Harvaan asuttu maaseutu vahvemmin huomioon Manner

Sivu 1 / 2
Maaseutupolitiikan yhteistyötyöryhmän (YTR)
Harvaan asutun maaseudun verkoston kannanotto:
Harvaan asuttu maaseutu vahvemmin huomioon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toteutuksessa.
Harvaan asutun maaseudun verkosto katsoo, että käyntiin lähtenyt Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ei riittävästi ota huomioon harvaan asutun maaseudun kehittämishaasteita.
1. Osa-aikaiseen yrittämiseen olisi kannustettava
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta yritystukea voidaan myöntää vain sellaiseen yritystoimintaan, joka tarjoaa pääasiallisen toimeentulon yhdelle henkilölle. Investointitukea voidaan myöntää vain hankkeisiin, joissa investoinnit ovat yli 5700 euroa. Harvaan asutulla maaseudulla toimeentulo
on välttämätöntä hankkia monesta lähteestä. Osa-aikainen yrittäminen tarjoaisi mahdollisuuden siirtyä
vähitellen yrittäjän uralle. Pienenkin investoinnin tukeminen auttaisi alkuun. Yrityskoon rajoitukset tulisi poistaa.
2. Perustamistuki ja yrittäjän starttiraha sovitettava yhteen
Yrityksen perustamistuella alkava yrittäjä voi hankkia asiantuntija-apua uuden yritystoiminnan käynnistämiseen. Perustamistukea ei kuitenkin myönnetä yrittäjälle, joka on saanut starttirahan. Starttiraha on
tarkoitettu turvaamaan yrittäjän toimeentuloa yritystoimintaa aloitettaessa ja perustamistuki yritystoiminnan kehittämiseen. Kyseiset tuet eivät ole päällekkäisiä, vaan täydentäisivät toisiaan. Molemmat
tukimuodot tulisi olla käytettävissä uutta yritystä perustettaessa.
3. Painopiste harvaan asutulle maaseudulle
Suomen ympäristökeskuksen tuottama maaseututypologia on jakanut maaseutualueet olosuhde- ja
kehittyneisyysindikaattorien avulla harvaan asuttuun maaseutuun, ydinmaaseutuun ja kaupunkien läheiseen maaseutuun. Harvaan asutulla maaseudulla elämisen edellytykset ovat kaikkein haasteellisimmat.
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa tuettavia yrityshankkeita pisteytettäessä ei huomioida riittävästi maaseutuluokitusta. Kyseisen valintakriteerin painotuskerroin on alhainen eikä pisteytystä ole riittävästi porrastettu maaseutuluokan mukaan. Valintakriteereissä tulee huomattavasti painavammin ottaa huomioon yrityksen sijainti harvaan asutulla maaseudulla. Näin varmistettaisiin EU-varojen kohdentuminen sinne, jossa todellinen tarve on.
Sivu 2 / 2
4. Hyrrä-tietojärjestelmä ei vastaa odotuksia
Tukia hakemiseen ja myöntämiseen tarkoitetun tietojärjestelmän viivästymisen takia tukia voidaan
myöntää vasta myöhään syksyllä ja maksaa vasta ensi vuonna. Viivästyksiin ei kuitenkaan olisi varaa.
Tukien hakeminen sähköisesti on osoittautunut kankeaksi ja tämä lisää pelkoa siitä, että sähköinen asiointi ei tule toimimaan niin helposti kuin järjestelmän kehittäjät ovat antaneet ymmärtää.
Lisätietoja:
Harvaan asutun maaseudun verkosto
Tytti Määttä (puheenjohtaja)
[email protected]
puh. 0400 855 920
Tarja Lukkari (erityisasiantuntija)
[email protected]
puh. 0400 372 082