Suomen Kuntaliitto, Vuosikertomus 2014

Suomen Kuntaliitto
Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Sisältö
Teemme kuntien kanssa kuntalaisille kestävää
tulevaisuutta.................................................................................... 2
Kuntaliitto lyhyesti.......................................................................... 2
Toimintaympäristö ......................................................................... 3
Toimitusjohtajan katsaus vuoteen 2014................................... 6
Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 -strategia ....................... 7
Teemme
kuntien kanssa
kuntalaisille
kestävää
tulevaisuutta
Kestävää tulevaisuutta kuntalaisille........................................... 9
Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä kuntauudistuksesta
ja vahvasta kunnallisen itsehallinnon tulevaisuudesta .................. 9
Edunvalvonnalla
Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin
edellytysten mahdollistajana .............................................................11
Vaikutamme yhteiskunnalliseen kehitykseen, päätöksentekoon ja keskusteluun kuntien ja koko kuntakentän näkemyksellä, tavoitteena vahvistaa itsehallintoa sekä uudistaa
palveluja.
Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää paikallista
elinvoimaa ..............................................................................................12
Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja
kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin .................................................14
Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle
ja osaamiselle ........................................................................................15
Kuntaliitto kehittäjäkumppanina ......................................................16
Kuntatyönantajatoiminta......................................................................18
Tietoyhteiskunta.....................................................................................19
Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi........................20
Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän
hyväksi......................................................................................................21
Kehittämällä
Edistämme kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista.
Tarjoamalla palveluja
Tarjoamme monialaiseen osaamiseen perustuvia asiantuntijapalveluja sekä kohtaamismahdollisuuksia kunnille ja kuntataustaisille yhteisöille.
Viestintä on kiinni kuntakentän uudistuksissa.................................22
Uudistumiskyky osana strategiaa: verkostoituva Kuntaliitto ......23
Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen
toimintamallien uudistaminen............................................................25
Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes
100 verkostoa, joissa 6 000 eri alojen asiantuntijaa, 135
aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa ........................................26
Kuntaliiton organisaatio .............................................................29
Kuntaliitto-konserni......................................................................30
Kuntaliiton päätöksenteko..........................................................34
Luottamuselimet 2014................................................................36
Suomen Kuntaliitto-konsernin tilinpäätös ja toimintakertomus.........................................................................................39
Kuntaliitto lyhyesti
Suomen Kuntaliitto ry on Suomen kuntien ja kaupunkien
muodostama yhdistys. Kuntaliitto palvelee myös maakuntien liittoja, sairaanhoitopiirejä, erityishuoltopiirejä sekä koulutuksen ja muiden alojen kuntataustaisia organisaatioita.
Kuntaliiton tärkeimmät tehtävät ovat kunta alan edunvalvonta, kehittämistyö ja palvelutoiminta. Vahvuutenamme
on monialainen osaaminen ja kuntien toiminnan ja toimintaedellytysten kokonaisnäkemys.
Tarjoamme kunnille ja muille sidosryhmille asiantuntijapalveluita ja kehittämisosaamista yhdessä konserniyhtiöidemme kanssa.
2
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Toimintaympäristö
Kunnat tehostivat toimintaansa
Talouskehitys on jatkunut Suomessa heikkona jo
useiden vuosien ajan, eikä odotetusta talouskäänteestä ole vielä merkkejä. Kauppa- ja vaihtotaseemme ovat yhä negatiivisia, ja työttömyys on lisääntynyt. Samalla työttömyysjaksot ovat pitkittyneet. Venäjän heikentyneet talousnäkymät sekä Euroopassa
uudelleen virinnyt epävarmuus velkakriisin menestyksellisestä hoidosta pitävät talouskasvun, inflaation
ja korkotason matalina myös lähitulevaisuudessa.
Heikko talouskehitys on hidastanut kuntien verotulojen kasvua ja lisännyt kuntien menopaineita. Kuntatalous on suurien haasteiden edessä. Kunnat ovat
tehostaneet toimintojaan ja joutuneet korottamaan
kunnallisverotusta, mutta nämä toimenpiteet eivät
ole olleet riittäviä: kuntatalous on heikentymässä lähivuosina huomattavasti, ja kuntien keskinäiset erot
ovat kasvussa. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot
kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison
osan kiinteistöverojen kasvusta.
Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat
vuonna 2014 erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin
vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus.
Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten
yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia euroa.
Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei
huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen
tuomia kertaluonteisia tuottoja.
Rakenteellisilla muutoksilla, kuten kunta- ja palvelurakenteella, on merkittävää vaikutusta pidemmällä
aikavälillä, mutta kuntatalouden kohtalon ratkaisee
talous- ja työllisyyskehitys.
Kuntalähtöisillä uudistuksilla
kestävämpään hyvinvointiin
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti
kuntatalouden arvioidusta runsaan kahden miljardin
euron rakenteellisesta alijäämästä puolet, eli yksi
3
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Hallituksen painopiste siirtyi kuntarakenneuudistuksesta sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen
sen jälkeen, kun eduskuntapuolueiden puheenjohtajat päättivät maaliskuussa 2014 siirtää uudistamisen
painopisteen sote-uudistukseen ja hyväksyivät yhteiset linjaukset muun muassa viidestä sote-alueesta.
Sen jälkeen huhtikuussa 2014 hallitus luopui kaupunkiseutujen pakkoliitostavoitteista.
Suomalaisten yleinen hyvinvointi on lisääntynyt,
mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kasvaneet.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on turvata ihmisille koko maassa yhdenvertaiset palvelut. Vaativaa erityisosaamista
ja suuria investointeja edellyttävät palvelut halutaan
keskittää kokoamalla palvelujen järjestämisvastuu
nykyistä laajemmalle ja vahvemmalle pohjalle. Tavoitteena on yhdistää sosiaali- ja terveydenhuolto
sekä perus- ja erikoistason palvelut asiakkaiden ja
potilaiden palvelu- ja hoitoketjujen kannalta tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi.
Vuonna 2014 käytiin laajaa yhteiskunnallista keskustelua sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja
tuottamisvastuun alueellisesta perustasta sekä palveluketjujen näkökulmasta tarkoituksenmukaisesta
työnjaosta hallinnon tasojen välillä. Tätä kirjoitettaessa viiden järjestämisvastuullisen alueen ja 19 tuotantovastuullisen alueen malli on todettu perustuslakivaliokunnassa perustuslain vastaiseksi.
misella pyrittiin vähentämään lukio- ja ammatillisen
koulutuksen järjestäjien määrää sekä tarkastelemaan vapaan sivistystyön ylläpitäjien taloudellisia
edellytyksiä selvitä tehtävistään. Tätä kirjoitettaessa
on tiedossa, että uudistusesitykset eivät edenneet
eduskunnasta eteenpäin.
Kuntaliitto valmistautui uuden
hallituskauden tavoitteisiin
Kuntaliiton hallitus hyväksyi 12.11.2014 liiton tavoitteet Suomen tulevalle hallituskaudelle. Asiakirja
korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja
yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää. Yhteensä 28 hallitusohjelmatavoitetta on jaoteltu viiteen kärkeen.
1. KÄRKI: Lujitetaan kuntatalouden perustaa
2. KÄRKI: Lisätään kunnallishallinnon joustavuutta
3. KÄRKI: Vahvistetaan alueiden ja kuntien elinvoimaa
4. KÄRKI: Selkiytetään kuntien roolia sekä uudistetaan rakenteita ja prosesseja suunnitelmallisesti ja
hallitusti
5. KÄRKI: Voimistetaan kuntalaislähtöisyyttä ja paikallista yhteisöllisyyttä
Tavoitteet on suunnattu puolueille, tulevalle eduskunnalle ja muodostettavalle hallitukselle. Samalla
ne kokoavat kehittämisen ydinasiat tuleville vuosille
myös kuntakentän tarpeisiin.
Toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudista-
4
N
T A L II T O
N
Kulunutta vuotta kuvaavat myös monet muut laajaalaiset uudistukset, mukaan lukien kuntien valtionosuusuudistus ja mittava kuntalain uudistustyö, jonka valmistelussa Kuntaliitolla oli suuri rooli vuonna
2014. Hallituksen esitys kunnan peruspalvelujen
valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta annettiin huhtikuussa 2014, ja eduskunta hyväksyi valtionosuuslakimuutoksen elokuussa. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2015.
KU
Kuntaliitto on johdonmukaisesti korostanut sitä, että kuntarakenneuudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta tulee edistää yhtä
aikaa. Lisäksi Kuntaliitto painottaa kuntapohjaisen
järjestelmän ensisijaisuutta ja kuntien yhteistyön
merkitystä.
ELMAJ
H
O
S
U
H A L L I T O I T T E ET
TAV
20
19
miljardi, oli tarkoitus hoitaa kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä. Hallitus kykeni konkretisoimaan toimenpiteet, jotka vähensivät kuntien tehtäviä ja velvoitteita noin 350 miljoonan euron edestä.
15–20
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Tulevaisuuden palvelujen kehittämiseksi tarvitaan ennakointia
Kuntajohtaminen ja -kehittäminen epävarmuuksien keskellä
Yksilöllistyvät tarpeet ja kestävä julkisten varojen
käyttö edellyttävät uusia tapoja järjestää ja tuottaa
palveluita. Esimerkiksi palvelujen yhteiskehittäminen ja -tuotanto asiakkaiden, eli kuntalaisten, kanssa
yleistyvät eri tasoilla. Uudenlaiset elämänhallinnan ja
yhteisöllisyyden keinot ja tarpeet ovatkin keskeisiä
palvelukehittämisen mahdollisuuksia kuntasektorilla. Teknologia tukee ja voimistaa kehitystä. Näitä
mahdollisuuksia voidaan nostaa esiin ja työstää ennakointimenetelmin.
Kuntajohtamiseen ja kuntien kehittämistoimintaan
kohdistuu suuria haasteita tiedossamme olevien
yleisten muutosilmiöiden vuoksi. Toimintaympäristön sumuisuutta lisää epävarmuus koko kuntakenttää koskettavien laajojen reformien etenemisestä.
Vuonna 2014 keskusteltiin paljon kuntien kehittämistoiminnan haavoittuvuudesta, kun tulevista
rakenteista ja niiden vaikutuksista vallitsee epävarmuus. Kuitenkin tässäkin tilanteessa on tärkeää, että kehittämistyötä tehdään ja toimintoja, prosesseja
ja johtamista kehitetään. Tehty uudistamistyö toimii
parhaimmillaan voimavarana myös muuttuvissa rakenteissa.
Kuntaliitto toteutti keväällä 2014 Kuntien Tulevaisuusfoorumin sekä kevään 2014 aikana yhdessä
liiton poliittisen johdon kanssa pilotin uudenlaisesta
ennakointityöstä. Pilotin päätuotoksena olivat yhteisen ajattelumme kehittymisen ohella neljään teemaan (hyvinvointi, yhteisöt, työelämä sekä kauppa
ja kuluttaja) jaotellut trendikortit. Teemat nostavat
esiin uusia ajatuksia tulevaisuudesta: mitkä ovat julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen ja kuntalaisten
roolit tulevaisuuden hyvinvoinnissa, mikä on tulevaisuuden palvelutuotannon uusjako, ja mitä tarkoittaa
kimmoisa yhteiskunta tai hyvä elämä yhteisökokemuksen kautta.
Trendikortit ovat työkalu liiton strategisen toiminnan
kehittämisessä. Ne ovat olleet jaossa myös koko
kuntakentän käyttöön kuntien oman ennakointi- ja
strategiatyön tueksi.
Tässä ajassa kuntajohtamiselta edellytetään erityisen paljon. Haasteissa menestyvät hyvällä luottamushenkilö- ja ammattijohdon yhteistyöllä strategisesti johdetut kunnat. Kuntaliitto kehittää jatkuvasti
kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien
kanssa valtakunnallisessa verkostossa, kuntien vertaisryhmissä ja kuntakohtaisen konsultoinnin ja koulutuksen avulla. Vuonna 2014 mm. jatkettiin kuntajohtamisen sertifikaattiin johtavien valmennus- ja
kehittämisohjelmien kehittämistä ja laajentamista.
Puheenjohtajien johtamisvalmennuksen (KPJ) lisäksi
käynnistettiin kuntien ylimmän ammatillisen johdon
valmennusohjelma (KJ) sekä suunniteltiin laajaa kuntien esimiesten ja keskijohdon kehittämisohjelmaa
(EKJ). Ohjelmat muodostavat kokonaisviitekehyksen
kunta-alan johtamisen kehittymiselle eri tasoilla.
5
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Toimitusjohtajan
katsaus vuoteen 2014
Kuntaliitto muutoksen pulssilla
tuneet tiukasti sopeuttamaan toimintaamme.
Mennyt vuosi oli Kuntaliitolle sopeuttamisen ja uudistumisen vuosi joka rintamalla. Toimintaympäristön
yhä nopeammat muutokset ja yllättävätkin käänteet
edellyttävät sitä, että reagoimme yhä ripeämmin.
Liitolla on oltava herkkyyttä uusille asioille. Muutokset jäsenkentässämme asettavat liiton uudistamisen
raamit. Vuoden 2014 aikana muun muassa käynnistettiin liiton sääntöuudistus, jolla valmistetaan liiton
hallintoa monimuotoistuvaan jäsen- ja asiakaskenttään. Kuntaliiton hallitus hyväksyi liiton tarkistettuun
strategiaan perustuvat hallitusohjelmatavoitteet
12.11.2014. Ne ovat keskeinen osa koko kuntasektorin valmistautumista uuteen eduskuntakauteen.
Käynnissä on myös toimintakulttuurin muutos: uudistuminen ei nykymaailmassa tarkoita yksittäisiä
organisaatiorakenteiden tai prosessien muuttamista,
vaan jatkuvaa uudistumisen toimintamallia ja sitä tukevaa kulttuuria. Näitä asioita olemme rakentaneet
vahvasti vuonna 2014. Olemme muun muassa panostaneet voimakkaasti toimintamme näkyväksi tekemiseen projekti- ja edunvalvontasalkkujen kehittämistyön kautta. Työ on monelta osin vielä kesken ja
jatkuu lähivuosina.
Tarkistimme strategiamme
Tarkistimme Kuntaliiton strategian vuonna 2014.
Strategiakautemme
jälkimmäisellä
puoliskolla
2015−2016 haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta
tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi.
Toimintaympäristönäkymän muuttuessa myös strategiamme on joustettava. Keskeistä on hahmottaa
samanaikaisesti sekä pitkän aikavälin näkymää että
huomioida lyhyen aikavälin muutosilmiöt.
Toteutimme vuonna 2014 aiempien vuosien tapaan
myös strategisen jäsen- ja asiakastutkimuksen. Sen
tulokset osoittavat, että Kuntaliiton toiminta on parantanut kautta linjan kaikissa päämittareissa edelliseen tutkimusvuoteen 2013 verrattuna. Tuloksen
arvoa lisää entisestään se, että olemme samalla jou-
6
Uusi eduskuntakausi häämöttää
Kuntien tulevaisuus ja rooli on monin tavoin muuttuvassa tilanteessa. Tätä kirjoitettaessa on jo selvää, että keväällä 2015 päättyvän eduskuntakauden
suurimmat kuntasektoria koskevat reformit siirtyvät
seuraavan hallituksen agendalle: kuntauudistuksella,
sote-uudistuksella ja toisen asteen koulutuksen rakenteellisella uudistuksella ei ollut päättyvällä eduskuntakaudella lopulta toteutumisen edellytyksiä. Valtionosuusuudistus ja kuntalain kokonaisuudistus jäävät historiaan kauden merkittävimpinä kuntasektoria
koskevina uudistuksina.
Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa on nostettu
yhdeksi kärjistä se, että seuraavalla eduskuntakaudella kuntien roolia selkiytetään sekä rakenteita ja
prosesseja uudistetaan suunnitelmallisesti ja hallitusti. Tämä tarkoittaa, että kunta- ja palvelurakenteita
on edistettävä kuntalähtöisesti vapaaehtoisuuteen
perustuen ja paikalliset olosuhteen huomioon ottaen. Samalla on tärkeää laatia yhteistyössä valtion ja
kuntien kesken selkeä käsitys kunnasta itsehallinnollisena yhteisönä ja sen mukainen, hallituskausien yli
ulottuva strategia.
Kansakunnan tila on hyvin vaikea, eivätkä kaikki
ole ehkä sitä täysin tiedostaneet. Uuden hallituksen
haasteet ovat ehkä suuremmat kuin koskaan aiemmin. Selvää on, että kuntakenttä ei voi edetä tulevalle vuosikymmenelle nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla.
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Uuden sukupolven Kuntaliitto
2020 -strategia
PERUS‐
TEHTÄVÄ
STRATEGISET
VALINNAT
HAASTEET /
MUUTOSSTRATEGISET
VOIMAT
STRATEGISET
TAVOITTEET
TAVOITTEET
1.
Elinvoimaiset kunnat ja
alueelliset yhteisöt sekä
hyvinvoivat kuntalaiset
1.1 Vahvistamme erilaisten kuntien
roolia, kestävää kuntataloutta ja
kunnallista itsehallintoa.
1.2 Selkiytämme kuntien roolia
kuntalaisten hyvinvoinnin
edellytysten mahdollistajana.
1.3 Vahvistamme kuntien
edellytyksiä kehittää paikallista
elinvoimaa.
TOIMENPIDE‐
OHJELMAT
Toiminta‐
suunnitelma 2015
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma
2.
Toimintakykyiset
kuntakonsernit
2.1 Luomme aitoa lisäarvoa ja
vaikuttavia ratkaisuja
kuntakonsernien vaativiin
tarpeisiin.
2.2 Luomme edellytyksiä kuntien
henkilöstön saatavuudelle ja
osaamiselle.
3.
Verkostoituva
Kuntaliitto
3.1 Vahvistamme liiton
osaamisperustaa ottamalla
käyttöön uuden kansallisen,
pohjoismaisen, EU-tason ja
kansainvälisen verkostomallin.
3.2 Uudistamme liiton
asiakkaiden palvelumallin sekä
kehittämisen ja edunvalvonnan
toimintamallin.
3.3 Tasapainotamme liiton
talouden. Kohdennamme
voimavaroja erityisesti
strategisten tavoitteiden
toimeenpanoon.
Toimenpideohjelma
Kuntaliiton toimintaa ohjaa valtuustokaudella 2013–
2016 Uuden sukupolven Kuntaliitto 2020 strategia.
Strategiassa luomme näkemyksen liiton perustehtävän, vision ja strategisten valintojen uudistamisesta
tulevaisuuden toimintaympäristönäkymää vasten.
Tarkistimme strategian vuonna 2014. Strategiakautemme (2013–2016) jälkimmäisellä puoliskolla
2015−2016 haluamme vahvistaa ennakoivaa otetta
tulevaisuuden tekemiseen ja lisätä työmme vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin toteuttamiseksi.
Teemme tulevaisuutta kuntien kanssa kuntalaisille.
Tällä haluamme korostaa toimintamme vaikuttavuutta myös loppuasiakkaiden, eli kuntalaisten, näkökulmasta.
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma
Toimenpideohjelma
Uuden sukupolven
Kuntaliiton perustehtävä
TEEMME KUNTIEN KANSSA KUNTALAISILLE
KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA.
Kuntaliitto vaikuttaa kuntien ja alueel­listen yhteisöjen elinvoimaisuuden puolesta. Ajamme­
kuntien etua, palvelemme kuntia ja toimimme
kuntien kehittäjäkumppanina. Kehitämme
osallistavia palvelujärjestelmiä ja demokraattisesti ohjautuvia kuntakonserneja kuntalaisten
hyvinvoinnin turvaamiseksi.
7
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Teemme myös kestävää tulevaisuutta kunnille. Keskeinen tehtävämme on sovittaa yhteen erilaisten
kuntien tarpeisiin sopivia, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä ratkaisuja. Kestävyydellä
tarkoitamme myös sukupolvet ylittävää oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa ja kuntalaisten
yhdenvertaisuutta.
Kuntaliiton kehitys kohti visiotamme 2020 edellyttää, että asetamme tietyt tavoitteemme etusijalle.
Haluamme olla edelläkävijä kunnallisen itsehallinnon
tulevaisuuden suuntaajana ja kuntakonsernien toimintaedellytysten vahvistajana sekä toimia kiinteässä verkostomallissa jäsenten ja sidosryhmien kanssa.
Vision toteutuminen edellyttää Kuntaliitolta valintoja.
Strategisilla valinnoilla tarkoitetaan vision toteutumisen kannalta keskeisiä valintoja, jotka suuntaavat pidemmän ajan (2013−2020) strategisten tavoitteiden
asettamista sekä lyhyen ajan (2015−2016) toimenpidekokonaisuuksien määrittelyä.
Kuntaliiton strategiset valinnat
1. Elinvoimaiset paikalliset ja alueelliset yhteisöt ja
hyvinvoivat kuntalaiset
2. Toimintakykyiset kuntakonsernit
3. Verkostoituva Kuntaliitto
Ensimmäisellä valinnalla korostamme elinvoimaisuutta ja kykyä uudistua. Elinvoimaisuus rakentuu
paikallisissa ja alueellisissa yhteisöissä kuntien, kuntalaisten, yritysten ja erilaisten muiden toimijoiden
kautta. Kunta voi luoda edellytyksiä ja vaikuttaa elinvoimaisuuteen, koska se edustaa yhteisöllistä vastuunottoa, paikallistuntemusta ja kansanvaltaista vaikuttamista. Korostamme myös Kuntaliiton työn vaikuttavuutta kuntalaisten hyvinvoinnin näkökulmasta.
8
Kuntaliiton visio 2020
Kuntaliitto on kuntien yhteinen vahva
vaikuttaja ja edunvalvoja, kunnallisen itsehallinnon vahvistaja ja palvelujen uudistaja.
Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan omaa organisaatiota (emoyhteisö) mukaan lukien liikelaitokset sekä yhteisöt, joissa kunnalla on määräysvalta.
Kuntakonserni on taloudellis-juridisesti määritetyn
muodon ohella myös toiminnallinen ja kulttuurinen
yhteisö. Haluamme olla aktiivisesti mukana kuntakonsernien johtamisen ja rakenteiden kehittämisessä yhdessä kuntien kanssa.
Kolmas valinta merkitsee Kuntaliiton sisäistä uudistumista johtamisen, rakenteen, toimintamallin ja toimintakulttuurin alueilla.
Kuntaliiton toiminnassa painottuivat vuoden
2014 toimintasuunnitelmamme mukaisesti:
• Kuntatalouden vakauttaminen osana
julkista taloutta
• Kunta- ja palvelurakenteiden
uudistaminen
• Kuntien velvoitteiden ja tehtävien
karsiminen
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntien rooli,
kuntatalous
ja itsehallinto
Vahvistamme erilaisten kuntien
roolia, kestävää kuntataloutta
ja kunnallista itsehallintoa
Luomme näkemyksen kuntalähtöisestä
kuntauudistuksesta ja vahvasta kunnallisen
itsehallinnon tulevaisuudesta
Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuus rakentuu demokraattisesta päätöksenteosta, toimintavapaudesta,
riittävistä taloudellisista voimavaroista ja kansalaisten aktiivisesta roolista. Edistämällä kuntayhteisön
elinvoimaa, kuntajohtamista sekä paikallisista voimavaroista lähtevää kehittämistä turvataan itsehallinnon toteutumisen edellytykset.
tavoitteina ovat strategian toimeenpanon ja strategisen luottamushenkilötyön sekä kaksoisjohtamisen
kehittäminen. Kehitystyötä tehtiin valtakunnallisen verkoston tasolla sekä suurten, keskisuurten ja
pienten kuntien vertaisryhmissä teemaseminaarien,
KuntaVertaiset-seminaarien ja kuntakohtaisen konsultoinnin avulla.
Kuntaliitto osallistui vuonna 2014 laajasti lainsäädännön valmistelutyöhön: olimme mukana toimialojen
erityislainsäädännön, EU-lainsäädännön, kuntarakennelain, kuntalain, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain sekä valtionosuusjärjestelmän uudistamisen valmistelussa.
Kuntien johtavien luottamushenkilöiden johtamisvalmiuksien kehittymistä tuemme KPJ-johtamisvalmennuksella (Kuntapuheenjohtajan johtamiskoulutus).
Vuonna 2014 myönnettiin KPJ-sertifikaatit toiselle,
kunnanhallitusten ja -valtuustojen puheenjohtajista
koostuvalle kurssille. KPJ-sertifikaattiin tähtäävän ohjelman kehitystyö on toteutettu yhdessä FCG Oy:n ja
Kevan kanssa.
Säädösvalmistelussa arvioimme kuntien toimintaa
ja tehtäviä ohjaavien säädösmuutosten tarkoituksenmukaisuutta kokonaisuuden näkökulmasta (itsehallinto, elinvoima, kuntalaisten oikeudet, sektorikohtainen ohjeistus). Lähtökohtanamme on turvata
kunnille mahdollisimman laaja harkintavalta ja liikkumavara sekä riittävät taloudelliset resurssit järjestää
lainsäädännössä osoitetut tehtävät.
Kuntaliitto seuraa jatkuvasti ministeriöiden kustannusarvioita kaikista kuntia koskevista lakiesityksistä
ja vertaa niitä omiin kustannusarvioihinsa. Vuonna
2014 aloitettiin myös lakien vaikutusten arviointityön
kehittäminen osana edunvalvontaprosessia siten, että vaikutusarviointeja laaditaan yhdessä kuntaedustajien kanssa. Lisäksi aloitettiin selvitystyö valtion ja
kuntien välisen työnjaon tarkoituksenmukaisuudesta
ja toimivuudesta yhdyskuntapolitiikan alalla.
Kehitämme kuntien strategista johtamista yhteistyössä kuntien kanssa Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO2) -verkostoprojektissa.
Yhteensä 35 kunnan kanssa toteutettavan projektin
Kuntaliitto edistää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, avoimen valmistelu- ja
hallintokulttuurin sekä aidon vuoropuhelun kehittämistä Kuntalaiset keskiöön projektin avulla 17 kunnan kanssa. Olemme tuottaneet opas- ja neuvontamateriaaleja uudenlaisista lähivaikuttamisen toimintakäytännöistä sekä asukas- ja käyttäjälähtöisistä
toimintatavoista. Lisäksi projektissa on konseptoitu
kuntademokratian koulutusohjelma ja käynnistetty
vuosittaiset Kuntademokratiapäivät ja valtakunnallinen kuntademokratiaverkosto.
Vuonna 2014 osallistuimme aktiivisesti kuntalain
kokonaisuudistuksen viimeistelyyn. Kuntalain uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat poliittisen
johtamisen, konsernijohtamisen sekä kuntalaisten
osallisuuden ja kuntademokratian vahvistaminen. Tavoitteenamme on, että uusi kuntalaki on kunnallista
itsehallintoa korostava ja kuntien toimintaa ohjaava
yleislaki, joka luo kunnille laajat mahdollisuudet organisoida toimintansa vapaasti. Kuntien luottamus-
9
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
95 %*
henkilöt ja viranhaltijat sekä lain valmistelijat ovat
keskustelleet kuntalain uudistamisesta lukuisissa tilaisuuksissa ja verkostotapaamisissa.
Vuonna 2014 käynnistettiin kuntien kansallinen ennakointitoiminta. Liikkeellelähtö tapahtui valtakunnallisen tulevaisuusfoorumin kautta. Vaikuttavat lähipalvelut -projektissa kehitetään yhdessä kuntien
kanssa kuntalaislähtöisiä ja sektorirajapintoja ylittäviä palvelukokonaisuuksia. Vuonna 2014 testattiin
pilottikunnissa menetelmiä, joiden avulla palveluja
kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa. Lisäksi projektissa on tuotettu lähipalveluiden asiakaslähtöinen
määrittely.
Kuntaliitto käynnisti erilaisiin kuntakokeiluihin perustuvan kehitystyön, jonka avulla vahvistetaan kuntien
omaehtoista toimintatapojen kehittämistä ja selvitetään lainsäädännön asettamia esteitä toimintatapojen muutoksille. Kehitystyötä toteutetaan yhdessä
pilottikuntien kanssa, ja niissä toteutettuja kuntakokeiluja analysoidaan yhteistyössä tutkimuslaitosten
kanssa. Lisäksi Kuntaliitto pyrkii edunvalvontatyössään vaikuttamaan siihen, että kunnilla olisi lainsäädännössä todettu mahdollisuus jatkuvasti tehdä aloitteita lainsäädännöstä poikkeaviin kokeiluihin.
Kunnallisen itsehallinnon tulevaisuutta silmällä pitäen Kuntaliitto arvioi hallituskautta ja kuntauudistusta. Kuntaliitto linjasi hallitusohjelmatavoitteensa
seuraavalle hallituskaudelle yhdessä kuntien kanssa.
10
liiton
asiakkaista
ja jäsenistä
suosittelisi
Kuntaliittoa.
Strateginen asiakaskysely 2014
* 92 % vuonna 2013
Itsehallinnon tulevaisuuden kannalta tavoitteena on
korostaa kuntatalouden, palveluiden, elinvoiman ja
yhteisöllisyyden vahvaa keskinäistä kytkentää.
Kunnissa toteutettujen ja tulevien uudistusten arviointitutkimusohjelma 2014–2018, eli ARTTU2, käynnistyi loppuvuodesta 2014. Kuntaliiton koordinoima
tutkimusohjelma selvittää kunnissa toteutettujen ja
tulevien uudistusten tuomien muutosten vaikutuksia kuntiin ja kuntalaisiin. Tutkimusohjelma kestää
vuoteen 2018 saakka. Ensimmäisenä osana ARTTU2tutkimusohjelmaa toteutettiin kuntiin kohdistuvien
uudistusprosessin arviointitutkimus, joka keskittyy
kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen valmisteluun. Arviointi tehtiin kuntatoimijoiden ja valtionhallinnon näkökulmasta kysely- ja haastattelututkimuksena.
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntalaisten
hyvinvointi
Selkiytämme kuntien roolia kuntalaisten hyvinvoinnin
edellytysten mahdollistajana
Kunnan tehtävänä on kuntalain 1 §:n mukaan edistää
asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Kunta voi toimia monin tavoin kuntalaisten
hyvinvoinnin edellytysten mahdollistajana. Kysymys
ei ole vain palvelujen järjestämisestä, vaan yhä tärkeämpää on kuntalaisten omaehtoisen toiminnan ja
omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja toimintakyvystä huolehtimisen tukeminen sekä kannustaminen yksilötasolla asiakkaan ja potilaan kohtaamistilanteissa. Hyvinvoinnin edellytyksiä voidaan tukea
kuntatasolla mm. hyvien asuin- ja elinympäristöjen
luomisella, paikallisten yhteisöjen toiminnan tukemisella sekä huolehtimalla koulutusmahdollisuuksista ja
edistämällä paikallista yritystoimintaa.
Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän tulevaisuuden
rakentaminen edellyttää hyvinvointiin, palveluihin ja
palvelujen vaikuttavuuteen liittyvän tiedon lisäämistä ja jalostamista.
Jatkoimme vuoden 2014 aikana kuntien tiedolla
johtamista palvelevien työvälineiden kehittämistä.
Sähköinen hyvinvointikertomus tukee tiedolla johtamista ja päätöksentekoa kunnissa. Laajensimme
kuntien palveluja koskevaa tietopohjaa ja teimme
sosiaali- ja terveys- sekä opetus- ja kulttuuritoimen
kustannusvertailuja yhdessä kuntien kanssa. Kehitimme lastensuojelupalvelujen vaikuttavuusmittaria
ja sovelsimme sitä käyttöön yhteistyössä kuntien
kanssa. Käynnistimme vuonna 2014 ikäihmisten palvelujärjestelmää ja sen toimivuutta selvittävän tutkimusprojektin, joka tuottaa tietoa vanhuspalvelujen
vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. Muokkasimme
tieteellisestä tiedosta helposti sovellettavia oppaita
kuntien vanhuspalveluista vastaavien käyttöön.
Edunvalvontatyössämme painottuivat vuonna 2014
laajat rakenneuudistukset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja toisen asteen koulutuksen
rakenneuudistus. Muita kuntien toiminnan ja talouden kannalta merkittäviä edunvalvontakohteita olivat mm. sosiaalihuoltolain, toimeentulotuen Kelasiirron, varhaiskasvatuslainsäädännön, vammaispalvelulain ja liikuntalain uudistaminen. Edunvalvonnan
keskiössä oli kuntien tehtävien ja resurssien tasapainosta huolehtiminen, mikä ei kaikissa tapauksissa
onnistunut: lakiesitysten taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvioinnit ovat toistuvasti olleet
puutteellisia, ja Kuntaliiton asiantuntija-arviot ovat
poikenneet ministeriön arvioista.
Kuntaliitto ollut
aktiivinen edunvalvoja
suurissa kuntapalvelujen valmisteluissa.
Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja
asiakaskyselyn vastaaja
Suuri joukko hallituksen rakennepoliittisen ohjelman
toimenpiteistä kohdistui kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen. Osallistuimme ohjelman
toimenpiteiden valmisteluun ja annoimme asiantuntemustamme ministeriöiden käyttöön. Rakennepoliittisen ohjelman mukaiset toimenpiteet eivät kuitenkaan edenneet toivotulla tavalla, ja tulokset jäivät
toimintavuoden aikana vaatimattomiksi.
Jatkoimme mm. Vaikuttavat lähipalvelut ja Kuntalainen keskiöön -projekteja, joiden avulla suuntaamme
kohti tulevaisuuden kunta- ja palvelurakenteita. Ennakoimme sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toimeenpanoa perustamalla soteneuvontapalvelun ja aloittamalla sote-uudistuksen
muutostukiprojektin suunnittelun yhteistyössä kuntien kanssa.
Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän tulevaisuuden
kannalta keskeinen kuntien tehtävä on kuntalaisten
oman ja yhteisvastuun lisääminen ja itsenäinen suoriutuminen sekä vertaistuen nykyistä laajempi käyttäminen arjessa pärjäämisessä. Jatkoimme vuonna
2014 Arkeen voimaa -projektia, jossa kehitimme
yhdessä kuntien kanssa pitkäaikaissairaiden vertaistoimintaa. Sen tavoitteena on terveydenhuollon
asiakkaan koetun hyvinvoinnin ja terveydentilan koheneminen sekä omavastuun ja osallisuuden lisääntyminen. Valmistelimme myös näyttöön perustuvien
vanhemmuuden tuen mallien kokeilua ja levittämistä
koko maahan. Tavoitteena on levittää toimintamalleja, joiden avulla saadaan vanhempien omat voimavarat käyttöön, ja vähentää sitä kautta korjaavien
lastensuojelupalvelujen tarvetta.
11
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Elinvoima
Vahvistamme kuntien edellytyksiä kehittää
paikallista elinvoimaa
Kuntaliitto on edesauttanut kuntien sopeutumista ja
talouden liikkumavaran säilyttämistä kirenevässä taloustilanteessa vaikuttamalla valtion budjettikehykseen ja siihen liittyvään peruspalveluohjelmaan. Tätä
varten Kuntaliitto laati oman kuntatalouden sopeutusohjelmansa, joka valmistui helmikuussa. Se korostaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistarvetta, kuntien tulopohjan laajentamista ja tuottavuuden parantamista. Kuntaliitto oli aktiivisesti mukana
kehittämässä uudenlaista julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Siinä valtion kehysmenettely korvataan
julkisen talouden suunnitelmalla, jossa valtio asettaa
itselleen menokaton kuntiin kohdistuvien toimintojen osalta. Kuntaliitto on ollut vaikuttamassa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toteutumiseen. Sen
keskeisiä osia ovat kuntien tehtävien ja velvoitteiden
keventäminen sekä työllisyysasteen nostamisen
kuntatoimenpiteet. Kuntien vastuun kasvu työmarkkinatuen rahoituksessa ja siihen liittyvä työvoiman
palvelukeskusuudistus voivat onnistuessaan parantaa heikossa työmarkkinatilanteessa olevien asemaa
ja parantaa työllisyysastetta. Tämä edellyttää kuitenkin kunnille lisää voimavaroja ja toimivaltaa.
Kunnan elinvoiman vahvistaminen on yksi kuntajohtamisen keskeisimmistä kysymyksistä. Kyse ei ole
vain perinteisestä elinkeinopolitiikasta, vaan kunnan
koko tehtäväalueen käyttämisestä elinvoiman vahvistamisessa. On tärkeää, että kunnat tunnistavat
päätöksiä tehdessään niiden vaikutukset kunnan
elinvoimaan. Kannustimme kuntia elinvoimanäkökulman huomion ottamiseen kuntien strategisessa johtamisessa. Elinvoiman eväät -projektissa kehitimme
pilottikuntien ja Tampereen yliopiston kanssa elinvoimajohtamisen välineitä. Projektin tulosten perusteella laadittiin esitys Kuntaliiton elinkeinopoliittisten
linjausten päivittämisestä otsikolla ”Elinkeinopolitii-
12
kasta elinvoimapolitiikkaan”. Liiton hallitus hyväksyi
sittemmin esityksen.
Projektin tuloksia esiteltiin kuntien ja maakuntien
elinvoimaseminaareissa sekä Suomen yrittäjien kunnallisjohdon seminaarissa. Tulokulmaa hyödynnettiin
kuntastrategioiden valmistelussa ja elinvoimaohjelmien laadinnassa. Syksyllä käynnistyi FCG:n ja Kuntaliiton yhteinen Kunta elinvoiman johtajana -verkostohanke, jonka työskentely tukee mukaan lähteneitä
kuntia elinvoimanäkökulman hyödyntämisessä osana kuntajohtamista.
Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys elinvoiman
vahvistamisessa. Elinvoimanäkökulma on otettu
huomioon hankintalainsäädännön uudistamistyössä
kiinnittämällä huomiota myös pienten yritysten aseman kohentamiseen julkisissa hankinnoissa. Olemme osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriön Hyväohjelman toteuttamiseen. Sen tavoitteena on tukea
toimialan kehittymisen edellytyksiä mm. hankintaosaamista kehittämällä.
Maankäyttö- ja infraratkaisut ovat keskeinen osa
kunnan elinvoimapolitiikkaa. Maankäyttö- ja rakennuslain arviointityössä korostimme kaavoituksen
sujuvuuden edistämisen merkitystä. Esitimme muun
muassa selvitysvelvollisuuden vähentämistä, maakuntakaavan alistusvelvollisuudesta luopumista ja
lupamenettelyjen keskinäisten suhteiden selkeyttämistä. Nämä näkökulmat sisällytettiin maankäyttö- ja
rakennuslain toimivuuden arvioinnin loppuraporttiin.
Selvitysvelvoitteiden vähentäminen on jo edennyt
lakimuutoksena eduskunnan käsittelyyn. Vaihtoehdoista maakuntakaavoituksen alistusvelvollisuudesta
luopumiseksi on laadittu ympäristöministeriössä selvitys tulevan lainmuutostyön pohjaksi.
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Rakennusvalvonnan alueellistaminen oli keskeisesti
esillä Jyrki Kataisen hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpanossa. Ympäristöministeriö laati
asiasta selvityksen mahdollisten lainmuutosten pohjaksi. Kuntaliitto laati syksyllä oman arvionsa alueellistamisen hyödyistä ja haitoista kuntakentälle. Keskeisenä kuntakentän viestinä nousi esiin rakennusvalvonnan ja kaavoituksen yhteyden tärkeys kuntien
kehittämistyössä sekä rakennusvalvonnan strateginen rooli etenkin pienissä ja keskisuurissa kunnissa.
Ennakointityö on tärkeää, jotta päätökset perustuvat
mahdollisimman oikeaan näkemykseen tulevaisuuden tarpeista. Kuntaliitto käynnisti syksyllä ennakointitiedon tuottamiseen osallistuvien tahojen yhteisen
työprosessin. Se on koostanut ennakoinnin vuosikellon tukemaan kuntia ennakointitiedon ja ennakoinnin välineiden hyödyntämissä osana strategista
johtamista. Työhön ovat osallistuneet työ- ja elinkeinoministeriö, maakuntien liitot, ely-keskukset, valtioneuvoston kanslia, Sitra, kunnat ja kehittämisyhtiöt.
Tulevaisuudessa kansainvälisesti verkottuneiden
kuntien ja maakuntien elinvoimaisuus edellyttää
osaavaa työvoimaa niin hallinnossa kuin yrityksissäkin. Vuoden 2014 aikana valmisteltiin työllisyyspolitiikkaan liittyen laki ja asetus työllistymistä edistä-
västä monialaisesta yhteispalvelusta sekä työmarkkinatukiuudistus ja palkkatukiuudistus. Kuntaliitto toi
vahvasti esiin kuntien ja paikallistason näkökulmaa
osallistumalla valmistelutyöryhmiin ja lisäksi lausuntojen välityksellä. Työllisyyspolitiikan voimakkaasti
muuttuva toimintaympäristö teki aiheelliseksi myös
päivittää Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset,
jotka liiton hallitus hyväksyi joulukuussa. Kuntaliitto
oli aktiivisesti mukana toteuttamassa edelleen jatkuvaa työllisyyden kuntakokeilua, jossa kokeilualueet
kehittävät työllisyyden hoidon toimintatapoja.
Maahanmuuttoon liittyen korostuivat maahanmuuttajien työllisyyden edistäminen ja Syyrian kriisin
vuoksi Suomeen saapuvien pakolaisten ja oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kuntiin sijoittaminen. Kuntaliitto vaikutti siihen, että kuntien
lisäresurssitarpeet pakolaisten vastaanottamisessa
otettiin huomioon. Kuntien osaamista vaikeista oloista saapuvien pakolaisten kotouttamisessa vahvistettiin tuomalla kuntien tarpeet esille työ- ja elinkeinoministeriön SYLVIA-hankkeessa sekä kotouttamisen osaamiskeskuksen luomisessa ja työpoliittisen
kotoutumiskoulutuksen kehittämisessä. Kuntaliiton
esitykset huomioitiin oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetusta valmistelevan
työryhmän työssä.
13
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntakonsernit
Luomme aitoa lisäarvoa ja vaikuttavia ratkaisuja
kuntakonsernien vaativiin tarpeisiin
Kunnat toimivat aiempaa enemmän monialaisena
konsernina ja toimintapa yhä enemmän verkostomaista. Uudessa kuntalaissa omistajapolitiikan ja
konsernijohtamisen säännökset ovat uudistuneet,
laajentuneet ja selkeytyneet.
ovat johtamis- ja hallintojärjestelmä, konsernirakenne sekä omistajastrategia ja ohjaus, kunnan ja yhtiöiden hallitustyöskentelyn menetelmät, kokonaisvaltainen riskienhallinta sekä tuloksellisuuden arviointi
ja palkitseminen.
Vuonna 2013 käynnistynyt Valtuuston rooli kuntakonsernin johtamisessa -projekti päättyi vuoden 2014 lopussa. Työssä selvitettiin valtuuston toimintatapojen
ja menetelmien kehittämisen tarpeita konsernin ohjauksessa ja strategisessa johtamisessa. Projekti toteutettiin Advisory Board -ryhmässä, jonka jäseninä
oli kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajia.
Työn tulokset julkaistaan kehittämisaloitteessa maaliskuussa 2015.
Toimintakykyiset kuntakonsernit -projektin kuntien kanssa valmisteltiin uuden kuntalain säännökset
huomioon ottavaa Kunnan toiminnan johtaminen ja
hallinta sekä omistaja- ja konserniohjaus -suositusta.
Suositusta hyödyntämällä kunnat voivat arvioida ja
Toimintakykyiset kuntakonsernit -kehittämisprojektiin 2013–2014 osallistui 18 Suomen suurinta kuntaa
ja kolme sairaanhoitopiiriä sekä näiden organisaatioiden yhtiöitä. Kehittämisen tavoitteena oli kuntien
strategiasta ja tavoitteista lähtevän konserniohjauksen ja riskienhallinnan pelisääntöjen käytännönläheinen uudistaminen kehittämällä konserniohjeita ja
hyvän hallinnon suosituksia. Kuntaliiton ja projektikuntien kanssa vaikutettiin uuteen kuntalakiin ja sen
säädöksiin. Kehittämisen toimijoina olivat Kuntaliiton
asiantuntijat ja FCG Konsultointi Oy:n konsultit ja Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkijat.
kehittää konsernijohtamistaan. Lisäksi suosituksessa
on konkreettista kuntalain säännösten tarkennusta
ja jäsennystä omistajapolitiikan täsmentämiseen ja
konserniohjeen uudistamiseen sekä toimintatapojen
kehittämiseen.
Projektin yhteydessä selvitettiin myös kuntakonsernin hallinnollisten tukipalvelujen nykytilaa ja kehittämismahdollisuuksia.
Toimintakykyiset kuntakonsernit projektin kehittämistyötä hyödynnetään USO3-verkostoprojektin kehittämistyössä ja kuntakohtaisissa työpajoissa vuosina 2015–2016.
Kuntakohtaisissa työpajoissa suunniteltiin ja sovittiin
kehittämisestä konsernijohtamisen eri alueilla. Näitä
Kuntaliitto tuntee hyvin erilaisten kuntien ongelmat ja
tarpeet. Liiton henkilöstö on
kokenutta ja tuntee kenttänsä.
Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn
vastaaja
14
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Henkilöstön
saatavuus ja
osaaminen
Luomme edellytyksiä henkilöstön saatavuudelle
ja osaamiselle
Uudistumisen, innovoinnin ja tuottavuuden vaatimukset kasvavat kuntien työyhteisöissä. Monimuotoisuus vaatii uudenlaista osaamista esimiehiltä ja
johtajilta. Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset ja
teknologian hyödyntäminen tuovat mukanaan uusia
työn tekemisen malleja ja muuttavat vanhoja.
Vuonna 2014 valmisteltiin kuntien esimiehille ja keskijohdolle suunnattua Uudistuva esimiesosaaminen
kuntakonsernissa -kehittämisohjelmaa yhteistyössä
KT Kuntatyönantajien, Kuntaliiton, Kevan ja FCG:n
kanssa osana Kuntayt5-toimintaa. Ohjelman tavoitteena on kehittää esimiesosaamista muutosjohtamiseen sekä uutta kehittämiskonseptia kunta-alan
johtamisvalmennukseen. Kehittämisvaiheeseen saatiin rahoitusta Tekesiltä. Tähän vaiheeseen osallistuu
noin 200 esimiestä 12 kunnasta ja kuntayhtymästä
sekä 7 kuntaorganisaatiota ja 1 kuntien omistama
yhtiö, jotka hyödyntävät kehittämisvaiheen tuloksia.
Valmennus johtaa EKJ-sertifikaattiin, joka täydentää
Kuntaliiton myöntämiä KJ- ja KPJ-sertifikaatteja.
Kertomusvuonna korostimme edelleen edunvalvonta- ja kehittämistyössämme työelämän laadun ja
tuloksellisuuden samanaikaiseen kehittämiseen liittyviä mahdollisuuksia.
KT:n ESR-rahoitteinen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa -hanke päättyi helmikuun 2014 lopussa.
Hankkeessa kehitettiin yhteistyössä 15 kunta-alan
organisaation kanssa kunta-alalle soveltuvia käytäntöjä osaamisen ennakointiin. Hankkeen loppuraporttiin ja Osaamista ennakoimaan! -julkaisuun koottiin
yhteen hankkeen tulokset. Tuloksia on levitetty kuntakentälle ja yhteistyökumppaneille julkaisujen ja erilaisten tilaisuuksien avulla.
Hankkeen tuloksia hyödynnettiin myös KT:n Osaamis- ja työvoimatarvetiedustelun suunnittelussa.
Tiedustelun tulokset julkaistiin Kuntamarkkinoilla, ja
niitä on käytetty hyödyksi edunvalvontatyössä mm.
Koulutustarve-prosessiin (KESU) vaikuttamalla.
KT:n ja pääsopijajärjestöjen neuvotteleman henkilöstöraportointia koskevan suosituksen toimeenpanoa
ja hyödyntämistä edistettiin tiedottamisen, koulutuksen ja vertailutietopankin valmistelun avulla. Vertailutietopankkia rakennettiin kuntapilottien avulla. Yhtenäisten tunnuslukujen myötä kunnat saavat tulevaisuudessa vertailutietoa henkilöstövoimavaroista.
Kuntaliiton, KT:n ja Kevan yhteistyönä jatkettiin oppilaitosmarkkinointia. Tavoitteena on tehdä kunta-alan
tehtävät ja työuramahdollisuudet tunnetuiksi koululaisten ja opiskelevien nuorten keskuudessa. Lisäksi
valmisteltiin toimintamallin uudistamista. Kertomusvuonna osallistuttiin myös Vastuullinen kesäduuni
-kampanjaan.
Mahdollisuus yhteistyöhön kuntien omistuksessa olevien yritysten etujärjestön Avaintyönantajat
AVAINTA ry:n kanssa avasi tilaisuuden suunnitella
edunvalvontaa ja kehittämistoimia palvelemaan laajemmin kunta-alan työvoima- ja osaamistarpeita.
15
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto kuntien kehittäjäkumppanina
Osaamista ja oivalluksia
yhdessä kuntien kanssa
Kuntaliitolla ja kunnilla on keskeinen rooli hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämistoiminnan tarkoitus on edistää
kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista
uudistumista. Tuotamme kunnille uutta tietoa sekä
uusia toimintatapoja ja menetelmiä tulevaisuuden
haasteista selviämiseen. Päämääränämme on olla
jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani ja paras kuntaalan kehittäjäorganisaatio.
Kuntaliitto tekee kehittämistyötä verkostomaisesti.
Se merkitsee laajaa yhteistyötä erilaisten kuntien,
kunta-alan toimijoiden sekä tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa. Verkostomaisen kehittämistoiminnan avulla annamme tilaa erilaisille näkemyksille sekä mahdollistamme tietoa ja kokemusta arvostavan yhteistyön ja vuoropuhelun. Tavoitteemme
on edistää kuntien välistä verkostoitumista ja siten
hyvien käytäntöjen leviämistä kuntakentän sisällä.
Vuonna 2014 liiton tutkimus- ja kehittämisprojekteihin osallistui 135 kuntaa eri puolilta Suomea. Laajaalainen yhteistyö erilaisten kuntien kanssa mahdollistaa aidosti kuntalähtöisen kehittämistoiminnan.
Lisäksi se antaa edellytykset edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien kuntien kehittymistä.
Uudenlaisten kehittämistoiminnan menetelmien,
palvelujen ja verkottumisen avulla voimme kehittää
kuntien kanssa uusia tulevaisuuden ratkaisuja.
Kuntaliitto osallistui moniin kunta-alan organisaatioiden kehitysprojekteihin. Yhteistyö korkeakoulujen
ja muiden tutkimuslaitosten kanssa on kestävän ja
luotettavan, tulevaisuuteen katsovan kehittämistoiminnan perusta. Kuntaliitto on määritellyt keskeisimpien kuntatutkimusta tekevien yliopistojen kanssa
uudenlaisen strategisen yhteistyömallin. Sen avulla
vahvistamme kuntalähtöistä kuntatutkimusta, edistämme yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja pyrimme
turvaamaan akateemisen työvoiman saatavuuden
kunta-alalla.
Vuonna 2014 kehittämistyössä painottuivat ennakoivaan lainvalmisteluun liittyvät toimet, tiedolla johtamisen vahvistaminen ja kuntakonsernien johtamisen
kokonaisuus. Lisäksi korostui elävään ja monimuotoiseen kuntademokratiaan sekä kuntapalvelujen
toimivuuden arviointiin liittyvä kehittäminen. Koko
kuntakenttä pääsee hyödyntämään kehittämistyön
tuloksia koulutuksen, konsultoinnin ja verkostojen
kautta.
Projekteissa mukana
olevat kunnat
11 - 15 (10)
6 - 11
Kuntaliiton
kehittäjäkumppanikunnissa
asuu noin
4 400 000
kuntalaista.
(9)
2 -
6 (42)
1 -
2 (73)
Kuntaliiton projekteihin osallistuneet kunnat vuonna 2014
16
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Liitto on luotettava yhteistyökumppani, monipuolista
tutkimusta ja kuntakentän
tarpeiden arviointia eri
tavoin.
Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn
vastaaja
T&K-toiminnan tunnuslukuja
2014201320122011
Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm
66
49
40
42
Kuntaliiton T&K-budjetti, €* 900 000
800 000
800 000
700 000
Ulkopuolinen T&K-rahoitus, €
2 300 000 1 300 000
1 480 000
1 856 000
T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %*
3%
2,4 %
2,1 %
2,3 %
*Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakuluja.
Kunnat paikallisuuden, elinvoiman
Kunnat paikallisuuden,
elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjinä
ja hyvinvoinnin edistäjinä
Yhteistyössä
kehitetyt
tulevaisuuden
ratkaisut
n. 10 uutta
laajavaikutteista
toimintamallia
Verkostomaiseen
yhteistyöhön
perustuva
kehittäminen
n. 8 uutta
kehittämisverkostoa
Uudet kehittämismenetelmät/
palvelukokonaisuudet
n. 20 uutta
palvelua/tuotekokonaisuutta
Uusi tieto
n. 20 uutta
julkaisua
Kunnilla mahdollisuus rakentaa
luottamusta, vahvistaa yhteistyötä sekä
roolia suomalaisen yhteiskunnan
tulevaisuuden ratkaisujen kehittäjänä
Kunnilla mahdollisuus lisätä kunnan
osaamispääomaa sekä vahvistaa
yhteistyötä muiden
kuntien/toimijoiden kanssa
Kunnilla mahdollisuus kehittää
omaa toimintaa ja prosesseja
sekä vahvistaa tätä kautta
kunnan toiminnan
tuloksellisuutta
Kunnilla mahdollisuus vahvistaa
omaa tietopohjaa sekä saada
kehittämisideoita oman toimintansa
kehittämiseen
Kuntaliiton kehitysprojektien tuotoksia ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia kunnissa.
17
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntatyönantajatoiminta
KT Kuntatyönantajat on työmarkkinakeskusjärjestö ja
kunta-alan työnantajajärjestö, joka edustaa MannerSuomen kuntia ja kuntayhtymiä työmarkkina-asioissa.
Vuonna 2014 kunta-alan neuvottelujärjestelmä uudistui, kun KT:n neuvottelukumppaneina olevien
pääsopijajärjestöjen määrä supistui kolmeen. Tässä
yhteydessä sovittiin pääneuvotteluryhmän ja muiden
keskustason neuvotteluryhmien kokoonpanoista sekä luottamusmiesten asemasta ja lukumäärästä.
Toimintavuoden aikana sovittiin uusista jaksotyömääräyksistä ja palkkahinnoittelun uudistamisesta.
Työmarkkinakeskusjärjestönä KT oli vuoden 2014
aikana mukana kymmenissä hallitusohjelman, työllisyys- ja kasvusopimuksen sekä rakennepoliittisen
ohjelman kolmikantaisissa työryhmissä.
Työmarkkinakeskusjärjestöt
sopivat
syyskuussa
myös mittavasta vuoden 2017 eläkeuudistuksesta.
KT Kuntatyönantajat oli ensimmäistä kertaa mukana
eläkeneuvotteluissa ja saavutti niissä tavoitteensa.
18
KT edusti eläkeneuvotteluissa kaikkia julkisen sektorin työnantajia. Uudistus hillitsee kunta-alalla eläkemenojen ja -maksujen kasvua ja pidentää työuria.
Ratkaisulla supistetaan merkittävästi koko julkisen
talouden kestävyysvajetta.
KT oli mukana toimeenpanemassa työelämän kehittämisstrategiaan pohjautuvaa Työelämä 2020
-hanketta. KT ja pääsopijajärjestöt valmistelivat laaja-alaista kunta-alan työelämän kehittämisohjelmaa
osana kansallista hanketta.
KT palveli vuonna 2014 kuntia ja kuntayhtymiä päivittäin mm. antamalla neuvontaa työ- ja virkaehtosopimusten ja säädösten soveltamiseen. KT tuki
kuntatyönantajia työvoimakustannusten sopeuttamiskeinojen toteuttamisessa sekä koulutti ja ohjeisti työnantajien edustajia. KT palveli jäseniään myös
verkostoilla ja ohjelmallisella kehittämisellä. KT oli
myös mukana rakentamassa viiden kuntaorganisaation (Kuntaliitto, KT, Avainta, Keva, Kuntarahoitus) yhteistyön tiivistämistä.
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Tietoyhteiskunta
KL-Kuntahankinnat kilpailutti Kuntaliitolle kntasektorin tietoliikenneratkaisun, jonka pilotointi aloitettiin
loppuvuodesta 2014. Palvelu on kaikkien kuntatoimijoiden hankittavissa kilpailuttamatta vuoden 2015
alkupuolella. Ratkaisu antaa mahdollisuuden alentaa
tietoliikennekustannuksia, parantaa tietoturvaa kehittyneillä palveluilla ja keskitetyllä valvonnalla sekä yksinkertaistaa liittymistä erilaisiin kansallisiin ja
yksityisiin palveluihin. Myös muiden liiton yhteisten
palvelujen, kuten Kuntarekryn ja projektisalkun hallintavälineen, käyttäjämäärät kasvoivat.
Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon yhteistyöfoorumi AKUSTI aloitti virallisen
toimintansa vuoden 2014 alusta. AKUSTI koordinoi
alueiden välistä kehittämistä ja kokonaisarkkitehtuurityötä. Kuntaliitto osallistui myös aktiivisesti terveydenhuollon KanTa-palveluiden sisältömäärityksien,
käytettävyyden ja hyödynnettävyyden kehittämiseen sekä uusien toimintamallien suunnitteluun.
Kansallisista hankkeista eniten työpanosta suuntautui maan hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan
sisältyvän kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen. Sen tärkeimmät osat ovat erityisesti tiedon
yhteiskäyttöä helpottava palveluväylä, kansalaisille
ja yrityksille kehitettävät näkymät julkisen hallinnon
palveluihin sekä uusi tunnistusratkaisu. AKUSTI-foorumin tuotoksena syntyi esiselvitys siitä, miten palveluväylää voisi hyödyntää sosiaali- ja terveystoimessa.
Kuntasektorin tietotekniikan yhteentoimivuutta kehitettiin osallistumalla lukuisten erilaisten suositusten
ja rajapintojen kehittämiseen sekä jatkamalla edellisenä vuonna käynnistynyttä kuntasektorin koko-
naisarkkitehtuurityötä. Vuonna 2014 laadittiin kuntaorganisaatioiden hyödynnettäväksi taloushallinnon ja
henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuurit sekä käynnistettiin asiahallinnan viitearkkitehtuuri.
Kuntaliitto on mukana valtiovarainministeriön vetämässä julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittämishankkeessa. Sen tavoitteena on yhdistää eri julkisen
hallinnon toimijoiden asiointipalvelut kunnan palvelupisteessä. Valmista lakiluonnosta ei kuitenkaan viety eteenpäin, vaan liitonkin toivomuksesta päätettiin
ensin pilotoida mallia käytännössä ja tehdä sen pohjalta tarvittavat muutokset. Eri yhteyksissä osallistuttiin myös videoyhteydellä kasvokkain tapahtuvan
etäpalvelun kehittämiseen.
Kuntaliitto osallistui muun muassa arkistolain kokonaisuudistukseen ja sähköisten ylioppilaskirjoitusten
käyttöönottoon. Liitto toimi aktiivisesti tukeakseen
kuntien yhteistyötä datan avaamisessa ja osallistuu tiedon avaamisen kehittämiseen eri toimijoiden
kanssa.
19
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Tilastotieto ja -palvelut kuntien johtamisen tueksi
Kuntaliiton tilastopalvelu tarjoaa kuntien johtamisen
tueksi vertailukelpoista tietoa kuntien taloudesta, toiminnasta ja poliittisesta järjestelmästä.
Kunnat hyödyntävät tietojohtamisessa aikaisempaa
enemmän kunnan oman kehityksen seurantatiedon
lisäksi myös valtakunnallista, alueellista ja oman kuntakokoryhmän vertailutietoa. Kuntaliiton tilastopalveluilla tuetaan kuntia tilanteessa, jossa kunnat hakevat
ratkaisuja palvelujen tuotantotapojen, palveluiden,
toimintojen ja rakenteiden kehittämiseksi sekä menojen kasvun hidastamiseksi. Vastaisuudessa kunnat
tarvitsevat ajantasaisten tietojen lisäksi paljon nykyistä enemmän ennakoivaa tietoa tulevista muutoksista.
Kuntien palvelut ovat muuttuneet ja muuttuvat, joten
myös tilastointia on kehitettävä. Kuntaliitto on osallistunut valtiovarainministeriön Kuntatieto-ohjelmaan,
jonka tavoitteena on ratkaista kuntatilastoinnin haasteita.
20
Vuonna 2014 Kuntaliiton tilastoryhmä, joka on liiton
tilastotoimintaa koordinoiva, eri yksiköiden asiantuntijoista koostuva elin, uusi Kuntaliiton tilastostrategian. Uusi tilastostrategia nostaa kehittämistehtävinä
esiin mm. kuntakuvaajat, joihin pyritän luomaan karttaliittymä. Vastaisuudessa tarvitaan yhä enemmän
yhteisiä, koordinoituja panostuksia ja yhteisiä työkaluja esim. visualisointeihin. Tilastotoimessa tarvittavaa tietoteknistä tukea on vahvistettava.
Kunnat.net-palvelussa Kuntaliitto tarjoaa kunnille
ja kuntayhtymille sekä sidosryhmille vertailutietoa
kuntien taloudesta, toiminnasta ja henkilöstöstä.
Vertailutietoa on saatavilla numerodatana, karttoina ja visualisoituna datana. Näistä esimerkkejä ovat
karttapohjainen Kuntanavigaattori ja Kuntien talousrakennepalvelu. Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä toteutetulla Kuntakuvaaja-palvelulla on runsaasti
käyttäjiä. Suoraan Tilastokeskuksen tietokannasta
päivittyvät tiedot sisältävät kunnittaisia aikasarjoja
pääosin aluekehityksen ja talouden näkökulmasta.
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta kuntakentän
hyväksi
Suomessa on 49 ruotsin- tai kaksikielistä kuntaa. 19
ruotsinkielisestä kunnasta 16 sijaitsee Ahvenanmaalla. Kunnat elävät kansainvälisessä maailmassa, ja EU
vaikuttaa monin tavoin kuntien ja kuntalaisten elämään.
Ruotsinkielisen ja kansainvälisen toiminnan ruotsinkielisessä tiimissä keskiössä on ollut Kommuntorget.
fi-verkkosivuston kehittäminen. Uusi sivusto tuo yhteen ruotsinkieliset kuntia koskevat uutiset, tiedot
ja kannanotot. Pyrkimyksenä on irtautua yksisuuntaisen tiedottamisen ajatuksesta ja panostaa enemmän vuorovaikutteisuuteen ja kommunikaatioon.
Kommuntorgetin sisällön tuottavat osittain ruotsinkielinen tiimi ja Kuntaliiton asiantuntijat itse, osittain
ulkopuoliset toimijat. Useat suomenruotsalaiset mediayritykset jakavat kuntauutisiaan Kommuntorgetilla. Sen lisäksi saamme materiaalia kunnilta, ulkopuolisilta bloggareilta jne. Vuonna 2014 olemme kehittäneet ja työstäneet Kommuntorgetin hyödyntämää
sähköistä alustaa. Vuonna 2014 päätimme myös
painetun Finlands Kommuntidning -lehden (Fikt) vaiheittaisesta alasajosta (2016−2017). Kommuntorget
korvaa pitkällä tähtäimellä Fiktin viestintäkanavana.
Yksi suurista panostuksista tulee olemaan Kuntaliiton
ruotsinkielisen kurssitoiminnan siirtäminen Kommuntorgetille. Kurssitoiminta on vuoden 2014 aikana jatkunut entiseen tapaan.
Kuntaliitto toi aktiivisesti esiin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja Suomen kuntakentän näkemyksiä Euroopan parlamentin vaaleissa ja EU:n
lainsäädännön valmistelussa. Laadimme Kuntaliiton
eurovaaliohjelman Kuntien ja kuntalaisten Eurooppa
vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaalien kynnyksellä. Vaaliohjelman tavoitteita ja linjauksia esiteltiin
Euroopan parlamentin jäsenille ja eurovaaliehdokkaille sekä muille sidosryhmille Suomessa ja Brysselissä.
Edunvalvonnan keskeisimmät lainsäädäntöhankkeet
liittyivät julkisen talouden EU-sääntelyyn, vuoden
2030 ilmasto- ja energiatavoitteisiin, Eurooppa 2020
-strategian väliarviointiin sekä EU:n tietosuojalainsäädännön uudistamiseen. Edunvalvonnassa vaikutim-
me suoraan EU:n komissioon, alueiden komiteaan ja
Euroopan parlamenttiin. Tärkeä osa edunvalvonnasta
tehtiin yhteistyössä kansainvälisten kuntajärjestöjen
kanssa.
Kuntamarkkinoilla 2014 vahvistimme yksikön tiimien välistä yhteistyötä järjestämällä yhteisen, kaksikielisen tasa-arvoseminaarin. Seminaari veti paikalle
suuren yleisön ja oli yksi suosituimmista seminaareistamme. Se osoittaa, että rajat ylittävä yhteistyö
kannattaa. Pohjoismaiset kuntaliitot aloittivat yhteisen oppimisen tasa-arvosta kunnan käytännöissä,
palveluissa ja johtamisessa liittojen yhteisessä Nordic
Gender Mainstreaming at Local Level projektissa.
Syyrian kriisi näkyi myös suomalaisissa kunnissa.
Kuntaliitto vaikutti siihen, että kuntien lisäresurssitarpeet pakolaisten vastaanottamisessa otettiin huomioon. Kuntien osaamista vaikeista oloista saapuvien
pakolaisten kotouttamisessa vahvistettiin. Kuntaliitto
vaikutti oppivelvollisuusiän ylittäneiden maahanmuuttajien perusopetuksen kehittämiseen ja maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen.
Vuonna 2014 Kuntaliitossa kävi 450 kansainvälistä
vierasta 18 maasta. Norjalaiset kunnat olivat hyvin
kiinnostuneita suomalaisen kuntakentän muutoksista, ja vierailijoista kolmannes olikin norjalaisia. Vieraat olivat pääasiassa kunnista, mutta edustettuna oli
myös esimerkiksi Tsekin parlamentti. Kaukaisimmat
vieraat saapuivat Kiinasta ja Japanista sekä Meksikosta ja Kolumbiasta. Opetusalan asiat olivat vierailuissa
runsaasti esillä.
Kuntaliitto hallinnoi suomalaisten ja afrikkalaisten
kuntien yhteistyöohjelmaa, jossa oli 17 kuntaa ja kuntayhtymää Suomesta sekä näiden yhteistyökunnat
Tansaniasta, Keniasta, Etelä-Afrikasta, Swazimaasta,
Ghanasta, Mosambikista ja Namibiasta. Kunnat toteuttivat peruspalveluiden laadun, hyvän hallinnon ja
kuntalaisten osallisuuden edistämishankkeita. Ohjelma päättyi tässä muodossa vuoden 2014 lopussa.
21
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Viestintä on kiinni kuntakentän uudistuksissa
Viestintä on Kuntaliitto-konsernin työn ydintä. Jokapäiväinen asiantuntijapalvelu, edunvalvonta ja kehittäminen ovat viestimistä ja vuorovaikutusta. Viestinnän pääkohderyhmiä ovat kuntien ja kuntayhtymien
johto, henkilöstö ja luottamushenkilöt, valtionhallinto
ja muut sidosryhmät sekä media.
Ajankohtaiset kuntauudistukset, kuntien taloustilanne ja kuntien tehtävien purkaminen heijastuivat
voimakkaasti liiton viestintään, mutta myös kuntien
viestinnän tukemiseen. Kuntien elinvoiman kehittämistä tuettiin kuntamarkkinoinnin Piiri-verkoston toiminnalla.
Vuonna 2014 kehitettiin konsernin yhteisten viestintäjärjestelmien toimivuutta, konserniviestinnän
toiminnallista yhteistyötä ja myös tilaratkaisuja yhteistyötä edistävään suuntaan. Konsernin lehtien
sähköistä julkaisemista uudistettiin yhteisellä sivustoalustalla. Sosiaalisen median käyttöä lisättiin merkittävästi muun muassa asiantuntijoiden blogin kautta.
Kuntaliiton edunvalvontahankkeista koottiin ensimmäistä kertaa raportti liiton valtuustolle ja jäsenistölle. Hallitusohjelmatavoitteet hyväksyttiin syksyllä
2014 ja julkaistiin painettuna ja sähköisenä julkaisuna
jaettavaksi hyvissä ajoin ennen kevään 2015 eduskuntavaaleja.
Tiedotuspäällikkö oli ensimmäisenä kuntaliittolaisena
pohjoismaisessa asiantuntijavaihdossa Ruotsin kuntaliitossa. Kuukauden jakson perusteella on kehitetty
mm. konsernin uutisyhteistyötä, mediapalvelua ja sidosryhmätoimintaa.
Edunvalvonnan vuosiraportti
Kuntaliitto otti käyttöön sähköisen hankesalkun ja samalle alustalle rakennetun
edunvalvontasalkun vuonna 2013. Edunvalvontasalkku auttaa liiton johtoa ja
asiantuntijoita toteuttamaan kuntakentän kannalta tärkeiden lainvalmistelu- ja
muiden hankkeiden edunvalvontaa selkeästi vastuutetusti ja johdonmukaisesti.
Kirjastotietopalvelu tukee konsernin asiantuntijatyötä ja turvaa kunta-alan tiedon perusviestintää yhä
enemmän sähköisten tietovarantojen avulla. Vuoden
2014 aikana käynnistettiin kirjastotietopalvelun kehittämishanke, joka painottaa sähköistä toimintatapaa.
Kuntaliitto kuntien edun
valvojana
Edunvalvonnan vuosirapo
rtti 2014
Edunvalvontasalkku julkistettiin Kuntajohtajapäivillä 2014, ja tarkoitus on avata sitä sähköisessä muodossa kuntajohdolle. Ensimmäisessä
vaiheessa keskeisistä edunvalvontahankkeista toimitettiin painettu raportti Kuntaliiton valtuustolle ja hallitukselle sekä kuntajohtajille.
Edunvalvontaraportin tarkoituksena on auttaa Kuntaliiton päättäjiä ja
jäsenistöä hahmottamaan liiton edunvalvontatoimintaa ja kannustaa
keskusteluun kuntatoiminnan merkityksestä ja kehittämisestä.
22
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Verkostomallit
Uudistumiskyky osana strategiaa:
verkostoituva Kuntaliitto
Verkostot tavoitteiden tukena
Kuntaliitto vahvistaa osaamisperustaansa kehittämällä uuden verkostomallin, joka toimii niin kansallisella, pohjoismaisella, EU:n kuin myös kansainvälisellä tasolla. Käytännössä tähän pyritään verkostojen
toimintamallien kehittämisellä ja vahvistamalla edellytyksiä kuntien henkilöstön käyttämiseen työtehtävissämme. Vuonna 2014 kehitettiin henkilöstökäytännöt ja pelisäännöt , joiden mukaan kuntien henkilöstö voi toimia Kuntaliiton edustajana tai tehtävissä.
Vuonna 2014 toteutettiin Vaikuttavuutta arvoverkoilla (VARVO) -projekti, johon oli saatu rahoitus Tekesiltä. Sen tavoitteena oli rakentaa yhdessä jäsentemme ja muiden sidosryhmien kanssa sellaista verkostomallia, joka tuottaa lisäarvoa kunnille, kuntakonserneille ja muille sidosryhmille. Projektin tuloksena
Tavoite
syntyi uusi verkostomalli sekä työvälineitä verkostojen johtamiseen ja kehittämiseen. Ne on julkaistu
Tartu verkkoon käsikirjassa. Kunnille ja sidosryhmille
kehitettiin verkostojen itsearviointityöväline yhdessä kuntien kanssa. Lapin yliopisto toteutti arvioinnin
verkostojen vaikuttavuudesta kuntien näkökulmasta.
Asiantuntijoiden verkostojohtamisen osaamista kehitettiin fasilitointivalmennuksen avulla.
Nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoituksen sekä
yhteisen työskentelyn perusteella olemme luoneet
kokonaiskuvan verkostomallista. Se kuvaa verkostojemme erilaisia tavoitteita, käytäntöjä ja kehittämistarpeita. Verkostojamme kuvaavat neljä erilaista
toimintamallia: vaikuttamisen verkostot (edunvalvonta), oppimis- ja kehittämisverkostot (kehittäminen), vertaispalveluverkostot (palvelu) sekä uuden
luomisen verkostot (uudistuminen).
Käytännöt
Kehitystarpeet
Nykyisen
toiminnan
kehittäminen
Arvoverkkoajattelu
verkostojen sisällä
Itseohjautumisen
tukeminen ja
roolien
täsmentäminen
Tiedon välittäminen,
tiedon yhdistäminen ja uuden tiedon
luominen
Vuorovaikutuksen
fasilitointi ja tiedon
jakamisen alustat
Koordinaattorien
osaamisen vahvis­
taminen ja toiminnan uudistuminen
(projektit – foorumit)
Vaikuttamisen verkostot
Seuranta,
tiedon välitys tai
tavoitteellinen
agendan luominen
Henkilökohtaiset
suhteet ja
vaikuttamiskanavat
Verkostojen läpinäkyvyyden paran­taminen sekä sisäisesti että ulkoisesti,
sidosryhmien intressien ymmärtäminen
Uuden luomisen
verkostot
Uudet yhdistelmät
ja toimintamallit
organisaatio- ja
toimialarajat
ylittämällä
Agenda, yhteinen
roadmap ja
skenaariot uuden
toiminnan
kehittämiseksi
Uusien
palvelukonseptien
yhteiskehittäminen
verkostona
Vertaispalveluverkostot
Oppimis- ja
kehittämisverkostot
Liiton verkostojen kehittäminen
23
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitossa on 75 kuntaverkostoa, jotka kokoavat
yhteen kuntien poliittista ja ammatillista johtoa sekä
asiantuntijoita eri toimi- ja osaamisalueilta . Yhteensä
kuntaverkostoihin kuuluu noin 6000 henkilöä. Tämän
lisäksi on suuri määrä yhteistahoja ja sidosryhmiä
sekä kansallisessa, pohjoismaisessa, EU-tason että
kansainvälisessä edunvalvonnassa ja kehittämisessä.
Verkostojen kehittämistyötä toteutettiin piloteissa,
joiden painopisteitä olivat edunvalvontatyön verkostot, kansainväliset verkostot, kuntalähtöiset verkostojohtamisen mallit Kuntaliitto-konsernissa sekä
vertaispalvelu- ja innovaatioverkostot. Kumppaneina
verkostojen toimintatapojen kehittämisessä olivat
VTT ja Lapin yliopisto.
Vuoden vaihteessa 2014–2015 verkostojen kehittämisen painopiste siirtyi projektin tulosten juurruttamiseen johtamisjärjestelmään ja kertomusvuonna
kokeiltujen hyvien käytäntöjen levittämiseen. Vuonna 2015 verkostojen johtamiseen liittyvät uudet avaukset tuotteistetaan FCG Oy:n kanssa. Tänä vuonna
kehitetään myös asiantuntijoiden verkostojen virtuaalifasilitointia.
Kunnat ja
kuntataustaiset
organisaatiot
Tutkimuslaitokset
ja yliopistot
Valtio
Yritykset
Pohjoismaat
EU ja
kansainvälinen
toiminta
Järjestöt
Kuntaliitto
Vaikuttamisen verkostot
Vertaispalveluverkostot
24
Oppimis- ja kehittämisverkostot
Uuden luomisen verkostot
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Edunvalvonnan,
kehittämisen
ja palvelun
toimintamalli
Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelujen
toimintamallien uudistaminen
Edunvalvonta
Haluamme lisätä edunvalvontatyömme vaikuttavuutta. Vuonna 2014 käynnistimme edunvalvonnan salkunhallinnan toimintamallin ja työvälineen
käyttöönoton. Salkunhallinnalla tehostamme edunvalvontatyön johtamista, verkottonutta toimintakulttuuria sekä tiedon ja osaamisen jakamista liiton
sisällä ja jäsenille. Haluamme vahvistaa liiton osaamisperustaa myös luomalla paremmat edellytykset
sille, että kuntien edustajat voivat toimia kuntakentän edustajina liiton edunvalvontatyössä.
Kehittäminen
Uudistamme kehittämisen toimintamallin vuoteen
2016 mennessä. Tavoitteena on lisätä kehittämistoiminnan kuntalähtöisyyttä ja tuloksellisuutta. Vuonna
2013 käynnistynyt uudistamistyö painottui vuonna
2014 erityisesti projektitoiminnan läpinäkyvyyden,
laadun ja osaamisen sekä toiminnan kokonaisjohtamisen vahvistamiseen.
Jatkoimme projektisalkunhallinnan toiminta-, päätöksenteko- ja johtamismallin kehittämistä ja vakiinnuttamista. Pääpaino oli projektitoiminnan resurssisuunnittelun ja resurssien kohdentumisen seurannan
kehittämisessä.
Palvelut
Uudistettu asiakkaiden palvelumalli otettiin käyttöön
vaiheittain. Tarkoitus on vastata paremmin kuntien
erilaistuviin tarpeisiin nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Palvelumallin keskeisiksi osa-alueiksi
täsmennettiin asiakasryhmittely, jäsen- ja asiakassuhteiden hoitaminen, palvelut, asiointi, dokumentointi sekä arviointi ja raportointi. Vuoden 2014 aikana täsmennettiin osana vuoden 2015 talousarviota
liiton asiantuntijapalvelun laskutusperusteet, jotka
korostavat jäsenistön ja palvelusopimuskumppaneiden saamaa etua. Asiointia sujuvoitettiin mm. verkkopalvelussa ja palvelusähköpostien aiempaa laajemman käyttöönoton kautta.
Dokumentointitarpeita määriteltiin ja asiakkuudenhallintajärjestelmästä (CRM) otettiin käyttöön uusi
versio. Samalla järjestelmää kehitettiin vastaamaan
paremmin palvelutapahtumien dokumentointitarpeita. Kuntakohtaisia palvelukatsauksia pilotoitiin muutamassa jäsenkunnassa. Lisäksi käynnistettiin palvelututkimuksen pilotointi, jolla arvioidaan päivittäisen
palvelutoiminnan onnistumista sekä palveluperiaatteiden (asiakastyytyväisyys, palvelun laadukkuus ja
asioinnin sujuvuus) toteutumista.
Käynnistimme joulukuussa 2014 kuntalähtöisen projektimallin kehitystyön. Mallin käyttöönotto vahvistaa kuntien roolia Kuntaliiton kehittämistoiminnassa.
Uuden johtamismallin käyttöönotto edellyttää myös
kumppanuudenhallinnan prosessin uudistamista ja
kehittämistä. Kuntalähtöinen projektimalli otetaan
käyttöön asteittain vuoden 2015 aikana.
Kehittämistoiminnan tuloksellisuuden lähtökohtana
on projektitason toiminnan ja osaamisen vahvistaminen. Lisäksi projektisalkun johtamiseen sekä projektienomistajaroolin kehittämiseen tulee edelleen
panostaa.
25
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Yli 5 000 lausuntoa, 1 000 asiakastilaisuutta, lähes 100 verkostoa, joissa
6 000 eri alojen asiantuntijaa, 135
aktiivista kehittäjäkumppanikuntaa
Kuntaliiton edunvalvontatyön
indikaattorit
Kuntaliiton kehittämistyön ja
-projektien indikaattorit
Vuonna 2014 Kuntaliitto oli mukana yli 170 edunvalvontatoimenpiteessä. Yksi suurimmista edunvalvontatoimenpiteistä oli kuntalain kokonaisuudistus.
Kuntaliitto käytti kuntalain valmistelutyöhön vuosina
2013–2014 yhteensä 6–7 henkilötyövuotta.
Vuonna 2014 liiton 66 tutkimus- ja kehittämisprojekteissa oli kehittäjäkumppanina mukana 135 kuntaa
eri puolilta Suomea. Laaja-alainen yhteistyö erilaisten
kuntien kanssa luo edellytyksiä aidosti kuntalähtöiseen kehittämistoimintaan sekä mahdollisuuden
edistää erilaisissa toimintaympäristöissä toimivien
kuntien kehittymistä.
Kuntaliiton edunvalvonta tuottaa vuosittain kuntakentälle myönteisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka
kattavat moninkertaisesti kuntien jäsenmaksut (n.
16 milj. euroa) liitolle. Satojen miljoonien eurojen positiiviset taloudelliset vaikutukset kunnille on konkreettisesti saavutettu vuonna 2014 muun muassa
seuraavin edunvalvontatoimenpitein:
T&K-toiminnan tunnuslukuja
2014201320122011
Käynnissä olevien T&K-hankkeiden lkm
66
49
40
42
Kuntaliiton T&K-budjetti, €* 900 000
800 000
800 000
700 000
Ulkopuolinen T&K-rahoitus, € 2 300 000 1 300 000 1 480 000 1 856 000
• Kiinteistöveron päivitys 100 miljoonaa euroa/
vuosi
• Jäteveron tuotto kunnille 70 miljoonaa euroa/
vuosi
• Työmarkkinatukeen 75 miljoonaa euroa kompensaationa
• Oppivelvollisuusiän pidentämisestä luopumisella
vältettiin vähintään noin 56 miljoonan euron vuosikustannukset
• Liiton asiantuntijoiden kuulemiset yhteensä 151
kertaa
Eduskunnassa: 127 kertaa
Ministeriöissä: 24 kertaa
• Liiton edustukset työryhmissä (edustajan tai jä senen nimeämiset) yhteensä 154 kappaletta
Ministeriöiden työryhmät: 96 kappaletta
Muiden tahojen työryhmät: 58 kappaletta
• Lausuntopyynnöt valtiolta yhteensä 261
Eduskunnalta: 31 kappaletta
Ministeriöiltä: 230 kappaletta
26
T&K-budjetin osuus Kuntaliiton budjetista, %*
3%
2,4 %
*Nettorahoitus, ei sisällä vakinaisen henkilöstön palkkakulujat.
Kuntaliiton kehittämisprojekteissa syntyneet tuotokset vuonna 2014:
• Yhteistyössä kehitetyt tulevaisuuden ratkaisut:
noin 10 uutta laajavaikutteista toimintamallia
• Verkostomaiseen yhteistyöhön perustuva kehit täminen: noin 8 uutta kehittämisverkostoa
• Uudet kehittämismenetelmät/palvelukokonai suudet: noin 20 uutta palvelua/tuotekokonaisuutta
• Uusi tieto: noin 20 uutta julkaisua
2,1 %
2,3 %
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Liiton palvelut ovat hintalaatusuhteessa edullisimpia. Ja
usein aivan ilmaisia. Asiantuntijuutta myös erityisesti arvostan.
Vuoden 2014 strategisen jäsen- ja asiakaskyselyn
vastaaja
Kuntaliiton palvelutoiminnan
indikaattorit
• Kuntaliiton palvelutoimintaan ollaan pääosin tyy tyväisiä (72 % pitää palvelutoimintaa hyvänä tai
erittäin hyvänä)
• Yli 80 kuntakohtaista sähköpostineuvontaa joka
päivä
• Joka päivä yli 20 vaativaa tai maksullista asiantuntijalausuntoa
• Yli 350 neuvontakertaa puhelimitse joka päivä,
esimerkiksi:
»
Lainopillista neuvontaa puhelimitse yli 70
puhelua joka päivä
»
Kuntatalouden neuvontaa puhelimitse yli
10 puhelua joka päivä
»
Alueet ja yhdyskunnat -asioissa yli 20 pu
helua joka päivä
»
Opetus- ja kulttuuriasioissa yli 10 puhelua
joka päivä
»
Sosiaali- ja terveysasioissa yli 100 puhelua
joka päivä
»
Joista esimerkiksi keskimäärin lähes 10 kpl
sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmak
suja koskevaa neuvontaa joka päivä
• Verkkopalvelussa (Kunnat.net) noin 3 500 kävijää
joka päivä
»
Käyttäjät pääosin kuntien viranhaltijoita ja
luottamushenkilöitä,
suuret
kaupungit
käyttävät eniten
»
Käyttäjinä myös valtionhallinnon ja median
edustajia sekä mm. tutkijoita
»
Kehittämisen tavoitteena parantaa palve
lun rakennetta asiakasystävällisemmäksi ja
parantaa asiakkaan hakeman tiedon löy dettävyyttä
•
Asiantuntijat käyttävät työajastaan > 35 % kuntakohtaiseen palveluun (noin 43 HTV/vuosi)
27
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Verkostotoiminnan indikaattorit
Kuntaliiton viestinnän indikaattorit
• Kuntaliiton verkostojen arviointitutkimus on
osoittanut, että liiton koordinoimiin verkostoihin
ollaan tyytyväisiä ja ne tuottavat lisäarvoa jäsenilleen.
• Mediaseurannan osumat:
Kuntaliiton näkyvyys verkkouutisissa 3 577
osumaa
Kuntaliiton näkyvyys painetuissa sanomalehdissä
3 010 osumaa
• Määritelty strategiset verkostot:
1. Kuntademokratiaverkosto
2. Sote-uudistuksen muutostukiverkosto ja
seurantaryhmä
3. Uuden Sukupolven Organisaatiot ja johta
minen (USO) -verkostoprojekti
4. Ennakointiverkosto kansallisen, alueellisen
ja paikallisen ennakointityön hyödynnettä
vyydestä kunta- ja maakuntatasolla
5.
HR-verkosto (KT)
6. Edunvalvonnan, kehittämisen ja palvelui
den kannalta merkittävät kansainväliset,
EU- ja pohjoismaiset verkostot
•
Verkostoja on Kuntaliitossa yhteensä noin 100,
joissa on yhteensä noin 6000 eri alojen asiantuntijaa kunnista. Lisäksi on koko kuntaa ja sen johtamista koskevia verkostoja (esim. Kuntajohtajien Ryhmä44) sekä avoimia verkostoja.
• Sidosryhmäverkostot kattavat laajasti kansal lisen, pohjoismaisen, EU-tason ja kansainvälisen
yhteistyön. Kansallisella tasolla valtion hallinto ja
muut järjestöt sekä tutkimuslaitokset ovat tär keimpiä sidosryhmiä. Brysselissä liiton kumppa neita ovat kunta-alan kattojärjestöt, sisarliitot,
Suomen pysyvä EU-edustusto ja suomalaiset
aluetoimistot.
•
28
Kansainvälistä ja pohjoismaista yhteistyöstä tehdään kymmenissä verkostoissa, jotka ovat myös
ns. verkostojen verkostoja. Brysselissä sijaitseva
Euroopan Kuntatalo kokoaa yhteen noin 30 kunta-alan toimijaa noin 20 Euroopan maasta. Euroopan unionin päätöksentekoon vaikuttaminen
Brysselissä perustuu verkostomaiseen toimintaan komission, parlamentin, neuvoston ja alueiden komitean kautta.
•
Mediatiedotteet:
Kuntaliitto 114, KT 29
•
Sähköisten uutiskirjeiden tilaajamäärä:
17 000
•
Painetut ja verkkojulkaisut:
Kuntaliitto 14 + 52, KT 18 + 22
•
Julkaisujen myyntimäärä:
Kuntaliitto 5 065, KT 74 575
•
Kuntalehti
keskimääräinen painosmäärä 12 000
•
Fikt
keskimääräinen painosmäärä 2 600
•
Kuntatyönantaja-lehti
keskimääräinen painosmäärä 7 200
•
Kuntateknikka-lehti
keskimääräinen painosmäärä 3 600
•
Fikt.fi ja Kommuntorget.fi
erillisiä kävijöitä 5 302
•
Kunta.tv
erillisiä kävijöitä 30 000
•
Kuntamarkkinoiden osallistujamäärä 7 200
•
Maakuntatilaisuuksien osallistujamäärä 991
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliiton organisaatio
Kuntaliiton toimitusjohtajana toimii Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Varatoimitusjohtajina toimivat Timo
Kietäväinen ja Tuula Haatainen. Ruotsinkielisen toiminnan johtajana toimii Kristina Wikberg.
93 %*
liiton
asiakkaista
ja jäsenistä
pitää
Kuntaliittoa
luotettavana.
Liiton toimialapohjaiset osaamisalueet ovat sosiaali
ja terveys, opetus ja kulttuuri sekä yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö. Muut osaamisalueemme ovat
lakiasiat, kuntakehitys, demokratia ja johtaminen,
kuntatalous, ruotsinkielinen ja kansainvälinen toiminta, tietoyhteiskunta, tilastotoiminta ja viestintä.
Liiton osana toimii kuntatyönantajatehtäviä hoitava
Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT Kuntatyönantajat).
Kuntaliitolla on Brysselissä toimisto, joka seuraa
kunnille tärkeiden EU-lainsäädäntöhankkeiden valmistelua, viestii niistä kunnille ja muille sidosryhmille sekä vaikuttaa EU:n päätöksenteossa ja kansainvälisissä verkostoissa.
Strateginen jäsen- ja asiakaskysely 2014
*) 92 % vuonna 2013
Kunnat ja kuntalaiset
Edunvalvonta, kehittäminen ja palvelut
Sosiaali ja
terveys
Opetus ja
kulttuuri
Alueet ja
yhdyskunnat
Kuntatalous
Hallitus
Valtuusto
Kuntapäivät
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
KT Kuntatyönantajat
Lakiasiat
Ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat
Tietoyhteiskunta
Konserniyhtiöt
• FCG Finnish
Consulting Group Oy
• Gustavelund Oy
• KL-Kuntahankinnat Oy
• KL-Kuntarekry Oy
• KL-Kustannus Oy
• Kuntaliitto Palvelut Oy
Viestintä
Hallinto- ja henkilöstöpalvelut
Kuntaliiton organisaatio vuonna 2014
29
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto-konserni
Kuntaliitto-konserniin kuuluu viisi liiketoimintaa harjoittavaa, liiton 100-prosenttisesti omistamaa tytäryhtiötä: FCG Finnish Consulting Group Oy, Gustavelund Oy, KL-Kuntahankinnat Oy, KL-Kuntarekry Oy
sekä KL-Kustannus Oy.
Konsernirakenteen uudistuksen yhteydessä vuonna
2013 perustettiin Kuntaliitto Holding Oy, Kuntaliitto
Palvelut Oy ja Kuntatalo Oy, jotka tarjoavat palveluja
pääasiassa Kuntaliitto-konsernille. Vuoden 2014 aikana konsernirakenteeseen ei tullut muutoksia.
Suomen Kuntaliitto ry:n
100 % omistamat yhtiöt Toimitusjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja
Kuntaliitto Holding Oy
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Antti Lindtman
KL-Kuntahankinnat Oy
Raili Hilakari
Timo Kietäväinen
KL-Kuntarekry Oy
Tuula Nurminen
Timo Kietäväinen
Kuntatalo Oy
Timo Leivo
Kuntaliitto Holding Oy:n
100 % omistamat yhtiöt
Toimitusjohtaja
Hallituksen puheenjohtaja
FCG Finnish Consulting Group Oy
Ari Kolehmainen
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Gustavelund Oy
Antti Ropponen Timo Leivo
KL-Kustannus Oy
Hannu Kataja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Kuntaliitto Palvelut Oy
Timo Leivo
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
Tietotuotteet ja
palvelut verkossa
Informationsprodukter och
tjänster på webben
Tapahtumat ja
tilaisuudet
Kokouspalvelut
Evenemang och
tillställningar
Työnantajapalvelut
Arbetsgivarservice
Konferenstjänster
Kunta-alan edunvalvonta,
kehittäminen ja asiantuntijapalvelut
Koulutus, kehittämisprosessit ja konsultointi
Kommunal intressebevakning, utveckling
och sakkunnigtjänster
Utbildning,
utvecklingsprocesser
och konsulttjänster
Keskitetyt
kunta-alan hankinnat
Lehdet ja julkaisut
Tidskrifter och
publikationer
Samordnad
kommunal upphandling
Rekrytointia
tukevat palvelut
Stöd för rekrytering
30
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
FCG-konserni (FCG Finnish Consulting Group Oy)
FCG Finnish Consulting Group Oy tarjoaa julkisten
palvelujen kehittämisen, johdon konsultoinnin, monialaisen koulutuksen, yhdyskuntasuunnittelun sekä
talonrakennuksen ja korjausrakentamisen palveluita
kotimaassa ja kansainvälisesti. Yhtiön asiakkaina on
laajasti sekä yksityisen että julkisen sektorin organisaatioita. Yhtiön omistaa kokonaan Suomen Kuntaliitto. FCG:n konsernijohtaja ja emoyhtiön toimitusjohtaja on HM Ari Kolehmainen.
FCG:ssä jatkettiin vuonna 2014 johdonmukaisesti
monialaisen palvelutuotannon kehittämistä kannattavaksi ja asiakaslähtöiseksi liiketoiminnaksi. Konsernin strategisen johtamisen keskeinen tavoite on ollut
varmistaa vakiintunut, kannattava liiketoiminta ja
samanaikaisesti uudistua suunnitelmallisesti kaikilla
liiketoiminta-alueilla. Konsernin positiiviseen tuloskehitykseen on vaikuttanut myös henkilöstöresurssien
järjestelmällinen suhteuttaminen toimintaympäristön muutoksen ja liiketoiminnan kehittämisen edellyttämiin tarpeisiin.
Konsernin liikevaihto nousi vuonna 2014 yhteensä 72,2 miljoonaan euroon (70,3 miljoonaa euroa
vuonna 2013) ja liikevoitto 2,4 miljoonaan euroon
(1,1 miljoonaa euroa vuonna 2013). Tilikauden voitto
vuodelta 2014 oli 2,0 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa
vuonna 2013).
FCG:n konsernirakenne on säilynyt ennallaan vuonna
2014, lukuun ottamatta 1.10.2013 lähtien FCG:n osana olleen Insinööritoimisto Asplan Oy:n sulautumista
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:öön 31.3.2014.
Finnish Consulting Group Oy (milj. €)
2014
FCG:n liiketoimintojen johtamisjärjestelmiä on kehitetty edelleen. Sisäistä toimialarakennetta uudistettiin sekä koulutus- että konsultointiliiketoimintaryhmissä. Suunnittelu ja tekniikka -liiketoimintaryhmässä on vahvistettu erityisesti kiinteistöt ja talotekniikka sekä vesihuolto -tulosalueita. Kansainvälisen
liiketoiminnan osalta tytäryhtiöt on pyritty saamaan
kiinteämmin osaksi konsernikokonaisuutta vahvistamalla esimerkiksi palveluiden kehittämisen, markkinoinnin ja hallinnon yhteistyötä.
FCG toimii palveluidensa kehittämisessä tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa ja laajan kumppaniverkostonsa kanssa. Tästä esimerkki on Kuntaliiton maksullisten, suomenkielisten koulutusten siirtäminen
vuoden 2014 alusta lukien FCG:n vastuulle. Myös
Kuntaliiton kanssa tehtävä yhteistyö konsultointi- ja
koulutuspalvelujen tuotannossa kuntahallinnon tarpeisiin on edelleen tiivistynyt. Yksityisen alan yritysten kanssa on tiivistetty mm. energiahuollon suunnitteluun liittyvää yhteistyötä, ja teknisen suunnittelun
liikevaihdosta lähes 40 % tuli yksityiseltä sektorilta
vuonna 2014.
FCG:ssä on jatkettu johdonmukaisesti palveluiden ja
tuotteiden kehittämistä konsernin hallituksen antamien strategialinjausten suuntaisesti. Uusia liiketoiminta-avauksia ovat mm. suomalaisen osaamisen
viennin vahvistaminen, energialiiketoiminnan toimialan laajentaminen, vesihuollon tietojärjestelmien
kehittäminen, tietomallinnusosaamisen jatkuva vahvistaminen ja kuntajärjestelmän uudistamiseen liittyvät verkostohankkeet.
2013
2012
2011
2010
Liikevaihto
72,370,366,567,066,6
Taseen loppusumma
40,944,144,441,240,3
Tulos
2,10,70,40,7-2,2
Oma pääoma
21,921,420,721,121,5
Henkilöstön lkm keskimäärin
686725692744847
31
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Gustavelund Oy
Tuusulassa sijaitseva Gustavelund Oy tarjoaa kokous-, hotelli- ja ravintolapalveluja. Asiakkaat koostuvat pääkaupunkiseudun ja lähialueen yrityksistä,
julkishallinnon yksiköistä, liitoista ja järjestöistä sekä
yksityishenkilöistä. Kuntaliitto yhtiöineen ja sidosryhmineen käyttää Gustavelundin palveluita monipuolisesti.
Gustavelund (milj. €)
Vuonna 2014 Gustavelundin liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta 12 prosenttia. Toimintavuonna jatkettiin kiinteistön perusparannusohjelmaa. Yhtiössä
kehitettiin erityisesti uusia liiketoimintakonsepteja,
palveluosaamista sekä tapahtuma- ja majoitustoimintaa. Ravintola- ja majoituspalveluja ryhdyttiin
myymään kuluttaja-asiakkaille aktiivisesti vuoden
2014 aikana.
2014
2013
2012
2011
2010
Liikevaihto
3,252,902,852,922,71
Taseen loppusumma
4,785,094,663,473,38
Tulos
0,06-0,950,060,110,14
Oma pääoma
1,051,032,822,762,71
Henkilöstön lkm
3128252928
KL-Kuntahankinnat Oy
KL-Kuntahankinnat Oy on hankintalain 11 §:n mukainen yhteishankintayksikkö, joka kilpailuttaa ja tekee
puitesopimuksia kunta-asiakkailleen sekä huolehtii
sopimushallinnasta. Yhtiöllä oli vuoden 2014 lopussa
1090 asiakasta. Kuntien lisäksi yhteistyösopimuksia
on solmittu muun muassa Suomen ev. lut. kirkon, Kevan ja Kuntien Tieran Oy:n kanssa.
Palvelua käyttävien kuntien osuus oli 98,5 prosenttia
kuntavolyymistä. Asiakkaiden käytettävissä oli vuoden 2014 lopussa 50 kilpailutettua puitesopimusta
120 yrityksen kanssa. Suurimmat puitesopimukset
olivat yhtiön strategian mukaisia volyymituotteita,
kuten polttoaineet, Microsoft-lisenssit, IT-laitteet,
sähkö, elintarvikkeet, koulukirjat, teleoperaattoripalvelut, AV-laitteet, toimistotarvikkeet, kalusteet,
koulutarvikkeet ja toimistopaperi. Kuntahankinnat
kilpailutti asumispalveluita kolmelle eri organisaatioryppäälle paikallisina toteutuksina.
Yhtiö oli mukana myös sote-tietojärjestelmähankinKL-Kuntahankinnat Oy (milj. €)
noissa (mm. Apotti ja palveluseteli). Kuntien yhteinen kytkentäydinratkaisu, KY-verkko, hoidettiin myös
Kuntahankintojen kilpailuttamana. Näillä toteutuksilla
Kuntahankintojen rooli koko kuntakentän käyttöön
tarkoitettujen yhteisten tietojärjestelmien levittäjänä
vahvistui.
Sopimusten kautta asiakkaat saivat hintasäästöjä tai
muita prosessihyötyjä eri tavoin. Esimerkiksi teleoperaattorikilpailutuksessa hinnat jatkoivat laskuaan tuntuvasti. Sopimuskannan arvo asiakasostoina oli vuoden lopussa noin 270 miljoonaa euroa.
Yhtiön taloudellinen tilanne ja riskinsietokyky mm.
vastatessa kilpailutusten valitusprosesseista ja seuraamuksista oli hyvä. Palvelumaksuja, joilla yhtiö
kattaa kulunsa, alennettiin keskimäärin 1 prosenttiin
asiakkaiden hyväksi. Asiakastyytyväisyyttä mitataan
kerran vuodessa vakiokysymyksillä. Tyytyväisyys oli
asteikolla 1-5 keskimäärin neljä kaikista puitesopimuksista.
2014
2013
2012
2011
2010 Liikevaihto
3,65
3,28
2,34
1,46
0,7 Taseen loppusumma
4,44
3,06
2,19
1,51
Tulos
2,21
1,98
1,38 0,570,09
Oma pääoma
Henkilöstön lkm
32
0,94
0,0025
0,0025
0,7
-0,4
-0,9
10
8
6
5
4
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
KL-Kuntarekry Oy
KL-Kuntarekry Oy tuottaa kuntatyönantajien käyttöön työvälineitä rekrytoinnin kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Yhtiö ei maksa osinkoa omistajalleen
Kuntaliitolle, vaan käyttää tuloksen palvelunsa parantamiseen. Kuntaliitto on myöntänyt yhtiölle vakuudetonta pääomalainaa yhtiön aloitusvaiheen kulujen
kattamiseen. Lainaa on jäljellä 300 000 euroa.
Vuonna 2014 yhtiön toiminta kehittyi suunnitellusti,
ja vuoden päättyessä palvelun käytöstä oli solmittu
224 palvelusopimusta. Lisäystä edelliseen vuoteen
oli 10 sopimusta. Yhtiön palvelua markkinoitiin aktiivisesti kuntatyönantajille ja työnhakijoille. www.
kuntarekry.fi-sivustolla kävi toimintavuoden aikana
1,5 miljoonaa eri henkilöä.
Yhtiön tulot karttuvat kuntatyönantajien maksamista
rekrytointijärjestelmän käyttäjätunnusmaksuista sekä käyttöönoton ja käytön tukipalveluista.
KL-Kuntarekry (milj. €)
2014
2013
2012
2011
2010*
Liikevaihto
1,971,370,910,340,02
Taseen loppusumma
1,030,500,270,120,13
Tulos
0,540,310,06-0,18-0,17
Oma pääoma
Henkilöstön lkm
2,52,52,52,52,5
8
9
6
5
4
*4 kk
KL-Kustannus Oy
KL-Kustannus Oy:n päätuotteet ovat Kuntalehti sekä
messu- ja koulutustapahtuma Kuntamarkkinat. Yhtiö
julkaisee myös Kuntatekniikka-lehteä sekä lehtien
verkkojulkaisuja, kuten kuntalehti.fi-sivustoa, Kunta.
tv:tä sekä kuntatekniikan foorumia. Verkkosivustoille
toimitetaan arkipäivisin tuoreita uutissisältöjä sekä
työpaikkauutisia.
Kuntalehteä tehtiin jo toista vuotta ulkoistetulla tuottajamallilla ja vakituisilla avustajilla. Lehden ulkoasun
uudistusta ja sisällön kehitystyötä jatkettiin. Kuntalehden verkkosivusto uusittiin alustalle, joka otetaan
myöhemmin käyttöön myös muiden julkaisujen
alustana yhtiössä ja liiton ruotsinkielisessä uutistoiKL-Kustannus Oy (milj. €)
2014
minnassa.
Kuntamarkkinat-tapahtuman kaikki myyntituotot jäivät vuonna 2014 ensimmäistä kertaa kokonaan yhtiöön. Tapahtuma myytiin täyteen yhtiön omin voimin. Alihankintaketju kilpailutettiin. Kuntamarkkinat
on vuoden suurin kunta-alan tapahtuma, ja se keräsi
syyskuussa 2014 Kuntatalolle noin 7 300 kävijää.
Yhtiön liikevaihto supistui hieman, mutta tulos kaksinkertaistui. Liiketoiminnan tulos ennen veroja oli
466 000 euroa. Tuloksesta on jo vähennetty liitolle
maksettu Kuntamarkkinoiden järjestämisoikeus, 97
000 euroa.
2013
2012
2011
2010
Liikevaihto
2,522,693,012,832,71
Taseen loppusumma
1,441,171,271,251,26
Tulos 0,360,180,20-0,170,09
Henkilöstön lkm
7 7161615
33
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliiton päätöksenteko
Suomen Kuntaliiton ylin päättävä elin on
kuntapäivät. Kuntaliiton toimintaa ohjaavat valtuusto ja hallitus. Hallituksen apuna
työskentelee työvaliokunta ja kaksi neuvottelukuntaa. Työmarkkina-asioissa ylintä
päätösvalta käyttää Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta.
ja Kuntaliiton toimintasuunnitelman vuodelle 2015.
Samassa yhteydessä valtuustossa esitettiin kaikkien valtuustoryhmien kannattama ponsi. Ponnessa
edellytettiin Kuntaliiton tarkistettuun strategiaan
pohjautuen, että liitto laatii suunnitelman taloutensa
sopeuttamisesta ja kustannustehokkaasta toiminnasta. Aikataulutavoitteeksi asetettiin, että valmis
suunnitelma esitetään kevään 2015 valtuuston kokouksessa.
Kuntapäivät
Valtuuston puheenjohtajana on kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk.) Jyväskylästä. Ensimmäinen varapuheenjohtaja on kansanedustaja Mika Kari (sd.)
Lahdesta ja toinen varapuheenjohtaja on kansanedustaja Sampsa Kataja (kok.) Porista.
Kuntapäivät pidetään joka neljäs vuosi kunnallisvaalien jälkeisenä vuonna. Kuntapäivät on paitsi virallinen
kokous myös valtakunnallisesti merkittävä kuntaalan toimijoiden tapaaminen.
Kuntapäivien keskeisenä tehtävänä on käsitellä hallituksen kertomus liiton toiminnasta kuntapäivien
väliseltä ajalta ja valita valtuusto nelivuotiseksi toimikaudeksi. Kunnat valitsevat edustajat kuntapäiville
kuntien asukasluvun mukaisessa suhteessa kuntakokoryhmittäisen kiintiön perusteella.
Kuntapäivät järjestettiin viimeksi Oulussa 14.–
15.5.2013 teemalla Osaava kunta 2021 - Dynamiska
kommuner 2021. Tilaisuuteen osallistui runsas tuhat
henkilöä.
Valtuusto
Kuntapäivillä 2013 valittiin 76-jäseninen valtuusto.
Valtuutettuja valittaessa on otettu huomioon asukasluvultaan erisuuruiset ja erityyppiset kunnat, kuntien
kielisuhteet sekä tasa-arvolain mukainen molempien sukupuolten edustus. Naisia valtuustossa on 36 ja
miehiä 40.
Valtuuston keskeisiä tehtäviä ovat liiton hallituksen ja
tilintarkastajan valinta sekä liiton toimintakertomuksen, talousarvion ja jäsenmaksun suuruuden vahvistaminen. Valtuusto käsittelee hallituksen kertomuksen liiton toiminnasta ja vahvistaa liiton tilinpäätöksen. Valtuusto kokoontuu kaksi kertaa vuodessa.
Valtuusto hyväksyi toukokuussa vuoden 2013 vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen. Syyskokouksessaan
valtuusto hyväksyi Suomen Kuntaliiton ja Kunnallisen
työmarkkinalaitoksen talousarvion vuodelle 2015
34
Hallitus
Hallitus edustaa liittoa sekä huolehtii liiton hallinnosta
ja taloudesta. Hallituksessa on 15 jäsentä ja 15 varajäsentä, jotka myös osallistuvat hallituksen työskentelyyn.
Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja
Antti Lindtman (sd.) Vantaalta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana kaupunginjohtaja Markku Anders-
Suomen Kuntaliiton poliittiset toimielimet
Kuntapäivät
kokoontuu joka 4. vuosi
Valtuusto
76 jäsentä ja 76 varajäsentä
Hallitus
15 jäsentä ja 15 varajäsentä
valtuuston puheenjohtajistolla
läsnäolo- ja puheoikeus
hallituksen työvaliokunta:
6 jäsentä ja 6 varajäsentä
KT:n valtuuskunta
11 jäsentä ja 11 varajäsentä, jotka
VM nimeää Kuntaliiton ehdotuksesta
oma laki
Neuvottelukunnat oma toimisääntö: 15 jäsentä ja
15 varajäsentä
Pienten kuntien neuvottelukunta
Ruotsinkielinen neuvottelukunta
(Svenska delegationen)
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
son (kok.) Jyväskylästä ja toisena varapuheenjohtajana kansanedustaja Tapani Tölli (kesk.) Tyrnävältä.
Hallituksen työvaliokuntaan kuuluu kuusi jäsentä.
Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella hallituksen
käsiteltäviä asioita.
Hallitus kokoontui vuonna 2014 kaikkiaan 9 kertaa ja
hallituksen työvaliokunta 13 kertaa.
Hallitus asetti elokuun kokouksessaan Kuntaliiton
sääntöjen muuttamista koskevan työryhmän, jossa
on kahdeksan jäsentä. Työryhmä kartoittaa liiton
sääntöjen uudistamistarpeet erityisesti liiton jäsenyyttä, taloutta ja toimielimiä koskevien sääntömääräysten osalta. Hallitus päätti, että työryhmän tulee
valmistella selvitys ja muutosehdotukset sääntöihin,
siten että ne voidaan muuttaa liiton valtuuston kevätkokouksessa 2015. Työryhmä kokoontui vuonna
2014 kaksi kertaa, työryhmän työskentely jatkuu
vuonna 2015.
Neuvottelukunnat
ruotsinkielinen neuvottelukunta. Neuvottelukunnat
antavat hallitukselle ja valtuustolle omat toimintakertomuksensa.
Opetus- ja kulttuuriasiain neuvottelukunnan, sosiaalija terveysasiain neuvottelukunnan sekä maakuntien
liittojen puheenjohtajakokouksen tilalle on perustettu yhteistoiminnan kehittämiseksi verkostot, jotka
koostuvat näitä asioita edustavien yhteisöjen edustajista.
Kunnallisen työmarkkina­laitoksen
valtuuskunta
Työmarkkina-asioissa ylintä päätösvaltaa käyttää valtiovarainministeriön nimeämä Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta. Nykyisen valtuuskunnan
toimikausi on 1.10.2013–30.9.2017. Valtuuskuntaan
kuuluu 11 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuuskunnan puheenjohtajana
toimii apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja varapuheenjohtajina lääkäri Jaana Ylä-Mononen ja palvelujohtaja Jorma Haapanen.
Hallituksen apuna erityisesti asiantuntijatehtäviä
varten toimivat pienten kuntien neuvottelukunta ja
Eri puolueiden edustus Kuntaliiton valtuustossa, hallituksessa ja
KT:n valtuuskunnassa vuosina 2013–2017 (lkm:t)
Puolue
Valtuusto
Hallitus
KT:n valtuuskunta
Kokoomus
17
4
3
SDP
15
4
3
Keskusta
15
3
2
Perussuomalaiset
10
2
1
Vihreät
6
1
1
Vasemmistoliitto
6
1
1
RKP
3
0
0
Kristillisdemokraatit
3
0
0
Ahvenanmaa
1
0
0
Yhteensä761511
35
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Luottamuselimet 2014
Hallituksen jäsenet
Varsinaiset jäsenetVarajäsenet
Lindtman Antti, Vantaa, pj.
SDP
Heikkinen Ari, Oulu
Vihr.
Andersson Markku, Jyväskylä, I vpj.
Kok.
Ikonen Anna-Kaisa, Tampere (–13.11.2014) Kok.
Tölli Tapani, Tyrnävä, II vpj.
Kesk.
Korhonen Ari, Raisio
SDP
Feldt-Ranta Maarit, Raasepori
SDP
Lankinen Sari, Kouvola
Kesk.
Hautala Lasse, Kauhajoki
Kesk.
Lehtonen Harri, Eura
SDP
Kankaanniemi Toimi, Uurainen
PerusS
Manninen Anneli, Seinäjoki
PerusS
Korhonen Martti, Oulu
Vas.
Mikander Kimmo, Mikkeli
Kok.
Krohn Minerva, Helsinki
Vihr.
Nousiainen Pekka, Savonlinna
Kesk.
Mäkinen Tapani, Vantaa
Kok.
Parkkinen Sanna, Liperi
SDP
Paatero Sirpa, Kotka
SDP
Pohjola Tuija, Oulu
SDP
Raatikainen Kaisa, Keitele
Kesk.
Puhakka Sirpa, Helsinki
Vas.
Rautio Sari, Hämeenlinna
Kok.
Randell Aleksi, Turku
Kok.
Salmi Pekka, Tampere
SDP
Rissanen Laura, Helsinki (13.11.2014–)
Kok.
Snellman Anne, Oulu
PerusS
Talvitie Mari-Leena, Oulu
Kok.
Tujunen Taru, Porvoo
Kok.
Taponen Merja, Janakkala
Kesk.
Ylhäinen Taito, Masku
PerusS
Hallituksen työvaliokunnan jäsenet
Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet
Lindtman Antti, Vantaa, pj.
Feldt-Ranta Maarit, Raasepori
SDP
Andersson Markku, Jyväskylä, I vpj.
Rautio Sari, Hämeenlinna
Kok.
Tölli Tapani, Tyrnävä, II vpj.
Hautala Lasse, Kauhajoki
Kesk.
Kankaanniemi Toimi, Uurainen
Snellman Anne, Oulu
PerusS
Korhonen Martti, Oulu Puhakka Sirpa, Helsinki
Vas.
Krohn Minerva, HelsinkiHeikkinen Ari, OuluVihr.
Valtuuston jäsenet
Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet
Pekkarinen Mauri, Jyväskylä, pj.
Lahtinen Merja, Jämsä
Kesk.
Kari Mika, Lahti, I vpj.
Jalovaara Ville, Helsinki
SDP
Kataja Sampsa, Pori, II vpj.
Vepsä Kimmo, Ulvila
Kok.
Ammondt Jukka, Jyväskylä
Mäkinen Tuija, Jyväskylä
Vihr.
Arve Minna, TurkuVirolainen Anne-Mari, LietoKok.
Autto Heikki, Rovaniemi
Aikio-Tallgren Paula, Tornio
Kok.
Avaskari Anu, InariKaisanlahti Janne, KemijärviKesk.
Granberg-Haakana Charlotte, Helsinki
Rantala Marcus, Helsinki
RKP
Grankulla Sven, Luoto
Rentola Hanne, Sulkava
KD
Halonen Hilkka, Kemi
Lappalainen Mauri, Tornio
SDP
Happonen Aarno, Heinävesi
Virtanen Hilkka, Sulkava
SDP
Harjumaaskola Jarkko, Hamina
Eloranta Maria, Kouvola
SDP
Heinonen Kimmo, Seinäjoki
Koski Susanna, Vaasa
Kok.
Hellén Ulla, Pietarsaari
Kuusikko Erkki, Isokyrö
SDP
Hentunen Mika, Varkaus
Haverinen Timo, Iisalmi
SDP
Herlevi Reino, Kokkola
Mikkola Silja, Kannus
Kesk.
Hertell Sirpa, EspooKokko Hannu, VantaaVihr.
Honkanen Hannah, Hamina
Jussila Jorma, Kangasala
KD
Ittonen Jarmo, Pietarsaari
Träskelin Jerry, Loviisa
Vas.
Jalonen Vesa, Eurajoki
Juhantalo Kauko, Kankaanpää
Kesk.
Jämsä-Uusitalo Vaili, Oulu
Turkia Juha, Lappeenranta
PerusS
36
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Järvenpää Heikki, Lappeenranta
Telkkä Tuomas, Lappeenranta
Kok.
Karjalainen Minna, Kuhmo
Seppänen Juhani, Suomussalmi
Kok.
Kauppinen Markku, Joensuu
Kankkunen Jukka, Kitee
Kesk.
Keränen Pertti, Tervola
Minkkinen Mirja, Konnevesi
Vas.
Kirjavainen Marika, Kotka
Sipiläinen Kirke, Kouvola
Kok.
Koivisto Anna-Liisa, LietoHuittinen Ulla, SaloKesk.
Kokko Annika, Hyvinkää
Untamo Lauri, Tuusula
Kok.
Konttas Ari, EspooNoro Tiina, VihtiKok.
Korpela Simo, PoriLoponen Marjo, LahtiKD
Kotioja-Partanen Marjo, Forssa
Takala Riitta, Riihimäki
Kok.
Kuikka Seija, MikkeliPartio Ismo, MäntyharjuKesk.
Kuisma Juha, LempääläKärkelä Pilvi, KihniöKesk.
Laaninen Timo, HelsinkiKolbe Laura, HelsinkiKesk.
Lehtosalo-Lönnberg Eevakaisa, Sysmä
Suhonen Kaarina, Lahti
Kesk.
Malmgren Varpu-Leena, Vihti
Lehtimäki Jukka, Pukkila
Kesk.
Marjeta Ari, LieksaMuukkonen Birgitta, KiteeSDP
Markkanen Sallamaarit, Siilinjärvi
Sistonen Eero, Rantasalmi
Kesk.
Merikoski Riku, Pirkkala
Pursiainen Terho, Järvenpää
Vihr.
Mikkonen Krista, Joensuu
Pöntinen Minna, Mikkeli
Vihr.
Minkkinen Minna, Tampere
Yrttiaho Johannes, Turku
Vas.
Mulari Keijo, Suomussalmi
Törmänen Anni-Inkeri, Sotkamo
Kesk.
Myllykangas Sari, Hämeenlinna
Hildén Sirkku, Lahti
SDP
Männistö Lasse, Helsinki
Andersson Hennariikka, Helsinki
Kok.
Nenonen Antero, Tohmajärvi
Törmälä Anssi, Joensuu
Kok.
Niinistö Jaakko, Vantaa
Niemelä Arja, Vantaa
PerusS
Nurmo Mikko, Valkeakoski
Hanweg Harri, Kangasala
PerusS
Ojanen Petri, Janakkala
Holopainen Hanna, Lappeenranta
Vihr.
Parhankangas Kirsi, Hämeenkyrö
Inkeroinen Elina, Hamina
Kok.
Peltomaa Iiris, Pyhäranta
Hannula Juhani, Mynämäki
PerusS
Pitko Eeva-Riitta, KotkaLindell Harri, HelsinkiPerusS
Puurunen Kirsti, Iisalmi
Kyllönen Sari, Kajaani
Vas.
Rissanen Helena, Pirkkala
Ahonen Jussi, Ylöjärvi
SDP
Rundgren Mikko, KolariSonntag Ritva, KemiKesk.
Ruotsalainen Pauli, KuopioKulin Sirpa, KuopioPerusS
Saarinen Pauli, Honkajoki
Järvenpää Susanna, Siikainen
PerusS
Saarinen Sari, Keuruu
Partanen Pauli, Jyväskylä
Kok.
Sahala Eila, JämsäRonkainen Jari, HollolaPerusS
Sankilampi Jaana, Kajaani
Forsblom Tuula, Forssa
PerusS
Sarlund Katri, TurkuIngervo Sirkku, HelsinkiVihr.
Sillanpää Minttu, Vantaa
Järvinen Pekka, Lahti
Vas.
Simonen Pekka, Oulu
Laasonen Mira, Pieksämäki
Kok.
Sinisalo Pekka M., Kirkkonummi
Slunga-Poutsalo Riikka, Lohja
PerusS
Sjölund Folke, Maarianhamina †
Kemetter Sara, Maarianhamina
Åland
Stenman Ulf, LuotoBjörklund Mikaela, NärpiöRKP
Suomi Kimmo, Jyväskylä
Kalmari Leena, Laukaa
SDP
Taipale Kaarin, Helsinki
Ranne Matti, Kaarina
SDP
Toppinen Taisto, Kuopio
Berg-Väänänen Nelli, Kuopio
Kok.
Tuomela Pirjo-Riitta, HarjavaltaLepola Kaisa, ForssaSDP
Törmi Paavo, RaaheLievetmursu Helena, KempeleSDP
Usvasuo Tea, Ruokolahti
Arola Tapio, Lappeenranta
Kesk.
Vihavainen Kristiina, Lieto
Lahtinen Seppo, Siikainen
SDP
Viljanen Ilkka, LahtiVekka Tapio, HämeenlinnaKok.
Walls Anders, Raasepori
Liljestrand Tom, Loviisa
RKP
Wilen-Jäppinen Tiina, Imatra
Salenius Pentti, Luumäki
SDP
Yksjärvi Kari, JyväskyläLehto Taino, VaasaVas.
37
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
NEUVOTTELUKUNNAT
Pienten kuntien neuvottelukunta
Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet
Ahonen Esko, Lestijärvi, pj.
Ahvenniemi Eero, Lappajärvi
Kesk.
Oikarinen Hannu, Pelkosenniemi, vpj.
Seppänen Merja-Liisa, Suomussalmi
Vas.
Berg Ari, Parikkala
Eskelinen Anne, Juuka
Kesk.
Grönroos Juhani, Kokemäki
Niiranen Kari, Parikkala
Kok.
Jurva Pirjo, TervolaSeppänen Eila, PosioKesk.
Lehtinen Lasse, Kannus
Haanpää Keijo, Jalasjärvi
PerusS
Liljeqvist Wilhelm, Kemiönsaari
Lemström Robert, Inkoo
RKP
Myllymaa Ilmo, Nakkila
Sianoja Riitta, Köyliö
Kesk.
Määttä Tytti, Vaala
Ahonen Matti, Rautavaara
Kesk.
Nykänen Sari, Kaavi
Sarja Tauno, Kaskinen
SDP
Putus Jaana, Pornainen
Nordenswan Kaj, Hattula
Kesk.
Raita-Aho Voitto, Karvia
Isotalo Arja, Loviisa
SDP
Rossi Minna, Suonenjoki
Kallas Linda, Pukkila
Kok.
Tiusanen Hannu, Kangasniemi
Hytönen Sirpa, Joroinen
Kesk.
Vainiotalo Lea, Laitila
Sivonen Tiina, Karkkila
PerusS
Ruotsinkielinen neuvottelukunta
Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet
Nylund Mats, Pedersöre, pj.
Hjulfors Andreas, Luoto
RKP
Suominen Marina, Sipoo, vpj.
Nyberg Karl Widar, Parainen
SDP
Antas Camilla, Loviisa
Weckman Sofi, Helsinki
Kok.
Asumaa Tony, Lemland
Brunström Erik, Finström
Åland
Bertills Anna, Vaasa
Beijar Marcus, Mustasaari
RKP
Björkvall Beata, Turku
Bergmann von Andreas, Parainen
RKP
Heikkilä Jonas, TurkuOinonen Rolf, LohjaVihr.
Mangs Carl-Gustav, Kaskinen
Blomstedt Åsa, Kristiinankaupunki
RKP
Mickos Christina, Lapinjärvi
Heijnsbroek-Wirén Mia, Loviisa
RKP
Månsson Björn, Helsinki
Hertzberg Veronica, Helsinki
RKP
Portin Anders, Espoo
Öhman Sten, Hanko
RKP
Romantschuk Tommy, Kauniainen
Laxén Marianne, Helsinki
SDP
Söderlund Nina, Parainen
Leppänen Joonas, Helsinki
Vas.
Wrange Kim, Kontiolahti
Koski Max, Pyhtää
Kok.
Överfors Johanna, Pedersöre
Bogren Christer, Maalahti
SDP
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen valtuuskunta 1.10.2013–30.9.2017
Varsinaiset jäsenetHenkilökohtaiset varajäsenet
Viljanen Ritva, Vantaa, pj.
Kiiskinen Kari, Äänekoski
SDP
Ylä-Mononen Jaana, Virrat, I vpj.
Kantola Jouko, Joensuu
Kesk.
Karhunen Minna, Hyvinkää, II vpj. (-13.11.2014)
Nieminen Jarmo, Helsinki
Kok.
Vuorinen Maritta, Lahti (13.11.2014-)
Haapanen Jorma, Kirkkonummi (II vpj. 13.11.2014-)Koski Kirsi, Tampere
Kok.
Itkonen Pentti, Lappeenranta
Ruhanen Seppo, Hirvensalmi
Kesk.
Laaksonen Aulis, Pori
Pitkänen Riitta, Oulu
Vas.
Lievonen Kirsi-Marja, Helsinki
Viialainen Matti, Puumala
SDP
Majalahti Juha, Karkkila
Määttänen Petra, Turku
SDP
Ojansuu-Kaunisto Kirsi, Hämeenlinna
Nordström Paula, Lohja
Vihr.
Ojennus Reijo, Parkano
Kärki Armi, Pirkkala
PerusS
Ylinen Keijo, Kauhava
Vuorinen Maritta, Lahti (-13.11.2014)
Kok.
Raassina Sari, Kuopio (13.11.2014-)
Kok.
38
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto-konsernin
tilinpäätös ja toimintakertomus
2014
Suomen Kuntaliiton (Y-tunnus 0926151-4) konsernitilinpäätökseen sisältyy Kuntaliiton oman ja KT Kuntatyönantajien tilinpäätöksen lisäksi liiton kokonaan
omistamien tytäryhtiöiden KL-Kuntahankinnat Oy:n,
KL-Kuntarekry Oy:n sekä Kuntatalo Oy:n tilinpäätökset sekä Kuntaliiton omistaman Kuntaliitto Holdingkonsernin tilinpäätös. Liiton toimintaa on selvitetty
vuosikertomuksessa erikseen ja toiminnasta on lisäksi annettu erilliset raportit liiton valtuustolle. KT
Kuntatyönantajien tuottojen ja kulujen yhteismäärä
sisältyy Kuntaliiton tilinpäätökseen.
Liiton sijoitus- ja rahoitustoiminta oli 3 720 943 euroa
ylijäämäinen sisältäen osinkotuotot osakkuusyrityksistä. Liiton varainhankinta perustuu sääntöjen mukaiseen ja valtuuston hyväksymään jäsenmaksuun,
jonka suuruus oli 16 573 548 euroa. Kuntayhtymät
maksoivat lisäksi jäsenmaksurahoitteista palvelua
vastaavista palveluista erillistä palvelumaksua, jonka
suuruus oli 1 774 099 euroa.
Tilikauden kulujäämä ennen sijoitus- ja rahoitustoimintaa on -3 783 488 euroa, joka poikkeaa 1 401
425 euroa budjetoidusta -5 184 913 eurosta.
Suomen Kuntaliitto ry:n
(emoyhdistys) tilinpäätös
KT Kuntatyönantajien tilityksen mukaiset tulot ja menot olivat 6 005 122 euroa.
Kuntaliiton tilinpäätöksen tulos on -62 545,22 alijäämäinen.
Muutokset konsernirakenteessa
Konsernin ja emoyhdistyksen tilinpäätösten keskeiset tiedot ovat seuraavat:
Tulos
20142013
(1000 (1000
euroa)
euroa)
Tilikauden ali-/ylijäämä (konserni)
Suomen Kuntaliitto ry:n tilikauden
ali-/ylijäämä (emoyhdistys)
8 403
4 199
-63
33 817
Tytäryhtiöiden jakamat osingot
yhteensä
1 630
100
Liikevaihto 20142013
Varsinainen toiminta (konserni)
Suomen Kuntaliitto ry (emoyhdistys)
Varainhankinta (emoyhdistys)
Taseet
Taseen loppusumma (konserni)
15 326
18 330
6 171
8 769
18 348
17 845
20142013
166 701
161 322
Suomen Kuntaliitto ry:n (emoyhdistys)129 962 127 992
Henkilökunta (keskimäärin)
2014
Henkilökunta (konserni)
1047
956
244
267
Henkilökunta (Kuntaliitto)
Henkilökunta (Kunnallinen
työmarkkinalaitos)
Henkilökunta (tytäryhtiöt) 2013
5150
752
689
Kuntaliiton hallitus teki 6.6.2012 kokouksessaan päätöksen konsernirakenteen kehittämisestä. Osana
rakenteen kehittämistä perustettiin 11.10.2012 Kuntaliitto Holding Oy ja yhtiön toiminta alkoi 1.3.2013.
Kuntaliitto Holding Oy jakautui 31.7.2013 seuraaviksi
kolmeksi yhtiöksi: Kuntatalo Oy, Kuntaliitto Palvelut
Oy ja Kuntaliitto Holding Oy. Vuoden 2014 aikana vakiinnutettiin em. yhtiöiden toimintaa, eikä konsernirakenteessa tapahtunut vuoden 2014 aikana merkittäviä muutoksia.
Toiminnan ja talouden riskit
Liiton henkilökunnasta on eläköitynyt ja tulee edelleen eläköitymään kokeneita asiantuntijoita. Tämä
yhdistyneenä henkilöstön vähentämistarpeeseen
johtaa siihen, että liiton on tehtävä valintoja sen
suhteen, mitä osaamista liitolla on itsellään, ja mitä
osaamista voidaan käyttää verkostojen kautta tai jollain muulla tavalla.
Kuntakenttää koskeva keskeinen rakenteiden ja
lainsäädännön muutostyö tulee jatkumaan tiiviinä
tulevallakin hallituskaudella, mikä aiheuttaa haasteita koko kuntakentälle ja edellyttää liitolta keskeistä
39
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
roolia yhteiskunnallisena toimijana.
Ympäristönsuojelu
Liiton sijoitussuunnitelmassa on vahvistettu sijoitussalkun sijoitustuotteittaiset ja alueelliset valinnat.
Tässä on pyritty löytämään mahdollisimman hyvä
tuottotaso normaalitilanteessa käyttäen yleisiä riskituottoperiaatteita.
Kuntaliitto vaikuttaa ympäristöpäämäärien toteutumiseen edunvalvonnan kautta. Tässä pyritään tunnistamaan ja ottamaan huomioon kuntien kannalta
olennaiset ympäristökysymykset ja ne pyritään sisällyttämään liiton neuvontapalveluihin. Liiton osalta merkittävimmät vaikutukset liittyvät Kuntatalon
energian, veden, ym. kulutukseen sekä jätteiden käsittelyyn. Kuntatalo on siirtynyt käyttämään Helsingin
Energian kaukokylmää jäähdytyksessään, mikä varmistaa ympäristöystävällisen ja kokonaistaloudellisen laadukkaan kiinteistön jäähdyttämisen.
Yleinen talousympäristö on edelleen heikentynyt ja
tämä luo paineita kuntien talouteen. Tällä voi olla vaikutuksia myös liiton toimintaedellytyksiin.
Vuoden 2015 toiminta ja talous
Vuoden 2015 talousarviossa on liiton toiminnallisen
tuloksen arvioitu olevan noin 1 219 820 euroa alijäämäinen sijoitus- ja rahoitustuottojen jälkeen. Liitto
sopeuttaa edelleen henkilömääräänsä ja noudattaa
hyvin tiukkaa kulukuria samalla kun pyritään varmistamaan mahdollisimman hyvä tuottojen kertymä.
Liiton sääntöjen muutostyö on käynnissä ja sääntöjen muutosesitys käsitellään valtuuston kokouksessa toukokuussa 2015. Valtuuston esittämän ponnen
peruteella tehty suunnitelma koskien liiton toimintaa
esitellään myös valtuuston kokouksessa toukokuussa 2015.
Liiton henkilökunta
Liiton palveluksessa oli tilivuoden lopussa 212 vakinaista henkilöä, joista 49 henkilöä hoiti KT Kuntatyönantajien tehtäviä. Palkkojen ja välittömien henkilöstösivukulujen yhteismäärä oli 17 810 308 euroa. Tästä on KT Kuntatyönantajien osuus 3 966 288 euroa.
Naisten osuus on 2/3. Henkilökunnasta oli 15 henkilöä palkattomalla lomalla. Heidän sijaisinaan ja muissa määräaikaisissa tehtävissä oli vuoden aikana vakinaisten työntekijöiden lisäksi keskimäärin 28 henkilöä. Osa-työssä tai osa-aikaeläkkeellä oli vuoden
lopussa 6 henkilöä. Liiton palvelukseen tuli 12 uutta
vakinaista työntekijää ja vanhuuseläkkeelle siirtyi 10
työntekijää. Liiton palveluksesta irtisanoutui 9 työntekijää, lisäksi 7 vakinaista siirtyi Kuntaliitto Palvelut
Oy:lle. Henkilökunnan keski-ikä (mediaani) on n. 48
vuotta. Vuoden lopussa oli 116 henkilöä täyttänyt
vähintään 50 vuotta. Henkilökunnan työkyky on ikäryhmätarkastusten yhteydessä tehtyjen työkykyindeksien perusteella hyvää keskitasoa. Sairauspoissaoloja oli keskimäärin 6 päivää henkilöä kohden.
Työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseksi on
käynnistetty uusia tukitoimintoja. Työterveyshuollon
kustannukset ennen Kelan korvauksia olivat 232 553
euroa eli n. 950 euroa henkilöä kohden. Henkilöstökertomus on erillisenä julkaisuna.
40
Hallitus ehdottaa, että Suomen Kuntaliitto ry:n 2014
tilikauden alijäämä -62 545,22 euroa vähennetään
liiton omasta pääomasta.
Helsingissä 2015
Antti Lindtman
Puheenjohtaja
Markku Andersson
Tapani Tölli
Maarit Feldt-Ranta
Lasse Hautala
Toimi Kankaanniemi
Martti Korhonen
Minerva Krohn
Tapani Mäkinen
Sirpa Paatero
Kaisa Raatikainen
Sari Rautio
Pekka Salmi
Anne Snellman
Taru Tujunen
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto
Tuloslaskelma
Varsinainen toiminta
2014
Kunnallinen edunvalvonta
Tuotot
6 171 246,19
Kulut
Henkilöstökulut
-13 843 919,75
-15 425 608,17
Poistot
-32 295,58
-225 392,43
Muut kulut
-14 426 166,35
-28 302 381,68
-15 403 090,48
-22 131 135,49
2013
8 769 035,67
-31 054 091,08
-22 285 055,41
KT Kuntatyönantajat
Tuotot
6 005 121,97
5 589 459,37
Kulut
Henkilöstökulut
-3 966 287,78
-3 880 033,96
Poistot
-6 252,08
-47 148,04
Muut kulut
-2 032 582,11
-6 005 121,97
-1 662 277,37
-5 589 459,37
0,00
0,00
Kulujäämä
-22 131 135,49
-22 285 055,41
Varainhankinta
Tuotot
18 347 647,48
17 845 438,49
Kulujäämä
-3 783 488,01
-4 439 616,92
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
Kulut
9 500 849,97
-1 760 546,45
7 740 303,52
3 300 686,60
Satunnaiset erät
Satunnaiset tuotot
Satunnaiset kulut
0,00
0,00
32 316 455,51
-1 800 003,68
Tilikauden ylijäämä
-62 545,22
33 817 138,43
Tuotto-/Kulujäämä
5 158 835,60
-1 437 892,81
3 720 942,79
-62 545,22
41
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto
Tase
Vastaavaa31.12.201431.12.2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
170 051,11
124 507,05
346 691,80
641 249,96
170 051,11
135 458,79
346 691,80
652 201,70
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Pääomalaina
39 634 041,87
24 719 628,95
7 916 030,36
554 753,52
293 623,07
73 118 077,77
36 145 866,67
25 286 731,37
7 916 030,36
554 753,52
292 143,14
70 195 525,06
Pysyvät vastaavat yhteensä
73 759 327,73
70 847 726,76
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Valmiit tuotteet/tavarat
279 006,53
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset
1 195 416,59
1 195 416,59
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset, lyhytaikainen
Siirtosaamiset
950 976,48
287 945,06
0,00
544 182,39
1 783 103,93
2 975 321,80
385 270,59
709 130,83
630 088,00
4 699 811,22
Rahoitusarvopaperit
Osakkeet ja osuudet
Muut arvopaperit
418 095,31
52 564 378,07
52 982 473,38
418 095,31
50 344 513,19
50 762 608,50
Rahat ja pankkisaamiset
146 011,94
207 289,03
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
56 202 759,13
57 144 131,87
Vastaavaa yhteensä
129 962 086,86
127 991 858,63
42
95 753,29
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto
Tase
Vastattavaa31.12.201431.12.2013
Peruspääoma
16 818 792,65
16 818 792,65
Muu oma pääoma
88 726 221,50
54 909 083,07
Tilikauden ylijäämä
-62 545,22
33 817 138,43
OMA PÄÄOMA
105 482 468,93
105 545 014,15
PAKOLLISET VARAUKSET
Muut pakolliset varaukset
11 728 300,00
12 529 100,00
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Ostovelat saman konsernin yrityksille
Muut velat
Siirtovelat
5 859 517,59
1 178 793,23
357 082,10
1 212 905,36
680 791,28
3 462 228,37
12 751 317,93
3 407 583,98
1 070 290,86
823 670,49
165 092,60
782 136,93
3 668 969,62
9 917 744,48
Vieras pääoma yhteensä
12 751 317,93
9 917 744,48
Vastattavaa yhteensä
129 962 086,86
127 991 858,63
43
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto-konserni
Tuloslaskelma (1000 euroa)
Liitenro
Varsinainen toiminta
1-3
2014
Kunnallinen edunvalvonta
Tuotot
15 326
Kulut
Henkilöstökulut
-19 627
-20 439
Poistot
-940
-1 051
Muut kulut
-13 987
-34 553
-16 185
-19 227
2013
18 330
-37 676
-19 346
KT Kuntatyönantajat
Tuotot
6 005
Kulut
Henkilöstökulut
-3 966
-3 880
Poistot
-6
-47
Muut kulut
-2 033
-6 005
-1 662
0
-5 589
0
Kulujäämä
-19227
-19346
Varainhankinta
Tuotot
18 348
17 845
Kulujäämä
-879
-1 500
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
4
Tuotot
Kulut
84 373
-75 091
9 282
Satunnaiset erät
Satunnaiset kulut
Tilikauden ali-/ylijäämä
44
5 589
84 297
-76 746
7 551
0
-1 852
8 403
4 199
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto-konserni
Tase (1000 euroa)
VASTAAVAA
Liitenro 31.12.201431.12.2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
6
Aineettomat oikeudet
442
517
Muut pitkävaikutteiset menot
253
426
Konserniliikearvo
3 621
4 316
4 819
5 762
Aineelliset hyödykkeet 7
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
1 378
15 452
3 407
367
0
20 604
1 378
13 040
2 960
370
545
18 293
Sijoitukset
8
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Lainasaamiset
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Osakkeet ja osuudet
Pysyvät vastaavat yhteensä
258
9
35 202
31 419
1 942
37 402
1 392
62 322
32 820
56 875
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Valmiit tuotteet/tavarat
237
96
333
Pitkäaikaiset saamiset 9
Muut pitkäaikaiset saamiset
52
330
382
1 196
1 195
Lyhytaikaiset saamiset
10
Myyntisaamiset
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
Lainasaamiset
Siirtosaamiset
Muut saamiset
16 194
0
98
7 890
739
24 921
18 888
0
15
10 450
1 773
31 126
Rahoitusarvopaperit
11
Osakkeet ja osuudet
Muut arvopaperit
0
53 886
53 886
418
50 587
51 005
24 043
104 378
20 739
104 447
Vastaavaa yhteensä
166 701
161 322
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
45
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Kuntaliitto-konserni
Tase (1000 euroa)
VASTATTAVAA
Liitenro 31.12.201431.12.2013
OMA PÄÄOMA 12
Peruspääoma
16 819
16 819
Edell. tilikausien ylijäämä
92 621
88 487
Tilikauden ali-/ylijäämä
8 403
117 842
4 199
109 505
VÄHEMMISTÖOSUUS
0
0
PAKOLLISET VARAUKSET 13
Eläkevaraus
12 892
13 775
VIERAS PÄÄOMA 14
Pitkäaikainen
Muut pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
232
1 582
0
1 814
221
1 805
49
2 075
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot
Ostovelat
Lainat rahoituslaitoksilta
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
5 347
7 195
3 148
6 354
12 109
34 152
5 234
10 440
4 298
3 408
12 587
35 966
Vieras pääoma yhteensä
35 967
38 042
Vastattavaa yhteensä
166 701
161 322
46
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Suomen Kuntaliitto-konserni
Tilinpäätöksen liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Suomen Kuntaliiton tilinpäätös ja konsernitilinpäätös on
laadittu Suomen kirjanpitolain ja muiden tilinpäätösten
laadintaan vaikuttavien säännösten mukaan.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostus
Rakennukset
20–30 vuotta
Rakennuksissa olevat koneet
20–30 vuotta
Tutkimusalus
15 vuotta
Laboratoriokalusto
7 vuotta
Toimistokalusteet
7 vuotta
Ajoneuvot
4 vuotta
ATK-laitteet
3 vuotta
Ohjelmistot
5 vuotta
Liikearvo
5 vuotta
Konsernin liikearvo
5–10 vuotta*
Muut pitkävaikutteiset menot
5 vuotta
* Konserni liikearvon vaikutusaika on katsottu olevan 10
vuotta 5 vuoden sijaan.
KT Kuntatyönantajien käyttöomaisuushankinnat poistetaan
kokonaan hankintavuonna tilivuosittain tasattavien kuntakohtaisten maksuosuuksien vuoksi.
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on aktivoitu varovaisuuden periaatetta
noudattaen välittömään hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
Pitkän valmistusajan vaativien hankkeiden
tuloutus
FCG-konserni: Projektit joilla on kiinteä budjetti, kirjataan
tuotoksi tehdyn työn mukaan varovaisesti siihen asti kun
budjettia on käytettävissä. Budjetin ylittävät työt ja kulut
kirjataan projektin kuluksi. Näitä vastaavia tuottoja ei jaksoteta. Muut hankkeet tuloutetaan juoksevasti laskutuksen
mukaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot on kirjattu vuosikuluksi
niiden syntymisvuonna.
Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden arvostus
Sijoitus- ja rahoitusomaisuuden arvopaperit on arvostettu
hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan.
Konsernitilinpäätöksen laajuus
Suomen Kuntaliiton konsernitilinpäätökseen sisältyy Kuntaliiton oman ja KT Kuntatyönantajien lisäksi liiton kokonaan omistamien tytäryhtiöiden KL-Kuntahankinnat Oy:n,
KL-Kuntarekry Oy:n ja Kuntatalo Oy:n tilinpäätökset sekä
Kuntaliiton 100 % omistamat Kuntaliitto Holding konserni
ja sen alakonserni FCG Finnish Consulting Group. Konsernitilinpäätökseen ei ole yhdistelty SIPU AB-nimistä 60 %:sti
omistettua yhtiötä. Yhdistelemättä jättäminen perustuu
kirjanpitolain 6 luvun 3 pykälän 1. kohtaan.
Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet
Konsernin sisäinen omistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Konsernin sisäiset saamiset ja velat sekä
sisäinen voitonjako on eliminoitu.
Osakkuusyhtiöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä.
Omistusosuuden mukainen osuus osakkuusyhtiön tilikauden
tuloksesta on esitetty rahoitus- ja sijoituserissä.
Tuloslaskelmassa tytäryhtiöt on yhdistetty siihen toimintoon,
johon ne luonteensa vuoksi kuuluvat. KL-Kuntahankinnat Oy,
KL-Kuntarekry Oy, KL-Kustannus Oy, KL-Tarkastuspalvelut Oy,
Kuntaliitto Holding Oy, Kuntatalo Oy ja Kuntaliitto Palvelut Oy
liiton varsinaiseen toimintaan, FCG Finnish Consulting Group
-konserni ja sen tytäryhtiöt sekä Gustavelund Oy ja KuntaEfeko Oy sijoitustoimintaan.
Toimintokohtaisiin eriin tuotoiksi ja kuluiksi yhdistetään
tytäryhtiöiden tuotot tuottoihin ja kulut ao. kuluihin. Toiminnanaloille on kohdistettu toiminnan erilliskulut. Sijoitus- ja
rahoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi yhdistetään tytäryhtiöiden rahoitustuotot ja -kulut sekä sijoitustoimintaa
palvelevien tytäryhtiöiden tulos ennen voittoa ja satunnaisia
eriä. Tytäryhtiöiden satunnaiset tuotot/kulut yhdistellään
tuloslaskelmassa liiton ao. eriin.
Tuloverot
Verot on esitetty sijoitustoiminnan kuluina.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset
Kertyneistä poistoeroista on laskettu laskennallinen verovelka.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu
Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Noteeraamattomien valuuttojen osalta on käytetty liikepankkien ohjeellisia
kursseja. Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmat on
muutettu tilikauden keskikurssiin ja ja taseet on muutettu
euromääräisiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ja kurssiero sisältyy
tilikauden voittoon.
Konsernin sisäisen omistuksen eliminoinnista syntyvä muuntoero on esitetty edellisten vuosien voittovaroissa.
Eläkevastuut
Kuntaliiton ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa olevien
henkilöiden eläketurva on järjestetty Kevan kautta, lukuun
ottamatta FCG Finnish Consulting Group Oy:tä, jonka eläkevakuutukset on hoidettu työeläkevakuutusyhtiöiden kautta.
Kevan valtuuskunta vahvistaa vuosittain eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärän. Kokonaismäärä jaetaan
jäsenyhteisöjen maksettavaksi sen perusteella, miten paljon
nyt maksussa olevista eläkkeistä on karttunut kunkin jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta 2005 tehdystä työstä.
Eläkemenoperusteisen eläkemaksun kokonaismäärä vuonna
2015 on yhteensä 946 miljoonaa euroa (vuonna 2014 yhteensä 1005 miljoonaa euroa). (lähde: Keva.fi)
Kuntaliiton, KL-Kustannus Oy:n ja Gustavelund Oy:n eläkevastuu on arvioitu Finanssivalvonnan säännösten mukaan tehdyn laskelman perusteella ja kirjattu pakolliseksi varaukseksi.
Kuntaliiton vastuun kokonaismääräksi on arvioitu 11,9 milj
euroa. Tästä varauksesta on vähennetty KT Kuntatyönantajien lainsäädännön perusteella, kuntien vastuulla oleva 1,8
milj euroa.
Koko konsernin eläkemenoperusteisen varauksen määrä on
tilinpäätöshetkellä 11,11 milj euroa. Eläkevastuu KUEL:n ulkopuolisista varhennetuista eläkkeistä on esitetty pakollisena
varauksena. Liitolla ei ole muita kattamattomia eläkevastuita.
47
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Tuloslaskelman liitetiedot (1000 €)
1 Liitetiedot henkilöstöstä Henkilöstön lukumäärä keskimäärin joista Kunnallisen Työmarkkinalaitoksen palveluksessa
Konserni
2014
henkilöä
1 047
50
Konserni
2013
henkilöä
956
50
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
henkilöä
henkilöä
244
267
51
50
Konserni
Konserni
EmoyhdistysEmoyhdistys
Henkilöstökulujen erittely
2014
2013
2014
2013
Palkat ja palkkiot
45 153
46 547
14 460
15 904
Eläkekulut
7 311
7 811
2 618
2 851
Muut henkilösivukulut
2 612
2 550
733
550
Henkilöstökulut
55 076
56 908
17 810
19 306
Henkilöstökulut sisältyvät tuloslaskelmaan seuraavasti:
Kunnallinen edunvalvonta
19 627
20 439
13 844
15 426
KT Kuntatyönantajat
3 966
3 880
3 966
3 880
Sijoitustoiminta
31 483
32 589
0
0
55 076
56 908
17 810
19 306
Johdon palkat ja palkkiot
Johdon palkat, hallituksen, työvaliokunnan ja
valtuuston palkkiot
2 188
2 243
849
879
2 Poistot
Poistojen kokonaismäärä Aineettomat hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Konserni
2014
1 672
649
931
3 252
Konserni
2013
1 720
1 191
1 065
3 976
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
0
14
0
84
39
175
39
273
Poistot sisältyvät tuloslaskelman eriin seuraavasti:
Kunnallinen edunvalvonta
940
1 052
32
KT Kuntatyönantajat
6
47
6
Sijoitustoiminta
2 306
2 878
0
3 252
3 976
39
226
47
0
273
3 Kokonaistuotot ja -kulut
Varsinaisen toiminnan tuotot Varainhankinta
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot
Satunnaiset tuotot
Tuotot yhteensä
Konserni
2014
21 332
18 348
84 373
0
124 052
Konserni
2013
23 920
17 845
84 242
0
126 007
Varsinaisen toiminnan kulut
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut
Satunnaiset kulut
Kulut yhteensä
-40 559
-75 091
0
-115 650
-43 265
-76 691
-1 852
-121 808
-34 308
-1 438
0
-35 745
-36 644
-1 761
-1 800
-40 204
8 403
4 199
-63
33 817
Kuntatalon kiinteistön kauppa
FCG:n osakkeiden kauppa
Muu yritysjärjestelyyn liittyvä tuotto
Satunnaiset tuotot yhteensä
0
0
0
0
12 499
18 692
1 125
32 316
Tytäryhtiö Audiator Oy:n myynti
Yritysjärjestelyiden satunnaiset kulut
Satunnaiset kulut yhteensä
0
0
0
-219
-1 581
-1 800
Tilikauden tulos EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
12 176
14 358
18 348
17 845
5 159
9 501
0
32 316
35 683
74 021
3.1 Satunnaiset erät
48
0
0
0
0
-1 852
-1 852
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
4 Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
Osinkotuotot
Korkotuotot
Myyntivoitot
Arvonpalautukset rahoitusarvopapereista
Muut rahoitustuotot
Tuotot yhteensä
Konserni
2014
Konserni
2013
28
54
1 122
1 587
247
3 038
51
38
4 697
1 408
647
6 841
2 139
311
1 122
1 587
0
5 159
1 861
259
5 330
1 404
647
9 501
-43
-15
-486
-544
-114
0
-1 644
-1 758
-39
-913
-486
-1 438
-96
-21
-1 644
-1 761
Liiketoiminnan tulos
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta
Yhteensä
897
5 890
6 788
-1 427
3 895
2 468
Sijoitus- ja rahoitustoiminta yhteensä
9 282
7 552
3 721
7 740
74 709
332
-15 472
-31 483
-2 307
-24 698
1 082
217
-402
0
897
73 234
272
-16 495
-32 589
-2 878
-22 085
-541
56
-942
0
-1 427
Kulut
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Arvonalennukset rahoitusarvopapereista
Kulut yhteensä
Liiketoiminta eriteltynä
Liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Materiaalit ja palvelut
Henkilöstö- ja muut kulut
Poistot ja arvonalentumiset
Liiketoiminnan muut kulut
Liikevoitto
Rahoitustuotot ja -kulut
Verot
Vähemmistön osuus
Tilikauden voitto
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
5 Tilinpäätössiirrot
Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta
Laskennallisen verosaamisen muutos
Poistoero
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuspalkkiot
Veroneuvonta Muut palkkiot
Konserni
2014
1 286
-190
22
1 118
135
40
126
302
Konserni
2013
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
937
937
181
157
34
371
21
36
61
118
85
100
23
208
49
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (1000 €)
PYSYVÄT VASTAAVAT
6 Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1
Lisäykset
Luovutukset
Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Konserni
2014
Konserni
2013
2 254
163
0
-24
2 393
2 145
1 744
0
-1 635
2 254
0
0
0
0
0
1 635
0
0
-1 635
0
-1 916
14
-155
-2 057
336
-1 891
1 544
-1 570
-1 916
338
0
0
0
0
0
-1 530
1 544
-14
0
0
Liikearvo
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Hankintameno 31.12. 1 126
0
-15
1 110
1 095
38
-8
1 126
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
Luovutusten kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12. -947
8
-65
-1 004
107
-888
3
-61
-947
179
Konserniliikearvo
Hankintameno 1.1.
Lisäykset Hankintameno 31.12. 10 779
0
10 779
9 702
1 076
10 779
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12. -5 960
-1 198
-7 158
3 621
-4 797
-1 163
-5 960
4 819
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
Lisäykset Vähennykset
Hankintameno 31.12.
3 911
83
8
3 986
3 877
51
-17
3 911
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
Luovutusten kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
3 485
8
255
3 733
253
-3 188
12
-308
-3 485
426
1 378
0
1 378
1 378
1 391
-13
1 378
1 378
170
0
170
170
1 387
-1 217
170
170
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset Luovutukset
Hankintameno 31.12.
21 912
3 391
-331
24 973
19 522
2 391
0
21 912
0
0
0
0
14 195
97
-14 291
0
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1
Vähennysten/luovutusten kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
-8 872
1
-649
-9 521
15 452
-7 681
0
-1 191
-8 872
13 040
0
6 006
0
0
0
-5 922
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
Luovutusten kertyneet poistot
Tilikauden poisto
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
7 Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet, liittymismaksut
Hankintameno 1.1.
Luovutukset
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
50
-84
0
0
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
Lisäykset ,sisältää KT:n Vähennykset
Hankintameno 31.12.
Kertyneet poistot ja arvonalennukset
Tilikauden poisto, sisältää KT:n
Luovutusten kertyneet poistot
Kertyneet poistot 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäykset/vähennykset
Hankintameno 31.12.
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.
Lisäykset/vähennykset
Hankintameno 31.12.
Konserni
2014
Konserni
2013
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
10 678
1 475
-323
11 830
12 574
3 384
-5 279
10 678
262
60
-60
262
4 895
135
-4 768
262
-7 718
-931
225
-8 424
3 407
-10 176
-1 065
3 523
-7 718
2 960
-126
-39
27
-138
125
-3 042
-128
3 043
-126
135
367
0
367
369
-2
367
347
0
347
347
0
347
0
0
545
545
32 820
4 695
-112
37 402
30 716
2 104
0
32 820
70 196
4 163
-822
73 536
24 971
60 887
-15 662
70 196
8 Sijoitukset
Hankintameno 1.1.
Lisäykset Vähennykset
Hankintameno 31.12.
8.1 Kuntaliiton tytäryhtiöosakkeet
Konsernin-
omistus-
Kpl
osuus %
KL-Kuntahankinnat Oy, Hki
2 500
100 %
KL-Kuntarekry Oy, Hki
2 500
100 %
Kuntatalo Oy, Hki
13 582
100 %
Kuntaliitto Holding Oy, Hki
338 280
100 %
8.2 Omistukset konserniyrityksissä
Omistus-
Kpl
osuus %
Kuntaliitto Holding Oy tytäryhtiöt:
Kuntaliitto Palvelut Oy, Helsinki
2500
100 %
KL-Tarkastuspalvelut Oy, Helsinki
4
100 %
Kunta-Efeko Oy, Helsinki
1 000
100 %
Gustavelund Oy, Tuusula
12 400
100 %
KL-Kustannus Oy, Helsinki
100
100 %
FCG Finnish Consulting Group Oy, Helsinki
18 480 538
100 %
FCG Finnish Consulting Group Oy tytäryhtiöt:
FCG Koulutus Oy
FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy
FCG Konsultointi Oy
FCG International Oy
Asplan Oy, 1.10.2013 alkaen
SIPU International AB, Ruotsi
SIPU AB, Ruotsi
Oma pääoma 31.8.2013
27104
Tulos 1.9.12-31.8.13
0
Anzdec Ltd, Uusi Seelanti
Oü Invicta, Viro
Finnish Consulting Group SRL, Romania
LLC Finnish Consulting Group, Ukraina POVVIK-OOS OOD, Bulgaria
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
60 %
100 %
100 %
100 %
100 %
100 %
51
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
8.3 Osuudet omistusyhteysyrityksissä
BDO Julkispalvelyt OY Oü Projektkeskus, Elevandi Kinnisvara Tallinna, Viro
Kiinteistö Oy Södra Bergbacka
Ekokem Oy
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Hankintameno 1.1.
Lisäys
Vähennys
Hankintameno 31.12.
Konsernin-
omistusosuus %
20,0 %
27,3 %
21,7 %
21,4 %
Konserni
2014
Viimeksi laaditun
tilinpäätöksen mukainen
oma pääoma
voitto/tappio
661
1
113
4
1443
0
162600
25900
Konserni
2013
382
153
-202
333
393
13
-25
382
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
279
0
-183
96
279
0
0
279
9 Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset tytäryhtiön myynnistä 2012
Konserni
2014
1 195
Konserni
2013
1 195
16 194
18 930
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
1 195
1195
10 Lyhytaikaiset saamiset
10.1 Myyntisaamiset
951
2 975
85
203
288
379
6
385
10.2 Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
0
0
Muut saamiset
0
0
10.3 Siirtosaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset
Muut lyhytaikaiset saamiset
Lainasaamiset Finnish Consulting Group
Saaminen tytäryhtiön myynnistä
Alv-saamiset/verosaaminen
Muut 98
0
0
739
739
15
539
244
990
1 773
0
0
0
0
0
0
539
170
0
709
138
6 281
215
37
129
233
48
256
554
7 890
85
8 908
0
0
238
0
0
251
968
10 450
138
168
0
37
0
0
48
90
64
544
85
280
0
0
0
Osakkeet ja osuudet
Kirjanpitoarvo 31.12.
Markkina-arvo
0
0
0
418
418
0
0
0
0
418
418
0
Muut arvopaperit
Kirjanpitoarvo 31.12.
Markkina-arvo
0
53 886
60 591
6 706
0
50 587
54 526
3 939
52 564
56 025
3 460
50 345
54 284
3 939
Lyhytaikaisten siirtosaamisten olennaiset erät
Kuntien maksuosuudet
Projektirahoitus
Vuokrat
Palkkionpalautukset
Verosaamiset
Laskennallinen verosaaminen
Työttömyysvakuutuspalautus
Henkilöstöön liittyvät saamiset
Muut 71
58
136
630
11 Rahoitusarvopaperit
Rahoitusarvopaperit sisältävät pääasiassa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia rahastosijoituksia. Rahoitusarvopaperit
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkina-arvoon.
52
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (1000 €)
12 Oman pääoman ja rahastojen muutokset
Oman pääoman muutokset
Peruspääoma 31.12.2014
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
Muuntoero
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
Konserni
2014
Konserni
2013
16 819
92 686
-66
92 686
16 819
88 550
-63
88 550
16 819
88 726
16 819
54 909
88 726
54 909
8 403
117 842
4 199
109 505
-63
105 482
33 817
105 545
Eläkevaraus
Varaukset ovat työnantajan maksamia lisäeläkkeitä varten
12 892
13 775
11 728
sekä varautuminen eläkemenoperusteiseen maksuun
12 529
Tilikauden voitto (tappio)
Oma pääoma yhteensä
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
13 Pakolliset varaukset
14 Vieras pääoma
Vieraaseen pääomaan kuuluvat olennaiset erät
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka *
Muut velat
* sis. myös Ruotsin vero 22 %
232
1 582
1 814
221
1 854
2 075
7 195
3 148
6 354
5 347
12 109
34 153
10 440
4 298
3 408
5 234
12 587
35 966
1 179
357
5 860
681
3 462
11 538
1 070
824
3 408
782
3 669
9 753
0
0
1 213
165
8 234
2 830
276
768
12 109
8 011
2 935
121
1 520
12 587
3 376
0
0
86
3 462
3 386
102
119
62
3 669
Lyhytaikaiset saatavat
Myyntisaatavat
102
Muut saamiset
1 132
Maksuosuudet
138
Siirtosaamiset
26
1 398
Pakolliset varaukset, eläkevastuut
496
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
31
Muut velat
152
Lomapalkkavelka sos menoineen
696
Siirtovelat
22
1 398
2013
94
1 090
85
92
1 361
507
Lyhytaikainen vieras pääoma
Projektitoimintaan liittyvät ennakot
Ostovelat
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat ja muut velat
Siirtovelkojen olennaiset erät
Lomapalkkavelka sos.menoineen
Projektitoimintaan liittyvät velat
Verot
Muut siirtovelat
15 Kuntaliiton taseeseen sisältyvät KT
Kuntatyönantajien saatavat ja velat
56
139
654
5
1 361
53
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
16 Vakuudet ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden
puolesta annettu vakuus
Yrityskiinnitykset *
* Annettu rahoituslimiitin ja pankkitakausten vakuudeksi
Vuokraoikeuskiinnitys
Limittiluotot
vastuun määrä
käytetty
nostamatta
Leasingvastuut
Leasingsopimusten maksamatta olevat määrät
Erääntyy seuraavana vuonna
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Toimitilojen vuokravastuut
Erääntyy seuraavana vuonna
Myöhemmin maksettavat
Yhteensä
Maa-alueen vuokravastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
Myöhemmin maksettavat
Pitkäaikaiset lainat jotka erääntyvät 5 vuoden jälkeen
Velat saman konsernin yhteisölle
Muut velat
Konserni
2014
Konserni
2013
15001
15 001
3 000
3 000
17 400
-6 126
11 274
17 400
-3 574
13 826
Konserni
2014
EmoyhdistysEmoyhdistys
2014
2013
0
0
17 000
-5 860
11 140
17 000
-3 408
13 592
Konserni
2013
588
595
1 183
458
496
955
1 649
12 037
13 686
2 049
12 663
14 712
54
992
54
1046
19 715
662
20 197
890
Taloudelliset vastuut joita ei ole merkitty taseeseen
Kiinteistöinvestoinnit:
Kuntatalo Oy on velvollinen tarkistamaan kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä,
jos kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkistuskauden aikana.
2011 viimeinen tark.vuosi 2020 Kaukokylmä enimmäisvastuu
90
2014 viimeinen tark.vuosi 2023 4 krs san. enimmäisvastuu
182
Yhtiöllä on käynnissä olevia kiinteistöinvestointihankkeita, joiden osalta on tehty
arvonlisäverotuksessa vähennyksiä rakennusaikana 2014:
5 krs saneeraus projekti 1002
306
3A ja 4A saneeraus projekti 1007
37
Hankkeiden arvioidaan valmistuvan vuoden 2015 aikana, jolloin alkaa tark. kausi
Tarkistusvastuu
Kaukokylmä
Investointivuosi 2011
Vastuulaskenta
Kiinteistöinvestointimeno (netto)
Kiinteistöinvestoinnin alv
Vuotuinen osuus investoinnin alv:sta
Vähennetty alv
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 31.12.
Tarkistusvastuu 31.12.2014
Tarkistusvastuu 31.12.2013
Muutos
54
2014
392
90
9
27
3
6
16
16
19
-3
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
4. krs saneeraus
Investointivuosi 2014
Vastuulaskenta
Kiinteistöinvestointimeno (netto)
Kiinteistöinvestoinnin alv
Vuotuinen osuus investoinnin alv:sta
Vähennetty alv
Vuotuinen osuus vähennetystä alv:sta
Jäljellä tarkistuskauteen sisältyviä vuosia
Palautuksen alainen määrä vähennyksestä 31.12.
Tarkistusvastuu 31.12.2014
Tarkistusvastuu 31.12.2013
Muutos
YHTEENVETO
Tarkistusvastuu 31.12.2014
Tarkistusvastuu 31.12.2013
Muutos
2014
845
182
18
95
9
9
85
85
0
85
101
19
82
Lähipiiritapahtumia koskevat liitetiedot
Konsernin lähipiiriin kuuluvat liiton ja yhtiöiden hallitusten jäsenet ja varajäsenet, liiton valtuuston
puheenjohtajisto, liiton ja yhtiöiden toimitusjohtajat, varatoimitusjohtajat, liiton hallintojohtaja
sekä heidän perheenjäsenensä sekä sellaiset yhtiöt, yhdistykset tai säätiöt joissa em. lähipiiriin
kuuluva henkilö käyttää määräysvaltaa tai huomattavaa vaikutusvaltaa.
Olennaisia lähipiiritapahtumia lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa ei tilikaudella ole ollut.
Pääomalainat
Suomen Kuntaliiton hallitus on myöntänyt KL-Kuntarekry Oy:lle pääomalainan. Lainan ehdot ovat
uuden OYL:n mukaiset. Enimmäismäärä on 400 000 euroa. Pääomalainan määrä on 31.12.2014
korkoineen yhteensä 293 623 euroa.
Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot
Suomen Kuntaliitto ry:n konsernitilinpäätös säilytetään osoitteessa:
Toinen linja 14 00530 Helsinki
55
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Liite
Suomen Kuntaliitto
Tuloslaskelma (1000 euroa)
Talousarvio
Varsinainen toiminta201420142013
Kunnallinen edunvalvonta
Tuotot
5 833
6 171
8 769
Kulut
Henkilöstökulut
-14 145
-13 844
-15 426
Poistot
-18
-32
-225
Muut kulut
-15 121
-29 284
-14 426
-28 302
-15 403
-31 054
-23 450
-22 131
-22 285
KT Kuntatyönantajat
Tuotot
6 416
6 005
5 589
Kulut
Henkilöstökulut
-4 263
-3 966
-3 880
Poistot
0
-6
-47
Muut kulut
-2 153
-6 416
-2 033
-6 005
-1 662
-5 589
000
Kulujäämä -23 450
-22 131
-22 285
Varainhankinta
Tuotot
18 266
18 348
17 845
Kulujäämä
-5 185
-3 783
-4 440
Sijoitus- ja rahoitustoiminta
Tuotot
3 850
5 159
9 501
Kulut
0
3 850
-1 438
3 721
-1 761
7 740
Tuottojäämä
-1 335
-63
3 300
Satunnaiset tuotot ja kulut
Satunnaiset tuotot
0
32 316
Satunnaiset kulut
0
0
-1 800
Tilikauden ali/ylijäämä
-1 335
-63
33 817
56
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
Tilintarkastuskertomus
Suomen Kuntaliitto ry:n jäsenille
Olemme tilintarkastaneet Suomen Kuntaliitto ry:n
kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja
hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös
sisältää sekä konsernin että yhdistyksen taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen vastuu
Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja
riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti. Hallituksen on huolehdittava
siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja
varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet
virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen
valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä
oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja
toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen
valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu
myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä,
konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme
ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet
tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko
yhdistyksen hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon
tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet
yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä.
Lausunto
Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä
esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen
Helsingissä 27. päivänä huhtikuuta 2015
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät
tiedot konsernin sekä yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Muut lausunnot
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista ja vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille tarkastamaltamme tilikaudelta.
KPMG OY AB
Heidi Vierros
KHT
57
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
58
Kuntaliitto | Vuosikertomus 2014
59
Helsinki 2015
Suomen Kuntaliitto
Toinen linja 14, 00530 Helsinki
PL 200, 00101 Helsinki
Puh. 09 7711, faksi 09 771 2291
[email protected]
www.kunnat.net