1. No category

SOTKAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN
MUUTOS
Hattulan kunta (82)
Ihalemmen kylä (405)
Salkoniemi 9-89 (osa)
Sotka 9-132
Joutsen 9-134
Kuikka 9-135
Kaakkuri 9-136
Sotkalampi 9-137
Kaavaehdotus 2.3.2015
Kaavamuutosalueen pohjoisrantaa Tiensuunlahdella (kortteli 1, tontit 1 ja 2)
Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 2. maaliskuuta 2015
päivättyä asemakaavakarttaa.
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT
1.2 Kaava-alueen sijainti
Viisiosainen suunnittelualue muodostuu Hattulan kunnan Ihalempi-nimisen kylän
tiloista Salkoniemi 9-89 (osa tilan alueesta), Sotka 9-132, Joutsen 9-134, Kuikka
9-135, Kaakkuri 9-136 ja Sotkalampi 9-137 Sotkajärven koillis- ja pohjoisosassa.
Alue sijaitsee n. 25 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta lounaaseen lähellä
nykyistä Hämeenlinnan kaupungin rajaa.
1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi on ”Sotkajärven ranta-asemakaavan muutos”. Kaavan tarkoituksena ja tavoitteena saneerata yhteensä noin 5 hehtaarin kokoiset osa-alueet
voimassa olevasta ranta-asemakaavasta. Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia
nostetaan ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset
rantayleiskaavat ja varsinkin tuore kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen.
Joitakin tontteja laajennetaan ja siirretään hieman mm. lunastettujen vesijättöjen osalta ja tonttien rajat mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin.
1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista
- Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)
- Tilastolomake
- Liito-oravainventointi jne. raportti 20.1.2015, FM Jouko Sipari
- Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset
- Ranta-asemakaavakartta 1:4000
2
3 LÄHTÖKOHDAT
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Viisiosainen suunnittelualue muodostuu Hattulan kunnan Ihalempi-nimisen kylän
tiloista Salkoniemi 9-89 (osa tilan alueesta), Sotka 9-132, Joutsen 9-134, Kuikka
9-135, Kaakkuri 9-136 ja Sotkalampi 9-137 Sotkajärven koillis- ja pohjoisosassa.
Alue sijaitsee n. 25 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta lounaaseen lähellä
nykyistä Hämeenlinnan kaupungin rajaa. Yleissilmäyskartta on selostusosan
alussa.
3.1.2 Luonnonympäristö
Lähialueen ympäristölle tyypillistä on Sotkajärven kiviset, osin alavat ja
loivasti kumpuilevat osat koillista saaristomaisemaa. Maasto on suurimmaksi
osaksi moreenipeitteistä ja korkeuserot ovat hyvin maltillisia, kuten kaavan
pohjakartasta voidaan havaita. Alueen niemien kärjet ja tilaan 9:132 kuuluva
pieni saari ovat maisemallisesti tärkeimmät osat saaristomaisemaa, kuten
kansikuvasta ja seuraavista kuvista näkyy.
Näkymiä korttelin 1, tonttien 2 ja 3 niemien kärjistä kohti länttä ja etelää
Puusto alueella on tavanomaista metsätalouskäytössä ollutta pääosin tasaikäistä
kuusivaltaista sekametsää:
3
Joitakin vuosia sitten laaditussa rantaosayleiskaavassa ja sen luontoselvityksessä havaittiin nyt käsiteltävältä alueelta liito-oravan pesäpuu tilan 9:136 koillisrajalta. Asia otetaan huomioon kaavamuutoksessa (kyseinen tontti siirretään
luonnonarvoiltaan vähemmän kriittiselle alueelle pohjoisemmaksi). Alueella ei
ole muita erityisiä luontokohteita tai ympäristöarvoja. Tältä osin luontoselvitystä on täydennetty loppuvuoden 2014 aikana ennen kaavaehdotuksen laatimista
(ks. liite).
Em. alueelta löytyvä erittäin kookas haapa, jonka juurelta havainnot on tehty.
3.1.3 Rakennettu ympäristö
Korttelissa 2 tonttien 3 ja 4 välisellä lahdelmalla on aikanaan säilytetty veneitä,
mutta se ei ole enää valkamakäytössä ja rasitteet on siirretty alueelta pois.
4
Muilta osin muutosalueet ovat toistaiseksi täysin rakentamattomia.
3.1.4 Maanomistus
Kaavamuutosalueet ovat kokonaan yksityisten maanomistajien omistuksessa.
Korttelialueen 1 rannan puoleista rajaa lukuun ottamatta kiinteistörajat noudattelevat hyvin pitkälle nykyisen kaavan tonttirajoja. Kyseisellä alueella on tehty
vesijätön lunastus alkuperäisen kaavanlaadinnan jälkeen.
3.2 Suunnittelutilanne
Sotkajärven länsi-, luoteis- ja pohjoisosaan mm. Tiensuunlahdelle ja Karjuniemeen on alun perin laadittu Sotkajärven ranta-asemakaava, joka on vahvistettu
23.2.1993. Otteet kyseisestä voimassa olevasta kaavasta (Hattulan osalta)
alkavat seuraavassa:
Ranta-asemakaavan muutoksella käsitellään nyt voimassa olevan kaavan lomaasuntojen RA-korttelialueita 1 (tontit 1, 2, 3 ja 4) ja 2 (tontit 1 ja 2) sekä hieman
metsätalousaluetta (M). Vahvistettua ranta-asemakaavaa ei käsitellä kokonaan
5
uudelleen. Kortteli 3 ja alueet Karjuniemestä etelään päin kuuluvatkin nykyisin
Hämeenlinnan kaupunkiin.
Kaavamuutokseen otetaan mukaan joitakin vesijättöalueita, jotka jäi aikanaan
ulos alkuperäisestä kaavasta (juridisesti siis kaavan laajennus pieneltä osin).
6
Ympäristöministeriö vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan 28.9.2006. Nyt
käsillä olevalla alueella ei ole maakuntakaavassa (tai vahvistettavana olevassa
vaihemaakuntakaavassa) merkintöjä.
Alueelle on laadittu kunnan toimesta myös äskettäin ns. Eteläosien vesistöjen
rantaosayleiskaava (hyväksytty 19.11.2008/ voimaan 26.8.2010), jossa alueelle
laaditut ranta-asemakaavat on osoitettu vain informatiivisina sisältönsä mukaisesti (kaavahierarkiassa asemakaava ohittaa yleispiirteisemmän yleiskaavan).
Luontoarvojen osalta kyseisellä yleiskaavalla on kuitenkin merkitystä nyt
laadittavalle kaavamuutokselle (ks. tarkemmin selostusosan kohta 3.1.2).
Ote yleiskaavasta (pieni vaaleansininen ympyräsymboli = liito-oravan pesäpuu)
Hattulan kunnan päivitetty rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2013.
Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana voidaan käyttää edelleen
alkuperäisen kaavan pohjakarttaa (hyv. 4.2.1992), sillä se on suunnittelualueen
osalta edelleen erittäin hyvin ajan tasalla. Karttaan lisätään informatiivisessa
tarkoituksessa nykyinen kiinteistöjaotus/ rekisterinumerot kaavamuutosalueen
osalta.
7
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Aloite kaavan laatimiseen on tullut alueen maanomistajilta. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireillepanosta ja kaavaluonnoksesta
tiedotettiin paikallislehdessä ja kirjeitse lähialueen maanomistajille. Suunnitelmat pidettiin nähtävillä kunnanvirastolla 9.10. - 10.11.2015.
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumista ja vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
4.4 Asemakaavan tavoitteet
4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Kaavan tarkoituksena ja maanomistajien ensisijaisena tavoitteena on saneerata
yhteensä noin 5 hehtaarin kokoiset osa-alueet voimassa olevasta ranta-asemakaavasta (yhteensä kuusi tonttia). Tonttikohtaisia rakennusoikeuksia nostetaan
ympäristönäkökohdat, lähialueen maankäyttö, kunnan viimeaikaiset rantayleiskaavat ja varsinkin tuore kunnan rakennusjärjestys huomioon ottaen. Joitakin
tontteja laajennetaan hieman lunastettujen vesijättöjen osalta ja tonttien rajat
mukautetaan nykyisiin kiinteistörajoihin. Nykyisen kaavan korttelin 2 tontti nro
1 siirretään selkeästi pohjoisemmaksi luontoarvoiltaan vähemmän kriittiselle
alueelle (rantayleiskaavan ja ranta-asemakaavan muutoksen liito-oravaselvitys). Kyseisille alueille johtaa jo valmiit kulkuyhteydet ja alueet soveltuvat
muutenkin hyvin rakentamiseen. Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan arvokkaita alueita korostettaisiin vielä kaavamerkinnöillä. Vesi- ja jätehuollon osalta
kaavamerkintöjä nykyaikaistetaan myös.
Voimassa olevassa ranta-asemakaavassa on rakennusoikeutta ainoastaan 100 km2/ tontti, mitä voidaan pitää tämän päivän loma-asukkaiden vaatimusten
mukaan hyvin alhaisena.
4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu hankkeesta pidetään tarpeen mukaan.
Kaavaluonnoksen kuulemisvaiheen aikana saatu palaute on otettu huomioon
kaavaehdotusta laadittaessa. Huomautuksia ei jätetty.
Seuraavissa viranomaislausunnoissa ei ollut huomautettavaa kaavaluonnoksesta: Rakennuslautakunta 21.10.2014, Hämeen liitto 27.10.2014, Museovirasto 10.11.2014 ja Hämeen ELY-keskus 24.11.2014.
8
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen lausunnossa (3.11.2014) todetaan huomiona,
että tonteille tulee järjestää ajoyhteys, joka mahdollistaa pelastustoimen käyttämien ajoneuvojen pääsyn kiinteistöille.
Hämeenlinnan kaupungin ympäristöjohtaja kiinnittää lausunnossaan (10.11.
2014) huomiota useisiin yksityiskohtiin kaavamääräyksissä. Lausunnossa
esitetyt korjaukset ja muutosesitykset on tehty kaavaehdotukseen. Liito-oravan
osalta inventointia on vielä tarkennettu ennen kaavaehdotuksen laatimista.
Pieni tarkennus luo-alueen rajaukseen.
Lausunnossa pidetään positiivisena asiana, että liito-oravan esiintymisalue on
nyt kaavamuutoksessa osoitettu M-alueena. Sen sijaan täysin ongelmattomana
ei pidetä kyseisen tontin siirtoa pohjoisemmaksi, sillä kyseisten alueiden väliin
jäävällä lahdellakin on luontoarvoja (havainnointi kesällä 2014 maisematyöluvan yhteydessä).
Vastine: Kyseiset luontoarvot on huomioitu laajentamalla suunnittelualuetta
korttelien 2A ja 2B väliselle alueelle ja osoittamalla harapääjuuren ja
villapääluikan esiintymisalueet luo-merkinnällä. Pääosin kyseinen esiintymä
on kuitenkin osakaskunnan omistamalla vesijättö- tai vesialueella, johon
kaavamuutos ei juridisesti yletä. Tiensuunlahden luontoarvot eivät ulotu
myöskään nyt kaavoituksen alla olevalle tilalle, vaan ne jäävät osakaskunnan
tai naapuritilan alueelle. M-alueen ja luo-merkinnän kaavamääräyksiä on
täsmennetty saadun palautteen perusteella.
Kokonaisuutena nyt esitetty kaava-ratkaisu (tontin siirto) edistää selkeästi
luontoarvojen säilymistä alueella (liito-orava).
9
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS
5.1.1 Mitoitus
Kaavaratkaisu on edellisillä sivuilla esitettyjen tavoitteiden mukainen. Kaavamuutoksella osoitetaan nykyisille RA-tonteille uutta rakennusoikeutta 6 x 100
= 600 k-m2 (100 - > 200 k-m2 /tontti) kunnan rakennusjärjestyksen, viime
aikaisten rantayleiskaavojen, ympäristönäkökohtien ja maastotarkastelun
perusteella. Nykyisessä kaavassa tonttikohtainen rakennusoikeus on 100 k-m2.
Kaavamuutoksella ei muodosteta uusia rakennuspaikkoja, eli rakennuspaikkojen lukumäärä ja esim. kantatilamitoitus säilyy ennallaan. Nykyisen kaavan
korttelin 2 tontti nro 1 siirretään selkeästi pohjoisemmaksi luontoarvoiltaan
vähemmän kriittiselle alueelle (rantayleiskaavan ja tämän ranta-asemakaavan
muutoksen liito-oravaselvitys).
Korttelin 1 tonttia nro 4 laajennetaan hieman rannan taustalla tuoreen lohkomisen perusteella ja rakentamiseen parhaiten sopiville kumpareille. Sotkajärvelle avautuvissa rinteissä päärakennusten luonteva paikka on yleisemminkin melko kaukana rannasta.
Maisemallisesti arvokkaimmat niemen kärjet sekä pienet nimettömät saaret on
jätetty edelleen rakentamisen ulkopuolelle ja korostettu kaavamerkinnällä (ma).
Liito-oravalle potentiaalinen alue on merkitty myös asianmukaisesti maa- ja
metsätalousalueeksi (+ tarkempi määräys luo). Vapaan rantaviivan määrä
pysyy täysin ennallaan.
Kullekin tontille saa rakentaa yhden yksiasuntoisen lomarakennuksen sekä
yhden saunan ja muita talousrakennuksia siten, että sauna- ja talousrakennusten
lukumäärä on enintään neljä. Kaavamääräyksin on osoitettu rakentamisen
etäisyys rannasta sekä rakentamisen määrä. Suunnittelualueen vesi- ja jätehuollosta on otettu ranta-asemakaavaan omat erityismääräykset. Pääperiaatteena on, että vesi- ja jätevesihuolto voidaan hoitaa toistaiseksi kiinteistökohtaisesti (ks. tarkemmin kaavamerkinnät ja -määräykset).
5.4 Kaavan vaikutukset
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaavaratkaisu tukee lähialueen yleisintä maankäyttömuotoa (omarantainen
loma-asutus). Liikennejärjestelyihin kaavalla ei ole mitään vaikutuksia. Tontit
on edelleen aseteltu niin, että ne eivät aiheuta häiriötä naapurikiinteistöille.
10
5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Paikalliset olosuhteet on kaavaratkaisussa pyritty ottamaan huomioon. Maisemallisesti ja luonnonarvoiltaan tärkeät alueet jätetään edelleen rakentamisen
ulkopuolelle ja huomioidaan tuore yleiskaavakin (liito-orava).
Sotkajärven vesistöön kaavamuutoksella ei ole juuri lainkaan vaikutuksia.
Tilanne hieman paranee, jos verrataan tilannetta nykyiseen kaavatilanteeseen.
Nyt vireillä olevaan kaavamuutokseen on otettu mukaan nykyaikaiset
kaavamääräykset esim. jätevesihuollosta ja maiseman hoidosta.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Maanomistajat toteuttavat kaavamuutoksen rakentamalla tontteja oman
harkintansa mukaan. Kunta seuraa kaavan toteuttamista rakennuslupamenettelyn yhteydessä rakennusvalvonnan avulla.
Näkymä Huhtaniemensaarille entisen korttelin 2 luo-alueelta (kaavaehdotuksessa M-alue).
11