SUONENJOEN KAUPUNKI HEINÄSEN JA SÄRKISEN RANTA-ASEMAKAAVA (RANTA-TAIPALE) Kylän Suonenjoki tila: Ranta-Taipale 778-422-3-27 LUONNOSVAIHE 31.013.2015 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy www.kaavoituspalvelu.fi 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot SUONENJOEN HEINÄSEN JA SÄRKISEN RANTA-ASEMAKAAVAN selostus, joka koskee 26 päivänä helmikuuta 2015 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa Tila: Ranta-Taipale 778-422-3-27 Koko 20 ha Asemakaavan tunnus: Asemakaavan päiväys: 31.03.2015 Kaavan laatija: Arkkitehti Ilmari Mattila puh. 044-5772726 Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy www.kaavoituspalvelu.fi Osoite: Seulakatu 4 38700 KANKAANPÄÄ Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suonenjoen kylässä 9km keskustaajaman itäpuolella Heinänen ja Särkinen järvien välisellä kannaksella. Lyhin ajoreitti kuntakeskukseen on 13,5km. Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Heinänen ja Särkinen ranta-asemakaava Ranta-Taipale. Ranta-asemakaavalla osoitetaan lomarakennuspaikkoja ja olemassa oleva asuinrakennus. muutoksessa siirretään saunan rakennuspaikka olemassa olevan mökkirakentamisen jatkoksi luonnonympäristön ja rakentamisen kannalta parempaan paikkaan. 1.4 - Liiteasiakirjat Kaavakartta määräyksineen 2.TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Maanomistaja teki 2014 aloitteen kaavan laatimiseksi. Kaavoittajaksi valittiin kaavoitus- ja arkkitehtipalvelu Mattila Oy. Ranta-asemakaavan pohjakartan laatijaksi valittiin Suuntakartta Oy. Pohjakartta valmistui tammikuussa 2015. Kaavamuutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavakartta määräyksineen, kaavaselostus ja luontokatselmus. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena……. ja ehdotuksena …………Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan……… . 2.2. Ranta-asemakaavan muutos Ranta-asemakaavalla osoitetaan olemassa oleva omakotitalo ja neljä uutta lomarakennuspaikkaa. Muilta osin kaava-alue on maa- ja metsätalousaluetta, jolla ei ole rakennusoikeutta. 3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. kaavan lähtökohdat Kiinteistön omistajan haluaa tilalleen rantarakennuspaikkoja. Tilan rantaviivan pituus on 915m. Kiinteistön koon ja rantaviivan pituuden perusteella todettiin ranta-asemakaavan laatiminen mahdolliseksi. 3.1.2.Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Heinäsen järven ja Särkinen järven välisellä kannaksella. Kaava – alue on omakotitalon piha-aluetta lukuun ottamatta tuotantometsää. Alueen maastonmuodoissa on vaihtelua. Alueella on korkeampia kallioisia alueita ja alavampia soistuneita alueita. Alueelle on toteutettu kaksi metsäautotietä 3.1.3.Luonnonympäristö 31.10.2014 kaava-alueelle tehdyssä katselmuksessa, jossa oli maanomistajan ja kaavoittaja. Kaava-alueen luonnonympäristö vaihtelee kallioisista alueista moreenipohjaisiin metsäalueisiin ja alaviin soistuneisiin alueisiin. Luonnonympäristön kannalta arimpia alueita ovat soistuneet ranta-alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ja metsätalouskäytön ulkopuolelle. Vesistön osalta rannat olivat karuja ja vesikasvillisuutta ei ollut havaittavissa lukuun ottamatta rantaluhta-alueita. Rakennuspaikat on sijoitettu kuivemmille paikoille. Kaikissa rakennuspaikoissa on osittain kallioaluetta. Tonteilla kasvillisuus on normaalia kuivan kankaan ja tuoreen kankaan kasvillisuutta. Kallioalueilla ei esiinny kilpikaarnamäntyjä ja rantakalliot eivät ole metsälain mukaista erityisesti suojeltavaa luontotyyppiä. Rakennuspaikkojen rajan ja rannan väli säilytetään kaavassa luonnontilaisena. Tehdyssä katselmuksessa ei todettu LS- lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita. Kortteli 2 rakennuspaikkojen tyypillinen kasvillisuus Kortteli 2 rakennuspaikkojen edessä oleva rantakallio. Kortteli 3 rakennuspaikasta tyypillinen kasvillisuus Kortteli 3 rakennuspaikan edessä oleva rantakallio Kortteli 4 rakennuspaikkojen tyypillinen kasvillisuus Kortteli 4 rakennuspaikkojen edessä oleva rantakallio. 3.1.4.Rakennettu ympäristö Kaava alueen länsireunassa on sodan jälkeen rakentunut rintamamiestyyppinen asuinrakennus. Korjauksien yhteydessä muuttuneella rakennuksella ei ole maisemallisia tai rakennushistoriallisia arvoja. 3.1.5.Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Näkymä korttelialue kahden suunnasta korttelia yksi kohden Näkymä korttelialue kahdelta Näkymä korttelialue neljän itäpuolelle Korttelialue neljän ranta-aluetta Korttellialue neljän länsipuoleinen alue 3.2.Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 7.12.2011 vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaavassa kaava-alueelle tai sen lähistöön ei ole osoitettu varauksia tai muita merkintöjä. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve ja vaiheet Ranta-Taipale kiinteistön omistaja haluaa tilalleen lomarakennuspaikkoja. Kaavoitustyö aloitettiin alueen katselmuksella 31.10.2014, jolloin arvioitiin alueen luonnonolosuhteita ja lomarakentamiselle parhaiten soveltuvia alueita. Kaava-alueelle teetettiin pohjakartta, mikä valmistui tammikuussa 2015. Tekninen lautakunta asettaa OAS.in ja luonnoksen nähtäville. Suunnittelu ja varsinainen ranta-asemakaavatyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka oli nähtävillä xxxxx Ranta-asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä xxxxxxx Kunnanhallitus päättää asettaa ranta-asemakaavamuutoksen nähtäville xxxxx. Ranta-asemakaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena xxxxxxx Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä xxxxxx Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan xxxxxxxx 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat Ely-keskus, maakuntaliitto ja naapurikiinteistöjen omistajat. 4.2.2. Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella ja naapurikiinteistöjä on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä luonnoksena……, josta on kuulutettu lehti-ilmoituksella. Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena…….. josta on kuulutettu lehti-ilmoituksella. 4.2.3. Viranomaisyhteistyö Kaavan toteutusmahdollisuutta on tiedusteltu Ely-keskukselta missä todettiin rantaasemakaavan laatimisen olevan mahdollinen. Viranomaisneuvottelu pidetty 19.3.2015, josta muistio liitteenä. 4.3. Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on osoittaa kaava-alueelle mitoituksen mahdollistama määrä lomarakennuspaikkoja ja olemassa oleva asuinkiinteistö. Rakennuspaikat pyritään sijoittamaan luonnonympäristön, olemassa olevan tiestön ja rakentamisen kannalta parhaille paikoille. 4.4. Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alueen luonnonolosuhteista ja olemassa olevasta tiestöstä johtuen kaavasta ei ollut järkevää erilaisia vaihtoehtoja. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Yleiset perustelut Kaavan lähtökohtana on ollut osoittaa uudet lomarakennuspaikat ottamalla huomioon alueen luonnonolosuhteet, maisemalliset arvot, olemassa oleva tiestön ja rakennettavuuden kannalta parhaisiin paikkoihin. Alaville ja soistuneille rannanosille ei ole osoitettu lomarakennuspaikkoja. Nämä alueet ovat luonnonarvoiltaan arvokkaimpia ja rakentaminen näille alueille aiheuttaisi merkittäviä vaikutuksia rantamaisemaan. Kaavassa osoitetut rakennuspaikat sijoittuvat kallioisille selänteille, joiden osalta ei ole juurikaa tarvetta täytöille ja pihojen käsittelylle. Korttelialueiden ulkopuolella ei sallita asuin- tai lomarakentamista. 5.1.1. Mitoitus Rantarakennusoikeus muodostuu kunkin tilan muunnetun rantaviivan pituudesta. Muunnetunrantaviivan määrittämiseksi rantaviiva aluksi pyöristetään kapeiden niemien ja lahtien kohdalla siten, että rantaviiva vastaa todellista käytettävissä olevaa rantaviivaa. Lopullinen muunnettu rantaviiva lasketaan karttarantaviivan pituuden sekä rantaviivan muodon ja etäisyyksien perusteella. Koska lähekkäin sijoittuvat lomaasunnot häiritsevät toisiaan, kapean niemen tai lahden rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveiden lahtien ja niemien rannalle. Kuitenkin kapeissa, alle 50m leveissä niemissä huomioidaan vähintään niemen kanta rantaviivana. Muunnettu rantaviiva on määritetty Etelä-Savon maakuntaliiton kehittämän laskelmatavan mukaisesti. Muuntamisperiaate on varsin yleisesti käytössä koko Suomessa. Tila on lohkottu 28.4.1956, jolloin sitä voidaan arvioida rantarakentamisen mitoituksessa kantatilana (emätilana), josta ei ole lohkottu lomarakennuspaikkoja. Rantaviivan pituus Särkinen järven osalta on todellisen rantaviivana (mittaus 50m janoina) 530m. Särkinen järven osalta alentavaa mitoituskerrointa ½ on käytetty pienten lahdelmien osalta 120 metrin matkalta. Tältä osin mitoitusrantaviivan pituus on 60. Särkisen osalta mitoitusrantaviivan pituudeksi saadaan 410m+60m= 470m. Rantaviivan pituus Heinänen järven osalta on todellisena rantaviivana (mittaus 50m janoina) 385m. Heinänen järven osalta on 150m matkalla 200-300m kapea lahti, miltä osin mitoituskerroin on ¾ . Tältä osin mitoitusrantaviiva on 113m. Heinänen järven osalta mitoitusrantaviivan pituus on 348m. Kantatilan mitoitusrantaviivan pituus on kokonaisuudessaan 818m. Kun mitoitus lasketaan 6 paikalla/ km saadaan 4,91 rakennuspaikkaa = 5 rakennuspaikkaa. Kun kaava-alueella on yksi toteutunut rakennuspaikka, voidaan kaavassa osoittaa 4 uutta lomarakennuspaikkaa. Kaava-alueen koko 20 0000m2 AO kortteli 6 646m2 RA korttelialueet 14 085m2 Maa- ja metsätalousalueet 179 269m2 5.1.2. Palvelut Kaava-alue sijaitsee lyhintä ajoreittiä kulkien 13,5km etäisyydellä Suonenjoen keskustaajamasta. 5.1.3. Alin perustamistaso Alimmaksi perustamistasoksi on määritelty vähintään 1,5 metriä ylävesirajan yläpuolelle. Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittely 5.2. Aluevaraukset Loma-asuntojen korttelialue RA-1 Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 30 m2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Loma-asunnon ja talousrakennusten keskivedenkorkeuden mukainen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Yli 150 k-m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Saunan, jonka kerrosala on enintään 30 k-m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa15 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennusten kosteudelle alttiiden rakenteiden (lattia ja eristeet) tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajan yläpuolella. Rakennusten on sijoitukseltaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen tulee pääosin olla puuta. ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen tulee pääosin olla puuta. Vesikaton, savupiippujen yms. on oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Rantavyöhyke (n. 10m) tulee säilyttää luonnontilaisena ja puustoisena. saunan sijoittamista lähemmäksi. Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Erillispientalojen korttelialue. AO-1 Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen, 30 m2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m2. Asuinrakennuksen ja talousrakennusten keskivedenkorkeuden mukainen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 25 metriä. Yli 150 k-m2 rakennukset on kuitenkin sijoitettava vähintään 35 m:n päähän rantaviivasta. Saunan, jonka kerrosala on enintään 30 k-m2 ja pohjapinta-ala katoksineen on enintään 45 m2, saa rakentaa15 metrin etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Rakennusten kosteudelle alttiiden rakenteiden (lattia ja eristeet) tulee olla vähintään 1,5 metriä ylävesirajan yläpuolella. Rakennusten on sijoitukseltaan, muodoltaan ja väritykseltään sopeuduttava ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen tulee pääosin olla puuta. ympäröivään maisemaan. Rakennusten julkisivujen tulee pääosin olla puuta. Vesikaton, savupiippujen yms. on oltava tummia ja maastoon sopeutuvia. Rantavyöhyke (n. 10m) tulee säilyttää luonnontilaisena ja puustoisena. Jätevedet tulee käsitellä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten, rakennusjärjestyksen sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelma tarvittavine maaperäselvityksineen. Maa- ja metsätalousalue. M-1 Alue on tarkoitettu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle ei saa Maankäyttö- ja rakennuslain 43§:n perusteella. Alueelle voidaan rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia, kuitenkin vähintään 100m etäisyydelle rantaviivasta. 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalle ei ole huomioitavia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. 5.3.2. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Uusia rakennuspaikkoja ei ole osoitettu luonnonympäristön kannalta aroille alueille. Rakentamisen ulkopuolelle on jätetty alavat soistuneet alueet ja rantaluhdat. 5.3.3. Vaikutukset maisemaan Rakentaminen muuttaa luonnonmaisemaa. Vaikutuksia maisemaan voi kuitenkin pitää vähäisinä, sillä rakentaminen ei sijoitu rantaan ja kaavassa edellytetään 10m rantavyöhykkeen säilyttämistä luonnontilaisena. 5.3.4. Taloudelliset vaikutukset Alueen arvo nousee kaavoituksen myötä. Alueen kaavoituksesta ja toteutuksesta ei synny kustannuksia kunnalle. Kunta saa kiinteistöverotuottoja tonteista ja toteutuneista lomarakennuksista. 5.3.5. Sosiaaliset vaikutukset Kaava lisää loma-asukkaiden määrää kunnassa. 5.4. Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja myy tontit lomarakentajille. Liitteet - Kaava-alue peruskartalla Viranomaisneuvottelun muistio Ranta-asemakaavan muutoksen kartta, määräykset ja nimiö