Ammatin vetovoimaisuus
Kaija Ojanperä
Työympäristöasiantuntija
Tehy ry
Sisältö
• Yhteiskunnan tilanne ja ammatin vetovoimaisuus
• Organisaation panostus vetovoimaisuuteen
• Oman työn merkityksellisyys
21.9.2015
2
Miksi vetovoimaisuus alalle tärkeää?
• Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalta eläköityy vuoteen 2030
mennessä
– Terveysala 88 524 henkilöä (55,1 %)
– Sosiaaliala 53 397 henkilöä (54,8 %)
• TEM:in (2/2015) arvion mukaan sote-alalle avautuu noin 283
000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä
• Työmarkkinoiden keskusjärjestöt linjasivat 2009 tavoitteen:
eläkkeellesiirtymisiän tulisi nousta vuoteen 2025 mennessä
62,4 vuoteen eli kolme vuotta vuoden 2008 tasosta
21.9.2015
3
1. Yhteiskunnalliset haasteet
• Epävarmuus, muutokset, oppimisvaatimukset ja kiire tekevät työstä
henkisesti vaativan
– Kuormittavuus sote-alalla:
psyykkiset tekijät (42 %), fyysiset tekijät (26 %)
(Ojanperä 2014)
– Hallinnan tunne ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön tärkeää
• Heikko taloustilanne
– Mistä luovutaan?
– Mitä tehdään toisin?
– Vastakkain asettelua eri ihmisryhmien ja ammattiryhmien välillä –
kuka saa, keneltä otetaan?
• Ulkoapäin tuleva arvostus
21.9.2015
4
Työllisyystilanne
• Työolobarometri 2014
– Kuntien palkansaajista lähes puolet (48 %) arvioi
työllisyystilanteen huononevan
– Lomautusuhkaa koki lähes viidennes palkansaajista,
irtisanomisuhka pienempi
– Nuoret uskoivat uuden työn löytymiseen, yli 55 v
täyttäneistä vain 42 % uskoi siihen
21.9.2015
5
2. ORGANISAATION VETOVOIMAISUUS
• Henkilöstön asema muutoksessa
– Tiedon saanti, työpaikan tavoitteista ja tulevaisuuden suunnitelmista
sekä mahdollisuus itsensä kehittämiseen työssä ja mahdollisuus
vaikuttaa omaan asemaan ja työtehtäviin koskeviin ratkaisuihin on
muuttumassa parempaan suuntaan
(Työolobarometri 2014)
• Työntekijän tukeminen
– Joustot työelämässä, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen
– Työpaikalla voi oppia koko ajan uutta (70-90%), koulutukseen
osallistuminen (60 %)
• Johtaminen
– n. puolella palkansaajista mukaan omalla työpaikalla oli vuoden aikana
tehtävien uudelleen järjestelyt ja uusien työmenetelmien tai
tietojärjestelmien käyttöön
– Muutosjohtaminen esimiehille ja työntekijöille
(Työolobarometri 2014)
21.9.2015
6
NÄKEMYKSELLISYYDEN VAATIMUS KASVAA
Globalisaatio
Vapaa liikkuvuus
Kurjistuva kuntatalous
Kulujen karsinta
Taloudellisuus,
kustannustehokkuus
Väestön ikääntyminen
Heikentynyt huoltosuhde
Toiminta-ympäristön
muutokset vaikuttavat
Pula koulutetusta
hoitohenkilöstöstä kilpailu osaajista
Väestöryhminen
eriytyminen - terveyserot
Sosiaali- ja
terveyspalveluiden
uudistaminen (sote,
johtaminen)
Teknologian ja tiedon
hyödyntäminen, kansalliset
tietojärjestelmät jne.
Palveluiden, markkinoiden
keskittyminen
KiSi
21.9.2015
Perehdytys
• Työturvallisuuslaki (14 §): työntekijä perehdytetään riittävästi työhön,
työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä
käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin
työtapoihin
• Opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa
• Miksi perehdytys on tärkeää?
– Lisää potilasturvallisuutta ja potilastyytyväisyyttä
– Toimii organisaation rekrytointivalttina
– Vähentää hoitajien vaihtuvuutta sekä sairaslomien määrää
– Lisää hoitajien itseluottamusta, työtyytyväisyyttä ja työmoraalia.
21.9.2015
8
Hyvä hoitoympäristö
• Hoitotyön toimintaympäristön kehittäminen
•
kustannustehokas tapa parantaa hoidon laatua,
potilasturvallisuutta ja tyytyväisyyttä
Hyvän hoitoympäristön tunnusmerkit
• Riittävä henkilöstömitoitus
• Hoitajien autonomia työssään
• Hoitajien osallistuminen päätöksentekoon/jaetun
johtajuuden toimintatapojen kehittäminen
• Hyvä lääkäreiden ja hoitajien välinen yhteistyö
• Hyvän hoitotyön laadun korostaminen
21.9.2015
9
3. OMAN TYÖN MERKITYKSELLISYYS
• Joka kolmas (29 %) palkansaajista kokevat, että työn mielekkyys ja työhalu
ovat muuttumassa huonompaan suuntaan
– Nuorilla myönteisempi kokemus kuin vanhemmilla (Työolobarometri 2014)
• Suurin osa (yli 80 %) kunnan ja yksityisen sektorin työntekijöistä koki
voivansa oppia koko ajan uutta työssään
(Työolobarometri 2014)
• Minulle merkityksellinen työ = Hyvä juttu
– Työn sisältö ja käytännöt vastaa omaa tavoitetta
• Merkityksellisen työn menettäminen = Huono juttu?????
 Energian vähentyminen, etääntyminen
 Työelämän perusteiden uudelleen tarkastelu
 Työn uudelleen tuunaaminen omaksi työksi
 Vahvistuminen ja monipuolistuminen
(Kira 2015)
21.9.2015
10
Työhyvinvointia parantavia hankkeita
mm.
• Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto
•
•
•
•
– Hyvien käytäntöjen levittäminen, tapaamisia ja työpajoja
Tepsi
– Työhyvinvoinnin hyvien käytäntöjen avoin tietopankki
Mielekäs-ohjelmalla
– etsii ja nostaa esiin alan vetovoimaisia työpaikkoja
Sopuisa työyhteisö
– 0-toleransso epäasiallisen kohtelun ja työpaikkaväkivallan osalta
Sotergo
– Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden
alueelliset verkostotapahtumat
21.9.2015
11
Ammatin vetovoimaisuus
• RN4CAST –tutkimus:
– suomalaisista sairaanhoitajista noin puolet (49 %)
ilmoittivat harkinneensa vaihtaa työpaikka, mutta
pysyvänsä alalla
– joka kymmenes (10%) suomalainen sairaanhoitaja
harkitsi ammatin jättämistä
• SH-liiton työolobarometri 2014: nuoret (26–35-v.)
sairaanhoitajat muita ikäryhmiä tyytymättömämpinä
työelämäänsä
- Y-sukupolvi, joka haastaa johtamiskäytännöt ja totutut
toimintamallit
- Hakeutuvat muille aloille
21.9.2015
12
Syyt ammatinvaihtoon
• Riittämätön perehdytys ja sosiaalisen tuen puute
• Liiallinen työkuormitus ja siitä johtuva uupumus
• Riittämättömät kehittymis- ja urakehitysmahdollisuudet
• Ammatinvalinta ’toissijaisena’ vaihtoehtona
(Flinkman 2014)
21.9.2015
13
Kramer (1974): Reality shock
• 1. Vaihe
– Opitaan paljon uusia taitoja ja rutiineja
– Innostus, ilo, kiihkeä halu oppia uutta -> epävarmuus ja huoli
pärjäämisestä
• 2. Vaihe
– Sitoutuu työpaikkaan ja ammattiin -> tuki tärkeää!
• 3. Vaihe
– Ihanne ja työelämä ei kohtaa -> suuttumus ja epävarmuus
– Reality shock
• 4. Vaihe
– Konfliktien ratkaiseminen
– Realistinen kuva työstä
21.9.2015
14
Vaihtuvuuden kustannukset organisaatiolle
• Sairaanhoitajan lähteminen ja uuden
työntekijän rekrytointi maksaa organisaatiolle
Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa,
Kanadassa ja Australiassa 20 561 dollarista
jopa 48 790 dollariin (noin 16 000-32 000
euroa).
• Kustannukset muodostuvat suorista
(rekrytointikustannukset) ja epäsuorista
(perehdytys, alentunut tuottavuus)
kustannuksista.
(Duffield et al. 2014.)
Kiitos!
pvm
16