Asukastalon käynnistämishankkeen (2012 – 2014
Asukastalo Kylämaja – ihmisten ja kulttuurien yhdistäjä Asukastalon käynnistämishankkeen (2012 – 2014) loppuraportti Tammikuu 2015 Tuula Immonen & Minna Miettinen 2 Sisällys Lukijalle...................................................................................................................................................................................................3 1 Asukastalo Kylämajan taustaa ...........................................................................................................................................................4 1.1 Näkökulmia asukastalon perustamiseen ....................................................................................................................................................... 4 1.1.1 Espoon kaupunki ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry .............................................................................................................. 4 1.1.2 Asukkaat ja muut toimijat......................................................................................................................................................................... 5 1.1.3 Kalliola: setlementtityön juurilla nykyajassa .......................................................................................................................................... 6 2 Asukastalon toiminnan organisointi ja toimintaperiaatteet ..............................................................................................................8 2.1 Organisoituminen .............................................................................................................................................................................................. 8 2.2 Toteutuksen projektointi ................................................................................................................................................................................... 9 2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet ............................................................................................................................................................................ 10 3 Tausta-ajattelua ................................................................................................................................................................................. 11 3.1 Voimaantuminen - empowerment ................................................................................................................................................................. 11 3.2 Osallisuus ......................................................................................................................................................................................................... 12 4 Tavoiteltu toteutuu: asukastalotoiminnan rakentuminen ............................................................................................................... 13 4.1 Käynnistämisprojektista Kylämajan toiminnan rakentajaksi ...................................................................................................................... 13 4.1.1 Asukastalo Kylämajan visio ja tavoitteet.............................................................................................................................................. 14 4.2 Kohtaamispaikka ja kokoontumistila ............................................................................................................................................................. 14 4.2.1 Tietoja kävijöistä ..................................................................................................................................................................................... 15 4.2.2 Asukastalon roolituksia .......................................................................................................................................................................... 16 4.3 Oleilua, keskustelua, toimintaa, oppimista, tukea … .................................................................................................................................. 17 4.3.1 Olkkari luo tunnelmaa ............................................................................................................................................................................ 17 4.3.2 Omaehtoisuutta, suunnittelua, ryhmiä ja yhdessä tekemistä............................................................................................................ 17 4.4 Apu, tuki ja neuvonta ...................................................................................................................................................................................... 19 4.5 Viestintä ............................................................................................................................................................................................................ 20 4.6 Työllistäminen ja harjoittelu............................................................................................................................................................................ 21 4.7 Vaikuttaminen alueen asioihin ....................................................................................................................................................................... 22 4.8 Yhteisön ongelmien ratkominen .................................................................................................................................................................... 24 5 Asukastalon verkostoja .................................................................................................................................................................... 24 5.1 Keskeiset yhteistyökumppanit ....................................................................................................................................................................... 24 5.2 Verkostojen laajeneminen .................................................................................................................................................................... 26 6 Prosessin arviointia .......................................................................................................................................................................... 27 6.1 Muutos tilasta yhteiseksi paikaksi ................................................................................................................................................................. 27 6.2 Urbaani yhteisöllisyys ..................................................................................................................................................................................... 28 6.3 Työntekijänä asukastalossa........................................................................................................................................................................... 28 7 Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia .................................................................................................................................. 29 7.1 Tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia ..................................................................................................................................................................... 30 7.1.1 Toiminnan kokonaisarviointia ................................................................................................................................................................ 30 7.1.2 Toimintojen arviointia ............................................................................................................................................................................. 33 8 Projektivastaavan havaintoja............................................................................................................................................................ 37 9 Kylämajan tulevaisuus ...................................................................................................................................................................... 38 Liitteet ................................................................................................................................................................................................... 39 Pasilan asukastalosta Matinkylään ..................................................................................................................................................................... 39 Käytäntöjen siirrettävyys ................................................................................................................................................................................. 39 Setlementtiperustaisen asukastalon malli .......................................................................................................................................................... 41 Mallin syventäminen: ihmiskäsitys....................................................................................................................................................................... 43 Kirjallisuutta ......................................................................................................................................................................................... 47 3 Lukijalle Asukastalotoiminta käynnistettiin Matinkylässä hiukan yli kolme vuottaa sitten. Näiden vuosien aikana on tapahtunut paljon. Talo sai nimekseen Asukastalo Kylämaja nimikilpailun voittaneen ehdotuksen mukaisesti; vuosi vuodelta talossa kävijöiden ja toimijoiden määrä on kasvanut. Nykyiseen muotoonsa asukastalon toiminta on rakentunut lukuisten asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Kylämajan toiminnalla on vakiintunut perusta, mutta joustavuus ja vastaanottavaisuus uusille ajatuksille ja toiminnoille on säilynyt. Aloite asukastalon perustamiseen tuli Espoon kaupungilta. Toiminnan toteutuskumppaneiksi kaupungin lisäksi tulivat Kalliolan setlementti ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Kumppanuusosapuolten yhteisen näkemyksen mukaan asukastalotoiminta on omiaan edistämään erilaisten ihmisten välistä vuorovaikutusta, mahdollistamaan osallisuutta ja osallistumista sekä vaikuttamista alueen asioihin. Espoon kaupungin lisäksi toimintaa on rahoittanut Raha-automaattiyhdistys kolmivuotisen Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen kautta. Kiitos rahoittajille, jotka ovat mahdollistaneet toiminnan toteuttamisen! Kylämajasta on tullut käynnistysvaiheessa asetettujen tavoitteiden mukaisesti asukkaiden ja monenlaisten toimijoiden oma paikka: Siellä voi tavata muita ihmisiä sekä toteuttaa erilaisista tilanteista ja tarpeista nousevia toimintoja. Myös apua ja tukea on saatavilla, niin vertaisilta kuin ammattilaisiltakin. Paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin vastaaminen on tärkeä osa toimintaa. Tässä Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen loppuraportissa tarkastellaan asukastalotoiminnan kehittymistä kolmen ensimmäisen toimintavuoden ajalta. Aluksi palataan asukastalon perustamisen taustaan, sen jälkeen kerrotaan toiminnan organisoinnista, tausta-ajattelusta, projektille ja asukastalolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä toiminnan rakentumisesta, tuloksista ja vaikutuksista. Useissa kohdin Kylämajan toiminnan lähtökohtia ja kehittymistä verrataan vuonna 2008 perustetun Pasilan asukastalon toimintaan, sillä Käynnistämishankkeen yhtenä tarkoituksena oli selvittää asukastalon toimintamallin siirrettävyyteen liittyviä kysymyksiä. Tätä aihealuetta käsitellään varsinaisessa raportissa olevien viittausten lisäksi syvemmin liitteessä 1. Kylämajan toiminnan kehittämisessä pyrittiin myös hyödyntämään kaikki se tieto, mitä asukastalotoiminnasta oli Pasilan toiminnan perusteella kertynyt. Omistamme tämän raportin alueen asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille, jotka ovat olleet yhdessä Kalliolan setlementin, Emy:n ja Espoon kaupungin aikuissosiaalityön kanssa rakentamassa Kylämajasta kaikille avointa kohtaamis-. keskustelu- ja toimintapaikkaa. Jatketaan yhteistä matkaa vielä tulevinakin vuosina! Asukastalo Kylämajassa tammikuussa 2015 Pia Hänninen, Riikka Koola, Minna Miettinen & Sointu Tulkki 4 1 Asukastalo Kylämajan taustaa Matinkylän asukastalon (sittemmin Asukastalo Kylämaja) suunnittelu käynnistyi vuonna 2010 Espoon kaupungin aikuissosiaalityön aloitteesta osana kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakennemuutosta. Asukastalon toiminnan toteutuskumppaneiksi tulivat Espoon kaupunki, Kalliolan setlementti ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Asukastalo avattiin lokakuussa 2011. 1.1 Näkökulmia asukastalon perustamiseen Asukastalo Kylämajan toiminnan nopeaa käynnistymistä ja tasaista kasvua selittää osaltaan se, että sekä toiminnan ”päävastuullisilla” että asukkailla ja muilla toimijoilla oli useita samansuuntaisia näkemyksiä asukastalon tarpeellisuudesta. Eri toimijoilla oli myös omia intressejään, joiden toteutumista asukastalon saaminen voisi edistää, keskeinen näistä oli toimintatilan saaminen alueelle. 1.1.1 Espoon kaupunki ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry Asukastalotoiminnan käynnistäminen Espoossa tapahtui osana Espoon kaupungin palveluverkkouudistusta. Sen tavoitteena oli sosiaalipalveluiden keskittäminen, minkä ohella suunniteltiin luotavaksi alueellisia tiloja, joissa sosiaalityöntekijät voivat tavata asiakkaitaan. (ks. Aarnio, Koivula & Sjelvgren 2011). Ensimmäinen asukastalo perustettiin Matinkylään.1 Asukastalotoiminnan käynnistämistä käsiteltiin kesäkuussa 2010 sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa, jonka muistiosta seuraava lainaus on: Matalankynnyksen yhteisöllistä toimintaa Asiakkaiden omatoimisuutta ja osallisuutta edistäviä asukastiloja esitetään perustettavaksi Matinkylään. Tiloihin varattaisiin sosiaalityöntekijän ja asiakkaiden vastaanotolle tilat. Esityksen jälkeen jokaisella neljällä suuralueella olisi asukastilat, joissa sosiaali- ja terveystoimen palveluja tarjotaan matalankynnyksen palveluina. Tiloissa järjestetään asiakastapaamisia, verkostokokouksia, maahanmuuttajien kielikursseja sekä vertaistukiryhmiä. Matalankynnyksen asukastilojen kehittäminen edistää maahanmuuttajien kotoutumista osaksi yhteisön elämää. Toiminta ehkäisee myös nuorten syrjäytymistä tarjoamalla yhteistyössä järjestöjen kanssa mm. vertaistukea ja toiminnallisia mahdollisuuksia. Matalankynnyksen asukastilojen toimintaa kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen, espoolaisten järjestöjen, seurakunnan ja yritysten kesken. Palvelukonseptissa yhdistetään olemassa olevat maahanmuuttajien toimintakeskukset ja muut sosiaalityön ylläpitämät asukastilat uudenlaisiksi asukkaiden ja sosiaalityön areenoiksi. (Sosiaali- ja terveyslautakunnan muistio 10.6.2010.) 1 Monet Suur-Matinkylän alueeseen liittyvät tekijät puolsivat Espoon ensimmäisen asukastalon perustamista juuri Matinkylään: väestömäärä oli ja on edelleen kasvussa ja alue muutoksessa, alueella asuu paljon maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja yksin asuvien määrä on suuri. Muutamia lukuja: Vuoden vaihteessa 2013 - 2014 Suur-Matinkylän väestömäärä oli kasvanut Espoon alueista eniten. Vakituisia asukkaita suuralueella oli 37 338 (Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014). Kotimaisten kielten lisäksi yleisimpiä äidinkielenä puhuttuja vieraita kieliä ovat venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Nämä kielet ovat myös kasvaneet eniten espoolaisten äidinkielinä. Suur-Matinkylän alueella puhuu kotimaisten kielten lisäksi muita kieliä 11,9 % asukkaista. (Espoon väestörakenne 2011/2012). Alueella on yksin asuvia enemmän kuin millään muulla Espoon alueella (40,2 % asuntokunnista, koko Espoossa 35 %). 5 Espoon kaupungin aikuisten sosiaalipalvelujen aluepäällikkö Tapio Niemisen mukaan Kalliolan setlementin kokemus asukastalotoiminnasta Pasilassa oli yhtenä syynä siihen, että Kalliola valittiin kumppaniksi asukastalohankkeeseen. Yhteistyötä pohjusti myös se, että kaupungilla oli hyviä kokemuksia yhteistyöstä ja kumppanuudesta Espoon keskuksessa Pappilantiellä toimivien järjestöjen kanssa (Emy ja Kalliolan setlementin kohtaamispaikka Askel). (Nieminen 25.1.2013). Oleellista oli myös se, että Kalliolan setlementti on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton eikä se ole minkään ryhmän etujärjestö. Asukastalotoiminta soveltui hyvin Espoon mielenterveysyhdistyksen tapaan toimia: Emy:llä on useita matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja – se on mahdollistanut vertaistukea ja mielekästä tekemistä Espoossa lähes 30 vuoden ajan. Toiminta on avointa kaikille, ei tarvita diagnoosia eikä lähetettä. Emy:n toimintavalikoimaan kuuluvat retket, leirit, matkat sekä monenlainen ryhmä- ja vertaistukitoiminta. Emy:n ja Kalliolan yhteistyöllä on pitkät perinteet. Molempien toiminnan perustana on ihmislähtöisyys sekä tuen saamisen ja osallisuuden mahdollistaminen myös heille, jotka ovat heikossa yhteiskunnallisessa asemassa tai muutoin ongelmallisessa elämäntilanteessa. 1.1.2 Asukkaat ja muut toimijat Pasilan asukastalon ja Kylämajan lähtökohdat erosivat toisistaan: Pasilaan asukastalo saatiin asukkaiden ja muiden alueen toimijoiden aloitteellisuuden ja aktiivisuuden ansiosta. Matinkylässä puolestaan oli kyse toiminnasta, joka käynnistettiin osana kaupungin palvelurakennemuutosta. Tämän vuoksi jo asukastalon suunnitteluvaiheessa huolehdittiin siitä, että toiminnan toteuttajapohja on laaja sekä järjestettiin asukastilaisuuksia, joilla pyrittiin varmistamaan, että asukastalosta tulisi alueen oma eikä ulkoa tuotu. Suunnittelupalavereissa oli edustajia myös mm. Soccasta – Pääkaupunkiseudun osaamiskeskuksesta, Laurea-ammattikorkeakoulusta ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitokselta. Asukkaiden, järjestöjen ja muiden toimijoiden tapaamisten järjestäminen aloitettiin loppuvuodesta 2010. Tilaisuuksissa keskusteltiin alueen tilakysymyksistä yleensä ja osin hyvinkin pikkutarkasti tulevan asukastalon mahdollisista toiminnoista sekä tilojen käyttömahdollisuuksista. Kaivattiin tilaa erilaisille toiminnoille ja paikkaa, jossa ihmiset voisivat tavata tuttuja ja uusia ihmisiä. Toivottiin yhdessä oloa ja keskustelua ja kaikenlaisia ihmisiä. Kyseltiin tuleeko kahvila, voiko lukea lehtiä, saako apua erilaisiin ongelmiin, onko toiminta maksutonta, saako tiloja myös yksityiskäyttöön jne. Tilaisuuksiin ei osallistunut maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja toivomuksena esitettiin, että myös he löytäisivät asukastalon. Todettiin, että Laiturin lakkauttamisen jälkeen heillekään ei ole ollut paikkaa. Tämän huolen vuoksi Asukastalon käynnistämishankkeen hakemukseen kirjattiin työntekijän keskittyvän erityisesti maahanmuuttajien tavoittamiseen. Asukastalon auettua kuitenkin havaittiin, että maahanmuuttajia oli alusta alkaen mukana toiminnoissa. Lisäksi Laurea-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat kartoittivat keväällä 2011 pienimuotoisesti alueen asukkaiden sekä Matinkylä-Olarin opiskelijoiden ja maahanmuuttajanuorten asukastalotoimintaan liittyviä tarpeita. Haastattelujen perusteella erityisesti maahanmuuttajanuorilla oli kiinnostusta tutustua suomalaisiin ikätovereihinsa ja suomalaiseen kulttuuriin. Suomalaistaustaiset opiskelijat puolestaan eivät tunteneet vetoa asukastalotoimintaan, sillä heillä oli jo paljon muita aktiviteetteja elämässään. (ks. myös Aarnio ym. 2011, 15). Alueen asukkaat olivat kiinnostuneita asukastalon suunnitteluun osallistumisesta, mutta toiminnan organisointivastuuseen suhtauduttiin varauksellisemmin. Vastauksissa toivottiin muun muassa, että asukastalossa olisi matalampi kynnys hakea apua kuin sosiaalipalvelutoimistosta, ja että ihmiset tulisivat kohdatuiksi ja autetuiksi. Asukastalossa toivottiin myös tapahtuvan eri-ikäisten ja eri kulttuuritaustaisten kohtaamisia, ja painotettiin sitä, että paikka olisi tarkoitettu kaiken ikäisille. 6 1.1.3 Kalliola: setlementtityön juurilla nykyajassa Kalliolan näkökulmasta vuonna 2008 käynnistyneen Pasilan asukastalon, samoin Asukastalo Kylämajan, toiminta on setlementtityötä tässä ajassa ja samalla eräänlaista paluuta setlementtityön juurille. Pasilan asukastalon ensimmäisistä toimintavuosista kertovassa raportissa setlementtiperusteista asukastaloa kuvataan seuraavasti: ”Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi osaltaan vahvistaa toiminta-alueen sosiaalista pääomaa. Asukastalon tuottavat alueen asukkaat ja toimijat yhdessä työntekijöiden kanssa. Parhaimmillaan asukastalo kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä ja siitä muodostuu monenlaisten toimintojen sekä vakiintuneiden ja väliaikaisten vuorovaikutusverkostojen kohtaamispaikka. Asukastalon tehtävä on vastata toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja se on aktiivinen toimija yksilöiden, ryhmien ja toiminta-alueen hyvinvointia edistävissä asioissa sekä ongelmien ratkomisessa.” (Väisänen ym. 2011, 55.)2 Yksivuotissynttäreitä juhlittiin porukalla. MiniatyyrikerhoN TUOTANTOA 2 Ensimmäinen setlementti Toynbee Hall perustettiin vuonna 1884 Lontoon East Endin työläiskortteleihin. Suomessa ensimmäinen Lontoon mallin mukainen setlementtitalo, Kalliola, perustettiin Helsingin Kallioon vuonna 1919. Tyonbee Hallista mallia hakenut toiminta käynnistyi Yhdysvalloissa, Chicagossa1889 Jane Addamsin perustamassa Hull Housissa. Alkuvuosien toimintaa ohjanneet lähimmäisen rakkauden periaatteet korvautuivat sittemmin yhteiskuntafilosofisemmalla ja tieteellisellä lähestymistavalla. Tähän vaikuttivat mm. Addamsin kiinnostus selvittää ja tuoda esiin tieteellisen tutkimuksen keinoin alueen yhteiskunnallisia epäkohtia sekä yhteydet pragmatistina ja kasvatuksen filosofina tunnetuksi tulleeseen John Deweyhin. Sosialistisia vaikutteita taloon toi puolestaan Florence Kelley (Puurunen & Röpelinen 2004, 153). Suomessa setlementtityö aloitettiin sisällissodan jälkitunnelmissa. Luonnollista on, että erityisesti korostettiin yhteyksien rakentamista yhteiskuntaluokkien välille; taustalla olivat kristilliset lähimmäisen rakkauden periaatteet. Setlementtiliike on mihinkään tiettyyn ideologiaan sitoutumatta ammentanut monista lähteistä ja samalla tuottanut ainesta monenlaiseen käyttöön, esim. Jane Addams on myös yhdyskuntatyön ja yhteisösosiaalityön ”kantaäiti”. (Väisänen ym. 2011, 5 – 6). Ensimmäisiin setlementtitaloihin asetuttiin asumaan (to settle), jotta päästiin läheisiin kosketuksiin asukkaiden kanssa. Nykyisissä asukastaloissa ei asuta, mutta perinteiden mukaisesti asetutaan alueelle toimimaan yhdessä asukkaiden kanssa. 7 Alueella on toimittu aiemminkin – aktiivit kertovat ALUEEN OLOJA PARANTAMASSA Aikoinaan Matinkylän Huollon Mikko Peltokorpi lähetti asukkaille kyselyn siitä, miten asukkaat haluaisivat parantaa alueen oloja. Tuohon aikaan Matinkylällä oli melko huono maine, koska alueella oli "vuokrakasarmeja", siis paljon ihmisiä asui tiiviisti. Järjestyshäiriöitäkin oli jonkun verran. Samanlainen maine aikoinaan oli Helsingin Jakomäellä. Asukaskyselyn seurauksena järjestettiin pohdintatilaisuuksia, joissa yhdessä mietittiin, mitä kaikkea ja kuka voisi tehdä alueen olojen kohentamiseksi. Mainittakoon muun muassa, että Matinkyläntie oli tuolloin todella leveä "strada", jolla saattoi kokea vauhdin hurmaa. Sitten, projektin vaikutuksesta, kadun keskelle rakennettiin koroke ja istutettiin puita. Huomattava parannus! Yhteisissä pohdintatilaisuuksissa keskusteltiin myös asukkaiden yhteisestä tapaamispaikasta. Tuolloin se ei toteutunut. Sitä vastoin toteutui nuorille tarkoitettu yhdessäolopaikka. Aseman lapset oli jo perustanut Helsinkiin Walkers kahvilan. Soukassa oli myös avattu nuorille "hengailupaikka". Stig Lindström oli yksi sen perustajista. Matinkylän Walkers toimi monitoimitalolla kymmenisen vuotta. Nuoret löysivät paikan hyvin. Kun sitten jonkinlaisista ideologisista syistä Walkers joutui siirtymään vanhan ostari toiseen kerrokseen, toiminta hiipui ja loppui kokonaan alkuvuodesta 2002. Olin mukana toiminnassa ihan alusta loppuun. (Kerttu Tiippanan haastattelu 24.1.2013.) Kerttu Tiippana on asunut alueella vuodesta 1984 ja toiminut aktiivisesti asukkaana ja vapaaehtoisena erilaisissa toiminnoissa. TOIMINTAA JA TOIMIJOITA Matinkylässä alkoi 1996 Lobby-projekti. Sen tavoitteena oli kehittää avohuollollisia ja yhteisöllisiä tukitoimenpiteitä lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin yhteistyössä alueen muiden kasvatusalan toimijoiden kanssa. Tavoitteeksi asetettiin myös perheiden ja lähiverkostojen omien voimavarojen löytäminen sekä erilaisissa elämän vaiheissa ja tilanteissa olevien ihmisten tukeminen, tällöin syntyi myös Matinkylän Monitoimiset. Alueelle perustettiin Stig Lindströmin toimesta Aseman lasten Walkers nuorten yökahvila. Hän keräsi mukaan alueen nuorten vanhemmista vapaaehtoistyöntekijöitä kahvilan ylläpitämiseen. Lobby-projektissa kehitettiin myös varhaisen puuttumisen monitasoinen malli Varpunen, se syntyi alueellisen yhteistyön tuloksena 2002 – 2005. Toiminta oli RAY:n tukemaa ja päävastuussa olivat Espoon Diakoniasäätiö, Olarin seurakunta, Espoon kaupunki (koulut), jolloin minä astuin myös kuvioihin mukaan, aloitin myös silloin Matinkylän asukaspuiston johtajana (lisäksi myös Olarin asukaspuiston johtajana). Matinkylän Monitoimiset muuttuivat Matinkylä-Olarin Monitoimisiksi, kun minut valittiin puheenjohtajaksi. Monitoimisissa keskusteltiin ajoittain yhteisen toimitilan saamisesta alueelle, mutta meillähän oli jo asukaspuisto sekä monikulttuurinen Laituri. Laiturin lopetus kärjisti tilannetta ja vaatimukset nostivat päätään voimakkaammin. Silloin tajuttiin, että monikulttuuriset perheet ovat menettämässä tärkeän kohtaamispaikan ja perheettömät aikuiset halusivat myös paikan, asukaspuisto oli suunnattu lähinnä pienten lasten perheille ja koululaisille.” (Kristiina Lindströmin haastattelu 24.1.2013.) Kristiina Lindström on toiminut pitkään Matinkylä-Olarin Monitoimisissa mm. puheenjohtajana sekä asukaspuistojen johtajana Matinkylässä ja Olarissa sekä tehnyt pitkään alueella verkostotyötä. Tällä hetkellä Lindström työskentelee Ejy:n Voimanpesä -hankkeessa. 8 2 Asukastalon toiminnan organisointi ja toimintaperiaatteet Asukastalotoiminnan rahoituksesta ovat vastanneet Espoon kaupunki ja Rahaautomaattiyhdistys. Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin rahoitus kolmivuotiseen, asukastalotoiminnan aloitusvaihetta tukevaan hankkeeseen, Matinkylän asukastalon käynnistämisprojektiin. Projekti käynnistyi 1.3.2012. Kylämajan tiloissa toimi myös Rayrahoitteinen VAHVA - senioriverkosto -projekti lokakuusta 2011 toukokuun loppuun 2013. 2.1 Organisoituminen Asukastalo Kylämajan toiminnan perustana on yhteistyö ja verkostoituminen. Jo toiminnan monitasoisuus edellyttää tällaista työskentelyotetta, mutta samalla edesautetaan erilaisten näkökulmien ja sisällöiltään vaihtelevia toimintamuotojen yhteen kokoamista ja / tai kokoontumista. Asukastalotoiminnan ”päävastuulliset” ovat Espoon kaupungin aikuissosiaalityö, Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikkö ja Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry. Espoon kaupunki on sitoutunut kustantamaan toimitilat, asukastalon vastaavan palkkakulut ja osan toimintamenoista. Talossa on myös kaupungin toimintaa: sosiaaliohjaaja on osa asukastalon toteuttajatiimiä ja myös Espoon työväen opistolla on ollut talossa kursseja. Kalliola vastaa Kylämajan toiminnan toteutuksesta yhteistyössä Emy:n kanssa. Parhaimmillaan toiminnasta on vastannut Kalliolan osalta kolmen työntekijän tiimi: asukastalon vastaavan lisäksi Ray-projekteissa työskennelleet työntekijät. Vahva – senioriverkosto -hanke toimi Matinkylässä jo Kylämajan suunnitteluvaiheessa, projektin työntekijä osallistui aktiivisesti sekä suunnitteluun että asukkaille tiedottamiseen. Kylämajan setlementtiarvoihin perustuvat toimintaperiaatteet ovat samat kuin Kalliolan hallinnoimassa Pasilan asukastalossa, mutta Kylämajan toiminta tuotettiin uudessa ympäristössä yhdessä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Tämä tarjosi hyvän mahdollisuuden tarkastella toimintamallien siirrettävyyskysymyksiä, mikä olikin Käynnistämisprojektin toinen tehtävä. Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön toiminnoista läheisintä yhteistyötä tehtiin alusta alkaen Pasilan asukastalon kanssa (tietojen vaihto, asukastalon toimintamallin ja työllistämistoiminnan kehittäminen). Yhteistyötä on tehty ja tehdään myös Askeleen (erityisesti työllistämistoiminta), neuvontapiste Ne-Rån (palvelujärjestelmää koskeva neuvonta ja apu) sekä Vapaaehtoistoiminnan (Kalliolan vapaaehtoisten yhteinen koulutus ja virkistys) kanssa. Toimintaa tuetaan lisäksi kansalaistoiminnan yksikön käytäntöjen mukaan (esimiestehtävät, seuranta, arviointi ja raportointi). Asukastalossa työskentelee myös yksi Emy:n työntekijä. Aluksi työntekijä vastasi erityisesti työllistämistoiminnasta Emy:n Audentes -työllistämishankkeessa. Tämän ja Kalliolan Senioriverkosto -hankkeen päätyttyä työntekijä on Emy:n tehtävien ohella huolehtinut erityisesti vapaaehtoistoiminnasta. Emy on myös järjestänyt säännöllisesti ryhmätoimintaa. Kaiken kaikkiaan yhteistyö on ollut ja on jokapäiväistä, monipuolista ja tiivistä. Työllistettyjen, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden osuus toiminnan toteutuksessa on oleellinen. 9 Asukastalo Kylämajan toiminnassa yhdistyy monta tasoa: Kuntataso/Espoon kaupunki (esimerkiksi yhteistyö asukastalon toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa, vastavuoroinen tiedottaminen, vaikuttaminen alueellisesti, asukastalon toiminnan pysyvyyden takaaminen). Aluetaso/Suur-Matinkylä (esimerkiksi Matinkylä-Seura, Olari-Seura, Matinkylä-Olarin Monitoimiset; verkostotyö ja vaikuttaminen). Asukastaloyhteisö (asukastalon toimijat ja toiminnot, toiminnan suunnittelu ja toteutus; yhteisön ylläpito). Yksilötaso (esimerkiksi yhdessä oleminen ja tekeminen, apu ja tuki). Toiminnan monitasoisuus ja yhdessä tekemisen ajatus pyrittiin saamaan näkyville myös Kylämajan ja samalla Käynnistämisprojektin ohjausryhmän kokoonpanossa, edustajia kutsuttiin mukaan monilta tahoilta. Ryhmän tehtäviä olivat asukastalotoiminnan suunnitteluun, arviointiin ja ohjaukseen osallistuminen sekä tiedon välittäminen. Ohjausryhmä jatkaa toimintaansa edelleen. Ohjausryhmän jäseninä ovat olleet: Matti Rajamäki (pj, Kalliolan setlementti), Eveliina Cammarano (Espoon kaupunki), Maria Helin (Olarin seurakunta), Soile Juujärvi (Laurea-ammattikorkeakoulu, Otaniemen yksikkö), Kaj Järvisalo (Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry), Virpi Lajunen (Espoon kaupunki), Kristiina Lindström (Voimanpesä -hanke, Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry), Mika Luukkainen (Espoon Järjestöjen Yhteisö Ejy ry), Tapio Nieminen (Espoon kaupunki), Tuija Norlamo-Saramäki, (Espoon kaupunki), Katri Rannisto (Olari-Seura ry), Antti Ronkainen (Majakka-seurakunta ja Matinkylä-Olarin Monitoimiset), Kerttu Tiippana (alueen asukas- ja yhdistysaktiivi) sekä Sointu Tulkki ja Minna Miettinen (Asukastalo Kylämaja, Kalliolan setlementti). Ohjausryhmä kokoontui lokakuu 2011 - marraskuu 2014 välisenä aikana 12 kertaa. Asukastalo on avoinna neljänä päivänä viikossa kello 9.00 – 16.00 ja yhtenä päivänä kello 9.00 – 18.00. Asukkaiden ja muiden toimijoiden omia kerhoja, kokouksia yms. järjestetään myös talon aukioloajan jälkeen. Myös viikonloppuisin talo täyttyy ihmisten omaehtoisista toiminnoista. 2.2 Toteutuksen projektointi Asukastalon toiminta päätettiin käynnistää projektimuotoisesti. Toiminnalle laadittiin kolmivuotinen strategia / toteutussuunnitelma, jonka yhteinen työstäminen (toiminnan toteuttajat ja ohjausryhmä) selkiytti osaltaan ajattelua siitä, mitä oltiin tavoittelemassa. Tavoitteiden toteutumista ja toiminnan kehittymistä seurattiin ja arvioitiin säännöllisesti Kalliolan kansalaistoiminnan yksikön seurantakäytäntöjä noudattaen sekä ohjausryhmässä. Projektointi ei tarkoittanut toiminnan ahdasta rajaamista, vaan tavoitteiden asettelussa toimittiin, kuten Pasilan asukastalossa ja kuten aikanaan oli toimittu Jane Addamsin Hull Housessa (Puurunen & Röpelinen 2004, 152): Ei haluttu liikaa määrittää toteutettavia toimintoja eikä tavoitella tietynlaista toimintakokonaisuutta. Toimintavapaudet oli säilytettävä, jotta talosta voisi muotoutua aikaa myöten omanlaisensa kokonaisuus. Sen määrittävät ne toimijat, toiminnot sekä käytännön kokeilut, joita asukastalossa kulloinkin on. 10 Käyttäjärakenteen haluttiin olevan mahdollisimman monipuolinen. Sen tuli näkyä niin ikärakenteessa, eri viranomaistahoissa, kantaväestössä, eri kulttuuritaustoissa kuin sosioekonomisessa asemassakin. Tämän katsottiin luovan vankan perustan alueen asukkaiden yhteistoiminnalle ja sille, että asukastalosta muodostuisi ajansaatossa alueen todellinen resurssi. 2.3 Arvot ja toimintaperiaatteet Kylämajan arvoperustasta ja toimintaperiaatteista keskusteltiin ohjausryhmässä. Jo aiemmin ne olivat olleet esillä asukastaloa valmistelevissa asukkaiden ja toimijoiden tapaamisissa. Keskusteluissa periaatteita voitiin konkretisoida Pasilan asukastalon toimintatapojen ja kokemusten kautta vastattaessa kysymyksiin, mitä setlementtiperustainen tarkoittaa tai miten käytännössä toimitaan. Paikalliset toimijat kävivät myös tutustumassa Pasilan toimintaan (esim. Vahva – senioriverkosto -hankkeen toimijat). Asukastalon toiminnan perustana ovat setlementtiarvot, jotka on Kalliolassa määritetty seuraavasti: Erilaisuuden hyväksyminen Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia Tasa-arvoisuus Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Asukastalo Kylämajan toimintaperiaatteet ovat samat kuin ne Pasilassa asukastalon käynnistämisvaiheessa ja sittemmin toiminnan mallinnuksessa on kirjattu (ks. Väisänen ym. 2011, 19): Asukastalo Kylämajan toiminta on avointa eikä tulijoita tunnisteta tai luokitella ongelmien mukaan, vaikka toiminnan tarkoitukseksi voidaan nähdä ongelmien ennalta ehkäisy. Tiedetään, että ihmisten mukana erilaisia ongelmia tulee kohdattaviksi ja niitä ratkotaan yhdessä yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä vaikuttamistoiminnan keinoin. Asukkaat ja paikalliset toimijat ovat asukastalon vahvuus. Toiminnan painopiste on siinä, mitä voidaan tuottaa yhdessä ja millaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voimat on yhdistettävissä. Yksittäisten ihmisten avun tarpeisiin vastataan ymmärtäen, että ihmisten oman elämän hallinnalla on rajansa, samoin keskinäisavun ja yhteisöjen keinoilla vastata erilaisiin avun tarpeisiin. Tämän vuoksi verkostoituminen mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on tärkeää. Toiminnan taustaoletuksena on, että ihmisten voimavarojen vahvistamista voidaan edistää toimimalla heitä arvostaen, rohkaisten ja tarvittaessa auttaen sekä mahdollistamalla toimintavapauksia, osallistumista ja vaikuttamista. Voimaantuminen nähdään sekä yksilöllisenä että sosiaalisena prosessina; ketään ei voi voimaannuttaa, mutta voimavarojen löytymistä voidaan hienovaraisesti tukea (empowerment -teoria, esim. Siitonen 1999). Voimavarojen käyttöön saamisen tukemisella ei tavoitella mitään tietynlaista toimijuutta eli ei määritetä, millainen ihmisen tulisi olla tai millaiseksi tulla. Oletetaan, että esimerkiksi omien asioiden hallinnan lisääntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yhteinen alueen asioihin vaikuttaminen ovat toisiinsa liittyviä ”asukastaloprosessin” osia. Näihin erilaisiin prosesseihin liittyy ja ne synnyttävät monenlaista toimintaa ja toimijuuksia. Asukastalon toiminnassa pyritään laajaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen, mikä on avuksi toiminnan kehittämisessä, ihmisten ongelmien ratkomisessa ja mahdollistaa aluetason vaikuttamista. Setlementtityön perinteisiin nojautuen katsotaan myös, että eritaustaisten ihmisten vuorovaikutukseen saaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja jonkin ryhmän 11 olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman toimijoiden joukon mukaan saamisen. Lisäksi toiminnan järjestämisen ja työmenetelmien valinnan taustalla on työtekijöiden ammatillinen osaaminen ja monialainen työstä kertynyt tieto. Setlementtitoiminnan periaatteiden ymmärtäminen ja setlementtityön toteuttaminen käytännössä, on kulkenut tietoisena valintana läpi prosessin. 3 Tausta-ajattelua Asukastalon toimintaperiaatteet ja alunperin Kylämajalle muotoiltu visio sisältävät monia käsitteitä, jotka ovat sisällöltään epäselviä, niille annetaan erilaisia merkityksiä riippuen toimintaympäristöstä ja toimijoista. Tämän vuoksi on tarpeen kuvata lyhyesti, mitä Kylämajan toiminnassa tarkoitetaan voimaantumisella ja osallisuudella. Samalla avataan toiminnan taustalla vaikuttavaa ns. ohjelmateoriaa (oletuksia siitä, että valitut toimintatavat tuottavat tiettyjä vaikutuksia; ko. oletukset voivat perustua kokemuksiin, tutkimuksiin, suosituksiin, arvolähtökohtiin jne.). Toiminnan taustalla olevaa kokonaisvaltaista ihmiskäsitystä ja toimijuutta kuvataan liitteessä 1 asukastalon toimintamallin syventämiseen liittyen. 3.1 Voimaantuminen - empowerment Voimaantuminen on jo pitkään ollut eräänlainen ”ihmekäsite”, johon saatetaan sisällyttää oletus, että ihmisiä voidaan voimaannuttaa jollakin tavoin ulkokohtaisesti. Asukastalotoiminnassa voimaantuminen ymmärretään Juha Siitosen empowermentteorian (Siitonen 1999) mukaisesti henkilökohtaiseksi, ihmisestä itsestään liikkeelle lähteväksi, mutta samalla sosiaaliseksi, vuorovaikutukselliseksi prosessiksi. Voimaantuminen on yhteydessä mm. sellaisiin tekijöihin kuin itseluottamus, näkemys omista kyvyistä, unelmien, tavoitteiden ja päämäärien asettamisen mahdollisuus, luottamus omiin toimintamahdollisuuksiin ja toimintavapauksiin. Toisia puolestaan tarvitaan, koska itsearvostuksen synty vaatii tuekseen toisten osoittamaa arvostusta ja itseensä luottaminen on vaikeaa, jos kukaan muu ei luota. Päämääriä voi asettaa, mutta ympäristö voi olla niitä edistävä tai estävä. Tämä tarkoittaa, että toista ihmistä ei voida voimaannuttaa, mutta voimaantuakseen ihminen useimmiten tarvitsee toisia, jotka toimivat voimaantumista mahdollistaen. (Emt.). Voimaantumista mahdollistavassa yhteisössä ilmapiiri on hyväksyvä, turvallinen ja luottamuksellinen sekä toimintavapauksia tarjoava. Oikeudenmukaisuus ja avoimuus ovat vallitseva käytäntö ja ennakkoluulottomuus vahvuus. Suhteessa toisiin korostuu kuunteleminen, rohkaisu ja innostaminen sekä kiinnostus ihmiseen ja hänen asiaansa. Ihminen voi kokea itsensä merkitykselliseksi, arvostetuksi ja tasavertaiseksi yhteisön jäseneksi. Voimaantuminen tarkoittaa ihmisellä olevien voimavarojen vahvistumista. Tämä ilmenee eri ihmisissä erilaisina ominaisuuksina, käyttäytymisenä, taitoina ja uskomuksina. Voimaantuminen voi myös olla voimakkuudeltaan vaihtelevaa. Se voi näkyä parantuneena itsetuntona, luottamuksena omaan pärjäämiseen sekä tunteena siitä, että on vaikutusmahdollisuuksia omaan elämään. Voi syntyä hyvän olon tuntemuksia ja positiivista elämänasennetta tai vaikkapa pientä valoisuutta ja toiveikkuutta harmaassa arjessa. Voimaantuminen ei kuitenkaan ole pysyvä tila ja voimaantumisen kokemus voi nopeastikin 12 haihtua, jos ympäristö / toimintatavat / kohtelu ovat sitä tukahduttavia (disempoweroivia). (Siitonen 1999). 3.2 Osallisuus Voimaantumisen tavoin myös osallisuus on paljon käytetty ja monia tulkintoja saava käsite. Asukastalotoiminnassa osallisuus ymmärretään osattomuuden vastakohdaksi. Se on tunnetta kuulumisesta johonkin (esim. asukastaloyhteisöön, ryhmiin, asuinalueeseen, yhteiskuntaan) ja se voi syntyä mm.harrastusten, työn tai vaikkapa asukastalotoiminnan eri muotojen kautta. Osattomuus puolestaan kuvaa tilannetta, jossa yksilö ei ole osallinen jostakin yhteiskunnan tärkeänä pidetyistä asioista, esim. sosiaaliset suhteet, työ, yhteiskunnallinen vaikuttaminen (Särkelä 2009) eikä hän tunne itseään arvostetuksi ja tasavertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Osallisuuden ja osattomuuden toteutumisen vahvasti yhteiskuntapoliittinen luonne tulee esiin, kun niitä tarkastellaan huono-osaisuuden ja inhimillisten toimintamahdollisuuksien3 näkökulmasta (Särkelä 2009 / Nussbaum 2000). Huono-osaisuus on usein aineellisten resurssien puutetta, mutta kyse voi olla myös siitä, että olemassa olevia resursseja ei pystytä käyttämään hyvinvointia edistävästi. ”Huono-osaisuuden ja toimintaresurssien ja mahdollisuuksien tarkastelussa täytyy huomioida yksilötason lisäksi huono-osaisuutta ja toimintaresurssien puutetta aiheuttavat rakenteet, valtadiskurssit, symbolinen väkivalta sekä mahdollisuuksien epätasa-arvo” (Särkelä 2009, 24). Yhteiskunnan rakenteissa ja toimintakäytännöissä on runsaasti parannettavaa osallisuuden mahdollistumiseksi. Erityisesti tämä koskee yhteiskunnallisesti heikossa asemassa olevia ihmisiä. Yhteenvetona ongelmista lainaus huono-osaisten osallisuutta tutkineelta Mona Särkelältä (2009, 62): ”Huono-osaisten osallisuutta lähestytään helposti osallistavasta ja aktivoivasta näkökulmasta sen sijaan, että keskityttäisiin omaehtoisen osallistumisen mahdollisuuksien lisäämiseen ja osallistumisen kynnyksen madaltamiseen. …. Erityisesti huono-osaiset ihmiset nähdään aktivoinnin kohteena, ei henkilöinä, joilla on oikeus omaehtoiseen osallistumiseen ja osallisuuteen … Osallistumiseen liittyvä aktivointi voi kuitenkin jopa rajata yksilön osallistumisen väyliä ja vaikuttamiskohteita, sillä aktivoiva osallistaminen lähtee valmiista raameista eikä välttämättä tue yksilön omista tarpeista nousevaa osallistumista. Aktivoinnilla ja osallistamisella siis tarjotaan mahdollisuutta osallistua, muttei tueta yksilöiden omaehtoista osallisuutta ja omanlaisia osallistumisen paikkoja” (Särkelä 2009, 62, 63). Järjestöjen rooli ihmisten tasavertaisen kohtaamisen, osallisuuden ja osallistumisen mahdollistajina korostuu nykytilanteessa, jolle tyypillistä on työttömyys- ym. ongelmien rakenteellisten syiden yksilöllistäminen, yksilön oikeuksien toteutumiseen liittyvä epätasaarvoisuus, aktivointipolitiikan ongelmat jne. (Yksilön oikeuksista ja aktivoinnista, ks. esim. Van Aerschot 2011). Matalakynnyksisyys, helppo pääsy yhteisöön, osallistumis-, ”Toimintamahdollisuudet sisältävät niin sisäiset kuin ulkoiset mahdollisuudet eli kyvyn toimia sekä hyvät olosuhteet. Niihin kuuluvat sekä ihmisen perustarpeiden tyydyttäminen, kuten ravinto ja hyvä terveys että aktiiviset toiminnot kuten sananvapaus ja yhteisön päätöksentekoon osallistuminen. Inhimillisten toimintamahdollisuuksien avulla saadaan esiin inhimilliselle elämälle tärkeimmät asiat, joita ilman elämä ei olisi enää elämisen arvoista. (ks. Nussbaum 2000). Inhimillisten toimintamahdollisuuksien lähestymistapa näkee jokaisen ihmisen yksilönä. Sen ydinajatuksena on se, että ihminen on yksilönä vapaa ja arvokas, ja että hän itse luo elämäänsä yhdessä muiden kanssa … Lähestymistapa ei keskity tarkastelemaan yksilön tyytyväisyyttä tai sitä, kuinka paljon resursseja hänellä on käytössään, vaan sitä, mitä hän pystyy oikeasti tekemään ja olemaan.” (Särkelä 2009, 27 – 28). 3 13 vaikuttamismahdollisuudet ja voimaantumista mahdollistavat toimintatavat ovat tärkeitä osallisuuden ja osallistumisen näkökulmasta. Voimaantumiseen, osallisuuteen ja osallistumiseen liittyy läheisesti toimijuuden käsite. Tätä käsitellään asukastalomallin syventämisen yhteydessä (liite 1). Toimijuuden käsite liittyy ihmiskuvaan, mutta samalla se on apuväline toimintakäytäntöjen ymmärtämisessä ja suuntaamisessa. Sanottakoon jo tässä yhteydessä, että toimijuus ei ole yhtä kuin aktiivisuus. 4 Tavoiteltu toteutuu: asukastalotoiminnan rakentuminen Tässä luvussa kuvataan asukastalon toiminnan rakentumisprosessia, jonka osa myös Käynnistämisprojekti oli. Toiminnan kehittymistä tarkastellaan suhteessa asukastalon alkuvaiheessa tehtyihin visiointeihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Prosessikuvaus nostaa esiin luonnollisesti myös toiminnan tuloksia, mutta tuloksiin ja vaikutuksiin palataan vielä raportin muissa luvuissa. 4.1 Käynnistämisprojektista Kylämajan toiminnan rakentajaksi Asukastalon käynnistämisprojektille asetettiin ensimmäisessä toteutussuunnitelmassa seuraavat tavoitteet: 1. Asukastalon käynnistämisvaiheen toteutussuunnitelma on toteutettu. 2. Hanke on liitetty osaksi asukastalon toimintaa ja sen toimijaverkostoa. 3. Alueella asuvaan maahan muuttaneeseen väestöön on luotu yhteyksiä ja asukastalotoimintaan liittyvät tarpeita on kartoitettu eri asukasryhmien osalta. Tavoitteena aluelähtöinen toiminnan kehittäminen, jossa eri toimijoiden tarpeet tulevat huomioiduksi. 4. Maahan muuttaneet alueen asukkaat toimivat asukastalolla ja osallistuvat toimintaan. 5. Pasilan asukastalon toimintamallin erityispiirteet suhteessa Matinkylän erityispiirteisiin on täsmennetty ja kirjattu. 6. Asukastalon käynnistämisvaihe on arvioitu ja raportoitu. Projektin tarkoituksena oli solmia aktiivisesti yhteyksiä alueen asukkaisiin, osallistua monipuolisesti käynnistämisvaiheen muuhun toimintaan sekä koota tietoa ja analysoida asukastalon toimintamallin soveltamisen mahdollisuuksia. Projektin toiminta sulautui alusta alkaen osaksi asukastalon toimintaa ja sen verkostoja. Projektin väliraporttia kirjoitettaessa todettiin, että projektin tavoitteet on toteutettu lukuun ottamatta Pasilan asukastalo – Kylämaja -vertailua sekä raportointia. Edellä mainittuun on koottu materiaalia koko käynnistysvaiheen ajan (raportoitu liitteessä). Projektin tavoitteissa painotettiin yhteyksien luomista alueen maahanmuuttajaväestöön, koska maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ei ollut osallistunut asukastaloa valmisteleviin asukastilaisuuksiin. Heitä oli kuitenkin mukana toiminnassa alusta alkaen (ryhmissä, kieliopiskeluissa, työllistettyinä). Luonnollisestikaan toiminta ei tavoita kaikkia maahanmuuttajaryhmiä, kuten ei kaikkia suomalaisiakaan. Suurimmat ryhmät ovat somalialaisia, iranilaisia, irakilaisia, kurdeja, venäläisiä, bulgarialaisia ja unkarilaisia. Tarpeiden kartoitus ja erilaisten ihmisryhmien tavoittaminen sulautuivat osaksi Kylämajan tiedonkeruuta, tiedottamista, tapahtumiin osallistumista jne. Tiedottaminen olikin juuri Käynnistämisprojektin työntekijän yksi päätehtävistä. Hän ohjasi asukastalon toimintaa ja toteutti talon toiminnalle asetettuja tavoitteita yhdessä asukastalon vastaavan, Emy:n työntekijän sekä alkuvaiheessa talossa toimineen Senioriverkoston työntekijän (kesäkuuhun 2013) kanssa. 14 4.1.1 Asukastalo Kylämajan visio ja tavoitteet Asukastalo Kylämajan visio muotoiltiin hyödyntäen Pasilan asukastalon ensimmäiseen kolmivuotisstrategiaan kirjattua visiota: Asukastalo Kylämaja on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimipiste. Se vastaa toiminnallaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja on aktiivinen toimija asukkaiden hyvinvointia edistävissä asioissa. Toiminnan perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi osaltaan vahvistaa alueen sosiaalista pääomaa. Asukastalotoiminnan ensimmäisen kolmivuotiskauden tavoitteet liittyivät asukkaiden tavoittamiseen, toimintojen käynnistämiseen yhteistyössä asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa, asukkaiden suunnitteluun osallistumisen mahdollistamiseen, yhteistyökumppaneiden osaamisen hyödyntämiseen, avun ja tuen tarjoamiseen sekä työhyvinvoinnin ylläpitämiseen. Toteutussuunnitelmissa toiminnan katsottiin sisältävän ainakin seuraavia, tavoitteiden ja vision toteutumista edistäviä elementtejä: olohuone, ryhmätoiminnat, tapahtumat, tuki- ja auttamistoiminta, työllistämistoiminta, viestintä sekä verkostotyö ja vaikuttamistoiminta. Tämäntyyppisiä toimintoja oli jo Jane Addamsin Hull Housessa ja monet niistä ovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tyypillistä toimintaa. Olohuone tarjoaa luontevan mahdollisuuden tulla taloon sisään ilman erityistä asiaa, ihmisten organisoimat toiminnat tapahtuvat yleensä jonkinlaisen ryhmän muodossa, tuki ja apu ovat ”itsestään selvä” osa ainakin setlementtiperustaista työtä ja tässä tapauksessa myös kaupungin ja Emy:n kiinnostuksen kohde, vaikuttamistoiminta liittyy sekä ihmisten auttamiseen että alueella toimimiseen. Toiminnat saavat sisältönsä kuitenkin niitä tuottavien ja niihin osallistuvien ihmisten kautta eikä muutos tilasta yhteiseksi paikaksi tapahdu itsestään. Perusidea oli alusta alkaen se, että yksittäisten palveluiden tarjoamisen sijaan annetaan tilaa elämän erilaisille asioille ja yhdessä olemisen ja tuen muodoille, autetaan tarvittaessa sekä kehitetään lähialuetta ja -yhteisöä yhdessä ”naapuruston” kanssa. Asukastalon käynnistämishankkeen aikana solmittiin yhteyksiä, tiedotettiin eri kanavia käyttäen, toteutettiin lukuisia määräaikaisia toimintoja, tehtiin kokeiluja jne. Toimintaperiaatteiden mukaisesti ihmiset ideoineen ja toimintoineen toivotettiin tervetulleiksi eikä kokeiluille asetettu esteitä (ks. Väisänen ym. 2011, 32). Kaikki suunnitelmissa olevat osa-alueet saivat osin vakiintuneen, osin vaihtelevan sisällön. Asukastalolle luotiin vahva toiminnallinen perusta. Seuraavassa tarkastellaan toiminnan kehkeytymisen prosessia, joka tosin on ollut niin monimuotoinen, että tässä yhteydessä on tyytyminen typistettyyn versioon. 4.2 Kohtaamispaikka ja kokoontumistila Asukastalo Kylämajan tiloissa oli aiemmin toiminut sosiaalitoimisto. Tilan remontointi sujui odotettua hitaammin ja avaaminen siirtyi vapusta 2011 saman vuoden lokakuuhun. Edellä jo kerrottiin, että yhteyksien luominen alueen asukkaisiin aloitettiin hyvissä ajoin ennen asukastalon suunniteltua avaamista. Erityisesti Vahva -senioriverkosto teki töitä kiinnostuksen ylläpitämiseksi, kun avautumista odoteltaessa usko alkoi hiipua. Talon auettua toiminta käynnistyi välittömästi: Espoon työväenopiston järjestämä suomen kielen kurssi kotona oleville vanhemmille (Osallisena Suomessa/Vanhemmat mukaan hanke) aloitti saman tien. Myös VAHVA -senioriverkoston vapaaehtoiset olivat jo mukana 15 toiminnassa. Lisäksi aiemmin solmittujen sopimusten mukaisesti eri toimijat aloittivat tiloissa heti asukastalon auettua. Asukastalon fyysiset tilat mahdollistavat monenlaisen toiminnan toteuttamisen. Tilat on koettu kohtuullisen toimiviksi, vain liikuntatilaksi soveltuvan, riittävän ison tilan puuttuminen puhuttaa aika ajoin. Toki lisääntyneet kävijämäärät ja käyttöaste ovat aiheuttaneet tilanteita, jolloin vapaata tilaa on ollut vaikea tai jopa mahdotonta löytää. Kävijämäärien ja toimintakirjon perusteella asukastalosta on kehittynyt asukkaita yhteen kokoava toimintaa tarjoava ja, mikä oleellista, toimintaa synnyttävä paikka. Kävijät ovat kertoneet palautteissaan, että asukastaloon on helppo tulla. Helppous on sekä fyysistä että henkistä, tunnetta siitä, että on tervetullut. Keskusteluja toisten kävijöiden ja henkilökunnan kanssa arvostettiin; erilaisia ryhmä- ja muita toimintoja pidettiin tärkeinä. Käyntikerrat asukastalossa 2011 - 2014 2011 2012 2013 2014 (10.10.alk.) Ryhmätoiminnat (harrastus-, vertaistuki- ja ohjatut ryhmät) Infotilaisuudet, ohjaus- ja neuvonta 601 6 820 7 860 9 561 6 322 455 495 Verkostojen kokoukset 231 1 722 1 798 1 482 Yksittäiset käynnit (olohuone, muut pisteet) 219 1 927 3 213 7 430 Tapahtumat, tutustumiskäynnit 490 896 1 302 955 Viikonlopun käyttö 285 2 636 1 690 1 998 2 233 14 745 16 318 21 921 Yhteensä Taulukko 1. Asukastalo Kylämajan käyntikerrat lokakuusta 2011 joulukuuhun 2014 Asukastalon työntekijät tekevät kävijäseurantaa muiden tehtäviensä lomassa. Ryhmien kävijöistä pystytään keräämään kohtuullisen tarkat kävijämäärät, mutta yleisten tilojen (muun muassa olo-, kirjasto-, lasten- ja hyvinvointihuoneet) kävijämäärien seuranta on käytännön syistä epätarkempaa. Taulukossa olevat lukumäärät ovat osittain arvioita ja kertovat käynneistä, eivät yksittäisten kävijöiden määristä (erilaisia laskemiskokeiluja on tehty, mutta yksittäisten kävijöiden määrän selvittäminen on osoittautunut erittäin hankalaksi). Eri tapahtumien kautta on tavoitettu huomattavasti laajempi joukko alueen asukkaita kuin mitä asukastalolla on ollut kävijöitä. 4.2.1 Tietoja kävijöistä Pasilan asukastalolla ja myös Helsingin kaupungin lähiöprojekteissa on todettu, että asukastalojen / -tilojen toimintaan osallistuvat aktiivisimmin ihmiset, jotka ovat päivisin kotona tai jotka kokevat tarvitsevansa asukastaloa, esim. ei synny vastaavalla tavalla sosiaalisia kontakteja ja osallistumismahdollisuuksia kuin työelämässä oleville työn ja harrastusten kautta. Asukastalo Kylämajan suurimmat käyttäjäryhmät ovat alusta alkaen olleet eläkeikäiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt. Kasvavana ryhmänä ovat pikkulapsiperheet 16 (perhekahvilatoiminta, isä-lapsi -kerho) ja koululaiset (läksykerhot). Kylämajassa ryhmätoimintoja toteutetaan pääosin päivisin tai alkuiltapäivästä, mutta myös työ- ja koulupäivien jälkeen, mikä on lisännyt mahdollisuuksia osallistua asukastalon toimintaan. Käyttäjäkuntaa monipuolistaa myös asukastalon ilta- ja viikonloppukäyttö, jolloin tiloissa on paljon asukkaiden omaa toimintaa. Projektin aikana asukastalossa on järjestetty muun muassa syntymäpäivä- ja valmistujaisjuhlia sekä muistotilaisuuksia. Viikonloppujen vakinaista toimintaa ovat olleet erilaiset kulttuuriryhmät ja miniatyyrikerho. Yllä mainituista rajoitteista huolimatta erilaisten ryhmä-, olohuone- ja muiden toimintojen sekä niihin osallistuvien määrästä ja ”monenlaisuudesta” voi päätellä, että asukastalosta tuli suunnitelmien mukaisesti erilaisten ihmisten kohtaamis- ja toimintapaikka. Lisäksi on hyvinkin mahdollista, että myös Matinkylässä, samoin kuin Helsingissä, asukastilojen olemassa oloa alueella pitävät hyvänä useat sellaisetkin ihmiset, jotka eivät niitä itse käytä. (Korhonen 2008, 64).4 Asukastalo tiloineen muuntautuu erilaiseksi sen mukaan, millaista toimintaa, ja keiden toimesta, kulloinkin toteutetaan. On erityisen tärkeää säilyttää ja vaalia toimintaperiaatetta, että Asukastalo Kylämaja on tarkoitettu kaikille. Suur-Matinkylän alueella olisi tarvetta useammallekin asukastalolle, sillä väkiluku on noin kymmenkertainen esim. Itä-Pasilaan verrattuna. 4.2.2 Asukastalon roolituksia Asukastalossa on nähtävillä, että kävijät toimivat erilaissa rooleissa. Ensi kosketus asukastaloon voi tulla taloon tutustumisen kautta, seuraava askel olla vakituinen kahvittelu päivän lehteä lukien ja sen jälkeen voikin herätä kiinnostus ryhmätoimintaan osallistumiseen. On myös voitu tulla suoraan vapaaehtoistoimijoiksi, on toimittu eräänlaisina asukastaloaktivisteina, ja näistä rooleista on myös voitu siirtyä satunnaisiksi kävijöiksi. Motiivina omalle toiminnalle voivat olla yksinäisyyden kokemukset, asukastalon hyödyntäminen alueen aktivoinnissa, halu jakaa omaa osaamistaan / harrastaa yhdessä perustamalla ryhmätoimintaa tai auttamisen tarve. Asukastalon erilaisissa toimintaprosesseissa tapahtuu siirtymiä kävijästä osallistujaksi ja mahdollisesti jossakin vaiheessa toimijaksi, erilaisten asukastalotoimintojen toteuttajaksi. Viimeksi mainittuun tarvitaan usein työntekijän tukea. Asukastalon toimintarakenteeseen kuuluu tuen antaminen sekä kasvulle uuteen rooliin että siinä toimimiseen. Tavoitteena on myös tukea ihmisiä laajentamaan verkostoaan ja saamaan tukea toinen toisiltaan (esimerkiksi ryhmänohjaajien vertaistuelliset tapaamiset). Asukastalon toimijaryhmä on myös eräs esimerkki tästä rakenteesta. Toimijaryhmässä erilaissa vapaaehtoistoiminnan tehtävissä asukastalolla toimivat henkilöt tai asukastaloaktiivit voivat tavata toisiaan, keskustella, vaihtaa ajatuksia ja ideoita sekä kehittää asukastalon toimintaa. 4 Asukastilojen käyttöä selvitettiin Helsingin kaupungin lähiöprojektien arvioinnin yhteydessä. Selvityksen mukaan noin viitisen prosenttia haastatelluista Kontulan ja Pihlajamäen asukkaista tai heidän perheenjäsenistään oli käynyt lähiöasemilla säännöllisesti ja joka neljäs satunnaisesti. Myllypurossa kävijöitä oli enemmän, mutta heistä valtaosa asioi lehtilukusalissa. Toisaalta myös ne haastatellut, jotka eivät käyttäneet lähiöasemia, kokivat ne tarpeellisiksi (Korhonen 2008, 64). 17 4.3 Oleilua, keskustelua, toimintaa, oppimista, tukea … 4.3.1 Olkkari luo tunnelmaa Olohuone eli ”olkkari” on ollut talon sydän alusta alkaen, sen merkitys on suuri tunnelman ja ilmapiirin luojana. Äijäryhmäläiset nikkaroivat olkkarin seinustalle katoksellisen tarjoilukioskin, jotta päivän tarjoiluilla olisi ansaitsemansa paikka. Olkkarissa on mahdollisuus olla yhdessä, tutustua toisiin kävijöihin tai olla halutessaan seurassa, vaikka olisikin yksin. Olohuoneessa juodaan kahvia, syödään omia eväitä tai soppapäivän keittoa, luetaan lehtiä ja kuunnellaan musiikkia, odotellaan ryhmien ja tilaisuuksien alkamista tai vain oleskellaan. Olkkarissa voi tavata myös asukastalon työntekijöitä ja käyttää yleisöpäätettä. Usein myös asukastaloon tutustujat jäävät tiedot saatuaan oleskelemaan olohuoneeseen joksikin aikaa. Pasilan asukastalossa hyväksi koettua keittopäiväkäytäntöä lähdettiin kokeilemaan Kylämajan olkkarissa keväällä 2012. Aluksi keittopäivät olivat teemapäiviä, ne oli sijoitettu jonkin erityisen päivän yhteyteen (tasa-arvopäivä, ympäristöpäivä jne.) ja teemaa käsiteltiin tuona päivänä erilaisin muodoin. Käytännön huono puoli oli, että keittoa tarjoiltiin vain silloin tällöin ja kävijät toivoivat säännöllisempää aikataulua. Vuoden 2013 alussa siirryttiin viikoittaisiin soppapäiviin. Näin asukkaille tuli useampi yhteisen ruokailun mahdollisuus, sillä myös läheisellä seurakunnalla on viikoittainen ruokatarjoilu, eri päivänä kuin Kylämajassa. Ruokailijoita - yleensä alueen senioreita ja maahanmuuttajataustaisia äitejä lapsineen - käy noin 30 henkilöä per kerta. Teemapäivinä kävijämäärä oli noin 15 henkilöä. Eräänlaisena olohuoneen jatkeena toimii sen vieressä oleva ”kirjastohuone”. Siellä on toiminta-aikana ollut muun muassa kirjanvaihtopiste, kirpputori, kisakatsomo, infotila sekä taidenäyttelytoimintaa. Olohuoneen läheisyydessä on myös leikkitilaa lapsille. Terveyshuoneessa on käytössä muun muassa verenpaineenmittari, terveysaineistoa sekä rentoutusmusiikkia ja kirjallisuutta. Huone on toiminut muun muassa terveysneuvontapisteenä, kokoushuoneena, kielikummitoiminnassa sekä terapiatilana. 4.3.2 Omaehtoisuutta, suunnittelua, ryhmiä ja yhdessä tekemistä Asukastalo Kylämajassa on mahdollista osallistua harrastus-, vertaistuellisiin ja opintoihin liittyviin ryhmiin, tapahtumien järjestämiseen ja alueen asioihin vaikuttamiseen sekä käynnistää omaa toimintaa ja toimia vapaaehtoisena. Kävijöiltä sekä asukkailta myös laajemmin on kerätty toiveita ja kehittämisideoita suullisesti ja kirjallisesti. Toimintaehdotuksia toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kaupallista toimintaa asukastalon tiloissa ei voi järjestää. Erityisen vahvasti toimintaa on ollut suunnittelemassa jo ennen asukastaloa toimintansa aloittanut VAHVA -senioriverkoston toimijaryhmä. Vapaaehtoisia ja muita kävijöitä rohkaistaan osallistumaan jo olemassa olevaan toimintaan ja / tai käynnistämään uutta toimintaa. Näin käynnistyi mm. hyvinvointiryhmä. Omaehtoista toimintaa myös kävelee taloon sisään: ihmiset tulevat kertomaan ideoistaan ja kysyvät, voisiko ne toteuttaa asukastalolla. Jotkut ovat tulleet tutustumaan tiloihin ja sen jälkeen päätyneet perustamaan oman kaikille avoimen ryhmän. Opiskelijavierailijoiden joukosta puolestaan löytyi Sanataideryhmän toteuttaja. Toinen opiskelija aloitti keväällä 2013 terveysneuvonnan maahanmuuttajille. Kävijöiden / vapaaehtoisten omaehtoisesti käynnistämää toimintaa on paljon. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) perhekahvilat ja Suomen Punaisen Ristin (SPR) läksykerhot ovat esimerkkejä yhteisistä toiminnoista. Myös yhteisiä retkiä on suunniteltu, mutta tässä vaiheessa eri ryhmät ovat tehneet omia retkiään. Katsaus ryhmätoimintoihin… Pasilan asukastalon tapaan ryhmätoiminnot ovat Kylämajassakin oleellinen osa toiminnallista rakennetta. Joulukuuhun 2014 mennessä asukastalossa oli toiminut yhteensä 122 eri ryhmää. Osa on toiminut jo pitkään, osa lopettanut toimintansa määräaikaisuuden tai muun syyn vuoksi, ja uusia ryhmiä myös syntyy koko ajan. Pitkäikäisin on senioreiden vertaistuellinen keskusteluryhmä OnnenPorinat, joka käynnistyi Vahva senioriverkosto -projektissa jo ennen kuin projekti siirtyi Setlementti Onnenkengältä Kalliolaan (2010). Ryhmä toimii seurakunnan tiloissa vapaaehtoisen ohjaamana. Erityisesti Kylämajan maahanmuuttajakävijöille on ollut erilaisia suomen kielen kursseja ja kerhoja. Vapaaehtoisten ohjaama suomen kielen kerho kokoontuu kahden viikon välein ja myös Luetaan yhdessä -verkosto järjestää suomen kielen ja kulttuurin opetusta. Lisäksi keväällä 2013 asukastalolla aloitti ryhmä, jossa suomen kieltä opeteltiin persiankielisen opettajan johdolla. Asukastalolla toimii tai on toiminut myös eri kieliryhmien omia kulttuurikerhoja (bulgarialaisten ja unkarilaisten kerhot), liikuntaryhmiä (irakilaisten naisten voimisteluryhmä, intialaisten tanssiryhmä), käsityökerho ja keskustelukerhoja (monikulttuurinen arjenhallinnan ryhmä, Emy:n MieliHyvä -ryhmä). Myös MLL:n kansainvälinen perhekahvila toimii monikulttuurisuusperiaatteella, samoin SPR:n läksyhelppi ja matikkakerho. Emy:n toimintana toteutettiin suosittu Mielen unelmat taideryhmä. Myrskyhankkeen Draamaa ja sirkushuveja -kerhossa käyvät sekä kantaväestöön kuuluvat että maahanmuuttajataustaiset nuoret. Kerran viikossa kokoontuvaa ruokaryhmä on tarkoitettu maahanmuuttajanaisille. Asukkaiden / kävijöiden käynnistämiä omaehtoisia ryhmiä ovat esim. Äijäryhmä, Penkkiläiset, Miniatyyrikerho ja Shakkikerho. Alueelle saatu kokoontumistila on merkittävä kaiken toiminnan kannalta, mutta myös sen vuoksi, että asukkaat voivat järjestää omia kulttuurikerhojaan, tapahtumia ym. toimintaa iltaisin ja viikonloppuisin. Ilman ilmaisen tilan mahdollisuutta ainakin säännölliset kokoontumiset olisivat todennäkäisesti jääneet toteuttamatta. …ja tapahtumiin Toiminnan alusta alkaen osallistuttiin alueella järjestettyihin kertaluontoisiin ja toistuviin tapahtumiin. Alueen jokavuotiset tapahtumat, kuten Matinraitin Kyläkarnevaali, OlariTempaus sekä Räiskälerieha, ovat monien alueen toimijoiden ja asukkaiden yhteisesti järjestämiä tapahtumia. Asukastalo on ollut mukana muissakin tapahtumissa, kuten Espoo-päivässä ja erilaissa infotilaisuuksissa. Syyskuussa 2014 asukastalo oli mukana ideoimassa ja toteuttamassa ensimmäisen kerran toteutettua Matin Kyläfest -tapahtumaa. Asukastalon omat tapahtumat, kuten Kyläjuhla keväällä 2012, Hyvinvointipäivä keväällä 2013, Kylämajapäivä 2014 sekä Elävä Joulukuun Kalenteri -tapahtumat vuodesta 2012 alkaen, olivat tärkeitä paitsi kävijöiden, myös toiminnan tunnetuksi tekemisen kannalta. Asukastalolla on järjestetty myös asukkaiden itsensä ideoimia ja toteuttamia tilaisuuksia, kuten Pop Up -ravintolapäivä marraskuussa 2012. 19 4.4 Apu, tuki ja neuvonta Asukastalo Kylämajassa työntekijöiden antama apu ja neuvonta ovat tärkeä osa arjen työtä, aivan kuten Pasilan asukastalossakin. Tarvetta keskusteluun on paljon ja aiheet monenlaisia, kuten yksinäisyys, sairaudet, järjestelmän epäkohdat (liittyen esim. työttömyyteen), työllistyminen. Myös kahvikupillisen juominen yhdessä kevyen jutustelun kera, on koettu tärkeäksi. Työntekijöiden pysähtyminen kuulemaan ja keskustelemaan on oleellinen osa asukastalon työntekijän toimintaa. Näin apu, tuki ja läsnäolo ovat tulleet osaksi asukastaloa. Työllistettyjen ja opiskelijoiden ohjaus sisältää tukea ja auttamistakin, mutta omanlaisenaan tehtäväkokonaisuutena se käsitellään erikseen. Espoon kaupungin lastensuojelun sosiaaliohjaajan avovastaanotto toimii joka arkipäivä, (aiemmin kerran viikossa). Sosiaaliohjaajan omien lastensuojeluun liittyvien asiakkuuksien lisäksi sosiaaliohjaajan luokse on mahdollisuus tulla myös muiden alueen asukkaiden ilman ajanvarausta. Espoon kaupungin aikuissosiaalityön ja maahanmuuttajatyön avovastaanotot lopetettiin vuoden 2012 lopussa osana alueen sosiaalityön uudelleen järjestelyjä. Maahanmuuttajille on järjestetty terveysneuvontaa persian ja darin kielillä vapaaehtoisen toteuttamana. Vapaaehtoisen omien opintojen alkaessa ryhmä lopetti toimintansa. Espoon Järjestöjen Yhteisön (EJY) Voimapesä -hankkeen jalkautunut neuvonta toimi jonkin aikaa, mutta lopetti työntekijäresurssien ja vähäisen kävijämäärän vuoksi. Ejy:n Jalkautuva talousohjaus järjesti asukastalolla infotilaisuuksia sekä piti avoimia ovia. Yhteistyö jatkuu. Kalliolan setlementin Neuvontapiste Ne-Rå järjesti avoimen neuvonnan lisäksi lomakepäivän (lomakkeiden täyttöä ja neuvontaa sähköisessä asioinnissa). Neuvontaa järjestetään myös tilanteen niin vaatiessa. Esim. Vuokralaisinfo oli tarpeen, kun alueella oli irtisanottu lukuisa määrä eräiden vuokratalojen asukkaita, mikä aiheutti heille turvattomuutta ja hätää. Myös ryhmät, kuten Äijäryhmä, järjestävät avoimia luentoja erilaisista teemoista, joihin voi sisältyä myös tukea ja neuvontaa. Teemoja ovat olleet mm. iäkkäiden suun- ja yleisterveys, kuulonhuolto, luuston terveys, allergiat ja astma. Atk-neuvontaa on annettu monin muodoin: näistä parhaiten toimivaksi osoittautui ATKluokka. Luokkaa ylläpitää asukastalon vapaaehtoinen. ”Tule ja kysy” -periaate tekee toiminnasta helposti lähestyttävää. Erityiskysymyksiä käsitellään teemapäivinä (esim. sosiaalinen media, sähköinen asiointi). Myös yksilötapaamisia järjestetään. Kävijät ovat pääsääntöisesti senioreita ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Mihin apua ja tukea haetaan? Kylämajassa on kerätty aiempaa tarkempia tietoja työntekijöiden (asukastalon vastaava ja projektivastaava) antaman tuki- ja auttamistoiminnan sisällöstä maaliskuun puolivälistä 2014 lähtien. Joulukuun 2014 loppuun mennessä työntekijöiden luona oli asioinut 270 henkilöä (83 miehiä, 173 naisia; 14 henkilöä = aviopari tai asiakas avustajan kanssa. Asiointikirjaukset koskevat ”varsinaisia” tapaamisia, eivät ohimennen käytyjä keskusteluja. Kiireestä yms. tekijöistä johtuen kaikki asioinnit eivät tule kirjatuiksi, mutta käytännön rutinoitumisen myötä kirjaustarkkuus lisääntynee. Enemmistö työntekijöitä tapaamaan tulleista oli ns. kantasuomalaisia. Suomen kieltä ainakin osittain käyttivät useimmiten myös henkilöt, joille se ei ole äidinkieli. Se voi olla myös ainoa yhteinen kieli työntekijöiden kanssa. Toiseksi eniten käytettiin englantia. Muita 20 kieliä ovat olleet esim. arabia, somalia ja venäjä. Tulkkia ei juuri käytetä, toisinaan asukastalolta löytyy tulkkausapua. Toim.t.tuki 1% Kela/eläke 1% Kela/muu Sos.palv. Terv.huolt. 3% 4% 5% Asuminen 7% Maah.m. 5% Muu 55 % Opiskelu 9% Pankki 2% Työ 5% Last.s., perh 2% Koulu 1 % Poliisi 0% Kuvio 1. Asukastalo Kylämajan ohjaus- ja auttamistoiminta 15.3.14 - 19.12.14. Asioinnin syyt (N = 306) Muut syyt on suurin asioinnin syyryhmä: Vapaaehtoisena toimimiseen tarvittavaa tukea ja toiminnasta keskustelemisen tarvetta oli melko paljon. On myös tarvetta puhua omista henkilökohtaisista asioista työntekijän kanssa (yksinäisyyttä, surua, monenlaisia huolia, masentuneisuutta; esim. syyskuussa näitä keskusteluja oli n. 44 % muista syistä). Toisinaan ihmiset tulevat jakamaan myös ilon aiheita ja esim. kertomaan elämän sujumisesta työllistämisjakson jälkeen. Muihin syihin sisältyy myös alueen kehittämistä koskevia keskusteluja ja asukastalon toimintaan liittyvien asioiden hoitoa. Sosiaalitukiin ja -etuuksiin sekä terveyteen liittyviä asioita hakeudutaan useammin käsittelemään kaupungin palveluohjaajan kanssa. 4.5 Viestintä Tiedottaminen on ollut ja on keskeinen toiminta-alue. Tiedostusta suunnataan sekä alueen asukkaille että eri verkostoissa ja organisaatioissa toimiville. Asukastalosta tiedotetaan mm. alueen eri toimipaikoissa (kuten yhteispalvelupiste, terveyskeskukset, kirjasto, sosiaalitoimisto) ja alueen ilmoitustauluilla. Haloo Kylämaja! -uutiskirjeestä on tullut tärkeä tiedotuskanava; se on ilmestynyt huhtikuusta 2012 alkaen. Uutiskirjettä jaetaan sähköisesti eri verkostoissa sekä printtiversiona asukastalolla ja muissa toimipisteissä. Omat kotisivut, facebooksivut, twitter ja blogi olivat osa sähköistä tiedottamista. Tammikuusta 2014 asukastalolla on työskennellyt palkkatuella tiedottaja, joka on vastannut suurelta osin toiminnasta tiedottamisesta. Vapaaehtoiset ovat omalta osaltaan tehneet asukastaloa tunnetuksi ostoskeskuksessa: he ovat kyselleet ihmisiltä, tietävätkö he asukastalon olemassa olosta sekä kertoneet toiminnasta. 21 Haloo Kylämaja! -uutiskirjeen kansilehtiä syksyllä 2014 Haloo Kylämaja on tullut tutuksi. Hieno asia. Kiitos toimitukselle. (Yhteistyökumppani). 4.6 Työllistäminen ja harjoittelu Työllistämistoiminta on ollut alusta alkaen osa Asukastalo Kylämajan toimintaa; näin myös Pasilan asukastalossa. Kylämajan toiminnassa työllistetyt ja opiskelijat ovat olleet tärkeä osa toiminnan mahdollistumista. Esimerkiksi talon siisteyteen, viihtyvyyteen ja kävijöiden vastaanottamiseen liittyvät toimet eivät hoituisi nykyisessä laajuudessaan ilman työllistettyjä. Opiskelijoiden panos asukastalotoimintaa uudistavien toimintamuotojen kokeilussa ja kehittämisessä on ollut ja on tärkeä. Helmikuuhun 2013 saakka Kylämajan työllistämistoimintaa toteutettiin yhteistyössä Espoon mielenterveysyhdistyksen Audentes -hankkeen kanssa. Hankkeen rahoituksen päätyttyä toiminnan hallinnointi siirtyi asukastalon vastaavan tehtäväksi. Yhteistyökumppaneita ovat Espoon Järjestöjen Yhteisön Sektori II -hanke sekä Uudenmaan työ- ja elinkeinopalvelut ja Espoon työvoiman palvelukeskus. Sektori II hankkeen (2011- 2015) tavoitteena on työllistää vaikeasti työllistyviä henkilöitä Espoossa tai Helsingissä kotipaikkaansa pitäviin yhdistyksiin. Asukastalo Kylämajassa työskentelevät voivat olla palkkatukityössä, erilaisissa työharjoitteluissa, työkokeiluissa, kuntouttavassa työtoiminnassa ja työelämän valmennuksessa. Tavoitteena on tarjota mahdollisuus saada tuntumaa työelämään tai päästä kokeilemaan voimavarojaan työelämässä. Periaatteena on, että työtehtävät ovat mielekkäitä ja kaikilla on mahdollisuus osallistua asukastalon toiminnan suunnitteluun sekä eri toimintojen toteuttamiseen. Asukastalolla on lokakuusta 2011 joulukuuhun 2014 mennessä ollut yhteensä 41 työllistettyä henkilöä erilaisin sopimuksin. Työllistämistoimintaa on kehitetty jo muutaman vuoden ajan yhdessä Espoon mielenterveysyhdistyksen, Pasilan asukastalon ja kohtaamispaikka Askeleen kanssa (tuotettu mm. yhteinen koulutus työllistetyille). Työllistämistoiminta on työntekijöitä ajoittain hyvinkin paljon työllistävää, vaikka toisaalta saadaan työvoimaa myös toiminnan 22 pyörittämiseen. Yhteisesti todettiin, että on tarvetta selkeyttää toimintaa sekä löytää käytäntöjä, jotka soveltuvat kumppaniosapuolten toimintaympäristöön eli sellaisiin matalan kynnyksen paikkoihin, joiden ensisijainen tehtävä ei ole työllistäminen. Eri oppilaitosten opiskelijat ovat asukastalossa työharjoitteluissa, toteuttavat erilaisia kehittämis- ja projektitöitä sekä tekevät opinnäytetöitä. Asukastalolla oli 2/2012 – 12/2014 välisenä aikana opiskelijoita opintoihin liittyvissä harjoitteluissa yhteensä 16. Erilaisissa projekteissa oli 43 opiskelijaa (10/2011 – 12/2014). Opinnäytetöitä tehtiin neljä, ja yksi opinnäytetyö oli valmistumassa Käynnistämishankkeen päättyessä. 4.7 Vaikuttaminen alueen asioihin Matinkylä on nopeasti kehittyvä kaupunginosa. Erityisesti Länsimetron rakentaminen sekä alueen muut laajennussuunnitelmat ja rakennusprojektit herättävät keskustelua. Länsimetron rakennushankkeen ja muiden kehittämissuunnitelmien etenemistä seurataan asukastalossa ajankohtaisten esittelykarttojen ja muiden materiaalien avulla. Vanhan ostoskeskuksen alue anniskeluravintoloineen koetaan osittain rauhattomana ja eiviihtyisänä paikkana. Muutoin aluetta ei koeta erityisen turvattomana ja kehityshaasteisiin suhtaudutaan pääasiallisesti positiivisesti. Asukastalon perustaminen alueelle koettiin hyvänä: Ei voi ainakaan enää sanoa ettei Matinkylässä olisi mitään tai [t]arvitaan Kylämaja Empun ja Ompun5 välille. Asukastalotoiminnan jatkuvuutta on turvattu tekemällä toimintaa tunnetuksi ja kutsumalla poliittisia päättäjiä ja rahoittajien edustajia tutustumaan toimintaan. Alueen asioissa vaikuttamista on tehty myös yhteistyössä kaupunginosayhdistysten kanssa. Matinkylä-Seura on muun muassa kerännyt Kylämajassa adressia liittyen uuden uimahallin rakentamiseen ja Olari-Seuran kutsumana asukastalolla kokoontuivat keskustelufoorumiin kaikki Suur-Matinkylän alueen kaupunginosayhdistykset. MatinkyläSeuran kokoukset järjestetään asukastalolla, ja asukastalon vastaava toimii seuran kokouksissa asukastalon edustajana. Seurojen kanssa on tehty myös tapahtumien järjestämiseen liittyvää yhteistyötä tarkoituksena alueiden elävöittäminen, asukkaiden ilahduttaminen ja tiedon välittäminen seurojen toiminnasta. Asukastalosta on muodostunut verkostojen ja ihmisten yhteen kokoontumisen ja asioiden käsittelyn paikka samaan tapaan kuin tapahtui Pasilan asukastalossa. Asukastalo toimii intressien kokoajana ja välittäjänä sekä myös kanavoijana aluetta hyödyttäväksi yhteistoiminnaksi. (Väisänen ym. 2011, 11). Toimintaa alueen hyväksi – Matin Kyläfest Verkosto- ja yhteistoiminnan voima oli nähtävillä, kun yhdessä päätettiin tehdä jotakin epäviihtyisäksi, jopa pelottavaksi koetun Matinkylän vanhan ostoskeskuksen hyväksi. Syyskuussa 2014 toteutettiin Matin Kyläfest -tapahtuma, kantavana voimana oli Kohti yhteistä Matinkylää -verkosto. Kyläfestin suunnittelun lähtökohtana oli asukkaiden toivomus alueen ”kasvojen kohotuksesta” ja piristyksestä sekä se, että tapahtuma olisi aidosti tarkoitettu kaikille, eikä rajoja ihmisten välille syntyisi. Ajatuksena oli kokeilemalla kehittää toimintaa ja saada mukaan monenlaisia toimijoita, niin alueen asukkaita kuin eri organisaatioiden edustajia. 5 Emppu: Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus, Omppu: ostoskeskus Iso omena, Kylämaja sijaitsee näiden välimaastossa. 23 Asukastalo Kylämajan työntekijöiden ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön Kipinöitä! .hankkeen työntekijän ensimmäisen palaverin (0314) pohjalta ryhdyttiin kokoamaan toimijoita yhteen. Yhteisiä verkostokokoontumisia pidettiin ennen kesälomia kaksi ja yhteydenpito tiivistyi ennen varsinaista tapahtumaviikkoa (8. - 13.9.2014). Tapahtuman koordinointivastuu säilyi Kylämajalla ja Kipinöitä! -hankkeella, yhteistyössä oli mukana 19 eri toimijatahoa. Matin Kyläfest -viikko aloitettiin Matinkylän vanhan ostoskeskuksen siivoustalkoilla. Viikon aikana ostoskeskuksella, asukastalolla, Matinkappelilla, Kaivolla ja nuorten monitoimitalolla järjestettiin monenlaista toimintaa (mm. kirpputori, katutanssia, yhteistä ruokailua, yhteislaulua, lava on vapaa -tapahtuma). Hyvin tärkeäksi osakokonaisuudeksi tuli vanhan ostarin Harmaus veks -graffititapahtuma, jossa taiteilijat maalasivat osan seinistä ja opastivat asukkaita grafiittitaiteeseen. Tapahtuma keräsi paljon osallistujia ja kiitoksia siitä, että alueelle tuli väriä ja viihtyisyyttä. Yhteistyökumppaneiden palautteita: Koordinaattoreiden rooli tapahtuman järjestämisessä ja onnistumisessa oli ratkaiseva. He tekivät erinomaista alueen yhteisöllisyyttä edistävää työtä. (Alueen seuran edustaja). …kaikki on ollut tosi hyvin mukana tässä matinkyläfestin järjestämisessä. (Matinkylän asumisyksikön asukas). Tapahtuma on antanut alueelle ihan uutta ilmettä … ihmisten arvostusta omaa elinympäristöään kohtaan. (Kaupungin kulttuuripuolen edustaja). Matinkylässä toimintanne on synnyttänyt uusia monipuolisia yhteistyöverkostoja, jotka ovat tärkeä voimavara paikallisille toimijoille. (Setlementtiliiton edustaja). Vaikuttaisi siltä, että alueella on kaikkiaan hyvä toleranssi laajemminkin ”erilaisuutta” kohtaan, mikä luo hyvät lähtökohdat yhteisöllisyyden vahvistamiselle tulevaisuudessakin. (Kaupungin teknisen ja ympäristötoimen edustaja). Yksityiskohtia graffiteista 24 4.8 Yhteisön ongelmien ratkominen Ennakkoon varauduttiin, osin Pasilankin kokemusten pohjalta, siihen, että erilaisten ihmisten ja eroavien toimintatapojen kohdatessa erimielisyyksiä ja ristiriitoja saattaisi syntyä. Asukastalon kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana ristiriidat ovat olleet vähäisiä. Mikäli kävijän käytös on aiheuttanut harmia muille asukastalon kävijöille, henkilön kanssa on käyty keskusteluja asukastalon arvojen ja toimintaperiaatteiden pohjalta. On painotettu sitä, että asukastalolla on jokaisella oikeus olla rauhassa ja että jokaisella on oikeus myös omaan tilaan. Toiminta-aikana vain kerran on jouduttu antamaan määräaikainen ”porttikielto”. Ongelmia ovat aiheuttaneet siisteyskäsitysten erot, äänen ja musiikin voimakkuus, lasten jättäminen vahtimatta, ryhmien välinen, pahaa mieltä aiheuttanut vertailu sekä joissakin tapauksissa seksuaalinen häirintä. Ongelmalliseksi koettujen asioiden käsittelyyn saaminen on pyritty tekemään helpoksi, kävijöitä ja työllistettyinä olevia on kehotettu kääntymään työntekijöiden puoleen heti, kun ongelmia ilmenee. Pasilassa todettiin, että ”[y]hteisössä pienet ongelmat voivat kasvaa suuriinkin mittoihin, jos niitä ei käsitellä heti ja sopuratkaisuun pyrkien” (Väisänen ym. 2011, 25). Tämä pätee myös Asukastalo Kylämajassa. Kaiken kaikkiaan yhteinen asukastalon arki on sujunut positiivissa merkeissä. Erilaisuuden kohtaamista tapahtuu monilla tasoilla: koululaiset – ikäihmiset, yksittäiset intressit – ryhmien intressit, maahanmuuttajaväestö – kantaväestö, eri maahanmuuttajaryhmät. Näin voidaan sanoa, että asukastalo ympäristönä tarjoaa paikan yhteistoiminnan harjoittelulle sekä avoimuuden ja luottamuksen syntymiselle. (Ks. myös Väisänen ym. 2011). 5 Asukastalon verkostoja Kalliolan setlementin kansalaistoiminnan yksikkö (ent. kehittämisyksikkö) asettui Matinkylän alueelle uutena toimijana marraskuussa 2010, aluksi VAHVA – senioriverkosto -projektin toteuttajana. Asukastalo Kylämajan käynnistyessä lähtökohtana oli olemassa olevien verkostojen vahvistaminen ja mahdollisuuksien luominen uusille verkostoitumisille. Asukastalolla on puolueettomana maaperänä myös hyvät edellytykset toimia, ei vain ihmisten, vaan myös verkostojen kohtaamispaikkana; tällainen siitä on myös tullut. 5.1 Keskeiset yhteistyökumppanit Asukastalon ”perusverkoston” muodostavat toiminnan vastuutoteuttajat: Kalliola, Espoon mielenterveysyhdistys ja Espoon kaupungin aikuissosiaalityö. Toimintaan eri tavoin osallistuvien muiden organisaatioiden ja toimijoiden määrä kasvoi tasaisesti Käynnistämisprojektin toiminta-aikana ja mukaan tulleista toimijoista on tullut tärkeä osa asukastalon verkostoa. Tämä on lisännyt tiedon siirtymistä sekä tiivistänyt käytännön yhteistyötä alueen toimijoiden kesken. Lisäksi asukastalolla jaetaan tietoa muiden järjestöjen toiminnasta sekä Espoon kaupungin eri toiminnoista. Matinkylä-Olarin Monitoimiset on aktiivinen, laajasti eri toimijoita yhteen liittävä yhteistyöverkosto Matinkylä-Olarin alueella. Verkoston toimintaan liityttiin jo vuona 2010 Vahva – senioriverkoston kautta. Yhteistyöverkosto toimii lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin sekä alueen yhteisöllisyyden edistäjänä. Ryhmään kuuluu julkisen sektorin, järjestöjen, seurakuntien ja vapaaehtoistoimijoiden edustajia. Ryhmä osallistuu myös asukastalon toiminnan kehittämiseen. 25 Myös Espoon Järjestöjen Yhteisön (Ejy) Espoon vapaaehtoisverkoston toimintaan liityttiin jo VAHVA-senioriverkoston kautta. Verkosto kokoaa yhteen vapaaehtoistoimintaa organisoivia tahoja Espoon kaupungilta, seurakunnista sekä kolmannelta sektorilta. Tavoitteena on hyödyttää jäsenyhteisöjä sekä edistää ihmisten hyvinvointia hyvin organisoidun vapaaehtoistoiminnan keinoin. Asukastalon työntekijät kuuluivat verkoston Valikko- ja Kenttäryhmiin. Espoon Järjestöjen Yhteisön kanssa yhteistoimintaa on ollut mm. Win4All -hankkeeseen, työllistämistoimintaan ja tapahtumajärjestelyihin liittyen sekä uusimpana Jalkautuva talousohjaus -hankkeeseen liittyvä yhteistyö. Kaupunginosayhdistysten Matinkylä-Seuran ja Olari-Seuran kanssa on tehty mm. tapahtumien järjestely-yhteistyötä. Asukastalon vastaava on asukastalon edustajana Matinkylä-Seuran kokouksissa. Myös muihin Suur-Matinkylän alueen asukasyhdistyksiin on solmittu kontakteja. Kulttuurien kohtaamisia 26 5.2 Verkostojen laajeneminen Asukastalon käynnistymisen jälkeen toimijat ovat osittain pysyneet samoina, mutta myös uusia toimijoita on tullut mukaan tai lisännyt toimintaansa asukastalolla. Kumppaneista osa toimii aktiivisemmin asukastalossa, osan kanssa toimitaan vastavuoroisesti (esim. tiedotus) ja osa kanssa ollaan väljemmin yhteydessä (vähintään postituslistat). Joidenkin toimijoiden kanssa yhteistyö tiivistyy liittyen esimerkiksi yhteisiin tapahtumiin. Alla olevaan kuvioon on kirjattu joitakin kumppaneita ja yhteistyökohteita. Verkoston laajeneminen koskee myös asukastalon sisäisiä mikroverkostoja, löyhiä tai vähän tiiviimpiä yhteenliittymiä. Niitä syntyy esim. samaan ryhmään osallistumisen kautta. Myös vapaaehtoisille ja asukastalon aktiiveilla on omat verkostonsa. Asukastalon tehtävä on toimia erilaisten verkostojen kanssa ja sovitella intressejä yhteisen hyvän toteutumista edistäen. Ilman verkostoja ei synny asukkaita ja erilaisia toimijoita parhaiten hyödyttävää toimintaa. Verkosto auttaa myös moniäänisen puheen tulemista kuulluksi. Lähipoliisi Järjestöjä (mm. MLL, Pienperhey.) Nuorisotoimi (mm. Nupoli, Monitoimitalo) Seurakunnat (ev.lut., Majakka, Helluntai) Kohti yhteistä Matinkylää -verkosto Matinkylän Huolto Lapset ja perheet (mm. asukaspuisto) Kulttuuritoimi (mm. kirjasto) ASUKASTALO Asukastalon käynnistämishanke päättyy joulukuussa 2014 VAHVA-senioriverkosto päättyi 5/2013 - - Eri senioriyhdistykset ja ryhmät Kalliolan setlementti Espoon kaupunki, aikuissosiaalitoimi ja lastensuojelu Espoon mielenterveysyhdistys EMY ry Asukastalon toimijat verkostoineen MLL - Perhekahvilat SPR - Läksykerhot Somaliliitto Yhteistutkijuushanke/ yhteistyössä Soccan, Espoon kaupungin (aikuissosiaalialityö) & Kalliolan setlementti Matinkylä-Olarin Monitoimiset Eri kieliryhmien omat kulttuuriryhmät Kaupunginosa yhdistykset (mm. Matinkylä-Seura, Olari-Seura) Eri oppilaitokset: Laurea, Diak (harjoittelut, projektit, opinnäytetyöt) Kuvio 2. Asukastalo Kylämajan verkostoja projektin päättyessä Espoon vapaaehtoisverkosto ja muu EJY -yhteistyö 27 6 Prosessin arviointia Asukastalon käynnistämisprojekti täytti sille asetetut tavoitteet olla eri muodoin asukastalotoiminnan käynnistämisen tukijana. Projekti sulautui osaksi toimintaa: työntekijä oli alusta alkaen asukastalon työntekijä ja toteutti sekä asukastalotoiminnan alkuvaiheen että sittemmin päivitettyjä tavoitteita. Myös Kylämajan visio on päivitetty: Asukastalo Kylämaja – kulttuurien ja asukkaiden yhdistäjä. Community House Kylämaja – connecting cultures and neighborhood. Asukastalon reilut kolme vuotta kestäneeseen ”rakennusprosessiin” on osallistunut valtava joukko ihmisiä. Prosessin myötä Matinkylässä sijaitsevasta vanhasta sosiaalitoimiston tilasta on tullut asukkaiden ja monenlaisten toimijoiden yhteinen paikka. Seuraavassa kuvataan joitakin muutosprosessin kannalta oleellisia asioita. 6.1 Muutos tilasta yhteiseksi paikaksi Toiminnan tuloksellisuutta voidaan tarkastella toiminnalla saatujen tavoiteltujen muutosten kautta, mutta osansa on myös sillä, miten odottamattomat tekijät on osattu hyödyntää. Muutos toimistotilasta (monenlaisten) asukkaiden ja muiden toimijoiden yhteiseksi (monenlaiseksi) paikaksi on juuri se, mihin setlementtityön näkökulmasta on pyritty. Tämän vuoksi prosessin kuvaus on saanut paljon tilaa raportoinnissa. Työntekijät ovat asettuneet alueelle toimimaan ihmisten kanssa: On syntynyt osallistumismahdollisuuksia, kokeiluja ja oivalluksia, toimitaan yhdessä ja erikseen, löytyy apua ongelmiin, voi olla seurassa yksinkin jne. On syntynyt jotakin yhteistä. Loppu tulema olisi voinut olla myös se, että työntekijät koordinoivat erilaisia toisiinsa liittymättömiä toimintoja. Muutosprosessi sisältää lukuisia vaiheita ja yksityiskohtia, joita ei ole helppo tavoittaa, mutta joitakin asioita voi nostaa esiin. - Myönteinen alku on yksi tekijä, haluttiin saada toimintatilaa ja kohtaamispaikka. - Toinen on työntekijöiden tietoinen työskentely toimintaperiaatteiden mukaan sekä toiminnan johtaminen sallien, ei halliten. Toimintatapana tämä tarkoittaa Riitta Seppänen-Järvelän mukaan mm. tilanne-ehtoisesti toimimista, yhteiskehittelyä, prosessin jatkuvaa arviointia ja verkostotyöskentelyä (Riitta Seppänen-Järvelä 2012). Juuri näin on toimittu. - Salliva, kaikki tervetulleiksi toivottava toimintatapa on yhteistä Pasilan asukastalolle ja Kylämajalle. Pasilan toiminnan ulkoisessa arvioinnissa sitä kuvattiin seuraavasti: Toimintamahdollisuudet koetaan vapaina ja täysin omaehtoisena. Näyttää siltä, että mitään kvalifikaatioehtoja, rajoja tai toimintaa estäviä sääntöjä ei etukäteen aseteta (Anttila & Juote 2010), kun vain toimitaan toisia arvostaen. - Yhteis- ja verkostotyöskentelyn erityinen arvo on Pasilan asukastalon ja Kylämajan kokemusten mukaan siinä, että jossakin vaiheessa yhteyksiä alkaa rakentua kuin itsestään ja toimintaa syntyy omaehtoisesti (verkostosta rihmastoksi?). - Asukastalon ilmapiiri syntyy sekä työskentelyotteen että asukastalolle ominaisen vuorovaikutuksellisuuden kautta. Ilmapiiriä voi kuvata tunteena luottamuksesta, kunnioituksesta ja arvostuksesta, se on myös avoimuutta ja hyväksyntää. Ja se koskee kaikkia - opiskelijoita, vapaaehtoisia, palkkatuella olevia, kävijöitä, yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja työntekijöitä. (Ks. Kähärä 2012). Kylämajaan on 28 helppo tulla ilman sen kummempaa syytä. (Vapaaehtoinen). Minut on otettu sydämellisesti vastaan ja tunnen olevani tervetullut (Kävijä). Vuorovaikutussuhteet toteutuvat aina jossakin tilassa, ne risteilevät siinä ja myös ylittävät tilalliset rajat. Asukastalo paikkana on muovautunut monenlaisten sisäisten ja ulkoisten vuorovaikutussuhteiden, käytäntöjen ja toiminnan kautta; näitä on kuvattu edeltävissä luvuissa. Näissä prosesseissa asukastalo on saanut erilaisia merkityksiä sekä kävijöiden että ulkopuolisten ihmisten mielissä. Toimintatila on muuttunut merkitykselliseksi paikaksi. (Rehtilä 2009, 27, Massey 1994, 167 - 169). 6.2 Urbaani yhteisöllisyys Yhteisöllisyyttä pidetään asukastalotoiminnassa tärkeänä, mutta oleellista on, että yhteisöllisyyden nimissä ei rakenneta rajoja. Pasilan asukastalon tapaan myös Kylämajassa hyödynnetään yhteisöllisyyden parhaita puolia (esim. osallisuus tunteena kuulumisesta johonkin, keskinäinen apu) ja torjutaan negatiivisia piirteitä (ulos sulkeminen). Yhdistävänä tekijänä oli aluksi kiinnostus saada toiminta- ja kokoontumistila alueelle, sittemmin esim. tuttavuuksien ja yhteisten harrastusten löytyminen sekä viime aikoina yhä enemmän myös alueen kehittämiseen liittyvät asiat. Pasilan asukastalon aktiivit kehittivät vastakohdaksi tiukalle kyläyhteisöllisyydelle stadilaisen yhteisöllisyyden ihannemallin (Väisänen ym. 2010, 48), joka soveltuu hyvin asukastalotoimintaan, olipa toimija stadilainen tai ei. Nimeksi sopisi tässä tapauksessa urbaaniyhteisöllisyys. Stadilainen / urbaaniyhteisöllisyys: Sallivuus: ymmärretään elämän ja elintapojen kirjavuus, vältetään pikkumaisuutta. Avuliaisuus ja myötämielisyys: tarjotaan apua, jos joku näyttää olevan pulassa; tuetaan pärjäämään. Vuorovaikutus: ystävällinen kohteliaisuus; kaikkien kanssa ei tarvitse olla sydänystävä. Henkilökohtaiset reviirit: ei tuppauduta liian lähelle, kukin voi määrittää yksityisyytensä rajat. 6.3 Työntekijänä asukastalossa Asukastalotoiminnassa työntekijöiden osuus on merkittävä. He ovat asukastaloprosessin kannattelijoita, vievät toimintaperiaatteet käytäntöön, ovat tärkeitä ilmapiirin rakentajia ja pitävät huolta koko homman hoitumisesta. He toimivat rohkaisijoina, kuuntelijoina, kulttuuritulkkeina, käynnistäjinä, organisoijina, vetäytyjinä, yhdessä tekijöinä ja sivusta seuraajina. Salliva tapa toimia edellyttää, että on oltava selvillä toiminnan taustaoletuksista ja omasta tavastaan toimia. Työntekijöiden on myös ansaittava kävijöiden ja yhteistyökumppaneiden luottamus. Kylämajassa sitä on rakennettu ja rakennetaan avoimuudella, aktiivisella kuuntelulla ja keskusteluilla sekä tasavertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteiden noudattamisella. Työntekijät toimivat osallisuutta, voimaantumista ja toimijuutta mahdollistaen. Toiminnan toteutusta ja kokonaisuuksien hahmottamista auttaa se, että on perillä sekä toiminnan historiallisesta taustasta (setlementtityö, mutta myös yhdyskuntatyö) että 29 yhteiskunnallisesta tilanteesta, jonka suorat ja epäsuorat seuraukset ovat näkyvillä asukastalossa. Näin voi hahmottaa paremmin asukastalotoiminnan mahdollisuudet, mutta myös rajoitteet auttamis- ja vaikuttamistoiminnassa. Työntekijän tehtävänä on ymmärtää monenlaisia intressejä ja pyrkiä edistämään yhteisin periaattein toimivaa kokonaisuutta. Esimerkiksi ristiriitatilanteissa ryhmien väliset näkemyserot kuullaan, mutta ristiriitaa ei ratkaista tarjoamalla ryhmille mahdollisuus kokoontua eri aikoina. Tämän sijaan pyritään yhdessä ratkomaan ongelmia ja jatkamaan toimintaa rinnakkain yhteisin pelisäännöin. Ristiriitatilanteissa työntekijä toimii sovittelijana ja sillanrakentaja sekä seuraa toimintaperiaatteiden toteutumista. Asukastalon työntekijä tekee myös paljon välillistä työtä, joka mahdollistaa toimintaa. Monimuotoinen, usein hektinen ja kokoaikaista läsnäoloa vaativa työskentely voi käydä raskaaksi erityisesti sen vuoksi, että tekeillä olevat asiat voivat keskeytyvät moneen otteeseen ja tulee tunne, ettei mitään saa valmiiksi. Näin on etenkin, jos resurssit ovat riittämättömiä eikä työtään voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Kylämajan työntekijöille on annettu palautteissa paljon kiitosta avuliaisuudesta, ystävällisyydestä ja ammattitaitoisuudesta. Ystävällinen, asiakaslähtöinen, ammattitaitoinen ja innostunut henkilökunta on ollut avain näiden [asukastalon] toimintaperiaatteiden näkymiseen käytännön työssä. (Yhteistyökumppani). Asukastalotoiminnassa käyttökelpoisia, osin välttämättömiä taitoja, kykyjä ja osaamisia Kyky innostaa (sosiokulttuurinen innostaminen) ja rohkaista; näiden käyttäminen työvälineenä; eettisyys toiminnassa ja ajattelussa; ihmisen elämänkaaren ja elämäntilanteen ymmärtäminen; vuorovaikutustaidot; myötätunnon osoittaminen, ystävällisyys; herkkyys; erilaisuuden ymmärtäminen ja hyväksyminen; kyky etsiä tietoa nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa; epäjärjestyksen ja kaaoksen sietokyky; muutoksen ymmärtäminen mahdollisuutena; epävarmuuden sieto; ihmisen vierelle pysähtymisen taito (läsnäolo); ihmisoikeuksien kunnioittaminen; tuen ja avun tarjoamisen taito; kyky organisoida; heittäytymisen taito; kyky ottaa palautetta vastaan; kyky sietää asioiden nopeaa etenemistä; taito ja halu reflektoida omaa toimintaansa; keskenjättämisen taito; oman keskeneräisyyden sietäminen (oma rajallisuus); toisten keskeneräisyyden sietäminen (toisen rajallisuus); innovointi, luovuus, taito katsoa tulevaisuuteen; halu toimia eri verkostoissa; nopean palautumisen taito; suunnitelmallisuus; suunnitelmista luopumisen taito (joustavuus); halu puhua ja selvittää konflikteja; itsensä kehittäminen (ihmisyys, ammatillisuus, työtoveruus, organisaation jäsenyys); halu olla aito; ohjaustaidot. 7 Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia Asukastalotoiminnan tuloksia ja vaikutuksia tarkastellaan toiminnan aikana kertyneiden tietojen pohjalta. Näitä ovat Raha-automaattiyhdistykselle tehdyt tuloksellisuus- ja vaikutusseurannan selvitykset, näitä varten tehdyt kyselyt ja haastattelut, jatkuvan palautteen keruun kautta saadut tiedot ja kaupungin työntekijän kokoamat asiakaspalautteet. Vuoden 2014 aikana on tehty palautekysely toimintaan osallistuneille, vapaaehtoisille ja joillekin yhteistyökumppaneille. Ohjausryhmän kanssa on käyty toimintaa arvioiva keskustelu vuoden viimeisessä kokouksessa marraskuussa. Suorat lainaukset saaduista palautteista on valittu niin, että näkemys ei ole yksittäinen poikkeus, vaan kuvaa vastaajien yleistä mielipideilmastoa. 30 7.1 Tuotoksia, tuloksia, vaikutuksia Projektin tuotoksia ja toiminnan tiivistettyä sisällön kuvausta on koottu sivulla 31olevaan kuvioon. Siitä on helppo havaita, että yksittäisten ryhmä- ja muiden toimintojen läpikäynti tulosten ja vaikutusten näkökulmasta on liian laaja tehtävä, ei ole myöskään ollut mahdollista koota tietoa kaikesta toiminnasta. Osittain toiminnan tuloksia ja vaikutuksiakin on tullut esiin edellä olleen prosessikuvauksen kautta; seuraavassa pyritään välttämään toistoa mahdollisuuksien mukaan. Toimintaa sekä eri ryhmien arvioita sen toteutuksesta ja vaikutuksista kuvataan rinnakkaisesti. Työntekijöiden näkemyksiä ei käsitellä erikseen, sillä sekä projektin että asukastalon strategia on työstetty projektivastaavan, asukastalon vastaavan, yksikön johtajan ja kehittämissuunnittelijan yhteistyönä. Samalla porukalla seurataan / arvioidaan myös toiminnan etenemistä. Työntekijät työskentelevät toiminta-alueellaan itsenäisesti. Lisäksi työntekijät arvioivat toimintaansa omissa ja talon yhteisissä suunnittelu- ja kehittämispalavereissa sekä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tämä raportti on työstetty yhdessä työntekijöiden kanssa, näin ollen se vastaa myös heidän näkemyksiään. 7.1.1 Toiminnan kokonaisarviointia Merkittävä kolmen toimintavuoden tulos on se, että Asukastalo Kylämajan asema paikallisena toimijana on vakiintunut ja asukastalolla on toimivat perusrakenteet, jotka tukevat uusien toimintojen syntyä. Palautteissa talon käyttäjät ja yhteistyökumppanit ovat yksimielisiä siitä, että asukkaat ja järjestöt ovat saaneet hyvän kokoontumistilan, jollaista ei ennen ollut ja on syntynyt paljon uutta toimintaa. Alueen toimijaksi vakiintumisen vaikutuksena ja toiminnan tuloksena näkyy mm. toiminnan määrällinen kasvu: Käyntikerrat 21 921 (2013: 16 318, 2012: 14 745) käyntiä. Toiminnassa on ollut vuoden 2014 loppuun 122 erilaista ryhmää. Ryhmiä oli 2014 n. 60 (2013: 67, 2012: 48). Asukastalossa pidettiin 268 eri verkostojen kokousta (1482 kävijää). Työllistettyjä oli lokakuu 2011 – joulukuu 2014 välisenä aikana yhteensä 41 ja opiskelijoita eri tehtävissä yhteensä 59. Vapaaehtoisten määrä on vaihdellut, 2014 heitä oli 25. Kaupungin palveluohjaajalla oli 571 "kylämajalaista" käyntikertaa (2012: 175, 2013: 277). Yhteistyökumppanit ovat alusta alkaen antaneet toiminnasta positiivista palautetta; Kylämaja on monin osin yhteinen hanke. Alla tiivistetty arvio alkuvuosien toiminnasta: Palautteiden mukaan yhteistyö Kylämajan kanssa on sujunut hyvin ja siitä ovat hyötyneet erityisesti alueen asukkaat, mutta myös vastaajan oma organisaatio. Kylämajan toimintaperiaatteita pidettiin hyvinä, erityisesti arvostettiin toiminnan kaikille avoimuutta, erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen edistämistä ja avun / tuen tarjolla oloa. Vastaajien mukaan periaatteet näkyvät myös käytännöissä ja toiminnassa. Toiminnan katsottiin hyödyttävän erityisesti maahanmuuttajia, apua / tukea tarvitsevia, yksinäisiä ja yleensä koko aluetta. Myös ikäihmisille ja työllistymiseen tukea tarvitseville toiminnasta nähtiin olevan hyötyä. Ihan vaikuttaa vilkkaalta toiminnalta. Erityisen hyvänä pidän työllistettyjen ja opiskelijoiden mukana oloa. (Yhteistyökumppani). Kasvuluvut osoittavat sen suuren tarpeen, mikä tämäntyyppisellä toiminnalla Espoossa on. Toivottavasti saataisiin vastaava paikka jokaiseen Espoon asukaskeskukseen. (Yhteistyökumppani). 31 ASUKASTALO KYLÄMAJA kaikille avoin matalan kynnyksen paikka Toimintakirjoa: shakkikerho, lukupiiri, käsityökerhot, kuvataidekerho, perhekahvila, äijäkerho, liikuntaryhmät, tanssikerhot, rupattelutuokiot, yhteislaulutapahtumat, soppapäivät, hyvinvointihuonetoiminnat, kirjastohuonetoiminnat, leikkitila, asukkaiden juhlat Toimintaa eläkeläisille Eläkeläisryhmät, terveysliikuntaryhmät, keskusteluryhmät, kirjallisuuspiiri Suomen kielen opetusta ja muut kielet Suomen kielen opetusryhmät, suomen kielen keskustelukerho, Luetaan yhdessä -verkosto, bulgarian kielen ja kulttuurin ryhmä, unkarin kielen ja kulttuurin ryhmä Neuvonta-, tuki- jne. toiminta Kylämajan työntekijät, Atk-luokka, infot, palveluohjaaja, talous- ja velkaneuvonta Juhlia ja tapahtumia asukastalossa ja sen ulkopuolella Vertaistukiryhmiä Isä-lapsi -ryhmä, somalinaisten ryhmä, miesten ryhmät, afgaaniryhmä Toimintaa lapsille ja nuorille Läksyhelppi, matikkakerhot, miniatyyrikerho, leikkitila Työllistämistoiminta Vapaaehtoistoiminta Opiskelijatoiminta - harjoittelut, projektit, opinnäytetyöt Verkostot Viestintä: Haloo Kylämaja, face book, twitter, blogi, esitteet, tiedotteet, toiminnan esittelyt. Raportit, selvitykset sekä seurannan ja muut dokumentoinnit. Olohuone: kahvilla pistäytyjiä, asukastaloon tutustujia, lehtienlukijoita, soppapäivän väkeä … Kuvio 3. Asukastalo Kylämajan toimintoja joulukuussa 2014 32 Asukastalotoiminnan tarkoituksena oli ja on mahdollistaa osallisuutta, osallistumista, voimaantumista ja toimijuuden vahvistumista. Myös yhteistyö ja erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen lisääminen ovat oleellisia asioita. Palautteissaa vapaaehtoiset ja toimintaan osallistuvat kertovat Kylämajan hyödyiksi mm. seuraavaa: on saanut uusia ystäviä, sisältöä elämään ja voinut osallistua eri toimintoihin sekä keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Kylämaja on myös mukava paikka järjestää toimintaa. Myös palautteiden mukaan yhteistyön ja voimien yhdistämisen kosepti on toimiva: Tämä on tosi hienoa toimintaa, jossa yhdistyy viranomaisten, järjestöjen ja vapaaehtoisten toimijoiden osaamiset ja innokkuudet. (Vapaaehtoinen). Kylämaja on osoitus siitä, että myös pienellä taloudellisella panostuksella voidaan saada paljon aikaan. (Yhteistyökumppani). Alueella on ollut suuri tarve eri toimijoiden kokoontumispaikalle ja Kylämaja on täyttänyt tätä tarvetta erinomaisesti. (Yhteistyökumppani). Osallistumismahdollisuuksia asukastalossa on ollut paljon ja osallistujia runsaasti, kovin paljon enempää toimintaa ei mahdu yhden talon puitteisiin. Tärkeää on, että toimintaa on syntynyt omaehtoisesti ja ryhmä- ja muihin toimintoihin osallistuu taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Osa toiminnoista on suunnattu tietyille ryhmille, kuten suomen kielen opetus sitä tarvitseville ja eläkeläisilläkin on omia toimintoja. Toisaalta usein kiinnostus samantyyppisiin asioihin on yhdistävämpi tekijä kuin ikä tai muu tausta. Kiinnotuspohjaisen yhdessä tekemisen ohjaaja ei myöskään miellä itseään vapaaehtoiseksi, vaan samanlaiseksi tomijaksi kuin muutkin. Pääasia on, että samassa tilassa toimittaessa ollaan ainakin ohimennen tekemisissä muidenkin kuin oman ryhmän kanssa. Se mahdollistaa elämän monenlaisuuden havaitsemista ja ennakkoluulojen vahenemistä. Matalan kynnyksen paikat kaikille kansalaisille ovat tärkeitä. Tiedon, vertaistuen, neuvonnan ym. toiminnan vuoksi. (Yhteistyökumppani). Toiminta saattaa yhteen kaikenlaisia asukkaita luontevasti. Kaikille asukkaille olisi hyväksi ainakin käväistä Kylämajassa. (Yhteistyökumppani). Kantaväestö ja maahanmuuttajat tapaavat samoissa tiloissa. Jos asukastaloa ei olisi, niin missä voisi tutustua maahanmuuttajiin. Se rikastuttaa meidän elämäämme. (Vapaaehtoinen). Pois lähtiessä on aina hyvä mieli että tuli oltua siellä. Ilmapiiri on sellainen että oli siellä sitten kantasuomalaisia tai maahanmuuttajia niin kaikkien kanssa voi keskustella. Jos ei löydä yhteistä kieltä niin jokaiselta saa ainakin hymyn tai tervehdyksen. (Vapaaehtoinen). Osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia tai toimijuuden vahvistumista ihmiset eivät kuvaa näillä sanoilla. Näitä asioita näyttää kuitenkin tapahtuneen ja Kylämajan toiminnoilla nähdään olevan positiivisia vaikutuksia omaan ja yleensä ihmisten elämään. Olen kokenut paikan kuntouttavana itseäni ajatellen. Usko omaan työkykyyn palasi ainakin osittain. (Työllistetty). Yksinäisyys on vähentynyt, mieliala kohentunut . (Toimintaan osallistuva). Muutama ystävällinen sana milloin keneltäkin saa unohtamaan pienet ja joskus isommatkin krempat. (Vapaaehtoinen ja toimintaan osallistuva). Asukastalossa käy paljon yksinäisiä, leskiä, eronneita. Talo ja tapahtumat ovat heille ehkä ainoa henkireikä syrjäytymisen ehkäisyssä. Vaihtoehto kapakalle. Vähävaraisille maukas keskiviikkokeitto ja päivittäinen kahvi ja pulla ovat edullisia lisiä jokapäiväiseen toimeentuloon. (Vapaaehtoinen ja toimintaan osallistuva). Kylämaja on erittäin tärkeä talo ja se on oikeasti hyvinvointi pysäkki. Se on hieno paikka ja haluaisin sano että kaikki sosionomiopiskelijat pitää tulla tänne harjoitellulle. (Opiskelija). 33 Asukastalo Kylämajan, samoin kuin Pasilankin toiminnan yhtenä taustaoletuksena on, että asukastalotoiminta saattaa vahvistaa toiminta-alueen sosiaalista pääomaa. Sekä Pasilassa että Kylämajassa voidaan omien havaintojen ja eri osapuolilta saatujen palautteiden perusteella sanoa, että toiminta on lisännyt osallistujien välistä kanssakäymistä, vahvistanut luottamusta ja synnyttänyt mikroverkostoja, jotka ovat osa asukastalon laajempaa verkostoa. Alueellisista vaikutuksista ei ole tietoa, mutta hypoteesina voidaan esittää, että asukastalotoiminta voi lisätä ns. sateentekijävaikutuksina yhteiskunnan toimivuuden kannalta tärkeää yleistynyttä luottamusta (luottamus tuntemattomiin ihmisiin) ainakin lähialueella. Tämänsuuntaista oletusta saattaisi tukea Antti Kouvon (2014) väitöskirjatutkimus; se antoi varovaista tukea hypoteesille, jonka mukaan (yleishyödyllisten) järjestöjen toiminnalla on ”sateentekijävaikutuksia”: myös järjestöihin kuulumattomat osoittavat korkeampaa luottamusta toisiin ihmisiin tai yhteiskunnallisiin instituutioihin verrattuna vähemmän kansalaisaktiivisten alueiden kansalaisiin. Toki tutkimus vahvisti jo aiemmin monissa tutkimuksissa saatuja näyttöjä siitä, että hyvinvointivaltiollisilla instituutioilla on järjestöjä suurempi merkitys yleistyneen luottamuksen rakentumisessa.6 Sateentekijävaikutus -ajatus on mielenkiintoinen etenkin, kun asukastalotoiminnassa ei ole kyse järjestössä tapahtuvasta jäsenistön toiminnasta. Kyse on kaikille avoimesta, asukkaiden, muiden toimijoiden ja työntekijöiden yhteistoiminnasta asukastalossa ja alueella. Toiminnasta saatujen palautteiden mukaan asukastalo on positiivinen alueella toimija ja sillä on kävijöiden ja osallistujien hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. 7.1.2 Toimintojen arviointia Olohuone, ryhmät, tapahtumat (ei osallistumismaksuja): Osallistumismahdollisuuksien lisääntyminen alueella. Ryhmissä oppimista, vertaistukea, harrastamista. Vaikutusia: sosiaalisten kontaktien lisääntyminen ja yksinäisyyden väheneminen; arkielämän tukea ja yhdessä tekemisen iloa. Suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin oppiminen voi osaltaan parantaa maahanmuuttajien pärjäämistä. Harrastukset voivat lisätä käyttökelpoisia taitoja ja tuoda iloa ja sisältöä elämään. Erilaisten ihmisten vuorovaikutuksen lisääntyminen vähentänee ennakkoluuloja ja lisännee avarakatseisuutta. Halpa ruoka ja kahvi ovat joillekin jokapäiväisen elämän tukea. Esim. kädentaitojen harrastaminen antaa ihmisille hyvin paljon. Voi oppia uusia asioita ilman paksua rahapussia. (Toimintaan osallistuja, vapaaehtoinen). Kylämaja on tullut tutuksi. Toiminnan 6 Tomi Kankainen (2007) sai tutkimuksessaan tukea väitteelle, jonka mukaan sillä, miten ihmiset kokevat instituutioiden toimivan, on vaikutusta ihmisten välisiin luottamussuhteisiin. Kouvon (2014, 67) mukaan instituutioiden vaikutus on myös epäsuora; kyse on siitä, miten instituutiot muokkaavat yksilön käsityksiä suhteestaan muihin kansalaisiin. Oleellista on myös yhteiskuntapolitiikan kyky vähentää suhteellista eriarvoisuutta kokevien ryhmien syntymisen todennäköisyyttä. Tutkimus antaa myös tukea niin yksilö- kuin yhteisötasolla esiintyvän eriarvoisuuden negatiivisesta vaikutuksesta luottamukseen. Kankainen (2007), kokoaa aiempien tutkimusten antia: Kun keskeiset instituutiot toimivat oikeudenmukaisesti ja vääryyksistä seuraa sanktio, ihmisen on helpompi uskoa muiden toimivan luottamuksen arvoisesti. Kaikkein epäluottavaisimpia tuntemattomia ihmisiä kohtaan ovat ne, jotka luottavat vähän niin eduskuntaan ja hallitukseen kuin kunnan peruspalveluihin. Kankainen viittaa myös tutkimuksiin, joiden mukaan ihmisten toisiaan ja tuntemattomia kohtaan tuntemaa luottamusta syntyy tasa-arvon ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien oloissa, joissa myös yhteiskunnallisten resurssien jako koetaan oikeudenmukaiseksi eikä etuuksien saantiin sisälly leimaavuutta. Sen sijaan yhdistysten merkitys ei ole niin suuri kuin usein halutaan olettaa. (Emt. 103 – 115). 34 loppuminen – kauhistus: yksinäisyys lisääntyisi, ’kielikoulutus’ olisi huonommalla tasolla. (Vapaaehtoinen). Yksittäisistä toiminnoista mainitakoon vaikkapa vapaaehtoisten toteuttamat kauneustuokio ja jooga. Edellinen on ollut oikein mainio väsyneelle äidille ja tuottanut hyvää mieltä: Olen aina lähtenyt hyvin tyytyväisenä sekä kauniina tuokiosta. Jooga puolestaan on innostavaa ja antaa uutta mielen virkeyttä. Apu, tuki ja neuvonta (työntekijät, palveluohjaus, atk, Ne-Rå): Kootusti auttamis-, ohjaus- ja tukitoiminnan hyötyjä ovat: Konkreettisten ongelmien selvittäminen, kuten lomakkeiden täyttö tai ohjaus tarvittavaan palveluun, on edistänyt ihmisten asioiden hoitumista, helpottanut ongelmatilannetta tai ratkaissut sen kokonaan. Tämä parantanee elämänlaatua. Neuvonta käytännöllisissä asioissa auttaa tässä ja nyt tilanteessa, mutta seuraukset voivat joskus olla kauskantoisiakin (esim. tabletin tai ompelukoneen käytön oppiminen saattaa hyödyttää monin tavoin). Kokemus siitä, että ei ole asioineen yksin (myös vertaistuki), voi rohkaista tilanteissa, joihin ratkaisun löytyminen on vaikeaa. Joillekin ihmisille mahdollisuus keskustella arkipäivän asioista sekä mm. suruista, yksinäisyydestä ja huolista pitää elämää koossa. Ejy:n Jalkautuva talousohjaus –hanke on käynnistynyt hyvin Kylämajassa ja ihmisiä on voitu auttaa velka- ja talousasioiden selvittämisessä ja suunnitella niiden järjestykseen saamista. Tällä on suuri merkitys ihmisen koko elämäntilanteen kannalta. Valtaosa työtekijöiden (asukastalotalon vastaava, projektivastaava) antamasta tuesta on keskustelua ja neuvontaa. Yleisimmin käsitellään erilaisia elämäntilanteeseen liittyviä vaikeuksia sekä vapaaehtoisminnan kysymyksiä; neuvonta on monipuolista. Alla olevaan kuvioon kootut Kylämajan työntekijöiden keräämät asiointitiedot kertovat, millaisin toimin ihmisiä on autettu. Lomak.täyt. Puhelu Asiointiapu 6 % Ohj.edell. 3 % 0% Muu 6% 9% Käännös 2% Keskustelu 53 % Neuvonta 21 % Kuvio 4. Asukastalo Kylämaja: auttamis- ja tukitoimet 15.3.14 – 19.12.14 (N= 339 toimenpidettä) Suullisissa palautteissaan ihmiset ovat kertoneet olevansa tyytyväisiä siihen, että keskustelmaan on helppo tulla. Ihmiset ovat kiitollisia saamastaan tuesta ja avusta ongelmatilanteissa. 35 Kaupungin palveluohjaajan saamien palautteiden mukaan neuvonnasta ja ohjauksesta on ollut hyötyä lähes kaikkien mielestä paljon. Apua on saatu hyvin monenlaisiin asioihin: asuntoasiat, perheen ongelmat, verkkopankin käyttö, oleskelulupa, Kela-asiat, uusi liesi, vakuutusasiat. Jo keskustelu paljon kiitosta palautteissa saaneen työntekijän kanssa auttaa ongelmatilanteessa: Tämä on todellista matalan kynnyksen palvelua samalla kun käy muillakin asioilla, voi helposti kysyä ’tyhmiä’. Ja hän tulee mukaan hoitamaan asioita, joita ei itse jaksa. Kaupungin palveluohjaajalla oli 571 ”kylämajalaista" asiakaskäyntiä; palautteissa on annettu työntekijälle paljon kiitosta. Jos Kylämajan toiminta loppuisi, niin kynnys erilaisten tuki- ja aputoimintojen hakemiseen ja saaminen voisi nousta liian korkeaksi. (Vapaaehtoinen). Ihmiset auttavat myös toinen toisiaan: Entäpä mielenterveys? Nyt ihmisiä tavatessa voi kertoa, mikä mieltä painaa ja lähtee asukastalosta kevein mielin. Joku on jaksanut kuunnella ja antanut hyviä vinkkejä ongelman hoitamiseen. Jos toiminta loppuisi, niin jonot terveyskeskukseen sen kuin kasvaisivat. Kylämajaan tulee ihmisiä muistakin lähiöistä, vastaavia paikkoja pitäisi olla muillakin alueilla. (Toimintaan osallistuva, vapaaehtoinen). ATK-luokka on tarjonnut apua monenlaisiin tietokoneen ja ohjelmien käytön sekä esimerkiksi sähköiseen asioinnin pulmiin. Luokkaa käyttävät eniten henkilöt, jotka eivät ole saaneet luontevasti harjaantumista tietotekniikan käyttöön tai ovat muutoin tämän kehityksen ulkopuolella. Kävijöinä on ollut ikäihmisiä, maahanmuuttajia, pitkäaikaistyöttömiä ja atk-asioihin perehtymättömiä nuoria. Atk-luokkatoiminnasta kerättyjen palautteiden mukaan kävijät ovat oppineet haluamiaan asioita ja opettaja (vapaaehtoinen) saa paljon kiitosta osaamisestaan. On auttanut tietokoneen hallinnassa ja käytössä. Tosi hyvä … voi tulla, kun ongelmat ylättävät. Uusien taitojen oppiminen merkitsee osallistujille helpotusta asiointiin (sähköiset lomakkeet, tietojen hakeminen) ja tuovat sisältöä elämään tietokoneen käyttömahdollisuuksien laajetessa; kyse on myös osallisuuden vahvistumisesta. Työllistämistoiminta: Työllistettyjen ja harjoittelijoiden osuus on ollut oleellinen asukastalon toiminnan mahdollistumisessa nykyisessä laajuudessaan; he ovat osallistuneet myös toiminnan suunnitteluun. Säännölliset työyhteisön palaverit ja henkilökohtaiset keskustelut sekä työllistettyjen oma työnohjaus on tarkoitettu tukemaan tehtävissä onnistumista ja itseluottamuksen vahvistumista. Asukastalo on tarjonnut mahdollisuuden tutustua työelämään myös heille, joiden on ollut vaikea löytää harjoittelupaikkaa. Monilla työllistetyillä on ainakin pidemmän ajan tavoitteena työllistyminen normaaliin palkkasuhteeseen; se on kuitenkin vaikeaa heillekin, joilla on osaamista ja työkykyä riittävästi. Suurin osa asukastalolla työllistyneistä on lähtenyt elämässä eteenpäin, eikä heistä ole seurantatietoja. Osa asukastalolla olleista on päässyt opiskelemaan, osa etsii aktiivisesti töitä, joku on jäänyt eläkkeelle, joku taas työllistynyt avoimille työmarkkinoille, ainakin jossain vaiheessa. Usein ensimmäinen tavoite on kuitenkin päivärytmin löytyminen ja vakiintuminen sekä työkyvyn vahvistaminen. Siihen annetaan mahdollisuus muovaamalla työtehtävät mahdollisimman mielekkäiksi sekä sallimalla voimien mukainen työskentely. Hoidin hyvin työtehtävät, oli riittävästi aikaa, energiaa tuli lisää pikkuhiljaa. Tavoitteena oli työtehtävien suorittaminen, kuntoutuminen. 36 Työllistämistoiminnan vaikutuksiksi mainitaan mm. arjen sujuvoituminen, aloitekyvyn lisääntyminen, kielitaidon parantuminen ja omien kykyjen löytäminen (jonka jälkeen ollut rohkeutta jatkomahdollisuuksien hakemiseen). Uusien taitojen oppiminen ja oikean työn tekemisen kokemukset ym. ovat tukeneet itseluottamuksen vahvistumista. Sain tekemistä, työtön kun olen. Tunsin saaneeni uutta kokemusta asiakaspalvelusta ja asiakkaiden kanssa seurustelusta. Rytmi päivään, ei ole tarvinnut unilääkkeitä työstressin takia syödä. Oli myös saatu uusia ystäviä ja sisältöä elämään. Elämäntilanteeseen positiivisesti vaikuttavia asioita ovat myös olleet esim. taloudellisen tilanteen paraneminen tai, että olen saanut suoritettua ajokortin joka helpottaa jatkossa työn hakua, voi katsoa kauempaakin töitä Tietojen keräämisen ongelmia monikulttuurisessa ympäristössä kuvaa yhden työllistetyn vastaus: Minä haluan sanoa niin monia asioita, mutta en voi kirjoittaa. En voinut ymmärtää kaikki kysymykset. Joihinkin kysymyksiin ymmärtää, mutta ei voi vastata. Lomakekyselyn sijaan runsaimmin palautetta saadaankin keskinäisissä keskusteluissa ja yhteisissä työllistettyjen ja työntekijöiden palavereissa. Vapaaehtoisista useat osallistuvat oman toimintansa lisäksi asukastalon muhinkin toimintoihin. Vapaaehtoisten mielestä asukastaloon on helppo tulla ja se on hyvä paikka järjestää toimintaa esim. viihtyisyyden ja hyvien kulkuyhteyksien vuoksi. Palautteissaan kaikki vastanneet kertovat saaneensa riittävästi tukea toimintaansa ja voineensa osallistua toiminnan sunnitteluun. Vapaaehtoisille asukastalon olemassa olo, sen vilkas toiminta ja lisääntyvä kävijämäärä ovat parhaat tulokset. Heidän mukaansa asukastalotoiminnalla on ollut paljon positiivisia vaikutuksia: Asukkaat ja järjestöt ovat saaneet hyvän kokoontumistilan, jollaista ei ennen ollut, on syntynyt uutta toimintaa. On paikka, mihin voi helposti tulla ja näin yksinäisyys on vähentynyt ja mielenterveydelle toiminta tekee hyvää. Myös ennakkoluulot voivat vähentyä ja on mahdollista oppia ja osallistua ilman kustannuksia. Omaa toimintaansa vapaaehtoiset kuvaavat esim. seuraavasti: Olen päässyt mm. oppimaan viroa keskustelemalla virolaisen tytön kanssa, joka puolestaan oppii minulta suomea (kielikummi). Uskon, että toiminnasta on ollut suurta hyötyä, tavattu viikoittain ja järjestetty yhteisiä retkiä. Ryhmämme 12 jäsenestä 7 on yksinasuvia, miehetkin tarvitsevat toisiaan (Äijäryhmän ohjaaja). Asahiterveysliikunnan ohjaaja kertoo, että ryhmästämme on muodostunut tiivis yhteisö. Jäämme lounastamaan yhdessä Kylämajan keittopäivänä ja vaihtamaan kuulumisia. Eri oppilaitosten opiskelijat tekevät asukastalossa harjoittelujaan, erilaisia kehittämis- ja projektitöitä sekä opinnäytetöitä. Palautteet kertovat, että asukastaloa pidetään mielenkiintoisena harjoittelupaikkana: on paljon erilaista toimintaa ja erilaisia ihmisiä. On opittu mm. ryhmänohjaustaitoja ja erityistaitoja kieliryhmässä, kun on selvittävä opetuksesta ilman yhteistä kieltä. Kaikesta tästä on hyötyä oman ammatillisen tulevaisuuden kannalta: Tutustuin esimerkiksi moniin eri kansalaisuuksiin … sain kuulla paljon heidän ajatuksistaan, huolistaan, sekä mietteistään Suomessa asumisesta … tulen tarvitsemaan näitä taitoja ja tietoja … pääsin myös ensimmäistä kertaa suunnittelemaan ja ohjaamaan erilaisia ryhmiä, sekä tutustumaan vertaistukiryhmän toimintaan. Tästä on varmasti paljon apua jatkossa. Opiskelijoiden kokemuksien mukaan Kylämajassa myös tuetaan oma-aloitteisuutta ja itsenäistä työotetta. Kylämaja koetaan kävijöitä hyödyttäväksi paikaksi, esim. maahanmuuttajataustaisille kotiäideille se on opinnäytetyöhaastattelun mukaan turvallinen paikka, jossa voi olla ilman huivia. Asukastalotoiminnan tulisi yleistyä ja sen ylläpidon olla suorastaan pakollista jos halutaan edistää koko yhteiskunnan hyvinvointia ja parantaa yhteisöllisyyttä täällä karussa pohjolassa. 37 8 Projektivastaavan havaintoja Asukastalo Kylämajasta on tullut tärkeä paikka alueella niin kävijöille, vapaaehtoisille kuin toimintaa toteuttaville järjestöillekin. Palautetta on saatu heiltäkin, jotka eivät itse käy talolla: se on tarpeellinen ja elävöittää aluetta. Omien havaintojeni mukaan asukastalo on mahdollistanut ihmisten osallistumista ja osallisuutta, helpottanut yksinäisyyttä ja toiminut erilaisten kulttuurien kohtaamispaikkana. Asukastalo on myös madaltanut avun ja tuen hakemisen kynnystä. Avoin, maksuton ryhmätoiminta kutsuu osallistumaan. Ryhmissä tavataan toisia, opitaan, hoidetaan terveytä, harrastetaan, saadaan tukea sekä nautitaan seurasta ja tekemisestä. Toiminnan suunnitteluun ovat tervetulleita kaikki, samalla syntyy osallisuuden kokemuksia ja tunnetta siitä, että on osa Kylämajan porukkaa. Ja vaikuttamistoiminnan kautta voi syntyä myös myönteistä kuulumisen tunnetta asuinaluetta kohtaan. Apu, tuki, neuvonta ja ohjaus on monimuotoista: kaupungin sosiaaliohjaaja ja muut asukastalon työntekijät ovat käytettävissä, myös työllistettyinä olevat ja opiskelijat antavat tukea ja vertaisryhmät ovat osa toimintaa. Matalakynnyksisyys on sitä, että paikalle voi tulla ilman ennakkosuunnitelmia, rohkaistua kysymään ja saada keskusteluapua. Vastaanottoaikaa ei tarvitse varata ja keskustelemaan voi tulla ilman tarkoin määritettyä asiaa. Asukastalon ilmapiiriä on kuvattu myönteiseksi ja voimavaroja vahvistavaksi. Se ei synny itsestään. Toimintaperiaatteita on toteutettava tietoisesti. Sellaisia kuten yllämainitut näkeminen ja kuuleminen ( = kiinnostus ihmisiin ja heidän asioihinsa) sekä yhdenvertaisuus, oikeudenmukaisuus jne. Mutta on myös oltava aidosti kiinnostunut ihmisistä sekä toiminnasta ja sen kehittämisestä yhteisvoimin. On uskottava asiaansa. Tärkein työväline asukastalolla on työntekijän oma persoona, joten myös työhyvinvoinnista on pidettävä huolta. Asukastalotoiminnan vauhdikkaaseen käynnistymiseen ja positiiviseen nykyvaiheeseen voi olla tyytyväinen. Haasteita on tullut vastaan ennen muuta resursseihin liittyen ja näillä näkymin, toiminnan laajentuessa haasteita on edelleen olemassa. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, millaisin voimin talossa ensi vuonna toimitaan. Esimerkiksi työllistämistoiminnan laadukas toteuttaminen vaatii henkilöresursseja, mutta myös kasvava joukko vapaaehtoisia tarvitsee toiminnalleen nykyistä enemmän tukea. Toiminta on ihmisten kohtaamisen ohella myös erilaisissa verkostoissa toimimista, viestintää, sosiaalista mediaa, kirjallisten tuotosten tekemistä, seurantaa, arviointia jne. Toimintaa ei myöskään ole mahdollista rajattomasti laajentaa – tila ja henkilöresurssit asettavat rajoituksia. Tulevina vuosina on pidettävä huolta siitä, että toiminta pysyy tasapainoisena eri toimijaryhmien kesken. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota ryhmiin, jotka ovat jääneet vähemmälle tuelle asukastalossa. Toimintaa ei ole ikääntyneille maahanmuuttajille, vaikka toimintaa senioreille on runsaasti. Myös kielikurssille osallistuvat, usein äidit, ovat hankalassa asemassa, koska asukastalossa ei ole lastenhoitoa kielikurssin ajaksi. Lapsen kanssa opiskelu on hankalaa, mutta, jos lasta (lapsia) ei voi ottaa mukaan, ei äitikään voi osallistua. Myös maahanmuuttajanaisten terveyden edistäminen erilaisin ryhmin ja luennoin olisi tarpeellista. Liikuntatoiminta ja ravitsemusneuvonta ovat olleet toivottuja toimintamuotoja, joten tulevaisuudessa tätä voisi kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukastalotoiminta on pitkäjänteistä työtä. Asukkaiden ja muiden toimijoiden luottamuksen saaminen vie aikaa, mutta tässä on edetty hyvin. Asukastalotoiminnassa näkyville nousevat asiat ovat usein hyvin pieniä ja kuitenkin toiminnalla voi olla suuriakin vaikutuksia yksilö- ja yhteisötasolla. Edellisistä tiedetään aika paljon ihmisten antaman 38 palautteen sekä lukuisten omien ja muiden työntekijöiden havaintojen pohjalta. Ihmisille on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Kaikkia ei toki ole voitu auttaa asukastalotoiminnan puitteissa. Asukastaloyhteisöllä on perusta, joka sallii monenlaista yhteisöllisyyttä. Miten tämä kaikki heijastuu alueelle, on mielenkiintoinen, mutta vastausta vaille jäävä kysymys. 9 Kylämajan tulevaisuus Asukastalotoiminta on juurtunut tärkeäksi osaksi Kalliolan setlementin kansalaistoimintaa. Jo olemassa olevissa asukastaloissa kehittämistyö jatkuu. Samanaikaisesti Kalliola on mukana asukastalotoiminnan suunnittelussa: Espoon kaupungin suunnitelmissa on laajentaa toimintaa, seuraavat kohdepaikat ovat Espoon keskus ja Leppävaara. Helsingin kaupungilla on ollut meneillään päinvastainen, asukastalotoimintaa supistava pyrkimys. Mitään päätöksiä tästä ei ole kuitenkaan julkistettu. Kylämajan, kuten monien hyvin käynnistyneiden toimintojen haasteena on alun jälkeinen rutinoitumisvaara. Pasilan asukastalo on tässäkin rohkaisevana esimerkkinä: toiminta on kolmivuotisen projektivaiheen jälkeenkin jatkunut vilkkaana ja saanut uusia muotoja. Positiivista kehitystä ennustavat toimintaperiaatteista kiinni pitäminen, vahvojen perusrakenteiden ja verkostojen olemassa olo sekä työntekijöiden innostus viedä toimintaa eteenpäin. Näin katsellen Kylämajan tulevaisuus näyttää hyvältä. Asukastalotoiminta on prosessi, jonka käynnissä pysymiseksi tarvitaan muuntautumiskykyä, valmiutta toimia tässä ja nyt sekä ympäristön tuottamiin haasteisiin vastaamista. Pasilassa toimineen opiskelijaharjoittelijan ohje sopii myös Kylämajan tulevaisuusnäkymäksi: The community center is ever-evolving and adapting to new challenges faced by community. In this lies the greatest strength … therefore my primary development suggestion … is to keep on going. (Kähärä 2012). 39 Liitteet Liite 1 Pasilan asukastalosta Matinkylään Toimintojen siirrettävyys ja asukastalon toimintamallin syventäminen Matinkylän asukastalon käynnistämishankkeen yhtenä tehtävänä oli tarkastella, miten Pasilan asukastalossa kehitetty ja toimivaksi havaittu setlementtiperustaisen asukastalon toimintamalli ”siirtyy” Matinkylässä toimintansa aloittavaan asukastaloon. Lähtökohtana tarkastelussa oli, että mikään toimintamalli / käytäntö ei siirry sellaisenaan, vaan toiminta tuotetaan uudelleen uudessa ympäristössä. Käytäntöjen siirrettävyys Toimintakäytäntöjen siirrettävyydestä on keskusteltu melko paljon jo useiden vuosien aikana. Keskustelu rantautui Suomeen osittain Euroopan unionin / rakennerahastojen ajattelutapojen kautta (esim. best practices), mutta myös mm. osana ns. evidence based -tavoitteista palveluiden kehittämistä. Usko toimintamallien levittämiseen kopiointiluontoisena toimintana on hiipunut ja korostuksena on pikemminkin se, että jokainen toimintamalli tai käytäntö on tuotettava uudelleen uudessa ympäristössä.7 Kyseessä on prosessi, jossa tuotetaan uutta ja samalla toimintaympäristö muuttuu (mm. Arnkil ym. 2005, 640; Koivisto 2009). Voisi sanoa, että tietäminen ja toteuttaminen ovat erilaisia asioita. Jokin käytäntö voidaan tietää hyväksi, mutta sen saaminen toimimaan toisenlaisessa ympäristössä, on oma prosessinsa, jolla on omat ehtonsa. Asukastalon toiminnan uudelleen tuottamisen ajatus nousee vahvasti myös setlementtityön perinteiden kautta, sillä sen mukaisesti lähialuetta ja -yhteisöä kehitetään yhdessä ”naapuruston” kanssa. Pasila ei siirry Matinkylään, vaan asukastalosta muotoutuu tietynlainen talossa kävijöiden ja toimijoiden yhteistyönä. Toiminta tarvitsee tietyt tukirakenteet ja työntekijät mahdollistamaan toimintaa. Nämä eivät saa kuitenkaan tukahduttaa potentiaalista ihmisistä lähtevää aloitteellisuutta ja aktiivisuutta. Tämä muistuttaa Hull Housen perustajan Jane Addamsin toimintatapaa. Hän ei asettanut tavoitteeksi määrätynlaista taloa eikä suunnitellut etukäteen toteutettavia toimintoja, vaan talo muotoutui monenlaisten toimintojen ja käytännön kokeilujen kautta. Yksittäisten palveluiden tarjoamisen sijaan tarkoituksena oli antaa tilaa elämän erilaisille asioille ja yhdessä olemisen muodoille. (Puurunen & Röpelinen 2004, 6 – 7,152). Ylläkuvattua lähtökohtaa on toteutettu sekä Pasilan asukastalossa että Asukastalo Kylämajassa ja sen voidaan katsoa olevan keskeinen toimintakäytäntöjä ohjaava tekijä. Tämän vuoksi se on myös oleellisin tekijä setlementtiperustaisen asukastalotoiminnan uudelleen tuottamisessa - voi sanoa, että tämä on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys. Muihin edellytyksiin palata myöhemmin, mutta ensiksi otetaan esiin joitakin Pasilan ja Kylämajan samankaltaisuuksia ja eroja käytännön toiminnan tasolta. Samanlaisuuksia ja eroja toiminnassa Asukastalon käynnistämisprojektissa vertailtiin asukastalojen käytännön toimintoja, seuraavassa joitakin poimintoja vertailusta. Jotkut toiminnat näyttävät olevan ominaisia asukastaloille ja muille matalan kynnyksen kohtaamispaikoille, myös Pasilalle ja Kylämajalle. Monista paikoista löytyy ”Olipa käytäntö kuinka hyvä tahansa jossakin kontekstissa A, se ei välttämättä ’istu’ toisaalle, kontekstiin B. Ilmeisesti käytännöllä on kontekstissa A ollut jotain sellaisia edellytyksiä, joita B:ssä ei ole”. (Arnkil ym. 2005, 640). 7 40 olohuone kahveineen ja päivän lehtineen, on toiminnallisia ja keskusteluryhmiä ja tarjolla ruokaa ainakin kerran viikossa. Toimintavalikoimaan kuuluvat myös verkostotyö ja viestintä. Aiheet voivat olla samoja, mutta sisällöt ja toteutustavat vaihtelevat toteuttajien mukaisesti. Työllistettyinä toimivat henkilöt, opiskelijat ja vapaaehtoiset ovat oleellisia toiminnan ylläpidolle, tuottamiselle ja kehittämiselle. Pasilassa toiminta käynnistyi paljolti asukkaiden vaatimuksesta ja Matinkylässä puolestaan osana kaupungin palvelurakennemuutosta. Tämän vuoksi Kylämajaa käynnistettäessä huolehdittiin siitä, että asukastalon toteuttajapohja on laaja ja järjestettiin asukastilaisuuksia, joilla pyrittiin varmistamaan, että asukastalosta tulisi alueen oma eikä ulkoa tuotu. Alusta asti noudatettiin yhdessä tuottamisen ajatusta. Lopulta useat asukkaat ja toimijat jo odottivat asukastalon aukeamista, oli tilan ja toiminnan tarvetta. Toimintaympäristöltään Pasilan asukastalo ja Kylämaja poikkeavat toisistaan paljonkin. Noin 3000 - 4000 asukkaan Itä-Pasila on jokseenkin sopivan kokoinen toiminnalle. Länsi-Pasilasta (ja muualta Helsingistä) toki tullaan asukastaloon ja yhteistyötä on tehty lännessä mm. Naapuruuspiirin puitteissa. Keski-Pasilan rakentaminen koskettaa koko Pasilaan ja siinä asukastalo on yksi aktiivinen toimija. Yli 30 000 asukkaan Suur-Matinkylään puolestaan tarvittaisiin useampia asukastaloja ja asutus on hyvinkin eriytynyttä, mutta myös Kylämajaan tullaan eri puolelta aluetta ja sen ulkopuolelta. Matinkylässäkin on meneillään laaja rakentaminen, metro ja asutusta. Metroa asukkaat odottavat jokseenkin positiivisin mielin, mutta vanha Matinkylän keskusta on huolen aihe. Asiasta on keskusteltu asukastalolla ja tehty yhdessä töitä asukkaiden kanssa ostarialueen siistimiseksi ja kaunistamiseksi. Myös Pasilassa on lisätty alueen viihtyvyyttä asukkaiden omin toimin. Alueen viihtyisyyttä ja huonoa mainetta (ulkopuolinen kritiikki ja/tai asukkaiden omat havainnot) koskevat kysymykset voivat olla asukkaita yhdistäviä tekijöitä. Satunnaiset tekijät, joille asukastalon periaatteiden mukaisesti on oltava vastaanottavainen, vaikuttavat osaltaan toiminnan muotoutumiseen. Tästä esimerkkinä Helsingin kaupungin vuonna 2013 toteuttama Lähidemokratiahanke, johon eri alueilla toimivien organisaatioiden oli mahdollista hakeutua toteuttajiksi. Pasilan projektihakemus tehtiin alueen asukasaktiivien ja asukastalon työntekijöiden yhteistyönä ja alue pääsi mukaan toteutukseen. Tämä puolestaan vaikutti asukastalon toimintaan, sillä talo oli jo vakiinnuttanut asemansa toimijana ja erilaisten verkostojen ja asukkaiden yhteydenpitopaikkana. Tästä kertynyttä tietoa esim. asukkaiden ja viranomaisten välisen yhteistyön rakentumisesta voidaan hyödyntää Kylämajassa. Tätä kautta käytännöt voivat siirtyä hyödylliseksi katsotuilta osiltaan ja sovellettuina paikasta toiseen. Sinänsä vaikuttamistoiminta (alueen ja yhteiskuntapoliittisesti merkittäviin asioihin; viime mainittuihin ei tosin suuria vaikuttamisen mahdollisuuksia) kuuluu tämän typpiseen asukastalotoimintaan. Toimintaympäristön mukaisesti muovautuvien toimintakäytäntöjen erot tulevat esiin myös asukastalotyöntekijöiden antamassa auttamis-, neuvonta- ja tukitoiminnassa. Tästä esimerkkinä asiointisyyt 15.3. – 30.10.2014. Pankki 6% Toim.t.tuki 6% Muu 16 % Poliisi 2% Koulu 2% Opiskelu 16 % Last.s., perh 3% . Kela/eläke Kela/muu Sos.palv. 2% 4% 6% Terv.huolt. 5% Työ 14 % Asuminen 12 % Maah.m. 6% Pasilan asukastalossa asukastalotyöntekijät hoitavat kaiken auttamis- ym. työn. Asioinnit ovat Kylämajaa enemmän neuvonta/ ohjausluontoisia, vaikka luonnollisesti elämäntilanteesta yms. keskustellaan osana neuvontaa. Yhden työntekijän tehtävänä on maahanmuuttajien vertaisohjaus, mikä myös selittää eroja. 41 Toim.t.tuki Kela/eläke 2% 1% Kela/muu Sos.palv. 4% 4% Terv.huolt. 4% Asuminen 9% Maah.m. 4% Muu 51 % Pankki Poliisi 3% 0% Työ 6% Opiskelu Last.s., 8 % Koulu perh 2% 2% Kylämajassa toimii Espoon kaupungin palveluohjaaja, jolloin muiden työntekijöiden kanssa asioitaessa korostuu muut syyt luokka, käytännössä erilaiset yleiset keskustelun tarpeet (elämäntilanteen vaikeudet yms.) ja vapaaehtoistoiminta (suunnittelu, tuen tarve). Viimeksi mainitun korostumiseen vaikuttavat puolestaan mm. Vahva – senioriverkosto -projektissa tuotetut toimintakäytännöt. Oleellista ovat toimintaperiaatteet ja pystyvyys niiden soveltamiseen Pasilan asukastalossa työstettiin setlementtiperustaisen asukastalon mallinnus osana asukastalon projektivaiheen loppuraporttia. (Väisänen ym. 2011). Asukastalon käynnistämisprojektissa koottujen tietojen ja kokemusten perusteella tuohon tiivistettyyn toimintamalliin on kirjattu oleelliset toimintaa määrittävät tekijät (malli alla). Setlementtiperustaisen asukastalon malli Tämä malli perustuu Itä-Pasilan asukastalo -projektissa (2008 – 2010) koottuun tietoon ja toiminnasta kertyneisiin kokemuksiin. Setlementtiperustainen tarkoittaa, että toiminnalla on tietty arvopohja ja siinä hyödynnetään setlementtitoiminnan perinteitä nykyaikaan soveltaen. Asukastalo on aina toimintaympäristönsä ja rakentajiensa ”näköinen”, sillä asukastalotoiminta tuotetaan kussakin tapauksessa yhdessä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Toiminnan tarkoitus Asukastalo on setlementtiarvoihin perustuva, asukkaiden omaa toimijuutta ja keskinäistä vuorovaikutusta tukeva kohtaamispaikka, kokoontumistila ja toimintapiste. Toiminnan perustana oleva yhteistoiminnallisuus ja vuorovaikutuksellisuus mahdollistavat vastavuoroisten suhteiden ja luottamuksen syntyä erilaisten ihmisten välillä, mikä voi osaltaan vahvistaa toiminta-alueen sosiaalista pääomaa. Arvot ja toimintaperiaatteet Toiminnan perustana olevat setlementtiarvot - Erilaisuuden hyväksyminen - Luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia - Tasa-arvoisuus - Yksilön oikeuksien kunnioittaminen Toimintaperiaatteet Toiminta on avointa. Tulijoita ei tunnisteta tai luokitella ongelmien mukaan. Toiminta on kuitenkin luonteeltaan ongelmia ennalta ehkäisevää ja kohdattuja ongelmia ratkotaan yhdessä yksilöiden ja ryhmien kanssa sekä vaikuttamistoiminnan keinoin. Asukkaat ja paikalliset toimijat ovat asukastalon vahvuus. Toiminnan painopiste on siinä, mitä voidaan tuottaa yhdessä ja millaisten tavoitteiden toteuttamiseksi voimat on yhdistettävissä. Yksittäisten ihmisten avuntarpeisiin vastataan ymmärtäen, että ihmisten oman elämän hallinnalla on rajansa, samoin keskinäisavun ja yhteisön keinoilla vastata avun tarpeisiin. Tämän vuoksi verkostoituminen esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa on tärkeää. Toiminnassa edistetään ihmisten voimavarojen vahvistumista toimimalla heitä arvostaen, rohkaisten ja tarvittaessa auttaen sekä mahdollistamalla toimintavapauksia, osallistumista ja vaikuttamista. Voimaantuminen nähdään 42 sekä yksilöllisenä että sosiaalisena prosessina. Ketään ei voi voimaannuttaa, mutta voimavarojen löytymistä voidaan hienovaraisesti tukea. Voimavarojen tukemisella ei tavoitella mitään tietynlaista toimijuutta; ei määritetä, millainen ihmisen tulisi olla tai millaiseksi tulla. Oletetaan, että esim. omien asioiden hallinnan lisääntyminen, yhteisöllisyyden vahvistuminen ja yhteinen alueen asioihin vaikuttaminen ovat toisiinsa liittyviä ”asukastaloprosessin” osia. Näihin erilaisiin prosesseihin liittyy ja ne synnyttävät monenlaista toimintaa ja toimijuuksia. Asukastalon toiminnassa pyritään laajaan yhteistyöhön ja verkostoitumiseen. Setlementtityön perinteisiin nojautuen katsotaan myös, että eritaustaisten ihmisen vuorovaikutukseen saaminen lisää keskinäistä ymmärrystä ja jonkin ryhmän olosuhteiden parantaminen edellyttää tätä ryhmää laajemman toimijoiden joukon mukaan saamista. Asukastalolle luodaan toimintaperiaatteet ja tarpeelliset säännöt taloa käyttävien asukkaiden, toimijoiden ja työntekijöiden yhteistyönä setlementtiarvoihin perustuen. Toiminnan tavoite Asukastalon tuottavat alueen asukkaat ja toimijat yhdessä työntekijöiden kanssa. Parhaimmillaan asukastalo kokoaa yhteen erilaisia ihmisiä ja ryhmiä ja siitä muodostuu monenlaisten toimintojen sekä vakiintuneiden ja väliaikaisten vuorovaikutusverkostojen kohtaamispaikka. Asukastalon tehtävä on vastata toiminnoillaan paikallisista olosuhteista nouseviin haasteisiin ja se on aktiivinen toimija yksilöiden, ryhmien ja toiminta-alueen hyvinvointia edistävissä asioissa sekä ongelmien ratkomisessa. Toiminnan edellytykset Asukastalo ei toimi ilman rahoitusta. Paikallinen toiminta, myös paljolti asukkaiden vapaa- ja omaehtoisuuteen perustuva, tarvitsee paikan, toiminnasta vastaavan työntekijän (tai työntekijät toiminnan laajuudesta riippuen) sekä muut toimintaa mahdollistavat ja ylläpitävät rakenteet. Työntekijänä asukastalossa Työntekijät avaavat mahdollisuuksia osallistumiseen, osallisuuteen ja omaehtoiseen toimintaan sekä erilaisten ihmisryhmien väliseen kassakäymiseen. He antavat apua ongelmatilanteisiin ja ratkovat asukastalon ristiriitatilanteita avoimesti ja yhteistyössä osallisten kanssa. Työntekijät pitävät huolta toiminnan sujumisesta ja toimivat tilanteen mukaan rohkaisijoina, kuuntelijoina, kulttuuritulkkeina, käynnistäjinä, vetäytyjinä, yhdessä tekijöinä ja sivusta seuraajina. Heillä on tärkeä osuus asukastalon hengen rakentajina, jolloin on oleellista, että he ovat arvoihin ja toimintaperiaatteisiin sitoutuneita ja osaavat soveltaa niitä joustavasti käytännön tilanteissa. Toiminta Toimintaa voivat järjestää yksittäiset henkilöt ja erilaiset organisaatiot, jotka hyväksyvät toimintaperiaatteet. Toimintamuodot voivat olla hyvinkin vaihtelevia ja asukkaiden omaehtoiset toiminnat toivotetaan tervetulleiksi. On mahdollista, että asukastalossa on tarjolla myös julkisia palveluita, kuten esim. leikkipuisto- ja sosiaalityöntekijöiden toimintaa. Asukastalotyyppiselle toiminnalle ominaisia toimintamuotoja ovat esim. olohuone, ruokailumahdollisuus, tuki ja neuvonta, erilaiset toiminnalliset, harrastus- ja vertaistukiryhmät, opetus (esim. suomenkieli maahanmuuttajille, läksykerhot lapsille, kielikerhot) ja tapahtumat. Asukastalossa kävijöiden vaikutusmahdollisuuksia voi turvata kaikille avoimella asukasparlamenttitoiminnalla ja pitää yllä yhteyksiä asukkaisiin järjestämällä asukasiltoja. Järjestömuotoisessa ja setlementtilähtöisessä toiminnassa oleellista on myös vaikuttamistoiminta, joka voi kohdistua toiminta-alueen asioihin tai olla laajempaa yhteiskuntapoliittista vaikuttamista asukkaiden kannalta tärkeissä asioissa. Toiminnan käynnistäminen Asukastalotoiminnan käynnistämiselle antaa hyvän perustan se, että paikalliset asukkaat tuovat itse esiin tarpeen asukkaiden tiloille ja yhteiselle toiminnalle. Mikäli asukastalotoiminta käynnistetään muutoin, tavalla tai toisella ulkopuolisten aloitteesta, on tärkeää saada alueen asukkaat, järjestöt ja muut toiminnasta kiinnostuneet organisaatiot mukaan toiminnan suunnitteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Näin voidaan pyrkiä varmistamaan, että talosta tulee alueen asukkaiden omakseen tuntema paikka. 43 Edellä todetun, asukastalon yhdessä tuottamisen periaatteen rinnalla on oleellista noudattaa toiminnassa tiettyjä, asukastalotoiminnalle ominaisia periaatteita, jotka on tiivistetysti esitetty yllä olevassa mallissa. Nämä muodostavat yhdessä asukastalotoiminnalle ehdot, joiden tulee toteutua, jotta voidaan puhua setlementtiperusteisesta asukastalosta. Tähän lisänä ovat toiminnan mahdollistavat resurssit, sekä toimintatapana yhtäaikaisesti toteutuva näkemyksellisyys ja suunnitelmallisuus sekä toisaalta tietynasteinen kaaoksellisuus, sallivuus ja mahdollisuus oppimiseen, myös välillä kantapään kautta. Mallin syventäminen: ihmiskäsitys Seuraavassa syvennetään Pasilan asukastalossa tuotettua toiminnan mallinnusta pohtimalla, millaiseen ihmiskäsitykseen toimintaperiaatteiden ja toimintatapojen voi ajatella nojautuvan. Asukastalotoiminnan voi määritellä olevan (kuten mallissa on tehtykin) ongelmia ennalta ehkäisevää ja ihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa. Tämän vuoksi ihmiskäsityksen hahmotteluun soveltuu pohjaksi ennalta ehkäisevässä mielenterveystyössä työstetty kuvaus ihmisen mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Kuvausta on kuitenkin muokattu niin, että alkuperäisen kuvion keskiössä ollut mielenterveys on muutettu muotoon ihminen voimavaroineen. Näin sen vuoksi, että mielenterveyden nähdään olevan osa ihmisenä olemisen kokonaisuutta, jolloin alla kuvattujen tekijöiden (ei tietenkään täydellinen luettelo) katsotaan vaikuttavan siihen, millaiset voimavarat ihmisellä kulloinkin on käytössään (keskustelua teemasta Sohlman ym. 2005). Sosiaalinen tuki ja muu vuorovaikutus Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit - yksilötaso - perhepiiri - koulu - työ - yhteisö ja ympäristö - hallinto ja palvelut - yhteiskuntapolitiikka; toimintaresurssit ja toimintamahdollisuuksien toteutuminen - yhteiskuntajärjestelmä - koulutusresurssit, asunto-olot - taloudelliset voimavarat - palvelujen saatavuus ja laatu IHMINEN VOIMAVAROINEEN Yksilökohtaiset tekijät ja kokemukset - tunne-elämä, ajattelu, toiminta - identiteetti, käsitys itsestä, itsetunto - autonomia - toiminta- ja vaikuttamismahdollisuudet - sopeutumiskyky (hallinta, stressinsietokyky) - muut yksilölliset voimavarat (koulutus, tieto) - elämän koettu mielekkyys - terveys Kulttuuriset arvot - vallitsevat yhteiskunnalliset arvot (tasa-arvo, ihmis-, ja yksilön oikeudet, oikeudenmukaisuus yms.) -ihmisten hyvinvointiin kohdistuva sosiaalinen arvostus - sosiaalista kanssakäymistä määrittävät säännöt - mielenterveyden ja sen häiriöiden sosiaaliset määritteet - mielenterveys- ym. ongelmien leimaavuus - erilaisuuden sieto Kuvio 1. Ihmisen voimavarojen muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Mukailtu Lavikainen ym. (2001) mielenterveyden mallista. 44 Kuvio kertoo ihmisenä olemisesta. Juuri yksittäisessä ihmisessä vuorovaikutteiset erilaiset tekijät kohtaavat ja saavat muotonsa, kun ovat vuorovaikutuksessa juuri tuon ihmisen kanssa. "Tulos" voi olla voimissaan oleva ihminen, pärjäävä ihminen, uupunut ihminen, fyysisesti tai psyykkisesti sairastunut ihminen jne. Ihmisen voimavarojen muotoutumisen tarkastelu edellä kuvatulla tavalla tarkoittaa ihmisen näkemisen kokonaisuutena. Ymmärretään, että kullakin on omanlaisensa fyysinen, sosiaalinen, mielellinen ja henkinen ulottuvuutensa sekä oma elinympäristönsä ja edeltänyt elämä sosialisaatioprosesseineen. Ihmisten kohtaamisen ja toiminnan perustaa ovat ihmisarvo, kunnioitus, yhdenvertaisuus rehellisyys, luottamus, välittäminen, kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuus; nämä ovat myös voimaantumisen mahdollistamisen perusasioita. Asukastaloympäristössä voidaan vaikuttaa moniin kuvion sisältämiin asioihin. Suurimmat mahdollisuudet ovat sosiaalisen tuen, vuorovaikutuksen ja monien yksilöllisten tekijöiden alueilla. Osa ihmisten ongelmista on sen luonteisia, että niiden ratkomiseen ei ole mahdollisuuksia. Myös arvomaailma voi pienissä puitteissa kehittyä sallivampaan, erilaisuuden hyväksyvämpään suuntaan. Yhteiskunnan rakenteisiin ja resursseihin ei juuri voida vaikuttaa, vaikka yhteiskuntapolitiikan vaikutukset ovat kyllä nähtävillä työttömyytenä, köyhyytenä jne. Tässä mielessä lähidemokratian kehittäminen, niin tärkeää kuin se onkin paikallisten olojen parantamisen ja ihmisten osallistumisen kannalta, ei ole riittävä demokratian toteutumisen tai osallisuuden mahdollistumisen tae. Sosiaalinen tuki, osallisuus yhteisössä, sallivuus, itsearvostuksen vahvistaminen, vuorovaikutuksen rikastaminen, osallistuminen jne. ovat keskeistä asukastalotoiminnassa. Voimaantumis- ja osallisuuskäsitteitä on tarkasteltu luvussa 4 ja työntekijän rooleja / tehtäviä / osaamisia yms. asukastalossa luvussa 7.3. Toimijuus Toiminnan ja toimijuuden käsitteet liittyvät ihmiskäsitykseen. Setlementtiperustaisen asukastalotoiminnan arvoperustaan sekä toimintaperiaatteisiin ja -käytäntöihin sisältyvän ihmiskäsityksen mukaisesti ihmisenä olemista luonnehtii toiminta. Toimijuus puolestaan on sitä, että ihminen on oman elämänsä subjekti, ei toisten toiminnan, tietämisen ja toimenpiteiden kohde. Hyvään elämään kuuluu mahdollisuus käyttää kykyjään, taitojaan ja osaamistaan kykyjensä mukaan ja itselle ominaisella tavalla sekä mahdollisuus olla yhteydessä muihin ihmisiin ja vaikuttaa elämänsä kulkuun. Toimijuuden vahvistuminen, jota asukastalossa voimaantumisen mahdollistamisen kautta tavoitellaan, tarkoittaa yksikertaisesti sanoen sitä, että ote omaan elämään vahvistuu ja voi aiempaa paremmin toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Voimaantuminen, osallisuus ja toimijuus liittyvät toisiinsa. Ne ovat erilaisissa elämän prosesseissa tapahuvia, luonteeltaan sosiaalisia / vuorovaikutuksellisia asioita; niiden toteutumismahdollisuuksiin vaikuttavat lukuisat tekijät. Osallisuus ja toimijuus sisältävät samantyyppisiä asioita eri näkökulmista tarkasteltuina. Oleellista on, että ei aseteta ulkopuolisia määreitä sille, millainen toimija ihmisen tulisi olla tai tavoitetta, millaiseksi hänen pitäisi tulla (esim. aktiivi kansalainen). Ihmisen elinolosuhteet ja elinympäristö asettavat rajoja toimintavapauksille ja -mahdollisuuksille, eräitä niistä käsiteltiin lyhyesti luvussa 4 ja niitä löytyy myös edellä olevasta voimavarakuviosta. Jyrki Jyrkämän (2007) toimijuuden ulottuvuuksien erottelu auttaa konkretisoimaan toimijuuden käsitettä, sen toteutumisen mahdollisuuksia ja esteitä sekä ymmärtämään / havaitsemaan yksilökohtaisesti toimijuuteen vaikuttavia asioita. Toimijuus syntyy, muotoutuu ja uusiutuu alla lueteltujen ulottuvuuksien yhteen kietoutuvana dynamiikkana. Kuvio tästä on seuraavalla sivulla. Osata - tiedot, taidot, erilaiset pysyvät osaamiset laajasti käsitettynä Kyetä - fyysiset ja psyykkiset kyvyt; tilanteesta toiseen vaihteleva toimintakyky Haluta - tahtominen, päämäärät, tavoitteet, motivaatio 45 Täytyä - fyysiset ja sosiaaliset pakot ja rajoitukset Voida - mahdollisuudet, joita kulloinenkin tilanne ja siinä ilmenevät rakenteet tuottavat ja avaavat Tuntea - liittyy ihmisen perusominaisuuteen arvioida, arvottaa, kokea ja liittää kohtaamiinsa asioihin ja tilanteisiin tunteitaan Ruumiilliset kykenemiset Kyetä Taidot, tiedot Pakot, välttämättömyydet, esteet, rajoitteet Osata Täytyä Haluta Voida Tavoitteet, päämäärät, motivaatiot Tuntea Mahdollisuudet, vaihtoehdot Tunteet, arviot, arvostukset Kuvio 2. Toimijuuden ulottuvuudet (Jyrkämä 2007). Toimijuuden ulottuvuuksien erittelyä voidaan hyödyntää käytännön toiminnan reflektoinnissa ja sen avulla voidaan havainnollistaa / ymmärtää ihmisten elämäntilanteita sekä selventää, millaisia muutoksia elämäntilanteessa on tapahtunut. Esimerkiksi työllistymistoiminnassa voidaan pohtia yleisellä ja yksilötasolla, mistä työllistymisen vaikeudet johtuvat (työpaikkojen puute, taitojen puute yms.) ja mihin tekijöihin eri tilanteissa voidaan vaikuttaa ja miten toimitaan, kun vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Asukastalossa törmätään myös ristiriitatilanteisiin esimerkiksi silloin, kun kykenevyys ja / tai osaaminen ei riitä, mutta on kuitenkin pakko tehdä (sähköinen asiointi, tuetta jääminen omaishoitajana yms.). On myös tärkeää, että löytyy pieniäkin tavoitteita ja toiveita, ne ovat olennaisia voimaantumisen mahdollistumisen kannalta. 46 Alla olevaan kuvioon on tiivistetty asukastalotoiminnan kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen pohjautuva tausta-ajattelu Sosiaalinen tuki ja muu vuorovaikutus Yhteiskunnalliset rakenteet ja resurssit IHMINEN VOIMAVAROINEEN Yksilökohtaiset tekijät ja kokemukset Toiminta Kulttuuriset arvot Osallisuus Toimijuus Voimaantuminen Inhimilliset toiminta-mahdollisuudet (Martha Nussbaum) 47 Kirjallisuutta Aarnio, S., Koivula, E. & Sjelvgren, J. 2011. Matinkylä-Olarin asukastalo -hankeen projektiraportti. Anttila, M. & Juote, A. (2010) Rajapintakeskustelut järjestöjen ja julkisen eri kentillä. Tapaustutkimus Pasilan asukastalon asemoitumisesta sosiaalipalvelujen kentälle. Kehityspiikki Tutkimus Oy Coleman, J. S. 1988. Social Capital in Creation of Human Capital. American Journal of Sosiology 94, 95120. Dupuis-Blanchard, S., Neufeld, A. & Strang, V. R. 2009. The Significance of Social Engagemant in Relocated Older Adults. Qualitative Health Research 19 (9), 1186 – 1195. Espoon asukasluku vuodenvaihteessa 2013/2014 / Tietoisku 3/2014. Viitattu 27.8.2014. http://www.espoo.fi/download/noname/%7BA0283DB9-1EEA-4D73-B60A-5CCB1700378C%7D/46606 Espoon väestörakenne 2011/2012. Viitattu 30.1.2013 noname/%7BFE3270E2-E7EE-4A9D-9523FE8E81C56979%7D/24704. Granovetter, M. 1983. The strength of weak ties: A network theory revisited. Sociological Theory, Volume 1, 201 – 23 Hyyppä, M. T. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Iisakka, L. (toim.) 2006. Sosiaalinen pääoma Suomessa – Tilastokatsaus. Helsinki: Edita Prima Oy. Jussila, S. 2012. Kuuminta nyt: Lähiö. (20.2.2012). http://ylioppilaslehti.fi/2012/02/kuuminta-nyt-lahio/ Jyrkämä, J. 2007. Toimijuus ja toimintatilanteet – Aineksia ikääntyneen arjen tukemiseen. Teoksessa Marjaana Seppänen, Antti Karisto & Teppo Kröger (toim.) Vanhuus ja sosiaalityö. Sosiaalityö avuttomuuden ja toimijuuden välissä. Jyväskylä: PK-Kustannus. Kankainen, Tomi (2007) Yhdistykset, instituutiot ja luottamus. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research nro. 326. Viitattu 27.1.2015. https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18730/9789513930967.pdf?sequence=1 Kivipelto, M. & Kotiranta, T. 2011. Valtaistumisen vaikuttavuuden arviointi. Miten voimme edistää sitä sosiaalityössä? Janus vol. 19 (2) 2011, 122-142. Koivisto, J. 2009. Käytännöt, arviointi ja ”hyvyys”. Yhteiskuntapolitiikka 74 (2009):2, 167-173. Kortteinen, M. Uusi kaupunkiköyhyys ja lähiöiden peruskorjaus: esimerkkitapauksia ja tutkimushanke. http://www.aka.fi/Tiedostot/Tiedostot/ASUMI/Avajaisseminaari%202011/Esitykset/MATTI%20KORTTEINEN. pdf Kouvo, A. (2014) Luottamuksen lähteet. Vertaileva tutkimus yleistynyttä luottamusta synnyttävistä mekanismeista. Turun yliopisto. Sarja C 381. Painosalama Oy. Turku. Kähärä, P. (2012)Bridge building in the Pasila Community Center. Helsinki Metropolia University of Applied Sciences. Bachelor of Social Services. Degree Programme in Social Services. Work placement 3 report. Lavikainen, J., Lahtinen, E. ja Lehtinen, V. (2001) Public Health Approach on Mental Health in Europe. Ministry of Social Affairs and Health, European Commission, Stakes. Saarijärvi. Lindström, K. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 24.1.2013. Massey, D. 2008. Samanaikainen tila. Toim. Mikko Lehtonen, Pekka Rantanen & Jarno Valkonen. Tampere: Vastapaino. Massey, D. (1994) Space, Place and Gender. University of Minnesota Press. Minneapolis. Fourth printing 2005. Nieminen, T. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 25.1.2013. 48 Nussbaum M. (2000) Women and Human Development. The Capability Approach. University Press, Cambridge. Puurunen, P. & Röpelinen, A.-M. 2004. Kohtaamisia lähiötyössä. Jane Addamsin setlementtityö 1800 – 1900 –lukujen taitteessa ja vanhemmuuden tukeminen nykypäivän lähiöprojektissa. Teoksessa P. Puurunen & A.M. Röpelinen (toim.) Arvot, aatteet ja auttamisen arki. Juhlakirja professori Juha Hämäläisen täyttäessä 50 vuotta 10.2.2004. Kuopio: Kopijyvä. Rehtilä, I. (2009) Inhimillinen toiminta asukkaiden tiloissa. Helsingin yliopisto. Yhteiskuntapolitiikan laitos. Sosiaalityön ammatillinen lisensiaatintutkimus. Yhteisösosiaalityön erikoisala. http://kaupunginosat.net/myllypuro/images/stories/pdfdokumentit/Inhimillinen-toiminta-asukkaiden-tiloissa.pdf Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulu University Library. Seppänen-Järvelä, R. (2012) Odottamattomien, ennakoimattomien tulosten ja vaikutusten havaitseminen ja hyödyntäminen. Luento 5.6.2012. Arviointifoorumi, Soste. Julkaisematon. Sohlman, B. (2004) Funktionaalinen mielenterveyden malli positiivisen mielenterveyden kuvajana. Stakes. Tutkimuksia 137. Saarijärvi. Sohlman, B., Immonen, T. ja Kiikkala, I. (2005) Ongelmallinen mielenterveys. Yhteiskuntapolitiikka 2/2005. Sosiaali- ja terveyslautakunnan muistio (10.6.2010). Aikuisten sosiaalipalvelujen palveluverkon kehittäminen 2011 – 2020. Viitattu 30.1.2013. http://prod07.tjhosting.com/Espoo/Epadyna/intrakun_e.nsf/3e12a7fcbc9e6736c22569d90040f1cd/64CADF0 621FAC76BC22577D1003781D9?OpenDocument Särkelä, M. (2009) Miten huono-osainen voi olla osallinen? Tarkastelussa päihteidenkäyttäjien, toimeentulotuen saajien,vankien ja asunnottomien osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Pro gradu-tutkielma. Yhteiskuntapolitiikka / Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteri ohjelma. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Jyväskylän yliopisto. Tiippana, K. Sähköpostihaastattelu liittyen asukastalotoiminnan taustaan 25.1.2013. Van Aerschot, P. (2011) Activation Policies and the Protection of Individual Rights. A Critical Assessment of Situation in Denmark, Finland and Sweden. Ashgate Publishing Limited. MPG Books Group. UK. Väisänen, V., Immonen, T. & Ojaksela, A. 2011. Setlementtityön juurilla nykyajassa. Kuvaus Itä-Pasilan asukastalon ensimmäisistä vuosista 2008 – 2010. Kalliolan setlementin julkaisuja 4. Aksidenssi Oy. Helsinki. http://www.kalliola.fi/wp-content/uploads/2014/03/PasilanAsukastalo_Lowres.pdf
© Copyright 2024