Pyhäjoen Kuulumiset

P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
L A U A N TA I 2 2 . 8 . 2 0 15 – V I I K K O 3 4
P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T TA M A J O U K KO J U L K A I S U
Konduktööri, valmentaja ja puheenjohtaja
Vuonna 1950 eräälle Pyhäjoen pientilalle syntyi poika, Risto Kittilä.
OONA JAUHIAINEN
Nykyään Risto Kittilä tunnetaan parhaiten Pyhäjoen
kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Kittilä asui lapsuutensa Pyhäjoella. Hänen
isänsä oli sotainvalidi ja hänen äitinsä oli niin sanotusti
“kaikkea tekevä nainen”. Yksi
parhaimmista
lapsuuden
muistoista Kittilällä sijoittuu
merelle, silakanpyynti reissulle. “Siihen aikaan pyydettiin silakkaa pumpuliverkolla,
yläpaulassa oli korkit ja alapaulassa painoiksi sidotut
riippakivet, joilla verkko jäi
laskukuntoon. Verkkoja oli
yleensä viisi. Ja merelle, verkot veteen. Olimme muutaman tunnin kalastajien yhteisellä kämpällä nukkumassa.
Kahvit keitettiin ja verkkoja
kokemaan. Heti huomasimme, jotta silakkaa tulee ja
runsaasti. Emme voineet
nostaa kuin kolme verkkoa,
kun vene oli viimeistä lautaa
myöten täynnä. Toisella veneellä haettiin loput verkot.
Saalista oli viisi tynnyriä.
Kaikki kalat käytettiin ruokakaloiksi. Olin yhdentoista
ikäinen ja laskiessa pudotin
verkon alapaulaa ja nostaessa ylästä. Tuolloin tunsin,
että olin mies”, kertoo Kit- Kittilä sanoo, että parantilä.
tumaton liikkuja tarvitsee
liikettä lääkkeeksi. Hän on
Kittilä kävi Pyhäjoella myös innostunut lukemiseskansakoulun­, silloisen perus- ta: “Luen kaikki kirjat, jotka
koulun. Vapaa-­aika kului niin vaimo minulle valitsee.” Rokuin siihen aikaan yleensä, maanit liittyvät aina jollain
pitkälti maatilan töissä. Niitä tavalla nykyhetkeen tai käytekivät kaikki kynnelle kyke- tökseen. Kaiken lisäksi Kittinevät. Kittilälle on myös aina lä toimii hiihtovalmentajana
ollut tärkeää urheilu. Hän Pohjois-­Pohjanmaan piirissä.
urheili jo nuorempana, ja yhä Hänellä on kuusi henkilökohedelleen Kittilä muun muas- taista valmennettavaa.
sa hiihtää. “Kyllä niitä tyttöjäkin tuli kiusattua”, naurah- Jossakin vaiheessa kunnantaa Kittilä.
valtuutetun työt alkoivat
kiinnostaa. Kunnallisvaalit
Risto Kittilä opiskeli itsen- ovat neljän vuoden välein
sä konduktööriksi. Nykyään ja ne ovat aina
hän viettää ansaittuja elä- luottamustehtäkepäiviä. Ennen eläkepäiviä viä. Kittilä sanoo:
Kittilä on opiskellut ja asu- “Eri
puolueet
nut Kalajoella, Punkaharjulla esittävät ehdokja Kolarissa. Kittilä sanoo: kaita, joista kun“Piti käydä etäämmältä kat- talaiset valitsevat
somassa, jotta ymmärsi ko- äänestäen kuntipitäjänsä arvon ja kuinka nanvaltuuston ja
hyvin siellä asiat ovat, kuin- valtuusto valitka hyvä ja turvallinen paikka see keskuudesse olisi lapsiperheelle. Näin taan puheenjohmeistä tuli paluumuuttajia. tajat. Kun tulin
Täällä olemme viihtyneet.” valituksi, olin kai
VR:n hommista Kittilä jäi joutilain. Työssä
pois 36 palveluvuoden jäl- olevilla on vaikea
keen. Sinä aikana hän ehti löytää vapaata
palvella hyvin monenlaisissa aikaa siihen, mitä
tehtävissä.
tehtävän hoitaminen vaatii.”
“Minä olen huumoria harrastava nuorukainen
ja juuriltani yppäriläinen. Yppäriläiset
ovat mieliaiheeni siksi, kun ne ovat ypper.
Tähän liittyen olimme pitämässä hiihdon
Kevät parlamenttia Kielon pirtissä ja piirin
puheenjohtaja totesi avauksessa. Hyvä
hiihtoväki ja Yppärin kunnan edustajat. Näin
hyvin häntä oli Yppäristä käsin ohjeistettu.”
Kunnan kehittäminen kunnanvaltuuston puheenjohtajana on parasta: “Koko
kunnan kehittäminen on
tärkeä kokonaisuus, josta on
huolehdittava, jotta taataan
verotulopohja, jolla tuottaa yhteiset peruspalvelut.”
Kaikki valtuutetut edustavat
omalla tavallaan kuntalaisia.
Valtuutettujen tehtävänä on
Kittilän mukaan kehittää ja
taata peruspalvelut.
ja asuinpaikka onkin. Hän
sanoo, että oli ikimuistoinen
kokemus olla avustamassa
kätilöä OYS:ssa elokuun 14.
päivänä vuonna 1974. Ennen
sitä Risto oli mennyt naimisiin vuonna 1973. Yhteensä
Ristolla on kolme lasta, yksi
tyttö ja kaksi poikaa. Lisäksi
hänen elämäänsä vauhdittavat kaksi lastenlasta.
Ristolla ei erityisesti ole
suunnitelmia tulevaisuudelle.
Elämä Pyhäjoella jatkuu mitä
Kittilän parhaat hetket suuremmalla todennäköisyyelämässä eivät sijoitu Pyhä- dellä: “Toivoisin huomiseljoelle, vaikka se rakas koti­ ta, että asia olisivat hyvin.
Kunnan palvelut toimisivat ja
kouluissa opiskelisi reippaita
ja rehdisti eteenpäin pyrkiviä
omaperäisiä ahkeria lapsia.
Sairaat ja vanhukset saisivat
hoivaa. Tätä toivoisin vaikka
minulla ei ole tähän suunnitelmaa.”
sivu 2
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
Sienet,­metsän aarre
OONA JAUHIAINEN
Elokuun pimenevät illat ja
syysmyrskyt ovat osa syksyä.
Mutta löytyy syksystä paljon
nautittavaakin. Metsät nimittäin täyttyvät sienistä.
kuja kotimaasta. Sienestäminen
on melko yksinkertaista. Siihen
tarvitaan vain hieman taitoa ja
tuuria. Oikea sienestäjä tuntee
kaikenlaisia sieniä eri alueilta
sekä osaa esikäsitelläkin ne tarvittaessa. Aloitteleva sienestäjä tarvitsee matkaansa hyvän
sieniveitsen,
korinsuojuksen
sekä ilmavan korin. Muovipussi ei sienestämiseen käy, koska
pussissa sienet menettävät rakenteensa, eikä niistä enää ole
mihinkään.
Suomen metsät ovat täynnä
herkullisia tatteja sekä keltaisia
kanterelleja. Pula­aikoina sienestys levisi Suomeen Karjalasta ja
Venäjälltä, kun kansaa yritettiin
totuttaa käyttämään metsän
antimia. Tämän kesän runsaat
sateet ovat olleet hyväksi sieniAnnikki Simpanen Pyhäjoen
rihmastolle, joka takaa runsaan martoista sanoo: “Sieniä esiinsienisadon. Täsmäsienestäjän tyy muun muassa metsissä eri
koriin päätyy kanterelleja, lam- puulajien yhteydessä, joiden
paankääpiä, suppilovahveroita kanssa elävät ns. symbioosissa.”
sekä muutama iso herkkutatti. Sieniä löytyy myös varttuneista
Kaksi viidesta suomalaisesta metsistä. Parhaita löytöpaikharrastaa sienestystä. Naiset koja sienille ovat metsäteiden
kulkevat niiden perässä hieman varret sekä metsäpolut. Kokeenemmän mitä miehet. Itä-­ nut sienestäjä tietää, milloin ja
Suomessa ja Karjalan alueella mistä sieniä kannattaa lähteä
sienestys on kaikista yleisintä. etsimään.
Siellä jopa joka toinen ihminen
kerää sieniä syötäväksi.
Sienet ovat parhaimmillaan
nuorena, eli sateen jälkeen.
Sienimetsässä niin sanotusti Lämpimällä kelillä monet siehaahuilu on viime vuosina li- net päätyvät toukan tai etanan
sääntynyt. Yhä nuoremmat ih- syömäksi.
miset ovat kiinnostuneita siitä,
mitä pistävät suuhunsa. SieniSienestäminen on kaiken kaiknäyttelyissä tapaa kaikenlaisia kiaan loistava harrastus. On
ihmisiä, jotka ovat kiinnostunei- sanottu, että sen avulla pidenta sienistä, niiden poimimises- netään muistia paremmin kuin
ta sekä valmistamisesta. Myös ristisanatehtävillä. Vaikka siesienten säilömisestä ollaan kiin- nistä ei pitäisi, on niiden tunnisnostuneita. Joillekin kelpaa vain taminen ja etsiminen metsästä
luomu, toiset suosivat kotimais- mukavaa puuhaa. Se rauhoittaa
ta, kolmas haluaa kokea eri ma- niin mielen kuin kehon. Joka-
miehenoikeudet tulee kuitenkin
ottaa huomioon sieniä etsiessä.
Luonnonsuojelualueilta saa
vain poimia ruokasieniä, muut
on jätettävä rauhaan. Niissä
luonnonpuistoissa, joissa liikkuminen on luvallista esimerkiksi
tietyillä poluilla, kaikki sienestys on kiellettyä. Ennen kuin
lähdet sienimetsälle, ota selvää
alueen säännöistä, varsinkin
jos liikut luonnonpuistoissa tai
luonnonsuojelualueilla.
Moni suomalainen ei välttämättä tiedä, että sienissä saattaa edelleen olla vuoden 1986
”Sienet ovat
parhaimmillaan
nuorena, eli sateen
jälkeen. ”
Tshernobylin ydinvoimalaitoksen onnettomuudesta aiheutunutta radioaktiivista cesiumia.
Jos se huolettaa, voit kuumentamalla, liottamalla tai keittämällä vähentää pitoisuutta jopa
80 prosenttia. Cesiummäärät
Suomessa ovat kuitenkin erittäin pieniä, joten vasta todella
suuri määrä sieniä saattaa aiheuttaa elimistössä jonkin reaktion.
Suomen suosituimpia sieniä
ovat herkkutatti, kanterelli,
karvarousku ja suppilovahvero.
Herkkutatti eli boletus edulis on kauniin kiinteä ja pullea,
herkullinen ruokaisieni. Tatti
sopii keittoihin, piirakoihin sekä
kastikkesiin. Niistä saa myös
isoja herkkutattipihvejä. Kantarelli eli Cantharellus cibarius
on myös herkullinen ruokasieni, jota odotetaan vuodesta
toiseen. Simpanen pitää parhaimpana ruokasienenä herkkutattia, vaikka se on täysin mielipidekysymys.
net kannattaa kerätä tukevaan
ja ilmavaan koriin, etteivät ne
hajoa kuljetettaessa. On hyvä
erotella sienilajit tai ainakin
ryöpättävät ja ei­
r yöpättävät
lajit toisistaan jo keruuvaiheessa.Sienistä kannattaa poistaa
huonot kohdat ja roskat jo metsässä. Se säästää vaivaa. Kerää
hyväkuntoisia sieniä ja valmista
ne oikein, se on sienestäjän tärkein sääntö.
Simpanen sanoo, että on itse
säilönyt sieniä joka vuosi. “Sienien säilöntä tehdään lajien muSienestämistä voidaan sanoa kaan ja sen mukaan mitä niistä
hiljaiseksi
metsästämiseksi. aiotaan valmistaa. Suolaus on
Sieniä kannattaa opetella tun- hyvä tehdä rouskuista.
temaan vähitellen. Kannattaa
aloittaa tunnetuimmista ja helOhutmaltoiset sienet ovat
poimmista. Myös oman alueen hyviä kuivaamiseen esimerkiksi
vaaralliset sienet kannattaa suppilovahverot. Pakastaminen
opetella tunnistamaan. Jo muu- on myös hyvä säilöntätapa.
tama hyvä ja varmasti tuttu Sienet täytyy esikäsitellä ennen
ruokasieni kotimetsästä tuo pakastamista. Säilöntätapoihin
saalista ruokapöytään. Sienes- kuuluvat vielä umpiointi ja hatäjä hakee oppia sienioppaista, pattaminen”, toteaa Simpanen.
tapahtumista sekä asiantuntijoilta. Syksyisin marttojen kesSienten ja muiden metsän
kustelupalstat täyttyvät kysy- antimien säilönnässä täytyy
myksistä, joihin asiantuntijat olla tarkkana. Tärkeintä ovat
yrittävät parhaansa mukaan puhtaat purkit, kannet ja muut
vastata.
säilytysastiat sekä ensiluokkaiset raaka­
aineet. Säilönnällä
Osa sienilajeista voi aiheut- pyritään estämään pääasiassa
taa vatsavaivoja, jos niitä ei ole ruoka­aineiden pilaantuminen.
kypsytetty riittävän pitkään. Säilömällä ruuan ravintoarPilaantuneet sienet aiheuttavat vo pysyy myös melko hyvänä.
suurimman osan sienten ihmisil- Säilöttäessä sieniä, työtahdin
le tuottamista tulee olla nopea. Se estää ilvaivoista. Sie- massa olevia pieneliöitä saastuttamasta säilötSÄILÖJÄLLE
tävää tuotetta. Eri
TÄRKEÄT MITAT:
säilömistapoja on
etikkasäilöntä, ha-sokeri ja hillosokeri
pansäilöntä, keittäminen
sokerin
-1 dl = 85 g
kanssa, kuivaami-100 g = 1,2 dl
nen, pakastaminen,
suolaaminen sekä
-siirappi
umpiointi.
-1 dl = 140 g
-100 g = 0,7 dl
-suola
-1 dl = 110 g
-100 g = 0,9 dl
-karkea suola
-1 dl = n. 120 g
-100 g = n. 0,8 dl
Jos säilyke homehtuu tai käy,
jotakin on mennyt
vikaan. Yleisin syy
siihen on tölkkien
ja muiden säilytysastioiden epäpuhtaus.
Säilyke
homehtuu myös silloin, kun siihen on
käytetty liian vähän
sokeria. Kaikkien
SIENIFAKTAA:
Sienet ovat itiökasveja, joita löytyy vanhoista metsistä sekä polunvarsilta
Sateiset kesät ovat hyväksi
sienisadolle
Sienestäjän
kannattaa
opetella tuntemaan muutama herkullinen ruokasieni ja oman alueensa myrkkysienet
Säilönnässä tärkeintä on
puhtaus sekä ensiluokkaiset raaka­aineet
Kuivaaminen sekä pakastaminen ovat yleisempiä
säilöntätapoja
säilöttävien tulee olla puhtaita, tuoreita sekä ensiluokkaisia.
Jos säilykettä säilytetään lämpimässä tai astioita ei ole täytetty piripintaan, tuote saattaa
alkaa käymään. Säilykettä on
myös saatettu kuumentaa liian
vähän, jolloin pieneliöitä on jäänyt eloon.
Parhaita tapoja säilöä sieniä
on suolaaminen, pakastaminen,
marinoiminen sekä kuivaaminen. Sienten suolaaminen on
vanha tapa. Nykypäivänä sitä ei
kuitenkaan pidetä terveellisenä
vaihtoehtoa, koska liika suola
on terveydelle haitallista. Lisäksi sienten keitin­ja liotusveteen
liukenee paljon arvokkaita ravintoaineita. Suolata kannattaa
pääasiassa vain kirpeitä rouskuja. Monen mielestä niistä tehdään paras sienisalaatti. Melkein kaikkia sieniä voi pakastaa.
Tatit, valmuskat, leppärouskut,
haperot, orakkaat sekä vahverot sopivat loistavasti pakastettavaksi mietuudensa vuoksi.
Raakoja sieniä ei suositella pakastettavaksi.
Ne tulevat helposti puiseviksia ja vievät paljon tilaa pakastimessa. Kuivatuissa sienissä
maku­ja ravintoaineet säilyvät
loistavasti. Kuivaaminen sopii
ohutmaltoiselle sienille, kuten
mustatorvisienelle.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
sivu 3
<hEdKW//Z/
<>KϭϳͲϭϴ
DKE/dK/D/d>K>>
^ŽƉŝŝŶĂŝƐŝůůĞũĂŵŝĞŚŝůůĞ͘
dƵŶŶŝůůĂƚĞŚĚććŶƐLJŬŬĞĞŶŬŽŚŽƚƵŬƐŝĂũĂůŝŚĂƐŬƵŶƚŽůŝŝŬŬĞŝƚćŽŵĂŶŬĞŚŽŶ
ƉĂŝŶŽůůĂƐĞŬćŬćƐŝƉĂŝŶŽŝůůĂ͘
^ŽƉŝŝŬĂŝŬĞŶŝŬćŝƐŝůůĞũĂŬĂŝŬĞŶŬƵŶƚŽŝƐŝůůĞ͕ƐŝůůćǀŽŝƚŝƚƐĞƐććĚĞůůć
ůŝŝŬŬĞŝĚĞŶƚĞŚŽĂŽŵĂŶŬƵŶƚŽƚĂƐŽƐŝŵƵŬĂŝƐĞƐƚŝ͘ dƵŶŶŝůůĂĞŝƚĞŚĚćĂƐŬĞůƐĂƌũŽũĂ͘
KŚũĂĂũĂŶĂsŝůũĂZŽŵƉƉĂŶĞŶ͘
ŝŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐŵĂŬƐƵĂ͘
:ćƌũĞƐƚćũćŶćWLJŚćũŽĞŶǀĂƉĂĂͲĂŝŬĂƚŽŝŵŝ
1XRNNDULOODVHLVNRMHQWXQWL
NORVHQM¦ONHHQDYRLPHW
RYHWNDLNLOOH %LOMDUGLVNDED
1RUPLLOWD
/HIIDLOWD
1RUPLLOWD
<O¦NRXOXLN¦LVLOOHMDVLW¦YDQKHPPLOOH
1ROODSURPLOOHDÖSHULDDWWHHOOD
7XOHWDSDDPDDQNDYHUHLWD
SHODDPDDQELOMDUGLDWDLPXXWHQYDDQKHQJDLOHPDDQá
7HUYHWXORD
7HUYHLVLQQXRNNDULRKMDDMDW
sivu 4
Luontorunofestarit
kirjastolla
Ensi viikon lauantaina 29.8
kirjastolla järjestetään runotapahtuma. Tapahtumassa runot
nivoutuvat luonnon ympärille.
Luvassa on suuria ja tunnettuja
runoilijoita, kuten Sirkka Turkka. Turkka on saanut finlandia­
palkinnon vuonna 1986.
Viime kuukausina luonto on
puhututtanut monia pyhäjokisia Fennovoiman hankkeen
myötä. Pyhäjoen kirjasto on
halunnut tuoda tähän neutraalimman näkökulman.
Kirjastotoimenjohtaja Heikki
Lahnaoja sanoo, että tapahtuma järjestetään tänä vuonna
ensimmäistä kertaa. Idea luontorunofestareihin on tullut suoraan Lahnaojalta itse.
Tapahtumaa ovat tukemassa
Pohjois­-Suomen AVI sekä Fennovoima.
Päivän aikana kirjastolla on
luvassa esiintyjiä niin lapsille,
nuorille kuin aikuisillekin.
Tapahtuma on ilmainen kaikille. Luontofestarien juontajaksi
on saatu Sari Jaatinen. Festarit
aamulla aloittaa klo 11 lapsille
suunnattu “Satumetsä” runojen
muodossa.
Päivän aikana on luvassa myös
paneelikeskustelu, jonka aiheena on runouden vaikutus ihmiseen, hänen asenteisiinsa ja varsinkin, miten runous vaikuttaa
ihmisen ja luonnon välillä.
Illan päättävät lukiolaisten
oma harrastebändi, The Horse
ja performanssi hidas juurtuminen.
Illan viimeinen esitys on kirjaston takapihalla, jossa Katri
Puranen sekä Katariina Angeria kirjaimellisesti juurtuvat
maahan kuin puut.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
Aikuisena partioon?
tekemiseen.
Nuotioillat, partioleirien ainutlaatuinen tunnelma, monipuolinen viikkotoiminta ja
yleishyödyllisten taitojen oppiminen. Tätä kaikkea ja paljon
paljon muuta on tämä ”kaikki
harrastukset sisältävä” harrastus, partio. Harrastus, jossa
on paljon lapsia ja nuoria ja
tulevaisuudessa myös paljon
aikuisia. Sinulla aikuinen on nyt
mahdollisuus osallistua Pyhäjoen Hanhikiven kiertäjien partiotoimintaan.
Partiosta on useita ennakkokäsityksiä. Nuoria rämpimässä
metsässä ja lapsia tekemässä
solmuja. Partio on kuitenkin
paljon muuta.
Partio tarjoaa unohtumattomia
tilaisuuksia ja mahdollisuuksia,
ei vain lapsille, vaan myös aikuisille. Jokainen voi partion kautta löytää itsestään uusia puolia,
valloittaa uusia osaamisalueita
ja löytää innostuksen erilaiseen
Sinulla, aikuinen, ei tarvitse olla
esitietoa partiosta, leireilykokemusta tai valmiita ohjelmanumeroita takataskussa. Mukaan
voit tulla juuri sellaisena kuin
olet.
Partiossa on kattava koulutusjärjestelmä,
josta
saat tukea tehtävissä toimimiseen
sekä
mukavan
lisän
ansioluetteloosi.
Olitpa
siis kiinnostunut
toimimisesta lasten ja nuorten
kanssa, luonnossa
liikkumisesta
tai erätaidoista,
kouluttamisesta
tai paperin pyörittämisestä - kaikille löytyy oma
juttunsa. Tehtäviä
voidaan räätälöidä
oman elämäntilan-
teen mukaan viikoittaisesta toiminnasta silloin tällöin mukana
oloon.
Innostuneiden aikuisten löytyessä, Hanhikiven Kiertäjissä
voitaisiin aloitella myös aikuispartiolaisille omaa toimintaa.
Partiohauskaa, uusia taitoja,
partio kuntoon 2016 -aktiviteetteja, aikuista seuraa, kahvia
ja tikkupullaa!
Ilmoittaudu mukaan Kaisa Salmulle puh. 040 5496418
6XQQXQWDLQVlYHOKHOPLl
3\KlMRHQVUNWDOROOD
VXNOR
6DQQDMD/LLVD6PRODQGHU²SLDQR
6DWX.DH²DOWWRYLXOX
$QWWL+RVLR²YLXOX
.DLVD.RPXODLQHQ²VHOOR
9DSDDHKWRLQHQPDNVX½
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
sivu 5
Sunnuntain sävelhelmiä Pyhäjoella
Pyhäjoen
seurakuntatalolla
30.8 klo 16 on mahdollisuus
kuulla kamari- ja pianomusiikin helmiä oululaismuusikoiden
tulkitsemana. Harvoin esitetyn
Richard Straussin pianokvarteton esittävät viulisti Antti
Hosio, alttoviulisti Satu Kae,
sellisti Kaisa Komulainen ja
pianisti Sanna Smolander.
Konsertissa kuullaan lisäksi
14-vuotiaan Liisa Smolanderin
pianosooloja. Hänen ohjelman-
sa sisältää Mozartin, Chopinin, Schumannin ja Rahmaninovin pianosävellyksiä. Noin
tunnin pituiseen konserttiin on
vapaa pääsy, ohjelmamaksu 5€
ohjataan Pyhäjoen seurakunnan musiikkityölle.
TUKES-ilmoitus
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ilmoittaa, että Pentti Hämeenaho Oy on
hakenut Tukesilta räjähdevaraston perustamislupaa Pyhäjoen kunnan alueelle.
Lupahakemus kuulutetaan 24.8. – 7.9.2015
välisenä aikana Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululla osoitteessa Kuntatie 1.
Hakemus tarvittavine yleisliitteineen pidetään
kuulutuksen aikana yleisön nähtävänä.
Vuokrattavana
Vuokrattavana rivitalokaksio 60,5 m2.
Tarkemmat
tiedustelut
puh. 044-5583152.
Sen, joka tahtoo tehdä hakemusta vastaan
muistutuksen, tulee kuulutuksen aikana
jättää Tukesille osoitettu muistutus kunnanhallitukselle.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)
Timo Kukkola
ylitarkastaja
§ LAKIASIAINTOIMISTO JORMA HERTTUAINEN §
Avaa sivutoimiston Pyhäjoelle osoitteessa:
Vanhatie 44 (Fennovoimaa vastapäätä)
Vastaanotto erikseen sovittaessa
Jorma Herttuainen
varatuomari, ekonomi, julkinen kaupanvahvistaja
puh. 040 5081 675, 08 – 3125 640
sähköposti: [email protected]
www.jormaherttuainen.fi
Lakimiespalveluitamme ovat mm.
Yrityksille:
Yksityishenkilöille:
Sopimusoikeus, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kaupanvahvistus
Oikeudenkäynnit (myös oikeusapuasiat), perukirjoitukset, perinnönjaot,
testamentit, avioehdot, kiinteistökaupat, kaupanvahvistus
sivu 6
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
PYHÄJOEN KIRJASTON AGATHA -LUKUPIIRI
Pyhäjoen kirjaston lukupiiri
muuttuu syyskauden ja tammikuun ajaksi Agatha Christie
-lukupiiriksi. Syyskuussa Christien syntymästä tulee kuluneeksi 125 vuotta. Tammikuussa 2016 on suosikkidekkaristin
kuolemasta kulunut 40 vuotta.
piiri päättyy klassiseen Hercule
Poirot -kirjaan.
Lukupiiri kokoontuu Pyhäjoen kirjaston köökissä joka kuun
toinen keskiviikko klo 18 alkaen. Kirjoista keskustelemaan
ovat tervetulleita muutkin kuin
pyhäjokiset lukijat. Osa kirjoisLukupiiri aloitetaan hyytä- ta löytyy myös äänikirjana. Kirvällä myöhäiskauden teoksel- joja varataan Pyhäjoen kirjasla Ikiyö. Lokakuussa tavataan tolle lukupiiriläisiä varten.
neiti Marple viimeisen, mutta
jo 1940-luvulla kirjoitetun juttunsa kimpussa. Marraskuussa
on jälleen vähän erilaisempi
dekkari, Väärän vänkyrä talo.
Joulukuun kirja ei ole dekkari
lainkaan, vaan Christien salanimellä kirjoitettu rakkausromaani. Tammikuussa Christie -luku-
Lukupiirin syksyn kirjat
9.9. Ikiyö
14.10. Neiti Marplen viimeinen juttu
11.11. Väärän vänkyrä talo
9.12. Mary Westmacott: Yksinäinen kevät
.(33,-8033$
021,72,0,7$/2//$
7,,67$,6,1
./2
3HUXWWX
-803$66$7(+'bb1<.6,1.(57$,6,$
3(586/,,..(,7b-8033$.(3,1.$166$
623,,0,(+,//(-$1$,6,//(
6<'b1.,,77bb
2+-$$-$1$9,/-$52033$1(1
7(59(78/2$
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15
Seurakunta tiedottaa
Kuollut: Olavi Alfrid Röning,
Etelänkylältä, 85v 6kk 23 pv
Hellin Annikki Suni e Isokääntä Pohjankylältä 82 v 4 kk 22
pv
Jumalanpalvelus kirkossa su
23.8. klo 10
Metsäkirkot su 30.8.
- Kirkon ulkotasanteella klo
10 jp ja HPE
- Yppärin metsästysmajalla
klo 12
-Pohjankylän metsästysmajalla klo 12
Sunnuntain sävelmiä -konsertti seurakuntatalolla su
30.8. klo 16. Sanna ja Liisa
Smolander –piano, Satu Kae –
alttoviulu, Antti Hosio – viulu,
Kaisa Komulainen – sello. Vapaaehtoinen maksu 5 €.
Syksyn 2015 päiväkerhoihin voi vielä kysellä paikkoja,
puh. 050-4416 095 (päiväkerho) tai [email protected]. Päiväkerhot ja perhekerho alkavat
viikolla 36.
Tulossa:
Ystäväkerho
aloittaa
sivu 7
Järjestöt toimivat
rakuntatalolla ke 2.9. klo 12.
Ruokailu, kahvit ja ohjelmaa.
Tervetuloa uudet ja vanhat kerholaiset.
Kirkkokuoro ke 2.9. klo
18.30 – 20.00 srk-talolla.
Myös uudet laulajat tervetulleita, ilmoittautuminen Outi Krankille p. 050 -3059 490 / outi.
[email protected]
RY: Kerho pe 28.8. klo 17
ry:llä. Seurat su 30.8. klo 16
ry:llä, Juha Paananen, Olavi
Hyry. Hartaus ti 1.9. klo 13.30
Jokikartanossa, Matti Pahkala.
Kirkkoherranvirasto p. 08433119. Avoinna ke 26.8. klo
10-13, syyskuun alusta alkaen aukioloajat normaalisti:
MA 8:00 - 12:00, TI 12:00 16.00 ja KE 11:00 - 14:00.
Tarvittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p.040-505
0016 tai seurakuntapastori Kai
Juvila p. 050-328 8107.
Pyhäjoen seurakunnan kotisivut löytyvät osoitteesta:
www.pyhajoenseurakunta.fi
seu-
Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdistys ry: Syksy lähestyy ja toimintamme alkaa taas.
ma 7.9. klo 11.00 Vapaaehtoistoiminnan piiri Iltaruskossa
ma 7.9. klo 18.00 Harmaahapset kokoontuu Iltaruskoon.
ti 8.9. klo 10.00 Hallituksen
kokous Seurakuntatalolla.
ti 8.9. klo 12.00 Syyskauden
ensimmäinen
päiväkahvitilaisuus Seurakuntatalolla. Tule
mukaan kuulemaan syksyn
suunnitelmia ja muistelemaan
kesää.
ma 14.9. klo 12.00 Naisten
juttutupa Iltaruskossa
ma 14.9 klo 18.00 Äijäkööri
Iltaruskossa. Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/
pyhajoki
Hanhikiven Kiertäjät: Koko
lippukunnan syyskauden aloitus Rajaniemessä 24.8. klo
18.00. Oma muki mukaan!
Tervetuloa vanhat ja uudet
partiolaiset ilmoittautumaan
mukaan toimintaan.
Uusien sudenpentujen alustavat ilmoittautumiset Satulle tekstiviestillä. P. 050 322
7705
Uusien sudenpentujen lauma
tarvitsee toteutuakseen myös
yhden aikuisen laumanjohtajan
Aihetta kiitokseen
avuksi. Koulutusta ja apuja saa!
Keskusta: Koko perheen nuotioilta Kielosaaressa ke 26.8.
klo 18.00. Vieraina Hanna-Leena Mattila ja Inkeri Kerola. Makkaranpaiston ja mehutarjoilun
lomassa vapaata seurustelua ja
yhdessäoloa. Tervetuloa!
Pirttikosken maaseutunaiset: Kökkä ja Ti-pi laukkuesittely Jäväjäntiellä mummonmökissä ma 24.8 klo 18!Päivi
Möttönen esittelee! Emäntinä
Aira ja Linne. Kahvia ja arvontaa! Tervetuloa!
Pyhäjoen Martat ry. Tervetuloa perinteiseen sieninäyttelyyn K-market Eväskontin pihalle lauantaina 29.8 klo. 10.00
- 14.00. Näyttely toteutuu,
mikäli metsä suo antejaan.
Pyhäjoen Sotaveteraanit ry:
Valtakunnallinen sotaveteraanikeräys Pyhäjoella ke 26.8.2015
klo 17-20 välisenä aikana.
Pyhäjoen Spr: Seuraava hallituksen kokous 27.8 klo.17 toimistolla.
Raahen Kuulonhuoltoyhdistys ry: Kuulon lähipalvelua
Pyhäjoen Jokikartanossa tiistaina 25.8 klo 15-16. Ohjausta
ja neuvontaa. Saatavana mm.
paristoja
Isot kiitokset kunnan teknisen puolen väelle
koulutien turvaamisesta aloitusviikolla.
Moni pieni kulkija ylitti tien luottavaisemmin mielin.
Saaren koulu
3LUWWLNRVNHQXLPDSDLNDOODVLOODQ
NXSHHVVDORSSXNHVlQLOODQYLHWWR
HORNXXQNXXWDPROOD
SHUMDQWDLQDNORDONDHQ
<KGHVVlRORDYDSDDOODRKMHOPDOOD
0DNNDUDWPXNDDQNDKYLWHXUROOD
7HUYHWXORD
3,577,.26.(1.</b<+',67<6
Saaren koulu tiedottaa:
Oppilaiden koulupäivä päättyy torstaina 27.8
klo 12.45 opettajien koulutustilaisuuden takia.
WLJŚćũŽĞŶŬƵŶŶĂŶŵĞƐƚĂƌƵƵƐŬŝůƉĂŝůƵƚ
hƌŚĞŝůƵŬĞŶƚćůůćϮϵ͘Ϭϴ͘ŬůŽϭϯ͗ϬϬĂůŬĂĞŶ
ǁǁǁ͘ƉLJŚĂũŽĞŶǁŝƌƚĂ͘ŶĞƚ
^ĂƌũĂƚͬ>Ăũŝƚ
D͗ϭϬϬŵ͕ŬƵƵůĂ
E͗ϭϬϬŵ͕ŬƵƵůĂ
Wϭϱ͗ϯϬϬŵ͕ŬĞŝŚćƐ
dϭϱ͗ϯϬϬŵ͕ŬĞŝŚćƐ
Wϭϯ͗ϯϬϬŵ͕ŬĞŝŚćƐ
dϭϯ͗ϯϬϬŵ͕ŬĞŝŚćƐ
Wϭϭ͗ϯϬϬŵ͕ŬŽƌŬĞƵƐ
dϭϭ͗ϯϬϬŵ͕ŬŽƌŬĞƵƐ
Wϵ͗ϯϬϬŵ͕ŬŽƌŬĞƵƐ
dϵ͗ϯϬϬŵ͕ŬŽƌŬĞƵƐ
Wϳ͗ϭϬϬŵ͕ũƵŶŶƵŬĞŝŚćƐ
dϳ͗ϭϬϬŵ͕ũƵŶŶƵŬĞŝŚćƐ
Wϱ͗ϭϬϬŵ͕ũƵŶŶƵŬĞŝŚćƐ
dϱ͗ϭϬϬŵ͕ũƵŶŶƵŬĞŝŚćƐ
HANHIKIVEN KIERTÄJÄT
Tervetuloa syyskauden aloitukseen
iltanuotiolle Rajaniemen kämpälle
24.8. klo 18.00.
Oma muki mukaan!
/ůŵŽŝƚƚĂƵƚƵŵŝŶĞŶŬŝůƉĂŝůƵƵŶϮϳ͘Ϭϴ͘ϮϬϭϱŵĞŶŶĞƐƐćŽƐŽŝƚƚĞĞƐƐĂ͗
ƉLJŚĂũŽĞŶǁŝƌƚĂΛŐŵĂŝů͘ĐŽŵ
dŝĞĚƵƐƚĞůƵƚ:LJƌŬŝdĂŬĂůĂůƚĂƉƵŚ͘ϬϰϰϱϲϭϳϰϮϮ
ŝŽƐĂůůŝƐƚƵŵŝƐŵĂŬƐƵĂ͘<ĂŝŬŬŝƉĂůŬŝƚĂĂŶ͘
:ćƌũĞƐƚćũŝŶćWLJŚćũŽĞŶŬƵŶƚĂũĂtŝƌƚĂ
P Y H ÄJOEN
K UU LUM ISET
PÄÄTOIMITTAJAT
Sari Hidén
Arvo Helanti
TOIMITUS
Elias Hirvikoski
Oona Jauhiainen
http://kuulumiset.pyhajoki.fi
[email protected]
Puh. 040 359 6166
Toimitus:
Päätoimittaja:
Taloussihteeri:
040 359 6166
040 359 6165
040 359 6160
Julkaisija: Pyhäjoki Data Oy
ISSN 0788-6071
Seuraava lehti
(35) ilmestyy
>> lauantaina 29.8.2015
Aineisto toimitettava
>> tiistaina 25.8.2015
klo 17.00 mennessä
Painosmäärä
>> vko n:1810 - kpl
>> vko n:1810- kpl
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)
>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm
>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €
>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
Ilmoitusehdot
Lehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi
toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu
myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat
ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi
taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten
virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu
enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Lehden jakelu: Raahelainen, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 010 – 665 5125 (Sanna Tjäder)
sivu 8
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 2 2 . 8 . 2 0 15