1. No category

LIITE 1
Alueellinensuunnitelma
2.2.2015
LUONNONHOITOHANKE
HOUSUPURON KUNNOSTUS JA ENNALLISTAMINEN PALTAMOSSA
Hankkeen tavoitteet
Tavoitteena on Housupuron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi, purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi taimenille ja muille vesieliöille, veden laadun parantaminen, virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen, yhteisöllisyyden lisääntyminen.
Hankealue
Housupuron pituus on noin 5,6 km, josta kunnostetaan tässä hankehaussa 3,8 km. Hankealueen valuma-alueen pinta-ala on noin 800 ha.
Toimenpiteiden työsuunnitelma ja työnjako
Hankealueelle on tehty alueellinen kunnostussuunnitelma vuonna 2013 Otso metsäpalvelut suunnittelemana. Hankkeen toteuttaja valitaan hankehakumenettelyn kautta. Toteuttaja vastaa kunnostussuunnitelmassa esitettyjen töiden tarkemmasta suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista. Metsäkeskus
neuvoo, opastaa ja valvoo hankkeen etenemistä.
Kunnostussuunnitelmassa esitettyjen töiden toteutukseen on hankittu maanomistajien suostumukset ja
heidän kanssaan on tehty sopimus maa-alueiden käytöstä.
Kainuun ELY - keskukselle on tehty ilmoitus kunnostussuunnitelmasta ja siinä esitetyistä kunnostustoimenpiteistä.
Purokunnostuksesta on tehty hyvä julkaisu: Purokunnostusopas; Käsikirja metsäpurojen kunnostajille.
Ahola, M & Havumäki, M (toim), 2008, Ympäristöopas 2008, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus.
http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/yo_2008_purokunnostus_web.pdf
Aikataulu
Hankkeen toteutus tulee hankehakuun helmikuussa 2015 metsäkeskuksen nettisivuille. Metsäkeskus
valitsee hankkeen toteuttajan maaliskuussa 2015. Hanke on tarkoitus aloittaa keväällä 2015 ja se toteutetaan vuosien 2015 – 2016 aikana. Hanke valmistuu vuoden loppuun 2016 mennessä. Työt pyritään tekemään vähäisen veden virtaaman aikana.
LIITE 1
Alueellinensuunnitelma
2.2.2015
Purokunnostussuunnitelma
1. Housupuron kunnostus ja ennallistaminen
1.1 Taustaa
Hanke on saanut alkunsa Paltamon kalastuskunnan edustajien Raimo Kantolan ja Jorma
Niemen aloitteesta. Lisäksi Kainuun Edun Vesistöt –hankkeen projektipäällikkö Simo YliLonttinen on ollut aktiivisesti mukana hankkeen aloittamiseksi.
Puron kunnostaminen vaatii aina maa- ja vesialueen omistajan luvan. Muu luvantarve
arvioidaan tapauskohtaisesti ELY-keskuksessa ja tarvittaessa aluehallintovirastossa (AVI).
Kunnostuksen suunnittelun alkuvaiheessa kannattaakin olla yhteydessä ELY-keskukseen
ja kuntaan.
Purojen kunnostusta säätelee ennen kaikkea vesilaki. Muita kunnostuksiin vaikuttavia
lakeja ovat ympäristönsuojelulaki, ympäristövastuulaki, luonnonsuojelulaki, kalastuslaki
sekä maankäyttö- ja rakennuslaki.
1.2 Perustietoa purokunnostuksesta:
Purojen kunnostuksella saavutetaan monenlaisia hyötyjä. Purojen arvo kasvaa, koska
kunnostus lisää luonnon monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä. Myös kiinteistöjen arvo
kasvaa purojen virkistysarvon kohotessa. Puron virkistysarvo kasvaa, kun puro muuttuu
"ojasta" kauniisti mutkittelevaksi, silmää miellyttäväksi osaksi alueen luontoa. Puron
eliöstö, kalasto ja kasvillisuus saavat monipuolisemman elinympäristön.
Uoman mutkittelu on tärkeää, sillä mitä enemmän uoma mutkittelee, sitä enemmän
elintilaa on kaloille ja muulle vesieliöstölle. Mutkittelun lisääminen parantaa lisäksi uoman
itsepuhdistuskykyä ja elävöittää maisemaa. Kivet ja puuaines voivat myös toimia
tehokkaina suisteina, jotka ohjaavat virtausta haluttuun suuntaan.
Kiveäminen lisää veden syvyyden ja virtausnopeuden vaihtelua uomassa sekä tekee
eliöiden ympäristöstä monipuolisemman. Kivet toimivat hyvänä suoja- ja levähdyspaikkana
kaloille. Ne pidättävät lisäksi puuainesta ja kariketta, mikä parantaa kalojen ja
pohjaeläinten elinoloja ja ravintotilannetta. Kiveäminen edistää jääkannen muodostumista,
jolloin pohjan jäätyminen ja alijäähtyneen veden aiheuttamat ongelmat vähenevät.
Kiveämisessä käytetään uomasta perkausten yhteydessä poistettuja, alkuperäisiä kiviä.
Uomaan voidaan lisätä samalla myös puuainesta. Kivettävällä alueella jo vedessä
valmiiksi olevia kiviä siirrellään varovasti sammalkasvustojen vaurioitumisen
ehkäisemiseksi.
LIITE 1
Alueellinensuunnitelma
2.2.2015
1.3 Purouoman kunnostus ja ennallistaminen:
Kunnostusten tarkoitus on lisätä puron monimuotoisuutta ja antaa alkusysäys puron omille
luonnonmukaistumisprosesseille. Puroekosysteemin kunnostaminen on usein pitkä ja
monivaiheinen prosessi, eikä kaikkea voi saavuttaa yhdellä kertaa.
Uoman kiveämisellä tehdään erilaisia vesitilavuutta ja virtausolosuhteita monipuolistavia
kynnyksiä ja suisteita, jotka lajittavat uoman pohjamateriaalia ja luovat kaloille
suojapaikkoja. Kuivilleen jääneen luonnonuoman vesittäminen on puron ennallistamista
parhaimmillaan. Mutkittelevat puro-osuudet tuovat vaihtelua kanavaksi kaivettujen
purojaksojen väliin. Uomaan tehtävät leveysvaihtelut lisäävät vesitilavuutta ja toimivat
tulva-aikoina tärkeinä hitaan virran suoja- ja syönnösalueina kalanpoikasille. Uomaan
kaivettavilla montuilla on suuri merkitys paitsi kalojen suojapaikkoina, myös virtausten
monipuolisuuden ja vesitilavuuden lisääjinä.
Housupuron luonnetta on muuttanut vahvasti metsäojitukset ja niistä tullut
ravinnekuormitus. Varsinkin hidasvirtaisemmilla jaksoilla ja suvannoissa vaikutus on ollut
rehevöittävä. Paikoitellen myös sorakoita on liettynyt. Metsäojien maatuminen ja sitä
kautta kuormituksen väheneminen edesauttaa puron palautumista myös luontaisesti.
Koskiosuuksien kiveämistä ja kanavamaisten rännien kunnostusta tulisi tehdä useissa eri
jaksoissa. Puron koosta johtuen kiveäminen ja kutusorakoiden esille kaivaminen on
järkevintä tehdä pienoiskaivurilla. Suurempia muutoksia tai maa-ainesten vaihtoja ei
tarvitse tehdä, koska tarvittavat ainekset ovat purossa ja sen varrella jo olemassa.
Paras aika kunnostuksille on kesä- ja elokuun välinen aika, jolloin veden virtaama on
normaalilla tai sitä alemmalla tasolla. Myös syys- ja lokakuu voi kuivana syksynä olla
hyvää kunnostusaikaa. Kunnostus vaikuttaa silloin mahdollisimman vähän veden laatuun
ja vesieliöstöön.
1.3.1 Kunnostuksen tavoitteet:
• puron palauttaminen luonnontilaisen kaltaiseksi
• purouoman kunnostaminen lisääntymis- ja poikastuotantoalueeksi taimenille ja muille
vesieliöille
• veden laadun parantaminen
• virkistyskäyttömahdollisuuksien parantaminen
• yhteisöllisyyden lisääntyminen
Housupuron kunnostuksen vaikutuksia voidaan seurata useita vuosia kunnostustöiden
jälkeen. Kalastoa seurataan vuosittaisilla sähkökalastuksilla tai koekalastuksilla ja uoman rakenteessa
ja kasvillisuudessa tapahtuvia muutoksia valokuvaseurannan avulla.
LIITE 1
Alueellinensuunnitelma
2.2.2015
1.3.2 Kunnostussuunnitelma
Housupuron maastosuunnittelu tehtiin vuonna 2013. Puro jaettiin eri jaksoihin, joihin
suunniteltiin kunnostus- ja ennallistamistoimenpiteet.
1.4 Housupuro:
Housupuro sijaitsee Kiehimänsuussa Paltamossa. Puro alkaa Tahvinlammesta ja kulkee
Kiehimäjokeen seuraavien tilojen kautta: Syrjälä 21:14, Paloaho I 28:0, Piksanmaa 29:3,
Jukola 29:6, Metsä-Nikula 30:3(Mh), Korsu 52:1, Korsu 1 52:2, Kuusinotko 5:52,
Koivulehto 21:14, Hakola 21:19, Heinälä 21:18, Teeriaho 21:16 ja Haapaniemi 21:11.
Housupuron pituus on n. 5,6 km. Valuma-alue on n. 800 ha
Housupuro on ollut hyvä tonkopuro, jonka luonnontilaisuutta ovat muuttaneet uoman
perkaus ja metsäojitukset sekä ojitusalueilta tullut kiintoaines.
1.4.1 Kunnostusjaksot:
Jakso 1: n. 1,3 km
-purouoma on säilynyt lähes luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena
-purouomaa kunnostetaan luonnonmukaisuuden palauttamiseksi kiveämisellä ja
pohjapadoilla
-purouoman luontaiset syvennykset puhdistetaan kertyneestä kiintoaineksesta
-purouomaan tehdään kivistä pohjapatoja (”hyllyjä”), jotta saadaan vesitilavuutta lisää
-vanhojen metsäojien tukkiminen: 4 kpl
Jakso 2: n. 0,5 km
-puro on tällä jaksolla oiottu suoraksi uomaksi
-puro voidaan palauttaa vanhaan uomaan
-vanhaan uomaan palauttaminen n. 250 m
-kaivetun uoman täyttäminen n. 120 m
-vanhojen metsäojien tukkiminen: 1 kpl, mahdollisesti pari muutakin riippuen vanhan peratun uoman
täyttämisestä
( Jakso 3: n. 0,4 km jää kunnostamatta )
( Jakso 4: n. 1,0 km kunnostamisesta neuvotellaan erikseen Metsähallituksen kanssa )
-Metsähallituksen maalla oleva jakso
LIITE 1
Alueellinensuunnitelma
2.2.2015
Jakso 5: n. 1,4 km
- Jakson yläpäästä kunnostamatta jää puro tilojen 52:1 ja 5:42 kohdalta noin 400 m matkalta.
-perattu purouoma on syöpynyt syväksi, joten vanhaan uomaan palautus ei ole järkevää
-perattua purouomaa pudistetaan kiintoaineesta ja kiviä lisätään uomaan
-purouomaan tehdään kivistä pohjapatoja (”hyllyjä”), jotta saadaan vesitilavuutta lisää
-vanhojen metsäojien tukkiminen: 6 kpl
Jakso 6: n. 1,0 km
-perattu purouoma on syöpynyt syväksi, joten vanhaan uomaan palautus ei ole järkevää
-erityisesti Kiehimäjoen suulla purouoma kulkee syvässä kourussa
-purouomaa pudistetaan kiintoaineesta ja kiviä lisätään uomaan
-purouomaan tehdään kivistä pohjapatoja (”hyllyjä”), jotta saadaan vesitilavuutta lisää
1.4.2 Kunnostuksen yhteenveto
Vanhaan uomaan palautus
Housupurolla voidaan puron kunnostus ja ennallistaminen toteuttaa palauttamalla puro
vanhaan uomaansa niissä kohdissa, missä vanha uoma on säilynyt kunnostuskelpoisena.
Vanhaan uomaan palautusta voidaan tehdä jaksolla 2 yhteensä n. 250 metrin
matkalla.
Kunnostuksessa vanha uoma avataan ja puhdistetaan ennen vesittämistä. Kun vesi on
ohjattu vanhaan uomaan niin kaivettu uoma padotaan. Lisäksi perattua uomaa tukitaan
palauttamalla vanhat kaivumaat takaisin uomaan. Puustoisia kaivumaapenkkoja ei
käsitellä.
Peratun uoman kunnostaminen
Housupuron perattuja jaksoja, joita ei ole järkevää tai mahdollista palauttaa vanhaan
uomaan, on yhteensä n. 3,5 kilometrin matkalla. Jaksoilla 1 ja 2 ( yhteismatkaltaan n. 1,5 km) kunnostustarvetta on vähemmän. Perattuun uomaan lisätään perkauksen yhteydessä poistettuja, alkuperäisiä
kiviä. Purouoman luontaiset syvennykset puhdistetaan kertyneestä kiintoaineksesta. Lisäksi uomaan
lisätään puuainesta suisteiksi, virranohjaimiksi ja pohjapadoiksi. Purouomaan tehdään kivistä pohjapatoja (”hyllyjä”), jotta saadaan vesitilavuutta lisää. Näillä toimenpiteillä saadaan aikaan virtausvaihteluja.
Puroon kaivetut metsäojat
Puroon kaivetut metsäojat, jotka tuovat hienoainesta puroon, tukitaan n. 10 metrin
matkalta.