Sivistys/ Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VUOSISUUNNITELMA 2015–2016 Päiväkoti: ASUNTILA Käsitelty päiväkodissa (pvm) Päiväkodin johtajan allekirjoitus lukuvuosi 10.10.2015 201 555 555 555 555 555 - 2016 Sivistys/ Varhaiskasvatus 1. YKSIKÖN TOIMINTA-AJATUS Tavoitteet:  Lasten osallistaminen tunne- ja kaveritaitoja painottaen  Lasten itsearviointitaitojen ja oman mielipiteen ilmaisutaitojen kehittyminen Keinot:  Pienryhmätoiminta  Tunneteltta  Peukuttaminen (lapsi voi kertoa mm. mistä tykkää / ei tykkää, missä onnistui / ei onnistunut) 2. TAVOITTEET määrittyvät tulospalkkauksen mukaan Osallisuus Kiusaamisen ehkäisy 3. PEDAGOGINEN SUUNNITELMA 3.1 Painopisteet Lapsen osallisuus  Kohtaaminen ja aito kuuleminen  Ruuan ottaminen itse  Leikinvalinta  Tavarat lasten saatavilla  Arjen tilanteet (esim. pukeutuminen)  Lasten kiinnostuksen kohteiden havainnointi ja toiveiden kirjaaminen  Leikkien rikastaminen  Vahvistetaan lapsen kokemusta ryhmään kuulumisesta Pienryhmätoiminta  Kiinteät pienryhmät, jotka toimivat säännöllisesti  Aikuiset eivät ole sidottuina yhteen ryhmään vaan ohjaavat vuoroin kaikkia ryhmiä  Pienryhmätoiminnan kautta pyrimme myös edistämään lapsen osallisuutta Matematiikkakasvatus  Aloitamme päiväkodissamme matematiikkakasvatuksen kehittämisen. Matemaattisten käsitteiden liittäminen arjen toimintoihin on tiedostettua ja suunniteltua Sivistys/ Varhaiskasvatus Mediakasvatus  Tutustumme lasten mediamaailmaan mm. kirjojen, musiikin ja valokuvien kautta  Keskustelemme lapsille tutuista hahmoista  Harjoittelemme tunnistamaan sadun ja tosiasioiden eroja Kestävä kehitys  Materiaalien säännöstely (askartelu, käsien pesu…)  Luonnon kunnioittaminen (mm. miten kerätään ulkoa materiaaleja, miten käyttäydytään luonnossa)  Tavaroista huolehtiminen  Kierrätysmateriaalien käyttö  Roskien lajittelu 3.2 Lapselle ominaiset tavat toimia Leikkiminen  Päivittäin sisällä ja ulkona  Vaihtuvat leikit, joihin lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa  Käytössä leikinvalintataulut ja sektorikello tukemassa leikin suunnittelua ja ajankäytön hahmottamista  Leikitään sekä ohjatusti että itsenäisesti  Pyritään mahdollistamaan pitkäkestoinen leikki  Lapsi voi vaikuttaa siihen, kenen kanssa leikkii (tuetaan lasten ystävyyssuhteiden kehittymistä) Liikkuminen  Viikoittain ohjattu jumppa  Ulkoillaan joka päivä, liikuntavälineistöä lasten käytössä  Hyödynnetään lähiympäristöä ja lähiliikuntapaikkoja  Liitetään liikuntaa mahdollisuuksien mukaan arjen tilanteisiin Tutkiminen  Tuetaan lasten luontaista uteliaisuutta pysähtymällä tekemään yhteisiä havaintoja  Retket, luonto, leikki, aistien monipuolinen käyttö Taiteellinen kokeminen  Rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään taiteen keinoin  Korostetaan ilmaisun vapautta (kaikki tavat ovat oikeita, tärkeään on prosessi)  Lapsi saa olla luova ja kokeilla erilaisia materiaaleja ja työskentelytapoja 3.3 Perushoidon keskeiset periaatteet  Kannustetaan omatoimisuuteen ja harjoitellaan yhdessä  Kehuminen ja kannustus  Harjoittelu ja yhdessä tekeminen  Yhteistyö perheen kanssa Sivistys/ Varhaiskasvatus Siisteyskasvatus  Harjoitellaan viemään roskat roskikseen  Kerätään leikit ennen uutta tekemistä  Käsienpesun harjoittelu  Omista tavaroista huolehtiminen (harjoitellaan mm. viikkaamaan vaatteet) Ruokailu  Harjoitellaan ottamaan ruokaa itse ja mietitään sopivaa annoskokoa  Opetellaan kauniita ruokatapoja sekä ruokailuvälineiden käyttöä  Opetellaan maistamaan uusia makuja  Porrastaminen ruokailuissa Pukeminen  Erilliset sisä- ja ulkovaatteet  Aikuisen tuki ja ohjaus (mitä, miten ja missä järjestyksessä) Lepohetki  Pysyvät nukkumapaikat tuovat turvaa  Rauhallinen tila  Aikuisen läsnäolo  Musiikki/ satu  Säännöllinen rytmi  Lepohetki on tärkeä päivän keskellä, levon jälkeen voi nousta rauhallisiin leikkeihin ennen välipalaa 3.4. Kieli ja vuorovaikutus  Kieli ja vuorovaikutus ovat läsnä jokaisessa hetkessä  Toimitaan niin, että lapsi tulee kuulluksi. Samalla opetellaan ottamaan huomioon muita ja lapsi kuulee erilaisia ajatuksia.  Tavoitteena on, että lapsi oppii käyttämään kieltä ja muita ilmaisukeinoja mahdollisimman monipuolisesti  Satuillaan, lorutellaan, lauletaan, rytmitellään, nimetään asioita ja tunteita. Tuetaan lapsen omaa kerrontaa. Opetellaan neuvottelu- ja kaveritaitoja 3.5 Orientaatiot Matemaattinen orientaatio  Pyritään pitämään matemaattiset teemat läsnä arjen toiminnassa  Lasketaan (lapsia, käpyjä…), lajitellaan ja luokitellaan, vertaillaan, opetellaan huomaamaan ja tunnistamaan erilaisia geometrisia muotoja, tutkitaan kalenteria Luonnontieteellinen orientaatio  Tuetaan lasten kiinnostusta ympäristön tarkkailuun ja havaintojen tekemiseen  Tutkitaan yhdessä kaikkea, mitä luonnosta löytyy käyttäen aisteja monipuolisesti Sivistys/ Varhaiskasvatus  Tehdään retkiä lähiympäristöön ja huomataan vuodenaikojen vaihtelut tutuissa paikoissa  Opetellaan toimimaan luontoa kunnioittaen Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio  Huomioidaan yleiset juhlapyhät  Mietitään millaista on ollut ennen ja millaista on nyt  Hahmotetaan pikkuhiljaa itseä osana erilaisia yhteisöjä (perhe, päiväkoti, Ylöjärvi, Suomi, Eurooppa…) Eettinen orientaatio  Harjoitellaan ottamaan huomioon ympärillä olevat ihmiset ja erilaiset mielipiteet  Opetellaan hyviä käytöstapoja ja toisen kohtelemista  Pohditaan oikeaa ja väärää sekä harjoitellaan yhteisten sääntöjen noudattamista ja ymmärtämistä  Päiväkodissa on käytössä Miniverso-vertaissovittelu, jossa lapset opettelevat ratkaisemaan keskinäisiä ristiriitojaan aikuisen ohjauksessa yhä omatoimisemmin Esteettinen orientaatio  Tilojen viihtyisyys ja oppimisympäristön selkeys  Huolehtiminen sekä yhteisistä että omista tavaroista  Toteutetaan monipuolista taidekasvatusta  Laitetaan lasten tekemään taidetta näkyville Uskonnollis-katsomuksellinen  Tehdään yhteistyötä seurakunnan kanssa kynttilähetkien ja raamattuhuonekäyntien muodossa  Huomioidaan kirkkovuoden tapahtumat  Huomioidaan toiminnassa perheiden erilaiset elämänkatsomukset 4. YHTEISTYÖ PERHEIDEN KANSSA 4.1 Vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt Tiedotus ja yhteistyö vanhempien kanssa  Päiväkodissa on käytössä sähköinen kasvunkansio Tenavanetti. Tenavanetistä löytyvät ryhmien viikko-ohjelmat sekä ilmoitusasiat ja sinne lisätään myös kuvia ja terveisiä toiminnasta.  Myös päiväkodin ilmoitustauluja (ja ovia) käytetään tiedotuksessa  Vanhempien kanssa keskustellaan päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa  Vanhempainillat  Vasu-keskustelut  Palautetta ja toiveita saa esittää pitkin vuotta ja niitä myös kerätään vanhemmilta ajoittain mm. kyselyiden avulla Sivistys/ Varhaiskasvatus Aloittaminen päiväkodissa tai uudessa ryhmässä  Perheille tarjotaan mahdollisuutta tulla tutustumaan päiväkotiin ennen hoidon aloitusta  Perhe täyttää perustietolomakkeen, joka käydään vielä läpi vasu-keskustelussa  Ryhmän toimintatavoista kerrotaan lapsille ja aikuisille aina toimintakauden alussa  Esiopetukseen siirryttäessä järjestetään tiedonsiirtopalaveri  Lasten siirtyessä ryhmästä toiseen pyritään siihen, että edellisestä ryhmästä ainakin yksi tuttu aikuinen siirtyy mukana ryhmästä toiseen 4.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja arviointiin liittyvät tavoitteet, käytännöt ja sisällöt  Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan syksyllä vanhempien kanssa käytävässä vasu-keskustelussa. Ennen keskustelua lapsen kanssa on yhdessä mietitty lapsen omia mielipuuhia päiväkodissa. Henkilökunnan tekemät havainnot lapsesta käydään läpi yhdessä tiimin kanssa ennen keskustelua.  Suunnitelman arviointi tehdään keväällä.  Tavoitteena on saada perheelle ja kasvattajatiimille yhtenäinen ja kokonaisvaltainen käsitys lapsen taidoista, mielenkiinnonkohteista ja tavoitteista.  Keskustelussa huoltajilla on mahdollisuus esittää toiveita ja ajatuksia ryhmän toimintaan liittyen 5 VARHAISKASVATUKSEN TUKI 5.1 Millaista on arjen tuki päiväkodissamme  Päivärytmin ja oppimisympäristön selkiyttäminen  Porrastaminen siirtymätilanteissa ja tarvittaessa myös esim. ruokailussa  Pienryhmätoiminta  Lasten havainnointi ja tarvittavien tukitoimien käyttöönotto (esim. kuvien käyttö)  Lasten tehostettu ja erityinen tuki toteutuu yksilöllisten suunnitelmien mukaan. 6 PÄIVÄKOTIKOHTAISET SUUNNITELMAT   Turvallisuussuunnitelma on laadittu 8.11.2013 ja nähtävillä kahvihuoneessa turvallisuuskansiossa Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelma 7 YKSIKÖSSÄ TOIMIVAT TYÖRYHMÄT JA PALAVERIKÄYTÄNTEET Sivistys/ Varhaiskasvatus      Tiimipalaverit järjestetään säännöllisesti 1-2 viikon välein Talon yhteisiä palavereja järjestetään n. neljä kertaa kuukaudessa Lastentarhanopettajat muodostavat pedagogisen ryhmän yhdessä Kalliorinteen päiväkodin lastentarhanopettajien kanssa Myös lastenhoitajat kokoontuvat muutaman kerran toimintakaudessa Yhteisiä tapahtumia suunnittelemaan kootaan aina omat suunnitteluryhmänsä (edustaja jokaisesta tiimistä) 8 ARVIOINTI       Asiakas- ja työtyytyväisyyskyselyt käydään yhdessä läpi ja sen pohjalta mietitään uusia kehityskohteita Tulospalkkatavoitteiden toteutumista arvioidaan kirjallisesti Jatkuva arviointi toteutuu arjen keskusteluissa Tuetaan lapsen arviointitaitojen kehittymistä yhteisillä keskusteluilla arjen tilanteissa (esim. pukeminen, ruokailu) Lapset arvioivat omaa ja koko ryhmän toimintaa yhdessä aikuisten kanssa (esim. mikä oli parasta retkellä, tuntuiko jokin tehtävä vaikealta) Opetellaan miettimään saadun palautteen paikkansapitävyyttä Yksikön tavoitteet laaditaan alkuvuodesta ja arvioidaan keväällä ja jouluna omalle lomakkeelle ( laatutavoite osana tulospalkkiosopimusta)