Kaija Ojanperä - Suomen Röntgenhoitajaliitto ry
Ammatin vetovoimaisuus Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija Tehy ry Sisältö • Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus • Organisaation panostus vetovoimaisuuteen • Oman työn merkityksellisyys 21.9.2015 2 Miksi vetovoimaisuus alalle tärkeää? • Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta eläköityy vuoteen 2030 mennessä – Terveysala 88 524 henkilöä (55,1 %) – Sosiaaliala 53 397 henkilöä (54,8 %) • TEM:in (2/2015) arvion mukaan sote-alalle avautuu noin 283 000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä • Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 tavoitteen: eläkkeellesiirtymisiän tulisi nousta vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen eli kolme vuotta vuoden 2008 tasosta 21.9.2015 3 1. Yhteiskunnalliset haasteet • Epävarmuus, muutokset, oppimisvaatimukset ja kiire tekevät työstä henkisesti vaativan – Kuormittavuus sote-alalla: psyykkiset tekijät (42 %), fyysiset tekijät (26 %) (Ojanperä 2014) – Hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön tärkeää • Heikko taloustilanne – Mistä luovutaan? – Mitä tehdään toisin? – Vastakkain asettelua eri ihmisryhmien ja ammattiryhmien välillä – kuka saa, keneltä otetaan? • Ulkoapäin tuleva arvostus 21.9.2015 4 Työllisyystilanne • Työolobarometri 2014 – Kuntien palkansaajista lähes puolet (48 %) arvioi työllisyystilanteen huononevan – Lomautusuhkaa koki lähes viidennes palkansaajista, irtisanomisuhka pienempi – Nuoret uskoivat uuden työn löytymiseen, yli 55 v täyttäneistä vain 42 % uskoi siihen 21.9.2015 5 2. ORGANISAATION VETOVOIMAISUUS • Henkilöstön asema muutoksessa – Tiedon saanti, työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen työssä ja mahdollisuus vaikuttaa omaan asemaan ja työtehtäviin koskeviin ratkaisuihin on muuttumassa parempaan suuntaan (Työolobarometri 2014) • Työntekijän tukeminen – Joustot työelämässä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen – Työpaikalla voi oppia koko ajan uutta (70-90%), koulutukseen osallistuminen (60 %) • Johtaminen – n. puolella palkansaajista mukaan omalla työpaikalla oli vuoden aikana tehtävien uudelleen järjestelyt ja uusien työmenetelmien tai tietojärjestelmien käyttöön – Muutosjohtaminen esimiehille ja työntekijöille (Työolobarometri 2014) 21.9.2015 6 NÄKEMYKSELLISYYDEN VAATIMUS KASVAA Globalisaatio Vapaa liikkuvuus Kurjistuva kuntatalous Kulujen karsinta Taloudellisuus, kustannustehokkuus Väestön ikääntyminen Heikentynyt huoltosuhde Toiminta-ympäristön muutokset vaikuttavat Pula koulutetusta hoitohenkilöstöstä kilpailu osaajista Väestöryhminen eriytyminen - terveyserot Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen (sote, johtaminen) Teknologian ja tiedon hyödyntäminen, kansalliset tietojärjestelmät jne. Palveluiden, markkinoiden keskittyminen KiSi 21.9.2015 Perehdytys • Työturvallisuuslaki (14 §): työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin • Opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa • Miksi perehdytys on tärkeää? – Lisää potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä – Toimii organisaation rekrytointivalttina – Vähentää hoitajien vaihtuvuutta sekä sairaslomien määrää – Lisää hoitajien itseluottamusta, työtyytyväisyyttä ja työmoraalia. 21.9.2015 8 Hyvä hoitoympäristö • Hoitotyön toimintaympäristön kehittäminen • kustannustehokas tapa parantaa hoidon laatua, potilasturvallisuutta ja tyytyväisyyttä Hyvän hoitoympäristön tunnusmerkit • Riittävä henkilöstömitoitus • Hoitajien autonomia työssään • Hoitajien osallistuminen päätöksentekoon/jaetun johtajuuden toimintatapojen kehittäminen • Hyvä lääkäreiden ja hoitajien välinen yhteistyö • Hyvän hoitotyön laadun korostaminen 21.9.2015 9 3. OMAN TYÖN MERKITYKSELLISYYS • Joka kolmas (29 %) palkansaajista kokevat, että työn mielekkyys ja työhalu ovat muuttumassa huonompaan suuntaan – Nuorilla myönteisempi kokemus kuin vanhemmilla (Työolobarometri 2014) • Suurin osa (yli 80 %) kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöistä koki voivansa oppia koko ajan uutta työssään (Työolobarometri 2014) • Minulle merkityksellinen työ = Hyvä juttu – Työn sisältö ja käytännöt vastaa omaa tavoitetta • Merkityksellisen työn menettäminen = Huono juttu????? Energian vähentyminen, etääntyminen Työelämän perusteiden uudelleen tarkastelu Työn uudelleen tuunaaminen omaksi työksi Vahvistuminen ja monipuolistuminen (Kira 2015) 21.9.2015 10 Työhyvinvointia parantavia hankkeita mm. • Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto • • • • – Hyvien käytäntöjen levittäminen, tapaamisia ja työpajoja Tepsi – Työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen avoin tietopankki Mielekäs-ohjelmalla – etsii ja nostaa esiin alan vetovoimaisia työpaikkoja Sopuisa työyhteisö – 0-toleransso epäasiallisen kohtelun ja työpaikkaväkivallan osalta Sotergo – Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden alueelliset verkostotapahtumat 21.9.2015 11 Ammatin vetovoimaisuus • RN4CAST –tutkimus: – suomalaisista sairaanhoitajista noin puolet (49 %) ilmoittivat harkinneensa vaihtaa työpaikka, mutta pysyvänsä alalla – joka kymmenes (10%) suomalainen sairaanhoitaja harkitsi ammatin jättämistä • SH-liiton työolobarometri 2014: nuoret (26–35-v.) sairaanhoitajat muita ikäryhmiä tyytymättömämpinä työelämäänsä - Y-sukupolvi, joka haastaa johtamiskäytännöt ja totutut toimintamallit - Hakeutuvat muille aloille 21.9.2015 12 Syyt ammatinvaihtoon • Riittämätön perehdytys ja sosiaalisen tuen puute • Liiallinen työkuormitus ja siitä johtuva uupumus • Riittämättömät kehittymis- ja urakehitysmahdollisuudet • Ammatinvalinta ’toissijaisena’ vaihtoehtona (Flinkman 2014) 21.9.2015 13 Kramer (1974): Reality shock • 1. Vaihe – Opitaan paljon uusia taitoja ja rutiineja – Innostus, ilo, kiihkeä halu oppia uutta -> epävarmuus ja huoli pärjäämisestä • 2. Vaihe – Sitoutuu työpaikkaan ja ammattiin -> tuki tärkeää! • 3. Vaihe – Ihanne ja työelämä ei kohtaa -> suuttumus ja epävarmuus – Reality shock • 4. Vaihe – Konfliktien ratkaiseminen – Realistinen kuva työstä 21.9.2015 14 Vaihtuvuuden kustannukset organisaatiolle • Sairaanhoitajan lähteminen ja uuden työntekijän rekrytointi maksaa organisaatiolle Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa, Kanadassa ja Australiassa 20 561 dollarista jopa 48 790 dollariin (noin 16 000-32 000 euroa). • Kustannukset muodostuvat suorista (rekrytointikustannukset) ja epäsuorista (perehdytys, alentunut tuottavuus) kustannuksista. (Duffield et al. 2014.) Kiitos! pvm 16
© Copyright 2024