Nuorisotakuu - uusi tapa toimia

Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kunnille suunnatun kyselyn tuloksia
Helsinki 2013
TEKIJÄT
Maarit Kallio-Savela
Kari Sjöholm
Johanna Selkee
ISBN 978-952-293-046-0 (pdf)
© Suomen Kuntaliitto
Helsinki 2013
Suomen Kuntaliitto
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
PL 200, 00101 Helsinki
Puh. 09 7711
Faksi 09 771 2291
www.kunnat.net
1
Sisältö
Taulukot ja kuviot........................................................................................ 3
Lukijalle ...................................................................................................... 5
Yhteenveto .................................................................................................. 7
1 Kyselyyn vastanneet kunnat ..................................................................... 9
2 Nuorisotakuu vaatii yhteistyötä............................................................... 12
2.1. Koordinointi kuntatasolla .......................................................................... 12
2.2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta kunnassa ................................. 15
2.3. Ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys vaihtelee alueellisesti ................. 20
2.4. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 23
3 Kunnat kokeneita nuorten palvelujen kehittäjiä ....................................... 24
3.1. Kuntien palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet........................................ 24
3.2. Kunnissa suunnitteilla olevat palvelut ja toimenpiteet .................................... 27
3.3. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 31
4 Mistä löytäisin sen nuoren? ..................................................................... 32
4.1. Miten saadaan tietoa nuorten tilanteesta paikallistasolla? ............................... 32
4.2. Nuoret palvelujen piiriin? .......................................................................... 36
4.3. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 41
5 Mikä toimii arjessa? ................................................................................ 42
5.1. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 47
6 Koulutustakuu ........................................................................................ 48
6.1. Miten nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa kunnissa? .......................... 48
6.2. Mitä esteitä on koulutuspaikan tarjoamisessa? ............................................. 52
6.3. Miksi kaikki nuoret eivät jatka toisen asteen koulutukseen? ............................ 56
6.4. Millä tavoin siirtymistä perusopetuksesta lukioon tai ammatilliseen
peruskoulutukseen turvataan parhaiten? ........................................................... 59
6.5. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 63
7 Nuorille suunnatut työllisyyspalvelut kuntatasolla ................................... 65
7.1. Kuka vastaa nuoren työttömän työllistymistä edistävistä palveluista? ............... 65
7.2. Saavatko nuoret riittävästi ammatinvalinnanohjausta? .................................. 68
7.3. Yhteistyötä TE -toimiston kanssa nuorisotakuun toteuttamiseksi? .................... 69
7.4. Yhteistyömahdollisuudet TE -toimistojen kanssa vaihtelevat alueellisesti ........... 71
7.5. JOHTOPÄÄTÖKSET................................................................................... 74
8 Terveiset Kuntaliitolle ............................................................................. 75
Liitteet ...................................................................................................... 76
Kyselyn saatekirjelmä ja kyselylomake .............................................................. 76
2
Taulukot ja kuviot
Taulukko 1. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan
Taulukko 2. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä maakunnittain
Kuvio 1. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä kunnissa koordinoivat tahot,
monivalinta, % -osuudet (n=116)
Kuvio 2. Kunnassa nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä koordinoivia muita tahoja,
% -osuudet (n=73)
Kuvio 3. Nuorisolain 7 a §:n edellyttämä ohjaus- ja palveluverkosto kunnassa, % osuudet (n=116)
Kuvio 4. Kunta on aikaisemmin toiminut tai ollut mukana poikkihallinnollisissa
työryhmissä, % -osuudet (n= 115)
Kuvio 5. Ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat tahot, monivalinta, % osuudet (n=113)
Kuvio 6. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat muut tahot, % osuudet (=46)
Kuvio 7. Ohjaus- ja palveluverkoston kokoontumiskerrat vuodessa, % -osuudet
(n=110)
Kuvio 8. Ohjaus- ja palveluverkoston merkitys ja rooli nuorisotakuun toteuttamisessa,
% -osuudet (n=108)
Kuvio 9. Kunnissa jo olevat palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet, monivalinta, %
-osuudet (n=117)
Kuvio 10. Kunnassa olevia muita palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=37)
Kuvio 11. Suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä kunnissa, monivalinta, % osuudet (n=88)
Kuvio 12. Muita suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet (n=27)
Kuvio 13. Miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa? % -osuudet (n=115)
Kuvio 14. Haasteet syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten
saamiseksi palveluiden piiriin, % -osuudet (n= 115)
Kuvio 15. Toimenpiteet joilla saadaan parhaat tulokset, % -osuudet (n= 107)
Kuvio 16. Toimenpiteet joilla kunnassa autetaan nuoria koulutuspaikan saamisessa, %
-osuudet (n=114)
Kuvio 17. Esteet koulutuspaikan tarjoamisessa, % -osuudet (n=100)
Kuvio 18. Keskeiset syyt, miksi kaikki nuoret eivät jatka lukioon tai ammatilliseen
koulutukseen, % -osuudet (n=106)
Kuvio 19. Millä tavoin turvataan parhaiten nuoren siirtyminen perusopetuksesta
toiselle asteelle, % -osuudet (n= 106)
Kuvio 20. Nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista vastaava taho, % osuudet (n=116)
3
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 21. Onko nuorten saama ammatinvalinnanohjaus TE -toimistoissa riittävää? (n=
102)
Kuvio 22. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi TE -toimiston kanssa, % -osuudet
(n= 111)
Kuvio 23. Arvioita yhteistyöstä TE -toimiston kanssa ja yhteistyöhön vaikuttavista
syistä, % -osuudet (n= 106)
4
Lukijalle
Kuntaliitto selvitti kunnissa tehtyjä toimenpiteitä, joilla paikallisesti edistetään
nuorten kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan työllistymistä ja
ehkäistään syrjäytymistä. Kunnille suunnatun kyselyn tulokset esitellään tässä
raportissa.
Hallitusohjelman mukaan ”jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpajatai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi
joutumisesta.” Nuorisotakuu tuli voimaan vuoden 2013 alusta ja sitä
toteutetaan nykyisen lainsäädännön puitteissa.
Nuorisolain mukaan kunnissa tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista
vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorten parissa
tehtävä työ on moniammatillista. Joustava palveluiden järjestäminen,
verkostoituminen ja paikallisesta tarpeesta lähtevä kehittäminen ovat työssä
leimaa-antavia piirteitä. Nämä ovat keskeisiä asioita nuorisotakuun käytännön
toteuttamisessa ja nousivat esille myös kyselyn tuloksissa. Verkostojen kautta
seurataan nuorten elinoloja, välitetään tietoja ja kehitetään palveluita.
Tulosten perusteella koulutustakuun toteutumisen tiellä on sopivan
koulutuspaikan saaminen sekä koulutuksen keskeyttäminen. Tilanteen
parantamiseksi Kuntaliitto on ehdottanut, että nuorten toisen asteen
koulutuksesta pitäisi poistaa nykyisenlainen kankea järjestämislupamenettely.
Kunnilla tulisi olla mahdollisuus tarjota jokaiselle peruskoulunsa päättävälle
nuorelle koulutuspaikka joko lukiossa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa.
Kunnilla olisi kokonaisvastuu ja myös mahdollisuudet tarjota nuorisotakuun
5
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
edellyttämät koulutuspaikat. Kunnat päättäisivät siitä, järjestääkö
koulutuksen kuntayhtymissä tai muutoin yhteistyöllä. Valtio huolehtisi, että
eri aloille olisi koulutustarjontaa. Yksityiset järjestäjät voisivat edelleen hakea
järjestämisluvat ministeriöltä. Nuorella tulisi olla oikeus toisen asteen
koulutuspaikkaan ja kunnilla kokonaisvastuu sen järjestämisestä.
Työttömien nuorten palvelut ovat ensisijaisesti työ- ja elinkeinotoimistojen
vastuulla. Tulosten perusteella paikallistasolla kannetaan huolta TE toimistojen palvelujen etääntymisestä ja tuodaan esille huoli ammatinvalinnan
ohjauspalvelujen riittävyydestä. Myös Kela on tärkeä toimija nuorisotakuun
toteuttamisessa, mutta sillä ei näytä olevan vakiintunutta asemaa
nuorisotakuun toteuttamiseen liittyvissä palveluprosesseissa. Nuoretkin voivat
tarvita ammatillista kuntoutusta.
Raportissa nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa koskevien kysymysten
tulokset esitellään ensin sekä käydään läpi kunnissa jo tehtyjä sekä
suunnitteilla olevia toimenpiteitä ja palveluja (luku 2 ja 3). Luvussa 4
esitellään tietotarpeisiin liittyviä haasteita ja luvussa 5 hyväksi havaittuja
toimenpiteitä ja palveluja. Koulutustakuuta koskevassa osiossa (luku 6)
käydään läpi kuntien käytössä olevia tapoja, joilla autetaan nuoria
koulutuspalveluiden piiriin sekä tähän liittyvää problematiikkaa ja
onnistumisen edellytyksiä. Luvussa 7 käydään läpi kuntien ja
työvoimahallinnon välistä yhteistyötä. Lopuksi esitellään luvussa 8 vastaajien
terveisiä Kuntaliitolle.
Kiitän lämpimästi kaikkia kyselyyn osallistuneita kuntien työntekijöitä sekä
raportin tekijöitä. Toivon että raportti auttaa lukijaa avaamaan, miten
monenlaisia palveluita kunnat järjestävät ja tarjoavat, ja myös miten
moniulotteista yhteistyötä tehdään valtion paikallishallinnon ja kolmannen
sektorin kanssa. Nuorisotyön palveluja paikallisesti jatkuvasti kehitetään
vastaamaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin.
Anneli Kangasvieri
Opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja
6
Yhteenveto
Kunnille suunnattu kysely nuorisotakuusta koskee kunnassa tehtyjä
toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten kouluttautumista perusopetuksen
jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä ehkäistään syrjäytymistä.
Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä toteuttamia tai sellaisia,
joissa kunta on mukana yhteistyössä muiden tahojen ja/tai muiden kuntien
kanssa.
Kysely toteutettiin helmi-maaliskuussa sähköisenä Webropol -kyselynä.
Kyselyyn vastasi Manner-Suomen kunnista 117. Vastausprosentti oli 39.
Kysely kohdennettiin kunnissa nuorisoasioista vastaavalle viranhaltijalle.
Kyselyn vastanneet kunnat edustavat suomalaista kuntakenttää
monipuolisesti. Vastaajien joukossa oli kattavasti erilaisia ja eripuolilta maata
olevia kuntia.
Kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista
vahvistamista tukevaa työtä jo pitkään ja se näkyy myös kyselyn tuloksissa.
Kunnat järjestävät ja tuottavat koulutuspalveluja tukipalveluineen, sosiaali- ja
terveyspalveluja ja nuoriso- ja liikuntapalveluja. Oman toimintansa ohella
kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä ja yhdistyksiä sekä osallistuvat
useisiin hankkeisiin ja projekteihin, joissa etsitään usein uusia toimintatapoja
ja kehitetään uusia palvelumalleja.
Moniammatillista tukea ja palveluja tarvitsevien nuorten kohdalla tärkeintä
näyttää kyselyn tulosten perusteella olevan yksittäisten palvelujen
linkittäminen toisiinsa nykyistä koordinoidummin. Kunnat ovat kehittäneet
palvelujärjestelmäänsä entistä enemmän moniammatillisessa yhteistyössä
muiden toimijoiden kanssa. Paikallistason yhteistyössä on tärkeää koota
7
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
toimijaverkosto yhteen ja määritellä yhteistyöhön liittyvät palveluprosessit,
yhteistyötahot, vastuut, työnjako ja yhteiset pelisäännöt, joiden puitteissa
nuorta autetaan, tuetaan ja ohjataan hänelle sopivaan suuntaan.
Kyselyn tulosten perusteella selvästi suuri tarve on erilaisille ohjaus- ja
tukipalveluille nuoren elämän eri vaiheissa. Nuorten saattamisessa
palveluiden piiriin on tärkeää luoda vakiintunut ja toimiva nivelvaiheen
yhteistyö eri toimijoiden kesken, jonka puitteissa voidaan esimerkiksi
järjestää nuorten seuranta perusopetuksen jälkeen. Yhteistyön merkitys
korostuu, jotta kunnan ja valtion, sekä eri hankkeiden, projektien, järjestöjen
ja yhdistysten sekä yritysten välinen kommunikointi toimii ja voimavaroja
voidaan kohdistaa nuoria parhaiten hyödyttävällä tavalla.
Tulosten perusteella kunnat kantavat huolta TE -palvelujen etääntymisestä
liian kauan nuorista. Myös koulutustarjonnan etääntyminen ja
koulutuspaikkojen määrän riittävyys ovat vaikuttamassa keskeisesti
koulutuspaikan saamisessa ja koulutukseen hakeutumisessa.
8
1 Kyselyyn vastanneet kunnat
Kuntaliitto toteutti nuorisotakuuta koskevan kyselyn 19.2.–5.3.2013 välisenä
aikana. Kysely toteutettiin sähköisenä Webropol -kyselynä Manner-Suomen
kuntiin. Kysely suunnattiin kunnissa nuorisotoimesta vastaaville
viranhaltijoille. Vastaajia pyydettiin kokoamaan vastauksiin oman sektorinsa
lisäksi kunnan muiden hallintokuntien toimintaa ja palveluja koskevia tietoja,
jotka liittyvät hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun tavoitteisiin ja
kohderyhmiin.
Manner-Suomen 304 kunnasta kyselyyn otti osaa 117 kuntaa. Kyselyn
vastausprosentti oli 38,5 %.
Raportissa kyselyn tuloksia käydään läpi kuntavastauksina, joissa ei erikseen
eritellä suomen- tai ruotsinkielisiä vastauksia. Vastaajien määrä vaihtelee
kysymysten välillä. Tuloksia kuvataan pääosin prosenttimääräisesti
kysymykseen vastanneiden kesken. Pääosin kysymykset ovat avoimia
kysymyksiä. Avovastaukset on analyysivaiheessa käyty läpi ja koodattu
sisältöalueittain yhtenäisiin ryhmiin, jotka käydään tekstissä läpi ja esitetään
kootusti kuvioissa.
Kyselyyn vastasi 117 kuntaa Manner-Suomesta. Näistä yksikielisiä kuntia oli
100, kaksikielisiä kuntia 15 ja 2 kaksi ruotsinkielistä kuntaa. Vastaajat
saattoivat valita suomen- tai ruotsinkielisen vastauskielen. Analyysivaiheessa
suomen- ja ruotsinkieliset vastaukset on yhdistetty yhteenvedossa yhdeksi
kokonaisuudeksi. Kyselyrunko on lopussa liitteenä (Liitteet).
9
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Taulukko 1. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä kuntakoon mukaan
Yli 100 000 as
Kuntien määrä
9
50 001-100 000 as
11
20 001-50 000 as
36
10 001-20 000 as
46
5 001-10 000
79
Kyselyyn
osallistuneiden Kyselyyn vastanneiden
kuntien määrä
prosenttiosuus
55,6
5
5 000 tai >
123
7
20
24
24
37
YHTEENSÄ
304
117
63,6
38,5
55,6
51,1
30,4
30,1
Vastaajajoukko edustaa melko tasaisesti asukasmäärältään erikokoisia kuntia.
Suhteellisesti korkein edustavuus on yli 50 000-100 000 asukkaan kunnilla
(kunnista 64 %), seuraavaksi korkein yli 100 000 asukkaan kunnilla ja yli
20 000-50 000 asukkaan kunnilla (kummallakin kunnista 56 %). Yli 10 00020 000 asukkaan kunnista kyselyyn vastasi 51 %. Pienten kuntien
suhteellinen edustavuus on hieman muita alemmalla tasolla sekä yli 5 00010 000 asukkaan kunnilla että alle 5 000 asukkaan kunnilla (kummallakin
kunnista 30 %).
Taulukko 2. Kyselyyn osallistuneiden kuntien lukumäärä maakunnittain
Maakunnat 2013
Uusimaa
Varsinais-Suomi
Satakunta
Kanta- Häme
Pirkanmaa
Päijät- Häme
Kymenlaakso
Etelä- Karjala
Etelä-Savo
Pohjois- Savo
Pohjois- Karjala
Keski- Suomi
Etelä- Pohjanmaa
Pohjanmaa
Keski- Pohjanmaa
Pohjois- Pohjanmaa
Kainuu
Lappi
YHTEENSÄ
10
Kuntien määrä
maakunnassa
26
28
20
11
22
11
7
9
14
20
13
23
18
15
8
29
9
21
304
Kyselyyn
osallistuneiden Kyselyyn vastanneiden
kuntien määrä
prosenttiosuus
14
58,3
13
46,2
11
55,0
4
36,4
7
31,8
5
45,5
3
42,9
4
44,4
4
28,6
7
35,0
3
23,1
8
34,8
7
38,9
7
46,7
2
25,0
13
44,8
0
0,0
5
23,8
117
38,5
Maakunnittain vastaajajoukko jakaantuu myös melko tasaisesti. Suhteellinen
edustavuus vaihteli maakunnittain 23–58 %:n välillä. Vain Kainuun
maakunnasta ei kyselyyn vastannut yhtään kuntaa. Suhteellisesti eniten
vastasivat Uudenmaan kunnat (kunnista 58 %) sekä Satakunnan (kunnista 55
%), Pohjanmaan (kunnista 47 %) ja Varsinais-Suomen kunnat (kunnista 46
%). Vähäisintä edustavuus oli Kainuun ohella Pohjois-Karjalassa (kunnista 23
%), Lapissa (kunnista 24 %) ja Keski-Pohjanmaalla (kunnista 25 %).
11
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
2 Nuorisotakuu vaatii
yhteistyötä
2.1. Koordinointi kuntatasolla
Kyselyllä kartoitettiin kuntavastaajien näkemyksiä siitä, miten
hallitusohjelmaan kirjattuun nuorisotakuuseen liittyviä asioita ja toimenpiteitä
koordinoidaan tällä hetkellä kunnissa. Vain yksi kyselyyn vastannut ei ottanut
tähän kohtaan kantaa eli 99 % kyselyyn vastanneista kunnista vastasi
kysymykseen. Paikallistasolla yhteistyötä ja asioiden koordinointia voidaan
tehdä monella tapaa, eikä koordinointivastuuta välttämättä ole vain yhdellä
toimijalla, koska toimenpiteet voivat olla moniammatillisia ja ylisektoraalisia.
Tästä syystä kysymys oli monivalinta, jotta vastaaja saattoi valita useamman
vaihtoehdon ja kertoa myös muista nuorisotakuun kannalta keskeisessä
asemassa olevista toimijoista.
Vastausten perusteella koordinointi jakaantuu useammalle taholle kunnassa ja
kunnan alueella. Kuntatasolla koordinointivastuuta on toisaalta jollain kunnan
palvelusektorilla tai useammalla palvelusektorilla yhdessä, toisaalta myös
monialaisilla yhteistyöryhmillä / verkostoilla. Monialaisiin yhteistyöryhmiin tai
verkostoihin kuuluu kunnan viranomaisten lisäksi usein myös valtion TE toimiston edustajia, muita viranomaisia ja/tai 3. sektorin edustajia.
Alueellinen yhteistyö on myös lisääntymässä ja siitä kertoi muun muassa
yhdellä alueella toimiva useamman kunnan yhteinen seutukuntaorganisaatio,
joka yhdistyspohjalta tarjoaa esimerkiksi työpajatoimintaa.
12
Kuvio 1. Nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä kunnissa koordinoivat tahot,
monivalinta, % -osuudet (n=116)
Vastausten perusteella selvästi eniten yksittäisistä kunnan toimialoista oli 47
%:lla vastaajia koordinointivastuu nuorisotoimella (55 vastaaja). Kunnan
toimialoista seuraavaksi eniten koordinointivastuuta on sosiaali- ja
opetustoimella, 23 %:lla vastaajia kummassakin tapauksessa (27 vastaajaa
sekä sosiaalitoimella että opetustoimella). Terveystoimi koordinoi toimintaa
vajaalla 7 %:lla vastaajia. Vain 3 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei
koordinointia tarvita.
Vastanneista yli 62 % (73 vastaajaa) nimesi jonkin muun tahon
koordinoivaksi tahoksi esitettyjen vaihtoehtojen lisäksi. Muut tahot on
avovastausten perusteella eritelty alla tarkemmin. Vastaukset on ryhmitelty 6
ryhmään ja prosenttiosuudet on suhteutettu avovastauksina vastanneiden
vastaajien määrään (n=73).
13
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 2. Kunnassa nuorisotakuuseen liittyviä toimenpiteitä koordinoivia muita
tahoja, % -osuudet (n=73)
73 vastaajan ryhmään sisältyvät myös ne 18 vastaajaa, joilla koordinointi on
määrittelemättä tai sitä koskeva järjestäytyminen vasta valmisteilla. Jonkin
muun tahon nimenneistä 73 vastaajasta peräti 37 % (27 vastaajaa) nimesi
nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tai vastaavanlaisen monialaisen nuorten
asioita käsittelevän yhteistyöryhmän tai verkoston koordinoivaksi tahoksi.
Lisäksi koordinoivina tahoina mainittiin kunnan työllisyysasioista vastaava
yksikkö/työryhmä 15 %:lla vastaajia. Kunnan hyvinvointipalvelualueet
koordinoivat toimintaa yhteistyössä keskenään 11 %:lla vastaajia, jolla
tarkoitetaan yhteistyötä kunnan nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja
terveyssektoreiden kesken. Yli 8 %:lla vastaajia kunnan yleishallinnon
toimielimet eri muodoissaan esimerkiksi keskushallinto tai kunnanhallitus
koordinoi toimintaa.
Valtion viranomaisista valtion alueellinen työvoimaviranomainen eli TE toimisto toimii vastaajista 5 %:n mielestä nuorisotakuuta koordinoivana
tahona paikallistasolla. Muita valtion viranomaisia esimerkiksi Kelan paikallisia
edustajia eivät vastaajat tuoneet koordinoivina tahoina esille.
14
2.2. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminta
kunnassa
Nuorisolain (72/2006) mukaisesti kunnissa tuetaan nuorten kasvua ja
itsenäistymistä, edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten
sosiaalista vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja (1§).
Nuorisolaissa säädetään myös monialaisesta yhteistyöstä lain 7 a §:ssä,
etsivästä nuorisotyöstä nuorisolain 7 b pykälässä ja 7 §:n 2 momentissa
nuorten työpajapalveluista.
Nuorisolain 7 a §:ssä todetaan seuraavaa: ”Paikallisten viranomaisten
monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä
varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat
opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon
edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden
viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten
palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen
verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita.”
Kyselyyn vastanneista kunnista 99 % (116 vastaajaa) vastasi kysymykseen
nuorten ohjaus- ja palveluverkoston perustamisesta. Näistä kunnista jo yli 92
% on perustanut monialaisen ohjaus- ja palveluverkoston. Vastaajista vajaalla
8 %:lla ei verkostoa ole vielä perustettu. Näistä monet vastasivat, että
verkoston perustaminen on kesken tai suunnitteilla.
15
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 3. Nuorisolain 7 a §:n edellyttämä ohjaus- ja palveluverkosto kunnassa,
% -osuudet (n=116)
Monialainen yhteistyö on vanha perinne kuntatasolla. Siitä kertovat kyselyn
tulokset, kun selvitettiin miten kunnat ovat aiemmin olleet mukana
jonkinlaisessa nuorten asioiden hoitamista koordinoineessa
poikkihallinnollisessa yhteistyöryhmässä. Tähän liittyvään kysymykseen
vastasi 98 % (115 vastaajaa) kuntaa, joista vain 7 %:lla (8 vastaajaa) ei ollut
kokemuksia aiemmasta yhteistyöstä. Vastaajista 3 on sellaisia, joilla ei
aiemmin ole ollut vastaavaa ryhmää eikä nykyisen nuorisolain mukaista
ohjaus- ja palveluverkostoa ole vielä saatu perustettua.
16
Kuvio 4. Kunta on aikaisemmin toiminut tai ollut mukana poikkihallinnollisissa
työryhmissä, % -osuudet (n= 115)
Nuorisolain mukaan nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon tulee kuulua
ainakin seuraavat tahot: opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä
työ- ja poliisihallinnon edustajat. Vastausten perusteella verkostojen
toimintaan ei vielä ole saatu mukaan kaikkia laissa nimettyjä tahoja.
Verkostojen toimintatavoissa on selvästi alueellisia ja paikallisia eroja.
Kysymykseen ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuneista tahoista
vastasi kyselyyn vastanneista 97 % kuntaa (113 vastaajaa), joista 99 %:lla
opetustoimi on mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa (112
vastaajaa). Toiseksi parhaiten ovat paikallisissa verkostoissa edustettuina
nuorisotoimi 98 %:lla ja sosiaalitoimi, 97 %:lla kysymykseen vastanneita
kuntia. Poliisin edustus on mukana verkostoissa vajaalla 80 %:lla ja
työhallinto 76 %:lla kysymykseen vastanneita kuntia. Seurakunnat ovat lähes
65 %:lla vastaajia mukana verkostoissa kun taas puolustusvoimat vain
vajaalla 20 %:lla vastaajia.
17
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 5. Ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat tahot,
monivalinta, % -osuudet (n=113)
Lähes 41 %:lla vastaajia (46 vastausta) oli myös muita kuin monivalinnassa
ehdotettuja tahoja mukana nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toiminnassa.
Alla olevaan kuvioon on koottu kuntien avovastauksissa esitetyt muut
toimijatahot. Avovastaukset on ryhmitelty teemoittain 6 ryhmään ja
suhteutettu prosenttiosuuksina vastanneiden määrään (n=73).
18
Kuvio 6. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston toimintaan osallistuvat muut
tahot, % -osuudet (=46)
Monessa verkostossa on laissa nimettyjen tahojen lisäksi edustettuina myös
muita kunnan palvelusektoreita lähes 33 %:lla vastaajia kuten
varhaiskasvatus, kulttuuritoimi ja tekninen toimi. Nuorten erilaiset
vaikuttajaryhmät, luottamushenkilöt ja kuntalaiset mainitaan 26 %:lla
vastaajia. Nuorten vaikuttajaryhmillä on monia nimityksiä kuten nuorten
parlamentti, nuorisovaltuusto tai sitten nuorten edustus. Osassa verkostoja
ovat monet tahot selvästi verkoston vakituisia jäseniä, mutta varsin monessa
on luotu joustava toimintatapa, jossa eri alojen asiantuntijoita ja
viranomaistahoja kuten poliisi tai työvoimahallinto kutsutaan verkoston
kokouksiin tarpeen mukaan. Näin menetellään lähes 22 %:lla vastaajakuntia.
Lähes 20 %:lla vastaajia verkostoon kuuluvat esimerkiksi etsivän nuorisotyön,
työpajatoiminnan, erityisnuorisotyön ja/tai lastensuojelun edustus ja 13 %:lla
vastaajia myös toisen asteen koulutusorganisaatioiden edustus. Vaikka
nuorisoverkostojen toiminnan luonteeseen kuuluu alueellisuus ja monialaisuus
on vain 2 vastaajalla toiminta selvästi organisoitu seutukunnallisena monen
kunnan välisenä yhteistyönä.
19
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 7. Ohjaus- ja palveluverkoston kokoontumiskerrat vuodessa, % osuudet (n=110)
Selvästi suurimmalla osalla vastaajia nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
kokoontuu 2–4 kertaa vuodessa. Näin on 68 %:lla vastaajia. Verraten moni
verkosto kokoontuu myös tätä enemmän, 5 kertaa tai vielä useammin lähes
25 %:lla vastaajia. Vain 7 %:lla vastaajia verkoston kokoontuminen jää
yhteen kertaan vuoden aikana.
2.3. Ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys
vaihtelee alueellisesti
Kunnilta kysyttiin näkemystä siitä, mikä heidän mielestään on nuorten
ohjaus- ja palveluverkoston rooli ja merkitys nimenomaan hallitusohjelmaan
kirjatun nuorisotakuun toteutuksessa. Kysymykseen vastasi 92 % kyselyyn
vastanneista kunnista (108 vastaajaa). Seuraavassa vastauksia käydään läpi
nostamalla esille keskeisiä suuntalinjoja. Alla olevaan kuvioon on ryhmitelty 5
teemaryhmään kuntien vastauksissaan esittämiä asioita. Teemaryhmien
20
osuudet on suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden
määrään (n=108 vastaajaa).
Kuvio 8. Ohjaus- ja palveluverkoston merkitys ja rooli nuorisotakuun
toteuttamisessa, % -osuudet (n=108)
Lähes 41 %:lla vastaajia verkoston keskeisin toimintakenttä on seurata
nuorten elinoloja ja palveluja, toisaalta kehittää palveluja ja välittää tietoa
monen toimijan kesken. Verkoston roolina ei silti ole koordinoida takuun
toteutusta ja seurantaa, vaan sitä varten on useimmissa tapauksessa
muodostettu oma työryhmä kuntaan:
”Selvittää mikä nuorten tilanne on kunnassa, tiedon jakaminen nuorten
tilanteesta sekä eri tahojen palveluista, nuorten palvelutarpeiden
kartoittaminen ja ennakoiminen ja tiedon vieminen eteenpäin
päätöksentekoon. Ideoi palveluiden kehittämistarpeita ja uusia
palvelukonsepteja.”
21
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
”Nuorten palvelujen kokonaisuuden koordinointi ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman päivitys, seuranta ja arviointi.”
Kolmannes vastaajista (33 %) näkee toisaalta, että verkoston keskeisenä
toimintana on koordinoida takuuta, seurata siihen liittyviä palveluja,
toimenpiteitä, toisaalta osallistua niiden kehittämiseen tai hankkeistamiseen:
”(…) kaupungin lasten ja nuorten yhteistyöryhmä valmistelee,
koordinoi, seuraa ja toimeenpanee nuorisotakuuseen liittyviä
toimenpiteitä. Käytännön toimenpiteiden toteutumisesta vastaa
jatkossa erillinen työryhmä, joka perustetaan kevään 2013 aikana.”
Vajaalle neljännekselle vastaajia (24 %) verkosto on keskustelufoorumi,
tiedonvälittäjä ja yhteistyöareena eri toimijoiden välillä, mutta sillä ei ole
selkeää eikä virallista roolia nuorisotakuun toteuttamisessa:
”Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston rooli on lähinnä keskusteleva,
ryhmä ei järjestä nuorille nuorisotakuun edellyttämiä palveluja.”
Vastaajista vajaat 19 % näki verkoston selvästi parantavan kunnan sisäistä
yhteistyötä, toisaalta myös kuntien välistä sekä yhteistyötä muiden
toimijoiden kanssa. Yhteistyön korostuminen näkyi osin menevän käsi
kädessä sen kanssa, millaisena verkoston roolin nähtiin olevan nuorisotakuun
toteuttamisessa. Monen vastauksessa verkoston nähtiin koordinoivan eri
toimijoiden välistä yhteistyötä ja työnjakoa nuorisotakuun toteuttamisessa:
”Parantaa kuntien sisäistä ja kuntien välistä sekä muiden toimijoiden
välistä yhteistyötä. Meillä toimii alueellinen (…) yhteinen monialaisen
yhteistyön palveluverkosto.”
Alle 10 %:lla vastaajia verkoston rooli oli edelleen epäselvä tai toiminnan
suunnittelu oli keskeneräistä johtuen muun muassa siitä, jos verkosto oli
vasta perustettu tai sen kokoonpano selkiintymätön:
”Nuorisotakuusta keskusteltiin viime kokouksessa. Ei vielä päätöstä.
Verkoston rooli olisi keskeinen nuorisotakuun toteuttamisessa.”
22
2.4. JOHTOPÄÄTÖKSET
Kunnissa on toiminut poikkihallinnollisia verkostoja ja
yhteistyöryhmiä jo useita vuosia
Koordinointi voi kunnissa jakautua monelle eri taholle
Nuorisotoimi on yleisin nuorisotakuuta koordinoiva taho
kunnissa
Monialaiset yhteistyöryhmät kuten ohjaus- ja
palveluverkostot ovat myös yleisiä eri toimijoiden
yhteistyötä koordinoivia tahoja
Nuorisolain mukainen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto
soveltuu hyvin hoitamaan paikallistasolla nuorisotakuun
monialaista tehtävää
23
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
3 Kunnat kokeneita nuorten
palvelujen kehittäjiä
3.1. Kuntien palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet
Kyselyssä kysyttiin monivalinnan kautta kokoavasti, mitä toimenpiteitä
kunnissa on jo aiemmin tehty nuorten kouluttautumisen ja työllistymisen
tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Toimenpiteillä tarkoitetaan
tässä yhteydessä kaikkia sellaisia toimia, joita kunta on itse tai yhteistyössä
muiden tahojen kanssa tehnyt. Kaikki kyselyyn vastanneet 117 kuntaa
vastasivat toimenpiteitä koskevaan kysymykseen.
Vastausten perusteella kunnissa on jo otettu käyttöön erilaisia nuorille
suunnattuja palveluja ja yhteistyömalleja, joilla pyritään auttamaan nuoria
kiinnittymään opiskeluun tai saamaan työkokemusta. Osa toimenpiteistä
liittyy viranomaisten välisen yhteistyön parantamiseen. Esimerkiksi
nivelvaiheessa perusopetuksesta toiselle asteelle siirryttäessä yhteistyöllä
pyritään helpottamaan tiedonkulkua ja löytämään ne nuoret, jotka
mahdollisesti tarvitsevat muita enemmän tukea ja ohjausta. Esitettyjen
monivalintavaihtoehtojen lisäksi lähes 32 % (37 vastaajaa) esitti lisäksi muita
kunnassa jo olemassa olevia palvelumalleja, yhteistyömuotoja ja
toimenpiteitä.
24
Kuvio 9. Kunnissa jo olevat palvelut ja meneillään olevat toimenpiteet,
monivalinta, % -osuudet (n=117)
Suosituimpia toimenpiteitä kunnissa ovat etsivä nuorisotyö ja nuorille
tarjottavat kesätyöpaikat, joita kumpiakin on tarjolla lähes 96 %:lla vastaajia.
Kuntouttavaa työtoimintaa on lähes 84 %:lla vastaajia, työkokeiluja ja
nuorten työpajoja 80 %:lla vastaajia ja palkkatuettua työtä tarjolla lähes 70
%:lla vastaajia. Lähes 60 %:lla vastaajia on nivelvaiheen ohjausta ja
koulutusta, oppisopimustyöpaikkoja 56 %:lla ja nuorten palvelu- ja
neuvontapisteitä 45 %:lla vastaajia. Näiden lisäksi vastaajista 44 %:lla on
starttivalmennusta, 38 %:lla nuorille räätälöityjä päihde- ja
mielenterveyspalveluja, 36 %:lla lisäopetusta nivelvaiheessa, 34 %:lla
koulutuskokeiluja ja 28 %:lla ohjaavaa koulutusta.
25
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Alla olevaan kuvioon on koottu muut toimenpiteet, joita 37 kuntaa esitti
avovastauksissaan. Kunnat toivat vastauksissaan esille monenlaisia
toimenpiteitä, palvelumalleja ja yhteistyömuotoja, jotka on ryhmitelty
teemoittain 6 ryhmään ja suhteutettu prosenttisosuuksina avovastaukseen
vastanneiden määrään (n=37).
Kuvio 10. Kunnassa olevia muita palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet
(n=37)
Kunnat ovat luoneet erilaisia nuorten työllistymistä edistäviä malleja, joihin
voi sisältyä esimerkiksi työllistymistä edistävää messutoimintaa tai
työharjoittelutoimintaa. Näitä toimia oli 37 vastaajasta kaikkiaan 35 %:lla
vastaajia. Joustava perusopetus ja siihen liittyviä muita perusopetuksen
loppuun suorittamista tukevia toimia oli käytössään 27 %:lla vastaajia.
Erilaisia nuorten yhteistoiminta- ja ohjauspisteitä sekä monialaisia
yhteistyöryhmiä oli vastanneista lähes 22 %:lla vastaajia. Tähän liittyvät
myös erilaiset hankkeet ja projektit, joita oli 16 %:lla vastaajia. Hankkeista ja
26
projekteista suuri osa on ESR -rahoitteisia hankkeita nuorten syrjäytymisen
ehkäisyyn, mutta myös etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa pyöritetään
paljon hankerahoituksella. Varhaiseen puuttumiseen ja lasten ja nuorten
erityiseen tukemiseen niin koulussa kuin sen ulkopuolella liittyviä
erityisnuorisotyöpalveluja, psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä
oppilashuollon palveluja toi esille 11 % vastaajista. Samoin nosti 11 %
vastaajista esille erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämää lähellä
olevan ammatillisen pätevyyden hankkimiseen liittyviä palveluja
(kisällikoulutus, ammattistartti ja avoin ammattiopisto).
3.2. Kunnissa suunnitteilla olevat palvelut ja
toimenpiteet
Kysymykseen suunnitteilla olevista toimenpiteistä tuli vastauksia 75 %:lta
kyselyyn vastanneista kunnista (88 vastaajaa). Vastaajamäärään vaikuttaa
osin se, että edeltävään kysymykseen jo olemassa olevista toimenpiteistä
vastasivat kaikki. Kuntakentällä on jo laaja-alaisesti käytössä monenlaisia
toimenpiteitä ja palveluja, joilla pyritään muun muassa auttamaan nuoria
löytämään paikkansa perusopetuksen jälkeen ja tuetaan nuorten
elämänhallintaan. Seuraavassa toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia, joita
kunta on itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitellut
toteuttavansa. Vastaukset suunnitteilla olevista toimenpiteistä nuorten
kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä syrjäytymisen
ehkäisemiseksi noudattavat jo vakiintunutta kehityssuuntaa: etsivä
nuorisotyö, kesätyöpaikat ja työpajatoiminta nähdään keskeisinä
palvelukokonaisuuksina, joilla parhaiten voidaan tukea ja ohjata tukea
tarvitsevia nuoria.
27
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 11. Suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä kunnissa, monivalinta,
% -osuudet (n=88)
Monella vastaajalla on esimerkiksi etsivää nuorisotyötä ollut jo pidemmän
aikaa sen lisäksi, että siihen liittyviä toimenpiteitä on edelleen suunnitteilla.
Myös monen muun toimenpiteen kohdalla on nähtävissä, että kunnissa on
nuorten työllistymiseen, koulutukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä
palveluja ja toimenpiteitä ollut jo pidemmän aikaa, mutta että niitä myös
uudelleen organisoidaan, laajennetaan ja kehitetään. Osan kohdalla toiminta
pyörii hankkeena tai projektina, johon on saatu joko valtionapua tai ESR rahaa. Toiminta on tällöin määräaikaista ja hankkeen loppuessa toiminnan
jatko joudutaan aina miettimään uudelleen samoin kuin sen rahoitus. Tähän
viitaten kyselyyn vastanneiden kuntien vastauksissa näkyy huoli resurssien
riittävyydestä ja toiminnan pitkäjänteisyyden turvaamisesta.
28
Vastaajista lähes 47 %:lla (vastaajia 41) on suunnitteilla etsivän nuorisotyön
toimia. Kesätyöpaikkoja on suunnitteilla vastaajista 44 %:lla ja melkein 40
%:lla vastaajia oli suunnitteilla nuorten työpajatoimintaa ja työkokeiluja. Yli
30 %:lla vastaajia on suunnitteilla lisäksi nuorten palvelu- ja
neuvontapistetoimintaa, oppisopimustyöpaikkojen luomista, kuntouttavaa
työtoimintaa, nivelvaiheen koulutusta ja ohjausta ja palkkatuettua työtä. Yli
20 %:lla vastaajia oli suunnitteilla työpajatoimintaan liittyvää
starttivalmennusta, räätälöityjä päihde- ja mielenterveyspalveluja sekä
koulutuskokeiluja. Alle 20 %:lla vastaajia oli suunnitteilla myös lisäopetusta ja
ohjaavaa koulutusta. Näiden lisäksi lähes 31 %:lla vastaajia (27 vastaajaa) on
edellä mainittujen toimien lisäksi tai näiden sijaan suunnitteilla muita
toimenpiteitä, joita seuraavassa käydään tarkemmin läpi.
Seuraavaan kuvioon on koottu 27 kunnan avovastauksissaan esittelemät
muut toimenpiteet, yhteistyömuodot ja hankkeet. Avovastaukset on
ryhmitelty teemoittain 6 ryhmään ja prosenttiosuudet on suhteutettu
avokysymykseen vastanneiden määrään (n=27). Monessa vastauksessa
tuotiin esille useampia vireillä olevia toimenpiteitä.
29
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 12. Muita suunnitteilla olevia palveluja ja toimenpiteitä, % -osuudet
(n=27)
Kuntien avovastauksissa tulee esille monipuolisesti suunnitteilla olevia
toimenpiteitä, joilla pyritään vastaamaan hyvinkin erilaisten kohderyhmien
tarpeisiin. Se että kuntatasolla syrjäytymistä ehkäisevää työtä ja yhteistyötä
on jo tehty kauemman aikaa, näkyy muun muassa siinä, että monella
tavoitteena ei ole enää luoda uusia toimenpiteitä, vaan kehittää olemassa
olevaa palvelutarjontaa ja siihen liittyviä ohjauspalveluja entistä
kokonaisvaltaisemmin. Tämä kehityssuuntaus oli vahvasti esillä 37 %:lla
vastaajia kaikkiaan 27 vastaajasta.
Toinen selvästi nousussa oleva palvelukokonaisuus ja yhteistyön kohde on
avoin ammattiopistotoiminta, jota voidaan toteuttaa eri tavoin, muun muassa
yhteistyössä työpajojen kanssa. Avointa ammattiopistotoimintaa suunnitteli
22 % vastaajista. Vastaajista 22 %:lla on suunnitteilla myös yritysten kanssa
tehtävää yhteistyötä nuorten työllistämiseksi ja 22 %:lla monenlaisia
30
hankkeita, joissa pureudutaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja palvelujen
ulkopuolella olevien nuorten tavoittamiseen. Runsaalla 11 %:lla vastaajia oli
suunnitteilla avointen ja matalan kynnyksen kerho- tai pienryhmätoimintaan
liittyvien harrastepalvelumahdollisuuksien kehittämistä syrjäytyneille nuorille.
Alle 10 %:lla vastaajia on suunnitteilla oppilaanohjauksen laadun
kehittämistoimia sekä kuraattori-, psykologi- ja päihdepalveluja.
3.3. JOHTOPÄÄTÖKSET
Kunnissa on jo vuosia ollut meneillään lukuisia eri
toimenpiteitä ja palveluita, joilla edistetään nuorten
koulutukseen pääsyä, tuetaan nuorten työllistymistä ja
ehkäistään syrjäytymistä.
Etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta ovat
vakiinnuttaneet asemansa kunnallisen nuorisotyön
keskeisinä työmuotoina.
Kunnissa on meneillään lukuisia hankerahoituksella
toimivia palveluita ja yhteistyömuotoja nuorisotakuun
hoitamiseksi
Hankerahoituksesta tulisi siirtyä kuntien
perusnuorisotyön ja eri toimintojen pysyvään
rahoitukseen
31
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
4 Mistä löytäisin sen nuoren?
4.1. Miten saadaan tietoa nuorten tilanteesta
paikallistasolla?
Miten syntyy kokonaiskuva kunnan nuorten tilanteesta, hyvinvoinnista ja
palvelutarpeista? Kyselyyn vastanneista kunnista 98 % (115 vastaajaa)
vastasi tietoa koskevaan kysymykseen. Kuntien avovastauksissa on kuvattu
monipuolisesti kunnissa tehtävää yhteistyötä, siellä toimivia tahoja,
hankkeita, projekteja, palvelumalleja joiden yhtenä keskeisenä tehtävänä on
koota tietoa nuorten tilanteesta ja välittää sitä edelleen suunnittelun ja
päätöksenteon pohjaksi.
Kysymykseen vastanneet kunnat eivät tässä yhteydessä tuoneet esille
tietojen salassapitoon liittyviä mahdollisia esteitä sen yhteydessä, miten
nuorten tilanteesta saadaan tietoa. Täysin ongelmatonta ei tiedonsaanti tai
tietojen vaihtaminen viranomaisten kesken ole edelleenkään, sillä
tietosuojaongelmiin viitattiin toisaalta kyselyn muissa kysymyksissä (luku
4.2.).
Kuntien vastauksista välittyy se, että kokonaiskuvaa nuorten tilanteesta on
vaikea hahmottaa ja koota yhteen. Vaikka esimerkiksi tilastotietoa on
olemassa, sitä tulee useammalta taholta ja tiedoista on vaikea saada
kokonaiskuvaa.
Monessa kunnassa on koottu moniammatillinen ja säännöllisesti kokoontuva
työryhmä, jonka piirissä tietoja välitetään, tietoja kootaan ja koottavista
tiedoista on sovittu mukana olevien kesken. Usein työryhmään on koottu
työvoimahallinnon, yhdistysten, järjestöjen, hankkeiden samoin kuin kunnan
32
palvelusektoreiden kuten perusnuorisotyötä, etsivää nuorisotyötä,
työpajatoimintaa, kuntouttavaa työtoimintaa sekä oppilashuoltoa tekevien
ammattiryhmien edustajia yhteen:
”Työryhmä, johon kuuluu sosiaalityöntekijä-koulukuraattori, opintoohjaaja, TE -toimiston edustaja, vapaa-aikasihteeri ja etsivä
nuorisotyöntekijä vaihtavat tietoa koulutuksen ulkopuolelle jääneistä
nuorista tai nuorista työttömistä. Armeijan ja toisen asteen koulutuksen
keskeyttäneistä saamme tietoa työryhmään.”
Vastauksien perusteella moni suurempi kuin pienempikin kunta on luonut
hyvin toimivaksi koetun toimintamallin, joka pyrkii kokonaisvaltaisemmin
koordinoimaan erilaisia nuorille kohdennettuja palveluja, tietopohjaa ja
toimijoiden välistä työnjakoa:
”Kunnassamme on nyt yhdistetty monta nuorten asioita pohtivaa
työryhmää yhdeksi lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmäksi. Tämä siitä
syystä että kuntamme on pieni ja toimijoita vähän. Nyt kun kaikkia
nuorten asioita käsitellään samassa työryhmässä, varmistetaan
tiedonkulku. Työpajan ohjausryhmään kuuluvat kaikki nuorten
yhteiskuntatakuuseen oleellisesti liittyvät tahot ja olemmekin
päättäneet että siinä työryhmässä tarkastellaan asiaa myös
yhteiskuntatakuun toteutumista ajatellen. Ohjausryhmään kuuluvat
juuri ne tahot joilta saamme ajankohtaista tietoa nuorten tilanteista.”
Seuraavassa käydään kootusti läpi 115 kuntavastaajan avovastauksia, joissa
esitellään käytössä olevia tapoja, joilla tietoa nuorten tilanteesta kootaan,
käsitellään ja välitetään. Useimmat vastaajat toivat esille useita tapoja ja
keinoja, joilla nuorten tilannetta kartoitetaan. Esille nousseet tavat ja keinot
on analyysivaiheessa ryhmitelty 4 teemaryhmäksi, ja näiden ryhmien tuloksia
on suhteutettu kysymykseen vastanneiden kokonaismäärän (n=115).
33
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 13. Miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa? % -osuudet (n=115)
Kuntien keskeinen tiedonlähde on olemassa oleva ja erilaisten tapaamisten ja
kohtaamisten kautta muodostuva tietämys ja yleiskuva nuorten tilanteesta.
Varsinkin pienemmissä kunnissa ihmiset tuntevat toisensa paremmin kuin
isommassa ja kunnan nuorten tilanne tiedetään hyvin ilman erillistä selvitystä
tai tilastointia, tieto saadaan ”puskaradion” kautta. Tähän ryhmään kuuluu
myös eri ammattiryhmien keskinäisen yhteydenpidon kautta muodostuva ja
jatkuvasti päivittyvä tieto ja tietämys, joka ei kuitenkaan perustu
järjestelmälliseen työryhmätyöskentelyyn, tiedonvälitykseen tai sitä
koskevaan seurantajärjestelmään. Lähes 56 % vastaajista hyödynsi erilaisia
kontakteja ja tietolähteitä hyväkseen:
”Oppilaitoksilta, perheiltä, sosiaalitoimelta, nuorilta itseltään, toisilta
nuorilta, nuorisotoimelta, liikuntatoimelta, seurakunnalta, etsivältä
nuorisotyöntekijältä jne. Pyritään hyödyntämään kaikki kanavat ts.
paikat joissa nuoret ovat.”
34
Nuorten ohjaus- ja seurantaverkostot ja muut vakiintuneet monialaiset
yhteistyöryhmät edustavat usein selvästi systemaattisempaa ja pidemmälle
vietyä tiedon prosessointia. Nämä ryhmät perustuvat vakiintuneeseen
toimintatapaan, jossa ryhmän jäsenyys, ryhmän tehtävät ja tietopohja on
pysyvästi organisoitua ja yhdessä päätettyä. Ryhmässä on usein yhdessä
päätetty tiedon jakamisesta, sen välittämisestä määrätyille tahoille,
seurattavista tiedoista tai indikaattoreista ja niiden käytöstä toiminnan
suunnittelussa ja arvioinnissa. Kerättävää tietoa palvelutarpeista ja
seurantatietoja nuorten osallistumisesta erilaisiin tukitoimiin ja palveluihin on
kehitetty muun muassa kohde- ja ikäryhmäpohjalta. Vastaajista 54 %:lla (62
vastaajaa) on jo tai ollaan perustamassa monialaisia työryhmiä/verkostoja
joiden keskeisenä tehtävänä on koota ja välittää tietoa nuorten tilanteesta
kunnassa tai alueella:
”Kuntaamme ollaan perustamassa monialainen työryhmä, joka
kokoontuu säännöllisesti ja siellä on laaja edustus eri hallinnonaloilta,
TE -toimistosta, työmarkkinajärjestöistä, nuorista, paikkakunnan
oppilaitoksista sekä kolmannelta sektorilta. Tämän ryhmän on tarkoitus
kerätä ja levittää tietoa nuorista.”
”Monialaisessa viranomaistyöryhmässä sekä nuorisotakuun toteutumista
seuraavassa ohjausryhmässä. Lisäksi tiivistä yhteistyötä käytännön
työntekijöiden kesken esim. nivelvaihetiimissä ja työpajaverkostossa.
On luotu selkeä nuorten ohjausmalli-järjestelmä, jota toteutetaan
sivistys-, hyvinvointi- ja vapaa-aikatoimialan yhteistyöllä.”
Kunnat käyttävät hyväkseen eri viranomaistahojen sekä tilastoviranomaisten
tekemiä tilastoja ja seurantatietoja kuten työvoimahallinnon
työttömyystilastoja tai opetustoimen yhteishakutilastoja. Tähän ryhmään
sisältyvät myös seurantatilastot muun muassa etsivästä nuorisotyöstä ja
nuorten työpajatoiminnasta sekä sosiaali- ja terveystoimen kautta saatavat
tiedot (esimerkiksi Sotkanet). Vastaajista 30 % käytti systemaattisesti
viranomaisten ja palvelujen tilasto- ja seurantatietoja hyväkseen:
”Koulun oppilaanohjauksen puitteissa toisen asteen koulutukseen
sijoittuneista nuorista, etsivän nuorisotyön kautta, yhteistyössä
35
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
sosiaalitoimen ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa, työ- ja
elinkeinotoimiston kautta (esim. työllisyyskatsaukset).”
Virallisten tilastojen lisäksi nuorten tilannetta ja toimintaa kuvataan myös
erilaisten selvitysten ja nuorille tehtävien kyselyjen kautta kuten
kouluterveyskysely, joista saadaan hyvin kuntakohtaista tietoa. Kunnat myös
tekevät nuorille omia kyselyjään esimerkiksi kunnassa toimivan nuorten
vaikuttajaryhmän kautta. Lähes 30 % vastaajista hyödynsi erilaisia
valtakunnallisia ja / tai paikallisia selvityksiä saadakseen tietoa nuorison
hyvinvoinnista ja palvelutarpeista.
Vain parilla kunnalla ei vastaajatietojen perusteella ole olemassa
minkäänlaista nuorten tilannetta kuvaavien tietojen koordinointia tai
tiedonjakamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä toimintatapoja. Osin tämä liittyy
pienen kunnan puskaradiotoimintaan tai siihen ettei kunnassa ole vielä
ryhdytty suunnittelemaan systemaattisesti tietojen keräämistä.
Vastausten perusteella osa tiedon keräämiseen ja välitykseen liittyvistä
toimintamalleista toimii jo alueellisina, esimerkiksi useamman kunnan
yhteisenä toimintana:
”Olemme mukana Alueellisissa nuorisopalveluissa jotka kokoavat tietoa
oppilaitoksista ja työvoimatoimistosta. Määristä raportoidaan mukana
oleville kunnille säännöllisesti.”
4.2. Nuoret palvelujen piiriin?
Nuorisotakuun keskeisenä kohderyhmänä ovat ne nuoret, jotka eivät jostain
syystä ole päässeet perusasteen jälkeen kiinni työ- tai opiskeluelämään.
Tähän liittyen kunnilta kysyttiin, mitä haasteita liittyy syrjäytymisvaarassa
olevien ja riskiryhmiin kuuluvien nuorten saamiseksi palveluiden piiriin?
Kysymykseen vastasi 98 % kyselyyn vastanneista kunnista (115 vastaajaa),
jotka toivat vastauksissaan esille monia syitä ja perusteluja sille, miksi tarve,
36
kysyntä ja palvelut eivät aina kohtaa. Kuntien avovastausten anti on
analyysivaiheessa ryhmitelty 5 teemaryhmään, jotka kuvaavat eri syitä, miksi
kaikkia nuoria ei saada palveluiden piiriin. Ryhmien tuloksia on suhteutettu
prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden kokonaismäärään (n=115).
Kuvio 14. Haasteet syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin kuuluvien
nuorten saamiseksi palveluiden piiriin, % -osuudet (n= 115)
Taustalla olevia syitä voidaan jaotella pääsyihin, jotka toisaalta kuvaavat
nuorten asenteita ja elämänhallintaa, toisaalta palvelujärjestelmää ja
resursointia sekä eri toimijoiden ja palvelunantajien välistä yhteistyötyötä ja
tiedonvälistystä.
Selvästi suurin haaste liittyy nuorten motivaatioon ylipäätään hakea, ottaa
vastaan ja suorittaa loppuun asti yhdessä sovittuja asioita. Usein motivaatioongelmat liittyvät perusasioihin kuten koulutuspaikan hakemiseen,
ajanhallintaan, etukäteissuunnitteluun ja asioihin perehtymiseen. Osalla
37
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
nuoria on taustalla vaikeita päihde- ja mielenterveysongelmia ja
oppimisvaikeuksia. Tätä mieltä oli lähes 64 % vastaajista (73 vastaajaa).
Vastaajien mukaan palveluja on tarjolla samoin eri tahoja, jotka yrittävät
auttaa ja tukea, mutta haasteena on nuorten motivointi:
”Päihde- ja mielenterveysongelmat kasvussa. Nuorten passiivisuus ja "ei
kiinnosta" -asenne. Perinteisen perheen ja yhteisöllisyyden katoaminen:
kotona ei ole aikuista, joka osoittaisi kiinnostusta ja aikaa nuorelle.
Palveluiden (rahoituksen) riittämättömyys. Osa hyviksi havaituista
palveluista toimii projektirahoituksella: jatkuvuus, kun rahoitus loppuu.
Viranomaisviestintä ja sähköisten järjestelmien yhteen toimimattomuus.
Miten löydetty nuori saadaan pysymään palvelussa ja mistä hänelle
löydetään "jatkosijoituspaikka", kun esim. töitä ei yksinkertaisesti vain
ole tässä surkeassa työllisyystilanteessa.”
Talous- ja työllisyystilanne on tiukka monella paikkakunnalla ja toisaalta
esimerkiksi valtion aluehallintoviranomaisten resurssit koetaan monella
paikkakunnalla riittämättömiksi. Kuntapalveluiden lisäksi merkittäviä
nuorisotakuun toteuttajia ovat valtion viranomaisista TE -toimisto
työllistämisohjauspalveluineen sekä Kela, jonka kuntoutuspalveluita osa
nuorista tarvitsee. Kyselyn vastauksissa korostuu vahvasti eri toimijoiden
välisen yhteistyön ja selvästi määritellyn työnjaon tarve, joka on erityisen
vahvasti tunnistavissa TE -toimiston kanssa ja heikommin tunnistettavissa
Kelan kanssa, siitä huolimatta että osa nuorisotakuun kohderyhmistä on Kelan
asiakkaita toimeentulo-, päihde- ja mielenterveysongelmineen.
Eri toimijoiden resurssien puute suhteessa olemassa oleviin haasteisiin ja
palvelutarpeisiin nousi esille 44 %:lla vastaajia. Palvelujen ja tuen
riittämättömään resursointiin liittyy myös palvelujen etääntyminen
paikkakunnalta kauemmaksi. Moni vastaaja toi vastauksissaan huolen
koulutuspaikkojen vähentymisestä sekä työvoimapalveluiden
lakkauttamisesta paikkakunnalla. Nuoria on vaikea motivoida menemään
kauas asioimaan ja opiskelemaan. Toisaalta sähköiset palvelut eivät korvaa
täysin naamatusten tapahtuvaa neuvontaa ja ohjausta. Kumpiakin tarvitaan:
38
”Puutteet palveluissa: tavoitettavuus, tiedon kulku/ siirto, asiakkaiden
moniongelmaisuus ja päällekkäisyys esim. päihde- ja mt-ongelmat,
kuka hoitaa / kuka vastaa. Kokonaisvaltainen hoidollinen ja
toiminnallinen tukimuoto nuorille. Kokonaiskoordinaatio.
Lainsäädännöstä johtuvat tulkinnat.”
”Virallisten tahojen = TE- keskuksen ja sosiaalitoimen resurssien puute,
eli vaikka tiedetään nuorten tilanne, ei sille ehditä tehdä mitään tai
ainakin kestää nuoren kannalta liian kauan ennen kuin toimenpiteisiin
ryhdytään.”
Nuorten motivoinnin ohella vaikeutena on ensin tavoittaa nuoria ja saada
heitä neuvonta- ja ohjauspalveluiden piiriin, varsinkin jos he ovat virallisten
tilastojen ja organisaatioiden ulkopuolella. Vastaajista 39 % oli sitä mieltä,
että palveluja ja tukitoimia tarvitsevia nuoria ei edelleen tavoiteta helposti,
varsinkin kun osa nuorista ei halua tulla tavoitelluksi:
”Kaikki nuoret eivät halua päästä palveluiden pariin. Ja se tuntuu tällä
hetkellä olevan meidän kuntamme vaikein tehtävä.”
”(…) muutama, joka valinnut tietoisesti ulkopuolisen elämäntavan,
yksilön oikeus omiin valintoihin ja eettinen kysymys miksi / millä
oikeudella yritetään puuttua tilanteeseen, joukko ei ole iso, mutta
haastava.”
Vastaajista 24 % toi esille, että monella nuorella on pitkäjänteisen ja
yksilöllisten palvelujen ja tukitoimien tarve, mikä vaatii paljon resursseja,
tekijöitä ja aikaa. Resurssien puutteen lisäksi moni vastaaja näki ongelmana
sen, ettei palvelujärjestelmä ja pirstaleinen toimintakenttä pysty kylliksi
auttamaan moniongelmaisia ja yksilöllisiä tukitoimia tarvitsevia nuoria.
Palvelujen kehittämisen näkökulmasta on haasteellista, että monella nuorella
on erilaisia yksilöllisiä palvelu- ja tukitarpeita ennen kuin he voivat siirtyä ns.
yleispalvelujen piiriin. Haasteellista on palvelujen oikea ja tehokas
kohdentaminen:
39
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
”Utmaningen är väl att NÅ de som löper risk för utslagning. Hur man vet
"vem" som löper risk, att hjälp sätts in i tid, att få informationen att
fungera mellan olika instanser som finns i ett barns/en ungdoms närhet.
Sen att också hitta rätt form av tjänster, varje barn/ungdom är unik och
behoven är individuella. Att hitta rätt service för var och en.”
Nuorten tavoittamiseen liittyy osaltaan edelleen tiedonkulkuun ja
yhteydenpitoon liittyvät ongelmat viranomaisten välillä. Vastaajista 17 % näki
edelleen ongelmana saada tietoa nuoren tilanteesta riittävän varhaisessa
vaiheessa. Samoin yhteistyö usean toimijan välillä ei välttämättä aina toimi
hyvin:
”Vanhempien suojelu, työvoimahallinto ei luovuta nuorten tietoja niin
emme voi tietää jos jokin nuori on vain kotosalla.”
Monen kuntavastaajan tilanteen kiteyttää alla oleva vastaus, jossa yhdistyvät
toisaalta pieni kuntakoko, pitkät etäisyydet toisella paikkakunnalla oleviin
palveluihin, kunnan huono taloustilanne ja elinkeinotoiminnan heikot
kehitysnäkymät sekä moniongelmaisten nuorten vaatimat yksilölliset palvelut:
”(…) kunnassa erityishaasteet liittyvät kunnan pieneen asukaslukuun ja
sitä myötä huonoon palveluiden saatavuuteen. Monet keskeiset
palvelut, kuten työvoimatoimiston ja Kela:n palvelut ovat käytettävissä
(…) naapuripaikkakunnalla, joten monella nuorella on vaikeuksia päästä
palveluiden piiriin. Paikkakunnalla on vain rajalliset mahdollisuudet
harrastuksiin ja yritysten sekä työpaikkojen vähäinen määrä vaikeuttaa
työpaikkojen löytymistä nuorille. Monilla nuorilla korostuu
moniongelmaisuus, sillä nuorilla on havaittu olevan monitahoisia
ongelmia, kuten mielenterveysongelmia, päihteiden käyttöä, sosiaalisia
ongelmia, oppimisvaikeuksia, motivaation puutetta ja
arjenhallintataitojen puutetta. Ongelmavyyhdin purkaminen vaatii
vankkaa ammattitaitoa nuorten parissa toimivilta henkilöiltä ja nuorten
elämän huomioiminen kokonaisvaltaisesti on tärkeää ennen kuin nuori
voidaan onnistuneesti saattaa erilaisten palveluiden piiriin.”
40
4.3. JOHTOPÄÄTÖKSET
Kokonaiskuvan saamiseksi nuorten tilanteesta tehdään
yhteistyötä ja tietojenvaihtoa
Tietoa tarvitaan, jotta löydetään palvelujen ja tuen
tarpeessa olevat nuoret
Nuorten ongelmille ja palvelutarpeille ei aina löydy yhtä
kaikenkattavaa ja kaikille sopivaa mallia
41
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
5 Mikä toimii arjessa?
Kunnissa on tehty ennaltaehkäisevää ja monipuolista nuorten sosiaalista
vahvistamista tukevaa työtä jo pitkään. Kyse on kunnallisista
peruspalveluista, joilla kunnat järjestävät ja tuottavat koulutuspalveluja
tukipalveluineen, sosiaali- ja terveyspalveluja, nuoriso- ja liikuntapalveluja.
Oman toimintansa ohella monet kunnat tukevat ja avustavat monia järjestöjä
ja yhdistyksiä ja osallistuvat moniin hankkeisiin ja projekteihin, joissa etsitään
usein uusia toimintatapoja ja kehitetään uusia palvelumalleja.
Kyselyn yhtenä tarkoituksena on kartoittaa kunnissa tehtävää työtä ja nostaa
esille keskeisiä toimenpiteitä, joilla saadaan tuloksia aikaan nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseksi, nuorten työllistämiseksi ja
koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Kyselyyn vastanneista kunnista 91
% (107 vastaajaa) kuvasi vapaamuotoisesti käytössään olevia toimenpiteitä
joilla saadaan parhaiten tuloksia aikaiseksi. Osa toimivista ja käytössä olevista
toimintamalleista on esillä Kuntaliiton kunnat.netin sivuilla Nuoret
koulutukseen ja työelämään/Hyvät käytännöt.
Kunnat kuvasivat vapaamuotoisesti käytössä olevia toimenpiteitä,
palvelumalleja, yhteistyömuotoja ja toimijoiden kirjoa. Kuntatason esimerkit
on koottu alla olevaan kuvioon 5 teemaryhmäksi. Teemaryhmät eivät ole
toisiaan poissulkevia. Monella kunnalla on käytössää enemmän kuin yhteen
teemaryhmään liittyviä toimintoja ja palveluja. Teemoitettuja toimenpiteitä on
suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=107).
42
Kuvio 15. Toimenpiteet joilla saadaan parhaat tulokset, % -osuudet (n= 107)
Osa vastaajista esitteli yksittäisiä palveluja, palveluprosesseja, ja niihin
liittyvää palveluohjausta ja muuta tuki- ja yhteistoimintaa. Osa kiinnitti
vastauksessaan enemmän huomiota yhteistyön organisoimiseen kunnan eri
palvelusektoreiden ja/tai muiden toimijoiden kuten työvoimahallinnon,
oppilaitosten, työpajojen ja yrittäjien välillä sekä kuvasi, millaista yhteistyötä
ja yhteistyön tuloksia toimijoiden kesken on saatu aikaiseksi.
Vastauksissa esiteltiin toimenpiteiden kohteena olevia nuorten ryhmiä ja heille
suunnattuja palvelukokonaisuuksia. Nuoria määritellään usein joko
ikäryhmäperusteisesti (esimerkiksi 16–25-vuotiaat nuoret) tai
palveluperusteisesti (esimerkiksi perusnuorisotyö kaikille alle 29-vuotiaille).
Vastaajakunnissa kohderyhminä olivat muun muassa mielenterveys- ja
päihdeongelmaiset, työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevat alle 25vuotiaat tai alle 29-vuotiaat, työttömät alle 25-vuotiaat tai alle 29-vuotiaat,
43
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
koulupudokkaat ja opiskelunsa keskeyttäneet, maahanmuuttajataustaiset,
vailla perusopetuksen päättötodistusta olevat, 17–25-vuotiaat vailla
koulutusta olevat nuoret tai erikseen nuoret miehet sekä vastaavasti tytöille
suunnatut tukipalvelut (nk. tyttötyö).
Palveluja, ohjausta ja muita tukitoimia on suunnattu kohderyhmille siltä
pohjalta, millaista tukea ja ohjausta kohderyhmän nuoret juuri siinä
elämäntilanteessaan tarvitsevat. Perusopetuksen jälkeisessä
elämäntilanteessa olevat nuoret (nivelvaihe) ovat oma ryhmänsä, samoin kuin
jo opiskelemaan menneet ja opiskelunsa keskeyttäneet tai opiskelunsa
päätökseen saaneet mutta ilman työpaikkaa jääneet. Opiskelun ja työelämän
ulkopuolella olevat ja usein päihde- tai mielenterveyspalveluja ja muuta
sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret ovat myös oma ryhmänsä, jotka
tarvitsevat usein juuri heille räätälöityjä palveluja ja moniammatillista
yhteistyötä.
Sen ohella että palveluja suunnataan määrätyille kohderyhmille, vastauksissa
korostuu, miten tärkeää on nähdä nuoret yksilöinä ja tästä syystä tarjota
heille yksilöllistä ohjausta ja palveluja. Vastaajista yli 51 % nosti tavalla tai
toisella esille yksilölliset palvelutarpeet ja muut tukitoimet, joiden avulla on
saatu hyviä tuloksia aikaan. Palvelujärjestelmässä oleva nuori ei ole
pelkästään toimenpiteiden kohde, vaan nuoren elämäntilanne, omat
näkemykset ja tavoitteet huomioidaan ja palvelut on yhteen sovitettu
palvelemaan nuorta mahdollisimman hyvin ja oikea-aikaisesti. Myös yhden
luukun periaatetta tuotiin esille, jossa nuorta ei heitellä palvelusta toiseen,
vaan palvelut ja tukitoimet kootaan yhteen:
”Parhaiksi toimenpiteiksi (…) on nuorten palveluiden piiriin saattamisen
tukemisessa ja nuorisotakuun toteuttamisessa todettu
kokonaisvaltaisen yksilöohjauksen ja yksilön näkökulman korostaminen
nuorten kohtaamisessa. Esimerkiksi etsivässä nuorisotyössä nuoren
kokonaistilanne pyritään kartoittamaan laajasti ja lähtemään liikkeelle
nuoren omista henkilökohtaisista lähtökohdista ja hänen vahvuuksistaan
lähtien. Yksilölähtöinen työote on mahdollistanut nuorten ohjaamisen
juuri niiden hänelle tarpeellisten palveluiden piiriin. Sosiaalista
44
vahvistamista on pyritty edistämään vetämällä tarvittaessa nuoria
sosiaaliseen vuorovaikutukseen toistensa kanssa, esimerkiksi pitämällä
vertaistukiryhmää hiljaisille ja ujoille tytöille. Nuorten kanssa on pyritty
liikkumaan yhdessä muiden paikkakuntien palveluissa ja siten
sopeuttamaan heitä arkipäiväisiin ihmisten kohtaamisiin.”
Yhteistyön ja pelisääntöjen lisäksi tarvitaan laadukkaita peruspalveluja muun
muassa perusopetuksessa, nuorisopalveluissa sekä toisella asteella, jotta
nuorille on tarjolla tarvittavia ohjaus- ja tukipalveluja opetuksen ohessa ja
mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen esimerkiksi joustavassa
perusopetuksessa (jopo-toiminta). Peruspalvelujen toimivuutta ja laatua
käsitteli lähes 47 % vastaajista. Laadukkaat peruspalvelut tarkoittavat muun
muassa perusnuorisotyön, erityisnuorisotyön sekä etsivän nuorisotyön
palveluja, toisaalta oppilashuollon ja etsivän nuorisotyön keskinäistä
yhteistyötä ja varhaista puuttumista kouluissa ja oppilaitoksissa:
”Paras tulos saadaan panostamalla peruspalvelujen laatuun. Varhaisen
puuttumisen painopisteestä tulisi siirtyä varhaiseen tukeen.”
Nuorten työllistämiseksi tarvitaan toimivia yhteyksiä ja toimintamalleja
esimerkiksi toisen asteen oppilaitoksien, yrityksien sekä työpajojen kanssa.
Tähän liittyen on luotu toimivaa yhteistyötä esimerkiksi yritysten kanssa, jotta
nuorille tarjotaan erilaisia tapoja tutustua työelämään ja vastuunottamiseen
(työpajat, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta). Yli 36 % vastaajista nosti
esille erilaisia nuorille suunnattuja työllistämispalveluja mukaan lukien
työpajatoiminnan ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön:
”Seinätön työpajapalvelu, perustuu vapaaehtoiseen osallistumiseen ja
liikkuvuuteen (palvelu sisältää etsivän nuorisotyön,
yksilövalmennuksen, työhönvalmennuksen sekä ryhmätoiminnot). (…)”
”Nuorten työpaja yhteistyössä etsivän nuorisotyön kanssa edistää
nuorten ammatilliseen koulutukseen hakeutumista sekä
työ/harjoittelupaikan löytymisessä.”
45
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Moniammatillista tukea ja palveluja tarvitsevien nuorten kohdalla tärkeintä
näyttää olevan yksittäisten palvelujen linkittäminen osaksi muita palveluja:
tarvitaan etukäteen mietittyjä palveluprosesseja, yhteistyötahoja, vastuuta,
työnjakoa ja yhteisiä pelisääntöjä, joiden puitteissa nuorta autetaan, tuetaan
ja ohjataan eri vaiheessa hänelle sopivaan suuntaan. Kyse ei ole yksinomaan
julkisen palvelujärjestelmän toimivuudesta, vaan yhteyksien avaamisesta
esimerkiksi yksityisen ja 3. sektorin toimijoihin. Eri toimijoiden välisen
yhteistyön, yhteissuunnittelun ja pysyvien toimintamallien luomisen sekä
tiedonvälityksen tärkeyden nosti esille lähes 36 % vastaajista.
Parhaimmillaan koordinoidulla yhteistyöllä ja yhteistoimilla on saatu luotua
nuorille yksilöllisen ohjauksen ja neuvonnan, yhden luukun palveluiden ja
tukitoimien tehokkaita palvelukokonaisuuksia, joissa nuorta ei hyppyytetä
toimijalta toiselle, vaan palvelut ohjautuvat jonkin koordinoivan tahon kautta
nuorelle. Usein tähän liittyy myös nuorta koskevien tietojen tehokas ja
kattava ylöskirjaaminen palveluketjun eri vaiheissa. Kokonaisvaltainen ja
yksilöllinen palveluohjaus mahdollistaa myös seurannan ja toimenpiteiden
arvioinnin sekä vähentää eri toimijoiden päällekkäisiä toimintoja:
”Hyviä tuloksia tuottaa toimiva verkostoyhteistyö TE-toimiston, Kelan,
oppilaitosten, kaupungin viranomaisten kesken ja kolmannen sektorin
toimijoiden kesken.”
”Yhteistyöllä ja eri sektoreiden vastuualueiden tunnistamisella. Kun
tehdään tarkkoja rajauksia siitä mitä kenenkin toimijan tehtäväkenttään
kuuluu ja jokainen hoitaa ne myös. Lisäksi tärkeää on että asiakkaat
vaihdetaan palvelusta toiseen saattaen ja jatkopolkua seurataan vielä
kiinnittymisen jälkeenkin.”
”Monialainen yhteistyö on parhaimpia keinoja toteuttaa nuorten
tarvitsemat palvelut. On tärkeää tietää, mitä kukin sektori tekee ja
miten palvelut voidaan tuottaa niin, että turhilta päällekkäisyyksiltä
vältytään. Tarpeisiin tulee pystyä vastaamaan oikea-aikaisesti. (…)
Kunnassa nuorisotyöpajan palvelut vastaavat suurimmassa
46
syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tarpeeseen, toimenpiteet ovat
sosiaalinen vahvistaminen, elämäntaitojen hallinta, koulutus- ja
työelämän suunnittelu ja vaihtoehtojen kartoitus, työelämäharjoittelu
jne. Nuorten neuvonta-, tuki- ja ohjauspalveluilla tuetaan nuoren
elämänsuunnittelua ja palvelutarpeen selvittämistä. Kaikista
erityisnuorisotyön palveluista on selkeät palveluohjausmallit olemassa.
Varhainen puuttuminen ja siihen liittyvät toimintamallit ovat toiminnan
perustana. Mitä aiemmin haasteisiin pystytään vastaamaan, sitä
vahvemmin nuorten syrjäytymisen ehkäisyä tuetaan. Ehkäisevä
erityisnuorisotyö, etsivä työ, jalkautuva työ ja ehkäisevä päihdetyö
toimintamalleineen tukevat vahvasti varhaisen puuttumisen työtä. (…).”
Palvelujen kehittämiseen sisällytettiin osaltaan varhaisen puuttumisen ja
ennakoivan otteen tärkeys sekä varhaisen puuttumisen palvelujen riittävyys.
Varhaisen puuttumisen tärkeyttä ja siihen liittyneitä toimenpiteitä nosti esille
25 % vastaajista:
”Henkilökohtaisella ohjauksella (…), jossa nuoren omat vahvuudet ja
motivaatio ovat keskiössä -> pitkäjänteisyys ja tukeminen.
Nivelvaihetyö -> yhtään nuorta ei jätetä - > tehdään oikeasti työtä
yhdessä nuoren kanssa tavoitteena koulutuspaikka -> työelämä. Pitkällä
aikavälillä muuttamalla oppilaanohjauksen luonnetta perusopetuksessa
enemmän nuorta kuulevaksi ja motivoivaksi. Toimiva monialainen
verkosto kaikilla tasoilla tukee sekä "perusnuoren" että erityistä tukea
tarvitsevan nuoren polkua kohti itsenäistä elämää.”
5.1. JOHTOPÄÄTÖKSET
Nähdä nuori yksilönä, ei vain toimenpiteiden kohteena
Yhden luukun palveluohjaus: kokonaisvaltainen
yksilöohjaus
Yhteistyöllä ja selvillä pelisäännöillä kootaan kaikkien
resurssit ja toiminnot nuoria varten yhteen
Riittävän tasoiset ja laadukkaat peruspalvelut
47
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
6 Koulutustakuu
Koulutustakuulla tarkoitetaan hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan
”jokaiselle peruskoulun päättäneelle nuorelle taataan koulutuspaikka lukiossa,
ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa,
kuntoutuksessa tai muulla tavoin”. (Hallitusohjelma 2011, 33.)
Hallitusohjelmaan kirjattuun koulutustakuuseen viitaten kunnilta kysyttiin,
millaisin toimenpitein kunnissa nuoria autetaan saamaan koulutuspaikka
peruskoulun jälkeen, millaisia esteitä koulutuspaikan tarjoamisessa on, mistä
syystä kaikki nuoret eivät jatka toiselle asteelle ja millä tavoin nuorten
siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle turvataan mahdollisimman hyvin.
6.1. Miten nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa
kunnissa?
Kysymykseen, miten perusopetuksen päättäneet nuoret saavat
koulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai
oppisopimuskoulutuksessa, vastasi 97 % kyselyyn osallistuneista kunnista
(114 vastaajaa). Kyseessä oli avokysymys, johon kunnat vastasivat
esittelemällä erinäisiä tavoitteita, palveluja sekä nuorille luotuja ohjaus- ja
tukimuotoja, joilla tuetaan nuorten hakeutumista koulutukseen ja oman
koulutusalan valintaa. Kuntien vastauksissa esille nousseet asiat on koottu
alla olevaan kuvioon 6 teemaryhmäksi. Teemaryhmät eivät ole toisiaan
poissulkevia. Monella kunnalla on käytössää enemmän kuin yhteen
teemaryhmään liittyvää toimintaa ja palveluja. Teemoitettuja toimenpiteitä on
suhteutettu prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=
114).
48
Kuntien vastauksista näkyy, että kunnat seuraavat ja pyrkivät huolehtimaan
nuorista pitemmällä aikavälillä. Käsite perusopetuksen päättäneet nuoret
kattaa selkeästi laajemman joukon nuoria kuin vain saman vuonna
peruskoulunsa päättäneet ja tästä syystä myös keinovalikoima on laaja.
Kuvio 16. Toimenpiteet joilla kunnassa autetaan nuoria koulutuspaikan
saamisessa, % -osuudet (n=114)
Suurin osa vastaajista painotti oppilaanohjauksen ja muun henkilökohtaisen
tuen ja ohjauksen merkitystä, erityisesti 9 luokalla yhteishakutilanteen
yhteydessä. Tätä mieltä oli 68 % vastaajista (78 vastaajaa).
Oppilaanohjauspalveluilla on iso merkitys yhteishakutilanteessa, varsinkin jos
paikkaa ei heti ole saatavilla, täydennyshaun ja muiden mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi:
49
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
“Studiehandledarna har en viktig roll och hjälper de unga. På hösten i
samband med att andra stadiets utbildning startar ordnas en
stadieövergångsträff mellan grundskolan och andra stadiet samt
uppsökande ungdomsverksamhet. I de fall där unga inte fått, påbörjat
andra stadiets utbildning kan den uppsökande ungdomsverksamheten
"hitta" de unga och hjälpa vidare ifall ungdomen själv vill.”
”Oppilaanohjauksen tiivistäminen perusopetuksessa. Monialainen
nivelvaihetyö -> yhteishaun tulosten tultua käydään läpi kaikki ilman
jatkokoulutuspaikkaa jääneet nuoret ja ohjataan heidät joko vapaaksi
jääneisiin toisen asteen koulutuspaikkoihin, lisäopetukseen:
lukiokymppi, lisäopetus tai ammattistartti - > jos kaikille ei löydy näitä
paikkoja etsitään jokin muu vaihtoehto -> starttipaja, etsivän
nuorisotyön tuetut palvelut, työharjoittelupaikka jne.”
Selvästi oma ja jo vakiintunut kokonaisuus ovat työpajatoiminnan ja etsivän
nuorisotyön palvelut ja näiden yhteistyö muiden, esimerkiksi koulujen
oppilaanohjauksen kanssa. Työpajoja ja etsivää nuorisotyötä nosti esille lähes
47 % vastaajista. Useissa tapauksissa etsivä nuorisotyö ja oppilaanohjaus
tekevät tiivistä yhteistyötä ja pitävät kiinni niistä nuorista, jotka jäävät
koulutuksen ulkopuolelle (nk. jälkiohjaus) tai ovat keskeyttäneet koulutuksen:
”Opot ovat eturintamassa. Etsivät ovat mukana nivelsopimuksissa ja
kesän täydennyshaussa tarvittaessa. Tätä yhteistyötä pitää kehittää
vielä.”
”Etsivän nuorisotyöntekijän ja oppilaanohjaajien työote pyritään
pitämään pitkälti myös ennaltaehkäisevänä, nivelvaiheen tukeminen on
tärkeää. Tiivis oppilaitosyhteistyö. Kesäohjaus lisä- ja
täydennyshakuun. Ohjaus ammattistartille.”
”Etsivä nuorisotyöntekijä osallistuu opetushenkilöstön/kuraattorin
kanssa kriittisten pisteiden seulontaan, nuorten työpajalla tuetaan
tarvittaessa hakuprosessissa, annetaan valmennusta haastatteluihin
50
jne. Tarvittaessa perhetyö auttaa nuoren perhettä.
Oppisopimuspaikkoihin on varauduttu kunnan talousarviossa.”
Moniammatillinen verkostoitunut yhteistyö nousee esille tämän kyselyn
tuloksissa monin paikoin, ja myös tässä yli 42 % vastaajista painotti sen
merkitystä. Nuorten parissa tekee työtään hyvinkin monia toimijoita sekä
viranomaistasolla että järjestö- ja yritystasolla. Tästä syystä selvästi
toimivaksi ja tärkeäksi on noussut näiden toimijoiden välisen yhteistyön
kehittäminen, sekä nuorille suunnattujen palvelujen ja tukitoimien luominen
monen toimijan välisenä yhteistyönä, ja toisaalta työnjaosta sopien.
Lähes 15 % vastaajista toi esille koulutustakuun selvästi strategisena
tavoitteena tai laaja-alaisesti toimintaa ohjaavana toimintatapana. Näiden
lisäksi monella kunnalla on vastaavia toimenpiteitä ja tavoitteita jotka ovat
käytännössä koulutustakuun toteutusta koulutuspaikkojen ja vaihtoehtoisten
palvelujen muodossa kunnan nuorille, mutta vastaajat eivät ole erikseen
kuvanneet toimintaansa koulutustakuuna:
”(…) nuorten koulutustakuu on kaupunkitasoinen strateginen tavoite,
jonka toteutusta seurataan vuosittain. Perusopetuksessa pyritään
riittävällä ohjauksella tukemaan oppilaiden hakeutumista toisen asteen
koulutukseen. Nivelvaiheen koulutukseen hakeutumista pidetään vasta
toissijaisena vaihtoehtona. Riittävä koulutustarjonta auttaa
koulutuspaikan saamisessa. Koulutuksen keskeyttämisen
ehkäisytoimenpiteet; peruskoulussa, toisen asteen koulutuksessa. Huoli
nuorten tavoittaminen etsivän nuorisotyön kautta. (…)-hankkeessa
ohjataan vailla tutkintoa olevia nuoria kohti ammatillista koulutusta.
Ennen yhteishakuja nuorille pidetään koulutusinfoja, lisäksi oppilaitoksia
kutsutaan esittelemään toimintaansa. Palveluohjaajat auttavat nuoria
yhteishaussa. Jos nuoren opiskelut ovat keskeytyneet, hankkeessa
mietitään keinoja jatkaa niitä joko samassa oppilaitoksessa tai
vaihtoehtoisesti muilla tavoin. (…)-hanke tukee myös
oppisopimuspaikkojen etsimisessä ja tekee työnantajayhteistyötä. (…)
tuetun oppisopimuksen avulla voidaan tehokkaasti kouluttaa ja
työllistää työttömiä nuoria, jotka eivät saa tutkintoja suoritetuksi
51
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
ammatillisessa koulutuksessa tai jotka eivät hakeudu toisen asteen
koulutukseen.”
Osin myös koulutustakuun toteuttamiseen liittyy lisäpaikkojen luominen
koulutuspalveluihin sekä joustavien koulutuspalvelujen tarjoaminen niille,
joille perinteinen oppilaitosmuotoinen koulutus ei sovellu. Kunnista lähes 11
% kertoi opetuspalvelujen kehittämisestä:
”Opintojen ohjaus ennen yhteishakua, kesäaikainen ohjaus, monialainen
yhteistyö, aloituspaikkojen oikea kohdentaminen lukio/ammatillinen,
ammattistartit, 10-lk, ohjaava koulutus, oppisopimukset, työpajat, AVA
-koulutus, etsivä nuorisotyö.”
”JOPO- luodaan mahdollisuus saada peruskoulun päästötodistus,
Monikulttuurisille nuorille valmentavaa koulutusta ja nuoriso-osasto
järjestää läksypajatoimintaa, oppisopimuskoulutusta on esim.
maahanmuuttajatytöille - lähihoitaja. Autetaan nuoria
yhteishakulomakkeiden täyttämisessä ym.”
Kaikille kunnille tilanne ei vielä ole selvä. Vastanneista kunnista 7 %:lla ei
joko osannut kertoa millä tavoin nuoria autetaan koulutuspaikan saamisessa.
Osalla näistä kunnista asia on selvitysasteella.
6.2. Mitä esteitä on koulutuspaikan tarjoamisessa?
Seuraavassa käydään kootusti läpi, mitä kuntatoimijat näkevät suurimpina
esteinä koulutuspaikan tarjoamisessa nuorille. Kysymykseen vastasi 85 %
kyselyyn vastanneista kunnista (100 vastaajaa). Kuntien vastauksissa esille
nousseet asiat on koottu alla olevaan kuvioon 5 teemaryhmäksi.
Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia. Kunnat toivat esille enemmän
kuin yhteen teemaryhmään liittyviä seikkoja, joiden vuoksi koulutuspaikat ja
nuoret eivät kohtaa. Teemoitetut esteet on suhteutettu prosenttiosuuksina
kysymykseen vastanneiden määrään (n= 100).
52
Koulutuspaikan saamisessa voi olla monia esteitä, jotka voivat liittyä toisaalta
koulutusjärjestelmärakenteeseen ja koulutustarjontaan, toisaalta nuorten
omiin valintoihin. Osa vastaajista ei nähnyt ongelmia opiskelupaikkojen
tarjoamisessa ja tällöin lähinnä viitattiin siihen, että paikkakunnalla on
riittävästi monialaista koulutusta tarjolla.
Kuvio 17. Esteet koulutuspaikan tarjoamisessa, % -osuudet (n=100)
Selvästi suurin este koulutuspaikan saamiselle on vastaajien mielestä se, ettei
koulutuspaikkoja ole riittävästi saatavissa. Tätä mieltä oli 46 % vastaajista.
Koulutuspaikkojen lisäksi osa vastaajista näki kriittisenä kohtana sen, ettei
omalla paikkakunnalla ole oikeanlaista koulutusta tarjolla, jolloin nuorten
pitäisi mennä pidemmän välimatkan päähän koulutukseen. Koulutuksen
saavutettavuuteen liittyviä ongelmia nosti esille 39 % vastaajista:
”Ei ole riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja.”
53
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
”Välimatkat koulutuspaikoille voi muodostua esteeksi, kunnassamme on
omana mahdollisuutena vain lukio, TE -toimiston "hitaus" tarttua
työttömien hakijoiden riittävän nopeaan harjoittelu- tai koulutuspaikan
hakeutumiseen/ saantiin. Tullut selkeästi esille että vaikka olisi
työkokeilupaikka jo valmiina, niin TE -toimiston siunaus asialle vie liikaa
aikaa.”
”Yhteishaku saa nuorilta arvion, että se pakottaa hakemaan aloille,
jotka eivät kuitenkaan nuorta kiinnosta. Tämän jälkeen opiskelu
keskeytetään herkästi.”
Vastaajista 33 % nosti esille nuorten huonot opiskeluvalmiudet, jotka
sisältävät monia asioita. Opiskeluvalmiuksilla voidaan tarkoittaa huonoa
opintomenestystä, jolloin liian alhaisella keskiarvolla ei mieleistä
opiskelupaikkaa ole saatavilla. Toisaalta siihen voi liittyä motivaation ja
mielenkiinnon puute, tietämättömyys minne jatkaa, päihde- ja
mielenterveysongelmia sekä ylipäätään kypsymättömyyttä tehdä valintoja tai
muuttaa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan jos kotipaikkakunnalla ei
sopivia opiskelupaikkoja ole tarjolla:
”Nuoren valmiudet koulutuspaikan vastaanottamiseen vaihtelevat.
Oppimisvaikeudet ja muut sosiaaliset vaikeudet vaikeuttavat
koulutuspaikan tarjoamista.”
”Nuorella on psyykkisiä ja/tai muita ongelmia, jotka pitää saada
kuntoon ennen koulutukseen menemistä. Tarjolla olevat koulutuspaikat
eivät vastaa nuoren toiveita tai nuoren osaaminen ei ole riittävällä
tasolla tarjolla olevaan koulutukseen. Nuori ei halua lähteä koulutukseen
toiselle paikkakunnalle.”
”Huono keskiarvo. Ei pääse haluamaansa koulutukseen. Ellei
jatkokoulutusta omalla paikkakunnalla saatavilla, saattaa liikkuminen
toiseen kuntaan olla liian suuri pala purtavaksi joillekin nuorille.”
54
Kaikille ei sovi yksi ja sama opintotie, vaan entistä enemmän tarvitaan
joustavia kouluttautumismahdollisuuksia, käytännönläheistä opiskelua sekä
perustaitoja tukevaa koulutusta ja ohjausta. Vastaajista 11 % oli sitä mieltä,
että edelleen ei ole tarpeeksi yksilöllisiä tarpeita huomioivaa koulutusta
saatavilla. Lisäopetusta ja oppisopimuskoulutusta kaivattiin erityisesti lisää
sekä työhön kiinnittäviä valmennus- ja harjoittelupaikkoja:
”Ammatillisen koulutuksen paikkoja liian vähän. Koulutustarjonnan
suunnittelua vaikeuttaa se, että opiskelijat liikkuvat yli kuntarajojen.
Nuorten tuettua oppisopimustoimintaa tulisi laajentaa. ”
”Tarjolla oleva koulutus ja koulutuspaikkaa vailla olevat nuoret eivät
kohtaa”
Vastaajista 11 % toi esille, ettei ongelmia juuri ole, vaan koulutuspaikkoja ja mahdollisuuksia on riittävästi tarjolla kaikille nuorille:
”Kaikki perusopetuksen päättäneet ovat saaneet viime vuosina 2.
asteen aloituspaikan (1 - 2 poikkeusta lukuun ottamatta ja nekin
henkilöt ovat olleet etsivän nuorisotyön tiedossa). Haasteina ovat
aloituspaikan vastaanottaminen ja varhaiset so. ensimmäisten
kuukausien aikana tapahtuvat keskeyttämiset. Nuorten
oppisopimuskoulutukseen ei tahdo löytyä työpaikkoja; tätä pyrimme
korjaamaan korotetun koulutuskorvauksen avulla.”
”(…) kunnassa on vuosittain hyvin vähän niitä nuoria, jotka eivät pääse
peruskoulun jälkeen opiskelemaan. Nämä yksittäiset nuoret on helppo
tavoittaa ja siten esteetkin ovat pienemmät.”
Koulutuspaikan saamisen esteitä voidaan kiteyttää alla olevaan luetteloon,
jossa monet kehityslinjat näyttävät vaikuttavan yhteisesti siihen, ettei kaikille
löydy heille sopivaa paikkaa:
”Yhteiskunnan esteitä: Resurssikysymys, valtion toimenpiteet
koulutuksen tarjonnan ja supistusten suhteen, aloituspaikkojen
rajallisuus suhteessa hakijoihin. Yksilön esteitä: Oppilaiden
55
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
terveysesteet päästä haluamaansa koulutukseen, heikko
opiskelumotivaatio.”
6.3. Miksi kaikki nuoret eivät jatka toisen asteen
koulutukseen?
Seuraavassa käydään läpi niitä keskeisiä syitä, jotka usein ovat niiden
nuorten taustalla, jotka eivät jatka heti perusasteen jälkeen toiselle asteelle
tai keskeyttävät opiskelunsa pian sen aloittamisen jälkeen. Kysymykseen
vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista (106 vastaajaa). Kunnat toivat
vastauksissaan esille monia syitä, jotka on jaoteltu analyysivaiheessa 6
teemaryhmään ja ryhmien vastausmääriä on suhteutettu kysymykseen
vastanneiden määrään (n=106). Teemaryhmät eivät ole toisiaan poissulkevia,
sillä kunnat toivat esille useampaan teemaan liittyviä syitä, jotka kaikki ovat
osaltaan vaikuttamassa siihen, miksi kaikki nuoret eivät kykene jatkamaan
opintiellä.
56
Kuvio 18. Keskeiset syyt, miksi kaikki nuoret eivät jatka lukioon tai
ammatilliseen koulutukseen, % -osuudet (n=106)
Selvästi suurin syy, minkä vuoksi kaikki nuoret eivät jatka lukiokoulutukseen
tai ammatilliseen koulutukseen ovat nuoren henkilökohtaiset
elämänhallintaan, oppimisvaikeuksiin ja / tai päihde- ja
mielenterveysongelmiin liittyvät syyt. Tähän liittyviä syitä toi lähes 57 %
vastaajista:
”Syitä on monia. Sosiaalisen tuen puute. Syrjäytyminen, koulukiusaus,
huono peruskoulun päästötodistus, päihdeongelmat,
mielenterveysongelmat, yksilöllisen ohjauksen puute, huono motivaatio,
tietämättömyys mahdollisista ammatillisista vaihtoehdoista.”
Kouluväsymys, kouluallergia, motivaation puute ja sopivan koulutustavan
puute, kun perinteinen tutkintoon johtava koulutusväylä ei tunnu omalta, ovat
myös yksi suurimmista syistä olla jatkamatta koulutiellä. Lähes 43 %
57
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
vastaajista toi koulu- ja opiskeluväsymykseen liittyviä tekijöitä esille, jotka
usein liittyivät myös muihin sosiaalisen tuen tarpeisiin:
”Henkilökohtaiset mieltymykset/koulutusalat eivät kohtaa. Joillakin
"kouluallergia" on voimakas; taustalla voi olla diagnosoimattomia
oppimisvaikeuksia, koulukiusaamista, diagnosoimattomia mt-ongelmia
(masennus/ahdistus/pelot), myöhäinen kypsyminen ammatilliseen
ajatteluun, nuoren kotitilanne; kokee olevansa kotona välttämätön
(äidin/isän hoito, alkoholismia perheessä, vastuu sisaruksista jne.) tai
perheessä joku tai jokin estää lähtemästä toiselle paikkakunnalle
opiskelemaan.”
Vastaajista 29 % katsoi, että koulutukseen pääsy on monelle ongelma. Liian
alhainen keskiarvo ja koulutuspaikan ja koulutustoiveen kohtaamattomuus
vaikuttavat monella taustalla, minkä vuoksi ei olla valmiita aloittamaan
opintoja muussa koulutuksessa. Osalla taas on tarve yksilöllisempään
ohjaukseen ja koulutusväyliin:
”Osalla nuoria ei ole mahdollisuutta tai valmiutta lähteä perinteisiin
koulutusmalleihin, syynä esim. huono koulumenestys yläkoulussa tai
muut syyt. Alueen koulutustarjonta ei vastaa nuoren
halua/kiinnostusta/tarpeita.”
”Koulutuspaikat eivät vastaa kaikkien nuorten henkilökohtaisiin
tarpeisiin. Oppisopimuskoulutuksen mahdollisuutta tulisi laajentaa ja
näin mahdollistaa tutkinnon suorittaminen nuorille, joille perinteinen
koulumuotoinen opiskelu ei sovellu.”
Vastaajista 17 % katsoi edelleen, että myös koulutuspaikkojen rajallinen
määrä vaikuttaa siihen, miksi osa nuorista ei jatka eteenpäin. Näiden nuorten
kohdalla vaikuttaa usein se, ettei nuori pääse haluamaansa koulutukseen ja
koulutusohjelmaan. Aloituspaikkoja on rajallinen määrä ja hakijoita voi olla
koulutusalasta ja koulutusohjelmasta riippuen aloituspaikkoja enemmän.
Ulkopuolelle jäävät ne, joiden koulumenestys ei riitä paikkaan.
58
Lähes 9 % vastaajista toi myös esille, että kaikki eivät halua opiskella, vaan
päästä töihin. Osalla nuoria on epärealistinen mielikuva työelämästä, sillä he
eivät ymmärrä että hyvään paikkaan ja palkkatasoon ei pääse nykyään ilman
koulutusta. Toisaalta osalla nuoria suunnitelmissa on perheen yritystoiminnan
jatkaminen:
”Koulutuksen arvostuksen puute, halutaan nopeasti palkkatyöhön ja
kuvitellaan, että kunta työllistää kuitenkin. Osa nuorista pitää
välivuoden ja hakee koulutukseen vasta vuoden päästä.”
Lähes 8 % vastaajista toi esille, että nuoret hakevat koulutukseen, mutta osa
heistä keskeyttää opiskelunsa tai ei ota koulutuspaikkaa ollenkaan vastaan.
Osa pitääkin välivuoden jos opiskelupaikka ei ollutkaan halutulta
alalta/linjalta:
”(…) kunnassa kaikki nuoret jatkavat koulutukseen. Ongelmaksi
muodostuu se, ettei koulutuslinja/ohjelma välttämättä vastaakaan
nuoren odotuksia ja siksi lisääntyy keskeyttämisriski.”
6.4. Millä tavoin siirtymistä perusopetuksesta lukioon
tai ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan
parhaiten?
Vastaajilta pyydettiin näkemyksiä, miten heidän mielestään parhaiten
turvataan perusopetuksen päättävien siirtyminen lukioon tai ammatilliseen
koulutukseen. Kysymykseen vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista
(106 vastaajaa). Kuntien vastauksissaan esittämät eri toimenpiteet on
jaoteltu 5 teemaryhmään ja teemat suhteutettu avokysymykseen
vastanneiden määrään (n=106). Teema eivät ole toisiaan poissulkevia.
Kunnat tuovat monipuolisesti esille erilaisia näkökulmia, ratkaisumalleja ja
vaihtoehtoja ja nämä on teemoitettu ryhmiin analyysivaiheessa.
59
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 19. Millä tavoin turvataan parhaiten nuoren siirtyminen
perusopetuksesta toiselle asteelle, % -osuudet (n= 106)
Kuten jo aikaisempien kysymysten kohdalla on noussut esille, ei
koulutustakuun toteuttamiselle löydy yhtä toteuttamistapaa eikä toisaalta
yhtä syytä, miksi se ei aina toteudu panostuksista ja tarjolla olevista
palveluista huolimatta.
Vastaajat näkevät, että selvästi suurin tarve on erilaisille ohjaus- ja
tukipalveluille nuoren elämän eri vaiheissa. Tuki- ja ohjauspalveluilla
tarkoitetaan niin oppilaanohjausta peruskoulussa kuin perusopetuksen
yksilöllistä toteutusta jopo-toimintana tai nuorisotoimen etsivän nuorisotyön
toimintatapaa. Yksilöllisten ohjaus- ja tukipalvelujen tarvetta nosti esille 65 %
vastaajista:
”Tämän nivelvaiheen turvaaminen alkaa jo varhaisessa vaiheessa
esimerkiksi vanhemmuuden tukemisella. Mutta jos ajatellaan nuorta 9.
60
luokalla, ovat tiedonkulku ja oppilaanohjaus merkittävässä asemassa.
Nuoren pitää saada tarpeeksi hyvää ja laadukasta tietoa sekä erilaisia
vaihtoehtoja omista mahdollisuuksistaan ja nuorelle pitää järjestyä niin
paljon aikaa hänen omiin pohdintoihinsa kuin hän tarvitsee. Kouluilla
pitäisi olla syksyllä ja talvella neuvontapiste, joka on avoinna henkilön
kera, pelkkä opo ei riitä. Tämän kunta voisi toteuttaa yhteistyössä
koulujen, nuorisotoimen ja TE -toimiston kanssa.”
Vastaajista lähes 36 % katsoi, että oleellista on luoda vakiintunut ja toimiva
nivelvaiheen yhteistyö eri toimijoiden kesken, siihen liittyvät toimintatavat
sekä jonkinlainen nuorten seurantajärjestelmä. Yhteistyön merkitys on
selvästi oleellinen jotta kunnan ja valtion, sekä eri hankkeiden, projektien,
järjestöjen ja yhdistysten sekä yritysten välinen kommunikointi pelaa ja
voimavaroja voidaan kohdistaa nuoria parhaiten hyödyttävällä tavalla.
Koordinointi on tärkeää myös siksi, että osaa palveluista rahoitetaan
määräaikaisesti avustuksilla ja osan kohdalla on kyse peruspalveluista ja
niihin liittyvistä lakisääteisistä velvoitteista:
”Nivelvaiheeseen liittyvä tuki on erittäin tärkeää. 9 -luokalla pitää
pystyä antamaan nuorille koulun puolesta riittävästi ohjausta ja tukea,
jotta omat tulevaisuudenkuvat ja toiveet realisoituisivat.
Koulutustakuumuotoinen palvelu edesauttaa asiaa. Erilaisen oppijuuden
haasteet pitäisi pystyä huomioimaan paremmin koulutustarjonnassa.”
Ennalta ehkäisy ja varhainen tuki tai puuttuminen mainittiin 36 %:lla
vastaajia ja usein erilaisten ohjauspalveluiden ohella. Ennalta ehkäisyllä
viitattiin muun muassa perhepalveluihin sekä oppilashuollollisiin palveluihin
kuten koulujen kuraattori- ja psykologipalveluihin:
”Ennaltaehkäisevällä työllä jo niille ketkä nähdään syrjäytymisvaarassa
olevana jo yläkoulussa.”
Vastaajista 33 % oli sitä mieltä, että koulutuspaikkoja tulee lisätä, mutta
myös koulutusjärjestelmää ja koulutustarjontaa tulee kehittää entistä
monipuolisemmaksi ja joustavammaksi. Lisäksi yhteishakujärjestelmää tulisi
61
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
kehittää huomioimaan, ei vain tutkintoon johtavat perinteiset koulutusväylät,
vaan myös muut koulutusmahdollisuudet:
”Turvaamalla riittävä määrä aloituspaikkoja ammatilliselle puolelle ja
kehittämällä yhteishaun pistehyvityksiä valmentavia koulutuksia
arvostavaksi. Ehkä myös lukion keskiarvorajaa voi arvioida.”
Muutaman vastaajan mielestä ratkaisuna on oppivelvollisuuden nostaminen
18 ikävuoteen:
”Henkilökohtaiset tukitoimet, oppivelvollisuuden ikäraja 18 v?
Nivelvaiheen saumaton yhteistyö.”
Seuraavassa esitetään kooste kuntavastauksista, joissa kerrataan monia
toimenpiteitä ja palveluja liittyen nuoren varhaiseen tukeen ja yksilölliseen
ohjaukseen, opiskelumahdollisuuksiin sekä yhteistyön ja tiedonjakamisen
merkitykseen:
”Saattamalla ja henkilökohtaisella opastuksella. Riittävät tukitoimet
mahdollisimman varhain, 2.asteen joustavat ja vaihtoehtoiset opinnot,
jos ei valmiuksia niin starttivalmennusta, 10 -luokkia yms.”
”Opinto-ohjaajan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö takaa tiedon kaikista
koulupaikan saaneista tai keskeyttäneistä nuorista.”
”Monialaisella eri viranomaisten hyvällä ja tehokkaalla yhteistyöllä
puututaan jo perusopetuksen aikana esiin nousseisiin nuorten
elämänhallintaan liittyviin puutteisiin tehokkaasti.
Koulutusmahdollisuuksista tiedotetaan oppilaille hyvin, käydään
tutustumassa eri oppilaitoksiin ja ammatteihin yrityksissä.”
”(…) eli selkeä ohjausmalli ja riittävästi monipuolisia opiskelupaikkoja ja
-muotoja. Huom! Peruskoulussa oppilasohjausta lisää ja ryhmät
pienemmiksi.
”Riittävällä ohjauksella ja velvoitteella hakeutua koulutukseen joko
kouluun tai oppisopimukseen. Pisteytykset suoraan 9. luokalta hakeville.
62
Aloituspaikkoja oltava riittävästi. Jälkiohjaus tehtävä helpommaksi
opoille. Nivelvaihepalaverit todella tärkeitä, niitä jatkettava. Edut
tehtävä vaikeammin saataviksi mm. työttömyysedut jne., jos
keskeyttää opinnot jne.”
”Onnistumme tällä hetkellä tässä nivelvaiheessa hyvin. Ongelmat ovat
muualla esim. ammatillisen koulutuksen läpäisyssä ja opintojen
loppuunsaattamisessa.”
”Peruskoulun tulisi pystyä antamaan vielä paremmin sekä valmiudet
siirtymävaiheeseen että antaa enemmän tietoa työelämästä ja
tulevaisuuden osaajien tarpeista esim. Eväitä isoksi, jossa toiminnallisin
menetelmin nuoret ja vanhemmat saavat yhdessä tietoa tulevaisuuteen
liittyen ja näin lisätään nuorten ja myös vanhempien vuorovaikutusta
nuoren tulevaisuuden suunnitteluun. (…) Varmistetaan, että
"armovitosia" ei anneta vaan osaaminen on riittävällä tasolla toisen
asteen opintojen aloittamiseen. Erityisiä opetusjärjestelyjä lisää esim.
jopotoiminnan menetelmien levittäminen peruskouluun.”
”Tehokkaalla, hyvällä ja riittävällä yksilöön kohdennetulla opintojen
ohjauksella ja tukitoimilla, vanhempien tuella.”
6.5. JOHTOPÄÄTÖKSET
Koulutuspaikkoja ei ole riittävästi saatavilla tai omalla
paikkakunnalla ei ole koulutustarjontaa, myös
koulutuspaikan ja koulutustoiveen kohtaamattomuus
hankaloitti siirtymistä jatko-opintoihin
Vakiintunutta ja toimivaa nivelvaiheen yhteistyötä eri
toimijoiden kesken pidettiin tärkeänä
Oppilaanohjauksen ja muu henkilökohtaisen tuen ja
ohjauksen merkitys korostuu ohjaus- ja tukipalveluissa
63
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Yhteistyötä korostettiin mm. etsivän nuorisotyön ja
työpajatoiminnan sekä oppilaanohjauksen välillä
Nuoren opiskeluvalmiudet, huono opintomenestys,
motivaation ja mielenkiinnon puute, päihde- ja
mielenterveysongelmat, ylipäätään kypsymättömyys
tehdä valintoja tai muuttaa toiselle paikkakunnalle
opiskelemaan nähtiin keskeisiksi esteiksi jatko-opintoihin
siirtymiselle
64
7 Nuorille suunnatut
työllisyyspalvelut
kuntatasolla
Laissa julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta (916/2012) säädetään työ- ja
elinkeinotoimistojen (TE -toimistot) alueellisista työ- ja yrityspalveluista. Työja elinkeinoviranomaisen on tarjottava työtä ja koulutusta sekä järjestettävä
työllistymissuunnitelmaan tai sitä korvaavaan suunnitelmaan sisältyviä
palveluja työ- ja elinkeinoviranomaisen käytettäväksi osoitettujen
määrärahojen rajoissa. Työ- ja elinkeinoviranomaisen on myös seurattava
työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman toteutumista ja
osaltaan huolehdittava palveluprosessin etenemisestä (Laki julkisesta
työvoima- ja yrityspalvelusta, 9 §).
Kyselyssä kartoitimme kuntavastaajien näkemyksiä siitä, millaisena he
näkevät yhteistyön ja yhteistyön mahdollisuudet työvoimahallinnon kanssa
hallitusohjelman mukaisen nuorisotakuun toteuttamisessa ja kenellä on
vastaajien mielestä suurin vastuu nuorten työttömien työllistymistä
edistävistä palveluista.
7.1. Kuka vastaa nuoren työttömän työllistymistä
edistävistä palveluista?
Kysyimme kunnilta tarkempaa näkemystä siitä, mikä taho heidän mielestään
vastaa nuoren työttömän työllistymistä edistävistä palveluista. Tähän kohtaan
vastasi 99 % kyselyyn vastanneista kunnista (116 vastaajaa). Kuntien
65
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
avovastauksissaan esille nostamia näkökulmia on jaoteltu 5 teemaryhmään,
jotka on suhteutettu kysymykseen vastanneiden määrään (n=116).
Suurin osa vastaajista toi vastauksissaan esille, että valtion työvoimahallinto
eli alueellinen TE -toimisto vastaa ensisijaisesti nuorten työttömien
työllistymistä edistävistä palveluista. Tämä ohella tuotiin vastauksissa esille,
miten monipuolisia yhteistyömuotoja on paikallistasolle muodostunut TE toimiston, kuntien palvelusektoreiden, hankkeiden ja erilaisten järjestöjen
välillä yhteisenä tavoitteena auttaa nuoria työttömiä tarjoamalla heille
työllistymistä edistäviä ja tukevia palveluja.
Kuvio 20. Nuorten työttömien työllistymistä edistävistä palveluista vastaava
taho, % -osuudet (n=116)
Kaikki vastaajat eivät ole nimenneet vastauksissaan selkeästi vain yhtä
vastuutahoa. Kuitenkin 70 % vastaajista (81 vastaajaa) oli sitä mieltä, että
66
selkeästi päävastuun nuorten työllistymistä edistävistä palveluista kantaa
alueellinen TE -toimisto.
Lähes 45 % vastaajista oli sitä mieltä, että kunta palvelusektoreineen ja
toimintoineen kantaa joko yksinomaan vastuuta nuorten työllistymisestä tai
tasaveroisesti TE -toimiston kanssa. Lähes 40 vastaajaa nimesi sekä TE toimiston että kunnan vastuullisiksi nuorten työllistämispalveluista:
”TE -toimisto vastaa työllistämisestä sisältäen henkilökohtaisen tuen
ammatinvalinnasta ja työhön ohjaamisesta. Jos työllistymistä edistäviä
palveluja ovat työkuntoisuus, työn tekemisen valmiudet jne on vastuu
tältä osin kunnalla. Paikalliset yritykset ja kolmas sektori vastaavat
työpaikkojen tarjonnasta ja niiden soveltuvuudesta nuorille.”
Monessa vastauksessa tuotiin esille, miten moninainen ja monitahoinen
toimijoiden, toimenpiteiden ja palveluiden joukko osallistuu nuorille
suunnattujen työllistymistä edistävien ja työttömyyttä ehkäisevien
toimenpiteiden ja palveluiden järjestämiseen ja suunnitteluun. Tämä näkyi 18
%:lla vastaajia. Toisaalta vastauksissa kiinnittää huomiota että, nuorten
työttömien työllistämistä edistävien palveluiden kohdalla eivät Kelan
kuntoutuspalvelut kuuri nouse esille eikä Kela näy myöskään vastaavissa
monialaisissa yhteistyöryhmissä. Vastuuta ottavat niin valtion TE -toimisto,
kunnat, yritykset, järjestöt ja yhdistykset eri tavoin:
”Työllisyysasioiden hoitaja yhteistyössä etsivän nuorisotyön ja
erityisnuorisotyön, yritysten, kunnan eri hallintokuntien, kolmannen
sektorin, seurakunnan ja nuorten työpajan kanssa.”
”Vastuu on laaja. Yhteistyötä tulee olla TE -palvelujen, kunnan,
yhdistysten ja yritysten taholta. Kaikkien tahojen tulee sitoutua
nuorisotakuun toteuttamiseen. Erittäin tärkeä rooli on myös nuorella
itsellään.”
Lisäksi 4 vastaajaa nimesi nuorten ohjaus- ja palveluverkoston vastaamaan
työllistymispalveluja edistävistä toimista ja 3 vastaajalla ei ollut selvää
käsitystä kenellä vastuu nuorten työllistymistä edistävistä toimista on:
67
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
”Ingen skillnad vilken sektor (social, ungdomssektorn...) så länge
tjänsterna fungerar.”
7.2. Saavatko nuoret riittävästi
ammatinvalinnanohjausta?
Enemmistö eli 59 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei TE -toimistojen nuorille
antama ammatinvalinnanohjaus ole riittävää tarpeeseen nähden.
Kysymykseen nuorten saamasta ammatinvalinnanohjauksesta otti kantaa 87
% kyselyyn vastanneista kunnista (102 vastaajaa).
Kuvio 21. Onko nuorten saama ammatinvalinnanohjaus TE -toimistoissa
riittävää? (n= 102)
68
Vastaajien kriittisyyteen vaikuttaa keskeisesti se, miten hyvin
työvoimahallinnon palvelut ovat ylipäätään nuoria kuntalaisia lähellä.
Vastaajat kantavat huolta siitä, kykeneekö työvoimahallinto vastaamaan yhä
lisääntyviin palveluodotuksiin tilanteessa, jossa sen resursseja ei juuri olla
lisäämässä ja nuorille kohdistetut palvelut ovat muutoksessa.
Toimipisteverkoston vähentäminen nähdään vastauksissa selvästi palvelujen
huonontumisena ja loitontumisena kauemmaksi asiakaskunnista niillä
paikkakunnilla, joissa työvoimapalvelujen toimipistettä ei enää ole.
7.3. Yhteistyötä TE -toimiston kanssa nuorisotakuun
toteuttamiseksi?
Kyselyssä pyydettiin vastaajia kertomaan lyhyesti, millaista yhteistyötä kunta
tekee tai on suunnitteilla TE -toimiston kanssa hallitusohjelmaan kirjatun
nuorisotakuun toteuttamisessa. Kyselyyn vastanneista kysymykseen otti
kantaa 95 % kunnista (111 vastaajaa). Seuraavassa vastauksia käydään läpi
nostamalla esille avovastausten pääsisältöjä. Vastauksissa nostetut asiat on
jaoteltu 5 teemaryhmään ja ryhmien vastaukset on suhteutettu
prosenttiosuuksina kysymykseen vastanneiden määrään (n=111).
69
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Kuvio 22. Yhteistyötä nuorisotakuun toteuttamiseksi TE -toimiston kanssa, %
-osuudet (n= 111)
”Normaalia yhteistyötä mm työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön
puitteissa. Tietojen vaihtoa ja asiakkuuksien ohjauksia.”
Yli 50 % vastaajista kertoo, että yhteistyötä, tietojen vaihtoa ja konkreettisia
toimenpiteitä tehdään kuten tähänkin asti. Vastaajista vajaan 20 %:n
mielestä yhteistyö on nyt selvästi syventymässä tai jo syventynyt. Vastausten
perusteella on kehitteillä uusia yhteistoimintamuotoja, yhteispalvelupisteitä ja
toiminnan yhteistä koordinointia yms. Esimerkkinä uudenlaisesta
toimintakonseptista on TE -toimiston, kuntien ja Kelan yhteiset työvoiman
palvelukeskukset, joissa kaikki 3 toimijaa palvelevat nuoria samasta
pisteestä:
”Yhteistyö paranee ja tiivistyy perustetun yhteispalvelupisteen myötä,
jossa toimijat työskentelevät samoissa tiloissa. Yhteispalvelupisteen
70
monialaisen työryhmän osaaminen parantaa nuorten poluttamisessa
heitä eteenpäin auttavien palveluiden piiriin.”
Vastaajista noin 13 %:lla yhteistyö näyttäytyy yhteydenpitona eri toimijoiden
kesken, mutta mistään vakiintuneemmasta tai syvemmästä yhteistyöstä ei ole
kyse. Vastaajista vajaan 10 %:n mielestä tilanne on vielä täysin auki eikä
vastaajalla ole tietoa, miten yhteistyötä tullaan jatkossa tekemään johtuen
muun muassa työvoimahallinnon rakenneuudistuksesta, joka varsinkin pienillä
paikkakunnilla nähdään palvelujen häviämisenä paikkakunnalta. Sähköisten
palvelujen ei uskota täysin korvaavan puuttuvaa asioimistoimipistettä.
”Yhteistyö TE -toimiston kanssa takkuaa pahasti. (…) kunnasta
lopetettiin TE -toimisto, ja palvelut siirtyivät (…) toiseen kuntaan. Matka
on varsinkin nuorille aivan liian pitkä, ja kulkemista vaikeuttaa myös
julkisen liikenteen puute. On jotenkin paradoksaalinen tilanne, että
valtio vähentää palveluja ja lopettaa TE -keskuksen toimipisteitä ja
samalla astuu nuorisotakuu voimaan.”
Vastaajista 8 % katsoi että yhteistyötä ei ole tai se on vasta
suunnitteluasteella:
”Ei vielä mitään.”
7.4. Yhteistyömahdollisuudet TE -toimistojen kanssa
vaihtelevat alueellisesti
Kuntia pyydettiin kyselyssä arvioimaan yhteistyömahdollisuuksia tai jo tehtyä
yhteistyötä TE -toimiston kanssa. Kysymys sisälsi mahdollisuuden arvioida
sekä tehtyä että tulevaa yhteistyötä. Moni vastaaja ottikin vastauksessaan
kantaa myös siihen, miten yhteistyö on muuttunut työvoimahallintoa
koskevan uudistuksen johdosta.
Kysymykseen yhteistyöstä vastasi 91 % kyselyyn vastanneista kunnista (106
vastaajaa). Moni vastaaja kävi lyhyesti läpi pidemmän aikavälin yhteistyötä ja
71
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
siinä tapahtunutta kehitystä. Vastaukset on jaoteltu 5 ryhmään, joissa
käsitellään vastaajien arvioita yhteistyön toimivuudesta sekä yhteistyöhön
vaikuttaneita syitä. Vastauksia on suhteutettu kysymykseen vastanneiden
määrään (n=106).
Yhteistyön taustalla negatiivisesti vaikuttaneet syyt liittyvät pääosin siihen,
onko TE -toimistolla paikkakunnalla palvelupiste ja palveluja nuorille, toisaalta
riittävästi virkamiehiä joiden kanssa yhteistyötä on mahdollista tehdä.
Yhteistyöhön positiivisesti liittyneet syyt liittyivät vastaavasti uusiin
toimintatapoihin.
Kuvio 23. Arvioita yhteistyöstä TE -toimiston kanssa ja yhteistyöhön
vaikuttavista syistä, % -osuudet (n= 106)
72
Suurin osa vastaajista otti suoraan kantaa siihen millaista yhteistyö on ollut
TE -toimiston kanssa. Vastaajista 76 % katsoi, että yhteistyö pelaa hyvin tai
on jopa parantunut:
”Yhteistyö toimii hyvin. Organisaatiomuutos TE -toimistossa on vienyt
loppuvuoden ja vuoden alun resursseja, nyt alkaa heilläkin työpaketit
olla kunnossa.”
Vastaavasti 17 % vastaajista katsoi, ettei yhteistyö toimi hyvin ja vajaat 7 %
kysymykseen vastanneista ei osannut arvioida tehtyä yhteistyötä:
”Yhteistyö on ollut joissakin asioissa sujuvaa, joissakin puolestaan ei
niinkään. Olen käsittänyt, että esim. rajanveto asiakkuuksien ja
tehtävien jaon kanssa on välillä ollut vaikeaa ja että TE -toimistosta ei
ole ohjattu tietynlaisia asiakkaita kaupungin työllisyydenhoidon
palveluiden piiriin, vaikka siellä oltaisiin oltu heitä halukkaita
palvelemaan. Olen käsittänyt, että kunnille ollaan kuitenkin koko ajan
sälyttämässä lisää vastuuta ja velvollisuuksia pitkäaikaistyöttömien ja
vaikeasti työllistyvien suhteen, mutta ei kuitenkaan vastaavasti olla
lisäämässä resursseja.”
Moni vastaaja eritteli vastauksissaan kunnan ja TE -toimiston välisen
yhteistyön lisäksi nuorten kokemuksia saamastaan palvelusta ja siihen
tulleista muutoksista. Vastaajista 12 % katsoi että yhteistyö on huonontunut
ja nuorille suunnatut palvelut ja palvelupisteet etääntyneet liian kauas:
”Hyvin toiminut aikaisemmin. TE -keskusuudistuksen jälkeen
työskentely vaikeutunut: Jos esimerkiksi nuori käy kysymässä
mahdollisuutta tulla esimerkiksi tutustumaan työelämään nuorisotoimen
palvelukseen venyy asian järjestäminen nykyisin yli pariin viikkoon.
Aiemmin asia voitiin hoitaa päivässä kuntoon. Eli päätöksenteko
pienissäkin asioissa viety paikallistoimiston työvoimaneuvojilta vaikka
ammattitaito varmasti olisi riittävä. Kummallista byrokratisoimista
palvelutilanteen vaikeuttamiseksi.”
73
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Toisaalta vajaat 9 % katsoi että yhteistyötä on parantanut se, että
työvoimahallinto on ollut luomassa uusia toimintatapoja, palveluja ja
yhteistyömuotoja on kehitetty eteenpäin.
Hyvä viranomaisyhteistyö ei vastausten perusteella automaattisesti merkitse
saavutettavissa olevia palveluja nuorille. Varsin monella vastaajalla on nyt
selvästi huoli siitä, miten resurssit riittävät huomioimaan nuorisotakuun
kohderyhmien palvelut ja siihen liittyvän yhteistyötarpeen muiden toimijoiden
kanssa:
”Hyvin sujunut tähän asti, mutta huolestuneena kuuntelimme viestejä
toimintojen sisäisestä kehittämisestä ja sen vaikutuksista
asiakaspalveluun ja työntekijöiden työhön. Pitäisi olla edelleen
mahdollisuus asioida saman ja tutun henkilön kanssa. On sovittu jo
"sivutoimivastaanoton" käynneistä (…) kunnassa, kootaan useamman
henkilön asiat samalle päivälle kuten aiemmin kun oli säännöllinen
sivuvastaanotto täällä. (…) hyviä kokemuksia videoneuvotteluista,
etäpisteen kautta yhteys suoraan tuttuun henkilöön.”
7.5. JOHTOPÄÄTÖKSET
TE -toimistoilla on päävastuu nuorten työttömien
ohjauksesta ja työllistymistä edistävistä palveluista
Ammatinvalinnanohjausta tarvitaan lisää TE -toimistoihin
TE -toimistojen kanssa tehtävässä yhteistyössä on luotu
uusia palvelumalleja ja yhteistyö sujuu monilta osin hyvin
Pelkona on kuitenkin, että työvoimahallinnon palvelut
etääntyvät liian kauas nuorista etenkin pienemmissä
kunnissa
74
8 Terveiset Kuntaliitolle
Kyselyn lopuksi vastaajat kirjoittivat odotuksistaan Kuntaliitolle.
Kuntavastaajien terveiset eivät ole suunnattu yksinomaan Kuntaliitolle, vaan
kaikille niille toimijoille, jotka kansallisesti osallistuvat nuorisotakuun
suunnitteluun, ohjeistamiseen, resursointiin sekä arvioinnin suunnitteluun.
Alla olevaan taulukkoon on koottu vastaajien terveisiä. Vastaajilla on huoli
resurssien riittävyydestä. Lisäksi vallitsee edelleen hämmennystä
nuorisotakuun toteuttamisesta, mikä liittyy ministeriön kautta tulleeseen
informaatioon. Toisaalta tuotiin esille, että perusopetuksen jälkeinen ikäryhmä
on kokonaisuudessaan nuorisotakuun piirissä, minkä vuoksi on tärkeää
turvata peruspalvelujen laajuus ja laatu.
Millä tavoin Kuntaliiton tulisi mielestänne toimia hallitusohjelmaan kirjatun
nuorisotakuun ml. koulutustakuu kohdalla, uusia avauksia, toimenpideehdotuksia tms? Kysymykseen vastasi 62 % (73 kuntaa) kyselyyn
vastanneista kunnista. Terveisten pääkohdat ovat seuraavat:
Tiedottamista tarvitaan
Käytännön konkreettisia esimerkkejä, toimintatapoja, hyviä
käytänteitä ja niiden levittämistä
Koulutusta suomeksi ja ruotsiksi sekä verkostotapaamisia takuuta
koordinoiville henkilöille
Seurannan, arvioinnin ja siihen liittyvän tilastoinnin kehittämistä
Selkeitä toimintaohjeita: yhteistyön kehittämiseksi ja työnjaon
selventämiseksi
Resurssien kohdentamista niin nuorisopuolelle, nuorten
mielenterveyspalveluihin ja koulutukseen (koulutuspaikat): etsivän
nuorisotyön ja työpajojen rahoituksen vakinaistaminen
Koulutuspalvelujen kehittämistä: opetuksen kehittäminen ja opintojen
organisoiminen työelämän kanssa joustavasti
Nuorisotakuun tarkempaa määrittelyä arvioinnin ja seurannan
toteuttamiseksi
75
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Liitteet
Kyselyn saatekirjelmä ja kyselylomake
Arvoisa nuorisoasioista vastaava
Kysely kunnille nuorisotakuusta
Kysely koskee kunnassa tehtyjä toimenpiteitä, joilla edistetään nuorten
kouluttautumista perusopetuksen jälkeen, tuetaan nuorten työllistymistä sekä
ehkäistään syrjäytymistä.
Kunnan toimenpiteet voivat olla kunnan itsensä hoitamia tai sellaisia, joissa
kunta on mukana yhteistyössä muiden tahojen ja/tai muiden kuntien kanssa.
Hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu on astunut voimaan vuoden alusta.
Kunnille ei ole nuorisotakuun toteuttamiseksi tullut uusia lakisääteisiä tehtäviä
tai velvoitteita. Nuorten koulutukseen pääsemistä ja muuta sosiaalista
vahvistamista toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.
Työllisyysasioissa päävastuun kantaa työ- ja elinkeinotoimisto.
Hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu tarkoittaa, ”että jokaiselle alle 25vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-,
harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen
kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jokaiselle peruskoulun
päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa,
oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.” (Jyrki
Kataisen hallituksen ohjelma 2011.)
Nuorisolain mukaisesti kunnissa tuetaan nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
edistetään nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista
vahvistamista sekä parannetaan nuorten kasvu- ja elinoloja (1§).
Nuorisolaissa säädetään myös monialaisesta yhteistyöstä lain 7 a §:ssä,
etsivästä nuorisotyöstä nuorisolain 7 b pykälässä ja 7 §:n 2 momentissa
nuorten työpajapalveluista.
76
Sähköinen webropol-kysely on lähetetty kaikkiin Manner-Suomen kuntiin
nuorisoasioista vastaavalle. Pyydämme, että nuorisoasioista vastaava kokoaisi
vastauksiin oman sektorinsa lisäksi kunnan muiden hallintokuntien toimintaa
ja palveluja koskevia tietoja, jotka liittyvät hallitusohjelmaan kirjatun
nuorisotakuun tavoitteisiin ja kohderyhmiin.
Pyydämme vastaamaan 5.3.2013 mennessä.
Lisätietoja kyselylomakkeen täyttämisessä antaa tutkija Johanna Selkee,
[email protected]. Nuoriso- ja koulutustakuuasioissa lisätietoja
antavat erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, [email protected] ja erityisasiantuntija Kari Sjöholm,
[email protected].
Monet kunnat ovat jo vuosia tehneet toimenpiteitä, joilla on tuettu nuorten
elämänhallintaa monin tavoin. Vastaamalla kyselyyn annat meille arvokasta
tietoa siitä, miten eri tavoin nuoria tuetaan kunnissa. Kyselyn tuloksista
julkaistaan kooste Kuntaliiton www-sivuilla (www.kunnat.net). Kuntakohtaisia
vastauksia ei julkisteta.
Kiitos paljon vastauksestasi!
Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija,
ammatillinen koulutus
Kari Sjöholm
erityisasiantuntija
nuorisopalvelut
Kysymykset
Toimenpiteet kunnassa
1. Koordinoiko jokin taho kunnassanne hallitusohjelmaan kirjattuun
nuorisotakuuseen liittyviä asioita ja toimenpiteitä? Voitte valita
useamman vaihtoehdon.
a) Nuorisotoimi
b) Sosiaalitoimi
c) Terveystoimi
77
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
d)
e)
f)
g)
Koulutoimi/sivistystoimi
Kulttuuritoimi
Ei kukaan. Emme ole katsoneet koordinointia tarpeelliseksi
Jokin muu, mikä?
2. Keneltä kunnassa saa lisätietoa hallitusohjelmaan kirjattuun
nuorisotakuuseen liittyvistä toimenpiteistä ja sitä hoitavista tahoista?
Merkitkää tähän yhteystiedot tai esimerkiksi www-sivun osoite: Nimi,
virkanimike, kunta, sähköposti, www-osoite.
3. Mitä toimenpiteitä kunnassanne on jo aiemmin tehty nuorten
kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen
ehkäisemiseksi? Toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia, joita kunta on
itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa tehnyt. Voitte valita
useamman vaihtoehdon.
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
l)
m)
n)
o)
Etsivä nuorisotyö
Nuorten työpaja
10 luokka eli lisäopetus
Nuorten palvelu- ja neuvontapiste
Kuntouttava työtoiminta
Starttivalmennus
Ohjaava koulutus
Työkokeilut
Koulutuskokeilut
Palkkatuettu työ
Nivelvaiheen koulutus/ohjaus
Kesätyöpaikat
Oppisopimustyöpaikat
Nuorille räätälöidyt päihde- ja mielenterveyspalvelut
Mitä muuta:
4. Mitä toimenpiteitä kunnassanne on suunnitteilla nuorten
kouluttautumisen ja työllistymisen tukemiseksi sekä syrjäytymisen
ehkäisemiseksi? Toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia, joita kunta on
itse tai yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitellut tehtävän.
Voitte valita useamman vaihtoehdon.
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
78
Etsivä nuorisotyö
Nuorten työpaja
10 luokka eli lisäopetus
Nuorten palvelu- ja neuvontapiste
Kuntouttava työtoiminta
Starttivalmennus
Ohjaava koulutus
Työkokeilut
Koulutuskokeilut
Palkkatuettu työ
k)
l)
m)
n)
o)
Nivelvaiheen koulutus/ohjaus
Kesätyöpaikat
Oppisopimustyöpaikat
Nuorille räätälöidyt päihde- ja mielenterveyspalvelut
Mitä muuta:
5. Miten nuorten tilanteesta saadaan tietoa kunnassa?
6. Mitä haasteita liittyy syrjäytymisvaarassa olevien ja riskiryhmiin
kuuluvien nuorten saamiseksi palveluiden piiriin?
Toimenpiteiden arviointi
7. Millä toimenpiteillä saadaan mielestänne parhaat tulokset? Kuvailkaa
toimenpiteiden kohteena olevia ryhmiä ja heille suunnattuja
toimenpiteitä lyhyesti.
Koulutustakuu
Koulutustakuulla tarkoitetaan hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan
”jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa,
ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa,
kuntoutuksessa tai muulla tavoin”. (Hallitusohjelma 2011, 33.)
8. Millaisin toimenpitein kunnassa pyritään auttamaan nuoria
koulutuspaikan saamisessa niin, että perusopetuksen päättäneet
saavat koulutuspaikan joko lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai
oppisopimuskoulutuksessa?
9. Mitä esteitä on koulutuspaikan tarjoamisessa?
10. Mistä syistä kaikki nuoret eivät jatka lukiokoulutukseen tai
ammatilliseen koulutukseen?
11. Miten mielestäsi perusopetuksen päättävien siirtyminen lukioon tai
ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan mahdollisimman hyvin?
79
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Ohjaus- ja palveluverkoston tai vastaavanlaisen verkoston perustaminen
12. Onko kuntaan perustettu nuorisolain 7 a §:n edellyttämä ohjaus- ja
palveluverkosto
Kyllä
Ei
13. Mitkä tahot osallistuvat nuorisolain 7 a §:n edellyttämän verkoston
toimintaan? Voitte valita useamman vaihtoehdon.
a)
b)
c)
d)
e)
f)
g)
h)
i)
j)
k)
l)
m)
Opetustoimi
Sosiaalitoimi
Terveystoimi
Nuorisotoimi
Poliisi
TE-toimisto
Kolmas sektori
Puolustusvoimat
Seurakunta
Yritykset
Yrittäjäjärjestöt
Työmarkkinajärjestöt
Jokin muu:
14. Miten usein nuorisolain 7 a §:n edellyttämä verkosto kokoontuu?
a) 1 kerran vuodessa
b) 2-4 kertaa vuoden aikana
c) 5 kertaa tai useammin vuoden aikana
15. Mikä on nuorisolain 7 a §:n edellyttämän ohjaus- ja palveluverkoston
rooli ja merkitys hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun
toteutuksessa?
16. Kuinka kauan kunnassa on aiemmin toiminut tai kunta on ollut mukana
jonkinlaisessa nuorten asioiden hoitamista koordinoineessa
poikkihallinnollisessa ryhmässä?
a) Yli vuoden
b) Yli 5 vuotta
c) Yli 10 vuotta
d) Yli 20 vuotta
e) Kunnassa ei ole ollut vastaavaa ryhmää
80
Yhteistyö työllisyysasioiden hoitamisessa
17. Mikä taho mielestänne vastaa nuorten työttömien työllistymistä
edistävistä palveluista?
18. Millaista yhteistyötä te teette tai on suunnitteilla TE-toimiston kanssa
hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun toteuttamisessa?
19. Onko nuorten saama henkilökohtainen ammatinvalinnan ohjaus alueen
TE-toimistossa riittävää?
Kyllä
Ei
20. Arvioikaa yhteistyömahdollisuuksia tai jo tehtyä yhteistyötä TEtoimiston kanssa?
Palautetta Kuntaliitolle
Mitä odotatte Kuntaliitolta? Millä tavoin Kuntaliiton tulisi mielestänne toimia
hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun ml. koulutustakuu kohdalla, uusia
avauksia, toimenpide-ehdotuksia tms?
81
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Bästa ansvariga för ungdomsfrågor
Enkät om ungdomsgarantin
Enkäten gäller kommunens åtgärder för att locka ungdomar att utbilda sig
efter den grundläggande utbildningen, för att stöda sysselsättningen bland
unga och förebygga utslagning.
Det är fråga om åtgärder som kommunen vidtar i egen regi eller i samarbete
med andra organisationer och/eller andra kommuner.
Ungdomsgarantin är inskriven i regeringsprogrammet och den trädde i kraft
vid årsskiftet. Kommunerna har inte fått nya lagstadgade uppgifter eller
skyldigheter i och med ungdomsgarantin. Ungas tillgång till utbildning samt
annat stöd för deras sociala identitet styrs utifrån den gällande lagstiftningen.
Huvudansvaret för sysselsättningsärendena ligger hos arbets- och
näringsministeriet.
Ungdomsgarantin i regeringsprogrammet ska genomföras så att alla unga
under 25 år och nyutexaminerade under 30 år erbjuds en arbets-, praktik-,
studie-, ungdomsverkstads- eller rehabiliteringsplats senast inom tre månader
från det att arbetslösheten börjat. Alla elever som slutfört den grundläggande
utbildningen garanteras en utbildningsplats i gymnasium, yrkesläroanstalt,
läroavtalsutbildning, verkstad, inom rehabiliteringen eller på annat sätt
(statsminister Jyrki Katainens regeringsprogram 2011).
Enligt ungdomslagen ska kommunerna stöda de ungas utveckling och
självständighetsprocess, främja ett aktivt medborgarskap hos de unga och
stärka deras sociala identitet samt förbättra deras uppväxt- och levnadsvillkor
(1 §). Ungdomslagen har också bestämmelser om sektorsövergripande
samarbete (7 a §), uppsökande ungdomsarbete (7 b §) och
ungdomsverkstäder (7 § 2 mom.).
Denna elektroniska webropol-enkät har sänts till den ansvariga för
ungdomsfrågor i alla fastlandskommuner. Vi ber den ansvariga för
ungdomsfrågor fylla i frågeformuläret så att svaren omfattar uppgifter om den
egna sektorn och dessutom uppgifter om kommunens övriga förvaltningars
verksamhet och tjänster som anknyter till målen och målgrupperna för
ungdomsgarantin i regeringsprogrammet.
Vi ber er vänligen besvara enkäten senast den 5 mars 2013.
82
Närmare upplysningar om hur frågeformuläret ska fyllas i ger forskaren
Johanna Selkee,[email protected]. Närmare upplysningar
om ungdoms- och utbildningsgarantin ger de sakkunniga Maarit KallioSavela,[email protected] och Kari
Sjöholm,[email protected].
Många kommuner har i åratal år stött ungas livskompetens på olika sätt.
Genom att du svarar på enkäten får vi värdefull information om på vilka sätt
ungdomar stöds i kommunerna. Enkätresultatet publiceras i sammandrag på
Kommunförbundets webbplats (www.kommunerna.net). Svar från enskilda
kommuner publiceras inte.
Tack för svaret!
Maarit Kallio-Savela
sakkunnig
yrkesutbildning
Kari Sjöholm
sakkunnig
ungdomstjänster
Kommunens åtgärder
1. Koordinerar någon sektor i kommunen ärenden och åtgärder som gäller
ungdomsgarantin i regeringsprogrammet? Välj vid behov fler än ett
svarsalternativ.
a) Ungdomsväsendet
b) Socialväsendet
c) Hälso- och sjukvården
d) Skolväsendet/bildningsväsendet
e) Kulturväsendet
f) Ingen. Vi har inte tyckt att koordinering behövs
g) Någon annan, vilken?
2. Vem i kommunen ger närmare upplysningar om åtgärderna i fråga om
ungdomsgarantin i regeringsprogrammet och om dem som sköter frågan?
83
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
Ange kontaktinformation: kommun, namn, tjänstebeteckning, E-post,
Webbsidan.
3. Vilka åtgärder har kommunen redan vidtagit för att stöda utbildning och
sysselsättning och förebygga utslagning bland unga? Frågan gäller åtgärder
som kommunen har vidtagit i egen regi eller i samarbete med andra. Välj vid
behov fler än ett svarsalternativ.
a) Uppsökande ungdomsarbete
b) Ungdomsverkstäder
c) 10:e klass, dvs. påbyggnadsundervisning
d) Service- och rådgivningsställe för unga
e) Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte
f) Startträning (Sveps)
g) Vägledande utbildning
h) Arbetsprövning
i) Utbildningsprövning
j) Lönesubventionerat arbete
k) Utbildning/vägledning i övergångsskede
l) Sommarjobb
m) Arbetsplatser inom läroavtalsutbildning
n) Missbrukar- och mentalvårdstjänster skräddarsydda för unga
o) Annat:
4. Vilka åtgärder planerar kommunen att vidta för att stöda utbildning och
sysselsättning och förebygga utslagning bland unga? Frågan gäller åtgärder
som kommunen planerar att vidta i egen regi eller i samarbete med andra.
Välj vid behov fler än ett svarsalternativ.
a) Uppsökande ungdomsarbete
b) Ungdomsverkstäder
c) 10:e klass, dvs. påbyggnadsundervisning
d) Service- och rådgivningsställe för unga
e) Arbetsverksamhet i rehabiliteringssyfte
f) Startträning (Sveps)
g) Vägledande utbildning
h) Arbetsprövning
i) Utbildningsprövning
j) Lönesubventionerat arbete
84
k) Utbildning/vägledning i övergångsskede
l) Sommarjobb
m) Arbetsplatser inom läroavtalsutbildning
n) Missbrukar- och mentalvårdstjänster skräddarsydda för unga
o) Annat:
5. Hur får kommunen reda på hur ungdomarna har det?
6. Vilka är utmaningarna att nå och rikta tjänster till unga som löper risk för
utslagning eller hör till någon annan riskgrupp?
Bedömning av åtgärderna
7. Vilka åtgärder tycker du att ger de bästa resultaten? Beskriv i korthet de
grupper som åtgärderna gäller och själva åtgärderna.
Utbildningsgaranti
Utbildningsgaranti betyder att alla elever som slutfört den grundläggande
utbildningen garanteras en utbildningsplats i gymnasium, yrkesläroanstalt,
läroavtalsutbildning, verkstad, inom rehabiliteringen eller på annat sätt
(Regeringsprogrammet 2011, s. 36).
8. Vad gör kommunen för att hjälpa unga att få en utbildningsplats så att de
som slutfört den grundläggande utbildningen får en utbildningsplats i
gymnasium, yrkesläroanstalt eller läroavtalsutbildning?
9. Vilka hinder finns det att erbjuda utbildningsplatser?
10. Av vilka orsaker fortsätter inte alla unga till gymnasiet eller
yrkesutbildning?
85
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
11. Hur tycker du att kommunen bäst kunde trygga att de elever som slutför
den grundläggande utbildningen fortsätter i gymnasiet eller i grundläggande
yrkesutbildning?
Koordinerande nätverk för vägledning av och tjänster för unga
12. Har kommunen bildat ett sådant koordinerande nätverk för vägledning av
och tjänster för unga som avses i 7 a § i ungdomslagen?
Ja
Nej
13. Vilka sektorer deltar i nätverket enligt 7 a § i ungdomslagen? Välj vid
behov fler än ett svarsalternativ.
a) Undervisningsverksamheten
b) Socialväsendet
c) Hälso- och sjukvården
d) Ungdomsväsendet
e) Polisen
f) Arbets- och näringsbyrån
g) Tredje sektorn
h) Försvarsmakten
i) Församlingar
j) Företag
k) Företagarorganisationer
l) Arbetsmarknadsorganisationerna
m) Någon annan:
14. Hur ofta sammankommer nätverket enligt 7 a § i ungdomslagen?
a) 1 gång om året
b) 2–4 gånger om året
c) 5 gånger eller oftare under året
86
15. Vilken roll och betydelse har det koordinerande nätverket för vägledning
av och tjänster för unga (7 a §) när det gäller att genomföra
ungdomsgarantin i regeringsprogrammet?
16. Hur länge har kommunen tidigare haft eller medverkat i någon slags
förvaltningsöverskridande grupp som koordinerat skötseln av ungdomsfrågor?
a) över 1 år
b) över 5 år
c) över 10 år
d) över 20 år
e) Kommunen har inte haft någon sådan grupp
Samarbete inom sysselsättningen
17. Vilken sektor tycker du att ska svara för tjänster som främjar
sysselsättning bland unga arbetslösa?
18. Ger den regionala arbets- och näringsbyrån ungdomarna tillräcklig
personlig yrkesvägledning?
Ja
Nej
19. Hurdant samarbete bedriver kommunen nu eller planerar kommunen att
bedriva med arbets- och näringsbyrån när det gäller att genomföra
ungdomsgarantin i regeringsprogrammet?
20. Bedöm kommunens samarbetsmöjligheter eller utvärdera det tidigare
samarbetet med arbets- och näringsbyrån.
Respons till Kommunförbundet
87
Nuorisotakuu - uusi tapa toimia
21. Vad förväntar du dig av Kommunförbundet? Hur tycker du att
Kommunförbundet borde agera i fråga om ungdomsgarantin och
utbildningsgarantin i regeringsprogrammet? Kom med initiativ och
åtgärdsförslag m.m.
88