Selvitysraportti - Vantaan kaupunki

Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu
pääkaupunkiseudulla
SELVITYSRAPORTTI
Pirjo Turtiainen
Alkusanat
”Kaiken mitä todella tarvitsen tietääkseni miten elää ja
mitä tehdä ja miten olla, opin lastentarhassa.
Viisaus ei ole ylioppilastutkintovuoren huipulla, vaan tarhan hiekkalaatikossa.
Opin siellä nämä asiat:
Jaa kaikki.
Pelaa reilua peliä.
Älä lyö ihmisiä.
Pane tavarat takaisin sinne, mistä otit ne.
Siivoa omat sotkusi.
Älä ota tavaroita, jotka eivät ole sinun.
Pyydä anteeksi, kun loukkaat jotakuta.
Pese kätesi ennen kuin rupeat syömään.
Vedä vessa.
Pikkuleivät ja kylmä maito tekevät hyvää.
Elä tasapainoista elämää – opi jotakin ja ajattele jotakin ja piirrä
ja maalaa ja laula ja tanssi ja leiki ja tee työtä vähän joka päivä.
Ota nokkaunet iltapäivisin.”
(ROBERT FULGHUM: Kaikki mitä minun on todella tarvinnut tietää opin jo lastentarhassa)
Yksinkertaiset elämänohjeet helpottavat elämää. Tie päiväkodista koulun kautta työelämään etenee polulla,
jonka varrella on valtava määrä risteyksiä. Valintoja, joita on tehtävä. Elämä ei ole yksinkertainen asia –
kuten ei valinnatkaan. Ja joskus elämä tuo tulleessaan myös sattumia; toivottuja tai ei-toivottuja. Niissä
kohdin on hyvä olla joku, jonka kanssa jakaa kysymykset, valinnat ja sattumat.
Nuorisotakuun toteutumisessa kysymys on päätösten tekemisestä näissä elämänpolun risteyksissä.
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESR-selvityshankeen tavoitteena on ollut kuvata
Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien nuorisotakuun toteuttamisen nykytila ja toimintatapa. Toinen
hankkeen tavoite on ollut luoda malli, jolla nuorisotakuu toteutuu tehokkaasti ja kattavasti pääkaupunkiseudulla. Sen vuoksi Ohjaamo-hankesuunnittelu etenikin ripirinnan Takuuta toteuttamassa
-selvityshankkeen kanssa.
Selvityshanke tehtiin hyvin kiinteässä yhteistyössä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien,
Omnian sekä järjestö- ja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus oli mukana
selvityksessä.
Ilman tätä Takuuta toteuttamassa -selvitystyötä Ohjaamo-hankkeet Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla eivät
olisi näin mittavia ja toistensa kanssa niin kiinteässä yhteistyössä kuin ne nyt ovat. On ollut riemukasta
seurata sitä loistavaa pääkaupunkitasoista yhteisvalmistelua. Töissä on ollut oikeasti hauskaa ja aidosti
luovaa. Nauru on ollut herkässä. Hyvä niin.
Kiitos kaikille selvityshankkeessa ja Ohjaamo-valmistelussa mukana olleille, ilman teidän panostanne ei
selvitysraportti ja Ohjaamo-hankehakemukset olisi sellaisia kuin ne nyt ovat.
Unelmien Ohjaamo-mallin huutomerkit ovat Nuori ykkösenä, Palvelu olen minä, Byrokratia pois, Taivas
kattona, Tulos ratkaisee ja Mainetekoja.
Lyhyesti avattuna nämä huutomerkit pitävät sisällä seuraavaa: Ohjaamosta nuori saa tarvitsemaansa
palvelua nopeasti ja yksinkertaisesti ratkaisukeskeisellä, joustavalla ja tavoitteellisella asenteella. Ohjaamot
ovat valmiita kehittämään jatkuvasti verkostomaista toimintaansa yhdessä nuorten ja muiden toimijoiden
kanssa. Toiminnan tulokset ovat yksiselitteisesti mitattavissa. Markkinoinnin keinoin saadaan aikaiseksi
näkyvyys, joka takaa asiakkaat ja yhteistyötahojen mukanaolon.
Pääasia kuitenkin on, että nuori on oman elämänsä päähenkilö. Nuori siis osaa pelata reilua peliä, pyytää
anteeksi, kun loukkaa jotakuta ja hän osaa myös vetää vessan. Ohjaamo siinä sivussa auttaa nuorta
tekemään oman elämänsä valintoja.
Vantaalla 12.6.2015
Heidi Nygren
työllisyyspalveluiden johtaja
Vantaan kaupunki
Tiivistelmä
Takuuta toteuttamassa - nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla on Hämeen ELY-keskuksen rahoittama ESRselvityshanke, jota Vantaan kaupunki koordinoi. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2014 ja varsinainen
hankekausi päättyi 31.3.2015. Hankkeessa selvitetään nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudulla.
Selvityshankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tehdä kattava selvitys nuorisotakuun toteuttamisesta
pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvityksessä nuorisotakuun
toteuttamista kartoitettiin työllisyystakuun, koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta.
Myös sosiaali- ja terveyskysymyksiin kiinnitettiin huomiota. Hankkeen tuotoksena syntyneessä selvityksessä
käydään läpi kaupunkien rakenteet, toimintatavat ja keskeiset toimijat nuorisotakuun osalta sekä yhteistyö
Uudenmaan TE-toimiston kanssa.
Toisena tavoitteena oli luoda ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi parhaiten toteutettavissa
pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten Ohjaamo-mallia voitaisiin pääkaupunkiseudulla kehittää.
Ehdotus nuorten ohjauksen kehittämiseksi perustuu nykytilan kartoitukseen, kaupunkien Ohjaamohankevalmisteluun, selvityshankkeen työpajamateriaaliin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Selvitystyötä tehtiin yhdessä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Omnian sekä järjestöja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus on mukana selvityksessä. Selvitystyötä
ohjasi laajapohjainen ohjausryhmä. Hankkeelle koottiin myös erillinen kaupunkien, Omnian ja TE-hallinnon
edustajista koostuva työryhmä. Selvitystyötä on tehty rinnakkain ja yhteistyössä Helsingin, Espoon ja
Vantaan Ohjaamo-hankevalmistelun kanssa.
Selvitystyötä tehtäessä on hyödynnetty Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttia (2014), Espoon
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raporttia (2014) ja Nuorisotakuun toteuttaminen
Vantaalla vuosina 2014–2015 -suunnitelmaa.
Selvitystyön raportissa esiteltävä nuorisotakuun toteuttamisen laaja kartoitus on hankkeen keskeinen tulos.
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun
toimeenpanon ja seurannan osalta. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on kaupunkien
välillä eroa. Uudenlaisia toimintamalleja nuorisotakuun toteuttamiseksi kehitetään ja otetaan käyttöön
jatkuvasti osana perustoimintaa ja erilaisissa hankkeissa.
Toinen keskeinen tulos on ehdotus nuorten ohjauksen toteuttamiseksi, Unelmien Ohjaamo. Raportissa
esitellään Unelmien Ohjaamon toimintamalli ja huutomerkit, joiden alle on kiteytetty Ohjaamo-toiminnan
tavoitteet ja edellytykset toiminnan onnistumiselle. Unelmien Ohjaamon huutomerkeiksi on kirjattu: Nuori
ykkösenä!, Palvelu olen minä! Byrokratia pois!, Taivas kattona!, Tulos ratkaisee! ja Mainetekoja!.
Unelmien Ohjaamossa nuori saa tarvitsemaansa palvelua nopeasti ja sujuvasti. Hänen omaa osaamistaan ja
toimijuuttaan vahvistetaan. Työntekijöiltä tämä edellyttää asiakaspalvelu-asennetta ja moniammatillista
työtapaa. Unelmien Ohjaamossa johtamisesta ja yhteistyötä sovitaan erikseen ja monialaista yhteistyötä
edistetään poistamalla tiedonvaihdon esteet. Toimintatapa on verkostomainen. Kolmannen sektorin ja
yritysten kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan laadullisin ja
määrällisin mittarein. Viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään monikanavaisuutta ja monimediaisuutta.
Nuoret ovat mukana kehittämässä ja toteuttamassa Unelmien Ohjaamon toimintaa.
Selvityshankkeen työpajoissa on työstetty ja linjattu pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita Ohjaamoiden
toiminnalle. Ohjaamo-hankehakemuksiin kirjattujen linjausten mukaisesti kaupungit tulevat tekemään
yhteistyötä ruotsinkielisten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi, laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi,
seurantatiedon tuottamiseksi, koulutus- ja työllisyyspalveluiden riittävyyden varmistamiseksi, Ohjaamoiden
henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi, asiakasosallisuuden kehittämiseksi, tiedottamisen edistämiseksi,
maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittämiseksi sekä yritysyhteistyön kehittämiseksi.
Kullakin kaupungilla on
myös oma erityinen kehittämisalueensa. Helsingin kehittämisalueena on
maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittäminen, Espoo kehittää erityisesti oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa
edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia.
Selvityshankkeen nuorten työpajaan osallistuneet nuoret olivat hyvin tarkkanäköisiä ja kiinnostuneita
kehittämään palveluita. Monilta osin työpajan nuorten toiveet ohjauksen suhteen olivat samansuuntaisia
aikaisempien selvitysten havaintojen kanssa. Nuoret toivoivat sekä henkilökohtaista palvelua että sähköisiä
palveluita. Nuorten ohjaus- ja palvelutarpeet näyttäytyivät moninaisina.
Hankkeen kolmantena keskeisenä tuloksena voidaan pitää pääkaupunkiseudun yhteistyön vahvistumista ja
nuorten
ohjauksen
verkostojen
rakentumista.
Jatkossa
nämä
verkostot
ovat
pääkaupunkiseudun
Ohjaamoiden käytössä. Hankkeen selvitystyön raporttia voidaan hyödyntää nuorten ohjausta ja Ohjaamomallia edelleen kehitettäessä.
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshanke 1.6.2014–31.3.2015 (S12726)
Sisällys
Alkusanat
Tiivistelmä
1 Johdanto ......................................................................................................................................... 1
2 Selvitystyön tavoitteet ja toteutus ..................................................................................................... 3
3 Nuorisotakuusta ............................................................................................................................... 6
4 Pääkaupunkiseudun nuoret ja nuorisotakuun toteutuminen tilastojen valossa ...................................... 9
5 Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla – nykytilan kartoitus ........................ 19
5.1 Nuorisotakuun toteutus ja koordinointi kaupunkien strategioissa, ohjelmissa ja päätöksissä ............. 19
5.2 Yhteistyö TE-toimiston kanssa ja nuorisotakuun kuntakokeilut........................................................ 27
5.3 Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi ............................................................................. 30
5.3.1 Työllistymisen tukeminen (työllisyystakuu) .......................................................................... 31
5.3.2
Kouluttautumisen edistäminen (sis. NAO) .......................................................................... 39
5.3.3 Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö .................................................................................. 45
5.3.4 Sosiaali- ja terveyspalvelut nuoren tukena .......................................................................... 50
5.3.5 Nuorille suunnatut sähköiset palvelut ja neuvonta ............................................................... 54
6 Ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla - pääkaupunkiseudun malli ................... 58
6.1 Nuorisotakuun kehittämistarpeet raporttien ja tutkimusten pohjalta ................................................ 58
6.2 Ohjaamot nuorisotakuun toteuttajina ............................................................................................ 60
6.3 Unelmien Ohjaamo ...................................................................................................................... 67
7 Lopuksi .......................................................................................................................................... 70
Lähteet
Liitteet
1 Johdanto
Vuoden 2013 alusta voimaan astunut nuorisotakuu koostuu nuorten työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja
nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Nuorisotakuun mukaisesti jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle
30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka
viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Koulutustakuu takaa jokaiselle
peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun
varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. Nuorisotakuun
tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille.
Nuorisotakuun periaatteiden mukaisesti nuoret ovat aktiivisesti vaikuttamassa oman elämänsä kulkuun.
Nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, vaan se perustuu eri toimijoiden väliseen sopimukseen. Nuorisotakuu oli
yksi hallituskauden 2011–2015 kärkihankkeista. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–2015.)
Nuorisotakuun toteutuksen toimintakenttä pääkaupunkiseudulla on laaja ja pirstaleinen. Kaupungit
toteuttavat nuorisotakuuta yhteistyössä TE-toimiston, Kelan, oppilaitosten, kolmannen sektorin ja yritysten
kanssa. Kaupunkien ohjauskäytännöt ja palvelutarjonta kuitenkin vaihtelevat. Palvelujärjestelmän kirjo ja
koordinoinnin puute pääkaupunkiseudulla on haaste niin nuorille kuin myös työntekijöille. Käytäntöjä tulee
yhtenäistää, jotta yli kuntarajojen muuttavien ja kaupungista toiseen työn, opiskelun, harrastusten ja
ystävien
vuoksi
liikkuvien
nuorten
palvelujen
saanti
helpottuisi.
Käytäntöjä
koordinoimalla
ja
päällekkäisyyksiä karsimalla saadaan eri toimijoiden resurssit tehokkaaseen käyttöön ja pystytään
vastaamaan paremmin nuorisotakuun haasteeseen.
Tässä
selvityksessä
kartoitetaan,
miten
nuorisotakuuta
toteutetaan
pääkaupunkiseudun
suurissa
kaupungeissa: Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Selvityksessä nuorisotakuun toteutumista kartoitetaan
työllisyystakuun, koulutustakuun ja
nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta. Myös sosiaali- ja
terveyskysymyksiin kiinnitetään huomiota. Selvityksessä käydään läpi kaupunkien rakenteet, toimintatavat ja
keskeiset toimijat nuorisotakuun osalta sekä yhteistyö Uudenmaan TE-toimiston kanssa. Samalla kartoitetaan
Helsingin, Espoon ja Vantaan erityispiirteitä ja hyviä käytäntöjä sekä kullekin kaupungille ominaisia
nuorisotakuun toteuttamiseen liittyviä haasteita. Selvitystyön pohjalta laadittu ehdotus nuorisotakuun
toteuttamiseksi ja nuorten ohjauksen kehittämiseksi pääkaupunkiseudulla esitellään selvityksen lopussa.
Selvitys
on
osa
Vantaan
kaupungin
koordinoimaa
Takuuta
toteuttamassa
-
nuorisotakuu
pääkaupunkiseudulla ESR-selvityshanketta, jonka rahoittajaviranomainen Suomessa on Hämeen ELY-keskus.
Osarahoittajana on Vantaan kaupunki. Hanke käynnistyi kesäkuussa 2014 ja hankekausi päättyi
maaliskuussa 2015. Selvityshankkeen tuotoksena syntyi tämä selvitystyön raportti.
Selvitystyötä tehtiin yhdessä TE-hallinnon, Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien, Omnian sekä järjestöja yritystahojen edustajien kanssa. Myös nuorten asiantuntemus on mukana selvityksessä. Selvitystyötä
1
ohjasi laajapohjainen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana ja koko hankkeen vastuuhenkilönä toimi Heidi
Nygren Vantaan kaupungilta. Hankkeelle koottiin myös erillinen kaupunkien, Omnian ja TE-hallinnon
edustajista
koostuva
työryhmä,
joka
osallistui
itse
selvitystyöhön.
Ohjausryhmän
ja
työryhmän
asiantuntemus oli suureksi avuksi selvitystyön raporttia laadittaessa (ks. liite 1 ja liite 2; ohjausryhmän ja
työryhmän kokoonpano).
Selvitystyötä tehtäessä on hyödynnetty Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttia syksyltä 2014,
Espoon nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raporttia (Reponen 2014) ja Nuorisotakuun
toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014-2015 -suunnitelmaa. Espoon kartoitushanketta on tehty yhteistyössä
Omnian koulutuskuntayhtymän ja Espoon kaupungin kanssa. Taustalla on myös Espoon kaupungin Nuorten
elinvoimaisuus -kehitysohjelma.
Selvitystyön raportissa ei tarkastella ruotsinkielisiä nuorten palveluita. Ruotsinkielisistä nuorisotakuuseen
liittyvistä palveluista pääkaupunkiseudulla on valmistunut oma Luckanin koordinoima ja Komet-hankkeen
toteuttama selvitysraportti (Keskinen 2015).
Selvitystyötä on tehty rinnakkain ja yhteistyössä Helsingin, Espoon ja Vantaan Ohjaamo-hankevalmistelun
kanssa. Selvityshankkeen työpajoissa on linjattu pääkaupunkiseudun yhteisiä tavoitteita Ohjaamotyöskentelylle.
Hankkeessa
on
luotu
pohjaa
pääkaupunkiseudun
Ohjaamo-yhteistyölle
ja
tämä
selvityshankkeen
loppuraportti toimii taustamateriaalina Ohjaamo-palvelumallia edelleen kehitettäessä. Selvityshanke on osa
Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamisen kokonaisuutta. Pääkaupunkiseututasoinen selvitystyö on
kirjattu yhdeksi toimenpiteeksi Vantaan kaupungin nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan (Nuorisotakuun
toteuttaminen Vantaalla 2014–2015).
2
2 Selvitystyön tavoitteet ja toteutus
Selvitystyö kytkeytyy hallitusohjelmaan kirjattuun nuorisotakuun palvelulupaukseen sekä valtakunnallisiin ja
paikallisiin suunnitelmiin ja hankkeisiin, joiden tavoitteena on ollut kehittää ns. yhden luukun toimintamallia
nuorten ohjaamiseen (ks. Hallitusohjelma 2011; Tuusa ym. 2014; Pakkala ym. 2014).
Työ
eteni
rinnakkain
pääkaupunkiseudun
suurten
kaupunkien
Ohjaamo-hankevalmistelun
kanssa;
nuorisotakuun toteuttamisen nykytilan kartoituksesta, ehdotuksen ideointiin ja raportin laadintaan.
Konkreettinen selvitystyö käynnistyi nuorisotakuuta koskevaan kirjalliseen materiaaliin perehtymisellä,
kaupunkien yhteyshenkilöiden tapaamisilla, työryhmän kokoamisella ja ohjausryhmän nimeämisellä. Lisäksi
järjestettiin
aloitustapaaminen
nuorisotakuusta
Helsingissä,
Espoossa
ja
Vantaalla
vastaaville
apulaiskaupunginjohtajille. Aloitustapaamisessa kaupungit sitoutuivat selvitystyöhön ja sen tavoitteisiin.
Samalla linjattiin myös selvitystyön ja Ohjaamo-hankevalmistelun suhdetta.
Ohjausryhmään kutsuttiin 1-2 edustajaa kustakin kaupungista ja lisäksi TE-hallinnon, ELY:n sekä yritys- ja
järjestösektorin edustajat (liite 1). Ryhmän tehtävänä oli seurata, ohjata ja valvoa hankkeen etenemistä,
mutta myös kytkeä selvitystyö laajempaan kokonaisuuteen ja visioida tulevaa. Ohjausryhmä kokoontui neljä
kertaa hankkeen aikana. Ohjausryhmän lisäksi selvitystyön etenemistä on esitelty säännöllisesti Vantaan
kaupungin nuorisotakuun ohjausryhmän kokouksissa sekä asukaspalveluiden johtoryhmässä.
Työryhmään kutsuttiin 3-4 edustajaa kustakin kaupungista (Helsinki, Espoo/Omnia Vantaa) ja lisäksi
edustaja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta (ks. liite 2). Työryhmässä on ollut mukana asiantuntijoita
opetustoimesta, työllisyyspalveluista sekä nuorisopalveluista. Työryhmän jäsenet ovat osallistuneet
materiaalin kokoamiseen, työpajojen suunnitteluun ja järjestämiseen, selvitysraportin laadintaan ja
kommentointiin. Työryhmä kokoontui yhteensä kuusi kertaa ja lisäksi pidettiin erillisiä työpaja- ja
seminaarisuunnittelutapaamisia.
Selvitystyön ensimmäisenä tavoitteena on tehdä kattava selvitys Vantaan, Helsingin ja Espoon kaupunkien
hallinnollisista rakenteista ja toimintamalleista, jotka liittyvät nuorisotakuun toteuttamiseen ja nuorten
ohjaamiseen. Lisäksi tavoitteena on selvittää paikallisesti keskeiset toimijat (hankkeet, järjestöt ja säätiöt),
jotka osallistuvat nuorisotakuun edistämiseen. Myös TE-hallinnon ja muiden toimijoiden yhteistyötä
selvitetään.
Nuorisotakuun toteuttamisen nykytilan kartoitus perustuu pääosin kirjalliseen materiaaliin: kuntakohtaisiin
suunnitelmiin, selvityksiin, raportteihin, hankekuvauksiin ja tutkimuksiin. Lisäksi on käyty läpi erilaisia
sopimuksia, päätöksiä ja muistioita koskien esimerkiksi nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa, kuntakokeilua,
3
kaupunkien nuorisotakuun koordinaatioryhmiä ja yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Kartoituksessa on
hyödynnetty myös selvityshankkeen työpajojen antia sekä hankkeen työryhmäläisten asiantuntemusta ja
ohjausryhmältä saatua palautetta. Selvitystyötä varten on käyty läpi valtakunnallisia nuorisotakuuta ja
nuorten
hyvinvointia
tarkastelevia
tutkimuksia
ja
selvityksiä
sekä
tutustuttu
aihepiiriin
liittyvään
lainsäädäntöön, poliittisiin ohjelmiin ja asiakirjoihin.
Toisena tavoitteena on luoda selvityksen perusteella ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi
parhaiten toteutettavissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten ohjaamo-mallia voitaisiin
pääkaupunkiseudulla kehittää. Tässä yhteydessä on pohdittu sitä, mistä yhteisessä ohjauksellisessa
työotteessa on kyse ja mitä tehokas ohjaus ja uusi työote edellyttävät rakenteilta ja eri toimijoilta. Minkä
tulee muuttua, jotta nuoret saadaan ohjattua koulutukseen, työhön ja palveluihin ja jotta nuorisotakuu
toteutuisi paremmin pääkaupunkiseudulla. Ehdotus perustuu nykytilan kartoitukseen, kaupunkien Ohjaamohankevalmisteluun, selvityshankkeen työpajamateriaaliin sekä aikaisempiin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Tavoitteena on ollut koota eri toimijoiden ja kaupunkien hyviä kokemuksia ja esimerkkejä nuorten
ohjauksesta. Pyrkimyksenä on saada eri toimijoiden resurssit tehokkaaseen käyttöön.
Selvityshankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin Vantaalla ja se suunnattiin Helsingin, Espoon ja Vantaan
Ohjaamo-hankehakemuksia valmisteleville. Työpajaan osallistui yhdeksän henkilöä. Työpajassa linjattiin
kaupunkien Ohjaamo-yhteistyötä, kirjattiin ylös kaupunkien yhteiset tavoitteet ja kunkin kaupungin erityinen
kehittämisalue Ohjaamoiden toiminnan osalta. Yhteistyötä tullaan tekemään esimerkiksi ruotsinkielisten
ohjauspalveluiden
asiakasosallisuuden
vahvistamiseksi,
kehittämiseksi
koulutussekä
ja
työllisyyspalveluiden
yritysyhteistyömallin
ja
riittävyyden
varmistamiseksi,
maahanmuuttajanuorten
ohjauksen
kehittämiseksi (ks. tuonnempana, luku 6.2).
Toinen työpaja pidettiin Helsingissä ja sinne kutsuttiin päällikkötasolla nuorten kanssa työskenteleviä.
Osallistujia työpajassa oli 30. Työpajan teemana oli nuorisotakuun toteuttaminen pääkaupunkiseudulla ja
tilaisuuden ohjelma koostui kaupunkien alustuksista ja Uudenmaan TE-toimiston puheenvuorosta.
Ryhmätyöosuudessa osallistujia pyydettiin miettimään 3-4 hengen ryhmissä, mitä tulisi tehdä, jotta
nuorisotakuu
toteutuisi
pääkaupunkiseudulla
paremmin.
Ryhmien
toivottiin
kirjaavan
ylös
1-3
mahdollisimman konkreettista ehdotusta nuorisotakuun toteutumisen edistämiseksi. Tämän jälkeen kukin
ryhmä esitteli lyhyesti omat ehdotuksensa. Lopuksi käytiin läpi pääkaupunkiseudun Ohjaamo-yhteistyötä ja
keskusteltiin yhteisistä Ohjaamo-linjauksista.
Hankkeen kolmas työpaja järjestettiin Vantaalla pajatalolla ja se oli suunnattu nuorille. Työpajassa haettiin
vastausta siihen, mitä Ohjaamossa tulisi nuorten mielestä olla. Työpajassa käytiin läpi nuorten
elämäntilanteita ja tarpeita fiktiivisten henkilöiden ja draaman avulla. Samalla hahmoteltiin toimivaa
ohjaustilannetta ja suunniteltiin nuorten palvelupistettä yhdessä nuorten kanssa. Työpajaan osallistui
kymmenen
18-25-vuotiasta
Vantaan
kaupungin
nuorten
työpajatoiminnassa
mukana
työpajatoimintaan aikaisemmin osallistunutta nuorta. Lisäksi paikalla oli neljä työntekijää.
4
olevaa
tai
Hankkeen neljäs työpaja järjestettiin Espoossa Omnian tiloissa ja se oli suunnattu nuorten parissa
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla käytännön tasolla työskenteleville. Työpajan alustuspuheenvuoroissa
esiteltiin Ohjaamoa ja Kohtaamoa. Ryhmätöiden teemat liittyivät visioon Ohjaamosta vuonna 2018, eri
taustaorganisaatioiden arvoihin Ohjaamo-työskentelyssä, yhteiseen ohjaukselliseen työotteeseen, yhteisen
ohjauksellisen työotteen laatukriteereihin, Ohjaamon riskeihin ja varautumiseen, Ohjaamon asiakkaisiin,
tiedonkulkuun, Ohjaamon henkilöstön ja lähiverkoston osaamiseen, verkostotyön tehostamiseen ja
yritysyhteistyöhön. Ryhmiä oli kaiken kaikkiaan 20. Jokaisessa ryhmässä oli edustus eri aloilta, kunnista ja
organisaatioista. Työpajaan osallistui noin 140 henkilöä.
Selvitystyön tuloksia esiteltiin Ohjaamo tuli! Nyt tehdään! -seminaarissa toukokuussa 2015 Helsingissä. Tämä
päättäjille ja nuorten parissa toimiville henkilöille suunnattu Ohjaamoiden aloitusseminaari oli samalla
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla -selvityshankkeen loppuseminaari. Seminaarin
järjestäjinä olivat Kohtaamo, Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Omnia, SVEPS ja Uudenmaan TEtoimisto. Seminaari kokosi yhteen yli 200 nuorten parissa toimivaa henkilöä.
Ohjaamo tuli! Nyt tehdään! -seminaarista Ohjaamoiden henkilökunnan ja yhteistyökumppaneiden matka
jatkui kohti Tukholmaa. Laivaseminaarin ja opintomatkan tavoitteena oli verkostoitua pääkaupunkiseudun
Ohjaamoiden ja keskeisten yhteistyökumppaneiden kesken sekä tutustua ruotsalaisiin nuorten ohjaamisen
käytäntöihin. Opintomatkalle osallistui reilut viitisenkymmentä henkilöä.
5
3 Nuorisotakuusta
Vuoden 2011 hallitusohjelmaan oli kirjattu, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle
vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Tämä nuorten yhteiskuntatakuu työllistymisen
edistämiseksi
ja
syrjäytymisen
ehkäisemiseksi
oli
yksi
hallituskauden
2011-2015
kärkihankkeista.
(Hallitusohjelma 2011.)
Vuoden 2013 alussa voimaan tullut nuorisotakuu käsittää edellä mainitun hallitusohjelmaan kirjatun
yhteiskuntatakuun lisäksi koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman. Yhteiskuntatakuun
laajentaminen nuorisotakuuksi perustuu työ- ja elinkeinoministeriön asettaman nuorten syrjäytymistä laajasti
tarkastelleen yhteiskuntatakuu työryhmän (sittemmin nuorisotakuu-työryhmä) toimenpide-ehdotuksiin.
Nuorisotakuun myötä takuun sisältö on laajentunut ja painopiste on siirtynyt enemmän koulutuksen ja myös
nuorisotyön suuntaan. (Tuusa ym. 2014; Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 13.)
Nuorisotakuuta valmisteltaessa lähtökohdaksi on otettu Public-Private-People-Partnership-malli. Mallissa
korostuvat nuorten aktiivinen osallistuminen nuorisotakuun suunnitteluun, viestintään ja toteutukseen sekä
julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Elinkeinoelämä on vahvasti mukana
toteuttamassa nuorisotakuuta. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015.)
Nuorisotakuuta on kritisoitu siitä, että se keskittyy liikaa nuorten työelämä- ja koulutusosallisuuden
vahvistamiseen ja esimerkiksi kuntoutuksen palvelut jäävät vähemmälle huomiolle (ks. esim. Reponen 2014;
Gretschel ym. 2014; Tuusa ym. 2014).
Nuorisotakuu työryhmä painottaa, että jatkossa nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuteen on
kiinnitettävä erityisesti huomiota nuorisotakuuta toteutettaessa. Huomiota tulee kiinnittää niihin nuoriin, joilla
on kouluttautumista tai työllistymistä rajoittava vamma tai sairaus. Myös asunnottomuutta on työryhmän
mukaan torjuttava aktiivisesti. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015.)
Nuorisotakuu-työryhmän
loppuraportin
mukaan
nuorisotakuun
toteuttamista
pitää
jatkaa
uudella
hallituskaudella ja toteuttamisen tulee perustua laajaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. (Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti 2015; katso myös tämän raportin luku 7.)
Nuorisotakuun toteutumista ja kehittämistarpeita on arvioitu valtakunnallisesti ja myös paikallisissa
hankkeissa (ks. esim. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014; Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti 2015). Palvelujärjestelmää kartoittavissa raporteissa palvelujen toimivuutta ovat
6
arvioineet sekä nuorten kanssa työskentelevät että nuoret (Ervamaa 2014; Reponen 2014; Aaltonen ym.
2015).
Valtiontalouden tarkastusviraston vuoden 2014 aikana tekemässä tarkastussuunnitelmaan sisältyneessä
nuorisotyöttömyyden hoitoa koskeneessa tarkastuksessa todetaan, ettei nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita
saavutettu vuonna 2013. Tarkastuksen havaintojen perusteella nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorten
työttömyyden kestoon vuonna 2013. Nuorisotakuun toteuttamista vaikeutti huono taloudellinen tilanne, joka
lisäsi työttömien nuorten määrää. Myös TE-palvelujen uudistus ja TE-toimistojen henkilöstön vähentäminen
saattoi hidastaa palvelujen tarjoamista nuorille ja pitkittää nuorten työttömyyttä. Tarkastuksen mukaan
viranomaisten yhteistyön tulisi toimia jatkossa paremmin, jotta nuorisotakuu saadaan toteutumaan.
Tarkastuksessa todetaan, että useimpiin kuntiin on perustettu nuorisolain mukainen viranomaisten välinen
nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Tarkastuksessa saatiin viitteitä siitä, että kyseiset verkostot eivät
kuitenkaan vielä toimi niin, että ne edistäisivät nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja
vaikuttavuutta. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014.)
Tarkastusviraston
suositusten
mukaan
nuorisotakuun
toimenpiteiden
vaikutuksista
tulisi
teettää
arviointitutkimus, kun takuu on ollut käytössä riittävän kauan. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön tulisi
kiinnittää erityistä huomiota paljon tukea tarvitsevien nuorten palvelujen saatavuuteen sekä selvittää sitä,
voitaisiinko työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia kehittää nuorisotakuun toteuttamista nykyistä
paremmin tukevaksi. (Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014, 12.)
Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa (2015) todetaan:
”Nuorisotakuun toimeenpanoa on haitannut vaikea taloudellinen tilanne eikä esimerkiksi kaikkia nuorten
työllisyyttä parantavia tavoitteita ole saavutettu. Nuorisotakuun toimeenpanon aikana nuorten työttömyys on
kuitenkin pysynyt suhteellisen lyhytkestoisena. Nuorten keskimääräinen työttömyys kesti vuonna 2012 noin
12 viikkoa ja vuonna 2014 noin 14 viikkoa. Nuorisotakuun aikana TE-toimistoissa on panostettu merkittävästi
nuorten palveluihin ohjautumiseen. TE-palveluissa olevien nuorten määrät ovat nousseet selvästi enemmän
verrattuna muihin työnhakijaryhmiin.
Koulutustakuu tuli voimaan syksyn 2013 yhteishaussa, mutta toden teolla vasta kevään 2014 yhteishaussa.
Koulutustakuun vuoksi entistä useampi peruskoulunsa päättänyt nuori on siirtynyt eteenpäin peruskoulusta
joko suoraan toiselle asteelle, peruskoulun lisäopetukseen tai valmentavaan opetukseen. Erityisesti
valtionhallinnon säästöpaineet ovat johtaneet useisiin koulutuskentän muutoksiin ja uudistuksiin.
Nuorten
aikuisten
osaamisohjelma
käynnistyi
täydellä
rahoituksella
vuoden
2014
alussa.
Oppilaitosmuotoiselle koulutukselle asetetut määrälliset tavoitteet on toistaiseksi saavutettu. Ohjelma jatkuu
vuoden 2016 loppuun saakka. Koulutuksen aloittaneiden joukossa on huomattavasti sellaisia 20–29vuotiaita, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä koulutusta tai työpaikkaa. Osaamisohjelmasta huolimatta
7
työmarkkinoilla on edelleen paljon pelkän perusasteen varassa olevia nuoria, joiden odotettu työuran pituus
on melko lyhyt.
Nuorisotakuun tuoman lisärahoituksen myötä etsivää nuorisotyötä tehdään nyt kaikkialla Suomessa. Etsivän
nuorisotyön tavoittamien nuorten määrä on kasvanut ja yhä useampi nuori saa myös pitempiaikaista tukea
etsivältä nuorisotyöltä. Nuorten työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti.
Vuoden 2014 alusta lukien nuorten ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn kriteerejä lievennettiin. Tämän
jälkeen ammatillista kuntoutusta saaneiden nuorten määrä on tasaisesti kasvanut. Uusi sosiaalihuoltolaki tuo
vuoden
2015
aikana
parannuksia
nuorten
sosiaalipalveluihin
tuomalla
nuorelle
muun
muassa
omatyöntekijän. Nuorisotakuun toimeenpanoa arvioineissa tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti
sosiaali- ja terveyspalveluiden riittämättömyyteen. Nuorisotakuussa on kehitetty nuorille yhden luukun
palvelupisteiden, ”Ohjaamoiden”, verkostoa, joiden toiminta käynnistyy useilla paikkakunnilla vuoden 2015
aikana.” (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, tiivistelmä.)
Nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia vaan se on luonteeltaan palvelulupaus ja perustuu toimijoiden väliseen
sopimukseen. Vaikka nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, niin monet eri lait ja säädökset vaikuttavat
nuorisotakuun toteutukseen (ks. esim. Tuusa ym. 2014, Reponen 2014, 11). Nuorisotakuun toteutukseen
tiiviisti kytkeytyviä lakeja ovat esimerkiksi sosiaalihuoltolaki, laki työllistymistä edistävästä moniammatillisesta
yhteispalvelusta, laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, laki toimeentulotuesta, laki kuntouttavasta
työtoiminnasta, päihdehuoltolaki, mielenterveyslaki, nuorisolaki sekä
perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa ja lukiolaki.
8
asetus opiskelijaksi ottamisen
4 Pääkaupunkiseudun nuoret ja nuorisotakuun toteutuminen
tilastojen valossa
Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuu reilusti yli 200 000 ikänsä
puolesta nuorisotakuun piiriin kuuluvaa nuorta. Heistä runsaat 135 000 on iältään 15–24-vuotiaita ja loput
25–29-vuotiaita. Helsingissä 15–24-vuotiaita nuoria oli vuoden 2015 alussa 76 749 ja heistä 13,7 prosenttia
puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. Espoossa vastaavanikäisiä nuoria oli 33 060
ja heistä 12,4 prosentilla äidinkieli oli jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Vantaalla 15–24-vuotiaita nuoria oli 25
487 ja heistä peräti 14,5 prosenttia puhui äidinkielenään jotain muuta kieltä kuin suomea tai ruotsia. (Ks.
taulukko alla.)
Taulukko 1. 15–24-vuotias väestö Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla äidinkielen mukaan 31.12.2014
15–24-
Äidinkieli
vuotias
väestö
Suomi
%
Ruotsi
%
Muu
kieli
yhteensä
%
Espoo
33 060
26 532
80,3 %
2 413
7,3 %
4 115
12,4 %
Helsinki
76 749
61 390
80,0 %
4 863
6,3 %
10 496
13,7 %
Vantaa
25 487
21 218
83,3 %
586
2,3 %
3 683
14,5 %
Yhteensä
135 296
109 140
80,7 %
7 862
5,8 %
18 304
13,5 %
Lähde: Tilastokeskus
Valtaosa 15–24-vuotiaista pääkaupunkiseudun nuorista opiskelee tai käy töissä. Espoolaisnuoret ovat
helsinkiläis- ja vantaalaisnuoria useammin opiskelemassa. Nuorten pääasiallista toimintaa tarkastelevan
tilaston mukaan noin 7 prosenttia nuorista oli ns. työvoiman ulkopuolella vuonna 2013. Nämä nuoret eivät
olleet töissä eivätkä työttömänä. He eivät myöskään opiskelleet eivätkä suorittaneet varusmies- tai
siviilipalvelua eivätkä olleet eläkkeellä. (Ks. kuvio alla.)
Vertailtaessa vuoden 2012 lopun ja vuoden 2013 lopun nuorten pääasiallisesta toiminnasta kertovia tilastoja
havaitaan,
että
työvoiman
ulkopuolella
olevien
nuorten
määrä
on
hieman
noussut
kaikissa
pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa nuorisotakuun ensimmäisenä vuoden aikana. Sitä, miten
nuorisotakuu on vaikuttanut kehitykseen vuoden 2013 jälkeen, ei vielä tiedetä,
Tilastokeskuksen pääasiallisen toiminnan tilasto on vuoden 2013 lopusta.
9
sillä viimeisin
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Joka tapauksessa voidaan todeta, että näitä tilastollisesti tarkasteltuna yhteiskunnan ulkopuolella olevia
nuoria on pääkaupunkiseudulla tuhansia. Määrällisesti heitä oli vuoden 2013 lopussa Helsingissä 5632,
Espoossa 2173 ja Vantaalla 1757.
Helsingin kaupungin nuorten hyvinvointikertomuksesta ilmenee, että helsinkiläisistä 16–18-nuorista 85
prosenttia oli vuonna 2013 toisen asteen koulutuksessa. Lisäksi hyvinvointikertomuksessa todetaan, että
helsinkiläiset nuoret osallistuvat espoolais- ja vantaalaisnuoria heikommin toisen asteen koulutukseen.
Espoolaisista 16–18-vuotiaista 89 prosenttia ja vantaalaisista 87 prosenttia oli toisen asteen koulutuksessa.
(www.nuortenhyvinvointikertomus.fi)
Nuorisotakuun vaikutusindikaattorit
Nuorisotakuun tilastollista seurantaa varten on kehitetty nuorisotakuun vaikutusindikaattorityökalu, jonka
avulla voidaan seurata niin nuorten työllistymisen edistämistä ja koulutustakuun toteutumista kuin myös
syrjäytymisen riskitekijöitä ja syrjäytymisen ehkäisemistä. Työkalu on avattu testikäyttöön tietoanuorista.fi sivustolla. (www.tietoanuorista.fi)
Nuorisotakuun toteutumista arvioidaan kokonaisuudessa neljän vaikutusindikaattorin avulla. Ensimmäisen
vaikutusindikaattorin avulla tarkastellaan nuorten työllistymisen edistämistä ja toisen avulla koulutustakuun
toteutumista. Kolmas vaikutusindikaattori kytkeytyy nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn ja neljäs indikaattori
syrjäytymisen riskitekijöihin.
10
Työkalu mahdollistaa vertailun koko maan, maakunnan, ELY-alueen ja kunnan mukaan. Se tarjoaa tietoa
myös sukupuolittain ja aikajaksoittain. Indikaattorien taustaa on esitelty nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen
loppuraportissa (Tuusa ym. 2014). Indikaattoreiden kehittämistyön tavoitteena on raportin mukaan luoda
kokonaisuus,
joka
tukee
nuorisotakuun
yleisten
tavoitteiden
toteutumisen
seurantaa.
Indikaattorikokonaisuuden avulla voidaan kuvata, miten nuorisotakuun eri osa-alueet toteutuvat ja mitkä
osa-alueet tarvitsevat lisätukea. Lisäksi voidaan edistää alueellista tasa-arvoa, kun tiedetään, minkälaisia
alueellisia eroja nuorisotakuun toteutumisessa on. (Tuusa ym. 2014, 159.)
Nuorisotakuun toteutumista pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa tarkastellaan tässä hyödyntäen
tietoanuorista.fi -sivuston indikaattoreita (ks. liite 3). Oman haasteensa tilastolliseen seurantaan tuo se, että
osa tiedoista saadaan viiveellä. Jotkut palvelun tarjoamista indikaattoreista kuvaavat lähinnä alkutilannetta
eikä niiden avulla voida vielä arvioida nuorisotakuun toteutumista (ks. Tuusa ym. 2014, 157). Palvelun
tarjoamia tietoja on tässä joiltain osin päivitetty ja täydennetty muualta saaduilla tiedoilla. Ihan kaikkia
palvelun tarjoamia indikaattoritietoja ei ole otettu mukaan tarkasteluun.
Nuorten työllistymisen edistämistä tarkastellaan tietoanuorista -palvelussa neljän tilastotiedon avulla:

alle 25-vuotiaiden työttömyysaste

alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta

3 kk työttömyyden ylittävät alle 25-vuotiaat

3kk työttömyyden ylittävät 25–29 -vuotiaat vuoden sisällä valmistuneet
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste perustuu Tilastokeskuksen tietoihin. Tilastokeskuksen mukaan nuorten
työttömyysaste oli joulukuussa 2013 16,6% ja joulukuussa 2014 19,8%. Työ- ja elinkeinoministeriön
työnvälitystilastoon perustuva alle 25-vuotiaiden työttömien osuus työvoimasta -indikaattori kertoo nuorten
työttömyysasteen sekä valtakunnallisesti että kuntakohtaisesti. Esimerkiksi vuoden 2014 joulukuussa alle 25vuotiaiden nuorten työttömien osuus työvoimasta oli koko maassa 18,6 %. Helsingissä vastaava osuus oli
10,1%, Espoossa 10,6% ja Vantaalla 11,0%.
Alla oleva kuvio kertoo alle 25-vuotiaiden työttömyysasteen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla tammikuun
2013 alusta maaliskuuhun 2015. Vuoden 2015 tiedot on pyydetty erikseen ELY-keskuksesta.
11
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Määrällisesti alle 25-vuotiaita työttömiä oli huhtikuussa 2015 Helsingissä yhteensä 3591 (miehiä 2138 ja
naisia 1453). Espoossa työttömiä alle 25-vuotiaita oli samaan aikaan yhteensä 1573 (miehiä 1103 ja naisia
470) ja Vantaalla 1103 (miehiä 612 ja 491). Kuten alla oleva kuviokin osoittaa työttömyys koskettaa
erityisesti nuoria miehiä.
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Yli 3 kuukauden työttömyyden ylittävien alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden osuudesta tietoanuorista -palvelu
tarjoaa tietoa vuosilta 2011–2014. Esimerkiksi vuoden 2014 joulukuussa yli kolme kuukautta työttömänä
olleiden nuorten osuus oli koko maassa 37%. Helsingissä (37,1%) ja Espoossa (38,0%) osuus oli suurin
12
piirtein koko maan tasoa, mutta Vantaalla (26,8 %) selvästi maan keskitasoa alhaisempi. Osuus oli noussut
tammikuulta 2014 muualla paitsi Vantaalla.
Niiden vuoden sisällä valmistuneiden 25–29-vuotiaiden, joiden työttömyys on kestänyt yli 3 kuukautta, osuus
on tietoanuorista -palvelun mukaan koko maan tasolla noussut selvästi joulukuusta 2011 (23, 1 %)
joulukuuhun 2014 (41%). Helsingissä vuoden sisällä valmistuneista nuorista aikuisista työttömyys on
pitkittynyt 33,6 prosentilla, Espoossa 32,4 prosentilla ja Vantaalla 47,1 prosentilla joulukuun 2014 tietojen
perusteella.
Koulutustakuun toteutumista seurataan tietoanuorista -palvelussa kahden indikaattorin pohjalta:

suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät
ottaneet paikkaa vastaan

koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20–29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta
Tässä koulutustakuun toteutumista tarkastellaan kuitenkin kaupunkien omien peruskoulun päättäneiden
sijoittumisesta kertovien tietojen sekä Tilastokeskuksesta saatujen 20–24-vuotiaiden ja 25–29-vuotiaiden
koulutusaste-tietojen pohjalta.
Esimerkiksi Vantaalla peruskoulun päättäviä nuoria oli vuonna 2014 yhteensä 2143. Heistä 51% sijoittui
lukiokoulutukseen ja 42 % ammatilliseen koulutukseen. Lisäopetukseen ja valmistavaan opetukseen siirtyi
5%. Kymmenkunta nuorta (0,5%) siirtyi työpajaan tai oppisopimuskoulutukseen tai löysi jonkin muun
kiinnekohdan elämäänsä. Ainoastaan kymmenen peruskoulun päättänyttä nuorta jäi ilman paikkaa tai heidän
sijoittumisestaan ei ole tietoa. (Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.) Helsingissä jäi vuonna 2014
yhteensä 510 nuorta ilman peruskoulun jälkeistä jatkopaikkaa kevään yhteishaussa. Heistä 308 sai paikan
yhteishaun jälkeisessä lisähaussa sekä valmistavien koulutuksien haussa. (Lähde: Helsingin kaupungin
opetusvirasto.) Espoossa kaikille peruskoulun päättäneille pystyttiin tarjoamaan vuonna 2014 toisen asteen
koulutuspaikka, paikka perusopetuksen lisäopetuksessa, ammattistartissa tai starttipajalla (lähde: Espoon
kaupunki).
Nivelvaiheen koulutuksen (perusopetuksen lisäopetus, luva-koulutus, ammattistartti, akku-koulutus, mavakoulutus) Vantaalla suoritti vuonna 2014 yhteensä 138 henkilöä. Heistä 75% jatkoi ammatillisessa
koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa, mutta 25 % jäi ilman paikkaa tai heidän sijoittumisestaan ei ole tietoa.
(Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.)
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20–29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta on vaihdellut tietoanuorista
-palvelun mukaan koko maassa 2000-luvulla 16,4 prosentista 17,9 prosenttiin. Vuonna 2012 osuus oli
17,8%.
13
Kuntakohtaiset Tilastokeskuksesta saadut tiedot vuoden 2013 lopusta kertovat, että vantaalaisista 20–24vuotiaista miehistä 28,3 prosenttia oli pelkän perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku 22,2% ja
Helsingissä 25%. Samaan aikaan vantaalaisista 20–24-vuotiaista naisista 23,9 prosenttia oli pelkän
perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku oli 20,7 % ja Helsingissä 17,9%. (Ks. kuvio alla.)
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Vantaalaisista 25–29-vuotiaista miehistä 28,8% oli vuoden 2013 lopussa pelkän perusasteen koulutuksen
varassa. Espoossa vastaava luku oli 24,3% ja Helsingissä 22,3%. Samaan aikaa vantaalaisista 25–29vuotiaista naisista 21,8 prosenttia oli pelkän perusasteen varassa. Espoossa vastaava luku oli 18,5% ja
Helsingissä 14,5%. (Ks. kuvio alla.)
14
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Pääkaupunkiseudun
suurista
kaupungeista
Vantaalla
sekä
20–24-vuotiaiden
että
25–29-vuotiaiden
koulutustaso on matalampi kuin Helsingissä ja Espoossa. Miehillä on kaikissa kaupungeissa ja molemmissa
ikäryhmissä naisia matalampi koulutusaste. Korkea-asteen koulutuksen oli suorittanut 25–29-vuotiaista
espoolaisista ja helsinkiläisistä yli joka kolmas ikäryhmän mies, kun vantaalaisista ikäryhmän miehistä sen oli
suorittanut alle joka viides. Ikäryhmän naisista korkea-asteen oli suorittanut Helsingissä yli puolet, Espoossa
alle puolet ja Vantaalla reilu kolmasosa.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tarkastellaan tietoanuorista -palvelussa kolmen eri indikaattorin avulla:

työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa ikäluokkaan.

pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18–24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä
väestöstä.

työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16–29 -vuotiaista
Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden määrää suhteessa ikäluokkaan on tietoanuorista -palvelussa mahdollista tarkastella koko maan ja maakunnan tasolla. Työttömien tai työvoiman
ulkopuolella olevien 15–29 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli palvelun mukaan vuonna
2012 koko maassa 13,2% ja Uudellamaalla 11,8%. Palvelu ei tarjoa kuntakohtaista tietoa eikä tietoa
useammilta eri vuosilta.
15
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18–24-vuotiaiden nuorten osuudesta suhteessa vastaavanikäiseen
väestöön on tietoanuorista -palvelussa tarjolla tietoa vuodesta 2010 vuoteen 2013. Koko maan tasolla osuus
oli vuonna 2010 3,0% ja vuonna 2013 3,4%. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista toimeentulotukea
saavien nuorten osuus on ollut suurin Vantaalla. Osuus on ollut koko maan tasoa suurempi (vuonna 2010:
5,0% ja vuonna 2013: 5,6 %). Helsingissä ja Espoossa toimeentulotukea saavien nuorten osuus on ollut
koko maan tasoa alhaisempi. Vuonna 2010 vastaavat osuudet olivat Helsingissä 2,5% ja Espoossa 2,1% ja
vuonna 2013 3,3 % ja 3,0%.
Kuusikko-työryhmän raportin mukaan uusien alle 25-vuotiaiden toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien
määrä oli vuonna 2014 Helsingissä 4571, Espoossa 1405 ja Vantaalla 1609. Kaikissa kaupungeissa määrät
olivat kasvaneet edellisestä vuodesta. Vantaalla kasvu oli selvästi suurinta. Uusien kotitalouksien osuus
kaikista alle 25 v. tukea saaneista kotitalouksista oli vuonna 2014 Helsingissä 42,5% Espoossa 43,9% ja
Vantaalla 45,7%. Osuus oli hieman laskenut Helsingissä ja Espoossa vuodesta 2013, mutta kasvanut jonkin
verran Vantaalla. (Ahlgren-Leinvuo 2015, 6-8.)
Pääkaupunkiseudulla 14,3 prosenttia yli 12 kuukautta toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli alle 25vuotiaiden kotitalouksia vuonna 2014. 25–34-vuotiaiden osuus yli 12 kuukautta tukea saaneista oli
Helsingissä 21,1 %, Espoossa 19,0% ja Vantaalla 22,5%. Pitkään tukea saaneiden joukossa on eniten 25–
34-vuotiaita ja 35–49-vuotiaita. (Ahlgren-Leinvuo 2015, 7.)
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29 -vuotiaista oli tietoanuorista -palvelun mukaan koko maassa
vuonna 2012 1,4% ja Uudellamaalla 1,0%. Vuonna 2013 vastaavat luvut olivat samat. Kuntakohtaista tietoa
työkyvyttömyyseläkeläisten osuudesta ei tietoanuorista -palvelussa ole tarjolla.
Nuorten syrjäytymisen riskitekijöitä mitataan tietoanuorista -palvelussa ystävien määrällä tai oikeastaan
läheisen ystävän puuttumisella. Palvelussa voi seurata vailla läheistä ystävää olevien perusasteen ja toisen
asteen opiskelijoiden osuutta koko maassa vuosina 2000–2013. Osuuksia tarkastellaan erikseen sukupuolen
ja koulutuksen mukaan.
Kuntakohtaista tietoa on saatavilla vuodelta 2013. Helsinkiläisistä peruskoululaisista 8,6% ilmoitti, ettei
hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Espoossa vastaava osuus oli 7,6% ja Vantaalla 8,8%. Helsinkiläisistä
ammattikoululaisista 7,4% oli vailla läheistä ystävää. Espoolaisista ammattikoululaisista vailla läheistä
ystävää oli 7,2% ja vantaalaisista 6,6%. Lukiolaisista vastaavat osuus oli Helsingissä 6,0%, Espoossa 5% ja
Vantaalla 5,6%. Kaikissa kaupungeissa peruskoulussa oli eniten niitä, joilla ei ollut läheistä ystävää. Lukiossa
vailla läheistä ystävää olevia oli vähiten. Kokonaiskuvan saamiseksi kuntakohtaista tietoa tulisi kuitenkin
katsoa useammalta eri vuodelta ja tyttöjen ja poikien kokemuksia tulisi tarkastella eri kouluasteilla erikseen.
Sukupuolen mukaiseen tarkasteluun palvelu tarjoaa mahdollisuuden.
16
Kaiken kaikkiaan tietoanuorista -palvelun indikaattorien avulla on mahdollista kuvata nuorisotakuun
toteuttamisen lähtötilannetta, mutta muun muassa tilastoinnin viiveestä johtuen nuorisotakuun toteutumisen
laajempi seuranta on vielä toistaiseksi hankalaa. Nuorisotakuun toteutumista seurattaessa käytössä voi olla
useita eri indikaattoreita. Nuorisotakuun seurantaindikaattoreiden rinnalla nuorten hyvinvointia voi tarkastella
esimerkiksi Nuorisoasiankeskuksen neuvottelukunnan (Nuoran) hyvinvointi-indikaattoreiden avulla, kuten
nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportissa ehdotetaan (Tuusa ym. 2014, 159). Kaupungeissa
nuorisotakuun toteutumista seurataan myös erillisten kuntakohtaisesti sovittujen indikaattoreiden pohjalta.
Nuorisotakuun toteutumisesta pääkaupunkiseudulla tiivistetysti
Nuorisotakuu koostuu työllisyystakuusta, koulutustakuusta ja nuorten aikuisten osaamisohjelmasta. Myös
sosiaali- ja terveyskysymykset kytkeytyvät nuorisotakuuseen. Työllisyystakuun osalta nuorisotakuu ei ole
toteutunut toivotulla tavalla. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on pääkaupunkiseudulla kasvanut
vuodesta 2013. Huhtikuussa 2015 pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa oli yhteensä yli kuusituhatta
alle
25-vuotiasta
työtöntä
työnhakijaa.
Monet
alle
30-vuotiaista
työttömistä
työnhakijoista
ovat
maahanmuuttajia (ks. esim. Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014 ja Ohjaamo Vantaa, hankehakemus
2014).
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on yleensä ollut pääkaupunkiseudulla hieman matalampi kuin koko
Suomessa. Vantaalla nuorisotyöttömyys on ollut korkeampi kuin Espoossa ja Helsingissä, mutta aktiivisten
nuorisoon kohdistettujen työllistämistoimenpiteiden ansiosta se on laskenut Helsingin ja Espoon tasolle.
Kahdentoista
kuukauden
muutos
työttömien
määrässä
prosenteissa
mitattuna
sekä
nuorisotyöttömyysindeksivertailu kertovat, että Vantaalla on onnistuttu hillitsemään nuorisotyöttömyyden
kasvua. Valtakunnallisissa arvioinneissa on havaittu, että nuorisotakuun toimeenpanon aikana nuorten
työttömyys on pysynyt suhteellisen lyhytkestoisena (esim. Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015). Alle
25-vuotiaiden työttömien virta yli 3 kk:n työttömyyteen on kuitenkin hieman noussut pääkaupunkiseudulla.
Vantaalla virta on ollut hieman Helsinkiä ja Espoota matalampi. Taloudellinen tilanne on ollut haasteellinen
koko nuorisotakuun toteuttamisen ajan ja työttömyys yleisesti on noussut.
17
Nuorisotyöttömyysindeksi, 2010=100
(Kuvio: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Koulutustakuu on pääkaupunkiseudulla toteutunut peruskoulun päättävien osalta hyvin. Pääkaupunkiseudun
suuret kaupungit pystyvät tarjoamaan jatkopaikan peruskoulun päättäville nuorille. Nuorten aikuisten
osaamisohjelman osalta takuu ei ole toteutunut yhtä hyvin, vaan työmarkkinoilla on edelleen paljon
perusasteen varassa olevia nuoria aikuisia. Esimerkiksi helsinkiläisistä 20–29-vuotiaista nuorista 20% ei ole
suorittanut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vieraskielisiä näistä nuorista on noin 45%. (Ohjaamo Helsinki,
hankehakemus 2014.) Alle 25-vuotiaista työttömistä työnhakijoista noin puolella ei pääkaupunkiseudulla
voida määritellä hakuammattia. Ikäryhmässä 25–29-vuotiaat kolmanneksella ei ole perusasteen jälkeistä
tutkintoa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014.)
Monet nuoret kamppailevat myös toimeentulovaikeuksien kanssa. Helsingissä yli 16 000 alle 30-vuotiasta
nuorta saa toimeentulotukea. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014.) Vuonna 2013 Espoossa
toimeentulotukea saaneita alle 25-vuotiaitten kotitalouksia oli 1855 (Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014).
Vantaalaisista
18–24-vuotiaista
nuorista
toimeentulotukea
sai
vuonna
2013
keskimäärin
1278
nuorta/kuukausi (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015). Kaikissa pääkaupunkiseudun suurissa
kaupungeissa nuorten toimeentulotuen tarve on viime vuosina kasvanut.
Nuorisotakuun toteutumisen kannalta haasteellisia kohderyhmiä ovat vailla toisen asteen koulutusta olevat,
tavoittamattomat, erityisiä toimenpiteitä vaativat, maksuhäiriömerkinnän omaavat sekä asunnottomat
nuoret. Erityisryhmiin kuuluvien nuorten osalta nuorisotakuu ei ole vielä toteutunut toivotulla tavalla.
Jatkossa nuorisotakuuta toteutettaessa huomiota tullaan kohdentamaan erityistä tukea tarvitseviin nuoriin ja
nuorten asunnottomuuden torjuntaan.
18
5 Nuorisotakuun toteuttaminen Helsingissä, Espoossa ja
Vantaalla – nykytilan kartoitus
5.1
Nuorisotakuun
toteutus
ja
koordinointi
kaupunkien
strategioissa,
ohjelmissa ja päätöksissä
Vuoden 2013 alussa voimaan astuneesta nuorisotakuusta ei ole erillistä lakia, vaan nuorisotakuun
toteuttaminen perustuu eri tahojen ja toimijoiden välisiin sopimuksiin ja yhteistyöhön. Nuorisotakuun
toimeenpanoa arvioineen nuorisotakuu-työryhmän mukaan nuorisotakuu on ennen kaikkea asenne tehdä
asioista uudella tavalla yhdessä. Lisäksi joissakin kunnissa toimii erillinen nuorisotakuu-ryhmä, jossa on
mukana usein yrittäjien ja järjestöjen edustus. Osassa kunnista kunnanhallitus käsittelee nuorisotakuuseen
liittyviä asioita. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 26.)
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun
toimeenpanon ja seurannan osalta. Nuorisotakuuta toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston, Kelan,
oppilaitosten ja järjestötoimijoiden kanssa. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on
kaupunkien välillä eroa. Uudenlaisia toimintamalleja nuorisotakuun toteuttamiseksi kehitetään ja otetaan
käyttöön jatkuvasti osana perustoimintaa ja erilaisissa hankkeissa. Keväällä 2015 käynnistyneissä Ohjaamokehittämishankkeissa tavoitteena on luoda matalan kynnyksen palvelumalli nuorisotakuun toteuttamiseksi.
Helsinki
Helsingissä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan toimialaan kuuluvat sivistystoimi sekä työllisyys- ja
maahanmuuttopolitiikka. Sivistystoimen ”toimialan keskeisin strateginen tavoite on lisätä nuorten koulutusta,
työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan ja lähiyhteisöön. Tavoitteena on koulutuksen ja työelämän
ulkopuolella olevien nuorten määrän väheneminen” (Helsingin kaupungin kotisivut, sivistystoimi).
Helsingin kaupunginkanslia on kaupunginhallituksen alainen virasto. Maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut
yksikkö on osa kaupunginkanslian elinkeino-osastoa. Maahanmuutto- ja työllisyyspalveluiden yksikkö johtaa
kaupungin työllisyydenhoitoa. Kaupungin kotisivujen mukaisesti työllisyyspalveluissa työttömille tarjotaan
tilaisuuksia
parantaa
työllistymisedellytyksiään
työkokeilujen,
tuetun
palkkatyön,
oppisopimus-
ja
rekrytointikoulutusten sekä laajan kurssitarjonnan avulla. Nuorten yhteiskuntatakuuta toteutetaan kaupungin
kotisivujen
mukaan
uravalmennusta.
Alle
Respa-hankkeessa,
18-vuotiaiden
josta
alle
peruskoulusta
Tulevaisuustiskin avulla.
19
30-vuotiaat
tulevien
nuoret
nuorten
saavat
henkilökohtaista
työttömyyttä
ehkäistään
Kaupunginkanslian elinkeino-osasto vastaa Helsingissä Ohjaamosta yhdessä nuorisoasiainkeskuksen,
opetusviraston ja sosiaali- ja terveysviraston kanssa.
Helsingin strategiaohjelmaan vuosille 2013–2016 on kirjattu yhdeksi kokonaisuudeksi: Nuorille tilaa kuulua ja
loistaa. Kokonaisuuden tavoitteen mukaisesti nuorten koulutusta, työllisyyttä sekä osallisuutta yhteiskuntaan
ja lähiyhteisöön tulee lisätä ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrän tulee laskea.
Toimenpiteeksi
tavoitteeseen
pääsemiseksi
on
kirjattu
nuorten
koulutus-
ja
yhteiskuntatakuun
toteuttaminen. Strategiaohjelman mukaisesti yhteiskuntatakuun toteuttamista koordinoidaan kaupungin
tasolla yhtenä kokonaisuutena ja kaupunginhallitus ohjaa kehittämistyötä.
Strategiaohjelmaan on kirjattu myös kokonaisuus: Kansainvälinen Helsinki - Maahanmuuttajat aktiivisina
kaupunkilaisina. Kansainvälinen Helsinki on ohjelmaan kirjatun mukaisesti poikkihallinnollinen kokonaisuus.
Tavoitteena
Helsingissä
on
lisätä
maahanmuuttajien
osallisuutta
ja
työllisyyttä
sekä
pienentää
maahanmuuttajien työttömyyttä ja maahanmuuttajannuorten syrjäytymistä. Tavoitteeksi on myös asetettu
maahanmuuttajien ja kantaväestön yhdenvertainen asema ja yhdenvertaiset oikeudet ja velvollisuudet.
Toimenpiteiksi strategiaohjelmaan on
kirjattu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisten helsinkiläisten
työllistymisen mahdollisuuksien parantaminen muun muassa parantamalla opinto-ohjausta, suuntaamalla
oppisopimuskoulutusta ja tuettua työllistämistä, jossa työn oppimiseen yhdistetään kielen oppimista. Lisäksi
nostetaan näyttötutkintojen määrää. Yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu maahanmuuttajaopiskelijoiden
työmarkkinoille
sijoittumisen
tukeminen
valmistumisen
jälkeen
sekä
maahanmuuttaja-
ja
maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten peruskoulun päättämisen, toiselle asteelle pääsyn ja sieltä
valmistumisen turvaaminen.
Toimenpiteiksi on kirjattu myös maahanmuuttajaperheiden vanhemmuuden tukeminen erilaisin tukimuodoin
neuvoloissa,
päivähoidossa,
leikkipuistossa,
perhepalveluissa
ja
peruskoulussa
sekä
maahanmuuttajataustaisten lasten kielellistä kehityksen tukeminen päivähoidon, neuvolan ja perusopetuksen
toimenpitein.
Viimeksi
mainitut
toimenpiteillä
pyritään
ennalta
ehkäisyyn
ja
varhaiseen
tukeen.
Valtakunnallisen nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015, 54) mukaan nuorisotakuun toimenpiteiden
tulee jatkossa painottua aiempaa voimakkaammin nimenomaan ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen
tukeen.
Helsingissä
toimii
kaupunginjohtajan
loppusyksystä
2013
asettama
nuorten
yhteiskuntatakuun
koordinointityöryhmä, jonka tehtävänä on ryhmän asettamispäätöksen mukaan kartoittaa palvelut ja
kumppanit, joiden avulla kaupunki toteuttaa alle 30-vuotiaiden nuorten yhteiskuntatakuuta. Lisäksi tehtäviin
kuuluu raportoida nuorisotakuun toteutumisesta ja arvioida ko. palvelujen osuvuutta nuorille, palvelujen
yhteensopivuutta ja oikea-aikaisuutta, ja kartoittaa mahdolliset palveluaukot ja päällekkäisyydet. Työryhmän
puheenjohtajana toimii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Työryhmän jäseniksi nimettiin edustaja
talous- ja suunnittelukeskuksesta (1.1.2014 alkaen kaupunginkanslia) ja opetusvirastosta. Päätöksen
20
mukaisesti
työryhmä
terveysvirastosta,
voi
kuulla
tarpeellisiksi
nuorisoasiainkeskuksesta
katsomiaan
ja
asiantuntijoita,
tietokeskuksesta.
erityisesti
(Nuorten
sosiaali-
ja
yhteiskuntakuun
koordinointityöryhmän asettamispäätös, Helsingin kaupunki.)
Työryhmän perustaminen liittyi Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2013–2016 toteuttamiseen ja
strategiaohjelmaan kirjattuihin toimenpiteisiin nuorisotakuun toteuttamiseksi ohjelman osuudessa: nuorille
tilaa kuulua ja loistaa. Olennaista yhteiskuntatakuun toteuttamisessa on elinkeinoelämän, järjestöjen,
yrittäjien ja työnantajien mukanaolo. Strategiaohjelmassa ja yhteiskuntatakuun koordinaatioryhmän
asettamispäätöksessä mainitaan erikseen nuorten yhteiskuntatakuuhanke Respa, josta kaikki koulutuksen ja
työmarkkinoiden
ulkopuolella
olevat
alle
30-vuotiaat
nuoret
saavat
uraohjausta
ja
tukea
sekä
Tulevaisuustiski, jonka avulla ehkäistään nuorten työttömyyttä.
Ehdotusta yhteiskuntatakuun koordinoinnista valmisteltiin Helsingissä eri virastojen yhteistyönä. Yhteistyöstä
yhteiskuntatakuun toteuttamisesta ja koordinoinnista sovittiin myös Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työja elinkeinotoimiston välisellä sopimuksella (Khs 6.5.2013 § 568). Yhteiskuntatakuuseen liittyvistä palveluista
asettamispäätöksessä otetaan esiin muun muassa nuorille tarjottavat työllisyydenhoidon palvelut,
nivelvaiheessa vailla koulutuspaikkaa jääville suunnatut tuki- ja ohjaustoimet, opetusviraston koordinoima
etsivä nuorisotyö, työllisyysvaroin järjestetty nuorten työpajatoiminta sekä oppisopimuskoulutus. (Nuorten
yhteiskuntakuun koordinointityöryhmän asettamispäätös, Helsingin kaupunki)
Kaupunginkanslian maahanmuutto- ja työllisyyspalveluissa ja opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjalla
laadittiin syksyllä 2014 nuorisotakuun seurantaraportti, jossa käydään läpi nuorten yhteiskunta- ja
koulutustakuun toteutumista Helsingissä. Nuorisotakuun toteuttamiseen Helsingissä kytkeytyy myös
loppuvuodesta 2014 avattu Nuorten hyvinvointikertomus -sivusto (www. nuortenhyvinvointikertomus.fi).
Sivustolle kootaan tietoa 15–29-vuotiaista helsinkiläisnuorista. Helsingin kaupunki kehittää tiedon perusteella
nuorille suunnattuja palveluja.
Espoo
Espoon kaupungin kotisivujen mukaan Espoo-tarina on Espoon strategia vuosille 2013–2017. Kotisivuilla
todetaan, että Espoo-tarina suuntaa kaupungin toimintaa entistä paremmin ja selkeämmin yhteisten
tavoitteiden mukaisesti. Espoo-tarinaa toteutetaan myös poikkihallinnollisilla kehitysohjelmilla, joilla
vastataan Espoon keskeisiin haasteisiin. Kehitysohjelmat läpäisevät kaupunkiorganisaation toimialat.
Nuorten
elinvoimaisuus
ohjelma
on
yksi
Espoon
poikkihallinnollisista
kehitysohjelmista.
Nuorten
elinvoimaisuus-ohjelman tavoitteena on osaltaan varmistaa nuorisotakuun toteutuminen Espoossa siten, että
myös nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymisen edellytykset huomioidaan.
Ohjelman tavoitteena on nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen ja jatko-opintomahdollisuuksien paraneminen,
mihin pyritään muun muassa lasten ja nuorten osallisuutta lisäämällä, kiusaamiseen ja yksinäisyyteen
21
puuttumalla, oppilaanohjausta tehostamalla ja edistämällä maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä
toisen asteen opintoihin. ”Nuorten oppilashuollolliset sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut järjestetään
siten, että nuorten on mahdollista päästä palveluihin varhaisessa vaiheessa omassa kasvuympäristössään.
Yhteensovittavalla johtamisella ja asianmukaisilla rakenteilla vahvistetaan asiakaslähtöisiä ja nuoren
kokonaisvaltaisesti huomioivia palveluja.” (Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013–2016.)
Nuorten elinvoimaisuus -ohjelman toisena tavoitteena on turvata kaikille nuorille mielekäs vapaaajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta. Tähän pyritään muun muassa
takaamalla jokaiselle nuorelle mahdollisuus yhteen säännölliseen harrastukseen. Lisäksi luodaan kannustimia
järjestöille ja seuroille ei-kilpailullisen tai ei-tavoitteellisen toiminnan järjestämiseen. Myös nuorten vapaiden
harrasteryhmien toimintaa tuetaan.
Ohjelman kolmantena tavoitteena on nuorten asunnottomuuden väheneminen. Nuorten asunnottomuuden
syitä selvitetään ja etsitään keinoja asunnottomuuden vähentämiseen yhdessä eri tahojen kanssa. Kaupunki
on sitoutunut rakentamaan tietyn määrän tuettua asumista vuosittain ja osa näistä asunnoista tullaan
jatkossa osoittamaan nimenomaan nuorille.
Ohjelman tavoitteena on lisäksi nuorten työttömyyden väheneminen. ”Nuorisotakuun mukaisesti kaupunki
yhdessä työhallinnon kanssa ohjaa aiempaa tehokkaammin nuoria työhön, työkokeiluun, työpajoille sekä
opiskelemaan huomioiden erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret.” Lisäksi halutaan muun muassa
vahvistaa peruskoululaisten työelämätaitoja ja lisätä yrittäjyyskasvatusta ja edistää vammaisten nuorten
työllistymistä. (Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013–2016, tiivistelmä.)
Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän asetti marraskuussa 2014 nuorisotakuun toteutumista koordinoivan
työryhmän. Nuorisotakuun johtamisesta ja koordinoinnista vastaavan tahon nimeäminen oli yksi
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen kehittämisehdotuksista (Reponen 2014).
”Koordinointiryhmä varmistaa, että päätöksenteon tueksi kootaan mahdollisimman laaja-alaista tietoa
nuorten tilanteesta tilastojen ja asiakastyöstä kertyneiden tietojen kautta. Koordinointiryhmä tekee tiivistä
yhteistyötä nuorten neuvonta-, ohjaus- ja palveluverkoston ja nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman
työryhmän kanssa.” (Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki.)
Asettamispäätöksen mukaan ryhmän tehtäviin kuuluu työpajatoiminnan koordinointi ja vaihtoehtoisten
koulutuskanavien kehittäminen, kuten esimerkiksi opinnollistaminen. Ryhmän tehtävänä on työpajatoiminnan
laadun ja riittävyyden varmistaminen alueella sekä nuorisotakuun piiriin kuuluvien hankkeiden koordinointi.
Lisäksi tavoitteeksi on kirjattu hankkeiden hyvien käytänteiden juurruttaminen ja levittäminen emoorganisaatioon. Ryhmä huomioi myös tulevat lakiuudistukset nuorten palveluissa ja seuraa nuorempien
ikäluokkien tilannetta erityisesti syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta. Ryhmään on nimetty edustajia
kaupungin
eri
toimialoilta
(perhe-
ja
sosiaalipalvelujen
22
johtaja,
työllisyyspalvelujen
päällikkö,
nuorisopalvelupäällikkö,
työllisyyspäällikkö,
mielenterveys-
ja
päihdepalvelujen
päällikkö,
maahanmuuttoasioiden päällikkö, koulutuspäällikkö). Lisäksi ryhmään on kutsuttu edustajat Uudenmaan
ELY-keskuksesta, koulutuskuntayhtymä Omniasta, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistosta, Kelan Espoon
vakuutuspiiristä, YritysEspoosta, Espoon seurayhtymästä sekä Helsingin seudun kauppakamarin Espoon
toimistosta. (Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki.)
Vantaa
Vantaan valtuustokauden 2013–2016 strategian yhtenä painopistealueena on kaupungin elinvoimaisuuden
vahvistuminen. Tavoitteeksi tämän painopistealueen alle on kirjattu vantaalaisten koulutustason ja
osaamisen vahvistuminen. Strategiaan on kirjattu, että aikuisten työllistymistä tukevaa koulutusta ja
osaamista on kehitettävä ja lisättävä. Lisäksi strategiassa todetaan, että kaupunki toteuttaa osaltaan
nuorisotakuuta. Strategiassa viitataan niin työllisyystakuuseen, koulutustakuuseen kuin myös nuorten
aikuisten osaamisohjelmaan. Nuorisotakuun tavoitteena on, että nuoret hankkivat koulutuksen ja pääsevät
ripeästi töihin valmistumisensa jälkeen.
Nuorisotakuun
toteuttaminen
ja
nuorisotyöttömyyden
aktiivinen
torjunta
on
kirjattu
Vantaan
elinvoimaohjelman 2014-2016 tavoitteiksi. Ohjelman elinvoimalupaukseen (2) on kirjattu: ”Vantaa pysyy
edelläkävijänä
nuorten
ja
pitkäaikaistyöttömien
työllistämisessä
innovatiivisen
ja
ratkaisukeskeisen
toimintansa ansiosta. Käytännössä se toteutuu joustavien koulutusväylien, organisaation sisäisen yhteistyön,
tiiviin yritysyhteistyön sekä aktiivisen työllistämisotteen avulla.” Elinvoimalupaukseen (5) on taas kirjattu:
”Vantaa nostaa kaupunkilaisten osaamistasoa pitkäjänteisellä ja yritysten muuttuvat tarpeet huomioivalla
koulutuksella”. Toimenpiteissä kiinnitetään huomiota muun muassa koulutustarpeiden ennakointiin,
koulutuksen
räätälöintiin,
nuorten
aikuisten
osaamisohjelman
toteuttamiseen,
koulutus-
ja
työelämävalmiuksien parantamiseen ja yrittäjäkoulutuksen lisäämiseen. (Vantaan elinvoimaohjelma 2014–
2016, 9-19.)
Vantaan kaupunki on sitoutunut toteuttamaan koulutustakuuta. Koulutustakuulla varmistetaan peruskoulun
päättävien nuorten koulutukseen pääseminen. Koulutustakuun tavoitteena Vantaalla on, että kaikille
peruskoulun päättäneille nuorille tarjotaan jatkopaikka lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, ammatilliseen
koulutukseen valmistavassa koulutuksessa, kymppiluokalla tai nuorten työpajalla. Tavoitteena on, että
jokainen vantaalainen nuori löytää peruskoulun jälkeen mielekkään opiskelupaikan tai muun kiinnekohdan
elämäänsä.
Vantaalla toimii kaupunginjohtajan huhtikuussa 2013 perustama nuorisotakuun ohjausryhmä, jonka vastuulla
on koordinoida, kehittää ja seurata nuorisotakuun toteutumista Vantaalla. Ohjausryhmässä edustettuina
ovat: Vantaan kaupungin asukaspalvelut, sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi, Uudenmaan ELY-keskus,
Uudenmaan TE-toimisto, Helsingin seudun keskuskauppakamari, Vantaan yrittäjät ja Kauppiaitten
23
kauppaoppilaitos. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja, joka
vastaa työllisyysasioista. Varapuheenjohtajana toimii sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja. Ohjausryhmä
on laatinut nuorisotakuun toteuttamissuunnitelman vuosille 2014–2015. Nuorisotakuuta toteutetaan ja
toteutumista seurataan suunnitelman mukaisesti.
Suunnitelmaan on kirjattu uudistukset, joiden mukaan nuorisotakuun toteuttamista kehitetään Vantaalla
vuosina 2014–2015. Tavoitteena on, että 1) Kehitetään ns. yhden pisteen palvelumalli, 2) Lisätään
työllistymistä
ja
parannetaan
työelämävalmiuksia,
3)
Lisätään
nuorten
yrittäjyyttä,
4)
Lisätään
koulutusohjausta ja tuetaan opintojen loppuun viemistä ja otetaan 5) Nuorten kokemusasiantuntijuus osaksi
toiminnan suunnittelutyötä. Tavoitteiden alle on kirjattu 16 toimenpidettä, joiden toteutumista seurataan
kaupunkitasoisesti.
Ensimmäisen toimenpidekokonaisuuden mukaisesti Vantaan kaupunki edistää nuorisotakuun toteutumista
aktiivisesti selvittämällä mahdollisuuksia kehittää ns. yhden pisteen palvelumallia, jossa ovat mukana TEtoimisto, työllisyyspalvelut, sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi. Tavoitteena on parantaa tiedonkulkua eri
toimijoiden välillä, ja tuottaa nuoren kannalta yksilöllisiä, joustavia ja helposti saatavilla olevia palveluja.
(Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–2015.)
Toisen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet liittyvät nuorten työelämävalmiuksien ja työnhakutaitojen
vahvistamiseen. Nuorten mahdollisuuksia päästä työelämään edistetään yhteistyössä kaupungin eri
toimialojen, TE-toimiston ja yritysten kanssa. Tarvittaessa yrityksiä autetaan nuorten rekrytoinnissa.
Kolmannen toimenpidekokonaisuuden mukaisesti lisätään nuorten yrittäjyystietoutta ja kannustetaan nuoria
löytämään vaihtoehtoisia työllistymisen polkuja itsenäisinä yrittäjinä. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla
vuosina 2014–2015.)
Neljännen toimenpidekokonaisuuden tavoitteet liittyvät koulutukseen ja opintojen loppuun viemiseen.
Koulutusohjausta lisäämällä edistetään perusasteelta jatkokoulutukseen siirtymistä. Lisäksi pyritään
ehkäisemään opintojen keskeyttämistä panostamalla opiskelijoiden hyvinvointiin, viihtyvyyteen ja tukeen
opintojen aikana. Nuorten oppisopimuskoulutusta lisätään ja kehitetään muun muassa työvaltaisia
opintopolkuja sekä oppilaitos- ja oppisopimusmuotoista yhdistävää koulutusta. Yhtenä tavoitteena on
kehittää koulutusta, työskentelyä ja tukipalveluja yhdistävää toimintaa. Viidennen toimenpidekokonaisuuden
tavoitteet liittyvät nuorten osallisuuteen ja asiantuntijuuteen. Nuoria koskevia palveluja suunniteltaessa ja
kehitettäessä nuoria kuunnellaan ja heidän ehdotuksiaan hyödynnetään suunnittelutyössä. (Nuorisotakuun
toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.)
Ohjaamon myötä Vantaalle, kuin myös Helsinkiin ja Espooseen, on syntynyt uudenlainen matalankynnyksen
palvelupiste, johon viitataan Helsingin nuorisotakuun seurantaraportissa (2014), Vantaan nuorisotakuun
24
toteuttamissuunnitelmassa
vuosille
2014-2015
ja
Espoon
nuorisotakuun
palvelujärjestelmän
kartoitushankkeen raportissa (Reponen 2014).
NOP-verkostot
”Nuorisolain mukaan kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, joka suunnittelee ja
toimeenpanee paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön kehittämistä. Verkostoon kuuluvat opetus-,
sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua
puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja
tuottavien yhteisöjen kanssa.” Vuoden 2013 toimintaa kuvaavan kyselyn mukaan nuorten ohjaus- ja
palveluverkosto on perustettu 273 kuntaan ja on valmisteilla parissakymmenessä kunnassa. Useassa
kunnassa ohjaus- ja palveluverkostolla on raportin mukaan tärkeä rooli nuorisotakuun toteuttamisessa.
(Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 25-26.)
Nuorisolain (§ 7) mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on perustettu Helsinkiin, Espooseen ja
Vantaalle.
Helsingissä toimii kaupunginjohtajan syksyllä 2012 asettama Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
työryhmä. ”Verkoston tehtävänä on nuorisolain 7 a §:n mukaisesti: koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista
Helsingissä sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta Helsingin päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi,
edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen
riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus, suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin
ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi, edistää nuorten palveluiden järjestämiseen
liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.”
(Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän asettaminen.)
Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston asettamispäätöksessä todetaan, että verkosto tekee tarvittaessa
esityksiä johtajistolle koskien nuorisolain toimeenpanoa ja etsivän nuorisotyön järjestämistä. Lisäksi se
suunnittelee ja kehittää monialaista yhteistyötä Helsingissä. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten
palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Verkoston pääkohderyhmänä ovat päätöksen mukaan 13–25-vuotiaat
nuoret. Verkoston tehtävänä on kartoittaa niitä seikkoja, jotka vaikeuttavat helsinkiläisten nuorten siirtymistä
toisen asteen opintoihin ja työelämään ja edesauttaa niiden poistamista. (Helsingin nuorten ohjaus- ja
palveluverkosto -työryhmän asettaminen 2012.)
NOP-verkoston puheenjohtajana toimii Helsingissä sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja, ja ryhmän
jäsenet tulevat kaupunginkansliasta, opetusvirastosta, sosiaali- ja terveysvirastosta, liikuntavirastosta,
nuorisoasiainkeskuksesta ja tietokeskuksesta. Lisäksi mukana ovat puolustusvoimat, poliisi, seurakunta ja
TE-toimisto. NOP-verkostossa on asiantuntijoina mukana myös edustaja Ruuti nuorista, opiskelijajärjestöistä,
Helsingin diakonissalaitokselta ja liikuntajärjestöjen seuraparlamentista sekä nuorisopiirijärjestöjen yhteisestä
25
Helsinki-team ry:stä. NOP-verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa ja järjestää yhdessä tietokeskuksen ja
nuorisoasiankeskuksen kanssa hyvinvointikertomusteemaan liittyviä seminaareja.
Espoossa sivistystoimen nuorisopalvelupäällikön vastuulla toimiva nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
perustettiin syksyllä 2014. Sitä ennen nuorisolain 7 a §:n mukaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkoston
tehtävät oli nimetty hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmälle.
”Verkoston tehtävänä on nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden
parantaminen. Tätä varten se kokoaa tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioi niiden pohjalta nuorten
tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistää nuorille suunnattujen palvelujen
yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus,
suunnittelee ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa
palvelusta toiseen siirtymiseksi ja edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon
sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken.” (Espoon nuorten ohjaus- ja
palveluverkoston perustaminen, 2014.)
Perustamispäätöksen mukaisesti verkosto yhteensovittaa toimintansa sekä nuorten elinvoimaisuus-ohjelman
että lasten ja nuorten hyvinvointityön johto- ja projektiryhmien tekemän työn kanssa. Lisäksi se raportoi
edellä mainituille ryhmille toiminnastaan. Verkosto tekee yhteistyötä Kauniaisten ja Kirkkonummen
vastaavien verkostojen kanssa.
Ryhmässä on edustajat sivistystoimesta, konsernihallinnosta (työllisyysasiat), sosiaali- ja terveystoimesta,
koulutuskuntayhtymä Omniasta, nuorten elinvoimaisuus -ohjelmasta, Uudenmaan TE-toimistosta, LänsiUudenmaan poliisilaitoksesta, puolustusvoimista sekä Vamoksesta ja Nuorisoasuntoliitosta.
Vantaan Nuorten palveluiden koordinaatioryhmä perustettiin 2012. Ryhmän tehtävinä on Nuorisolain 7 §: n
mukaiset tehtävät: nuorten kasvu- ja elinoloja koskevien tietojen kokoaminen ja arviointi, nuorille
suunnattujen palvelujen yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden edistäminen, nuorten palveluihin liittyvien
yhteisten menettelytapojen suunnittelu ja nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon
sujuvuuden
edistäminen.
Ryhmässä
on
edustus
opetustoimesta,
nuorisopalveluista,
liikunta-
ja
kulttuuripalveluista, sosiaali- ja terveystoimesta, työhallinnosta, poliisihallinnosta, seurakunnasta ja
armeijasta sekä nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen ja nuorisovaltuuston edustus.
Ryhmä kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa. Ryhmän valmistelutyötä koordinoidaan nuorisopalveluissa ja
asiantuntijoita on kutsuttu ryhmään tarpeen mukaan. Puheenjohtajana toimii nuorisopalveluiden johtaja.
Ryhmä käsittelee ja arvioi nuorisotakuun kannalta merkittäviä tietotarpeita ja palveluiden toimivuutta sekä
syrjässä olevien nuorten ryhmien palveluja ja niiden puuttumista tai vähäisyyttä.
26
5.2 Yhteistyö TE-toimiston kanssa ja nuorisotakuun kuntakokeilut
Nuorisotakuun keskeisenä tavoitteena on nuorten työllistymisen edistäminen ja nuorisotakuuta toteutetaan
tiiviissä yhteistyössä TE-palvelujen kanssa. TE-hallintoa vuonna 2013 koskettaneet uudistukset, kuten TEtoimistojen rakenneuudistus ja uuteen palvelumalliin siirtyminen, ovat vaikuttaneet myös nuorisotakuun
toteuttamiseen. Nuorisotakuun toimeenpanon arvioinneissa havaittiin, että uudistukset vaikeuttivat alkuun
nuorten ohjautumista TE-palveluihin, mutta sittemmin TE-toimistossa on panostettu merkittävästi nuorten
palveluihin ohjautumiseen ja TE-palveluissa olevien nuorten määrien on havaittu valtakunnallisesti nousseen
verrattuna muihin työnhakijaryhmiin. (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015; Tuusa ym. 2014)
Työ- ja elinkeinoministeriön linjauksissa nuorisotakuun toteuttamiseksi TE-hallinnossa (8.1.2013) todetaan
nuorisotakuun toimeenpanon edellyttävän, että työttömien nuorten henkilökohtainen palveluprosessi vastaa
nuorisotakuun linjauksia ja että nuorten palvelut organisoidaan selkeästi ja resursoidaan riittävästi TEtoimistoissa. Lisäksi todetaan, että TE-toimiston koko palveluvalikoima otetaan tehokkaaseen käyttöön
nuoren tilanteen parantamiseksi. Linjauksissa painotetaan myös palvelutarpeen nopeaa arviointia ja
ensimmäisen suunnitelman laatimista nuorelle kahden viikon kuluessa. Suunnitelmaa tulee linjausten
mukaan tarkentaa viimeistään kuukauden kuluttua. Nuorisotakuun ja palvelun aktiivinen eteneminen
varmistetaan. Riittävän usein tapahtuva yhteydenpito on nuoren kohdalla erityisen tärkeää. Nuorisotakuun
toimintamalli on TE-toimistossa linjausten mukaan toteutunut, kun työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava
suunnitelma on tehty nuorta kuunnellen ja siinä on sovittu niistä palveluista, joita nuori tarvitsee
työllistyäkseen ja/tai kotoutumisen edistämiseksi ja kun TE-toimisto on tehnyt osuutensa palvelujen
toteuttamiseksi. (Nuorisotakuun linjaukset TE-hallinnossa 2013, 4-10.)
Kun nuori jää työttömäksi, hänen tulee ilmoittautua työnhakijaksi TE-toimistoon. TE-toimiston sivustolta
nuori löytää myös tietoa nuorisotakuusta. Uudenmaan TE-toimiston tehtävänä on löytää nuorille työttömille
mahdollisuuksia työllistyä, kouluttautua tai löytää muu pitkäkestoinen ratkaisu, jotta työttömyys ei pitkity
liikaa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 5.)
”TE-toimisto
palvelee
asiakkaitaan
kolmella
palvelulinjalla
perustuen
asiakkaan
palvelutarpeeseen.
Työnvälitys- ja yrityspalveluissa korostuu omatoiminen työnhaku, sähköiset palvelut ja monikanavainen
asiointi ilman omaa vastuuvirkailijaa ja ajanvarausta. Asiakkaat, joilla on ammattitaito ja valmiudet työllistyä
suoraan avoimille työmarkkinoille ohjataan työhön, yrittäjäksi, työnhakuvalmennuksiin, ryhmätoimintaan,
lyhyisiin koulutuksiin, työnhakuklubeille sekä rekrytointitapahtumiin. Osaamisen kehittämispalveluissa sekä
tuetun työllistymisen palvelulinjoilla asiakkaalla on oma vastuuasiantuntija, jonka kanssa asiakas laatii
yksilöllisen työllistymissuunnitelman. Tuetun työllistymisen palvelulinjalla palvellaan asiakkaat, jotka
tarvitsevat syvällisempää ohjausta ja tukea elämänhallintaan.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla
2014-2015, 5.)
27
TE-toimiston palvelulinjauudistus ei ole ollut nuorten kannalta toimiva, mikä tuli erityisesti esiin
selvityshankkeen Ohjaamo-työpajassa.
”TE-toimiston palvelutuotteita nuorille ovat mm. Sanssi-kortti (nuorten palkkatuki), työ- ja koulutuskokeilu,
uravalmennus,
työnhakuvalmennus,
työhönvalmennus
ja
työvoimakoulutus.
Lisäksi
nuorisotakuun
kohderyhmään kuuluvilla 25–29-vuotiailla asiakkailla on mahdollisuus hakea harkinnanvaraista tukea
omaehtoiseen koulutukseen. Kotoutujanuorilla on mahdollisuus hakea kotoutumistuella omaehtoiseen
ammatilliseen
koulutukseen.
Asiakkaita
ohjataan
tarvittaessa
myös
arviointeihin
ja
työttömien
terveystarkastuksiin. Näiden palveluiden käyttö painottuu eri tavoin riippuen asiakkaan palvelutarpeesta ja
palvelulinjasta.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 6.)
Nuorisotakuun toimeenpano edellyttää TE-toimistolta tiivistä yhteistyötä eri tahojen kanssa. Keskeisiä
yhteistyötahoja ovat yritykset, kaupungin eri toimialat, Kela sekä seudullisia ja alueellisia yrityspalveluja
tarjoavat tahot kuin myös oppilaitokset ja kolmannen sektorin toimijat.
Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat tehneet yhteistyösopimuksia TE-toimiston kanssa ja lisäksi yhteistyöstä
on sovittu hankekohtaisesti. Sopimuksissa on sovittu yhteistyöstä, työllisyyden hoidon tavoitteista,
painopisteistä ja myös seurannasta.
Keväällä 2015 pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista ainoastaan Espoon kaupungilla on voimassaoleva
sopimus kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä yhteistyöstä vuonna 2015.
Sopimukseen
on
kirjattu
4
painopistealuetta,
joiden
kehittymiseen
myönteiseen
suuntaan
yhteistyösopimuksen toimenpiteissä pyritään erityisesti vaikuttamaan. Painopistealueet ovat: nuorten
työllisyyden
koheneminen,
maahanmuuttajien
työllisyyden
koheneminen,
pitkäaikaistyöttömyyden
alentaminen ja yrittäjyyden tukeminen. Nuorten työllisyyden kohentamisen osalta sopimuksessa todetaan,
että kaupunki ja TE-toimisto huolehtivat yhteistyössä nuorisotakuun toteuttamisesta. Nuorten koulutukseen
ja työmarkkinoille pääsyä vahvistetaan matalan kynnyksen palvelumallilla ja erityisesti huomioidaan
kouluttamattomat, maahanmuuttajataustaiset ja palveluiden ulkopuolelle jäävät nuoret. Sopimukseen on
kirjattu erikseen Espoon kaupungin, koulutuskuntayhtymä Omnian ja TE-toimiston nuorille tarjoamat
mahdollisuudet nuorisotakuun toteuttamiseksi sekä edellä mainittujen tahojen tavoite kehittää nuorisotakuu
palveluverkostoa. (Sopimus Espoon kaupungin… 2015, 2-10.)
Helsingin kaupungilla eikä myöskään Vantaan kaupungilla ole tällä hetkellä voimassa olevaa sopimusta TEhallinnon kanssa. Viimeisin sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä
työllisyydenhoidon yhteistyöstä on vuodelta 2014 ja siinä esitellään ne toimenpiteet, joilla yhdessä edistetään
Helsingin työllisyyttä vuonna 2014. Sopimukseen on kirjattu toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään
työttömyyden pitkittymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Toimenpiteet liittyvät työllisyyden edistämiseen
palkkatuella, koulutuksella ja työkokeilulla, nuorten työpajatoimintaan, työvoiman palvelukeskuksen
toimintaan,
kuntouttavaan
työtoimintaan
sekä
yritysten,
28
yhdistysten
ja
säätiöiden
tukemiseen.
Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista edistetään valtion ja kaupunkien aiesopimuksen mukaisesti.
Kehittämisyhteistyö otsikon alle nostetaan esiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen, Helsingin
pitkäaikaistyöttömyyttä koskeva kuntakokeilu ja työllistymisen edistäminen terveyspalveluilla. Erikseen on
vielä sovittu sopimuksen toteutumisen seurannasta. (Sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja
elinkeinotoimiston välisestä työllisyydenhoidon yhteistyöstä 2014.) Vantaan kaupungin ja TE-hallinnon
viimeisin yhteistyösopimus on vuodelta 2009, ajalta ennen TE-toimistojen rakenneuudistusta. Siinä
sopimuksen osapuolet, Vantaan kaupunki ja Vantaan työ- ja elinkeinotoimisto, sopivat niistä tavoitteista ja
toimenpiteistä, joilla nostetaan työllisyysastetta ja alennetaan työttömyyttä sekä kohotetaan työvoiman
osaamista. Tavoitteeksi on kirjattu keskinäisen yhteistyön sekä yritysten kanssa tehtävän yhteistyön
kehittäminen. (Vantaan kaupungin ja Vantaan… 2009.)
Kaupungit tekevät palvelu- ja hankekohtaista tiivistä yhteistyötä TE-toimistojen kanssa nuorisotakuun
toteuttamiseksi, mistä esimerkkeinä ovat muun muassa Helsingin kaupungin Respa uravalmennus ja
Vantaan kaupungin työllisyyspalveluiden ESR-rahoitteisena projektina käynnistynyt Petra-projekti. Yhteistyö
TE-hallinnon kanssa jatkuu pääkaupunkiseudun Ohjaamoissa, joihin sijoitetaan TE-hallinnon työntekijöitä.
Helsinki ja Vantaa ovat mukana valtiovarainministeriön nuorisotakuun kuntakokeilussa, jossa keskiössä on
nimenomaan kunnan ja TE-toimiston välisen yhteistyön kehittäminen. Kokeilussa valtio vähentää
kokeilukuntien velvoitteita ja keventää ohjauskäytäntöjä, ja kunnat voivat nykyistä vapaammin kehittää
poikkihallinnollisia toimintamalleja kuntalaisten tarpeiden perusteella. Nuorisotakuun toimintamallissa kunnat
ja TE-toimistot parantavat yhteistyötään keskinäisin sopimuksin, jotta nuoria pystytään palvelemaan
paremmin ja tehokkaammin. (Valtiovarainministeriön tiedote, 3.9.2014)
Kokeilussa on mukana kaiken kaikkiaan 11 kuntaa tai kuntaryhmää ja kokeiluaika on 1.1.2015–31.12.2016.
Nuorisotakuukokeilun pääkohdat liittyvät yhteistyöhön TE-toimiston ja kunnan välillä, matalan kynnyksen
palveluiden kehittämiseen sekä hyvinvointimallin hyödyntämiseen. ”Kokeilun aikana kokeilukaupunki ja TE toimisto
noudattavat
muun
muassa
seuraavia
yhteistyöperiaatteita
ja
käytäntöjä
nuorisotakuuta
toteuttaessaan: TE-toimisto ja kaupunki nimeävät nuorisotakuuyhdyshenkilöt, yhteistyön osapuolet
sitoutuvat edistämään matalan kynnyksen palveluiden kehittämistä nuorisotakuun toteuttamiseksi ja TE toimisto ja kaupunki parantavat keskinäistä tiedonvaihtoaan. Lisäksi esimerkiksi työkokeilusopimuksen ja
palkkatukipäätöksen teolle asetetaan aikarajat. (Niiranen 2015.)
Esimerkiksi Vantaan nuorisotakuun kuntakokeilussa keskitytään yhteisen tietojärjestelmän kehittämiseen ja
kohderyhmän uudelleen määrittelyyn. Kokeilun kohderyhmänä ovat kaikki nuorisotakuun piiriin kuuluvat
nuoret heti työttömyyden alkaessa. Palvelussa hyödynnetään vuodesta 2010 saakka toimineen Petraprojektin luomaa verkostoyhteistyön mallia. Projekti on kaupungin ja TE-toimiston yhteisen suunnittelun
tulos ja vuosien aikana asiakasprosessi on hioutunut nykymuotoonsa. Kuntakokeilun myötä Vantaan
kaupunki ja Uudenmaan TE-toimiston Vantaan toimipiste haluavat sopia vielä aikaisempaa pidemmälle
29
menevästä yhteistyöstä. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut, Kuntakokeilujen jatkoneuvottelut
15.5.2014)
5.3 Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi
Monissa nuorisotakuuta toteuttavissa palveluissa nuori ohjataan tarpeen mukaan joko työelämään,
koulutukseen tai muihin palveluihin. Palveluiden painotukset ja kunkin palvelun organisatorinen sijainti
vaihtelevat eri kaupungeissa ja osa työstä tehdään hankkeissa. Esimerkiksi etsivää työtä tehdään hieman
vaihdellen eri toimialoilla ja kaupungit myös ostavat sitä oppilaitoksilta ja järjestöiltä. Ohjaamojen
käynnistymisen
myötä
palvelukokonaisuuden
niin
uuteen
Helsinki,
Espoo
tarkasteluun
ja
kuin
myös
miettimään
Vantaa
Ohjaamon
joutuvat
roolia
ottamaan
nuorten
kokonaisuudessa
(ks.
tuonnempana luku 6.2).
Tässä luvussa nuorten työllistymisen tukemista tarkastellaan omana kokonaisuutenaan, vaikka rajanveto
työllistymistä ja kouluttautumista edistävien ja kuntouttavien palvelujen välillä onkin häilyvä. Kuntouttava
työtoiminta voidaan esimerkiksi ryhmitellä ensisijaisesti joko työllistymistä edistäväksi tai sosiaaliseksi
kuntoutukseksi. Koulutustakuun toteuttamisen kokonaisuus pitää tässä ryhmittelyssä sisällään myös nuorten
aikuisten osaamisohjelman. Työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä tarkastellaan omassa luvussaan kuin
myös sosiaali- ja terveyspalveluita sekä nuorille suunnattuja sähköisiä palveluita ja neuvontaa.
Pääpaino on kaupunkien omissa toimissa nuorisotakuun
toteuttamiseksi keskeisiä yhteistyötahoja
unohtamatta. Onhan nuorisotakuussa kyse nimenomaan yhdessä tekemisestä ja yhteistyöstä. Kaupungit
myös ostavat nuorisotakuuta toteuttavia palveluja ulkopuolisilta tahoilta. Esimerkiksi Espoossa keskeinen
toimija on koulutuskuntayhtymä Omnia, joka järjestää nuorten työpajatoimintaa ja tekee etsivää
nuorisotyötä.
Luku perustuu pääosin Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraporttiin (2014), Espoon Nuorisotakuun
palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen raporttiin (Reponen 2014) ja Vantaan kaupungin nuorisotakuun
toteuttamissuunnitelmaan 2014–2015. Raporteissa nuorisotakuuta tarkastellaan hieman eri lähtökohdista,
mutta niiden kautta hahmottuu kuitenkin kokonaiskuva nuorisotakuun toteuttamisesta kussakin kaupungissa,
Kuvaa nuorisotakuun toteuttamisesta on täydennetty muun muassa kaupunkien kotisivuilta kootuilla
tiedoilla.
30
Kuvio: Keskeisiä toimia nuorisotakuun toteuttamiseksi
5.3.1
Työllistymisen tukeminen (työllisyystakuu)
”Työllisyystakuun mukaan jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja 25–29-vuotiaalle vastavalmistuneelle työttömälle
nuorelle on tarjottava omaan tilanteeseensa parhaiten sopiva aktiivinen vaihtoehto viimeistään silloin, kun
työttömyys on jatkunut yhtäjaksoisesti kolme kuukautta” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014–
2015, 5).
Vaikka nuorisotakuun painopiste on takuun uudistamisen myötä siirtynyt aikaisempaa enemmän
koulutukseen ja nuorisotyöhön, niin nuorten työllistymisen edistäminen on edelleen nuorisotakuun keskiössä.
Pääkaupunkiseudun
suuret
kaupungit
tukevat
nuorten
työllistymistä
muun
muassa
tarjoamalla
palkkatukityötä, oppisopimussopimuskoulutusta ja työkokeilujaksoja. Nuoria työllistäville työnantajille
maksetaan lisäksi kaupunkikohtaisia lisiä.
31
Helsinki
Helsingin kaupungin nuorisotakuun seurantaraportin mukaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen
kaupungin palkkatukityössä, oppisopimuksessa ja työkokeilussa on ollut onnistunutta. Esimerkiksi vuoden
2014 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kaupungin palkkatukityössä aloitti Helsingissä reilut 300
alle 30-vuotiasta. Palkkatukijaksot ovat olleet 6-8 kuukauden mittaisia ja työ on painottunut avustaviin
tehtäviin, mutta tavoitteena on monipuolistaa valikoimaa yhteistyössä virastojen ja liikelaitosten kanssa.
Aikaisempien vaikuttavuusmittausten mukaan palkkatukityössä olleista alle 30-vuotiaista nuorista noin puolet
saavutti työlle asetetut koulutus- tai työllistymistavoitteet. Palkkatukityön tavoitteena on kouluttautuminen
tutkintoon tai ammattiin johtavassa koulutuksessa tai työ avoimilla työmarkkinoilla. (Nuorisotakuun
seurantaraportti 2014.)
Palkkatukityötä edeltää työkokeilu, joka on suunnattu työttömille työnhakijoille ja jonka tavoitteena on
ammatinvalinnan ja uravaihtoehtojen selkiyttäminen ja työllistymisen tukeminen. Työkokeilun aikana nuori
tutustuu eri aloihin. Työkokeilussa aloitti Helsingin kaupungilla vuoden 2014 kahdeksan ensimmäisen
kuukauden aikana reilut 200 alle 30-vuotiasta kouluttamatonta tai alaa vaihtavaa nuorta. Työkokeiluun
hakeutuvat usein aktiivisesti koulutusta ja työtä hakevat nuoret. Työkokeilu- ja palkkatukijakson
yhdistelmään
on
mahdollista
sisällyttää
myös
suomenkielen
koulutusta
maahanmuuttajanuorille.
(Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.)
Oppisopimuksessa
aloitti
viitisenkymmentä
alle
kaupungilla
30-vuotiasta
vuoden
ja
2014
kahdeksan
aloituspaikkoja
oli
ensimmäisen
eniten
kuukauden
aikana
varhaiskasvatusvirastossa.
Oppisopimuskoulutuksesta valmistuneista noin 90 prosenttia työllistyy, sillä oppisopimuskoulutuspaikan
tarjoava virasto sitoutuu palkkaamaan koulutettavan tämän valmistuttua. (Nuorisotakuun seurantaraportti
2014; ks. Stadin ammattiopiston oppisopimuskoulutus tuonnempana luku 5.3.2. )
Respa on Helsingin kaupungin hanke, joka tarjoaa urasuunnitteluapua alle 30-vuotiaille työttömille
helsinkiläisille. Respaan nuoret pääsevät TE-toimiston päätöksellä ja Respassa asiointi on heille samaan
tapaan velvoittavaa kuin TE-toimistossa käynnit. (Helsingin kaupungin kotisivut.) ”Uravalmennuksen
tavoitteena on rakentaa nuorelle yksilöllinen räätälöity palvelupolku, jonka päätepisteenä on työ tai koulutus
ja auttaa nuorta suunnitelman toteuttamisessa. Respan uravalmennuksen avulla myös kaupungin
palkkatukityöpaikkoja pystytään kohdentamaan paremmin niistä eniten hyötyville nuorille. Respan käytössä
on kaikki kaupungin työllisyydenhoidonpalvelut palkkatukityöstä lyhytkursseihin ja se tekee tiivistä
yhteistyötä alueen yritysten kanssa. […] Respa tekee yhteistyötä liikuntaviraston NYT-hankkeen ja TerveArki terveystarkastusten kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty
myös avoimen ammattiopiston kanssa
työkokeilujen opinnollistamiseksi ja räätälöityjen oppimispolkujen löytymiseksi. Respan kautta on saatavissa
muun
muassa
talous-
ja
velkaneuvontaa.
Viime
aikoina
pienryhmätoimintaa.” (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 9.)
32
Respassa
on
kehitetty
asiakkaiden
Respan asiakkaista valtaosa on saanut uravalmennuksen lisäksi myös muita työllistymistä tukevia palveluja.
Seurantaraportin mukaan neljännes Respan asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. (Nuorisotakuun
seurantaraportti 2014.)
Esimerkki
Respan
ja
yritysten
tekemästä
tiiviistä
yhteistyöstä
on
nuorten
työkokeilu
Forumin
kauppakeskuksessa keväällä 2015. Nuoret pääsevät Respan kautta ensin työkokeiluun Forumiin ja
mahdollisesti sen jälkeen kesätöihin. Mukaan on ilmoittautunut esimerkiksi vaate- ja ravintoalan yrittäjiä.
Työkokeilun aikana nuoret suorittavat asiakaspalvelukurssin ja osa jo ennen työkokeilua hygieniapassin.
Tarvittaessa he saavat myös kielikoulutusta. Konseptiin sisällytetään myös uravalmennuskertoja sekä aloitusja päätöstilaisuudet. (Lähde: Helsingin kaupungin kaupunginkanslia.)
Tulevaisuustiski tarjoaa Helsingissä suunnitteluapua opintonsa keskeyttäneille tai ilman koulutuspaikkaa
jääneille alle 18-vuotiaiille helsinkiläisille. Tulevaisuustiski on yksi etsivän nuorisotyön toimija Helsingissä.
Tulevaisuustiskiltä nuori saa tukea henkilökohtaisen jatkosuunnitelman tekemiseen. Työntekijät kartoittavat
yhdessä nuoren kanssa koulutusvaihtoehtoja ja työhön tutustumispaikkoja. Apua saa myös hakemusten ja
lomakkeiden täyttöön sekä työnhakuun ja koulutuspaikkojen etsintään liittyvissä palveluissa asiointiin.
”Ohjaamme nuoria opintojen lisäksi muun muassa työpajoihin, työkokeiluihin ja TE-toimiston palveluihin.
Autamme tarvittaessa myös jatkopaikan löytymisen jälkeen.” ( Helsingin kaupungin kotisivut.)
Tulevaisuustiski saa opetusvirastolta tiedon niistä peruskoulun päättäneistä nuorista, jotka eivät pääse kesän
yhteishaussa opiskelemaan toiselle asteelle. Elokuun 2014 loppuun mennessä Tulevaisuustiskin alle 18vuotiaille tarkoitetussa palveluohjauksessa oli käynyt noin 270 nuorta. Syyskuun seurantatietojen perusteella
yli 80 prosenttia näistä nuorista oli joko koulutuksessa, työssä tai muussa palvelussa. Kuudella prosentilla
asiakkuus jatkui palveluohjauksessa ja hieman yli kymmentä prosenttia ei tavoitettu. (Nuorisotakuun
seurantaraportti 2014, 10.)
Työvoiman palvelukeskus ”Duuri palvelee asiakkaita, jotka tarvitsevat työllistymiseen moniammatillista
palvelua. Duurin asiakkaaksi hakeudutaan sosiaalityön, sosiaaliohjauksen tai TE-toimiston kautta. Duurin
palvelut ovat yksilöllisiä ja niiden tavoitteena on löytää työ, koulutus tai muu pitkäaikainen ratkaisu
työttömyyteen. Duurin taustaorganisaatioina toimivat kaupunki, TE-toimisto ja Kela. […] Duurin palveluita on
kehitetty etenkin nuorten osalta, jotka aikaisemmin ovat olleet väliinputoajia sosiaalityön ja TE-palveluiden
välillä.” Respan tapaan Duuri tekee Helsingissä yhteistyötä liikuntaviraston Nuorten yhteiskuntatakuu hankkeen (NYT) kanssa. NYT -hanke tarjoaa maksutonta, helppoa ja hauskaa liikuntaa 17–29-vuotiaille
helsinkiläisille. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 8.)
Helsingissä
kaupungin
alle
30-vuotiaille
tarjoamat
työllisyyspalvelut,
kuten
esimerkiksi
Respa,
Tulevaisuustiski, palkkatukityö ja työkokeilu, sijoittuvat organisatorisesti kaupunginkanslian elinkeino-osaston
33
maahanmuutto-
ja
työllisyyspalveluihin.
Duuri
kuten
myös
kuntouttava
työtoiminta
sijaitsevat
organisatorisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa työllistymisen tuen alla. (Helsingin kaupungin kotisivut.)
Opetusviraston alle kuuluvassa Stadin ammattiopistossa toimii neljä nuorten työpajaa. Työpajat tarjoavat
ensisijaisesti 15–19-vuotiaille työttömille nuorille tarkoitettuja työkokeilupaikkoja. Työpajoissa nuoret
pääsevät kehittämään ammatillista osaamistaan ja samalla kokemus edistää heidän mahdollisuuksiaan
päästää opiskelemaan jatkossa. Työpajoille haetaan Tulevaisuustiskin, TE-toimiston tai oppilaitoksen kautta.
(Helsingin kaupungin kotisivut.)
Helsingin kaupunki edistää nuorten työllistymistä myös maksamalla alle 30-vuotiaita nuoria työllistäville
yrityksille, yhdistyksille ja säätiöille Helsinki-lisää (esim. Nuorisotakuun seurantaraportti 2014). Kaupunki
tukee myös kokeiluluontoisesti yhdeksäsluokkalaisten nuorten työllistämistä kesäksi 300 sadan euron
arvoisella kesätyösetelillä (Helsingin kaupungin kotisivut).
Espoo
Espoon kaupunki tukee Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen -raportin mukaan nuorten
työllistymistä erilaisten hankkeiden, työhönvalmentajien ja tukien avulla. Heikossa työmarkkina-asemassa
oleville espoolaisille kaupunki tarjoaa palkkatukipaikkoja ja työkokeilupaikkoja. Avoimista työttömille
työnhakijoille suunnatuista työkokeilupaikoista ilmoitetaan kaupungin omilla sivuilla. Työkokeilupaikkoja ei
ole sidottu hakijan kotikuntaan, vaan niihin voi hakeutua toiminta-alueen muistakin kunnista. Espoo tarjoaa
raportin mukaan vuosittain noin 250 työkokeilupaikkaa. (Reponen 2014, 31-32. )
Espoon
kaupunki
tarjoaa
ilman
ammatillista
perustutkintoa
oleville
nuorille
tutkintoon
johtavia
oppisopimuspaikkoja. Nuori aloittaa ensin työkokeilussa ja sen jälkeen voi jatkaa oppisopimuksessa
kaupungilla. Oppisopimuspaikkoja on kaupungin kotisivujen mukaan tarjolla kaikilla kaupungin toimialoilla.
Oppisopimukseen valittavan tulee olla työttömänä työnhakijana Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistossa ja
hänellä tulee olla oikeus palkkatukeen. (Espoon kaupungin kotisivut.)
Espoossa ei ole Helsingin Respan tai Vantaan Petra-hankkeen kaltaisia nuorille suunnattuja keskitettyjä
neuvontapalveluja,
joilla
pyrittäisiin
edistämään
nuorisotakuun
toteutumista.
Maaliskuussa
2015
käynnistyneen Ohjaamo-hankkeen toivotaan osaltaan vastaavan tähän tarpeeseen. (Ohjaamo Espoo,
hankehakemus 2014.) Nuorten työllistymistä tuetaan Espoossa osana kaikenikäisille suunnattuja palveluita ja
työllisyyshankkeissa,
joista
osassa
keskitytään
nuoriin
alle
30-vuotiaisiin,
kuten
esimerkiksi
Kierrätyskeskuksen Nousukierteeseen -hankkeessa ja Espoon kuntakokeilun Työtä päin! hankkeessa (ks.
Espoon kaupungin kotisivut).
34
Espoon
työvoiman
palvelukeskus
tarjoaa
yksilöllisiä
työllistymis-,
koulutus-
ja
kuntoutuspalveluja
työllistymisen tueksi yli 17-vuotiaille pidemmän aikaa työttömänä olleille espoolaisille ja kauniaislaisille.
Palvelukeskuksessa tehdään suunnitelma työllistymisestä ja tarvittavista palveluista. Asiakkaaksi pääsee työja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimen lähetteellä. (Espoon kaupungin kotisivut.)
Espoossa toimii Työhönvalmennuskeskus, jonka tehtävänä on edistää asiakkaittensa työllistymistä ja pääsyä
ammatilliseen koulutukseen. Työhönvalmennuskeskuksessa nuorille tarjotaan työpajatoiminnan lisäksi tukea
ja ohjausta myös esimerkiksi terveyteen ja taloudelliseen tilanteeseen kysymyksissä. Myös vanhemmat
voivat olla yhteydessä Työhönvalmennuskeskukseen nuoriaan koskevissa asioissa. (Espoon kaupungin
kotisivut.)
Syksyllä 2014 Espoon kaupungin työllisyyspalveluihin perustettu työhönvalmennustiimi tarjoaa valmennusta
työnhakuun ja tekee tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa. Uuden tiimin tavoitteena on helpottaa työn ja
työntekijöiden kohtaamista. Tarkoituksena on myös etsiä työ- ja työkokeilupaikkoja espoolaisille
työnhakijoille. Tiimi tarjoaa neuvontaa ja tukea niin työnantajille kuin myös työntekijöille. Tiimi toimii vuoden
2016 loppuun. (Espoon kaupungin kotisivut.)
Työhönvalmentajia
toimii
työhönvalmennustiimin
sekä
Espoossa
syksyllä
2014
työhönvalmennuskeskuksen
kaupungin
lisäksi
työllisyyspalveluihin
esimerkiksi
Omnian
perustetun
työpajoissa,
Kierrätyskeskuksessa ja erilaisissa hankkeissa. Espoon kuntakokeilu Työtä päin! -hanke tarjoaa pitkään
työttömänä olleelle 25-29-vuotiaalle muun muassa työnhaku- ja uravalmennusta, työhönvalmentajan
palveluita ja ryhmätoimintaa. (Ks. Espoon kaupungin kotisivut; Omnian kotisivut.)
Muita Espoossa toimivia työllistymistä tukevia hankkeita ovat olleet esimerkiksi Espoon järjestöjen yhteisön
hallinnoima Sektori II -hanketta (2011–2015), Kierrätyskeskuksen Nousukierre -hanke, Diakonissalaitoksen
hallinoima Living Lab -hanke ja ESR-rahoitteinen Vamos Työ -hanke. Nuorisotakuun palvelujärjestelmän
kartoitushankkeen raportissa todetaan, että Sektori II -hankkeen (2011–2015) tavoitteena on työllistää
vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä yhdistyksiin. Kierrätyskeskuksen Nousukierteeseen hankkeessa kehitetään työhönvalmennustoimintaa alle 30-vuotiaitten työntekijöiden osalta. Living Lab
-hanke taas tarjoaa tuettua työkokeilua eri alojen työympäristöissä ja tukee työkokeilijaa kokeilun aikana.
(Reponen 2014.)
Espoon kaupungilla on hankinnoissa käytössä sosiaaliset kriteerit, joiden kautta yrityksiä kannustetaan
palkkaamaan nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämisen Espoo-lisä on tarkoitettu
tukemaan kolmannen sektorin työllistämistä. Espoon kaupunki tarjoaa myös kesätyöpaikkoja alueen nuorille.
Lisäksi kaupunki maksaa 350 euroa työnantajalle, joka on palkkaa espoolaisen nuoren töihin kesäsetelillä.
Kesäseteli on tarkoitettu vuosina 1996–2000 syntyneille espoolaisille nuorille. Työllistäviä palveluita tarjoavia
kolmannen sektorin toimijoita, kuten esimerkiksi Espoon mielenterveysyhdistys ry (EMY ry), Kalliolan
35
setlementti ja Hyvä Arki ry, Espoon kaupunki tukee kumppanuussopimuksin. (Reponen 2014, 32; myös
Espoon kaupungin kotisivut.)
Työttömien terveystarkastuksiin asiakas voi hakeutua itse, tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimistosta,
työvoiman palvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta tai kuntakokeilusta. Terveystarkastuksia tehdään työvoiman
palvelukeskuksessa ja myös esimerkiksi Vamos tarjoaa nuorille myös terveyspalveluja. (Reponen 2014;
Espoon kaupungin kotisivut.)
Organisatorisesti
Espoon
kaupungin
työllistymistä
tukevat
palvelut
sijoittuvat
konsernihallinnon
työllisyyspalveluihin ja sosiaali- ja terveystoimen aikuissosiaalityön alle (Espoon kaupungin kotisivut).
Vantaa
Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan kirjatun mukaisesti kaikki ”alle 25-vuotiaat nuoret
työttömät, joilla ei ole selvää ratkaisua tilanteeseensa, ohjataan TE-toimistosta Vantaan kaupungin
työllisyyspalvelujen Petra-projektin asiakkaaksi. Petra-projektin tehtävänä on rakentaa yhteistyössä
kaupungin eri toimialojen, TE-toimiston ja Kelan kanssa työttömien nuorten asiakasohjausmalli, jonka avulla
nuoret ohjataan työhön, koulutukseen tai tarvittaessa muihin palveluihin nopeasti ennen kuin työttömyys
ehtii pitkittyä. Petra-projektissa kaupungin palveluohjaajat vastaavat asiakkaiden ohjauksesta ja TE-toimiston
työntekijät kaikista viranomaistehtävistä, kuten työttömyysturvalausunnoista, palkkatukipäätöksistä ja
työkokeilusopimuksista.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 7.)
ESR-rahoitteinen Petra – nuoret työhön ja kouluun -projekti käynnistyi Vantaalla maaliskuussa 2010 ja
päättyi loppui lokakuussa 2013. Petra – nuoret uusille urille -projektissa jatkettiin ohjausmallin kehittämistä
vuoden 2014 loppuun saakka. Vuonna 2015 toiminta on jatkunut kaupungin omana toimintana.
Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Petran toiminnan vakinaistamista selvitellään vuoden 2015 aikana.
Petra ja Ohjaamo Vantaa tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten työllistymisen edistämiseksi.
Petran kohderyhmää ovat kaikki 17–24-vuotiaat vantaalaiset työttömät nuoret. Toiminta perustuu
henkilökohtaiseen
ohjaukseen,
tiiviisiin
tapaamiskertoihin
ja
ryhmämuotoisiin
palveluihin,
kuten
työnhakuklubeihin, teematilaisuuksiin ja työtoritapahtumiin. Asiakkailla on myös mahdollisuus keskustella
terveydestä ja elämäntilanteesta laajemmin terveydenhoitajan kanssa. (Nuorisotakuun toteuttaminen
Vantaalla 2014-2015, 7.)
Petran asiakkaina on ollut vuosittain noin 1700 nuorta. Vuoden 2013 marraskuun alusta vuoden 2014
loppuun Petrassa oli asiakkaita yhteensä 1990. Heistä yli 600 nuorta ohjautui avoimille työmarkkinoille. Yli
200 nuorta ohjautui tutkintoon johtavaan koulutukseen. Nuoria ohjattiin Petrasta muun muassa työkokeiluun
ja
palkkatukityöhön
sekä
yksityiselle
sektorille
36
että
kaupungille,
nuorten
työpajatoimintaan,
työvoimakoulutukseen,
nuorten
aikuisten
osaamisohjelmaan,
kuntoutuskursseille
ja
kuntouttavaan
työtoimintaan sekä Nuorten tuki- ja ohjauskeskus Kipinään. Petran kautta nuoret saivat myös
terveyspalveluita. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut.)
Petran ohjausmalli on osoittautunut toimivaksi ja nuoria on saatu ohjattua avoimille työmarkkinoille. Nuorten
työttömyyden kasvua on Vantaalla onnistuttu hillitsemään. (Ks. taulukko alla.)
(Taulukko: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut)
Samaan tapaan kuin Helsingissä ja Espoossa palkkatuki, työkokeilu, työvoimakoulutus ja myös oppisopimus
ovat keinoja edistää nuorten työllistymistä myös Vantaalla. Vantaan kaupunki tarjoaa nuorille niin työkokeilukuin myös palkkatukipaikkoja. Esimerkiksi vuoden 2013 marraskuun alusta vuoden 2014 loppuun Petrasta
ohjattiin
hieman
alle
90
nuorta
työkokeiluun
Vantaan
kaupungille
ja
kymmenen
nuorta
sai
palkkatukityöpaikan Vantaan kaupungilta. (Lähde: Vantaan kaupungin työllisyyspalvelut.)
Vantaan kaupunki järjestää nuorille räätälöityä oppisopimuskoulutusta niin perustutkintorahoituksen kuin
myös nuorten aikuisten osaamisohjelman puitteissa. Lisäksi Vantaan ammattiopisto Varian ja Vantaan
37
nuorisopalveluiden yhteistyönä on toteutettu tuettua oppisopimuskoulutusta nuorille useiden vuosien ajan.
(Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11-12.)
Tavoitteena
Vantaalla
on
kehittää
koko
työllisyyspalveluita
kokonaisuudessa
palveleva
toimiva
yritysyhteistyön malli. Vantaan erityiseksi kehittämisalueeksi on pääkaupunkiseudun Ohjaamo-yhteistyössä
linjattu yritysyhteistyömallin edelleen kehittäminen (ks. tuonnempana luku 6.2).
Pitkään työttömänä olleet nuoret saavat Vantaalla moniammatillista apua työvoimanpalvelukeskuksesta
(TYP), joka on kunnan, työvoimahallinnon ja Kelan yhteinen palvelupiste. Alle 25-vuotiaille asiakkaille on
järjestetty omia nuorten ryhmiä. Nuorten, alle 25-vuotiaiden kohdalla työvoimapalvelukeskuksen toiminnassa
on painotettu koulutusta. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.) Työ- ja elinkeinoministeriö
asetti työryhmän valmistelemaan TYP-toimintamallin lakisääteistämistä ja laajentamista valtakunnallisesti.
TYP-laki astui voimaan 1.1.2015 (Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2014)
Nuori pitkäaikaistyötön voidaan ohjata myös kuntouttavaan työtoimintaan, jota järjestetään esimerkiksi
Vantaan kaupungin omilla työpajoilla ja järjestöissä. ”Kuntouttavan työtoiminnan lisäksi kunta järjestää ns.
kuntouttavan
työtoiminnan
Kuntouttavan
työtoiminnan
starttiryhmiä
tavoitteena
on
sekä
maahanmuuttajien
auttaa
asiakasta
ohjauksellista
pääsemään takaisin
ryhmätoimintaa.
työelämään
tai
koulutukseen. Kuntouttava työtoiminta tekee yhteistyötä TE-toimiston, kaupungin eri toimialojen, järjestöjen
ja eri viranomaisten kanssa.” Esim. vuonna 2013 kuntouttavassa työtoiminnassa Vantaalla oli asiakkaita
yhteensä reilut 700. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 12,5%. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015,
9.) Vuonna 2014 asiakkaita oli lähes tuhat. Alle 25-vuotiaiden osuus oli 12,6%. Yhteensä alle 25-vuotiaita oli
122. Heistä 59% oli miehiä ja 41% naisia. (Lähde: Vantaan työllisyyspalvelut.)
Tiiviin yritysyhteistyön lisäksi Vantaalla tehdään oppilaitosyhteistyötä nuorten työllistymisen edistämiseksi ja
osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi. Tästä yhtenä esimerkkinä on Vantaan kaupungin, oppilaitosten ja
kauppakeskusten muodostama uusi kumppanuuteen perustuva toimintamalli, Kauppakeskusakatemia.
Mallissa on kyse koulutus- ja harjoittelijayhteistyöstä kauppakeskuksissa. (Vantaan kaupungin kotisivut.)
Helsingin ja Espoon tapaan myös Vantaan kaupunki tukee nuorten kesätyöllistämistä. Kesätyöllistämistä
tuetaan 300 euron kesätyösetelillä ja se on tarkoitettu vuosina 1997–2000 syntyneen vantaalaisen nuoren
kesätyöllistämiseen.
Maahanmuuttajanuorten työllistymisen edistämiseksi Vantaalla tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin
kanssa. Esimerkiksi R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry antaa nuorille ohjausta ja neuvontaa. R3
Maahanmuuttajataustaisten Info- ja palvelukeskuksesta vantaalaiset maahanmuuttajataustaiset alle 25vuotiaat nuoret saavat tukea ja ohjausta työllistymiseen ja kouluttautumiseen liittyvissä asioissa. Rahaautomaatti-yhdistyksen tukema R3 Action Nuorten Aktivoiva Toimintakeskus-projekti taas tukee nuoria
38
elämänhallintaa koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi asunto- ja tukiasioissa sekä oman talouden hallintaan
ja terveyteen liittyvissä kysymyksissä. Hankkeet tekevät yhteistyötä tavoitteenaan saada nuori sitoutumaan
opiskeluun ja työelämään. (R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry, kotisivut)
Vantaan Nicehearts ry taas on monimuotoinen ja monikulttuurinen yhdistys, joka pyrkii edistämään naisten
työllistymistä ja kokonaisvaltaista arjenhallintaa (Vantaan Nicehearts ry, kotisivut).
Yrittäjyys nuorten työllistäjänä
Yrittäjyys halutaan entistä vahvemmin osaksi nuorisotakuuta. Nuorten elinvoimaisuusohjelman mukaisesti
Espoossa halutaan vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja lisätä nuorten yrittäjyyskasvatusta (Nuorten
elinvoimaisuus -kehitysohjelma 2013-2016). Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmassa vuosille
2014-2015 yhdeksi toimenpidekokonaisuudeksi on kirjattu nuorten yrittäjyyden lisääminen. Tavoitteena on
suunnitelman mukaisesti lisätä nuorten yrittäjäkoulutusta ja kannustaa nuoria yrittäjyyteen.
Uudellamaalla pilotoitiin vuosina 2013-2015 TE-hallinnon nuorten yrittäjyyspaja, jossa nuorille on tarjottu
yrittäjyyden perustiedot ja -taidot. Pilotista saatujen myönteisten kokemusten pohjalta mallia ollaan
ottamassa
laajemmin
käyttöön.
Yrittäjyyspajassa
mukana
olleet
nuoret
ovat
olleet
innostuneita
yrittäjyydestä. (Ks. esim. www.yrittajalinja.fi/uutiset.html?1617.)
Myös kolmannen sektorin toimijat kouluttavat nuoria työelämään ja kannustavat yrittäjyyteen, mistä
esimerkkinä Suomen 4H-liiton järjestämät työelämäkurssit ja liiton tarjoaman neuvonta 4H-yrityksen
perustajalle (ks. www.4h.fi).
5.3.2 Kouluttautumisen edistäminen (sis. NAO)
Koulutustakuu on osa nuorisotakuuta ja tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan
koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai
muulla tavoin (ks. esim. Nuorisotakuu-sivut). Lisäksi esimerkiksi Vantaalla koulutustakuuta on täsmennetty
siten, että Vantaan kaupunki takaa jokaiselle peruskoulun päättäneelle tutkintoon johtavan koulutuspaikan,
paikan perusopetuksen lisäopetuksessa, valmistavassa koulutuksessa tai työpajassa (Nuorisotakuun
toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 10).
Koulutustakuulla pyritään turvaamaan nuorten siirtyminen perusopetuksesta toisen asteen opetuksen kautta
työelämään tai jatko-opintoihin. Tukea tarjotaan perusopetuksen ja toisen asteen välisessä nivelvaiheessa,
toisella asteella ja siirryttäessä työelämään tai jatko-opintoihin. Kaupungit ovat pyrkineet varmistamaan sen,
että jokaiselle peruskoulun päättäneelle on tarjota jatko-paikka ja tässä pääkaupunkiseudulla on myös
onnistuttu.
39
Koulutustakuuseen kytkeytyy myös osana nuorisotakuuta toteutettava nuorten aikuisten osaamisohjelma,
joka tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden hakeutua
tutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Osaamisohjelman avulla voi suorittaa ammatti- tai
erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa joko oppilaitoksessa tai
oppisopimuksen avulla. Osaamisohjelmaan voivat hakeutua työssä käyvät, työttömät ja työmarkkinoiden
ulkopuolella olevat. (Ks. Nuorisotakuu-sivut.) Valtakunnallisesti ohjelmalla tavoitellaan 36 000 aloittajaa
vuosina 2013–2016 (esim. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015).
Valtakunnallisesti koulutustakuun on arvioitu toteutuneen melko hyvin, sillä yhä useampi nuori päässyt
peruskoulusta eteenpäin. Nuorten aikuisten osaamisohjelman osalta tulokset eivät ole olleet yhtä hyviä, sillä
työmarkkinoilla on edelleen pelkän perusasteen varassa olevia nuoria. (Nuorisotakuu-työryhmän raportti
2015.)
Koulutustakuun toteutumista edistäviä muutoksia valtakunnallisella tasolla ovat olleet muun muassa uudet
ammatillisen
koulutuksen
oppisopimuskoulutuksen
opiskelijaksi
kehittäminen
ottamisen
ja
perusteet,
lisääminen
Opintopolku.fi
nuorille
sekä
-palvelun
käyttöönotto,
ammatillisen
koulutuksen
tutkintojärjestelmän uudistaminen. Vuonna 2015 valtaosa valmistavista koulutuksista tullaan yhdistämään
yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Koulutus tulee olemaan
moduulimaista ja joustavaa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 10).
Uudenmaaliiton koordinoimassa kaksivuotisessa Yhdessä koulutustakuuseen -hankkeessa (2015-2016)
kartoitetaan
koulutustakuun
oppilaitoksissa.
Hankkeessa
toteuttamista
on
mukana
ja
20
seurantaa
toisen
hankkeeseen
asteen
osallistuvissa
ammatillisen
ammatillisissa
koulutuksen
järjestäjää
Uudeltamaalta. Heidän joukossaan esimerkiksi Vantaan kaupungin Vantaan ammattiopisto Varia ja Espoon
seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. (www.yhdessakoulutustakuuseen.fi.)
Helsinki
Helsingin nuorisotakuun seurantaraportissa (2014) todetaan, että perusopetuksen päättäville on Helsingissä
tarjolla paljon vaihtoehtoja jatkopaikaksi. Nuori voi jatkaa esimerkiksi lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa,
perusopetuksen lisäopetuksessa (10.lk), uudistuvassa ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa
koulutuksessa sekä avoimen ammattiopiston koulutuksissa. Raportin mukaan Helsingin kaupunki on
toteuttanut
koulutustakuuta
muun
muassa
lisäämällä
(Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 11.)
40
ammatillisen
koulutuksen
koulutuspaikkoja.
Kuitenkin noin 500 nuorta jäi ilman toisen asteen koulutuspaikkaa kevään 2014 yhteishaussa. 308 näistä
nuorista sai paikan yhteishaun jälkeisessä lisähaussa sekä valmistavien koulutuksien haussa. Lisäksi nuoret
voivat kesän ja syksyn aikana hakeutua avoimeen ammattipistoon, oppisopimuskoulutukseen tai työpajoille.
Stadin ammattiopistoon pääsi vuonna 2014 aikaisempia vuosia helpommin sisään. Joitakin ammatillisen
koulutuksen paikkoja on Helsingissä jäänyt myös täyttämättä, sillä nuorten toiveet ja koulutuspaikkojen
tarjonta eivät aina kohtaa. Raportin mukaan oikea-aikaisella ja kokonaisvaltaisella ohjauksella on mahdollista
vaikuttaa tähän asiaan. Kaupunginkansilian alla Helsingissä toimiva Tulevaisuustiski vastaa etsivän
nuorisotyön toimijana yhteishaussa ilman paikkaa jääneiden perusopetuksen päättäneiden nuorten jatkoohjauksesta. Kesällä 2014 Tulevaisuustiski sai opetusvirastosta 382 etsivän nuorisotyön tuen tarpeessa
olevan nuoren tiedot. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 11-12.)
Koulutustakuuta on Helsingissä edistetty myös kehittämällä toimia opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseksi
ja ammatillisen koulutuksen läpäisyn edistämiseksi. Esimerkiksi opiskelijoiden osallisuutta lisäämällä ja
urasuunnitteluohjausta vahvistamalla on saatu aikaan hyviä tuloksia. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014.)
Stadin ammattiopisto on Helsingissä keskeinen koulutustakuuta toteuttava toimija, joka järjestää erilaista
nuorten koulutusta, aikuiskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työpajatoimintaa ja tarjoaa myös avoimia
opintoja. Opiston opiskelijoista 16,8 % on vieraskielisiä. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014; Helsingin
kaupungin kotisivut.)
Stadin ammattiopiston avoin ammattiopisto tarjoaa helsinkiläisille alle 30-vuotiaille nuorille matalan väylän
opintojen aloittamiseen sekä mahdollisuuden tutustua eri aloihin. Avoimessa ammattiopistossa nuoria
tuetaan etsivän nuorisotyön ja uraohjauksen avulla opintojen pariin. Ammatillisten opintojen lisäksi
avoimessa ammattiopistossa voi suorittaa perusopetuksen opintoja. Myöhään maahantulleille nuorille on
tarjolla ammatilliseen koulutukseen valmiuksia antavaa koulutusta. Avoimessa ammattiopistossa nuori saa
yksilöllistä ohjausta ja tukea koulutussuunnitelmansa rakentamiseen. Suunnitelmaa laaditaan yhdessä
urasuunnitteluohjaajan, opinto-ohjaajan tai opettajan kanssa. Ohjauksella pyritään siihen, että nuori
kiinnittyisi tutkintoon johtavaan koulutukseen. Lukuvuonna 2013–2014 avoimen ammattiopiston toiminnassa
oli mukana 520 nuorta. Heistä vajaat 200 suoritti opintoja. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014, 14.)
Stadin ammattiopistossa nuorelle on tarjolla tuettua oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksesta
kiinnostuneet
nuoret
voivat
myös
osallistua
avoimessa
ammattiopistossa
järjestettävälle
työelämätreenijaksolle. Tätä kautta nuorelle tarjoutuu mahdollisuus perehtyä etukäteen opiskeltavaan alaan
ja tutustua rekrytoivaan yritykseen. ”Nuorten tuetussa oppisopimuksessa keskeistä on oppisopimustoimiston
kiinteä
yhteydenpito
työpaikoille,
moniammatillinen
tiimityö
oppisopimusopinto-ohjaajan,
nuorten
asiantuntijoiden, koulutustarkastajan sekä yhteistyökumppaneiden kesken, vertaistapaamiset opiskelijoille ja
työpaikkakouluttajille, vanhempainillat oppisopimusnuorten vanhemmille, suomen kielen tuki opiskelijoille
tarvittaessa sekä työterveyshuollon palveluiden saatavuus heti opintojen alusta alkaen.” (Nuorisotakuun
seurantaraportti 2014, 15.)
41
”Nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) kannustaa pelkän peruskoulun varaan jääneitä 20–29-vuotiaita
nuoria opiskelemaan lisää. Stadin aikuisopistossa on toteutettu NAO -koulutuksia ns. ammattitreenijaksoina
ja alakohtaisina koulutuksina. Ammattitreenijaksot ovat alakohtaisia opintoja edeltäviä n. 4-5 viikon pituisia
jaksoja,
joiden
aikana
käynnistetään
opinnot,
totutellaan
opiskelurytmiin,
kiinnitetään
huomiota
elämänhallintaan, opiskellaan työllistymistä edistäviä lupakortteja sekä hankitaan työelämätaitoja.” Vuonna
2014 Stadin ammattiopiston NAO-koulutuksessa aloitti 120 opiskelijaa. (Nuorisotakuun seurantaraportti
2014, 16.)
Espoo
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportissa todetaan, että Espoossa toimii 11
suomenkielistä päivälukiota ja yksi aikuislukio. Lukiokoulutus on Espoossa suosittua. Peruskoulun
päättäneistä 61 %:lle varataan Espoossa opiskelupaikka lukiosta. Omnia on Espoossa suurin ammatillista
koulutusta järjestävä taho alueella. Omnia tarjoaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Lisäksi Omniassa
järjestetään lisä- ja täydennyskoulutusta alueen työntekijöille ja työnantajille. (Reponen 2014, 26.)
Espoossa nuorisolain mukainen ilmoitus niistä nuorista, jotka ovat jääneet vaille peruskoulun jälkeistä
opiskelupaikkaa Omnian etsivään nuorisotyöhön.
Tutkintotavoitteisen koulutuksen lisäksi nuorille on Espoossa tarjolla nivelvaiheen opetusta. Perusopetuksen
lisäopetusryhmiä
perustetaan
kysynnän
mukaan
ja
näin
pyritään
varmistamaan
koulutustakuun
toteutuminen. Myös lukioon valmistavaa lisäopetusta järjestetään hakijamäärien mukaan. Kartoitusraportin
mukaan
Espoon
kaupunki
on
syksystä
2014
alkaen
tarjonnut
lukioon
valmistavaa
koulutusta
maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille. Koulutuksella halutaan edistää maahanmuuttajaväestön
kotoutumista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja työelämään. (Reponen 2014, 26.)
”Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta toteutetaan Espoossa Omnian
ammattiopistossa. Koulutus on tarkoitettu sellaiselle peruskouluiän ylittäneelle nuorelle ja aikuiselle
maahanmuuttajalle,
joka
ei
ole
suorittanut
Suomessa
ammattiopintoja.
Koulutus
vahvistaa
maahanmuuttajan kielellisiä ja muita valmiuksia ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Koulutus sopii
opiskelijalle, jonka suomen kielen taito ei ole vielä riittävä ammatillisiin opintoihin.” (Reponen 2014, 26.)
Peruskoulun
päättäneille,
vailla
toisen
asteen
opintopaikkaa
oleville
ja
myös
tätä
vanhemmille
alavalinnastaan epävarmoille nuorille on tarjolla ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa
koulutusta. Ammattistartin nimellä kulkevaa koulutusta toteutetaan Espoossa Omnian ammattiopistossa.
Väärän valinnan tehneet tutkinto-opiskelijat voivat siirtyä joustavasti ammattistartille ja ammattistartilta
nuori voi siirtyä tutkinto-opiskelijaksi. Osana ammattistarttia on mahdollista suorittaa oppisopimuksen
42
ennakkojakso. Nuori voi osallistua ammattistartin aikana myös nuorten työpajojen kanssa toteutettavaan
Omajuttu-jaksoon. Jaksolla nuori saa yksilöllistä ohjausta koulutusvalintoihinsa. (Reponen 2014, 27.)
Erityistukea tarvitseville opiskelijoille on tarjolla valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta.
Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle hyvät valmiudet osallistua edellytystensä mukaisesti
ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoitteena on lisäksi antaa valmiuksia itsenäiseen elämään. Koulutusta
on järjestetty yhdessä alueen mielenterveyskuntoutujien hoitotahojen kanssa. Myös Omnian järjestämän
kotitalousopetuksen tavoitteena on tukea antaa opiskelijalle valmiudet suoriutua tutkintoon johtavasta
ammatillisesta koulutuksesta. (Reponen 2014, 27.)
Espoon aikuislukiossa voi suorittaa lukion, opiskella yksittäisiä aineita ja aineiden yksittäisiä kursseja.
Aikuislukiossa voi suorittaa loppuun kesken jääneen peruskoulun ja korottaa päättötodistuksen arvosanoja.
”Aikuisten perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu aikuisille opiskelijoille, joilla on heikko suomen
kielen taito tai suomen kielen taito puuttuu. […] Maahanmuuttajien peruskouluopinnot on tarkoitettu
oppivelvollisuusiän ylittäneille espoolaisille maahanmuuttajille. Ensisijaisesti sellaisille maahanmuuttajille,
joilla ei ole peruskoulun päättötodistusta Suomesta tai ulkomailta. […] Omnian perustutkinto-opiskelijoilla on
mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja ja ylioppilastutkinto aikuislukiossa. Ammatilliseen koulutukseen
valmistavien koulutusten opiskelijat voivat korottaa perusopetuksen arvosanojaan aikuislukiossa.” (Reponen
2014, 28.)
Nuorisotakuun
palvelujärjestelmää
Espoossa
kartoittaneessa
-raportissa
kuvataan
peruskouluiän
loppuvaiheessa tai sen ylittäneinä maahan muuttaneiden nuorten koulutuspolkuja Espoossa. Raportin
mukaan koulutuspolun kriittiset kohdat liittyvät suomen kielen koulutuksen saatavuuteen, maahanmuuttaja
nuorten koulutuksen rahoituksen määräaikaisuuteen sekä tiiviin ohjauksen ja psykososiaalisen tuen
saatavuuteen. Suomen kielen koulutukseen on pitkät odotusajat ja raportin mukaan erityisesti yli 25-vuotiaat
jäävät ilman kielikoulutuspaikkaa. Koulutuksen rahoituksen määräaikaisuus hankaloittaa pitkäjänteistä
suunnittelua. Sopeutuminen uuteen maahan saattaa olla haastavaa, mikä lisää maahanmuuttajanuorten
tuen tarvetta. (Reponen 2014, 30.)
Espoossa työväenopisto järjestää koulutusta 17-20-vuotiaille peruskoulun tai perusopetuksen lisäopetuksen
päättäneille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole jatkokoulutuspaikkaa. Koulutuksen tavoitteena on antaa
valmiudet hakeutua ammatillisiin tai lukio-opintoihin. Koulutusta järjestetään myös niille 20-29-vuotiaille
maahanmuuttajille, joiden kielitaito ei ole riittävä ammatillisiin opintoihin. (Reponen 2014, 30.)
Vantaa
Vantaalla peruskoulun päättäneiden jatkosijoittumisia seurataan, jotta kaikille löytyisi jatkopaikka. Kaikille on
jatkopaikka varattuna. Esimerkiksi vuonna 2014 peruskoulun päättäneistä vantaalaisista 99,5 prosenttia
43
pääsi peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen tai sai muun kiinnekohdan elämässään elokuun loppuun
mennessä. Nivelvaiheen koulutuksen suorittaneiden kohdalla vastaava luku oli 75 prosenttia. Vuonna 2014
peruskoulun päättäneistä vantaalaista nuorista 51 % jatkoi lukiossa, 42% ammatillisessa koulutuksessa ja 5
% lisäopetuksessa tai valmistavassa koulutuksessa. (Lähde: Vantaan kaupungin sivistystoimi.)
Vantaalla toimii nuorisopalveluiden ohjaus- ja tukikeskus Kipinä. Kipinässä annetaan ohjausta alle 29vuotiaille ilman koulutuspaikkaa oleville nuorille ja autetaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevia saamaan
tarvitsemiaan
palveluita.
Yhteishakujen
tulosten
jälkeen
ohjauskeskus
Kipinässä
annetaan
ilman
opiskelupaikkaa jääneille nuorille koulutusohjausta. Ohjauskeskus Kipinään ja etsivälle nuorisotyölle tehdään
huoli-ilmoitus myös niistä nuorista, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen opintonsa tai jotka eivät ole
aloittaneet tutkinnon suorittamista eivätkä ole minkään palvelun piirissä. (Ks. Nuorisotakuun toteuttaminen
Vantaalla 2014-2015, 11.)
Niille nuorille, jotka ovat vailla toisen asteen koulutuspaikkaa, on tarjolla niin sanottua nivelvaiheen
koulutusta. Koulutuspaikkoja on ollut perusopetuksen lisäopetuksessa, lukioon valmistavassa koulutuksessa
ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa (ammattistartti), ammatilliseen
peruskoulutukseen
valmentavassa
ja
kuntouttavassa
opetuksessa
ja
ohjauksessa
(AKKU)
sekä
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA). Tarvittaessa on
ollut mahdollista perustaa valmistavan koulutuksen lisäryhmiä. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla
2014-2015, 11.) Syksyllä 2015 valmistavan koulutuksen järjestämiseen on odotettavissa muutoksia VALMAuudistuksen myötä (ks. edeltä).
Vantaan kaupunki järjestää nuorille räätälöityä ja tuettua oppisopimuskoulutusta ammattiopisto Variassa.
Erilaisilla työtä ja koulutusta joustavasti yhdistävillä hankkeilla on pyritty edistämään nuorisotakuun
toteutumista. Opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn tähdänneissä hankkeissa on kehitetty työkaluja, joilla
pyritään varmistamaan tutkinnon loppuunsaattaminen. Esimerkkejä tämänkaltaisista hankkeista ovat Varian
Kolvi-hanke ja Opi, viihdy, valmistu -projekti. Eteenpäin opintiellä -peruskoulu päätökseen Menolippu
toiminnassa tarjotaan oppivelvollisuusiän ylittäneille 17–28-vuotiaille nuorille mahdollisuus peruskoulun
päättötodistuksen suorittamiseen. Monialaisessa hankkeessa 2010–2014 kehitettiin toimintamalli peruskoulun
päättötodistuksen saamiseksi ja nuorten ohjaamiseksi jatko-opintoihin. Toiminta vakinaistettiin vuoden 2015
alussa. Hankeaikana mukana oli 196 nuorta. Heistä 67 sai hankkeen aikana peruskoulun päättötodistuksen.
(Ks. lisää Menolipusta Honkasalo ym. 2014.) 17–24-vuotiaat maahanmuuttajat, jotka saapuvat Suomeen
oppivelvollisuusiän päättymisen jälkeen voivat suorittaa suomalaisen peruskoulun päätökseen Vantaan
aikuisopiston perusopetuksessa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 11-12.)
Nuorten aikuisten osaamisohjelma käynnistyi Vantaalla Variassa syyskuussa 2013. Tuolloin NAOkoulutuksessa aloitti 43 nuorta. Hieman yli kolmannes aloittaneista puhui muuta kuin suomea äidinkielenään.
(Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 14.) Nuorten aikuisten osaamisohjelmaa toteutetaan
44
Variassa osana Kimpassa -hanketta. Opiskelun voi suorittaa joko oppilaitos- tai oppisopimusmuotoisena.
(Varian kotisivut.)
Koulutustakuun toteuttamisesta
Koulutustakuu toteutuu silloin, kun nuorelle on tarjota jatkopaikka peruskoulun jälkeen. Aina nuorten
alatoiveet ja koulutustarjonta eivät kuitenkaan kohtaa. Kokonaisvaltaisella ja oikea-aikaisella ohjauksella on
pyritty ratkaisemaan tätä ”kohtaanto-ongelmaa”.
Lukiot ja ammatilliset oppilaitokset toteuttavat koulutustakuuta tarjoamalla nuorille opetusta ja opintoohjausta. Ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa kehitetään toimia, joilla ehkäistään koulutuksen
keskeyttämistä ja varmistetaan tutkintojen loppuun suorittamista. Joustavat käytännöt, opinnollistaminen ja
oppisopimuskoulutus
ovat
keinoja
edistää
koulutustakuun
toteutumista.
Niille
nuorille,
joilla
on
kouluttautumista rajoittava sairaus tai vamma, tulee tarjota erityistä tukea.
Nivelvaiheessa nuorille tarjotaan myös lisäopetusta ja valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajanuoret
tarvitsevat usein erityistä tukea, etenkin silloin, jos he ovat saapuneet Suomeen oppivelvollisuusiän
päättymisen jälkeen. Maahanmuuttajien kohdalla riittävä kielikoulutus on ehto nuorisotakuun toteutumiselle.
5.3.3
Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö
Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat esimerkkejä hyvin toimivista nuorten palveluista (ks. esim.
Ervamaa 2014). Nuorisotakuun työryhmän raportissa todetaan, että valtakunnan tasolla etsivän nuorisotyön
tavoittamien nuorten määrä on kasvanut ja myös työpajatoimintaan osallistuneiden alle 29-vuotiaiden
nuorten määrä kasvaa tasaisesti (Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015).
Valtakunnallisen työpajayhdistyksen nettisivujen mukaan: ”Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen
liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai
työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työmetodi perustuu tekemällä oppimiseen.
Työpajojen
menetelmiksi
ovat
käytännön
työn
tekemisen
ohella
vakiintuneet
työvalmennus
ja
yksilövalmennus.” (http://www.tpy.fi/tyopajatoiminta-suomessa/tyopajatoiminta)
Sivuston mukaan Suomessa on noin 250 kuntien, säätiöiden, erilaisten yhdistysten ja yhteisöjen ylläpitämää
työpajaa, joissa on vuosittain n. 20 000 valmentautujaa. Työpajatoimintaa on ollut Suomessa jo yli
kolmenkymmenenvuoden ajan, muun muassa Helsingissä ja Vantaalla.
45
Etsivän nuorisotyön reunaehdot määritellään nuorisolaissa. ”Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen
tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen
kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään
ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Kun
kunta järjestää etsivää nuorisotyötä, sen tulee nimetä etsivän nuorisotyön toimeenpanosta vastaava kunnan
viranhaltija tai kuntaan työsopimussuhteessa oleva henkilö. Etsivällä nuorisotyöntekijällä on oltava riittävä
koulutus ja kokemus nuorten kanssa tehtävästä työstä. Etsivää nuorisotyötä voivat järjestää kunta tai
useammat kunnat yhdessä. Kunta voi järjestää etsivää nuorisotyötä hankkimalla palveluja myös nuorten
palveluja tuottavalta yhteisöltä, jolloin kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain
mukaisesti.” (Nuorisolaki 7 b § 20.8.2010/693)
Nuorisolaissa säädetään erikseen myös tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten (Nuorisolaki, 7 d
§ ) ja etsivää nuorisotyötä varten luovutettujen tietojen käsittelystä (Nuorisolaki, 7 c §). Nuorisolakia
uudistetaan parhaillaan ja tavoitteena on, että uusi nuorisolaki astuisi voimaan vuoden 2016 alusta.
Helsinki
Nuorten
työpajatoimintaa
Mediakylpylä,
järjestetään
Metalliverstas,
Sininen
Helsingissä
Verstas
ja
Stadin
ammattiopistossa.
WooDoo-werstas.
Työpajoja
Työpajat
tarjoavat
on
neljä:
nuorelle
mahdollisuuden tutustua omaan itseensä ja omiin mahdollisuuksiin työkokeilun avulla. Pajat on tarkoitettu
ensisijaisesti 15–19-vuotiaille työttömille nuorille. Pajoille otetaan myös alle 25-vuotiaita, mikäli paikkoja on
vapaana. Työpajassa nuori pääsee sivuston mukaan kehittämään ammatillista osaamistaan ja työkokemus
parantaa nuoren mahdollisuuksia päästä opiskelemaan jatkossa. Työpajat tarjoavat vuosittain keskimäärin
viiden kuukauden mittaisen työkokeilupaikan 270 nuorelle. Nuorten työpajoille haetaan Tulevaisuustiskin,
TE-toimiston tai oppilaitoksen kautta. Kaikille pajoille haku on käynnissä jatkuvasti. (Helsingin kaupungin
kotisivut.)
Etsivä nuorisotyö on vakiinnuttanut paikkansa Helsingin nuorten palvelurakenteessa. Etsivän nuorisotyön
tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin,
joilla edistetään hänen pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorisolaki velvoittaa luovuttamaan
etsivän nuorisotyön tuen tarpeessa olevan nuoren tiedot perusopetuksen päättäneestä nuoresta, joka ei ole
sijoittunut perusopetuksen jälkeisiin opintoihin sekä alle 25-vuotiaasta nuoresta, joka keskeyttää opinnot
ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa.
Vuonna 2014 etsiville nuorisotyölle tehtiin yli 2100 tiedonsiirtoa Helsingissä tuen tarpeessa olevista nuorista.
Helsingin kaupunki tuottaa etsivää nuorisotyötä itse (Tulevaisuustiski ja urasuunnittelunohjaus Stadin
ammattiopistossa) sekä hankkii sitä yhteistyösopimuksin palveluntarjoajilta. Vuonna 2014 palvelua tarjosi
Helsingin seudun erilaiset oppijat, Sovinto, SVEPS ja Vamos (HDL).
46
Helsingin kaupungin opetusvirasto koordinoi etsivää nuorisotyötä Helsingissä. Opetusvirasto ilmoittaa
yhteishaussa
vailla
opiskelupaikkaa
jääneiden
helsinkiläisnuorten
tiedot
Tulevaisuustiskin
etsivään
nuorisotyöhön. Nuori voi hakeutua etsivän nuorisotyön ohjaukseen itse. Myös vanhemmat voivat ottaa
yhteyttä etsivään nuorisotyöhön.
Espoo
Nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneessa raportissa työpajatoimintaa tarkastellaan
kuntouttavat ja valmentavat palvelut -otsikon alla. Raportin mukaan sosiaalisen vahvistamisen rooli on
kasvava työpajatyön arjessa. Työpajatoiminnassa on tarve entistä yksilöllisempään ja kuntoutuksellisempaan
työotteeseen. Pajajakson aikana ja rinnalla on hyvä olla kuntoutusta ja nuoren voimaantumista tukevia
palveluita. (Reponen 2014, 33.)
Espoon alueella toimii kolme työpajatoimijaa sekä lisäksi pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus, jossa on
työkokeilupaikkoja nuorille. Espoon kaupungin Työhönvalmennuskeskuksen työpajatoimintaan osallistuu
raportin
mukaan
noin
200
alle
30-vuotiasta
nuorta
vuosittain.
Espoon
Diakoniasäätiö
tarjoaa
työpajatoimintaa muutamalle kymmenelle nuorelle vuodessa. Omnian työpajatoiminnassa on ollut vuosittain
mukana noin 200 alle 25-vuotiasta nuorta vuodessa. (Reponen 2014, 33-34.)
Nämä kolme pajatoimijaa tarjoavat raportin mukaan nuorille sekä työkokeilu- että kuntouttavan
työtoiminnan paikkoja. Vuosittain Espoon alueen pajoilla sekä Kierrätyskeskuksessa on lähes 500 nuorta (alle
30-vuotiasta) erilaisissa aktiivitoimenpiteissä. (Reponen 2014, 34.)
”Omnian työpajatoiminnassa olevat nuoret ovat työ- ja elinkeinotoimiston asiakkaita, Omnian opiskelijoita
sekä opintojensa nivelvaiheessa olevia nuoria. Omnian ammattiopiston ja aikuisopiston opiskelijat voivat
suorittaa tutkinnon perusteiden mukaisia opintoja työvaltaisesti nuorten työpajoilla ja täydentää
opintosuorituksia. Mahdollisuutta voidaan tarjota opiskelijalle, jonka opinnot eivät suju tai ovat
keskeytymisvaarassa.
mahdollisuuksien
Työkokeilujaksoja
mukaan.
Osalla
voivat
suorittaa
pajoista
voi
myös
muista
suorittaa
tahoista
ammatillisen
tulevat
nuoret
perustutkinnon
oppisopimuskoulutuksena. Omnian pajoilla voi olla espoolaisia, kirkkonummelaisia tai kauniaislaisia nuoria.”
(Reponen 2014, 34.)
Omnian pajajakson aikana nuori saa monipuolista tukea, sillä hänen tukenaan ovat pajaohjaajan lisäksi
ohjauspalveluiden työntekijät. Espoon kaupungin työhönvalmennuskeskuksessa olevat nuoret ovat työ- ja
elinkeinotoimiston asiakkaita. Suurin osa työhönvalmennuskeskuksen nuorista on työkokeilusopimuksella,
osa
kuntouttavan
työtoiminnan
sopimuksella
sekä
pieni
joukko
sosiaalihuoltolain
mukaisella
työtoimintasopimuksella. Nuori saa yksilöllistä tukea ja tarvittaessa apua myös esimerkiksi talous- ja
asuntoasioihin. Työhönvalmennuskeskuksen ja Omnian lisäksi Espoon Diakonisäätiö toteuttaa Espoon
47
alueella erilaisia työllistymisen tukipalveluita, kuten esimerkiksi ostopalveluna kaupungille kuntouttavaa
työtoimintaa. (Reponen 2014, 34.)
Espoon
alueen
(Espoo,
Kirkkonummi
ja
Kauniainen)
etsivä
nuorisotyö
toteutetaan
Omniassa.
Palvelujärjestelmän kartoitushankkeen raportin mukaan etsivän nuorisotyön ohjaajien määrä ei ole riittävä
tarpeeseen nähden, vaan etsivän työn kaltaista työtä tarvittaisiin alueelle lisää. Etsivän nuorisotyön
asiakkaana ovat raportin mukaan ne nuoret, jotka ovat pudonneet tai ovat vaarassa pudota kaikkien
palveluiden ulkopuolelle. Etsivässä työssä on tavoitteena miettiä yhdessä nuoren kanssa erilaisia
vaihtoehtoja, joiden kautta voidaan edistää nuoren sijoittumista ammatilliseen koulukseen ja myös
työelämään. Etsivä nuorisotyö on raportin mukaan ennen kaikkea korjaavaa nuorisotyötä. Keskeistä työssä
on se, että se nuorelle vapaaehtoista eikä ohjaukseen vaadita lausuntoja tai lähetteitä. (Reponen 2014, 23.)
Esimerkiksi vuonna 2013 etsivän nuorisotyön asiakkaita oli Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisen alueella yli
1000. Osa asiakkaista annettiin pitkäkestoista tukea, mutta osa selvisi eteenpäin kevyemmällä opastuksella
asiakasta. Etsivä nuorisotyö sai kiitosta niin työntekijöitä kuin myös nuorilta itseltään, samaan tapaan kuin
Allianssin nuorisotakuun onnistumista kartoittaneessa raportissa. (Reponen 2014, 24; ks. myös Ervamaa
2014.)
Etsivän nuorisotyön asiakkaista suurin osa oli ohjautunut ns. kesäohjauksen piiriin peruskoulun kautta.
Etsivät saavat ilmoituksen kaikista toiminta-alueella yhteishaun ulkopuolelle jääneistä nuorista. Etsivien
tehtävänä on olla yhteydessä nuoren ja hänen huoltajiinsa ja kertoa jatkohakeutumismahdollisuuksista.
Seuraavaksi suurimpana ryhmänä etsivässä nuorisotyössä näyttäytyy toisen asteen koulutuksesta
ohjautuneet nuoret. He ovat joko keskeyttäneet koulutuksen tai eronneet oppilaitoksesta. Kolmanneksi
suurimman ryhmän muodostavat ne nuoret, jotka ottavat itse yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Nuori voi
ottaa yhteyttä joko soittamalla, sosiaalisen median kautta tai tulla tapaamaan etsivää nuorisotyöntekijää.
(Reponen 2014, 24.)
Kaikille etsivän nuorisotyön asiakkaille ei pystytä tarjoamaan kiinteää ohjausta. Mutta ne nuoret, jotka saavat
yksilöllistä ja kokonaisvaltaista tukea, hyötyvät siitä selkeästi. (Reponen 2014, 24.)
Vantaa
Vantaan työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat osa sivistystoimen alaista nuorisopalvelua. Vantaan
työpajatoimintaa kehitetään jatkuvasti palvelutarvelähtöisesti yhteistyössä sivistystoimen, toisen asteen
koulutuksen, sosiaali- ja terveystoimen, työllisyyspalveluiden, TE-hallinnon ja eri järjestöjen kanssa, muun
muassa R3 Maahanmuuttajanuorten tuki ry:n ja Korson Setlementtinuoret ry:n kanssa sekä yrittäjien kanssa.
Monialaisessa kehittämistyössä on hyödynnetty eri rahoittajilta saatua hankerahoitusta. Rahoitusta on saatu
48
muun muassa Euroopan sosiaalirahastolta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja aluehallintovirastosta.
Hankkeet on kytketty osaksi työpajatoimintaa jo hankerahoitusaikana. Etsivä nuorisotyötä tehdään Nuorten
ohjaus- ja tukikeskus Kipinässä.
Vantaan
kaupungin
nuorisotakuun
toteuttamissuunnitelmassa
nuorten
työpajatoimintaa
ja
etsivää
nuorisotyötä tarkastellaan omana kokonaisuutenaan. Raporttiin on kirjattu, että työpajatoiminnan ja etsivän
nuorisotyön
”tarkoituksena
on
edistää
nuorten
opiskeluvalmiuksia,
elämänhallintaa,
koulutukseen
hakeutumista, työhön ja ammatteihin tutustumista sekä nuorten osallisuutta. Toiminta perustuu
kokonaisvaltaiseen nuorisotyölliseen lähestymistapaan. Palveluihin on matala kynnys ja lähestymistapana on
erilaisten nuorten integrointi toimintaan.” (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 14.)
Raportissa todetaan lisäksi, että nuorten työpajatoimintaan sisältyy Vantaalla kuusi nuorten työpajaa,
nuorten Ohjaus- ja tukikeskus Kipinä ja etsivä nuorisotyö, kaupungin työpisteissä tapahtuva nuorten tuettu
oppisopimusopiskelu, oppivelvollisuusiän ylittäneiden nuorten monialainen peruskoulumalli Peruskoulu
päätökseen – Eteenpäin opintiellä Menolippu ja Vantaan ammattiopisto Variasta keskeyttämisriskissä
motivointijaksoille pajoille tulevat opiskelijat. Toiminnan kohderyhmänä ovat vantaalaiset 16–28-vuotiaat
nuoret, jotka ovat koulutuksen tai työn ulkopuolella tai jotka elävät toimeentulotuen varassa. Erityisenä
kohderyhmänä
ovat
suunnitelman
mukaan
syrjäytymisvaarassa
olevat
monikulttuuriset
nuoret.
(Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 15.) Nuorten työpajatoiminnan tiimoilta tehdään
yhteistyötä ruotsinkielisen tuotantokoulun SVEPS:in kanssa.
Työpajoissa nuoria muun muassa ohjataan koulutukseen ja työelämään, tuetaan elämänhallintaan liittyvissä
asioissa ja vahvistetaan oppimisvalmiuksia sekä mahdollistetaan peruskoulun arvosanojen korottaminen tai
peruskoulun loppuun suorittaminen. Tämän lisäksi nuorilla on mahdollisuus suorittaa erilaisia kursseja muun
muassa ensiapukurssi, hygieniapassi, tulityö- ja turvallisuuskortti. Huonolla suomen kielen taidolla oleville on
yhteistyössä Aikuisopiston kanssa järjestetty suomen kielen kursseja. Myös ohjaajia on koulutettu selkokielen
käytössä.
Toimintaa
toteutetaan
monialaisena
ja
moniammatillisena
yhteistyönä
sivistystoimen,
sosiaali-
ja
terveystoimen ja työllisyyspalveluiden kanssa. Nuorilla on mahdollisuus saada muun muassa kuraattorin ja
sairaanhoitajan palveluita. Nuoret ohjautuvat palveluihin mukaan muun muassa TE-toimiston, Petraprojektin, TYP:in, sosiaali- ja terveystoimen sekä oppilaitosten kautta. Osa nuorista löytää palvelut
itsenäisesti. Etsivään nuorisotyöhön nuoret tulevat huoli-ilmoituksella tai tulemalla suoraan Kipinään
päivystysaikoina.
Nuorten työpajatoiminnassa oli asiakkaita vuonna 2014 yhteensä 1766. Heistä työpajoilla oli mukana
yhteensä 378. Nuorten ohjaus- ja tukikeskus Kipinän ja etsivän nuorisotyön asiakkaita oli yhteensä 628.
Sosiaalisen median kautta tulleita yhteydenottoja, ohjauspuheluita ja päivystysajalla käyntejä oli yhteensä
760. Huoli-ilmoituksia tulee vuosittain lähes 700. Kaikkia niitä nuoria, joista huoli-ilmoitus on tehty, ei
49
tavoiteta. Työpajanuorista 69 % sijoittui tutkintoon johtavaan koulutukseen, työkokeiluun tai työhön tai
muuhun positiiviseen toimintaan (työpajarekisteri 2014).
Työpajatoimintaa on toteutettu ja kehitetty monialaisena yhteistyönä Vantaan kaupungin eri toimialojen
kanssa. Tämän lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön, ELY-keskusten ja
Nuorisotutkimusseuran kanssa. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015, 15-16.)
5.3.4
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuoren tukena
Tässä luvussa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalveluja nuoren tukena. Usein nuoren sosiaalisen tuen tarve
liittyy
toimeentulovaikeuksiin
tai
asunnottomuuteen.
Elämänhallintaa
tukevia
palveluita
ja
kuntoutuspalveluita on tässä selvityksessä käsitelty jo työllistymistä ja kouluttautumista tukevien palvelujen
sekä työpajatoiminnan ja etsivän työn yhteydessä. Tarkastelua täydennetään tässä luvussa ja joitakin jo
aikaisemmissa luvuissa mainittuja palveluita käsitellään tässä uudestaan sosiaali- ja terveyspalveluiden
näkökulmasta.
Huhtikuun alussa 2015 voimaan astuneen uuden sosiaalihuoltolain (17§) mukaan sosiaalisella kuntoutuksella
tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn
vahvistamiseksi,
syrjäytymisen
torjumiseksi
ja
osallisuuden
edistämiseksi.
Nuorten
sosiaalisella
kuntoutuksella tuetaan nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä
ehkäistään näiden keskeyttämistä. (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301#L3P17)
Sosiaalihuoltolan luvussa hyvinvoinnin edistämisestä (2014, 6 §) todetaan: ”Kunnan asukkaiden saatavissa
on oltava sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten, nuorten sekä
erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden neuvontaan ja ohjaukseen. Neuvontaa ja ohjausta järjestäessään
sosiaalihuollon on tarvittaessa toimittava yhteistyössä terveydenhuoltolain (1326/2010) 13 §:ssä tarkoitettua
terveysneuvontaa järjestävän perusterveydenhuollon sekä muiden toimialojen kanssa.” Samassa luvussa
todetaan myös, että ”palveluja annettaessa ja niitä kehitettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota lasten ja
nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin” (10 §). Sosiaalihuollon toteuttaminen -luvun alla todetaan vielä, että
”Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Työntekijää ei tarvitse nimetä,
jos asiakkaalle on jo nimetty muu palveluista vastaava työntekijä tai nimeäminen on muusta syystä ilmeisen
tarpeetonta.” (42 §)
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on edistää pitkään työttömänä olleiden työllistymismahdollisuuksia ja
samalla
vahvistaa
elämänhallintaa.
Toiminta
perustuu
(http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189).
50
lakiin
kuntouttavasta
työtoiminnasta
Nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittämättömyys on noussut esiin nuorisotakuun toimeenpanoa
arvioineissa
tutkimuksissa.
Esimerkiksi
Allianssin
Kohti
onnistunutta
nuorisotakuuta?
-raportissa
kuntoutuspalveluiden saatavuus mainitaan yhtenä nuorisotakuun kehittämistarpeena (Ervamaa 2014).
Nuorten palvelujärjestelmää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten näkökulmasta tarkastelleen Nuoret luukulla
-tutkimuksen mukaan näyttää siltä, että palvelut eivät kohtaa niiden nuorten tarpeita, joilla on alentunut
toimintakyky ja jotka eivät näin ollen ole työ- tai opiskelukykyisiä. Ehkäisevän työn rinnalle kaivataan
tutkimuksen mukaan myös korjaavaa työtä. (Aaltonen ym. 2015, 129.) Valtakunnallisen nuorisotakuu
työryhmän suosituksissa nuorisotakuun jatkotoimiksi todetaan, että nuorten sosiaali- ja terveyspalvelujen
saatavuus on saatava entistä vahvemmin mukaan nuorisotakuuseen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää
työryhmän mukaan perheiden, lasten ja nuorten sosiaalityön ja mielenterveyspalveluiden varhaiseen
saatavuuteen ja riittävään resursointiin. Vajaakuntoisille nuorille tulee suositusten mukaan tarjota yksilöllistä
ja pitkäkestoista ohjausta sekä työhönvalmennusta. (Nuorisotakuu-työryhmän raportti 2015, 54-65.)
Koulujen ja oppilaitosten henkilökunnalla on merkittävä rooli nuorten hyvinvoinnin tukemisessa. Monelle
nuorelle lähin apu ja tuki on koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon työntekijät (kouluterveydenhoitajat,
lääkärit, koulupsykologit ja koulukuraattorit). Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013, 3 §) mukaan
”opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä
sosiaalisen
hyvinvoinnin
edistämistä
ja
ylläpitämistä
sekä
niiden
edellytyksiä
lisäävää
toimintaa
oppilaitosyhteisössä. […] Opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen
monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden
yhteistyötahojen kanssa.”
Helsinki
Monissa nuorille suunnatuissa palveluissa kartoitetaan nuorisotakuun hengessä nuorten palveluiden tarve
kokonaisvaltaisesti,
myös
sosiaali-
ja
terveyspalveluiden
osalta.
Esimerkiksi
Helsingin
työvoiman
palvelukeskus Duurissa työskentelee terveydenhoitaja. Helsingissä nuorille uravalmennusta tarjoava Respa
tekee yhteistyötä liikuntaviraston NYT-hankkeen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden nuorten palveluiden Terve
arki -terveystarkastusten kanssa. Terve arki -terveystarkastukset on tarkoitettu koulutuksen ja työelämän
ulkopuolella oleville nuorille ja nuorille aikuisille. (Nuorisotakuun seurantaraportti 2014; Helsingin kaupungin
kotisivut; Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.)
Lisäksi nuorten palvelut tarjoavat Helsingissä sosiaalityön palveluja nuorten sosiaalityön, Duurin,
lastensuojelun jälkihuollon ja aikalisätoiminnan asiakkaille. Nuorten palveluissa
turvataan nuorten
toimeentulo ja autetaan nuoria myös asumisratkaisuissa. Nuorisopalveluiden Nuorisoasema tarjoaa matalalla
kynnyksellä palveluita 13–23 -vuotiaille päihteillä, pelaamisella tai lievillä mielenterveyden häiriöillä oireileville
helsinkiläisnuorille ja heidän läheisilleen. Apua voi hakea myös liialliseen ajankäyttöön netissä. (Helsingin
kaupungin kotisivut.)
51
Kuntouttavaan työtoimintaan Helsingissä hakeudutaan työvoiman palvelukeskus Duurin kautta. Kuntouttavan
työtoiminnan tarkoituksena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle.
Toiminta perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Palvelu on tarkoitettu pitkään työttömille olleille
henkilöille, joilla on vaikeuksia löytää omaa paikkaansa työmarkkinoilla tai jotka tarvitsevat muita erityisiä
työllistymisen tukitoimenpiteitä. (Helsingin kaupungin kotisivut.)
Helsingissä on lukuisia nuorten parissa toimivia kolmannen sektorin toimijoita, jotka omalta osaltaan tukevat
nuoria ja tarjoavat sosiaali- ja terveyspalveluja. Esimerkiksi Herttoniemen Vamos tarjoaa nuorelle erilaisia
yksilötyön ja ryhmätoiminnan palveluita. Lisäksi nuorella on mahdollisuus tavata sairaanhoitajaa ja osallistua
iltapäivisin
erilaisiin
harrasteryhmiin.
Vamos
Sörnäisissä
toimii
nuorten
toimintakeskuksen
ja
peruskoulustartin lisäksi myös kaksi kuntouttavan työtoiminnan ryhmää (Ks. Helsingin kaupungin kotisivut;
Vamoksen kotisivut.)
Espoo
Helsingin diakonissalaitoksen Vamos toimii myös Espoossa. Toiminta suunnattu Espoon, Kauniaisten ja
Kirkkonummen 16–29-vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat intensiivistä tukea opintojen tai työn aloittamiseen.
Päätavoitteena on löytää nuorelle tie koulutukseen tai työelämään. Kuten Helsingin Vamoksessa toiminnan
periaatteina ovat myös Espoossa matalan kynnyksen sosiaalinen kuntoutus ja vapaaehtoisuus. Vamoksessa
nuorelle tarjotaan suunnitelmallista, pienin askelin etenevää palvelu- ja uraohjausta sekä alkuvaiheen
valmennusta. Yksilö- ja ryhmävalmennuksen lisäksi Vamos tarjoaa sosiaali- ja terveys-, opiskelu-, työllisyys-,
asumisen-, sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluita. Toimintaan ei tarvita lähetettä eikä diagnoosia.
Jokaiselle nuorelle nimetään oma työntekijä. (Reponen 2014, 35.)
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusraportissa todetaan, että Vamos on vakinaistanut hyvin
paikkansa Espoon palvelujärjestelmässä. Vamos on tehnyt tiivistä yhteistyötä alueen muiden nuorten
palveluja tuottavien toimijoiden kanssa. Raportin mukaan tarve tämän tyyppiselle matalan kynnyksen
nuorten palvelulle on suuri. Espoossa on toiminut myös nuorten Kipinä-ryhmä vuonna 2013, mutta sittemmin
Kipinän toimintaa on suunnattu enemmän aikuisille. (Reponen 2014, 35.) Kipinä-ryhmissä työskennellään
yhdessä ja yksilöllisesti. Kipinä tarjoaa sosiaalista kuntoutusta, väyliä työhön, pysyvään asumiseen,
mielekästä tekemistä, hyvinvointia sekä kaupungin palveluja. (Espoon kaupungin kotisivut.)
Espoossa
toimii
Hyvä
Koti
ry.
joka
tarjoaa
yhteisöllistä
matalan
kynnyksen
toimintaa
mielenterveyskuntoutujille. Vuosittain toiminnassa on mukana noin 15 nuorta. ”Toimintana on kodin
arkiaskareita, esim. ruuan valmistus, pyykinpesu, kaupassa käynti sekä yhdessä suunnitellut avoimet ryhmät.
Toiminnassa huomioidaan yksilöllisesti jokaisen vointi ja kyvyt, jotta jokaiselle osallistujalle tulee
onnistumisen tunteita ja omanarvon tunteen lisääntymistä.” (Reponen 2014, 36.)
52
Nuorisotakuun palvelujärjestelmää kartoittaneen raportin mukaan kuntouttava työtoimintaa on Espoossa
hyödynnetty nuorten osalta huonosti. Espoossa kuntouttavaa työtoimintaa tarjoavat nuorisotakuun
palvelujärjestelmää kartoittaneen raportin mukaan useat kolmannen sektorin toimijat, kuten esimerkiksi
Autismisäätiö, Rinnekoti-Säätiö, Espoon Mielenterveysyhdistys ry sekä Kalliolan Setlementti. Lisäksi
kuntouttavaa toimintaa voidaan toteuttaa ryhmätoimintana kaupungin omassa organisaatiossa tai Omnian
työpajoilla. Myös Vamos Espoo on myös tarjonnut kaupungille kuntouttavaa työtoimintaa. (Reponen 2014,
36-37.) Espoon kaupunki ja Vantaan olivat mukana terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen koordinoimassa
Koppi -hankkeessa (Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita) kehittämässä kuntouttavaa työtoimintaa.
Nuorisopoliklinikka, Nupoli tarjoaa 13–22-vuotiaille espoolaisille nuorille ja heidän perheilleen tukea ja
ohjausta erilaisissa elämäntilanteissa. Tukea saa esimerkiksi mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja
päihteiden käyttöön liittyvissä asioissa. Nupolissa nuori saa tukea moniammatilliselta tiimiltä, johon kuuluu 2
ohjaajaa, 2 psykologia, psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisonohjaaja ja terveydenhoitaja. Nupoli toimii
matalankynnyksen periaatteella. (Espoon kaupungin kotisivut.)
Espoossa
järjestetään
terveystarkastuksia
työttömille
ja
annetaan
talous-
ja
velkaneuvontaa.
Terveystarkastuksiin asiakas voi hakeutua itse, tai hänet voidaan ohjata sinne TE-toimistosta, työvoiman
palvelukeskuksesta, sosiaalitoimesta tai kuntakokeilusta. Vuoden 2015 alusta ylivelkaantuneiden nuorten
pääsyä velkajärjestelyyn on helpotettu ja työttömät pääsevät velkajärjestelyyn aiempaa nopeammin.
(Espoon kaupungin kotisivut.)
Vantaa
Sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu Vantaan nuorisotakuun toteuttamissuunnitelmaan. Vuoden 2015
alussa nuorisoasema ja nuorisoneuvola yhdistyivät Vantaalla nuorten keskus NUPIKSI. Uusi yksikkö tarjoaa
13–21-vuotiaille vantaalaisille nuorille monipuolista tukea matalan kynnyksen ja yhden oven periaatteella.
Lyhytkestoisempaa neuvontaa ja ohjausta voidaan tarjota myös yli 21-vuotiaalle nuorelle. Yksiköstä voi
saada apua ja tukea esimerkiksi elämänhallinnan kysymyksissä, koulunkäynnin vaikeuksissa, sosiaalisissa
suhteissa ja mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä kysymyksissä. Työntekijäkunta on monialainen.
Yksikkö toimii kahdessa toimipisteessä ja tarvittaessa työntekijät liikkuvat kouluille, oppilaitoksiin,
kotikäynneille. Yksikkö tarjoaa palveluneuvontaa puhelimitse ja päivystys- ja neuvontavastaanottoa paikan
päällä. Nuppiin nuori voi tulla yksin tai saattajan kanssa, myös ilman ajanvarausta. Palvelua tarjotaan myös
nuoren vanhemmille. (Vantaan kaupungin kotisivut.)
Myös
aikuissosiaalityössä
nuoren
on
mahdollista
saada
tukea,
ohjausta
ja
neuvontaa
erilaisiin
elämäntilanteisiin. Asiakkuus alkaa pääsääntöisesti siten, että nuori varaa ajan tai hänet kutsutaan
sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan vastaanotolle, kun hän on hakenut toimeentulotukea. Tällöin nuorelle
laaditaan palvelutarpeen arviointi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Palvelutarpeen arvioinnin perusteella
laaditaan suunnitelma tarvittavien palvelujen osalta. Nuorelle myös nimetään omatyöntekijä. Asiakkuus
53
jatkuu niin kauan kuin nuoren tilanne sitä edellyttää. (Ks. Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 20142015.)
Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat työskentelevät verkostomaisesti ja hyödyntävät palveluja, joita
Vantaalla on tarjota. Yhteistyötahoja ovat kaikki valtion, kunnan ja järjestöjen palvelut sekä hankkeet, joissa
työskennellään nuorten kanssa. Asunnottomuuden ehkäisemiseksi nuoren on mahdollista saada myös
asumisen ohjausta, Vantaan kaupungin oma tilapäisasunto tai tuettua asumista ostopalveluna.
Vantaan kaupunki palkkaa kesätyöntekijöiksi opiskelijoita, jotka hakevat kesän ajaksi toimeentulotukea
opintososiaalisten etuuksien keskeytyessä. Nuoria voidaan palkata 1–3 kuukaudeksi, nuoren kesäloman
pituudesta riippuen. Rahoitukseen käytetään työllisyyspalveluiden työllistämismäärärahoja.
Nuorille suunnattujen toimenpiteiden haasteena on nuoren toimeentulo eri toimenpiteiden aikana. Monet
nuoret ovat menettäneet luottotietonsa, mikä hankaloittaa tilannetta entisestään. Vantaalla tehdään nuorten
koordinaatioryhmän toimesta selvitys nuorten toimeentulosta ja laaditaan selvityksen pohjalta suunnitelma
tilanteen parantamiseksi.
Kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään Vantaalla kaupungin omilla työpajoilla ja järjestöissä. Kuntouttavaa
työtoimintaa
tarkastellaan
Vantaan
kaupungin
nuorisotakuun
toteuttamissuunnitelmassa
osana
työllisyystakuun toteuttamista. (Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla 2014-2015.)
Vuoden 2015 alusta käynnistyneen Vantaan nuorisopalveluiden hallinnoiman kolmivuotisen Palvelu olen
minä! ESR-hankkeen tavoitteena on tukea nuorten omia voimavaroja ja toimintakykyä sekä kehittää nuorten
mielenterveyspalveluita ja niiden saatavuutta tutkimalla nuorten käyttäjäkokemuksia. Palvelu olen minä! on
tehostetun tuen toimintamalli, jossa edistetään nuoren kuntoutumista vahvan yksilötyön, ryhmätoiminnan
sekä monenlaisen verkostotyön keinoin. Hankkeessa kartoitetaan nuorten mielenterveyspalveluita ja
kehitetään palveluverkoston toimintaa verkostoyhteistyönä. Tavoitteena on myös lisätä tietoisuutta nuorten
psykososiaalisista palveluista. (Vantaan kaupungin kotisivut.)
5.3.5
Nuorille suunnatut sähköiset palvelut ja neuvonta
Tässä luvussa esitellään nuorille suunnattuja nuorisotakuuseen kytkeytyviä sähköisiä palveluja ja neuvontaa.
Erilaisten
sivustojen
kautta
nuorten
on
mahdollista
saada
tietoa
ja
tukea
työllistymiseen
ja
kouluttautumiseen. Palveluiden kautta on mahdollista hakea myös vastauksia muihin mieltä askarruttaviin
kysymyksiin ja etsiä sopivia palveluita.
Sähköisiä nuorille suunnattuja palveluita on lukuisia. Osa nuorille suunnatuista neuvonta- ja palvelusivuista
on valtakunnallisia ja osa taas paikallisia. Yksi esimerkki valtakunnallisesta neuvontapalvelusta on Suunta-
54
palvelu. Suunta on verkkomuotoinen, anonyymi, kaikille nuorille avoin, matalan kynnyksen ohjaus- ja
neuvontapalvelu. Palvelu on kehitetty Pelastakaa Lapset ry:n, Suomen lasten ja nuorten säätiön, Sitran ja
Ylen yhteistyönä ja se on osa Pelastakaa Lapset ry:n nuorille suunnattua verkkotyötä. Palvelun tavoitteena
on edistää nuorten koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä ja helpottaa palvelujen saantia. Mutta
ohjauskeskustelussa käsiteltäviä teemoja ei ole Suunta-palvelussa rajattu. Palvelun sivuilla Suunta-palvelua
luonnehditaan lisäksi yhden luukun palveluksi, josta nuori saa yksilöllistä ja ennakkoluulotonta palvelua.
”Suunta-palvelu löytyy verkosta eri palveluista. Oman verkkosivun ja siellä saatavilla olevan chatin lisäksi
chattisovellus toimii myös IRC-Gallerian Netari-yhteisössä, Facebookissa Suunta-palvelun sivulla, Porin
nuorisotoimen sivuilla sekä Kunkoululoppuu.fi:ssä. Palveluun on mahdollista myös jättää nettilomake, johon
ohjaajat vastaavat 24 tunnin sisällä.” (Suunta-palvelun kotisivut; ks. myös Gretschel & Junttila-Vitikka 2014.)
Pelastakaa lapset ry koordinoi myös valtakunnallista nettinuorisotaloa, Netaria. Netari tarjoaa nuorille muun
muassa mielekästä tekemistä netissä, mutta myös aikuisen keskustelutukea. Tarvittaessa Netarin työntekijät
ohjaavat nuoren hakemaan apua oikeasta paikasta. Pääkaupunkiseudun suurista kaupungeista Espoo ja
Vantaa ovat mukana Netari toiminnassa.
Nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneen raportin mukaan nuorten parhaiten tuntemat
sähköiset palvelut ovat TE-toimiston ja Kelan tarjoamat palvelut. Vaikka työllistymiseen ja koulutukseen tai
yleisemmin nuorten hyvinvointiin keskittyviä sivustoja löytyi kymmeniä, monet näistä sivustoista olivat
Espoossa haastatelluille nuorille tuntemattomia. (Reponen 2014, 21.) Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan
korvaa henkilökohtaista palvelua, mikä tuli vahvasti esiin Allianssin Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? selvityksessä. TE-toimistojen lakkautukset koettelevat myös nuoria eikä sähköinen asiointi onnistu esim.
silloin, kun verkkopankkitunnuksia tai tietokonetta ei ole käytettävissä. (Ervamaa 2014, 15.) Kaikki sähköiset
palvelut eivät vastaa toimivuudeltaan ja käyttäjäystävällisyydeltään nuorten odotuksia, mikä tuli esiin myös
Takuuta toteuttamassa -selvityshankkeen nuorten työpajassa (ks. myös Ervamaa 2014).
Osa nuorille suunnatuista palveluja ja neuvontaa tarjoavista sivustoista on viranomaisten ylläpitämiä, kuten
esimerkiksi yhteishaussa käytettävä haku ja valintapalvelu www.opintopolku.fi. Myös järjestöt ylläpitävät
nuorille suunnattuja neuvontapalveluita. Esimerkiksi Suomen nuorisoyhteistyön Allianssin ylläpitämien
sivujen kautta nuori saa muun muassa työhön, koulutukseen ja asumiseen liittyvää tietoa sekä myös
nettitukea (www.allison.fi/etusivu/).
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatin sivujen kautta voi hakea nuorille suunnattuja
tieto- ja neuvontapalveluita kaupungeittain. Toiminnan tavoitteena on, että kaikilla Suomessa asuvilla
nuorilla käytettävissään laadukkaat nuorten tieto- ja neuvontapalvelut. Toimintaa rahoittaa opetus- ja
kulttuuriministeriö, ja keskus toimii Oulusta käsin. Sivustolle on koottu tietoa niin nuorten verkkopalveluista,
neuvontaa tarjoavista toimipisteistä kuin myös vertaistoiminnasta. (www.koordinaatti.fi)
55
Helsingin seutukunnan Pulmakulma on kysymys & vastaus palsta, joka sivusto palvelee kaikkia
pääkaupunkiseudun nuoria (www.nuoret.info) ja UngInfo – Fråga sivut tarjoavat tietoa ja neuvontaa ruotsin
kielellä (www.unginfo.fi) Pulmakulma on tarkoitettu Espoon, Järvenpään, Helsingin, Kauniaisten, Hyvinkään,
Kirkkonummen, Tuusulan, Pornaisten, Vantaan ja Vihdin 12-25 -vuotiaiden kysymyksille. Kysymyksiin
vastaavat näiden kuntien nuorisotyöntekijät yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Pulmakulmassa
voit kysyä mitä tahansa nimettömästi. Kysymykset voivat liittyä esim. vapaa-aikaan, ihmissuhteisiin, työhön,
koulutukseen tai asumiseen. Kysymyksiin luvataan vastata viikon sisällä. Käytössä myös chat-palvelu, jossa
nuoret voivat keskustella kahden kesken nimettömänä, terveydenhoitajan, sosiaalityöntekijän ja psykologin
kanssa. (www.nuoret.info.)
Nuorisotiedotuskeskus Kompassi on Helsingin nuorten tieto- ja neuvontasivusto. Sivut ovat suunnattu 13-25
-vuotiaille nuorille. Kompassin sivuilta nuori saa tietoa, neuvoja ja apua laajasti eri elämänalueilta,
esimerkiksi asunnoista, kesätöistä, ammatinvalinnasta, terveydestä, ihmissuhteista ja harrastuksista.
Kompassi auttaa myös raha-asioiden hoidossa.( http://www.kompassi.info/)
Espoossa toimii nuorten kaupungin tieto- ja neuvontapiste yESBOx, joka tarjoaa verkkopalvelun lisäksi myös
henkilökohtaista palvelua kauppakeskus Isossa Omenassa. Kaupungin kotisivujen mukaan yESBOxin palvelut
on tarkoitettu 13-29-vuotiaille espoolaisille nuorille. Nuori saa yESBOxista tietoa, neuvontaa ja tukea eri
elämänalueisiin liittyvissä kysymyksissä. yESBOxin nettisivuille on koottu tietoa monista eri aihealueista.
(www.espoo.fi/yesbox)
”Espoossa on toukokuussa 2014 aloittanut Tajua mut! -liputustoimintamalli. Toimintamalli perustuu
liputustietojärjestelmään, jossa nuoren kanssa työtä tekevät ammattilaiset voivat liputtaa nuoren, mikäli ovat
huolissaan nuoren tilanteesta. Toimintamallin tavoitteena on helpottaa ammattilaisten yhteydenpitoa ja
tukea varhaisen puuttumisen käytäntöjä. Liputustoimintamalli ei korvaa jo olemassa olevia auttamiskeinoja,
vaan
tulee
niiden
rinnalle
erityisesti
tukemaan
ammattilaisten
yhteistyön
vahvistumista.
(http://www.espoo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_lii-kunta/Nuoriso/Tajua_mut )” (Reponen 2014, 22.)
Lisäksi Espoossa toimii Koulutuskuntayhtymän InfoOmnia. InfoOmnia on tieto-, neuvonta- ja ohjauspiste,
josta saa tietoa eri koulutusvaihtoehdosta, neuvoa hakeutumiseen, apua uraohjaukseen ja tukea nuorten
arjenhallintaan.
InfoOmnia
tarjoaa
henkilökohtaista
palvelua
neljässä
eri
toimipisteessä.
(https://www.omnia.fi/web/infoomnia/infoomnia)
Nuorisotakuun palvelujärjestelmän raportin sähköiset palvelut sopivat hyvin pärjääville, omatoimisille
nuorille, mutta monen ongelman kanssa painivat nuoret halusivat kasvokkain tapahtuvaa palvelua. (Reponen
2014, 21)
Edellä mainittujen Pulmakulman ja UngInfon lisäksi vantaalaisia nuoria palvelee JEESI – Nuorten tieto- ja
neuvontapalvelu. Jeesi tarjoaa 13–25-vuotiaille vantaalaisille nuorille monialaista henkilökohtaista tieto- ja
56
neuvontapalvelua sekä verkkopalvelua. Lisäksi Jeesi palvelee puhelimitse, kasvotusten, sähköpostitse sekä
Facebookissa. ”JEESI toimii opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden
rahoittaman
Vantaan
nuorten
tieto-
ja
neuvontapalveluiden
kehittämishankkeen
ohessa.”
(http://www.vantaa.fi/fi/nuorille/neuvonta_ja_tuki/jeesi_nuorten_tieto-_ja_neuvontapalvelu)
Jeesin sivulta löytyy esimerkiksi nuoren vantaalaisen opas, josta nuori voi hakea tietoa muun muassa
koulutuksesta, työstä ja asumisesta. (www.jeesi.info)
Lisäksi nuorille on tarjolla valtakunnallisia terveyteen liittyviä nettipalveluita, kuten esimerkiksi Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tuottama nettipalvelu Nuorten mielenterveystalo, josta saa tietoa
nuoruusikäisten mielenterveydestä ja myös palveluista. (www.nuortenmielenterveystalo.fi) Nuortenlinkkiverkkopalvelun tuottaa A-klinikkasäätiö. Sivut tarjoavat tietoa, testejä, nettineuvontaa ja mahdollisuuden
keskusteluun. Teemoina sivuilla on muun muassa
alkoholi, huumeet, masennus ja yksinäisyys.
(http://www.nuortenlinkki.fi)
Erilaisia nettipalveluita on nuorille tarjolla paljon ja myös palveluntarjoajia on lukuisia. Kaupunkien
kotisivuilta löytyy nuorille suunnattuja sivuja ja palveluita. Lisäksi nuoret saavat neuvontaa ja ohjausta
muiden palveluiden ohessa. Edellä esitetyt ovat esimerkkejä nuorille tarjolla olevista sähköisistä palveluista ja
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Sähköisiä palveluita kehitetään jatkuvasti ja tulevaisuudessa Ohjaamoilla
ja niiden tarjoamilla monikanavaisilla palveluilla tulee varmaankin olemaan merkittävä rooli nuorten
ohjauksessa ja neuvonnassa. Ohjaamoiden sähköisiä palveluita ja mobiilipalveluita kehitetään yhdessä KeskiSuomen ELY:n Kohtaamo -hankkeen kanssa.
Sitran Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa -selvityksessä (Gretschel & Junttila-Vitikka 2014, 4)
arvioidaan verkossa tarjotun Suunta-ohjauksen toimivuutta ja tarpeellisuutta. Raportin mukaan esim. chattija sähköpostipalveluista ”hyötyivät erityisesti nuoret, jotka olivat kiinnittyneitä usealle paikkakunnalle tai
asuivat etäällä palveluista. Lisäksi siitä oli erityistä hyötyä nuorille, jotka eivät olleet tietoisia heille sopivista
palveluista tai jotka eivät mielestään tulleet kuulluksi esimerkiksi oppilaanohjauksessa, TE-toimistossa tai
terveyspalveluissa.”
Suunta-ohjaajien arvioiden mukaan verkko-ohjauksen vahvuudet liittyivät muun muassa mahdollisuuteen
jakaa tietoa. Olennaista on se, mihin ohjataan. Kun taas kasvokkain ohjauksessa korostuu se, miten
ohjataan. Kynnys pyytää apua on matala, kun kysyä voi anonyymisti. Nuori voi ottaa esiin arkojakin aiheita.
Verkko-ohjaus ei ole sidottu virastotyöaikaan. Verkko-ohjauksen riskeinä otetaan esiin esimerkiksi se, että
chatissa nuoren tosiasiallista kokonaistilannetta on vaikea kartoittaa. Kaiken kaikkiaan verkko-ohjausta
pidettiin kuitenkin tarpeellisena lisänä. Suunta-palvelu palvelee yli kuntarajojen. (Gretschel & Junttila-Vitikka
2014.)
57
6 Ehdotus nuorisotakuun toteuttamiseksi pääkaupunkiseudulla pääkaupunkiseudun malli
Takuuta toteuttamassa selvityshankkeessa on kartoitettu nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudun
suurissa kaupungeissa. Tavoitteena on myös luoda ehdotus siitä, miten nuorten tehokas ohjaus olisi
parhaiten toteutettavissa pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja miten Ohjaamo-mallia voitaisiin
pääkaupunkiseudulla kehittää. Ehdotus perustuu hankkeen selvitykseen nuorisotakuun toteuttamisesta,
kaupunkien
Ohjaamo-hankevalmisteluun,
selvityshankkeen
työpajamateriaaliin
sekä
aikaisempiin
tutkimuksiin ja selvityksiin. Ehdotusta on työstetty hankkeen työryhmässä ja ohjausryhmässä.
6.1 Nuorisotakuun kehittämistarpeet raporttien ja tutkimusten pohjalta
Nuorisotakuun
toteutumista
kehittämistarpeet
ovat
ja
liittyneet
nuorten
muun
palveluita
muassa
kartoittaneissa
matalan
kynnyksen
tutkimuksissa
palveluihin,
nuorisotakuun
palveluprosessin
katkeamattomuuteen, monialaiseen yhteistyöhön ja tiedon siirtoon sekä seurantaan. Huomiota on kiinnitetty
myös sosiaali- ja terveys- ja kuntoutuspalveluiden saatavuuteen ja riittävyyteen. (Ks. esim. Tuusa ym. 2014.)
Nuorisotakuun
työryhmä
tiivistää
loppuraportissaan
omat
suosituksensa
jatkotoimiksi
kuudeksi
kokonaisuudeksi. Nuorisotakuun toteutuksen tulee olla pitkäjänteistä. Ennaltaehkäisevän työn ja varhaisen
tuen tulee olla nuorisotakuuta toteutettassa keskiössä. Henkilökohtaiselle ohjaukselle tulee varata riittävät
resurssit ja palveluja on oltava riittävästi. Nuorisotakuu kuuluu työryhmän mukaan kaikille. Jatkossa on
panostettava entistä enemmän esimerkiksi niihin nuoriin, joilla on kouluttautumista tai työllistymistä
rajoittava sairaus tai vamma. Myös maahanmuuttajanuorten kielikoulutukseen ja opinto-ohjaukseen on
panostettava. Eteen elämässä – osaavana ja taitavana -kokonaisuudessa huomiota kiinnitetään muun
muassa oppijan yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen koulutusjärjestelmässä sekä opinto-ohjauksen
riittävyyteen. Nuorilla on oltava mahdollisuus päästä kiinni työelämään! - kokonaisuudessa nostetaan esiin
esimerkiksi TE-toimistojen resurssien riittävyys ja työnantajien kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen.
(Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti 2015, 54–65.)
Espoon
nuorisotakuun
palvelujärjestelmän
kartoitushankkeen
loppuraportin
toimenpide-ehdotuksissa
nostetaan esiin nuorisotakuun johtaminen ja koordinointi, palveluiden suuntaaminen ja resursointi,
viranomaisyhteistyön helpottaminen sekä tiedottaminen. Nuorisotakuun toteuttamiseksi tulisi raportin
mukaan laatia yhteinen strategia yhdessä keskeisten toimijatahojen kanssa. Keskeisiä toimijoita ovat
kaupunki, elinkeinoelämä, TE-toimisto, Kela, kolmas sektori ja myös palveluita käyttävät nuoret. Yhteistä
strategiaa tarvitaan erityisesti hallintokuntien rajapinnoilla tapahtuvan työn ja vastuiden selventämiseksi.
Myös tulevat lakimuutokset edellyttävät ennakointia palveluja suunniteltaessa. Palveluohjauksellista työotetta
58
tulee raportin mukaan kehittää yli sektorirajojen ja resursseja yhdistämällä voidaan tuottaa enemmän
palveluja niitä tarvitseville nuorille. Muina kehittämistarpeina mainitaan raportissa muun muassa matalan
kynnyksen palvelumallin Ohjaamon rakentaminen. Ohjaamosta nuori saisi monikanavaisia palveluita ja
yksilöllistä palveluohjausta. Raportin mukaan nuorille suunnattua moniammatillista ja toiminnallista
kuntoutusta
tulee
olla
tarjolla
enemmän.
Viranomaisyhteistyön
helpottamiseksi ehdotetaan Lync-
tietojärjestelmän järjestelmällistä käyttöönottoa. Palvelutarjonnan hahmottamisen avuksi esitetään alueellista
palvelutarjotinta ja toimijakarttaa. Tiedottamista esitetään kehitettävän muun muassa siten, että työntekijät
liikkuisivat enemmän nuorten parissa. Kartoitushanke perustuu työntekijöiden ja nuorten haastatteluihin
sekä kyselyihin ja keskusteluihin. (Reponen 2014, 44-47.)
Allianssin Kohti Onnistunutta nuorisotakuuta? -raportissa vuodelta 2014 nostetaan esiin samansuuntaisia
kehittämistarpeita kuin nuorisotakuun palvelujärjestelmää Espoossa kartoittaneessa raportissa. Allianssin
raporttia varten haasteltujen ammattilaisten ja nuorten mukaan nuorisotakuun toteutuksen kehittämistarpeet
liittyvät muun muassa palveluiden kokoamiseen yhden katon alle, tiedonkulun helpottamiseen monialaisessa
yhteistyössä asiakkaan suostumuksella sekä eri toimijoiden ja sektorien välisen yhteistyön lisäämiseen. Niin
järjestöjen kuin myös työantajien roolia tulisi kehittää ja kasvattaa nuorisotakuussa. TE-palveluja tulisi
raportin mukaan kehittää siten, että nuorten yksilölliset tarpeet tulisivat paremmin. Tarvetta on niin toimiville
sähköisille palveluille kuin myös lähipalvelulle. Lisäksi kehittämistarpeina mainitaan ohjauksen ja tukitoimien
lisääminen oppilaitoksissa ja kuntoutuspalveluiden saatavuuden parantaminen. Raportissa painotetaan
kohderyhmien moninaisuuden, erilaisten tarpeiden ja myös yhdenvertaisuusnäkökulmien huomiointia.
Tärkeää on myös välttää nuorten tarpeetonta marginalisointia. (Ervamaa 2014, 33.)
Nuorten syrjäytymistä ja asemaa palvelujärjestelmässä arvioineen Nuoret luukulla -raportin mukaan niille
nuorille, joilla on alentunut toimintakyky ja jotka eivät työ- ja opiskelukykyisiä, ei ole tarjolla riittävästi
palveluita. Nuorten tarpeet ja palvelut eivät kohtaa. Koulutuksesta ja töistä syrjässä olevat nuoret ovat
raportin mukaan muita samanikäisiä sairaampia ja siksi tarvitaan lisää resursseja myös nuorten
terveyspalveluihin. Raportissa todetaan, että jos syrjässä olevien nuorten tilannetta halutaan kohentaa, niin
ehkäisevän työn ja työn hakuun ohjaamisen rinnalle kaivataan myös korjaava työtä, kuten kuntouttavia
työpaikkoja. Nuorten parissa työskentelevien työntekijöiden asiakasmäärissä on suuria eroja. Suuret
asiakasmäärät eivät aina mahdollista henkilökohtaiseen palveluun panostamista, mikä on taas edellytys
luottamuksen syntymiselle. Raportissa otetaan kantaa ns. yhden luukun palveluihin sekä nuorten parissa
tehtävän työn vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden mittaamiseen. Raportin mukaan yhden luukun palvelut
edellyttävät riittäviä työntekijäresursseja ja jatkuvaa koulutusta, jotta ne toimisivat - ja jotta syntyisi myös
säästöjä. Järjestelmän joustamattomuus ja nuoriin kohdistuvien odotusten epärealistisuus vaikuttavat omalta
osaltaan kustannuksiin. Yhdeltä luukulta saatavien palveluiden sijaan tutkimusta varten haastatellut
korostivat sitä, että yhden henkilön tulisi olla vastuussa nuoren palvelukokonaisuudesta. Tämä saattaisi
madaltaa nuorten asiointikynnystä ja edesauttaa luottamuksen syntymistä. Työn vaikuttavuutta ja
tuloksellisuutta
tulisi
raportin
mukaan
arvioida
entistä
59
enemmän
myös
nuorten
näkökulmasta.
Asiakaspalautteen keräämiseksi tulisi löytää yksinkertaisia, mutta ei mekaanisia tapoja. (Aaltonen ym. 2015,
129-130).
Yhteistä nuorisotakuun toteutumista ja nuorten palveluita kartoittaneille tutkimuksille on se, että matalan
kynnyksen palvelumallin arvioidaan edistävän nuorten palveluiden saantia ja nuorisotakuun toteutumista.
Tosin myös joitakin varauksia erityisesti yhden luukun mallin suhteen esitetään (esim. Aaltonen ym. 2015,
130 ).
6.2 Ohjaamot nuorisotakuun toteuttajina
Nuorisotakuun ensimmäisen vuoden toimeenpanoa arvioineen
nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen
loppuraportissa (Tuusa 2014, 225) todetaan: ”Nuorisotakuun toimeenpanon tehostamiseksi tarvitaan
jokaiselle paikkakunnalle tai seudulle ennalta ehkäisevällä otteella toimiva monialainen matalan kynnyksen
palvelupiste, jonka avulla voidaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjota nuorelle tukea ja ohjausta
ja estää hänen ongelmiensa pitkittyminen ja mutkistuminen. Toimintamallin avulla nuorten palveluissa
pystytään nykyistä
paremmin panostamaan yksittäisten irrallisten palvelujen sijaan
tavoitteellisiin
palvelukokonaisuuksiin ja palveluohjaukseen.” Raportin mukaan eri ministeriöiden yhteisesti suunnittelema
Ohjaamo-malli vastaa pitkälle edellä esitettyihin palvelutarpeisiin. (Tuusa ym. 2014.)
Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015, 52-53) mukaan, Ohjaamo on matalan kynnyksen palvelupiste,
jonka ”toimintamalli rakentuu monialaisesti tietoa, neuvontaa, ohjausta ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri
hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon avoin toimintamalli kannustaa
nuoria ottamaan yhteyttä oman tilanteensa selvittelemiseksi ilman lähettävää yhteistyötahoa. Ohjaamo tukee
erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria ja edistää heitä pääsemään koulutukseen ja työelämään.”
Loppuraportin mukaan Ohjaamon käytössä on myös toiminnallisia menetelmiä, jotka auttavat tunnistamaan
nuoren tarpeita ja samalla vahvistavat nuoren toimintakykyä. Nuoret ovat itse aktiivisesti mukana
toteuttamassa
Ohjaamon
toimintaa.
Ohjaamon
tarjoamaa
palvelua
täydentää
valtakunnallinen
nettiohjauspalvelu.
Kohti Ohjaamoa esiselvitysprojektin raportissa kuvataan Jyväskylän Ohjaamo-toimintamallia. Raportissa
todetaan,
että
Ohjaamopalvelun
tulee
vastata
tunnistettuihin
palvelutarpeisiin.
Raportin
mukaan
tunnistaminen tapahtuu ensin yleisesti esimerkiksi tutkimus- ja tilastotiedon perusteella ja toiseksi yksilöllisen
palvelutarvearvioinnin avulla. Ohjaamon toiminnassa otetaan vastuu asiakkaan ohjaustarpeista ja pyritään
edistämään nuoren asioita mahdollisimman paljon ”yhdellä oven avauksella.” Ohjaamo ei ole raportin
mukaan fyysinen palvelupiste, vaan kasvokkaisten palvelujen ja verkkopalvelujen kokonaisuus. Ohjaamo on
raportin mukaan myös yhteistyötä organisoiva periaate. (Pakkala ym. 2014, 43–44.)
60
Ohjaamot voidaan nähdä osana nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen kokonaisuutta. Elinikäisen oppimisen
järjestämisen periaatteita ovat asiakaslähtöisyys, osallisuuden mahdollistaminen, ohjauksen saatavuuden
parantaminen ja laadun varmistus. ELY-keskusten koordionoimat elinikäisen oppimisen ELO-ryhmät toimivat
kaikilla ELY-keskusalueilla. Ryhmät ovat verkostoja, joihin on kutsuttu mukaan laajasti alueen ohjausalan
toimijoita. Ryhmien kokoonpano ja painotukset vaihtelevat alueittain. (ELO-opas 2014). Eloryhmien
tavoitteena on edistää ohjausosaamista alueellaan. Kohti Ohjaamoa -projektin raportissa pohditaan ELOryhmien suhdetta Ohjaamo-toimintaan ja johtamiseen. ELO-ryhmien lisäksi raportissa viitataan kunnissa
toimiviin nuorisolain edellyttämiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoihin ohjauspalveluita koordinoitaessa.
(Pakkala ym. 2014, 27-31.)
Keski-Suomen ELY-keskus avasi syksyllä 2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 –2020 -ohjelman
valtakunnallisen ESR-haun koskien Nuorisotakuuta ja sen Ohjaamopilotteja. Haussa etsittiin hankkeita
nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseen. Hakuilmoituksen mukaisesti
rahoitettavassa hankkeessa tulee rakentaa nuorten, alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen Ohjaamopalvelumalli. Hankkeen tulee kytkeytyä tiiviisti VM:n nuorisotakuun kuntakokeiluun, mikäli kunta on
kokeilussa mukana. Hankkeessa kehitettävän Ohjaamo-toiminnan tulee tähdätä nuorten ohjaamiseen
opintoihin ja työllistymiseen, mutta ohjaaminen voi sisältää myös esimerkiksi sosiaalisen kuntoutuksen
toimenpiteitä. Hankkeen yhteistyöverkoston tulee olla laaja ja nuorten näkökulman tulee olla vahvasti
mukana hankkeessa. (Ks. Valtakunnallinen ESR-haku 2014.)
ESR-hausta rahoitus myönnettiin yhteensä neljälletoista Ohjaamo-hankkeelle eri puolella Suomea.
Pääkaupunkiseudun
Ohjaamo-hankkeet
(Ohjaamo
Helsinki,
Ohjaamo
Espoo
ja
Ohjaamo
Vantaa)
käynnistyivät 1.3.2015. (Tietoa Kohtaamo-hankkeen ja Ohjaamojen etenemisestä).
Pääkaupunkiseudun Ohjaamot ja Ohjaamo-yhteistyö
Ohjaamo Helsingin tavoitteena on luoda Helsinkiin alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen Ohjaamopalvelumalli erityisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille. Toimenpiteinä hakemuksessa
mainitaan palveluiden, yhteistyön, osaamisen ja tietojärjestelmän kehittäminen, nuorten valmennus ja
ohjaus Ohjaamon tarvetta perusteellaan hankehakemuksessa työttömien nuorten suurella määrällä.
Hankehakemusta laadittaessa syksyllä 2014 Helsingissä oli 7830 alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa.
Heistä joka neljäs oli maahanmuuttajataustainen. Hakemuksessa viitataan pääkaupunkiseudulle leimalliseen
ilman tutkintoa olevien nuorten suureen määrään ja nuorten toimeentulotuen saajien määrän kasvuun
Helsingissä. Hankehakemuksen mukaan nuorille on Helsingissä tarjolla erilaisia ohjaus-, neuvonta- ja
toimintapalveluita, mutta nuoren kannalta palvelut ovat hajallaan. Tarvetta olisi kokonaisvaltaiselle ja eri
elämänalueet huomioon ottavalle ohjaukselle ja tuelle. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 3.)
61
Ohjaamo Helsinki pyrkii vastaamaan osaltaan edellä esitettyihin haasteisiin. Perusajatuksena on
hankehakemuksen mukaan tarjota nuorelle vahvaa yksilöllistä tukea ja palvelut yhden työntekijän kautta.
Hankkeessa kehitetään uudenlainen monialaiseen ja hallinnonrajat ylittävään yhteistyöhön perustuva työote.
Yhteistyötä työnantajien ja kolmannen sektorin kanssa tiivistetään entisestään. Erityistä huomiota
kiinnitetään maahanmuuttajanuorten kouluttautumiseen ja työllistymiseen sekä nuorille suunnattuihin
erityispalveluihin. Ohjaamo Helsinkiä kehitetään yhdessä nuorten kanssa palvelumuotoilun keinoin.
(Ohjaamo Helsinki, hankehakemus.)
Ohjaamo Helsingin tavoitteiksi on hakemuksessa kirjattu:
1. Tavoitetaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevat alle 30 v. nuoret ja polutetaan heidät koulutuksen,
työn tai niitä edistävien palveluiden piiriin
2. Uudenlaisen monitoimijaisen palvelukokonaisuuden luominen yhden oven periaatteen mukaisesti
3. Yhteisen työotteen luominen ja kokeileminen uudenlaisen palvelumuotoilun avulla
4. Yhteisen tietojärjestelmän ja tiedon jakamisen käytänteiden luominen ja kokeileminen
(Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 3-4.)
Ohjaamo Helsingin tilat tulevat Helsingin keskustaan, Kamppiin kahteen kerrokseen. Katutason tiloissa on
mahdollista neuvoa ja ohjata laajempaakin joukkoa nuoria. Nuoria palvelevat työllisyyspalveluiden,
opetusviraston, sosiaali- ja terveysviraston, nuorisoasiainkeskuksen sekä TE-toimiston asiantuntijat. Ohjaamo
Helsingissä tulee työskentelemään hankkeen käynnistyessä noin 25 ammattilaisen joukko kiinteässä
yhteistyössä verkoston kanssa. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus)
Ohjaamo Espoon tarvetta perustellaan hankehakemuksessa nuorisotyöttömyyden voimakkaalla kasvulla
Espoossa. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä nousi Espoossa huhtikuusta 2012 elokuuhun 2014 644
nuoresta 1464 nuoreen. Ohjaamo täydentää hankehakemuksen mukaan ylikuormittuneita peruspalveluita ja
vastaa lisääntyneeseen ohjaustarpeeseen. Ohjaamo Espoo on monialaista osaamista yhdistävä matalan
kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Huomiota
kiinnitetään erityisesti maahanmuuttajataustaisiin, kouluttamattomiin sekä palveluiden ulkopuolisiin nuoriin.
Ohjaamo Espoon toiminta keskittyy pääsääntöisesti ohjaamiseen, mutta tarjoaa myös palveluita
ohjausprosessin tueksi. Tärkeää on ”yhden ihmisen periaate”. Ohjaamo Espoota hallinnoi Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia ja hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä hallinnon toimijoiden ja alueen
työnantajien lisäksi kolmannen sektorin kanssa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus, 2.)
Hankkeen keskeisiksi tavoitteiksi on hankehakemukseen kirjattu:
• Alentaa nuorisotyöttömyyttä alueella tekemällä yhteistyötä elinkeinoelämän edustajien kanssa sekä
ottamalla suoraan aktiivisesti yhteyttä yrityksiin työpaikkojen löytämiseksi ja nuorten työllistämiseksi.
• Tavoittaa erityisesti tutkintoa vailla ja TE-toimiston palveluiden ulkopuolella olevat nuoret ja ohjata nuoret
tutkintoon johtavaan koulutukseen ja työhön.
62
• Huolehtia erityisesti niiden ryhmien tuloksellisesta ohjaamisesta, jotka ovat yliedustettuna nuorten
työttömien joukossa (nuoret miehet, maahanmuuttajat).
• Luoda hankkeen aikana pysyvä toimintamalli, jossa yllä olevien tavoitteiden voidaan osoittaa toteutuneen
tuloksellisesti ja täten varmistaa mallille jatkuvuus ja pysyvä rahoitus hankekauden jälkeen.
Julkisen hallinnon toimijoiden ja alueen työnantajien lisäksi hankkeessa luodaan ja tiivistetään yhteistyötä
kolmannen sektorin kanssa. (Ohjaamo Espoo, hankehakemus, 2.)
Ohjaamo Espoon tilat ovat Espoon keskuksessa. Ohjaamo sijaitsee samassa rakennuksessa Helsingin
Diakonissalaitoksen
Vamoksen
kanssa.
Nuoria
palvelevat
hanketyöntekijöiden
lisäksi
TE-toimiston
asiantuntijat, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja nuorisopalveluiden työntekijät sekä asumisneuvoja.
Ohjaamossa tulee työskentelemään noin 12 ammattilaisen joukko tehden tiivistä yhteistyötä verkoston
kanssa.
Ohjaamo Vantaan tavoitteena on osaltaan edistää nuorisotakuun toteutumista tavoittamalla työn ja
koulutuksen ulkopuolella olevat alle 30-v. nuoret ja poluttaa heidät koulutuksen, työn tai niitä edistävien
palvelujen piiriin leventämällä tiedossa olevia kapeikkoja ja tukkimalla havaittuja palveluaukkoja. Syksyllä
2014 Vantaalla oli 1196 alle 25-vuotiasta työtöntä. Vantaalaisista 20–29-vuotiaista nuorista 29 prosenttia on
vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, mikä on suomalaisittain korkea luku. Lisäksi Vantaalla vieraskielisten
osuus väestöstä on Suomen korkein. (Ohjaamo Vantaa, hankehakemus.)
Näihin haasteisiin vastatakseen Ohjaamo Vantaan tavoitteena on monipuolistaa ja kehittää työtä
nuorisotyöttömyyden taltuttamiseksi siten, että nuorten moninaiset lähtökohdat tulevat paremmin
huomioiduiksi. Lisäksi maahanmuuttajanuorten palveluohjaukseen tullaan kiinnittämään erityistä huomiota.
Ohjaamo Vantaassa korostuu lisäksi tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamisen tärkeys ohjaustyössä. Myös
kolmannen sektorin toimijoiden osallistumista nuorten ohjaukseen halutaan vahvistaa. (Ohjaamo Vantaa,
hankehakemus.)
Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa matalan kynnyksen asiointi monikanavaisessa asiakaspisteessä ja
turvata nuoren siirtyminen saumattomasti palvelusta toiseen. Hankkeen aikana kehitetään uudenlainen
monen toimijan osaamisen yhdistävä poikkihallinnollinen palvelumalli, jossa keskeistä on yhden oven
periaatteen toteuttaminen, yhteinen työote sekä yhteisten tiedon jakamisen käytänteiden luominen.
Yritysyhteistyötä tullaan edelleen kehittämään erityisesti yhteistyössä Petra-hankkeen kanssa. Tavoitteena
on madaltaa kynnystä nuorten ja työnantajien väillä sekä kannustaa nuoria yrittäjyyteen ja omaehtoiseen
työllistymiseen. (Ohjaamo Vantaa, hankehakemus.)
Ohjaamo Vantaan tilat sijaitsevat Tikkurilassa. Ohjaamon tiloissa tulee työskentelemään yhteensä 8
asiantuntijaa kiinteässä yhteistyössä verkoston kanssa. Nuoria palvelevat viiden ESR-hankerahoituksella
63
palkatun työntekijän lisäksi kaksi TE-toimiston asiantuntijaa sekä OKM:n rahoituksella yksi asumisen
asiantuntija.
Kullakin pääkaupunkiseudun Ohjaamolla on oma ohjausryhmänsä. Lisäksi pääkaupunkiseudun Ohjaamoilla
on yhteinen ohjausryhmä, jossa kaupunkien edustajat sopivat yhteisistä tavoitteista ja toimintatavoista sekä
jakavat kokemuksiaan ja osaamistaan.
Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat tehneet tiivistä Ohjaamo-yhteistyötä hankevalmistelusta lähtien.
Hankehakemusten linjausten mukaisesti kaupungit tulevat tekemään yhteistyötä:

ruotsinkielisten ohjauspalveluiden vahvistamiseksi

laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi

seurantatiedon tuottamiseksi

koulutus- ja työllisyyspalveluiden riittävyyden varmistamiseksi

Ohjaamoiden henkilöstön osaamisen vahvistamiseksi

asiakasosallisuuden kehittämiseksi

tiedottamisen edistämiseksi

maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittämiseksi

yritysyhteistyön kehittämiseksi.
Kullakin
kaupungilla
on
oma
erityinen
kehittämisalueensa.
Helsingin
kehittämisalueena
on
maahanmuuttajanuorten ohjauksen kehittäminen, Espoo kehittää erityisesti oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa
edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia.
Asumisasiat ovat jääneet nuorisotakuuta toteuttaessa toistaiseksi vähemmälle huomiolle (ks. esim. Tuusa
ym. 2014). Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin (2015) suosituksissa jatkotoimiksi todetaankin, että
nuorten asunnottomuutta on jatkossa torjuttava aktiivisesti. Pääkaupunkiseudun Ohjaamot tulevat
tarjoamaan nuorille myös asumiseen liittyvää neuvontaa. Ohjaamoihin rekrytoidaan asumisen asiantuntija
opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella.
Pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden yhteistyö mahdollistaa yhteisten tavoitteellisten palvelukokonaisuuksien
kehittämisen alueella, kuten Helsinki omassa hankehakemuksessaan toteaa. Palvelujen tarjonta on
koordinoidumpaa ja palveluja pystytään myös hyödyntämään tehokkaammin. Myös palvelujen laatu ja
tarjonnan kattavuus paranevat yhteistyön myötä. Tavoitteena on myös, että työvoiman tarjonta vastaisi
paremmin työvoimatarpeisiin pääkaupunkiseudulla. (Ohjaamo Helsinki, hankehakemus, 7.)
Puhuttaessa Ohjaamoista on hyvä pitää mielessä, että kyseessä on kolmivuotinen kehittämishanke (pilotti).
Yhteistyötä kumppaneiden kanssa rakennetaan Ohjaamoissa vaiheittain laajentaen ja palvelukonseptia
64
kehitetään koko hankekauden ajan. Kuhunkin kaupunkiin tulee omanlaisensa, kunkin kaupungin
erityispiirteiden ja tarpeiden pohjalta rakentuva Ohjaamo. Ohjaamoiden toimintamalli tulee kuitenkin
olemaan joiltain osin samankaltainen eri kaupungeissa. Kaikkien pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden
tavoitteena on ohjaamoiden perusajatuksen mukaisesti luoda monialainen matalan kynnyksen ohjaus- ja
palvelumalli nuorille. Toiminta tähtää pysyvän mallin luomiseen. Ohjaamot pyrkivät tehostamaan nuorten
ohjausta ja edistämään nuorisotakuun toteutumista ja tässä pääkaupunkiseudun Ohjaamot tulevat tekemään
tiivistä yhteistyötä.
Ohjaamoiden mahdollisuudet ja haasteet
Ohjaamot tarjoavat hienon mahdollisuuden kehittää nuorten ohjausta pääkaupunkiseudulla, mutta samalla
ne myös haastavat vanhat tavat toimia. Keskeistä Ohjaamoiden toiminnassa on yhteisten tavoitteiden
määrittely, työn johtamisesta sopiminen, asiakaskunnan tavoittaminen, nuorten asiakasosallisuuden
vahvistaminen, uuden palvelukonseptin ja -asenteen omaksuminen, prosessin sujuvuus ja Ohjaamon
liikkuvuus. Ohjaamon liikkuvuudella viitataan sekä sektori- ja ammattirajat ylittävään työtapaan että myös
Ohjaamon monikanavaiseen ohjaukseen ja mahdollisuuteen viedä neuvontaa ja ohjausta fyysisen
palvelupisteen ulkopuolelle, myös virka-ajan ulkopuolella.
Selvityshankkeen työpajamateriaalin, työryhmä- ja ohjausryhmätyöskentelyn sekä aikaisempien selvitysten
perusteella Ohjaamoiden mahdollisuudet ja haasteet voidaan kiteyttää seuraavien otsikoiden alle:
•
Yhteiset tavoitteet ja arvot
•
Ohjaamon johtaminen ja sopimus yhteistyöstä
•
Kohderyhmän tavoittaminen ja markkinointi
•
Nuorten osallistuminen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen
•
Luottamus ja arvostus
•
Asiakaspalvelukonseptin toimivuus ja prosessin sujuvuus
•
Nuorten tarpeista lähtevä liikkuva työote
•
Tietojärjestelmien yhteensopivuus ja toimivuus
•
Jatkopaikan varmistaminen ja palvelujen riittävyys
•
Verkostoyhteistyön toimivuus
•
Yhteistyö kolmannen sektorin ja yritysten kanssa
•
Ohjaamon liikkuvuus palvelupisteen ulkopuolelle
•
Nettipalveluiden kehittäminen (yhdessä Keski-Suomen ELY:n kanssa)
•
Pääkaupunkiseudun yhteistyö
•
Palvelut yli kuntarajojen
•
Tavoitteiden mitattavuus ja vaikuttavuuden arviointi
•
Tutkimustiedon hyödyntäminen
65
Ohjaamoiden toimivuus on pitkälti riippuvainen siitä, miten edellä esitettyihin teemoihin liittyvät
mahdollisuudet onnistutaan hyödyntämään ja miten teemoihin liittyvät haasteet ratkaistaan.
Nuorten käsityksiä Ohjaamosta
Keskeistä Ohjaamoiden toiminnan kannalta on se, miten Ohjaamo tavoittaa nuoret ja se saa nuoret mukaan
toteuttamaan toimintaa. Selvityshankkeen nuorten työpajassa käytiin läpi elämäntilanteita, joissa nuori
tarvitsee apua ja tukea. Samalla kartoitettiin nuorten toiveita ohjaamisen ja Ohjaamon suhteen.
Ulkopuolista apua nuori tarvitsee työpajaan osallistuneiden nuorten mukaan esimerkiksi psyykkisiin ja
fyysisiin sairauksien ja erilaisten riippuvuuksien hoitoon, perhe-ongelmiin, oman asunnon saamiseen, rahaja tukiasioiden järjestelyyn, työpaikan tai harjoittelupaikan löytämiseen sekä opiskeluun ja läheisten
auttamiseen. Keskustelussa otettiin erikseen esiin masennus, kiusaaminen, luottotietojen menetys,
päihdeongelmat, pitkäaikaistyöttömyys, opiskelussa mahdollisesti tarvittavat apuvälineet ja epätietoisuus
saatavilla olevista palveluista ja tuista.
Nuorten toiveita Ohjaamolle:
•
Ohjaamon sijainti: helposti löydettävissä
•
Ympäristö viihtyisä, ei virastomainen
•
Nuoret mukaan kehittämään toimintaa ja töihin Ohjaamoon
•
Ohjausta myös epävarmoille, väliin jääville nuorille
•
Rohkaisua ja tietoa siitä, mitä tukea nuori on oikeutettu hakemaan
•
Mahdollisuus keskusteluun
•
Mahdollisuus tulla Ohjaamoon myös pienissä ongelmissa tai ilman ongelmia
•
Ohjausta oikeaan paikkaan
•
Tarvittaessa kädestä pitäen ohjausta eteenpäin
•
Palvelua ajanvarauksella ja ilman
•
Apua ja opastusta lomakkeiden ja hakemusten täyttöön
•
Työpaikkailmoituksia
•
Tutustuminen Ohjaamoon jo peruskoulussa
•
Toimivat chatti-sivut
•
Eri-ikäisten ja erimaalaisten tulisi jotenkin näkyä Ohjaamossa
Osaamisen lisäksi tuen ja avun hakeminen edellyttää työpajaan osallistuneiden nuorten mielestä uskallusta
ja käsitystä siitä, mitä apua on oikeutettu hakemaan. Joskus oman asian esille ottaminen vie aikaa ja siksi
nuorelle tulisi tarjota ensin mahdollisuus vapaamuotoisempaan keskusteluun.
Nuoret ottivat itse esiin sen, ettei Ohjaamon työntekijän tarvitse olla tietyn alan asiantuntija, kunhan
työntekijä osaa kuunnella ja ohjata oikeaan paikkaan. Keskustelua käytiin myös tietojärjestelmien
66
joustamattomuudesta. Nuoret antavat suostumuksensa eri toimijoiden väliseen tiedonsiirtoon, kunhan heillä
on tieto siitä, mitä tietoja siirtyy ja kenelle.
Nuorten työpajaan osallistuneet nuoret olivat hyvin tarkkanäköisiä ja kiinnostuneita kehittämään palveluita.
Nuorten tuleekin olla suunnittelemassa ja toteuttamassa Ohjaamon toimintaa. Monilta osin työpajan nuorten
toiveet ohjauksen suhteen olivat samansuuntaisia aikaisempien selvitysten ja tutkimusten havaintojen
kanssa (vrt. esim. Reponen 2014; Ervamaa 2014; Aaltonen ym. 2014). Nuoret toivoivat sekä
henkilökohtaista palvelua että sähköisiä palveluita. Nuorten ohjaus- ja palvelutarpeet näyttäytyivät
moninaisina.
6.3 Unelmien Ohjaamo
Unelmien Ohjaamo on monialainen matalan kynnyksen palvelumalli kaikille alle 30-vuotiaille nuorille.
Ohjaamon perusajatuksena on tarjota nuorelle hänen tarpeistaan lähtevää neuvontaa, ohjausta ja tukea
joustavasti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti varmistaen, että nuori saa tarvitsemansa avun ja pääsee
eteenpäin. Työtä tehdään monialaiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvalla työotteella, jossa
nuori on keskiössä. Ohjaamon toimintatapa on verkostomainen.
Kuvio: Selvityshankkeen Ohjaamo-malli
67
Unelmien Ohjaamo toimii monikanavaisesti. Ohjaamoon voi olla yhteydessä sähköisesti, puhelimitse tai
tulemalla paikan päälle. Ohjaamo näkyy sosiaalisessa mediassa. Verkkoneuvontaa ja mobiilipalveluita
kehitetään yhdessä verkkoneuvonnan asiantuntijoiden kanssa. Ohjausta ja neuvontaa viedään myös
Ohjaamo-palvelupisteen ulkopuolelle. Teemailtoja ja info-tilaisuuksia järjestetään esimerkiksi kouluilla ja
kauppakeskuksissa.
Ohjaamossa nuorta neuvotaan ja ohjataan niin opiskeluun, työhön, talouteen, asumiseen, ihmissuhteisiin,
terveyteen, hyvinvointiin kuin myös vapaa-aikaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaamoon voi olla yhteydessä
pienissä ja suurissa asioissa. Ohjaamoon voi tulla ilman lähettävää tahoa ja neuvontaa ja ohjausta saa ilman
ajanvarausta. Ohjaamoissa annetaan yleisneuvontaa kaikille nuorille asuinkunnasta riippumatta ja
tarvittaessa nuori ohjataan oman asuinkuntansa palveluihin.
Ohjaamossa nuoren tilanne kartoitetaan kokonaisvaltaisesti yhdessä nuoren kanssa. Nuorta pyritään
auttamaan mahdollisuuksien mukaan jo Ohjaamossa. Tarvittaessa nuori ohjataan eteenpäin joko kaupungin
tai muun toimijan tarjoamiin palveluihin. Ohjaamon työntekijät kuitenkin varmistavat, että nuori pääsee
eteenpäin ja saa tarvitsemansa avun eikä putoa palveluiden väliin. Nuori voi aina ottaa uudestaan yhteyttä
Ohjaamoon. Ohjaamossa nuori on aina oikeassa paikassa.
Kuva: Unelmien Ohjaamo
68
Unelmien Ohjaamossa nuori on mukana, ei ainoastaan antamassa palautetta toiminnasta, vaan myös
suunnittelemassa, kehittämässä ja toteuttamassa toimintaa. Nuoret ovat mukana vertaistoiminnassa ja
vertaisviestijöinä.
Unelmien Ohjaamossa nuori on aktiivinen toimija ja oman elämänsä kuski. Ohjaamossa pyritään löytämään
ratkaisuja nuoren elämäntilanteeseen yhdessä nuoren kanssa ja samalla vahvistetaan nuoren osaamista ja
vastuunottoa omasta elämästään. Unelmien Ohjaamo palvelee ja tukee nuorta erilaisissa elämäntilanteissa ja
asioissa. Neuvontaa saa myös sähköisesti ja yli kuntarajojen.
Ohjaamon huoneentauluun on kiteytetty toiminnan tavoitteet ja edellytykset toiminnan onnistumiselle.
Unelmien Ohjaamon huutomerkit!
Nuori ykkösenä!



Nuori saa tarvitsemaansa palvelua nopeasti ja sujuvasti
Nuoren osaamista vahvistetaan ja tuetaan nuorta aktiivisena toimijana ja vastuunottajana
omasta elämästään
Nuori on mukana kehittämässä ja toteuttamassa toimintaa
Palvelu olen minä!



Asiakaspalvelu-asenne ratkaisee
Työtä tehdään moniammatillisesti ja verkostomaisesti
Työotetta ja omaa osaamista kehitetään koko ajan
Byrokratia pois!




Yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin sitoudutaan
Tehdään monialaista yhteistyötä
Johtamisesta ja yhteistyöstä tehdään sopimus
Tiedonvaihdon esteet poistetaan
Taivas kattona!




Ohjaamon toimintatapa on verkostomainen
Kumppanuudet ovat osa toimintaa
Organisaatioiden seinät ja palvelut joustavat
Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa
Tulos ratkaisee!



Tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan laadullisin ja määrällisin mittarein
Arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisia mittareita
Mittaristoa kehitetään edelleen
Mainetekoja!



Viestinnässä ja markkinoinnissa hyödynnetään monikanavaisuutta ja monimediaisuutta
Nuoret ovat mukana viestinnän kokemusasiantuntijoina ja vertaisviestijöinä
Laaditaan pääkaupunkiseudun yhteiset kärkiviestit
69
7 Lopuksi
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla -selvityshankkeessa on kartoitettu laajasti
nuorisotakuun toteuttamista pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa ja luotu ehdotus nuorten ohjauksen
järjestämiseksi ja Ohjaamo-mallin kehittämiseksi.
Hankkeessa on tehty tiivistä pääkaupunkiseutuyhteistyötä. Hankkeen verkostot ovat jatkossa maaliskuussa
2015 käynnistyneiden pääkaupunkiseudun Ohjaamoiden käytössä. Hankkeen selvitystyön raporttia voidaan
hyödyntää kehitettäessä nuorten ohjausta ja Ohjaamo-toimintamallia pääkaupunkiseudulla.
Ohjaamot jatkavat työtä nuorten ohjauksen kehittämiseksi, jotta nuorisotakuu toteutuisi entistä paremmin.
Tavoitteena Ohjaamoilla on luoda pysyvä nuorten ohjauksen palvelumalli. Kehittämistyötä tullaan tekemään
pääkaupunkitasoisten yhteisten linjausten mukaisesti. Yhteistyötä tehdään muun muassa ruotsinkielisten
ohjauspalveluiden vahvistamiseksi, laadukkaan ohjauksen toteuttamiseksi, seurantatiedon tuottamiseksi ja
asiakasosallisuuden kehittämiseksi. Kullakin kaupungilla on oma erityinen kehittämisalueensa. Helsingin
kehittämisalueena
on
maahanmuuttajanuorten
ohjauksen
kehittäminen,
Espoo
kehittää
erityisesti
oppilaitosyhteistyötä ja Vantaa edelleen kehittää yritysyhteistyön mallia.
Pääkaupunkiseudun suuret kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa eroavat toisistaan nuorisotakuun
toimeenpanon ja seurannan osalta. Erityisesti yhteistyössä oppilaitosten ja järjestöjen kanssa on kaupunkien
välillä eroa. Eroja on myös esimerkiksi siinä, miten nuorisotakuuseen kytkeytyviä tietoja on koottu. Kussakin
kaupungissa on ollut omanlaisensa yhteistyöverkosto nuorisotakuun toteuttamiseksi. Jokaisessa kaupungissa
on kehitetty toimivia tapoja edistää nuorisotakuuta. Näistä hyvistä käytännöistä muiden kaupunkien
kannattaa ottaa oppia, kuin myös kansainvälisistä esimerkeistä. Ohjaamoissa toiminnan jatkuva kehittäminen
ja arvioiminen on keskeistä.
Uudessa hallitusohjelmassa (2015) nuorisotakuu on kirjattu osaamisen ja koulutuksen strategisen tavoitteen
alle. ”Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan” on yksi hallituskauden kärkihankkeista. Tavoitteena on
syventää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä nuorten tukemisessa. Nuorten
elämänhallintaa ja työllistymistä tuetaan vahvistamalla sosiaali- ja terveyspalveluita osana nuorisotakuuta.
Tavoitteena on myös kerätä parhaat käytänteet kunnista ja laajentaa toimivat mallit valtakunnallisiksi.
Lisäksi hallitusohjelmaan on kirjattu nuorisotakuun osalta:
-Kehitetään nuorisotakuusta malli, jossa vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on yhdellä taholla.
-Kaikille peruskoulun päättäville taataan koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.
-Vahvistetaan etsivää nuorisotyötä ja työnetsijätoimintaa sekä nuorten mielenterveyspalveluita.
-Kehitetään nuorten palkkatukea ja Sanssi-korttia työntekoon kannustavampaan suuntaan.
70
Pääkaupunkiseudulla hallitusohjelman tavoitteiden mukainen työ nuorisotakuun toteuttamiseksi on tämänkin
selvitystyön perusteella jo käynnistynyt.
Ohjaamoiden toiminnan haasteet liittyvät siihen, miten nuoret tavoitetaan ja miten nuorten tarpeista lähtevä
ja hallinnonrajat ylittävä ohjaus saadaan käytännössä toimimaan. Nuoret ovat heterogeeninen ryhmä ja
heidän tarpeensa ovat moninaiset. Miten nuorten ohjauksessa huomioidaan esimerkiksi tyttöjen ja poikien
erilaiset tilanteet ja tarpeet sekä toisaalta tyttöjen ja poikien keskinäiset erot. Miten sukupuolistereotypioita
onnistutaan purkamaan nuorten ohjauksessa? Esimerkiksi Vantaan Petrassa nuoria on ohjattu hakeutumaan
työllistäville aloille sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Tästä on saatu hyviä
tuloksia. Miten erityistä tukea tarvitsevat nuoret otetaan huomioon Ohjaamoissa? Miten esimerkiksi
maahanmuuttajanuoret ja romaninuoret tavoitetaan entistä paremmin ja miten heidän ohjaustaan
kehitetään? Miten tavoitetaan tavoittamattomissa olevat nuoret?
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti läsnä niin Ohjaamoiden toiminnassa kuin myös
toiminnan arvioinnissa ja seurantamittaristoa edelleen kehitettäessä. Unelmien Ohjaamossa nuorta ohjataan
hänen lähtökohdistaan ja tarpeistaan käsin sukupuoli- ja kulttuurisensitiivisellä otteella. Unelmien
Ohjaamossa erilaisuutta arvostetaan.
Nuorten tarpeista lähtevä ohjaus edellyttää uudenlaista työotetta ja joustoa niin työntekijöiltä kuin myös
organisaatioilta.
Tämä
nousi
esiin
myös
pääkaupunkiseudun
Ohjaamoiden
työntekijöiden
ja
yhteistyökumppaneiden laivaseminaarissa toukokuussa 2015 (ks. luku 1). Seminaariin ja opintomatkalle
osallistuneet kirjasivat ylös, mitä he itse tekevät, jotta Ohjaamo-projektit onnistuisivat. Lisäksi jokainen
osallistuja kirjasi ylös myös sen, mitä hän toivoo muiden tekevän, jotta Ohjaamosta tulee pysyvä malli.
Vastauksissa ”Mitä itse teen, jotta Ohjaamo-projektit onnistuisivat” nousi esiin esimerkiksi innostunut, luova
ja avoin ajattelu, lupaus tehdä töitä eri tavoin kuin ennen yhteistyössä ja joustavasti moniammatillisessa
verkostossa, tiedon avoin kulku ja tiedottaminen sekä Ohjaamoidean markkinoiminen, vaikuttaminen eri
sidosryhmien suuntaan sekä nuorten tarpeista lähtevä, yhteinen työ nuorten hyväksi.
Jotta Ohjaamosta tulisi pysyvä toimintamalli, muilta toivottiin muun muassa avoimuutta uusille ideoille,
sitoutumista asiaan, rajoja rikkovaa uudenlaista yhteistyötä, asiakaslähtöisyyttä ja tuloksellisuutta.
”Toivon, että innostunut yhteinen tekeminen saa aikaan mahtavia onnistumisia ja tuloksia, joilla
varmistetaan pysyvyys.”
Haasteita ja työtä nuorisotakuun toteuttamiseksi riittää. Edellä esitetyn pohjalta on kuitenkin hyvä jatkaa
työtä ja Ohjaamo-toimintamallin kehittämistä pääkaupunkiseudulla.
71
Lähteet
Aaltonen, Sanna, Berg Päivi & Ikäheimo Salla (2015): Nuoret luukulla. Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja
nuorten asemaan palvelujärjestelmässä. Nuorisotutkimusseura.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuoretluukulla.pdf
Ahlgren-Leinvuo, Hanna (2015). Kuuden suurimman kaupungin toimeentulotuki vuonna 2014. Kuusikkotyöryhmän julkaisusarja 6/2015.
ELO-opas 2014. Kohti elinikäistä ohjausta. Näkökulmia ELO-toimintaan. LAITURI-projekti 2014.
http://www.elo-opas.fi/wp-content/uploads/2014/11/ELO-toiminnan_opas_web.pdf
Ervamaa, Suvi (2014): Kohti onnistunutta nuorisotakuuta? Nuorten ja ammattilaisten näkemyksiä
nuorisotakuun toteutuksesta ja kehittämisestä. Onnistunut nuorisotakuu-hankkeen loppuraportti. Suomen
nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, Helsinki 2014.
Espoon nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustaminen, 21.10.2014. Espoon kaupunki.
Espoo-tarina. Espoon strategia vuosille 2013–2017. Espoon kaupunki. http://www.espoo.fi/fiFI/Espoon_kaupunki/Paatoksenteko/Espootarina
Gretschel, Anu & Junttila-Vitikka Pirjo (2014): Kokemuksia nuorten Suunta-ohjauksesta verkossa. Sitran
selvityksiä 76. Nuorisotutkimusseura ry/ Nuorisotutkimusverkosto. http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiäsarja/Selvityksia76.pdf
Gretschel, Anu & Paakkunainen Kari & Souto, Anne-Mari & Suurpää, Leena toim. (2014): Nuorisotakuun arki
ja politiikka. Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto, julkaisuja 150, verkkojulkaisuja 76.
http://www.nuorisotutkimusseura.fi/julkaisuja/nuorisotakuun_arki_ja_politiikka.pdf
Hallitusohjelma 2011. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 2011, Valtioneuvoston kanslia,
22.6.2011. http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/147449/Kataisen+hallituksen+ohjelma/81f1c20f-e35347a8-8b8f-52ead83e5f1a
Hallitusohjelma 2015. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelma 2015, Valtioneuvoston kanslia,
29.5.2015.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1433371/Tiedonanto_Sipil%C3%A4_29052015_final.pdf/6de0365
1-4770-492a-907f-89452141d0d5 (luettu 3.6.2015)
Helsingin nuorten ohjaus- ja palveluverkosto -työryhmän asettaminen, 5.9.2012. Nuorten
hyvinvointikertomus. Helsingin kaupunki.
http://www.nuortenhyvinvointikertomus.fi/
Helsingin strategiaohjelma 2013-2016. Helsingin kaupunki.
http://www.hel.fi/static/taske/julkaisut/2013/Strategiaohjelma_2013-2016_Kh_250313.pdf
Honkasalo, Katri & Utkan, Henna & Meuronen, Pekka & Järvinen, Arto & Laasanen, Yrjö & Haapanen, Ari
(2014): Eteenpäin opintiellä – perusopetus päätökseen. Menolippu – tarpeen synnyttämä hanke. Vantaan
kaupunki, nuorisopalvelut. 2014.
Keskinen, Lotta red. (2015): Projektet Komet. Kompetens och mentorskap för unga. En kartläggning av
svenskspråkiga stödtjänster för unga i huvudstadsregionen. Föreningen Luckan rf. UngInfo 2015.
http://unginfo.fi/assets/2014/06/Projektet-Komet_UI_Luckan_Lotta-Keskinen.pdf
72
Kohtaamo-hanke/Ohjaamot
http://www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot
Niiranen, Emmi (2015): Kuntakokeilut (VM). Diaesitys Ohjaamopäivillä Helsingissä 24.3.2015.
http://www.peda.net/veraja/keskisuomenely/ohjaamot
Nuorisotakuun koordinaatioryhmän asettaminen, Espoon kaupunki. Mappipäätös 21.11.2015.
Nuorisotakuun linjaukset TE-hallinnossa 2013. Työ- ja elinkeinoministeriön linjaukset nuorisotakuun
toteuttamisesta TE-hallinnossa. 8.1.2013.
http://www.finlex.fi/data/normit/40478-SU2905pdf.pdf
Nuorisotakuun seurantaraportti. Nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuu Helsingissä. Helsingin kaupunki.
Nuorisotakuun toteuttaminen Vantaalla vuosina 2014–2015. Vantaan kaupunki.
Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportti ja suositukset jatko-toimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja.
Työ ja yrittäjyys. 19/2015. http://www.tem.fi/files/42493/TEMjul_19_2015_web_19032015.pdf 19.3.2015
Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelma – NOW 2013–2016. Espoon kaupunki.
105§ Nuorten yhteiskuntakuun koordinointityöryhmän asettamispäätös, 27.11.2014.Helsingin kaupunki.
Ohjaamo Espoo, hankehakemus 2014. Omnia.
Ohjaamo Helsinki, hankehakemus 2014. Helsingin kaupunki.
Ohjaamo Vantaa, hankehakemus 2014. Vantaan kaupunki.
Pakkala, Arja & Saukkonen, Sakari & Savonmäki, Pasi (2014): Kohti Ohjaamoa. Kohti Ohjaamo -projekti
3.2.2014–31.10.2014.
http://www.peda.net/img/portal/3089857/Kohti_ohjaamoa_raportti.pdf?cs=1415861747
Reponen, Sirkku (2014): Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hanke. Raportti nuorisotakuun
palveluista Espoossa. Omnia.
Sopimus Espoon kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä
yhteistyöstä vuonna 2015. Espoon kaupunki ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto, helmikuu 2015.
Sopimus Helsingin kaupungin ja Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston välisestä työllisyydenhoidon
yhteistyöstä 2014.
Tuusa, Matti & Pitkänen, Sari & Shemeikka, Riikka & Korkeamäki, Johanna & Harju, Henna & Saares, Aurora
Pulliainen, Marjo & Kettunen, Aija & Piirainen, Keijo (2014) Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia.
Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Toimeenpanon ensimmäisen vuoden arviointi ja
seurannassa sovellettavien indikaattoreiden kehittäminen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 15/2014.
(http://www.tem.fi/files/39775/TEMjul_15_2014_web_14052014.pdf
Valtakunnallinen ESR -haku toimenpidekokonaisuuteen Nuorisotakuu (TL 3): Ohjaamo-pilotit, haku
14.11.2014 saakka.
http://www.rakennerahastot.fi/documents/10179/194390/Valtakunnallinen+ESR_hakuilmoitus+eusivu_korja
ttu.pdf/a16d0ac1-423d-400b-9c99-4542f1bacb84
Vantaan elinvoimaohjelma 2014-2016. Vantaan kaupunki.
https://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/97446_Eli
nvoimaohjelma_2014_2016_kv.pdf
73
Vantaan kaupungin ja Vantaan työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyösopimus työllisyyden hoidosta, 11.6.2009.
Vantaan valtuustokauden 2013-2016 strategia, Vantaan kaupunki
http://www.vantaa.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/vantaa/embeds/vantaawwwstructure/104277_Val
tuustokauden_2013-2016_strategia_web.pdf
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 8/2014. Tuloksellisuustarkastuskertomus,
nuorisotyöttömyyden hoito. https://www.vtv.fi/files/4117/8_2014_Nuorisotyottomyyden_hoito.pdf
Valtiovarainministeriön tiedote, 3.9.2014, Kuntakokeilut tukevat kuntien velvoitteiden vähentämistä.
http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntakokeilut-tukevat-kuntien-velvoitteidenvahentamista?_101_INSTANCE_C91M3tdJeutx_redirect=%2Fhaku%2F-%2Fq%2Fnuorisotakuu
74
LIITE 1
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshankkeen ohjausryhmän kokoonpano (perustamispäätös 29.10.2014)
Heidi Nygren, asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki, pj.
Paula Ylöstalo-Kuronen, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja, Vantaan kaupunki
Anu Tirkkonen, työllisyyspalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki
Ilkka Haahtela, maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikkö, Helsingin kaupunki
Liisa Pohjolainen, nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja, Helsingin kaupunki
Merja Nordling nuorisopalvelupäällikkö, Espoon kaupunki (varajäsen: työllisyysasioiden päällikkö Said Aden,
konsernihallinto, Espoon kaupunki)
Raimo Hokkanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan TE-toimisto
Merja Ekqvist, yksikön päällikkö, Uudenmaan ELY-keskus
Tommi Valtonen, puheenjohtaja, Pääkaupunkiseudun yrittäjät (varajäsen: Carita Orlando, hallituksen
varapuheenjohtaja, Vantaan yrittäjät)
Helena Herttuainen, aluejohtaja, Suomen 4H-liitto
Pirjo Turtiainen, projektikoordinaattori, Vantaan kaupunki, siht.
Ohjausryhmän kokoukset: 5.11.2014, 10.12.2014, 1.4.2015 ja 13.5.2015.
75
LIITE 2
Takuuta toteuttamassa – nuorisotakuu pääkaupunkiseudulla ESRselvityshankkeen työryhmän kokoonpano (syksy 2014)
Sanna Velin, projektipäällikkö, Avoin ammattiopisto, Helsingin kaupunki
Anna Lyra-Katz, erityissuunnittelija, opetusvirasto, Helsingin kaupunki
Saana Rantsi, uravalmentaja, Respa, Helsingin kaupunki
Viula Pakka, Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaohjelman ohjelmapäällikkö, Espoon kaupunki
Teemu Haapalehto, työllisyysasioiden päällikkö, konsernihallinto, Espoon kaupunki
Sirkku Reponen, projektipäällikkö, Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -projekti, Espoon seudun
koulutuskuntayhtymä Omnia
Marja Viljamaa, kehittämispäällikkö, nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalue, Vantaan kaupunki
Eija Ahola, nuorisopalveluiden johtaja, Vantaan kaupunki
Kiia Kuisma, suunnittelija, työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki
Annukka Jamisto, hankevastaava Petra – Nuoret uusille urille hanke, Vantaan kaupunki
Pirjo Turtiainen, projektikoordinaattori, asukaspalvelut, Vantaan kaupunki
Raimo Hokkanen, kehittämispäällikkö, Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto
Työryhmän kokoukset: 30.9.2014, 3.12.2014, 13.1.2015, 16.2.2015, 15.4.2015 ja 5.5.2015.
76
LIITE 3
Nuorisotakuun vaikutusindikaattorit, www.tietoanuorista.fi
Vaikutusindikaattorit 1: Nuorten työllistymisen edistäminen
Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste
Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus vastaavanikäisestä työvoimasta. Tilastokeskuksen valtakunnallinen
luku. Tilastokeskus
Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta
Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus vastaavanikäisestä työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriön
työnvälitystilasto
3kk työttömyyden ylittävät alle 25-vuotiaat
Alle 25-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ylittää valitun kuukauden aikana
3kk. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto
3kk työttömyyden ylittävät 25-29 -vuotiaat vuoden sisällä valmistuneet
25-29-vuotiaat 12kk sisällä valmistuneet, joiden yhtäjaksoinen työttömyys ylittää valitun kuukauden aikana
3kk. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto
Vaikutusindikaattorit 2: Koulutustakuun toteutuminen
Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet
paikkaa vastaan
Suoraan perusopetuksesta koulutukseen hakematta jättäneet, ne joita ei hyväksytty tai jotka eivät ottaneet
paikkaa vastaan. Kouluta
Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden 20-29 -vuotiaiden nuorten osuus ikäluokasta
Peruskoulupohjaiset 20-29-vuotiaat, jotka eivät opiskele tai ole työssä. Tilastokeskus
Vaikutusindikaattorit 3: Nuorten syrjäytymisen ehkäisy
Työttömien tai työvoiman ulkopuolella olevien 15-29 -vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä
Työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa ikäluokkaan. Tilastokeskus
77
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24 -vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä väestöstä
Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien 18-24-vuotiaiden nuorten osuus vastaavanikäisestä
väestöstä. SOTKAnet
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus 16-29 -vuotiaista
Työkyvyttömyyseläkeläisten osuus ikäryhmästä. Kelasto
Vaikutusindikaattorit 4: Nuorten syrjäytymisen riskitekijät
Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat joilla ei ole yhtään läheistä ystävää
Perusasteen ja toisen asteen opiskelijat, joilla ei yhtään läheistä ystävää (%) THL
78