Vuosikertomus - Ensi- ja turvakotien liitto
2014 Vuosikertomus Sisällysluettelo Ensi- ja turvakotien liitto..............................................................................................3 Katsaus vuoteen 2014....................................................................................................... 4 Edunvalvonta ja vaikuttaminen................................................................................. 7 Tiedotus ja julkaisut............................................................................................................. 9 Kansalaisjärjestötoiminta............................................................................................11 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2014).....................................................................13 Yhdistyksen ja palvelutoiminnan elinvoimaa kehittämässä – Kytkin (2014–2015)............15 Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen (2014–2015).................................16 Kehittäminen ja asiantuntijuus..................................................................................17 Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus.................................................................................17 Vauvaperhe turvapaikanhakijana (2012–2015)................................................................... 20 Imetys ilman stressiä (2013–2016)..................................................................................... 22 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiskeskus........................................................... 24 Turvaverkko (2011–2014)..................................................................................................... 27 Kannusta minut vahvaksi! (2013–2016).............................................................................. 29 Lapsilähtöisen päihdetyön kehittämiskeskus..................................................................... 30 Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä............................................................................................. 30 Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti ICDP (2011–2014).....................................31 Mitä vauva toivoo – odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen äitiysneuvolassa (2012–2014).......................................................................32 Paikka auki -ohjelma (2014–2015).......................................................................................32 Miestyön kehittämiskeskus..................................................................................................32 Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns (2013–2015).....................................................................33 Valtakunnallinen eroauttamisen osaamiskeskus Neuvokeskus........................................ 34 Verkostoja ja yhteistyöhankkeita..............................................................................37 Hallinto ja henkilökunta............................................................................................ 39 Talous................................................................................................................................... 42 Koulutuskeskus Sopukka......................................................................................................45 Liitteet.................................................................................................................................. 46 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2014 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen.................................................................... 46 Liittohallituksen jäsenet 2014.............................................................................................. 46 Henkilökunta 2014............................................................................................................... 46 Hallituksen nimeämät toimikunnat 2014........................................................................... 47 Johto- ja ohjausryhmät 2014............................................................................................... 48 Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna 2014......................... 50 Lausunnot ja kannanotot.................................................................................................... 50 Mediatiedotteet.................................................................................................................... 50 Jäsenyhdistysten hallinnoimat kehittämishankkeet............................................................51 2 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Ensi- ja turvakotien liitto E nsi ja turvakotien liitto on vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, jonka sääntömääräiset yhteiskunnalliset tehtävät ovat puolustaa lapsen etua, turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen, tukea vanhemmuutta sekä ehkäistä perheväkivaltaa. Liitto on jäsenyhdistystensä (29) keskusjärjestö. Se kehittää yhdessä niiden kanssa syrjäytymisvaarassa eläville lapsille, nuorille ja perheille tarkoitettuja palveluja, toimintamuotoja ja niihin liittyviä työvälineitä sekä vahvistaa kansalaistoimintaa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Liitto valvoo asiantuntijana lasten ja perheiden etua ja vaikuttaa heitä koskevaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja yleiseen mielipiteeseen. Arvot, joihin liiton toiminta perustuu, ovat rohkeus, inhimillisyys, luottamus, tasa-arvo ja turvallisuus. Liiton toimintaa ohjaavat strategiset valinnat (Liiton strategia 2012–2015), joiden perusteella asetetaan vuositavoitteet ja arvioidaan tavoitteiden toteutumista ja saatuja vaikutuksia. Toimintaympäristön muutokset ja sen ennakointi, miten muutokset vaikuttavat syrjäytymisvaarassa elävien perheiden elämään, on vaikuttamistyön ja edunvalvonnan lähtökohta. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 3 Katsaus vuoteen 2014 Ajankohtaisessa muutoksessa mukana Sosiaali- ja terveydenhuollossa ovat meneillään suuret rakenteelliset muutokset, joiden tarkoitus on luoda uudenlainen palvelurakenne julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Hallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa. Lakiesityksen mukaan palvelujen järjestämisvastuu siirretään viidelle sosiaali- ja terveysalueelle ja tuottamisvastuu kuntien muodostamille kuntayhtymille, joita voi olla enintään 19. Nämä voivat ostaa palveluja yksityisiltä yrittäjiltä ja järjestöiltä. Sote-järjestämislaki eteni perustuslakivaliokuntaan ja tavoite on, että eduskunta päättää siitä keväällä 2015. Toimintaympäristössä tapahtuvat palvelujen rakennemuutokset ja lainvalmistelut ovat haastaneet liiton ja jäsenyhdistykset entistä vahvempaan vaikuttamistoimintaan ja edunvalvontaan. Paljon apua tarvitsevat ja kasautuvien sosiaalisten ongelmien keskellä elävät lapsiperheet uhkaavat jäädä muutoksissa väliinputoajiksi. Liiton vaikuttamistoiminta on keskittynyt näiden lapsiperheiden palvelujen tarpeen esille tuomiseen ja palvelujen säilyttämisen ja kehittämisen puolesta puhumiseen. Sote-järjestämislain lisäksi EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisella hankintalain kokonaisuudistuksella, EU:n uhridirektiivin täytäntöönpanolla ja sosiaalihuoltolain uudistuksella on merkittäviä vaikutuksia jäsenyhdistysten palvelutuotantoon tulevaisuudessa. 4 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Vaikuttamistoiminnan painopisteenä on ollut – yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa – varmistaa järjestölähtöisten palvelujen asema ja vahvistaa niin yhteiskunnan kuin kansalaisten luottamusta järjestöjen palveluihin, osaamiseen ja osallisuuden mahdollisuuksiin. Liitto on ollut mukana Reilu Palvelu ry:n toiminnassa ja SOSTE:n perustamassa hankintalain valmistelun tukiryhmässä. Hankintalainsäädännön kokonaisuudistuksella tavoitellaan yksinkertaista hankintamenettelyä ja työllisyyteen, terveyteen ja sosiaalisiin näkökohtiin liittyvien tekijöiden parempaa huomioimista hankinnoissa. Järjestöjen tuottamat palvelut suuntautuvat erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten auttamiseen, selviytymisen tukemiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Tällä hetkellä järjestöissä aiheuttavat huolta yhä lisääntyvän kilpailutuksen vaikutukset järjestölähtöisten palvelujen mahdollisuuksiin säilyttää tuotantonsa. Joissakin jäsenyhdistyksissä on jo tapahtunut ostopalvelusopimusten irtisanomisia joko kilpailutuksen tuloksena tai kuntien oman palvelutuotannon vahvistamiseksi. Liitto on valmistautunut tukemaan järjestölähtöisten palvelujen selviytymistä muutoksissa käynnistämällä Tekesin tuella Kytkin-hankkeen, jossa neljä pilottiyhdistystä toimijuuden teoria taustanaan vahvistaa muutosjohtamista, arvopohjaisten palvelujen liiketoimintaosaamista ja tuotteistamista sekä markkinointia. Prosessi jatkuu vuonna 2015. Liiton edustajat ovat osallistuneet toimialueella tapahtuviin lainvalmistelutyöryhmiin, pyöreän pöydän neuvotteluihin, ministeriöiden ja eduskunnan valiokuntien kuulemistilaisuuksiin sekä antaneet lausuntoja. Erityiskysymyksiä ovat olleet muun muassa turvakotien rahoitus, päihdeongelmaisten naisten kuntoutus, Istanbulin sopimuksen ratifiointi, sosiaalihuoltolain uudistus, rikoksen uhrien palvelut, sisäisen turvallisuuden rahaston kansallinen ohjelma ja lisääntymis- ja seksuaaliterveys. Lausuntoja ja kuulemisia on ollut ennätysmäärä. Hallituksen esitys sosiaalihuoltolaiksi valmistui ja tasavallan presidentti vahvisti lain joulukuun lopussa. Lain tarkoitus on vahvistaa peruspalveluja, vähentää korjaavien toimenpiteiden tarvetta ja parantaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta. Palvelujen painotusta on tarkoitus siirtää ennalta ehkäisevään toimintaan. Kotipalvelua, tukihenkilöitä, perhetyötä ja vertaisryhmätoimintaa tulee järjestää ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelulaki koskee tehostettua perhetyötä, perhekuntoutusta ja lapsen sijoittamista. Sosiaalihuoltolain mukaan kuntien tulee järjestää tapaamispaikkatoimintaa eli tuettuja ja valvottuja tapaamisia niitä tarvitseville perheille. Myös lähisuhde- ja perheväkivaltakokemukset mainitaan tuen tarpeen perusteina, ensimmäistä kertaa missään lainsäädännössä. Kaikki edellä mainitut lakimuutokset koskettavat jäsenyhdistysten palvelutuotantoa ja järjestöjen asemaa palvelujen tuottajina. Liiton strateginen linjaus, huolehtia yhdessä yhdistysten kanssa palvelujen laadusta, puolustaa monituottajamallia ja erityistä tukea tarvitsevien perheiden osallisuutta yhteisöissä ja yhteiskunnassa, on ollut vaikuttamisen johtava ajatus koko toimintavuoden ajan. Uhrien tukipalvelujen kehittämistyön keskiössä turvakotien asema Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon liittyvä päätös ottaa turvakotien rahoitusvastuu valtion hoidettavaksi nosti turvakodit koko vuodeksi julkisen keskustelun keskiöön. Päätös liittyi naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin sopimus) ratifiointiin. Valtion rahoitusosuus määriteltiin 8 miljoonaksi, mutta rahoitus todettiin heti alkuun riittämättömäksi nykyisen turvakotiverkoston ylläpitoon, saati uusien turvakotien perustamiseen. Epäselväksi jäi myös, miten rahoitus kohdennetaan, mitkä ovat sopimusturvakodin kriteerit, mikä tulee olemaan kuntien vastuu, miten turvakotien toiminnan jatkuvuus turvataan? Sosiaali- ja terveysministeriö aloitti turvakotilain valmistelun nopealla aikataululla. Liiton vaikuttamistoiminta keskittyi lakitekstin hiomiseen, sen epäselvyyksien esille nostamiseen ja tarkennettujen ehdotusten tekemiseen. Liitto oli useaan kertaan kuultavana eduskunnan eri valiokunnissa lain valmistelun yhteydessä. Tavoitteena oli jäsenyhdistysten turvakotien toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, pääsy sopimusturvakodiksi ja valtion rahoituksen kohdentuminen myös niille. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajat pidettiin ajan tasalla sisäisen tiedottamisen ja ylimääräisten työkokousten avulla ja heidän kannanottonsa huomioitiin liiton vaikuttamislinjauksissa. Eduskunta hyväksyi lain valtion korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajille joulukuussa, mutta lain voimaantuloa jouduttiin lykkäämään, koska kriteeristö rahoituksen kohdentamisesta ja turvakotiasetus olivat kesken. Asetuksen työstäminen alkoi sosiaalija terveysministeriön johdolla ja siihen osallistuivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuntaliitto, Valvira, Aluehallintovirasto, Joensuun turvakoti sekä Ensija turvakotien liitto. Työ jatkuu seuraavan vuoden puolella. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 5 Turvakotipaikkojen riittämättömyyden lisäksi Istanbulin sopimuksen ratifiontia on viivästyttänyt myös muun muassa lähisuhdeväkivallan uhreille tarkoitetun auttavan puhelimen puuttuminen. Eduskunta oli varannut sopimuksen ratifiointia varten kehittämisrahaa sosiaali- ja terveysministeriön käyttöön. Liitto kutsui koolle yhteistyökumppanit: Naisten Linja, Monika-Naiset liitto, Rikosuhripäivystys, Tukinainen ja Suvanto, jotta järjestöt yhdessä hakisivat hankerahoitusta auttavan puhelimen kehittämistyöhön kyseistä valtion rahoituksesta. Myönteinen rahoituspäätös saatiin aivan vuoden viimeisinä päivinä ja kehittämistyö pääsee alkamaan. Oikeusministeriön työryhmä Uhrien tukipalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta eteni työssään loppusuoralle. Työryhmän esittämä rikosuhrimaksu kohdennettaisiin rikoksen uhrien tukipalvelujen rahoittamiseen. Työryhmän raportin pohjalta oikeusministeriössä on tehty rikosuhrimaksua koskevasta laista hallituksen esitys, jonka käsittely ja josta päättäminen siirtyy eduskunnassa vuodelle 2015. Linjaus valtion näin keräämän rahoituksen käytöstä on uhrien tukipalvelujen kannalta merkittävä. Liitto on ottanut kannan, että jatkossa rahoitusta tulee kohdentaa ainakin Rikosuhripäivystyksen ja auttavan puhelimen toimintaan. Uudistuksia keskusjärjestössä Liitossa jatkui edellisenä vuonna käynnistynyt strategian 2016–2019 valmistelu yhteistyössä liittohallituksen, jäsenjärjestöjen luottamushenkilöiden ja operatiivisen johdon sekä liiton henkilöstön kesken. Yhteistä arvopohjaa vahvistettiin prosessin aikana ja strategisia linjauksia muuttuvassa toimintaympäristössä valmisteltiin. Uuden strategian valmistelun yhteydessä liittohallitus päätti aloittaa sääntöjen tarkistamisen ja jätti ehdotuksensa Patentti- ja rekisterihallitukseen esitarkastettavaksi marraskuussa. 6 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Ritva Karinsalo Liitto aloitti valmistautumisen 70-vuotisjuhlavuoteen käynnistämällä vaikuttamistoiminnan historiikin tekemisen. Liitto sai tähän työhön ulkopuolista, taloudellista tukea ja toimittajaksi valittiin Spiritus Historiae. Liittoa kahdeksan vuotta johtanut toimitusjohtaja Ritva Karinsalo jäi eläkkeelle vuoden lopussa. Liittohallitus aloitti toimitusjohtajan rekrytointiprosessin kesällä ja valitsi liiton uudeksi toimitusjohtajaksi Riitta Särkelän 1.1.2015 alkaen. Ritva Karinsalo Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja 31.12.2014 asti Edunvalvonta ja vaikuttaminen E nsi- ja turvakotien liiton vaikuttamistoiminnan ja edunvalvonnan lähtökohta on liiton perustehtävän mukaisesti valvoa lapsen oikeuksien toteutumista ja ehkäistä syrjäytymiskehitystä. Vaikuttamistyö perustuu liiton yhteiseen pitkäaikaiseen ammatilliseen ja kokemukselliseen tietoon perhe- ja lähisuhdeväkivallasta, perhetyöstä ja vauvatyöstä; tiedon jakamiseen ja sen analysointiin sekä uusimpaan tutkimustietoon. Liiton asiantuntijuutta arvostetaan Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on aktiivista, siihen osallistuvat kaikki liiton työntekijät oman asiantuntemuksensa mukaan. Liiton asiantuntijoita on muiden järjestöjen neuvottelukunnissa, hankkeiden ohjausryhmissä ja useissa yhteiskunnallista palvelujärjestelmää kehittävissä työryhmissä. Vuoden aikana liitolta pyydettiin lausuntoja: eduskunnan valiokunnat viidesti, sisäministeriö samoin viidesti, sosiaalija terveysministeriö kolmesti ja ulkoasiainministeriö sekä lapsiasiavaltuutettu kerran. Kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon osallistuttiin myös aktiivisesti sekä keskusjärjestöstä että jäsenyhdistyksistä. Liiton edustaja osallistui oikeusministeriön delegaatiossa ainoana kolmannen sektorin edustajana Kiinassa pidettyyn rikoksentorjunnan ja uhrien tukipalvelujen kehittämisseminaariin. Turvakoteja koskevan lainsäädännön uudistamiseen liittyvä vaikuttamistyö oli vuoden aikana laajaa. Perheja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin ja erityisesti turvakotien toiminnan turvaamiseen vaikutettiin osallistumalla useisiin eri ministeriöiden asettamiin työryhmiin ja käsittelemällä asiaa yhteensä kuudessa lausunnossa valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lisäksi vuoden aikana toteutettiin sosiaalisen median kampanjointia ja useita verkkokirjoituksia lähisuhteissa ilmenevän väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Yksi keskeinen vaikuttamistoiminnan tavoite oli päihdeongelmaisten perheiden kuntoutuksen ja rahoituksen varmistaminen lainsäädännöllä. Rahoituksesta oltiin kuultavana valtiovarainvaliokunnassa ja käytiin keskusteluja niin ministeriöissä kuin Raha-automaattiyhdistyksessäkin. Liitto järjesti kolme mediainfoa Pidä kiinni -hoitojärjestelmän hyvistä tuloksista päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksessa. Tilaisuudet järjestettiin Helsingissä, Kuopiossa ja Rovaniemellä ja ne saivat sekä laajaa alueellista että valtakunnallista näkyvyyttä. Vaikka pysyvä rahoitus oli myös yksi hallitusohjelman tavoitteista ja sillä oli useiden vaikutusvaltaisten päättäjien tuki, tavoite ei toteutunut kertomusvuonna. Liitto on ajanut pitkään sitä, että lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestämisestä säädettäisiin lailla ja järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnille. Vuoden aikana hyväksytyssä sosiaalihuoltolaissa tämä vihdoin toteutuu. Liitto otti kantaa siihen, miten asia olisi huomioitava uudessa sosiaalihuoltolaissa. Liiton koordinoimat hankkeet tekivät vahvaa ja näkyvää vaikuttamistyötä. Turvaverkko-hanke järjesti yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa laajan koulutusja tiedotuskampanjan lasten ja nuorten kokemasta perhe- ja seurusteluväkivallasta sekä lasten kokemasta kuritusväkivallasta. Mediainfoihin osallistui yli 20 toimittajaa ja kampanja sai laajaa huomiota myös sosiaalisessa mediassa. Vauvaperhe turvapaikanhakijana -hanke järjesti lapsilähtöisten työmuotojen kehittämisestä vastaanottokeskuksissa neljä mediainfoa, jotka saivat hyvin alueellista ja valtakunnallista huomiota. Yksi näkökulma oli erityisesti turvapaikkaa hakevan vauvaperheen lastenoikeuksien toteutuminen. Kannusta minut vahvaksi! -hanke teki laajaa vaikuttamistyötä eri foorumeilla lasten kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä myönteisen vanhemmuuden vahvistamiseksi. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 7 Liiton luottamushenkilöt ovat perustehtävään sitoutuneita, aktiivisia kansalaisia ja huolehtivat omalta osaltaan yhteiskuntasuhteista ja vaikuttamisesta poliittiseen päätöksentekoon. Vaikuttamistoimintaan osallistui kymmeniä kokemusasiantuntijoita ja vapaaehtoisia. Nuoret kertoivat Turvaverkko-hankkeen järjestämissä mediatilaisuuksissa ajatuksiaan seurusteluväkivallasta; doulat, jotka toimivat tukihenkilöinä synnyttäville turvapaikanhakijoille, kertoivat kokemuksistaan ja väkivallasta tai päihteistä selvinneet saamastaan avusta. Lisäksi kehitettiin vapaaehtoisten mahdollisuuksia osallistua vaikuttamistoiminnan suunnitteluun. Heidän kanssa ideoitiin ja toteutettiin valtakunnallisen Väkivaltafoorumin markkinointi. Jäsenyhdistyksille järjestettiin vaikuttamistoiminnan koulutuksia liiton viestinnän ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen yhteistyönä. Koulutuksiin osallistui kolmannes yhdistyksistä. Koulutukset jatkuvat vuonna 2015. 8 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Tiedotus ja julkaisut Käsikirja-sarja Tiedotus ylläpitää liiton tunnettuutta, luo oikeaa ja luotettavaa yhteisökuvaa sekä pitää yhteyttä jäsenyhdistyksiin ja liiton henkilöstöön. Liiton tavoite on olla aktiivinen yhteiskunnallisen keskustelun herättäjä. Liitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on yhteiset viestinnälliset tavoitteet, menettelytavat ja yhtenäinen ilme. Liitto käyttää verkkoviestintää tehokkaasti tiedottamisessa ja yhteydenpidossa. Tekeillä oli liiton käsikirjasarjan toinen osa Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja, jonka julkaisu siirtyi alkuvuoteen 2015. Väkivaltatyön ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen työntekijöiden yhdessä kirjoittamaan käsikirjaan tuottivat materiaalia myös muut keskusjärjestön asiantuntijat ja monet jäsenyhdistykset. Mediatiedotteita tehtiin 27 (ks. liite). Keskusjärjestö järjesti jäsenyhdistysten kanssa yhteensä 15 mediainfoa, joihin osallistui 44 toimittajaa. Liiton asiantuntijoita haastateltiin 12 kertaa valtakunnallisessa tv-lähetyksessä. Ensi- ja turvakotien liitto mainittiin mediassa 660 kertaa, maininnoista reilu kolmannes oli sanomalehdissä. Radiossa liitto mainittiin 32 uutisessa ja tv:ssä 15:ssä. Liiton asiantuntijat kirjoittivat yli 40 blogi-kirjoitusta, jotka julkaistiin liiton internet-sivulla. Blogipalsta sijoittui Cision Oy:n listauksessa Suomen suosituimpien järjestöblogien kärkiviisikkoon. Cisionin menetelmässä painotetaan erityisesti linkityksiä ja kommentteja. Sosiaalisen median sisältöihin ja näkyvyyteen panostettiin kouluttamalla henkilöstöä ja lisäämällä sekä suunnitelmallisuutta että julkaistavien aiheiden kattavuutta. Facebookissa seuraajien määrä nousi vuoden aikana moninkertaiseksi. Vuoden päätteeksi saavutettiin 8000 seuraajan rajapyykki; laajimmalle levinneellä julkaisulla oli yli 40 000 näkijää. Julkaisut Ensi- ja turvakotien liitto tuottaa tietoa kertoakseen toiminta-alueensa ilmiöistä ja toimintansa tuloksista. Julkaisut suunnataan avun tarvitsijoille, muille sosiaali- ja terveysalalla toimiville, jäsenyhdistyksille, päättäjille, rahoittajille ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen uudistuksen ja turvakotien rahoituksen muutoksen valmistelu vaikuttivat jäsenlehden ja julkaisujen sisältöön. Työpaperi-sarja Etupäässä jäsenyhdistyksille suunnattuja työpapereita julkaistiin kaksi. Miia Pikulinskyn ja Satu Tammivuoren ”EI ENÄÄ PÄIHDEÄITI?” Päihderiippuvuudesta kuntoutuminen perustuu heidän opinnäytetyötään varten keräämäänsä aineistoon. Pikulinsky ja Tammivuori haastattelivat vuosina 2000–2010 yli kolme kuukautta Oulunkylän ensikodissa hoidossa olleita asiakkaita. Jaana Wikgren toimitti Onnistunut doulatoiminta -työpaperin, johon koottiin työkokouksissa doulatoiminnan tueksi kerättyä tietoa ja kokemuksia. Työpaperiin sisältyi myös tuloksia ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytteestä. Opiskelijat olivat haastatelleet äitejä ja doulia heidän kokemuksistaan. Muut julkaisut Vuonna 2013 verkossa julkaisu Kansalaistoiminnan materiaalipaketti taitettiin yhdistysten pyynnöstä paperiversioksi ja toimitettiin kansioissa yhdistyksiin. Keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten käyttöön julkaistiin Heidi Rosbäckin toimittama Someilun opas. ”Tykkääjästä toimijaksi”, joka avaa sosiaalisen median käytön perusteita ja antaa käytännön ohjeita sen edistämiseksi. HEIDI ROSBÄCK 2014 SOMEILUN OP AS ”tykkääjästä toimijaksi” Ensi- ja turvakotien liitto 2014 9 Van hem muu on. s ei päät y ero Neu vok esku s. Hyvä ero. Enska-lehti 1 Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektin selkokielinen laulu- ja loruvihkonen Leikitään ilmestyi. Maahanmuuttajaperheille tarkoitettua vihkosta jaettiin paitsi vastaanottokeskuksiin, myös ensi- ja turvakoteihin. Lisäksi julkaistiin useita esitteitä, muun muassa doulatoiminnan valtakunnallinen yleisesite, Hyvä eroesite ja uusi painos Jussi-työn esitteestä. Julkaisujen tekoa ohjaa julkaisutoimikunta, joka kokoontui vuoden aikana kahdesti. Julkaisujen valmistelun lisäksi toimikunta osallistui juhlavuoden vaikuttamistoiminnan selvityksen tekoon. ENSI- JA TURVA KOTIE eNsi- ja turva kotie 14 No 1’20 Sitkeys vie eteenpäin 14 14 Auroran hyväksi karesuvannon äidit Lehden lukijoiden saamiseksi mukaan suunnitteluun lehdelle perustettiin suljettu Facebook-ryhmä. Lapset haluavat tietää eron syyn sirpa pietikäinen Ruudun ääressä 4 Toimituskunta kokoontui kunkin lehden ilmestymisen jälkeen arvioimaan edellistä ja ideoimaan seuraavaa lehteä. Lehdistä saatu palaute oli yleensä kiittävää. Kriittiset huomiot kohdistuivat tutkimusaiheiden käsittelyyn lehdessä: jutut ovat olleet osin vaikeaselkoisia. Yhdistysten toimintaedellytyksiä käsitellyt Sitkeästi eteenpäin -juttusarja taas oli sitä, mitä yhdistykset halusivat nyt lehdestä lukea. Viisi kertaa vuodessa ilmestyvän lehden ajankohtaisuuden pitämiseksi yllä esimerkiksi erittäin tärkeä turvakotien vaikuttavuusselvitys tuotiin teemalehteen syksyllä jo ennakkotietona. N LIITON JÄSEN LEHTI 14 NO 3’20 N liitoN jäseN lehti Jäsenlehti Enskan tavoite on tukea liiton vaikuttamistoimintaa sekä pitää yllä ja kasvattaa liiton jäsenyhdistysten yhtenäisyyttä. Lehden painosmäärä oli 7500 ja se ilmestyi vuoden aikana viisi kertaa. Lisäksi lehti oli luettavissa selailuversiona verkossa. Lehden aiheet olivat osallisuus ja vapaaehtoistoiminta, lasten ja nuorten kokema väkivalta, eroavien vanhempien ja heidän lastensa auttaminen, turvakoti ja maahanmuuttajaperheiden auttaminen. 4 8 Voiko lapsikaappauksesta selviy tyä eNsi- ja turva kotie N liitoN jäseN lehti 14 No 5’20 eNsi- ja turvakotieN liitoN jäseNlehti 01 No 4’2 4 Tätä lehteä jaetaan Väkivaltatyön foorumilla Äidit 4 tukevat toisiaan Turvakodista apua moneen hätään 4 14 Arkinen osallisuus 10 8 Lakiesitys turvakotien rahoittamisesta Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Liitossa puhaltavat uudet tuulet 12 Kytkin vaihtaa isommalle 16 Kansalaisjärjestötoiminta E nsi- ja turvakotien liiton keskusjärjestön työn tavoite on tukea johtamista ja päätöksentekoa jäsenyhdistyksissä, vahvistaa liiton kansalaistoiminnan sisällöllistä osaamista ja tukea sen rakenteita sekä vahvistaa kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia. Liiton 29 jäsenyhdistykseen kuului vuonna 2014 yhteensä 4 060 henkilöjäsentä sekä 44 yhteisö- tai kannatusjäsentä. Luottamustehtävissä toimi 266 henkilöä, jotka käyttivät järjestötoimintaan yhteensä 10 500 tuntia. Henkilöjäsenten määrä laski hiukan edellisestä vuodesta. Jäsenyhdistysten monimuotoinen vapaaehtoistoiminta Tiedot jäsenyhdistyksissä toimivista vapaaehtoisista koottiin ensi kertaa pääosin asiakastietojärjestelmä Sofiasta. Tilastotiedot toiminnasta ovat yksityiskohtaisempia kuin aiemmin. Manuaalisia tarkennuksia ja varmistuksia joudutaan edelleen tekemään ja tilastoinnissa on kehitettävää. Erityisesti ohjeita riittävän yhdenmukaiseen kirjaamistapaan tarvitaan. Järjestelmän toimivuutta arjessa arvioidaan jatkuvasti, järjestelmää parannetaan ja ohjeita tarkennetaan. Suurin osa yhdistyksistä on kuitenkin ottanut uuden järjestelmän haltuunsa ja käyttää sitä sujuvasti. Vapaaehtoisina toimi yhteensä 1 250 henkilöä. Vapaaehtoisten määrä nousi edellisvuodesta selvästi. Suosituimmat vapaaehtoistehtävät olivat toimiminen synnytystukihenkilönä (doula) (265 vapaaehtoista), lastenhoito (173), Mieskaveri® -toiminta (142), erilaiset tukitehtävät (131) ja arjen käytännön tehtävät (112) sekä mummi- ja pappatoiminta (107). Eroneuvo-illoissa toimi 64 vapaaehtoista, toiminta laajeni selvästi. Myös tapahtumien järjestämiseen osallistui satoja vapaaehtoisia. Yhdistykset järjestivät yli 300 sisäistä ja ulkopuolisille suunnattua tapahtumaa ja tilaisuutta, muun muassa juhlia, Eroneuvo-iltoja ja Neuvokahviloita. Myös tilaisuuksien määrässä eroa- vien vanhempien auttamisen kasvu näkyy. Yhteensä yli tuhat vapaaehtoista osallistui eri tapahtumien järjestämiseen. Myös erilaisia ryhmiä pidettiin runsaasti, esimerkkeinä taidetyöpajat, vauva-, masu- ja perhekahvilat sekä vertaisryhmät. Näihin osallistui satoja aikuisia ja lapsia. Vapaaehtoisille järjestettiin koulutusta, vertaistukea ja virkistystä. Kokonaisuudessaan vapaaehtoisten panos liiton toimintaan oli noin 40 000 tuntia. Vuoden vapaaehtoisteko 2014 -palkinnon sai EteläKarjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen vertaiskahvila Valopilkku. Kunniamaininnan saivat Porin ensi- ja turvakotiyhdistyksen ja Porin seudun Lions Klubien yhteistyöhanke Esikon sisätilojen maalaamiseksi sekä Pääkaupungin turvakodin vapaaehtoisten ryhmä. Strategista suunnittelua Puheenjohtajien päivä ja liittokokous järjestettiin huhtikuun viimeisenä viikonloppuna. Puheenjohtajien päivässä koottiin jäsenyhdistysten ajatuksia liiton uuteen strategiaan. Strategiakeskustelua pohjustettiin sote-uudistusta ja liiton kansalaistoiminnan ajankohtaisia kuulumisia koskevilla alustuksilla. Jäsenyhdistysten toiminnanjohtajille järjestettiin kolme työkokousta. Järjestön asemoituminen ja uuden strategian valmistelu oli eri näkökulmista esillä kaikissa tapaamisissa arvoihin ja toimintaympäristön muutokseen sekä strategisiin valintoihin kytkeytyvän keskustelun kautta. Kokouksissa käsiteltiin myös osallisuuden vahvistamista, kannustavaa vuorovaikutusta (ICDP-ohjelma), kansalaistoiminnan kehittämistä ja sote-uudistuksen eri vaiheita. Lisäksi keskusteltiin asiantuntijuuden yhteisestä kehittämisestä ja hankkeista. Uudet tuulet -seminaari marraskuussa kokosi yhteen liiton johdon. Yhdistysten puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat, liittohallitus sekä keskusjärjestön joh- Ensi- ja turvakotien liitto 2014 11 toryhmä ja vastuualueiden kehittämispäälliköt kävivät keskusteluja arvoista, visiosta ja strategisista valinnoista. Lisäksi kuultiin innostava luento sisusta ja sen merkityksestä yksilön ja yhteisön toiminnalle. Taloudenhoitajien päivän ohjelma rakentui RAY:n ajankohtaiskatsauksesta ja hankintalain soveltamiseen liittyvästä koulutuksesta. Jäsenyhdistysten hallituksille järjestettiin neljä koulutus- tai kehittämisiltaa hyvän hallinnon ja yhdistyksen sisäisen yhteistyön kehittämiseksi. Päivissä puhuttiin muassa yhdistyksen päätöksenteosta, hallituksen roolista ja tehtävistä sekä kunkin yhdistyksen hallinnon toimintatavoista ja niiden kehittämistarpeista. Kahden yhdistyskäynnin aihe oli jäsenyhdistyksen strateginen suunnittelu. Toisessa käsiteltiin yhdistyksen lähes valmista strategia-asiakirjaa, toisessa aloitettiin tulevaisuuspohdinta yhdistyksen hallituksen ja työntekijöiden yhteisessä kehittämisillassa. Liittohallitus aloitti liiton sääntöjen tarkistamistyön, jota valmisteltiin sääntötyöryhmässä. Muutosehdotuksia kehitettiin edelleen ja ne hyväksyttiin hallituksessa. Muutosehdotuksissa myös sääntöihin tuotiin liiton luonne kansalaisjärjestönä. Lisäksi ajanmukais- 12 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 tettiin toiminnan tarkoituksen toteuttamista koskevaa pykälää ja tehtiin joitakin lähinnä rakenteellisia muutoksia päätöksentekoon liittyviin pykäliin. Esitys uusiksi säännöiksi toimitettiin loppuvuodesta Patentti- ja rekisterihallituksen ennakkotarkastukseen. Kehittäminen ja yhteistyö verkostoissa Kevään työkokouksessa osallistujat saivat valmiuksia vapaaehtoisten kouluttamiseen. Muita aiheita olivat edellisen vuodet kansalaistoiminnan tilastot, niiden pohjalta syntyvät kehittämisajatukset ja tulevan strategiakauden visiot kansalaistoiminnan osalta. Syksyn työkokouksessa keskityttiin kahteen teemaan, vertaisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen toiminnassa. Työkokousten osallistujajoukko uudistuu jatkuvasti uusien työntekijöiden, uudistuvien vastuualueiden ja vapaaehtoisten myötä. Tämä haastaa työkokousten sisällön suunnittelua, koska joukossa on aina kansalaistoimintaa erilaisen osaamisen läpi katsovia. Toisaalta uudistuva joukko tuo kehittämiseen tuoreita näkökulmia ja kysymyksiä. Keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöistä sekä ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva kansalaistoiminnan toimikunta, joka oli samalla Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen ohjausryhmä, kokoontui kerran. Toimikunta keskusteli kehittämistyön ajankohtaisista asioista ja antoi evästyksiä kuluvan ja tulevan vuoden suunnitelmiin. Keskusjärjestön asiantuntijoille järjestettiin kolme kansalaistoiminnan aamupalaa, joiden aiheita olivat uudet kansalaistoiminnan muodot ja organisoitumistavat, taiteen (valokuvan) mahdollisuudet virittää yhteiskunnallista keskustelua sekä ihmisten keskinäisen vertaisuuden voima kuntoutumisessa. Keskusjärjestön sisäinen kansalaistoiminnan ryhmä jatkoi työskentelyä eri työmuodoissa toteutuvan kansalaistoiminnan sekä yhteistyön vahvistamiseksi. Kansalaistoiminnan syksyn työkokous suunniteltiin työryhmässä ja mukana kouluttajina oli edustajia useista työmuodoista. Lasten Päivän Säätiö järjesti huhtikuun viimeisenä lauantaina Linnanmäen huvipuistossa Lasten Päivän. Säätiö tarjosi jäsenyhteisöjensä, kuten Ensi- ja turvakotien liiton, asiakasperheille huvipuistopäivän, johon sisältyivät maksuttomat laiterannekkeet ja eväspussit kaikille perheenjäsenille. Mukana oli yhteensä 1200 lasta ja aikuista 17 yhdistyksestä. Innokkaita osallistujia olisi ollut jälleen enemmän kuin pystyttiin vastaanottamaan. Järjestöt myös esittelivät toimintaansa huvipuiston kävijöille päivän aikana. Laki vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä vapaaehtoistoiminnassa tuli voimaan 1.5.2014. Keskusjärjestö osallistui aktiivisesti järjestöjen, oikeusministeriön ja Oikeusrekisterikeskuksen yhteiseen ohjausryhmään, jossa valmisteltiin järjestöille käytännön toimeenpanon soveltamisohje. Jäsenyhdistyksille tiedotettiin lain soveltamisesta työkokouksissa, sähköisiä kanavia hyödyntäen sekä yhdistyskäynneillä. Uuden lain soveltamisen eli vapaaehtoisten rikostaustan selvittäminen tilanteissa, joissa se on tarpeen vapaaehtoistehtävän luonteen takia, sujui jäsenyhdistyksissä ongelmitta. Toimintavuonna selvitettiin mahdollisuuksia vahvistaa kansalaistoiminnan osaamista vapaan sivistystyön taloudellisella ja koulutuksellisella tuella. Loppuvuodesta käynnistettiin neuvottelu Työväen Sivistysliiton kanssa käytännön koulutustuista ja käytännön yhteistyötä syvennetään vuonna 2015. Työlle asetetut laadulliset tavoitteet toteutuivat pääosin hyvin. Toimintasuunnitelman tavoitteista ainoastaan jäsenyyden merkityksen pohtiminen ja jäsenten toimintamahdollisuuksien lisääminen toteutuivat enemmän pohdintana kuin toimenpiteinä. Yhdistysten näkyvyyden lisääminen toteutui erityisesti Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen järjestämissä koulutuksissa, jotka antoivat yhdistyksille käytännön osaamista lisätä näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa ja kampanjoinnin keinoin. Avunsaajien osallisuus ja osallistuminen toteutuivat toimintavuonna eri tilanteissa yhä vahvemmin, silti erityistä huomiota tulee jatkossa kiinnittää avunsaajien mahdollisuuteen osallistua kehittämistyöhön asiantuntijoiden rinnalla. Kansalaistoiminnan kehittämisessä kokonaisuudessaan on tärkeää tarjota yhdistyksille tukea monipuolisesti erilaisiin kysymyksiin ja kehittämisvaiheisiin sekä varmistaa tuen, esimerkiksi työkokousten sisällön sovellettavuus käytäntöön. Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta (2011–2014) Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektin päämäärä on kehittää vapaaehtoistoimintaa ja vahvistaa osallisuutta ja siten tukea erityisesti perheitä, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Tavoite on asiakkaiden tarpeista lähtevä laadukas vapaaehtoistoiminta ja vapaaehtoisten määrän maltillinen kasvu. Samoin tavoitteena on lisätä asiakkaiden osallisuuden kokemuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhdistyksen toimintaan. Samalla hanke vahvistaa kansalaistoiminnan rakenteita ja osaamista jäsenyhdistyksissä ja keskusjärjestössä. Hankkeen toimintaa arvioinut Sosiaalikehitys Oy antoi loppuraporttinsa toimintavuoden lopuksi. Raportissa arvioidaan, että hanke on onnistunut saamaan kansalaistoiminnan läpileikkaavaksi keskusjärjestön työssä ja vaikuttamaan toiminnan rakenteisiin. Hanke on myös koonnut periaatteita ja ohjeistuksia ja selvittänyt taustalla vaikuttavaa lainsäädäntöä. Yhdistysyhteistyön onnistumisessa on ollut olennaista yhdistyskohtainen, räätälöivä, asiakkaiden, vapaaehtoisten ja työntekijöiden kokemusasiantuntijuutta Ensi- ja turvakotien liitto 2014 13 arvostava työote; monipuoliset työmenetelmät ja aihealueet sekä se, että yhdistysten malleja, kokemuksia ja toimintatapoja on jaettu yhdistysten kesken. nut yhdistyksiä löytämään kehittämis- ja kouluttamiskumppaneita ja verkostoitumismahdollisuuksia muiden jäsenyhdistysten kanssa. Hankkeessa tehtiin hankkeen työskentelyä, tavoitteita ja jatkoa kartoittaneet kyselyt yhdistysten työntekijöille ja luottamushenkilöille, vapaaehtoisille sekä keskusjärjestön asiantuntijoille. Kyselyissä nousee esiin muun muassa se, että verrattuna vuoden 2011 alkukartoitukseen kansalaistoiminnasta puhutaan nyt positiivisemmin ja sen mahdollisuuksia nähdään yhä enemmän. Vastuu koordinoinnista ja kehittämisestä on yhä useammalla työntekijällä ja vapaaehtoistehtäviä pyritään kehittämään vastaamaan perheiden erilaisiin tuen tarpeisiin. Suuressa osassa yhdistyksiä vapaaehtoistoiminta nähdään tärkeänä toimintatapana, ei enää pelkkänä lisäresurssina. Kevään työkokouksen yhteydessä järjestettiin Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen jatkoksi toivottu kouluttajakoulutus. Koulutuksessa rohkaistiin työntekijöitä sekä annettiin menetelmiä ja työvälineitä vapaaehtoisten perehdyttämiseen ja tukemiseen yhdistyksissä toimimista varten. Siirtyvä hankeavustus mahdollistaa toiminnan jatkamisen varsinaisen hankeajan jälkeen vielä vuonna 2015. Yhdistysten näköistä vapaaehtoistoimintaa Yhdistyskäynneillä ja yhteydenotoilla on vahvistettu olemassa olevia kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan rakenteita ja luotu uusia vapaaehtoistoiminnan tehtäviä vastaamaan asiakkaiden tuen tarpeisiin. Hanke teki vuoden aikana 34 yhdistyskäyntiä 16 yhdistyksessä. Käynnit olivat yhdistyksille räätälöityjä kehittämiskonsultaatioita, yhteisiä kehittämispäiviä sekä vapaaehtoisten ja työyhteisöjen koulutuksia. Yhdistyskäynneillä sisältöinä olivat: uudet, asiakkaiden tuen tarpeesta nousevat vapaaehtoistehtävät; vapaaehtoistoiminnan rakenteet; asiakkaiden osallisuuden lisääminen ja osallistumisen paikat; tukihenkilö- ja vertaistoiminta sekä toiminnan näkyvyyden ja vaikuttamisen taitojen lisääminen ja kokemusasiantuntijoiden merkitys. Lisäksi käsiteltiin sitoutumiseen ja motivoimiseen liittyviä keinoja, vapaaehtoisten koulutuksen sisältöjä ja menetelmiä sekä kansalaistoiminnan kehittämistä ja koordinointia koko työyhteisön voimavarana ja vastuuna. Monien yhdistysten kanssa on otettu vahvasti jo seuraavia askeleita eli syvennetty ja laajennettu kansalaistoimintaa ja osaamista. Hanke on myös autta- 14 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Vapaaehtoistoiminnan koulutuksen (2012–2013) osana tuotetun Vapaaehtoistoiminnan materiaalipaketin kansioversio valmistui loppuvuodesta ja lähetettiin kaikkiin jäsenyhdistyksiin. Sari Suokkaan yamk-opinnäytetyö Vapaaehtoistoimintaa mahdollistamassa valmistui. Sen aineisto on kerätty yhdistysten toiminnanjohtajilta ja kansalaistoiminnan vastuuhenkilöiltä, ja sitä hyödynnetään hankkeessa vapaaehtoistoiminnan johtamista tuettaessa ja kehitettäessä. Moniäänistä kansalaistoimintaa Yhdistyksille tarjottiin alueellisia koulutuksia, joiden sisältönä on kansalaisjärjestönä vaikuttamisen vahvistaminen. Koulutuksia on suunniteltu yhdessä jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön tiimien kanssa. Kaikki koulutuksessa käytetyt esimerkit ovat yhdistysten ja keskusjärjestön vaikuttamistoiminnasta, koulutuksissa vastataan yhdistysten ennakkoon esittämiin tarpeisiin ja niissä tuotetaan yhdistyskohtaisia suunnitelmia vaikuttamisen sisältöihin, aikatauluihin ja vastuun jakamiseen. Yhdistysten koulutukset on toteutettu yhdessä muiden jäsenyhdistysten tai samalla alueella toimivien yhteistyöjärjestöjen kanssa. Alueellisissa koulutuksissa on myös juurrutettu vuoden 2013 En ainakaan minä -kampanjaan luotuja viestinnän keinoja sekä vahvistettu yhdistyksiä nostamaan esille kansalais- ja vapaaehtoistoimintaansa, työn merkitystä ja eri toimijoiden (työntekijät, luottamushenkilöt, jäsenet, vapaaehtoiset, nykyiset ja entiset asiakkaat, tukijat) ääntä ja näkökulmia erityisesti tapahtumissa ja sosiaalisessa median keinoin. Vuoden aikana järjestettyihin neljään koulutukseen osallistui 60 työntekijää 10 yhdistyksestä. Asiakkaiden osallisuutta vahvistavia toimintatapoja ja malleja on kehitetty yhdessä jäsenyhdistysten kanssa. Asiakkaiden osallisuuden kehittämistä yhdistyksissä jatkettiin myös yhdessä Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Oppilaitosyhteistyössä oli mukana 8 yhdistystä. Lisäksi kolmessa jäsenyhdistyksessä järjestettiin kussakin kolme lehtoreiden vetämää osallisuuden kehittämisen työpajaa, joihin osallistui entisiä ja nykyisiä asiakkaita sekä työntekijöitä yhdistyksistä ja keskusjärjestöstä. Työpajoissa pohdittiin, mitä on osallisuus ja mikä sen merkitys on ja harjoiteltiin osallistavia työtapoja ja menetelmiä sekä oivallettiin osallistumisen ja vaikuttamisen paikkoja arjen työssä ja yhdistysten toiminnan rakenteissa. Malleja ja kokemuksia on koottu yhteistyössä väkivaltatyön tiimin kanssa käsikirjaan, joka esittelee yhdistysten vapaaehtoistyötä ja kansalaisjärjestön mahdollisuuksia toimia ihmisten osallisuuden vahvistajina. Käsikirja julkaistaan vuonna 2015. Vertaisuuden mahdollistamisen ja vertaistoiminnan kehittämisen prosessi aloitettiin yhdessä jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön asiantuntijoiden kanssa. Yhteiseen kehittämisviikonloppuun kokoontui yhteensä 10 vapaaehtoista, työntekijää ja entistä asiakasta neljästä yhdistyksestä. Tavoitteena yhä vahvempi kansalaistoiminnan osaaminen Kansalaistoimintaa on kehitetty yhdessä väkivaltatyön, vaativan vauvatyön, lapsilähtöisen päihdetyön, eroavien vanhempien auttamisen ja miestyön työmuotojen kanssa ajankohtaisiin tarpeisiin tarttumalla, työkokouksissa ja osallistumalla säännöllisesti tiimien ja ryhmien kokouksiin. Yhteisen kehittämisen sisältöjä ovat olleet osallisuus, vertaisuus, verkkovapaaehtoisuus, oman työn näkyväksi tekeminen ja moniäänisen kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen osaamisen lisääminen. Hanke on ollut mukana suunnittelemassa, miten liitto näkyy kansalaisjärjestönä erilaisissa tapahtumissa, kuten Weekend-festivaaleilla. Hanke on myös kehittänyt aktiivisesti liiton sosiaalisen median käyttöä, sisällön tuottamista ja kampanjoita sekä tukee tarvittaessa asiantuntijoiden sosiaalisen median käyttöä oman työn näkyväksi tekemisessä. Hankkeen tavoite on vahvistaa osaamista ja lisätä työmuotojen välistä keskustelua kansalaistoiminnan sisältö- ja rakennekysymyksissä, jotta vastuu kansalaistoiminnan kehittämisestä voi laajentua hankkeen ulkopuolelle. Eri työmuotojen erityiskysymysten ja -tarpeiden huomioiminen mahdollistaa myös yhdistyksille yhä vahvemman kansalaistoiminnan kehittämisen sekä arjen asiakastyössä että kansalaisjärjestönä muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdistyksen ja palvelutoiminnan elinvoimaa kehittämässä – Kytkin (2014–2015) Kytkin – tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hanke alkoi helmikuun lopulla. Hankkeen kehittämispilotteja ovat Kanta-Hämeen Perhetyö ry, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry sekä Oulun ensi- ja turvakoti ry. Kehittämistyö alkoi huhtikuussa yhteisellä seminaarilla, jossa täsmennettiin tavoitteita ja työskentelyn kulkua. Lisäksi kuultiin asiantuntijapuheenvuoro uudistuvasta johtajuudesta. Käytännön kehittämistyötä tehtiin jokaisessa pilottiyhdistyksessä kolmessa Innopajassa, jossa työntekijät ja palvelun ostaja- ja käyttäjäasiakkaat kävivät läpi palvelutarpeita, yhdistyksen nykyistä palveluvalikkoa ja uusia palvelutarpeita ja -ideoita. Uudistumistyötä tuki yhdistysten johtoryhmille suunnattu prosessi, johon kuului kolme valmennuspäivää, yksi vain toiminnanjohtajille suunnattu päivä sekä kaksi johtoryhmäkonsultaatiota. Lisäksi jokaisessa työyhteisössä järjestettiin kaikille yhteinen kehittämispäivä. Lokakuussa kokoonnuttiin kaikille yhteiseen seminaariin tarkastelemaan jo aikaansaatuja tuloksia. Keskustelua aktivoivat myös kahden muun järjestön kokemukset omista palvelutuotannon ja kansalaistoiminnan muutosprosesseistaan. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 15 Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen (2014–2015) Taloushallinnosta talouden ja toiminnan ohjaamiseen -hanke alkoi keväällä Raha-automaattiyhdistyksen myönnettyä sille investointiavustusta. Projekti toteutetaan valtakunnallisena verkostohankkeena, jossa keskusjärjestön lisäksi on mukana 16 jäsenyhdistystä. Hankkeen tavoite on luoda yhdistyksille yksi yhteinen tilipalveluratkaisu, joka mahdollistaa resurssien jakamisen ja päällekkäisten toimintojen keskittämisen yhdistysten kesken. Lisäksi tavoitteena on laadullinen parannus, kun resurssit kohdentuvat taloushallinnon rutiineista talouden ja toiminnan ennakoivaan ohjaamiseen. Liittohallituksen nimeämässä hankkeen ohjausryhmässä on edustajat keskusjärjestöstä ja jäsenyhdistyksistä. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa. Vaatimusmäärittelyjä varten muodostettiin ohjausryhmän sisältä pienryhmä, jossa keskusjärjestön edustajien lisäksi on mukana edustajat pilottiyhdistyksinä toimivista Keski-Suomen ja Oulun ensi- ja turvakotiyhdistyksistä. Ulkopuolista konsulttiapua on hankittu PTCS Oy:stä. Vaatimusmäärittelyt saatiin valmiiksi kesäkuussa ja taloushallinnon järjestelmän hankintaa koskeva hankintailmoitus julkaistiin Hilmassa elokuussa. Osallistumishakemuksia saatiin kahdeksan ja niistä valittiin neuvottelumenettelyyn kolme toimittajaa, joilta pyydettiin alustavat tarjoukset. Neuvottelut tarjousten pohjalta käytiin joulukuussa, minkä jälkeen aloitettiin lopullisen tarjouspyynnön laadinta. 16 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Kehittäminen ja asiantuntijuus E nsi- ja turvakotien liiton tavoitteena on kasvattaa osaamista ja asiantuntijuutta omilla erityisalueillaan: vaativassa vauvatyössä, perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaisessa työssä, lapsilähtöisessä päihdetyössä, eroavien vanhempien ja heidän lastensa auttamisessa sekä miestyön kehittämisessä. Uutta osaamista luovien kehittämishankkeiden lisäksi tätä tavoitellaan keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten tiiviillä verkostoitumisella ja vuoropuhelulla. Siinä on mahdollista tunnistaa asiakastyöstä nousevat kehittämistarpeet ja jossa yhdessä voidaan tarkastella yhteiskunnan muutoksia ja reagoida niihin. Yhdistysten työntekijöitä yhteen kokoavia työkokouksia järjestettiin yli 30 ja yhdistyskäyntejä tehtiin reilut 200. Lisäksi yhteisen asiakastietojärjestelmän avulla kerättiin tietoa sekä yhdistysten että valtakunnallisen toiminnan suunnittelun ja arvioinnin pohjaksi. Painopisteiksi nostetut kolme teemaa etenivät hyvin Verkkoauttamisen ja -työskentelyn kehittäminen vastaa ihmisten tarpeeseen saada apua ajasta ja paikasta riippumatta. Nettiturvakodin (turvakoti.net) henkilöstöresurssit saatiin vakiinnutettua ja live-chat-kokeilut laajentuivat. Myös päihteitä käyttävien äitien nettiryhmä jatkoi toimintaansa. Sekä avuntarvitsijoille että ammattilaisille suunnattuja sivustoja kehitettiin vauvatyössä (Vauva itkee, vauvaitkee.fi), isätyössä (Intoa isätyöhön, intoaisatyohon.fi) ja eroauttamisessa (Apua eroon, apuaeroon.fi). Asiakasnäkökulmaa nostettiin voimakkaasti esiin. Asiakashaastatteluihin pohjautuvia selvityksiä tehtiin turvakotien ja päihde-ensikotien työstä. Niinikään päiväryhmien asiakkuuksista tehtiin selvitys, jossa hyödynnettiin asiakastyön dokumentointia. Nuoret osallistuivat Turvaverkko-hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen, ja osallisuuden vahvistamisesta työstettiin yhdistyksille käsikirjaa. Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestön laatukäsikirjan päivitys hyväksyttiin toukokuussa. Se muodostaa yhdessä toimintamuotokohtaisten laatukriteerien kanssa laatujärjestelmän, jonka mukaisesti toimintaa suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan säännöllisesti. Laatujärjestelmän avulla työ myös tehdään näkyväksi asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Laadun ja arvioinnin kehittäminen eteni kaikissa työmuodoissa: • yhdistysten työntekijöiden ammattitaitoa kehittäviä pitkiä prosessikoulutuksia oli meneillään 5; niissä oli yhteensä yli 100 osallistujaa • yksittäisiä koulutus- ja seminaaripäiviä järjestettiin 48 • vaativan vauvatyön auditoinneista valmistui raportti laatukriteereiden päivityksen ja jatkokehittämisen pohjaksi • tapaamispaikkatoiminnan laatukriteereitä päivitettiin yhdessä yhdistysten kanssa koko vuoden kestäneessä kehittämisprosessissa • yhteisen asiakastietojärjestelmän tiedonkeruuta ohjaavia lomakkeita uudistettiin väkivaltatyön avopalveluiden ja päiväryhmätoiminnan osalta • Daphne-hankkeessa laadittiin työyhteisöille työkalu isätyön tilan arviointiin. Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus Vaativan vauvatyön kehittämiskeskuksen tehtävä on tukea jäsenyhdistysten toimintaa kehittämällä uusia menetelmiä, muokkaamalla tutkittua tietoa vaativaan vauvatyöhön sopivaksi ja kouluttamalla. Tärkeää on myös nostaa esiin vauvojen kannalta tärkeitä asioita ja löytää palvelujärjestelmässä niitä apua tarvitsevia vauvaperheitä, jotka eivät nykyjärjestelmässä tule huomioiduksi riittävästi. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 17 Vuonna 2014 pikkulapsiperheiden pahoinvointi ja avun saannin vaikeus oli paljon esillä julkisuudessa. Se kertoo rajusti siitä, etteivät perheet saa oikeaaikaista ja riittävää tukea. Julkisen keskustelun sysäsivät alkuun vuoden aikana tapahtuneet äitien tekemät pikkulapsisurmat. Samaan aikaan moni apua saanut tai sitä vaille jäänyt kertoi oman elämäntarinansa julkisuudessa. Liian usein vanhemmat tuntuivat vauvan synnyttyä jäävän ilman riittävää ja oikeanlaista tukea. Perheen tukemista riittävän varhain ei voi liikaa korostaa. Vaativan vauvatyön tavoite on vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä varhaista vuorovaikutusta ja tukea vanhemmuutta myös erityisen haastavissa elämäntilanteissa. Se on samanaikaisesti sekä ongelmia ennaltaehkäisevää että korjaavaa tukea, joka huomioi koko perheen. Jäsenyhdistysten työmuodoista siihen kuuluvat vauvan ja vanhempien kanssa työskentely ensikodeissa, Baby Blues- ja päiväryhmätoiminta. Doula- eli synnytystukihenkilötoiminta, joka on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa, kuuluu myös kiinteänä osana vaativaan vauvatyöhön. Vauvaperheitä tukeva vapaaehtoistyö on monissa yhdistyksissä lisääntynyt ja monipuolistunut esimerkiksi mummola- ja yökylätoimintaan, lastenhoitoon ja muuhun yhdessä tekemiseen. Ympärivuorokautista ensikotityötä tehtiin kymmenellä paikkakunnalla ympäri maata. Kolmessa yhdistyksessä tilat olivat yhteiset turvakodin kanssa, muilla paikkakunnilla ensikodit toimivat joko erillisinä tai kokonaan omina yksiköinä. Ensikotien tavoitteisiin ja menetelmiin pohjautuvaa työtä tehdään myös Vanajan ja Hämeenlinnan vankiloiden perheosastoilla. Ensikodeista sai apua 305 (284) äitiä, 361 (335) lasta ja 100 (87) isää. Perheitä ensikodeissa oli yhteensä 244 (233). Luvuissa ovat mukana myös vankiloiden perheosastojen vanhemmat ja lapset. Suluissa ovat vuoden 2013 vastaavat luvut. Vuosi 2014 oli monessa ensikodissa haastava. Asiakasmäärät jakautuvat epätasaisesti sekä eri yksiköiden että ajanjaksojen välillä. Valtakunnallisesti asiakasmäärät pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuotena. Merkittävä muutos tapahtui jaksojen pi- 18 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 tuudessa. Alle kahden kuukauden mittaisia jaksoja oli 19 prosenttia enemmän ja yli seitsemän kuukauden jaksoja 49 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Tämä on perheiden kuntoutumisen kannalta hyvin huolestuttava suuntaus. Liiton koordinoimaa Baby Blues -toimintaa oli seitsemällä paikkakunnalla. Muuta uni–valve-rytmitykseen liittyvää puhelinneuvontaa ja ohjausta oli lisäksi muutamassa yhdistyksessä. Baby Blues -toiminta on avopalvelua, joka on tarkoitettu vauvaperheille, joissa vanhemman uupumus, masennus tai arjen vakiintumattomuus vaikeuttaa elämää. Toimintaan kuuluu puhelinneuvontaa; perhetapaamisia; etsivää työtä yhteistyössä toisten toimijoiden, kuten neuvolan, kanssa sekä ohjattuja vertaistukiryhmiä ja uni-iltoja. Uni–valve-rytmitykseen liittyvää yövytystä järjestettiin joko vapaaehtoisvoimin tai ulkopuolisen työntekijän avulla osana yhdistyksen toimintaa. Baby Bluesista sai apua vuoden aikana kaikkiaan 237 (192) äitiä, 230 (292) lasta ja 115 (100) isää. Muunlaiseen tukeen, esimerkiksi uni–valve-rytmitykseen osallistui äitejä 24, isiä 21 ja lapsia 45. Puheluja tuli vuoden aikana 1323. Päiväryhmätoiminta laajeni. Kun Porin yhdistys aloitti oman päiväryhmänsä, toimintaa on nyt yhdeksällä paikkakunnalla. Päiväryhmä on intensiivistä ja pitkäkestoista avopalvelua perheille, joissa on alle kolmivuotiaita lapsia. Perheet osallistuvat 2–3 kertaa viikossa koko päivän kestävään ryhmätoimintaan puolesta puoleentoista vuoden ajan. Ryhmiin osallistui yhteensä 141 (99) äitiä, 141 (102) lasta ja 45 (41) isää. Päiväryhmätoimintaan kuuluu puolivuosittain toteutettava viiden vuorokauden intensiiviviikko. Intensiiviviikkojen tavoite on tarjota päiväryhmien asiakkaille voimaannuttavia, uusia kokemuksia, eväitä arkeen ja mahdollisuus tutustua turvallisesti uusiin ihmisiin. Vanhempainryhmissä hyödynnetään ryhmädynamiikkaa ja vertaisia. Niissä käytetään monipuolisia menetelmiä ja tapoja lähestyä käsiteltäviä aiheita, jotka liittyvät yleensä vanhemmuuteen, parisuhteeseen ja lapsen kasvatukseen. Viikon antia hyödynnetään tehokkaasti päiväryhmissä. Intensiiviviikot toteutuivat suunnitellusti: niitä järjestettiin koulutuskeskus Sopukassa kahdeksan. Intensiiviviikkojen määrä suhteessa päiväryhmien määrään teki viikkojen ryhmäkoosta varsin suuren. Asiakaspalautteiden mukaan intensiiviviikot koettiin edelleen erittäin tärkeiksi. Doulatoiminnan kasvu yhdistyksissämme tasaantui ja toiminta vakiintui: sitä oli 16 paikkakunnalla, tukihenkilöitä oli noin 270. Doulatoiminnan valtakunnallinen yleisesite painatettiin Imetys ilman stressiä -projektin tuella. Työkokous järjestettiin joulukuussa yhteistyössä Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen kanssa, siihen osallistui ryhmänohjaajia 13 yhdistyksestä. Doulatoiminnasta ilmestyi kaksi liitolle tehtyä opinnäytetyötä. Niistä toinen koskee doulatoiminnan antia vapaaehtoisille ja toinen äitien ja doulien kokemusta toiminnan sosiaalisesta tuesta. Perhetyötä liiton jäsenyhdistyksissä tehdään sekä pitkäkestoisena lastensuojelun Alvari-perhetyönä® että lyhytkestoisempana ennaltaehkäisevänä perhetyönä. Alvari-perhetyö on määritelty kuntouttavaksi, pitkäkestoiseksi ja intensiiviseksi kotona tehtäväksi erityistason palveluksi, jota liiton jäsenyhdistykset tuottavat kuntien lastensuojeluperheille. Perhetyössä tapahtui edelleen suuria muutoksia. Valtakunnallinen koordinaatio toimi aiempaa pienemmillä resursseilla. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksessä perhetyö loppui kokonaan vuoden lopussa ja Lapsen Kengissä -yhdistyksessä alvareiden määrä väheni kymmenestä kahdeksaan. Alvariperhetyötä tehtiin vuonna 2014 kuudessa jäsenyhdistyksessä ja kotiin tehtävää perhetyötä yhteensä kahdeksassa jäsenyhdistyksessä. Kaikkiaan perhetyöntekijöitä oli vuoden lopussa 36. Kotiin tehtävää perhetyötä tehtiin 208 perheen kanssa, tukea sai yhteensä 418 lasta. Kaikki ikäryhmät vauvoista teineihin olivat perheissä hyvin edustettuina, eniten perheissä oli 7–12-vuotiaita lapsia. Laadun ja osaamisen kehittämistä Työskentelyn painopiste oli vaativan vauva- ja perhetyön laadun kehittämisessä. Tänä vuonna valmistui vaativan vauvatyön auditointiraportti, jonka perusteella laatutyötä ja auditointikäytäntöjä muokataan vuonna 2015. Keskeiset kehittämisalueet ovat työskentelyn tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, palautekäytännöt ja verkostot – erityisesti isovanhemmat ja muut perheiden läheiset. Vaativan vauvatyön ja väkivaltatyön ensimmäinen yhteinen prosessikoulutus saatiin päätökseen. Vaativan vauvatyön prosessikoulutuksen kävi loppuun 20 yhdistysten vauvatyöntekijää. Jokainen osallistuja teki lopputyön, josta on hyötyä omassa ja yhdistyksen vauvatyössä. Lopputöinä syntyi muun muassa perehdyttämismateriaalia, työkirjoja ja muuta työskentelyä tukevaa materiaalia. Työkokouksia järjestettiin yhteensä 10. Kokemukset uudesta vauvatyön työmuotoja yhdistävästä työkokouskäytännöstä olivat erittäin myönteiset. Aiheena oli musiikin hyödyntäminen vauvatyössä ja kannustava vanhemmuus. Työmuotokohtaisten perhetyöntekijöiden ja sosiaalityöntekijöiden työkokousten aiheita olivat muun muassa laatutyö, Työn helmet -menetelmä, monikulttuurisuus perheissä, vanhemmuuden stressi, mindfulness, odotusajan päiväkirja, doulan ja kätilön yhteistyö sekä sisarusten välinen väkivalta. Vaikka yhdistyskäynnit vähenivät edellisvuodesta, tavoite yhdistysten toiveiden mukaisista käynneistä saavutettiin. Käyntejä tehtiin 24. Lisäksi vauvatyön projektit tekivät runsaasti yhdistyskäyntejä. Suunniteltuja odotusajantyöskentelyyn keskittyviä alueseminaareja ei ollut. Yhdistyksissä oli meneillään niin paljon muiden työmuotojen kanssa sovittuja asioita, ettei suunnitelluille alueellisille tapaamisille ollut tilaa. Odotusajan työskentelyä tuettiin muuten, esimerkiksi prosessikoulutuksessa, jossa syntyi aiheesta myös lopputyö, ja Imetys ilman stressiä -hankeen koulutuksissa ja työkokouksessa. Liitossa on perehdytty uuteen Skotlannissa kehitettyyn ja kansainvälisesti laajasti toteutettuun Mellow parenting -vanhempainryhmäohjelmaan. Sitä esiteltiin työkokouksissa ja yhdistyskäyntien yhteydessä. Yhdistykset kiinnostuivat ja ensimmäinen kokeilu alkaa Vanajan perheosastolla vuoden 2015 alussa. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 19 Yhdistysten odotusajan työskentelyn tueksi hankittiin raskausajan reflektiivisen päiväkirjan käyttöoikeus. on olemassa. Erityisesti Vaativan vauvatyön foorumin luominen lähitulevaisuudessa on välttämätöntä. Vuoden aikana tehtiin laajempi selvitys intensiiviviikoista ja päiväryhmätoiminnasta. Selvitys valmistuu alkuvuodesta 2015. Alustavien tulosten mukaan päiväryhmiin tulon yleisimmät syyt ovat mielenterveysongelmat, päihteiden käyttö, laajat oppimisvaikeudet, yksinäisyys, arjen hallitsemattomuus ja hankaluus vastata vauvan tarpeisiin. Syyt ovat pysyneet jokseenkin samoina jo vuosia. Toiminnan tueksi pidettiin myös kaksi perehdytysiltaa lastenohjaajille ja tehtiin perehdytyskansio. Tiimi osallistui kansainvälisen pikkulapsipsykiatrian järjestön WAIMHin seminaariin, jossa tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen esitteli tutkimusta odotusajan työskentelystä. Myös yhteistyö skotlantilaisen Mellow Parenting -organisaation kanssa alkoi. Tampereen Perhekulma Puhurissa kehitettiin 0–3-vuotiaiden perheväkivaltaa kohdanneiden lasten ja heidän vanhempiensa kanssa tehtävää työtä yhteistyössä väkivaltatiimin kanssa. Työskentelyssä kehitettiin 8 kerran asiakastyön prosessia, jonka tavoite on välittää vanhemmille tietoa siitä, miten väkivallalle altistuminen vaikuttaa lapseen, perheen tilanteen rauhoittaminen ja lapsen kasvun turvaaminen väkivallattomassa ilmapiirissä. Tavoitteena ollut vaativan vauvatyön erityisosa-alueiden esille nosto toteutui. Vauvaitkee.fi-sivuja kehitettiin ja täydennettiin muun muassa vanhemmuutta käsittelevillä teksteillä ja vauvan ravistelua ja sen seurauksia kuvaavalla videolla. Sivuilla käytiin 8099 kertaa vuonna 2014. Neuvola.fi-sivuille tuotettiin tekstiä vauvan itkuviesteistä. Helsingin Sanomien yleisöosastolla oli kirjoitus ennakoivasta lastensuojeluilmoituksesta. Vaativasta vauvatyöstä tuotettiin myös blogeja ja osallistuttiin internetissä käytyihin vauvaperheitä koskeviin keskusteluihin. Tärkeänä pidettiin vauvatietouden tuottamista myös ammattilaisille, jotka eivät välttämättä koe vauvan olevan heidän asiakkaansa, vaikka sellainen avunsaajan perheessä olisikin. Vauvaperheiden elinolosuhteisiin vaikutettiin sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä ja siihen liittyvistä havainnoista tuotettiin materiaalia lapsiasiavaltuutetulle. Suunniteltu kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen toteutui pääosin. Tosin tarve entistäkin vahvemmalle ja järjestäytyneemmälle yhteistyölle 20 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Osallistuminen vauvatyötä tukeviin muiden toimijoiden ohjausryhmiin ja tapahtumiin toteutui suunnitelmien mukaan. Molemmat vaativan vauvatyön projektit ovat olleet erityisen aktiivisia verkostoitumisessa omien aihealueidensa verkostoissa. Kansalaistoiminnan kehittäminen yhdistysten työssä toteutui suunnitelmien mukaisesti. Vauvatiimi osallistui kansalaistoiminnan tapahtumiin ja huolehti siitä, että vauvatyössä kansalaisjärjestönäkökulma pysyi mukana. Jokaisessa auditoinnissa käsiteltiin sitä, kuinka yhdistyksessä tuettiin asiakasperheiden edellytyksiä toimia kansalaisina niin liitossa kuin muissa järjestöissä kuin myös, mitä mahdollisuuksia yhdistys tarjoaa toiminnan ulkopuolelta tuleville kansalaisille auttaa vapaaehtoisesti. Vauvaperhe turvapaikanhakijana (2012–2015) Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektin kolmas vuosi oli asiakastyön ja koulutusten päätökseen saattamisen vuosi. Säännöllinen asiakastyö vastaanottokeskuksissa päätyi vuoden lopussa. Alun perin kolmivuotinen projekti jatkuu kuitenkin siirtyvien varojen avulla neljännen vuoden eli vuoden 2015. Projektin päätavoite on lisätä turvapaikkaa hakevien vauva- ja pikkulapsiperheiden hyvinvointia, kehittää yksilö- ja ryhmätyömuotoja vastaanottokeskuksissa ja juurruttaa lapsiperhetoimintaa vastaanottokeskuksiin. Kohderyhmään kuuluvat turvapaikkaa hakevat raskaana olevat naiset puolisoineen sekä turvapaikanhakijaperheet, joissa on alle kolmevuo- tiaita lapsia. Projektin toiminnassa on ollut mukana myös kohderyhmään kuuluvien lasten vanhempia sisaruksia ja muitakin alle kouluikäisiä lapsia, koska lapsille ei ole vastaanottokeskuksissa juurikaan toimintaa, eivätkä he pääse päiväkotiin. Projektin ja vastaanottokeskusten yhdessä järjestämän perhekahvilatoiminnan, retkien, juhlien ja asiakastapaamisten tarkoitus on ollut tukea vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta, piristää ja antaa osallistujille eväitä lastenkasvatukseen. Toiminta tapahtui englanniksi, suomeksi ja arabiaksi pääasiassa ilman tulkkeja. Toimintaan on osallistunut yksinhuoltajaäitejä, muita äitejä lapsineen ja isiä lasten kanssa. Vastaanottokeskusten ulkopuolella asuvia niin sanottuja yksityismajoitusperheitä on ollut koko projektin toiminnan ajan vaikeaa saada mukaan vastaanottokeskuksissa tapahtuvaan toimintaan. Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipisteessä pidettiin viikoittaista perhekahvilaa, joka oli toiminnallinen, virikkeellinen, vertaistuellinen ja informatiivinen. Myös Metsälän vastaanottokeskuksessa aloitettiin perhekahvilatoiminta. Projektityöntekijä kuvasi perheitä voimauttavan valokuvauksen tapaan, ja perheet saivat kuvat itselleen. Kesällä Helsingin vastaanottokeskusten asiakkaille järjestettiin Sopukassa perheleiri, jossa oli ohjelmaa lapsille ja vanhemmille yhdessä ja erikseen. Projektityöntekijöiden Vaativan vauvatyön prosessikoulutuksen lopputyönä valmistui ohjeistettu toimintalaatikko, jota lähetettiin vastaanottokeskuksiin. Projektin saamista lahjoituksista koottiin äitiyspakkauksia ja muuta lapsiperheille tarpeellista. Kaikki projektin aikana käytetyt askartelu- ja leikkivälineet jäävät Helsingin vastaanottokeskusten käyttöön. Erityisen tuen tarpeessa olevia asiakasperheitä tavattiin vastaanottokeskuksissa ja kotikäynneillä aikaisempaa pitkäjänteisemmin useiden kuukausien ajan yhteistyössä asiakkaan verkoston kanssa. Tärkeimpiä keskusteluteemoja olivat vanhemman jaksaminen lapsen kanssa, imetys, lapsen uni- ja ruokailuvaikeudet sekä lapsen rajaaminen. Projektityöntekijät lin- kittivät asiakkaita kulttuuritarjontaan ja palveluihin, joihin turvapaikanhakijat voivat päästä. Asiakastyön tärkeänä tukena jatkoi kehittämistiimi, johon osallistui projektitiimin lisäksi Helsingin vastaanottokeskuksista sosiaalityöntekijöitä, ohjaajia ja terveydenhoitajia. Ensikotien, doulien ja vastaanottokeskusten yhteistyö jatkui aktiivisena useilla paikkakunnilla ja alkoi uutena muutamilla alueilla. Vastaanottokeskusten henkilökunnan pikkulapsiosaamista ja ensi- ja turvakotien työntekijöiden maahanmuuttajataustaisiin asiakkaisiin liittyvän osaamisen ja yhteistyön vahvistamista jatkettiin vuonna 2013 alkaneilla Lapsen silmin – monikulttuuriset silmälasit pikkulapsityöhön -koulutuksilla. Ensikotien ja vastaanottokeskusten työntekijät suunnittelivat koulutuksissa alueellista yhteistyötä ja osallistuivat paikalliselle medialle järjestetyille toimittajalounaille. Koulutukset toteutettiin Tampereella, Rovaniemellä, Oulussa ja Helsingissä. Lisäksi Helsingin vastaanottokeskuksen työntekijöille järjestettiin lapsiperheaiheista pienryhmäkoulutusta. Projekti myös piti yllä ensi- ja turvakotien ja vastaanottokeskusten työntekijöille tarkoitettua Facebook-ryhmää. Liiton ja sen jäsenyhdistysten monikulttuurisen työn kehittämiseksi perustettu työryhmä kokoontui kaksi kertaa Jatkona edellisvuoden seminaarille järjestettiin marraskuussa avoin, maksuton seminaari ’Yo Familia Bebe! – Pakolaistaustaisten lapsiperheiden hyvinvointi ja tarpeet käytännön työn sekä tutkimuksen valossa. Koulutukseen osallistui noin 170 henkilöä eri aloilta ja paikkakunnilta. Seminaari sai kiittävää palautetta ja oli valtakunnallisissa TV-uutisissa. Vaikuttamistyötä tehtiin myös blogikirjoitusten, koulutuspuheenvuorojen ja lausuntojen avulla. Helsingin vastaanottokeskukset (Punavuori, Kaarlenkatu, Metsälä), Helsingin ensikodin doula-synnytystukihenkilöt ja Maahanmuuttovirasto ovat hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita. Projektin ohjausryhmässä jatkoi alkuperäinen edustus lapsi- ja maahanmuuttotyön asiantuntijoita niin viranomais- kuin järjestöpuoleltakin. Ohjausryhmä kokoontui kahdesti. Projekti jatkoi yhteistyötä muun muassa Mo- Ensi- ja turvakotien liitto 2014 21 nikulttuurinen lapsen etu -verkoston ja Ihmiskaupan vastaisen järjestöverkoston kanssa. Projektin työ sai myönteistä palautetta koulutuksiin osallistuneiden ja asiakkaiden lisäksi vastaanottokeskusten henkilökunnalta, joka kokee toiminnan helpottaneen heidän kiirettään ja lapsiperheiden huomioimista. Vastaanottokeskukset toivovat lapsiperhetoiminnasta vakituista, mutta eivät pysty resursseillaan järjestämään sitä. Monien toimintaan osallistuneiden perheiden voimaantuminen oli selvästi nähtävissä. Toisaalta huolta herättivät erityisesti yksinhuoltajaäitien ja pikkulapsiperheiden käännytykset vaikeisiin olosuhteisiin Italiaan ja muualle Etelä-Eurooppaan. Imetys ilman stressiä (2013–2016) Imetys ilman stressiä on Folkhälsanin hallinnoima ja Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin yhdessä toteuttama kaksikielinen hanke, jota rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hankkeen tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat Imetyksen tuki ry, Kätilöliitto, Terveydenhoitajaliitto, THL, kuntien ja sairaaloiden imetysohjauksesta vastaavat työntekijät sekä kummankin järjestön doulat ja doularyhmien ohjaajat. 22 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Projektin päämäärä on, että imetyksestä muodostuu myönteinen kokemus ja pitkäkestoinen voimavara sekä vauvalle että vanhemmille eikä imetykseen liity liikaa stressiä ja syyllisyyden tunteita. Tähän pyritään lisäämällä kummankin järjestön vapaaehtoisten doulien valmiuksia havainnoida ja tukea varhaista imetystä ja vanhemmuutta. Vanhemmille tämä tarkoittaa lisääntyviä mahdollisuuksia reflektoida odotusaikaan, synnytykseen ja vauva-aikaan liittyviä asioita. Hankkeen avulla halutaan myös vahvistaa imetyksen tukemisesta vastaavien ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistyötä ja lisätä näin kolmas sektori eli yhdistysten vapaaehtoiset osaksi vauvaa odottavan ja synnyttävän perheen palvelupolkua. Ammattilaiset, vapaaehtoiset ja perheet osallistavan kampanjan avulla halutaan lisätä ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta erilaisille näkemyksille imetyksestä. Raskaus- ja pikkuvauva-aikaan liittyy usein stressiä, jonka on lukuisissa kansainvälisissä ja kotimaisissa tutkimuksissa (muun muassa Finnbrain) todettu olevan haitallista niin kohdussa kehittyvälle kuin jo syntyneelle vauvalle ja koko perheelle. Odottavan äidin ja pikkuvauvaperheen stressin vähentäminen on Imetys ilman stressiä -hankkeen keskiössä. Imetys ilman stressiä -hanke teki Lapsimessujen osallistujille kyselyn, joka liittyi nimenomaan pikkulapsiperheiden stressiin. Kyselyyn vastasi 228 äitiä ja isää. 20 arvioidusta tekijästä stressaavimmiksi koettiin raha-asiat ja vanhempien yhteisen ajan puute. Vastauksista selvisi myös, että vaikka perheen elämää rasittavat kovasti vaikkapa vauvan uniongelmat tai imetys, vanhemmat arvioivat kokonaisstressin vain kohtalaiseksi. Muutama stressin aihe ei siis vielä tunnu, mutta kun niitä kertyy enemmän, elämä koetaan stressaavaksi. Äidit stressaavat enemmän kuin isät ja he myös stressaantuvat eri asioista. Heille kuormitusta aiheuttavat syyllisyydentunteet ja se, mitä muut ajattelevat heistä vanhempana. Äidit kokevat olevansa suuremmassa vastuussa perheestä ja että ympäristö aiheuttaa paineita vanhemmuuteen. Isille huolta aiheuttaa puolison jaksaminen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ja Folkhälsanin doulille, doulatoiminnan ohjaajille ja yhdistysten muille työntekijöille suunnattuja Doula varhaisen imetyksen tukijana -koulutuksia järjestettiin vuoden aikana seitsemässä yhdistyksessä ja kahdessa Folkhälsanin ryhmässä. Osallistujia oli vuoden aikana 89. Koulutus on laajuudeltaan 20 tuntia ja kouluttajina toimivat projektin työntekijät ja Imetyksen tuki ry:n vertaistukiäidit. Koulutusten tarkoitus on löytää doulille positiivinen ja stressiä helpottava tapa tukea perhettä imetyksessä reflektoivan työotteen avulla. Ennen koulutusten alkua kaikki 125 tähän mennessä johdanto-osuuteen osallistunutta doulaa vastasivat kyselyyn, jolla kartoitettiin doulien tietoja, taitoja ja asenteita imetyksestä ja sen tukemisesta. Doulista kaksi kolmesta piti imetystä tärkeänä asiana ja suurin osa (88 %) oli hankkinut imetystietoutta juttelemalla kavereiden tai ammattilaisen kanssa tai lukemalla vauvalehtiä. 25 prosentilla doulista on imetyksen tukemiseen liittyvää koulutusta ennestään. Kyselystä selvisi myös, että yli puolet (53 %) on opiskellut tai opiskelee sosiaali- tai terveysalalle. Koulutusten vaikutuksia arvioidaan kolmella kyselyllä, joista ensimmäinen tehdään ennen koulutusta, toinen heti koulutuksen jälkeen ja kolmas noin puolen vuoden kuluttua. Yhdistysten arjessa vauvaperheiden stressi on hyvin konkreettista ja näkyvää. Projekti on ollut mukana luomassa uudenlaisia tapoja helpottaa odotusaikaan, vauvan syntymään ja varhaiseen vanhemmuuteen liittyvää rasitusta vahvistamalla yhdistysten vapaaehtoisten ja työntekijöiden osaamista reflektoivassa työtavassa, imetyksen tukemisessa ja stressin vähentämisessä. Hanke koulutti yhdistysten työntekijöitä vauva-ajan stressistä ja sen lievittämisestä Lahden ensi- ja turvakodilla ja vaativan vauvatyön työkokouksessa, kuulijoita oli yhteensä yli 50. Käytännön harjoituksia stressin vähentämiseen löytyy hankkeen tekemästä videosta. Hankkeen nettisivuille www.ensijaturvakotienliitto.fi/imetys on koottu tietoa projektin etenemisestä, imetyksestä sekä pikkulapsiperheen stressistä ja sen lievittämisestä. Uudenlaisen yhteistyön ja imetystuen verkostojen luominen on tärkeää, jotta perheet saavat entistä joustavammin ja oikea-aikaisemmin apua ja tukea imetykseen. Projekti kutsuu kokoon yhteistyöverkostoja kolmella alueella. Ensimmäiset yhteistyökokoukset järjestettiin Turussa ja Oulussa. Turussa mukana oli 15 ja Oulussa 8 synnytyssairaalan, neuvolan, järjestön ja ammattikorkeakoulun edustajaa. Pääkaupunkiseudun kokous jouduttiin siirtämään seuraavan vuoden puolelle, koska kaikille sopivaa päivää ei löytynyt. Projektia esiteltiin Kätilöpäivillä Hämeenlinnassa, Vauvamyönteisyyskouluttajien verkostopäivillä Oulussa ja ammattikorkeakoulu Metropolian järjestämässä Imetyspäivässä Helsingissä. Aiheesta kirjoitettiin myös liiton blogiin ja Äimä ry:n lehteen. Vuoden 2015 aikana toteutettavaa tiedotuskampanjaa alettiin suunnitella kysymällä 50 äidiltä ja isältä, mitä he olisivat halunneet kuulla imetyksestä. Doulilta koulutuksista saatu palaute oli myös vuonna 2014 kiittävää. Erityisen tärkeänä pidettiin saatua ajantasaista tietoa, avaraa keskustelua ja kokemusten jakamista. Myös yhteistyöverkostoissa innostus on suurta. Oulun ja Turun seutujen verkostotapaamisessa kävi selvästi ilmi, että keskustelulle ja tiedonvälitykselle imetystuen toimijoiden kesken on suuri tarve ja verkostotapaamisia ja -seminaareja halutaan jatkaa. Kahden vahvan järjestön yhteinen projekti tarjoaa synergiaetuja, joita on vaikea muuten saavuttaa. Folkhälsanin perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdistettynä Ensi- ja turvakotien liiton kansalaisjärjestö-osaamiseen ja vanhemmuuden ja perheen tukemiseen ovat tuoneet projektityöhön uusia näkökulmia ja osaamista. Projektin sanoma leviää laajemmin kahden järjestön kautta – toimintavuoden aikana olemme tavoittaneet erilaisissa tilaisuuksissa ja koulutuksissa konkreettisesti yli tuhat kuulijaa. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 23 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiskeskus Liiton väkivaltatyön tavoite on perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen ja sekä väkivaltaa kokeneiden että sitä käyttäneiden auttaminen. Väkivaltatyössä korostetaan väkivallan kaikkien osapuolien mahdollisuuksia saada apua riittävän kokonaisvaltaisesti ja pitkäkestoisesti. Ensisijaista on lapsen ja väkivallan kokijan turvallisuus ja väkivallan loppuminen. Turvakodit on tarkoitettu perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille ihmisille, jotka tarvitsevat tukea väkivallasta selviämiseen ja väliaikaisen asuinpaikan. Turvakotiin voi tulla mihin vuorokauden aikaan tahansa. Turvakodista saa ammattitaitoista kriisiapua ja neuvoja väkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Turvalliset ihmiset ovat läsnä vuorokauden ympäri. Turvakotien lapsityö auttaa lapsia käsittelemään väkivaltakokemuksia ja antaa tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista lapselle ja vanhemmille. Lapsen selviytymistä ja turvallisuutta tuetaan lapsilähtöisin työskentelymenetelmin ja vanhemmuustyöllä. Väkivaltatyön avopalvelut tarjoavat tarvittaessa pitkäaikaistakin tukea perheväkivallan aiheuttaman tilanteen ratkaisemiseen ja kriisistä selviytymiseen. Avopalveluista voi saada tukea turvakodissa olon jälkeen tai jos on kokenut väkivaltaa, mutta ei tarvitse turvakotia. Apu voi olla väkivaltatyön ammattilaisen keskusteluapua ajanvarauksella, osallistumista ohjattuun vertaisryhmään tai esimerkiksi tuettua asumista. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämissä 12 turvakodissa oli asiakkaita yhteensä 2190. Heistä 1148 oli lapsia, 987 naisia ja 55 miehiä. Toiminnassa olleissa turvakodeissa avunsaajien määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Valtakunnalliset tilastot piirtävät kuvaa turvakotiasiakkuudesta: • Tyypillisimmillään asiakkaat olivat pienten lasten äitejä: aikuisasiakkaista 35 % oli alle 30-vuotiaita tai nuorempia ja lapsista vauvaikäisiä eli alle 2-vuotiaita oli kolmasosa. 24 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 • Tulosyyksi yli 90 % asiakkaista ilmoitti henkisen väkivallan, yli 70 % fyysisen väkivallan ja 18 % seksuaalisen väkivallan. (Yhdellä asiakkaalla voi olla useita tulosyitä.) • Viidesosa lapsista oli kokenut fyysistä väkivaltaa. • 65 % viipyi turvakodilla alle kaksi viikkoa. • Joka neljäs käytti asiointikielenään muuta kuin suomea. Kaikkiaan väkivaltatyön avopalveluiden asiakkaana oli vuoden aikana 1267 naista ja 1370 miestä. Lapsia avopalveluissa oli yhteensä 543. Lapsista suurin osa oli 5–9-vuotiaita. Avopalveluihin kuuluu myös Jussi-työ®, jonka tavoite on tukea asiakasta löytämään vakivallattomia ongelmanratkaisukeinoja ja auttaa elämään ilman väkivaltaa turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa. Jussi-työ myös kytkeytyy turvakodeissa tehtävään integroituun perhekeskeiseen työhön. Jussi-työ tavoitti vuoden aikana noin 850 asiakasta, joista naisia oli 65. Muutoksiin valmistautumisen ja vaikuttamistyön vuosi Keväällä 2014 Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA julkaisi naisiin kohdistuvasta väkivallasta tutkimuksen, johon osallistui 28 EU:n jäsenvaltiota. Tutkimuksessa selvisi, että Suomi on yksi niistä kolmesta maasta, joissa nykyisen tai entisen kumppanin tekemää väkivaltaa kokeneiden naisten osuus on suurin (30 %). Väkivaltatyön toimintaympäristö oli kovassa myllerryksessä kansainvälisten sopimusten ratifiointityön ja kansallisten lainsäädäntöuudistusten vuoksi. Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta astui kansainvälisesti voimaan vuoden aikana, sopimuksen ratifiointi Suomessa oli kesken. Vuoden aikana vaikutettiin sopimuksen ratifiointiin ja valmisteltiin sopimuksen velvoittaman valtakunnallisen puhelinpäivystyksen toteuttamista yhteistyössä muiden alan järjestöjen kanssa. Vainoaminen kriminalisoitiin vuoden 2014 alussa. Vuoden loppuun mennessä rikosilmoituksia oli tehty 633, mikä oli huomattavasti odotettua enemmän. Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena olevi- en turvallisuuden lisäämiseksi työskentelevän Varjo-hankkeen kanssa järjestettiin vainoa käsittelevä koulutus. Aihetta käsiteltiin myös työkokouksissa. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä säädettiin lähisuhde- ja perheväkivallan palveluista. Laki astuu voimaan vuonna 2015. Laissa perhe- ja lähisuhdeväkivalta määriteltiin tuen tarvetta aiheuttavaksi tekijäksi. Turvakotitoimintojen rahoitus ja turvakotiverkoston koordinaatio muuttuu turvakotien rahoitusta määrittävän lain myötä. Vuoden 2015 alusta valtio vastaa turvakotitoiminnan kriisiajan kustannuksista ja turvakotiverkoston koordinaatiosta (Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle). Muutoksiin valmistauduttiin koordinaatiotyössä vuonna 2014. Turvakotilain valmistelutyöhön osallistuttiin aktiivisesti. Väkivaltatyön tilastointia asiakastietojärjestelmässä uudistettiin. Vuoden aikana kerättiin myös aineisto vuoden 2015 alussa julkaistavaan, Osuuskunta Tradekan tuella tehtyyn väkivaltatyön vaikuttavuuden selvitykseen. Asiakashaastatteluja ja ammattilaisten haastatteluja kertyi lähes 60. Aineistoksi kerättiin myös verkossa keskustelupalstoilla väkivaltapalveluista käytyjä keskusteluja. Selvityksessä nousevat esille väkivaltapalveluiden merkitys ja erilaiset perheväkivaltaan ja siinä auttamiseen liittyvät myytit. Aineistoista on nähtävissä, että väkivaltapalvelut ovat merkittävällä tavalla tukeneet selviytymistä. Selvitys korostaa, että vaikuttamistyötä väkivallan tunnistamiseksi ja avun hakemisen kynnyksen madaltamiseksi on tärkeää jatkaa. Vaikuttamistyö oli vuoden aikana laajaa. Perhe- ja lähisuhdeväkivallan kysymyksiin ja erityisesti turvakotien toiminnan turvaamiseen vaikutettiin osallistumalla useisiin eri ministeriöiden asettamiin työryhmiin ja kirjoittamalla monia lausuntoja ja kannanottoja. Vuoden aikana kampanjoitiin sosiaalisessa mediassa ja julkaistiin verkossa kirjoituksia lähisuhteissa ilmenevän väkivallan vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi. Nuoria lähestyttiin seurusteluväkivallasta kertovalla kampanjalla ja lapsiperheitä kuritusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua vähentävällä Tuntea saa, teko on valinta. -yhteistyökampanjalla Lastensuojelun Kes- kusliiton ja Emma & Elias -ohjelman kanssa. Turvaverkko-hankkeen loppuseminaarikiertue tavoitti yli 20 toimittajaa ja nuorten kohtaama väkivaltaa koskevia juttuja syntyi monipuolisesti. Loppuvuodesta järjestettiin Jussi-työtä® ja tekijöiden kanssa tehtävää työtä esille nostava sosiaalisen median kampanja tekstien, kuvien ja blogin muodoissa. Ensi- ja turvakotien liitolla oli päävastuu vuoden 2014 Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuman ja kampanjoinnin järjestämisestä. Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio yhteiskumppaneineen järjestää tapahtuman joka syksy. Siinä puolustetaan naisten ihmisoikeuksia, ruumiillista koskemattomuutta ja oikeutta väkivallattomaan elämään. Kampanja huipentuu vuosittain YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. Kampanjan teema oli miesten rooli naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä: ”Puutu ja puhu! Mies, toimi naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan!” Kampanjan päätapahtuma järjestettiin Helsingin Narinkkatorilla. Lisäksi tapahtumia järjestettiin useilla kymmenillä paikkakunnilla ympäri Suomea. Liiton jäsenyhdistykset olivat mukana monissa paikallisissa tapahtumissa yhteistyössä väkivaltaobservatorion yhteistyökumppaneiden kanssa. Narinkkatorin tapahtumassa ohikulkijoille jaettiin kampanjatunnuksin varustettuja kynttilöitä ja järjestettiin Silent Witness -näyttely, jossa punaiset hahmot kuvasivat vuonna 2013 läheisensä (puolisonsa, entisen puolisonsa tai muun läheisen ihmisen) surmaamia naisia. Tapahtuman kampanjointia tehtiin sosiaalisessa mediassa, kampanjakasvoina oli useita miehiä. Tukea lapsilähtöisen väkivaltatyön osaamiseen Lasten kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa ennaltaehkäisevä ja vähentävä Kannusta minut vahvaksi! -hanke jatkui. Hanke kehittää ja vaikuttaa tiiviissä yhteistyössä lapsilähtöisen väkivaltatyön ja vaativan vauvatyön koordinaation kanssa. Hanke järjesti useita koulutuksia lasten kaltoinkohtelusta ja kuritusväkivallasta ja kannustavan kasvatuksen mahdollisuuksista ehkäistä lasten kokemaa väkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 25 Alkuvuodesta verkossa julkaistiin artikkelikokoelma Rispektii – Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe- ja lähisuhde väkiväkivaltaan. Se käsittelee nuorten kohtaamaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, auttamista ja ajankohtaisia tutkimustuloksia nuorten kokemasta väkivallasta. Vuoden aikana pidettiin ICDP – kannustavan vuorovaikutuksen peruskoulutus ja ryhmäohjaajakoulutus, joihin osallistui yhdistyksissä väkivaltatyötä tekeviä työntekijöitä. ICDP-koulutus on tuonut uutta näkökulmaa väkivaltaa kokeneiden lasten ja heidän vanhempiensa auttamiseen sekä vahvistanut vertaisuuteen perustuvia tukimuotoja. Kannustavan vuorovaikutuksen sisällöistä laadittiin myös materiaalia Nettiturvakodin Perhe ja vanhemmuus -sivuille. Nettiturvakodin kehittämistyöhön saatiin vuoden alussa RAY:n rahoitus. Tehtävään rekrytoitiin suunnittelija, joka pystyi kuitenkin aloittamaan työn vasta syyskuussa saatuaan Turvaverkko-hankkeen päätökseen. Kevään ajan Nettiturvakodin toiminnan vastuita ja tehtäviä jaettiin väkivaltatyön kehittämiskeskuksen kolmen työntekijän kesken. Vuosittain väkivaltatyön palveluissa on paljon vauvaikäisiä lapsia vanhempiensa mukana. Tampereen yhdistyksen kanssa kehitettiin vauvaperheiden kanssa tehtävän väkivaltatyön sisältöä, jota esiteltiin muille yhdistyksille lasten kanssa väkivaltatyötä tekevien verkostossa keväällä. Nettiturvakodin rakenteen selkeyttämistä jatkettiin ja uutta sisältöä tuotettiin; lasten ja nuorten osio täydentyi muun muassa tiedolla seurusteluväkivallasta ja lasten ja nuorten oikeuksista; Perhe ja vanhemmuus -osiota niinikään täydennettiin, kokijoiden ja tekijöiden osioihin tuotiin tietoa vainosta eri näkökulmista ja kokijoiden osioon lisättiin tietoa ikäihmisten kaltoinkohtelusta. Vuonna 2014 juhlittiin Jussi-työn® 20-vuotista kehityskaarta kokoontumalla yhteiseen väkivaltatyön työkokoukseen ja Jussi-työn juhlaan marraskuussa. Väkivaltatyön yhteisessä työkokouksessa tarkasteltiin tekijöiden kanssa tehtävän työn ja Jussi-työn nykyistä sisältöä ja kehitystä työtä tehneiden ja sitä kehittäneiden vuoropuheluna. Työkokouksessa tarkasteltiin lisäksi kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia väkivaltatyön työkaluina ja jaettiin kokemuksia ammatillisen työn kehittämisestä sekä sisällöistä yhdistysten kesken. Vuoden aikana päättyi väkivaltatyön prosessikoulutus, jossa oli mukana 20 väkivaltatyöntekijää 12 yhdistyksestä. Lisäksi järjestettiin yhdistyskohtaisia ja yhteistyökumppaneille suunnattuja koulutuksia väkivaltailmiöstä ja -työstä. Verkkoauttaminen ja -vaikuttaminen kehittyivät Nettiturvakoti (www.turvakoti.net) on Ensi- ja turvakotien liiton ylläpitämä verkkopalvelu, joka aut- 26 taa väkivallan kaikkia osapuolia tarjoamalla heille tietoa, keskusteluapua ja vertaistukea. Liiton jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä tuotettavasta verkkopalvelusta on tullut tärkeä osa perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaista työtä. Tieto ilmiöstä tekee siitä näkyvän, kannustaa puhumaan ja helpottaa avun hakemista mahdollisimman varhain. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Nettiturvakodin vastaajaverkostoa laajennettiin tiedottamalla koulutuksissa ja kokouksissa verkkoauttamisen mahdollisuuksista sekä järjestämällä yhdessä Turvaverkko-hankkeen kanssa Verkkoauttamisen kehittämispäivä, johon osallistui 20 verkkoauttajaa tai verkkoauttamisesta kiinnostunutta työntekijää liiton jäsenyhdistyksistä. Nettiturvakoti ja Turvaverkko-hanke toteuttivat myös nuorten seurusteluväkivaltaan liittyvän sosiaalisen median kampanjan. Nuorten verkkoauttamisesta kertova artikkeli julkaistiin Rispektii – Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan -verkkojulkaisussa. Nettiturvakodin kävijämäärä on ollut kasvussa. Yksilöityjä kävijöitä oli kuukausittain keskimäärin 3800. Keskustelupalstoista erityisesti Nainen kokijana - ja Nainen tekijänä -palstat olivat käytössä. Kahdenkeskisiä tukikeskusteluja eli chatteja toteutui 48. Useissa keskusteluissa avun tarvitsijaa ohjattiin hakemaan apua esimerkiksi turvakodista tai väkivaltatyön avopalveluista, perheneuvolasta tai kou- lun henkilöstöltä. Kahdenkeskisiä chat-keskusteluja oli jonkin verran vähemmän kuin viime vuonna. Aikoja jäi käyttämättä tai peruuntui, verkkoauttajien työtilanne oli kiireinen, eikä Nettiturvakodilla ollut koordinaattoria keväällä. Kahdenkeskisten chat-keskustelujen lisäksi Nettiturvakodissa järjestettiin yksi suljettu ryhmä-chat sijoitetuille ja väkivaltaa kohdanneille nuorille VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n vetämänä sekä kaksi avointa vertais-chat-iltaa väsyneille äideille. Voimia äidille -vertaisillat järjestettiin yhteistyössä Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry:n vertaisäitien kanssa. Näiden lisäksi Nettiturvakoti oli mukana Tukinetissä eri järjestöjen yhteistyössä järjestämässä Rikkinäiset-chatissa teemoilla seurusteluväkivalta ja sisarusten välinen väkivalta. Nettiturvakodissa toimi myös kaksi suljettua vertaistukiryhmää. Kansainvälisiä verkostoja Kansainvälisellä kentällä vahvistettiin olemassa olevia verkostoja osallistumalla alan vuosittaisiin kokoontumisiin: Nordiska Kvinnor mot Våld (NKMV) -verkoston konferenssiin Kööpenhaminassa ja Women Against Violence Europen (WAVE) seminaariin ja 20-vuotisjuhlaan Wienissä. Jussi-työ® osallistui eurooppalaisen Väkivallantekijöiden kanssa työskentelevien verkoston (European Network for the Work with Perpetrators) tapaamiseen Barcelonassa. Wienissä olimme Euroopan perusoikeusviraston vieraana. Työmuodon laadulliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin, vaikka työryhmässä on ollut vuoden aikana useita henkilövaihdoksia. Ensi- ja turvakotien liiton arvot ovat näkyneet työtä ohjaavina periaatteina. Työkokousten, verkostojen ja koulutusten yhteydessä saatu palaute on ollut hyvää. Esimerkiksi Naistyön työkokouksessa osallistujat pitivät erityisesti osuuksista, jotka käsittelivät romaniasiakkaan kohtaamisen erityiskysymyksiä ja vainoa eron jälkeen sekä runsasta yhteistä keskustelua, jota kokouksen aikana käytiin. Verkko-chatteihin osallistuneet äidit kertoivat palautteenaan, että työskentely tuki heidän jaksamistaan ja antoi voimia arkeen. Yhdistyskäyntejä järjestettiin säännöllisesti ja yhdistysten toiveiden mukaisesti. Käynneillä voitiin keskittyä yhdistyksen näkökulmasta tärkeisiin kehittämisen kohtiin ja tukea käytännön työtä laatukriteereiden mukaisesti. Turvaverkko (2011–2014) Turvaverkko-hankkeessa kehitettiin nuorten kanssa tehtävää ehkäisevää väkivaltatyötä. Kehittämistyön tavoite oli lisätä nuorten turvallisuutta ja ehkäistä nuorten kohtaamaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa nuorten osallisuutta ja voimaantumista vahvistaen. Hanke tuotti ja levitti tietoa väkivaltailmiöstä nuorille ja nuorten parissa toimiville aikuisille ja tarjosi nuorten tarpeet kohtaavaa apua väkivaltaa kokeneille nuorille. Turvaverkko-hanke pohjautui sosiokulttuuriseen innostamiseen, osallisuuteen ja verkostotyöhön. Hanke päättyi 2014 syksyllä. Hankkeessa oli mukana kahdeksan Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistystä, joissa kehittämistyötä tehtiin viidellä itsenäisellä, mutta tosiinsa linkittyvällä teema-alueella. Hankkeessa mukana olleet jäsenyhdistykset olivat Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Lapin ensi- ja turvakoti ry, Oulun ensi- ja turvakoti ry, Pohjois-Karjalan ensikoti ry, Vaasan ensi- ja turvakoti ry, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry ja Vuoksenlaakson ensi- ja turvakoti ry. Teemaalueet olivat nuorten seurusteluväkivalta, perhe- ja lähisuhdeväkivalta nuorten näkökulmasta, sisarusten välinen väkivalta, monikulttuuristen nuorten kohtaama perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten nettiauttaminen. Seurusteluväkivaltaa käsittelevä sosiaalisen median kampanja järjestettiin helmikuussa Facebookissa. Kampanja koostui kahdeksasta seurusteluväkivaltaa käsittelevästä kuvasta. Kampanjakuvat saivat hyvin huomiota ja näkyvyyttä. Suosituimpia kuvia jaettiin runsaasti. Kampanjan kuvista tuotettiin myös pysyvää materiaalia Nettiturvakotiin. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 27 Ammattilaisille suunnattu Rispektii. Näkökulmia nuorten kohtaamaan perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan -artikkelikokoelma valmistui helmikuussa. Sen kuusi asiantuntija-artikkelia käsittelevät muun muassa kuritusväkivaltaa, seurusteluväkivaltaa, sisarusten välistä väkivaltaa ja verkkoauttamista. Julkaisu kuvitettiin Etelä-Pohjanmaan Ensi-turvakotiyhdistys ry:n Turvaverkko-pilotin nuorten tuottamilla taideteoksilla. Julkaisussa kuuluvat vahvasti nuorten ääni ja ajatukset kuvituksina ja nostoina. Artikkelikokoelma julkaistiin verkossa Ensi- ja turvakotien liiton sivuilla ja sitä markkinoitiin tiiviisti hankkeen loppuseminaarikiertueella. Turvaverkko-hankkeessa tuotettu Love is Respect -materiaalipaketti sai täydennystä siirtotatuoinnista. Siirtotatuointi suunniteltiin jaettavaksi esimerkiksi nuorille suunnatuissa tapahtumissa tai kouluvierailuilla. Keväällä valmistui myös nuorten nuorille tuottamaa materiaalia kahdessa hankepilotissa. Mikkelissä VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n nuorten teatteriryhmän forum-teatterikohtaukset videoitiin. Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry:n ja Etelä-Pohjanmaan Opiston kirjoittajalinjan yhteistyönä syntyi Sielunpuhkoja-tarinakokoelma, johon koottiin opiskelijoiden näkemyksiä perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Hankkeen loppuseminaarikiertue vieraili keväällä seitsemällä hankepaikkakunnalla. Seminaarien sisältö rakennettiin paikallisen teema-alueen ja toiveiden mukaan. Jokaisessa seminaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro, pilotin oma puheenvuoro ja nuorten puheenvuoro tai esitys. Kaikkiaan seminaareihin osallistui noin 310 lasten- ja nuorten parissa työskentelevää ammattilaista ja opiskelijaa. Toimittajia tavoitettiin tiedotustilaisuuksissa 20. Turvaverkkoyhdistykset saivat kiertueen aikana hyvin paikallista 28 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 ja valtakunnallista näkyvyyttä. Seminaareista kirjoitettiin useita lehtiartikkeleita ja tehtiin muutamia radiohaastatteluja. Omien seminaarien ja verkkoauttamisen työkokouksen lisäksi Turvaverkko-hanke oli päätösvuoden aikana valtakunnallisesti ja paikallisesti esillä erilaisissa muiden järjestämissä seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa. Toimintaa esiteltiin, materiaali jaettiin ja Rakkausmaisteri-testejä tehtiin Allianssiristeilyllä keväällä. Syksyllä pidettiin puheenvuorot seurusteluväkivallasta Kuopion Asumisen päivillä ja Vantaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyfoorumissa. Lisäksi osallistuttiin RAY:n järjestämään Inhimillisiä uutisia -tapahtumaan Helsingin Kaivopihalla. Hankkeella oli tapahtumassa Pop Up -piste, jossa hyödynnettiin Rakkausmaisteri-testiä ja jaettiin materiaalia nuorille ja aikuisille. Elokuussa 2014 Turvaverkkohanke osallistui Helsingissä järjestetyille Weekend Festivaleille. Festareilla hankkeen teltalla nuorilla oli mahdollisuus suorittaa Rakkausmaisteri-testi ja saada Love is Respect -siirtotatuointi. Turvaverkko-hankkeen aikana kohdattiin noin 2 400 nuorta, suuri määrä ammattilaisia ja opiskelijoita sekä jonkin verran nuorten vanhempia. Nuorten osallisuus on ollut kantava teema kaikissa hankkeen kehittämispiloteissa. Turvaverkko-hankkeen aikana nuoret ja nuorten asia ovat tulleet näkyvämmiksi niin Ensi- ja turvakotien liiton keskusjärjestössä kuin jäsenyhdistyksissä. Hankkeen aikana on tiedostettu, kuinka tärkeää nuorten osallisuus on ja miten paljon heillä on sanottavaa ja kokemuksia väkivaltailmiöstä. Vertaisuuden merkitys on nuorten kanssa työskenneltäessä suuri. Nuorille on tärkeää, että he kokevat, näkevät ja kuulevat myös muita nuoria, joilla on väkivaltakokemuksia. Nuorelle on tärkeää saada tunne, että hän ei ole asiansa kanssa yksin. Nuoret kokevat, että heillä on uskallusta ja rohkeutta puhua vaikeistakin asioista, tarvitaan vain aikuinen, joka uskaltaa kysyä, keskustella ja kuunnella. Kannusta minut vahvaksi! (2013–2016) Kannusta minut vahvaksi! -hanke kuuluu RAY:n Emma ja Elias -ohjelmakokonaisuuteen. Hankkeen päätavoite on ennaltaehkäistä ja vähentää lasten kohtaamaa kuritusväkivaltaa ja kaltoinkohtelua sekä vahvistaa lasten turvallisia kasvuolosuhteita. Hankkeessa vahvistetaan myönteistä kasvatuskulttuuria, jossa korostuvat perhesuhteiden tasa-arvoisuus, luottamuksellisuus, turvallisuus ja myönteinen vuorovaikutus. Hanke myös aktivoi asenteisiin vaikuttavaa keskustelua väkivallan vaikutuksista ja lapsen oikeudesta väkivallattomaan lapsuuteen. Suomalaisten asenteet kuritusväkivaltaa kohtaan ovat asennemittausten mukaan jatkuvasti tiukentuneet, mutta vanhempien kasvatuskäytännöt muuttuvat hitaammin. Lähes puolet suomalaisista lapsista kokee kotona erilaista väkivaltaa ja laiminlyöntiä. Kasvatuksellista väkivaltaa ja laiminlyöntiä on katsottava laajasti lapsen kokemus- ja tunnemaailmasta käsin ja otettava huomioon ajantasainen tieto lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tekijöistä. Vanhemmat ja ammattilaisetkaan eivät vielä tunne etenkään emotionaalisen väkivallan ja laiminlyönnin vaikutuksia lapsen kehitykseen. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Lahden, Oulun ja Turun ensi- ja turvakotiyhdistysten kanssa. Yhdistykset kehittävät ammatillisia interventiomalleja yhdessä alueen peruspalveluiden (esimerkiksi neuvola, päivähoito ja koulu) kanssa. Valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat Vanhempainliitto ja Lastentarhanopettajaliitto. Ammatillinen kehittämistyö Turun, Oulun ja Lahden pilottiyhdistysten paikalliset kehittämisryhmät kokoontuivat hankkeen koordinaatiotiimin kanssa säännöllisesti 3–4 viikon välein. Kehittämisryhmät koostuivat laajasti eri työmuotojen edustajista ja esimiehistä. Ryhmien toiminta keskittyi kehittämään lasten kaltoinkohtelua ja kuritusväkivaltaa vähentäviä ja ehkäiseviä työmenetelmiä ja konkreettisia hyviä käytäntöjä ilmiöiden tun- nistamiseen, niihin puuttumiseen ja niiden kanssa työskentelyyn. Ammatillinen kehittämistyö tähtää lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua vähentävien ja ehkäisevien interventiomallien luomiseen Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten käyttöön. Kukin pilottiyhdistys on määritellyt omat kehittämiskohteensa ja -teemansa. Vuoden aikana pilottiyhdistyksille järjestettiin sekä koko yhdistykselle tarkoitettuja että työmuotokohtaisia koulutuksia lasten kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan ilmiöistä ja työskentelyn periaatteista. Paikallisia kehittämisryhmiä koulutettiin myös vanhemmuuden tukemisessa, lapsen oikeuksien ja osallisuuden vahvistumisessa sekä kehittämistyön periaatteissa. Lasten osallisuuden vahvistamiseksi Pesäpuu ry:n kanssa aloitettiin lasten osallisuutta tarkastelevien työpajojen suunnittelu pilottiyhdistyksiin. Kolmen pilottiyhdistyksen yhteistä kehittämistyötä jatkettiin hankkeen omassa työkokouksessa tammikuussa, yhdessä väkivaltatyön lapsityön kanssa pidetyssä työkokouksessa toukokuussa ja kehittämispäivässä lokakuussa. Niissä käsiteltiin muun muassa kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan muotoja ja eri näkökulmia niihin, kehittämiskokemuksia ja hyvien käytäntöjen jakamista ja toisilta oppimista. Vaikuttamistyö Vuonna 2014 tuli kuluneeksi 30 vuotta kuritusväkivallan kieltäneen lain voimaantulosta Suomessa. Juhlavuonna toteutettiin yhteistyössä Lastensuojelun Keskusliiton ja Emma & Elias -ohjelman kanssa Tuntea saa. Teko on valinta. -viestintäkampanja. Kampanja lisäsi suomalaisten tietoisuutta etenkin emotionaalisen väkivallan ja laiminlyönnin haitallisuudesta lapsen kehitykselle ja korostettiin jokaisen lapsen oikeutta turvalliseen lapsuuteen. Hankkeessa tehtiin vuonna 2014 laajaa vaikuttamistyötä eri foorumeilla lasten kaltoinkohtelun ja kuritusväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä myönteisen vanhemmuuden vahvistamiseksi. Vaikuttamistyö sisälsi lukuisia puheenvuoroja, kannanottoja ja koulutuksia ydinviestien vahvista- Ensi- ja turvakotien liitto 2014 29 miseksi sekä omissa että yhteistyökumppaneiden julkaisuissa ja mediassa. Sekä ammatillisen kehittämisen että vaikuttamistyön tavoitteet kiinnittyvät vahvasti Ensi- ja turvakotien liiton arvoihin ja strategiaan ja pilottiyhdistysten omiin arvoihin ja tavoitteisiin. Kaiken toiminnan keskiössä on lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden vahvistaminen ja tasa-arvoisiin perhesuhteisiin pohjautuva lapsen subjektiuden ja aktiivisen roolin tukeminen. Hankkeelle on laadittu arviointisuunnitelma, jonka mukaisesti sekä hanketiimi että pilottiyhdistysten kehittämistiimit arvioivat omaa toimintaansa säännöllisesti RAY:n Kymppi-itsearviointimallilla. Arvioinnista kertynyttä tietoa käytettiin työskentelyn suunnitteluun ja tavoitteiden täsmentämiseen. Lapsilähtöisen päihdetyön kehittämiskeskus Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään kuuluvat päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Espoossa, Helsingissä, Kokkolassa, Kuopiossa, Rovaniemellä ja Turussa sekä avopalveluyksikkö Jyväskylässä. Hoitojärjestelmän ydin on kuntoutusmalli, jossa yhdistetään varhaisen vuorovaikutussuhteen ja vauvaperheen arjen tukeminen ja vauvalähtöinen päihdekuntoutus. Kuudessa päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa oli kuntoutuksessa yhteensä 62 perhettä: 61 äitiä, 59 lasta ja 18 isää. Seitsemässä avopalveluyksikössä oli 123 asiakasperhettä, joissa oli 121 äitiä, 127 lasta ja 40 isää kuntoutuksessa. Päihteitä käyttäville äideille järjestettiin yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa internetissä toimiva keskusteluryhmä kaksi kertaa vuoden aikana. Avopalveluyksikön työntekijöiden vetämiin ryhmiin osallistui yhteensä 21 äitiä, joilla oli yhteensä 47 lasta. Syksyn ryhmässä kolmantena ohjaajana oli kokemusasiantuntija. Kokemukset siitä olivat pelkästään myönteisiä. Liiton koordinaatio- ja kehittämisyksikkö tuki Pidä kiinni -yksiköiden osaamista työkokouksilla ja koulutuksilla. Ohjausryhmä kokoontui kaksi kertaa, johtajien työkokouksia oli kolme ja avopalveluyksiköiden vastaavat kokoontuivat kaksi kertaa. Lisäksi jatkettiin edellisvuonna alkanutta hoitojärjestelmän työntekijöille suunnattua kaksivuotista prosessimuotoista erikoistumiskoulutusta. Sen tarkoituksena on syventää Pidä kiinni -hoitojärjestelmän työntekijöiden ammattitaitoa ja varmistaa kuntoutustyön laatu valtakunnallisesti, vaikka henkilöstömuutoksia tapahtuu. Koulutus jatkuu vuodelle 2015, siihen osallistuu yhteensä 19 työntekijää eri yksiköistä. Lisäksi koordinaatio järjesti Motivoivan haastattelun kou- 30 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 luttaja -koulutuksen 14:lle Pidä kiinni -hoitojärjestelmän pitkäaikaiselle työntekijälle. Tammikuussa järjestettiin Kuopiossa juhlaseminaari yhteistyössä Finnbrain-tutkimusyhteisön ja Kuopion yhdistyksen kanssa. Vaikuttamistoiminnan painopiste oli hoitojärjestelmän rahoituksen varmistaminen. Sen lisäksi toimintavuonna annettiin lausuntoja useista lakiehdotuksista sekä liiton edustajana että osana kansallisia päihdetyönverkostoja (Päivyt, Ehyt). Vaikuttamistyötä tehtiin enenevässä määrin sosiaalisessa mediassa. Liiton blogissa lapsilähtöisen päihdetyön teemoja käsitteleviä kirjoituksia oli seitsemän. Teemoja nostettiin säännöllisesti myös liiton Facebookprofiiliin. Lapsilähtöisen päihdetyön osaamista on pyritty levittämään myös liiton muille toimintamuodoille erilaisin yhteistyömuodoin. Toimintavuonna osallistuttiin isätyön sähköisen materiaalin tekemiseen ja kansalaistoiminnan työkokoukseen ja Miestyön ja Väkivaltatyön foorumeihin. Motivointitaitoja koulutettiin Neuvokeskukselle ja vauvatiimille. Hoitojärjestelmää esiteltiin sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisilla päivillä, esimerkiksi Päihde- ja mielenterveyspäivillä, Neuvola- ja Terveydenhoitajapäivillä. Työpaperit sarjassa julkaistiin Miia Pikulinskyn ja Satu Tammivuoren ”Ei enää päihdeäiti” – päihderiippuvuudesta kuntoutuminen, jota esiteltiin myös Päihdehuollon valtakunnallisen yhteistyöryhmän mediabrunssilla. Pidä kiinni® -hoitojärjestelmällä ja muulla liiton lapsilähtöinen päihdetyöllä oli posteriesitys WAIMH2014-konferenssissa Edinburghissa. Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti ICDP (2011–2014) Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojektin päämäärä oli vähentää päihdeongelmien haittoja lapsille. Projektissa kehitettiin lapsikeskeisen päihdetyön malli hyödyntämällä lastensuojelujärjestön ja kahden päihdejärjestön osaamista ja kansainvälis- tä ICDP-ohjelmaa. Hanke oli Ensi- ja turvakotien liiton, A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton yhteinen ja sen pilottipaikkakunta oli Kotka. Hanke toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella. Työskentelyä voitiin jatkaa siirtyvän avustuksen turvin vielä 2014. Hankkeen ensimmäisenä tavoite oli tuoda International Child Development Programme Suomeen ja perustaa ICDP-ryhmiä päihdeongelmaisille pikkulapsiperheille. Koska hankkeen alettua ilmeni, ettei kaikkia kolmea koulutustasoa saada toteutettua hankkeen aikana, kouluttajakoulutus ja uudet tasojen 1 ja 2 koulutukset jatkuivat yli projektiajan syyskaudelle 2014. Kolmitasoinen koulutuskokonaisuus ja sen yhteydessä pidettävät ryhmät toteutuivat muutoin suunnitelmien mukaan. ICDP-peruskoulutuksen sai hankkeessa yhteensä 100 henkilöä, ryhmänohjaajakoulutuksen 59 ja kouluttajakoulutuksen 9 työntekijää. Koulutuksiin osallistuneet ammattilaiset kokivat, että he saivat varmuutta, innostusta ja työkaluja perheiden tukemiseen. Kannustava tapa olla vuorovaikutuksessa lisääntyi myös työkavereiden kesken Toinen tavoite oli kehittää järjestölähtöinen lapsikeskeinen päihdekuntoutusmalli projektipaikkakunnalle Kotkaan hyödyntämällä mukana olevien tahojen osaamista ja toimintamalleja. Tätä auttoi alueella toimivien valmis yhteistyöverkosto. Esimiesten oma ICDP-ryhmä vahvisti yhteistyötä ja sitoutumista hanketyön tulosten integroimiseen yhteisiin rakenteisiin ja käytäntöihin. Menetelmää on käytetty Kotkassa noin 30 ryhmän kanssa, joissa on ollut kerralla 4-8 osallistujaa. Kokemukset ovat olleet hyviä. Päihdeongelmaisten vanhempien vuorovaikutus parani ja he keskustelivat lapsensa kanssa enemmän. Kolmas tavoite oli tuoda esiin lapsikeskeisen työskentelyn orientaatiota ja konkretisoida ja levittää sitä paikallisiin sosiaali- ja terveydenhuollon verkostoihin. Sitä toteutettiin julkaisemalla ICDP-esite ja työtapaa konkretisoivat julisteet mallin kolmesta periaatteesta. Työmallia esiteltiin useissa tilaisuuksissa Kotkassa, liiton jäsenyhdistyksille sekä ulko- Ensi- ja turvakotien liitto 2014 31 puolisten järjestämissä seminaareissa. Projekti teki läheistä yhteistyötä sekä Suomen ICDP-yhdistyksen että Paraisten ICDP-osaajien kanssa. Projektin loppuseminaari pidettiin Kotkassa joulukuussa 2014. Hanke päättyessä alueelle jää 60 ICDP-peruskoulutuksen käynyttä henkilöä, joista 24 on jatkanut ryhmänohjaajakoulutukseen ja pystyy jatkossakin ohjaamaan sekä vanhempien että työntekijöiden ryhmiä. Kotkan alueelle jää lisäksi 6 ICDP-kouluttajaa, mikä on enemmän kuin kolmannes koko Suomen kouluttajista. Kouluttajien ja ryhmänohjaajien aktiivisen työskentelyn avulla kehitettyä menetelmää pystytään edelleen hyödyntämään päihteitä käyttävien perheiden – ja muidenkin perheiden - tukemisessa. Mitä vauva toivoo – odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen äitiysneuvolassa (2012–2014) Turun ensi- ja turvakotiyhdistyksen kanssa toteutetussa hankkeessa nostettiin esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohdussa kehittyvään vauvaan ja koko odottavaan perheeseen. Turun alueen äitiysneuvoloissa kehitettiin riskiryhmän päihdeinterventiota ja odotusajan vuorovaikutustyöskentelyä. Työtä tehtiin THL:n terveyden edistämisen rahoituksella. Hankkeessa hyödynnettiin raskaudenaikaista psykologista prosessia, jotta odottavat vanhemmat kiinnittyisivät varhaiseen vanhemmuuteen ja motivoituisivat elämäntapojensa tarkasteluun. Ensikoti Pinjassa kehitettyä vauvalähtöistä päihdetyötä ja reflektiivistä työskentelyä mallinnettiin työnohjauksen ja työparityön avulla pilottineuvoloissa. Pilottineuvoloiden reflektiiviset tiimit kokoontuivat kerran kuussa. Turun ensikodin avopalveluyksikö Olivian ja neuvoloiden yhteistyö vakiintui. Työparit nostivat esiin kohdussa kasvavan vauvan tarpeet ja tukivat terveydenhoitajaa uusien työtapojen käyttöönotossa. 32 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Ammattilaisille tehty odotusajan vanhemmuutta ja elämäntapamuutosta tukeva materiaali valmistui syksyllä. Malli julkaistiin Neuvolapäivillä ja sitä esiteltiin Terveyden edistämisen päivillä. Mallin implementointikoulutusta tarjottiin aktiivisesti isoihin kuntiin. Malli lähetettiin kaikkiin Suomen äitiysneuvoloihin ja se on kaikkien ensi- ja turvakotiyhdistysten käytettävissä. Kansainvälisesti malli esiteltiin Pietarissa ja Edinburghissa WAIMF 2014 -konferenssissa posterinäyttelyssä. Artikkeleita mallista kirjoitettiin useisiin ammattilehtiin. Paikka auki -ohjelma (2014–2015) Raha-automaattiyhdistyksen nuorisotyöttömyyteen pureutuva Paikka auki -ohjelma auttaa työelämän ulkopuolella olevia nuoria löytämään työpaikan ja vahvistaa nuorten työelämävalmiuksia. Projekti työllistää nuoren huhtikuun 2015 loppuun saakka. Tehtävään palkattiin alle 29-vuotias vanhempi. Tavoite on tukea nuoren vanhemman integroitumista työelämään ja yhteiskuntaan, mikä vaikuttaa sekä työllistetyn nuoren että hänen lastensa elämään syrjäytymistä ehkäisevästi. Nuori toi lisävoimaa tiedon kokoamiseen, levittämiseen ja vaikuttamistyön käytännön toteutukseen. Miestyön kehittämiskeskus Miestyön kehittämiskeskus toimii valtakunnallisena miestyön osaamisen keskuksena. Sen tehtävä on nostaa esiin ilmiöitä suomalaisen miehen elämästä ja isän roolista lapsen ja perheen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Työ painottuu isyyden haasteisiin erityisesti silloin, kun perheessä on väkivaltaa tai perhe on muulla tavoin lastensuojelun tuen tarpeessa. Miestyön kehittämiskeskuksen johtoryhmässä olivat edustettuina A-klinikkasäätiö, Suomen Mielenterveysseura ja Y-säätiö. Miestyön kehittämiskeskus työskentelee miesten kanssa tehtävän työn kehittämiseksi kaikessa liiton toiminnassa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä oli vuoden aikana asiakkaina kaikki- aan 2999 miestä, mikä on pari prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Miehet olivat iältään pääsääntöisesti 25–44-vuotiaita, yli 60-vuotiaita oli 67. Asiakkaiden kirjo oli hyvin moninainen, mutta heitä yhdisti isyys ja sen haasteet muuttuvissa olosuhteissa. Jäsenyhdistysten kehittämä isätyö näkyi miesten kohtaamisissa, arjen puheissa sekä mediassa edellisvuosia enemmän. Jäsenyhdistysten miestyönkehittäjiin pidettiin säännöllisesti yhteyttä ja tuettiin heidän alueellista kehittämistyötään. Miestyön työkokousta ei pidetty vuonna 2014, koska yhteensattumien vuoksi osallistujamäärä olisi jäänyt pieneksi. Sen sijaan jäsenyhdistysten miestyötä kehittävät tapasivat alueellisesti toisiaan ja käsittelivät muun muassa miesten kanssa tehtävää kriisityötä. Tapaamisilla vahvistettiin vertaistukea ja tiivistettiin yhteistyötä. Isätyön materiaalipankin kehittäminen aloitettiin vuonna 2013 ja prosessi jatkui syksyyn 2014. Siinä luotiin verkkoon paikka, johon voidaan kerätä isien kanssa työskentelyyn liittyvää materiaalia. Materiaalipankin tehtävä on helpottaa kehittämis-, kouluttamis- sekä asiakastyötä. Materiaali sai nimekseen Intoa isätyöhön ja sivut julkaistiin lokakuussa liiton nettisivuilla. Sivuja esiteltiin työkokouksissa, Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ja Neuvolapäivillä. Materiaalia tehtiin yhteistyössä viiden jäsenyhdistyksen työntekijöiden kanssa. Keskusjärjestöstä prosessiin osallistui kolmen eri tiimin suunnittelijoita. Sivusto on luonteeltaan Wiki-tyyppinen: yhteisöllisesti tuotettu materiaali, joka jatkuvasti täydentyy yhteistyössä käyttäjien kanssa. Prosessia tueksi aloitettiin kampanjointi, joka jatkuu vuonna 2015. Seitsemäs Miestyön foorumi järjestettiin Kokkolassa yhdessä Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n ja Helsingin NMKY:n kanssa. Teemana oli Isyys, päihteet ja mielenterveys. Foorumissa oli 100 osallistujaa ja palautteet olivat jälleen kiittäviä. Sisällöllisesti foorumin aiheet liittyivät yhteiskunnallisen tilanteen nostamiin haasteisiin. Miestyön foorumista on muotoutunut valtakunnallisesti merkittävä tapahtuma, jossa toimijat verkostoituvat miesten ja isien hyvinvoinnin edistämiseksi. Verkostoitumista ja vaikuttamistyötä tehtiin myös Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan miesjaostossa, isyyslakia valmistelevassa työryhmässä. Sairaanhoitajapäivillä luennoitiin lasta odottavien perheiden isien kokemasta masennuksesta ja tuen tarpeesta. Jyväskylän yliopiston kanssa tiivistettiin yhteistyötä isätyön tutkimuksessa. Kansainvälisiä yhteyksiä pidettiin yllä opintomatkalla Lontooseen kesällä 2014. Matkan taustalla oli tarve sekä vahvistaa että solmia uusia kansainvälisiä kontakteja isätutkimusta tekeviin ja isien tai miesten kanssa työskenteleviin järjestöihin. Käyntikohteita olivat St.Michael Fellowship, Working with men ja Fatherhood Institut. Matka vahvisti sosiaalisen median hyödyntämisen, nettisivujen uudistamisen ja sisällön kehittämisen (www.intoaisatyohon.fi), kansainvälisiin seminaareihin osallistumisen sekä yliopistojen kanssa tehtävän tutkimusyhteistyön lisäämisen välttämättömyyttä. Ne on kirjattu vuoden 2015 toimintasuunnitelmaan. Yhteistyö matkalla tutuksi tulleiden organisaatioiden kanssa jatkuu. Miestyön kehittämiskeskuksen vahvuus on ollut koulutusten ja seminaarien järjestäminen. Palautteet niistä ovat hyvät. Kääntöpuolena jäsenyhdistysten isä- ja miestyön tukeminen jäi toimintavuonna vähemmälle. Isien ja miesten asioissa keskus näkyi mediassa kattavasti ja sosiaalista mediaa hyödynnettiin tiedottamisessa. Silti Miestyön kehittämiskeskuksen tunnettuuden lisääminen valtakunnallisesti ei onnistunut siten kuin oli suunniteltu. Improving engagement with fathers/father figures in families where there are safeguarding concerns (2013–2015) Miestyön kehittämiskeskus on yhteistyökumppanina mukana englantilaisen Fatherhood Institutin koordinoimassa hankkeessa Improving engagement with fathers/ father figures in families where there are safeguarding concerns. Kaksivuotisessa hankkeessa on mukana neljä eri maata – Englannin ja Suomen lisäksi Tšekki ja Romania. Hanke rahoitetaan Daphne III -rahastosta. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 33 Suomen osuutena Miestyön kehittämiskeskus on koonnut Isien tukeminen asiakastyössä -prosessikoulutuksen, joka painottuu isien huomioimiseen perheissä, joissa on turvallisuusuhkia. Tavoite on sukupuolisensitiivisen työotteen rakentuminen niin, että isyyden huomioiminen tulisi osaksi rakenteita. Koulutus myös kasvattaa siihen osallistuvien kykyä ottaa väkivaltaa puheeksi, arvioida turvallisuuteen liittyvää riskiä ja työskennellä koko perheen kanssa. Isien tukeminen asiakastyössä -koulutus sisältää neljä opintojaksoa, joissa kussakin on kaksi lähiopetuspäivää ja välitehtävä. Syksyllä 2013 alkanut koulutus jatkui keväällä kahdella lähiopetusjaksolla. Koulutus pilotoitiin Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:ssä ja sen seitsemässä yhteistyökumppaniorganisaatiossa. Moniammatillisen ryhmän koulutettavat loivat omiin organisaatioihinsa kriteerit isien kanssa työskentelylle ja tutkivat niiden toteutumista omista asiakastyön dokumenteistaan. Hyvien käytäntöjen malli ja auditointityökalu auttavat työryhmiä jatkossa seuraamaan ja kehittämään isätyönsä laatua. Seurantapäivässä vuoden lopulla käytiin läpi saavutettuja tavoitteita. Koulutettavat vastasivat lopuksi loppukartoitukseen. Syksyllä koulutettavien lähiesimiehille järjestettiin fokusryhmähaastelu ja loppukysely, jolla kartoitettiin lähijohdon tietoja koulutuksesta ja heidän motivaatiotaan jatkaa hyvien käytäntöjen juurruttamista työyhteisöön. Koulutuksen tavoite oli luoda ja vakiinnuttaa moniammatillinen verkosto isätyön tueksi Kokkolan alueelle. Siksi siellä järjestettiin myös kaksi erillistä puolenpäivän seminaaria, jolla pyrittiin saavuttamaan alueellista näkyvyyttä ja tuomaan tutkittua tietoa kaikkien saataville. Toukokuussa Kokkolan ja ympäristökuntien sosiaalityöntekijöille järjestettiin puolenpäivän koulutus Daphne-koulutuksen ydinteemoista. Lokakuussa loppuseminaarissa tavoitettiin 150 paikallista ammattilaista. Hankkeen aikana on ollut mahdollisuus tutustua paremmin Englannissa, Romaniassa Ja Tšekissä tehtävään isätyöhön, mikä on innostanut meitä kehittämään omaa työtapaamme ja materiaaliamme. 34 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Valtakunnallinen eroauttamisen osaamiskeskus Neuvokeskus Neuvokeskus työskentelee parempien erojen puolesta. Vertaisia ja ammattilaisia koulutetaan käyttämään keskuksessa kehitettyjä menetelmiä eroavien vanhempien auttamiseen. Neuvokeskus tuottaa myös tietoa eroista ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti eroavien vanhempien ja heidän lastensa asemaan ja mahdollisuuteen saada apua. Perheen hajoaminen ja parisuhteen päättyminen on lapsen kannalta aina riski. Neuvokeskuksen viesti on, että vanhemmuus ei pääty eroon. Neuvokeskus on rakentanut palveluohjausmallia, jossa lapsiperheet, joiden vanhemmat ovat eroamassa, saavat yhdestä paikasta tiedon eri järjestöjen tarjoamasta avusta. Tavoitteena oli lisätä kansalaisten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tietämystä hoitamattomien erojen riskeistä, perheen kaikkien jäsenten varhaisen tuen tarpeesta ja tarjolla olevista ennaltaehkäisevistä palveluista ja niiden hyödyistä. Jäsenyhdistysten eroperheiden auttamistyö kehittyi toimintavuoden aikana ja yhdistykset ottivat koordinaatiovastuuta alueellisten toimijoiden verkostojen kokoamisessa. Yhdistysten perehdytystä ja toiminnan aloittamista jatkettiin toimintavuonna, eropuheesta tuli arkipäivää jäsenyhdistyksissämme. Etelä-Karjalan ja Lahden jäsenyhdistyksissä oli eroperheiden palveluita kehittävät projektit. Keskusjärjestöstä osallistuttiin Lahden Kahden kodin lapset -projektin ohjausryhmätyöskentelyyn ja molemmille projekteille järjestettiin yhteinen työkokous. Projektien kanssa tehtiin koulutusyhteistyötä ja projektien tuloksia levitettiin valtakunnallisesti. Neuvokeskuksen vaikuttamistyön vuosittaisen päätapahtuman Erofoorumin otsikko oli tänä vuonna ”Kohti yhteistyövanhemmuutta”. Puhujina olivat professori Kimmo Jokinen Jyväskylän yliopiston Perhetutkimuskeskuksesta ja perheneuvoja Nina Kauppinen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymästä. Osallistujia oli 156 ympäri Suomen. Vaikuttamistyötä on tehty myös kutsumalla kokoon pääkaupunkiseudun keskeisimmät eroauttamisen järjestöt sekä Helsingin kaupungin edustus. Tämä eroauttamisen vaikuttamisryhmä kokoontui kaksi kertaa ja sopi yhteiseksi tavoitteekseen yhteiskunnallisen kampanjan toteuttamisen. Lisäksi vaikuttamistyötä on tehty kirjoittamalla yleisönosastokirjoituksia ja blogeja. Tietoa ammattilaisille Ero lapsiperheessä -koulutus on tarkoitettu kaikille lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, ja sitä voi tilata omalle paikkakunnalleen. Koulutuksen tarkoitus on lisätä työntekijöiden valmiuksia kohdata eronneita vanhempia ja heidän lapsiaan työssään. Koulutuksia pidettiin 7 ja niihin osallistui yhteensä 213 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. Eri tahojen kanssa järjestetyillä yleisöluennoilla oli yhteensä 245 kuulijaa. Koulutuspalaute on ollut pääosin kiittävää ja hyvää. Palautteiden mukaan koulutusta voisi vielä kehittää niin, että osallistujat saisivat itselleen enemmän konkreettisia työkaluja eroavien vanhempien ja lasten kohtaamiseen. Palveluohjauskoulutus järjestettiin kahdella paikkakunnalla, osallistujia oli 80. Kaikissa koulutuksissa ja jäsenyhdistyskäynneillä avattiin Neuvokeskuksessa kehitetty ja 2013 pilotoitu www.apuaeroon.fi -portaali ammattilaisten ja heidän asiakkaittensa käyttöön. Portaalia käytti 200–400 kävijää vuorokaudessa. Portaali sai kiitosta tarpeellisuudestaan sekä käyttäjiltä että ammattilaisilta, jotka ohjaavat asiakkaita eropalveluihin. muuden ja lapsen näkökulman erossa. Tilaisuuden toteuttaa Eroneuvo-vetäjä yhdessä vapaaehtoisten vertaistukijoiden kanssa. Eroneuvoja pidettiin 18 eri paikkakunnalla yhteensä 60 kertaa. Yhdistykset järjestivät tilaisuuksia joka yksin tai yhdessä muiden järjestöjen, seurakuntien tai kuntayhtymien kanssa. Eroneuvoista kerättiin jäsenyhdistyksissä säännöllistä asiakaspalautetta. Palautelomakkeita saatiin 69 kappaletta. Palautteen mukaan asiakkaat ohjautuivat Eroneuvoihin lehti-ilmoitusten, nettisivuilta saadun tiedon ja sukulaisten tai ystävien ohjaamina. Tietoa saatiin myös työntekijöiltä muun muassa neuvolasta tai yhdistyksestä. Kaikki palautteen antaneet asiakkaat suosittelisivat Eroneuvoon osallistumista muille erotilanteessa oleville vanhemmille. Neuvokahvila on kohtaamispaikka eronneille vanhemmille. Neuvokahvilan toteutuksesta vastaavat vapaaehtoistyöntekijät. Neuvokeskuksessa oli Neuvokahvila-iltoja 16. Asiakkaita oli yhteensä 19, heistä 5 miestä ja 14 naista. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistyksen Eeva-hanke aloitti huhtikuussa Lappeenrannassa toiminnan nimellä Valopilkku. Vuoden aikana iltoja pidettiin 18. Neuvokahvilatoiminnan aloittamisesta ovat kiinnostuneet myös Oulun, Kokkolan ja Kuopion yhdistysten Eroneuvo-vetäjät. Neuvokeskuksen Neuvokahvilassa kävijöiltä kerättiin suullista palautetta. Asiakkaat olivat kiitollisia saamastaan vertaistuesta, mutta kävijöitä kaivattiin iltoihin lisää. Eroneuvo- ja Neuvokahvilatoiminnan tavoite on tukea vanhempia toimimaan yhteistyössä lapsen kasvatukseen ja hoitoon liittyvissä asioissa eron jälkeen. Vertaisuus ja tavoitteellinen vertaistuen käyttö on molemmissa toimintamuodoissa keskeistä. Lapsen menetyksiä erossa pyritään ennaltaehkäisemään ja nostamaan esiin molempien vanhempien vanhemmuuden jatkumisen merkitys lapselle eron jälkeen. Liitossa Eroneuvo-vapaaehtoisten määrä kasvoi. Vuoden 2014 lopulla toiminnassa oli mukana 67 eronnutta vanhempaa. Eroneuvo-menetelmäkoulutukseen osallistui yhteensä 27 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joista 17 osallistujaa oli jäsenyhdistyksistä (Vaasa, Kuopio, Jyväskylä, Kokkola, Rovaniemi ja Raahe) ja 10 muista organisaatioista. Menetelmäkoulutukset saatiin päätökseen Oulussa ja Seinäjoella. Eroneuvo-vetäjille järjestettiin täydennyskoulutusta Rovaniemellä ja Helsingissä. Eroneuvo on kertaluonteinen tilaisuus eroa pohtiville ja eronneille vanhemmille. Tilaisuus tarjoaa tietoa erokriisistä selviytymiseen ja nostaa esiin vanhem- Eroneuvon ja Neuvokahvilan vapaaehtoistoiminta vietiin osaksi Sofia-järjestelmää. Eroneuvon asiakaspalautelomake siirrettiin Webropol-alustalle. Anne- Toimintaa eroperheille Ensi- ja turvakotien liitto 2014 35 Maiju Kaakkurivaara teki Eroneuvo-illoista ja vapaaehtoistyön kokemuksista opinnäytetyön ”Tieto vähentää tuskaa – ammattilainen ja vertainen tiedonlähteinä erossa”. Vanhemman neuvo® -vertaistukiryhmässä ratkotaan eron jälkeisen vanhemmuuden kysymyksiä. Ammatillisesti ohjatussa ryhmässä tarkastellaan vanhemmuuden muutoksia ja haasteita eron jälkeen. Vanhemman neuvo -ryhmiä järjestettiin eri puolilla maata yhteensä 13. Niihin osallistui yhteensä 35 naista ja 14 miestä. Lapsia ryhmäläisillä oli yhteensä 154. Vanhemman neuvo -kouluttajakoulutus järjestettiin ensimmäistä kertaa. Menetelmän kouluttajiksi kouluttautui kuusi Vanhemman neuvo -ohjaajaa. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille tarkoitettuja Vanhemman neuvo -menetelmäkoulutuksia järjestettiin Porvoossa, Kemissä, Oulussa ja Rovaniemellä. Osallistujia koulutuksissa oli yhteensä 32. Koulutuksista ja Vanhemman neuvo -ryhmistä olemme saaneet hyvää ja kiitettävää palautetta. Vanhemman neuvo -ohjaajille ja Eroneuvo-vetäjille järjestettiin Helsingissä kaksi yhteistä tapaamista, joihin sisältyi myös koulutuksellinen osuus. Aiheina olivat ”Näkökulmia yksilölliseen ja yhteisölliseen kulttuuriin sekä niiden vaikutukseen muun muassa eropäätöksen tekemiseen” ja ”Vanhempien stressin vaikutus vanhemmuuteen”. Luennoitsijoina oli Ensija turvakotien liiton asiantuntijoita. Suosittu eroaville vanhemmille suunnattu Vanhemman opas päivitettiin. Hyvä ero -esite julkaistiin vaikuttamisen välineeksi ja jäsenyhdistystemme tueksi, kun ne kertovat eroauttamisen tärkeydestä ja menetelmistä. Neuvokeskus julkaisi aktiivisesti eroteemaan liittyviä päivityksiä Ensi- ja turvakotien liiton Facebook-sivuilla ja syksyllä otimme viestinnänkanavaksi käyttöön Twitterin. Tapaamispaikkatoiminta Ensi- ja turvakotien liiton 18 jäsenyhdistyksessä on tapaamispaikkatoimintaa: valvottuja ja tuettuja tapaamisia, valvottuja vaihtoja ja joissakin yhdistyk- 36 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 sissä myös valvottuja kotitapaamisia. Tavoitteena on turvata lapsen oikeus kumpaankin vanhempaansa ja tukea ja rakentaa lapsen suhdetta etävanhempaansa. Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys lopetti tapaamispaikkatoiminnan vuoden lopussa, kun Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin lopetti palvelun ostamisen. Kaikissa tapaamispaikoissa kävi yhteensä 1244 lasta, joista poikia oli 650 ja tyttöjä 594. Alle vuoden ikäisiä lapsia oli asiakkaina 95. Lasta tapaavia aikuisia oli 1773, joista miehiä oli 791 ja naisia 983. Tapaamispaikkatoimintaan vuonna 2004 tehdyt laatukriteerit päivitettiin. Laatutyöryhmään osallistui jäsenyhdistyksistä seitsemän tapaamispaikkatyöntekijää, yksi toiminnanjohtaja, tapaamispaikkatoiminnan koordinaattori sekä kehittämispäällikkö. Tapaamispaikkatoiminnan työntekijöille järjestettiin kaksi työkokousta, joissa he kommentoivat laatutyöryhmän tuloksia. Ensi- ja turvakotien liitto on vuosien varrella ehdottanut lukuisia kertoja, että lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman valvottujen ja tuettujen tapaamisten järjestämisestä säädettäisiin lailla ja järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnille. Uudistus toteutuu uudessa sosiaalihuoltolaissa. Laki tulee voimaan huhtikuussa 2015. Neuvokeskuksen vahvuus on koulutusten ja seminaarien pitäminen ja järjestäminen. Aiheet olivat tiukasti kiinni tässä päivässä ja osallistujien palautteet olivat kiittäviä. Jäsenyhdistykset lähtivät aktiivisesti kehittämään eroperheiden auttamista omilla toiminta-alueillaan, mitä kautta palveluiden saatavuus parani valtakunnallisesti. Neuvokeskus otti ison askeleen kohti johtavaa eroauttamisen asiantuntijuutta. Verkostoja ja yhteistyöhankkeita E nsi- ja turvakotien liiton keskusjärjestön koordinoimien hankkeiden lisäksi myös jäsenyhdistyksillä oli omia hankkeitaan. Niiden kanssa oli sekä sisällöllistä että ohjausryhmätason yhteistyötä. Yhdistysten hankkeet on lueteltu erillisessä liitteessä. EAPN-FIN – Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto on avoin köyhyyttä ja syrjäytymistä vastaan toimiville järjestöille, ryhmille ja kansalaisille. EAPN-Fin:in tarkoitus on parantaa köyhyydessä elävien, syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien asemaa, edistää heidän sosiaalisia oikeuksiaan, perusturvaansa, hyvinvointiaan ja itsenäistä suoriutumistaan. Liitolla oli edustus sekä verkoston hallituksessa että Lasten köyhyys -työryhmässä. Europarlamentin vaaleihin liittyen verkosto laati omat vaalitavoitteensa ja haastoi ehdokkaat allekirjoittamaan ne. Toimintavuonna verkosto täytti 20 vuotta, mitä juhlittiin marraskuussa pienimuotoisesti vuosikokouksen yhteydessä. Verkosto keskusteli useaan otteeseen köyhyyttä kokeneiden äänen paremmasta esiin saamisesta. Lasten köyhyys -työryhmä tuotti sisältöä vaalivaikuttamiseen. Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystyksen perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheistensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluja. Palvelut perustuvat pääosin ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistoimintaan. Rikosuhripäivystys on viiden järjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti ja Suomen Setlementtiliitto) sekä kirkkohallituksen muodostama verkosto, jonka hallinnosta vastaa yhteistyötahojen muodostama johtokunta. Toiminnan koordinaatiojärjestö on Suomen Mielenterveysseura. Toimintavuoden aikana käynnistettiin uuden strategian valmistelu, johon osallistui liiton keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten edustajia. Sata lasissa – varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa (2013–2017) on Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön (ITLA) osahanke ohjelmasta Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa. Hanke sisältää tutkimus- ja vaikuttamisosion. Tutkimuksilla haetaan vastauksia muun muassa siihen, miten juomatavat siirtyvät sukupolvelta toiselle ja miten vanhemmuus vaikuttaa juomiseen. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä THL:n Päihteet ja riippuvuus -osaston kanssa. Vaikuttamisen keinoiksi on suunniteltu muun muassa filmiä tai muuta visuaalista tuotetta nuorten kokemuksista suomalaisesta alkoholikulttuurista, suosituksia interventioista ja kuvakirjaa, jossa päihteistä toipuneet äidit kertovat omasta toipumisprosessistaan. Nämä toteutetaan yhteistyössä Ensija turvakotien liiton ja Ehyt ry:n kanssa. Ensi- ja turvakotien liitto on mukana Sata lasissa -hankkeen asiantuntijaryhmässä. Liiton työntekijä työsti hankkeelle oppaan lasten ja nuorten parissa työtä tekevien tueksi. Oppaassa esitellään muun muassa näyttöön perustuvia, vastuullista alkoholinkäyttöä edistäviä interventiota, eri paikkakuntien käytäntöjä ja tutkimustietoa. Suomen perhejärjestöjen foorumi Ensi- ja turvakotien liitto on Suomen perhejärjestöjen yhteistyöfoorumin jäsen. Foorumin tarkoitus on mahdollistaa eri perhejärjestöjen välistä keskustelua, kokemusten vaihtoa ja verkostoitumista. Vuonna 2014 toimintaa on organisoitu uudelleen, eikä isoja tapaamisia ole järjestetty. Suunnittelutiimi on kokoontunut suunnittelemaan 2015 helmikuussa pidettävää foorumia ”Lapsen ääni kuuluviin”. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 37 Vahvuutta vanhemmuuteen ja vuorovaikutukseen (2010–2014) oli Mannerheimin Lastensuojeluliiton hanke, jossa kehitettiin ja vakiinnutettiin perheen psykososiaalista tukea vahvistava toimintamalli osaksi neuvolan vanhemmuutta tukevaa ja ehkäisevää työtä. Toimintamalli perustuu ohjattuun vanhempainryhmään ja on tarkoitettu kaikille vastasyntyneiden lasten vanhemmille. Vanhempainohjaus perustuu vanhemmuuden reflektiivisen kyvyn vahvistamiseen, mitä on menestyksellisesti käytetty Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ensikodeissa ja avopalveluyksiköissä. Hankkeeseen kuuluva ohjaaja- ja kouluttajakoulutus toteutettiin yhteistyössä Ensi- ja turvakotien liiton ja Folkhälsanin kanssa. Hankkeen loppuseminaari pidettiin toimintavuonna ja projektin hyvät tulokset raportoitiin julkaisussa. 38 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Äiti ei pysy kärryillä (2010–2014) Ensi- ja turvakotien liitto on Kehitysvammaisten Tukiliiton Äiti ei pysy kärryillä -projektin taustalla toimivan valtakunnallisen yhteistyöverkoston jäsen. Muut jäsenet ovat Kirkkohallitus, Pikassos, Kuntaliitto ja Autismi- ja Aspergerliitto. Verkosto kokoontui vuonna 2014 kolme kertaa. Projekti järjesti seitsemän alueellista koulutusta ja loppuseminaarin. Lisäksi projekti tuotti paljon hyvää materiaalia kehitysvammaisten vanhempien kanssa työskentelyyn: Vauvahaaveita-oppaan, Kun vanhemmalla on kehitysvamma tai merkittävä oppimisvaikeus -oppaan, Moniammatillista yhteistyötä ja ennaltaehkäisevää tukea perheille -videon Youtubessa ja Vanhemmuuden tukena perheessä, jossa vanhemmalla on erityisen tuen tarvetta -koulutusoppaanja lomakkeen vanhemman toimintakyvyn ja tuen tarpeen selvitykseen. Projektin päätyttyä valtakunnallinen yhteistyöverkosto jatkaa toimintaa vuonna 2015. Hallinto ja henkilökunta L iiton ylin päätösvalta on vuosittain toukokuun loppuun mennessä kokoontuvalla liittokokouksella, jossa kullakin jäsenyhdistyksellä on kaksi äänivaltaista edustajaa. Liittokokous pidettiin koulutuskeskus Sopukassa 27.4.2014. Kokoukseen osallistui 45 edustajaa 26 jäsenyhdistyksestä. Liittokokous valitsi Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajaksi edelleen Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Tuula Haataisen. Erovuoroisten hallituksen jäsenten tilalle valittiin kaudeksi 2014– 2016 Riitta Mäkinen Jyväskylästä, Tuula Väätäinen Kuopiosta ja Kirsi Salonen Espoosta. Liittohallituksen varajäseneksi kaudeksi 2014–2016 valittiin Heli Kivelä Helsingistä. Oulun ensi- ja turvakoti ry oli jättänyt liittokokousaloitteen työkokousten järjestämisestä väliportaan esimiehille. Liittokokous hyväksyi liittohallituksen vastauksen, että liiton operatiivinen johto jäsenyhdistyksiä kuullen ottaa huomioon aloitteen työkokousten rakenteita ja sisältöjä uudistaessaan. Liittokokous myönsi liittohallitukselle valtuudet ryhtyä selvittämään ja valmistelemaan koulutuskeskus Sopukan tulevaisuutta koskevia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Liittokokouksen hyväksymässä julkilausumassa kiinnitettiin huomiota siihen, että perheet hakevat entistä varhaisemmassa vaiheessa apua vanhemmuuteen liittyviin ongelmiin. Hyvänä kehityssuuntana pidettiin myös sitä, että yhä useammin apua hakevat molemmat vanhemmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee muuttamaan niin palvelujen rakenteita, vastuita kuin rahoitusta. Julkilausumassa edellytettiin, että muutokset vahvistavat lapsiperheiden ongelmia ehkäisevän työn asemaa kunnissa eivätkä palvelut karkaa kauas arjesta. Liittohallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Se valitsi keskuudestaan varapuheenjohtajaksi Tuula Väätäisen. Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi hallituksen valitsemat jäsenet Markku Lehtinen ja Helena Tiuraniemi. Työ- valiokunta valmistelee tarvittaessa asiat liittohallitukselle ja hoitaa liittohallituksen sille erikseen antamat tehtävät. Työvaliokunta kokoontui kuusi kertaa. Asiat liittohallitukselle ja työvaliokunnalle esitteli toimitusjohtaja. Liittohallitus sai kokouksissaan toimitusjohtajan ajankohtaisraportin, joka sisälsi katsauksen liiton toimintaan ja talouteen sekä toimintaympäristöön ja jäsenyhdistysten tapahtumiin. Erilliset raportit taloudesta hallitus sai neljännesvuosittain. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittohallitus muun muassa hyväksyi Lasten turvallisuus ja vapaaehtoisen rikostaustan selvittäminen -toimintaohjeen, joka lähetettiin jäsenyhdistyksille käyttöönotettavaksi. Samoin liittohallitus hyväksyi sosiaalisen median oppaan keskusjärjestön ja jäsenyhdistysten toiminnan tueksi sekä keskusjärjestön täydennetyn ja päivitetyn laatukäsikirjan. Toimitusjohtajan rekrytointiprosessin liittohallitus sai päätökseen ennen lomakautta. Uuden strategian 2016–2019 valmisteluprosessin hyväksyminen, sääntömuutoksen valmistelu sekä sosiaalihuoltolain ja turvakotilain uudistukset olivat liittohallituksen käsittelyssä. Liittohallitus päätti myös, että liitto liittyy jäseneksi Miina Sillanpää Seuraan. Suomen Leikki- ja lelumuseon ystävät ry:n jäsenyydestä päätettiin erota vuoden 2015 alusta lukien. Liitto on ollut yhdistyksen jäsen sen perustamisesta alkaen, mutta museon toimiessa nykyään aktiivisesti Näyttelykeskus WeeGeessä ei liiton jäsenyys enää ole ajankohtainen. Liittohallituksen päätöksistä kerrottiin jäsenyhdistysten puheenjohtajille, toiminnanjohtajille ja liiton henkilökunnalle tiedotteella. Liiton johtoryhmä kokoontui säännöllisesti joka toinen viikko. Toimitusjohtajan lisäksi johtoryhmään kuuluivat talouspäällikkö, kehitysjohtaja, järjestöpäällikkö ja tiedotuspäällikkö. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 39 Strategiaryhmä kokoontui kaksi kertaa ja siihen kuuluivat johtoryhmän lisäksi kehittämispäälliköt ja toimitussihteeri. Strategiaryhmän työ painottui uuden strategian valmisteluun. Kehitystiimi kokoontui kuusi kertaa. Kehitystiimin tarkoitus on edistää eri toiminta-alueiden yhteistyötä ja tiedonvaihtoa sekä koordinoida kaikille toiminta-alueille kuuluvia asioita, kuten laadunhallintaa, koulutuksia, kansainvälisiä yhteyksiä, projektihallintaa ja arviointia. Tiimiä veti kehitysjohtaja ja siihen kuuluivat kehittämispäälliköt ja järjestöpäällikkö. Asiantuntijafoorumi, johon osallistuvat kaikki keskusjärjestön asiantuntijatehtävissä toimivat työntekijät ja toimistohenkilökunta kiinnostuksensa mukaan, kokoontui kuusi kertaa. Asiantuntijafoorumin tavoite on koota yhteen liiton asiantuntemusta, rakentaa sen pohjalta yhteistä kokonaisuutta ja luoda pohjaa liiton sisällöllisille linjauksille. Sisällön kehittämiseen keskittyvät tiimit kokoontuivat säännöllisesti. Henkilökunnan kanssa uuden strategian valmistelu aloitettiin maaliskuussa, jolloin aiheena oli ”Arvot tueksi arkipäivään ja vuosien 2016–2019 yhteisen strategian perustaksi”. Kaksipäiväiset työyhteisön kehittämispäivät pidettiin elokuussa Sopukassa. Päivillä keskityttiin strategiatyöskentelyyn, tulevan vuoden toiminnan suunnitteluun ja nettisivujen ja työkokouskäytäntöjen uudistamiseen. Yhteistoimintalain mukaiset työpaikkakokoukset pidettiin tammi- ja joulukuussa. Uusille työntekijöille järjestettiin puolen päivän mittainen perehdytystilaisuus syyskuussa. Tilintarkastuspalvelujen hankinta kilpailutettiin vuoden alussa ja sen perusteella liittokokous teki valinnan tilintarkastajista. Tilintarkastajiksi valittiin HTM Kai Salmivuori ja HTM Lotta Kauppila sekä varatilintarkastajiksi HTM Martti Haapakoski ja KHT Osmo Immonen. HTM Kai Salmivuori suoritti kirjanpidon ja hallinnon jatkuvaa tarkastusta tilikauden aikana. Huomionosoitukset Hyvä teko lapselle -tunnustuspalkinnon 2014 liittohallitus myönsi toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Ritva 40 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Karinsalolle elämäntyöstä lasten ja perheiden hyväksi. Ritva Karinsalo on kehittänyt ja johtanut lapsi- ja perhekeskeisiä palveluja niin koulukodissa, vankilassa kuin järjestöissä lähes 40 vuotta. Karinsalon työtä on ohjannut tarve muuttaa yhteiskuntaa oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi lapsen etu huomioiden. Tunnustuspalkinto luovutettiin Ritva Karinsalolle hänen eläkkeellejäämisjuhlassaan 3.12. Liittohallitus myönsi 27 hopeista ansiomerkkiä jäsenyhdistysten työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille vähintään 10 vuotta kestäneestä toiminnasta liitossa työntekijänä tai luottamushenkilönä. Miina Sillanpää -mitali myönnettiin kahdelle henkilölle. Pronssinen mitali myönnetään jäsenyhdistysten ja liiton työntekijöille tai luottamushenkilöille vähintään 25 vuotta kestäneestä ansiokkaasta toiminnasta vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lasten ja perheiden auttamiseksi. Henkilökunta Keskusjärjestön palveluksessa oli vuoden lopussa 43 työntekijää (45 edellisenä vuonna). Toimitusjohtaja Ritva Karinsalo jäi vuoden lopussa eläkkeelle ja uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin YTM Riitta Särkelä. RAY:n myönnettyä rahoituksen Väkivaltatyön kehittämiskeskukseen palkattiin suunnittelija vastuualueenaan Nettiturvakodin koordinaatio ja kehittäminen. Paikka auki -hankkeen avustuksella palkattiin vuodeksi työtön nuori toimistotyöntekijän tehtäviin. ICDP-hankkeen päättymisen myötä kahden työntekijän työsuhde päättyi syksyllä. Muutoksia henkilökunnassa tapahtui myös toimivapaiden ja äitiyslomien vuoksi. Vakinaisessa työsuhteessa oli 28 työntekijää ja määräaikaisena 15 työntekijää (35 % henkilökunnasta). Työntekijöiden keski-ikä oli 46 vuotta. Henkilökunnasta vajaa neljännes on ollut talossa yli 10 vuotta ja kolmasosa alle kaksi vuotta. Henkilöstön koulutus ja alan kokemus vastaavat hyvin tehtävien vaativuustasoa. Ammattitutkinnon suorittaneet tai opistotasoisen koulutuksen saaneet työskentelevät pääsääntöisesti toimisto- ja asiakaspalvelu- Liiton henkilöstön määrä Työsuhteen tyyppi Henkilöstön ikäjakauma Lukumäärä % % ed. Ikäryhmät Vakinaiset 24 56 % 49 % alle 30 3 Määräaikaiset 15 35 % 44 % 31–40 11 41–50 11 yli 50 18 Yhteensä 43 Osa-aikaiset, vakinaiset Yhteensä 4 9% 7% 43 100 % 100 % Henkilöstön palvelusaika liitossa Palvelusaika liitossa Lukumäärä Henkilöstön koulutustausta Lukumäärä Lukumäärä % alle 2 vuotta 13 30 % Lisensiaatti 2–5 vuotta 13 30 % Korkeakoulututkinto 15 13 3 5–10 vuotta 7 17 % Ammattikorkeakoulututkinto yli 10 vuotta 10 23 % Opistotasoinen tutkinto Yhteensä 43 100 % Ammattitutkinto tai muu koulutus Yhteensä tehtävissä ja korkeakoulututkinnon suorittaneet suunnittelu-, kehittämis- ja asiantuntijatehtävissä. Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Koulutuspäiviä kertyi 237 (edellisenä vuonna 355), joista kansainvälisiä koulutuspäiviä oli 98. Työntekijöiden omaan asiantuntija-alueeseen liittyvien koulutuspäivien lisäksi kolme työntekijää opiskeli pitkissä täydennyskoulutuksissa, jotka koskivat varhaislapsuuden vuorovaikutuspsykoterapiaa, johtamisen erityisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja hallintotieteisiin liittyvää johtamista, esimiestyötä ja viestintää. Kesäkuussa järjestettiin Twitterin käytöstä koulutusta koko henkilökunnalle. Keskusjärjestön henkilöstö- ja koulutussuunnitelma laadittiin 1.1.2014 voimaan tulleen lain edellyttämälle tasolle työmarkkinakeskusjärjestöjen laatiman yhteisen mallin pohjalta. Työnantajana liitto kuuluu Sosiaalialan Työnantajat ry:een ja noudattaa sosiaalialan järjestöjä koskevaa työehtosopimusta. Työn ja perhe-elämän tasapainoista yhteensovittamista tuetaan joustavilla työkäytän- 5 7 43 nöillä ja työajoilla. Toimiston työaika on liukuva ja erityistä keskittymistä vaativia töitä on mahdollista tehdä etätyönä niin sovittaessa. Etätyöpäiviä kertyi 187 (edellisenä vuonna 185). Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa. Loppuvuodesta työsuojelutoimikunta toteutti henkilökunnalle tasa-arvokyselyn. Tulosten mukaan työyhteisössä on positiivinen ja tasa-arvoinen yleisvire ja tasa-arvo toteutuu hyvin tai melko hyvin. Työyhteisön ilmapiiri koettiin hyväksi. Mahdollisuuksia kehittää itseä ja kouluttautua pidettiin pääsääntöisesti hyvinä. Työmäärä on yleisesti suuri, mutta useimpien mielestä se on tasapainossa. Lähiesimiehet käyvät alaistensa kanssa kehityskeskustelut vuosittain. Niissä arvioitiin työn tuloksellisuutta ja kehittymistarpeita sekä työssä jaksamista ja työhyvinvointia. Henkilökunnan yhteistä liikunnallista virkistyspäivää vietettiin syyskuussa. Henkilökunnan työkykyä tuettiin myös liiton kustantamilla kulttuuri- ja liikuntaseteleillä. Lisäksi henkilökunnalla oli mahdollisuus käyttää kiinteistöyhtiössä olevaa kuntosalia. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 41 Liiton toiminnan rahoitus 2014 Liiton kulut toimintamuodoittain 2014 n Raha-automaattiavustukset..... 75 % n Lasten Päivän Säätiö.................11 % n Koulutuskeskus Sopukka........... 5 % n Muut julkiset avustukset............4 % n Varainhankinta............................ 3 % n Muut tuotot................................2 % n Vaikuttamistoimint..................... 5 % n Kansalaisjärjestötoiminta........ 10 % n Kehittämistoiminta...................64 % n Hallinto..................................... 10 % n Sopukka.....................................11 % Talous Liiton rahoituksen perustan muodostivat Raha-automaattiyhdistykseltä ja Lasten Päivän Säätiöltä saadut avustukset. Raha-automaattiavustuksia myönnettiin liitolle seuraavasti: Yleisavustusta liiton toimintaan 468 000 Vaativan vauvatyön kehittämiskeskukseen 462 000 Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittämiskeskukseen 318 000 Miestyön kehittämiskeskukseen 295 000 Pidä kiinni® -hoitojärjestelmään Valtakunnallisen eroauttamisen osaamiskeskuksen toimintaan sekä jäsenyhdistysten tapaamispaikkatoiminnan koordinointiin Talouden- ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmän käyttöönottoon 358 000 101 000 Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -projektiin 279 000 Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektiin Kuritusväkivallan ennaltaehkäisemiseen ja lapsen turvallisten kasvuolosuhteiden vahvistamiseen (Kannusta minut vahvaksi!) Työttömien nuorten palkkaamiseen järjestön yleishyödyllisiin työtehtäviin 254 000 Yhteensä Liitto haki toistamiseen yleisavustukseen sekä tasokorotusta että resurssilisäystä. Korotusta ei saatu, joten talousarvioon jouduttiin tekemään leikkauksia ja toimistonhoitajan toimi jätettiin täyttämättä. RAY-avustuksia käytettiin 3.148.197 euroa liiton toimintaan ja 1.344.056,47 euroa jäsenyhdistysten toimintaan. Liiton kautta jäsenyhdistyksille kohden- 42 1 599 000 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 240 000 26 000 4 400 000 nettujen avustusten (Jussi-työ, päiväryhmätoiminta ja Baby blues) hakeminen muuttui siten, että yhdistykset hakivat avustukset suoraan Raha-automaattiyhdistykseltä. Myös liiton koordinaatioon haetut avustukset yhdistettiin isommiksi kokonaisuuksiksi. Muutokset oli valmisteltu yhteistyössä rahoittajan kanssa. Lasten Päivän Säätiön avustus liiton toimintaan oli 468.000 euroa. Lasten Päivän Säätiö kerää varoja suomalaiselle lastensuojelutyölle huvipuistotoiminnalla. Säätiö jakaa vuosittain avustusta kuudelle perustajajärjestölleen, joista yksi on Ensi- ja turvakotien liitto. Linnanmäen tuotosta saatu avustus käytettiin liitossa keskusjärjestön toiminnan mahdollistamiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi 1,5 miljoonaa euroa valtionavustusta Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän rahoittamiseksi. Valtionavustusta käytettiin 1.921.357,21 euroa, josta osa on siirtomäärärahaa edelliseltä vuodelta. Rahoitusta saatiin useista muistakin lähteistä: • Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 myöntämää terveyden edistämisen määrärahaa käytettiin vuonna 2014 71.667,20 euroa Mitä vauva toivoo -projektiin. Projekti päättyi vuoden lopussa. • TEKES myönsi rahoituksen Kytkin – Tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla -hankkeeseen, joka on keskusjärjestön ja neljän jäsenyhdistyksen yhteishanke. Ensi- ja turvakotien liitolle myönnetyn rahoituksen osuus koko avustuksesta on 136.400 euroa ja siitä käytettiin 51.572 euroa. • Liitto on kumppanina kansainvälisessä ”Improving engagment with fathers / father figures in families where there are safeguarding concerns” -hankkeessa, johon on saatu rahoitusta EU:n Daphne-avustusohjelmasta vuosille 2013– 2014. Vuonna 2014 rahoituksen osuus oli 34.535,58 euroa. • Työväen Kukkasrahasto myönsi 4.000 euroa käytettäväksi liiton 70-vuotisjuhlavuoteen liittyvään selvitykseen ”Ensi- ja turvakotien liitto vaikuttajana”. Koulutuskeskus Sopukan tuotot olivat 408.279,84 euroa, josta arvonlisäverovelvollisen myynnin osuus oli 214.964,06 euroa. ja henkilökannatusjäsenmaksun 50 euroa. Jäsenyhdistyksiä oli vuoden lopussa 29 ja henkilökannatusjäseniä kolme. Vappu Jakobssonin rahastosta myönnettiin jäsenyhdistyksille avustuksia yhteensä 32.500 euroa. Rahasto on perustettu vuonna 2011 testamenttilahjoituksena saaduista varoista. Rahastosta voidaan myöntää liiton jäsenyhdistyksille avustuksia koulutus- ja kokousmatkojen rahoittamiseksi sekä kansalaistoiminnan kehittämiseen ja vaikuttamistoimintaan. Iines, Elli, Lahja ja Veikko Helinin rahasto on vuonna 1994 testamentilla saaduista varoista perustettu rahasto, jonka tarkoitus on tukea ensisijaisesti Pohjois-Suomessa asuvien yksinhuoltajien koulutusta ja työllistämistä. Rahaston vuoden 2013 tuotosta jaettiin 15.000 euroa tasan kolmen Pohjois-Suomessa toimivan yhdistyksen kesken. Opintorahastosta myönnettiin apurahoja 14 yksinhuoltajaäidille yhteensä 6.980 euroa. Opintorahaston tarkoituksena on kertyneillä varoilla tukea Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten toiminnassa olleita yksinhuoltajaäitejä edistämällä heidän itsenäistä selviytymistään, opintojaan, koulutusta sekä työllistymistä ja kuntoutumista. Ensi- ja turvakotien liitto vastaanotti testamenttilahjoituksena Suometar Aisla-Kaija Hentolalta pianon ja muuta musiikkiin liittyvää irtainta. Tilinpäätöksen mukaiset liiton toiminnan kulut olivat 4.347.698,82 euroa ja taseen loppusumma 2.807.368,66 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 33.376,07 euroa. Liitto omistaa 944 neliön toimitilat Itä-Pasilassa, osoitteessa Asemamiehenkatu 4, ja koulutuskeskus Sopukan kiinteistön Sipoossa. Neuvokeskus toimii vuokratiloissa Länsi-Pasilassa. Liiton jäsenmaksu oli 85 euroa jäsenyhdistykseltä. Yhteisökannatusjäsenmaksun suuruus oli 500 euroa Ensi- ja turvakotien liitto 2014 43 Kiitos vuoden 2014 toimintamme tukijoille Affecto Oyj Anarkistimartat ry Anna Eriksson Asianajotoimisto Krogerus AT Arkkitehtuuritoimisto Ky Charity Smile -hyväntekeväisyyskeräykseen osallistuneet DNA Enexia Oy Espatent Oy Flow Catering Oy Franck Media Oy Helsinki-Filmi Oy HUB Logistics Finland Oy JTO Kiinteistöt Oy Karttakeskus Oy Kiinteistöalan koulutuskeskus Lakimiehemme Heikki Mikkola Oy Lempäälän Lukion taksvärkkikeräys Mainostoimisto Double Oy Mixtra Oy Nivalan Laatukaluste Oy Nutricia Baby Oy Opsec Oy Osuuskunta Tradeka-yhtymä Otavamedia Oy Pro Tuottavuus Oy Raikuli Productions Oy RamiRent Oy Samlink Oy Scandinavian Geopool Ltd Oy Select Service Partner Finland Oy Suomen Suuhygienistiliitto Suomen Kansallisteatteri Sähkötoimisto Raimo Pehkonen Ky Talente Consulting Oy Tarvo Consulting Oy Werannas Ltd / Kikoi Trading Yrittäjäin Sähkönhankinta Oy 44 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Esimerkkejä tavoista, joilla liiton toimintaa tuettiin: • Osuuskunta Tradeka-yhtymä lahjoitti 26.3.2014 edustajiston päätöksellä 50.000 euroa Tulevaisuus ja menneisyys kohtaavat Ensi- ja turvakotien liitossa -hankkeeseen, joka mahdollistaa liiton vaikuttamistoiminnan historiikin teon. • Yhteistyö Nutricia Baby Oy:n kanssa jatkui neljättä vuotta. Yritys suuntaa hyväntekeväisyyslahjoitukset keskitetysti vaikeissa oloissa elävien pikkulapsiperheiden auttamiseen. • Anna Eriksson valitsi joulukonserttikiertueensa yhteistyökumppaniksi Ensi- ja turvakotien liiton, jolle lahjoitti jokaisesta myydystä lipusta 3 euroa. • DNA valitsi liiton yhdeksi hyväntekeväisyyskohteeksi Hyvän mielen joululahjaäänestykseen. Liitto sai kolmesta kohteesta eniten ääniä ja vastaanotti 4.700 euron lahjoituksen. • Anna-lehden Puhu nyt. Älä vaikene kuoliaaksi -kampanjan (2011–2013) tuotosta 27.000 euroa jaettiin seitsemälle jäsenyhdistykselle yhteensä 22.500 euroa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen työn jatkamiseen ja edelleen kehittämiseen. Konkreettisesti tuotto kohdennettiin naisten ryhmätoiminnan mahdollistamiseen ja erityisesti ryhmäläisten virkistäytymiseen arjen keskellä. Loppuosa tuotosta kohdennettiin Valoa, ei väkivaltaa -kampanjaan, jonka päätapahtuman järjestämistä liitto koordinoi vuonna 2014. Valoa, ei väkivaltaa -tapahtuma järjestettiin YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisena päivänä 25.11. • S-pankin Kaikille hyvä joulu -kampanjan 2013 lahjoitus 10.210 euroa jaettiin 50 euron arvoisina lahjakortteina ensikoteihin ympäri Suomen. Yritysten ja yhteisöjen lisäksi Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa tukivat lukuisat yksityishenkilöt huomionosoituksin ja lahjoituksin sekä tilaamalla liiton jäsenlehden. Liiton varainhankintaa toteutettiin pitkäjänteisen varainhankinnan suunnitelman mukaisesti. Liiton internet-sivustolla on Tue toimintaamme -osio, jota kautta lahjoituksia tekivät sekä yhteisöt että yksityishenkilöt. Lahjoituksia liiton toimintaan oli mahdollisuus tehdä myös Smartum Oy:n Lahjoitus. fi -sivuston kautta sekä tukemalla liiton toimintaa Sharewoodissa. Loppuvuodesta laadittiin suunnitelma liiton varainhankinnan tehostamisesta ja toteutettiin ”Lapselle hyvä joulu” -kampanja. Kampanja sai hyvän vastaanoton ja sitä on tarkoitus jatkaa vuosittain. Koulutuskeskus Sopukka Koulutuskeskus Sopukka tukee liitossa ja sen jäsenyhdistyksissä tehtävää työtä. Se tarjoaa viihtyisät tilat, majoituksen ja ruokailumahdollisuuden koulutus-, perhekuntoutus- ja virkistystoiminnalle. Sopukka sijaitsee Sipoon Västerskogissa, josta kulkuyhteydet Helsinkiin ovat hyvät. Rakennusten pinta-ala on 1065 neliötä ja tontin 1,3 hehtaaria. 24 majoitushuoneessa on 48 vuodepaikkaa. Rakennusten kuntoarvio ja siihen pohjautuva pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma tehtiin loppuvuodesta. Liitto ja jäsenyhdistykset käyttivät Sopukkaa vakiintuneeseen tapaan. Jäsenyhdistysten asiakasperheiden viiden vuorokauden pituisia vauvaperheiden intensiivijaksoja järjestettiin kahdeksan, kuntoutusvuorokausia kertyi 40. Yhdistysten henkilökunnan koulutustilaisuuksia ja työkokouksia liitto järjesti Sopukassa 29. Koulutusvuorokausia kertyi 53. Jäsenyhdistykset järjestivät asiakasperheilleen Sopukassa 10 tilaisuutta, joissa majoitusvuorokausia oli yhteensä 19. Sopukan toiminnasta 44 prosenttia oli liiton ja yhdistysten toimintaa. Liiton ja jäsenyhdistysten käyttö on yleishyödyllistä toimintaa, sen sijaan ulkopuolisille tarjottavat majoitus- ja ruokapalvelut ovat arvonlisäverovelvollista toimintaa. Ensi- ja turvakotien liitto 2014 45 Liitteet Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset vuonna 2014 kotipaikkakuntineen ja perustamisvuosineen Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry, Lappeenranta, 1996 Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kauhajoki, 2003 Helsingin ensikoti ry, Helsinki, 1936 Kaapatut Lapset ry, Helsinki, 1997 Kanta-Hämeen perhetyö ry, Hämeenlinna, 1997 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Jyväskylä, 1946 Kokkolan ensi- ja turvakoti ry, Kokkola, 1999 Kuopion Ensikotiyhdistys ry, Kuopio, 1946 Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Kotka, 1946 Lahden ensi- ja turvakoti ry, Lahti, 1946 Lapin ensi- ja turvakoti ry, Rovaniemi, 1953 Lapsen Kengissä ry, Joroinen, 1996 Lapsen Oikeus Väkivallattomaan Elämään LOVE ry, 2007 Lyömätön Linja Espoossa ry, Espoo, 1979 Oulun ensi- ja turvakoti ry, Oulu, 1945 Pienperheyhdistys ry, Helsinki, 1968 Pohjois-Karjalan ensikoti ry, Outokumpu, 1959 Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Pori, 1945 Pääkaupungin Turvakoti ry, Helsinki, 1978 Raahen ensi- ja turvakoti ry, Raahe, 1987 Tampereen ensi- ja turvakoti ry, Tampere, 1945 Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry, Helsinki, 1990 Turun ensi- ja turvakoti ry, Turku, 1945 Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry, Vaasa, 1947 Vantaan Turvakoti – Vanda Skyddshem ry, Vantaa, 1978 VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry, Mikkeli, 1999 Vuoksenlaakson Ensi- ja turvakoti ry, Imatra, 1948 Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry, Iisalmi, 1998 Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry, Vantaa, 1998 Liittohallituksen jäsenet 2014 Puheenjohtaja Tuula Haatainen Varapuheenjohtaja Tuula Väätäinen, Kuopion Ensikotiyhdistys ry Jäsenet Olli Humalamäki, VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry Marjatta Kiviranta, Vaasan ensi- ja turvakoti – Vasa mödra och skyddshem ry Markku Lehtinen, Turun ensi- ja turvakoti ry Riitta Mäkinen, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Raija Määttä, Pohjois-Karjalan ensikoti ry Marja Salo-Laaka, Oulun ensi- ja turvakoti ry Kirsi Salonen, Helsingin ensikoti ry Helena Tiuraniemi, Lapin ensi- ja turvakoti ry Varajäsenet Heli Kivelä, Kaapatut Lapset ry Kaija Matikainen, Pienperheyhdistys ry Marja-Leena Meriläinen, Pääkaupungin turvakoti ry Henkilökunta 2014 kehittämispäällikkö Maarit Andersson projektityöntekijä Wiam Elfadl (31.7. asti) suunnittelija Salla Frisk suunnittelija Sari Hellstén kansalaistoiminnan koordinaattori Päivi Hietanen (äitiyslomalla 30.9. asti) toimistosihteeri Toni Hildén (sijaisuus 31.8. asti) suunnittelija Sirpa Hopiavuori 46 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 toiminnanohjaaja Anne Huusko talouspäällikkö Kirsti Kaleva toimitusjohtaja Ritva Karinsalo suunnittelija Riina Karjalainen (sijaisuus 27.10. alkaen) kansalaistoiminnan koordinaattori Maarita Kettunen (sijaisuus 30.9. asti) suunnittelija Niina Kokko (äitiyslomalla) suunnittelija Pirjo Kotkamo suunnittelija Tuulia Kovanen tutkija-kehittäjä Sinikka Kuosmanen suunnittelija Antero Kupiainen kehitysjohtaja Sari Laaksonen projektisuunnittelija Mia Lahti (30.9. asti) suunnittelija Jonna Lehikoinen emäntä Eeva Lehmusvirta toimitussihteeri Essi Lehtinen projektipäällikkö Kaisa Lumijärvi kehittämispäällikkö Mari Manninen suunnittelija Taru-Tuulia Marsalo suunnittelija Johanna Matikka suunnittelija Leena Marila-Penttinen (toimivapaalla 6.10. alkaen) projektipäällikkö Taina Meriluoto (äitiyslomalla) projektipäällikkö Anna Mikkonen toimistotyöntekijä Sinikka Mäkinen taloussihteeri Sari Niemi suunnittelija Raija Panttila projektityöntekijä Tiuku Pennola suunnittelija Miia Pikulinsky keittäjä Olli Pirhonen kehittämispäällikkö Miia Pitkänen kehittämispäällikkö Jussi Pulli suunnittelija Satu Keisala projektipäällikkö Heidi Rosbäck suunnittelija Santtu Salonen vapaaehtoistyön koordinaattori Anu Sauliala tiedotuspäällikkö Mikko Savelainen sihteeri Riitta Savolainen projektipäällikkö Hanna Sellergren (13.8. asti) vapaaehtoistyön koordinaattori Sari Suokas (28.2. asti) järjestöpäällikkö Katariina Suomu emäntä Raija Tauriainen suunnittelija Veli-Matti Toikka toimistosihteeri Ulli Toiviainen (toimivapaalla 31.8. asti) keittäjä Aino Tuukkanen keittäjä Sanni Vartiainen (äitiyslomalla) projektipäällikkö Eeva-Kaarina Veijalainen suunnittelija Jaana Wikgren Hallituksen nimeämät toimikunnat 2014 Julkaisutoimikunta Tuula Haatainen, liittohallituksen puheenjohtaja, puheenjohtaja Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Kirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ry Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mikko Savelainen, tiedotuspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Essi Lehtinen, toimitussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Kansalaistoiminnan toimikunta ja Vapaaehtoistyötä ja osallisuutta -hankkeen ohjausryhmä Tuula Ervelius, liittohallituksen nimeämä edustaja, puheenjohtaja Ulla Ahvo, ohjaaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti ry Susanna Hyväri, tutkimuspäällikkö, Diakonia-ammattikorkeakoulu Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Ensi- ja turvakotien liitto 2014 47 Pirjo Lehmuskoski, suunnittelija, kriisityön vastaava, Lapin ensi- ja turvakoti ry Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Taina Meriluoto, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pinja Nieminen, suunnittelija, Kansalaisareena Mona Valtonen, vapaaehtoinen, Pienperheyhdistys ry Katariina Suomu, järjestöpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Johto- ja ohjausryhmät 2014 ICDP-hankkeen johtoryhmä Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Päivi Heimonen, kehitysjohtaja, Sininauhaliitto Ari Saarto, kehittämisjohtaja, A-klinikkasäätiö Hanna Sellergren, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri ICDP-hankkeen ohjausryhmä Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Jaana Vaittinen, toiminnanjohtaja, Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys, varapuheenjohtaja Marjatta Kekkonen, erityissuunnittelija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Virpi Kujala, vertaisryhmätoiminnan kehittäjä, Sininauhaliitto Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Anna Liakka, sosiaalityön johtaja, Kotkan kaupunki (varajäsen johtava sosiaalityöntekijä Satu Ellonen, Kotkan kaupunki) Janne Takala, projektikoordinaattori, A-klinikkasäätiö Hanna Sellergren, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Miestyön kehittämiskeskuksen johtoryhmä Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Olavi Kaukonen, toimitusjohtaja, A-klinikkasäätiö Hannu Puttonen, toimitusjohtaja, Y-Säätiö, 1.6.2013 alkaen Juha Kaakinen Outi Ruishalme, johtaja, Suomen Mielenterveysseura Jussi Pulli, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Mitä vauva toivoo -hankkeen ohjausryhmä Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Arja Hastrup, kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sari Hellsten, miestyönkehittäjä, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pirjo-Riitta Liuksila, Ehkäisevän terveydenhuollon tulosyksikön johtaja, Turku Marja-Leena Meriläinen, liittohallituksen jäsen, Ensi- ja turvakotien liitto ry Heikki Seppälä, erityissuunnittelija, Kehitysvammaliitto Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakotiyhdistys ry Eeva-Kaarina Veijalainen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Nettiturvakodin ohjausryhmä Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Taru-Tuulia Marsalo, suunnittelija, vaativa vauvatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Riina Karjalainen, suunnittelija, väkivaltatyö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Salla Hyvärinen, ohjaaja, verkkoauttaja, Lyömätön Linja Espoossa ry Kari Kandell, Tukinet, Mielenterveysseura ry Heidi Rosbäck, koordinaattori, Vapaaehtoisuutta ja osallisuutta -hanke, Ensi- ja turvakotien liitto ry Essi Lehtinen, toimitussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mikko Savelainen, tiedotuspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Pipsa Savolainen, lapsityöntekijä, nettivastaaja, Lahden ensi- ja turvakoti ry Jaana Sohkanen, erityistyöntekijä, nettivastaaja, Viola – väkivallasta vapaaksi ry Tuulia Kovanen, suunnittelija, Turvaverkko-hanke, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän ohjausryhmä Maarit Andersson, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry, puheenjohtaja Eeva Immonen, puheenjohtaja, Lapsen Kengissä ry Pirjo Kairakari, toiminnanjohtaja, Lapin ensi- ja turvakoti ry Jonna Lehikoinen, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Kristiina Leinonen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ry 48 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 Tuomo Palevaara, johtaja, Helsingin ensikoti ry Miia Pikulinsky, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ry Annika Piskunen-Virkki, johtaja, Helsingin ensikoti ry Marita Loukiainen, toiminnanjohtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kirsi-Maria Manninen, toiminnanjohtaja, Helsingin ensikoti ry Eija Paloheimo, toiminnanjohtaja, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Pirjo Selin, avopalveluyksikön vastaava, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry Anne Stormbom, johtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry (3/14 saakka) Eija Järviö, palvelupäällikkö, Turun ensi- ja turvakoti ry (4/14 alkaen) Jessica Sundström, johtaja, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Pirkko Taskinen, johtaja, Ensikoti Pihla, Kuopion Ensikotiyhdistys ry Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Heidi Manns-Haatanen, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Turvaverkko-hankkeen ohjausryhmä Margit Isomäki, puheenjohtaja Virpi Hagström, toiminnanjohtaja, Vaasan ensi- ja turvakoti Mari Helanen, vastaava nuorisotyöntekijä, Vantaan kaupunki Liisa Kiukas, toiminnanjohtaja, Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Sari Lepistö, hoitotieteen tohtori, Tampereen yliopisto Miia Pitkänen, lapsityön kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Katariina Suomu, järjestöpäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Tuulia Kovanen, projektisuunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto ry, sihteeri Vauvaperhe turvapaikanhakijana -projektin ohjausryhmä Markku Lehtinen, sosiaalineuvos, liittohallituksen jäsen, puheenjohtaja Wiam Elfadl, projektityöntekijä, Ensi- ja turvakotien liitto ry (08/14 asti) Johanna Karjalainen, vastaava sosiaalityöntekijä, Lapin ensi- ja turvakoti ry Maria Kronlund, vastaava ohjaaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto ry Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Tarja Monto, toiminnanjohtaja, Familia Club ry Tiuku Pennola, projektityöntekijä, Ensi- ja turvakotien liitto ry Susanna Råman-Maljonen, johtaja, Helsingin ensikoti ry / Vallilan yksiköt Mari Saari, apulaisjohtaja, Helsingin vastaanottokeskus / Punavuoren toimipiste Olli Snellman, ylitarkastaja, Maahanmuuttovirasto Kostas Tassopoulos, vastaava ohjaaja, Lyömätön Linja Espoossa ry Jaana Toivio, johtava sosiaalityöntekijä, Sosiaalivirasto, Helsingin kaupunki Anna Mikkonen, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto ry Kannusta minut vahvaksi! -hankkeen ohjausryhmä Olli Humalamäki, liittohallituksen jäsen, puheenjohtaja Jukka Ihalainen, toiminnanjohtaja, Lahden ensi- ja turvakoti ry Satu Kivitie-Kallio, dosentti, LKT, HUS lastensairaala Katja Repo, suunnittelija, Vanhempainliitto Sari Laaksonen, kehitysjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto Mika Lehtonen, päällikkö, Poikien ja nuorten miesten keskus, Väestöliitto Merja Laitinen, Lastentarhanopettajaliitto Mari Manninen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Johanna Matikka, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto Saija Tahkola, suunnittelija, Ensi- ja turvakotien liitto Timo Peltovuori, toiminnanjohtaja, Oulun ensi- ja turvakoti ry Miia Pitkänen, kehittämispäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Satu Keisala, projektipäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Heikki Sariola, erityisasiantuntija, Lastensuojelun keskusliitto Oona Ylönen, toiminnanjohtaja, Turun ensi- ja turvakoti ry Taloushallinnon kehittämishankkeen projektiryhmä Ritva Karinsalo, toimitusjohtaja, Ensi- ja turvakotien liitto, puheenjohtaja Kirsti Kaleva, talouspäällikkö, Ensi- ja turvakotien liitto Tuula Hulkkonen, talouspäällikkö, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti Merja Kuntsi, taloudenhoitaja, Lapin ensi- ja turvakoti Ensi- ja turvakotien liitto 2014 49 Armi Parviainen, taloussuunnittelija, Oulun ensi- ja turvakoti Karola Grönlund, toiminnanjohtaja, Pääkaupungin turvakoti Juha Turtiainen, toiminnanjohtaja, Pienperheyhdistys Pirjo Vauhkonen, toiminnanjohtaja, Pohjois-Karjalan ensikoti ry Sari Niemi, taloussihteeri, Ensi- ja turvakotien liitto, sihteeri Liiton jäsenyydet keskusjärjestöissä ja muissa yhteisöissä vuonna 2014 Lastensuojelun Keskusliitto ry Lasten Päivän Säätiö Raha-automaattiyhdistys Reilu Palvelu ry Sosiaalialan Työnantajat ry SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Suomen Leikki- ja Lelumuseon Ystävät ry Suomen Mielenterveysseura Työväen Kukkasrahasto Työväen Sivistysliitto Verkostot Ehkäisevän Päihdetyön verkosto Nuorille suunnatun verkkotyön foorumi NuSuVeFo Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä Suomen Köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin Lausunnot ja kannanotot • Lausunto lapsiasiavaltuutetulle arviosta hallituksen toimenpiteiden vaikutuksesta lasten hyvinvointiin hallituskaudella 2011–2015, 15.12.14 • Kuuleminen Istanbulin sopimuksesta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa 4.11.14. • Lausunto SM:lle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sisäasioiden rahastoista 27.10.2014 • Kuuleminen sosiaalihuoltolaista eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 21.10.2014 • Kuuleminen turvakotilaista eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 16.10.14 • Kuuleminen Istanbulin sopimuksen täytäntöönpanosta ja turvakotitoiminnan rahoituksesta valtiovarainvaliokunnan kunta - ja terveysjaostossa 30.9.14 • Kuuleminen päihdeongelmaisten äitien palveluista ja niiden rahoituksesta valtiovarainvaliokunnan kunta - ja terveysjaostossa 30.9.14 • Lausunto STM:lle hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi turvakodeista ja valtion korvauksesta turvakotipalvelun tuottajalle 4.9.2014 • Lausunto SM:lle raportista Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta, 1.9.2014 • Lausunto SM:lle luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain ja ulkomaalaislain 52 b ja 52 c §n muuttamisesta 22.8.14 • Kannanotto STM:lle hallituksen esitykseen laiksi valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalvelujen tuottajalle 17.8.14 • Lausunto SM:lle sisäisen turvallisuuden rahaston kansallisesta ohjelmasta 6.7.2014 • Lausunto STM:lle sosiaalihuoltolaista ja asiakas-asiakirjalaista 17.6.2014 • Lausunto SM:lle luonnoksesta turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston kansalliseksi ohjelmaksi 2014- 2020. 15.5.14 • Lausunto SM:lle sisäasioiden rahastojen lakiluonnoksesta 5.5.14 • Lausunto ulkoasiainministeriölle liittyen Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman toimeenpanon 20-vuotisarviointiin, Suomen kansalliseen arviointiraporttiin 6.3.14 • Lausunto STM:lle mieskysymyksiä tasa-arvopolitiikassa pohtivan työryhmän väliraportista 3.3.14 • Lausunto THL:lle Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman 2014–2020 luonnoksesta 23.1.14 Mediatiedotteet • Hyvä teko lapselle -palkinto sosiaalineuvos Ritva Karinsalolle (19.12.2014) • Turvakodit auttavat myös jouluna (17.12.2014) • Päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelut ja järjestöjen toimintamahdollisuudet turvattava SOTE-palveluiden hankinnassa (10.12.2014) • Uusi menetelmä tuo apua päihdeongelmaisille perheille Kotkassa (4.12.2014) • Väsyneille äideille nettikeskusteluilta (1.12.2014) • Eroon ei haeta apua riittävästi (27.11.2014) • Väkivallan vastainen päivä: Järjestöt huolissaan auttamispalvelujen säilymisestä (24.11.2014) • Perhekuntoutuksesta hyviä tuloksia Helsingissä (29.10.2014) • Kokkolassa keskustellaan isyydestä: Miehet uskaltavat hakea apua entistä paremmin (27.10.2014) 50 Ensi- ja turvakotien liitto 2014 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Ensi vuodeksi varattu valtion rahoitus ei riitä turvakodeille (4.9.2014) Pääkaupungin turvakodista apua hakevien lasten määrä kasvanut (4.9.2014) Pääkaupungin turvakoti tanssittaa Kampissa 4.9. ja kampanjoi Rautatieasemalla 6.9. (2.9.2014) Helsingin ensikoti auttaa lomautuksista huolimatta (20.8.2014) Sosiaalihuoltolakiehdotus ei huomioi lapsen ensisijaisuutta (26.6.2014) Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtajaksi Riitta Särkelä (18.6.2014) Turvakodit auttavat myös juhannuksena (16.6.2014) Selvitys miesten auttamisesta Vaasassa: Suurin osa apua saaneista pääsi eroon väkivallan käytöstä (22.5.2014) Pohjanmaalla autetaan satoja miehiä vuosittain (14.5.2014) Päihteitä käyttävien äitien kuntoutuksesta hyviä tuloksia (13.5.2014) Molempien vanhempien avun hakeminen lisääntynyt (28.4.2014) Etelä-Karjalassa uusia keinoja eroperheiden auttamiseksi (9.4.2014) Etelä-Pohjanmaan nuoret kertoivat lähisuhdeväkivallasta kuvin ja kirjoituksin (2.4.2014) Imatralla uusia keinoja puhua nuorten kokemasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta (26.3.2014) Ensi- ja turvakotien liitto palkitsi suvaitsevaisuuden puolestapuhujan (24.3.2014) Lapsi- ja perhejärjestöjen vetoomus pääministeri Jyrki Kataisen hallitukselle: Lapsilta ei saa enää leikata (13.3.2014) Palkittu Suvanto-ryhmä nosti vaietun aiheen päivänvaloon (13.3.2014) Ei enää päihdeäiti – Päihderiippuvuudesta kuntoutumisen tulokset (5.3.2014) Yli 1000 lasta turvakodissa viime vuonna (21.1.2014) Jäsenyhdistysten hallinnoimat kehittämishankkeet • • • • • • • • • • • • • • Eeva – eväitä eron jälkeiseen vanhemmuuteen (Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys 2012–2016) Eroperheen kahden kodin lapset (Lahden ensi- ja turvakoti 2011 – 2015) Grundtvig-oppimiskumppanuushanke Partnership for Combating of Elder Abuse (Suvanto 2013–2015) Juuri – vanhusten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn juurruttaminen arjen käytäntöihin (Suvanto ja Oulun ensi- ja turvakoti 2013–2016) Kokemukset näkyviin – väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa (Viola – väkivallasta vapaaksi 2009–2014) Lapselle vahvat verkostot (Vaasan ensi- ja turvakoti 2012–2014) Miehen tie, hillintä, hallinta ja hyvinvointi (Kokkolan ensi- ja turvakoti 2012–2016) Ota ajoissa väkivalta puheeksi (Kymenlaakso 2009–2013) Pikkukaveria ei jätetä (Pienperheyhdistys 2012–2015) Saumuri - kolmannen ja julkisen sektorin yhteistyön kehittäminen väkivaltatyön palveluiden organisoinnissa (Viola 2014-2016) Turvallisten perheiden Päijät-Häme (Lahden ensi- ja turvakoti 2009–2011) Vakavasti traumatisoituneiden vanhempien hoitomalli (Oulun ensi- ja turvakoti 2012–2016) Varjo – eronjälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy (Viola – väkivallasta vapaaksi ja Oulun ensi- ja turvakoti 2012–2017) Visioverkko (Lapin ensi- ja turvakoti 2011–2015) Ensi- ja turvakotien liitto 2014 51 Asemamiehenkatu 4 A 00520 Helsinki puh. (09) 4542 440 www.ensijaturvakotienliitto.fi
© Copyright 2024