TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!
KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE,
TAVOITTEENA PALAUTTAA
JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN.
KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA
MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.
www.oravareitti.net
www.juvacamping.com
www.oravanpesat.fi
Juvan Oravareitin ja Sulkavan koskireitin virtapaikkoja
ennallistetaan järvitaimenen lisääntymis- ja poikasalueiksi
Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Etelä-Savon TE-keskukselle alkuvuodesta 2008
luvan Sulkavan Uitonvirran kautta Saimaaseen laskevien koskien kalataloudelliseksi
kunnostamiseksi. Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikkö tilasi kunnostustyön EteläSavon ympäristökeskukselta. Hankkeen pääurakoitsija on Saimaan maanrakennus Oy
Lohilahdelta. Talvella 2009 työt on saatu päätökseen Tiittalan-, Kuha- ja Lohnakoskessa sekä
Pyöninjoella ja Tikanjoella. Talvella 2009/2010 kunnostetaan Oravareitin Kissa-, Kyrsyän- ja
Karijoki sekä Tuusjärven reitiltä Hirmu-, Kontusen- ja Melasenkoski.
Muutoksia koskien melottavuudessa
Oravareitti on valuma-alueena poikkeava. Valuma-alueella on vain pieniä järviä, minkä
vuoksi virtaama/vedenkorkeusvaihtelut ovat nopeita ja voimakkaita. Suuret järvet
tasaisivat virtaamia pitemmälle ajanjaksolle. Oravareitille yhdistyy Lohnajärvessä
kolmen muun valuma-alueen vedet. Koskien koko ja virtaama kasvaa Lohnajärven
alapuolisissa kohteissa. Melontamahdollisuuksien säilyttämiseksi kunnostus
toteutetaan niin että Oravareitin koskiin jätetään selkeä melontaväylä. Melontaväylä on
yleisesti uoman keskellä, vähällä vedellä se erottuu selvästi (kuvat 1-6). Koskien
melottavuutta kunnostuksen jälkeen on testattu eri virtaamatilanteessa ja ongelmia ei
ole esiintynyt. Reitin käyttäjiltä toivotaan kuitenkin palautetta melottavuudesta alueen
yrittäjien välityksellä tai suoraan kunnostushankkeen yhteyshenkilöihin, yhteystiedot
alla.
Taimenen palauttaminen reitille poikasistutuksilla
Kunnostuksen ensisijaisena tavoitteena on palauttaa järvitaimenen lisääntymis- ja
poikasalueet reitille. Käytännössä uittoperattujen koskien kunnostuksessa sijoitetaan
soraikkoja sopiviin virranpaikkoihin lisääntymisalueiksi ja
kivikkoja poikasalueiksi.
Kunnostuksen jälkeen koskialueille istutetaan järvitaimenen poikasia ja pyritään palauttamaan
reitiltä kadonnut luontainen taimenkanta. Reitin koskiin istutetaan Sulkavan kalastusalueen
toimesta järvitaimenen poikasia useana vuonna. Istutetut poikaset leimautuvat koskiin ja
elävät niissä 2-4 vuotta minkä jälkeen vaeltavat järviin kasvamaan sukukypsiksi palatakseen
parin vuoden jälkeen taas koskiin lisääntymään. Siten reitille nyt istutettavat poikaset
lisääntyvät reitin koskissa aikaisintaan 5 vuoden kuluttua. Taimenen palauttaminen reitille
vaatii kunnostuksen lisäksi kalastuksen säätelyä ja koko reitin kattavan hoitosuunnitelman,
jotta lisääntymiskokoiset taimenet pääsevät jatkamaan sukuaan virtapaikoissa. Tavoitteena
on, että 5 vuoden päästä taimen lisääntyy reitin tärkeimmissä kohteissa. Kunnostukset
hyötyvät myös muut virtakutuiset lajit, mm. harjus ja siika.
Lisätietoja:
Kalastusbiologi Teemu Hentinen Etelä-Savon ympäristökeskus, puh. 0400- 623 207
Kalastusbiologi Lasse Hyytinen Etelä-Savon TE-keskus , puh. 040 - 703 7838
ORAVAREITIN MELOTTAVUUS
ERI VIRTAAMILLA
44
42
40
38
34
32
30
28
26
24
22
MELOTTAVUUS ERINOMAINEN
20
18
16
14
12
MELOTTAVUUS HYVÄ
10
8
6
4
MELOTTAVUUS TYYDYTTÄVÄ / HUONO
0
5
10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130 135 140 145 150
Lohnajärven vedenkorkeus cm /
Partalan taukopaikan asteikko
2
0
Lohnakosken ja sen alapuolisten
koskien virtaama m³/s
36
KOSKIEN VIRTAAMAMUUTOKSET
JOPA 100-KERTAISIA
44
Ajankohdan maksimivirtaama m3/s
42
Ajankohdan keskiarvovirtaama m3/s
40
Ajankohdan minimivirtaama m3/s
Lohnakosken ja sen alapuolisten
koskien virtaama m3/s
38
36
34
32
30
28
26
24
22
20
18
16
14
12
10
8
6
4
2
0
1.1.
1.2.
3.3.
3.4.
4.5.
4.6.
5.7.
5.8.
5.9.
6.10.
6.11.
7.12.
Lohnäjärven vedenkorkeus cm
JÄRVIEN VEDENKORKEUS VAIHTELEE
JOPA 1,5 M ERI VUODENAIKAAN
165
160
155
150
145
140
135
130
125
120
115
110
105
100
95
90
85
80
75
70
65
60
55
50
45
40
35
30
25
20
15
10
5
0
Ajankohdan maksimi
Ajankohdan keskiarvo
Ajankohdan minimi
3.1.
2.2.
4.3.
3.4.
3.5.
2.6.
2.7.
1.8.
31.8.
30.9.
30.10.
29.11.
29.12.
KUNNOSTETTU TIKANJOKI MÄNTYSENTIELTÄ YLÄVIRTAAN,
MELONTAVÄYLÄ UOMAN KESKELLÄ
KUNNOSTETTU TIKANJOKI MÄNTYSENTIELTÄ ALAVIRTAAN,
MELONTAVÄYLÄ MUTKITTELEE UOMAN KESKELLÄ
KUNNOSTETTU PYÖNINJOEN YLÄSAHI,
PUDOTUSKORKEUS VÄHÄINEN, HELPPO MELONTAVÄYLÄ
KUNNOSTETTU PYÖNINJOEN ALASAHI,
PUDOTUSKORKEUS VÄHÄINEN, HELPPO MELONTAVÄYLÄ
KUNNOSTETTU LOHNAKOSKEN ALAOSA,
VAUHDIKAS HELPPO MELONTAVÄYLÄ UOMAN KESKELLÄ,
KORKEALLA VEDELLÄ PYSYTTELE ALAOSASSA MELONTAVÄYLÄN OIKEASSA REUNASSA,
VÄYLÄ KAARTAA OIKEALLE AIVAN LOPUSSA
KUNNOSTETTU KUHAKOSKI,
MELONTARÄNNIÄ PARANNETTU JA
PUDOTUSKORKEUTTA TASATTU PITEMMÄLLE MATKALLE,
YLÄOSA VAUHDIKAS MUTTA HELPPO
KOSKEN OHITUS
MAHDOLLISTA KANTAMALLA!
LÄHTÖRANTAA PARANNETTU!
Valuma-alueen
purkautumisjoki