JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLO
1 Asemakaava ja asemakaavan muutos 32/001 Kouvolan teollisuusjätekeskus, Ekokem Palvelu Oy LIITE 9 JULKINEN NÄHTÄVILLÄOLO LAUSUNTO, MUISTUTUKSET JA NIIDEN PERUSTELLUT VASTINEET Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30.9. – 2.11.2015 välisen ajan. Nähtävillä oloaikana jätettiin yksi lausunto ja kaksi muistutusta. Seuraavassa ovat lausunnot ja muistutukset ja kaavoittajan laatimat perustellut vastineet niihin. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto 30.10.2015: Sijainti ja kaavoitettava kohde Kaava‐alue sijaitsee Kouvolan Keltakankaalla, Kotkan valtatien (vt 15) itäpuolella. Suunnittelualue sijoittuu Keltakankaan jätteen käsittelyalueen pohjoisosaan, jossa Ekokem‐Palvelu Oy:llä on teollisuusjätteen käsittelykeskus. Kaakkois‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus (lähtien kaavaluonnosvaiheessa vielä avoimina olleista ratkaisuista) toteaa, että YVAssa todetuista hankevaihtoehdoista VE1B on valittu po. asemakaavoituksen ja asemakaavamuutoksen pohjaksi. Liikenne Asemakaavaehdotuksessa vanha suljettu kaatopaikan alue (11 ha) on osoitettu merkinnällä EJ‐2 jätteenkäsittelyn korttelialue. Alue on varattu loppusijoitukseen ja jätteiden hyödyntämistä edistävään käsittelyyn. Asemakaavaselostuksessa on lisäksi todettu, että alue voidaan ottaa hyötykäyttöön ns. landfill mining –tekniikalla, mikä tarkoittaa haudatun materiaalin kaivamista ja käsittelyä. Alueella voimassa olevassa Anjalankosken taajamayleiskaavassa (selostus s. 13) EJ‐2 –korttelialueen halki osoitettu ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus Matarojantieltä Liikkalantielle. Linjaus on osoitettu myös v. 2004 laaditussa valtatien 15 parantamista välillä Rantahaka‐Kouvola käsittelevässä yleissuunnitelmassa. Yleissuunnitelmaa laadittaessa todettiin, että Inkeroisten ja Keltakankaan välillä itäpuolinen rinnakkaistieverkko täydentyy maankäytön yhteydessä tehtävällä rinnakkaistieyhteydellä ja yhteydet selvitetään tarkemmin alueen kaavoituksen ja valtatien 15 tiesuunnittelun yhteydessä. Valtatien 15 Kotka‐ Kouvola kehittämishanke ei ole kuitenkaan vielä edennyt tiesuunnitelmavaiheeseen, joten sen puitteissa ei ole tehty tarkempaa rinnakkaistieverkon suunnittelua. Vireillä olevan kaavaprosessin yhteydessä tulee huomioida taajamayleiskaavan mukainen rinnakkaistieyhteys ja sen yhteen sovittaminen EJ‐2 –korttelialueen suunnitellun toiminnan kanssa. Onko tielinjaus edelleen mahdollista toteuttaa taajamayleiskaavan mukaisesti tai onko sille osoitettavissa vaihtoehtoinen paikka? Onko rinnakkaistieyhteys edelleen alueelle suunnitellun maankäytön kehittämisen kannalta tarpeen? Jatko Kaakkois‐Suomen elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskuksella ei ole muuta huomautettavaa kaavahankkeesta. Kaupunki voi jatkaa kaavatyön eteenpäinviemistä. 2 Vastine: Rinnakkaistie valtatielle 15 on tarvittaessa mahdollista toteuttaa taajamayleiskaavan mukaisesti. Voimassa olevassa asemakaavassa asia ratkaistiin osoittamalla Ekoväylän katualue, jota pitkin rinnakkaistie voidaan ohjata. Nyt laadittava asemakaavamuutos ei estä Ekoväylän käyttämistä rinnakkaistienä. Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Keltakankaan taajaman asukas 1 (antoi palautetta myös luonnosvaiheessa) kirjoittaa kaavaehdotuksesta jättämässään muistutuksessa: 1. Keltakankaan VT 15 liittymä ei toimi nykyisilläkään liikennevirroilla. Se toteamus, että "ELY‐keskus on laatinut tiesuunnitelman liittymän parantamisesta eritasoliittymäksi, mutta investoinnille ei ole osoitettu rahoitusta, ei poista itse ongelmaa. Kaavamuutokselle ei ole edellytyksiä, ennen tieosuuden parantamista. Se että asioita (tieosuus, kaava) hallinnoivat eri viranomaiset, ei muuta tosiasiaa asioiden toteuttamisjärjestyksestä. Ilman tien parannusta kaavamuutokselle ei ole edellytyksiä. 2. Kun puhutaan lietteen avovarastoinnista/käsittelystä, se kuulostaa piittaamattomuudelta. Yritys (Ekokem) ei lähtökohtaisestikaan pyri poistamaan hajuhaittoja (suljetussa tilassa lietteen käsittely) vaan voittonsa. Onko lietteiden avokäsittely parhaan käytännön mukaista toimintaa, tätä päivää? Esitetty 12h hajua per vuosi ei tarkoita epämääräisyydessään mitään. Yrityksille ei koidu hajuhaitoista mitään merkittäviä seuraamuksia eikä niillä siksi ole painetta mahdollisia pahojakaan hajuhaittoja myöhemmin korjata (kts, case l&t recoil oy, hamina satama). Koska yritys ei edes pyri estämään hajuja vaan esittää lietteiden avokäsittelyä ja landfillminingia, ei tällaisen toimijan laajentamista alueella voi hyväksyä –esitetyin ehdoin. Vastine: 1. Asemakaavan toteuttaminen on mahdollinen lainvoimaisen Anjalankosken taajamayleiskaavan turvin. Viranomaiset eivät ole lausunnoissaan, eivätkä viranomaisneuvottelussa esittäneet tarvetta yleiskaavan tarkistukseen. Yleiskaavassa ei ole esitetty alueiden toteuttamiselle valtatien 15 parantamiseen liittyviä ehtoja. 2. Hajua aiheuttavia lietteitä (esim. jätevesilietteet) ei varastoida tai käsitellä avonaisissa tiloissa, vaan hallissa tai esim. suljetussa kompostorissa. Hajukaasut kerätään ja käsitellään ennen ulos johtamista. Kentällä voidaan varastoida tai käsitellä sellaisia lietteitä (esim. metsäteollisuuden kuitulietteitä), joista ei aiheudu hajupäästöjä. Landfill mining‐toiminnan aloittaminen vaatii vanhalla kaatopaikalla tehtäviä ennakkokokeita ja ‐ tutkimuksia, ennen kuin varsinainen toiminta voidaan aloittaa. Ennakkotutkimusten avulla selvitetään mm. kaatopaikkakaasujen, jotka tällä hetkellä kerätään kaatopaikalta talteen, muodostumista ja määrää. Mikäli vanha kaatopaikka ennakkotutkimusten jälkeen avataan, tullaan hajujen leviäminen ympäristöön estämään. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. 3 Matarojan asukas 1 kirjoittaa kaavaehdotuksesta jättämässään muistutuksessa: Vastustan Ekokemin kaavaehdotusta kokonaisuudessaan. Siinä ei ole otettu alkuunkaan riittävästi hajuhaittoja huomioon ja jo nyt ne yltävät yli 2 km säteelle ja ovat toistuvia. Kuka korvaa hajuhaitoista kärsiville ihmisille aiheutuvat ongelmat? Itselläni on aistiyliherkkyyksistä kärsivä lapsi joka jo nyt joutuu useita päiviä vuodessa viettämään sisätiloissa Ekokemin aiheuttamien hajuhaittojen takia (myös tavalliset ihmiset kärsivät jatkuvista hajuhaitoista Matarojan kylällä). Vastine: Hajuvaikutukset on mallinnettu hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), joihin kaava tukeutuu. Leviämismallilaskennat suoritettiin EPA:n leviämismallikokoelmaan ISC‐AERMOD leviämismallilla, joka on yleisesti käytössä USA:ssa, Aasiassa ja Euroopassa epäpuhtauksien leviämislaskennassa ja taajamien ilmanlaadun arvioinneissa. Hajuvaikutusten arviointi on tehty parhaan nykyisin käytössä olevan tiedon ja menettelytavan mukaisesti. Lisäksi arvioinnissa on käytetty hyväksi Hyötyvirta‐alueella toimivan ympäristöpaneelin tuloksia, joka kerää tietoja mm. hajuhavainnoista alueella. Hajuille ei ole annettu ilmanlaadun ohje‐ tai raja‐arvoa. Suomessa on annettu ilmanlaadun ohjearvo ainoastaan pelkistyneille hajurikkiyhdisteille. Hajuhaitta on kuitenkin merkittävä viihtyisyyshaitta, johon vaikuttavat hajun laatu, voimakkuus, ajankohta ja kesto. Yleensä lyhyt kestoiset hajuhaitat kestetään paremmin kuin pitkäaikainen tasainen hajukuorma. Hajupäästöt määritetään olfaktometrisesti standardin SFS‐EN 13725 mukaisesti. Menetelmässä hajukaasuista otettua näytettä laimennetaan niin pitkään, että 50 % koehenkilöistä ei enää tunne hajua. Tästä saadaan hajun kynnysarvo 1 OU/m3 (OU=odor unit = HY = hajuyksikkö). Tutkimusten perusteella hajun yleinen valitustaso on 5 OU/m3 eli viisi kertaa hajukynnysarvon verran. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavaa tarkasteluasteikkoa: 1 OU/m3 = hajukynnys (juuri aistittava haju) 3 OU/m3 = selvästi tunnistettava haju 5 OU/m3 = melko voimakas haju Hajutuntien osalta useissa maissa pidetään hajutuntien määrää 2 % vuoden tunneista tietynlaisena viihtyisyyshaitan rajana. Vuodesta 1990 asti Pohjois‐Kymenlaaksossa ilmanlaaduntarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna Pohjois‐ Kymenlaakson kuntien ja alueen suurimpien teollisuus‐ ja energiantuotantolaitosten kesken. Käytännön seurannasta vastaa Kouvolan kaupungin terveyden‐ ja ympäristönsuojelu. Ilmanlaatua tarkkaillaan kolmella mittausasemalla, jotka on varustettu jatkuvatoimisilla analysaattoreilla. Kouvolan keskustassa mitataan liikenteen aiheuttamia päästöjä, eli typpiyhdisteitä (NO, NO2 ja NOx) ja hengitettäviä hiukkasia (PM10). Kuusankosken asemalla mitataan haisevia rikkiyhdisteitä (TRS‐yhdisteet), aseman tarkoituksena on arvioida selluteollisuuden aiheuttamia hajuhaittoja Kuusankoskella. Lisäksi ilmanlaaduntarkkailussa käytetään siirrettävää mittausasemaa, jolla mitataan projektiluontoisesti hengitettäviä hiukkasia (PM10) ja pienhiukkasia (PM2,5). (JPP‐Kalibrointi Ky, 2013) Pohjois‐Kymenlaakson kuntien tärkeimmät päästölähteet olivat vuonna 2013 Kymin Voima Oy:n Kuusanniemen voimalaitos, UPM Kymmene Oyj:n Kymin sellutehdas, Stora Enso Oyj:n Anjalan höyryvoimalaitos, Saint Gobain Weber Oy Ab:n Leca‐soratehdas, tieliikenne sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. (JPP‐Kalibrointi Ky, 2014) 4 Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kouvolan Käsityöläiskadulla olivat 26–62 μg/m3 ja vuorokausiarvot 10–36 μg/m3 vuonna 2013. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 19 μg/m3. Vuonna 2013 typpidioksidin pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna 2012. (JPP‐Kalibrointi Ky, 2014) Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvot olivat Kouvolan Käsityöläiskadulla 14–47 μg/m3 ja Kuusankosken Mäkikylässä 14–31 μg/m3. Hengitettävien hiukkasten raja‐arvotaso 50 μg/m3 ylittyi yhden kerran Käsityöläiskadulla. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskimäärin samaa tasoa kuin aiempina vuosina. Vuonna 2012 aloitettiin pienhiukkasten (PM2,5) mittaus Kuusankosken Mäkikylässä. Pienhiukkasten vuosikeskiarvo oli 6,6 μg/m3 vuonna 2013. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen raja‐arvon ja altistumiskaton. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Kuusankoskella olivat 0,2‐0,5 μg/m3. Pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna 2012. (JPP‐ Kalbrointi Ky, 2014) Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kouvolan keskustan ilmanlaatu oli pääosan vuotta 2013 hyvä, samoin kuin muilla mittausasemilla. Eniten ilmanlaatua heikensi huhtikuun katupölyjakso sekä talven pakkasjakso tammi‐helmikuussa sekä marraskuussa. (JPP‐Kalibrointi Ky, 2014) Ilmatieteen laitos on laatinut vuoden 2009 aikana Kouvolan ja Iitin päästöjen leviämismalliselvityksen, jossa arvioitiin leviämismallien avulla alueen energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi‐ ja hiukkaspäästöjen aiheuttamia ilmanlaatuvaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli hankkia tietoa Kouvolan seudun ilmanlaadusta ja sen alueellisesta vaihtelusta ja eri päästölähteiden vaikutusosuudesta ilmanlaatuun vuoden 2008 päästöjä kuvaavassa tilanteessa. Tutkimuksen tulosten mukaan korkeimmat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kouvolan seudulla aiheutuvat autoliikenteen päästöjen ja kaukokulkeuman vaikutuksesta. Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt aiheuttavat vain vähäisen lisän tutkimusalueen pitoisuuksiin. Laskelmissa ei kuitenkaan huomioitu laitosten mahdollisista häiriötilanteista johtuvia päästöjä, jotka voivat lyhytaikaisesti aiheuttaa kohonneita pitoisuuksia alueella. Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen päästöjen sekä taustapitoisuuden yhdessä aiheuttamat typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten kokonaispitoisuudet ylittävät paikoitellen Suomessa voimassa olevat ilmanlaadun ohjearvot. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet alittavat kuitenkin näille yhdisteille määritellyt ilmanlaadun raja‐arvot koko tutkimusalueella. Typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat korkeimpia Kouvolan keskusta‐alueella sekä vilkkaimpien liikenneväylien, kuten Lahdentien (vt 6), Kuusaantien, Salpausselänkadun, Kauppalankadun ja Kotkan valtatien (vt 15) varsilla ja näiden teiden risteysalueilla. Huomattava on, että pitoisuudet laimenevat nopeasti keskusta‐alueen ulkopuolella ja etäisyyden kasvaessa vilkkaimmista väylistä. Suurimmassa osassa tutkimusaluetta pitoisuudet ovat selvästi kyseisten yhdisteiden ohje‐ ja raja‐arvotasoa pienempiä. Leviämislaskelmien mukaan ilmanlaatu on hyvää suurimmassa osassa Kouvolan seutua. Ilmanlaatu voi paikallisesti huonontua vilkkaimpien liikenneväylien varressa. (Ilmatieteen laitos, 2009) Hajupäästöt nykytilanteessa Ekokemin nykyisien hajupäästöjen perusteella tehty mallinnus on esitetty alla olevassa kuvassa. Mallinnuksen perusteella nykytilanteessa voi esiintyä havaittavaa hajua 12 tunnin ajan vuodessa lähiasutuksen alueella (ks. Viihtyisyysrajana pidettävää 2 % vuoden tunneista esiintyvää hajua ei mallinnuksen perusteella esiinny toiminta‐alueen ulkopuolella. 5 Nykytilanteessa mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m3), kun huomioidaan vain Ekokemin toiminta. Ekokemin alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m3) 2 % vuoden tunneista nykytilanteessa eli noin viikon ajanjakso. Alla olevassa kuvassa on esitetty kaikkien Hyötyvirran alueen toimijoiden hajupäästöjen leviäminen alueella. Mallinnuksen perusteella nykytilanteessa voi esiintyä havaittavaa hajua 12 tunnin ajan vuodessa lähiasutuksen alueella. Viihtyisyysrajana pidettävää 2 % vuoden tunneista esiintyvää hajua ei mallinnuksen perusteella esiinny toiminta‐alueen ulkopuolella. 6 Nykytilanteessa mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m3), kun huomioidaan koko Hyötyvirran alue. Koko Hyötyvirran alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m3) 2 % vuoden tunneista nykytilanteessa eli noin viikon ajanjakso. Esitettyjen lähtötietojen ja mallinnuksen perusteella Hyötyvirran alueen läheisyydessä olevien asuinkiinteistöjen kohdalla voi esiintyä hetkellisesti voimakasta hajua. Voimakasta hajua arvioidaan lähimpien asuinkiinteistöjen kohdalla esiintyvän noin tunnin ajan vuodessa eli noin 0,01 % vuoden tunneista. 7 Hajupäästöt kaavan toteuttamisen jälkeen Kaava mahdollistaa landfill mining toiminnan. Toimintojen hajupäästö mallinnettiin ja leviämiskäyrät on esitetty alla olevissa kuvissa. Kuvassa kaavan mukainen mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m3), kun huomioidaan vain Ekokemin toiminta (aumat, piippupäästö ja landfill mining) Kuvassa kaavan mukainen mallinnettu 12 tunnin aikana vuodessa esiintyvä korkein mahdollinen hajupitoisuus (OU/m3), kun huomioidaan koko Hyötyvirran alue. 8 Kuvassa kaavan mukainen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m3) 2 % vuoden tunneista eli noin viikon ajanjakso vuodessa. Kuvassa koko Hyötyvirran alueen mallinnetut suurimmat hajupitoisuudet (OU/m3) 2 % vuoden tunneista eli noin viikon ajanjakso. Mallinnuksen perusteella hajujen leviäminen kasvaa kaavan toteuduttua, jolloin aistittavaa hajua (1 OU/m3) voi esiintyä 3,2 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. Vastaavasti tunnistettavaa hajua voi esiintyä 1,3 km etäisyydellä kohteesta 12 tunnin ajan vuodessa. 9 Nykytilanne Kaavaratkaisu Ekokem Hyötyvirta Ekokem Hyötyvirta km km km km 1,0-2,1 1,3-2,5 1,1-2,8 1,2-3,2 Tunnistettava haju 3 OU/m3, 12 h/a 0,6-0,9 0,6-0,9 0,6-1,2 0,7-1,3 Voimakas haju 0,4-0,7 0,5-0,7 0,5-0,7 0,5-0,8 0,3-0,5 0,3-0,5 0,4-0,6 0,4-0,5 Tunnistettava haju 3 OU/m3, 175 h/a 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 0,2-0,4 Voimakas haju 0,1-0,3 0,1-0,3 0,1-0,4 0,1-0,3 Aistittava haju 3 1 OU/m , 12 h/a 5 OU/m3, 12 h/a Aistittava haju 3 1 OU/m , 175 h/a 5 OU/m3, 175 h/a Leviämismallinnuksen mukaiset arvioidut minimi ja maksimi etäisyydet hajun leviämiselle. Hyötyvirran sarakkeissa on huomioitu vain Ekokemin alueen pohjoinen puoli Useissa maissa hajufrekvenssiä 2 % vuoden tunneista voimakkaalle hajulle pidetään viihtyisyys haitan rajana. Mallinnuksen perusteella aistittavaa hajua voi esiintyä noin 500 m etäisyydellä kohteesta ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Kun huomioidaan koko Hyötyvirran alueen toimijoiden hajupäästöt, niin aistittavaa hajua esiintyy 500–600 m etäisyydellä kohteesta pohjoiseen ja voimakasta hajua noin 200 metrin etäisyydellä kohteesta 2 % vuoden tunneista. Muutos nykytilaan on siten vähäinen. Muistutus ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. KOUVOLAN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU 4.11.2015
© Copyright 2024