1. No category

*
Kohti vanhustyön vallankumousta
* Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti, joka on muuttunut tehostetuksi
palveluasumiseksi vuonna 2010.
* 3 kerrosta, jokaisessa 2 ryhmäkotia
* Henkilökunta:
* Tiimivastaavia 3 (=sairaanhoitajia), jotka johtavat käytännön hoitotyötä omissa
ryhmäkodeissaan
* Hoitajia 29
* Hoitoapulaisia 3
* Siivoustyössä 3
* Harrastus- ja vapaa-ajanohjaaja
* Palveluasumisen esimies
*
*Ylen A-studio haki julkisella haulla hoivakotia, joka olisi valmis
avaamaan ovensa koko Suomelle ja muuttamaan arkeansa entistä
enemmän asukkaiden tarpeista lähteväksi.
*Mukana kolme valmentajaa:
*Työyhteisökouluttajat Taina Semi ja Anna Pylkkänen
*Geriatrian professori Jaakko Valvanne
*
*Lisää henkilökuntaa ei palkattu, eikä ylimääräistä rahaa
ollut käytössä
*Tavoitteena oli nostaa etusijalle asukkaiden toiveet, kyvyt
ja tarpeet sekä muuttaa rutiininomainen ja tylsä arki
mielekkäämmäksi  irti liukuhihna- ajattelusta
*Hyvä perushoito ei yksinään riitä
*
*Kaiken ”avaimena” hoitohenkilökunnan asenteiden muutos
*Reflektoidaan omaa työtä ja kuunnellaan asukkaiden ääntä 
työn luonne muuttuu suorittajasta osallistujaksi ja
kanssakulkijaksi.
*Katse tehtäväkeskeisyydestä ja asukkaiden toimintarajoitteista 
asukkaiden voimavaroihin ja niihin asioihin, jotka ovat heille
tärkeitä.
*
Tavoitteena rakentaa arki, joka ei enää pyöri hoitajien tehtävälistojen
ympärillä, vaan kaikki lähtee asukkaan toiveista ja tarpeista
*Ennen kaikkea avointa mieltä ja uskallusta tarkastella
omia työtapojaan ja yhteisiä käytäntöjä  huomata
muutoksen tarve
*Vaaditaan kykyä ja halua asettua toisen asemaan: "miten
minä haluaisin itseäni hoidettavan?", "miltä tämä minusta
tuntuisi?".
*Rohkeutta muuttaa totuttuja tapoja ja rutiineja
*Sitoutumista muutokseen
*
• Jokainen voi osallistua asukkaiden arjen elävöittämiseen
omalla tavallaan, omia vahvuuksiaan ja luovuuttaan apuna
käyttäen  romukoppaan yleinen ajatus siitä, että ”meillä
on niin huonokuntoisia asukkaita, että näiden kanssa ei voi
tehdä mitään”.
• Muutos lähtee jokaisesta itsestään, mutta muutokseen
tarvitaan avainkohdat ja avainhenkilöt (muutosagentit),
jotka vievät muutosta käytäntöön omalla esimerkillään.
*
* Koulutuspäivä, jossa pysähdyttiin miettimään millaisessa hoivakodissa itse
haluaisi asua jos nyt olisi vanhus ja muutto olisi edessä?
* Omahoitajuuden nostaminen uudelle ulottuvuudelle  kuka on ihminen
sairauden ja toimintarajoitteiden takana?  hoito- ja palvelusuunnitelma
käytäntöön
* Huomion kiinnittäminen lisäksi:
* Työsuunnitteluun
* Asukkaiden itsemääräämisoikeuteen ja toiveisiin, ravitsemukseen,
liikuntaan ja lääkehoitoon
*
*Ensimmäisessä koulutuksessa lähdettiin miettimään millaisessa
ympärivuorokautisessa hoitopaikassa itse haluaisi asua?
*Laitettiin ylös asioita, jotka ovat itselle tärkeitä ja mistä haluaisi
pitää kiinni vielä vanhanakin.
*Huomattiin, että asukkaiden nykyistä arkea hallitsi pitkälti
tehtäväkeskeisyys
*Todettiin myös se, että suurin osa omista toivomuksistamme oli
toteutettavissa jo nykyisillä resursseilla!!!
*
”Jos viikonpäivät eivät poikkea toisistaan, jos päivät toistensa perään ovat
samaa tasaista pötköä.
Miltä silloin tuntuisi herätä?
Miettiä mikä päivä tänään on?
Ja muistaa sitten:
Ai niin, sillä ei ole mitään merkitystä.”
*
*Omahoitajuuteen keskittyvän koulutuksen kautta tuli tehtäväksi
selvittää 100 asiaa omahoidettavasta  haastateltiin
asukkaita/omaisia
*Selvitys koostettiin omakuvamonologiksi, joka luetaan työyhteisössä
ja siitä rakentuu hoito- ja palvelusuunnitelma  mitkä asiat ovat
asukkaalle tärkeitä ja mitkä asiat tulee huomioida hoidossa ja
mitkä ovat yhdessä sovitut tavoitteet.
*Opitaan arvostamaan jokaisen asukkaan ainutlaatuisuutta ennen
heidän sairauttaan
*
*
Asioiden tekeminen asukkaan puolesta
Asioiden tekeminen asukkaan kanssa
Riskien mittaaminen ehkäisynä/estämisenä
Riskien mittaaminen mahdollistajana
Painopiste enemmän henkilökunnassa
Painopiste sekä asukkaassa että
henkilökunnassa
Ihmiset on sairaita
Ihmisillä on kykyjä ja jäljellä olevia taitoja
Nähdään ongelma
Nähdään ihminen
*
* Asukkaat jaetaan työvuoron aluksi hoitajille, jotka vastaavat heille
nimetyistä asukkaista koko päivän  työn jakautuminen tasaisesti kaikille
työntekijöille ja asiakkaille yksilöllisempää hoitoa
* Antaa jokaiselle mahdollisuuden suunnitella ja aikatauluttaa oma
työpäivänsä  opettaa työn organisointia.
*
* Asukkaasta vastuussa oleva hoitaja huomioi asukkaan hoito- ja
palvelusuunnitelmaan viedyt tavoitteet ja toteutuksen päivittäisissä hoito/
hoiva/ avustamisasioissa sekä dokumentoinnissa.
kaikki työ tehdään näkyväksi = kuka vastaa lääkkeistä, kuka on
vastuussa asukkaista, muut päivän tapahtumat ja vastuu-alueet sekä kuinka
monesta asukkaasta työvuoron aikana kannan vastuun
*
* Kuukauden liikkuja  seurattiin kuukauden ajan jokaisen asukkaan
liikkumista
* Liikuntapiirakat asukkaille
Jokainen pystyy tekemään jotakin ja
osallistumaan ainakin arkitoimintojen yhteydessä
*
* Huomio yksilölliseen ruokavalioon  lisäkalorien tarve, lisäproteiinien
tarve
* Ravitsemus tärkeä osa toimintakyvyn ylläpitämistä  edellytys
liikkumiselle ja toimimiselle
* Tärkeässä roolissa yhteistyön kehittäminen keittiön kanssa  viestintä
puolin ja toisin  molemmilla sama päämäärä
* Asukkaiden lempiruokien kartoittaminen
* Säännöllinen painonseuranta
*
* Proviisori teki kahdelle asukkaalle kokonaislääkityksen arvioinnin  huomio
erityisesti psyyken- ja unilääkkeisiin
* Psyykenlääkkeiden vähentäminen  mietitään syitä miksi asiakas toimii näin?
Miten hoitaja toimii tilanteessa?
* Lääkkeitä vähennetty tai vaihdettu jatkuvasta tarvittaessa annettaviksi
* Hoitajille rohkeutta puuttua lääkitykseen  yhteistyö talon lääkärin kanssa
*
* Kuukausittain järjestetyt asukaskokoukset ovat tuoneet asukkaiden äänen
kuuluviin
* Asukaskokouksessa ideoitu yhdessä asukkaiden kanssa mm. tansseja,
joulujuhlaa, erilaisia harrasteryhmiä….
* Todellinen tapa toteuttaa asiakaslähtöistä kehittämistä
“Kun se asukaskokous ensi kertaa kokoontui, niin olihan se mieletön juttu, että sieltä tuli molemmista
kerroksista niin iso joukko, ettei puhe kuulunut pöydän toisesta päästä toiseen. Ja puhetta oli
kummassakin päässä, päätöksiä tehtiin ennen kuin kokous oli alkanutkaan.”
Jaakko Valvanne, geriatrian professori, yksi Tervaskannon valmentajista
*
* Viriketoiminnan muutos harrastustoiminnaksi
* Viikkosuunnitelma, jossa kaikki tapahtumat
* Yksilölliset toiveet huomioon
* Hoitajien vetämänä Tervaskannossa on erilaisia ryhmiä (mm. kuoro),
joihin halukkaat voivat osallistua
*
* Hoitajien asenteissa valtava muutos  työntekijät miettivät itse ratkaisuja
esimerkiksi ajan ongelmiin, mistä aikaa omahoidettavalle?  työvuorojen
muuttaminen.
* Omahoitajuus
* Itsemääräämisoikeus (esim. yksilöllisen unirytmin hyväksyminen ja
noudattaminen)
* Omaisyhteistyö
* Jokainen työntekijä voi käyttää paremmin vahvuuksiaan  avoimempi ilmapiiri
* Ulkoisesti muutos on havaittavissa viihtyisämpänä ympäristönä
* Harrastustoiminnan lisääminen
*
* Muutosten mittaamiseksi sarjan valmentajat laativat hoitajille kaksi
kyselyä.
* Kysymykset nostavat konkreettisesti esiin sen, mistä syntyy hyvä hoito ja
elämänlaatu vanhusten hoivakodissa.
* Tervaskannon hoitajat vastasivat kyselyihin elokuun lopussa ja uudelleen
vuodenvaihteessa.
*
Kuva: Stina Tuominen /
Yle
*
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
*
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
*
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
*
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
*
Kuva: Stina
Tuominen / Yle
* Asukkaat ovat virkeämpiä, liikkuvat enemmän ja osallistuvat aktiivisemmin
toimintaan.
* Unirytmin huomioon ottaminen on selvästi rauhoittanut joitakin asukkaita.
* Asukkaat osaavat ja haluavat esittää toiveita esim. ruoasta ja tapahtumista.
* Aiemmin omissa huoneissaan viihtyneet asukkaat on saatu tulemaan muiden
joukkoon.
* Aiemmin puhumattomat tai hyvin vähäsanaiset ovat selkeästi lisänneet verbaalista
aktiviteettiaan, kun heidän kanssaan on keskusteltu, laulettu ja odotettu
vastausta.
*
* On kyettävä esittämään kysymykset miksi, mihin ja kuinka ja löydettävä
vastaukset niihin yhdessä henkilöstön kanssa
* Jämäkkyyttä  mitä yhdessä sovitaan, se pidetään
* Muutoksen pitäminen käytännönläheisenä ja jatkuvasti ”liikkeessä”
* Ymmärtää, että muutos lähtee ihmisestä itsestään  jokaisen on
oivallettava itse muutoksen tarve sitoutuakseen siihen
* Muutosvastarinnan keskellä ymmärrys siitä mitä tapahtuu
* Jatkuva tiedottaminen esimiehen tulee olla läsnä, kuunnella, kysellä,
keskustella siitä mitä tapahtuu
*
* Jokainen työntekijä on tärkeä osa kokonaisuutta ja jokaisen tulee
ottaa vastuuta työstään
* Ymmärtää, että prosessissa opitaan puolin ja toisin  olemme kaikki
muutoksessa  keksitään yhdessä ratkaisut ”ongelmiin”
* Saada työntekijät ymmärtämään, että myös he ovat muutoksessa
voittajia  luovuuden käyttö ja lisääntynyt vapaus oman työn
suunnitteluun lisää työn mielekkyyttä ja sitä kautta työhyvinvointia.
* Löytää muutosagentit työyhteisöstä  näiden ihmisten sitoutuminen
muutokseen edistää huomattavasti sen läpiviemistä  vievät
muutoksen konkreettisesti käytäntöön
* Huomata asiat, joissa henkilökunta tarvitsee lisäkoulutusta tai
ruostuneiden taitojen päivittämistä.
* Väliarvioinnit  kun jokin ei toimi, mietitään ratkaisuja yhdessä
* Oman työn kriittinen tarkastelu vaikeaa, toisille jopa mahdotonta 
jokaiselle annettava aikaa muutokseen, mutta jos muutosta ei tapahdu on
uskallettava puuttua
* Muistettava katsoa välillä taaksepäin ja tarkastella saavutettuja tavoitteita
*
* Ei loppua  jatkuva prosessi  muokataan meille toimivaksi  asetetaan
seuraavat tavoitteet
* Jokaisella työntekijällä on vastuu viedä prosessia eteenpäin ja huolehtia
asetetuista tehtävistä  esimiehen tehtävä huolehtia, että jokainen työntekijä
tietää mitä häneltä odotetaan
* Vuoden 2015 tavoitteet
* Vahvistetaan ja kehitetään edelleen aloitettua
* Omaisyhteistyön kehittäminen (yhteiset iltapäiväkahvit omaisille ja asukkaille)
* Laadun mittaaminen (Rai-arviointi, asiakastyytyväisyyskysely)
* Työn suunnitelmallisuuden lisääminen entisestään (erityisesti omahoitaja-ajan ottaminen)
* Kinestetiiikan vieminen osaksi käytäntöä
*
* Tavoite kristallin kirkkaana mielessä
* Onnistunut muutos vaatii alleen pieniä arjen voittoja, jotka johtavat
kulttuurin ja lopulta arvojen muutokseen.
* Hyvä hoidonlaatu ei välttämättä takaa hyvää elämänlaatua, mutta hyvä
elämänlaatu takaa varmasti hyvän hoidonlaadun(Taina Semi)
* Koskaan ei tule valmista!
Aikaa on 10 minuuttia ennen lounaan alkua,
miten hoitaja käyttää tuon ajan?
*
*“Itselläkin on ollut aiemmin varsinkin hoitajana
sellainen ajatusmaailma, että hyvä hoitaminen on
nimenomaan hyvää perushoitoa, että siitä
huolehditaan hyvin. Mutta se ei oikeasti riitäkään.”
*
“Ensimmäisessä koulutuksessa oli vähän ihmeissään, että mitä tämä nyt
oikein on ja mitä tässä nyt oikein mitään saadaan aikaiseksi. Ja sitten
napsahtikin, että hei tää onkin tosi kova juttu.”
“Sieltä se lähtee, miten itse kokee tämän työn ja oivaltaa, mikä on tärkeintä.
Se on se ihminen siinä.”
“On kova juttu tarkastella omaa työtänsä kriittisesti, mutta se on jokaisen
tehtävä, jotta muutosta voi tapahtua.”
*
*”Tänään vihdoin keksin mitä tehdä kahden
keskittymiskyvyttömän muistisairaan mies asukkaan kanssa:
me pelattiin pokeria! Korttien maat, numerot ja kuvakorttien
nimet alkoivat muistua mieleen ja yhdessä pohdittiin
voittaako kolme samaa kaksi paria. Voi sitä riemua, kun
toisella ei ollutkaan värisuoraa, mutta itsellä oli täyskäsi!”
*
* Suurin muutos, jonka itse koen, on tapahtunut hoitajien asenteissa.
Ennen tehtäväkeskeisestä työskentelystä ollaan hyvää vauhtia
siirtymässä asiakaslähtöiseen toimintaan. Asukkailta kysytään
enemmän heidän mielipiteitään, heidät otetaan enemmän huomioon
yksilöinä huomioiden myös ennen elettyä elämää ja omia tapoja.
Hoitajat ovat myös löytäneet itsestään uusia voimavaroja ja
ominaisuuksia, joita he uskaltavat käyttää työssään. Tervaskannossa
on iloinen, elämänmakuinen meininki. ”
*
*Hoitajan kysellessä aamulla,
Muista! Arjen pienet
valinnat omaan
elämäntapaan liittyen ovat
elämänlaadun ja
itsemääräämisoikeuden
kannalta erittäin tärkeitä
tahtoisiko asukas nousta ylös, asukas
sanoi:
” Eikö voitaisi kerrankin hoitaa
ihmistä, eikä kelloa?”
ASENNE
AMMATTITAITO
JOHTAMINEN
*
* Omahoitajuus vahvistunut merkittävästi
* Hoitajalla 1-3 omaa asukasta
* Omahoitaja pitää hoitoneuvottelun, kerää tiedot asukkaasta,
kirjoittaa ja lukee monologin
* Monologin pohjalta yhdessä mietitään asukkaan tärkeät asiat,
vahvuudet, hyvää mieltä ja kiinnostusta herättävät asiat
* Näiden pohdintojen pohjalta vasta tehdään yksilöllinen
hoitosuunnitelma ( unohtamatta myöskään lääketieteellisiä ja
hoidollisia ulottuvuuksia )
*
* Omahoitaja-ajan viettäminen, vähintään tunti viikossa
* Seurantakaavake, joka vaihtuu puolivuosittain
* Työaikakokeilu 8-16
* Kaikki tavoitteet eivät toteudu, siksi seuranta, kannustus,
vaatimus
* Nämä ovat kaikille kuuluvia työtehtäviä, joiden tekemättä
jättämisestä voi saada huomautuksen
* Motivaatio, ” taisteluväsymys ”
*
* Työsuunnittelu toteutunut parhaiten kolmoskerroksessa, jossa
eniten hoidettavia ja hoitajia
* On koettu hyväksi ja säilyttämisen arvoiseksi asiaksi
* Toteutuu hyvin erityisesti silloin, kun on vakituinen porukka
töissä
* Hankalaa eikä oikein kannata silloin kun on uusia tai sijaisia
työvuorossa
* Käytössä nykyään osittain, mutta ei enää niin tarkkarajaisesti,
tehdään enemmän yhdessä
*
* Onko kaikkien järkevää tehdä kaikkea kuitenkaan?
* Erilainen koulutus, erilaiset vahvuudet ja osaamistaso
* Tiimivastaaville ja kokeneille hoitajille joka tapauksessa lisää
työtä, koska nyt on löydyttävä aikaa opettaa kaikkia tehtäviin,
esim. hoitopalaverit
* Kaikki vaan eivät halua / pysty / motivoidu samalla tavoin
suoriutumaan tahtävistä
*
* Kuukauden liikkuja –projektin aikana liikunnan määrä lisääntyi
ja asukkaiden toimintakyky selvästi parani
* Projektin jälkeen liikunnan määrä alentunut taas, mutta ei
edeltävälle tasolle
* Tärkeintä oli oivallus että jokaisen kanssa voi ja pitää tehdä
jotain
* Liikunta-asiaan tarvittaisiin nyt paljon uutta / lisää tsemppiä
*
* Lisääntynyt yhteistyö keittiön kanssa
* Positiivisempaa, avoimempaa, jatkuvat yhteistyöpalaverit
* Keittiö ottaa hyvin vastaan toiveitamme, esim. joulukinkut
* Käytämme entistä useammilla erityisruokavalioita, esim.
runsasenerginen ruoka
* Tämänhetkisiä ongelmia: meneillään oleva keittiöremontti ja
keittiöesimiehen vaihtuminen
*
* Ei kovin suuria muutoksia
* Rohkeutta kyseenalaistaa lääkityksiä
* Varsinkin rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö harkittua
* Lääkkeitä mieluummin tarvittavina kuin jatkuvana annostuksena
* Olemme todennäköisesti pääsemässä mukaan Hoivakotifarmasia
tutkimusprojektiin, kevät 2016
* I farmasisti
paikalla 2 tuntia viikossa 6 viikon ajan sekä
koulutusta henkilökunnalle
*
* Asukaskokoukset jatkuvat noin kerran kuukaudessa
* Ajankohtaista suunnittelua, avointa keskustelua
* Asukkaat välillä liian tyytyväisiä kaikkeen, vaikea saada
aikaiseksi keskustelua, mielipiteitä, toiveita, parannettavaa
* Ensimmäisen kerran eräs asukas kysyi että milloin on seuraava
asukaskokous! Hänellä oli sinne asia valmiiksi mietittynä,
ehdotus kesäteatteriretkestä.
*
* Aika vähän jäi lopulta käteen 
* Muutama ryhmä jatkanut käyntejään, koira
* Lopulta aika harva oli halukas tulemaan ilman korvausta
* Positiivista oli se, että kynnys tulla taloomme aleni
*
* Haastavaa esimiehen vaihtuminen, eri asioiden painottaminen, esimies ei ole ollut
mukana projektissa
* Muutosvastarinnan voimistuminen ja tilanteen hyväksikäyttö
* Osalla ” taisteluväsymys ”, rankka jakso takana, nyt tarvitaan tsemppausta ja
vaatimista
* Vaarana pikkuhiljaa ajautuminen vanhaan
* Asennemuutos suurella osalla hoitajista, epätodennäköistä että kaikessa
palattaisiin entiseen
* Edelleen näkyy selvästi yksilöllisyyden kunnioittaminen, arjen pienet mukavat teot,
omahoitajuus
* Ryhmät käynnistyvät pikkuhiljaa kesän hiljaiselon jälkeen
* Kesä ollut haastavaa aikaa, sijaisia paljon ja kiire…
*
* Projektin eri osa-alueiden ylläpitoa ja kehittämistä
* Hoivakotifarmasia tutkimusprojekti
* A-studion seurantajakso?
* Positiivisen mielialan ylläpitäminen
* Suurin osa hoitajista edelleen halukkaita jatkamaan asukaslähtöistä
työtä
* Tulevaisuus on sellainen miksi me sen teemme ja ilman ponnisteluja ei
saada mitään aikaiseksikaan.
* Johtamisen tärkeys.
*
Kysymyksiä - kommentteja
Millään kirjaimin ei Elämää voi kirjoittaa
yhtä kauniisti kuin noilla viivoilla,
rypyillä sinun kasvoillasi.
- Tommy Tabermann
*