1. No category

ERITYISLIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMINEN JYVÄSKYLÄSSÄ 12.3.2015 KLO 12─17
Tilaisuuden avaus
Professori Pauli Rintala avasi tutkijatapaamisen valtion liikuntaneuvoston (VLN) erityisliikunnan
jaoston puolesta. Avauksessa käytiin läpi tapaamisen tavoitteet, joita olivat seuraavat:
• selvittää erityisliikunnan tutkimuksen nykytila ja mahdolliset aukkokohdat
• selventää alan tutkijoille OKM:n liikuntatutkimuksen nykyisiä linjauksia
• ideoida uusia tutkimusalueita tai -hankkeita sekä
• synnyttää yhteistyötä erityisliikunnan alueen tutkijoiden kesken.
OKM:n liikuntatutkimuslinjaukset ja erityisliikunta
Suunnittelija Kari Koivumäki esitteli VLN:n puolesta katsauksen erityisliikunnan tutkimuksen
historiaan ja eritteli aiemmin 1980- ja 1990-luvuilla esitettyjen erityisliikunnan tutkimuksen painopistealueiden koettua merkitystä sekä alan tutkimuksen kautta saavutettuja tuloksia. Aineistoina
esiteltiin mm. kirjoja, jotka olivat syntyneet erityisliikunnan tutkimustulosten pohjalta (liikuntagerontologia, soveltavan liikunnan opettajan oppaat jne.).
Esityksessä käytiin lisäksi läpi kahden viimeisen liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjan linjauksia ja
tuotiin esiin kokemuksia yhteistyön sujuvuudesta Suomen Akatemian kanssa.
Todettiin, että nykyisen liikuntatutkimuksen suunta-asiakirjan painotukset ovat sen verran yleisluonteisia, että erityisliikunnan tutkimukset sopivat niiden puitteisiin. Keskustelussa korostettiin
tutkimussuunnitelmien laatua ja tieteellistä tasokkuutta.
Alan tutkimukseen on merkittävästi vaikuttanut erityisliikunnan professuurin kehittyminen.
Kuitenkin huomioitavaa on, että professuurin alle tarvitaan laaja verkosto tutkijoita, kouluttajia ja
toimijoita. Mm. SoveLi kentän tutkimuksen aktivointiin tarvittaisiin liikuntalääketieteen osaajien
aktiivista osanottoa.
Tutkimusesittelyt
Kuultiin seuraavat neljä tutkimusesimerkkiä:




Tutkija Kaisu Mononen/KIHU: Vammaisurheilututkimus KIHU:lla
Lehtori Päivi Mäkilä: Neuroliikkuja-hanke Turun AMK:ssa
Professori Tina Rantanen: Liikuntagerontologian menossa oleva tutkimus
Liikunnanopettaja Virpi Remahl: Kehitysvammaisten Special Olympics -urheilun merkitys.
Keskustelu erityisliikunnan tutkimuksen suuntaamisesta ja tarpeista
Käydyssä yleiskeskustelussa nousivat esiin mm. seuraavat aiheet ja teemat:
1. Seitsemän aiemman painopisteen osalta voidaan todeta, että ne ovat olleet
oikeansuuntaisia, mutta niistä kahta voitaisiin aiheeltaan laventaa, eli ykkösaiheessa (ks.
luettelo liitteenä 2) voitaisiin ulottaa lasten ohella tutkimus myös muihin ikäryhmiin ja
vammaisurheilun tutkimuksessa myös yleisemmin eikä pelkästään valmennustutkimusta.
2.
3.
4.
5.
6.
Todettiin keskustelussa Suomen olevan pieni maa, joten tutkimuksen määrä pitää
suhteuttaa maan kokoon. Syitä siihen, miksei alalta tule paljolti painopistealueiden
tutkimusta ovat mm. professorien henkilökohtaiset intressit tutkimusalueisiin. Tehdyt
painopisteet antavat tutkijoille rahoituksen hakemiseen porkkanan, mutta eivät ole
ratkaisevassa roolissa tutkimusaiheiden valinnassa.
Erityisliikunnan terveystaloustieteellinen tutkimus koettiin edelleen tärkeäksi ja
haasteelliseksi ja tällä alueella todettiin tarvittavan monitieteellisiä tutkimusryhmiä.
Erityisryhmiin lukeutuvien liikkujien omaa näkökulmaa ja toivomuksia pidettiin myös
tärkeänä osana tulevaa tutkimustyötä alueella.
Uudeksi tutkimusalueeksi pidettiin tärkeänä laajasti suoritettavaa inkluusion tutkimusta,
josta on jo hyviä avauksia olemassa (mm. Aija Saaren viimeaikaiset julkaisut). Aihepiiri on
laaja ja vaatii jatkossakin uutta tutkimusta.
Myös soveltava liikunnanopetus sekä kehitysvammaisten liikunnan monipuolinen tutkimus
nousivat esiin merkittävinä tutkimusaiheina.
Tutkijapolkujen kartoittaminen nousi esille. Mikä saa tutkijan tutkimaan erityisliikuntaa?
Vrt. polkuajattelu urheilussa.
Käytännön menettelytapaehdotukset
Keskustelussa nousivat esiin seuraavat toimenpide-ehdotukset ja/tai suositukset:




Liikuntatieteellisen Seuran ylläpitämää tutkijarekisteriä tulee jatkossa hyödyntää enemmän
ja pyrkiä kehittämään myös siihen suuntaan, että sen kautta voitaisiin kutsua koolle eri
tutkimuksen osa-alueita koskevia asiantuntijatapaamisia. Tutkijarekisteristä pitää tehdä
entistä tunnetumpi.
Merkittävien erityisliikunnan järjestöjen (SoveLi, VAU, Para-komitea, Ikäinstituutti jne.) on
suositeltavaa pitää yllä tärkeiksi koettujen aiheiden tutkimuslistoja, jotta alan opettajat
voivat niiden perusteella esittää ehdotuksia aiheesta kiinnostuneille opiskelijoille.
Haaga-Helian AMK:ssa jo useamman vuoden ajan järjestetty EUDAPA- koulutusjakso on
sikäli periaatteessa tärkeä myös tutkimuksen näkökulmasta, että sen yhteydessä Suomessa
vierailevat alan kokeneet KV-luennoitsijat voisivat tarvittaessa myös osallistua
lyhytkestoiseen tutkimusohjaukseen ja kontaktien luontiin.
Erityisliikunnan alueen tulevien uusien tutkimusprojektien suunnittelussa on hyvä alusta
lähtien pitää suunnitelmissa mukana sovellettavuutta, juurruttamista sekä laajemman




ohjelmallisen työn ulottuvuutta. Tarvitaan kokoavia laitoksia kuten Likes, LTS, yliopistot,
jotka kokoaisivat tutkimusyhteisön pohtimaan tutkimuksellista aihetta/probleemaa ja
tekemään siitä tarvittaessa yhteisen (monitieteisen) tutkimussuunnitelman.
Suositeltavana pidettiin myös hyvää yhteistyötä alan keskeisten organisaatioiden kesken,
joita ovat mm. LTS, LIKES, Jyväskylän yliopisto, ammattikorkeakoulut ja eräät muut
yliopistot sekä joissakin tapauksissa myös kansainväliset yhteistyökumppanit.
Toivottiin lyhyempiä julkaisuja foorumeille. Tehokkaammaksi tavaksi informaatiotulvassa
pidettiin sitä, ettei laitettaisi koko julkaisua nettiin (esim. VLN verkkosivut) vaan lyhyitä,
informatiivisia tiivistyksiä.
Todettiin yliopiston roolin olevan edelleen keskeinen tutkijoiden rekrytoinnissa.
Tutkimus- ja hankeprojektit (3- tai 5-vuotiset) pitää muuttaa toimiessaan ohjelmaksi.
Jatkuvuuden varmistaminen nähtiin olennaiseksi.
Professori Pauli Rintala toi päätössanojen yhteydessä esiin portugalilaisesta yliopistosta tulleen
tutkimusyhteistyötarjouksen, jonka perusteella käytiin lyhyt keskustelu. Todettiin
periaatteessa myönteinen suhtautuminen tämänkaltaisiin yhteistutkimuksiin, kunhan vain
resurssit ja tarvittava aika on käytettävissä. Pauli Rintala kiitti osallistujia aktiivisesta
keskustelusta ja todettiin lopuksi, että tilaisuudelle olisi hyvä saada jatkoa lähitulevaisuudessa.
Kari Koivumäki
Toni Piispanen
suunnittelija, OKM
koordinaattori, LTS
Liite 1.
OSALLISTUJAT 12.3.2015 ERITYISLIIKUNNAN TUTKIJATAPAAMISESSA
Pauli Rintala
Terhi Huovinen
Taina Rantanen
Piritta Asunta
Kwok Ng
Henna Haapala
Kaisu Mononen
Kaarlo Laine
Virpi Remahl
Päivi Mäkilä
Riitta Samsten
Anders Romberg
Irma Karhu
Timo Ala-Vähälä
Kari Keskinen
Saku Rikala
Toni Piispanen
Kari Koivumäki
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto
KIHU
LIKES
Liikuntakeskus Pajulahti
Turun AMK
Neuroliitto (ent. MS-liitto)
Neuroliitto
Laurea AMK
tutkija
LTS
LTS
LTS
OKM / VLN
Liite 2
ERITYISLIIKUNNAN TUTKIMUSPAINOPISTEET OKM.n MIETINNÖSSÄ 1996:15
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten liikunta
Moni- ja vaikeavammaisten henkilöiden liikunta
Erityisliikunnan terveystaloudellinen merkitys
Liikunta mielenterveystyön tukena ja osana
Vammaisurheilun valmennustutkimus
Erityisliikunnan toimintajärjestelmää ja -esteitä koskeva tutkimus
Ikäihmisten liikunnan tutkimus.