Lue viimeisin numero - Keski
WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN LEHTI 4/2015 DIGITALISAATIO HALUAA TIEDON ULOS JA KÄYTTÖÖN ›› 16 VÄÄRIN TEHTY YRITYSJÄRJESTELY ON KALLIS PIETARI SORRI: INNOSTUMISELLA VAUHTIA URALLE ›› 8 ›› 8 KEHU KAVERIA SÄÄSTÖJÄ TULLISUUNNITTELULLA ››20 KARNEVAALI HUIPENSI KASVU OPEN 2015 -MATKAN ›› 24 ANNI RONKAINEN: MAAILMA MUUTTUU - MUUTTUVATKO YRITYKSET? ››12 SÄÄSTÖÄ JA TUOTTOA AURINKOENERGIAAN SIJOITTAMALLA ENNAKOINTIA OMISTAJANVAIHDOKSEEN KAUPPAKAMARI 1 Dextra huolehtii työntekijöistäsi Kotimainen Dextra Työterveys on yrityksen tärkeä yhteistyökumppani. Toimimme lähellä asiakasta, yrityksen yksilöllisten tarpeiden pohjalta ja budjettia noudattaen. Panostamme varhaiseen vaikuttamiseen aktiivisin toimintamallein sekä nopeaan hoitoketjuun. Hyödynnämme markkinoiden monipuolisinta online-terveysjohtamisen raportointijärjestelmää, joka auttaa kartoittamaan työkykyyn liittyviä riskejä ja tukee asiakkaan johtamisjärjestelmää. Meiltä saa myös paikkakuntakohtaiset, alueelliset ja valtakunnalliset sopimusratkaisut työterveysraportointitietoineen. Lääkärikeskus Dextran uusi toimipiste avataan Jyväskylän Cygnaeuksenkadulla keväällä 2015. Aluemyyntijohtaja Vesa Numminen Puh. 0400 906 448 [email protected] Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Työterveyssihteeri Teija Nylund Puh. 0400 910 201 [email protected] Osa kotimaista Pihlajalinna-konsernia Pihlajalinna-konserni on Suomen suurin kotimaisessa omistuksessa oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja. Pihlajalinna on perustettu vuonna 2001. Sen omistajina ovat yhtiön henkilökunta, Keskinäinen Vakuutusyhtiö LähiTapiola sekä suomalainen rahasto. Pihlajalinna-konserni tuottaa laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita kunnille ja korkeatasoisia yksityispalveluita Dextra Lääkärikeskuksissa, Hammasklinikoilla ja Sairaaloissa ympäri Suomen. Yhtiössä työskentelee yli 2000 terveydenhuollon ammattilaista. 2 KAUPPAKAMARI Tutustu palveluihimme www.dextra.fi PÄÄKIRJOITUS 85-V JUHLAVUOSI HUIPENTUU VAUHDIKKAASEEN SYKSYYN KAHDESSA VUODESSA Kasvu Open on kasvanut Suomen suurimmaksi yritysten kasvun sparrausprosessiksi. Yritysten kasvusuunnitelmien määrä on kymmenkertaistunut tämän vuoden 635 hakemukseen. Olemme toteuttaneet yhdessä 104 kasvuun innostavaa tapahtuma- ja sparrauspäivää ympäri Suomea. HALUAMME KIITTÄÄ verkostossamme olevia noin 900 asiantuntijamylläriä heidän panoksestaan kasvun kiitoradoilla. Mylläreiden arvokas talkootyö on mahdollistanut yli 300 yrityksen kasvusuunnitelman vauhdittamisen. LOKAKUUN ALUSSA teimme myös järjestöhistoriaa Suomessa. Keski-Suomi on jälleen edelläkävijänä näyttänyt muille esimerkkiä yhteistyön voimasta. Kauppakamari ja Keski-Suomen Yrittäjät muuttivat yhteiseen avokonttoriin Technopoliksen Innova 2:een (Lutakonaukio 7). 200 neliömetrin toimistomme sijaitsee katutasossa ja meillä on oma sisäänkäynti. Yhteensä meitä on täällä Kasvu Open tiimi ja harjoittelijat mukaan lukien 18 henkilöä. Nyt näin reilun kuukauden kuluttua kokemukset ovat pelkästään myönteisiä ja muutto on ollut onnistunut ratkaisu. Pidämme joulukuussa tupaantuliaiset, mutta olette tervetulleita jo aiemminkin tutustumaan uusiin toimitiloihimme. SYYSKOKOUKSEMME 2. joulukuuta valitsee kauppakamarille uuden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajat. Kauppaneuvos Keijo Manner jäi eläkkeelle 1.11.2015 ja väistyy näin myös puheenjohtajan tehtävästä. Niinikään 3. varapuheenjohtajamme kaupunkineuvos Markku Andersson jäi eläkkeelle ja jättää varapuheenjohtajan tehtävät. Nöyrimmät kiitoksemme molemmille panoksestanne Keski-Suomen elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämisessä toimiessanne kauppakamarin luottamustehtävissä usean vuoden ajan! KIITÄN MYÖS Keski-Suomen Yrittäjien väistyvää toimitusjohtajaa Tuuli Kirsikka Pirttiahoa noin 10 vuotta kestäneestä hyvästä yhteistyöstä ja kumppanuudesta. Samalla toivotan Yrittäjien uudelle ja tutulle toimitusjohtajalle Sanna-Mari Hynniselle onnea ja menestystä haastavassa tehtävässään! VERKOSTOISSA JA yhteistyössä on voimaa! ULJAS VALKEINEN toimitusjohtaja Kasvu Open johtaja KASVU OPEN KASVAA YHDESSÄ YRITYSTEN KANSSA. LYHYESTI LUKUINA 150 450 GOOGLE JAKAA 150 MILJOONAA EUROA apurahoina digitaalisen journalismin kehittämiseen. Apurahaa haetaan ja jaetaan eri hankkeille porrastetusti kolmen vuoden ajan. Lähde: Helsingin Sanomat. 3 KASVU OPENIIN HAKI TÄNÄ VUONNA SUOMEN KÄRKISIJOITTAJAT USKO- ennätykselliset 635 yritystä tai ideaa. Yhteensä 450 yritystä pääsi maksuttomaan asiantuntijasparraukseen tänä vuonna. vat pelialan yrityksen muutokseen: Pelialan ohjelmistotuottaja Umbra on kerännyt rahoituskierroksella 3 miljoonaa euroa. KAUPPAKAMARI 3 IT2015 -SOPIMUSEHDOT Sopimusehtoihin tulee kokonaan uudet erityisehdot ohjelmistojen toimituksesta ketterillä menetelmillä sekä uudistetut pilvipalveluehdot. Tärkeimpiin muutoksiin kuuluu myös uusi malli liiketoiminnan eettisistä periaatteista. Sopimusehtoja laatimassa olleet asiantuntijat kertovat tilaisuudessa uudistuksista ja ehtojen käytöstä. KENELLE? MITÄ? Keskiviikkona 9.12.2015 klo 8.30-16.00 Technopolis, Innova 2 Koulutus sopii kaikille, jotka käyttävät IT-sopimusehtoja liiketoiminnassaan tai kouluttavat IT -sopimusehdoista. Puheenjohtajana toimii lakimies Minna Aalto-Setälä, Keskuskauppakamari. 9.00 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi AIKATAULU 9.30 Seminaarin avaus ja johdatus uudistettuihin sopimusehtoihin 9.40 IT2015-ehdot ja niiden käyttäminen sopimuksissa Lakimies Jaakko Turunen, Finnet-liitto ry 10.10 Yleiset sopimusehdot (YSE) Asianajaja Terho Nevasalo, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy 11.10 Keskustelua ja tauko HINTA 11.30 Ylläpito- ja tukisopimukset sekä palvelutasosopimukset (SLA) Asianajaja Kimmo Rekola, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 12.15 Lounas 13.15 Uudistetut SaaS-palveluja koskevat ehdot (ETP) Asianajaja Terho Nevasalo, Asianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners Oy 14.00 Ohjelmistojen toimituksista ketterillä menetelmillä (EKT) Asianajaja Kimmo Rekola, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 14.45 Kahvitauko 15.15 Malli liiketoiminnan eettisiksi periaatteiksi Lakimies Jaakko Turunen, Finnet-liitto ry 15.45 Puheenjohtajan yhteenveto 16.00 Tilaisuus päättyy Koko päivän koulutuksen hinta jäsenille 450 € + alv 24 %., muille 600 € + alv 24 %. Iltapäivän koulutuksen hinta jäsenille 350 € + alv 24 %, 4 KAUPPAKAMARI muille 550 € + alv 24 %. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: www.lyyti.in/IT2015sopimusehdot_Jkl SISÄLTÖ 4/2015 SEURAA MEITÄ FACEBOOK / TWITTER / LINKEDIN / YOUTUBE JULKAISIJA KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI LUTAKONAUKIO 7 40100 JYVÄSKYLÄ OSOITTEENMUUTOKSET PUH. 050 439 6170 VIIVI.SAKKARA@ KAUPPAKAMARI.FI PÄÄTOIMITTAJA ULJAS VALKEINEN TOIMITUS VIIVI SAKKARA HANNA REINI ULLA SEPPÄLÄ JAANA SEPPÄLÄ JOHANNA HOLKKO KONSEPTI JA ULKOASU KUMPPANIA OY TAITTO VIIVI SAKKARA KUVAPANKIT PIXHILL ILMOITUSMYYNTI ULJAS VALKEINEN PUH. 050 568 8555 ILMESTYY HELMI-, TOUKO-, SYYS-, JA MARRASKUUSSA PAINO JYVÄSSEUDUN PAINO ISSN 2342-0340 24 Karnevaali huipensi Kasvu Open 2015 -matkan. JÄSENKENTTÄ 7 UUSI JÄSEN Säästöä ja tuottoa aurinkoenergiaan sijoittamalla 8 URAPOLKU Jyväskylän kongressikeskuksen toimitusjohtaja Pietari Sorri 10 KOMPASSI Digitaalisuuteen siirrytty vauhdilla PK-yrityksissä ELINKEINOELÄMÄ TIETOJA JA TAITOJA 12 HENKILÖ Maailma muuttuu muuttuvatko yritykset? 9 MATKAILU Keski-Suomen matkailu kokoaa hanketta saunateeman ympärille 16 TEEMA Digitalisaatio haluaa tiedon ulos ja käyttöön 24 ALUEELTA Karnevaali huipensi Kasvu Open 2015 -matkan 22 TILASTO Asiakkaita osallistetaan harvoin kehitystyöhön 27 LAKIMIEHET VASTAAVAT Väärin tehty yritysjärjestely on kallis 20 KEHU KAVERIA Säästöjä tullisuunnittelulla 26 KOULUTUSKALENTERI Kehitä omaa ja henkilöstösi osaamista KANNEN KUVA JUHO VAINIO KEURUSKOPIO PANOSTAA LAATUUN. Keuruskopio Oy:n toimitilat Keuruulla. 31 KAUPPAKAMARI 5 KIRJA NYT PUHUTTAA ASENNEJOHTAJA ASENNE RATKAISEE kohtaamisissa, yhteistyössä ja tulosten saavuttamisessa. Hyvällä asenteella energisoidaan, herätetään luottamusta ja synnytetään menestystarinoita. Jaksetaan ne viimeiset metrit. Selviydytään vaikeista tilanteista. Kehitytään. Voitetaan. Asenne on aina ihmisen oma henkilökohtainen valinta riippumatta ovatko asiat itsessään vaikeita tai HYVÄLLÄ ASENTEELLA ENERGISOIDAAN, HERÄTETÄÄN LUOTTAMUSTA JA SYNNYTETÄÄN MENESTYSTARINOITA. helppoja. Asennejohtaja -kirja sisältää runsaasti parhaita käytäntöjä ja työkaluja asenteen kehittämiseen ja johtamiseen. Kirjassa on runsaasti käytännön esimerkkejä asenteista erilaisissa johtamistilanteissa. Kirjaan on haastateltu poikkeuksellisen vaikuttava joukko asennejohtajuutta osoittaneita huippuammattilaisia ja -johtajia. Kirjan opit ja työkalut antavat uutta energiaa johtajuudessa kehittymiseen ja boostia positiiviseen kierteeseen. Marjo sai idean kirjaan asiakkaiden kanssa toteutetuissa muutosohjelmissa: ”Johtajien ja esimiesten silmät syttyivät aina, kun keskustelimme asenteen merkityksestä.” 6 KAUPPAKAMARI Keskisuomalainen kasvuyritys BioGTS Kasvu Open 2015 finaalissa. Keski-Suomessa kasvun merkkejä Keski-Suomen aikajana 3/2015 paljastaa, että KeskiSuomessa on ilmassa positiivinen kasvun humina. Keski-Suomi kuroo kiinni koko maan talouslukemia ja näyttää nousevan lamasta muuta maata aiemmin. KESKI-SUOMEN KASVUN merkit ovat vahvistumassa. Jyväskylän seudulla yritysten liikevaihdon kehitys on saavuttanut jo koko maan kehityksen ja on ollut näin koko maata vikkelämpää. Keuruun seudulla yritysten liikevaihto on pysynyt varsin hyvällä tasolla alueen muutoksista huolimatta. Joutsan ja Saarijärvi-Viitasaaren seudun yritysten liikevaihdon kasvuun kääntyminen antaa vielä odotella itseään, kun taas Jämsän ja Äänekosken seuduilla havaittavissa on jo viitettä hienoisesta kasvusta. KESKI-SUOMEN TALOUDEN kasvua on vauhdittanut ennen kaikkea teknologiaja metsäteollisuuden kehitys. Metsäteollisuuden viennin arvo on noin 1,2 miljardia euroa ja teknologiateollisuudessa viennin arvo on miljardin euron luokkaa. Maakunnan viennistä noin 80 prosenttia tulee metsästä ja metallista. PALVELU- JA KIBS-aloilla* yritysten liikevaihdon kasvu on jatkunut vahvana. KIBS-aloilla myös henkilöstömäärä kasvaa noin 3 prosentin vuositahdilla. VAIKKA KAUPANALALLA henkilöstön väheneminen on jatkunut, liikevaihdon lasku näyttää pysähtyneen. MATKAILUALALLA KOVA hintakilpailu luo haasteita, vaikka matkailijamäärät eivät olekaan laskeneet samassa suhteessa kun alan yritysten liikevaihto. SEN SIJAAN positiivisia signaaleita on luettavissa rakennusalalla, jossa lähivuosien isot rakennuskohteet luovat valoisia näkymiä tulevaisuuteenkin. VAIKKA TYÖLLISYYSTILANNE maakunnassa on edelleen heikko, luovat kasvun vahvat merkit uskoa myös sen paranemiseen. * KIBS-ALOIHIN kuuluvat tietojenkäsittelypalvelut, tutkimus ja kehittäminen, mainos- ja markkinointipalvelut, laki- ja talouspalvelut, tekniset palvelut (mm. suunnittelutoimistot) sekä yksityinen konsultointi ja koulutus. LÄHDE: KESKI-SUOMEN aikajana 3/2015 APPS- JA BLOGIVINKIT CANVA SYNCSPACE Ikoneita, ideoita ja piktogrammeja infografiikan tekemiseen. Sovellus on osittain ilmainen. RUNKEEPER Maksuton SyncSpace on kuin valkotaulu, jolle voi piirtää, kirjoittaa tekstiä tai lisätä kuvia. Sopii hyvin ideointiin ja hahmotteluun. UUSI JÄSEN / SOLAR-ARENA OY Säästöä ja tuottoa aurinkoenergiaan sijoittamalla SOLAR-ARENA ON aurinkoenergian hyödyntämiseen ja energian säästämiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua aurinkoenergian käyttöönottamiseksi. Keskisuomalainen yritys keskittyy aurinkoenergian laskentajärjestelmien ja palveluiden tuottamiseen koko prosessissa. ”PALVELUMME SOPIVAT kaikille, jotka kuluttavat energiaa ja haluavat hyödyntää uusiutuvaa aurinkoenergiaa – siis ihan kaikille. Laskentajärjestelmiemme avulla voimme selvittää, kuinka paljon sitä voidaan hyödyntää tietyllä paikalla”, kertoo Solar-Arenan toimitusjohtaja Ari Järvinen. TOIMINNAN TARKOITUKSENA on maksimoida energian säästäminen ja uusiutuvien energioiden käyttö. ”AURINKOENERGIAAN SATSAAMISESSA ei voida puhua investoinnista vaan sijoittamisesta – jopa 10 vuodessa hankinta maksaa itsensä takaisin ja tämän jälkeen 15 vuoden ajan sijoitus tuottaa noin 10 prosenttia vuosittain”, kuvailee Järvinen. ”Kun tuotto on varmasti 10% vuodessa, luulisi asian alkavan kiinnostaa.” PÄÄTÖS AURINKOENERGIAPALVELUIDEN tuottamisesta syntyi pitkän selvitystyön, kansainvälisillä messuilla kiertelyn ja satojen ihmisten tapaamisen seurauksena. On havaittu, että kotitalouksien lisäksi tarvetta aurinkoenergian hyödyntämiselle on nähty esimerkiksi teollisuusyrityksissä, energialaitoksissa ja kiinteistöosakeyhtiöissä. ”ON TÄRKEÄÄ tutustua aurinkoenergian tarjoamiin mahdollisuuksiin ja tehdä alkuselvitys – se pätee missä vain rakentamis- tai korjaushankkeessa. Alkuselvitys maksaa itsensä takaisin jo vuodessa”, kertoo Järvinen. SOLAR-ARENAN TOIMINTA on hyvässä kasvussa, koko kotimaassa kyselyjä on kotitalouksista Suomen suurimpiin aurinkovoimaloihin. Viime kesänä yritys aloitti viennin. Tällä hetkellä Solar-Arena tekee kauppaa muun muassa Moskovassa ja Pietarissa. JÄRVINEN KIINNOSTUI kauppakamarin jäsenyydestä verkostoitumismahdollisuuksien vuoksi. ”ODOTAN KAUPPAKAMARIN jäsenyydeltä verkostoitumista erilaisista yrityksistä olevien ihmisten kanssa. Kauppakamari vaikuttaa hyvältä ja tärkeältä verkostolta”, kertoo Järvinen. RunKeeper on GPS fitnessliikuntasovellus, joka käy lenkkeilyn lisäksi mm. hiihtoon. Ohjelmalla voi seurata mm. kestoa, pituutta ja keskimääräistä vauhtia. 8+1 SYYTÄ VERKOSTOIDU JA KEHITÄ OSAAMISTASI KAUPPAKAMARIN AJANKOHTAISISSA KOULUTUKSISSA. KOULUTUKSISSA SAAT MYÖS NÄKYVYYTTÄ JA TÄRKEITÄ KONTAKTEJA. KESKI-SUOMESSA OLLAAN edelläkävijöitä eteenpäin katsomisessa ja verkostojen luomisessa. Meillä on osaamista ja näkemystä ja viemme asioita rohkeasti eteenpäin. Suosittele kauppakamarin jäsenyyttä muillekin. 1. VERKOSTOIDU ja luo kontakteja alueen yrityspäättäjiin. 2. KEHITÄ osaamistasi ajankohtaisissa koulutuksissa. 3. NEUVOJA laki ja työsuhdeasioihin. 4. SAAT ajantasaista tietoa julkaisuissa, tiedotteissa ja uutiskirjeissä. 5. APUA ja asiakirjoja ulkomaankauppaan. 6. NÄKYVYYTTÄ ja lisää kontakteja, kun näyt kauppakamarin tilaisuuksissa ja julkaisuissa. 7. JOUKKOVOIMAA vaikuttamiseen. 8. EDULLISEMMAT jäsenetuhinnat koulutuksiin, Keskuskauppakamarin ansiomerkeihin ja ulkomaankaupan asiakirjoihin. Kuvassa Solar-Arena.com:n toimitusjohtaja Ari Järvinen ja hallituksen puheenjohtaja Erkki Niskanen KAUPPAKAMARI 7 URAPOLKU PIETARI SORRI Innostumisella vauhtia uralle Ensimmäisen kesätyöpaikan esimiehen esimerkin voima on motivoinut Jyväskylän Kongressikeskuksen toimitusjohtaja Pietari Sorria omalla urapolulla. TÄRKEIN OPPI ENSIMMÄISESTÄ MIKÄ ON SINULLE TÄRKEINTÄ TYÖSSÄ? TYÖPAIKASTA? Innostuminen ja onnistuminen. Jotta nämä toteutuisivat pitkällä aikavälillä, niin edellytyksenä on työntekijöiden ja asiakkaan innostuminen sekä tuloksen onnistuminen. Ensimmäisen työpaikkani suurin oppi oli esimiehen oman esimerkin mahtava voima ja motivointi. KUKA TAI MIKÄ ON ENITEN VAIKUTTANUT URAPOLKUUSI? SEURAAVA TAVOITE OMALLA URA- Yksittäisistä vaikuttimista suurin on varmastikin ollut juuri tuo ensimmäisen kesätyöpaikan innostus asiakaspalveluun, myyntiin sekä yrittäjyyteen. Kyseessä oli Päijänteen Venepalvelukeskus Oy Kuhmoisissa ja työskentelin siellä kesä- ja talvilomat yläasteelta armeijaan asti. Yksittäisistä henkilöistä tulee mieleeni kolme: Yrittäjä-äiti, Elixia Finlandin alkuperäinen toimitusjohtaja Peter Byman sekä hyvin yrittäjähenkinen vaimoni Katja. POLULLA? MISTÄ TEHTÄVISTÄ SIIRRYIT JYVÄSKYLÄN Innostuminen ja onnistuminen omassa työssäni niin, että tapahtumakaupunki Jyväskylä kasvaa ja kehittyy valtakunnallisten tapahtumien entistäkin monipuolisemmaksi keskukseksi niin ammatillisten, liikunnallisten kuin vapaa-ajan sekä viihdetapahtumien osalta. Tämän toteutuessa myös Paviljonki on kasvanut ja kehittynyt visioiden ja tavoitteiden mukaisesti. VAKIOT KONGRESSIKESKUKSEN TOIMITUSJOHTA- KOULUTUS JAKSI? Olen JAMKin Tiimiakatemiasta valmistunut johtamisen- ja markkinoinnin Tradenomi. Kuolutustani olen täydentänyt esimiestyön ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnolla sekä mm. HHJkurssilla. Aikaisemmin toimin viimeiset 10 vuotta Kylpylähotelli Peurungan markkinointipäällikön tehtävissä ja sitä ennen Elixialiikuntakeskuksen keskusjohtajana. ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA Ensimmäinen ”oikea työpaikka” oli markkinointipäällikön tehtävät turkulaisen Finn Biomechanics Innovation Oy:n palveluksessa. MERKITTÄVIN ASKEL URALLA Elixia-liikuntakeskusten lanseeraaminen Suomeen sekä Peurungan muutos veteraanien kuntoutuslaitoksesta vetovoimaiseksi hyvinvointikeskukseksi ja kylpylähotelliksi. MUISTA! Jyväskylän Kongressikeskuksen toimitusjohtaja Pietari Sorri 8 KAUPPAKAMARI Itseäni ohjaa ajatus: voit ehkä pettyä jos epäonnistut, mutta olet mennyttä jos et edes yritä. JUOKSEMALLA HYVÄÄ Keski-Suomen kauppakamarin Nenäpäivä-tempauksessa tehtiin juoksemalla hyvää. Keskisuomalaiset yritykset juoksivat tai pitivät kävelypalaveria Nenäjuoksussa Technopolis Innova 2:n ympäri. Lahjoitussumma määräytyi kierrettyjen kierrosten mukaan. Kierroksia karttui kasaan 392, mikä tarkoittaa esimerkiksi ateriaa 2800 lapselle tai 13 vuohta kehitysmaihin. Hyväntekeväisyyteen osallistuneita yrityksiä olivat Technopolis, Nordea, Lähitapiola Keski-Suomi, Tampereen Patenttitoimisto, Medita Communication, Kasvun Roihu ja Keski-Suomen kauppakamari. ”Tempauksessa oli hyvä tunnelma ja fiilikset oli korkealla. Näin saimme mukavan breikin päivään”, kommentoi Minna Tarvainen Lähitapiola Keski-Suomesta. Keski-Suomen kauppakamarin tavoitteena oli juosta vähintään 85 kierrosta 85-vuotisen Kauppakamarin kunniaksi. Kierroksia taittui kasaan kuitenkin 105, yli tavoitteen. Nenäpäivän kampanja-aika on 15.10.15.11., jona aikana kukin voi osallistua omalla tavallaan joko lahjoittamalla suoraan tai osallistumalla erilaisiin Nenäpäivätempauksiin. OMAN KORTENSA KEKOON VOI KANTAA OSOITTEESSA NENAPAIVA.FI/ JYVASKYLA_ NENAJOUKOT RAKENTAMISEN KUSTANNUKSIA VOIDAAN ALENTAA MM. ESTEETTÖMYYSVAATIMUKSIA LIEVENTÄMÄLLÄ JA VALITUSOIKEUTTA TÄSMENTÄMÄLLÄ, KESKUSTELTIIN RAKENTAMISEN NORMIEN PURKAMINEN -TILAISUUDESSA. SINUN ANSIOSTASI Jokaisen yrityksen taustalla on osaavia ja sitoutuneita työntekijöitä. Hyvin tehty työ ansaitsee kiitoksen. Osoita arvostuksesi ansiomerkillä! Haasteellisessa työelämässä tehdään ansiomerkin arvoisia suorituksia. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo koivisto KESKI-SUOMEN MATKAILU KOKOAA HANKETTA SAUNA-TEEMAN YMPÄRILLE KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARIN matkailuhallituksessa istuvat yrityk- set ovat linjanneet saunatuotteen olevan yksi maakunnan kärkimatkailutuotteista. Saunamaakunnaksi julistautunut Keski-Suomi haluaakin kehittää saunakokemusta ja sauna-brändiä erityisesti matkailun saralla. Saunatuotteet ja -palvelut koskettavat lähestulkoon kaikkia keskisuomalaisia matkailuyrityksiä kokoon, sijaintiin ja liikevaihtoon katsomatta. Tämän vuoksi Keski-Suomen matkailu hakee kaksivuotista hankerahoitusta uudelle ”Stopover Keski-Suomi: Saunatuotteiden ja -palveluiden kehittäminen kv-asiakasryhmälle” –hankkeelle. Hanketta avataan myös uusille saunatuotteiden ja -palveluiden kehittämisestä kiinnostuneille matkailutoimijoille. Lisätietoa ja ilmoittautuminen: projektipäällikkö Hanna Reini, [email protected]. ansiomerkit.fi KOMPASSI Ennakkoperintä 2016 4.12. 8.30-15.00 Ravintola Harmooni, Hannikaisenkatu 39 Ennakkoperintä 2016 -päivässä saat vastaukset kaikkiin ajankohtaisiin kysymyksiin ennakkoperintään liittyen. Pääset myös esittämään asiantuntijoille omia kysymyksiä. Voit listata kysymyksiä asiantuntijalle jo etukäteen, jolloin käsittelemme kysymyksiäsi päivän aikana. Asiantuntijana Ennakkoperintä 2016 -päivässä on ylitarkastaja Sari Wulff Verohallinnosta. ”Häneltä saa aina heti vastaukset osallistujien kysymyksiin. Mikäli hän ei tiedä vastausta, hän ottaa asiasta heti selvää ja antaa yhteystietonsa kysyjille, jotta asiaan voi palata”, kiittelevät koulutuksiin osallistuneet. Sari Wulff on kauppakamareiden valitsema vuoden kouluttaja 2012. Hinta: 250 € + alv. Ilmoittautumiset 7.12. mennessä. Lisätietoja nettisivuiltamme. DIGITAALISUUTEEN SIIRRYTTY VAUHDILLA PK-YRITYKSISSÄ TietoAkseli Oy:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamasta tutkimuksesta ilmeni, että jopa 44,8 prosenttia vastaajista on siirtynyt digitaalisuuteen 2-5 vuoden sisällä ja 23,2 prosenttia alle kahden vuoden aikana. DIGITAALINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ vaikuttaa laaja-alai- sesti myös taloushallintoon. TietoAkseli Oy ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu toteuttivat valtakunnallisen kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin digitaalisen taloushallinnon työvälineiden ja palveluiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita pk-yrityksissä. Tutkimusyhteistyössä mukana olivat Suomen Yrittäjät ja Kauppakamarit. KYSELYYN VASTANNEISTA yrityksistä noin 80 % on digitaalisen taloushallinnon piirissä. Tutkimuksen mukaan taloushallintonsa digiaikaan siirtäneet yritykset ovat erittäin tyytyväisiä digitaalisuuden tuomiin hyötyihin. Digitaalisesta taloushallinnosta voidaan puhua, kun osto- ja myyntilaskut vastaanotetaan ja lähetetään sähköisesti. TUTKIMUKSESTA SELVISI, että sisäiset henkilöriskit ja osaamisen jatkuvaan ylläpitoon panostaminen ovat merkittävimmät syyt taloushallinnon ulkoistamiseen. Toisaalta ulkoistuskumppanin pienet resurssit nähdään riskinä. Vastaajista 81 prosenttia on ulkoistanut ainakin joitakin toimintojaan. Yleisimmin ulkoistetut toiminnot olivat kirjanpito (67,4 %) ja palkanlaskenta (48,2 %). SUURIMMAKSI SYYKSI taloushallinnon ulkoistamattomuuteen nähtiin se, että taloushallinto on tärkeää pitää lähellä operatiivista toimintaa. Kallis hinta tai ulkoistamisen näkeminen työläänä tai monimutkaisena eivät ole merkittäviä syitä. TUTKIMUKSEN TULOSTEN perusteella pk-yritykset tarvitsevat tulevaisuudessa ulkopuolisen kumppanin apua erityisesti yritysjärjestelyissä, verotuksen erityiskysymyksissä sekä liiketoiminnan kehittämisessä. GALLUP VENÄLÄINEN VIENTI-ILTA Vinkit Venäjän vientiin? KESKI-SUOMEN VIENTIKILTA VIENTIOSAAJIEN VERKOSTO IRYNA STUPINA, VALTRA INC. Venäjän viennissä auttaa edes vähäinen kielitaito. Myös kiinnostus maata kohtaan ja omakohtainen kokemus auttavat Venäjän markkinoille pääsyssä. Ensimmäisen käynnin Venäjälle voi tehdä vaikkapa turistina. Vientikilta on keskisuomalaisten kansainvälistä liiketoimintaa ja vientityötä harjoittavien tai kv-asioista kiinnostuneiden verkosto ja keskustelufoorumi. PETRI HAGMAN, JYVÄSKYLÄN AIKUISOPISTO Tule tutustumaan ja liity vientikiltaan! Vaikka et tuntisi Venäjältä ketään, ei silti kannata jättää lähtemättä. Etsi aktiivisesti kumppaneita, verkostoja tai konsultteja, jotka tuntevat Venäjän markkinat. On myös tehtävä markkinaselvitys, mitä lähtee viemään ja minne. Me toimimme siellä, missä sinäkin. Olemme myös siellä, mihin olet matkalla. © 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. HYVIÄ KUULUMISIA YRITYKSESTÄSI? ALOITTEITA YRITYKSESI TOIMINTAYMPÄRISTÖN EDISTÄMISEKSI? HAASTEITA RATKAISTAVAKSI? OTA YHTEYTTÄ KAUPPAKAMARIIN, ME VAIKUTAMME JA TUOMME YRITYSTEN ÄÄNEN KUULUVIIN. http://www.kskauppakamari.fi/mita-meteemme/kansainvalisyys/vientikilta • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt Tutustu myös perhe- ja kasvuyrityksille suunnattuihin palveluihimme. www.ey.com/kotimaa M 12 KAUPPAKAMARI Maailma muuttuu Muuttuvatko yritykset? HENKILÖ Internet on tehnyt maailmasta globaalin kauppapaikan, jossa asiakas päättää mitä, mistä ja milloin ostaa. Yritysten on kuunneltava asiakasta yhä tarkemmalla korvalla ja sopeuduttuva muutokseen. TEKSTI TIINA JAATINEN KUVAT JUHO VAINIO KAUPPAKAMARI 13 S ANNI RONKAINEN TYÖ Kesko Oyj, Chief Digital Officer ja konsernijohtoryhmän jäsen AIKAISEMMAT TYÖTEHTÄVÄT Google, Suomen maajohtaja Mainostoimistokonserni McCann Helsinki Group, toimitusjohtaja Satama Finland Oy, liiketoimintajohtaja KOULUTUS KTM LUOTTAMUSTEHTÄVÄT Kolme hallituspaikkaa: Nordic Morning, Suomen Asiakastieto Oy, Sunduka Ltd. PERHE Puoliso ja koira HARRASTUKSET Kuntoilu, mökkeily ja hallitustyöskentely VIDEO Anni Ronkainen kertoo Keskon visiosta: mistä suomalainen ostaa ruokansa kymmenen vuoden kuluttua: 14 KAUPPAKAMARI 14 KAUPPAKAMARI uomalainen oli viime vuonna yhteydessä internetiin keskimäärin 2,7 laitteella. On arvioitu, että vuonna 2020 keskiluokkainen maailmankansalainen on kiinni netissä kymmenellä eri laitteella. Teollinen internet on siis valtaamassa maailmaa ja kaikki mikä voi digitalisoitua, digitalisoituu. Tätä mieltä on Keskon digijohtaja, Chief Digital Officer Anni Ronkainen. Internetissä on Ronkaisen mukaan varhainen aamu, vasta yksi prosentti mahdollisuuksista on käytetty ja 99 prosenttia on vielä odottamassa. Teollinen internet käsittää arvion mukaan tällä hetkellä 10 miljardia verkkoa käyttävää laitetta tai konetta, joita voidaan ohjata, mitata tai sensoroida. Maailma on siis muuttumassa ja yritysten on muututtava sen mukana. avulla. Se tuo nopeutta ja varmuutta päätöksentekoon ja mahdollistaisi erilaisten ennusteiden rakentamisen. Ronkaisen mukaan tähän on vielä matkaa, mutta nyt pystytään jo tarjoamaan esimerkiksi kohdennettuja mainoksia. Vastavuoroisuus on tärkeää, sillä vastineeksi tietojen luovuttamisesta yritysten on tarjottava asiakkaille hyödyllisiä ja laadukkaita palveluja. Keskossa on juuri lanseerattu K-ruoka-sovellus, joka tarjoaa asiakkaalle muun muassa ostohistoriaan perustuvia etuja ja älykkään, jaettavan kauppalistan. DIGIYRITYKSET LUOVAT TYÖPAIKKOJA Ronkaisen mukaan yrityksillä on kaksi vaihtoehtoa suhtautua digitalisaatioon. Ne voivat olla mukana muutoksessa ja kääntää digitaalisuuden edukseen YRITYSJOHTAJIEN tai olla tekemättä mitään ja HAASTE tehdä siitä esteen menestykselle. Digitalisaatio on myös DIGITAALISUUS kansantaloudellisesti tärkeää, Boston Consulting GrouKOSKETTAA sillä tutkimusten mukaan pin tekemän tutkimuksen KAIKKIA YRITYKSEN digitaalisesti suuntautuneet mukaan suomalaiset yritykset luovat enemmän kuluttajat ovat maailman TOIMINTOJA. työpaikkoja ja menestyvät toiseksi aktiivisimpia paremmin. digipalvelujen käyttäjiä. Digitaalisuus koskettaa Tämän mahdollistavat kaikkia yrityksen toimintoja toimivat verkkoyhteydet eikä niitä voi enää ulkoistaa IT-osastolle. Esimersekä hyvät laitteet. Myös julkinen sektori pärjää kiksi verkkokauppa koskettaa sekä markkinointia, tutkimuksessa hyvin. Edistyksellinen verohallinto myyntiä, liiketoimintaa että IT:tä. Teknologia on ja pankkipalvelut nostavat Suomen sijalle kuusi. vain toimintojen mahdollistaja ja perinteisten Yritysten osalta sijoitus on 17., joten tilanne ei toimenkuvien väliset rajat ovat hämärtyneet. näytä yhtä valoisalta, ja tästä syystä ulkomaalaiset Yhteistyön korostuessa siiloissa toimiminen ei enää verkkokaupat jylläävät Suomen markkinoilla. digiaikana ole mahdollista. ”Iso kysymys on se, että Suomessa yrityspäättä”Teknologia sinällään ei ole kiinnostavaa, vaan jät ovat yleensä yli nelikymppistä porukkaa, joiden se miten kuluttajat ottavat sen käyttöönsä. Miten pitäisi ymmärtää alle 40-vuotiaiden teknologisia teknologialla pystytään tekemään parempia päätöktarpeita”, Ronkainen toteaa. Yritysjohtajien on siä, luomaan parempia asiakassuhteita ja olemaan pysyttävä mukana muutoksessa, jotta he osaavat läsnä”, Ronkainen tarkentaa. vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Tulevaisuuden kuluttaja käyttää sujuvasti mobiililaitetta kauppareissulla ja etsii tuotetietoja useasta eri ODOTETTU MUUTOS lähteestä ennen myymälään menoa. Kesko on 75-vuotias perinteinen yritys, jonka TIETOJOHTAMINEN ON palveluksessa on 20 000 henkilöä. Koko K-ryhmä on pienen kaupungin, 45 000 henkilön suuruinen, TULEVAISUUTTA joten taitotasoja on monia. Ronkaisen tavoitteena on poistaa päällekkäisyyksiä ja tehdä Keskosta ketDigitalisaation myötä asiakasdataa on yhä helpomterämpi. Uusi tiimi on rakennusvaiheessa. Siihen pi kerätä. Esimerkiksi Keskon päivittäistavarakaukuuluu tällä hetkellä K-plussa-tiimin 45 työntepassa on miljoona asiakasta päivässä ja materiaalia kijää, joiden lisäksi digitiimiin halutaan tusinan kertyy paljon. Ronkainen on ennen Keskoa totverran siilojen rajat ylittäviä digitaalisen muutoktunut työskentelemään datan ohjaamassa maailsen vauhdittajia. massa - Googlen maajohtajana hän teki päätökset ”Muutos on matka, ja olemme vasta alussa. En mittareiden näyttämiin faktoihin perustuen. ole kohdannut vastarintaa, vaan paljon poreilee ”Minua hämmästyttää miten paljon yrityspinnan alla. Minulla on sellainen olo, että ihmiset maailmassa päätöksiä tehdään mutu-tuntumalla ovat odottaneet tätä. Ja sellaisten ihmisten kanssa - eikä faktoihin perustuen.” Ronkainen arvioi, että on kiva tehdä töitä”, Ronkainen iloitsee. tulevaisuudessa kaikkia yrityksiä johdetaan datan RUUAN VERKKOKAUPAN TULE- MONIKANAVAISUUS VALTAA VAISUUS KAUPAN Ruuan verkkokaupasta on käyty paljon keskustelua. Vaatteiden ja kodinelektroniikan myynti on siirtynyt vauhdilla verkkoon, mutta ruuan osalta kasvu on ollut hidasta. Ronkaisen mukaan ruuan verkkokaupan osuus ei todennäköisesti tule kasvamaan koskaan kovin suureksi. Markkinakohtaiset erot Euroopan maiden välillä ovat suuria. Iso-Britannia on tällä hetkellä edistyksellisin, mutta Suomessa vain 1-2 prosenttia ruokaostoksista tapahtuu verkon kautta. Keskon tavoitteena on haukata tästä markkinasta 40 prosentin osuus. ”Tarvitsemme sekä fyysisen että digitaalisen maailman asiakasvirrat. Voi olla, että kaupoista tulee vain sovituskoppeja, mutta toisaalta verkkokauppa voi toimia myös sisäänheittäjänä fyysiseen kauppaan. Tätä on pystyttävä myös mittaamaan kokonaisuutena”, Ronkainen toteaa. Kaupan alan toimijoilla on Ronkaisen mielestä oltava erilaisia palvelukanavia. Joskus asiakas haluaa ostaa verkosta, toisena päivänä nopeasti lähikaupasta ja viikonloppuisin ajan kanssa supermarketista. Kuluttaja valitsee hänelle sopivimman palvelukanavan ja kaupan on vastattava tähän tarpeeseen olemalla läsnä monissa eri kosketuspisteissä. Digitaaliset laitteet vaikuttavat kaupassakäyntiin hyvinkin konkreettisesti. Esimerkiksi seitsemän kymmenestä suomalaisesta on etsinyt kaupassa tuotetietoa mobiililaitteella. Tässä on Ronkaisen mukaan täysin käyttämätön mahdollisuus, jolla kauppakokemusta voisi laajentaa. ”Asiakkaiden odotusarvo uusille palveluille on suuri ja haluamme tarjota käyttökokemuksiltaan parhaita palveluja, jotka kehittyvät analytiikan ja asiakaspalautteen myötä”, Ronkainen kertoo. MYYJÄ 4.0 Digitalisaatio on kääntänyt maailman ylösalaisin. Asiakkaan tavoittaminen on yhä vaikeampaa ja hän tekee yhä valistuneempia ostopäätöksiä. Digitalisaatio vaikuttaa kaikkiin, mutta kaupan alalla erityisesti myyjien ammattiryhmään. Lattialiikenne kaupassa vähenee, asiakkaita on vähemmän ja he ovat entistä fiksumpia. Ronkainen antaa esimerkin juoksukenkien ostajasta. ”Hän on kauppaan tullessaan tehnyt jo paljon taustatutkimusta ja tietää kengistä todennäköisesti enemmän kuin myyjä. Miten fiksulle asiakkaalle pystytään tarjoamaan lisäarvoa. Millainen voisi olla myyjä 4.0”, Ronkainen pohtii. Digitaalisuus on muutos, joka Ronkaisen mukaan koskettaa kaikkia. Hän kokee tehtävänsä Chief Digital Officerina siinä mielessä määräaikaiseksi, että viiden vuoden kuluttua digitaalisuuden pitäisi olla jo arkipäivää. ”Nyt on meneillään digimuutos ja viiden vuoden kuluttua taas jokin uusi muutos. Tässä ajassa on paljon epävarmuutta, joten siksi asiat täytyy hoitaa ilon kautta.” KAUPPAKAMARI 15 KAUPPAKAMARI 15 Digitalisaatio haluaa tiedon ulos ja käyttöön Yritysten digitalisaatiolla on edessään toinen vaihe, kun kerätty tietoa pitää uskaltaa jatkojalostaa. DIGITALISAATIO TEKSTI: JUKKA LEHTINEN 20 KAUPPAKAMARI 16 KAUPPAKAMARI Colourbox Kuva: COLOURBOX S uomalaiset yrityksien digitalisaation aste vaihtelee runsaasti sen mukaan millä toimialalla ollaan. Tietotekniikka-alan yrityksissä ohjelmistokehitys on luonnollisesti pitkällä ja digitaalisia tuotteita on etenkin pankkialalla. Sen sijaan energia-alalla digitalisaatio on vasta lastenkengissä, selviää Etlan yrityksille keväällä tekemästä kyselystä. ”Yritysten digitalisaatio rajoittuu etupäässä intranetiin tai korkeintaan laajennettuun intranettiin”, sanoo Etlan tutkija ja Aalto yliopiston tutkijatohtori Timo Seppälä. Yritykset ovat viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ottaneet käyttöön erilaisia yritystietojärjestelmiä, kuten toiminnanohjaus- ja asiakkuudenhallintajärjestelmiä. Tietojärjestelmien tuottamaa tietoa on kuitenkin hyödynnetty etupäässä yrityksen sisällä ja alihankintaketjussa. ”Toiminnaohjausjärjestelmien tieto jaetaan hyvin rajalliselle määrälle toimijoita, jotka ovat käytännössä osa toimitusketjua”, Seppälä sanoo. Digitalisaatiosta puhuttaessa tänä päivänä nousee esiin kaksi hype-sanaa: internet of things ja big data. Käytännössä kyse on siitä, että yhä useampi esine, laite ja palvelu pystyvät lähettämään analysoitavaa tietoa takaisin omistajalleen tai valmistajalleen. Tiedon luonne myös monipuolistuu. TIETO PIDETTY PIILOSSA Nykypäivänä yhä useampi teollisuuslaite sisältää internetyhteyden, mutta vain harvoin ominaisuutta käytetään hyväksi. Tietoa ei uskalleta jakaa, koska ei tiedetä mikä sen vaikutus olisi. Seppälällä ei ole tiedossa, että kukaan teollisuusyritys olisi mennyt niin pitkälle, että tietoa olisi avattu kolmansille osapuolille. Varovaisuutta on etenkin laitetoimittajalla, sillä liika avoimuus voisi tuoda uusia ei-toivottuja kilpailijoita. Suuri osa laitteiden ja järjestelmien valmistajista tekee ison osan liikevaihdostaan palveluilla, kuten huollolla. Avoimuuden riski on se, että joku muu kuin alkuperäinen valmistaja pääsee hallinnoimaan alan laitekantaa. ”Yritysten kannattaisi alkaa tekemään kokeiluja vaikka valikoitujen yhteistyökumppanien kanssa ja katsoa mitä siitä syntyy. Avoimeen maailmaan meneminen on hyppy tuntemattomaan, eikä sitä kukaan KAUPPAKAMARI 21 17 KAUPPAKAMARI Kuva: Etla järkevä yritysjohtaja halua ottaa harkitsemattomasti”, Seppälä sanoo. Seppälän mukaan lähes 7000 suomalaisyritykselle tehdystä kyselystä selvisi, että usealla toimialalla digitalisaation tarve nähdään tärkeänä, mutta ei tiedetä minkälaisiin investointeihin ja toimenpiteisiin pitäisi ryhtyä. ”Nyt yrityksissä pitäisi toimiva johto ja hallitus saada tietoiseksi siitä, millaisiin toimenpiteisiin digitalisaation tulisi johtaa kyseisessä yrityksessä. DIGITAALISUUS VOI TULLA PAKOLLA Joillakin aloilla digitaalisuuten on pakko mennä jos liiketoimintaa haluaa ylipäätänsä jatkaa. Pankkialalla digitaalisuus on mennyt hyvin pitkälle ja avoimuutta on tulossa vielä lisää EU:n pakottamana. EU:n aloitteesta pankit joutuvat avaamaan rajapintoja kolmansille osapuolille. Silloin kilpailua syntyy siitä, että pankin asiakkaan ei välttämättä ole pakko käyttää oman pankin verkkopankkia tai mobiilisovellusta, vaan sen voi jatkossa tehdä joku muu. Digitaalisuus myös astuu vanhojen liiketoimintamallien varpaille ja pakottaa uudistumaan. Esimerkkeinä tästä ovat Über, joka on pannut maailmalla taksimarkkinat sekaisin ja Airbnb, joka kilpailee majoitusalan kanssa. ”Über ja Airbnb ovat esimerkkejä Digitaalisuus pakottaa vanhoja liiketoimintamalleja uudistumaan. Esimerkiksi Über sekoittaa taksimarkkinoita ja Airbnb kilpailee majoitusalan kanssa. ”Über ja Airbnb hyödyntävät kuluttajien omaisuutta, joka on arvokasta, mutta jonka käyttöaste on matala”, Timo Seppälä sanoo. palveluista, jotka hyödyntävät kuluttajien omaisuutta, joka on arvokasta, mutta jonka käyttöaste on matala. Yhdysvalloissa vastaavia starupeja on tulossa lisää”, Seppälä sanoo. Kakkosasuntojen ja autojen käyttöaste on vähäistä varsinkin kun huomioidaan niiden arvo. Teollisuuslaitteiden ja -palveluiden jatkovuokraamispalveluita ei vielä ole näkynyt. Yhdysvallat ja piilaakso jyrää uusien digitaalisten palveluiden kehittämisessä. Seppälän mukaan suomalaisten ei kannata vielä luovuttaa. JULKISIIN PALVELUIHIN ASIAKASLÄHTÖISYYTTÄ NYKYMUOTOISTA OPPISOPIMUSTA VÄLJEMPI MALLI VOISI TUODA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN NUORIA ENTISTÄ NOPEAMMIN TYÖELÄMÄÄN. Nykyisen hallituksen kärkihankeissa digitaalisaation edistäminen on jaettu kahteen osaan. Ensimmäinen, niin sanotun digi 1:n tavoitteena on julkisten palveluiden digitalisointi. Toisen eli digi 2:n tavoitteena on edistää yritysten toimintaympäristöä. ”Julkisten palveluiden tehostamisessa korostetaan nyt asiakaslähtöisyyttä”, sanoo erikoisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Valtionvarainmi18 KAUPPAKAMARI 22 KAUPPAKAMARI nisteriöstä. Julkisen sektorin asiakkaita ovat kansalaiset sekä yritykset ja yhteisöt. Yksi kehityskohde on luvat. Rissasen mukaan lupien hakua on viety verkkoon, mutta usein ne toimivat hallinnon näkökulmasta eikä esimerkiksi lupaa hakevan yrityksen näkökulmasta. ”Hallitusohjelmassa puhutaan yhden luukun periaatteesta. Tavoite on yksi luukku asiakasta kohden, ei hallinnolle”, Rissanen sanoo. Samalla kun mietitään digitalisaatiota, mietitään myös sitä onko kaikki luvat edes tarpeellisia. Hallitusohjel- massa on tavoitteena myös byrokratian ja sääntelyn vähentäminen. Yrityspuolen digitalisaation kehittämisessä keinot tukea ovat vielä haussa. Ylimääräistä rahaa ei ole varattu, vaan rahoitus hoidetaan perinteisten kanavien kuten Tekesin ja Finnveran kautta. Vastuu jää lopulta yrityksille, vaikka lupaprosessit helpottuisivatkin. ”Pitää muistaa, että hyväkään hallinto ei pysty tekemään muuta kuin helpottamaan yritysten toimintaympäristöä. Toisaalta tehoton ja huonosti hoidettu hallinto kyllä pystyy estämään yritysten kehityksen”, Rissanen sanoo. Kuva: Konecranes Kuva: Konecranes Automaation ansiosta yksi ihminen voi valvoa ja ohjata toimistosta käsin useita satamalaitteita. ta ja tuottavuutta”, sanoo Konecranesin ”Teollisuusyritykset eivät muissa maissa KAUPALLE KILPAILU TIUKKENEE satamanosturiyksikön automaatiovastaava ole yhtään suomalaisia edellä digitaalisten Kauppa on ensimmäisenä toimialana ollut Thomas Gylling. rajapintojen avoimuuden kanssa.” digitalisoitumassa. Digitaaliset kassa-, Tietoa kerätään etenkin huoltoa varten. Seppälän mukaan Yhdysvalloissa kytee tilaus- ja varastojärjestelmät ovat tehostaTiedon avulla analysoidaan nosturien todelparhaillaan suuri lakimuutos, joka voi neet toimintaa. Toisaalta verkkokauppa on linen käyttö ja huollon tarve. muuttaa tilannetta. Autoteollisuus ajaa lakiristänyt kilpailua. kia, jossa kalliiden hyödykkeiden, ”Verkkokauppa vaikuttaa kuten autojen omistus ei siirtyimarkkinaosuuksiin, ja järjestelmiDIGITALISAATIO ON TIUKENTANUT sikään ostajalle, vaan he saisivat en tehostuminen parantaa tulosta”, KILPAILUA ERITYISESTI HELPOSTI vain elinikäisen käyttöoikeuden. sanoo Kaupan liiton digiasiantunKULJETETTAVISSA TUOTTEISSA, Malli on haettu ohjelmistotija Oula Järvinen. puolelta, ja perusteenakin on se, Järvisen mukaan digitalisaatoi KUTEN VAATTEISSA. että autoissa olevan ohjelmistojen on tiukentanut kilpailua erityisesti määrä alkaa olla niin suuri, että helposti kuljetettavissa tuotteissa, siihen ei saisi muut koskea. kuten vaatteissa. ”Mitä parempia algoritmeja opimme ”Tällainen laki muuttaisi laitehankinnat ”Suomalaisen kaupan pitäisi kansainväkehittämään, niin sen tarkemmin pystymyhä enemmän palveluiksi.” listyä, sillä rajoja ei saa kiinni. Digitaalisella me ennustamaan miten nosturit tulevat puolella peliteollisuus tekee sitä jo hyvällä käyttäytymään”. menestyksellä”, Järvinen sanoo. NOSTURIEN VIAT TIETOON Konecranes hyötyy siitä, että se saa tietoa Vuoden alusta Team Finland –verkosto ETUKÄTEEN kaikista laitteista ympäri maailmaa ja voi aloittaa verkkokaupan kasvuohjelman. Yksi digitalisaatiota hyödyntävä toimiala on analysoida sitä. Gyllingin mukaan tieto on ”Pienikin toimija voi pärjätä kun erisatamat. Nosturivalmistaja Konecranes on myös asiakkaan käytössä. koistuu ja antaa hyvää palvelua.” digitalisoinut satamajärjestelmiä jo 1990-luToinen satamien digitalisaatioon liitJärvisen mukaan kaupan ala voisi myös vulta alkaen. tyvä asia on automaatio, jonka avulla yksi hyödyntää paremmin asiakkailta luvan ”Visiomme on, että seuraamme nosihminen voi valvoa ja ohjata toimistosta kanssa kerättyjä tietoja. turien toimintaa reaaliajassa ja käytämme käsin useita satamalaitteita. Tämä muuttaa tietoa kellon ympäri parantaaksemme satamien työnkuvia. asiakkaidemme toimintojen turvallisuutKAUPPAKAMARI 19 KAUPPAKAMARI 23 KEHU KAVERIA ESKO HOLOPAINEN Säästöjä tullisuunnittelulla MIKSI TULLISUUNNITTELUA KANNATTAA TEHDÄ? Tullisuunnittelu on yhdistelmä yrityksen normaalia verosuunnittelua ja toisaalta osa normaalia yrityksen logistiikan suunnittelua. Tullisuunnittelun tarkoitus on luoda yritykseen toimivia tulliprosesseja, jotka onnistuessaan tuovat yritykselle merkittäviäkin säästöjä sekä selkeyttävät tietyiltä osin logistiikan toimittajaketjuja. MITÄ HYÖTYÄ PÄIVÄSTÄ OLI? Tullisuunnitteluun vaikuttaa monet eri tekijät. Jokaisella yrityksellä on omat erityispiirteensä, mutta voidaan määritellä että tuotantolaitoksella, jonka tehtävänä on tuottaa ja myydä tuotteita eteenpäin toimii erilaisia säännöt ja prosessit kuin yrityksellä, joka toimii Suomen kuluttujamarkkinoilla. SA-TU LOGISTICS OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT Logistiikan eri palvelut Suomessa. Kolme päätukijalkaa, Tulliilmoitus- ja dokumentaatio, tavaran käsittely ja varastointi, kotimaan kuljetus MITÄ VIENNIN SUUNNITTELUSSA KANNATTAA OTTAA HUOMIOON? Viennissä ei normaalisti kanneta tulliveroja, jolloin vientisuunnittelu on enemmän tullimenettelyihin ja toimijoihin littyvää suunnittelua. Oikein tehty vienti-ilmoitus pelastaa myös monelta murheelta ja ylimääräisiltä tullimaksuilta, mikäli esimerkiksi viety tuote jostain syystä palautuu tai tuote on muutoin ollut viallinen. Viennissä myös alkuperäasiakirjat ja tullietuuksiin liittyvät dokumentit ovat tärkeä osa vientiprosessia. Vientisuunnittelu muuttuu hyvinkin tärkeäksi siinä vaiheessa, kun yrityksellä on käytössään Tullin erikoislupia, kuten Sisäisen jalotuksen lupa. Tällöin vienti-ilmoitus toimii tärkeänä dokumenttina, jolla on suora vaikutus tullin kantamiin veroihin. VIENTIMAAT Ei omaa vientiä www.sa-tu.com 20 KAUPPAKAMARI MIKÄ ON INTRASTAT? Intrastat on EU:n yhteisökaupan tilastointi- ja raportointijärjestelmä, josta saatavaa tietoa käytetään hyvin monipuolisesti moniin eri käyttötarkoituksiin. IIDAMARIA HOKKANEN Keski-Suomen kauppakamari koulutti tullisuunnittelussa 6.10.2015. Tullisuunnittelun tarkoituksena on tuoda säästöjä yrityksille. Haastattelimme kouluttaja Esko Holopaista SA-TU Logistics Oy:stä ja osallistuja Iidamaria Hokkasta TANA Oy:stä. TEKSTI VIIVI SAKKARA KUVAT ESKO HOLOPAISEN OMA KUVA, IIDAMARIA HOKKASEN KUVA: PEKKA RÖTKÖNEN MITÄ ODOTUKSIA OLI TULLISUUNNITTELU JA INTRASTAT -KOULUTUKSESTA? Odotin käytännönläheisiä esimerkkejä siitä, miten tullisuunnittelulla voi saada säästöjä ja miten Intrastat-raportointi kuuluu tehdä. MITÄ HYÖTYÄ KOULUTUKSESTA OLI? Uskon, että tulevaisuudessa tullisuunnittelu otetaan tarkemmin harkintaan tuonnissamme. MITEN AIOTTE HYÖDYNTÄÄ TULLISUUNNITTELUA YRITYKSESSÄNNE? Uskon, että saamani koulutuksen jakaminen oman yritykseni sisällä nostaa tullisuunnittelun hyödyntämisen mahdollisuuden pintaan. TANA OY TOIMIALA, TUOTTEET, PALVELUT SUOSITTELISITKO KOULUTUSTA MUILLE? Suosittelisin koulutusta kaikille, jotka työskentelevät tuonnin ja viennin parissa, ja erityisesti niille, jotka vastaavat niiden raportoinnista. Teknologiateollisuus, tuotteet: kaatopaikkajyrä, jätteenrepijä ja rumpuseula VIENTIMAAT Australia, UK, USA, Itä-Eurooppa (Puola, Unkari, Bulgaria, Romania), Belgia, Saudi-Arabia ja Algeria (nämä viimeisen vuoden aikana), käytännössä lähestulkoon koko maailma. www.tana.fi KAUPPAKAMARI 21 TILASTO TILASTO Asiakkaita osallistetaan harvoin kehitystyöhön Digimittari-työkalun tulokset osoittavat, että yritykset osallistavat asiakkaitaan kehityshankkeisiin vain kohtalaisen harvoin. TEKSTI KESKUSKAUPPAKAMARIN VIESTINTÄ GRAAFIT EVA-RIITTA ANTIKAINEN DIGIMITTARI-TYÖKALUN täytti 528 suomalaisorganisaation edustajaa syksyllä 2015. Tuloksien mukaan vain 17 % yrityksistä osallistaa asiakkaitaan systemaattisesti liiketoiminnan kehityshankkeisiin. ”Kyky uudistaa omia palvelukonsepteja on digiajan ehdoton kilpailuetu. Tämä tarkoittaa jatkuvan oppimisen, kokeilemisen ja tekemisen kulttuuria, jossa maali ja asiakastarpeet liikkuvat. Herää kysymys, voisiko omia asiakkaita ottaa enemmän mukaan tähän kehitystyöhön”, kommentoi digitalisaatiohankkeen vetäjä Heikki Halme Keskuskauppakamarista. Digimittari on yritysten itsearviointiin tarkoitettu työkalu, jonka avulla kartoitetaan yrityksen digitalisaation tämänhetkinen taso. Sen voi käydä tekemässä osoitteessa digitaalinenpolku.fi. ASIAKKAITA EI OSALLISTETA SYSTEMAATTISESTI DIGITAALISUUTEEN LIITTYVIIN KEHITYSHANKKEISIIN 17 25 OSALLISTAA ASIAKKAITA SYSTEMAATTISESTI HANKKEISIIN OSALLISTAA ASIAKKAITA HANKKEISIIN 21 % KYSYY JOSKUS ASIAKKAIDEN MIELIPITEITÄ 32 Yritykset voisivat osallistaa asiakkaitaan enemmän digitaalisuuteen liittyvään kehitystyöhön. Vain 17 % Digimittari-työkaluun vastanneista yrityksistä osallistaa asiakkaita systemaattisesti. 13 % ei hyödynnä digitaalisuutta uudistumisessa 36 % hyödyntää digitaalisuutta satunnaisesti uudistumisessa 30 % sisällyttää digitaalisuuden lähes kaikkeen uudistumiseen 21 % sisällyttää digitaalisuuden kaikkeen uudistumiseen 22 KAUPPAKAMARI 2 KAUPPAKAMARI EI KYTKE ASIAKKAITA MUKAAN HANKKEISIIN YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT DIGITAALISUUTTA UUDISTUMISESSA SATUNNAISESTI KOLUMNI ANU LAASANEN YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ -JUHLASEMINAARILLA HALUTAAN NOSTAA ESIIN YRITTÄJIÄ, JOTKA TYÖLLISTÄVÄT VAIKEISTA AJOISTA HUOLIMATTA. ”KASVAVA YRITYS TYÖLLISTÄÄ, työllistävä yritys kasvaa.” TALOUS, YRITTÄJYYS, KASVU, menestyminen, työllisyys – näistä asioista puhutaan nykyisin uutisissa ja kirjoitetaan lehdissä melkein päivittäin. Enimmäkseen uutisiin pääsevät erittäin hyvät ja innovatiiviset yrittäjät tai vastavuoroisesti epäonnistuneet ja vaikeuksiin joutuneet yritykset. KUITENKIN MAASSAMME ON paljon yrittäjiä - työnantajia, jotka työllistävät ja tekevät yrityksen menestymisen eteen arvokasta arjen työtä päivästä toiseen, ilman että he ylittävät uutiskynnystä valtakunnan medioissa. Ovatko YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ – NÄMÄ OVAT KAKSI ARVOKASTA SANAA, JOITA KANNATTAA NOSTAA NÄKYVÄSTI SUUREMPAAN ARVOON. niinsanottu tavallinen yrittäminen ja työllistäminen liian itsestään selviä asioita? Mielestäni ei! YRITTÄJÄ TYÖLLISTÄÄ – nämä ovat kaksi arvokasta sanaa, joita kannattaa nostaa näkyvästi suurempaan arvoon ja juhlia! JO TOISENA VUOTENA peräkkäin olemme yhdessä paikallisten yrittäjäjärjestöjen ja Keski-Suomen kauppakamarin kanssa järjestäneet Yrittäjä työllistää -seminaarin. Tänä vuonna aiheena ovat yrittäjälle tärkeät asiat: kilpailukyky, markkinointi ja arvot. NYT JO PERINTEINEN Yrittäjä työllistää -juhlaseminaari pidetään 26.11.2015 Jyväskylän Paviljongissa. Luvassa on mielenkiintoisia puheenvuoroja, stand up -komiikkaa, musiikkia, ruokaa ja meille kaikille niin tärkeää verkostoitumista. NÄHDÄÄN SEMINAARISSA JA juhlitaan työllistäjiä! Ohjelmassa • SeminaarinavaaJyväskylänkaupunginjohtajaTimoKoivisto • Puhutaantaloudennäkymistäjasiitä, miltätulevaisuusnäyttää/Suomen PankinpääjohtajaErkkiLiikanen • Yrittäjäonuseastiisonkysymyksen äärellä:kumpiedellä-kilpailukykyvai arvot?/SuomenYrittäjienpuheenjohtajaJyrkiMäkynen • Mitenpienyrittäjätovatselviytyneet tämänpäivänhaastavassaajassa? Mitenyhdistääinnovatiivisuus,kilpailukyky,markkinointijataloudellisesti kannattavaliiketoiminta?/Kasvu Open-menestyjät • MarkkinointionuseastikaikenAja O.Joskusseonniinvakavajuttu, etteipaljonnaurata.Vainaurattaako kuitenkin?Standup–esiintyjäMikko Vaismaatarkasteleeasioitapilke silmäkulmassa • Vastuullinentyöllistäjä-palkitseminen Osallistumismaksuon80euroa.Hinta sisältääkaikenohjelmantarjoiluineen. ILMOITTAUDUKauppakamarinnettisivuilla Kasvu Open 2015 -voittajat tuulettavat Kasvu Open Karnevaalissa 23.10.2015. Vahva tahto maailmalle ALUEELTA Valtakunnallisen yritysten sparrauskilpailu Kasvu Openin voittajiksi valittiin Start up -sarjassa espoolainen Fourdeg Oy ja Start again -sarjassa kajaanilainen Critical Force Entertainment Oy. Kunniamaininnat annettiin jyväskyläläiselle BioGTS Oy:lle ja raaseporilaiselle Toroidion Oy:lle. TEKSTI JAANA SEPPÄLÄ 24 KAUPPAKAMARI KUVAT MATIAS ULFVES Yritysten sparrauskilpailu Kasvu Openin voittajat valittiin 23.10. Jyväskylän Paviljongissa pidetyssä Kasvun Karnevaalissa. Valinta oli haastavaa, sillä kasvuhaluisten yritysten kärki oli Kasvu Open 2015 –kilpailussa erittäin lavea. – Erityisesti ilahdutti nähdä, kuinka erilaisia kasvunälkäisiä yrityksiä Suomessa on. Ne tulevat eri aloilta ja eri puolilta Suomea, sanoi tuomariston puheenjohtaja Pekka Pirttiaho. START UP -VOITTAJA TARJOAA ENERGIATEHOKKUUTTA Start up-sarjan voittaja Fourdegin tuote parantaa kaukolämmitetyn kiinteistön ja kaukolämpöverkon energiatehokkuutta. Sen avulla rakennuksen jokaista huonetta lämmitetään oikeaan aikaan ja oikealla energiamäärällä. Ratkaisu hyödyntää IoTteknologiaa, mikä mahdollistaa hyvän skaalautumisen. Fourdegin älytermostaatit ovat langattomasti yhteydessä verkkopalveluun. – Olemme saaneet rahoitusta, jonka avulla pystymme aloittamaan toimitukset. Suomen jälkeen viemme bisnesmallin Ruotsiin ja laajemmin Eurooppaan. Kotimaan markkina ei riitä meille, kertoo Fourdegin perustaja ja toimitusjohtaja Markku Makkonen. START AGAIN -VOITTO PELIFIRMALLE Start Again -sarjan voitti pelifirma, minkä voi nähdä myös merkkinä suomalaisen pelialan kypsymisestä. Vuonna 2010 perustettu Critical Force Entertainment kehittää moninpelattavia mid- ja hardcore online -pelejä useille eri alustoille, erityisesti mobiililaitteille. Uuden pelin, Critical Opsin, arkkitehtuuri, grafiikka, tulovirtojen mallinnus ja palvelinratkaisut on luotu vastaamaan nykypelaajien ja laitteistojen korkeisiin vaatimuksiin. Sen prototyyppiä ladattu jo 25 miljoonaa kertaa. – Tarkastelimme tätä yritystä toimialansa vuoksi jopa tarkemmin kuin muita finalisteja. Yritys ei ole pelkkä lupaus. Se on kasvun kynnyksellä ja voi skaalautua todella nopeasti. Bisnes on kunnossa, eikä kyse ole vain hypestä. Tämä yritys tulee muuttamaan koko free to play –genreä, perusteli Pirttiaho voittajavalintaa. Tuomaristo jakoi kunniamaininnan Start up -sarjassa raaseporilaiselle Toroidion Oy:lle. Sen kehittämällä ja patentoidulla Uljas Valkeinen ojensi Suomen ensimmäisen Kasvupalkinnon Metsä Groupin pääjohtaja Kari Jordanille. tekniikalla sähköautosta on saatu erittäin tehokas ja ympäristöystävällinen. Toroidionin erikoisuus on, että sen voimalinjan voi skaalata periaatteessa mihin tahansa laitteeseen, henkilöautosta rekkaan tai laivaan. – Maailmassa valmistetaan yli 300 miljoonaa ajoneuvoa vuosittain. Öljyä ei tarvitse polttaa päästöksi taivaalle. Toroidion on kasvun polkunsa alussa ja meillä on resepti koko planeetan liikkumiseen täysin ympäristöystävällisesti, sanoo toimitusjohtaja Pasi Pennanen. Jyväskyläläisen BioGTS Oy:n patentoidut, skaalattavat ja tehdasvalmisteiset uuden sukupolven biokaasu- ja biodiesellaitokset mahdollistavat eloperäisen jätteen käsittelyyn ja hyödyntämiseen uusiutuvana energiana. BioGTS tavoittelee 30 miljoonan euron liikevaihtoa vuodelle 2018. Agenttisopimuksia on 44 eri maassa ja tarjouskanta noin 600 miljoonaa euroa 27 eri maassa. – Biohajoavan jätteen maailmanlaajuinen markkina on yli 200 miljardia ja kasvaa koko ajan. Me mullistamme jätteenkäsittelybisneksen, toteaa BioGTS:n kehitysjohtaja Annimari Lehtomäki. Kasvu Open tuomaristoon kuuluivat puheenjohtaja Pekka Pirttiaho Mega Electronicsista, pääomasijoittaja ja hallitusammattilainen Juho Lipsanen, Juho Risku Butterfly Venturesista, Marika Af Enehjelm Suomen pääomasijoitus FVCA:sta, Jaakko Salminen yksityissijoittajien järjestö Fibanista ja Sanna-Mari Hynninen Kasvun Roihusta. KARI JORDAN PALKITTIIN SUOMEN KASVUPALKINNOLLA Karnevaalissa jaettiin torstaina 22.10. Suomen ensimmäinen Kasvupalkinto. Palkinto myönnettiin Metsä Groupin pääjohtajalle Kari Jordanille Äänekoskelle rakennettavan uuden sukupolven biotuotetehtaan investointipäätöksestä. Uljas Valkeinen perusteli valintaa etenkin pk-yritysten kasvumahdollisuuksilla. ”Äänekoskelle rakennettava uuden sukupolven biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi, joka vauhdittaa valtakunnallisen biotuoteverkoston rakentumista sekä tarjoaa uusia kasvumahdollisuuksia lukuisille pk-yrityksille. Vaikutukset ovat merkittäviä koko Suomen talouden kannalta. Rima tuleville vuosille on nostettu korkealle”, Valkeinen korosti. ”Palkinto on merkittävä asia minulle ja koko Metsä Groupin organisaatiolle. Äänekosken biotuotetehdas on Metsä Groupin kilpailukyvyn kannalta tärkeä investointi ja erinomainen osoitus suomalaisen metsäteollisuuden elinvoimasta sekä kyvystä uudistua”, kiitteli Kari Jordan puheessaan. KAUPPAKAMARI 25 KALENTERI LUE LISÄÄ KOULUTUKSISTAMME WWW.KSKAUPPAKAMARI.FI/KOULUTUKSET 24.11. RAKENNUSALAN ERITYISPIIRTEET RAKENNUSALALLE KOHDISTUU erityisiä velvoitteita verotuksen ja erilaisten ilmoitusvelvollisuuksien suhteen. Mitä nämä velvoitteet ovat, ketä koskettavat ja kenen vastuulla ne on hoitaa? Rakennusalan verotus- ja ilmoitusvelvollisuus koulutuksessa käydään käytännönläheisesti läpi veronumero, kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, tilaajavastuulaki, arvonlisäverotuksen pääsäännöt ja vähennysoikeudet. 24.11. KLO 8.30-16.00 JYVÄSKYLÄ HINTA 320 € / 420 € + ALV 24 %. Rakennusalan erityispiirteet -koulutuksen asiantuntijoina ovat arvonlisäveroasiantuntija Anne Klemola PwC:ltä ja Verohallinnon ylitarkastaja Pirkko Vuori. MARRAS 17 VARMISTA KANNATTAVA KAUPANTEKO LISÄTIETOJA JOULU 1 [email protected] KONSERNITILINPÄÄTÖS Selkeä kuva konsernin taloudesta LISÄTIETOJA [email protected] 18 SIJOITUSKOULU JA PÖRSSI-ILTA LISÄTIETOJA [email protected] 7 NÄPPÄRÄT EXCELIN MAKROT -verkkokoulutus LISÄTIETOJA [email protected] 24 RAKENNUSALAN ERITYISPIIRTEET LISÄTIETOJA [email protected] 9 IT2015-SOPIMUSEHDOT – MIKÄ MUUTTUU? LISÄTIETOJA [email protected] TOIVEITA ENSI VUODEN KOULUTUKSIIN? OLEMME PARHAILLAAN kokoamassa ensi vuoden koulutuskalenteria. Mikäli sinulla on mitä tahansa toiveita, ideoita tai kehittämisehdotuksia koulutuksiin liittyen, otamme niitä mielellämme vastaan. Haluamme, että koulutukset vastaisivat mahdollisimman hyvin jäsenistömme tarpeisiin. KOULUTUSASIOISSA VOIT olla suoraan yhteydessä Leena Räisäseen, [email protected] tai p. 010 322 2382. 26 KAUPPAKAMARI 11 OFFICE 365 JA ÄLYKÄS TYÖ: KEVYT KOKOUS LISÄTIETOJA [email protected] 29 ENNAKKOPERINTÄ 2016 LISÄTIETOJA [email protected] KIRJANPITO TYÖSUHDEASIAT SOPIMUSASIAT VEROTUS YHTIÖOIKEUS MUU YRITYSJURIDIIKKA Liikejuridiikan asiantuntija, VT, KTM Juho Wallenberg, KPMG Oy Ab, Jyväskylän toimisto Väärin tehty yritysjärjestely on kallis Väärin toteutettu yritysjärjestely voidaan esimerkiksi katsoa vero-oikeudellisesti yhtiön purkautumiseksi ja voi olla erittäin kallis. Siksi on huolehdittava tarkoin oikeanlaisesta toteutuksesta. UUDELLEENJÄRJESTELY Useille yrityksille tulee vastaan syystä tai toisesta yrityksen toiminnan tai omistuksen uudelleenjärjestely. Taustalla voi olla esimerkiksi yrityskauppa taikka tarve yhdistää tai eriyttää toimintoja hallinnon keventämiseksi. Myös taloudellinen epävarmuus tai riskipitoisen toiminnan eristäminen saattavat olla syitä yhtiörakenteen muokkaamiseen. Ennen yritysjärjestelyyn ryhtymistä onkin tärkeää suunnitella järjestelyn toteuttaminen ja selvittää järjestelyn vaikutukset eri näkökulmista niin yhtiöoikeudellisesta, kirjanpidollisesta, työ- ja sopimusoikeudellisesta näkökulmasta tietysti verotuksen reunaehtoja unohtamatta. VEROVAIKUTUKSET Kun uudelleenjärjestelyn suunnittelu aloitetaan, huomataan usein, että järjestelyn verovaikutukset nousevat ratkaisevaan asemaan. Verolainsäädäntömme tarjoaa työkaluja järjestelyiden toteuttamiseen veroneutraalilla tavalla. Tuloveroneutraaleja yritysjärjestelyjä ovat oikein toteutettuna sulautuminen, jakautuminen, liiketoimintasiirto, osakevaihto sekä eräät yritysmuodon muutokset. Sinänsä tuloveroneutraali yritysjärjestely voi kuitenkin johtaa huomattaviin veroseuraamuksiin, jos toteuttamisessa on puutteita. Yritysjärjestelyjen veroansat liittyvät elinkeinoverolain soveltamiseen. Tyypillisinä esimerkkeinä toimivat sulautuminen ja jakautuminen. Mikäli ne toteutetaan elinkeinoverolain säännösten mukaisesti, järjestelyt eivät aiheuta haitallisia tuloveroseuraamuksia. Jos järjestelyssä ei sen sijaan noudateta elinkeinoverolain vaatimuksia, on kyseessä yhtiöoikeuden näkökulmasta sulautuminen tai jakautuminen, mutta verotuksessa asia käsitellään elinkeinoverolain mukaisena yhtiön purkuna ja veroseuraamukset ovat sen mukaiset. KHO:N RATKAISUT Myös KHO:n ratkaisut ohjaavat suunnittelua. Esimerkiksi KHO:n ratkaisu KHO 2012:24 vahvisti, että liiketoimintasiirtoa koskevia säännöksiä voidaan soveltaa myös henkilökohtaiseen tulolähteeseen kuuluvaan toiminnalliseen kokonaisuuteen. Ratkaisu on mahdollistanut käytännössä esimerkiksi tuloveroneutraalin liiketoimintasiirron yhtiömuodossa harjoitettuun TVL:n alaiseen kiinteistö- ja muuhun sijoitustoimintaan. Näissä tilanteissa kuitenkin keskeiseksi seikaksi on muodostunut toiminnallisen kokonaisuuden määrittely: oikeuskäytännössä on muun muassa katsottu, että yksi kiinteistö ei vielä muodosta vaadittua itsenäiseen toimintaan kykenevää toiminnallista kokonaisuutta. Yritysjärjestelyn verokohtelu voidaan ja useimmiten kannattaa varmistaa hakemalla Verohallinnolta ennakkotieto siitä, kuinka Verohallinto tulee hakemuksessa tarkoitetussa asiassa verotusta toimitettaessa menettelemään. Ennakkotietohakemuksen laatiminen tulee tehdä huolella, että asiat kerrotaan Verohallinnolle oikein, koska ennakkotiedon päätös myönnetään saatujen tietojen valossa, joita toteutuksen tulee vastata. Yritysjärjestelyn asianmukaisella ja asiantuntevalla suunnitteilla on usein merkitys järjestelystä johtuvien oikeudellisten sekä vero- ja taloudellisten seuraamusten ennakoinnissa ja minimoinnissa. KAUPPAKAMARI 27 KAMARIKUULUMISIA KARNEVAALI HUIPENSI KASVU OPEN 2015 -MATKAN SUOMEN POSITIIVISIN BISNESSEMINAARI KASVU OPEN KARNEVAALI HUIPENTUI 22.-23.10.2015 JYVÄSKYLÄN PAVILJONGISSA. LAVALLE ASTELIVAT NIIN ELINKEINOELÄMÄN, POLITIIKAN, KANSAINVÄLISTYMISEN KUIN MAANPUOLUSTUKSEN HUIPPUNIMET, JOITA HARVEMMIN TAPAA. KAKSI PÄIVÄÄ OLIVAT TÄYNNÄ INNOSTUSTA, VERKOSTOITUMISTA JA HERKISTYMISTÄKIN ELÄMÄNMAKUISTEN TARINOIDEN ÄÄRELLÄ. Pekka Hyysalon tarina ja taistelu kosketti. Yleisö antoi Pekalle aplodit seisaaltaan esityksen päätteeksi. Kuva: Jesse Kämäräinen. Kasvu Open finalistit ja myllärit valmiina päivän urakkaansa. Kuva: Matias Ulfves. 28 KAUPPAKAMARI Perunakeisari Aki Aunola ja punaiset hanskat. Hanskoihin liittyy hauska tarina venäläisestä Dimasta. Kuva: Jesse Kämäräinen. YHTEYSTIEDOT KESKI-SUOMEN KAUPPAKAMARI LUTAKONAUKIO 7 40100 JYVÄSKYLÄ www.kskauppakamari.fi TOIMITUSJOHTAJA ULJAS VALKEINEN puh. 050 568 8555 [email protected] TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ PIRJO MELASALMI puh. 050 555 3044 [email protected] KOULUTUS- JA PALVELUPÄÄLLIKKÖ LEENA RÄISÄNEN puh. 050 555 9915 [email protected] KOULUTUSSIHTEERI ANNE JUVONEN puh. 050 555 2320 [email protected] Näkyvästi esillä ollut Toroidion-auto paljastettiin kaikkien ihailtavaksi. Kuva: Matias Ulfves. YHTEYSPÄÄLLIKKÖ JAANA SEPPÄLÄ puh. 040 719 6862 [email protected] MARKKINOINTISUUNNITTELIJA VIIVI SAKKARA puh. 050 439 6170 [email protected] SISÄLLÖNTUOTTAJA ENNI AITTILA puh. 050 463 1150 [email protected] VIESTINTÄSUUNNITTELIJA MATIAS ULFVES puh. 050 373 3777 [email protected] Keski-Suomesta finalistien joukossa oli mm. Keuruskopio Oy. Kuva: Matias Ulfves. HARJOITTELIJA ULLA SEPPÄLÄ puh. 046 542 9423 [email protected] MYYNTINEUVOTTELIJA JOHANNA HOLKKO puh. 041 540 6397 [email protected] PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, KV-MARKKINOINTIKONTTORI HANNA REINI puh. 040 768 7469 [email protected] Eteen ja ylös! Seminaari käynnistyi Kasvu Open -tiimin ja Kampuksen Koonnon tanssilla. Kuva: Jesse Kämäräinen. MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ, KV-MARKKINOINTIKONTTORI ANNA ZABORNA puh. 0400 898 033 [email protected] KAUPPAKAMARI 29 KESKI-SUOMEN VIENTIKILTA VIENTIOSAAJIEN VERKOSTO Vientikilta on keskisuomalaisten kansainvälistä liiketoimintaa ja vientityötä harjoittavien tai kv-asioista kiinnostuneiden verkosto ja keskustelufoorumi. Perinteikäs toiminta on alkanut jo vuonna 1977 ja toiminta jatkuu edelleen elinvoimaisena. Tähän keskisuomalaiseen kvverkostoon kannattaa kuulua. Lisätietoa ja jäseneksi hakeminen: Hanna Reini Keski-Suomen kauppakamari 040 768 7469 kskauppakamari.fi/mita-me-teemme/kansainvalisyys/vientikilta 30 KAUPPAKAMARI KEURUSKOPIO OY PANOSTAA ASIAKASPALVELUUN, LAATUUN JA NOPEAAN REAGOINTIIN. KEURUSKOPIO OY – ENNAKOINTIA OMISTAJANVAIHDOKSEEN OLI 90-LUVUN alkupuoli. Kirsti Paasu toimi Keuruun kaupungilla rakennuspiirtäjänä. Rakennuspiirtäjäntyötä tehtiin usein urakalla, yrittäjämäisesti. Aika ajoin yrittäjyys houkutti työteliästä naista. 90-luvun alussa paikkakunnalla toiminut kopiofirma lopetti toimintansa ja siitä syntyi ajatus perustaa kopiofirma. ”SIIHEN AIKAAN pidettiin erikoisena ratkaisuna sitä, että joku irtisanoo itsensä varmasta työpaikasta ja perustaa yrityksen”, naurahtaa Kirstin aviomies Tapani Paasu, joka on työskennellyt yrityksessä vuodesta 1997 lähtien. VAIKKA PARISKUNTA toimikin alusta asti yhdessä, Kirstin vaatimaton ajatus oli työlistää itsensä ja Tapanin oli tarkoitus jatkaa töitään Otavan kirjapainolla. ENSIMMÄISET PARI vuotta Keuruskopio Oy toimi Keurusfoton kanssa samassa tilassa. ”Ratkaisu oli mainio, koska Keurusfoton omistajat Hannu ja Pirjo Nelimarkka toimi meidän henkisenä mentorina”, muistelee Tapani Paasu. VUONNA 1996 silloisen toimitilan vastapäinen tila tuli myyntiin. Keurusfoton omistaja Hannu totesi Paasuille: ”Jos te ette osta tuota tilaa niin minä ostan.” Yht’äkkiä Paasut huomasivat omistavansa reilut 100 neliön toimitilan. ”NELIMARKKA SIIS heitti meidät pihalle”, Paasu nauraa selvästi suurta kunnioitusta äänessään. SAMANA VUONNA yritys palkkasi ensimmäisen työntekijän. ”JAANA ON muuten edelleen meillä töissä”, Paasu kertoo. Paasut ovatkin palkanneet mieluummin tyyppejä kun osaamista. ”OLEMME HYÖDYNTÄNEET kaikkien työntekijöidemme - myös itsemme kohdalla - oppisopimuskoulutusta ja saaneet näin taloon juuri meille sopivaa osaamista”, Paasu kehuu Suomen moninaisia kouluttautumismahdollisuuksia. KUN TAPANI tuli mukaan toimintaan, perustettiin pian Keuruuntiellä sijaitsevan painon oheen Kirjakauppa ja myöhemmin mukaan tuli myös asiamiesposti. ”AAVISTIN JO silloin, että digipainaminen tulee kehittymään nopeasti ja voimakkaasti. Vaikka vanhat työkaverit Otavalla vähän naureskelivat minulle, päätimme uskoa digipainamisen kasvuun ja se osoittautui hyväksi ratkaisuksi.” SAMASSA PAIKASSA Keuruuntiellä sijaitsee edelleen Keuruskopion töiden vastaanotto, graafinen suunnittelu, kirjakauppa, toimistotarvikekauppa ja asiamiesposti. Vuonna 2011 digipaino muutti Otavantielle, Otavan Kirjapainon kanssa samoihin tiloihin. ”OLEMME ALUSTA asti toimineet verkostomaisesti ja nykyinen sijaintimme mahdollistaa tiiviin yhteistyön alan muiden toimijoiden kanssa”, Paasu kertoo. KEURUSKOPIO OY on graafisen alan perheyritys. Tänä päivänä yrityksen liikevaihto on 1,2 miljoonaa euroa ja valtaosa euroista haetaan paikkakunnan ulkopuolelta. Yritys työllistää 10 työntekijää. Kirstin ja Tapanin lisäksi perheyrityksen toiminnassa on mukana myös Paasujen tytär sekä toisen tyttären mies. Suurimpia asiakkaita ovat isot kustannusyhtiöt, sukuseurat ja sukujärjestöt, perinteiset kirjapainot ja niin edelleen. KEURUSKOPIO ON digitaalisen painamisen edelläkävijä nykyaikaisilla digipainokoneilla. Yritys panostaa asiakaspalveluun, laatuun ja nopeaan reagointiin asiakkaiden tarpeisiin. HENKILÖSTÖ ON motivoitunutta ja ammattitaitoista. Yhteishenki ja porukalla tekeminen on yrityksen avainsanoja. JOHANNA HOLKKO KAUPPAKAMARI 31 2016 HAKU AUKEAA 18.11.2015. kasvuopen.fi/hae 32 KAUPPAKAMARI
© Copyright 2024