Asukastalon käynnistämishankkeen (2012 – 2014

Asukastalo Kylämaja –
ihmisten ja kulttuurien yhdistäjä
Asukastalon käynnistämishankkeen (2012 – 2014)
loppuraportti
Tammikuu 2015
Tuula Immonen & Minna Miettinen
2
Sisällys
Lukijalle...................................................................................................................................................................................................3
1 Asukastalo Kylämajan taustaa ...........................................................................................................................................................4
1.1 Näkökulmia asukastalon perustamiseen ....................................................................................................................................................... 4
1.1.1 Espoon kaupunki ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry .............................................................................................................. 4
1.1.2 Asukkaat ja muut toimijat......................................................................................................................................................................... 5
1.1.3 Kalliola: setlementtityön juurilla nykyajassa .......................................................................................................................................... 6
2 Asukastalon toiminnan organisointi ja toimintaperiaatteet ..............................................................................................................8
2.1 Organisoituminen .............................................................................................................................................................................................. 8
2.2 Toteutuksen projektointi ................................................................................................................................................................................... 9
2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet ............................................................................................................................................................................ 10
3 Tausta-ajattelua ................................................................................................................................................................................. 11
3.1 Voimaantuminen - empowerment ................................................................................................................................................................. 11
3.2 Osallisuus ......................................................................................................................................................................................................... 12
4 Tavoiteltu toteutuu: asukastalotoiminnan rakentuminen ............................................................................................................... 13
4.1 Käynnistämisprojektista Kylämajan toiminnan rakentajaksi ...................................................................................................................... 13
4.1.1 Asukastalo Kylämajan visio ja tavoitteet.............................................................................................................................................. 14
4.2 Kohtaamispaikka ja kokoontumistila ............................................................................................................................................................. 14
4.2.1 Tietoja kävijöistä ..................................................................................................................................................................................... 15
4.2.2 Asukastalon roolituksia .......................................................................................................................................................................... 16
4.3 Oleilua, keskustelua, toimintaa, oppimista, tukea … .................................................................................................................................. 17
4.3.1 Olkkari luo tunnelmaa ............................................................................................................................................................................ 17
4.3.2 Omaehtoisuutta, suunnittelua, ryhmiä ja yhdessä tekemistä............................................................................................................ 17
4.4 Apu, tuki ja neuvonta ...................................................................................................................................................................................... 19
4.5 Viestintä ............................................................................................................................................................................................................ 20
4.6 Työllistäminen ja harjoittelu............................................................................................................................................................................ 21
4.7 Vaikuttaminen alueen asioihin ....................................................................................................................................................................... 22
4.8 Yhteisön ongelmien ratkominen .................................................................................................................................................................... 24
5 Asukastalon verkostoja .................................................................................................................................................................... 24
5.1 Keskeiset yhteistyökumppanit ....................................................................................................................................................................... 24
5.2
Verkostojen laajeneminen .................................................................................................................................................................... 26
6 Prosessin arviointia .......................................................................................................................................................................... 27
6.1 Muutos tilasta yhteiseksi paikaksi ................................................................................................................................................................. 27
6.2 Urbaani yhteisöllisyys ..................................................................................................................................................................................... 28
6.3 Työntekijänä asukastalossa........................................................................................................................................................................... 28
7 Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia .................................................................................................................................. 29
7.1 Tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia ..................................................................................................................................................................... 30
7.1.1 Toiminnan kokonaisarviointia ................................................................................................................................................................ 30
7.1.2 Toimintojen arviointia ............................................................................................................................................................................. 33
8 Projektivastaavan havaintoja............................................................................................................................................................ 37
9 Kylämajan tulevaisuus ...................................................................................................................................................................... 38
Liitteet ................................................................................................................................................................................................... 39
Pasilan asukastalosta Matinkylään ..................................................................................................................................................................... 39
Käytäntöjen siirrettävyys ................................................................................................................................................................................. 39
Setlementtiperustaisen asukastalon malli .......................................................................................................................................................... 41
Mallin syventäminen: ihmiskäsitys....................................................................................................................................................................... 43
Kirjallisuutta ......................................................................................................................................................................................... 47
3
Lukijalle
Asukastalotoiminta käynnistettiin Matinkylässä hiukan yli kolme vuottaa sitten. Näiden
vuosien aikana on tapahtunut paljon. Talo sai nimekseen Asukastalo Kylämaja
nimikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti; vuosi vuodelta talossa kävijöiden ja
toimijoiden määrä on kasvanut. Nykyiseen muotoonsa asukastalon toiminta on rakentunut
lukuisten asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Kylämajan toiminnalla on
vakiintunut perusta, mutta joustavuus ja vastaanottavaisuus uusille ajatuksille ja
toiminnoille on säilynyt.
Aloite asukastalon perustamiseen tuli Espoon kaupungilta. Toiminnan
toteutuskumppaneiksi kaupungin lisäksi tulivat Kalliolan setlementti ja Espoon
mielenterveysyhdistys EMY ry. Kumppanuusosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan
asukastalotoiminta on omiaan edistämään erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta,
mahdollistamaan osallisuutta ja osallistumista sekä vaikuttamista alueen asioihin. Espoon
kaupungin lisäksi toimintaa on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys kolmivuotisen
Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen kautta. Kiitos rahoittajille, jotka ovat
mahdollistaneet toiminnan toteuttamisen!
Kylämajasta on tullut käynnistysvaiheessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti asukkaiden
ja monenlaisten toimijoiden oma paikka: Siellä voi tavata muita ihmisiä sekä toteuttaa
erilaisista tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja. Myös apua ja tukea on saatavilla, niin
vertaisilta kuin ammattilaisiltakin. Paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin
vastaaminen on tärkeä osa toimintaa.
Tässä Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen loppuraportissa tarkastellaan
asukastalotoiminnan kehittymistä kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajalta. Aluksi
palataan asukastalon perustamisen taustaan, sen jälkeen kerrotaan toiminnan
organisoinnista, tausta-ajattelusta, projektille ja asukastalolle asetettujen tavoitteiden
saavuttamisesta sekä toiminnan rakentumisesta, tuloksista ja vaikutuksista.
Useissa kohdin Kylämajan toiminnan lähtökohtia ja kehittymistä verrataan vuonna 2008
perustetun Pasilan asukastalon toimintaan, sillä Käynnistämishankkeen yhtenä
tarkoituksena oli selvittää asukastalon toimintamallin siirrettävyyteen liittyviä kysymyksiä.
Tätä aihealuetta käsitellään varsinaisessa raportissa olevien viittausten lisäksi syvemmin
liitteessä 1. Kylämajan toiminnan kehittämisessä pyrittiin myös hyödyntämään kaikki se
tieto, mitä asukastalotoiminnasta oli Pasilan toiminnan perusteella kertynyt.
Omistamme tämän raportin alueen asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille, jotka ovat
olleet yhdessä Kalliolan setlementin, Emy:n ja Espoon kaupungin aikuissosiaalityön
kanssa rakentamassa Kylämajasta kaikille avointa kohtaamis-. keskustelu- ja
toimintapaikkaa.
Jatketaan yhteistä matkaa vielä tulevinakin vuosina!
Asukastalo Kylämajassa tammikuussa 2015
Pia Hänninen, Riikka Koola, Minna Miettinen & Sointu Tulkki
4
1 Asukastalo Kylämajan taustaa
Matinkylän asukastalon (sittemmin Asukastalo Kylämaja) suunnittelu käynnistyi vuonna
2010 Espoon kaupungin aikuissosiaalityön aloitteesta osana kaupungin sosiaali- ja
terveyspalveluiden palvelurakennemuutosta. Asukastalon toiminnan toteutuskumppaneiksi
tulivat Espoon kaupunki, Kalliolan setlementti ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry.
Asukastalo avattiin lokakuussa 2011.
1.1 Näkökulmia asukastalon perustamiseen
Asukastalo Kylämajan toiminnan nopeaa käynnistymistä ja tasaista kasvua selittää
osaltaan se, että sekä toiminnan ”päävastuullisilla” että asukkailla ja muilla toimijoilla oli
useita samansuuntaisia näkemyksiä asukastalon tarpeellisuudesta. Eri toimijoilla oli myös
omia intressejään, joiden toteutumista asukastalon saaminen voisi edistää, keskeinen
näistä oli toimintatilan saaminen alueelle.
1.1.1 Espoon kaupunki ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry
Asukastalotoiminnan käynnistäminen Espoossa tapahtui osana Espoon kaupungin
palveluverkkouudistusta. Sen tavoitteena oli sosiaalipalveluiden keskittäminen, minkä
ohella suunniteltiin luotavaksi alueellisia tiloja, joissa sosiaalityöntekijät voivat tavata
asiakkaitaan. (ks. Aarnio, Koivula & Sjelvgren 2011). Ensimmäinen asukastalo perustettiin
Matinkylään.1 Asukastalotoiminnan käynnistämistä käsiteltiin kesäkuussa 2010 sosiaali- ja
terveyslautakunnan kokouksessa, jonka muistiosta seuraava lainaus on:
Matalankynnyksen yhteisöllistä toimintaa

Asiakkaiden omatoimisuutta ja osallisuutta edistäviä asukastiloja esitetään perustettavaksi
Matinkylään. Tiloihin varattaisiin sosiaalityöntekijän ja asiakkaiden vastaanotolle tilat. Esityksen
jälkeen jokaisella neljällä suuralueella olisi asukastilat, joissa sosiaali- ja terveystoimen
palveluja tarjotaan matalankynnyksen palveluina. Tiloissa järjestetään asiakastapaamisia,
verkostokokouksia, maahanmuuttajien kielikursseja sekä vertaistukiryhmiä.

Matalankynnyksen asukastilojen kehittäminen edistää maahanmuuttajien kotoutumista osaksi
yhteisön elämää. Toiminta ehkäisee myös nuorten syrjäytymistä tarjoamalla yhteistyössä
järjestöjen kanssa mm. vertaistukea ja toiminnallisia mahdollisuuksia.

Matalankynnyksen asukastilojen toimintaa kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen,
espoolaisten järjestöjen, seurakunnan ja yritysten kesken. Palvelukonseptissa yhdistetään
olemassa olevat maahanmuuttajien toimintakeskukset ja muut sosiaalityön ylläpitämät
asukastilat uudenlaisiksi asukkaiden ja sosiaalityön areenoiksi. (Sosiaali- ja
terveyslautakunnan muistio 10.6.2010.)
1
Monet Suur-Matinkylän alueeseen liittyvät tekijät puolsivat Espoon ensimmäisen asukastalon perustamista
juuri Matinkylään: väestömäärä oli ja on edelleen kasvussa ja alue muutoksessa, alueella asuu paljon
maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja yksin asuvien määrä on suuri. Muutamia lukuja: Vuoden vaihteessa
2013 - 2014 Suur-Matinkylän väestömäärä oli kasvanut Espoon alueista eniten. Vakituisia asukkaita
suuralueella oli 37 338 (Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014). Kotimaisten kielten lisäksi
yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet ovat
myös kasvaneet eniten espoolaisten äidinkielinä. Suur-Matinkylän alueella puhuu kotimaisten kielten lisäksi
muita kieliä 11,9 % asukkaista. (Espoon väestörakenne 2011/2012). Alueella on yksin asuvia enemmän kuin
millään muulla Espoon alueella (40,2 % asuntokunnista, koko Espoossa 35 %).
5
Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen aluepäällikkö Tapio Niemisen mukaan
Kalliolan setlementin kokemus asukastalotoiminnasta Pasilassa oli yhtenä syynä siihen,
että Kalliola valittiin kumppaniksi asukastalohankkeeseen. Yhteistyötä pohjusti myös se,
että kaupungilla oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja kumppanuudesta Espoon
keskuksessa Pappilantiellä toimivien järjestöjen kanssa (Emy ja Kalliolan setlementin
kohtaamispaikka Askel). (Nieminen 25.1.2013). Oleellista oli myös se, että Kalliolan
setlementti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton eikä se ole minkään ryhmän
etujärjestö.
Asukastalotoiminta soveltui hyvin Espoon mielenterveysyhdistyksen tapaan toimia:
Emy:llä on useita matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja – se on mahdollistanut
vertaistukea ja mielekästä tekemistä Espoossa lähes 30 vuoden ajan. Toiminta on avointa
kaikille, ei tarvita diagnoosia eikä lähetettä. Emy:n toimintavalikoimaan kuuluvat retket,
leirit, matkat sekä monenlainen ryhmä- ja vertaistukitoiminta. Emy:n ja Kalliolan
yhteistyöllä on pitkät perinteet. Molempien toiminnan perustana on ihmislähtöisyys sekä
tuen saamisen ja osallisuuden mahdollistaminen myös heille, jotka ovat heikossa
yhteiskunnallisessa asemassa tai muutoin ongelmallisessa elämäntilanteessa.
1.1.2 Asukkaat ja muut toimijat
Pasilan asukastalon ja Kylämajan lähtökohdat erosivat toisistaan: Pasilaan asukastalo
saatiin asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden aloitteellisuuden ja aktiivisuuden ansiosta.
Matinkylässä puolestaan oli kyse toiminnasta, joka käynnistettiin osana kaupungin
palvelurakennemuutosta. Tämän vuoksi jo asukastalon suunnitteluvaiheessa huolehdittiin
siitä, että toiminnan toteuttajapohja on laaja sekä järjestettiin asukastilaisuuksia, joilla
pyrittiin varmistamaan, että asukastalosta tulisi alueen oma eikä ulkoa tuotu.
Suunnittelupalavereissa oli edustajia myös mm. Soccasta – Pääkaupunkiseudun
osaamiskeskuksesta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Helsingin yliopiston
sosiaalitieteiden laitokselta.
Asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden tapaamisten järjestäminen aloitettiin
loppuvuodesta 2010. Tilaisuuksissa keskusteltiin alueen tilakysymyksistä yleensä ja osin
hyvinkin pikkutarkasti tulevan asukastalon mahdollisista toiminnoista sekä tilojen
käyttömahdollisuuksista. Kaivattiin tilaa erilaisille toiminnoille ja paikkaa, jossa ihmiset
voisivat tavata tuttuja ja uusia ihmisiä. Toivottiin yhdessä oloa ja keskustelua ja
kaikenlaisia ihmisiä. Kyseltiin tuleeko kahvila, voiko lukea lehtiä, saako apua erilaisiin
ongelmiin, onko toiminta maksutonta, saako tiloja myös yksityiskäyttöön jne. Tilaisuuksiin
ei osallistunut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja toivomuksena esitettiin, että myös he
löytäisivät asukastalon. Todettiin, että Laiturin lakkauttamisen jälkeen heillekään ei ole ollut
paikkaa. Tämän huolen vuoksi Asukastalon käynnistämishankkeen hakemukseen kirjattiin
työntekijän keskittyvän erityisesti maahanmuuttajien tavoittamiseen. Asukastalon auettua
kuitenkin havaittiin, että maahanmuuttajia oli alusta alkaen mukana toiminnoissa.
Lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat kartoittivat keväällä 2011
pienimuotoisesti alueen asukkaiden sekä Matinkylä-Olarin opiskelijoiden ja
maahanmuuttajanuorten asukastalotoimintaan liittyviä tarpeita. Haastattelujen perusteella
erityisesti maahanmuuttajanuorilla oli kiinnostusta tutustua suomalaisiin ikätovereihinsa ja
suomalaiseen kulttuuriin. Suomalaistaustaiset opiskelijat puolestaan eivät tunteneet vetoa
asukastalotoimintaan, sillä heillä oli jo paljon muita aktiviteetteja elämässään. (ks. myös
Aarnio ym. 2011, 15). Alueen asukkaat olivat kiinnostuneita asukastalon suunnitteluun
osallistumisesta, mutta toiminnan organisointivastuuseen suhtauduttiin varauksellisemmin.
Vastauksissa toivottiin muun muassa, että asukastalossa olisi matalampi kynnys hakea
apua kuin sosiaalipalvelutoimistosta, ja että ihmiset tulisivat kohdatuiksi ja autetuiksi.
Asukastalossa toivottiin myös tapahtuvan eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten
kohtaamisia, ja painotettiin sitä, että paikka olisi tarkoitettu kaiken ikäisille.
6
1.1.3 Kalliola: setlementtityön juurilla nykyajassa
Kalliolan näkökulmasta vuonna 2008 käynnistyneen Pasilan asukastalon, samoin
Asukastalo Kylämajan, toiminta on setlementtityötä tässä ajassa ja samalla eräänlaista
paluuta setlementtityön juurille.
Pasilan asukastalon ensimmäisistä toimintavuosista kertovassa raportissa
setlementtiperusteista asukastaloa kuvataan seuraavasti:
”Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä
vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan perustana
oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja
luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi osaltaan vahvistaa toiminta-alueen
sosiaalista pääomaa. Asukastalon tuottavat alueen asukkaat ja toimijat yhdessä työntekijöiden
kanssa. Parhaimmillaan asukastalo kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä ja siitä muodostuu
monenlaisten toimintojen sekä vakiintuneiden ja väliaikaisten vuorovaikutusverkostojen
kohtaamispaikka. Asukastalon tehtävä on vastata toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin
haasteisiin ja se on aktiivinen toimija yksilöiden, ryhmien ja toiminta-alueen hyvinvointia edistävissä
asioissa sekä ongelmien ratkomisessa.” (Väisänen ym. 2011, 55.)2
Yksivuotissynttäreitä
juhlittiin porukalla.
MiniatyyrikerhoN
TUOTANTOA
2
Ensimmäinen setlementti Toynbee Hall perustettiin vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteleihin.
Suomessa ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon
vuonna 1919. Tyonbee Hallista mallia hakenut toiminta käynnistyi Yhdysvalloissa, Chicagossa1889 Jane
Addamsin perustamassa Hull Housissa. Alkuvuosien toimintaa ohjanneet lähimmäisen rakkauden
periaatteet korvautuivat sittemmin yhteiskuntafilosofisemmalla ja tieteellisellä lähestymistavalla. Tähän
vaikuttivat mm. Addamsin kiinnostus selvittää ja tuoda esiin tieteellisen tutkimuksen keinoin alueen
yhteiskunnallisia epäkohtia sekä yhteydet pragmatistina ja kasvatuksen filosofina tunnetuksi tulleeseen John
Deweyhin. Sosialistisia vaikutteita taloon toi puolestaan Florence Kelley (Puurunen & Röpelinen 2004, 153).
Suomessa setlementtityö aloitettiin sisällissodan jälkitunnelmissa. Luonnollista on, että erityisesti korostettiin
yhteyksien rakentamista yhteiskuntaluokkien välille; taustalla olivat kristilliset lähimmäisen rakkauden
periaatteet. Setlementtiliike on mihinkään tiettyyn ideologiaan sitoutumatta ammentanut monista lähteistä ja
samalla tuottanut ainesta monenlaiseen käyttöön, esim. Jane Addams on myös yhdyskuntatyön ja
yhteisösosiaalityön ”kantaäiti”. (Väisänen ym. 2011, 5 – 6). Ensimmäisiin setlementtitaloihin asetuttiin
asumaan (to settle), jotta päästiin läheisiin kosketuksiin asukkaiden kanssa. Nykyisissä asukastaloissa ei
asuta, mutta perinteiden mukaisesti asetutaan alueelle toimimaan yhdessä asukkaiden kanssa.
7
Alueella on toimittu aiemminkin – aktiivit kertovat
ALUEEN OLOJA PARANTAMASSA
Aikoinaan Matinkylän Huollon Mikko Peltokorpi lähetti asukkaille kyselyn siitä, miten asukkaat
haluaisivat parantaa alueen oloja. Tuohon aikaan Matinkylällä oli melko huono maine, koska
alueella oli "vuokrakasarmeja", siis paljon ihmisiä asui tiiviisti. Järjestyshäiriöitäkin oli jonkun
verran. Samanlainen maine aikoinaan oli Helsingin Jakomäellä.
Asukaskyselyn seurauksena järjestettiin pohdintatilaisuuksia, joissa yhdessä mietittiin, mitä
kaikkea ja kuka voisi tehdä alueen olojen kohentamiseksi. Mainittakoon muun muassa, että
Matinkyläntie oli tuolloin todella leveä "strada", jolla saattoi kokea vauhdin hurmaa. Sitten,
projektin vaikutuksesta, kadun keskelle rakennettiin koroke ja istutettiin puita. Huomattava
parannus! Yhteisissä pohdintatilaisuuksissa keskusteltiin myös asukkaiden yhteisestä
tapaamispaikasta. Tuolloin se ei toteutunut.
Sitä vastoin toteutui nuorille tarkoitettu yhdessäolopaikka. Aseman lapset oli jo perustanut
Helsinkiin Walkers kahvilan. Soukassa oli myös avattu nuorille "hengailupaikka". Stig Lindström
oli yksi sen perustajista. Matinkylän Walkers toimi monitoimitalolla kymmenisen vuotta. Nuoret
löysivät paikan hyvin. Kun sitten jonkinlaisista ideologisista syistä Walkers joutui siirtymään
vanhan ostari toiseen kerrokseen, toiminta hiipui ja loppui kokonaan alkuvuodesta 2002. Olin
mukana toiminnassa ihan alusta loppuun. (Kerttu Tiippanan haastattelu 24.1.2013.)
Kerttu Tiippana on asunut alueella vuodesta 1984 ja toiminut aktiivisesti asukkaana ja vapaaehtoisena
erilaisissa toiminnoissa.
TOIMINTAA JA TOIMIJOITA
Matinkylässä alkoi 1996 Lobby-projekti. Sen tavoitteena oli kehittää avohuollollisia ja
yhteisöllisiä tukitoimenpiteitä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin yhteistyössä alueen
muiden kasvatusalan toimijoiden kanssa. Tavoitteeksi asetettiin myös perheiden ja
lähiverkostojen omien voimavarojen löytäminen sekä erilaisissa elämän vaiheissa ja tilanteissa olevien ihmisten tukeminen, tällöin syntyi myös Matinkylän Monitoimiset. Alueelle
perustettiin Stig Lindströmin toimesta Aseman lasten Walkers nuorten yökahvila. Hän keräsi
mukaan alueen nuorten vanhemmista vapaaehtoistyöntekijöitä kahvilan ylläpitämiseen.
Lobby-projektissa kehitettiin myös varhaisen puuttumisen monitasoinen malli Varpunen, se
syntyi alueellisen yhteistyön tuloksena 2002 – 2005. Toiminta oli RAY:n tukemaa ja
päävastuussa olivat Espoon Diakoniasäätiö, Olarin seurakunta, Espoon kaupunki (koulut),
jolloin minä astuin myös kuvioihin mukaan, aloitin myös silloin Matinkylän asukaspuiston
johtajana (lisäksi myös Olarin asukaspuiston johtajana). Matinkylän Monitoimiset muuttuivat
Matinkylä-Olarin Monitoimisiksi, kun minut valittiin puheenjohtajaksi.
Monitoimisissa keskusteltiin ajoittain yhteisen toimitilan saamisesta alueelle, mutta meillähän
oli jo asukaspuisto sekä monikulttuurinen Laituri. Laiturin lopetus kärjisti tilannetta ja
vaatimukset nostivat päätään voimakkaammin. Silloin tajuttiin, että monikulttuuriset perheet
ovat menettämässä tärkeän kohtaamispaikan ja perheettömät aikuiset halusivat myös paikan,
asukaspuisto oli suunnattu lähinnä pienten lasten perheille ja koululaisille.” (Kristiina
Lindströmin haastattelu 24.1.2013.)
Kristiina Lindström on toiminut pitkään Matinkylä-Olarin Monitoimisissa mm. puheenjohtajana sekä
asukaspuistojen johtajana Matinkylässä ja Olarissa sekä tehnyt pitkään alueella verkostotyötä. Tällä
hetkellä Lindström työskentelee Ejy:n Voimanpesä -hankkeessa.
8
2 Asukastalon toiminnan organisointi ja toimintaperiaatteet
Asukastalotoiminnan rahoituksesta ovat vastanneet Espoon kaupunki ja Rahaautomaattiyhdistys. Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin rahoitus kolmivuotiseen,
asukastalotoiminnan aloitusvaihetta tukevaan hankkeeseen, Matinkylän asukastalon
käynnistämisprojektiin. Projekti käynnistyi 1.3.2012. Kylämajan tiloissa toimi myös Rayrahoitteinen VAHVA - senioriverkosto -projekti lokakuusta 2011 toukokuun loppuun 2013.
2.1 Organisoituminen
Asukastalo Kylämajan toiminnan perustana on yhteistyö ja verkostoituminen. Jo toiminnan
monitasoisuus edellyttää tällaista työskentelyotetta, mutta samalla edesautetaan erilaisten
näkökulmien ja sisällöiltään vaihtelevia toimintamuotojen yhteen kokoamista ja / tai
kokoontumista. Asukastalotoiminnan ”päävastuulliset” ovat Espoon kaupungin
aikuissosiaalityö, Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikkö ja Espoon
mielenterveysyhdistys EMY ry.
Espoon kaupunki on sitoutunut kustantamaan toimitilat, asukastalon vastaavan
palkkakulut ja osan toimintamenoista. Talossa on myös kaupungin toimintaa:
sosiaaliohjaaja on osa asukastalon toteuttajatiimiä ja myös Espoon työväen opistolla on
ollut talossa kursseja.
Kalliola vastaa Kylämajan toiminnan toteutuksesta yhteistyössä Emy:n kanssa.
Parhaimmillaan toiminnasta on vastannut Kalliolan osalta kolmen työntekijän tiimi:
asukastalon vastaavan lisäksi Ray-projekteissa työskennelleet työntekijät. Vahva –
senioriverkosto -hanke toimi Matinkylässä jo Kylämajan suunnitteluvaiheessa, projektin
työntekijä osallistui aktiivisesti sekä suunnitteluun että asukkaille tiedottamiseen.
Kylämajan setlementtiarvoihin perustuvat toimintaperiaatteet ovat samat kuin Kalliolan
hallinnoimassa Pasilan asukastalossa, mutta Kylämajan toiminta tuotettiin uudessa
ympäristössä yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä tarjosi hyvän
mahdollisuuden tarkastella toimintamallien siirrettävyyskysymyksiä, mikä olikin
Käynnistämisprojektin toinen tehtävä.
Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön toiminnoista läheisintä yhteistyötä tehtiin alusta
alkaen Pasilan asukastalon kanssa (tietojen vaihto, asukastalon toimintamallin ja
työllistämistoiminnan kehittäminen). Yhteistyötä on tehty ja tehdään myös Askeleen
(erityisesti työllistämistoiminta), neuvontapiste Ne-Rån (palvelujärjestelmää koskeva
neuvonta ja apu) sekä Vapaaehtoistoiminnan (Kalliolan vapaaehtoisten yhteinen koulutus
ja virkistys) kanssa. Toimintaa tuetaan lisäksi kansalaistoiminnan yksikön käytäntöjen
mukaan (esimiestehtävät, seuranta, arviointi ja raportointi).
Asukastalossa työskentelee myös yksi Emy:n työntekijä. Aluksi työntekijä vastasi
erityisesti työllistämistoiminnasta Emy:n Audentes -työllistämishankkeessa. Tämän ja
Kalliolan Senioriverkosto -hankkeen päätyttyä työntekijä on Emy:n tehtävien ohella
huolehtinut erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. Emy on myös järjestänyt säännöllisesti
ryhmätoimintaa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö on ollut ja on jokapäiväistä, monipuolista ja
tiivistä.
Työllistettyjen, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden osuus toiminnan toteutuksessa on
oleellinen.
9
Asukastalo Kylämajan toiminnassa yhdistyy monta tasoa:
Kuntataso/Espoon kaupunki (esimerkiksi yhteistyö asukastalon toimintojen suunnittelussa ja
toteutuksessa, vastavuoroinen tiedottaminen, vaikuttaminen alueellisesti, asukastalon toiminnan
pysyvyyden takaaminen).
Aluetaso/Suur-Matinkylä (esimerkiksi Matinkylä-Seura, Olari-Seura, Matinkylä-Olarin Monitoimiset;
verkostotyö ja vaikuttaminen).
Asukastaloyhteisö (asukastalon toimijat ja toiminnot, toiminnan suunnittelu ja toteutus; yhteisön
ylläpito).
Yksilötaso (esimerkiksi yhdessä oleminen ja tekeminen, apu ja tuki).
Toiminnan monitasoisuus ja yhdessä tekemisen ajatus pyrittiin saamaan näkyville myös
Kylämajan ja samalla Käynnistämisprojektin ohjausryhmän kokoonpanossa, edustajia
kutsuttiin mukaan monilta tahoilta. Ryhmän tehtäviä olivat asukastalotoiminnan
suunnitteluun, arviointiin ja ohjaukseen osallistuminen sekä tiedon välittäminen.
Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa edelleen.
Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet:
Matti Rajamäki (pj, Kalliolan setlementti), Eveliina Cammarano (Espoon kaupunki),
Maria Helin (Olarin seurakunta), Soile Juujärvi (Laurea-ammattikorkeakoulu, Otaniemen
yksikkö), Kaj Järvisalo (Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry), Virpi Lajunen (Espoon
kaupunki), Kristiina Lindström (Voimanpesä -hanke, Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry),
Mika Luukkainen (Espoon Järjestöjen Yhteisö Ejy ry), Tapio Nieminen (Espoon
kaupunki), Tuija Norlamo-Saramäki, (Espoon kaupunki), Katri Rannisto (Olari-Seura ry),
Antti Ronkainen (Majakka-seurakunta ja Matinkylä-Olarin Monitoimiset), Kerttu Tiippana
(alueen asukas- ja yhdistysaktiivi) sekä Sointu Tulkki ja Minna Miettinen (Asukastalo
Kylämaja, Kalliolan setlementti). Ohjausryhmä kokoontui lokakuu 2011 - marraskuu 2014
välisenä aikana 12 kertaa.
Asukastalo on avoinna neljänä päivänä viikossa kello 9.00 – 16.00 ja yhtenä päivänä kello
9.00 – 18.00. Asukkaiden ja muiden toimijoiden omia kerhoja, kokouksia yms. järjestetään
myös talon aukioloajan jälkeen. Myös viikonloppuisin talo täyttyy ihmisten omaehtoisista
toiminnoista.
2.2 Toteutuksen projektointi
Asukastalon toiminta päätettiin käynnistää projektimuotoisesti. Toiminnalle laadittiin
kolmivuotinen strategia / toteutussuunnitelma, jonka yhteinen työstäminen (toiminnan
toteuttajat ja ohjausryhmä) selkiytti osaltaan ajattelua siitä, mitä oltiin tavoittelemassa.
Tavoitteiden toteutumista ja toiminnan kehittymistä seurattiin ja arvioitiin säännöllisesti
Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön seurantakäytäntöjä noudattaen sekä
ohjausryhmässä.
Projektointi ei tarkoittanut toiminnan ahdasta rajaamista, vaan tavoitteiden asettelussa
toimittiin, kuten Pasilan asukastalossa ja kuten aikanaan oli toimittu Jane Addamsin Hull
Housessa (Puurunen & Röpelinen 2004, 152): Ei haluttu liikaa määrittää toteutettavia
toimintoja eikä tavoitella tietynlaista toimintakokonaisuutta. Toimintavapaudet oli
säilytettävä, jotta talosta voisi muotoutua aikaa myöten omanlaisensa kokonaisuus. Sen
määrittävät ne toimijat, toiminnot sekä käytännön kokeilut, joita asukastalossa kulloinkin
on.
10
Käyttäjärakenteen haluttiin olevan mahdollisimman monipuolinen. Sen tuli näkyä niin
ikärakenteessa, eri viranomaistahoissa, kantaväestössä, eri kulttuuritaustoissa kuin sosioekonomisessa asemassakin. Tämän katsottiin luovan vankan perustan alueen asukkaiden
yhteistoiminnalle ja sille, että asukastalosta muodostuisi ajansaatossa alueen todellinen
resurssi.
2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet
Kylämajan arvoperustasta ja toimintaperiaatteista keskusteltiin ohjausryhmässä. Jo
aiemmin ne olivat olleet esillä asukastaloa valmistelevissa asukkaiden ja toimijoiden
tapaamisissa. Keskusteluissa periaatteita voitiin konkretisoida Pasilan asukastalon
toimintatapojen ja kokemusten kautta vastattaessa kysymyksiin, mitä
setlementtiperustainen tarkoittaa tai miten käytännössä toimitaan. Paikalliset toimijat
kävivät myös tutustumassa Pasilan toimintaan (esim. Vahva – senioriverkosto -hankkeen
toimijat).
Asukastalon toiminnan perustana ovat setlementtiarvot, jotka on Kalliolassa määritetty
seuraavasti:




Erilaisuuden hyväksyminen
Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia
Tasa-arvoisuus
Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
Asukastalo Kylämajan toimintaperiaatteet ovat samat kuin ne Pasilassa asukastalon
käynnistämisvaiheessa ja sittemmin toiminnan mallinnuksessa on kirjattu (ks. Väisänen
ym. 2011, 19):

Asukastalo Kylämajan toiminta on avointa eikä tulijoita tunnisteta tai luokitella ongelmien
mukaan, vaikka toiminnan tarkoitukseksi voidaan nähdä ongelmien ennalta ehkäisy. Tiedetään,
että ihmisten mukana erilaisia ongelmia tulee kohdattaviksi ja niitä ratkotaan yhdessä
yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä vaikuttamistoiminnan keinoin. Asukkaat ja paikalliset toimijat
ovat asukastalon vahvuus. Toiminnan painopiste on siinä, mitä voidaan tuottaa yhdessä ja
millaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voimat on yhdistettävissä.

Yksittäisten ihmisten avun tarpeisiin vastataan ymmärtäen, että ihmisten oman elämän
hallinnalla on rajansa, samoin keskinäisavun ja yhteisöjen keinoilla vastata erilaisiin avun
tarpeisiin. Tämän vuoksi verkostoituminen mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on
tärkeää.

Toiminnan taustaoletuksena on, että ihmisten voimavarojen vahvistamista voidaan edistää
toimimalla heitä arvostaen, rohkaisten ja tarvittaessa auttaen sekä mahdollistamalla
toimintavapauksia, osallistumista ja vaikuttamista. Voimaantuminen nähdään sekä yksilöllisenä
että sosiaalisena prosessina; ketään ei voi voimaannuttaa, mutta voimavarojen löytymistä
voidaan hienovaraisesti tukea (empowerment -teoria, esim. Siitonen 1999).

Voimavarojen käyttöön saamisen tukemisella ei tavoitella mitään tietynlaista toimijuutta eli ei
määritetä, millainen ihmisen tulisi olla tai millaiseksi tulla. Oletetaan, että esimerkiksi omien
asioiden hallinnan lisääntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yhteinen alueen asioihin
vaikuttaminen ovat toisiinsa liittyviä ”asukastaloprosessin” osia. Näihin erilaisiin prosesseihin
liittyy ja ne synnyttävät monenlaista toimintaa ja toimijuuksia.

Asukastalon toiminnassa pyritään laajaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, mikä on avuksi
toiminnan kehittämisessä, ihmisten ongelmien ratkomisessa ja mahdollistaa aluetason
vaikuttamista. Setlementtityön perinteisiin nojautuen katsotaan myös, että eritaustaisten
ihmisten vuorovaikutukseen saaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja jonkin ryhmän
11
olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman toimijoiden joukon mukaan
saamisen.
Lisäksi toiminnan järjestämisen ja työmenetelmien valinnan taustalla on työtekijöiden
ammatillinen osaaminen ja monialainen työstä kertynyt tieto. Setlementtitoiminnan
periaatteiden ymmärtäminen ja setlementtityön toteuttaminen käytännössä, on kulkenut
tietoisena valintana läpi prosessin.
3 Tausta-ajattelua
Asukastalon toimintaperiaatteet ja alunperin Kylämajalle muotoiltu visio sisältävät monia
käsitteitä, jotka ovat sisällöltään epäselviä, niille annetaan erilaisia merkityksiä riippuen
toimintaympäristöstä ja toimijoista. Tämän vuoksi on tarpeen kuvata lyhyesti, mitä
Kylämajan toiminnassa tarkoitetaan voimaantumisella ja osallisuudella. Samalla avataan
toiminnan taustalla vaikuttavaa ns. ohjelmateoriaa (oletuksia siitä, että valitut toimintatavat
tuottavat tiettyjä vaikutuksia; ko. oletukset voivat perustua kokemuksiin, tutkimuksiin,
suosituksiin, arvolähtökohtiin jne.). Toiminnan taustalla olevaa kokonaisvaltaista
ihmiskäsitystä ja toimijuutta kuvataan liitteessä 1 asukastalon toimintamallin
syventämiseen liittyen.
3.1 Voimaantuminen - empowerment
Voimaantuminen on jo pitkään ollut eräänlainen ”ihmekäsite”, johon saatetaan sisällyttää
oletus, että ihmisiä voidaan voimaannuttaa jollakin tavoin ulkokohtaisesti.
Asukastalotoiminnassa voimaantuminen ymmärretään Juha Siitosen empowermentteorian (Siitonen 1999) mukaisesti henkilökohtaiseksi, ihmisestä itsestään liikkeelle
lähteväksi, mutta samalla sosiaaliseksi, vuorovaikutukselliseksi prosessiksi.
Voimaantuminen on yhteydessä mm. sellaisiin tekijöihin kuin itseluottamus, näkemys
omista kyvyistä, unelmien, tavoitteiden ja päämäärien asettamisen mahdollisuus,
luottamus omiin toimintamahdollisuuksiin ja toimintavapauksiin. Toisia puolestaan
tarvitaan, koska itsearvostuksen synty vaatii tuekseen toisten osoittamaa arvostusta ja
itseensä luottaminen on vaikeaa, jos kukaan muu ei luota. Päämääriä voi asettaa, mutta
ympäristö voi olla niitä edistävä tai estävä. Tämä tarkoittaa, että toista ihmistä ei voida
voimaannuttaa, mutta voimaantuakseen ihminen useimmiten tarvitsee toisia, jotka toimivat
voimaantumista mahdollistaen. (Emt.).
Voimaantumista mahdollistavassa yhteisössä ilmapiiri on hyväksyvä, turvallinen ja
luottamuksellinen sekä toimintavapauksia tarjoava. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat
vallitseva käytäntö ja ennakkoluulottomuus vahvuus. Suhteessa toisiin korostuu
kuunteleminen, rohkaisu ja innostaminen sekä kiinnostus ihmiseen ja hänen asiaansa.
Ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, arvostetuksi ja tasavertaiseksi yhteisön
jäseneksi.
Voimaantuminen tarkoittaa ihmisellä olevien voimavarojen vahvistumista. Tämä ilmenee
eri ihmisissä erilaisina ominaisuuksina, käyttäytymisenä, taitoina ja uskomuksina.
Voimaantuminen voi myös olla voimakkuudeltaan vaihtelevaa. Se voi näkyä parantuneena
itsetuntona, luottamuksena omaan pärjäämiseen sekä tunteena siitä, että on
vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään. Voi syntyä hyvän olon tuntemuksia ja positiivista
elämänasennetta tai vaikkapa pientä valoisuutta ja toiveikkuutta harmaassa arjessa.
Voimaantuminen ei kuitenkaan ole pysyvä tila ja voimaantumisen kokemus voi nopeastikin
12
haihtua, jos ympäristö / toimintatavat / kohtelu ovat sitä tukahduttavia (disempoweroivia).
(Siitonen 1999).
3.2 Osallisuus
Voimaantumisen tavoin myös osallisuus on paljon käytetty ja monia tulkintoja saava
käsite. Asukastalotoiminnassa osallisuus ymmärretään osattomuuden vastakohdaksi. Se
on tunnetta kuulumisesta johonkin (esim. asukastaloyhteisöön, ryhmiin, asuinalueeseen,
yhteiskuntaan) ja se voi syntyä mm.harrastusten, työn tai vaikkapa asukastalotoiminnan
eri muotojen kautta. Osattomuus puolestaan kuvaa tilannetta, jossa yksilö ei ole osallinen
jostakin yhteiskunnan tärkeänä pidetyistä asioista, esim. sosiaaliset suhteet, työ,
yhteiskunnallinen vaikuttaminen (Särkelä 2009) eikä hän tunne itseään arvostetuksi ja
tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Osallisuuden ja osattomuuden toteutumisen vahvasti yhteiskuntapoliittinen luonne tulee
esiin, kun niitä tarkastellaan huono-osaisuuden ja inhimillisten toimintamahdollisuuksien3
näkökulmasta (Särkelä 2009 / Nussbaum 2000). Huono-osaisuus on usein aineellisten
resurssien puutetta, mutta kyse voi olla myös siitä, että olemassa olevia resursseja ei
pystytä käyttämään hyvinvointia edistävästi. ”Huono-osaisuuden ja toimintaresurssien ja mahdollisuuksien tarkastelussa täytyy huomioida yksilötason lisäksi huono-osaisuutta ja
toimintaresurssien puutetta aiheuttavat rakenteet, valtadiskurssit, symbolinen väkivalta
sekä mahdollisuuksien epätasa-arvo” (Särkelä 2009, 24).
Yhteiskunnan rakenteissa ja toimintakäytännöissä on runsaasti parannettavaa
osallisuuden mahdollistumiseksi. Erityisesti tämä koskee yhteiskunnallisesti heikossa
asemassa olevia ihmisiä. Yhteenvetona ongelmista lainaus huono-osaisten osallisuutta
tutkineelta Mona Särkelältä (2009, 62):
”Huono-osaisten osallisuutta lähestytään helposti osallistavasta ja aktivoivasta
näkökulmasta sen sijaan, että keskityttäisiin omaehtoisen osallistumisen mahdollisuuksien
lisäämiseen ja osallistumisen kynnyksen madaltamiseen. …. Erityisesti huono-osaiset
ihmiset nähdään aktivoinnin kohteena, ei henkilöinä, joilla on oikeus omaehtoiseen
osallistumiseen ja osallisuuteen … Osallistumiseen liittyvä aktivointi voi kuitenkin jopa
rajata yksilön osallistumisen väyliä ja vaikuttamiskohteita, sillä aktivoiva osallistaminen
lähtee valmiista raameista eikä välttämättä tue yksilön omista tarpeista nousevaa
osallistumista. Aktivoinnilla ja osallistamisella siis tarjotaan mahdollisuutta osallistua,
muttei tueta yksilöiden omaehtoista osallisuutta ja omanlaisia osallistumisen paikkoja”
(Särkelä 2009, 62, 63).
Järjestöjen rooli ihmisten tasavertaisen kohtaamisen, osallisuuden ja osallistumisen
mahdollistajina korostuu nykytilanteessa, jolle tyypillistä on työttömyys- ym. ongelmien
rakenteellisten syiden yksilöllistäminen, yksilön oikeuksien toteutumiseen liittyvä epätasaarvoisuus, aktivointipolitiikan ongelmat jne. (Yksilön oikeuksista ja aktivoinnista, ks. esim.
Van Aerschot 2011). Matalakynnyksisyys, helppo pääsy yhteisöön, osallistumis-,
”Toimintamahdollisuudet sisältävät niin sisäiset kuin ulkoiset mahdollisuudet eli kyvyn toimia sekä hyvät
olosuhteet. Niihin kuuluvat sekä ihmisen perustarpeiden tyydyttäminen, kuten ravinto ja hyvä terveys että
aktiiviset toiminnot kuten sananvapaus ja yhteisön päätöksentekoon osallistuminen. Inhimillisten
toimintamahdollisuuksien avulla saadaan esiin inhimilliselle elämälle tärkeimmät asiat, joita ilman elämä ei
olisi enää elämisen arvoista. (ks. Nussbaum 2000). Inhimillisten toimintamahdollisuuksien lähestymistapa
näkee jokaisen ihmisen yksilönä. Sen ydinajatuksena on se, että ihminen on yksilönä vapaa ja arvokas, ja
että hän itse luo elämäänsä yhdessä muiden kanssa … Lähestymistapa ei keskity tarkastelemaan yksilön
tyytyväisyyttä tai sitä, kuinka paljon resursseja hänellä on käytössään, vaan sitä, mitä hän pystyy oikeasti
tekemään ja olemaan.” (Särkelä 2009, 27 – 28).
3
13
vaikuttamismahdollisuudet ja voimaantumista mahdollistavat toimintatavat ovat tärkeitä
osallisuuden ja osallistumisen näkökulmasta.
Voimaantumiseen, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyy läheisesti toimijuuden käsite.
Tätä käsitellään asukastalomallin syventämisen yhteydessä (liite 1). Toimijuuden käsite
liittyy ihmiskuvaan, mutta samalla se on apuväline toimintakäytäntöjen ymmärtämisessä ja
suuntaamisessa. Sanottakoon jo tässä yhteydessä, että toimijuus ei ole yhtä kuin
aktiivisuus.
4 Tavoiteltu toteutuu: asukastalotoiminnan rakentuminen
Tässä luvussa kuvataan asukastalon toiminnan rakentumisprosessia, jonka osa myös
Käynnistämisprojekti oli. Toiminnan kehittymistä tarkastellaan suhteessa asukastalon
alkuvaiheessa tehtyihin visiointeihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Prosessikuvaus nostaa
esiin luonnollisesti myös toiminnan tuloksia, mutta tuloksiin ja vaikutuksiin palataan vielä
raportin muissa luvuissa.
4.1 Käynnistämisprojektista Kylämajan toiminnan rakentajaksi
Asukastalon käynnistämisprojektille asetettiin ensimmäisessä toteutussuunnitelmassa
seuraavat tavoitteet:
1. Asukastalon käynnistämisvaiheen toteutussuunnitelma on toteutettu.
2. Hanke on liitetty osaksi asukastalon toimintaa ja sen toimijaverkostoa.
3. Alueella asuvaan maahan muuttaneeseen väestöön on luotu yhteyksiä ja asukastalotoimintaan
liittyvät tarpeita on kartoitettu eri asukasryhmien osalta. Tavoitteena aluelähtöinen toiminnan
kehittäminen, jossa eri toimijoiden tarpeet tulevat huomioiduksi.
4. Maahan muuttaneet alueen asukkaat toimivat asukastalolla ja osallistuvat toimintaan.
5. Pasilan asukastalon toimintamallin erityispiirteet suhteessa Matinkylän erityispiirteisiin on
täsmennetty ja kirjattu.
6. Asukastalon käynnistämisvaihe on arvioitu ja raportoitu.
Projektin tarkoituksena oli solmia aktiivisesti yhteyksiä alueen asukkaisiin, osallistua
monipuolisesti käynnistämisvaiheen muuhun toimintaan sekä koota tietoa ja analysoida
asukastalon toimintamallin soveltamisen mahdollisuuksia.
Projektin toiminta sulautui alusta alkaen osaksi asukastalon toimintaa ja sen verkostoja.
Projektin väliraporttia kirjoitettaessa todettiin, että projektin tavoitteet on toteutettu lukuun
ottamatta Pasilan asukastalo – Kylämaja -vertailua sekä raportointia. Edellä mainittuun on
koottu materiaalia koko käynnistysvaiheen ajan (raportoitu liitteessä). Projektin tavoitteissa
painotettiin yhteyksien luomista alueen maahanmuuttajaväestöön, koska
maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ei ollut osallistunut asukastaloa valmisteleviin
asukastilaisuuksiin. Heitä oli kuitenkin mukana toiminnassa alusta alkaen (ryhmissä,
kieliopiskeluissa, työllistettyinä). Luonnollisestikaan toiminta ei tavoita kaikkia
maahanmuuttajaryhmiä, kuten ei kaikkia suomalaisiakaan. Suurimmat ryhmät ovat
somalialaisia, iranilaisia, irakilaisia, kurdeja, venäläisiä, bulgarialaisia ja unkarilaisia.
Tarpeiden kartoitus ja erilaisten ihmisryhmien tavoittaminen sulautuivat osaksi Kylämajan
tiedonkeruuta, tiedottamista, tapahtumiin osallistumista jne. Tiedottaminen olikin juuri
Käynnistämisprojektin työntekijän yksi päätehtävistä. Hän ohjasi asukastalon toimintaa ja
toteutti talon toiminnalle asetettuja tavoitteita yhdessä asukastalon vastaavan, Emy:n
työntekijän sekä alkuvaiheessa talossa toimineen Senioriverkoston työntekijän
(kesäkuuhun 2013) kanssa.
14
4.1.1 Asukastalo Kylämajan visio ja tavoitteet
Asukastalo Kylämajan visio muotoiltiin hyödyntäen Pasilan asukastalon ensimmäiseen
kolmivuotisstrategiaan kirjattua visiota:
Asukastalo Kylämaja on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä
vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimipiste. Se vastaa toiminnallaan
paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja on aktiivinen toimija asukkaiden hyvinvointia
edistävissä asioissa. Toiminnan perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus
mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä
voi osaltaan vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa.
Asukastalotoiminnan ensimmäisen kolmivuotiskauden tavoitteet liittyivät asukkaiden
tavoittamiseen, toimintojen käynnistämiseen yhteistyössä asukkaiden ja muiden
toimijoiden kanssa, asukkaiden suunnitteluun osallistumisen mahdollistamiseen,
yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämiseen, avun ja tuen tarjoamiseen sekä
työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Toteutussuunnitelmissa toiminnan katsottiin sisältävän
ainakin seuraavia, tavoitteiden ja vision toteutumista edistäviä elementtejä: olohuone,
ryhmätoiminnat, tapahtumat, tuki- ja auttamistoiminta, työllistämistoiminta, viestintä sekä
verkostotyö ja vaikuttamistoiminta.
Tämäntyyppisiä toimintoja oli jo Jane Addamsin Hull Housessa ja monet niistä ovat
matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tyypillistä toimintaa. Olohuone tarjoaa luontevan
mahdollisuuden tulla taloon sisään ilman erityistä asiaa, ihmisten organisoimat toiminnat
tapahtuvat yleensä jonkinlaisen ryhmän muodossa, tuki ja apu ovat ”itsestään selvä” osa
ainakin setlementtiperustaista työtä ja tässä tapauksessa myös kaupungin ja Emy:n
kiinnostuksen kohde, vaikuttamistoiminta liittyy sekä ihmisten auttamiseen että alueella
toimimiseen. Toiminnat saavat sisältönsä kuitenkin niitä tuottavien ja niihin osallistuvien
ihmisten kautta eikä muutos tilasta yhteiseksi paikaksi tapahdu itsestään.
Perusidea oli alusta alkaen se, että yksittäisten palveluiden tarjoamisen sijaan annetaan
tilaa elämän erilaisille asioille ja yhdessä olemisen ja tuen muodoille, autetaan tarvittaessa
sekä kehitetään lähialuetta ja -yhteisöä yhdessä ”naapuruston” kanssa.
Asukastalon käynnistämishankkeen aikana solmittiin yhteyksiä, tiedotettiin eri kanavia
käyttäen, toteutettiin lukuisia määräaikaisia toimintoja, tehtiin kokeiluja jne.
Toimintaperiaatteiden mukaisesti ihmiset ideoineen ja toimintoineen toivotettiin
tervetulleiksi eikä kokeiluille asetettu esteitä (ks. Väisänen ym. 2011, 32). Kaikki
suunnitelmissa olevat osa-alueet saivat osin vakiintuneen, osin vaihtelevan sisällön.
Asukastalolle luotiin vahva toiminnallinen perusta.
Seuraavassa tarkastellaan toiminnan kehkeytymisen prosessia, joka tosin on ollut niin
monimuotoinen, että tässä yhteydessä on tyytyminen typistettyyn versioon.
4.2 Kohtaamispaikka ja kokoontumistila
Asukastalo Kylämajan tiloissa oli aiemmin toiminut sosiaalitoimisto. Tilan remontointi sujui
odotettua hitaammin ja avaaminen siirtyi vapusta 2011 saman vuoden lokakuuhun. Edellä
jo kerrottiin, että yhteyksien luominen alueen asukkaisiin aloitettiin hyvissä ajoin ennen
asukastalon suunniteltua avaamista. Erityisesti Vahva -senioriverkosto teki töitä
kiinnostuksen ylläpitämiseksi, kun avautumista odoteltaessa usko alkoi hiipua.
Talon auettua toiminta käynnistyi välittömästi: Espoon työväenopiston järjestämä suomen
kielen kurssi kotona oleville vanhemmille (Osallisena Suomessa/Vanhemmat mukaan hanke) aloitti saman tien. Myös VAHVA -senioriverkoston vapaaehtoiset olivat jo mukana
15
toiminnassa. Lisäksi aiemmin solmittujen sopimusten mukaisesti eri toimijat aloittivat
tiloissa heti asukastalon auettua.
Asukastalon fyysiset tilat mahdollistavat monenlaisen toiminnan toteuttamisen. Tilat on
koettu kohtuullisen toimiviksi, vain liikuntatilaksi soveltuvan, riittävän ison tilan puuttuminen
puhuttaa aika ajoin. Toki lisääntyneet kävijämäärät ja käyttöaste ovat aiheuttaneet
tilanteita, jolloin vapaata tilaa on ollut vaikea tai jopa mahdotonta löytää.
Kävijämäärien ja toimintakirjon perusteella asukastalosta on kehittynyt asukkaita yhteen
kokoava toimintaa tarjoava ja, mikä oleellista, toimintaa synnyttävä paikka. Kävijät ovat
kertoneet palautteissaan, että asukastaloon on helppo tulla. Helppous on sekä fyysistä
että henkistä, tunnetta siitä, että on tervetullut. Keskusteluja toisten kävijöiden ja
henkilökunnan kanssa arvostettiin; erilaisia ryhmä- ja muita toimintoja pidettiin tärkeinä.
Käyntikerrat asukastalossa 2011 - 2014
2011
2012
2013
2014
(10.10.alk.)
Ryhmätoiminnat (harrastus-, vertaistuki- ja
ohjatut ryhmät)
Infotilaisuudet, ohjaus- ja neuvonta
601
6 820
7 860
9 561
6
322
455
495
Verkostojen kokoukset
231
1 722
1 798
1 482
Yksittäiset käynnit (olohuone, muut pisteet)
219
1 927
3 213
7 430
Tapahtumat, tutustumiskäynnit
490
896
1 302
955
Viikonlopun käyttö
285
2 636
1 690
1 998
2 233
14 745
16 318
21 921
Yhteensä
Taulukko 1. Asukastalo Kylämajan käyntikerrat lokakuusta 2011 joulukuuhun 2014
Asukastalon työntekijät tekevät kävijäseurantaa muiden tehtäviensä lomassa. Ryhmien
kävijöistä pystytään keräämään kohtuullisen tarkat kävijämäärät, mutta yleisten tilojen
(muun muassa olo-, kirjasto-, lasten- ja hyvinvointihuoneet) kävijämäärien seuranta on
käytännön syistä epätarkempaa. Taulukossa olevat lukumäärät ovat osittain arvioita ja
kertovat käynneistä, eivät yksittäisten kävijöiden määristä (erilaisia laskemiskokeiluja on
tehty, mutta yksittäisten kävijöiden määrän selvittäminen on osoittautunut erittäin
hankalaksi).
Eri tapahtumien kautta on tavoitettu huomattavasti laajempi joukko alueen asukkaita kuin
mitä asukastalolla on ollut kävijöitä.
4.2.1 Tietoja kävijöistä
Pasilan asukastalolla ja myös Helsingin kaupungin lähiöprojekteissa on todettu, että
asukastalojen / -tilojen toimintaan osallistuvat aktiivisimmin ihmiset, jotka ovat päivisin
kotona tai jotka kokevat tarvitsevansa asukastaloa, esim. ei synny vastaavalla tavalla
sosiaalisia kontakteja ja osallistumismahdollisuuksia kuin työelämässä oleville työn ja
harrastusten kautta.
Asukastalo Kylämajan suurimmat käyttäjäryhmät ovat alusta alkaen olleet eläkeikäiset ja
maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kasvavana ryhmänä ovat pikkulapsiperheet
16
(perhekahvilatoiminta, isä-lapsi -kerho) ja koululaiset (läksykerhot). Kylämajassa
ryhmätoimintoja toteutetaan pääosin päivisin tai alkuiltapäivästä, mutta myös työ- ja
koulupäivien jälkeen, mikä on lisännyt mahdollisuuksia osallistua asukastalon toimintaan.
Käyttäjäkuntaa monipuolistaa myös asukastalon ilta- ja viikonloppukäyttö, jolloin tiloissa on
paljon asukkaiden omaa toimintaa. Projektin aikana asukastalossa on järjestetty muun
muassa syntymäpäivä- ja valmistujaisjuhlia sekä muistotilaisuuksia. Viikonloppujen
vakinaista toimintaa ovat olleet erilaiset kulttuuriryhmät ja miniatyyrikerho.
Yllä mainituista rajoitteista huolimatta erilaisten ryhmä-, olohuone- ja muiden toimintojen
sekä niihin osallistuvien määrästä ja ”monenlaisuudesta” voi päätellä, että asukastalosta
tuli suunnitelmien mukaisesti erilaisten ihmisten kohtaamis- ja toimintapaikka. Lisäksi on
hyvinkin mahdollista, että myös Matinkylässä, samoin kuin Helsingissä, asukastilojen
olemassa oloa alueella pitävät hyvänä useat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät niitä itse
käytä. (Korhonen 2008, 64).4
Asukastalo tiloineen muuntautuu erilaiseksi sen mukaan, millaista toimintaa, ja keiden
toimesta, kulloinkin toteutetaan. On erityisen tärkeää säilyttää ja vaalia toimintaperiaatetta,
että Asukastalo Kylämaja on tarkoitettu kaikille. Suur-Matinkylän alueella olisi tarvetta
useammallekin asukastalolle, sillä väkiluku on noin kymmenkertainen esim. Itä-Pasilaan
verrattuna.
4.2.2 Asukastalon roolituksia
Asukastalossa on nähtävillä, että kävijät toimivat erilaissa rooleissa. Ensi kosketus
asukastaloon voi tulla taloon tutustumisen kautta, seuraava askel olla vakituinen kahvittelu
päivän lehteä lukien ja sen jälkeen voikin herätä kiinnostus ryhmätoimintaan
osallistumiseen. On myös voitu tulla suoraan vapaaehtoistoimijoiksi, on toimittu
eräänlaisina asukastaloaktivisteina, ja näistä rooleista on myös voitu siirtyä satunnaisiksi
kävijöiksi. Motiivina omalle toiminnalle voivat olla yksinäisyyden kokemukset, asukastalon
hyödyntäminen alueen aktivoinnissa, halu jakaa omaa osaamistaan / harrastaa yhdessä
perustamalla ryhmätoimintaa tai auttamisen tarve.
Asukastalon erilaisissa toimintaprosesseissa tapahtuu siirtymiä kävijästä osallistujaksi ja
mahdollisesti jossakin vaiheessa toimijaksi, erilaisten asukastalotoimintojen toteuttajaksi.
Viimeksi mainittuun tarvitaan usein työntekijän tukea. Asukastalon toimintarakenteeseen
kuuluu tuen antaminen sekä kasvulle uuteen rooliin että siinä toimimiseen. Tavoitteena on
myös tukea ihmisiä laajentamaan verkostoaan ja saamaan tukea toinen toisiltaan
(esimerkiksi ryhmänohjaajien vertaistuelliset tapaamiset). Asukastalon toimijaryhmä on
myös eräs esimerkki tästä rakenteesta. Toimijaryhmässä erilaissa vapaaehtoistoiminnan
tehtävissä asukastalolla toimivat henkilöt tai asukastaloaktiivit voivat tavata toisiaan,
keskustella, vaihtaa ajatuksia ja ideoita sekä kehittää asukastalon toimintaa.
4
Asukastilojen käyttöä selvitettiin Helsingin kaupungin lähiöprojektien arvioinnin yhteydessä. Selvityksen
mukaan noin viitisen prosenttia haastatelluista Kontulan ja Pihlajamäen asukkaista tai heidän
perheenjäsenistään oli käynyt lähiöasemilla säännöllisesti ja joka neljäs satunnaisesti. Myllypurossa kävijöitä
oli enemmän, mutta heistä valtaosa asioi lehtilukusalissa. Toisaalta myös ne haastatellut, jotka eivät
käyttäneet lähiöasemia, kokivat ne tarpeellisiksi (Korhonen 2008, 64).
17
4.3 Oleilua, keskustelua, toimintaa, oppimista, tukea …
4.3.1 Olkkari luo tunnelmaa
Olohuone eli ”olkkari” on ollut talon sydän alusta alkaen, sen merkitys on suuri
tunnelman ja ilmapiirin luojana. Äijäryhmäläiset nikkaroivat olkkarin seinustalle
katoksellisen tarjoilukioskin, jotta päivän tarjoiluilla olisi ansaitsemansa paikka.
Olkkarissa on mahdollisuus olla yhdessä, tutustua toisiin kävijöihin tai olla halutessaan
seurassa, vaikka olisikin yksin. Olohuoneessa juodaan kahvia, syödään omia eväitä tai
soppapäivän keittoa, luetaan lehtiä ja kuunnellaan musiikkia, odotellaan ryhmien ja
tilaisuuksien alkamista tai vain oleskellaan. Olkkarissa voi tavata myös asukastalon
työntekijöitä ja käyttää yleisöpäätettä. Usein myös asukastaloon tutustujat jäävät tiedot
saatuaan oleskelemaan olohuoneeseen joksikin aikaa.
Pasilan asukastalossa hyväksi koettua keittopäiväkäytäntöä lähdettiin kokeilemaan
Kylämajan olkkarissa keväällä 2012. Aluksi keittopäivät olivat teemapäiviä, ne oli sijoitettu
jonkin erityisen päivän yhteyteen (tasa-arvopäivä, ympäristöpäivä jne.) ja teemaa
käsiteltiin tuona päivänä erilaisin muodoin. Käytännön huono puoli oli, että keittoa tarjoiltiin
vain silloin tällöin ja kävijät toivoivat säännöllisempää aikataulua. Vuoden 2013 alussa
siirryttiin viikoittaisiin soppapäiviin. Näin asukkaille tuli useampi yhteisen ruokailun
mahdollisuus, sillä myös läheisellä seurakunnalla on viikoittainen ruokatarjoilu, eri päivänä
kuin Kylämajassa. Ruokailijoita - yleensä alueen senioreita ja maahanmuuttajataustaisia
äitejä lapsineen - käy noin 30 henkilöä per kerta. Teemapäivinä kävijämäärä oli noin 15
henkilöä.
Eräänlaisena olohuoneen jatkeena toimii sen vieressä oleva ”kirjastohuone”. Siellä on
toiminta-aikana ollut muun muassa kirjanvaihtopiste, kirpputori, kisakatsomo, infotila sekä
taidenäyttelytoimintaa. Olohuoneen läheisyydessä on myös leikkitilaa lapsille.
Terveyshuoneessa on käytössä muun muassa verenpaineenmittari, terveysaineistoa
sekä rentoutusmusiikkia ja kirjallisuutta. Huone on toiminut muun muassa
terveysneuvontapisteenä, kokoushuoneena, kielikummitoiminnassa sekä terapiatilana.
4.3.2 Omaehtoisuutta, suunnittelua, ryhmiä ja yhdessä tekemistä
Asukastalo Kylämajassa on mahdollista osallistua harrastus-, vertaistuellisiin ja opintoihin
liittyviin ryhmiin, tapahtumien järjestämiseen ja alueen asioihin vaikuttamiseen sekä
käynnistää omaa toimintaa ja toimia vapaaehtoisena. Kävijöiltä sekä asukkailta myös
laajemmin on kerätty toiveita ja kehittämisideoita suullisesti ja kirjallisesti.
Toimintaehdotuksia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kaupallista toimintaa
asukastalon tiloissa ei voi järjestää.
Erityisen vahvasti toimintaa on ollut suunnittelemassa jo ennen asukastaloa toimintansa
aloittanut VAHVA -senioriverkoston toimijaryhmä. Vapaaehtoisia ja muita kävijöitä
rohkaistaan osallistumaan jo olemassa olevaan toimintaan ja / tai käynnistämään uutta
toimintaa. Näin käynnistyi mm. hyvinvointiryhmä. Omaehtoista toimintaa myös kävelee
taloon sisään: ihmiset tulevat kertomaan ideoistaan ja kysyvät, voisiko ne toteuttaa
asukastalolla. Jotkut ovat tulleet tutustumaan tiloihin ja sen jälkeen päätyneet
perustamaan oman kaikille avoimen ryhmän. Opiskelijavierailijoiden joukosta puolestaan
löytyi Sanataideryhmän toteuttaja. Toinen opiskelija aloitti keväällä 2013
terveysneuvonnan maahanmuuttajille. Kävijöiden / vapaaehtoisten omaehtoisesti
käynnistämää toimintaa on paljon.
18
Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) perhekahvilat ja Suomen Punaisen Ristin (SPR)
läksykerhot ovat esimerkkejä yhteisistä toiminnoista. Myös yhteisiä retkiä on suunniteltu,
mutta tässä vaiheessa eri ryhmät ovat tehneet omia retkiään.
Katsaus ryhmätoimintoihin…
Pasilan asukastalon tapaan ryhmätoiminnot ovat Kylämajassakin oleellinen osa
toiminnallista rakennetta. Joulukuuhun 2014 mennessä asukastalossa oli toiminut
yhteensä 122 eri ryhmää. Osa on toiminut jo pitkään, osa lopettanut toimintansa
määräaikaisuuden tai muun syyn vuoksi, ja uusia ryhmiä myös syntyy koko ajan.
Pitkäikäisin on senioreiden vertaistuellinen keskusteluryhmä OnnenPorinat, joka
käynnistyi Vahva senioriverkosto -projektissa jo ennen kuin projekti siirtyi Setlementti
Onnenkengältä Kalliolaan (2010). Ryhmä toimii seurakunnan tiloissa vapaaehtoisen
ohjaamana.
Erityisesti Kylämajan maahanmuuttajakävijöille on ollut erilaisia suomen kielen kursseja
ja kerhoja. Vapaaehtoisten ohjaama suomen kielen kerho kokoontuu kahden viikon
välein ja myös Luetaan yhdessä -verkosto järjestää suomen kielen ja kulttuurin opetusta.
Lisäksi keväällä 2013 asukastalolla aloitti ryhmä, jossa suomen kieltä opeteltiin
persiankielisen opettajan johdolla.
Asukastalolla toimii tai on toiminut myös eri kieliryhmien omia kulttuurikerhoja
(bulgarialaisten ja unkarilaisten kerhot), liikuntaryhmiä (irakilaisten naisten
voimisteluryhmä, intialaisten tanssiryhmä), käsityökerho ja keskustelukerhoja
(monikulttuurinen arjenhallinnan ryhmä, Emy:n MieliHyvä -ryhmä). Myös MLL:n
kansainvälinen perhekahvila toimii monikulttuurisuusperiaatteella, samoin SPR:n
läksyhelppi ja matikkakerho. Emy:n toimintana toteutettiin suosittu Mielen unelmat taideryhmä. Myrskyhankkeen Draamaa ja sirkushuveja -kerhossa käyvät sekä
kantaväestöön kuuluvat että maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kerran viikossa
kokoontuvaa ruokaryhmä on tarkoitettu maahanmuuttajanaisille. Asukkaiden / kävijöiden
käynnistämiä omaehtoisia ryhmiä ovat esim. Äijäryhmä, Penkkiläiset, Miniatyyrikerho ja
Shakkikerho.
Alueelle saatu kokoontumistila on merkittävä kaiken toiminnan kannalta, mutta myös sen
vuoksi, että asukkaat voivat järjestää omia kulttuurikerhojaan, tapahtumia ym. toimintaa
iltaisin ja viikonloppuisin. Ilman ilmaisen tilan mahdollisuutta ainakin säännölliset
kokoontumiset olisivat todennäkäisesti jääneet toteuttamatta.
…ja tapahtumiin
Toiminnan alusta alkaen osallistuttiin alueella järjestettyihin kertaluontoisiin ja toistuviin
tapahtumiin. Alueen jokavuotiset tapahtumat, kuten Matinraitin Kyläkarnevaali, OlariTempaus sekä Räiskälerieha, ovat monien alueen toimijoiden ja asukkaiden yhteisesti
järjestämiä tapahtumia. Asukastalo on ollut mukana muissakin tapahtumissa, kuten
Espoo-päivässä ja erilaissa infotilaisuuksissa. Syyskuussa 2014 asukastalo oli mukana
ideoimassa ja toteuttamassa ensimmäisen kerran toteutettua Matin Kyläfest -tapahtumaa.
Asukastalon omat tapahtumat, kuten Kyläjuhla keväällä 2012, Hyvinvointipäivä keväällä
2013, Kylämajapäivä 2014 sekä Elävä Joulukuun Kalenteri -tapahtumat vuodesta 2012
alkaen, olivat tärkeitä paitsi kävijöiden, myös toiminnan tunnetuksi tekemisen kannalta.
Asukastalolla on järjestetty myös asukkaiden itsensä ideoimia ja toteuttamia tilaisuuksia,
kuten Pop Up -ravintolapäivä marraskuussa 2012.
19
4.4 Apu, tuki ja neuvonta
Asukastalo Kylämajassa työntekijöiden antama apu ja neuvonta ovat tärkeä osa arjen
työtä, aivan kuten Pasilan asukastalossakin. Tarvetta keskusteluun on paljon ja aiheet
monenlaisia, kuten yksinäisyys, sairaudet, järjestelmän epäkohdat (liittyen esim.
työttömyyteen), työllistyminen. Myös kahvikupillisen juominen yhdessä kevyen jutustelun
kera, on koettu tärkeäksi. Työntekijöiden pysähtyminen kuulemaan ja keskustelemaan on
oleellinen osa asukastalon työntekijän toimintaa. Näin apu, tuki ja läsnäolo ovat tulleet
osaksi asukastaloa. Työllistettyjen ja opiskelijoiden ohjaus sisältää tukea ja auttamistakin,
mutta omanlaisenaan tehtäväkokonaisuutena se käsitellään erikseen.
Espoon kaupungin lastensuojelun sosiaaliohjaajan avovastaanotto toimii joka arkipäivä,
(aiemmin kerran viikossa). Sosiaaliohjaajan omien lastensuojeluun liittyvien asiakkuuksien
lisäksi sosiaaliohjaajan luokse on mahdollisuus tulla myös muiden alueen asukkaiden
ilman ajanvarausta. Espoon kaupungin aikuissosiaalityön ja maahanmuuttajatyön
avovastaanotot lopetettiin vuoden 2012 lopussa osana alueen sosiaalityön uudelleen
järjestelyjä.
Maahanmuuttajille on järjestetty terveysneuvontaa persian ja darin kielillä vapaaehtoisen
toteuttamana. Vapaaehtoisen omien opintojen alkaessa ryhmä lopetti toimintansa. Espoon
Järjestöjen Yhteisön (EJY) Voimapesä -hankkeen jalkautunut neuvonta toimi jonkin aikaa,
mutta lopetti työntekijäresurssien ja vähäisen kävijämäärän vuoksi.
Ejy:n Jalkautuva talousohjaus järjesti asukastalolla infotilaisuuksia sekä piti avoimia ovia.
Yhteistyö jatkuu. Kalliolan setlementin Neuvontapiste Ne-Rå järjesti avoimen neuvonnan
lisäksi lomakepäivän (lomakkeiden täyttöä ja neuvontaa sähköisessä asioinnissa).
Neuvontaa järjestetään myös tilanteen niin vaatiessa. Esim. Vuokralaisinfo oli tarpeen, kun
alueella oli irtisanottu lukuisa määrä eräiden vuokratalojen asukkaita, mikä aiheutti heille
turvattomuutta ja hätää.
Myös ryhmät, kuten Äijäryhmä, järjestävät avoimia luentoja erilaisista teemoista, joihin voi
sisältyä myös tukea ja neuvontaa. Teemoja ovat olleet mm. iäkkäiden suun- ja
yleisterveys, kuulonhuolto, luuston terveys, allergiat ja astma.
Atk-neuvontaa on annettu monin muodoin: näistä parhaiten toimivaksi osoittautui ATKluokka. Luokkaa ylläpitää asukastalon vapaaehtoinen. ”Tule ja kysy” -periaate tekee
toiminnasta helposti lähestyttävää. Erityiskysymyksiä käsitellään teemapäivinä (esim.
sosiaalinen media, sähköinen asiointi). Myös yksilötapaamisia järjestetään. Kävijät ovat
pääsääntöisesti senioreita ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä.
Mihin apua ja tukea haetaan?
Kylämajassa on kerätty aiempaa tarkempia tietoja työntekijöiden (asukastalon vastaava ja
projektivastaava) antaman tuki- ja auttamistoiminnan sisällöstä maaliskuun puolivälistä
2014 lähtien. Joulukuun 2014 loppuun mennessä työntekijöiden luona oli asioinut 270
henkilöä (83 miehiä, 173 naisia; 14 henkilöä = aviopari tai asiakas avustajan kanssa.
Asiointikirjaukset koskevat ”varsinaisia” tapaamisia, eivät ohimennen käytyjä keskusteluja.
Kiireestä yms. tekijöistä johtuen kaikki asioinnit eivät tule kirjatuiksi, mutta käytännön
rutinoitumisen myötä kirjaustarkkuus lisääntynee.
Enemmistö työntekijöitä tapaamaan tulleista oli ns. kantasuomalaisia. Suomen kieltä
ainakin osittain käyttivät useimmiten myös henkilöt, joille se ei ole äidinkieli. Se voi olla
myös ainoa yhteinen kieli työntekijöiden kanssa. Toiseksi eniten käytettiin englantia. Muita
20
kieliä ovat olleet esim. arabia, somalia ja venäjä. Tulkkia ei juuri käytetä, toisinaan
asukastalolta löytyy tulkkausapua.
Toim.t.tuki
1%
Kela/eläke
1%
Kela/muu Sos.palv.
Terv.huolt.
3%
4%
5%
Asuminen
7%
Maah.m.
5%
Muu
55 %
Opiskelu
9%
Pankki
2%
Työ
5%
Last.s., perh
2%
Koulu
1 % Poliisi
0%
Kuvio 1. Asukastalo Kylämajan ohjaus- ja auttamistoiminta 15.3.14 - 19.12.14.
Asioinnin syyt (N = 306)
Muut syyt on suurin asioinnin syyryhmä: Vapaaehtoisena toimimiseen tarvittavaa tukea ja
toiminnasta keskustelemisen tarvetta oli melko paljon. On myös tarvetta puhua omista
henkilökohtaisista asioista työntekijän kanssa (yksinäisyyttä, surua, monenlaisia huolia,
masentuneisuutta; esim. syyskuussa näitä keskusteluja oli n. 44 % muista syistä).
Toisinaan ihmiset tulevat jakamaan myös ilon aiheita ja esim. kertomaan elämän
sujumisesta työllistämisjakson jälkeen. Muihin syihin sisältyy myös alueen kehittämistä
koskevia keskusteluja ja asukastalon toimintaan liittyvien asioiden hoitoa.
Sosiaalitukiin ja -etuuksiin sekä terveyteen liittyviä asioita hakeudutaan useammin
käsittelemään kaupungin palveluohjaajan kanssa.
4.5 Viestintä
Tiedottaminen on ollut ja on keskeinen toiminta-alue. Tiedostusta suunnataan sekä alueen
asukkaille että eri verkostoissa ja organisaatioissa toimiville. Asukastalosta tiedotetaan
mm. alueen eri toimipaikoissa (kuten yhteispalvelupiste, terveyskeskukset, kirjasto,
sosiaalitoimisto) ja alueen ilmoitustauluilla.
Haloo Kylämaja! -uutiskirjeestä on tullut tärkeä tiedotuskanava; se on ilmestynyt
huhtikuusta 2012 alkaen. Uutiskirjettä jaetaan sähköisesti eri verkostoissa sekä
printtiversiona asukastalolla ja muissa toimipisteissä. Omat kotisivut, facebooksivut, twitter
ja blogi olivat osa sähköistä tiedottamista. Tammikuusta 2014 asukastalolla on
työskennellyt palkkatuella tiedottaja, joka on vastannut suurelta osin toiminnasta
tiedottamisesta. Vapaaehtoiset ovat omalta osaltaan tehneet asukastaloa tunnetuksi
ostoskeskuksessa: he ovat kyselleet ihmisiltä, tietävätkö he asukastalon olemassa olosta
sekä kertoneet toiminnasta.
21
Haloo Kylämaja! -uutiskirjeen
kansilehtiä syksyllä 2014
Haloo Kylämaja on tullut tutuksi. Hieno
asia. Kiitos toimitukselle.
(Yhteistyökumppani).
4.6 Työllistäminen ja harjoittelu
Työllistämistoiminta on ollut alusta alkaen osa Asukastalo Kylämajan toimintaa; näin myös
Pasilan asukastalossa. Kylämajan toiminnassa työllistetyt ja opiskelijat ovat olleet tärkeä
osa toiminnan mahdollistumista. Esimerkiksi talon siisteyteen, viihtyvyyteen ja kävijöiden
vastaanottamiseen liittyvät toimet eivät hoituisi nykyisessä laajuudessaan ilman
työllistettyjä. Opiskelijoiden panos asukastalotoimintaa uudistavien toimintamuotojen
kokeilussa ja kehittämisessä on ollut ja on tärkeä.
Helmikuuhun 2013 saakka Kylämajan työllistämistoimintaa toteutettiin yhteistyössä
Espoon mielenterveysyhdistyksen Audentes -hankkeen kanssa. Hankkeen rahoituksen
päätyttyä toiminnan hallinnointi siirtyi asukastalon vastaavan tehtäväksi.
Yhteistyökumppaneita ovat Espoon Järjestöjen Yhteisön Sektori II -hanke sekä
Uudenmaan työ- ja elinkeinopalvelut ja Espoon työvoiman palvelukeskus. Sektori II hankkeen (2011- 2015) tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä Espoossa
tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin.
Asukastalo Kylämajassa työskentelevät voivat olla palkkatukityössä, erilaisissa
työharjoitteluissa, työkokeiluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työelämän
valmennuksessa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus saada tuntumaa työelämään tai
päästä kokeilemaan voimavarojaan työelämässä. Periaatteena on, että työtehtävät ovat
mielekkäitä ja kaikilla on mahdollisuus osallistua asukastalon toiminnan suunnitteluun sekä
eri toimintojen toteuttamiseen. Asukastalolla on lokakuusta 2011 joulukuuhun 2014
mennessä ollut yhteensä 41 työllistettyä henkilöä erilaisin sopimuksin.
Työllistämistoimintaa on kehitetty jo muutaman vuoden ajan yhdessä Espoon
mielenterveysyhdistyksen, Pasilan asukastalon ja kohtaamispaikka Askeleen kanssa
(tuotettu mm. yhteinen koulutus työllistetyille). Työllistämistoiminta on työntekijöitä ajoittain
hyvinkin paljon työllistävää, vaikka toisaalta saadaan työvoimaa myös toiminnan
22
pyörittämiseen. Yhteisesti todettiin, että on tarvetta selkeyttää toimintaa sekä löytää
käytäntöjä, jotka soveltuvat kumppaniosapuolten toimintaympäristöön eli sellaisiin matalan
kynnyksen paikkoihin, joiden ensisijainen tehtävä ei ole työllistäminen.
Eri oppilaitosten opiskelijat ovat asukastalossa työharjoitteluissa, toteuttavat erilaisia
kehittämis- ja projektitöitä sekä tekevät opinnäytetöitä. Asukastalolla oli 2/2012 – 12/2014
välisenä aikana opiskelijoita opintoihin liittyvissä harjoitteluissa yhteensä 16. Erilaisissa
projekteissa oli 43 opiskelijaa (10/2011 – 12/2014). Opinnäytetöitä tehtiin neljä, ja yksi
opinnäytetyö oli valmistumassa Käynnistämishankkeen päättyessä.
4.7 Vaikuttaminen alueen asioihin
Matinkylä on nopeasti kehittyvä kaupunginosa. Erityisesti Länsimetron rakentaminen sekä
alueen muut laajennussuunnitelmat ja rakennusprojektit herättävät keskustelua.
Länsimetron rakennushankkeen ja muiden kehittämissuunnitelmien etenemistä seurataan
asukastalossa ajankohtaisten esittelykarttojen ja muiden materiaalien avulla.
Vanhan ostoskeskuksen alue anniskeluravintoloineen koetaan osittain rauhattomana ja eiviihtyisänä paikkana. Muutoin aluetta ei koeta erityisen turvattomana ja kehityshaasteisiin
suhtaudutaan pääasiallisesti positiivisesti. Asukastalon perustaminen alueelle koettiin
hyvänä: Ei voi ainakaan enää sanoa ettei Matinkylässä olisi mitään tai [t]arvitaan Kylämaja
Empun ja Ompun5 välille. Asukastalotoiminnan jatkuvuutta on turvattu tekemällä toimintaa
tunnetuksi ja kutsumalla poliittisia päättäjiä ja rahoittajien edustajia tutustumaan
toimintaan.
Alueen asioissa vaikuttamista on tehty myös yhteistyössä kaupunginosayhdistysten
kanssa. Matinkylä-Seura on muun muassa kerännyt Kylämajassa adressia liittyen uuden
uimahallin rakentamiseen ja Olari-Seuran kutsumana asukastalolla kokoontuivat
keskustelufoorumiin kaikki Suur-Matinkylän alueen kaupunginosayhdistykset. MatinkyläSeuran kokoukset järjestetään asukastalolla, ja asukastalon vastaava toimii seuran
kokouksissa asukastalon edustajana. Seurojen kanssa on tehty myös tapahtumien
järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tarkoituksena alueiden elävöittäminen, asukkaiden
ilahduttaminen ja tiedon välittäminen seurojen toiminnasta.
Asukastalosta on muodostunut verkostojen ja ihmisten yhteen kokoontumisen ja asioiden
käsittelyn paikka samaan tapaan kuin tapahtui Pasilan asukastalossa. Asukastalo toimii
intressien kokoajana ja välittäjänä sekä myös kanavoijana aluetta hyödyttäväksi
yhteistoiminnaksi. (Väisänen ym. 2011, 11).
Toimintaa alueen hyväksi – Matin Kyläfest
Verkosto- ja yhteistoiminnan voima oli nähtävillä, kun yhdessä päätettiin tehdä jotakin
epäviihtyisäksi, jopa pelottavaksi koetun Matinkylän vanhan ostoskeskuksen hyväksi.
Syyskuussa 2014 toteutettiin Matin Kyläfest -tapahtuma, kantavana voimana oli Kohti
yhteistä Matinkylää -verkosto.
Kyläfestin suunnittelun lähtökohtana oli asukkaiden toivomus alueen ”kasvojen
kohotuksesta” ja piristyksestä sekä se, että tapahtuma olisi aidosti tarkoitettu kaikille, eikä
rajoja ihmisten välille syntyisi. Ajatuksena oli kokeilemalla kehittää toimintaa ja saada
mukaan monenlaisia toimijoita, niin alueen asukkaita kuin eri organisaatioiden edustajia.
5
Emppu: Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus, Omppu: ostoskeskus Iso omena,
Kylämaja sijaitsee näiden välimaastossa.
23
Asukastalo Kylämajan työntekijöiden ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! .hankkeen työntekijän ensimmäisen palaverin (0314) pohjalta ryhdyttiin kokoamaan
toimijoita yhteen. Yhteisiä verkostokokoontumisia pidettiin ennen kesälomia kaksi ja
yhteydenpito tiivistyi ennen varsinaista tapahtumaviikkoa (8. - 13.9.2014). Tapahtuman
koordinointivastuu säilyi Kylämajalla ja Kipinöitä! -hankkeella, yhteistyössä oli mukana 19
eri toimijatahoa.
Matin Kyläfest -viikko aloitettiin Matinkylän vanhan ostoskeskuksen siivoustalkoilla. Viikon
aikana ostoskeskuksella, asukastalolla, Matinkappelilla, Kaivolla ja nuorten
monitoimitalolla järjestettiin monenlaista toimintaa (mm. kirpputori, katutanssia, yhteistä
ruokailua, yhteislaulua, lava on vapaa -tapahtuma). Hyvin tärkeäksi osakokonaisuudeksi
tuli vanhan ostarin Harmaus veks -graffititapahtuma, jossa taiteilijat maalasivat osan
seinistä ja opastivat asukkaita grafiittitaiteeseen. Tapahtuma keräsi paljon osallistujia ja
kiitoksia siitä, että alueelle tuli väriä ja viihtyisyyttä.
Yhteistyökumppaneiden palautteita:
Koordinaattoreiden rooli tapahtuman järjestämisessä ja onnistumisessa oli ratkaiseva. He tekivät
erinomaista alueen yhteisöllisyyttä edistävää työtä. (Alueen seuran edustaja). …kaikki on ollut tosi
hyvin mukana tässä matinkyläfestin järjestämisessä. (Matinkylän asumisyksikön asukas).
Tapahtuma on antanut alueelle ihan uutta ilmettä … ihmisten arvostusta omaa elinympäristöään
kohtaan. (Kaupungin kulttuuripuolen edustaja). Matinkylässä toimintanne on synnyttänyt uusia
monipuolisia yhteistyöverkostoja, jotka ovat tärkeä voimavara paikallisille toimijoille.
(Setlementtiliiton edustaja).
Vaikuttaisi siltä, että alueella on kaikkiaan hyvä toleranssi laajemminkin ”erilaisuutta” kohtaan, mikä
luo hyvät lähtökohdat yhteisöllisyyden vahvistamiselle tulevaisuudessakin. (Kaupungin teknisen ja
ympäristötoimen edustaja).
Yksityiskohtia
graffiteista
24
4.8 Yhteisön ongelmien ratkominen
Ennakkoon varauduttiin, osin Pasilankin kokemusten pohjalta, siihen, että erilaisten
ihmisten ja eroavien toimintatapojen kohdatessa erimielisyyksiä ja ristiriitoja saattaisi
syntyä. Asukastalon kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ristiriidat ovat olleet
vähäisiä. Mikäli kävijän käytös on aiheuttanut harmia muille asukastalon kävijöille, henkilön
kanssa on käyty keskusteluja asukastalon arvojen ja toimintaperiaatteiden pohjalta. On
painotettu sitä, että asukastalolla on jokaisella oikeus olla rauhassa ja että jokaisella on
oikeus myös omaan tilaan. Toiminta-aikana vain kerran on jouduttu antamaan
määräaikainen ”porttikielto”.
Ongelmia ovat aiheuttaneet siisteyskäsitysten erot, äänen ja musiikin voimakkuus, lasten
jättäminen vahtimatta, ryhmien välinen, pahaa mieltä aiheuttanut vertailu sekä joissakin
tapauksissa seksuaalinen häirintä. Ongelmalliseksi koettujen asioiden käsittelyyn
saaminen on pyritty tekemään helpoksi, kävijöitä ja työllistettyinä olevia on kehotettu
kääntymään työntekijöiden puoleen heti, kun ongelmia ilmenee. Pasilassa todettiin, että
”[y]hteisössä pienet ongelmat voivat kasvaa suuriinkin mittoihin, jos niitä ei käsitellä heti ja
sopuratkaisuun pyrkien” (Väisänen ym. 2011, 25). Tämä pätee myös Asukastalo
Kylämajassa. Kaiken kaikkiaan yhteinen asukastalon arki on sujunut positiivissa
merkeissä. Erilaisuuden kohtaamista tapahtuu monilla tasoilla: koululaiset – ikäihmiset,
yksittäiset intressit – ryhmien intressit, maahanmuuttajaväestö – kantaväestö, eri
maahanmuuttajaryhmät. Näin voidaan sanoa, että asukastalo ympäristönä tarjoaa paikan
yhteistoiminnan harjoittelulle sekä avoimuuden ja luottamuksen syntymiselle. (Ks. myös
Väisänen ym. 2011).
5 Asukastalon verkostoja
Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikkö (ent. kehittämisyksikkö) asettui
Matinkylän alueelle uutena toimijana marraskuussa 2010, aluksi VAHVA – senioriverkosto
-projektin toteuttajana. Asukastalo Kylämajan käynnistyessä lähtökohtana oli olemassa
olevien verkostojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien luominen uusille verkostoitumisille.
Asukastalolla on puolueettomana maaperänä myös hyvät edellytykset toimia, ei vain
ihmisten, vaan myös verkostojen kohtaamispaikkana; tällainen siitä on myös tullut.
5.1 Keskeiset yhteistyökumppanit
Asukastalon ”perusverkoston” muodostavat toiminnan vastuutoteuttajat: Kalliola, Espoon
mielenterveysyhdistys ja Espoon kaupungin aikuissosiaalityö. Toimintaan eri tavoin
osallistuvien muiden organisaatioiden ja toimijoiden määrä kasvoi tasaisesti
Käynnistämisprojektin toiminta-aikana ja mukaan tulleista toimijoista on tullut tärkeä osa
asukastalon verkostoa. Tämä on lisännyt tiedon siirtymistä sekä tiivistänyt käytännön
yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Lisäksi asukastalolla jaetaan tietoa muiden
järjestöjen toiminnasta sekä Espoon kaupungin eri toiminnoista.
Matinkylä-Olarin Monitoimiset on aktiivinen, laajasti eri toimijoita yhteen liittävä
yhteistyöverkosto Matinkylä-Olarin alueella. Verkoston toimintaan liityttiin jo vuona 2010
Vahva – senioriverkoston kautta. Yhteistyöverkosto toimii lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvoinnin sekä alueen yhteisöllisyyden edistäjänä. Ryhmään kuuluu julkisen sektorin,
järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden edustajia. Ryhmä osallistuu myös
asukastalon toiminnan kehittämiseen.
25
Myös Espoon Järjestöjen Yhteisön (Ejy) Espoon vapaaehtoisverkoston toimintaan
liityttiin jo VAHVA-senioriverkoston kautta. Verkosto kokoaa yhteen vapaaehtoistoimintaa
organisoivia tahoja Espoon kaupungilta, seurakunnista sekä kolmannelta sektorilta.
Tavoitteena on hyödyttää jäsenyhteisöjä sekä edistää ihmisten hyvinvointia hyvin
organisoidun vapaaehtoistoiminnan keinoin. Asukastalon työntekijät kuuluivat verkoston
Valikko- ja Kenttäryhmiin. Espoon Järjestöjen Yhteisön kanssa yhteistoimintaa on ollut
mm. Win4All -hankkeeseen, työllistämistoimintaan ja tapahtumajärjestelyihin liittyen sekä
uusimpana Jalkautuva talousohjaus -hankkeeseen liittyvä yhteistyö.
Kaupunginosayhdistysten Matinkylä-Seuran ja Olari-Seuran kanssa on tehty mm.
tapahtumien järjestely-yhteistyötä. Asukastalon vastaava on asukastalon edustajana
Matinkylä-Seuran kokouksissa. Myös muihin Suur-Matinkylän alueen asukasyhdistyksiin
on solmittu kontakteja.
Kulttuurien kohtaamisia
26
5.2 Verkostojen laajeneminen
Asukastalon käynnistymisen jälkeen toimijat ovat osittain pysyneet samoina, mutta myös
uusia toimijoita on tullut mukaan tai lisännyt toimintaansa asukastalolla. Kumppaneista osa
toimii aktiivisemmin asukastalossa, osan kanssa toimitaan vastavuoroisesti (esim.
tiedotus) ja osa kanssa ollaan väljemmin yhteydessä (vähintään postituslistat). Joidenkin
toimijoiden kanssa yhteistyö tiivistyy liittyen esimerkiksi yhteisiin tapahtumiin. Alla olevaan
kuvioon on kirjattu joitakin kumppaneita ja yhteistyökohteita.
Verkoston laajeneminen koskee myös asukastalon sisäisiä mikroverkostoja, löyhiä tai
vähän tiiviimpiä yhteenliittymiä. Niitä syntyy esim. samaan ryhmään osallistumisen kautta.
Myös vapaaehtoisille ja asukastalon aktiiveilla on omat verkostonsa. Asukastalon tehtävä
on toimia erilaisten verkostojen kanssa ja sovitella intressejä yhteisen hyvän toteutumista
edistäen. Ilman verkostoja ei synny asukkaita ja erilaisia toimijoita parhaiten hyödyttävää
toimintaa. Verkosto auttaa myös moniäänisen puheen tulemista kuulluksi.
Lähipoliisi
Järjestöjä (mm.
MLL, Pienperhey.)
Nuorisotoimi (mm.
Nupoli, Monitoimitalo)
Seurakunnat (ev.lut.,
Majakka, Helluntai)
Kohti yhteistä Matinkylää
-verkosto
Matinkylän Huolto
Lapset ja perheet
(mm. asukaspuisto)
Kulttuuritoimi
(mm. kirjasto)
ASUKASTALO
Asukastalon
käynnistämishanke
päättyy joulukuussa 2014
VAHVA-senioriverkosto
päättyi 5/2013
-
-
Eri senioriyhdistykset
ja ryhmät
Kalliolan setlementti
Espoon kaupunki,
aikuissosiaalitoimi ja
lastensuojelu
Espoon mielenterveysyhdistys
EMY ry
Asukastalon toimijat
verkostoineen
MLL - Perhekahvilat
SPR - Läksykerhot
Somaliliitto
Yhteistutkijuushanke/
yhteistyössä Soccan, Espoon
kaupungin (aikuissosiaalialityö) & Kalliolan setlementti
Matinkylä-Olarin
Monitoimiset
Eri kieliryhmien omat
kulttuuriryhmät
Kaupunginosa yhdistykset (mm.
Matinkylä-Seura, Olari-Seura)
Eri oppilaitokset: Laurea, Diak
(harjoittelut, projektit, opinnäytetyöt)
Kuvio 2. Asukastalo Kylämajan verkostoja projektin päättyessä
Espoon
vapaaehtoisverkosto
ja muu EJY -yhteistyö
27
6 Prosessin arviointia
Asukastalon käynnistämisprojekti täytti sille asetetut tavoitteet olla eri muodoin
asukastalotoiminnan käynnistämisen tukijana. Projekti sulautui osaksi toimintaa: työntekijä
oli alusta alkaen asukastalon työntekijä ja toteutti sekä asukastalotoiminnan alkuvaiheen
että sittemmin päivitettyjä tavoitteita. Myös Kylämajan visio on päivitetty: Asukastalo
Kylämaja – kulttuurien ja asukkaiden yhdistäjä. Community House Kylämaja – connecting
cultures and neighborhood.
Asukastalon reilut kolme vuotta kestäneeseen ”rakennusprosessiin” on osallistunut valtava
joukko ihmisiä. Prosessin myötä Matinkylässä sijaitsevasta vanhasta sosiaalitoimiston
tilasta on tullut asukkaiden ja monenlaisten toimijoiden yhteinen paikka. Seuraavassa
kuvataan joitakin muutosprosessin kannalta oleellisia asioita.
6.1 Muutos tilasta yhteiseksi paikaksi
Toiminnan tuloksellisuutta voidaan tarkastella toiminnalla saatujen tavoiteltujen muutosten
kautta, mutta osansa on myös sillä, miten odottamattomat tekijät on osattu hyödyntää.
Muutos toimistotilasta (monenlaisten) asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteiseksi
(monenlaiseksi) paikaksi on juuri se, mihin setlementtityön näkökulmasta on pyritty.
Tämän vuoksi prosessin kuvaus on saanut paljon tilaa raportoinnissa. Työntekijät ovat
asettuneet alueelle toimimaan ihmisten kanssa: On syntynyt osallistumismahdollisuuksia,
kokeiluja ja oivalluksia, toimitaan yhdessä ja erikseen, löytyy apua ongelmiin, voi olla
seurassa yksinkin jne. On syntynyt jotakin yhteistä. Loppu tulema olisi voinut olla myös
se, että työntekijät koordinoivat erilaisia toisiinsa liittymättömiä toimintoja.
Muutosprosessi sisältää lukuisia vaiheita ja yksityiskohtia, joita ei ole helppo tavoittaa,
mutta joitakin asioita voi nostaa esiin.
-
Myönteinen alku on yksi tekijä, haluttiin saada toimintatilaa ja kohtaamispaikka.
-
Toinen on työntekijöiden tietoinen työskentely toimintaperiaatteiden mukaan sekä
toiminnan johtaminen sallien, ei halliten. Toimintatapana tämä tarkoittaa Riitta
Seppänen-Järvelän mukaan mm. tilanne-ehtoisesti toimimista, yhteiskehittelyä,
prosessin jatkuvaa arviointia ja verkostotyöskentelyä (Riitta Seppänen-Järvelä 2012).
Juuri näin on toimittu.
-
Salliva, kaikki tervetulleiksi toivottava toimintatapa on yhteistä Pasilan asukastalolle ja
Kylämajalle. Pasilan toiminnan ulkoisessa arvioinnissa sitä kuvattiin seuraavasti:
Toimintamahdollisuudet koetaan vapaina ja täysin omaehtoisena. Näyttää siltä, että
mitään kvalifikaatioehtoja, rajoja tai toimintaa estäviä sääntöjä ei etukäteen aseteta
(Anttila & Juote 2010), kun vain toimitaan toisia arvostaen.
-
Yhteis- ja verkostotyöskentelyn erityinen arvo on Pasilan asukastalon ja Kylämajan
kokemusten mukaan siinä, että jossakin vaiheessa yhteyksiä alkaa rakentua kuin
itsestään ja toimintaa syntyy omaehtoisesti (verkostosta rihmastoksi?).
-
Asukastalon ilmapiiri syntyy sekä työskentelyotteen että asukastalolle ominaisen
vuorovaikutuksellisuuden kautta. Ilmapiiriä voi kuvata tunteena luottamuksesta,
kunnioituksesta ja arvostuksesta, se on myös avoimuutta ja hyväksyntää. Ja se koskee
kaikkia - opiskelijoita, vapaaehtoisia, palkkatuella olevia, kävijöitä,
yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja työntekijöitä. (Ks. Kähärä 2012). Kylämajaan on
28
helppo tulla ilman sen kummempaa syytä. (Vapaaehtoinen). Minut on otettu
sydämellisesti vastaan ja tunnen olevani tervetullut (Kävijä).
Vuorovaikutussuhteet toteutuvat aina jossakin tilassa, ne risteilevät siinä ja myös ylittävät
tilalliset rajat. Asukastalo paikkana on muovautunut monenlaisten sisäisten ja ulkoisten
vuorovaikutussuhteiden, käytäntöjen ja toiminnan kautta; näitä on kuvattu edeltävissä
luvuissa. Näissä prosesseissa asukastalo on saanut erilaisia merkityksiä sekä kävijöiden
että ulkopuolisten ihmisten mielissä. Toimintatila on muuttunut merkitykselliseksi paikaksi.
(Rehtilä 2009, 27, Massey 1994, 167 - 169).
6.2 Urbaani yhteisöllisyys
Yhteisöllisyyttä pidetään asukastalotoiminnassa tärkeänä, mutta oleellista on, että
yhteisöllisyyden nimissä ei rakenneta rajoja. Pasilan asukastalon tapaan myös
Kylämajassa hyödynnetään yhteisöllisyyden parhaita puolia (esim. osallisuus tunteena
kuulumisesta johonkin, keskinäinen apu) ja torjutaan negatiivisia piirteitä (ulos
sulkeminen). Yhdistävänä tekijänä oli aluksi kiinnostus saada toiminta- ja kokoontumistila
alueelle, sittemmin esim. tuttavuuksien ja yhteisten harrastusten löytyminen sekä viime
aikoina yhä enemmän myös alueen kehittämiseen liittyvät asiat.
Pasilan asukastalon aktiivit kehittivät vastakohdaksi tiukalle kyläyhteisöllisyydelle
stadilaisen yhteisöllisyyden ihannemallin (Väisänen ym. 2010, 48), joka soveltuu hyvin
asukastalotoimintaan, olipa toimija stadilainen tai ei. Nimeksi sopisi tässä tapauksessa
urbaaniyhteisöllisyys.
Stadilainen / urbaaniyhteisöllisyys:
Sallivuus: ymmärretään elämän ja elintapojen kirjavuus, vältetään pikkumaisuutta.
Avuliaisuus ja myötämielisyys: tarjotaan apua, jos joku näyttää olevan pulassa; tuetaan
pärjäämään.
Vuorovaikutus: ystävällinen kohteliaisuus; kaikkien kanssa ei tarvitse olla sydänystävä.
Henkilökohtaiset reviirit: ei tuppauduta liian lähelle, kukin voi määrittää yksityisyytensä
rajat.
6.3 Työntekijänä asukastalossa
Asukastalotoiminnassa työntekijöiden osuus on merkittävä. He ovat asukastaloprosessin
kannattelijoita, vievät toimintaperiaatteet käytäntöön, ovat tärkeitä ilmapiirin rakentajia ja
pitävät huolta koko homman hoitumisesta. He toimivat rohkaisijoina, kuuntelijoina,
kulttuuritulkkeina, käynnistäjinä, organisoijina, vetäytyjinä, yhdessä tekijöinä ja sivusta
seuraajina.
Salliva tapa toimia edellyttää, että on oltava selvillä toiminnan taustaoletuksista ja omasta
tavastaan toimia. Työntekijöiden on myös ansaittava kävijöiden ja yhteistyökumppaneiden
luottamus. Kylämajassa sitä on rakennettu ja rakennetaan avoimuudella, aktiivisella
kuuntelulla ja keskusteluilla sekä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden
noudattamisella. Työntekijät toimivat osallisuutta, voimaantumista ja toimijuutta
mahdollistaen.
Toiminnan toteutusta ja kokonaisuuksien hahmottamista auttaa se, että on perillä sekä
toiminnan historiallisesta taustasta (setlementtityö, mutta myös yhdyskuntatyö) että
29
yhteiskunnallisesta tilanteesta, jonka suorat ja epäsuorat seuraukset ovat näkyvillä
asukastalossa. Näin voi hahmottaa paremmin asukastalotoiminnan mahdollisuudet, mutta
myös rajoitteet auttamis- ja vaikuttamistoiminnassa.
Työntekijän tehtävänä on ymmärtää monenlaisia intressejä ja pyrkiä edistämään yhteisin
periaattein toimivaa kokonaisuutta. Esimerkiksi ristiriitatilanteissa ryhmien väliset
näkemyserot kuullaan, mutta ristiriitaa ei ratkaista tarjoamalla ryhmille mahdollisuus
kokoontua eri aikoina. Tämän sijaan pyritään yhdessä ratkomaan ongelmia ja jatkamaan
toimintaa rinnakkain yhteisin pelisäännöin. Ristiriitatilanteissa työntekijä toimii sovittelijana
ja sillanrakentaja sekä seuraa toimintaperiaatteiden toteutumista. Asukastalon työntekijä
tekee myös paljon välillistä työtä, joka mahdollistaa toimintaa.
Monimuotoinen, usein hektinen ja kokoaikaista läsnäoloa vaativa työskentely voi käydä
raskaaksi erityisesti sen vuoksi, että tekeillä olevat asiat voivat keskeytyvät moneen
otteeseen ja tulee tunne, ettei mitään saa valmiiksi. Näin on etenkin, jos resurssit ovat
riittämättömiä eikä työtään voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi.
Kylämajan työntekijöille on annettu palautteissa paljon kiitosta avuliaisuudesta,
ystävällisyydestä ja ammattitaitoisuudesta. Ystävällinen, asiakaslähtöinen,
ammattitaitoinen ja innostunut henkilökunta on ollut avain näiden [asukastalon]
toimintaperiaatteiden näkymiseen käytännön työssä. (Yhteistyökumppani).
Asukastalotoiminnassa käyttökelpoisia, osin välttämättömiä taitoja, kykyjä ja osaamisia
Kyky innostaa (sosiokulttuurinen innostaminen) ja rohkaista; näiden käyttäminen työvälineenä;
eettisyys toiminnassa ja ajattelussa; ihmisen elämänkaaren ja elämäntilanteen ymmärtäminen;
vuorovaikutustaidot; myötätunnon osoittaminen, ystävällisyys; herkkyys; erilaisuuden
ymmärtäminen ja hyväksyminen; kyky etsiä tietoa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa;
epäjärjestyksen ja kaaoksen sietokyky; muutoksen ymmärtäminen mahdollisuutena;
epävarmuuden sieto; ihmisen vierelle pysähtymisen taito (läsnäolo); ihmisoikeuksien
kunnioittaminen; tuen ja avun tarjoamisen taito; kyky organisoida; heittäytymisen taito; kyky ottaa
palautetta vastaan; kyky sietää asioiden nopeaa etenemistä; taito ja halu reflektoida omaa
toimintaansa; keskenjättämisen taito; oman keskeneräisyyden sietäminen (oma rajallisuus);
toisten keskeneräisyyden sietäminen (toisen rajallisuus); innovointi, luovuus, taito katsoa
tulevaisuuteen; halu toimia eri verkostoissa; nopean palautumisen taito; suunnitelmallisuus;
suunnitelmista luopumisen taito (joustavuus); halu puhua ja selvittää konflikteja; itsensä
kehittäminen (ihmisyys, ammatillisuus, työtoveruus, organisaation jäsenyys); halu olla aito;
ohjaustaidot.
7 Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia
Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia tarkastellaan toiminnan aikana kertyneiden
tietojen pohjalta. Näitä ovat Raha-automaattiyhdistykselle tehdyt tuloksellisuus- ja
vaikutusseurannan selvitykset, näitä varten tehdyt kyselyt ja haastattelut, jatkuvan
palautteen keruun kautta saadut tiedot ja kaupungin työntekijän kokoamat
asiakaspalautteet. Vuoden 2014 aikana on tehty palautekysely toimintaan osallistuneille,
vapaaehtoisille ja joillekin yhteistyökumppaneille. Ohjausryhmän kanssa on käyty
toimintaa arvioiva keskustelu vuoden viimeisessä kokouksessa marraskuussa. Suorat
lainaukset saaduista palautteista on valittu niin, että näkemys ei ole yksittäinen poikkeus,
vaan kuvaa vastaajien yleistä mielipideilmastoa.
30
7.1 Tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia
Projektin tuotoksia ja toiminnan tiivistettyä sisällön kuvausta on koottu sivulla 31olevaan
kuvioon. Siitä on helppo havaita, että yksittäisten ryhmä- ja muiden toimintojen läpikäynti
tulosten ja vaikutusten näkökulmasta on liian laaja tehtävä, ei ole myöskään ollut
mahdollista koota tietoa kaikesta toiminnasta. Osittain toiminnan tuloksia ja vaikutuksiakin
on tullut esiin edellä olleen prosessikuvauksen kautta; seuraavassa pyritään välttämään
toistoa mahdollisuuksien mukaan.
Toimintaa sekä eri ryhmien arvioita sen toteutuksesta ja vaikutuksista kuvataan
rinnakkaisesti. Työntekijöiden näkemyksiä ei käsitellä erikseen, sillä sekä projektin että
asukastalon strategia on työstetty projektivastaavan, asukastalon vastaavan, yksikön
johtajan ja kehittämissuunnittelijan yhteistyönä. Samalla porukalla seurataan / arvioidaan
myös toiminnan etenemistä. Työntekijät työskentelevät toiminta-alueellaan itsenäisesti.
Lisäksi työntekijät arvioivat toimintaansa omissa ja talon yhteisissä suunnittelu- ja
kehittämispalavereissa sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä raportti on
työstetty yhdessä työntekijöiden kanssa, näin ollen se vastaa myös heidän näkemyksiään.
7.1.1 Toiminnan kokonaisarviointia
Merkittävä kolmen toimintavuoden tulos on se, että Asukastalo Kylämajan asema
paikallisena toimijana on vakiintunut ja asukastalolla on toimivat perusrakenteet, jotka
tukevat uusien toimintojen syntyä. Palautteissa talon käyttäjät ja yhteistyökumppanit ovat
yksimielisiä siitä, että asukkaat ja järjestöt ovat saaneet hyvän kokoontumistilan, jollaista ei
ennen ollut ja on syntynyt paljon uutta toimintaa.
Alueen toimijaksi vakiintumisen vaikutuksena ja toiminnan tuloksena näkyy mm. toiminnan
määrällinen kasvu: Käyntikerrat 21 921 (2013: 16 318, 2012: 14 745) käyntiä.
Toiminnassa on ollut vuoden 2014 loppuun 122 erilaista ryhmää. Ryhmiä oli 2014 n. 60
(2013: 67, 2012: 48). Asukastalossa pidettiin 268 eri verkostojen kokousta (1482 kävijää).
Työllistettyjä oli lokakuu 2011 – joulukuu 2014 välisenä aikana yhteensä 41 ja opiskelijoita
eri tehtävissä yhteensä 59. Vapaaehtoisten määrä on vaihdellut, 2014 heitä oli 25.
Kaupungin palveluohjaajalla oli 571 "kylämajalaista" käyntikertaa (2012: 175, 2013: 277).
Yhteistyökumppanit ovat alusta alkaen antaneet toiminnasta positiivista palautetta;
Kylämaja on monin osin yhteinen hanke. Alla tiivistetty arvio alkuvuosien toiminnasta:
Palautteiden mukaan yhteistyö Kylämajan kanssa on sujunut hyvin ja siitä ovat hyötyneet
erityisesti alueen asukkaat, mutta myös vastaajan oma organisaatio. Kylämajan
toimintaperiaatteita pidettiin hyvinä, erityisesti arvostettiin toiminnan kaikille avoimuutta,
erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen edistämistä ja avun / tuen tarjolla oloa. Vastaajien
mukaan periaatteet näkyvät myös käytännöissä ja toiminnassa. Toiminnan katsottiin
hyödyttävän erityisesti maahanmuuttajia, apua / tukea tarvitsevia, yksinäisiä ja yleensä
koko aluetta. Myös ikäihmisille ja työllistymiseen tukea tarvitseville toiminnasta nähtiin
olevan hyötyä.
Ihan vaikuttaa vilkkaalta toiminnalta. Erityisen hyvänä pidän työllistettyjen ja opiskelijoiden
mukana oloa. (Yhteistyökumppani).
Kasvuluvut osoittavat sen suuren tarpeen, mikä tämäntyyppisellä toiminnalla Espoossa on.
Toivottavasti saataisiin vastaava paikka jokaiseen Espoon asukaskeskukseen.
(Yhteistyökumppani).
31
ASUKASTALO KYLÄMAJA
kaikille avoin matalan kynnyksen paikka
Toimintakirjoa: shakkikerho, lukupiiri,
käsityökerhot, kuvataidekerho, perhekahvila,
äijäkerho, liikuntaryhmät, tanssikerhot,
rupattelutuokiot, yhteislaulutapahtumat,
soppapäivät, hyvinvointihuonetoiminnat,
kirjastohuonetoiminnat, leikkitila, asukkaiden juhlat
Toimintaa eläkeläisille
Eläkeläisryhmät,
terveysliikuntaryhmät,
keskusteluryhmät, kirjallisuuspiiri
Suomen kielen opetusta ja muut
kielet
Suomen kielen opetusryhmät,
suomen kielen keskustelukerho,
Luetaan yhdessä -verkosto,
bulgarian kielen ja kulttuurin
ryhmä, unkarin kielen ja kulttuurin
ryhmä
Neuvonta-, tuki- jne. toiminta
Kylämajan työntekijät, Atk-luokka,
infot, palveluohjaaja, talous- ja
velkaneuvonta
Juhlia ja tapahtumia
asukastalossa ja sen ulkopuolella
Vertaistukiryhmiä
Isä-lapsi -ryhmä, somalinaisten
ryhmä, miesten ryhmät,
afgaaniryhmä
Toimintaa lapsille ja nuorille
Läksyhelppi, matikkakerhot,
miniatyyrikerho, leikkitila
Työllistämistoiminta
Vapaaehtoistoiminta
Opiskelijatoiminta - harjoittelut,
projektit, opinnäytetyöt
Verkostot
Viestintä: Haloo Kylämaja, face book,
twitter, blogi, esitteet, tiedotteet, toiminnan
esittelyt.
Raportit, selvitykset sekä seurannan ja muut
dokumentoinnit.
Olohuone: kahvilla pistäytyjiä, asukastaloon tutustujia, lehtienlukijoita,
soppapäivän väkeä …
Kuvio 3. Asukastalo Kylämajan toimintoja joulukuussa 2014
32
Asukastalotoiminnan tarkoituksena oli ja on mahdollistaa osallisuutta, osallistumista,
voimaantumista ja toimijuuden vahvistumista. Myös yhteistyö ja erilaisten ihmisten
vuorovaikutuksen lisääminen ovat oleellisia asioita.
Palautteissaa vapaaehtoiset ja toimintaan osallistuvat kertovat Kylämajan hyödyiksi mm.
seuraavaa: on saanut uusia ystäviä, sisältöä elämään ja voinut osallistua eri toimintoihin
sekä keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Kylämaja on myös mukava paikka järjestää
toimintaa.
Myös palautteiden mukaan yhteistyön ja voimien yhdistämisen kosepti on toimiva:
Tämä on tosi hienoa toimintaa, jossa yhdistyy viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten
toimijoiden osaamiset ja innokkuudet. (Vapaaehtoinen). Kylämaja on osoitus siitä, että myös
pienellä taloudellisella panostuksella voidaan saada paljon aikaan. (Yhteistyökumppani). Alueella
on ollut suuri tarve eri toimijoiden kokoontumispaikalle ja Kylämaja on täyttänyt tätä tarvetta
erinomaisesti. (Yhteistyökumppani).
Osallistumismahdollisuuksia asukastalossa on ollut paljon ja osallistujia runsaasti, kovin
paljon enempää toimintaa ei mahdu yhden talon puitteisiin. Tärkeää on, että toimintaa on
syntynyt omaehtoisesti ja ryhmä- ja muihin toimintoihin osallistuu taustoiltaan erilaisia
ihmisiä. Osa toiminnoista on suunnattu tietyille ryhmille, kuten suomen kielen opetus sitä
tarvitseville ja eläkeläisilläkin on omia toimintoja. Toisaalta usein kiinnostus
samantyyppisiin asioihin on yhdistävämpi tekijä kuin ikä tai muu tausta. Kiinnotuspohjaisen
yhdessä tekemisen ohjaaja ei myöskään miellä itseään vapaaehtoiseksi, vaan
samanlaiseksi tomijaksi kuin muutkin. Pääasia on, että samassa tilassa toimittaessa ollaan
ainakin ohimennen tekemisissä muidenkin kuin oman ryhmän kanssa. Se mahdollistaa
elämän monenlaisuuden havaitsemista ja ennakkoluulojen vahenemistä.
Matalan kynnyksen paikat kaikille kansalaisille ovat tärkeitä. Tiedon, vertaistuen, neuvonnan ym.
toiminnan vuoksi. (Yhteistyökumppani).
Toiminta saattaa yhteen kaikenlaisia asukkaita luontevasti. Kaikille asukkaille olisi hyväksi ainakin
käväistä Kylämajassa. (Yhteistyökumppani). Kantaväestö ja maahanmuuttajat tapaavat samoissa
tiloissa. Jos asukastaloa ei olisi, niin missä voisi tutustua maahanmuuttajiin. Se rikastuttaa meidän
elämäämme. (Vapaaehtoinen). Pois lähtiessä on aina hyvä mieli että tuli oltua siellä. Ilmapiiri on
sellainen että oli siellä sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia niin kaikkien kanssa voi
keskustella. Jos ei löydä yhteistä kieltä niin jokaiselta saa ainakin hymyn tai tervehdyksen.
(Vapaaehtoinen).
Osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia tai toimijuuden vahvistumista ihmiset eivät
kuvaa näillä sanoilla. Näitä asioita näyttää kuitenkin tapahtuneen ja Kylämajan toiminnoilla
nähdään olevan positiivisia vaikutuksia omaan ja yleensä ihmisten elämään.
Olen kokenut paikan kuntouttavana itseäni ajatellen. Usko omaan työkykyyn palasi ainakin osittain.
(Työllistetty). Yksinäisyys on vähentynyt, mieliala kohentunut . (Toimintaan osallistuva).
Muutama ystävällinen sana milloin keneltäkin saa unohtamaan pienet ja joskus isommatkin
krempat. (Vapaaehtoinen ja toimintaan osallistuva).
Asukastalossa käy paljon yksinäisiä, leskiä, eronneita. Talo ja tapahtumat ovat heille ehkä ainoa
henkireikä syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaihtoehto kapakalle. Vähävaraisille maukas
keskiviikkokeitto ja päivittäinen kahvi ja pulla ovat edullisia lisiä jokapäiväiseen toimeentuloon.
(Vapaaehtoinen ja toimintaan osallistuva).
Kylämaja on erittäin tärkeä talo ja se on oikeasti hyvinvointi pysäkki. Se on hieno paikka ja
haluaisin sano että kaikki sosionomiopiskelijat pitää tulla tänne harjoitellulle. (Opiskelija).
33
Asukastalo Kylämajan, samoin kuin Pasilankin toiminnan yhtenä taustaoletuksena on, että
asukastalotoiminta saattaa vahvistaa toiminta-alueen sosiaalista pääomaa. Sekä
Pasilassa että Kylämajassa voidaan omien havaintojen ja eri osapuolilta saatujen
palautteiden perusteella sanoa, että toiminta on lisännyt osallistujien välistä
kanssakäymistä, vahvistanut luottamusta ja synnyttänyt mikroverkostoja, jotka ovat osa
asukastalon laajempaa verkostoa.
Alueellisista vaikutuksista ei ole tietoa, mutta hypoteesina voidaan esittää, että
asukastalotoiminta voi lisätä ns. sateentekijävaikutuksina yhteiskunnan toimivuuden
kannalta tärkeää yleistynyttä luottamusta (luottamus tuntemattomiin ihmisiin) ainakin
lähialueella. Tämänsuuntaista oletusta saattaisi tukea Antti Kouvon (2014)
väitöskirjatutkimus; se antoi varovaista tukea hypoteesille, jonka mukaan
(yleishyödyllisten) järjestöjen toiminnalla on ”sateentekijävaikutuksia”: myös järjestöihin
kuulumattomat osoittavat korkeampaa luottamusta toisiin ihmisiin tai yhteiskunnallisiin
instituutioihin verrattuna vähemmän kansalaisaktiivisten alueiden kansalaisiin. Toki
tutkimus vahvisti jo aiemmin monissa tutkimuksissa saatuja näyttöjä siitä, että
hyvinvointivaltiollisilla instituutioilla on järjestöjä suurempi merkitys yleistyneen
luottamuksen rakentumisessa.6
Sateentekijävaikutus -ajatus on mielenkiintoinen etenkin, kun asukastalotoiminnassa ei ole
kyse järjestössä tapahtuvasta jäsenistön toiminnasta. Kyse on kaikille avoimesta,
asukkaiden, muiden toimijoiden ja työntekijöiden yhteistoiminnasta asukastalossa ja
alueella. Toiminnasta saatujen palautteiden mukaan asukastalo on positiivinen alueella
toimija ja sillä on kävijöiden ja osallistujien hyvinvointia lisääviä vaikutuksia.
7.1.2 Toimintojen arviointia
Olohuone, ryhmät, tapahtumat (ei osallistumismaksuja): Osallistumismahdollisuuksien
lisääntyminen alueella. Ryhmissä oppimista, vertaistukea, harrastamista. Vaikutusia:
sosiaalisten kontaktien lisääntyminen ja yksinäisyyden väheneminen; arkielämän tukea ja
yhdessä tekemisen iloa. Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppiminen voi osaltaan
parantaa maahanmuuttajien pärjäämistä. Harrastukset voivat lisätä käyttökelpoisia taitoja
ja tuoda iloa ja sisältöä elämään. Erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen lisääntyminen
vähentänee ennakkoluuloja ja lisännee avarakatseisuutta. Halpa ruoka ja kahvi ovat
joillekin jokapäiväisen elämän tukea.
Esim. kädentaitojen harrastaminen antaa ihmisille hyvin paljon. Voi oppia uusia asioita ilman
paksua rahapussia. (Toimintaan osallistuja, vapaaehtoinen). Kylämaja on tullut tutuksi. Toiminnan
6
Tomi Kankainen (2007) sai tutkimuksessaan tukea väitteelle, jonka mukaan sillä, miten ihmiset kokevat
instituutioiden toimivan, on vaikutusta ihmisten välisiin luottamussuhteisiin. Kouvon (2014, 67) mukaan
instituutioiden vaikutus on myös epäsuora; kyse on siitä, miten instituutiot muokkaavat yksilön käsityksiä
suhteestaan muihin kansalaisiin. Oleellista on myös yhteiskuntapolitiikan kyky vähentää suhteellista
eriarvoisuutta kokevien ryhmien syntymisen todennäköisyyttä. Tutkimus antaa myös tukea niin yksilö- kuin
yhteisötasolla esiintyvän eriarvoisuuden negatiivisesta vaikutuksesta luottamukseen. Kankainen (2007),
kokoaa aiempien tutkimusten antia: Kun keskeiset instituutiot toimivat oikeudenmukaisesti ja vääryyksistä
seuraa sanktio, ihmisen on helpompi uskoa muiden toimivan luottamuksen arvoisesti. Kaikkein
epäluottavaisimpia tuntemattomia ihmisiä kohtaan ovat ne, jotka luottavat vähän niin eduskuntaan ja
hallitukseen kuin kunnan peruspalveluihin. Kankainen viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan ihmisten
toisiaan ja tuntemattomia kohtaan tuntemaa luottamusta syntyy tasa-arvon ja tasa-arvoisten
mahdollisuuksien oloissa, joissa myös yhteiskunnallisten resurssien jako koetaan oikeudenmukaiseksi eikä
etuuksien saantiin sisälly leimaavuutta. Sen sijaan yhdistysten merkitys ei ole niin suuri kuin usein halutaan
olettaa. (Emt. 103 – 115).
34
loppuminen – kauhistus: yksinäisyys lisääntyisi, ’kielikoulutus’ olisi huonommalla tasolla.
(Vapaaehtoinen).
Yksittäisistä toiminnoista mainitakoon vaikkapa vapaaehtoisten toteuttamat kauneustuokio
ja jooga. Edellinen on ollut oikein mainio väsyneelle äidille ja tuottanut hyvää mieltä: Olen
aina lähtenyt hyvin tyytyväisenä sekä kauniina tuokiosta. Jooga puolestaan on innostavaa
ja antaa uutta mielen virkeyttä.
Apu, tuki ja neuvonta (työntekijät, palveluohjaus, atk, Ne-Rå):
Kootusti auttamis-, ohjaus- ja tukitoiminnan hyötyjä ovat: Konkreettisten ongelmien
selvittäminen, kuten lomakkeiden täyttö tai ohjaus tarvittavaan palveluun, on edistänyt
ihmisten asioiden hoitumista, helpottanut ongelmatilannetta tai ratkaissut sen kokonaan.
Tämä parantanee elämänlaatua. Neuvonta käytännöllisissä asioissa auttaa tässä ja nyt tilanteessa, mutta seuraukset voivat joskus olla kauskantoisiakin (esim. tabletin tai
ompelukoneen käytön oppiminen saattaa hyödyttää monin tavoin).
Kokemus siitä, että ei ole asioineen yksin (myös vertaistuki), voi rohkaista tilanteissa, joihin
ratkaisun löytyminen on vaikeaa. Joillekin ihmisille mahdollisuus keskustella arkipäivän
asioista sekä mm. suruista, yksinäisyydestä ja huolista pitää elämää koossa.
Ejy:n Jalkautuva talousohjaus –hanke on käynnistynyt hyvin Kylämajassa ja ihmisiä on
voitu auttaa velka- ja talousasioiden selvittämisessä ja suunnitella niiden järjestykseen
saamista. Tällä on suuri merkitys ihmisen koko elämäntilanteen kannalta.
Valtaosa työtekijöiden (asukastalotalon vastaava, projektivastaava) antamasta tuesta on
keskustelua ja neuvontaa. Yleisimmin käsitellään erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä
vaikeuksia sekä vapaaehtoisminnan kysymyksiä; neuvonta on monipuolista. Alla olevaan
kuvioon kootut Kylämajan työntekijöiden keräämät asiointitiedot kertovat, millaisin toimin
ihmisiä on autettu.
Lomak.täyt.
Puhelu Asiointiapu
6 % Ohj.edell. 3 %
0%
Muu
6%
9%
Käännös
2%
Keskustelu
53 %
Neuvonta
21 %
Kuvio 4. Asukastalo Kylämaja: auttamis- ja tukitoimet 15.3.14 – 19.12.14
(N= 339 toimenpidettä)
Suullisissa palautteissaan ihmiset ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä siihen, että
keskustelmaan on helppo tulla. Ihmiset ovat kiitollisia saamastaan tuesta ja avusta
ongelmatilanteissa.
35
Kaupungin palveluohjaajan saamien palautteiden mukaan neuvonnasta ja ohjauksesta
on ollut hyötyä lähes kaikkien mielestä paljon. Apua on saatu hyvin monenlaisiin asioihin:
asuntoasiat, perheen ongelmat, verkkopankin käyttö, oleskelulupa, Kela-asiat, uusi liesi,
vakuutusasiat. Jo keskustelu paljon kiitosta palautteissa saaneen työntekijän kanssa
auttaa ongelmatilanteessa: Tämä on todellista matalan kynnyksen palvelua samalla kun
käy muillakin asioilla, voi helposti kysyä ’tyhmiä’. Ja hän tulee mukaan hoitamaan asioita,
joita ei itse jaksa. Kaupungin palveluohjaajalla oli 571 ”kylämajalaista" asiakaskäyntiä;
palautteissa on annettu työntekijälle paljon kiitosta.
Jos Kylämajan toiminta loppuisi, niin kynnys erilaisten tuki- ja aputoimintojen hakemiseen ja
saaminen voisi nousta liian korkeaksi. (Vapaaehtoinen).
Ihmiset auttavat myös toinen toisiaan:
Entäpä mielenterveys? Nyt ihmisiä tavatessa voi kertoa, mikä mieltä painaa ja lähtee
asukastalosta kevein mielin. Joku on jaksanut kuunnella ja antanut hyviä vinkkejä ongelman
hoitamiseen. Jos toiminta loppuisi, niin jonot terveyskeskukseen sen kuin kasvaisivat. Kylämajaan
tulee ihmisiä muistakin lähiöistä, vastaavia paikkoja pitäisi olla muillakin alueilla. (Toimintaan
osallistuva, vapaaehtoinen).
ATK-luokka on tarjonnut apua monenlaisiin tietokoneen ja ohjelmien käytön sekä
esimerkiksi sähköiseen asioinnin pulmiin. Luokkaa käyttävät eniten henkilöt, jotka eivät ole
saaneet luontevasti harjaantumista tietotekniikan käyttöön tai ovat muutoin tämän
kehityksen ulkopuolella. Kävijöinä on ollut ikäihmisiä, maahanmuuttajia,
pitkäaikaistyöttömiä ja atk-asioihin perehtymättömiä nuoria. Atk-luokkatoiminnasta
kerättyjen palautteiden mukaan kävijät ovat oppineet haluamiaan asioita ja opettaja
(vapaaehtoinen) saa paljon kiitosta osaamisestaan. On auttanut tietokoneen hallinnassa ja
käytössä. Tosi hyvä … voi tulla, kun ongelmat ylättävät. Uusien taitojen oppiminen
merkitsee osallistujille helpotusta asiointiin (sähköiset lomakkeet, tietojen hakeminen) ja
tuovat sisältöä elämään tietokoneen käyttömahdollisuuksien laajetessa; kyse on myös
osallisuuden vahvistumisesta.
Työllistämistoiminta: Työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus on ollut oleellinen
asukastalon toiminnan mahdollistumisessa nykyisessä laajuudessaan; he ovat
osallistuneet myös toiminnan suunnitteluun. Säännölliset työyhteisön palaverit ja
henkilökohtaiset keskustelut sekä työllistettyjen oma työnohjaus on tarkoitettu tukemaan
tehtävissä onnistumista ja itseluottamuksen vahvistumista. Asukastalo on tarjonnut
mahdollisuuden tutustua työelämään myös heille, joiden on ollut vaikea löytää
harjoittelupaikkaa.
Monilla työllistetyillä on ainakin pidemmän ajan tavoitteena työllistyminen normaaliin
palkkasuhteeseen; se on kuitenkin vaikeaa heillekin, joilla on osaamista ja työkykyä
riittävästi. Suurin osa asukastalolla työllistyneistä on lähtenyt elämässä eteenpäin, eikä
heistä ole seurantatietoja. Osa asukastalolla olleista on päässyt opiskelemaan, osa etsii
aktiivisesti töitä, joku on jäänyt eläkkeelle, joku taas työllistynyt avoimille työmarkkinoille,
ainakin jossain vaiheessa.
Usein ensimmäinen tavoite on kuitenkin päivärytmin löytyminen ja vakiintuminen sekä
työkyvyn vahvistaminen. Siihen annetaan mahdollisuus muovaamalla työtehtävät
mahdollisimman mielekkäiksi sekä sallimalla voimien mukainen työskentely. Hoidin hyvin
työtehtävät, oli riittävästi aikaa, energiaa tuli lisää pikkuhiljaa. Tavoitteena oli työtehtävien
suorittaminen, kuntoutuminen.
36
Työllistämistoiminnan vaikutuksiksi mainitaan mm. arjen sujuvoituminen, aloitekyvyn
lisääntyminen, kielitaidon parantuminen ja omien kykyjen löytäminen (jonka jälkeen ollut
rohkeutta jatkomahdollisuuksien hakemiseen). Uusien taitojen oppiminen ja oikean työn
tekemisen kokemukset ym. ovat tukeneet itseluottamuksen vahvistumista. Sain tekemistä,
työtön kun olen. Tunsin saaneeni uutta kokemusta asiakaspalvelusta ja asiakkaiden
kanssa seurustelusta. Rytmi päivään, ei ole tarvinnut unilääkkeitä työstressin takia syödä.
Oli myös saatu uusia ystäviä ja sisältöä elämään. Elämäntilanteeseen positiivisesti
vaikuttavia asioita ovat myös olleet esim. taloudellisen tilanteen paraneminen tai, että olen
saanut suoritettua ajokortin joka helpottaa jatkossa työn hakua, voi katsoa kauempaakin
töitä
Tietojen keräämisen ongelmia monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa yhden työllistetyn
vastaus: Minä haluan sanoa niin monia asioita, mutta en voi kirjoittaa. En voinut ymmärtää
kaikki kysymykset. Joihinkin kysymyksiin ymmärtää, mutta ei voi vastata.
Lomakekyselyn sijaan runsaimmin palautetta saadaankin keskinäisissä keskusteluissa ja
yhteisissä työllistettyjen ja työntekijöiden palavereissa.
Vapaaehtoisista useat osallistuvat oman toimintansa lisäksi asukastalon muhinkin
toimintoihin. Vapaaehtoisten mielestä asukastaloon on helppo tulla ja se on hyvä paikka
järjestää toimintaa esim. viihtyisyyden ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Palautteissaan
kaikki vastanneet kertovat saaneensa riittävästi tukea toimintaansa ja voineensa osallistua
toiminnan sunnitteluun. Vapaaehtoisille asukastalon olemassa olo, sen vilkas toiminta ja
lisääntyvä kävijämäärä ovat parhaat tulokset. Heidän mukaansa asukastalotoiminnalla on
ollut paljon positiivisia vaikutuksia: Asukkaat ja järjestöt ovat saaneet hyvän
kokoontumistilan, jollaista ei ennen ollut, on syntynyt uutta toimintaa. On paikka, mihin voi
helposti tulla ja näin yksinäisyys on vähentynyt ja mielenterveydelle toiminta tekee hyvää.
Myös ennakkoluulot voivat vähentyä ja on mahdollista oppia ja osallistua ilman
kustannuksia. Omaa toimintaansa vapaaehtoiset kuvaavat esim. seuraavasti:
Olen päässyt mm. oppimaan viroa keskustelemalla virolaisen tytön kanssa, joka puolestaan oppii
minulta suomea (kielikummi). Uskon, että toiminnasta on ollut suurta hyötyä, tavattu viikoittain ja
järjestetty yhteisiä retkiä. Ryhmämme 12 jäsenestä 7 on yksinasuvia, miehetkin tarvitsevat toisiaan
(Äijäryhmän ohjaaja). Asahiterveysliikunnan ohjaaja kertoo, että ryhmästämme on muodostunut
tiivis yhteisö. Jäämme lounastamaan yhdessä Kylämajan keittopäivänä ja vaihtamaan kuulumisia.
Eri oppilaitosten opiskelijat tekevät asukastalossa harjoittelujaan, erilaisia kehittämis- ja
projektitöitä sekä opinnäytetöitä. Palautteet kertovat, että asukastaloa pidetään
mielenkiintoisena harjoittelupaikkana: on paljon erilaista toimintaa ja erilaisia ihmisiä. On
opittu mm. ryhmänohjaustaitoja ja erityistaitoja kieliryhmässä, kun on selvittävä
opetuksesta ilman yhteistä kieltä. Kaikesta tästä on hyötyä oman ammatillisen
tulevaisuuden kannalta: Tutustuin esimerkiksi moniin eri kansalaisuuksiin … sain kuulla
paljon heidän ajatuksistaan, huolistaan, sekä mietteistään Suomessa asumisesta … tulen
tarvitsemaan näitä taitoja ja tietoja … pääsin myös ensimmäistä kertaa suunnittelemaan ja
ohjaamaan erilaisia ryhmiä, sekä tutustumaan vertaistukiryhmän toimintaan. Tästä on
varmasti paljon apua jatkossa. Opiskelijoiden kokemuksien mukaan Kylämajassa myös
tuetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työotetta.
Kylämaja koetaan kävijöitä hyödyttäväksi paikaksi, esim. maahanmuuttajataustaisille
kotiäideille se on opinnäytetyöhaastattelun mukaan turvallinen paikka, jossa voi olla ilman
huivia. Asukastalotoiminnan tulisi yleistyä ja sen ylläpidon olla suorastaan pakollista jos
halutaan edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia ja parantaa yhteisöllisyyttä täällä karussa
pohjolassa.
37
8 Projektivastaavan havaintoja
Asukastalo Kylämajasta on tullut tärkeä paikka alueella niin kävijöille, vapaaehtoisille kuin
toimintaa toteuttaville järjestöillekin. Palautetta on saatu heiltäkin, jotka eivät itse käy
talolla: se on tarpeellinen ja elävöittää aluetta. Omien havaintojeni mukaan asukastalo on
mahdollistanut ihmisten osallistumista ja osallisuutta, helpottanut yksinäisyyttä ja toiminut
erilaisten kulttuurien kohtaamispaikkana. Asukastalo on myös madaltanut avun ja tuen
hakemisen kynnystä.
Avoin, maksuton ryhmätoiminta kutsuu osallistumaan. Ryhmissä tavataan toisia, opitaan,
hoidetaan terveytä, harrastetaan, saadaan tukea sekä nautitaan seurasta ja tekemisestä.
Toiminnan suunnitteluun ovat tervetulleita kaikki, samalla syntyy osallisuuden kokemuksia
ja tunnetta siitä, että on osa Kylämajan porukkaa. Ja vaikuttamistoiminnan kautta voi
syntyä myös myönteistä kuulumisen tunnetta asuinaluetta kohtaan.
Apu, tuki, neuvonta ja ohjaus on monimuotoista: kaupungin sosiaaliohjaaja ja muut
asukastalon työntekijät ovat käytettävissä, myös työllistettyinä olevat ja opiskelijat antavat
tukea ja vertaisryhmät ovat osa toimintaa. Matalakynnyksisyys on sitä, että paikalle voi
tulla ilman ennakkosuunnitelmia, rohkaistua kysymään ja saada keskusteluapua.
Vastaanottoaikaa ei tarvitse varata ja keskustelemaan voi tulla ilman tarkoin määritettyä
asiaa.
Asukastalon ilmapiiriä on kuvattu myönteiseksi ja voimavaroja vahvistavaksi. Se ei synny
itsestään. Toimintaperiaatteita on toteutettava tietoisesti. Sellaisia kuten yllämainitut
näkeminen ja kuuleminen ( = kiinnostus ihmisiin ja heidän asioihinsa) sekä
yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus jne. Mutta on myös oltava aidosti kiinnostunut
ihmisistä sekä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteisvoimin. On uskottava asiaansa.
Tärkein työväline asukastalolla on työntekijän oma persoona, joten myös työhyvinvoinnista
on pidettävä huolta.
Asukastalotoiminnan vauhdikkaaseen käynnistymiseen ja positiiviseen nykyvaiheeseen
voi olla tyytyväinen. Haasteita on tullut vastaan ennen muuta resursseihin liittyen ja näillä
näkymin, toiminnan laajentuessa haasteita on edelleen olemassa. Tällä hetkellä ei vielä
tiedetä, millaisin voimin talossa ensi vuonna toimitaan. Esimerkiksi työllistämistoiminnan
laadukas toteuttaminen vaatii henkilöresursseja, mutta myös kasvava joukko
vapaaehtoisia tarvitsee toiminnalleen nykyistä enemmän tukea. Toiminta on ihmisten
kohtaamisen ohella myös erilaisissa verkostoissa toimimista, viestintää, sosiaalista
mediaa, kirjallisten tuotosten tekemistä, seurantaa, arviointia jne. Toimintaa ei myöskään
ole mahdollista rajattomasti laajentaa – tila ja henkilöresurssit asettavat rajoituksia.
Tulevina vuosina on pidettävä huolta siitä, että toiminta pysyy tasapainoisena eri
toimijaryhmien kesken. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ryhmiin, jotka ovat jääneet
vähemmälle tuelle asukastalossa. Toimintaa ei ole ikääntyneille maahanmuuttajille, vaikka
toimintaa senioreille on runsaasti. Myös kielikurssille osallistuvat, usein äidit, ovat
hankalassa asemassa, koska asukastalossa ei ole lastenhoitoa kielikurssin ajaksi. Lapsen
kanssa opiskelu on hankalaa, mutta, jos lasta (lapsia) ei voi ottaa mukaan, ei äitikään voi
osallistua. Myös maahanmuuttajanaisten terveyden edistäminen erilaisin ryhmin ja
luennoin olisi tarpeellista. Liikuntatoiminta ja ravitsemusneuvonta ovat olleet toivottuja
toimintamuotoja, joten tulevaisuudessa tätä voisi kehittää yhteistyössä eri toimijoiden
kanssa.
Asukastalotoiminta on pitkäjänteistä työtä. Asukkaiden ja muiden toimijoiden
luottamuksen saaminen vie aikaa, mutta tässä on edetty hyvin. Asukastalotoiminnassa
näkyville nousevat asiat ovat usein hyvin pieniä ja kuitenkin toiminnalla voi olla suuriakin
vaikutuksia yksilö- ja yhteisötasolla. Edellisistä tiedetään aika paljon ihmisten antaman
38
palautteen sekä lukuisten omien ja muiden työntekijöiden havaintojen pohjalta. Ihmisille on
tapahtunut paljon positiivisia asioita. Kaikkia ei toki ole voitu auttaa asukastalotoiminnan
puitteissa. Asukastaloyhteisöllä on perusta, joka sallii monenlaista yhteisöllisyyttä. Miten
tämä kaikki heijastuu alueelle, on mielenkiintoinen, mutta vastausta vaille jäävä kysymys.
9 Kylämajan tulevaisuus
Asukastalotoiminta on juurtunut tärkeäksi osaksi Kalliolan setlementin kansalaistoimintaa.
Jo olemassa olevissa asukastaloissa kehittämistyö jatkuu. Samanaikaisesti Kalliola on
mukana asukastalotoiminnan suunnittelussa: Espoon kaupungin suunnitelmissa on
laajentaa toimintaa, seuraavat kohdepaikat ovat Espoon keskus ja Leppävaara. Helsingin
kaupungilla on ollut meneillään päinvastainen, asukastalotoimintaa supistava pyrkimys.
Mitään päätöksiä tästä ei ole kuitenkaan julkistettu.
Kylämajan, kuten monien hyvin käynnistyneiden toimintojen haasteena on alun jälkeinen
rutinoitumisvaara. Pasilan asukastalo on tässäkin rohkaisevana esimerkkinä: toiminta on
kolmivuotisen projektivaiheen jälkeenkin jatkunut vilkkaana ja saanut uusia muotoja.
Positiivista kehitystä ennustavat toimintaperiaatteista kiinni pitäminen, vahvojen
perusrakenteiden ja verkostojen olemassa olo sekä työntekijöiden innostus viedä toimintaa
eteenpäin. Näin katsellen Kylämajan tulevaisuus näyttää hyvältä.
Asukastalotoiminta on prosessi, jonka käynnissä pysymiseksi tarvitaan
muuntautumiskykyä, valmiutta toimia tässä ja nyt sekä ympäristön tuottamiin haasteisiin
vastaamista. Pasilassa toimineen opiskelijaharjoittelijan ohje sopii myös Kylämajan
tulevaisuusnäkymäksi: The community center is ever-evolving and adapting to new
challenges faced by community. In this lies the greatest strength … therefore my primary
development suggestion … is to keep on going. (Kähärä 2012).
39
Liitteet
Liite 1
Pasilan asukastalosta Matinkylään
Toimintojen siirrettävyys ja asukastalon toimintamallin syventäminen
Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen yhtenä tehtävänä oli tarkastella, miten Pasilan
asukastalossa kehitetty ja toimivaksi havaittu setlementtiperustaisen asukastalon toimintamalli
”siirtyy” Matinkylässä toimintansa aloittavaan asukastaloon. Lähtökohtana tarkastelussa oli, että
mikään toimintamalli / käytäntö ei siirry sellaisenaan, vaan toiminta tuotetaan uudelleen uudessa
ympäristössä.
Käytäntöjen siirrettävyys
Toimintakäytäntöjen siirrettävyydestä on keskusteltu melko paljon jo useiden vuosien aikana.
Keskustelu rantautui Suomeen osittain Euroopan unionin / rakennerahastojen ajattelutapojen
kautta (esim. best practices), mutta myös mm. osana ns. evidence based -tavoitteista palveluiden
kehittämistä. Usko toimintamallien levittämiseen kopiointiluontoisena toimintana on hiipunut ja
korostuksena on pikemminkin se, että jokainen toimintamalli tai käytäntö on tuotettava uudelleen
uudessa ympäristössä.7 Kyseessä on prosessi, jossa tuotetaan uutta ja samalla toimintaympäristö
muuttuu (mm. Arnkil ym. 2005, 640; Koivisto 2009). Voisi sanoa, että tietäminen ja toteuttaminen
ovat erilaisia asioita. Jokin käytäntö voidaan tietää hyväksi, mutta sen saaminen toimimaan
toisenlaisessa ympäristössä, on oma prosessinsa, jolla on omat ehtonsa.
Asukastalon toiminnan uudelleen tuottamisen ajatus nousee vahvasti myös setlementtityön
perinteiden kautta, sillä sen mukaisesti lähialuetta ja -yhteisöä kehitetään yhdessä ”naapuruston”
kanssa. Pasila ei siirry Matinkylään, vaan asukastalosta muotoutuu tietynlainen talossa kävijöiden
ja toimijoiden yhteistyönä. Toiminta tarvitsee tietyt tukirakenteet ja työntekijät mahdollistamaan
toimintaa. Nämä eivät saa kuitenkaan tukahduttaa potentiaalista ihmisistä lähtevää aloitteellisuutta
ja aktiivisuutta. Tämä muistuttaa Hull Housen perustajan Jane Addamsin toimintatapaa. Hän ei
asettanut tavoitteeksi määrätynlaista taloa eikä suunnitellut etukäteen toteutettavia toimintoja, vaan
talo muotoutui monenlaisten toimintojen ja käytännön kokeilujen kautta. Yksittäisten palveluiden
tarjoamisen sijaan tarkoituksena oli antaa tilaa elämän erilaisille asioille ja yhdessä olemisen
muodoille. (Puurunen & Röpelinen 2004, 6 – 7,152).
Ylläkuvattua lähtökohtaa on toteutettu sekä Pasilan asukastalossa että Asukastalo Kylämajassa ja
sen voidaan katsoa olevan keskeinen toimintakäytäntöjä ohjaava tekijä. Tämän vuoksi se on myös
oleellisin tekijä setlementtiperustaisen asukastalotoiminnan uudelleen tuottamisessa - voi sanoa,
että tämä on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Muihin edellytyksiin palata myöhemmin, mutta
ensiksi otetaan esiin joitakin Pasilan ja Kylämajan samankaltaisuuksia ja eroja käytännön
toiminnan tasolta.
Samanlaisuuksia ja eroja toiminnassa
Asukastalon käynnistämisprojektissa vertailtiin asukastalojen käytännön toimintoja, seuraavassa
joitakin poimintoja vertailusta. Jotkut toiminnat näyttävät olevan ominaisia asukastaloille ja muille
matalan kynnyksen kohtaamispaikoille, myös Pasilalle ja Kylämajalle. Monista paikoista löytyy
”Olipa käytäntö kuinka hyvä tahansa jossakin kontekstissa A, se ei välttämättä ’istu’ toisaalle, kontekstiin B.
Ilmeisesti käytännöllä on kontekstissa A ollut jotain sellaisia edellytyksiä, joita B:ssä ei ole”. (Arnkil ym. 2005,
640).
7
40
olohuone kahveineen ja päivän lehtineen, on toiminnallisia ja keskusteluryhmiä ja tarjolla ruokaa
ainakin kerran viikossa. Toimintavalikoimaan kuuluvat myös verkostotyö ja viestintä. Aiheet voivat
olla samoja, mutta sisällöt ja toteutustavat vaihtelevat toteuttajien mukaisesti. Työllistettyinä
toimivat henkilöt, opiskelijat ja vapaaehtoiset ovat oleellisia toiminnan ylläpidolle, tuottamiselle ja
kehittämiselle.
Pasilassa toiminta käynnistyi paljolti asukkaiden vaatimuksesta ja Matinkylässä puolestaan osana
kaupungin palvelurakennemuutosta. Tämän vuoksi Kylämajaa käynnistettäessä huolehdittiin siitä,
että asukastalon toteuttajapohja on laaja ja järjestettiin asukastilaisuuksia, joilla pyrittiin
varmistamaan, että asukastalosta tulisi alueen oma eikä ulkoa tuotu. Alusta asti noudatettiin
yhdessä tuottamisen ajatusta. Lopulta useat asukkaat ja toimijat jo odottivat asukastalon
aukeamista, oli tilan ja toiminnan tarvetta.
Toimintaympäristöltään Pasilan asukastalo ja Kylämaja poikkeavat toisistaan paljonkin. Noin 3000
- 4000 asukkaan Itä-Pasila on jokseenkin sopivan kokoinen toiminnalle. Länsi-Pasilasta (ja
muualta Helsingistä) toki tullaan asukastaloon ja yhteistyötä on tehty lännessä mm.
Naapuruuspiirin puitteissa. Keski-Pasilan rakentaminen koskettaa koko Pasilaan ja siinä
asukastalo on yksi aktiivinen toimija. Yli 30 000 asukkaan Suur-Matinkylään puolestaan tarvittaisiin
useampia asukastaloja ja asutus on hyvinkin eriytynyttä, mutta myös Kylämajaan tullaan eri
puolelta aluetta ja sen ulkopuolelta. Matinkylässäkin on meneillään laaja rakentaminen, metro ja
asutusta. Metroa asukkaat odottavat jokseenkin positiivisin mielin, mutta vanha Matinkylän
keskusta on huolen aihe. Asiasta on keskusteltu asukastalolla ja tehty yhdessä töitä asukkaiden
kanssa ostarialueen siistimiseksi ja kaunistamiseksi. Myös Pasilassa on lisätty alueen viihtyvyyttä
asukkaiden omin toimin. Alueen viihtyisyyttä ja huonoa mainetta (ulkopuolinen kritiikki ja/tai
asukkaiden omat havainnot) koskevat kysymykset voivat olla asukkaita yhdistäviä tekijöitä.
Satunnaiset tekijät, joille asukastalon periaatteiden mukaisesti on oltava vastaanottavainen,
vaikuttavat osaltaan toiminnan muotoutumiseen. Tästä esimerkkinä Helsingin kaupungin vuonna
2013 toteuttama Lähidemokratiahanke, johon eri alueilla toimivien organisaatioiden oli mahdollista
hakeutua toteuttajiksi. Pasilan projektihakemus tehtiin alueen asukasaktiivien ja asukastalon
työntekijöiden yhteistyönä ja alue pääsi mukaan toteutukseen. Tämä puolestaan vaikutti
asukastalon toimintaan, sillä talo oli jo vakiinnuttanut asemansa toimijana ja erilaisten verkostojen
ja asukkaiden yhteydenpitopaikkana. Tästä kertynyttä tietoa esim. asukkaiden ja viranomaisten
välisen yhteistyön rakentumisesta voidaan hyödyntää Kylämajassa. Tätä kautta käytännöt voivat
siirtyä hyödylliseksi katsotuilta osiltaan ja sovellettuina paikasta toiseen. Sinänsä
vaikuttamistoiminta (alueen ja yhteiskuntapoliittisesti merkittäviin asioihin; viime mainittuihin ei tosin
suuria vaikuttamisen mahdollisuuksia) kuuluu tämän typpiseen asukastalotoimintaan.
Toimintaympäristön mukaisesti muovautuvien toimintakäytäntöjen erot tulevat esiin myös
asukastalotyöntekijöiden antamassa auttamis-, neuvonta- ja tukitoiminnassa. Tästä esimerkkinä
asiointisyyt 15.3. – 30.10.2014.
Pankki
6%
Toim.t.tuki
6%
Muu
16 %
Poliisi
2%
Koulu
2%
Opiskelu
16 %
Last.s., perh
3%
.
Kela/eläke Kela/muu Sos.palv.
2%
4%
6%
Terv.huolt.
5%
Työ
14 %
Asuminen
12 %
Maah.m.
6%
Pasilan asukastalossa
asukastalotyöntekijät hoitavat
kaiken auttamis- ym. työn. Asioinnit
ovat Kylämajaa enemmän neuvonta/ ohjausluontoisia, vaikka
luonnollisesti elämäntilanteesta yms.
keskustellaan osana neuvontaa.
Yhden työntekijän tehtävänä on
maahanmuuttajien vertaisohjaus,
mikä myös selittää eroja.
41
Toim.t.tuki Kela/eläke
2%
1%
Kela/muu Sos.palv.
4%
4%
Terv.huolt.
4%
Asuminen
9%
Maah.m.
4%
Muu
51 %
Pankki Poliisi
3% 0%
Työ
6%
Opiskelu
Last.s., 8 %
Koulu perh
2%
2%
Kylämajassa toimii Espoon
kaupungin palveluohjaaja, jolloin
muiden työntekijöiden kanssa
asioitaessa korostuu muut syyt luokka, käytännössä erilaiset yleiset
keskustelun tarpeet
(elämäntilanteen vaikeudet yms.) ja
vapaaehtoistoiminta (suunnittelu,
tuen tarve). Viimeksi mainitun
korostumiseen vaikuttavat
puolestaan mm. Vahva –
senioriverkosto -projektissa tuotetut
toimintakäytännöt.
Oleellista ovat toimintaperiaatteet ja pystyvyys niiden soveltamiseen
Pasilan asukastalossa työstettiin setlementtiperustaisen asukastalon mallinnus osana asukastalon
projektivaiheen loppuraporttia. (Väisänen ym. 2011). Asukastalon käynnistämisprojektissa
koottujen tietojen ja kokemusten perusteella tuohon tiivistettyyn toimintamalliin on kirjattu oleelliset
toimintaa määrittävät tekijät (malli alla).
Setlementtiperustaisen asukastalon malli
Tämä malli perustuu Itä-Pasilan asukastalo -projektissa (2008 – 2010) koottuun tietoon
ja toiminnasta kertyneisiin kokemuksiin. Setlementtiperustainen tarkoittaa, että
toiminnalla on tietty arvopohja ja siinä hyödynnetään setlementtitoiminnan perinteitä
nykyaikaan soveltaen. Asukastalo on aina toimintaympäristönsä ja rakentajiensa
”näköinen”, sillä asukastalotoiminta tuotetaan kussakin tapauksessa yhdessä
paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa.
Toiminnan
tarkoitus
Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä
vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan
perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat
vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi
osaltaan vahvistaa toiminta-alueen sosiaalista pääomaa.
Arvot ja
toimintaperiaatteet
Toiminnan perustana olevat setlementtiarvot
- Erilaisuuden hyväksyminen
- Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia
- Tasa-arvoisuus
- Yksilön oikeuksien kunnioittaminen
Toimintaperiaatteet

Toiminta on avointa. Tulijoita ei tunnisteta tai luokitella ongelmien mukaan.
Toiminta on kuitenkin luonteeltaan ongelmia ennalta ehkäisevää ja kohdattuja
ongelmia ratkotaan yhdessä yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä
vaikuttamistoiminnan keinoin. Asukkaat ja paikalliset toimijat ovat asukastalon
vahvuus. Toiminnan painopiste on siinä, mitä voidaan tuottaa yhdessä ja
millaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voimat on yhdistettävissä.

Yksittäisten ihmisten avuntarpeisiin vastataan ymmärtäen, että ihmisten oman
elämän hallinnalla on rajansa, samoin keskinäisavun ja yhteisön keinoilla
vastata avun tarpeisiin. Tämän vuoksi verkostoituminen esim. sosiaali- ja
terveyspalveluiden kanssa on tärkeää.

Toiminnassa edistetään ihmisten voimavarojen vahvistumista toimimalla heitä
arvostaen, rohkaisten ja tarvittaessa auttaen sekä mahdollistamalla
toimintavapauksia, osallistumista ja vaikuttamista. Voimaantuminen nähdään
42
sekä yksilöllisenä että sosiaalisena prosessina. Ketään ei voi voimaannuttaa,
mutta voimavarojen löytymistä voidaan hienovaraisesti tukea.

Voimavarojen tukemisella ei tavoitella mitään tietynlaista toimijuutta; ei
määritetä, millainen ihmisen tulisi olla tai millaiseksi tulla. Oletetaan, että esim.
omien asioiden hallinnan lisääntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja
yhteinen alueen asioihin vaikuttaminen ovat toisiinsa liittyviä
”asukastaloprosessin” osia. Näihin erilaisiin prosesseihin liittyy ja ne synnyttävät
monenlaista toimintaa ja toimijuuksia.

Asukastalon toiminnassa pyritään laajaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen.
Setlementtityön perinteisiin nojautuen katsotaan myös, että eritaustaisten
ihmisen vuorovaikutukseen saaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja jonkin
ryhmän olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman
toimijoiden joukon mukaan saamista.
Asukastalolle luodaan toimintaperiaatteet ja tarpeelliset säännöt taloa käyttävien
asukkaiden, toimijoiden ja työntekijöiden yhteistyönä setlementtiarvoihin perustuen.
Toiminnan
tavoite
Asukastalon tuottavat alueen asukkaat ja toimijat yhdessä työntekijöiden kanssa.
Parhaimmillaan asukastalo kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä ja siitä muodostuu
monenlaisten toimintojen sekä vakiintuneiden ja väliaikaisten vuorovaikutusverkostojen
kohtaamispaikka.
Asukastalon tehtävä on vastata toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin
haasteisiin ja se on aktiivinen toimija yksilöiden, ryhmien ja toiminta-alueen hyvinvointia
edistävissä asioissa sekä ongelmien ratkomisessa.
Toiminnan
edellytykset
Asukastalo ei toimi ilman rahoitusta. Paikallinen toiminta, myös paljolti asukkaiden
vapaa- ja omaehtoisuuteen perustuva, tarvitsee paikan, toiminnasta vastaavan
työntekijän (tai työntekijät toiminnan laajuudesta riippuen) sekä muut toimintaa
mahdollistavat ja ylläpitävät rakenteet.
Työntekijänä
asukastalossa
Työntekijät avaavat mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen ja omaehtoiseen
toimintaan sekä erilaisten ihmisryhmien väliseen kassakäymiseen. He antavat apua
ongelmatilanteisiin ja ratkovat asukastalon ristiriitatilanteita avoimesti ja yhteistyössä
osallisten kanssa.
Työntekijät pitävät huolta toiminnan sujumisesta ja toimivat tilanteen mukaan
rohkaisijoina, kuuntelijoina, kulttuuritulkkeina, käynnistäjinä, vetäytyjinä, yhdessä
tekijöinä ja sivusta seuraajina. Heillä on tärkeä osuus asukastalon hengen rakentajina,
jolloin on oleellista, että he ovat arvoihin ja toimintaperiaatteisiin sitoutuneita ja osaavat
soveltaa niitä joustavasti käytännön tilanteissa.
Toiminta
Toimintaa voivat järjestää yksittäiset henkilöt ja erilaiset organisaatiot, jotka hyväksyvät
toimintaperiaatteet. Toimintamuodot voivat olla hyvinkin vaihtelevia ja asukkaiden
omaehtoiset toiminnat toivotetaan tervetulleiksi. On mahdollista, että asukastalossa on
tarjolla myös julkisia palveluita, kuten esim. leikkipuisto- ja sosiaalityöntekijöiden
toimintaa.
Asukastalotyyppiselle toiminnalle ominaisia toimintamuotoja ovat esim. olohuone,
ruokailumahdollisuus, tuki ja neuvonta, erilaiset toiminnalliset, harrastus- ja
vertaistukiryhmät, opetus (esim. suomenkieli maahanmuuttajille, läksykerhot lapsille,
kielikerhot) ja tapahtumat. Asukastalossa kävijöiden vaikutusmahdollisuuksia voi turvata
kaikille avoimella asukasparlamenttitoiminnalla ja pitää yllä yhteyksiä asukkaisiin
järjestämällä asukasiltoja.
Järjestömuotoisessa ja setlementtilähtöisessä toiminnassa oleellista on myös
vaikuttamistoiminta, joka voi kohdistua toiminta-alueen asioihin tai olla laajempaa
yhteiskuntapoliittista vaikuttamista asukkaiden kannalta tärkeissä asioissa.
Toiminnan
käynnistäminen
Asukastalotoiminnan käynnistämiselle antaa hyvän perustan se, että paikalliset
asukkaat tuovat itse esiin tarpeen asukkaiden tiloille ja yhteiselle toiminnalle. Mikäli
asukastalotoiminta käynnistetään muutoin, tavalla tai toisella ulkopuolisten aloitteesta,
on tärkeää saada alueen asukkaat, järjestöt ja muut toiminnasta kiinnostuneet
organisaatiot mukaan toiminnan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Näin voidaan pyrkiä varmistamaan, että talosta tulee alueen asukkaiden omakseen
tuntema paikka.
43
Edellä todetun, asukastalon yhdessä tuottamisen periaatteen rinnalla on oleellista noudattaa
toiminnassa tiettyjä, asukastalotoiminnalle ominaisia periaatteita, jotka on tiivistetysti esitetty
yllä olevassa mallissa. Nämä muodostavat yhdessä asukastalotoiminnalle ehdot, joiden tulee
toteutua, jotta voidaan puhua setlementtiperusteisesta asukastalosta. Tähän lisänä ovat toiminnan
mahdollistavat resurssit, sekä toimintatapana yhtäaikaisesti toteutuva näkemyksellisyys ja
suunnitelmallisuus sekä toisaalta tietynasteinen kaaoksellisuus, sallivuus ja mahdollisuus
oppimiseen, myös välillä kantapään kautta.
Mallin syventäminen: ihmiskäsitys
Seuraavassa syvennetään Pasilan asukastalossa tuotettua toiminnan mallinnusta pohtimalla,
millaiseen ihmiskäsitykseen toimintaperiaatteiden ja toimintatapojen voi ajatella nojautuvan.
Asukastalotoiminnan voi määritellä olevan (kuten mallissa on tehtykin) ongelmia ennalta
ehkäisevää ja ihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa. Tämän vuoksi ihmiskäsityksen
hahmotteluun soveltuu pohjaksi ennalta ehkäisevässä mielenterveystyössä työstetty kuvaus
ihmisen mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä.
Kuvausta on kuitenkin muokattu niin, että alkuperäisen kuvion keskiössä ollut mielenterveys on
muutettu muotoon ihminen voimavaroineen. Näin sen vuoksi, että mielenterveyden nähdään
olevan osa ihmisenä olemisen kokonaisuutta, jolloin alla kuvattujen tekijöiden (ei tietenkään
täydellinen luettelo) katsotaan vaikuttavan siihen, millaiset voimavarat ihmisellä kulloinkin on
käytössään (keskustelua teemasta Sohlman ym. 2005).
Sosiaalinen tuki ja
muu vuorovaikutus
Yhteiskunnalliset rakenteet ja
resurssit
- yksilötaso
- perhepiiri
- koulu
- työ
- yhteisö ja ympäristö
- hallinto ja palvelut
- yhteiskuntapolitiikka; toimintaresurssit
ja toimintamahdollisuuksien
toteutuminen
- yhteiskuntajärjestelmä
- koulutusresurssit, asunto-olot
- taloudelliset voimavarat
- palvelujen saatavuus ja laatu
IHMINEN
VOIMAVAROINEEN
Yksilökohtaiset tekijät
ja kokemukset
- tunne-elämä, ajattelu, toiminta
- identiteetti, käsitys itsestä,
itsetunto
- autonomia
- toiminta- ja
vaikuttamismahdollisuudet
- sopeutumiskyky (hallinta,
stressinsietokyky)
- muut yksilölliset voimavarat
(koulutus, tieto)
- elämän koettu mielekkyys
- terveys
Kulttuuriset arvot
- vallitsevat yhteiskunnalliset arvot
(tasa-arvo, ihmis-, ja yksilön
oikeudet, oikeudenmukaisuus yms.)
-ihmisten hyvinvointiin kohdistuva
sosiaalinen arvostus
- sosiaalista kanssakäymistä
määrittävät säännöt
- mielenterveyden ja sen häiriöiden
sosiaaliset määritteet
- mielenterveys- ym. ongelmien
leimaavuus
- erilaisuuden sieto
Kuvio 1. Ihmisen voimavarojen muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Mukailtu Lavikainen
ym. (2001) mielenterveyden mallista.
44
Kuvio kertoo ihmisenä olemisesta. Juuri yksittäisessä ihmisessä vuorovaikutteiset erilaiset tekijät
kohtaavat ja saavat muotonsa, kun ovat vuorovaikutuksessa juuri tuon ihmisen kanssa. "Tulos"
voi olla voimissaan oleva ihminen, pärjäävä ihminen, uupunut ihminen, fyysisesti tai psyykkisesti
sairastunut ihminen jne.
Ihmisen voimavarojen muotoutumisen tarkastelu edellä kuvatulla tavalla tarkoittaa ihmisen
näkemisen kokonaisuutena. Ymmärretään, että kullakin on omanlaisensa fyysinen, sosiaalinen,
mielellinen ja henkinen ulottuvuutensa sekä oma elinympäristönsä ja edeltänyt elämä
sosialisaatioprosesseineen. Ihmisten kohtaamisen ja toiminnan perustaa ovat ihmisarvo,
kunnioitus, yhdenvertaisuus rehellisyys, luottamus, välittäminen, kuulluksi tuleminen ja
oikeudenmukaisuus; nämä ovat myös voimaantumisen mahdollistamisen perusasioita.
Asukastaloympäristössä voidaan vaikuttaa moniin kuvion sisältämiin asioihin. Suurimmat
mahdollisuudet ovat sosiaalisen tuen, vuorovaikutuksen ja monien yksilöllisten tekijöiden alueilla.
Osa ihmisten ongelmista on sen luonteisia, että niiden ratkomiseen ei ole mahdollisuuksia. Myös
arvomaailma voi pienissä puitteissa kehittyä sallivampaan, erilaisuuden hyväksyvämpään
suuntaan. Yhteiskunnan rakenteisiin ja resursseihin ei juuri voida vaikuttaa, vaikka
yhteiskuntapolitiikan vaikutukset ovat kyllä nähtävillä työttömyytenä, köyhyytenä jne. Tässä
mielessä lähidemokratian kehittäminen, niin tärkeää kuin se onkin paikallisten olojen parantamisen
ja ihmisten osallistumisen kannalta, ei ole riittävä demokratian toteutumisen tai osallisuuden
mahdollistumisen tae. Sosiaalinen tuki, osallisuus yhteisössä, sallivuus, itsearvostuksen
vahvistaminen, vuorovaikutuksen rikastaminen, osallistuminen jne. ovat keskeistä
asukastalotoiminnassa. Voimaantumis- ja osallisuuskäsitteitä on tarkasteltu luvussa 4 ja
työntekijän rooleja / tehtäviä / osaamisia yms. asukastalossa luvussa 7.3.
Toimijuus
Toiminnan ja toimijuuden käsitteet liittyvät ihmiskäsitykseen. Setlementtiperustaisen
asukastalotoiminnan arvoperustaan sekä toimintaperiaatteisiin ja -käytäntöihin sisältyvän
ihmiskäsityksen mukaisesti ihmisenä olemista luonnehtii toiminta. Toimijuus puolestaan on sitä,
että ihminen on oman elämänsä subjekti, ei toisten toiminnan, tietämisen ja toimenpiteiden kohde.
Hyvään elämään kuuluu mahdollisuus käyttää kykyjään, taitojaan ja osaamistaan kykyjensä
mukaan ja itselle ominaisella tavalla sekä mahdollisuus olla yhteydessä muihin ihmisiin ja vaikuttaa
elämänsä kulkuun.
Toimijuuden vahvistuminen, jota asukastalossa voimaantumisen mahdollistamisen kautta
tavoitellaan, tarkoittaa yksikertaisesti sanoen sitä, että ote omaan elämään vahvistuu ja voi
aiempaa paremmin toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Voimaantuminen, osallisuus ja toimijuus
liittyvät toisiinsa. Ne ovat erilaisissa elämän prosesseissa tapahuvia, luonteeltaan sosiaalisia /
vuorovaikutuksellisia asioita; niiden toteutumismahdollisuuksiin vaikuttavat lukuisat tekijät.
Osallisuus ja toimijuus sisältävät samantyyppisiä asioita eri näkökulmista tarkasteltuina. Oleellista
on, että ei aseteta ulkopuolisia määreitä sille, millainen toimija ihmisen tulisi olla tai
tavoitetta, millaiseksi hänen pitäisi tulla (esim. aktiivi kansalainen).
Ihmisen elinolosuhteet ja elinympäristö asettavat rajoja toimintavapauksille ja -mahdollisuuksille,
eräitä niistä käsiteltiin lyhyesti luvussa 4 ja niitä löytyy myös edellä olevasta voimavarakuviosta.
Jyrki Jyrkämän (2007) toimijuuden ulottuvuuksien erottelu auttaa konkretisoimaan toimijuuden
käsitettä, sen toteutumisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä ymmärtämään / havaitsemaan
yksilökohtaisesti toimijuuteen vaikuttavia asioita.
Toimijuus syntyy, muotoutuu ja uusiutuu alla lueteltujen ulottuvuuksien yhteen kietoutuvana
dynamiikkana. Kuvio tästä on seuraavalla sivulla.
Osata
- tiedot, taidot, erilaiset pysyvät osaamiset laajasti käsitettynä
Kyetä
- fyysiset ja psyykkiset kyvyt; tilanteesta toiseen vaihteleva toimintakyky
Haluta
- tahtominen, päämäärät, tavoitteet, motivaatio
45
Täytyä
- fyysiset ja sosiaaliset pakot ja rajoitukset
Voida
- mahdollisuudet, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät rakenteet tuottavat ja avaavat
Tuntea
- liittyy ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin
ja tilanteisiin tunteitaan
Ruumiilliset
kykenemiset
Kyetä
Taidot, tiedot
Pakot,
välttämättömyydet,
esteet, rajoitteet
Osata
Täytyä
Haluta
Voida
Tavoitteet,
päämäärät,
motivaatiot
Tuntea
Mahdollisuudet,
vaihtoehdot
Tunteet, arviot,
arvostukset
Kuvio 2. Toimijuuden ulottuvuudet (Jyrkämä 2007).
Toimijuuden ulottuvuuksien erittelyä voidaan hyödyntää käytännön toiminnan reflektoinnissa ja sen
avulla voidaan havainnollistaa / ymmärtää ihmisten elämäntilanteita sekä selventää, millaisia
muutoksia elämäntilanteessa on tapahtunut. Esimerkiksi työllistymistoiminnassa voidaan pohtia
yleisellä ja yksilötasolla, mistä työllistymisen vaikeudet johtuvat (työpaikkojen puute, taitojen puute
yms.) ja mihin tekijöihin eri tilanteissa voidaan vaikuttaa ja miten toimitaan, kun
vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Asukastalossa törmätään myös ristiriitatilanteisiin
esimerkiksi silloin, kun kykenevyys ja / tai osaaminen ei riitä, mutta on kuitenkin pakko tehdä
(sähköinen asiointi, tuetta jääminen omaishoitajana yms.). On myös tärkeää, että löytyy pieniäkin
tavoitteita ja toiveita, ne ovat olennaisia voimaantumisen mahdollistumisen kannalta.
46
Alla olevaan kuvioon on tiivistetty asukastalotoiminnan kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen
pohjautuva tausta-ajattelu
Sosiaalinen tuki ja
muu
vuorovaikutus
Yhteiskunnalliset
rakenteet ja resurssit
IHMINEN
VOIMAVAROINEEN
Yksilökohtaiset
tekijät ja
kokemukset
Toiminta
Kulttuuriset arvot
Osallisuus
Toimijuus
Voimaantuminen
Inhimilliset toiminta-mahdollisuudet (Martha Nussbaum)
47
Kirjallisuutta
Aarnio, S., Koivula, E. & Sjelvgren, J. 2011. Matinkylä-Olarin asukastalo -hankeen projektiraportti.
Anttila, M. & Juote, A. (2010) Rajapintakeskustelut järjestöjen ja julkisen eri kentillä. Tapaustutkimus Pasilan
asukastalon asemoitumisesta sosiaalipalvelujen kentälle. Kehityspiikki Tutkimus Oy
Coleman, J. S. 1988. Social Capital in Creation of Human Capital. American Journal of Sosiology 94, 95120.
Dupuis-Blanchard, S., Neufeld, A. & Strang, V. R. 2009. The Significance of Social Engagemant in
Relocated Older Adults. Qualitative Health Research 19 (9), 1186 – 1195.
Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 / Tietoisku 3/2014. Viitattu 27.8.2014.
http://www.espoo.fi/download/noname/%7BA0283DB9-1EEA-4D73-B60A-5CCB1700378C%7D/46606
Espoon väestörakenne 2011/2012. Viitattu 30.1.2013 noname/%7BFE3270E2-E7EE-4A9D-9523FE8E81C56979%7D/24704.
Granovetter, M. 1983. The strength of weak ties: A network theory revisited. Sociological Theory, Volume 1,
201 – 23
Hyyppä, M. T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Iisakka, L. (toim.) 2006. Sosiaalinen pääoma Suomessa – Tilastokatsaus. Helsinki: Edita Prima Oy.
Jussila, S. 2012. Kuuminta nyt: Lähiö. (20.2.2012). http://ylioppilaslehti.fi/2012/02/kuuminta-nyt-lahio/
Jyrkämä, J. 2007. Toimijuus ja toimintatilanteet – Aineksia ikääntyneen arjen tukemiseen. Teoksessa
Marjaana Seppänen, Antti Karisto & Teppo Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden
ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PK-Kustannus.
Kankainen, Tomi (2007) Yhdistykset, instituutiot ja luottamus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology
and Social Research nro. 326. Viitattu 27.1.2015.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18730/9789513930967.pdf?sequence=1
Kivipelto, M. & Kotiranta, T. 2011. Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi. Miten voimme edistää sitä
sosiaalityössä? Janus vol. 19 (2) 2011, 122-142.
Koivisto, J. 2009. Käytännöt, arviointi ja ”hyvyys”. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):2, 167-173.
Kortteinen, M. Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus: esimerkkitapauksia ja tutkimushanke.
http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/ASUMI/Avajaisseminaari%202011/Esitykset/MATTI%20KORTTEINEN.
pdf
Kouvo, A. (2014) Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä
mekanismeista. Turun yliopisto. Sarja C 381. Painosalama Oy. Turku.
Kähärä, P. (2012)Bridge building in the Pasila Community Center. Helsinki Metropolia University of Applied
Sciences. Bachelor of Social Services. Degree Programme in Social Services. Work placement 3 report.
Lavikainen, J., Lahtinen, E. ja Lehtinen, V. (2001) Public Health Approach on Mental Health in Europe.
Ministry of Social Affairs and Health, European Commission, Stakes. Saarijärvi.
Lindström, K. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 24.1.2013.
Massey, D. 2008. Samanaikainen tila. Toim. Mikko Lehtonen, Pekka Rantanen & Jarno Valkonen. Tampere:
Vastapaino.
Massey, D. (1994) Space, Place and Gender. University of Minnesota Press. Minneapolis. Fourth printing
2005.
Nieminen, T. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 25.1.2013.
48
Nussbaum M. (2000) Women and Human Development. The Capability Approach. University Press,
Cambridge.
Puurunen, P. & Röpelinen, A.-M. 2004. Kohtaamisia lähiötyössä. Jane Addamsin setlementtityö 1800 – 1900
–lukujen taitteessa ja vanhemmuuden tukeminen nykypäivän lähiöprojektissa. Teoksessa P. Puurunen & A.M. Röpelinen (toim.) Arvot, aatteet ja auttamisen arki. Juhlakirja professori Juha Hämäläisen täyttäessä 50
vuotta 10.2.2004. Kuopio: Kopijyvä.
Rehtilä, I. (2009) Inhimillinen toiminta asukkaiden tiloissa. Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos.
Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Yhteisösosiaalityön erikoisala.
http://kaupunginosat.net/myllypuro/images/stories/pdfdokumentit/Inhimillinen-toiminta-asukkaiden-tiloissa.pdf
Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulu University Library.
Seppänen-Järvelä, R. (2012) Odottamattomien, ennakoimattomien tulosten ja vaikutusten
havaitseminen ja hyödyntäminen. Luento 5.6.2012. Arviointifoorumi, Soste. Julkaisematon.
Sohlman, B. (2004) Funktionaalinen mielenterveyden malli positiivisen mielenterveyden kuvajana. Stakes.
Tutkimuksia 137. Saarijärvi.
Sohlman, B., Immonen, T. ja Kiikkala, I. (2005) Ongelmallinen mielenterveys. Yhteiskuntapolitiikka 2/2005.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan muistio (10.6.2010). Aikuisten sosiaalipalvelujen palveluverkon kehittäminen
2011 – 2020. Viitattu 30.1.2013.
http://prod07.tjhosting.com/Espoo/Epadyna/intrakun_e.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/64CADF0
621FAC76BC22577D1003781D9?OpenDocument
Särkelä, M. (2009) Miten huono-osainen voi olla osallinen? Tarkastelussa päihteidenkäyttäjien,
toimeentulotuen saajien,vankien ja asunnottomien osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Pro gradu-tutkielma.
Yhteiskuntapolitiikka / Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteri ohjelma. Yhteiskuntatieteiden ja
filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto.
Tiippana, K. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 25.1.2013.
Van Aerschot, P. (2011) Activation Policies and the Protection of Individual Rights. A Critical Assessment of
Situation in Denmark, Finland and Sweden. Ashgate Publishing Limited. MPG Books Group. UK.
Väisänen, V., Immonen, T. & Ojaksela, A. 2011. Setlementtityön juurilla nykyajassa. Kuvaus Itä-Pasilan
asukastalon ensimmäisistä vuosista 2008 – 2010. Kalliolan setlementin julkaisuja 4. Aksidenssi Oy. Helsinki.
http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/03/PasilanAsukastalo_Lowres.pdf