhdessä nuoren kanssa koulutusvaihtoehtoja ja työhön tutustumispaikkoja. Apua saa myös hakemusten ja lomakkeiden täyttöön sekä työnhakuun ja koulutuspaikkojen etsintään liittyvissä palveluissa asiointiin. ”Ohjaamme nuoria opintojen lisäksi muun muassa työpajoihin, työkokeiluihin ja TE-toimiston palveluihin. Autamme tarvittaessa myös jatkopaikan löytymisen jälkeen.” ( Helsingin kaupungin kotisivut.) Tulevaisuustiski saa opetusvirastolta tiedon niistä peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka eivät pääse kesän yhteishaussa opiskelemaan toiselle asteelle. Elokuun 2014 loppuun mennessä Tulevaisuustiskin alle 18vuotiaille tarkoitetussa palveluohjauksessa oli käynyt noin 270 nuorta. Syyskuun seurantatietojen perusteella yli 80 prosenttia näistä nuorista oli joko koulutuksessa, työssä tai muussa palvelussa. Kuudella prosentilla asiakkuus jatkui palveluohjauksessa ja hieman yli kymmentä prosenttia ei tavoitettu. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 10.) Työvoiman palvelukeskus ”Duuri palvelee asiakkaita, jotka tarvitsevat työllistymiseen moniammatillista palvelua. Duurin asiakkaaksi hakeudutaan sosiaalityön, sosiaaliohjauksen tai TE-toimiston kautta. Duurin palvelut ovat yksilöllisiä ja niiden tavoitteena on löytää työ, koulutus tai muu pitkäaikainen ratkaisu työttömyyteen. Duurin taustaorganisaatioina toimivat kaupunki, TE-toimisto ja Kela. […] Duurin palveluita on kehitetty etenkin nuorten osalta, jotka aikaisemmin ovat olleet väliinputoajia sosiaalityön ja TE-palveluiden välillä.” Respan tapaan Duuri tekee Helsingissä yhteistyötä liikuntaviraston Nuorten yhteiskuntatakuu hankkeen (NYT) kanssa. NYT -hanke tarjoaa maksutonta, helppoa ja hauskaa liikuntaa 17–29-vuotiaille helsinkiläisille. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 8.) Helsingissä kaupungin alle 30-vuotiaille tarjoamat työllisyyspalvelut, kuten esimerkiksi Respa, Tulevaisuustiski, palkkatukityö ja työkokeilu, sijoittuvat organisatorisesti kaupunginkanslian elinkeino-osaston 33 maahanmuutto- ja työllisyyspalveluihin. Duuri kuten myös kuntouttava työtoiminta sijaitsevat organisatorisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa työllistymisen tuen alla. (Helsingin kaupungin kotisivut.) Opetusviraston alle kuuluvassa Stadin ammattiopistossa toimii neljä nuorten työpajaa. Työpajat tarjoavat ensisijaisesti 15–19-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettuja työkokeilupaikkoja. Työpajoissa nuoret pääsevät kehittämään ammatillista osaamistaan ja samalla kokemus edistää heidän mahdollisuuksiaan päästää opiskelemaan jatkossa. Työpajoille haetaan Tulevaisuustiskin, TE-toimiston tai oppilaitoksen kautta. (Helsingin kaupungin kotisivut.) Helsingin kaupunki edistää nuorten työllistymistä myös maksamalla alle 30-vuotiaita nuoria työllistäville yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille Helsinki-lisää (esim. Nuorisotakuun seurantaraportti 2014). Kaupunki tukee myös kokeiluluontoisesti yhdeksäsluokkalaisten nuorten työllistämistä kesäksi 300 sadan euron arvoisella kesätyösetelillä (Helsingin kaupungin kotisivut). Espoo Espoon kaupunki tukee Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen -raportin mukaan nuorten työllistymistä erilaisten hankkeiden, työhönvalmentajien ja tukien avulla. Heikossa työmarkkina-asemassa oleville espoolaisille kaupunki tarjoaa palkkatukipaikkoja ja työkokeilupaikkoja. Avoimista työttömille työnhakijoille suunnatuista työkokeilupaikoista ilmoitetaan kaupungin omilla sivuilla. Työkokeilupaikkoja ei ole sidottu hakijan kotikuntaan, vaan niihin voi hakeutua toiminta-alueen muistakin kunnista. Espoo tarjoaa raportin mukaan vuosittain noin 250 työkokeilupaikkaa. (Reponen 2014, 31-32. ) Espoon kaupunki tarjoaa ilman ammatillista perustutkintoa oleville nuorille tutkintoon johtavia oppisopimuspaikkoja. Nuori aloittaa ensin työkokeilussa ja sen jälkeen voi jatkaa oppisopimuksessa kaupungilla. Oppisopimuspaikkoja on kaupungin kotisivujen mukaan tarjolla kaikilla kaupungin toimialoilla. Oppisopimukseen valittavan tulee olla työttömänä työnhakijana Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja hänellä tulee olla oikeus palkkatukeen. (Espoon kaupungin kotisivut.) Espoossa ei ole Helsingin Respan tai Vantaan Petra-hankkeen kaltaisia nuorille suunnattuja keskitettyjä neuvontapalveluja, joilla pyrittäisiin edistämään nuorisotakuun toteutumista. Maaliskuussa 2015 käynnistyneen Ohjaamo-hankkeen toivotaan osaltaan vastaavan tähän tarpeeseen. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014.) Nuorten työllistymistä tuetaan Espoossa osana kaikenikäisille suunnattuja palveluita ja työllisyyshankkeissa, joista osassa keskitytään nuoriin alle 30-vuotiaisiin, kuten esimerkiksi Kierrätyskeskuksen Nousukierteeseen -hankkeessa ja Espoon kuntakokeilun Työtä päin! hankkeessa (ks. Espoon kaupungin kotisivut). 34 Espoon työvoiman palvelukeskus tarjoaa yksilöllisiä työllistymis-, koulutus- ja kuntoutuspalveluja työllistymisen tueksi yli 17-vuotiaille pidemmän aikaa työttömänä olleille espoolaisille ja kauniaislaisille. Palvelukeskuksessa tehdään suunnitelma työllistymisestä ja tarvittavista palveluista. Asiakkaaksi pääsee työja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä. (Espoon kaupungin kotisivut.) Espoossa toimii Työhönvalmennuskeskus, jonka tehtävänä on edistää asiakkaittensa työllistymistä ja pääsyä ammatilliseen koulutukseen. Työhönvalmennuskeskuksessa nuorille tarjotaan työpajatoiminnan lisäksi tukea ja ohjausta myös esimerkiksi terveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen kysymyksissä. Myös vanhemmat voivat olla yhteydessä Työhönvalmennuskeskukseen nuoriaan koskevissa asioissa. (Espoon kaupungin kotisivut.) Syksyllä 2014 Espoon kaupungin työllisyyspalveluihin perustettu työhönvalmennustiimi tarjoaa valmennusta työnhakuun ja tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. Uuden tiimin tavoitteena on helpottaa työn ja työntekijöiden kohtaamista. Tarkoituksena on myös etsiä työ- ja työkokeilupaikkoja espoolaisille työnhakijoille. Tiimi tarjoaa neuvontaa ja tukea niin työnantajille kuin myös työntekijöille. Tiimi toimii vuoden 2016 loppuun. (Espoon kaupungin kotisivut.) Työhönvalmentajia toimii työhönvalmennustiimin sekä Espoossa syksyllä 2014 työhönvalmennuskeskuksen kaupungin lisäksi työllisyyspalveluihin esimerkiksi Omnian perustetun työpajoissa, Kierrätyskeskuksessa ja erilaisissa hankkeissa. Espoon kuntakokeilu Työtä päin! -hanke tarjoaa pitkään työttömänä olleelle 25-29-vuotiaalle muun muassa työnhaku- ja uravalmennusta, työhönvalmentajan palveluita ja ryhmätoimintaa. (Ks. Espoon kaupungin kotisivut; Omnian kotisivut.) Muita Espoossa toimivia työllistymistä tukevia hankkeita ovat olleet esimerkiksi Espoon järjestöjen yhteisön hallinnoima Sektori II -hanketta (2011–2015), Kierrätyskeskuksen Nousukierre -hanke, Diakonissalaitoksen hallinoima Living Lab -hanke ja ESR-rahoitteinen Vamos Työ -hanke. Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportissa todetaan, että Sektori II -hankkeen (2011–2015) tavoitteena on työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä yhdistyksiin. Kierrätyskeskuksen Nousukierteeseen hankkeessa kehitetään työhönvalmennustoimintaa alle 30-vuotiaitten työntekijöiden osalta. Living Lab -hanke taas tarjoaa tuettua työkokeilua eri alojen työympäristöissä ja tukee työkokeilijaa kokeilun aikana. (Reponen 2014.) Espoon kaupungilla on hankinnoissa käytössä sosiaaliset kriteerit, joiden kautta yrityksiä kannustetaan palkkaamaan nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämisen Espoo-lisä on tarkoitettu tukemaan kolmannen sektorin työllistämistä. Espoon kaupunki tarjoaa myös kesätyöpaikkoja alueen nuorille. Lisäksi kaupunki maksaa 350 euroa työnantajalle, joka on palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä. Kesäseteli on tarkoitettu vuosina 1996–2000 syntyneille espoolaisille nuorille. Työllistäviä palveluita tarjoavia kolmannen sektorin toimijoita, kuten esimerkiksi Espoon mielenterveysyhdistys ry (EMY ry), Kalliolan 35 setlementti ja Hyvä Arki ry, Espoon kaupunki tukee kumppanuussopimuksin. (Reponen 2014, 32; myös Espoon kaupungin kotisivut.) Työttömien terveystarkastuksiin asiakas voi hakeutua itse, tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta tai kuntakokeilusta. Terveystarkastuksia tehdään työvoiman palvelukeskuksessa ja myös esimerkiksi Vamos tarjoaa nuorille myös terveyspalveluja. (Reponen 2014; Espoon kaupungin kotisivut.) Organisatorisesti Espoon kaupungin työllistymistä tukevat palvelut sijoittuvat konsernihallinnon työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveystoimen aikuissosiaalityön alle (Espoon kaupungin kotisivut). Vantaa Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan kirjatun mukaisesti kaikki ”alle 25-vuotiaat nuoret työttömät, joilla ei ole selvää ratkaisua tilanteeseensa, ohjataan TE-toimistosta Vantaan kaupungin työllisyyspalvelujen Petra-projektin asiakkaaksi. Petra-projektin tehtävänä on rakentaa yhteistyössä kaupungin eri toimialojen, TE-toimiston ja Kelan kanssa työttömien nuorten asiakasohjausmalli, jonka avulla nuoret ohjataan työhön, koulutukseen tai tarvittaessa muihin palveluihin nopeasti ennen kuin työttömyys ehtii pitkittyä. Petra-projektissa kaupungin palveluohjaajat vastaavat asiakkaiden ohjauksesta ja TE-toimiston työntekijät kaikista viranomaistehtävistä, kuten työttömyysturvalausunnoista, palkkatukipäätöksistä ja työkokeilusopimuksista.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 7.) ESR-rahoitteinen Petra – nuoret työhön ja kouluun -projekti käynnistyi Vantaalla maaliskuussa 2010 ja päättyi loppui lokakuussa 2013. Petra – nuoret uusille urille -projektissa jatkettiin ohjausmallin kehittämistä vuoden 2014 loppuun saakka. Vuonna 2015 toiminta on jatkunut kaupungin omana toimintana. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Petran toiminnan vakinaistamista selvitellään vuoden 2015 aikana. Petra ja Ohjaamo Vantaa tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten työllistymisen edistämiseksi. Petran kohderyhmää ovat kaikki 17–24-vuotiaat vantaalaiset työttömät nuoret. Toiminta perustuu henkilökohtaiseen ohjaukseen, tiiviisiin tapaamiskertoihin ja ryhmämuotoisiin palveluihin, kuten työnhakuklubeihin, teematilaisuuksiin ja työtoritapahtumiin. Asiakkailla on myös mahdollisuus keskustella terveydestä ja elämäntilanteesta laajemmin terveydenhoitajan kanssa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 7.) Petran asiakkaina on ollut vuosittain noin 1700 nuorta. Vuoden 2013 marraskuun alusta vuoden 2014 loppuun Petrassa oli asiakkaita yhteensä 1990. Heistä yli 600 nuorta ohjautui avoimille työmarkkinoille. Yli 200 nuorta ohjautui tutkintoon johtavaan koulutukseen. Nuoria ohjattiin Petrasta muun muassa työkokeiluun ja palkkatukityöhön sekä yksityiselle sektorille 36 että kaupungille, nuorten työpajatoimintaan, työvoimakoulutukseen, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, kuntoutuskursseille ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä Nuorten tuki- ja ohjauskeskus Kipinään. Petran kautta nuoret saivat myös terveyspalveluita. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut.) Petran ohjausmalli on osoittautunut toimivaksi ja nuoria on saatu ohjattua avoimille työmarkkinoille. Nuorten työttömyyden kasvua on Vantaalla onnistuttu hillitsemään. (Ks. taulukko alla.) (Taulukko: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut) Samaan tapaan kuin Helsingissä ja Espoossa palkkatuki, työkokeilu, työvoimakoulutus ja myös oppisopimus ovat keinoja edistää nuorten työllistymistä myös Vantaalla. Vantaan kaupunki tarjoaa nuorille niin työkokeilukuin myös palkkatukipaikkoja. Esimerkiksi vuoden 2013 marraskuun alusta vuoden 2014 loppuun Petrasta ohjattiin hieman alle 90 nuorta työkokeiluun Vantaan kaupungille ja kymmenen nuorta sai palkkatukityöpaikan Vantaan kaupungilta. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut.) Vantaan kaupunki järjestää nuorille räätälöityä oppisopimuskoulutusta niin perustutkintorahoituksen kuin myös nuorten aikuisten osaamisohjelman puitteissa. Lisäksi Vantaan ammattiopisto Varian ja Vantaan 37 nuorisopalveluiden yhteistyönä on toteutettu tuettua oppisopimuskoulutusta nuorille useiden vuosien ajan. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11-12.) Tavoitteena Vantaalla on kehittää koko työllisyyspalveluita kokonaisuudessa palveleva toimiva yritysyhteistyön malli. Vantaan erityiseksi kehittämisalueeksi on pääkaupunkiseudun Ohjaamo-yhteistyössä linjattu yritysyhteistyömallin edelleen kehittäminen (ks. tuonnempana luku 6.2). Pitkään työttömänä olleet nuoret saavat Vantaalla moniammatillista apua työvoimanpalvelukeskuksesta (TYP), joka on kunnan, työvoimahallinnon ja Kelan yhteinen palvelupiste. Alle 25-vuotiaille asiakkaille on järjestetty omia nuorten ryhmiä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kohdalla työvoimapalvelukeskuksen toiminnassa on painotettu koulutusta. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.) Työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän valmistelemaan TYP-toimintamallin lakisääteistämistä ja laajentamista valtakunnallisesti. TYP-laki astui voimaan 1.1.2015 (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014) Nuori pitkäaikaistyötön voidaan ohjata myös kuntouttavaan työtoimintaan, jota järjestetään esimerkiksi Vantaan kaupungin omilla työpajoilla ja järjestöissä. ”Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kunta järjestää ns. kuntouttavan työtoiminnan Kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmiä tavoitteena on sekä maahanmuuttajien auttaa asiakasta ohjauksellista pääsemään takaisin ryhmätoimintaa. työelämään tai koulutukseen. Kuntouttava työtoiminta tekee yhteistyötä TE-toimiston, kaupungin eri toimialojen, järjestöjen ja eri viranomaisten kanssa.” Esim. vuonna 2013 kuntouttavassa työtoiminnassa Vantaalla oli asiakkaita yhteensä reilut 700. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 12,5%. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 9.) Vuonna 2014 asiakkaita oli lähes tuhat. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 12,6%. Yhteensä alle 25-vuotiaita oli 122. Heistä 59% oli miehiä ja 41% naisia. (Lähde: Vantaan työllisyyspalvelut.) Tiiviin yritysyhteistyön lisäksi Vantaalla tehdään oppilaitosyhteistyötä nuorten työllistymisen edistämiseksi ja osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. Tästä yhtenä esimerkkinä on Vantaan kaupungin, oppilaitosten ja kauppakeskusten muodostama uusi kumppanuuteen perustuva toimintamalli, Kauppakeskusakatemia. Mallissa on kyse koulutus- ja harjoittelijayhteistyöstä kauppakeskuksissa. (Vantaan kaupungin kotisivut.) Helsingin ja Espoon tapaan myös Vantaan kaupunki tukee nuorten kesätyöllistämistä. Kesätyöllistämistä tuetaan 300 euron kesätyösetelillä ja se on tarkoitettu vuosina 1997–2000 syntyneen vantaalaisen nuoren kesätyöllistämiseen. Maahanmuuttajanuorten työllistymisen edistämiseksi Vantaalla tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Esimerkiksi R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry antaa nuorille ohjausta ja neuvontaa. R3 Maahanmuuttajataustaisten Info- ja palvelukeskuksesta vantaalaiset maahanmuuttajataustaiset alle 25vuotiaat nuoret saavat tukea ja ohjausta työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa. Rahaautomaatti-yhdistyksen tukema R3 Action Nuorten Aktivoiva Toimintakeskus-projekti taas tukee nuoria 38 elämänhallintaa koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi asunto- ja tukiasioissa sekä oman talouden hallintaan ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeet tekevät yhteistyötä tavoitteenaan saada nuori sitoutumaan opiskeluun ja työelämään. (R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, kotisivut) Vantaan Nicehearts ry taas on monimuotoinen ja monikulttuurinen yhdistys, joka pyrkii edistämään naisten työllistymistä ja kokonaisvaltaista arjenhallintaa (Vantaan Nicehearts ry, kotisivut). Yrittäjyys nuorten työllistäjänä Yrittäjyys halutaan entistä vahvemmin osaksi nuorisotakuuta. Nuorten elinvoimaisuusohjelman mukaisesti Espoossa halutaan vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja lisätä nuorten yrittäjyyskasvatusta (Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013-2016). Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa vuosille 2014-2015 yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi on kirjattu nuorten yrittäjyyden lisääminen. Tavoitteena on suunnitelman mukaisesti lisätä nuorten yrittäjäkoulutusta ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen. Uudellamaalla pilotoitiin vuosina 2013-2015 TE-hallinnon nuorten yrittäjyyspaja, jossa nuorille on tarjottu yrittäjyyden perustiedot ja -taidot. Pilotista saatujen myönteisten kokemusten pohjalta mallia ollaan ottamassa laajemmin käyttöön. Yrittäjyyspajassa mukana olleet nuoret ovat olleet innostuneita yrittäjyydestä. (Ks. esim. www.yrittajalinja.fi/uutiset.html?1617.) Myös kolmannen sektorin toimijat kouluttavat nuoria työelämään ja kannustavat yrittäjyyteen, mistä esimerkkinä Suomen 4H-liiton järjestämät työelämäkurssit ja liiton tarjoaman neuvonta 4H-yrityksen perustajalle (ks. www.4h.fi). 5.3.2 Kouluttautumisen edistäminen (sis. NAO) Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta ja tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin (ks. esim. Nuorisotakuu-sivut). Lisäksi esimerkiksi Vantaalla koulutustakuuta on täsmennetty siten, että Vantaan kaupunki takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle tutkintoon johtavan koulutuspaikan, paikan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai työpajassa (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 10). Koulutustakuulla pyritään turvaamaan nuorten siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen opetuksen kautta työelämään tai jatko-opintoihin. Tukea tarjotaan perusopetuksen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa, toisella asteella ja siirryttäessä työelämään tai jatko-opintoihin. Kaupungit ovat pyrkineet varmistamaan sen, että jokaiselle peruskoulun päättäneelle on tarjota jatko-paikka ja tässä pääkaupunkiseudulla on myös onnistuttu. 39 Koulutustakuuseen kytkeytyy myös osana nuorisotakuuta toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma, joka tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden hakeutua tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Osaamisohjelman avulla voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa joko oppilaitoksessa tai oppisopimuksen avulla. Osaamisohjelmaan voivat hakeutua työssä käyvät, työttömät ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. (Ks. Nuorisotakuu-sivut.) Valtakunnallisesti ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa vuosina 2013–2016 (esim. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015). Valtakunnallisesti koulutustakuun on arvioitu toteutuneen melko hyvin, sillä yhä useampi nuori päässyt peruskoulusta eteenpäin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä, sillä työmarkkinoilla on edelleen pelkän perusasteen varassa olevia nuoria. (Nuorisotakuu-työryhmän raportti 2015.) Koulutustakuun toteutumista edistäviä muutoksia valtakunnallisella tasolla ovat olleet muun muassa uudet ammatillisen koulutuksen oppisopimuskoulutuksen opiskelijaksi kehittäminen ottamisen ja perusteet, lisääminen Opintopolku.fi nuorille sekä -palvelun käyttöönotto, ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistaminen. Vuonna 2015 valtaosa valmistavista koulutuksista tullaan yhdistämään yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Koulutus tulee olemaan moduulimaista ja joustavaa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 10). Uudenmaaliiton koordinoimassa kaksivuotisessa Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa (2015-2016) kartoitetaan koulutustakuun oppilaitoksissa. Hankkeessa toteuttamista on mukana ja 20 seurantaa toisen hankkeeseen asteen osallistuvissa ammatillisen ammatillisissa koulutuksen järjestäjää Uudeltamaalta. Heidän joukossaan esimerkiksi Vantaan kaupungin Vantaan ammattiopisto Varia ja Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. (www.yhdessakoulutustakuuseen.fi.) Helsinki Helsingin nuorisotakuun seurantaraportissa (2014) todetaan, että perusopetuksen päättäville on Helsingissä tarjolla paljon vaihtoehtoja jatkopaikaksi. Nuori voi jatkaa esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa (10.lk), uudistuvassa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa sekä avoimen ammattiopiston koulutuksissa. Raportin mukaan Helsingin kaupunki on toteuttanut koulutustakuuta muun muassa lisäämällä (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 11.) 40 ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkoja. Kuitenkin noin 500 nuorta jäi ilman toisen asteen koulutuspaikkaa kevään 2014 yhteishaussa. 308 näistä nuorista sai paikan yhteishaun jälkeisessä lisähaussa sekä valmistavien koulutuksien haussa. Lisäksi nuoret voivat kesän ja syksyn aikana hakeutua avoimeen ammattipistoon, oppisopimuskoulutukseen tai työpajoille. Stadin ammattiopistoon pääsi vuonna 2014 aikaisempia vuosia helpommin sisään. Joitakin ammatillisen koulutuksen paikkoja on Helsingissä jäänyt myös täyttämättä, sillä nuorten toiveet ja koulutuspaikkojen tarjonta eivät aina kohtaa. Raportin mukaan oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella ohjauksella on mahdollista vaikuttaa tähän asiaan. Kaupunginkansilian alla Helsingissä toimiva Tulevaisuustiski vastaa etsivän nuorisotyön toimijana yhteishaussa ilman paikkaa jääneiden perusopetuksen päättäneiden nuorten jatkoohjauksesta. Kesällä 2014 Tulevaisuustiski sai opetusvirastosta 382 etsivän nuorisotyön tuen tarpeessa olevan nuoren tiedot. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 11-12.) Koulutustakuuta on Helsingissä edistetty myös kehittämällä toimia opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämiseksi. Esimerkiksi opiskelijoiden osallisuutta lisäämällä ja urasuunnitteluohjausta vahvistamalla on saatu aikaan hyviä tuloksia. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.) Stadin ammattiopisto on Helsingissä keskeinen koulutustakuuta toteuttava toimija, joka järjestää erilaista nuorten koulutusta, aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa ja tarjoaa myös avoimia opintoja. Opiston opiskelijoista 16,8 % on vieraskielisiä. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014; Helsingin kaupungin kotisivut.) Stadin ammattiopiston avoin ammattiopisto tarjoaa helsinkiläisille alle 30-vuotiaille nuorille matalan väylän opintojen aloittamiseen sekä mahdollisuuden tutustua eri aloihin. Avoimessa ammattiopistossa nuoria tuetaan etsivän nuorisotyön ja uraohjauksen avulla opintojen pariin. Ammatillisten opintojen lisäksi avoimessa ammattiopistossa voi suorittaa perusopetuksen opintoja. Myöhään maahantulleille nuorille on tarjolla ammatilliseen koulutukseen valmiuksia antavaa koulutusta. Avoimessa ammattiopistossa nuori saa yksilöllistä ohjausta ja tukea koulutussuunnitelmansa rakentamiseen. Suunnitelmaa laaditaan yhdessä urasuunnitteluohjaajan, opinto-ohjaajan tai opettajan kanssa. Ohjauksella pyritään siihen, että nuori kiinnittyisi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lukuvuonna 2013–2014 avoimen ammattiopiston toiminnassa oli mukana 520 nuorta. Heistä vajaat 200 suoritti opintoja. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 14.) Stadin ammattiopistossa nuorelle on tarjolla tuettua oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksesta kiinnostuneet nuoret voivat myös osallistua avoimessa ammattiopistossa järjestettävälle työelämätreenijaksolle. Tätä kautta nuorelle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä etukäteen opiskeltavaan alaan ja tutustua rekrytoivaan yritykseen. ”Nuorten tuetussa oppisopimuksessa keskeistä on oppisopimustoimiston kiinteä yhteydenpito työpaikoille, moniammatillinen tiimityö oppisopimusopinto-ohjaajan, nuorten asiantuntijoiden, koulutustarkastajan sekä yhteistyökumppaneiden kesken, vertaistapaamiset opiskelijoille ja työpaikkakouluttajille, vanhempainillat oppisopimusnuorten vanhemmille, suomen kielen tuki opiskelijoille tarvittaessa sekä työterveyshuollon palveluiden saatavuus heti opintojen alusta alkaen.” (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 15.) 41 ”Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) kannustaa pelkän peruskoulun varaan jääneitä 20–29-vuotiaita nuoria opiskelemaan lisää. Stadin aikuisopistossa on toteutettu NAO -koulutuksia ns. ammattitreenijaksoina ja alakohtaisina koulutuksina. Ammattitreenijaksot ovat alakohtaisia opintoja edeltäviä n. 4-5 viikon pituisia jaksoja, joiden aikana käynnistetään opinnot, totutellaan opiskelurytmiin, kiinnitetään huomiota elämänhallintaan, opiskellaan työllistymistä edistäviä lupakortteja sekä hankitaan työelämätaitoja.” Vuonna 2014 Stadin ammattiopiston NAO-koulutuksessa aloitti 120 opiskelijaa. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 16.) Espoo Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportissa todetaan, että Espoossa toimii 11 suomenkielistä päivälukiota ja yksi aikuislukio. Lukiokoulutus on Espoossa suosittua. Peruskoulun päättäneistä 61 %:lle varataan Espoossa opiskelupaikka lukiosta. Omnia on Espoossa suurin ammatillista koulutusta järjestävä taho alueella. Omnia tarjoaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Lisäksi Omniassa järjestetään lisä- ja täydennyskoulutusta alueen työntekijöille ja työnantajille. (Reponen 2014, 26.) Espoossa nuorisolain mukainen ilmoitus niistä nuorista, jotka ovat jääneet vaille peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa Omnian etsivään nuorisotyöhön. Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi nuorille on Espoossa tarjolla nivelvaiheen opetusta. Perusopetuksen lisäopetusryhmiä perustetaan kysynnän mukaan ja näin pyritään varmistamaan koulutustakuun toteutuminen. Myös lukioon valmistavaa lisäopetusta järjestetään hakijamäärien mukaan. Kartoitusraportin mukaan Espoon kaupunki on syksystä 2014 alkaen tarjonnut lukioon valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Koulutuksella halutaan edistää maahanmuuttajaväestön kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. (Reponen 2014, 26.) ”Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta toteutetaan Espoossa Omnian ammattiopistossa. Koulutus on tarkoitettu sellaiselle peruskouluiän ylittäneelle nuorelle ja aikuiselle maahanmuuttajalle, joka ei ole suorittanut Suomessa ammattiopintoja. Koulutus vahvistaa maahanmuuttajan kielellisiä ja muita valmiuksia ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutus sopii opiskelijalle, jonka suomen kielen taito ei ole vielä riittävä ammatillisiin opintoihin.” (Reponen 2014, 26.) Peruskoulun päättäneille, vailla toisen asteen opintopaikkaa oleville ja myös tätä vanhemmille alavalinnastaan epävarmoille nuorille on tarjolla ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Ammattistartin nimellä kulkevaa koulutusta toteutetaan Espoossa Omnian ammattiopistossa. Väärän valinnan tehneet tutkinto-opiskelijat voivat siirtyä joustavasti ammattistartille ja ammattistartilta nuori voi siirtyä tutkinto-opiskelijaksi. Osana ammattistarttia on mahdollista suorittaa oppisopimuksen 42 ennakkojakso. Nuori voi osallistua ammattistartin aikana myös nuorten työpajojen kanssa toteutettavaan Omajuttu-jaksoon. Jaksolla nuori saa yksilöllistä ohjausta koulutusvalintoihinsa. (Reponen 2014, 27.) Erityistukea tarvitseville opiskelijoille on tarjolla valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet osallistua edellytystensä mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoitteena on lisäksi antaa valmiuksia itsenäiseen elämään. Koulutusta on järjestetty yhdessä alueen mielenterveyskuntoutujien hoitotahojen kanssa. Myös Omnian järjestämän kotitalousopetuksen tavoitteena on tukea antaa opiskelijalle valmiudet suoriutua tutkintoon johtavasta ammatillisesta koulutuksesta. (Reponen 2014, 27.) Espoon aikuislukiossa voi suorittaa lukion, opiskella yksittäisiä aineita ja aineiden yksittäisiä kursseja. Aikuislukiossa voi suorittaa loppuun kesken jääneen peruskoulun ja korottaa päättötodistuksen arvosanoja. ”Aikuisten perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu aikuisille opiskelijoille, joilla on heikko suomen kielen taito tai suomen kielen taito puuttuu. […] Maahanmuuttajien peruskouluopinnot on tarkoitettu oppivelvollisuusiän ylittäneille espoolaisille maahanmuuttajille. Ensisijaisesti sellaisille maahanmuuttajille, joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta Suomesta tai ulkomailta. […] Omnian perustutkinto-opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinto aikuislukiossa. Ammatilliseen koulutukseen valmistavien koulutusten opiskelijat voivat korottaa perusopetuksen arvosanojaan aikuislukiossa.” (Reponen 2014, 28.) Nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneessa -raportissa kuvataan peruskouluiän loppuvaiheessa tai sen ylittäneinä maahan muuttaneiden nuorten koulutuspolkuja Espoossa. Raportin mukaan koulutuspolun kriittiset kohdat liittyvät suomen kielen koulutuksen saatavuuteen, maahanmuuttaja nuorten koulutuksen rahoituksen määräaikaisuuteen sekä tiiviin ohjauksen ja psykososiaalisen tuen saatavuuteen. Suomen kielen koulutukseen on pitkät odotusajat ja raportin mukaan erityisesti yli 25-vuotiaat jäävät ilman kielikoulutuspaikkaa. Koulutuksen rahoituksen määräaikaisuus hankaloittaa pitkäjänteistä suunnittelua. Sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla haastavaa, mikä lisää maahanmuuttajanuorten tuen tarvetta. (Reponen 2014, 30.) Espoossa työväenopisto järjestää koulutusta 17-20-vuotiaille peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen päättäneille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa valmiudet hakeutua ammatillisiin tai lukio-opintoihin. Koulutusta järjestetään myös niille 20-29-vuotiaille maahanmuuttajille, joiden kielitaito ei ole riittävä ammatillisiin opintoihin. (Reponen 2014, 30.) Vantaa Vantaalla peruskoulun päättäneiden jatkosijoittumisia seurataan, jotta kaikille löytyisi jatkopaikka. Kaikille on jatkopaikka varattuna. Esimerkiksi vuonna 2014 peruskoulun päättäneistä vantaalaisista 99,5 prosenttia 43 pääsi peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään elokuun loppuun mennessä. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden kohdalla vastaava luku oli 75 prosenttia. Vuonna 2014 peruskoulun päättäneistä vantaalaista nuorista 51 % jatkoi lukiossa, 42% ammatillisessa koulutuksessa ja 5 % lisäopetuksessa tai valmistavassa koulutuksessa. (Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.) Vantaalla toimii nuorisopalveluiden ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. Kipinässä annetaan ohjausta alle 29vuotiaille ilman koulutuspaikkaa oleville nuorille ja autetaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia saamaan tarvitsemiaan palveluita. Yhteishakujen tulosten jälkeen ohjauskeskus Kipinässä annetaan ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille koulutusohjausta. Ohjauskeskus Kipinään ja etsivälle nuorisotyölle tehdään huoli-ilmoitus myös niistä nuorista, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa tai jotka eivät ole aloittaneet tutkinnon suorittamista eivätkä ole minkään palvelun piirissä. (Ks. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11.) Niille nuorille, jotka ovat vailla toisen asteen koulutuspaikkaa, on tarjolla niin sanottua nivelvaiheen koulutusta. Koulutuspaikkoja on ollut perusopetuksen lisäopetuksessa, lukioon valmistavassa koulutuksessa ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa (ammattistartti), ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (AKKU) sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA). Tarvittaessa on ollut mahdollista perustaa valmistavan koulutuksen lisäryhmiä. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11.) Syksyllä 2015 valmistavan koulutuksen järjestämiseen on odotettavissa muutoksia VALMAuudistuksen myötä (ks. edeltä). Vantaan kaupunki järjestää nuorille räätälöityä ja tuettua oppisopimuskoulutusta ammattiopisto Variassa. Erilaisilla työtä ja koulutusta joustavasti yhdistävillä hankkeilla on pyritty edistämään nuorisotakuun toteutumista. Opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn tähdänneissä hankkeissa on kehitetty työkaluja, joilla pyritään varmistamaan tutkinnon loppuunsaattaminen. Esimerkkejä tämänkaltaisista hankkeista ovat Varian Kolvi-hanke ja Opi, viihdy, valmistu -projekti. Eteenpäin opintiellä -peruskoulu päätökseen Menolippu toiminnassa tarjotaan oppivelvollisuusiän ylittäneille 17–28-vuotiaille nuorille mahdollisuus peruskoulun päättötodistuksen suorittamiseen. Monialaisessa hankkeessa 2010–2014 kehitettiin toimintamalli peruskoulun päättötodistuksen saamiseksi ja nuorten ohjaamiseksi jatko-opintoihin. Toiminta vakinaistettiin vuoden 2015 alussa. Hankeaikana mukana oli 196 nuorta. Heistä 67 sai hankkeen aikana peruskoulun päättötodistuksen. (Ks. lisää Menolipusta Honkasalo ym. 2014.) 17–24-vuotiaat maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen voivat suorittaa suomalaisen peruskoulun päätökseen Vantaan aikuisopiston perusopetuksessa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11-12.) Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyi Vantaalla Variassa syyskuussa 2013. Tuolloin NAOkoulutuksessa aloitti 43 nuorta. Hieman yli kolmannes aloittaneista puhui muuta kuin suomea äidinkielenään. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 14.) Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteutetaan 44 Variassa osana Kimpassa -hanketta. Opiskelun voi suorittaa joko oppilaitos- tai oppisopimusmuotoisena. (Varian kotisivut.) Koulutustakuun toteuttamisesta Koulutustakuu toteutuu silloin, kun nuorelle on tarjota jatkopaikka peruskoulun jälkeen. Aina nuorten alatoiveet ja koulutustarjonta eivät kuitenkaan kohtaa. Kokonaisvaltaisella ja oikea-aikaisella ohjauksella on pyritty ratkaisemaan tätä ”kohtaanto-ongelmaa”. Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toteuttavat koulutustakuuta tarjoamalla nuorille opetusta ja opintoohjausta. Ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa kehitetään toimia, joilla ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja varmistetaan tutkintojen loppuun suorittamista. Joustavat käytännöt, opinnollistaminen ja oppisopimuskoulutus ovat keinoja edistää koulutustakuun toteutumista. Niille nuorille, joilla on kouluttautumista rajoittava sairaus tai vamma, tulee tarjota erityistä tukea. Nivelvaiheessa nuorille tarjotaan myös lisäopetusta ja valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajanuoret tarvitsevat usein erityistä tukea, etenkin silloin, jos he ovat saapuneet Suomeen oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen. Maahanmuuttajien kohdalla riittävä kielikoulutus on ehto nuorisotakuun toteutumiselle. 5.3.3 Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat esimerkkejä hyvin toimivista nuorten palveluista (ks. esim. Ervamaa 2014). Nuorisotakuun työryhmän raportissa todetaan, että valtakunnan tasolla etsivän nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut ja myös työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden nuorten määrä kasvaa tasaisesti (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015). Valtakunnallisen työpajayhdistyksen nettisivujen mukaan: ”Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus.” (http://www.tpy.fi/tyopajatoiminta-suomessa/tyopajatoiminta) Sivuston mukaan Suomessa on noin 250 kuntien, säätiöiden, erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää työpajaa, joissa on vuosittain n. 20 000 valmentautujaa. Työpajatoimintaa on ollut Suomessa jo yli kolmenkymmenenvuoden ajan, muun muassa Helsingissä ja Vantaalla. 45 Etsivän nuorisotyön reunaehdot määritellään nuorisolaissa. ”Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kun kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti.” (Nuorisolaki 7 b § 20.8.2010/693) Nuorisolaissa säädetään erikseen myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten (Nuorisolaki, 7 d § ) ja etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä (Nuorisolaki, 7 c §). Nuorisolakia uudistetaan parhaillaan ja tavoitteena on, että uusi nuorisolaki astuisi voimaan vuoden 2016 alusta. Helsinki Nuorten työpajatoimintaa Mediakylpylä, järjestetään Metalliverstas, Sininen Helsingissä Verstas ja Stadin ammattiopistossa. WooDoo-werstas. Työpajoja Työpajat tarjoavat on neljä: nuorelle mahdollisuuden tutustua omaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin työkokeilun avulla. Pajat on tarkoitettu ensisijaisesti 15–19-vuotiaille työttömille nuorille. Pajoille otetaan myös alle 25-vuotiaita, mikäli paikkoja on vapaana. Työpajassa nuori pääsee sivuston mukaan kehittämään ammatillista osaamistaan ja työkokemus parantaa nuoren mahdollisuuksia päästä opiskelemaan jatkossa. Työpajat tarjoavat vuosittain keskimäärin viiden kuukauden mittaisen työkokeilupaikan 270 nuorelle. Nuorten työpajoille haetaan Tulevaisuustiskin, TE-toimiston tai oppilaitoksen kautta. Kaikille pajoille haku on käynnissä jatkuvasti. (Helsingin kaupungin kotisivut.) Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin nuorten palvelurakenteessa. Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorisolaki velvoittaa luovuttamaan etsivän nuorisotyön tuen tarpeessa olevan nuoren tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sekä alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa. Vuonna 2014 etsiville nuorisotyölle tehtiin yli 2100 tiedonsiirtoa Helsingissä tuen tarpeessa olevista nuorista. Helsingin kaupunki tuottaa etsivää nuorisotyötä itse (Tulevaisuustiski ja urasuunnittelunohjaus Stadin ammattiopistossa) sekä hankkii sitä yhteistyösopimuksin palveluntarjoajilta. Vuonna 2014 palvelua tarjosi Helsingin seudun erilaiset oppijat, Sovinto, SVEPS ja Vamos (HDL). 46 Helsingin kaupungin opetusvirasto koordinoi etsivää nuorisotyötä Helsingissä. Opetusvirasto ilmoittaa yhteishaussa vailla opiskelupaikkaa jääneiden helsinkiläisnuorten tiedot Tulevaisuustiskin etsivään nuorisotyöhön. Nuori voi hakeutua etsivän nuorisotyön ohjaukseen itse. Myös vanhemmat voivat ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Espoo Nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneessa raportissa työpajatoimintaa tarkastellaan kuntouttavat ja valmentavat palvelut -otsikon alla. Raportin mukaan sosiaalisen vahvistamisen rooli on kasvava työpajatyön arjessa. Työpajatoiminnassa on tarve entistä yksilöllisempään ja kuntoutuksellisempaan työotteeseen. Pajajakson aikana ja rinnalla on hyvä olla kuntoutusta ja nuoren voimaantumista tukevia palveluita. (Reponen 2014, 33.) Espoon alueella toimii kolme työpajatoimijaa sekä lisäksi pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jossa on työkokeilupaikkoja nuorille. Espoon kaupungin Työhönvalmennuskeskuksen työpajatoimintaan osallistuu raportin mukaan noin 200 alle 30-vuotiasta nuorta vuosittain. Espoon Diakoniasäätiö tarjoaa työpajatoimintaa muutamalle kymmenelle nuorelle vuodessa. Omnian työpajatoiminnassa on ollut vuosittain mukana noin 200 alle 25-vuotiasta nuorta vuodessa. (Reponen 2014, 33-34.) Nämä kolme pajatoimijaa tarjoavat raportin mukaan nuorille sekä työkokeilu- että kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Vuosittain Espoon alueen pajoilla sekä Kierrätyskeskuksessa on lähes 500 nuorta (alle 30-vuotiasta) erilaisissa aktiivitoimenpiteissä. (Reponen 2014, 34.) ”Omnian työpajatoiminnassa olevat nuoret ovat työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita, Omnian opiskelijoita sekä opintojensa nivelvaiheessa olevia nuoria. Omnian ammattiopiston ja aikuisopiston opiskelijat voivat suorittaa tutkinnon perusteiden mukaisia opintoja työvaltaisesti nuorten työpajoilla ja täydentää opintosuorituksia. Mahdollisuutta voidaan tarjota opiskelijalle, jonka opinnot eivät suju tai ovat keskeytymisvaarassa. mahdollisuuksien Työkokeilujaksoja mukaan. Osalla voivat suorittaa pajoista voi myös muista suorittaa tahoista ammatillisen tulevat nuoret perustutkinnon oppisopimuskoulutuksena. Omnian pajoilla voi olla espoolaisia, kirkkonummelaisia tai kauniaislaisia nuoria.” (Reponen 2014, 34.) Omnian pajajakson aikana nuori saa monipuolista tukea, sillä hänen tukenaan ovat pajaohjaajan lisäksi ohjauspalveluiden työntekijät. Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa olevat nuoret ovat työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita. Suurin osa työhönvalmennuskeskuksen nuorista on työkokeilusopimuksella, osa kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella sekä pieni joukko sosiaalihuoltolain mukaisella työtoimintasopimuksella. Nuori saa yksilöllistä tukea ja tarvittaessa apua myös esimerkiksi talous- ja asuntoasioihin. Työhönvalmennuskeskuksen ja Omnian lisäksi Espoon Diakonisäätiö toteuttaa Espoon 47 alueella erilaisia työllistymisen tukipalveluita, kuten esimerkiksi ostopalveluna kaupungille kuntouttavaa työtoimintaa. (Reponen 2014, 34.) Espoon alueen (Espoo, Kirkkonummi ja Kauniainen) etsivä nuorisotyö toteutetaan Omniassa. Palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportin mukaan etsivän nuorisotyön ohjaajien määrä ei ole riittävä tarpeeseen nähden, vaan etsivän työn kaltaista työtä tarvittaisiin alueelle lisää. Etsivän nuorisotyön asiakkaana ovat raportin mukaan ne nuoret, jotka ovat pudonneet tai ovat vaarassa pudota kaikkien palveluiden ulkopuolelle. Etsivässä työssä on tavoitteena miettiä yhdessä nuoren kanssa erilaisia vaihtoehtoja, joiden kautta voidaan edistää nuoren sijoittumista ammatilliseen koulukseen ja myös työelämään. Etsivä nuorisotyö on raportin mukaan ennen kaikkea korjaavaa nuorisotyötä. Keskeistä työssä on se, että se nuorelle vapaaehtoista eikä ohjaukseen vaadita lausuntoja tai lähetteitä. (Reponen 2014, 23.) Esimerkiksi vuonna 2013 etsivän nuorisotyön asiakkaita oli Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisen alueella yli 1000. Osa asiakkaista annettiin pitkäkestoista tukea, mutta osa selvisi eteenpäin kevyemmällä opastuksella asiakasta. Etsivä nuorisotyö sai kiitosta niin työntekijöitä kuin myös nuorilta itseltään, samaan tapaan kuin Allianssin nuorisotakuun onnistumista kartoittaneessa raportissa. (Reponen 2014, 24; ks. myös Ervamaa 2014.) Etsivän nuorisotyön asiakkaista suurin osa oli ohjautunut ns. kesäohjauksen piiriin peruskoulun kautta. Etsivät saavat ilmoituksen kaikista toiminta-alueella yhteishaun ulkopuolelle jääneistä nuorista. Etsivien tehtävänä on olla yhteydessä nuoren ja hänen huoltajiinsa ja kertoa jatkohakeutumismahdollisuuksista. Seuraavaksi suurimpana ryhmänä etsivässä nuorisotyössä näyttäytyy toisen asteen koulutuksesta ohjautuneet nuoret. He ovat joko keskeyttäneet koulutuksen tai eronneet oppilaitoksesta. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat ne nuoret, jotka ottavat itse yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Nuori voi ottaa yhteyttä joko soittamalla, sosiaalisen median kautta tai tulla tapaamaan etsivää nuorisotyöntekijää. (Reponen 2014, 24.) Kaikille etsivän nuorisotyön asiakkaille ei pystytä tarjoamaan kiinteää ohjausta. Mutta ne nuoret, jotka saavat yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea, hyötyvät siitä selkeästi. (Reponen 2014, 24.) Vantaa Vantaan työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat osa sivistystoimen alaista nuorisopalvelua. Vantaan työpajatoimintaa kehitetään jatkuvasti palvelutarvelähtöisesti yhteistyössä sivistystoimen, toisen asteen koulutuksen, sosiaali- ja terveystoimen, työllisyyspalveluiden, TE-hallinnon ja eri järjestöjen kanssa, muun muassa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n ja Korson Setlementtinuoret ry:n kanssa sekä yrittäjien kanssa. Monialaisessa kehittämistyössä on hyödynnetty eri rahoittajilta saatua hankerahoitusta. Rahoitusta on saatu 48 muun muassa Euroopan sosiaalirahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja aluehallintovirastosta. Hankkeet on kytketty osaksi työpajatoimintaa jo hankerahoitusaikana. Etsivä nuorisotyötä tehdään Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä. Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Raporttiin on kirjattu, että työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön ”tarkoituksena on edistää nuorten opiskeluvalmiuksia, elämänhallintaa, koulutukseen hakeutumista, työhön ja ammatteihin tutustumista sekä nuorten osallisuutta. Toiminta perustuu kokonaisvaltaiseen nuorisotyölliseen lähestymistapaan. Palveluihin on matala kynnys ja lähestymistapana on erilaisten nuorten integrointi toimintaan.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 14.) Raportissa todetaan lisäksi, että nuorten työpajatoimintaan sisältyy Vantaalla kuusi nuorten työpajaa, nuorten Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä ja etsivä nuorisotyö, kaupungin työpisteissä tapahtuva nuorten tuettu oppisopimusopiskelu, oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli Peruskoulu päätökseen – Eteenpäin opintiellä Menolippu ja Vantaan ammattiopisto Variasta keskeyttämisriskissä motivointijaksoille pajoille tulevat opiskelijat. Toiminnan kohderyhmänä ovat vantaalaiset 16–28-vuotiaat nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työn ulkopuolella tai jotka elävät toimeentulotuen varassa. Erityisenä kohderyhmänä ovat suunnitelman mukaan syrjäytymisvaarassa olevat monikulttuuriset nuoret. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 15.) Nuorten työpajatoiminnan tiimoilta tehdään yhteistyötä ruotsinkielisen tuotantokoulun SVEPS:in kanssa. Työpajoissa nuoria muun muassa ohjataan koulutukseen ja työelämään, tuetaan elämänhallintaan liittyvissä asioissa ja vahvistetaan oppimisvalmiuksia sekä mahdollistetaan peruskoulun arvosanojen korottaminen tai peruskoulun loppuun suorittaminen. Tämän lisäksi nuorilla on mahdollisuus suorittaa erilaisia kursseja muun muassa ensiapukurssi, hygieniapassi, tulityö- ja turvallisuuskortti. Huonolla suomen kielen taidolla oleville on yhteistyössä Aikuisopiston kanssa järjestetty suomen kielen kursseja. Myös ohjaajia on koulutettu selkokielen käytössä. Toimintaa toteutetaan monialaisena ja moniammatillisena yhteistyönä sivistystoimen, sosiaali- ja terveystoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nuorilla on mahdollisuus saada muun muassa kuraattorin ja sairaanhoitajan palveluita. Nuoret ohjautuvat palveluihin mukaan muun muassa TE-toimiston, Petraprojektin, TYP:in, sosiaali- ja terveystoimen sekä oppilaitosten kautta. Osa nuorista löytää palvelut itsenäisesti. Etsivään nuorisotyöhön nuoret tulevat huoli-ilmoituksella tai tulemalla suoraan Kipinään päivystysaikoina. Nuorten työpajatoiminnassa oli asiakkaita vuonna 2014 yhteensä 1766. Heistä työpajoilla oli mukana yhteensä 378. Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinän ja etsivän nuorisotyön asiakkaita oli yhteensä 628. Sosiaalisen median kautta tulleita yhteydenottoja, ohjauspuheluita ja päivystysajalla käyntejä oli yhteensä 760. Huoli-ilmoituksia tulee vuosittain lähes 700. Kaikkia niitä nuoria, joista huoli-ilmoitus on tehty, ei 49 tavoiteta. Työpajanuorista 69 % sijoittui tutkintoon johtavaan koulutukseen, työkokeiluun tai työhön tai muuhun positiiviseen toimintaan (työpajarekisteri 2014). Työpajatoimintaa on toteutettu ja kehitetty monialaisena yhteistyönä Vantaan kaupungin eri toimialojen kanssa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, ELY-keskusten ja Nuorisotutkimusseuran kanssa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 15-16.) 5.3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut nuoren tukena Tässä luvussa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluja nuoren tukena. Usein nuoren sosiaalisen tuen tarve liittyy toimeentulovaikeuksiin tai asunnottomuuteen. Elämänhallintaa tukevia palveluita ja kuntoutuspalveluita on tässä selvityksessä käsitelty jo työllistymistä ja kouluttautumista tukevien palvelujen sekä työpajatoiminnan ja etsivän työn yhteydessä. Tarkastelua täydennetään tässä luvussa ja joitakin jo aikaisemmissa luvuissa mainittuja palveluita käsitellään tässä uudestaan sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmasta. Huhtikuun alussa 2015 voimaan astuneen uuden sosiaalihuoltolain (17§) mukaan sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P17) Sosiaalihuoltolan luvussa hyvinvoinnin edistämisestä (2014, 6 §) todetaan: ”Kunnan asukkaiden saatavissa on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Neuvontaa ja ohjausta järjestäessään sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 §:ssä tarkoitettua terveysneuvontaa järjestävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa.” Samassa luvussa todetaan myös, että ”palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin” (10 §). Sosiaalihuollon toteuttaminen -luvun alla todetaan vielä, että ”Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä, jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.” (42 §) Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia ja samalla vahvistaa elämänhallintaa. Toiminta perustuu (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189). 50 lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys on noussut esiin nuorisotakuun toimeenpanoa arvioineissa tutkimuksissa. Esimerkiksi Allianssin Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? -raportissa kuntoutuspalveluiden saatavuus mainitaan yhtenä nuorisotakuun kehittämistarpeena (Ervamaa 2014). Nuorten palvelujärjestelmää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten näkökulmasta tarkastelleen Nuoret luukulla -tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät näin ollen ole työ- tai opiskelukykyisiä. Ehkäisevän työn rinnalle kaivataan tutkimuksen mukaan myös korjaavaa työtä. (Aaltonen ym. 2015, 129.) Valtakunnallisen nuorisotakuu työryhmän suosituksissa nuorisotakuun jatkotoimiksi todetaan, että nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus on saatava entistä vahvemmin mukaan nuorisotakuuseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää työryhmän mukaan perheiden, lasten ja nuorten sosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden varhaiseen saatavuuteen ja riittävään resursointiin. Vajaakuntoisille nuorille tulee suositusten mukaan tarjota yksilöllistä ja pitkäkestoista ohjausta sekä työhönvalmennusta. (Nuorisotakuu-työryhmän raportti 2015, 54-65.) Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalla on merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Monelle nuorelle lähin apu ja tuki on koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon työntekijät (kouluterveydenhoitajat, lääkärit, koulupsykologit ja koulukuraattorit). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013, 3 §) mukaan ”opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. […] Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.” Helsinki Monissa nuorille suunnatuissa palveluissa kartoitetaan nuorisotakuun hengessä nuorten palveluiden tarve kokonaisvaltaisesti, myös sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta. Esimerkiksi Helsingin työvoiman palvelukeskus Duurissa työskentelee terveydenhoitaja. Helsingissä nuorille uravalmennusta tarjoava Respa tekee yhteistyötä liikuntaviraston NYT-hankkeen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden nuorten palveluiden Terve arki -terveystarkastusten kanssa. Terve arki -terveystarkastukset on tarkoitettu koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille ja nuorille aikuisille. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014; Helsingin kaupungin kotisivut; Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.) Lisäksi nuorten palvelut tarjoavat Helsingissä sosiaalityön palveluja nuorten sosiaalityön, Duurin, lastensuojelun jälkihuollon ja aikalisätoiminnan asiakkaille. Nuorten palveluissa turvataan nuorten toimeentulo ja autetaan nuoria myös asumisratkaisuissa. Nuorisopalveluiden Nuorisoasema tarjoaa matalalla kynnyksellä palveluita 13–23 -vuotiaille päihteillä, pelaamisella tai lievillä mielenterveyden häiriöillä oireileville helsinkiläisnuorille ja heidän läheisilleen. Apua voi hakea myös liialliseen ajankäyttöön netissä. (Helsingin kaupungin kotisivut.) 51 Kuntouttavaan työtoimintaan Helsingissä hakeudutaan työvoiman palvelukeskus Duurin kautta. Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle. Toiminta perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelu on tarkoitettu pitkään työttömille olleille henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää omaa paikkaansa työmarkkinoilla tai jotka tarvitsevat muita erityisiä työllistymisen tukitoimenpiteitä. (Helsingin kaupungin kotisivut.) Helsingissä on lukuisia nuorten parissa toimivia kolmannen sektorin toimijoita, jotka omalta osaltaan tukevat nuoria ja tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimerkiksi Herttoniemen Vamos tarjoaa nuorelle erilaisia yksilötyön ja ryhmätoiminnan palveluita. Lisäksi nuorella on mahdollisuus tavata sairaanhoitajaa ja osallistua iltapäivisin erilaisiin harrasteryhmiin. Vamos Sörnäisissä toimii nuorten toimintakeskuksen ja peruskoulustartin lisäksi myös kaksi kuntouttavan työtoiminnan ryhmää (Ks. Helsingin kaupungin kotisivut; Vamoksen kotisivut.) Espoo Helsingin diakonissalaitoksen Vamos toimii myös Espoossa. Toiminta suunnattu Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea opintojen tai työn aloittamiseen. Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Kuten Helsingin Vamoksessa toiminnan periaatteina ovat myös Espoossa matalan kynnyksen sosiaalinen kuntoutus ja vapaaehtoisuus. Vamoksessa nuorelle tarjotaan suunnitelmallista, pienin askelin etenevää palvelu- ja uraohjausta sekä alkuvaiheen valmennusta. Yksilö- ja ryhmävalmennuksen lisäksi Vamos tarjoaa sosiaali- ja terveys-, opiskelu-, työllisyys-, asumisen-, sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita. Toimintaan ei tarvita lähetettä eikä diagnoosia. Jokaiselle nuorelle nimetään oma työntekijä. (Reponen 2014, 35.) Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusraportissa todetaan, että Vamos on vakinaistanut hyvin paikkansa Espoon palvelujärjestelmässä. Vamos on tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen muiden nuorten palveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Raportin mukaan tarve tämän tyyppiselle matalan kynnyksen nuorten palvelulle on suuri. Espoossa on toiminut myös nuorten Kipinä-ryhmä vuonna 2013, mutta sittemmin Kipinän toimintaa on suunnattu enemmän aikuisille. (Reponen 2014, 35.) Kipinä-ryhmissä työskennellään yhdessä ja yksilöllisesti. Kipinä tarjoaa sosiaalista kuntoutusta, väyliä työhön, pysyvään asumiseen, mielekästä tekemistä, hyvinvointia sekä kaupungin palveluja. (Espoon kaupungin kotisivut.) Espoossa toimii Hyvä Koti ry. joka tarjoaa yhteisöllistä matalan kynnyksen toimintaa mielenterveyskuntoutujille. Vuosittain toiminnassa on mukana noin 15 nuorta. ”Toimintana on kodin arkiaskareita, esim. ruuan valmistus, pyykinpesu, kaupassa käynti sekä yhdessä suunnitellut avoimet ryhmät. Toiminnassa huomioidaan yksilöllisesti jokaisen vointi ja kyvyt, jotta jokaiselle osallistujalle tulee onnistumisen tunteita ja omanarvon tunteen lisääntymistä.” (Reponen 2014, 36.) 52 Nuorisotakuun palvelujärjestelmää kartoittaneen raportin mukaan kuntouttava työtoimintaa on Espoossa hyödynnetty nuorten osalta huonosti. Espoossa kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat nuorisotakuun palvelujärjestelmää kartoittaneen raportin mukaan useat kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi Autismisäätiö, Rinnekoti-Säätiö, Espoon Mielenterveysyhdistys ry sekä Kalliolan Setlementti. Lisäksi kuntouttavaa toimintaa voidaan toteuttaa ryhmätoimintana kaupungin omassa organisaatiossa tai Omnian työpajoilla. Myös Vamos Espoo on myös tarjonnut kaupungille kuntouttavaa työtoimintaa. (Reponen 2014, 36-37.) Espoon kaupunki ja Vantaan olivat mukana terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen koordinoimassa Koppi -hankkeessa (Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita) kehittämässä kuntouttavaa työtoimintaa. Nuorisopoliklinikka, Nupoli tarjoaa 13–22-vuotiaille espoolaisille nuorille ja heidän perheilleen tukea ja ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa. Tukea saa esimerkiksi mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Nupolissa nuori saa tukea moniammatilliselta tiimiltä, johon kuuluu 2 ohjaajaa, 2 psykologia, psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisonohjaaja ja terveydenhoitaja. Nupoli toimii matalankynnyksen periaatteella. (Espoon kaupungin kotisivut.) Espoossa järjestetään terveystarkastuksia työttömille ja annetaan talous- ja velkaneuvontaa. Terveystarkastuksiin asiakas voi hakeutua itse, tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimistosta, työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta tai kuntakokeilusta. Vuoden 2015 alusta ylivelkaantuneiden nuorten pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettu ja työttömät pääsevät velkajärjestelyyn aiempaa nopeammin. (Espoon kaupungin kotisivut.) Vantaa Sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan. Vuoden 2015 alussa nuorisoasema ja nuorisoneuvola yhdistyivät Vantaalla nuorten keskus NUPIKSI. Uusi yksikkö tarjoaa 13–21-vuotiaille vantaalaisille nuorille monipuolista tukea matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella. Lyhytkestoisempaa neuvontaa ja ohjausta voidaan tarjota myös yli 21-vuotiaalle nuorelle. Yksiköstä voi saada apua ja tukea esimerkiksi elämänhallinnan kysymyksissä, koulunkäynnin vaikeuksissa, sosiaalisissa suhteissa ja mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Työntekijäkunta on monialainen. Yksikkö toimii kahdessa toimipisteessä ja tarvittaessa työntekijät liikkuvat kouluille, oppilaitoksiin, kotikäynneille. Yksikkö tarjoaa palveluneuvontaa puhelimitse ja päivystys- ja neuvontavastaanottoa paikan päällä. Nuppiin nuori voi tulla yksin tai saattajan kanssa, myös ilman ajanvarausta. Palvelua tarjotaan myös nuoren vanhemmille. (Vantaan kaupungin kotisivut.) Myös aikuissosiaalityössä nuoren on mahdollista saada tukea, ohjausta ja neuvontaa erilaisiin elämäntilanteisiin. Asiakkuus alkaa pääsääntöisesti siten, että nuori varaa ajan tai hänet kutsutaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle, kun hän on hakenut toimeentulotukea. Tällöin nuorelle laaditaan palvelutarpeen arviointi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella laaditaan suunnitelma tarvittavien palvelujen osalta. Nuorelle myös nimetään omatyöntekijä. Asiakkuus 53 jatkuu niin kauan kuin nuoren tilanne sitä edellyttää. (Ks. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 20142015.) Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat työskentelevät verkostomaisesti ja hyödyntävät palveluja, joita Vantaalla on tarjota. Yhteistyötahoja ovat kaikki valtion, kunnan ja järjestöjen palvelut sekä hankkeet, joissa työskennellään nuorten kanssa. Asunnottomuuden ehkäisemiseksi nuoren on mahdollista saada myös asumisen ohjausta, Vantaan kaupungin oma tilapäisasunto tai tuettua asumista ostopalveluna. Vantaan kaupunki palkkaa kesätyöntekijöiksi opiskelijoita, jotka hakevat kesän ajaksi toimeentulotukea opintososiaalisten etuuksien keskeytyessä. Nuoria voidaan palkata 1–3 kuukaudeksi, nuoren kesäloman pituudesta riippuen. Rahoitukseen käytetään työllisyyspalveluiden työllistämismäärärahoja. Nuorille suunnattujen toimenpiteiden haasteena on nuoren toimeentulo eri toimenpiteiden aikana. Monet nuoret ovat menettäneet luottotietonsa, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Vantaalla tehdään nuorten koordinaatioryhmän toimesta selvitys nuorten toimeentulosta ja laaditaan selvityksen pohjalta suunnitelma tilanteen parantamiseksi. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Vantaalla kaupungin omilla työpajoilla ja järjestöissä. Kuntouttavaa työtoimintaa tarkastellaan Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa osana työllisyystakuun toteuttamista. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.) Vuoden 2015 alusta käynnistyneen Vantaan nuorisopalveluiden hallinnoiman kolmivuotisen Palvelu olen minä! ESR-hankkeen tavoitteena on tukea nuorten omia voimavaroja ja toimintakykyä sekä kehittää nuorten mielenterveyspalveluita ja niiden saatavuutta tutkimalla nuorten käyttäjäkokemuksia. Palvelu olen minä! on tehostetun tuen toimintamalli, jossa edistetään nuoren kuntoutumista vahvan yksilötyön, ryhmätoiminnan sekä monenlaisen verkostotyön keinoin. Hankkeessa kartoitetaan nuorten mielenterveyspalveluita ja kehitetään palveluverkoston toimintaa verkostoyhteistyönä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta nuorten psykososiaalisista palveluista. (Vantaan kaupungin kotisivut.) 5.3.5 Nuorille suunnatut sähköiset palvelut ja neuvonta Tässä luvussa esitellään nuorille suunnattuja nuorisotakuuseen kytkeytyviä sähköisiä palveluja ja neuvontaa. Erilaisten sivustojen kautta nuorten on mahdollista saada tietoa ja tukea työllistymiseen ja kouluttautumiseen. Palveluiden kautta on mahdollista hakea myös vastauksia muihin mieltä askarruttaviin kysymyksiin ja etsiä sopivia palveluita. Sähköisiä nuorille suunnattuja palveluita on lukuisia. Osa nuorille suunnatuista neuvonta- ja palvelusivuista on valtakunnallisia ja osa taas paikallisia. Yksi esimerkki valtakunnallisesta neuvontapalvelusta on Suunta- 54 palvelu. Suunta on verkkomuotoinen, anonyymi, kaikille nuorille avoin, matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalvelu. Palvelu on kehitetty Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen lasten ja nuorten säätiön, Sitran ja Ylen yhteistyönä ja se on osa Pelastakaa Lapset ry:n nuorille suunnattua verkkotyötä. Palvelun tavoitteena on edistää nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja helpottaa palvelujen saantia. Mutta ohjauskeskustelussa käsiteltäviä teemoja ei ole Suunta-palvelussa rajattu. Palvelun sivuilla Suunta-palvelua luonnehditaan lisäksi yhden luukun palveluksi, josta nuori saa yksilöllistä ja ennakkoluulotonta palvelua. ”Suunta-palvelu löytyy verkosta eri palveluista. Oman verkkosivun ja siellä saatavilla olevan chatin lisäksi chattisovellus toimii myös IRC-Gallerian Netari-yhteisössä, Facebookissa Suunta-palvelun sivulla, Porin nuorisotoimen sivuilla sekä Kunkoululoppuu.fi:ssä. Palveluun on mahdollista myös jättää nettilomake, johon ohjaajat vastaavat 24 tunnin sisällä.” (Suunta-palvelun kotisivut; ks. myös Gretschel & Junttila-Vitikka 2014.) Pelastakaa lapset ry koordinoi myös valtakunnallista nettinuorisotaloa, Netaria. Netari tarjoaa nuorille muun muassa mielekästä tekemistä netissä, mutta myös aikuisen keskustelutukea. Tarvittaessa Netarin työntekijät ohjaavat nuoren hakemaan apua oikeasta paikasta. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Espoo ja Vantaa ovat mukana Netari toiminnassa. Nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneen raportin mukaan nuorten parhaiten tuntemat sähköiset palvelut ovat TE-toimiston ja Kelan tarjoamat palvelut. Vaikka työllistymiseen ja koulutukseen tai yleisemmin nuorten hyvinvointiin keskittyviä sivustoja löytyi kymmeniä, monet näistä sivustoista olivat Espoossa haastatelluille nuorille tuntemattomia. (Reponen 2014, 21.) Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan korvaa henkilökohtaista palvelua, mikä tuli vahvasti esiin Allianssin Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? selvityksessä. TE-toimistojen lakkautukset koettelevat myös nuoria eikä sähköinen asiointi onnistu esim. silloin, kun verkkopankkitunnuksia tai tietokonetta ei ole käytettävissä. (Ervamaa 2014, 15.) Kaikki sähköiset palvelut eivät vastaa toimivuudeltaan ja käyttäjäystävällisyydeltään nuorten odotuksia, mikä tuli esiin myös Takuuta toteuttamassa -selvityshankkeen nuorten työpajassa (ks. myös Ervamaa 2014). Osa nuorille suunnatuista palveluja ja neuvontaa tarjoavista sivustoista on viranomaisten ylläpitämiä, kuten esimerkiksi yhteishaussa käytettävä haku ja valintapalvelu www.opintopolku.fi. Myös järjestöt ylläpitävät nuorille suunnattuja neuvontapalveluita. Esimerkiksi Suomen nuorisoyhteistyön Allianssin ylläpitämien sivujen kautta nuori saa muun muassa työhön, koulutukseen ja asumiseen liittyvää tietoa sekä myös nettitukea (www.allison.fi/etusivu/). Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin sivujen kautta voi hakea nuorille suunnattuja tieto- ja neuvontapalveluita kaupungeittain. Toiminnan tavoitteena on, että kaikilla Suomessa asuvilla nuorilla käytettävissään laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö, ja keskus toimii Oulusta käsin. Sivustolle on koottu tietoa niin nuorten verkkopalveluista, neuvontaa tarjoavista toimipisteistä kuin myös vertaistoiminnasta. (www.koordinaatti.fi) 55 Helsingin seutukunnan Pulmakulma on kysymys & vastaus palsta, joka sivusto palvelee kaikkia pääkaupunkiseudun nuoria (www.nuoret.info) ja UngInfo – Fråga sivut tarjoavat tietoa ja neuvontaa ruotsin kielellä (www.unginfo.fi) Pulmakulma on tarkoitettu Espoon, Järvenpään, Helsingin, Kauniaisten, Hyvinkään, Kirkkonummen, Tuusulan, Pornaisten, Vantaan ja Vihdin 12-25 -vuotiaiden kysymyksille. Kysymyksiin vastaavat näiden kuntien nuorisotyöntekijät yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Pulmakulmassa voit kysyä mitä tahansa nimettömästi. Kysymykset voivat liittyä esim. vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin, työhön, koulutukseen tai asumiseen. Kysymyksiin luvataan vastata viikon sisällä. Käytössä myös chat-palvelu, jossa nuoret voivat keskustella kahden kesken nimettömänä, terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän ja psykologin kanssa. (www.nuoret.info.) Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on Helsingin nuorten tieto- ja neuvontasivusto. Sivut ovat suunnattu 13-25 -vuotiaille nuorille. Kompassin sivuilta nuori saa tietoa, neuvoja ja apua laajasti eri elämänalueilta, esimerkiksi asunnoista, kesätöistä, ammatinvalinnasta, terveydestä, ihmissuhteista ja harrastuksista. Kompassi auttaa myös raha-asioiden hoidossa.( http://www.kompassi.info/) Espoossa toimii nuorten kaupungin tieto- ja neuvontapiste yESBOx, joka tarjoaa verkkopalvelun lisäksi myös henkilökohtaista palvelua kauppakeskus Isossa Omenassa. Kaupungin kotisivujen mukaan yESBOxin palvelut on tarkoitettu 13-29-vuotiaille espoolaisille nuorille. Nuori saa yESBOxista tietoa, neuvontaa ja tukea eri elämänalueisiin liittyvissä kysymyksissä. yESBOxin nettisivuille on koottu tietoa monista eri aihealueista. (www.espoo.fi/yesbox) ”Espoossa on toukokuussa 2014 aloittanut Tajua mut! -liputustoimintamalli. Toimintamalli perustuu liputustietojärjestelmään, jossa nuoren kanssa työtä tekevät ammattilaiset voivat liputtaa nuoren, mikäli ovat huolissaan nuoren tilanteesta. Toimintamallin tavoitteena on helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa ja tukea varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Liputustoimintamalli ei korvaa jo olemassa olevia auttamiskeinoja, vaan tulee niiden rinnalle erityisesti tukemaan ammattilaisten yhteistyön vahvistumista. (http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_lii-kunta/Nuoriso/Tajua_mut )” (Reponen 2014, 22.) Lisäksi Espoossa toimii Koulutuskuntayhtymän InfoOmnia. InfoOmnia on tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste, josta saa tietoa eri koulutusvaihtoehdosta, neuvoa hakeutumiseen, apua uraohjaukseen ja tukea nuorten arjenhallintaan. InfoOmnia tarjoaa henkilökohtaista palvelua neljässä eri toimipisteessä. (https://www.omnia.fi/web/infoomnia/infoomnia) Nuorisotakuun palvelujärjestelmän raportin sähköiset palvelut sopivat hyvin pärjääville, omatoimisille nuorille, mutta monen ongelman kanssa painivat nuoret halusivat kasvokkain tapahtuvaa palvelua. (Reponen 2014, 21) Edellä mainittujen Pulmakulman ja UngInfon lisäksi vantaalaisia nuoria palvelee JEESI – Nuorten tieto- ja neuvontapalvelu. Jeesi tarjoaa 13–25-vuotiaille vantaalaisille nuorille monialaista henkilökohtaista tieto- ja 56 neuvontapalvelua sekä verkkopalvelua. Lisäksi Jeesi palvelee puhelimitse, kasvotusten, sähköpostitse sekä Facebookissa. ”JEESI toimii opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden rahoittaman Vantaan nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämishankkeen ohessa.” (http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/neuvonta_ja_tuki/jeesi_nuorten_tieto-_ja_neuvontapalvelu) Jeesin sivulta löytyy esimerkiksi nuoren vantaalaisen opas, josta nuori voi hakea tietoa muun muassa koulutuksesta, työstä ja asumisesta. (www.jeesi.info) Lisäksi nuorille on tarjolla valtakunnallisia terveyteen liittyviä nettipalveluita, kuten esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tuottama nettipalvelu Nuorten mielenterveystalo, josta saa tietoa nuoruusikäisten mielenterveydestä ja myös palveluista. (www.nuortenmielenterveystalo.fi) Nuortenlinkkiverkkopalvelun tuottaa A-klinikkasäätiö. Sivut tarjoavat tietoa, testejä, nettineuvontaa ja mahdollisuuden keskusteluun. Teemoina sivuilla on muun muassa alkoholi, huumeet, masennus ja yksinäisyys. (http://www.nuortenlinkki.fi) Erilaisia nettipalveluita on nuorille tarjolla paljon ja myös palveluntarjoajia on lukuisia. Kaupunkien kotisivuilta löytyy nuorille suunnattuja sivuja ja palveluita. Lisäksi nuoret saavat neuvontaa ja ohjausta muiden palveluiden ohessa. Edellä esitetyt ovat esimerkkejä nuorille tarjolla olevista sähköisistä palveluista ja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti ja tulevaisuudessa Ohjaamoilla ja niiden tarjoamilla monikanavaisilla palveluilla tulee varmaankin olemaan merkittävä rooli nuorten ohjauksessa ja neuvonnassa. Ohjaamoiden sähköisiä palveluita ja mobiilipalveluita kehitetään yhdessä KeskiSuomen ELY:n Kohtaamo -hankkeen kanssa. Sitran Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa -selvityksessä (Gretschel & Junttila-Vitikka 2014, 4) arvioidaan verkossa tarjotun Suunta-ohjauksen toimivuutta ja tarpeellisuutta. Raportin mukaan esim. chattija sähköpostipalveluista ”hyötyivät erityisesti nuoret, jotka olivat kiinnittyneitä usealle paikkakunnalle tai asuivat etäällä palveluista. Lisäksi siitä oli erityistä hyötyä nuorille, jotka eivät olleet tietoisia heille sopivista palveluista tai jotka eivät mielestään tulleet kuulluksi esimerkiksi oppilaanohjauksessa, TE-toimistossa tai terveyspalveluissa.” Suunta-ohjaajien arvioiden mukaan verkko-ohjauksen vahvuudet liittyivät muun muassa mahdollisuuteen jakaa tietoa. Olennaista on se, mihin ohjataan. Kun taas kasvokkain ohjauksessa korostuu se, miten ohjataan. Kynnys pyytää apua on matala, kun kysyä voi anonyymisti. Nuori voi ottaa esiin arkojakin aiheita. Verkko-ohjaus ei ole sidottu virastotyöaikaan. Verkko-ohjauksen riskeinä otetaan esiin esimerkiksi se, että chatissa nuoren tosiasiallista kokonaistilannetta on vaikea kartoittaa. Kaiken kaikkiaan verkko-ohjausta pidettiin kuitenkin tarpeellisena lisänä. Suunta-palvelu palvelee yli kuntarajojen. (Gretschel & Junttila-Vitikka 2014.) 57 6 Ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla pääkaupunkiseudun malli Takuuta toteuttamassa selvityshankkeessa on kartoitettu nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa. Tavoitteena on myös luoda ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi parhaiten toteutettavissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten Ohjaamo-mallia voitaisiin pääkaupunkiseudulla kehittää. Ehdotus perustuu hankkeen selvitykseen nuorisotakuun toteuttamisesta, kaupunkien Ohjaamo-hankevalmisteluun, selvityshankkeen työpajamateriaaliin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Ehdotusta on työstetty hankkeen työryhmässä ja ohjausryhmässä. 6.1 Nuorisotakuun kehittämistarpeet raporttien ja tutkimusten pohjalta Nuorisotakuun toteutumista kehittämistarpeet ovat ja liittyneet nuorten muun palveluita muassa kartoittaneissa matalan kynnyksen tutkimuksissa palveluihin, nuorisotakuun palveluprosessin katkeamattomuuteen, monialaiseen yhteistyöhön ja tiedon siirtoon sekä seurantaan. Huomiota on kiinnitetty myös sosiaali- ja terveys- ja kuntoutuspalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. (Ks. esim. Tuusa ym. 2014.) Nuorisotakuun työryhmä tiivistää loppuraportissaan omat suosituksensa jatkotoimiksi kuudeksi kokonaisuudeksi. Nuorisotakuun toteutuksen tulee olla pitkäjänteistä. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen tuen tulee olla nuorisotakuuta toteutettassa keskiössä. Henkilökohtaiselle ohjaukselle tulee varata riittävät resurssit ja palveluja on oltava riittävästi. Nuorisotakuu kuuluu työryhmän mukaan kaikille. Jatkossa on panostettava entistä enemmän esimerkiksi niihin nuoriin, joilla on kouluttautumista tai työllistymistä rajoittava sairaus tai vamma. Myös maahanmuuttajanuorten kielikoulutukseen ja opinto-ohjaukseen on panostettava. Eteen elämässä – osaavana ja taitavana -kokonaisuudessa huomiota kiinnitetään muun muassa oppijan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen koulutusjärjestelmässä sekä opinto-ohjauksen riittävyyteen. Nuorilla on oltava mahdollisuus päästä kiinni työelämään! - kokonaisuudessa nostetaan esiin esimerkiksi TE-toimistojen resurssien riittävyys ja työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 54–65.) Espoon nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen loppuraportin toimenpide-ehdotuksissa nostetaan esiin nuorisotakuun johtaminen ja koordinointi, palveluiden suuntaaminen ja resursointi, viranomaisyhteistyön helpottaminen sekä tiedottaminen. Nuorisotakuun toteuttamiseksi tulisi raportin mukaan laatia yhteinen strategia yhdessä keskeisten toimijatahojen kanssa. Keskeisiä toimijoita ovat kaupunki, elinkeinoelämä, TE-toimisto, Kela, kolmas sektori ja myös palveluita käyttävät nuoret. Yhteistä strategiaa tarvitaan erityisesti hallintokuntien rajapinnoilla tapahtuvan työn ja vastuiden selventämiseksi. Myös tulevat lakimuutokset edellyttävät ennakointia palveluja suunniteltaessa. Palveluohjauksellista työotetta 58 tulee raportin mukaan kehittää yli sektorirajojen ja resursseja yhdistämällä voidaan tuottaa enemmän palveluja niitä tarvitseville nuorille. Muina kehittämistarpeina mainitaan raportissa muun muassa matalan kynnyksen palvelumallin Ohjaamon rakentaminen. Ohjaamosta nuori saisi monikanavaisia palveluita ja yksilöllistä palveluohjausta. Raportin mukaan nuorille suunnattua moniammatillista ja toiminnallista kuntoutusta tulee olla tarjolla enemmän. Viranomaisyhteistyön helpottamiseksi ehdotetaan Lync- tietojärjestelmän järjestelmällistä käyttöönottoa. Palvelutarjonnan hahmottamisen avuksi esitetään alueellista palvelutarjotinta ja toimijakarttaa. Tiedottamista esitetään kehitettävän muun muassa siten, että työntekijät liikkuisivat enemmän nuorten parissa. Kartoitushanke perustuu työntekijöiden ja nuorten haastatteluihin sekä kyselyihin ja keskusteluihin. (Reponen 2014, 44-47.) Allianssin Kohti Onnistunutta nuorisotakuuta? -raportissa vuodelta 2014 nostetaan esiin samansuuntaisia kehittämistarpeita kuin nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneessa raportissa. Allianssin raporttia varten haasteltujen ammattilaisten ja nuorten mukaan nuorisotakuun toteutuksen kehittämistarpeet liittyvät muun muassa palveluiden kokoamiseen yhden katon alle, tiedonkulun helpottamiseen monialaisessa yhteistyössä asiakkaan suostumuksella sekä eri toimijoiden ja sektorien välisen yhteistyön lisäämiseen. Niin järjestöjen kuin myös työantajien roolia tulisi kehittää ja kasvattaa nuorisotakuussa. TE-palveluja tulisi raportin mukaan kehittää siten, että nuorten yksilölliset tarpeet tulisivat paremmin. Tarvetta on niin toimiville sähköisille palveluille kuin myös lähipalvelulle. Lisäksi kehittämistarpeina mainitaan ohjauksen ja tukitoimien lisääminen oppilaitoksissa ja kuntoutuspalveluiden saatavuuden parantaminen. Raportissa painotetaan kohderyhmien moninaisuuden, erilaisten tarpeiden ja myös yhdenvertaisuusnäkökulmien huomiointia. Tärkeää on myös välttää nuorten tarpeetonta marginalisointia. (Ervamaa 2014, 33.) Nuorten syrjäytymistä ja asemaa palvelujärjestelmässä arvioineen Nuoret luukulla -raportin mukaan niille nuorille, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät työ- ja opiskelukykyisiä, ei ole tarjolla riittävästi palveluita. Nuorten tarpeet ja palvelut eivät kohtaa. Koulutuksesta ja töistä syrjässä olevat nuoret ovat raportin mukaan muita samanikäisiä sairaampia ja siksi tarvitaan lisää resursseja myös nuorten terveyspalveluihin. Raportissa todetaan, että jos syrjässä olevien nuorten tilannetta halutaan kohentaa, niin ehkäisevän työn ja työn hakuun ohjaamisen rinnalle kaivataan myös korjaava työtä, kuten kuntouttavia työpaikkoja. Nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden asiakasmäärissä on suuria eroja. Suuret asiakasmäärät eivät aina mahdollista henkilökohtaiseen palveluun panostamista, mikä on taas edellytys luottamuksen syntymiselle. Raportissa otetaan kantaa ns. yhden luukun palveluihin sekä nuorten parissa tehtävän työn vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamiseen. Raportin mukaan yhden luukun palvelut edellyttävät riittäviä työntekijäresursseja ja jatkuvaa koulutusta, jotta ne toimisivat - ja jotta syntyisi myös säästöjä. Järjestelmän joustamattomuus ja nuoriin kohdistuvien odotusten epärealistisuus vaikuttavat omalta osaltaan kustannuksiin. Yhdeltä luukulta saatavien palveluiden sijaan tutkimusta varten haastatellut korostivat sitä, että yhden henkilön tulisi olla vastuussa nuoren palvelukokonaisuudesta. Tämä saattaisi madaltaa nuorten asiointikynnystä ja edesauttaa luottamuksen syntymistä. Työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulisi raportin mukaan arvioida entistä 59 enemmän myös nuorten näkökulmasta. Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi löytää yksinkertaisia, mutta ei mekaanisia tapoja. (Aaltonen ym. 2015, 129-130). Yhteistä nuorisotakuun toteutumista ja nuorten palveluita kartoittaneille tutkimuksille on se, että matalan kynnyksen palvelumallin arvioidaan edistävän nuorten palveluiden saantia ja nuorisotakuun toteutumista. Tosin myös joitakin varauksia erityisesti yhden luukun mallin suhteen esitetään (esim. Aaltonen ym. 2015, 130 ). 6.2 Ohjaamot nuorisotakuun toteuttajina Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa arvioineen nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa (Tuusa 2014, 225) todetaan: ”Nuorisotakuun toimeenpanon tehostamiseksi tarvitaan jokaiselle paikkakunnalle tai seudulle ennalta ehkäisevällä otteella toimiva monialainen matalan kynnyksen palvelupiste, jonka avulla voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjota nuorelle tukea ja ohjausta ja estää hänen ongelmiensa pitkittyminen ja mutkistuminen. Toimintamallin avulla nuorten palveluissa pystytään nykyistä paremmin panostamaan yksittäisten irrallisten palvelujen sijaan tavoitteellisiin palvelukokonaisuuksiin ja palveluohjaukseen.” Raportin mukaan eri ministeriöiden yhteisesti suunnittelema Ohjaamo-malli vastaa pitkälle edellä esitettyihin palvelutarpeisiin. (Tuusa ym. 2014.) Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015, 52-53) mukaan, Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste, jonka ”toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon avoin toimintamalli kannustaa nuoria ottamaan yhteyttä oman tilanteensa selvittelemiseksi ilman lähettävää yhteistyötahoa. Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria ja edistää heitä pääsemään koulutukseen ja työelämään.” Loppuraportin mukaan Ohjaamon käytössä on myös toiminnallisia menetelmiä, jotka auttavat tunnistamaan nuoren tarpeita ja samalla vahvistavat nuoren toimintakykyä. Nuoret ovat itse aktiivisesti mukana toteuttamassa Ohjaamon toimintaa. Ohjaamon tarjoamaa palvelua täydentää valtakunnallinen nettiohjauspalvelu. Kohti Ohjaamoa esiselvitysprojektin raportissa kuvataan Jyväskylän Ohjaamo-toimintamallia. Raportissa todetaan, että Ohjaamopalvelun tulee vastata tunnistettuihin palvelutarpeisiin. Raportin mukaan tunnistaminen tapahtuu ensin yleisesti esimerkiksi tutkimus- ja tilastotiedon perusteella ja toiseksi yksilöllisen palvelutarvearvioinnin avulla. Ohjaamon toiminnassa otetaan vastuu asiakkaan ohjaustarpeista ja pyritään edistämään nuoren asioita mahdollisimman paljon ”yhdellä oven avauksella.” Ohjaamo ei ole raportin mukaan fyysinen palvelupiste, vaan kasvokkaisten palvelujen ja verkkopalvelujen kokonaisuus. Ohjaamo on raportin mukaan myös yhteistyötä organisoiva periaate. (Pakkala ym. 2014, 43–44.) 60 Ohjaamot voidaan nähdä osana nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen kokonaisuutta. Elinikäisen oppimisen järjestämisen periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, osallisuuden mahdollistaminen, ohjauksen saatavuuden parantaminen ja laadun varmistus. ELY-keskusten koordionoimat elinikäisen oppimisen ELO-ryhmät toimivat kaikilla ELY-keskusalueilla. Ryhmät ovat verkostoja, joihin on kutsuttu mukaan laajasti alueen ohjausalan toimijoita. Ryhmien kokoonpano ja painotukset vaihtelevat alueittain. (ELO-opas 2014). Eloryhmien tavoitteena on edistää ohjausosaamista alueellaan. Kohti Ohjaamoa -projektin raportissa pohditaan ELOryhmien suhdetta Ohjaamo-toimintaan ja johtamiseen. ELO-ryhmien lisäksi raportissa viitataan kunnissa toimiviin nuorisolain edellyttämiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin ohjauspalveluita koordinoitaessa. (Pakkala ym. 2014, 27-31.) Keski-Suomen ELY-keskus avasi syksyllä 2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 –2020 -ohjelman valtakunnallisen ESR-haun koskien Nuorisotakuuta ja sen Ohjaamopilotteja. Haussa etsittiin hankkeita nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen. Hakuilmoituksen mukaisesti rahoitettavassa hankkeessa tulee rakentaa nuorten, alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen Ohjaamopalvelumalli. Hankkeen tulee kytkeytyä tiiviisti VM:n nuorisotakuun kuntakokeiluun, mikäli kunta on kokeilussa mukana. Hankkeessa kehitettävän Ohjaamo-toiminnan tulee tähdätä nuorten ohjaamiseen opintoihin ja työllistymiseen, mutta ohjaaminen voi sisältää myös esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen toimenpiteitä. Hankkeen yhteistyöverkoston tulee olla laaja ja nuorten näkökulman tulee olla vahvasti mukana hankkeessa. (Ks. Valtakunnallinen ESR-haku 2014.) ESR-hausta rahoitus myönnettiin yhteensä neljälletoista Ohjaamo-hankkeelle eri puolella Suomea. Pääkaupunkiseudun Ohjaamo-hankkeet (Ohjaamo Helsinki, Ohjaamo Espoo ja Ohjaamo Vantaa) käynnistyivät 1.3.2015. (Tietoa Kohtaamo-hankkeen ja Ohjaamojen etenemisestä). Pääkaupunkiseudun Ohjaamot ja Ohjaamo-yhteistyö Ohjaamo Helsingin tavoitteena on luoda Helsinkiin alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen Ohjaamopalvelumalli erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Toimenpiteinä hakemuksessa mainitaan palveluiden, yhteistyön, osaamisen ja tietojärjestelmän kehittäminen, nuorten valmennus ja ohjaus Ohjaamon tarvetta perusteellaan hankehakemuksessa työttömien nuorten suurella määrällä. Hankehakemusta laadittaessa syksyllä 2014 Helsingissä oli 7830 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa. Heistä joka neljäs oli maahanmuuttajataustainen. Hakemuksessa viitataan pääkaupunkiseudulle leimalliseen ilman tutkintoa olevien nuorten suureen määrään ja nuorten toimeentulotuen saajien määrän kasvuun Helsingissä. Hankehakemuksen mukaan nuorille on Helsingissä tarjolla erilaisia ohjaus-, neuvonta- ja toimintapalveluita, mutta nuoren kannalta palvelut ovat hajallaan. Tarvetta olisi kokonaisvaltaiselle ja eri elämänalueet huomioon ottavalle ohjaukselle ja tuelle. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 3.) 61 Ohjaamo Helsinki pyrkii vastaamaan osaltaan edellä esitettyihin haasteisiin. Perusajatuksena on hankehakemuksen mukaan tarjota nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea ja palvelut yhden työntekijän kautta. Hankkeessa kehitetään uudenlainen monialaiseen ja hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön perustuva työote. Yhteistyötä työnantajien ja kolmannen sektorin kanssa tiivistetään entisestään. Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajanuorten kouluttautumiseen ja työllistymiseen sekä nuorille suunnattuihin erityispalveluihin. Ohjaamo Helsinkiä kehitetään yhdessä nuorten kanssa palvelumuotoilun keinoin. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus.) Ohjaamo Helsingin tavoitteiksi on hakemuksessa kirjattu: 1. Tavoitetaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat alle 30 v. nuoret ja polutetaan heidät koulutuksen, työn tai niitä edistävien palveluiden piiriin 2. Uudenlaisen monitoimijaisen palvelukokonaisuuden luominen yhden oven periaatteen mukaisesti 3. Yhteisen työotteen luominen ja kokeileminen uudenlaisen palvelumuotoilun avulla 4. Yhteisen tietojärjestelmän ja tiedon jakamisen käytänteiden luominen ja kokeileminen (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 3-4.) Ohjaamo Helsingin tilat tulevat Helsingin keskustaan, Kamppiin kahteen kerrokseen. Katutason tiloissa on mahdollista neuvoa ja ohjata laajempaakin joukkoa nuoria. Nuoria palvelevat työllisyyspalveluiden, opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston, nuorisoasiainkeskuksen sekä TE-toimiston asiantuntijat. Ohjaamo Helsingissä tulee työskentelemään hankkeen käynnistyessä noin 25 ammattilaisen joukko kiinteässä yhteistyössä verkoston kanssa. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus) Ohjaamo Espoon tarvetta perustellaan hankehakemuksessa nuorisotyöttömyyden voimakkaalla kasvulla Espoossa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä nousi Espoossa huhtikuusta 2012 elokuuhun 2014 644 nuoresta 1464 nuoreen. Ohjaamo täydentää hankehakemuksen mukaan ylikuormittuneita peruspalveluita ja vastaa lisääntyneeseen ohjaustarpeeseen. Ohjaamo Espoo on monialaista osaamista yhdistävä matalan kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Huomiota kiinnitetään erityisesti maahanmuuttajataustaisiin, kouluttamattomiin sekä palveluiden ulkopuolisiin nuoriin. Ohjaamo Espoon toiminta keskittyy pääsääntöisesti ohjaamiseen, mutta tarjoaa myös palveluita ohjausprosessin tueksi. Tärkeää on ”yhden ihmisen periaate”. Ohjaamo Espoota hallinnoi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hallinnon toimijoiden ja alueen työnantajien lisäksi kolmannen sektorin kanssa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus, 2.) Hankkeen keskeisiksi tavoitteiksi on hankehakemukseen kirjattu: • Alentaa nuorisotyöttömyyttä alueella tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa sekä ottamalla suoraan aktiivisesti yhteyttä yrityksiin työpaikkojen löytämiseksi ja nuorten työllistämiseksi. • Tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja TE-toimiston palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja ohjata nuoret tutkintoon johtavaan koulutukseen ja työhön. 62 • Huolehtia erityisesti niiden ryhmien tuloksellisesta ohjaamisesta, jotka ovat yliedustettuna nuorten työttömien joukossa (nuoret miehet, maahanmuuttajat). • Luoda hankkeen aikana pysyvä toimintamalli, jossa yllä olevien tavoitteiden voidaan osoittaa toteutuneen tuloksellisesti ja täten varmistaa mallille jatkuvuus ja pysyvä rahoitus hankekauden jälkeen. Julkisen hallinnon toimijoiden ja alueen työnantajien lisäksi hankkeessa luodaan ja tiivistetään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus, 2.) Ohjaamo Espoon tilat ovat Espoon keskuksessa. Ohjaamo sijaitsee samassa rakennuksessa Helsingin Diakonissalaitoksen Vamoksen kanssa. Nuoria palvelevat hanketyöntekijöiden lisäksi TE-toimiston asiantuntijat, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja nuorisopalveluiden työntekijät sekä asumisneuvoja. Ohjaamossa tulee työskentelemään noin 12 ammattilaisen joukko tehden tiivistä yhteistyötä verkoston kanssa. Ohjaamo Vantaan tavoitteena on osaltaan edistää nuorisotakuun toteutumista tavoittamalla työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat alle 30-v. nuoret ja poluttaa heidät koulutuksen, työn tai niitä edistävien palvelujen piiriin leventämällä tiedossa olevia kapeikkoja ja tukkimalla havaittuja palveluaukkoja. Syksyllä 2014 Vantaalla oli 1196 alle 25-vuotiasta työtöntä. Vantaalaisista 20–29-vuotiaista nuorista 29 prosenttia on vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mikä on suomalaisittain korkea luku. Lisäksi Vantaalla vieraskielisten osuus väestöstä on Suomen korkein. (Ohjaamo Vantaa, hankehakemus.) Näihin haasteisiin vastatakseen Ohjaamo Vantaan tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää työtä nuorisotyöttömyyden taltuttamiseksi siten, että nuorten moninaiset lähtökohdat tulevat paremmin huomioiduiksi. Lisäksi maahanmuuttajanuorten palveluohjaukseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. Ohjaamo Vantaassa korostuu lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen tärkeys ohjaustyössä. Myös kolmannen sektorin toimijoiden osallistumista nuorten ohjaukseen halutaan vahvistaa. (Ohjaamo Vantaa, hankehakemus.) Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa matalan kynnyksen asiointi monikanavaisessa asiakaspisteessä ja turvata nuoren siirtyminen saumattomasti palvelusta toiseen. Hankkeen aikana kehitetään uudenlainen monen toimijan osaamisen yhdistävä poikkihallinnollinen palvelumalli, jossa keskeistä on yhden oven periaatteen toteuttaminen, yhteinen työote sekä yhteisten tiedon jakamisen käytänteiden luominen. Yritysyhteistyötä tullaan edelleen kehittämään erityisesti yhteistyössä Petra-hankkeen kanssa. Tavoitteena on madaltaa kynnystä nuorten ja työnantajien väillä sekä kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja omaehtoiseen työllistymiseen. (Ohjaamo Vantaa, hankehakemus.) Ohjaamo Vantaan tilat sijaitsevat Tikkurilassa. Ohjaamon tiloissa tulee työskentelemään yhteensä 8 asiantuntijaa kiinteässä yhteistyössä verkoston kanssa. Nuoria palvelevat viiden ESR-hankerahoituksella 63 palkatun työntekijän lisäksi kaksi TE-toimiston asiantuntijaa sekä OKM:n rahoituksella yksi asumisen asiantuntija. Kullakin pääkaupunkiseudun Ohjaamolla on oma ohjausryhmänsä. Lisäksi pääkaupunkiseudun Ohjaamoilla on yhteinen ohjausryhmä, jossa kaupunkien edustajat sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista sekä jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet tiivistä Ohjaamo-yhteistyötä hankevalmistelusta lähtien. Hankehakemusten linjausten mukaisesti kaupungit tulevat tekemään yhteistyötä: ruotsinkielisten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi seurantatiedon tuottamiseksi koulutus- ja työllisyyspalveluiden riittävyyden varmistamiseksi Ohjaamoiden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi asiakasosallisuuden kehittämiseksi tiedottamisen edistämiseksi maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittämiseksi yritysyhteistyön kehittämiseksi. Kullakin kaupungilla on oma erityinen kehittämisalueensa. Helsingin kehittämisalueena on maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittäminen, Espoo kehittää erityisesti oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia. Asumisasiat ovat jääneet nuorisotakuuta toteuttaessa toistaiseksi vähemmälle huomiolle (ks. esim. Tuusa ym. 2014). Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015) suosituksissa jatkotoimiksi todetaankin, että nuorten asunnottomuutta on jatkossa torjuttava aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun Ohjaamot tulevat tarjoamaan nuorille myös asumiseen liittyvää neuvontaa. Ohjaamoihin rekrytoidaan asumisen asiantuntija opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden yhteistyö mahdollistaa yhteisten tavoitteellisten palvelukokonaisuuksien kehittämisen alueella, kuten Helsinki omassa hankehakemuksessaan toteaa. Palvelujen tarjonta on koordinoidumpaa ja palveluja pystytään myös hyödyntämään tehokkaammin. Myös palvelujen laatu ja tarjonnan kattavuus paranevat yhteistyön myötä. Tavoitteena on myös, että työvoiman tarjonta vastaisi paremmin työvoimatarpeisiin pääkaupunkiseudulla. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 7.) Puhuttaessa Ohjaamoista on hyvä pitää mielessä, että kyseessä on kolmivuotinen kehittämishanke (pilotti). Yhteistyötä kumppaneiden kanssa rakennetaan Ohjaamoissa vaiheittain laajentaen ja palvelukonseptia 64 kehitetään koko hankekauden ajan. Kuhunkin kaupunkiin tulee omanlaisensa, kunkin kaupungin erityispiirteiden ja tarpeiden pohjalta rakentuva Ohjaamo. Ohjaamoiden toimintamalli tulee kuitenkin olemaan joiltain osin samankaltainen eri kaupungeissa. Kaikkien pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden tavoitteena on ohjaamoiden perusajatuksen mukaisesti luoda monialainen matalan kynnyksen ohjaus- ja palvelumalli nuorille. Toiminta tähtää pysyvän mallin luomiseen. Ohjaamot pyrkivät tehostamaan nuorten ohjausta ja edistämään nuorisotakuun toteutumista ja tässä pääkaupunkiseudun Ohjaamot tulevat tekemään tiivistä yhteistyötä. Ohjaamoiden mahdollisuudet ja haasteet Ohjaamot tarjoavat hienon mahdollisuuden kehittää nuorten ohjausta pääkaupunkiseudulla, mutta samalla ne myös haastavat vanhat tavat toimia. Keskeistä Ohjaamoiden toiminnassa on yhteisten tavoitteiden määrittely, työn johtamisesta sopiminen, asiakaskunnan tavoittaminen, nuorten asiakasosallisuuden vahvistaminen, uuden palvelukonseptin ja -asenteen omaksuminen, prosessin sujuvuus ja Ohjaamon liikkuvuus. Ohjaamon liikkuvuudella viitataan sekä sektori- ja ammattirajat ylittävään työtapaan että myös Ohjaamon monikanavaiseen ohjaukseen ja mahdollisuuteen viedä neuvontaa ja ohjausta fyysisen palvelupisteen ulkopuolelle, myös virka-ajan ulkopuolella. Selvityshankkeen työpajamateriaalin, työryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelyn sekä aikaisempien selvitysten perusteella Ohjaamoiden mahdollisuudet ja haasteet voidaan kiteyttää seuraavien otsikoiden alle: • Yhteiset tavoitteet ja arvot • Ohjaamon johtaminen ja sopimus yhteistyöstä • Kohderyhmän tavoittaminen ja markkinointi • Nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen • Luottamus ja arvostus • Asiakaspalvelukonseptin toimivuus ja prosessin sujuvuus • Nuorten tarpeista lähtevä liikkuva työote • Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja toimivuus • Jatkopaikan varmistaminen ja palvelujen riittävyys • Verkostoyhteistyön toimivuus • Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa • Ohjaamon liikkuvuus palvelupisteen ulkopuolelle • Nettipalveluiden kehittäminen (yhdessä Keski-Suomen ELY:n kanssa) • Pääkaupunkiseudun yhteistyö • Palvelut yli kuntarajojen • Tavoitteiden mitattavuus ja vaikuttavuuden arviointi • Tutkimustiedon hyödyntäminen 65 Ohjaamoiden toimivuus on pitkälti riippuvainen siitä, miten edellä esitettyihin teemoihin liittyvät mahdollisuudet onnistutaan hyödyntämään ja miten teemoihin liittyvät haasteet ratkaistaan. Nuorten käsityksiä Ohjaamosta Keskeistä Ohjaamoiden toiminnan kannalta on se, miten Ohjaamo tavoittaa nuoret ja se saa nuoret mukaan toteuttamaan toimintaa. Selvityshankkeen nuorten työpajassa käytiin läpi elämäntilanteita, joissa nuori tarvitsee apua ja tukea. Samalla kartoitettiin nuorten toiveita ohjaamisen ja Ohjaamon suhteen. Ulkopuolista apua nuori tarvitsee työpajaan osallistuneiden nuorten mukaan esimerkiksi psyykkisiin ja fyysisiin sairauksien ja erilaisten riippuvuuksien hoitoon, perhe-ongelmiin, oman asunnon saamiseen, rahaja tukiasioiden järjestelyyn, työpaikan tai harjoittelupaikan löytämiseen sekä opiskeluun ja läheisten auttamiseen. Keskustelussa otettiin erikseen esiin masennus, kiusaaminen, luottotietojen menetys, päihdeongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, opiskelussa mahdollisesti tarvittavat apuvälineet ja epätietoisuus saatavilla olevista palveluista ja tuista. Nuorten toiveita Ohjaamolle: • Ohjaamon sijainti: helposti löydettävissä • Ympäristö viihtyisä, ei virastomainen • Nuoret mukaan kehittämään toimintaa ja töihin Ohjaamoon • Ohjausta myös epävarmoille, väliin jääville nuorille • Rohkaisua ja tietoa siitä, mitä tukea nuori on oikeutettu hakemaan • Mahdollisuus keskusteluun • Mahdollisuus tulla Ohjaamoon myös pienissä ongelmissa tai ilman ongelmia • Ohjausta oikeaan paikkaan • Tarvittaessa kädestä pitäen ohjausta eteenpäin • Palvelua ajanvarauksella ja ilman • Apua ja opastusta lomakkeiden ja hakemusten täyttöön • Työpaikkailmoituksia • Tutustuminen Ohjaamoon jo peruskoulussa • Toimivat chatti-sivut • Eri-ikäisten ja erimaalaisten tulisi jotenkin näkyä Ohjaamossa Osaamisen lisäksi tuen ja avun hakeminen edellyttää työpajaan osallistuneiden nuorten mielestä uskallusta ja käsitystä siitä, mitä apua on oikeutettu hakemaan. Joskus oman asian esille ottaminen vie aikaa ja siksi nuorelle tulisi tarjota ensin mahdollisuus vapaamuotoisempaan keskusteluun. Nuoret ottivat itse esiin sen, ettei Ohjaamon työntekijän tarvitse olla tietyn alan asiantuntija, kunhan työntekijä osaa kuunnella ja ohjata oikeaan paikkaan. Keskustelua käytiin myös tietojärjestelmien 66 joustamattomuudesta. Nuoret antavat suostumuksensa eri toimijoiden väliseen tiedonsiirtoon, kunhan heillä on tieto siitä, mitä tietoja siirtyy ja kenelle. Nuorten työpajaan osallistuneet nuoret olivat hyvin tarkkanäköisiä ja kiinnostuneita kehittämään palveluita. Nuorten tuleekin olla suunnittelemassa ja toteuttamassa Ohjaamon toimintaa. Monilta osin työpajan nuorten toiveet ohjauksen suhteen olivat samansuuntaisia aikaisempien selvitysten ja tutkimusten havaintojen kanssa (vrt. esim. Reponen 2014; Ervamaa 2014; Aaltonen ym. 2014). Nuoret toivoivat sekä henkilökohtaista palvelua että sähköisiä palveluita. Nuorten ohjaus- ja palvelutarpeet näyttäytyivät moninaisina. 6.3 Unelmien Ohjaamo Unelmien Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelumalli kaikille alle 30-vuotiaille nuorille. Ohjaamon perusajatuksena on tarjota nuorelle hänen tarpeistaan lähtevää neuvontaa, ohjausta ja tukea joustavasti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti varmistaen, että nuori saa tarvitsemansa avun ja pääsee eteenpäin. Työtä tehdään monialaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvalla työotteella, jossa nuori on keskiössä. Ohjaamon toimintatapa on verkostomainen. Kuvio: Selvityshankkeen Ohjaamo-malli 67 Unelmien Ohjaamo toimii monikanavaisesti. Ohjaamoon voi olla yhteydessä sähköisesti, puhelimitse tai tulemalla paikan päälle. Ohjaamo näkyy sosiaalisessa mediassa. Verkkoneuvontaa ja mobiilipalveluita kehitetään yhdessä verkkoneuvonnan asiantuntijoiden kanssa. Ohjausta ja neuvontaa viedään myös Ohjaamo-palvelupisteen ulkopuolelle. Teemailtoja ja info-tilaisuuksia järjestetään esimerkiksi kouluilla ja kauppakeskuksissa. Ohjaamossa nuorta neuvotaan ja ohjataan niin opiskeluun, työhön, talouteen, asumiseen, ihmissuhteisiin, terveyteen, hyvinvointiin kuin myös vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaamoon voi olla yhteydessä pienissä ja suurissa asioissa. Ohjaamoon voi tulla ilman lähettävää tahoa ja neuvontaa ja ohjausta saa ilman ajanvarausta. Ohjaamoissa annetaan yleisneuvontaa kaikille nuorille asuinkunnasta riippumatta ja tarvittaessa nuori ohjataan oman asuinkuntansa palveluihin. Ohjaamossa nuoren tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti yhdessä nuoren kanssa. Nuorta pyritään auttamaan mahdollisuuksien mukaan jo Ohjaamossa. Tarvittaessa nuori ohjataan eteenpäin joko kaupungin tai muun toimijan tarjoamiin palveluihin. Ohjaamon työntekijät kuitenkin varmistavat, että nuori pääsee eteenpäin ja saa tarvitsemansa avun eikä putoa palveluiden väliin. Nuori voi aina ottaa uudestaan yhteyttä Ohjaamoon. Ohjaamossa nuori on aina oikeassa paikassa. Kuva: Unelmien Ohjaamo 68 Unelmien Ohjaamossa nuori on mukana, ei ainoastaan antamassa palautetta toiminnasta, vaan myös suunnittelemassa, kehittämässä ja toteuttamassa toimintaa. Nuoret ovat mukana vertaistoiminnassa ja vertaisviestijöinä. Unelmien Ohjaamossa nuori on aktiivinen toimija ja oman elämänsä kuski. Ohjaamossa pyritään löytämään ratkaisuja nuoren elämäntilanteeseen yhdessä nuoren kanssa ja samalla vahvistetaan nuoren osaamista ja vastuunottoa omasta elämästään. Unelmien Ohjaamo palvelee ja tukee nuorta erilaisissa elämäntilanteissa ja asioissa. Neuvontaa saa myös sähköisesti ja yli kuntarajojen. Ohjaamon huoneentauluun on kiteytetty toiminnan tavoitteet ja edellytykset toiminnan onnistumiselle. Unelmien Ohjaamon huutomerkit! Nuori ykkösenä! Nuori saa tarvitsemaansa palvelua nopeasti ja sujuvasti Nuoren osaamista vahvistetaan ja tuetaan nuorta aktiivisena toimijana ja vastuunottajana omasta elämästään Nuori on mukana kehittämässä ja toteuttamassa toimintaa Palvelu olen minä! Asiakaspalvelu-asenne ratkaisee Työtä tehdään moniammatillisesti ja verkostomaisesti Työotetta ja omaa osaamista kehitetään koko ajan Byrokratia pois! Yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sitoudutaan Tehdään monialaista yhteistyötä Johtamisesta ja yhteistyöstä tehdään sopimus Tiedonvaihdon esteet poistetaan Taivas kattona! Ohjaamon toimintatapa on verkostomainen Kumppanuudet ovat osa toimintaa Organisaatioiden seinät ja palvelut joustavat Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa Tulos ratkaisee! Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan laadullisin ja määrällisin mittarein Arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisia mittareita Mittaristoa kehitetään edelleen Mainetekoja! Viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään monikanavaisuutta ja monimediaisuutta Nuoret ovat mukana viestinnän kokemusasiantuntijoina ja vertaisviestijöinä Laaditaan pääkaupunkiseudun yhteiset kärkiviestit 69 7 Lopuksi Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla -selvityshankkeessa on kartoitettu laajasti nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja luotu ehdotus nuorten ohjauksen järjestämiseksi ja Ohjaamo-mallin kehittämiseksi. Hankkeessa on tehty tiivistä pääkaupunkiseutuyhteistyötä. Hankkeen verkostot ovat jatkossa maaliskuussa 2015 käynnistyneiden pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden käytössä. Hankkeen selvitystyön raporttia voidaan hyödyntää kehitettäessä nuorten ohjausta ja Ohjaamo-toimintamallia pääkaupunkiseudulla. Ohjaamot jatkavat työtä nuorten ohjauksen kehittämiseksi, jotta nuorisotakuu toteutuisi entistä paremmin. Tavoitteena Ohjaamoilla on luoda pysyvä nuorten ohjauksen palvelumalli. Kehittämistyötä tullaan tekemään pääkaupunkitasoisten yhteisten linjausten mukaisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa ruotsinkielisten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi, laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi, seurantatiedon tuottamiseksi ja asiakasosallisuuden kehittämiseksi. Kullakin kaupungilla on oma erityinen kehittämisalueensa. Helsingin kehittämisalueena on maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittäminen, Espoo kehittää erityisesti oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia. Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun toimeenpanon ja seurannan osalta. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on kaupunkien välillä eroa. Eroja on myös esimerkiksi siinä, miten nuorisotakuuseen kytkeytyviä tietoja on koottu. Kussakin kaupungissa on ollut omanlaisensa yhteistyöverkosto nuorisotakuun toteuttamiseksi. Jokaisessa kaupungissa on kehitetty toimivia tapoja edistää nuorisotakuuta. Näistä hyvistä käytännöistä muiden kaupunkien kannattaa ottaa oppia, kuin myös kansainvälisistä esimerkeistä. Ohjaamoissa toiminnan jatkuva kehittäminen ja arvioiminen on keskeistä. Uudessa hallitusohjelmassa (2015) nuorisotakuu on kirjattu osaamisen ja koulutuksen strategisen tavoitteen alle. ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” on yksi hallituskauden kärkihankkeista. Tavoitteena on syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Nuorten elämänhallintaa ja työllistymistä tuetaan vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta. Tavoitteena on myös kerätä parhaat käytänteet kunnista ja laajentaa toimivat mallit valtakunnallisiksi. Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu nuorisotakuun osalta: -Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla. -Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka. -Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita. -Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan. 70 Pääkaupunkiseudulla hallitusohjelman tavoitteiden mukainen työ nuorisotakuun toteuttamiseksi on tämänkin selvitystyön perusteella jo käynnistynyt. Ohjaamoiden toiminnan haasteet liittyvät siihen, miten nuoret tavoitetaan ja miten nuorten tarpeista lähtevä ja hallinnonrajat ylittävä ohjaus saadaan käytännössä toimimaan. Nuoret ovat heterogeeninen ryhmä ja heidän tarpeensa ovat moninaiset. Miten nuorten ohjauksessa huomioidaan esimerkiksi tyttöjen ja poikien erilaiset tilanteet ja tarpeet sekä toisaalta tyttöjen ja poikien keskinäiset erot. Miten sukupuolistereotypioita onnistutaan purkamaan nuorten ohjauksessa? Esimerkiksi Vantaan Petrassa nuoria on ohjattu hakeutumaan työllistäville aloille sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tästä on saatu hyviä tuloksia. Miten erityistä tukea tarvitsevat nuoret otetaan huomioon Ohjaamoissa? Miten esimerkiksi maahanmuuttajanuoret ja romaninuoret tavoitetaan entistä paremmin ja miten heidän ohjaustaan kehitetään? Miten tavoitetaan tavoittamattomissa olevat nuoret? Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti läsnä niin Ohjaamoiden toiminnassa kuin myös toiminnan arvioinnissa ja seurantamittaristoa edelleen kehitettäessä. Unelmien Ohjaamossa nuorta ohjataan hänen lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä otteella. Unelmien Ohjaamossa erilaisuutta arvostetaan. Nuorten tarpeista lähtevä ohjaus edellyttää uudenlaista työotetta ja joustoa niin työntekijöiltä kuin myös organisaatioilta. Tämä nousi esiin myös pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden laivaseminaarissa toukokuussa 2015 (ks. luku 1). Seminaariin ja opintomatkalle osallistuneet kirjasivat ylös, mitä he itse tekevät, jotta Ohjaamo-projektit onnistuisivat. Lisäksi jokainen osallistuja kirjasi ylös myös sen, mitä hän toivoo muiden tekevän, jotta Ohjaamosta tulee pysyvä malli. Vastauksissa ”Mitä itse teen, jotta Ohjaamo-projektit onnistuisivat” nousi esiin esimerkiksi innostunut, luova ja avoin ajattelu, lupaus tehdä töitä eri tavoin kuin ennen yhteistyössä ja joustavasti moniammatillisessa verkostossa, tiedon avoin kulku ja tiedottaminen sekä Ohjaamoidean markkinoiminen, vaikuttaminen eri sidosryhmien suuntaan sekä nuorten tarpeista lähtevä, yhteinen työ nuorten hyväksi. Jotta Ohjaamosta tulisi pysyvä toimintamalli, muilta toivottiin muun muassa avoimuutta uusille ideoille, sitoutumista asiaan, rajoja rikkovaa uudenlaista yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta. ”Toivon, että innostunut yhteinen tekeminen saa aikaan mahtavia onnistumisia ja tuloksia, joilla varmistetaan pysyvyys.” Haasteita ja työtä nuorisotakuun toteuttamiseksi riittää. Edellä esitetyn pohjalta on kuitenkin hyvä jatkaa työtä ja Ohjaamo-toimintamallin kehittämistä pääkaupunkiseudulla. 71 Lähteet Aaltonen, Sanna, Berg Päivi & Ikäheimo Salla (2015): Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusseura. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuoretluukulla.pdf Ahlgren-Leinvuo, Hanna (2015). Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2014. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6/2015. ELO-opas 2014. Kohti elinikäistä ohjausta. Näkökulmia ELO-toimintaan. LAITURI-projekti 2014. http://www.elo-opas.fi/wp-content/uploads/2014/11/ELO-toiminnan_opas_web.pdf Ervamaa, Suvi (2014): Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä. Onnistunut nuorisotakuu-hankkeen loppuraportti. Suomen nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Helsinki 2014. Espoon nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen, 21.10.2014. Espoon kaupunki. Espoo-tarina. Espoon strategia vuosille 2013–2017. Espoon kaupunki. http://www.espoo.fi/fiFI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina Gretschel, Anu & Junttila-Vitikka Pirjo (2014): Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa. Sitran selvityksiä 76. Nuorisotutkimusseura ry/ Nuorisotutkimusverkosto. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiäsarja/Selvityksia76.pdf Gretschel, Anu & Paakkunainen Kari & Souto, Anne-Mari & Suurpää, Leena toim. (2014): Nuorisotakuun arki ja politiikka. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 150, verkkojulkaisuja 76. http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuorisotakuun_arki_ja_politiikka.pdf Hallitusohjelma 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, Valtioneuvoston kanslia, 22.6.2011. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/147449/Kataisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e35347a8-8b8f-52ead83e5f1a Hallitusohjelma 2015. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 2015, Valtioneuvoston kanslia, 29.5.2015. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de0365 1-4770-492a-907f-89452141d0d5 (luettu 3.6.2015) Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän asettaminen, 5.9.2012. Nuorten hyvinvointikertomus. Helsingin kaupunki. http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/ Helsingin strategiaohjelma 2013-2016. Helsingin kaupunki. http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313.pdf Honkasalo, Katri & Utkan, Henna & Meuronen, Pekka & Järvinen, Arto & Laasanen, Yrjö & Haapanen, Ari (2014): Eteenpäin opintiellä – perusopetus päätökseen. Menolippu – tarpeen synnyttämä hanke. Vantaan kaupunki, nuorisopalvelut. 2014. Keskinen, Lotta red. (2015): Projektet Komet. Kompetens och mentorskap för unga. En kartläggning av svenskspråkiga stödtjänster för unga i huvudstadsregionen. Föreningen Luckan rf. UngInfo 2015. http://unginfo.fi/assets/2014/06/Projektet-Komet_UI_Luckan_Lotta-Keskinen.pdf 72 Kohtaamo-hanke/Ohjaamot http://www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot Niiranen, Emmi (2015): Kuntakokeilut (VM). Diaesitys Ohjaamopäivillä Helsingissä 24.3.2015. http://www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki. Mappipäätös 21.11.2015. Nuorisotakuun linjaukset TE-hallinnossa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun toteuttamisesta TE-hallinnossa. 8.1.2013. http://www.finlex.fi/data/normit/40478-SU2905pdf.pdf Nuorisotakuun seurantaraportti. Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Helsingissä. Helsingin kaupunki. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014–2015. Vantaan kaupunki. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatko-toimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys. 19/2015. http://www.tem.fi/files/42493/TEMjul_19_2015_web_19032015.pdf 19.3.2015 Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma – NOW 2013–2016. Espoon kaupunki. 105§ Nuorten yhteiskuntakuun koordinointityöryhmän asettamispäätös, 27.11.2014.Helsingin kaupunki. Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014. Omnia. Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014. Helsingin kaupunki. Ohjaamo Vantaa, hankehakemus 2014. Vantaan kaupunki. Pakkala, Arja & Saukkonen, Sakari & Savonmäki, Pasi (2014): Kohti Ohjaamoa. Kohti Ohjaamo -projekti 3.2.2014–31.10.2014. http://www.peda.net/img/portal/3089857/Kohti_ohjaamoa_raportti.pdf?cs=1415861747 Reponen, Sirkku (2014): Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hanke. Raportti nuorisotakuun palveluista Espoossa. Omnia. Sopimus Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä vuonna 2015. Espoon kaupunki ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, helmikuu 2015. Sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä työllisyydenhoidon yhteistyöstä 2014. Tuusa, Matti & Pitkänen, Sari & Shemeikka, Riikka & Korkeamäki, Johanna & Harju, Henna & Saares, Aurora Pulliainen, Marjo & Kettunen, Aija & Piirainen, Keijo (2014) Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Toimeenpanon ensimmäisen vuoden arviointi ja seurannassa sovellettavien indikaattoreiden kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2014. (http://www.tem.fi/files/39775/TEMjul_15_2014_web_14052014.pdf Valtakunnallinen ESR -haku toimenpidekokonaisuuteen Nuorisotakuu (TL 3): Ohjaamo-pilotit, haku 14.11.2014 saakka. http://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/194390/Valtakunnallinen+ESR_hakuilmoitus+eusivu_korja ttu.pdf/a16d0ac1-423d-400b-9c99-4542f1bacb84 Vantaan elinvoimaohjelma 2014-2016. Vantaan kaupunki. https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/97446_Eli nvoimaohjelma_2014_2016_kv.pdf 73 Vantaan kaupungin ja Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyösopimus työllisyyden hoidosta, 11.6.2009. Vantaan valtuustokauden 2013-2016 strategia, Vantaan kaupunki http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/104277_Val tuustokauden_2013-2016_strategia_web.pdf Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014. Tuloksellisuustarkastuskertomus, nuorisotyöttömyyden hoito. https://www.vtv.fi/files/4117/8_2014_Nuorisotyottomyyden_hoito.pdf Valtiovarainministeriön tiedote, 3.9.2014, Kuntakokeilut tukevat kuntien velvoitteiden vähentämistä. http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntakokeilut-tukevat-kuntien-velvoitteidenvahentamista?_101_INSTANCE_C91M3tdJeutx_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fnuorisotakuu 74 LIITE 1 Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpano (perustamispäätös 29.10.2014) Heidi Nygren, asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki, pj. Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja, Vantaan kaupunki Anu Tirkkonen, työllisyyspalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö, Helsingin kaupunki Liisa Pohjolainen, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja, Helsingin kaupunki Merja Nordling nuorisopalvelupäällikkö, Espoon kaupunki (varajäsen: työllisyysasioiden päällikkö Said Aden, konsernihallinto, Espoon kaupunki) Raimo Hokkanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan TE-toimisto Merja Ekqvist, yksikön päällikkö, Uudenmaan ELY-keskus Tommi Valtonen, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun yrittäjät (varajäsen: Carita Orlando, hallituksen varapuheenjohtaja, Vantaan yrittäjät) Helena Herttuainen, aluejohtaja, Suomen 4H-liitto Pirjo Turtiainen, projektikoordinaattori, Vantaan kaupunki, siht. Ohjausryhmän kokoukset: 5.11.2014, 10.12.2014, 1.4.2015 ja 13.5.2015. 75 LIITE 2 Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshankkeen työryhmän kokoonpano (syksy 2014) Sanna Velin, projektipäällikkö, Avoin ammattiopisto, Helsingin kaupunki Anna Lyra-Katz, erityissuunnittelija, opetusvirasto, Helsingin kaupunki Saana Rantsi, uravalmentaja, Respa, Helsingin kaupunki Viula Pakka, Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaohjelman ohjelmapäällikkö, Espoon kaupunki Teemu Haapalehto, työllisyysasioiden päällikkö, konsernihallinto, Espoon kaupunki Sirkku Reponen, projektipäällikkö, Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -projekti, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Marja Viljamaa, kehittämispäällikkö, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue, Vantaan kaupunki Eija Ahola, nuorisopalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki Kiia Kuisma, suunnittelija, työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Annukka Jamisto, hankevastaava Petra – Nuoret uusille urille hanke, Vantaan kaupunki Pirjo Turtiainen, projektikoordinaattori, asukaspalvelut, Vantaan kaupunki Raimo Hokkanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto Työryhmän kokoukset: 30.9.2014, 3.12.2014, 13.1.2015, 16.2.2015, 15.4.2015 ja 5.5.2015. 76 LIITE 3 Nuorisotakuun vaikutusindikaattorit, www.tietoanuorista.fi Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus vastaavanikäisestä työvoimasta. Tilastokeskuksen valtakunnallinen luku. Tilastokeskus Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus vastaavanikäisestä työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 3kk työttömyyden ylittävät alle 25-vuotiaat Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ylittää valitun kuukauden aikana 3kk. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 3kk työttömyyden ylittävät 25-29 -vuotiaat vuoden sisällä valmistuneet 25-29-vuotiaat 12kk sisällä valmistuneet, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ylittää valitun kuukauden aikana 3kk. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet paikkaa vastaan. Kouluta Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta Peruskoulupohjaiset 20-29-vuotiaat, jotka eivät opiskele tai ole työssä. Tilastokeskus Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15-29 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa ikäluokkaan. Tilastokeskus 77 Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä. SOTKAnet Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29 -vuotiaista Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus ikäryhmästä. Kelasto Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat joilla ei ole yhtään läheistä ystävää Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL 78
© Copyright 2024