Kertunlaakson päiväkodin Varhaiskasvatussuunnitelma 2013 SISÄLTÖ 1 Kertunlaakson päiväkoti 3 1.1 Esittely 3 1.2 Toiminta-ajatus ja arvot 4 1.3 Kasvatuspäämäärät 5 2 Kasvatuskumppanuus 6 3 Kielen kehitys ja vuorovaikutus 7 4 Lapselle ominainen tapa toimia 9 4.1 Leikkiminen 9 4.2 Liikkuminen 11 4.3 Tutkiminen 12 4.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 13 5 Sisällölliset orientaatiot 14 6 Tuki varhaiskasvatuksessa 17 6.1 Päivähoidossa olevan lapsen huolipolku 19 7 Eri kieli- ja kulttuuritaustaiset lapset 20 8 Arviointi 21 LIITE 23 1 Kertunlaakson päiväkoti 1.1 Esittely Kertunlaakson päiväkoti on vuonna 2010 valmistunut 100-paikkainen päiväkoti, joka sijaitsee Kertunlaakson asuntoalueella Hyllykalliolla. Päiväkodin ympäristössä on leikkipuistoja ja metsää, joita hyödynnämme retkeilyn merkeissä. Talvella voimme hiihtää läheisellä pellolla. Päiväkotimme sisätilat ovat uudet ja ajanmukaiset. Pienryhmätilat, vesileikkihuone, verstas, kirjasto ja liikuntasali mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Päiväkodin henkilökuntaan kuuluu päiväkodin johtaja, päiväkodinopettajia, hoitajia, ryhmäavustajia, päiväkotihuoltajia, keittiöhenkilökuntaa sekä talonmies. Teemme yhteistyötä paikallisten oppilaitosten kanssa tarjoamalla työssäoppimispaikkoja alan opiskelijoille. Päiväkodissamme lapset toimivat viidessä ryhmässä: Ruskometsä on 1-2 -vuotiaiden ryhmä, jossa korostuu perushoito ja turvallisuus. Aikuisen läsnäolo ja syli ovat erityisen tärkeitä, kun pieni lapsi harjoittelee omista vanhemmistaan irtautumista ja ryhmään sopeutumista. Viikottainen toimintamme koostuu erilaisista leikeistä, liikunnasta, kädentaidoista ja musiikista. Satumetsässä, Tähtimetsässä ja Taikametsässä touhuavat päiväkodin 3-5 -vuotiaat lapset. Aikuisen syli ja turvallinen yhdessäolo kuuluvat ryhmiemme arkeen. Painotamme toiminnassamme toisten huomioonottamista sekä harjoittelemme omatoimisuutta arjen perushoitotilanteissa. Opettelemme kuuntelemisen, keskustelemisen ja leikkimisen taitoja. Toimintaamme sisältyy musiikki- ja liikuntakasvatusta, kieli- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelemista, kädentaitoja sekä luonnontietoa ja matematiikan alkeita. Usvametsässä toimii 6-vuotiaiden lasten esiopetusryhmä. Esiopetuksessa vahvistamme lapsen itsetuntoa, tarjoamme oppimiskokemuksia, leikimme, liikumme, tutkimme, kokeilemme ja harjoittelemme ongelmanratkaisua. Noudatamme Seinäjoen kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Painotamme oppimisen iloa, mukavaa yhdessä tekemistä ja oivaltamista. Esiopetuksessa tuemme lapsen siirtymistä kouluun. 3 1.2 Toiminta-ajatus ja arvot Kertunlaakson päiväkodin toiminta-ajatuksena on antaa alle kouluikäisille lapsille hyvää ja turvallista päivähoitoa sekä laadukasta varhaiskasvatusta ja esiopetusta lasta kunnioittaen ja perhettä tukien. Toimintamme tavoitteena on yhdessä vanhempien kanssa kasvattaa iloisia, tasapainoisia ja hyvän itsetunnon omaavia lapsia. Päiväkodissamme tärkeimmiksi arvoiksi ovat nousseet turvallisuus, välittäminen ja kasvatuskumppanuus: Turvallisuus: Päiväkodissamme luomme lapsille turvallisen kasvuympäristön, jossa lapsi voi kasvaa ja kehittyä tasapainoiseksi ihmiseksi. Turvallisuuden tunne lapselle muodostuu muun muassa luottamuksesta, aikuisen läsnäolosta, kiireettömyydestä ja pysyvyydestä. Yhdessä sovituilla säännöillä sekä toimivilla ja huolletuilla sisä- ja ulkotiloilla huolehdimme päiväkotimme fyysisestä turvallisuudesta. Välittäminen näkyy päiväkodissamme aitona kiinnostuksena lasta ja hänen hyvinvointiaan kohtaan. Luomme lämpimän ja läheisen ilmapiirin, jossa jokainen lapsi on arvokas ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Lapsen kuunteleminen, yksilöllinen huomioiminen ja hänen tarpeisiinsa vastaaminen ovat toimintamme tärkeitä periaatteita. Kasvatuskumppanuus on lasten vanhempien ja päiväkotimme välistä yhteistyötä, kasvatusvastuun jakamista. Sitoudumme yhdessä vanhempien kanssa tukemaan lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Lapsen tarpeet ovat vanhempien ja henkilökuntamme kasvatuskumppanuuden lähtökohta. Arvostamme vanhempien asiantuntemusta oman lapsensa kehitystä koskevissa asioissa ja suhtaudumme kaikkiin perheisiin tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. 4 1.3 Kasvatuspäämäärät Lasten vanhempien ja henkilökunnan yhteiset kasvatuspäämäärät ovat edellytys lasten tasapainoiselle kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle ja näin ollen edistävät lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen Kunnioitamme jokaisen lapsen yksilöllisyyttä kuuntelemalla häntä ja keskustelemalla hänen kanssaan. Huolehdimme perushoidosta ja otamme huomioon jokaisen lapsen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden. Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma tukee henkilökuntaa lapsen kehityksen seurannassa ja arvioinnissa ja ohjaa lapsen yksilöllisempään huomioimiseen. Toiset huomioonottava lapsi Myönteisellä, oikeudenmukaisella ja kannustavalla suhtautumisella lapseen luomme hyväksyvän ilmapiirin, jossa lapsi oppii ottamaan huomioon myös toiset lapset. Positiivisten kokemusten avulla lapsi oppii suhtautumaan myönteisesti itseensä, toisiin ihmisiin sekä erilaisiin kulttuureihin ja ympäristöihin. Keskustelemalla, kannustamalla ja ratkomalla ongelmatilanteita tuemme ja kehitämme lasten yhteistyötaitoja. Menetelminä käytämme esimerkiksi erilaisia leikkejä, draamaa ja tarinoita. Kasvatushenkilöstö toimii mallina kaikelle oppimiselle. Lapsen omatoimisuuden tukeminen Annamme lapselle mahdollisuuden toimia omatoimisesti erilaisissa arjen tilanteissa sekä ottaa vastuuta ikä- ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Lapsi saa kokea onnistumisen iloa ja luottamus omiin taitoihin vahvistuu, kun hän saa osallistua pienten työtehtävien suorittamiseen aikuisen ohjauksessa. 5 2 Kasvatuskumppanuus Kasvatuskumppanuus tarkoittaa lasten vanhempien ja päiväkodin henkilöstön yhteistyötä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Arvostamme vanhempien tietoa omasta lapsestaan ja kuuntelemme vanhempien toiveita lapsen kasvatukseen liittyen. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuu, päiväkodin henkilöstöllä on ammatillista tietoa ja osaamista havainnoida ja tukea lapsen kehitystä. Kun sekä vanhempien että henkilöstön tietämystä ja osaamista hyödynnetään, luodaan parhaat edellytykset lapsen hyvinvoinnin tukemiselle. Hyvän yhteistyön kannalta on tärkeää, että vanhemmat ja henkilökunta luottavat toisiinsa ja keskustelevat lasten asioista toisiaan kunnioittaen. Kasvatuskumppanuus alkaa perheen ensimmäisestä yhteydenotosta päiväkotiin. Perheen tullessa tutustumaan, heille kerrotaan päiväkodin toiminnasta ja tiloista. Vanhemmille annetaan mahdollisuus kertoa lapsen tavoista ja tottumuksista. Jokaisella lapsella on mahdollisuus tutustua päiväkodin arkeen vanhemman kanssa ennen päivähoidon alkamista. Kasvatuskumppanuus toteutuu päiväkodissamme esimerkiksi keskusteluhetkinä päivittäisissä tuloja lähtötilanteissa. Keskustelemme vanhempien kanssa lapsen päivän kuulumisista. Jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain yhdessä vanhempien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. VASU- keskustelussa käsitellään lapsen hyvinvointiin, sosiaalisiin suhteisiin ja oppimisvalmiuksiin liittyviä asioita ja jaetaan tietoa lapsesta. Syksyisin ryhmät järjestävät vanhempainillat, joissa kerrotaan ryhmän käytänteistä ja toiminnasta. Tärkeitä yhteistyömuotoja ovat myös päiväkodin yhteiset juhlat ja tapahtumat. Lisäksi päiväkodissa toimii vanhempainryhmä, jossa ovat edustettuina sekä lasten vanhemmat että henkilökunta. Vanhempainryhmän tehtävänä on kehittää ja rikastuttaa päiväkodin ja kotien välistä yhteistyötä. 6 3 Kielen kehitys ja vuorovaikutus Pieni lapsi ilmaisee itseään aluksi kokonaisvaltaisesti eleiden, ilmeiden ja liikkeiden avulla. Päiväkodissamme lapsella on lähellään kasvattajat, jotka eläytyvät ja reagoivat lapsen yksilölliseen tapaan kommunikoida ja näin rohkaisevat lasta vuorovaikutukseen. Lapsen kieli kehittyy vähitellen, vuorovaikutuksessa toisten kanssa, leikkimisen, liikkumisen, tutkimisen ja taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen myötä. Kieli antaa ainekset ajatteluun, oppimiseen ja sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Kielen avulla lapsi ilmaisee itseään ja luo suhteita ympäristöönsä. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lapsen kielen kehitystä siten, että lapselle kehittyy kielen hallintaan liittyvät valmiudet puhua, kuunnella ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tuemme lapsen puheen tuottamista, sanavaraston laajenemista ja kuullun ymmärtämistä lukemalla lapsille monipuolisesti erilaisia satuja, kertomuksia, loruja ja runoja. Nimeämme asioita ja esineitä luontevasti arjen tilanteissa ja keskustelemme lasten kanssa päivittäisistä tapahtumista ja lapsia kiinnostavista asioista. Kuuntelemalla lasta ja huomioimalla hänet yksilöllisesti osoitamme, että lapsi ja hänen ajatuksensa ovat tärkeitä. Jokaista lasta puhutellaan nimellä, häntä tervehditään ja katsotaan silmiin ja hänelle hymyillään. Laulaminen, nukketeatteri ja roolileikit ovat toimintatapoja, jotka rikastuttavat lapsen ilmaisua ja antavat sanoja ja tapoja erilaisten kokemusten käsittelemiseen ja kertomiseen. Luova ilmaisu ja lapsen itse kertomat tarinat kasvattavat luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen. Pienimpien 1 – 2-vuotiaiden lasten kielellistä kehitystä tukevat selkeä päivärytmi, toisto ja lyhyiden ohjeiden käyttäminen arjen tilanteissa. Asioiden ja esineiden nimeäminen, lyhyiden satujen lukeminen, laulaminen ja loruttelu ovat tärkeä osa päivittäistä toimintaa. 3 – 6-vuotiaiden ryhmissä harjoitellaan nimeämisen lisäksi kuuntelemista, kertomista ja keskittymistä. Lapsille luetaan erilaisia satu- ja kuvakirjoja ja leikitellään kielellä loruillen, riimitellen ja arvoituksia ratkoen. Aikuiset rohkaisevat lapsia omien satujen kertomiseen, roolileikkeihin ja pien7 ten esitysten keksimiseen ja esittämiseen. Vuorovaikutus leikkitilanteissa ja keskustelut toisten lasten ja aikuisten kanssa tukevat lapsen itseilmaisun kehittymistä. Vuorovaikutustaitojen kehittyessä lapset pystyvät ratkaisemaan pulmatilanteita keskustelemalla. Puhutun ja kirjoitetun kielen yhteyttä vahvistetaan kirjoittamalla lasten nähden. Lasten mielenkiintoa kirjaimia ja kirjoitettua kieltä kohtaan tuetaan tutkimalla kirjaimia lasten kiinnostuksen mukaisesti ja lukemalla lapselle sanoja, joita hän löytää ympäristöstään. Esiopetuksessa tutustutaan kirjaimiin, maistellaan sanoja, tavutetaan ja vertaillaan sanojen pituuksia sekä luokitellaan asioita niiden ominaisuuksien mukaan. 8 4 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä kokeileminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapselle ominainen toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään. 4.1 Leikkiminen Leikki on lapsen elämässä tärkeässä asemassa. Leikissä lapsi toteuttaa itseään ja samalla opettelee yhteistyötaitoja ja sosiaalisuutta. Leikki tuottaa lapselle mielihyvää ja antaa keinon omien tunteiden käsittelyyn. Se on perusta lapsen tasapainoiselle kehitykselle ja oppimiselle. Leikkiessään lapsi oppii myös käsittelemään ja ratkomaan ristiriitoja ja ongelmatilanteita. Lapsen itsenäisyys, omatoimisuus ja tietoisuus ympäröivästä maailmasta lisääntyy. KASVATTAJA         LAPSI huomioi lapsen toiveet, kiinnostuksen kohteet ja kaverisuhteet antaa tilaa ja aikaa leikille ja järjestää mahdollisuuden leikkiä leikin loppuun kannustaa kaverisuhteisiin ja yhteisiin leikkeihin luo leikkiympäristön yhdessä lapsen kanssa ja mahdollistaa monipuoliset leikit havainnoi, dokumentoi, sekä tarvittaessa ohjaa leikkiä ja osallistuu siihen tukee lasta ja hänen kehitystään yksilöllisesti välittää leikkiperinteitä käy työyhteisössään keskustelua leikistä ja siihen liittyvistä säännöistä ja rajoista         saa iloa leikistä ja vuorovaikutuksesta toisten leikkijöiden kanssa ilmaisee ja käsittelee kokemuksiaan ja tunteitaan leikissään harjoittelee oman toimintansa ohjaamista, suunnittelua ja valintojen tekemistä kehittää leikkiessään mielikuvitustaan, luovuuttaan ja ongelmanratkaisutaitojaan oivaltaa asioita ja saa onnistumisen kokemuksia oppii kieltä ja vuorovaikutustaitoja harjoittelee sosiaalisia taitoja ja sääntöjen noudattamista oppii kunnioittamaan toisten leikkiä ja antamaan leikkirauhan toisille VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ      innostaa ja houkuttelee leikkimään mahdollistaa leikkirauhan sekä huomioi lapsen iän ja kehityksen on turvallinen, viihtyisä ja esteettinen on muunneltava, uudistuva ja mahdollistaa erilaisten leikkien tila- ja välineratkaisut tarjoaa mahdollisuuden käyttää monipuolisia leikkivälineitä ja materiaaleja 9 LAPSEN LEIKIN KEHITYS IKÄVUOSITTAIN: Sääntöleikit (5-vuotiaasta ylöspäin)     sosiaalisia leikkejä ja pelejä aikuisen ja lapsen ajanviete huviksi ja hyödyksi iältään heterogeeniset ryhmät lapsi irrottautuu aikuisista, luo omia suhteita Yhteisleikit, rakentelu (4-5 –vuotiaat)       edellyttää rikasta kielellistä ilmaisua ryhmäleikki asettuminen toisen asemaan, toisen huomioiminen aikuisen rooli vähenee pienvälineleikki abstrakti leikki Roolileikki (3-4 –vuotiaat)      toteutetaan toisten lasten kanssa tarvitaan roolivaatteet lapsi erottaa roolin tunnusmerkit ja pystyy asettumaan niihin osa toiminnoista korvataan vuoropuhelulla kielellinen kehittely toimii Esittävä leikki (2-3 –vuotiaat)     roolin nimeäminen alkaa pystyy käyttämään korvaavia esineitä tarvitsee leikkirauhaa ja aikuisen tukea kieli seuraa toimintaa Esineleikki (1-2 –vuotiaat)    symbolifunktion herääminen esineitä käytetään tiettyihin tarkoituksiin toisiin esineisiin saa koskea, toisiin ei Harjoitusleikki (0-1 –vuotiaat)    esineisiin tarttuminen aikuisen kanssa loruttelu, laulaminen, liikkuminen vauvan kanssa voimistelu kiikuttaen, hypittäen käsiä ja jalkoj 10 4.2 Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja terveen kasvun kannalta. Liikkuessaan lapsi tutustuu itseensä, toisiin ja ympäristöön. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta luo pohjan terveelle itsetunnolle ja motoriikan kehittymiselle. Liikkuessaan lapsi kokee iloa, oppii uusia taitoja, ajattelee ja ilmaisee tunteitaan. KASVATTAJA        LAPSI   tiedostaa liikunnan merkityksen lapsen monipuoliselle kehitykselle huolehtii tavoitteellisen liikuntakasvatuksen toteuttamisesta luo lapselle mahdollisuuden päivittäiseen liikkumiseen toimii liikuntaan innostavana esimerkkinä, kannustaen ja rohkaisten lapsia liikkumaan huolehtii turvallisuudesta rohkaisee liikunnan iloon ilman kilpailun tunnetta havainnoi lapsen kehitystä ja ottaa huomioon yksilöllisen taitotason saa iloa ja riemua liikunnasta harjoittelee ja oppii perusliikuntataitoja (esim. ryömiminen, konttaaminen, kävely, juoksu, hyppiminen, heittäminen, kiipeäminen)  tutustuu erilaisiin liikuntamuotoihin (esim. liikuntaleikit, musiikkiliikunta, pallopelit, temppuradat, talviliikunta, uinti)    kokee erilaisia tunnetiloja asettaa itselleen haasteita, nauttii onnistumisistaan ja löytää omia fyysisiä rajojaan oppii ottamaan huomioon toiset lapset ja noudattamaan yhteisiä sääntöjä VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ  mahdollistaa monipuolisen liikkumisen ohjatusti ja omaehtoisesti -     sisällä: päiväkodin salissa, vesileikkihuoneessa, käytävillä, ryhmätiloissa ulkona: päiväkodin pihassa, lähiympäristössä, leikki- ja urheilukentillä, retkillä läheisiin metsiin huomioi lapsen ikä- ja kehitystason on liikkumiseen innostava on turvallinen mahdollistaa liikuntavälineet lasten saataville 11 4.3 Tutkiminen Tutkiminen on lapsen luontainen tapa oppia ympäristönsä ilmiöitä. Lapsi kokeilee ja ihmettelee kaikin aistein, kyselee, pohtii ja saa vastauksia kysymyksiinsä. Monipuolinen ja tutkimisen mahdollistava ympäristö herättää lapsen luontaisen uteliaisuuden ja innostaa omaehtoiseen tutkimiseen. KASVATTAJA        LAPSI kunnioittaa tutkivaa lasta antamalla aikaa, pohdiskelemalla ääneen ja ohjaamalla kysymysten tekoon arvostaa myös leikkiä tutkimisena havainnoi ja tunnistaa lapsiryhmän kiinnostuksen kohteita antaa lapsen kokeilla, pettyä, ponnistella järjestää avoimen, monipuolisen ja kiinnostavan ympäristön haastaa lapsen omaa ajattelua ja mielikuvitusta tukee lapsen ongelmaratkaisutaitojen kehittymistä      kokee oivaltamisen iloa oppii luontaisesti uusia asioita kokeilee, ihmettelee ja pohtii kyselee ja saa vastauksia oppii yhdessä muiden kanssa VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ    tarjoaa lapsille mielenkiintoa herättäviä tutkimusaiheita, materiaaleja ja välineitä (esim. luonto, lämpötila, sää, vuodenajat, aistit, aika, mittaaminen, vertailu) mahdollistaa kaikkien aistien käyttämisen antaa mahdollisuuden tutkimiseen sisällä, ulkona ja lähiympäristössä 12 4.4 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteelliset kokemukset syntyvät kasvuympäristössä, joka tarjoaa musiikillista, kuvallista, tanssillista ja draamallista toimintaa, kädentaitoja sekä lasten kirjallisuutta. Taidetta luovan ja kokevan lapsen esteettisessä maailmassa on oppimisen iloa, taiteellista draamaa, muotoja, värejä, ääniä, tuoksuja ja tuntemuksia. KASVATTAJA      LAPSI  antaa aikaa, tilaa ja rauhaa lapsen mielikuvitukselle ja luovuudelle mahdollistaa taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen lapsen omia valintoja ja havaintoja kunnioittaen ohjaa, tukee ja kannustaa ei aseta lapselle suorituspaineita havainnoi, dokumentoi ja hyödyntää lapsen kiinnostuksen kohteet    nauttii taiteen tekemisestä yksin ja yhdessä muiden kanssa pääsee mielikuvitusmaailmaan, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta oppii käsittelemään erilaisia tunteita sekä ilmaisemaan niitä oman kehon kautta saa kokemuksia ja elämyksiä, tekemisen ja oppimisen iloa - - musiikissa: kuuntelu, soittaminen, laulaminen, rytmiikka, tanssi ja liikkuminen kuvataiteessa: piirtäminen, maalaaminen, muovailu, rakentelu, nikkarointi, askartelu ja taidekuvien katselu kirjallisuudessa: sadut, lorut, kertomukset, kirjastovierailut draamallisessa toiminnassa: nukketeatterit, lasten tekemät esitykset ja teatterivierailut VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ     on ilmapiiriltään hyväksyvä ja kannustava tarjoaa tarkoituksenmukaiset tilat, materiaalit ja välineet lasten ikätason mukaan saataville innostaa esteettisyydellään lasta taiteelliseen ilmaisuun, kokeiluun ja oman osaamisen kehittämiseen yhteistyössä kulttuuritoimen kanssa rikastuttaa lapsen taiteellista ilmaisua sekä kasvattajayhteisön ammattitaitoa 13 5 Sisällölliset orientaatiot Varhaiskasvatuksen toteuttamista ohjaavat sisällölliset orientaatiot. Orientaatio käsitteenä tarkoittaa tutustuttamista ja alustavien tietojen antamista. Päiväkodissa oppiminen tapahtuu päivittäin leikkien, liikkuen tutkien ja taiteellisesti ilmaisten. Kasvattajien on tärkeää tiedostaa orientaatiot, jotta he osaavat tarjota lapselle monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä. Orientaatiot luovat jatkumon esiopetuksen sisältöalueisiin ja koulun oppiaineisiin. 5.1 Matemaattinen orientaatio Tutustuminen matematiikkaan alkaa jo pienten lasten ryhmässä arjen matematiikkana. Aikuinen voi esimerkiksi kertoa lapselle, että tässä on kaksi sukkaa ja yksi paita. Lapsi alkaa pian huomata myös, että silmiä on kaksi, mutta jokaisella on vain yksi nenä. Vähitellen tutustutaan väreihin, muotoihin ja asioiden vertailuun, esimerkiksi aikuisen käsi on suurempi kuin lapsen käsi. Palapelit, legot ja muut rakennuspalikat kehittävät avaruudellista hahmotuskykyä. 5.2 Luonnontieteellinen orientaatio Lapsi oppii asioita luonnosta havainnoimalla tutkimalla ja kokeilemalla. Päiväkodin ryhmät tekevät retkiä lähiympäristöön ja tarkkailevat ja ihastelevat luontoa ja sen ilmiöitä. Lasten havainnot ja kysymykset haastavat myös aikuiset ihmettelemään ja tutkimaan luontoa lapsen kanssa. Tutkimustemme aiheet tulevat usein lapsilta, mutta myös vuodenajat ohjaavat tutkimuksiamme. Syksyllä tutkimusaiheita voivat olla esimerkiksi värit, sienet ja eläimet, talvella lumi sekä jää ja keväällä kevään merkit, kukat, ötökät jne. 14 Metsäretkillä opettelemme kohtelemaan ympäristöä kunnioittavasti, emme roskaa luontoa emmekä revi eläviä puita ja kasveja. Kierrätys tulee tutuksi päiväkodin arjessa, kun biojäte, pahvi ja paperit lajitellaan omiin astioihinsa. Keskustelemme lasten kanssa myös veden, käsipaperin ja piirustuspaperin säästeliäästä käytöstä. 5.3 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Harjoittelemme lasten kanssa käyttämään ja ymmärtämään aikakäsitteitä eilen ja nyt. Tätä kautta hahmotamme menneisyyttä ja nykyhetkeä. Menneitä aikoja käsittelemme satujen ja kertomusten avulla. Tutustumme leikkiperinteisiin ja vietämme juhlapyhiä suomalaisen yhteiskunnan perinteisin tavoin. Pohjanmaalla on oma pääsiäisperinteensä, josta kerromme lapsille luontevasti pääsiäisen aikaan. Myös muu pohjalaisuus saa näkyä päiväkodissamme, esimerkiksi etelä-pohjanmaan murre. Yhteiskunnan tapoja ja sääntöjä harjoittelemme arjessa päivittäin. 5.4 Esteettinen orientaatio Esteettinen orientaatio tarkoittaa taiteen, kauneuden, melodian, rytmin ja erilaisten tunteiden elämyksellistä kokemista. Esteettisiä elämyksiä syntyy havainnoiden, kuunnellen, tunnustellen ja uutta luoden mutta myös kuvittelun kautta. Päiväkodissa askarrellaan monipuolisesti, lauletaan, soitetaan ja kuunnellaan musiikkia. Erilaiset näyttelyt ja konserttiretket rikastuttavat lasten kokemusmaailmaa ja antavat uusia näkökulmia omien taideteosten ja musiikin tekemiseen. Ohjaamme lapsia itse arvioimaan, mitkä asiat heistä ovat kauniita. Lopputulosta tärkeämpää on itse tekemisestä nauttiminen. Osoitamme arvostavamme lasten taideteoksia laittamalla niitä esille päiväkodin tiloihin. Aikuiset huolehtivat lasten avustuksella sisä- ja ulkotilojen siisteydestä ja esteettisyydestä. Tavaroille on omat paikkansa, mutta siisteys ja tilojen esteettisyys ei ole tärkeämpää kuin lasten leikkien jatkuvuuden turvaaminen ja projektien toteuttaminen. 5.5 Eettinen orientaatio Lapset kokevat joka päivä lukuisia tilanteita, joita voidaan tarkastella oikean ja väärän näkökulmasta. Päivittäisissä leikkitilanteissa lapsi saa harjoitusta yhdessä toimimisesta ja reilusti kaveria kohtaan käyttäytymisestä. Toisten huomioon ottamista lapset harjoittelevat muun muassa auttamalla 15 aikuisia pienissä työtehtävissä ja toisiaan esimerkiksi lelujen keräämisessä. Hyvät tavat ja tarvittaessa anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen ovat tärkeitä taitoja, joita harjoitellaan arkitilanteissa. Aikuiset kohtelevat lapsia oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti. 5.6 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Uskontokasvatus on hiljentymistä ja tilan antamista lasten kysymyksille. Keskustelemme lapsia askarruttavista asioista. Lapsille kerrotaan Raamatun kertomuksia ja juhlapyhien viettoon kuuluvia uskonnollisia tapoja sekä opetellaan hengellisiä lauluja. Sovimme yhdessä vanhempien kanssa lapsen uskontokasvatuksesta. Toimimme aktiivisessa yhteistyössä Seinäjoen seurakunnan kanssa. 16 6 Tuki varhaiskasvatuksessa Päivähoito itsessään on usein lapselle riittävä tukitoimi. Päivähoidon kasvatushenkilöstö voi havaita lapsen tuen tarpeen päivähoidossa tai lapsella voi olla asiantuntijatahon lausunto erityisen tuen tarpeesta. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Tuen tarpeita ei voida määritellä yksinomaan lasta ja hänen toimintakykyään arvioiden, vaan lisäksi tarvitaan myös tilanteen, ympäristön ja kasvattajan toiminnan arviointia. Kun lapsesta herää huoli, otetaan se puheeksi oman ryhmän kasvatushenkilöstön, vastaavan päiväkodinopettajan ja vanhempien kanssa. (Sivulla 19 on liitteenä varhaiskasvatuksessa olevan lapsen huolipolku). Mietitään, millaiset tilanteet ovat haastavia, mitä on jo tehty, sovitaan yhteisistä käytännöistä ja tehdään niistä muistiinpanoja. Tärkein tieto lapsesta saadaan vanhemmilta. On hyvä tietää, onko kotona samanlaisia haasteita kuin päivähoidossa. Kasvatushenkilöstön ja vanhempien yhdessä sopimat pelisäännöt takaavat parhaan mahdollisen lähtökohdan lapsen tukemiseen. Ryhmän kasvatushenkilöstö huolehtii tietojen siirrosta sitä tarvitseville tahoille vanhempien luvalla. Kasvatushenkilöstöllä on mahdollisuus pyytää lapsen kannalta tarkoituksenmukaista konsultaatiota arvioinnin ja toiminnan suunnittelun tueksi. Kasvatushenkilöstön tai vanhemman toiveen mukaan voidaan ryhmään pyytää kiertävää erityislastentarhanopettajaa (kelto) havainnoimaan lasta. Kiertävä erityislastentarhanopettaja toimii päivähoidon erityisen tuen asiantuntijana ja antaa tietoa eri tukitoimista lapsen tarpeen mukaan. Tämä takaa perheelle joustavan ja tasa-arvoisen palvelun toteutumisen. Kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtävänä on myös selvittää lapsen kuntoutukselliset tarpeet ja tavoitteet. Yhdessä ryhmän henkilöstön, vanhempien, kiertävän erityislastentarhanopettajan sekä mahdollisesti muiden lasta tutkivien ja kuntouttavien tahojen kanssa voidaan lapselle laatia tarvittaessa toimintasuunnitelma, johon kirjataan tavoitteet lapsen oppimiselle ja jota arvioidaan yhdessä vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. 17 Päiväkodissa toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tavoitteet ja tarpeet. Säännöllinen päivärytmi- ja järjestys antavat lapselle turvallisuuden tunteen. Tapahtumien ennakointi helpottaa lasta esimerkiksi siirtymätilanteissa. Helposti saatavilla olevat oppimista tukevat materiaalit ja välineet herättävät lapsessa mielenkiintoa ja kokeilunhalua. Pienryhmätyöskentely mahdollistaa sekä koko lapsiryhmän että tukea tarvitsevan lapsen tarpeiden huomioimisen. Aikuisen ja lapsen välinen luottamuksellinen ihmissuhde rohkaisee lasta vuorovaikutukseen ja omien tunteiden ilmaisuun. Lapsen itseluottamus ja itsenäisyys vahvistuu päivittäisten perustaitojen harjoittelemisen kautta. Fyysisen ympäristön joustavuus ja toiminnan kiireettömyys muodostavat hyvän pohjan arjessa tapahtuvalle kuntoutukselle. Lapsen tuen tarpeen mukaan ryhmässä voi toimia ryhmäavustaja tai lapsiryhmää voidaan pienentää. Päivähoidon kasvattajat tekevät moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Käytössä olevia tukipalveluja ovat mm. lastenneuvolan palvelut, toiminta-, puhe- ja fysioterapiapalvelut, sosiaalipalvelut, perheneuvolapalvelut, kuntoutusohjaajat sekä sairaala- ja terveyskeskuspalvelut. 18 19 7 Eri kieli ja kulttuuritaustaiset lapset varhaiskasvatuksessa Päiväkodissamme huomioidaan lasten yksilölliset kieleen ja kulttuuriin liittyvät tarpeet. Tuemme eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten oman identiteetin vahvistumista sekä äidinkielen kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsen on tärkeä kokea olevansa osa omaa perhettään ja samalla myös osa suomalaista kulttuuria. Lapset opettelevat suomen kieltä arkitilanteissa leikin ja toiminnan avulla vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Monikulttuurisuus lisää suvaitsevaisuutta ja rikastuttaa lapsiryhmän arkipäivää. Päiväkodissa tuemme lapsen mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Vanhempien kanssa yhdessä laadimme lapsen oman varhaiskasvatussuunnitelman, johon sisällytetään lapsen äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Lapsen identiteetin kehittymiselle on tärkeää, että hänen kulttuuriinsa kuuluvia asioita arvostetaan ja ne näkyvät päivähoidon arjessa. Vanhempien toiveita kuullaan ja niitä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan. Oman kulttuurin tukemisen tavoitteena on, että lapsi tulee tietoiseksi omasta kulttuuritaustastaan ja oppii arvostamaan sitä. Vastuu lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin säilyttämisestä on kuitenkin ensisijaisesti perheillä. 20 8 Arviointi Arviointi on kasvattamisen ja opettamisen työväline henkilöstölle. Sen tarkoitus on edistää lapsen hyvinvointia, oppimista ja kehitystä. Samalla kun kasvattaja arvioi lapsen kehitystä, hänen pitäisi arvioida omaa toimintaansa esimerkiksi millaisen oppimisympäristön hän on lapselle tarjonnut. Lapsen kehittymisen ja oppimisen arviointi Tapaamme lasten vanhempia päivittäin. Näin meillä on aina mahdollisuus vaihtaa lasta koskevia kuulumisia. Vanhempien asiantuntijuuden lisäksi teemme ryhmissä lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyviä havaintoja, jotka tuomme myös vanhempien tietoon. Päivittäisen havainnoinnin lisäksi kehityksen seurannan ja arvioinnin apuvälineitä ovat vanhempien kanssa käytävät vasukeskustelut, päiväkodissa täytettävät, neuvolaan toimitettavat 4-vuotiskaavakkeet sekä esikoululaisten oppimissuunnitelma ja havainnointikaavakkeet. Kaikkien esikoululaisten vanhempien kanssa laaditaan lapselle syksyllä oppimissuunnitelma ja sitä arvioidaan tammikuussa ja keväällä. Lapsen henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ja itsearvioinnin lähetämme tulevalle koululle vanhempien suostumuksella. Esiopetuksen päätteeksi annetaan lapsille osallistumistodistus. Havainnoimme lapsia, heidän leikkejään ja toimintaansa sekä sosiaalisia suhteita. Annamme lapsille palautetta heti toiminnan aikana ja mahdollisuuden itsearviointiin. Käytössämme on jokaisessa ryhmässä havainnointimuistiinpanot, johon kirjataan asioita säännöllisesti. Havainnot ovat pohjana lapsen varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen oppimissuunnitelman laatimisessa. Lapsen kasvua ja toimintaa päiväkodissa dokumentoimme lasten omiin kansioihin, jotka kulkevat ryhmästä toiseen koko lapsen päiväkotiajan. Kansioihin laitetaan lasten omia piirustuksia, maalauksia, omia tarinoita, valokuvia ja haastatteluja. Valituilla materiaaleilla pyritään kuvaamaan monipuolisesti lapsen kasvua ja toimintaa. Kansio ei sisällä aikuisten tekemää arviointia lapsen kehityksestä. 21 Työn arviointi ja kehittäminen Päiväkodin henkilökunta kehittää kasvatustyötään jatkuvasti. Viikottaisissa palavereissa suunnitellaan ja kehitetään toimintaa ja vuosittain järjestetään kokonainen suunnittelupäivä tai -ilta. Vanhemmilta, lapsilta, päiväkodin vanhempainryhmältä ja yhteistyökumppaneilta tuleva palaute otetaan huomioon työn kehittämisessä. Erilaisissa koulutustilaisuuksissa mukana olleet antavat koulutuspalautteen koko henkilökunnalle. Näin saatu uusi tieto tulee kaikkien käyttöön. Syksyllä tiimit sopivat ryhmänsä toimintatavoista ja painopistealueista. Tiimipalavereita pidetään tarpeen mukaan ainakin joka toinen viikko. Tiimit arvioivat ryhmäkohtaisia toimintasuunnitelmiaan kuukausittain ja päivittäistä toteutunutta toimintaa jatkuvasti. Arkipäivän tilanteissa työntekijät antavat toisilleen suullista palautetta. Henkilökuntaa koskevat esiin nousevat asiat ja palautteet käsitellään tarvittaessa henkilökuntapalavereissa. Toimintavuoden aikana päiväkodin johtaja käy kehityskeskustelun jokaisen työntekijän/tiimin kanssa työyhteisön toimivuuden kehittämiseksi Kaupungin yhteiset asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan sovitulla aikataululla ja niistä saatu palaute hyödynnetään työn kehittämisessä. (Liitteenä varhaiskasvatuksen palautejärjestelmä.) Päiväkodin kasvatushenkilöstö on laatinut tämän varhaiskasvatussuunnitelman 2013. Tätä asiakirjaa arvioidaan ja tarkistetaan säännöllisesti. 22 23