1. No category

ESIOPETUSSUUNNITELMA
2015 - 2016
SISÄLLYS
TERVETULOA ESKARIIN PÄIVÄKOTI PILVILINNAAN! ........................................................ 3
TOIMINTA-AJATUS .............................................................................................................. 3
PÄIVÄKOTIMME ARVOT OVAT ............................................................................................ 3
Esiopetuspäivät ja lomat ....................................................................................................... 4
PÄIVÄHOITO ........................................................................................................................ 4
Hoitoaikojen ilmoittaminen ................................................................................................. 4
ESIKOULULAISELLA ON OMA ESIOPETUSSUUNNITELMA .............................................. 4
TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN ......................................................................................... 5
ESKARI ON OPPIMISYMPÄRISTÖ ...................................................................................... 5
ESKARIN ARVOKKAAT ARKITOUHUT ................................................................................. 6
Leikki ................................................................................................................................. 6
Työskentelytaitojen harjaannuttaminen ............................................................................. 6
Ruokailu ............................................................................................................................ 6
Lepohetki ........................................................................................................................... 7
Omat vaatteet .................................................................................................................... 7
Terveyskasvatus ............................................................................................................... 7
Retket ................................................................................................................................ 7
Tietokone oppimisvälineenä .............................................................................................. 7
Yhteistyö muun päivähoidon kanssa ................................................................................. 8
ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET ..................................................................................... 8
KIELI, KOMMUNIKAATIO JA VUOROVAIKUTUS............................................................. 8
MATEMATIIKKA ................................................................................................................ 8
LUONTO JA YMPÄRISTÖ ................................................................................................ 9
LIIKUNTAKASVATUS ....................................................................................................... 9
TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS.................................................................................. 9
ETIIKKA JA KATSOMUS ................................................................................................ 10
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ........................................................................................... 10
Oppilashuolto .................................................................................................................. 11
Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ................... 12
ESKARIVUODEN KEVÄT ................................................................................................... 12
LIITTEET
LIITE 1 Esikouluryhmien henkilökunta ja yhteystiedot
LIITE 2 Esikoulutyöpäivät toimikaudella 2015-16
2
TERVETULOA ESKARIIN PÄIVÄKOTI PILVILINNAAN!
Savon sydämessä, Harjamäen asutusalueella sijaitseva Päiväkoti Pilvilinna ei jää ohikulkijoilta huomaamatta. Se on jykevän komea ja juureva osa savolaista kotiseutuhistoriaa. Pihaalueemme puistomaisuus ja lähellä olevat metsät ja harjumaisemassa seikkailevat luontopolut
houkuttavat ulkoiluun ja retkeilyyn kaikkina vuodenaikoina.
Vuonna 1926 valmistunut rakennus S2 on toiminut vuosikymmeniä sairaalayhteisön päärakennuksena. Se on tunnettu kuntamme ulkopuolellakin. Vanha sairaalamiljöö elää nyky- päivää
ja on nyt Yrityskeskus Innocum. Alueella on runsaat 40 yritystä ja 280 työpaikkaa.
Päiväkotimme lapsiryhmien nimet ovat ”savonkielisiä”. Ne ovat savolaisia ilmauksia, jotka
viestittävät hyväntahtoisuutta ja lempeää huumoria: ´rakkaalla lapsella on monta nimeä´ tapaan.
Päiväkodissamme päivähoitoa saavat lapset konttausikäisistä eskareihin saakka. Syksyllä 2014
päiväkodissa on 16 lapsiryhmää: Kilihakat, Vilikunat, Hilipakat, Haepakat, Pirpanat, Musikat,
Tenavat, Viikarit, Viskarit ja Vekarat; esiopetusryhmät Esikot, Velemut, Vekkulit, Kilimut ja
Vintiöt, sekä kaikkien päiväkotiryhmien aamu- ja iltahoito ja alueen perhepäivähoidon varahoito
Vipeltäjät-ryhmässä. Lapsia on reilusti yli 260 ja henkilökuntaa noin 60.
TOIMINTA-AJATUS
Esiopetuksen tiivistetty tavoite on vahvistaa oppimisvalmiuksia ja ennaltaehkäistä
oppimisvaikeuksia, siksi kaikki toiminta on suunnitelmallista esiopetusta. Lapsen säännöllinen
osallistuminen on tavoitteiden saavuttamisen edellytys. Osallistuminen eskariin on huoltajien
vastuulla.
Päiväkodissamme annettava esiopetus noudattaa Siilinjärven kunnan esiopetus- suunnitelmaa,
joka pohjautuu valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan. Päiväkoti- kohtainen
esiopetussuunnitelma on päivitetty syksyllä 2014.
PÄIVÄKOTIMME ARVOT OVAT




kiireettömyys
suvaitsevaisuus
välittäminen
yhteisvastuullisuus
Eskarilaisen arjessa ne elävät:
 kiireettömänä ja turvallisena oppimisilmapiirinä, jossa lapset saavat olla rauhassa
leikkiviä lapsia
 jokaisen lapsen henkilökohtaiset oppimaan oppimisen vahvuudet huomataan ja hän saa
tarvittaessa yksilöllistä tukea esiopetuksen keinoin
Tavoitteenamme on tukea ammattitaitoisesti lapsen tasapainoista kehitystä ja hyvinvointia.
Haluamme että lapsen itseluottamus kasvaa ja hän saa eväitä niin koulua kuin elämääkin varten.
Toiminnassamme on keskeistä leikinomaisuus, elämyksellisyys ja tekemisen ilo. Yhteistyömme
vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuuteen, jonka lähtökohtana
3
on lapsi ja hänen kokemusmaailmansa. Perheillä on ensisijainen kasvatusoikeus ja - vastuu:
vanhemmat ovat oman lapsensa parhaita asiantuntijoita.
Esiopetuspäivät ja lomat
Maksutonta esiopetusta annetaan 20 tuntia/viikko, vähintään 700 tuntia vuodessa.
Esiopetuspäivät noudattavat pääsääntöisesti koulujen työjärjestystä. Esiopetussuunnitelman
lopussa olevasta työjärjestyksestä käy ilmi esiopetuspäivät.
PÄIVÄHOITO
Monet esikoululaisista tarvitsevat esiopetuksen lisäksi päivähoitoa. Päiväkotimme on tarvittaessa
auki klo 5.00 – 23.00.
Koska ryhmissä tarjotaan päivähoitoa, vierekkäisten ryhmien henkilökunnan työaika vuorottelee
varhaisissa aamuissa sekä myöhäisissä iltapäivissä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lasta
tuotaessa tai haettaessa vanhemmat kohtaavat myös viereisen ryhmän henkilökuntaa.
Hoitoaikojen ilmoittaminen
Aamuhoitoa (ennen klo 6.30) ja iltahoitoa (klo 17.00 jälkeen) tarjotaan päiväkodissamme vain
ennakkovarausten mukaan. Mikäli hoitoaika vaihtelee, tulee se varata viimeistään edellisen
viikon tiistaina klo 10 mennessä kirjallisesti hoitovuorolistalla. Hoitovuoro- lista-lomakkeita on
saatavana jokaisesta ryhmässä ja ne tulee täyttää erikseen jokaisesta perheen lapsesta kunkin
lapsen omaan ryhmään.
Hoitovuorolistassa tulee aina näkyä:
• lapsen huoltajan/huoltajien työvuorot iltahoitoa varattaessa
• lapsen sovittu hoitoaika (päiväkotiin saapumis- ja sieltä lähtöaika)
• huoltajan/huoltajien loma-ajat, jos niitä on kyseisellä jaksolla
Aamu- ja iltahoidosta vastaavan työntekijän työaika muodostuu etukäteen varattujen lasten
hoitoaikojen mukaan. Siksi aamu- ja iltahoitoa ei ole tarjolla säännöllisesti jokaisena työpäivänä.
Peruutukset varatusta hoitoajasta tulee ilmoittaa etukäteen aamu-iltahoidon toimintaohjeen
mukaisesti.
Yhteistyöllä varmistamme sen, että päiväkodin työntekijöitä on riittävästi paikalla kulloinkin
oikeassa suhteessa hoidossa olevien lasten määrään.
ESIKOULULAISELLA ON OMA ESIOPETUSSUUNNITELMA
Lapsen onnistunut koulun aloittaminen on vanhempien ja esikoulun henkilöstön yhteinen tavoite.
Vanhempien tuntemus ja tieto lapsestaan ovat lapsikohtaisen suunnitelman perusta.
Teemme yhdessä lapselle oman Esiopetussuunnitelman, johon kirjataan vanhempien ja
esiopetushenkilöstön näkemyksiä lapsen vahvuuksista ja asioista, joita toivotaan harjoitettavan
vuoden aikana. Tarvittaessa lapselle voidaan tehdä myös oppimissuunnitelma tai HOJKS .
4
Lapsen kehityksen havainnointi ja seuranta ovat oleellinen osa esiopetusta. Säännöllinen seuranta
ja arviointi auttavat henkilökuntaa tutustumaan lapseen sekä löytämään jokaiselle lapselle
sopivia työskentelytapoja ja tukimuotoja.
Arvioinnin apuna toimivat myös:
 vanhempien täyttämä Esitieto-lomake, kun lapsi aloittaa esikoulun
 esikoululaisten havainnointilomake
 kuntoutussuunnitelma, Varhaiskasvatussuunnitelma (Vasu)
Esiopetus on osa kuntamme Varhaiskasvatuspalvelujen yksikköä. Teemme moniammatillista
yhteistyötä lasten ja heidän perheidensä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Kun lapsi tarvitsee kasvuun
ja kehitykseensä tukea, tuen tarpeen arvioinnissa ja kuntoutuksessa voivat olla mukana:
 lastenneuvola
● psykologi
 perheneuvola
● sosiaali- ja perhetyöntekijät
 puheterapeutti
● erityislastentarhanopettaja
 fysioterapeutti
● kuntoutusohjaaja
 toimintaterapeutti
● erityissairaanhoito (KYS)
 musiikkiterapeutti
TOIMINNASTA TIEDOTTAMINEN
Esikouluvuosi on toiminnallinen vuosi lapsen elämässä. Vuoden aikana tulee useita muistettavia
asioita ja mahdollisesti uusia tapoja. Toiminnasta tiedotetaan sekä perhekohtaisilla tiedotteilla
että käytävätilojen ilmoitustaululla.
Myös lapsen omaa vastuuta lisätään muistitehtävillä. Muistettavana voi olla esim. oman lelun
tuominen sovittuna päivänä. Toiminnan kannalta oleelliset asiat tiedotetaan vanhemmille aina
aikuisten välityksellä kirjallisesti tai suullisesti.
Vanhempainillassa sovitaan jokaista ryhmää koskevista asioista, keskustellaan vanhempia
kiinnostavista aiheista sekä sovitaan tulevista retkistä kustannuksineen.
Vuosittain kysytään vanhemmilta innokkuutta muodostaa vanhempaintoimikunta, joka yhdessä
henkilökunnan edustajien kanssa suunnittelee lapsille ja perheille toimintaa. Vanhempien
edustajat valitaan jokaisesta ryhmästä syksyn ensimmäisissä vanhempainilloissa. Vanhempien
toiveita ja ehdotuksia kuluvalle esikouluvuodelle kysytään myös ryhmäkohtaisissa
vanhempainilloissa. Toiveita ja ideoita voivat vanhemmat esittää läpi toimintavuoden niin omalle
ryhmälle kuin myös ottamalla yhteyttä päiväkotimme johtajiin.
ESKARI ON OPPIMISYMPÄRISTÖ
Sisällä ja ulkona olevaa leikki- ja toimintaympäristöä kutsumme oppimisympäristöksi, joissa
korostamme turvallisuutta, innostavuutta ja yksilöllisten taitojen huomioonottamista.
Huonetilamme tarjoavat runsaasti leikki- ja toimintatilaa. Opetusmateriaalit ja -välineet (pelit, lelut,
kynätehtävät, askartelu- ja piirtämisvälineet) ovat lapsille jatkuvasti saatavilla herättämässä
mielenkiintoa oppimista ja toisten kanssa toimimista kohtaan.
5
Huoneet muuntautuvat työpajoiksi, joissa voi keskittyä tilanteen mukaan joko ohjattuun tai
omatoimiseen piirtämiseen, maalaamiseen, muovailuun, askarteluun tai veistoon. Työpajoilla
turvataan lapsille mahdollisuus pitkäkestoiseen ja kiireettömään työskentelyyn pienryhmässä
sekä huomioidaan erilaiset oppijat.
Päiväjärjestyksemme mahdollistaa lapselle monipuoliset työskentelyajat: jokainen ryhmä voi
tukea päiväjärjestyksellään oman ryhmänsä tavoitteiden toteuttamista.
ESKARIN ARVOKKAAT ARKITOUHUT
Leikki
Alle kouluikäisen tärkein oppimisen ja opettamisen muoto on leikki ja siihen liittyvät leikinomaiset
arkipäiväiset toiminnot. Sen, minkä me aikuiset keskustelemme ja pohdimme, sen lapsi leikkii ja
toimii.
Lapsuus on leikin aikaa. Se kuuluu luontaisesti lapsen jokapäiväiseen elämään ja on tärkeää
lapsen persoonallisuuden kehittymisessä.
Kasvattajien tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa leikkiin kutsuva ympäristö ja tukea lasten
keskinäistä yhteisleikkiä. Leikkiasiat otamme eskarissa vakavasti.
Me huolestumme, kun
- aiemmin leikkinyt lapsi lopettaa jostain syystä leikkimisen
- leikki ei kehity väljissäkään ikätason rajoissa
- leikkiä ei jostain syystä lapsella ole
- leikki ei suju ikätovereitten kanssa
Työskentelytaitojen harjaannuttaminen
Työskentelytaitoja harjoitellaan jokapäiväisissä toiminnoissa niin yksilö- kuin parityöskentelynä
sekä pien- ja kokoryhmätilanteissa.
Työskentelytaitojen harjaannuttamisessa painottuvat
 hyvien tapojen opettelu ja noudattaminen (ryhmässä toimimisen säännöt)
 toisen ja oman työn kunnioittaminen; työskentelyrauhan opettelu
 annettujen ohjeiden ymmärtäminen ja niiden mukaan toimiminen
 tarkkaavaisuuden ja keskittymiskyvyn suuntaaminen ja ylläpito työskentelyn aikana
 vastuu omasta työstä, tehtävän suorittaminen loppuun
 tiedon hankintataitojen ja käsittelyn harjoittelu
 oman työn arviointi (lapsi kokee onnistumista sekä oppii ymmärtämään harjoittelun
merkityksen oppimisessa)
Ruokailu
Ruokailu on tärkeä osa eskarin arkea: monta kertaa päivässä nautitaan yhdessä hyvästä,
terveellisestä ruuasta, opetellaan kohteliaita ruokailu- ja pöytätapoja ja keskustellaan lapsia
kiinnostavista jutunaiheista.
6
Ruokailukin on oppimistapahtuma:
- ruoka-apulaisena toiminen
- oman vuoron odottaminen
- eri makuihin ja ruoka-aineisiin tutustuminen
- ruuan arvostus
- ruuan valmistamiseen liittyvät asiat
- puhtaus
- hyvät ruokailutavat sekä veitsellä ja haarukalla ruokailu
Lepohetki
Päivähoitopäivä on usein pitkä ja toiminnallinen. Lapselle tarjotaan päivittäin mahdollisuus
rauhoittumiseen ja hiljentymiseen. Lepohetki on erinomainen tilaisuus satujen kuuntelemiseen.
Omat vaatteet
Tulevan koululaisen on hyvä hallita:
 pukeminen/riisuminen
 omien vaatteiden tunnistaminen ja niistä huolehtiminen
 säänmukainen pukeutuminen
Terveyskasvatus
Terveyskasvatus toteutuu päivittäisissä perushoitotilanteissa (pukeutuminen, päivälepo, ruokailu,
wc-käynnit). Lähtökohtana on lapsen omatoimisuuteen kannustaminen ja ohjaa- minen.
Sisällöt:
- itseen ja omaan minään tutustuminen
- ilo omasta itsestä ja oma hyvinvointi
- omasta hygieniasta huolehtiminen
- toisista huolehtiminen ja toisten auttaminen
- erilaisuuden ymmärtäminen
Retket
Retkiin tarvittavat matka-, pääsymaksu- yms. kustannukset kerätään vanhemmilta, joiden
eskarilainen osallistuu retkelle. Jos joku lapsista ei osallistu järjestettävälle retkelle, hänelle
järjestetään tarpeen mukaan päivähoitoa päiväkodissa. Retkistä sovitaan vanhempainillassa.
Tietokone oppimisvälineenä
Eskariryhmissämme on käytössä tietokoneita ja monipuolinen valikoima opetusohjelmia. Lapsi
saa yksilöllistä ohjausta tietokoneen käytössä ja oppii myös parityöskentelyssä toiselta.
Erityisopetuksen oppimispelit vahvistavat tukea tarvitsevia taitoalueita.
käytetään myös integroituna eri sisältöalueissa.
Tietokoneopetusta
7
Yhteistyö muun päivähoidon kanssa
Tieto esiopetusryhmään tulevasta lapsesta siirretään lapsen Vasu-kansion mukana lapsen
edellisestä päiväkotiryhmästä tai perhepäivähoitopaikasta.
Yhteiset tapahtumat kunnan muiden päiväkotiryhmien ja perhepäivähoidon kanssa ovat
mahdollisia ja niistä tiedotetaan vanhemmille erikseen vuoden aikana.
ESIOPETUKSEN SISÄLTÖALUEET
Esiopetuksen oppimissuunnitelma ei sisällä p ä i v i t t ä i s t a koulumaista kirjatyöskentelyä tai
kotiläksyjä. Esikoulu luo kuitenkin lapselle kiinnostuksen koulumaiseen työskentelyyn ja silloin
kotiläksyjäkin voidaan harjoitella. Eskarikirja on lapselle vain yksi työskentelyväline.
Esikoulussa lapsen on mahdollista kokeilla hänelle uusia asioita. Yhtä tärkeää kuin onnistumisen
tunne kokeiluissa on oppia sietämään myös epäonnistumisia ja pettymyksiä. Aikuisten ja
kavereitten kannustus ja positiivinen palaute luovat pohjaa halulle yrittää ja harjoitella erilaisia
asioita.
Kun ennen vanhaan kasvattaja antoi oikeat vastaukset, nyt hän tekee oikeat kysymykset, joiden
avulla lapsi oppii pohtimaan ja rakentamaan omaa ajatteluaan. Keskeistä esikoulussa on
synnyttää oppimismotivaatio.
Sisältöalueet muuttuvat koulussa tiedollisiksi oppiaineiksi.
KIELI, KOMMUNIKAATIO JA VUOROVAIKUTUS
Tarkoituksena on herättää mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen.
Vuorovaikutustaidot kehittyvät lasten keskinäisessä toiminnassa aikuisen ohjauksessa.
Aikuisen tehtävänä on turvata lapselle hyvä ja monipuolinen kielellinen malli. Savon murre
rikastaa puhekieltä; antaa omaa ilmeikästä mallia ja huumoria.
Sisällöt:
-
kielellinen tietoisuus, tavurytmi, riimit, äänne- ja kirjainvastaavuus
alku- ja loppuäänteen erottelu
kirjaimiin tutustuminen, kirjainmuodot, isot kirjaimet
lukuleikit, runot, lorut ja sadut
käsite- ja sanavaraston laajentaminen
kuunteleminen
oman puheen tuottaminen, omat sadut, omat jutut
arkiset, monipuoliset vuorovaikutustilanteet
rohkaistuminen ilmaisuun ja esiintymiseen
MATEMATIIKKA
Esiopetuksessa luodaan pohjaa matemaattiselle ajattelulle ja ongelmanratkaisutaidolle.
Matematiikan oppimiselle annetaan monipuolisia harjoitteita ja herätellään halua tutkia
matemaattisia ilmiöitä.
8
Sisällöt:
- numeroihin tutustuminen (1-31 kalenteri), tunnistaminen
- lukujono 1-10 ja 10-1 ja yhteen- ja vähennyslaskua
- vertailu, luokitteleminen ja sarjoittaminen
- arkikäsitteet (esim. enemmän – vähemmän – yhtä paljon)
- avaruudellinen hahmottaminen, suunnat ja geometriset perusmuodot
- tutustuminen mittayksiköihin (pituus, paino, tilavuus)
- kelloon tutustuminen
- aikakäsite: vuosi, vuodenaika, kuukaudet ym.
- rahojen tunnistaminen
- tilastointi: diagrammi, taulukot
LUONTO JA YMPÄRISTÖ
Luonto ja ympäristö ovat lapselle luonteva ja muuttuva oppimisympäristö: seikkailu-, leikki,
tutkimus- ja retkeilykohde.
Luonto ja ympäristö tukevat lapsen maailmankuvan rakentumista, sekä auttavat lasta
ymmärtämään ja kunnioittamaan paremmin elämää, ihmistä, lähiympäristöä ja näiden välistä
vuorovaikutusta. Luonnon suojelu ja kestävän kehityksen arvot välittyvät lapselle aikuisen
konkreettisen mallin kautta.
Sisällöt:
- lähiympäristö/kotimaa
- luontoleikit
- retket
- liikennekasvatus
- suunnistus/karttoihin tutustuminen
- aikakäsitys/vuodenaikojen vaihtelut
- työt/ammatit
- työkasvatus
- kestävä kehitys, kierrätys
- integrointi muihin sisältöalueisiin (liikunta, taide, musiikki)
LIIKUNTAKASVATUS
Liikunnalla
on
suuri
merkitys
lapsen
oppimiskykyyn,
sosiaalisuuteen
ja
oman
persoonallisuuteen kasvamisessa, siksi se on päivittäistä ja hauskaa. Monipuolisella liikunnalla
annamme positiivisia elämyksiä sekä harjoittelemme perusliikuntataitoja.
Erityistä tukea ja kannustusta meillä saavat ns. vähän liikkuvat lapset.
Sisällöt:
-
ulkoliikunta; piha-alue/lähiympäristö (hyötyliikunta)
hiihto, luistelu
sisäliikunta; liikuntaleikit, pelit, satu- ja musiikkiliikunta,
perusliikuntataidot, välinevoimistelu, temppuradat, palloilu
uimaopetus (viisi maksutonta uimaopetuskertaa)
TAIDE- JA KULTTUURIKASVATUS
Tekemisen ilo ja onnistumisen elämykset vahvistavat itsetuntoa. Kuvallisen ilmaisun kautta lapsi
voi ilmaista ja purkaa omia kokemuksiaan, elämyksiään sekä tunteitaan.
9
Työpajoissa lapsella on mahdollisuus sekä ohjattuun tekemiseen (perustaitojen oppiminen ja
erilaisten välineiden käytön harjoittelu) että omaan luovaan ilmaisuun.
Lasten tekemät työt ovat esillä ryhmätiloissa ennen kuin ne viedään kotiin.
Teatteriretket ja -esitykset ovat useimmiten maksullisia. Lapset osallistuvat niihin huoltajien luvalla
ja kustantamina. Tapahtumista tiedotetaan aina etukäteen.
Sisällöt:
-
kuvataide ja kädentaidot (perustyötavat ja -välineet)
musiikki (eri tyylilajit)
ilmaisu ja draama
savolaisen kulttuuriperinteen vaaliminen sekä tutustuminen eri
perinteisiin/tapoihin (koti- ja ulkomaat)
ETIIKKA JA KATSOMUS
Esiopetuksen eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä.
Esikoulussa luodaan kasvatusilmapiiri, jossa on tilaa avoimuudelle ja suvaitsevaisuudelle sekä
erilaisten ajatusten ja näkökulmien kunnioittamiselle.
Tapakasvatuksella voidaan vaikuttaa lapsen myönteisiin ihmissuhteisiin. Aikuisen vastuullinen
esimerkki on ensiarvoinen tärkeä.
Katsomuskasvatuksessa kunnioitetaan huoltajien
välitetään juhlapyhiin liittyviä perinnetapoja.
toiveita
ja
näkemyksiä.
Esiopetuksessa
Sisällöt:
-
hyvien tapojen omaksuminen
hyvän - pahan, oikean - väärän ymmärtäminen
vastuuntunnon, oikeudenmukaisuuden ja rehellisyyden korostaminen
anteeksiantaminen ja pyytäminen
erilaisuuden hyväksyminen
Siilinjärven ev. lut. seurakunta järjestää vuoden aikana hartaushetkiä, joihin huoltajien luvalla
lapset voivat osallistua. Tilaisuuksista tiedotetaan vanhemmille etukäteen.
KASVUN JA OPPIMISEN TUKI
Jokaiselle lapselle tarjotaan esiopetusta huomioiden lapsen omat taidot ja vahvuudet.
Esiopetuksen oppilashuollollisena tavoitteena on luoda paikka, jossa kasvun, kehityksen ja
oppimisen esteet tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhain.
10
Lapselle tarjottava yleinen tuki on laadukasta esiopetusta, jossa lapsen omat
oppimisedellytykset on huomioitu. Lapsi saa esikoulusta arkielämään vaadittavat perustaidot ja
oppii itsenäistä ajattelua. Jokaiselle lapselle laaditaan oma esiopetussuunnitelma.
Jos lapselle tarjottava yleinen tuki ei ole
riittävää, lapselle tarjotaan tehostettua
tukea. Ennen tehostettuun tukeen
siirtymistä, lapselle tehdään
pedagoginen arvio. Arvion laatii ryhmän
lastentarhanopettaja
/ erityislastentarhanopettaja tukenaan
kiertävä erityslastentarhanopettaja.
Varhain havaittu tuen tarve estää
mahdollisten pulmien kasaantumista ja
syventymistä. Lapsen
oppimisvalmiuksien tukemisen
menetelmät ja tulevat tavoitteet kirjataan
lapsen omaan oppimissuunnitelmaan.
Jos lapselle annettu tehostettu tuki ei
riitä, hänelle tarjotaan erityistä tukea.
Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen
päätökseen perustuvasta
erityisopetuksesta sekä muista
esiopetuksen tukimuodoista (yleinen
ja tehostettu tuki). Ennen erityisen tuen päätöstä lapsesta tehdään pedagoginen selvitys. Selvitys
tehdään moniammatillisessa yhteistyössä lapsen huoltajien, oppilashuoltoryhmän sekä lapsen
esiopetuksesta vastaavien opettajien kanssa. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös,
laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS).
Oppilashuolto
Esikoulussa oppilashuollon tavoitteena on luoda jokaiselle lapselle mahdollisimman suotuisa
kasvu- ja oppimisympäristö huomioiden lapsen yksilöllinen kehitys ja mahdollinen varhaisen tuen
tarve. Esikoulussa lasta havainnoidaan ja huomioita kirjataan, vanhempien kanssa keskustellaan
avoimesti kasvatuskumppanuuden mukaisesti ja tehdään moniammatillista yhteistyötä.
Päiväkoti Pilvilinnan oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat päiväkodin
johtaja,
kiertävä
erityislastentarhanopettaja, psykologi ja esiopetusryhmän lastentarhanopettaja / elto.
Päiväkotimme oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Yksittäisen
lapsen asioita käsiteltäessä oppilashuollossa, on vanhemmilla mahdollisuus osallistua
tilaisuuteen. Oppilashuoltotyöryhmässä pohditaan lapsen tilannetta, kasvua ja kehitystä
esiopetuksen
näkökulmasta
sekä
mahdollista
tuen
ja
tutkimuksen
tarvetta.
11
Suunnitelma lapsen suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja
häirinnältä
Kiusaamisen ehkäisy
Tärkeintä on luoda turvallinen ilmapiiri sekä ryhmässä, että koko päiväkodissa. Lapset saavat
kokemuksen siitä, että aikuinen kantaa vastuun ryhmästä ja sen toiminnasta. Aikuiset
määrittelevät ryhmän yhteistoiminnan luonteen sekä omassa ryhmässä että koko yksikössä: mikä
on hyväksyttävää käytöstä, mikä ei!
Ryhmässä harjoitellaan sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutustaitoja sekä tapakasvatusta. Toisen
huomioiminen, arvostaminen ja erilaisuuden hyväksyminen ovat tärkeitä. Korostetaan positiivisen
vuorovaikutuksen ja palautteen merkitystä. Opetellaan myös pettymyksen sietämistä.
Huomioidaan lapsen oma osallisuus; lapsen kuuleminen, kokemusten kertominen ja
jakaminen.
Kiusaamiseen puuttuminen
Kiusaamiseen puututaan heti, kun se huomataan tai kuullaan esim. lapsilta tai lapsen
huoltajilta. Kiusaamistilanteesta keskustellaan. Pyritään varmistamaan tapahtumien todellinen
kulku ja tausta. Osoitetaan välittämistä, lohdutetaan, keskustellaan tilanteesta ja puhutaan
tunteista. Tarvittaessa näytetään konkreettinen malli, miten olisi pitänyt menetellä. Lisäksi
sovitaan seuraamuksista, mitä tilanteesta seuraa kiusaajalle, mitä kiusatulle. Noudatetaan
tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Opetellaan pyytämään ja antamaan anteeksi ja
ymmärtämään anteeksi pyytämisen merkitys. Asiasta kerrotaan myös vanhemmille.
ESKARIVUODEN KEVÄT
Esiopetus on osa perusopetuslakia ja sen tehtävä on turvata lapselle luonteva siirtyminen
kouluun. Keväällä täytetään vanhempien kanssa Silta päivähoidosta kouluun - lomake, joka
siirtää lapsen esiopetustiedot tulevalle opettajalle. Päiväkodissa järjestetään myös
ryhmäkohtaisesti palaveri tulevan koulun kanssa. Kouluille tehdään lasten kanssa myös
tutustumiskäyntejä.
Esikoulun henkilöstö toivoo vanhemmilta vuoden mittaan palautetta niin ”risuja kuin ruusujakin”
esikoulun toiminnasta.
Yhteinen vuotemme päättyy kaikkien Päiväkoti Pilvilinnan esikouluryhmien kevätjuhlaan.
Hyvää yhteistä esikouluvuotta toivottelemme kirjailija Maria Jotunia lainaten:
”Lasta ei kasvateta siksi, että hän
olisi mahdollisimman mukava ja
vaivaton meille, vaan siksi, että
hän terveenä ja väkevänä
voisi täyttää tulevan paikkansa ja löytää itsensä.”
12
13
ESIKOULURYHMIEN HENKILÖKUNTA JA YHTEYSTIEDOT
puh. 044 740 1797
• Lievonen Tarja, lastentarhanopettaja, [email protected]
• Kiimalainen Riitta-Liisa, lastenhoitaja, [email protected]
• Koivistoinen Kirta, lastenhoitaja, [email protected]
• Tossavainen Leena, ryhmäavustaja
puh. 044 740 1798
• Sirkkiä Marja-Liisa, lastentarhanopettaja, [email protected]
• Mustonen Marja-Leena, lastenhoitaja, [email protected]
• Kampman Katja, lastenhoitaja, [email protected]
puh. 044 740 1799
• Sillanpää Ari, lastentarhanopettaja, [email protected]
• Taskinen Anu, avustaja
puh. 044 740 1674
• Lappalainen Mari, lastentarhanopettaja, [email protected]
• Savolainen Ritva, lastenhoitaja, [email protected]
• Tolvanen Marjo, lastenhoitaja, [email protected]
puh. 044 740 1749
• Iljin Tuula, erityislastentarhanopettaja, tuula. iljin@siilinjärvi.fi
• Heikkinen Jaana, lastentarhanopettaja, [email protected]
• Peuralahti Pirkko, lastenhoitaja, [email protected]
Seppänen Jaana, ryhmäavustaja, [email protected]
ESIKOULUN ALKAMINEN JA PÄÄTTYMINEN SEKÄ TOIMINTA-AIKA
• esiopetus alkaa maanantaina 13.8.2015
• esiopetusta annetaan viitenä päivänä viikossa klo 9.00 – 13.00
(kts. lista työpäivistä ja huomioi myös loma-ajat)
• Lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu esiopetukseen tai
muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus ei kuitenkaan
ole osa oppivelvollisuutta.
• Kunnan tulee tarjota esiopetusta toimintakauden aikana vähintään 700 tuntia.
• Viimeinen esiopetuspäivä on tiistai 31.5.2016
• kaikille esiopetusta tarvitseville lapsille järjestetään tarvittaessa myös päivähoitoa, josta
vanhemmat ilmoittavat tuloselvityslomakkeella päivähoitomaksun määritystä varten
Päiväkoti Pilvilinnassa päättyy toimikauden 2015-2016 esikoululaisten päivähoito-oikeus 31.7.2016. Mikäli esikoululainen tarvitsee
päivähoitoa elokuun alussa 2016 ennen koulun alkua, tulee vanhempien järjestää se itse.
Päiväkoti Pilvilinna
Aulikki Hartikainen, päiväkodin johtaja
puh. 044 740 1660
[email protected]
Päiväkoti Pilvilinna
Raija Savolainen, päiväkodin johtaja
puh. 044 740 1661
[email protected]
14
Esikoulutyöpäivät toimikaudella 2015-16
(5 pvä/vko, 4 h/pvä)
Sivistyspalvelut
Varhaiskasvatuspalvelut
vuosi
2015
2016
syyskevät
vko
tunnit
päivät
33
8
to - pe
34
20
ma - pe
35
20
ma - pe
36
20
ma - pe
37
20
ma - pe
38
20
ma - pe
39
20
ma - pe
40
20
ma - pe
41
20
ma - pe
42
0
43
20
ma - pe
44
20
ma - pe
45
20
ma - pe
46
20
ma - pe
47
20
ma - pe
48
20
ma - pe
49
20
ma - pe
50
20
ma - pe
51
20
ma - pe
vko 52 ja vko 53 Joululoma
yht.
348
Joululoma
vko 1 ja vko 2 Joululoma
3
20
ma -pe
Joululoma
4
20
ma - pe
5
20
ma - pe
6
20
ma - pe
7
20
ma - pe
8
20
ma - pe
9
20
ma - pe
10
0
11
20
ma - pe
12
16
ma - to
13
16
ti - pe
14
20
ma - pe
15
20
ma - pe
16
20
ma - pe
17
20
ma - pe
ma- ke
18
12
ma - pe
19
20
20
20
ma - pe
21
20
ma - pe
22
8
ma - ti
yht.
352
yht.
700
Loma-ajat
Esikoulu alkaa torstaina 13.8.2015
ma - pe x 4 tuntia
päivien lkm.
2
5
5
5
5
5
5
5
5
Syysloma
5
5
5
5
5
5
5
5
5
0
Yht. työpäiviä/syksy 87
0
5
5
5
5
5
5
5
0
5
4
4
5
5
5
5
3
5
5
5
2
Hiihtoloma
Esikoulu päättyy tiistaina 31.5.2016
Yht. työpäiviä/kevät 88
Yht. työpäiviä
koko vuonna 175