yhdistyksen vuosikertomus 2011
HELSINGIN ENSIKOTI RY Toiminta 2011 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ......................................................................................................................3 2. ENSIKOTITOIMINTA .....................................................................................................4 2.1 3. Odotusajan työn rakenteet...........................................................................................5 HELSINGIN ENSIKODIN TOIMIPISTEET ...................................................................6 3.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi....................................................7 Baby blues –avopalvelut ..................................................................................................10 3.2 Vallilan avopalveluyksikkö Perhekuntoutus Varvara ...............................................11 Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat ....................................................................13 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö.............................................14 3.3 Perhetalon palvelut.........................................................................................................17 4. Päihdeperheiden ensikotipalvelut Helsingissä.................................................................17 4.1 Oulunkylän ensikoti ..................................................................................................17 4.2 Avopalveluyksikkö Pesä ...........................................................................................19 Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä ........................................................................................21 4.3 Ensikoti Helmiina......................................................................................................22 4. Avopalveluyksikkö Esmiina .........................................................................................25 5. TOIMINTAEDELLYTYKSET.......................................................................................27 5.1 Hallinto......................................................................................................................27 5.2 Organisaatio ..............................................................................................................29 Helsingin ensikotiyhdistyksen organisaatio v. 2011 päättyessä: .............................................29 6. 5.3 Henkilökunta .............................................................................................................30 5.4 Talous ........................................................................................................................31 TILASTOTIETOJA.........................................................................................................32 3 1. JOHDANTO Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa siten, että lapsi saa kasvaa riittävän turvallisesti ja että hän saa ikä- ja kehitystasoaan vastaavan hoivan. Ensikodin tehtäviin kuuluu myös vanhemmuuden arviointi. Helsingin ensikoti ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Ensikotitoiminta alkoi Suomessa Helsingin ensikoti ry:n perustamisesta 11.12.1936. Helsingin ensikoti valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa 1942. Vuosi 2011 oli siis Helsingin ensikoti ry:n 75. toimintavuosi. Helsingin ensikotiyhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Jokainen meistä on arvokas. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavat toimintaamme. Kunnioitamme yksilöllisyyttä ja toimimme asiakaslähtöisesti. Muutos on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus kasvuun ja toivon säilymiseen. Korkea ammattitaito. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen palvelevat asiakasta. Turvallisuus. Asiakasperheitten hoitoympäristö ja henkilökunnan työympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on taloudellisesti vakaata. Teimme edelleen yhteistyötä kuntien kanssa taataksemme riittävät palvelut tukea tarvitseville vauvaperheille. Yksi ensikotien tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä uhanalaisessa perhetilanteessa elävien lasten mielenterveysongelmia sekä syrjäytymiskehityksen jatkumista sukupolvesta toiseen. Tehtävämme on tuoda esiin vauvan hätää, ja yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä vauvan kannalta. Työmme Perhetalon palvelujen jatkamiseksi ei tuottanut toivomaamme tulosta, vaan asiakastyö Perhetalossa loppui keväällä, kun Helsingin kaupungin ostopalvelusopimus päättyi. Vuonna 2011 painopiste Helsingin ensikoti ry:n toiminnassa oli edelleen kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen yhdistyksessä. Kehitimme uusia tapoja liittää vapaaehtoistoimintaa asiakastyöhön ja luoda nykyisille ja entisille asiakkaille mahdollisuuksia liittyä toimintaan mukaan. Asiakkaat osallistuivat aktiivisesti myös tähän kehittämistyöhön. Kerromme tästä lisää yksikkökohtaisissa luvuissa. Yhdistyksen strategia valmistui. Sen jalkauttamista jatketaan tulevana vuonna. Vuonna 2011 järjestettiin kahdesti Avoimet ovet –tapahtuma, jotka keräsivät runsaasti kiinnostuneita yhteistyökumppaneita tutustumaan ensikotityöhön. Otimme yhteyksiä useisiin kuntiin kertoaksemme työstämme ja parantaaksemme yhteistyökäytäntöjä. Johtokunta myönsi yhdistyksen perustaman tunnustuspalkinnon ensimmäisen kerran. Palkinnon sai kehittämispäällikkö, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä. 4 2. ENSIKOTITOIMINTA Ensikotityö on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet, esimerkiksi teinivanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde-, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia. Vuoden 2011 aikana asiakkaana olevista vanhemmista monet olivat kokeneet lapsena turvattomuutta, kaltoin kohtelua ja väkivaltaa omien vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Nämä lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset näkyivät asiakkaissa erilaisina mielenterveysongelmina. Asiakkaille tyypillistä oli myös pitkä lastensuojeluhistoria sekä päihteiden käyttökokeilut. Ensikotikuntoutuksen tavoitteena on • riittävä huolenpito lapsista • vanhemmuuden vahvistuminen ja • arjen hallinta Mikäli vanhempien voimavarat eivät riitä lapsesta huolehtimiseen, lasta ja vanhempia tuetaan lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. Helsingin ensikoti ry:n toimintaan kuului v. 2011 kolme ympärivuorokautista kuntoutusta antavaa ensikotia sekä neljä erilaista avopalveluyksikköä, toukokuusta alkaen kolme avopalveluyksikköä asiakastyön päätyttyä Perhetalossa. Palveluista on mahdollisuus suunnitella jokaiselle asiakasperheelle heidän tarpeitaan vastaava hoitokokonaisuus. Perheet saattavat olla ensikotipalvelujen piirissä yhteensä 2 - 3 vuotta. Ensikotikuntoutus (ympärivuorokautinen perhekuntoutus ja avopalvelut) perustuu aina yksilölliseen hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen (mielenterveystoimisto, päihdehuolto, perheneuvola, neuvola tms.) edustajia. Perhekuntoutuksessa yhdistyy terapeuttinen työskentely ja käytännön toiminta. Asiakkaat käyvät omaa muutosprosessiaan läpi sekä yksilöllisesti oman työntekijän kanssa että ryhmässä toisten asiakkaiden ja työryhmän jäsenten kanssa. Kuntoutukseen sisältyy myös tukiverkostojen kartoittaminen ja etsiminen sekä jatkuva arviointi. Kuntoutuksen suunnittelu ja arviointi tapahtuu lastensuojeluneuvotteluissa 1 - 2 kk:n välein. Mukana näissä ovat perhe, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja perheen kanssa ensikodissa/avopalvelussa työskentelevät työntekijät. 5 Yhdistyksen palveluiden portaat: Vuoden 2011 aikana edelleen kehitettiin palveluita erityisesti ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeiselle ajalle. Palveluiden portaissa mallinnetaan asiakkaille riittävän pitkäkestoinen, mutta asteittain kevenevä tukimalli. Sisäinen yhteistyö kehittyi ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen onnistuivat hyvin. Esimerkiksi ensikotijakson jälkeen asiakas siirtyi itsenäisen asumisen tukityöhön ja perhekuntoutus Varvaran jaksolle, jonka aikana perhetyö toteutettiin asiakaslähtöisesti ensikodin ja Varvaran työntekijän parityönä. 2.1 Odotusajan työn rakenteet Helsingin ensikodin yksiköissä työskenneltiin vuoden aikana odotusajan työn rakenteiden selkiyttämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi. Työllä haluttiin tuoda esille odotusajan työn tärkeyttä niin odottavalle äidille kuin syntyvälle vauvalle. Työn keskeinen tavoite on tukea ja mahdollistaa äidin ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen syntyminen. Yhteistyötahoille on haluttu korostaa odotusaikana tehtävän työn merkitystä ja oikeaaikaisuutta ensikodin asiakkaiden vanhemmuuden tukemiseksi ja vauvan vastaanottamiseen tarvittavien valmiuksien vahvistamiseksi. 6 ODOTUSAJAN TYÖSKENTELYN MERKITYKSESTÄ: ODOTUSAJAN VAKAUTTAVAN VUOROVAIKUTUSHOIDON OIKEA‐AIKAISUUS: (Osittain Mirja Sarkkisen luentomateriaalista 10.10.2011) Odotuksen aikana työskentelyn ajankohdalla ja käytettävissä olevalla rajallisella ajalla on erityisen suuri merkitys. Työskentelyn aikana arvioidaan missä vaiheessa raskauden vuorovaikutuspsykologista prosessia odottaja parhaillaan on. Odottavaa tuetaan selviytymään odotuksen eri vaiheiden haasteista ja siirtymään seuraaviin kehityshaasteisiin. Odotusaikana työskentely on erityisen tärkeää koska on osoitettu, että odotus on otollinen aika psyykkisille ja vuorovaikutuksellisille interventioille. Odottava äiti on poikkeuksellisen vastaanottavainen uusille kontakteille sekä hoivalle ja hoidolle, mikä auttaa odottavan äiti-identiteetin muodostumista. Odottavan äidin riittävän turvallinen suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemuksiin auttaa odottavaa luomaan joustavia ja johdonmukaisia mielikuvia vauvastaan ja itsestään äitinä. ODOSTUSAJAN TYÖN TAVOITTEET: • • • • • • • • • Odottava voi luoda tunnesuhteen masuvauvaansa ja kiinnittyä häneen Odottava voi kehittää omaa identiteettiään äitinä / isänä / vanhempana Odottavaa paria tuetaan tulemaan vauvaperheeksi Annetaan perheiden tarpeisiin vastaava yksilöllinen synnytysvalmennus Tarvittaessa ensikodin tukihenkilö lähtee vakauttamaan perhettä synnytyksen ajaksi perheelle mahdollisimman hyvä kokemus syntymästä Työskentelyssä huomioidaan äidin lisäksi myös masuvauvan tarpeet Työskentelyssä tuetaan äitiä päihteettömyyteen ja minimoidaan näin päihteiden käytöstä seuraavat mahdolliset sikiövauriot Odotuksen aikana luodaan yhteistyösuhde, joka edesauttaa äidin ja vauvan vuorovaikutushoitoa myös vauvan synnyttyä Tavoite on raskauden vuorovaikutuspsykologisen prosessin saattaminen mahdollisimman lähelle normaalia odotusprosessia! 3. HELSINGIN ENSIKODIN TOIMIPISTEET 7 3.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues) Perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi tarjoavat pitkäkestoista ympärivuorokautista kuntoutusta (3 kk – 12 kk) lasta odottaville ja vauvan saaneille perheille. Balanssissa on pitkäkestoisen kuntoutuksen lisäksi mahdollisuus myös lyhytkestoisiin (2 vk – 1 kk) hoitojaksoihin. Ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaina ovat mm. teini-ikäiset vanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia tai jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea heikkolahjaisuutensa/kehitysvammaisuutensa vuoksi. Vallilan yksiköissä kehitettiin odotusajan työn rakenteiden lisäksi myös isätyön sekä itsenäisen asumisen (ITU) ja kotiutumisen tukityön rakenteita. Näiden palvelumuotojen kehittäminen lähti asiakasperheiden tarpeista, ja niillä halutaan vahvistaa asiakastyön jatkuvuutta ja asiakkaiden kanssa saavutettujen tulosten pysyvyyttä. Balanssissa toteutuneiden kuntoutusjaksojen pituudet voivat vaihdella 2 viikosta useaan kuukauteen, sillä yksikön toimintaan kuuluvat sekä lyhytkestoinen (2 vk), vauvaperheen arkea ja elämää rytmittävä, varhaisen tuen Rytmi blues että pidempikestoinen, äkillisessä elämänkriisissä uupuneiden perheiden tai vanhemman mielenterveyden häiriöstä kärsivien perheiden auttaminen. Balanssin asiakaskunnan huonovointisuuden vuoksi perhekuntoutusjaksot olivat aiempaa pidempiä. Joidenkin Rytmi blues –jaksolle tulevien perheiden kohdalla lyhyt jakso osoittautui riittämättömäksi ja he siirtyivät jatkamaan pidempikestoiseen kuntoutukseen. Balanssissa asiakkaiden keski-ikä on hiukan muita yksiköitä korkeampi. Tämä johtuu Rytmi blues –jaksolle tulevista asiakkaista sekä siitä, että Balanssiin voi tulla myös perhe, jossa lapsi on jo yli vuoden ikäinen sekä perhe, jossa vauvalla on isompia sisaruksia. 8 Joissakin alle kuukauden mittaisissa kuntoutusjaksoissa arvioitiin, että ensikotikuntoutuksella ei pystytä tukemaan vanhemmuutta riittävästi, vaan lapsi tarvitsee sijoituksen perheen ulkopuolelle. Joskus perhe itse halusi pois ensikodista, esimerkiksi siksi että yhteisökuntoutus tuntuu raskaalta tai vaikealta. Kaksi äitiä halusi antaa lapsen adoptioon tai sijoitettavaksi. Perheyksiköiden työskentely perustuu yhteisökuntoutukseen, johon sisältyy yhteisöllisten menetelmien lisäksi yksilö- ja perhetapaamisia, verkostoneuvotteluja sekä toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Kuntoutuksen tavoitteena on kiintymyssuhteen syntyminen lapsen ja vanhempien välille, perheen sisäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja paraneminen sekä arjen hallinta. Yksiköiden asiakkaat osallistuivat vuoden 2011 aikana toiminnallisiin- ja keskusteluryhmiin sekä ulkopuolisen musiikkiterapeutin viikottaiseen vanhempi-vauva -musiikkiterapiaan. Asiakkaiden kanssa retkeiltiin lähialueilla pienimuotoisesti ja toteutettiin yön yli kestäviä perhekuntoutusleirejä. Yksilöllisen perhetyön ohella yhteisökuntoutuksen työmuotoina olivat yhteiset aamuhetket sekä selkeät päivä- ja viikko-ohjelmat. Arjen ohjaustoiminnan lisäksi menetelminä käytettiin mm. vauvahavainnointia, videointia, vauvan tarvekarttaa, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikarttaa sekä vanhemmuuden arviointia ja Theraplayta. Vuorovaikutussuhteen tukemisen ja lapsen näkyväksi tekemisen lisäksi vuonna 2011 työskenneltiin asiakkaiden kanssa paljon myös arjen hallinnan ja taloudellisen selviytymisen edistämiseksi. Ensikodin ympärivuorokautisissa yksiköissä henkilökunnan vaihtuvuutta tapahtui vuoden 2011 aikana jonkin verran. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa vahvistettiin henkilökunnan moniammatillisuutta. Lisäksi Kaneliin ja Balanssiin palkattiin kesällä yksiköiden yhteinen sosiaalityöntekijä. Yhteisellä kehittämistyöllä edistettiin työntekijöiden liikkuvuutta yksiköiden välillä ja siten moniammatillisuuden ja osaamisen hyödyntämistä kaikissa yksiköissä asiakkaiden tarpeista lähtien. Tätä kehitystyötä jatketaan myös vuoden 2012 aikana. 9 Kaikissa ensikodin kolmessa ympärivuorokautisessa perheyksikössä kehitettiin vuoden 2011 aikana perhekuntoutuksen sisältöä ja luotiin sille yhteisiä rakenteita. Hoidon rakennetta luotiin vauvan kehityspsykologinen kaari huomioiden. Yhteistyötä tehtiin paitsi kuntien sosiaalitoimien kanssa myös mm. neuvoloiden, nuoriso- ja aikuispsykiatrian sekä lasten- ja nuortensairaalan sosiaalipediatrisen yksikön kanssa. Perhekuntoutuksen rakenteiden kehittämistä jatketaan edelleen vuonna 2012. Perheyksikkö Kanelissa kuntoutus painottui yhteisöllisyyteen. Yksikön pieni koko mahdollisti intensiivisen ja luontevan arjessa tapahtuvan ohjaustoiminnan. Pääpaino työskentelyssä oli lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen edistämisessä. Työntekijät toimivat tulkkina lapsen ja vanhemman välillä nostaen esiin lapsen ääntä ja tarpeita. Tällainen yhdessä toimiminen ja lapsen tarpeiden sanoittaminen auttoi vanhempia havainnoimaan ja huomaamaan lastensa tarpeita. Yhteisöllisyyttä pidettiin esillä tiimin viikkotapaamisissa ja kehittämispäivissä. Perheyksikkö Triangelin suuri asiakaspaikkojen määrä asettaa haasteita niin yhteisökuntoutuksen kuin yksilöllisyyden näkökulmasta. Yksikön vahvuus on monipuolisemmissa toimintamahdollisuuksissa sekä yhteisön tuessa asiakkaille, jotka hyötyvät isommasta yhteisöstä ja vertaistuesta. Yhteisöllinen kuntoutusote vahvistui ja uutena muotona siihen tuotiin vauvojen yhteisöpalaveri, jossa käsiteltiin mm. yhteisössä esiin tulevia asioita vauvanäkökulmasta. Kanelin ja Triangelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä 10 Balanssin aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä Kaikissa yksiköissä päädyttiin joissakin tapauksissa vauvan sijoitukseen. Tällöin vauvojen elämän alkutaival oli turvallinen ja ohjaajien tarjoaman korvaavan hoidon ansiosta eteenpäin kantava. Kansalaistoiminnan vahvistamista Kanelissa, Triangelissa ja Balanssissa olivat mm. isien osallistuminen isätyön kehittämiseen ja asiakasperheitten osallistuminen tiedotus- ja vaikuttamistyöhön. Perheet antoivat lehtihaastatteluja ja osallistuivat joulukadun avajaisiin ja villapeittotapahtumaan ensikodin joukoissa. Baby blues –avopalvelut Baby blues –avopalveluja kehitettiin ja päädyttiin irrottamaan ne omaksi kokonaisuudeksi Balanssi yksiköstä syksyllä 2011. Näin käsitteen ’Baby blues’ alla olevat palvelut vastaavat paremmin Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenjärjestöjen Baby blues -toimintaa. Baby blues –avopalvelut pitivät sisällään neuvontapuhelimen, synnyttäjien tukihenkilötoiminnan (doula) sekä kaikille perheille tarkoitetut uni-illat. Neuvontapuhelin päivysti kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan ja uni-illat vakiintuivat pidettäviksi säännöllisesti noin kuukausittain. Neuvontapuhelimessa perheitä tuettiin keskusteluin ja ohjein löytämään ratkaisuja valvottavien vauvojen hoitoon ja siten helpottamaan perheiden tilanteita. Neuvontapuhelimen kautta ohjautui myös asiakkaita sekä Balanssi- että Rytmi blues –kuntoutusjaksoille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät pyysivät edelleen runsaasti neuvoja ja tukea yksikön työntekijöiltä kohtaamiensa perheiden ongelmiin liittyen. 11 Doula–synnytystukihenkilötoiminta on tarkoitettu pääkaupunkiseudun synnyttäjille, jotka haluavat tukihenkilön mukaan synnytykseensä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä synnyttäjien turvallisuuden tunnetta, joka takaa vauvalle ja perheelle mahdollisimman hyvän syntymäkokemuksen. Doula-toiminta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukisuhteiden määrä lisäätyi vuoteen 2010 verrattuna noin 36 % ollen vuonna 2011 noin 70. Vapaaehtoisina toimivien doulien määrä on säilynyt viime vuosina suunnilleen samana. Doulia on hieman yli 30. 3.2 Perhekuntoutus Varvara Perhekuntoutus Varvaran palvelut on tarkoitettu vauvaa odottavalle tai alle 2-vuotiaan lapsen perheille, joissa arki ei suju, lapsi ei saa ikätasoaan vastaavaa hoitoa ja/tai jotka ovat tehostetun avohuollollisen tuen tarpeessa. Varvaraan voi hakeutua vanhemman masennuksen, uupumuksen, eriasteisten mielenterveyspulmien tai arjen toimimattomuuden vuoksi. Varvaran kuntoutus sopii myös psykiatrisen hoidon rinnalle ja/tai jatkoksi. Varvaraan asiakkaita ohjataan hyvin monipuolisesti eri tahojen kautta. Tämä on yksikön toiminnasta tiedottamiselle ja asiakasvirran tasaamiselle merkittävä haaste. Varvarassa aikuisten ja lasten ryhmätoiminnot, lasten kanssa tehtävä suora työ, keskustelu, havainnointi, mallittaminen ja ohjaaminen sekä yksilökohtainen perhetyö eri muotoineen nivoutuivat kokonaisuudeksi. Varvaran kuntoutuksen tavoite oli lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen turvaaminen, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Varvaran palvelut käsittivät kolme erillistä suljettua ryhmää: kaksi päiväryhmää sekä Jälkkäriryhmä (eli jälkihuoltoryhmä). Isä-vauvaryhmien toiminnassa oli kolmas vuosi, ja työmuoto päätettiin vakiinnuttaa osaksi palveluja. Varvaran toiminta on osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa alueellista päiväryhmätoimintaa, jonka toimintaan sisältyy noin viiden päivän mittaiset perhekuntoutuskurssit Sopukassa. 12 Varvaran nykyiset ja entiset asiakkaat tulivat entistä innokkaammin mukaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseen. 20 vapaaehtoista osallistui yhdistyksen kirpputorin järjestelyihin. Varvaran ryhmäpäivät olivat strukturoituja ja rakenteeltaan toistuivat samankaltaisina. Aamupäivisin äiti-lapsipareille oli oma terapeuttinen toiminnallinen ryhmä. Näissä työskentelymenetelminä käytettiin mm. musiikkiterapiaa, ryhmämuotoista Theraplayhoitoa, leikki- ja laulutuokioita, kädentöitä ja yhdessä leikkimistä. Iltapäivisin kokoontui aikuisten suljettu ryhmä ja lapsilla oli samaan aikaan oma, lapsityöntekijän ohjaama ryhmä. Aikuisten terapeuttisissa ryhmissä käytettiin menetelminä mm. ryhmäkeskusteluja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Psykodraamatyöskentely menetelmänä sekä erilaiset rentoutushoidot ovat vakiintuneet osaksi Varvaran kuntoutusta. Keskusteluryhmissä keskeisiä aiheita olivat mm. äitiys, vanhemmuus, sukupolvien ketjut ja mallit, naiseus sekä perheiden suhteet, toimivuus ja seksuaalisuus. Päiväryhmissä käytettiin säännöllisesti tapahtuvaa videointia äiti-vauvaparien keskinäisten vuorovaikutustilanteiden tutkimiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Lapsikohtainen työ on vahva osa Varvaran työskentelyn kokonaisuutta vanhempien yksilö- ja perhetyön lisäksi. 13 Isä-vauva-ryhmät kokoontuivat suunnitellusti noin kerran kuussa ja niihin osallistui isiä lapsineen sekä päiväryhmäjaksolla että Jälkkäriryhmässä olleista perheistä. Jälkkäriryhmä kokoontui lauantaisin kerran kuukaudessa. Uutena palvelumuotona on myös Varvaran työskentelyyn lisätty ITU (itsenäisen asumisen tukityö) sekä kotiutumisen tukityö. Varvaran keskeinen yhteistyötaho Helsingin kaupunki siirsi vuoden 2011 aikana Varvaraan asiakasohjauksen lastensuojelusta perheneuvolan vauvaperheen vastaanottotiimille. Helsingistä tulevilla Varvaran asiakkailla ei muutoksen myötä ole enää välttämättä lastensuojelun asiakkuutta. Muista kunnista keskeisimmin asiakkuudet ovat edelleen tulleet lastensuojelun ohjaamana. Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat 14 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö Vallilan kaikissa yksiköissä jatkettiin itsenäisen asumisen tukityötä (ITU) vuonna 2011 ja sitä pyrittiin mallintamaan aiempaa selkeämmin. Työskentely on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tukiasumista tiiviimpää tukea, mutta hieman itsenäisempää kuin laitosasuminen. ITU-työ laajennettiin koskemaan myös Perhekuntoutus Varvaraa, johon se räätälöitiin asiakasperheen tarpeista johtuen. Kotiutumisen tukityölle kehitettiin aivan vuoden 2011 lopulla palvelupaketti, jolla mahdollistettiin tukityö ensikodilta pois muuttavalla asiakasperheelle heidän omaan kotiinsa. Kotiutumisen tukityössä asiakasperhe saattaen siirretään kotikuntansa palveluiden piiriin. Tavoite oli, että asiakkaan hoitojatkumoon ei tule katkosta ja luottamuksellinen suhde omatyöntekijään mahdollistaa asiakkaalle vaikeidenkin asioiden käsittelemisen raskaassa muutosvaiheessa. Ensimmäiset kokemukset kotiutumisen tukityön toteutuksesta olivat asiakkaiden, kunnan työntekijöiden ja ensikodin työntekijöiden kokemusten mukaan erittäin hyviä. 15 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS VAUVALLE/LAPSELLE JA VANHEMMILLE • • • • Tukityön kokonaisuus suunnitellaan aina perhekohtaisesti! taisesti Omatyöntekijä toimii perheen tukihenkilönä Omatyöntekijällä on arvokasta tietoa perheen vahvuuksista ja heikkouksista sekä perheelle sopivimmista ongelmien ratkaisukeinoista Omatyöntekijä saattelee perheen uuteen elämäntilanteeseen ja auttaa perhettä liittymään elinympäristöönsä • • • • • Perheiden tukiverkostojen vähyys voi näkyä lapsessa hyvinkin nopeana voinnin heikkenemisenä vanhempien joutuessa liian suurteen haasteiden eteen ilman tukea Lapsi tarvitsee kontaktikykyisiä ihmisiä säilyttääkseen vitaalisuutensa Ensikodissa asuneiden perheiden lapset eivät välttämättä hae kotona vuorovaikutusta vanhempien jaksamattomuuden, sosiaalisten ongelmien, psyykkisen huonovointisuuden tai muiden ongelmien vuoksi. Lasten avuntarve voi jäädä huomaamatta heidän ”tyytyväisyytensä ja helppohoitoisuutensa” vuoksi, jolloin he jäävät vaille asianmukaista hoitoa Lapsen avuntarpeen huomioiminen voi tapahtua myös liian myöhään tukiverkoston ja siten myös kontrollin puuttumisesta johtuen 16 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS KOTIKUNNAN TYÖNTEKIJÄLLE • • • • • Ensikodin omatyöntekijä siirtää saattaen perheen kotikunnan palveluihin uuden työntekijän työparina Ensikodin työntekijä siirtää arvokasta tietoa asiakasperheen kanssa työskentelystä ja ongelmien ratkaisemisesta uudelle työntekijälle yhteistyössä asiakkaan kanssa Yhteisillä kotikäynneillä tuetaan perhettä säilyttämään ensikodilla opittu säännöllisyys ja ennakoitavuus vauvan arjessa Vauvan entuudestaan tunteva työntekijä havaitsee nopeasti muutokset lapsen voinnissa ja pystyy reagoimaan niihin Kotiutumisen tukityöllä pyritään turvaamaan keskeytyksettä vauvan hyvä, ensikodilla alkanut, kasvu ja kehitys. 3.3. Perhetalon palvelut Helsingin sosiaaliviraston ostopalvelusopimus Perhetalon palveluista päättyi 30.4.2011. Viimeiset kuukaudet työryhmän asiakastyö keskittyi perheiden tukemiseen muutostilanteessa ja auttamiseen uuden asunnon hankkimisessa ja uusien tukipalvelujen piiriin siirtymisessä. Suurin osa asiakasperheistä muutti pois Perhetalosta 30.4. mennessä, mutta osalla uuden asunnon saaminen kesti pidempään. Työryhmän kanssa käytiin yt-neuvottelut, ja osa henkilökunnasta jouduttiin irtisanomaan. Kaksi työntekijää siirtyi yhdistyksen muihin toimipisteisiin. 17 4. Päihdeperheiden ensikotipalvelut Helsingissä 4.1 Oulunkylän ensikoti (OEK) • Oulunkylän ensikoti on viisipaikkainen kuntoutusyksikkö päihde-ongelmaisille raskaana oleville tai jo synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Vuosi 2011 oli yksikön 22. toimintavuosi. • yksi kuntoutuspaikoista on tarkoitettu kahden vanhemman perheille. Muilla paikoilla ovat ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa vain äiti ja lapset. Isät voivat osallistua kuntoutukseen avopalveluasiakkaina. He voivat olla mukana päivisin, osallistua perhettä koskeviin neuvotteluihin ja yöpyä ensikodissa kerran viikossa niin sovittaessa. • työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. • tavoitteena on saada äiti luopumaan päihteistä odotusajaksi ja näin ennaltaehkäistä päihteiden aiheuttamia sikiövaurioita. Lapsen syntymän jälkeen tavoitteena on äidin ja isän päihteiden käytön hallinta, irrottautuminen tuhoavasta päihdekulttuurista sekä riittävän hyvä äitiys ja vanhemmuus. • ensikoti toimii yhteisökuntoutuksen periaatteella. Kuntoutukseen sisältyy kahdenkeskiset keskustelut lähityöntekijän kanssa, lapsen kanssa työskentely ja lapsen tarpeiden esiin nosto, lapsen vanhempien tukeminen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kodin hoitoon liittyvissä asioissa, perheneuvottelut, verkostokokoukset, yhteisölliset hoitokokoukset, toiminnalliset ryhmät, luova toiminta, huumetestit, korva-akupunktio sekä yhteistyö viranomaisten ja perheiden lähiverkoston kanssa. Vuorovaikutusta vanhempien ja vauvan välillä tutkitaan videoinnin avulla. Vuonna 2011 vahvistettiin lapsityössä ja äitien päihdekuntoutuksessa jo aiemmin opittua. Asiakkaiden tukeminen päihteistä luopumiseen jo odotusaikana ei toteutunut odotetusti, sillä vain yksi äiti pääsi kuntoutukseen pari kuukautta ennen synnytystä, kaksi äideistä vain juuri ennen synnytystä ja muut tulivat kuntoutukseen vasta lapsen kanssa. Tämä johtui siitä, että ensikoti oli täynnä lähes koko vuoden. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat iältään 20 – 41 vuotiaita. Painopistealueena oli erityisen vaativien asiakkaiden kuntoutus. Asiakkaiden turvallisen kotiutumisen kehittämistä jatkettiin. Yhteisökuntoutuksessa keskityttiin vertaistuen vahvistamiseen aamukokouksissa, yhteisökokouksissa, retkahdusryhmissä, yhteisöllisessä hoitokokouksessa ja arkipäiväisessä oleskelussa. Käytännössä tämä näkyi yhteisön hyvänä ilmapiirinä ja vähäisinä retkahtamisina sekä vahvana sitoutumisena kuntoutukseen. Keskimääräinen kuntoutusaika oli 7,2 kk ja suuri osa asiakkaista halusi perustella lastensuojelulle, miksi yli puolen vuoden kuntoutus on tarpeellinen. Pitempään kuntoutuksessa olleet asiakkaat osallistuivat uusien asiakkaiden perehdytykseen. Kuntoutuksen loppuvaiheeseen tarkoitettuun vahvan tuen asumisharjoitteluasuntoa hyödynnettiin kahden perheen kotiharjoittelupaikkana, kun omaan asuntoon ei saatu maksusitoumuksia tai perheellä ollut muuta turvallista paikkaa harjoitella itsenäistä asumista. 18 Lapsen pitämistä mielessä, tarpeiden huomaamista ja lapsen puolesta puhumista korostettiin yhteisön arkisessa kanssakäymisessä. Arki-iltoina toteutettiin säännöllisesti lasten leikkihetkiä, joissa vanhemmat osallistuvat lapsensa kanssa ohjattuun leikkiin. Vuoden aikana pidettiin noin 90 leikkihetkeä. Asiakkaita motivoitiin ottamaan uudelleen yhteys niihin sukulaisiin tai tuttaviin, joilla ei ole päihdeongelmia ja jotka voivat toimia asiakkaan tukena. Perheiden tukiverkostoon kuuluvia tärkeitä ihmisiä kutsuttiin myös tutustumaan ensikodin toimintaan ja osallistumaan juhliin. Isovanhempien vertaisryhmä kokoontui neljä kertaa tukeakseen toisiaan ja kuntoutuvia lapsiaan. Ryhmä järjesti asiakkaiden joulujuhlan Avopalvelu Pesän tiloissa. Yhdistyksemme päihdeyksiköiden kuntoutuksessaan edenneille asiakkaille tarkoitettu vertaisryhmä aloitti toimintansa. Asiakasperheet osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. He mm. tekivät ammattilaisten avulla Mahdollisuus-lyhytelokuvan ja tapasivat kansanedustajia vaikuttaakseen hoitomallin rahoitukseen. He osallistuivat myös yhdistyksen kansalaistoiminnan hankkeen suunnitteluun sekä yhdistyksemme kirpputoritoimintaan. Ensikotikuntoutuksen aikana yhteistyötä tehtiin asiakkaiden samanaikaisten päihde- ja mielenterveyshoitopaikkojen kanssa. Asiakkailla, joilla ei hoitokontakteja ollut, pyrittiin jatkohoidon aloittamiseen jo kuntoutuksen aikana. Jatkohoitopaikkoja olivat mm. Mielenterveystoimisto, Päihdepsykiatrinen poliklinikka, Korvaushoitopoliklinikka, A-klinikka, Avopalvelu Pesä ja alueen perhetyö. Kaikkien perheiden yhteistyö jatkui lastensuojelun kanssa ja heillä oli säännölliset käynnit sosiaalipediatrian poliklinikalla. Oulunkylän ensikoti on sitoutunut Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän laatujärjestelmään, mihin sisältyy säännölliset asiakaskyselyt kuntoutuksesta. Oulunkylän ensikodille myönnettiin laatusertifikaatti vuonna 2010. 19 4.2 Avopalveluyksikkö Pesä • Pesä tarjoaa avopalveluja päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille perheineen ja vauvaperheille. Vuosi 2011 oli yksikön 14. toimintavuosi • työskentely asiakasperheiden kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä • työskentelyllä tuetaan päihteettömyyttä, vanhemmuutta ja perheen sisäistä vuorovaikutusta • etsivällä työllä pyritään tavoittamaan hoidon piiriin päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä, joita kohdataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteissä Vuoden 2011 toiminnan painopiste oli psykoedukatiivisen työotteen vahvistaminen vuorovaikutushoidossa. Ryhmäkuntoutuksessa toimi taustateoriana EA-teoria (emotionaalinen saatavillaolo), johon tukeutuen asiakkaat ja työntekijät opettelivat yhdessä vanhemmuuden taitoja. Vuodelle 2011 suunniteltu Tsemppiryhmä ei käynnistynyt, koska siihen ei saatu anottua rahoitusta. Toimintaan vaikuttivat henkilökuntamuutokset Pesän vastaavan sosiaalityöntekijän sekä kolmannen ohjaajan vaihduttua toukokuussa sekä Pesän suuri asiakasmäärä. Vuoden aikana tutustujia oli 33 perhettä, joista kuntoutukseen kiinnittyi 14 perhettä. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat 20 – 40 –vuotiaita. Vuoden aikana Pesässä oli kuntoutuksessa 32 perhettä. Suuri asiakasmäärä mahdollisti yhteisö- ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteuttamisen. 20 Perhekohtaisessa kuntoutuksessa vauvaperheiden kanssa toteutettiin perheelle etukäteen suunniteltuja vuorovaikutusta tukevia leikkihetkiä. MIM- vuorovaikutushavainnointia ja Theraplay- menetelmiä hyödynnettiin ja niiden käyttöä vahvistettiin. Viisi perhettä sai Theraplay- vuorovaikutushoitoa. Vauvahierontaa toteutettiin sekä ryhmä- että perhetapaamisissa. Vanhempi-lapsiryhmä jatkui vuodenvaihteeseen saakka entiseen malliin, ja Theraplay-henkinen muskari vakiintui osaksi Pesän toimintaa. Muskari oli yksi pesäkuntoutuksen suosituimpia ryhmiä ja siihen päästäkseen osa perheistä joutui jonottamaan vapautuvaa paikkaa. Raskaana olevien naisten kuntoutuksessa kiinnitettiin huomiota kohtuvauvaan, jolle oli nimetty oma työntekijä. Raskaana olevien naisten ryhmämuotoinen kuntoutus toimi koko vuoden. Syksyllä aloitettiin uusi jatkokuntoutusryhmä varsinaisen Pesä-kuntoutuksen päättäneille perheille. Jatkokuntoutusryhmä kokoontui kahtena iltana kuukaudessa ja ryhmässä jatkettiin Pesä-kuntoutuksessa tutuksi tulleen EAteorian syventämistä. Isäryhmä jatkoi Pesän vakiintuneena toimintona. Pesässä oli viime vuonna 8 isäasiakasta, jotka osallistuivat aktiivisesti lasten musiikkileikkihetkiin ja isäryhmiin. 21 Asiakkaiden kanssa tehtiin päiväretkiä perheiden valitsemiin retkikohteisiin. Sopukan perhekuntoutusleirejä pidettiin asiakkaiden toiveesta kaksi, ja retkien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli huikeat 59 asiakasta. Asiakkaat osallistuivat kesä- ja joulujuhlan suunnitteluun, harjoituksiin ja toteuttamiseen. Yhdellä Pesän entisellä asiakkaalla oli mahdollisuus toimia keittiöharjoittelijana työvoimatoimiston kustantamassa työkokeilussa. Yksi entinen asiakasäiti aloitti vapaaehtoistyöt Pesässä, mutta joutui ajanpuutteen takia keskeyttämään ne päästyään työharjoitteluun. Pesän isille ja lapsille tarjoutui mahdollisuus osallistua psykologi Jari Salon valokuvausprojektiin joka jatkuu vuoden 2012 syksyyn saakka. Pesän tiloissa käynnistyi naisten NA- ryhmä, joka kokoontuu kahden viikon välein Pesän olohuoneessa. Pesän kuntoutuksen aikana asiakkaita ohjattiin asiakkaan tarpeen mukaisiin hoitoihin. Asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa jatkohoitopaikkoihin. Neuvotteluissa ja asiakkaiden hoidollisissa keskusteluissa Pesän yhtenä tehtävänä oli varmistaa, että lapsen tarvitsema tuki ja hänen tarpeisiinsa vastaava säännöllinen hoito otetaan huomioon jatkohoitoa suunniteltaessa. Avopalvelu Pesä on sitoutunut Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän laatujärjestelmään, mihin sisältyy säännölliset asiakaskyselyt kuntoutuksesta. Pidä kiinni® –hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti vuonna 1998 Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Pidä kiinni –projektin, jonka tavoitteena on ollut kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Hoitojärjestelmälle myönnettiin ®-merkki vuonna 2009. Vuonna 2003 Espoossa toimintansa aloittaneet avopalveluyksikkö Esmiina ja ensikoti Helmiina ovat osa tätä valtakunnallista Pidä kiinni ® -hoitojärjestelmää. Vuosi 2011 oli siis yksiköitten yhdeksäs toimintavuosi. RAY jatkoi rahoitusta vuodelle 2011 ja sen lisäksi valtio osoitti rahoitusta hoitojärjestelmälle Ensi- ja turvakotien liiton kautta. Hoitojärjestelmän rahoitus on huomioitu myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisessa kunnille, mutta rahaa ei ole erikseen ”korvamerkitty” päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Avopalveluyksikkö Esmiinan ja ensikoti Helmiinan perustehtävänä on Pidä kiinni hoitojärjestelmän tavoitteiden mukaisesti ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana, tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lisäksi tavoitteena on olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaalija terveydenhuollossa. 22 4.3 • • • • • Ensikoti Helmiina Ensikoti Helmiina on viisipaikkainen kuntoutusyksikkö päihdeongelmaisille raskaana oleville tai synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Toukokuusta 2011 on yhdessä perheessä isä voinut olla mukana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa. Muille isille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana avoasiakkaina ja he voivat sovitusti yöpyä ensikodissa. työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Helmiinassa toimitaan yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon sisältyy mm. säännölliset yhteisökokoukset, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. äiti-vauva pari (myös kuntoutuksessa oleva isä) saa kuntoutusjakson alkaessa omat lähityöntekijänsä. Äidin ja isän lähityöntekijät paneutuvat vanhempien kanssa heidän elämäntilanteensa hahmottamiseen ja uudenlaisen elämän oppimisen ja harjoittelun tukemiseen. Lapsen lähityöntekijä työskentelee vanhemmuuden tukemisen näkökulmasta ja toimii lapsen äänenä kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson aikana perheen kokonaistilanne kartoitetaan ja laaditaan perhekohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen verkoston kanssa. Kuntoutusjaksoon kuuluvat päihdeseulat, yksilö- ja perhekeskustelut sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen havainnoiminen ja tukeminen sekä perheen kuntoutussuunnitelmaan perustuvat kotiharjoittelut ja jatkohoidon järjestäminen. 23 Vuoden aikana ensikoti Helmiinan kuntoutuksessa oli yhteensä 15 perhettä, joka on suurin määrä yhden vuoden aikana Helmiinan historiassa. Palvelutiedusteluja tuli vuoden aikana 46 perheestä ja näistä 9 perhettä pääsi aloittamaan kuntoutuksensa vuoden aikana. Vuoden aikana kuntoutuksessa olleista äideistä neljä aloitti kuntoutuksensa raskausaikana. Aikuisasiakkaiden ikä tulohetkellä vaihteli 17:stä 39 vuoteen. Helmiinan aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä 24 Suuren asiakasmäärän lisäksi vuosi 2011 oli ensikoti Helmiinassa ison muutoksen vuosi. Parin vuoden suunnittelun tuloksena pystyttiin muuttamaan toimintaa niin, että ensikotiin on mahdollista ottaa myös yhdestä kahteen isää perheensä kanssa ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Se toteutui toukokuussa, jolloin vuokrattiin naapurihuoneistosta lisätilaa 112m². Isätyö nousi vuoden pääteemaksi. Ensimmäinen isä muutti jo toukokuun aikana Helmiinaan kuntoutukseen. Vuoden aikana työskenneltiin ensikodissa asuvan isän lisäksi kolmen avohoitoasiakkaana olevan isän kanssa. Ensikodissa tapahtuvan isätyöskentelyn kehittämisen lisäksi käynnistettiin yhteistyö Espoon Lyömättömän Linjan kanssa, jossa tarkoituksena on perustaa oma isäryhmä Espooseen Helminan ja Esmiinan kuntoutuksessa oleville isille. Koska omaa ryhmää ei vielä vuoden 2011 aikana ollut, Helmiinan isiä ohjattiin avopalveluyksikkö Pesän isäryhmään. Toisena painopistealueena ensikoti Helmiinassa vuodelle 2011 oli vauvojen kanssa tehtävä työ. Viikoittaisen vauvaryhmän sisältöä kehitettiin edelleen käyttäen apuna laulua ja leikkiä sekä elementtejä Theraplay menetelmästä. Työryhmässä koottiin moniste vauvojen kanssa tehtävästä työstä avuksi uudemmille työntekijöille. Monisteessa on mm. ohjeita videointien toteuttamisesta, lapsen lähityöntekijän tehtävistä ja tietoa niistä menetelmistä joita vauvatyössä käytetään, esim. Pikku Portaat –menetelmää. Kukin kuntoutuksessa oleva vauva huomioitiin myös yhteisökokouksissa keskustelemalla erityisesti heidän kehityksestään eri ikävaiheissa. Kuntoutuksen päättyessä vauvoille tehtiin yhteisökokousmerkintöjen pohjalta oma kirja heidän kehityksestään kuntoutuksen aikana. Helmiinan viikko-ohjelman rakenne on säilynyt ennallaan. Yhteisökuntoutuksen rakenteita on yhteisössä pohdittu paljon ja yhteisesti on sovittu sellaisista rakenteista, jotka tukevat suunnitelmallisuutta arjessa. Esimerkiksi asioinnit ensikodin ulkopuolella esitellään yhteisölle edellisenä päivänä ja tehdään kirjallinen suunnitelma miten käynti toteutuu. Vastaavasti käynti puretaan yhteisön kanssa sitä seuraavana päivänä. Keskusteluryhmien sisältöä on kehitetty yhteisössä ja keväällä toteutettiin keskusteluryhmiä niin, että ryhmät olivat asiakastyöntekijäparin suunnittelemia. Ulkopuolisena ryhmänä toteutettiin jälleen Valkonauhaliiton toimesta lyhennetty viiden kerran ”Sylistä elämään” –ryhmä. Ryhmä oli viimevuotiseen tapaan sekä keskusteleva että toiminnallinen. Ryhmään osallistui kaikkiaan kuusi perhettä. Helmiinan ja Espoonlahden seurakunnan yhteistyö jatkui myös vuoden aikana, ja yhteistyössä toteutettiin mm. kahden päivän leiri Velskolan leirikeskuksessa. 25 4. Avopalveluyksikkö Esmiina • • • • Esmiina tarjoaa avopalveluja lastensuojelun asiakkaana oleville päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. työskentelyyn kuuluu perheen kokonaistilanteen kartoitus, päihdekartoitus, tuki-, ja hoitomuotojen arviointi, vanhempi-lapsityöskentely, yksilö- ja parityöskentely, verkostotyö, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät, kotiin tehtävä työ, päihdeseulat sekä puhelinneuvonta ja konsultaatiot. työskentelyllä tuetaan vanhemmuutta, varhaista vuorovaikutusta ja päihteettömyyttä. asiakastyön lisäksi Esmiinan työryhmä tekee etsivää työtä. Etsivän työn kautta luodaan verkostoa niistä toimijoista, jotka työssään kohtaavat päihteitä käyttäviä, raskaana olevia naisia tai vauvaperheitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi etsivään työhön liittyy yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen sekä vauvaperhetyön kehittäminen yhdessä muiden tahojen kanssa Vuoden 2011 painopistealueena Esmiinassa oli lapsen näkökulman vahvistaminen osana päihdetyöskentelyä sekä verkoston kanssa tehtävää yhteistyötä. Välineenä tässä on käytetty lapsen hoitosuunnitelmaa sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Lapsen hoitosuunnitelmaan liittyviä tärkeitä asioita lapsen kehityksestä ja kasvusta on käyty läpi perheen säännöllisissä kuukausittaisissa verkostopalavereissa. Osana päihdetyöskentelyä on yksilö-, perhe- ja ryhmäkeskusteluissa nostettu keskusteluun lapsen asema, turvallisuus ja kokemus päihteistä sekä päihtyneistä aikuisista. Lapsen näkökulman vahvistamisessa on myös hyödynnetty kahden ammattikorkeakoulu opiskelijan opinnäytetyötä, jossa opiskelijat yhdessä Esmiinalaisten kanssa työstivät ”Lapsen kirjaa” työvälineeksi varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Vuoden aikana perhekohtainen Theraplay – työskentely liitettiin toimivaksi osaksi viikkosuunnitelmaa. Theraplay –työskentely oli mahdollista aloittaa kaikkien sitä toivoneiden asiakasperheiden kanssa. Toinen painopistealue Esmiinan toiminnassa oli kehittää yhteisöllisyyttä. Viikko-ohjelma oli suunniteltu siten, että viikossa oli kaksi ryhmäpäivää, jotka mahdollistivat yhteisöllisyyden kehittämisen, kun asiakasperheet kokoontuivat yhteisen tekemisen äärelle. Tiistaisin toteutui muskari, joka on lasten ja vanhempien yhteinen laulu- ja leikkihetki. Muskari kehittyi vuoden aikana painottuen enemmän ryhmämuotoisen Theraplayn suuntaan. Torstaisin kokoontui naisten keskusteluryhmä ja samanaikaisesti lasten leikki-ryhmä. Keskusteluryhmässä oli aiheena naisen elämänkaareen liittyviä asioita. Lasten leikkiryhmässä oli jokaisella lapsella mahdollisuus saada hoivaa ja henkilökohtaista huomiota. Yhteisöllisyys lisääntyi Esmiinassa, mutta avopalvelu asetti omat haasteensa tiiviin yhteisön luomiseen. Yhteisökokouksia kuitenkin pidettiin viikoittain, ja syksyllä toteutettiin yhteisöpäivä kerran kuukaudessa. Päivän aikana käytiin yhteistä keskustelua vauvaperhe-arkeen ja kuntoutumiseen liittyvistä asioista sekä pidettiin laulu-leikki hetki ennen yhteistä ruokailua. Yhteisöllisyyttä vahvisti myös Espoon Tuomiokirkko-seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettu kolmen päivän perheleiri. 26 Etsivässä työssä painopistealueena oli edelleen raskaana olevien äitien ohjautuminen Esmiinan asiakkuuteen. Yhteistyötä kehitettiin neuvoloiden, äitiyspoliklinikoiden sekä korvaushoitoklinikoiden kanssa. Esmiina ja Helmiina olivat mm. mukana järjestämässä yhteistyöiltapäivän Jorvin sairaalassa. Tilaisuuteen kutsuttiin perhe- ja aikuissosiaalityöntekijöitä sekä psykiatrian – ja HAL-klinikan työntekijöitä. Esmiinan ja Helmiinan sosiaalityöntekijät osallistuivat Espoon kaupungin hoitoonohjausmallin kehittämis- sekä päivittämistyöryhmään. Yhteistyötä vahvistettiin kutsumalla lähikuntien, mm. Kirkkonummen ja Vantaan, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä keskustelemaan Esmiinan yhteistyömahdollisuuksista. Esmiinan aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä 27 5. TOIMINTAEDELLYTYKSET 5.1 Hallinto Helsingin ensikoti ry on kansalaisjärjestö, jonka hallinto perustuu vapaaehtoistoimintaan. Vuosikokous on yhdistyksen päättävä elin, joka valitsee johtokunnan jäsenet. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 24.3.2011. Vuosikokouksen yhteydessä esitettiin Oulunkylän ensikodin äitien käsikirjoittama lyhytelokuva Mahdollisuus sekä valokuvataiteilija Ari Saarron teos Kipu. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 216. Jäseniin pidettiin yhteyttä jäsenkirjeiden sekä Ensi- ja turvakotien liiton Enska-lehden välityksellä. Jäsenille lähetettiin vuoden aikana neljä kirjettä. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Ritva Winter. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kirsi Suvensalmi. Johtokunnassa jatkoivat Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Markku Karvinen, Marjukka Laine, Outi Ruishalme ja Liisa Waali. Johtokunnan erovuoroisista jäsenistä valittiin uudestaan Kaarina Aromaa. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Tuulevi Syrjäkari. Johtokunnan kokouksiin osallistuivat varsinaisten jäsenten lisäksi henkilökunnan edustajana vastaava ohjaaja Kirsi Syväste sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö. Toiminta- ja taloussuunnitelmien käsittelemiseen osallistuivat myös toimipisteiden johtajat. Johtokunta piti vuoden aikana kymmenen kokousta. Johtokunnan jäsenet käyttivät toimintaan aikaa 589 tuntia eli noin 80 työpäivää. Aikaa kertyi kokousten lisäksi mm. arviointimatkasta Pietariin, johon osallistui neljä johtokunnan jäsentä, Ensi- ja turvakotien liiton Uudet tuulet –seminaarista sekä kansalaistoiminnan johtamisen koulutuksesta, joihin osallistuivat puheenjohtaja Kirsi Suvensalmi, varapuheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen Virpi Dufva sekä toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen. Vuosikokous valtuutti johtokunnan myymään Perhetalon kiinteistön tarvittaessa. Yhdistyksen kansalaistoiminnan työryhmässä oli edustajia sekä asiakkaista, henkilökunnasta että johtokunnasta. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi osallistuttiin Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään kansalaistoiminnan työkokoukseen ja kansalaistoiminnan johtamisen koulutukseen. Työryhmä teki kehittämissuunnitelman, joka perustuu suunnitteluun osallistuneiden asiakkaiden näkemykseen vertaistukitoiminnan tärkeydestä ja jolla yhdistys liittyy Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan hankkeeseen. Suunnitelman toteutus alkaa v. 2012. Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTM-tilintarkastajat Jari Etelämaa ja Kai Salmivuori. Varatilintarkastajina toimivat HTM Martti Haapakoski ja KHT Osmo Immonen. Jari Etelämaa oli Tilintarkastus J. Etelämaa Oy:stä, muut tilintarkastajat olivat Tilintarkastusrengas Oy:stä. Yhteistyö Helsingin ensikoti ry kuuluu jäsenenä ensi- ja turvakotiyhdistysten valtakunnalliseen keskusjärjestöön Ensi- ja turvakotien liittoon. Liiton puheenjohtajana toimi Virpa Puisto Turusta. Helsingin ensikoti ry:n johtokunnan jäsen Virpi Dufva valittiin kolmannelle kaudelleen liittohallitukseen. Hän oli myös liittohallituksen työvaliokunnan jäsen. 28 Helsingin ensikoti ry on Ensi- ja turvakotien liiton kautta jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Lasten Päivän Säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Nuorisoasuntoliitto, Rahaautomaattiyhdistys, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Terveyden edistämisen keskus, Työväen Sivistysliitto sekä Suomen leikki- ja lelumuseon ystävät ry. Helsingin ensikoti ry osallistui Ensi- ja turvakotien liiton lähialueyhteistyöhankkeeseen, jossa kehitetään palveluja venäläisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa päihdeäitien ja vauvaperheiden auttamiseksi Pietarissa ja sen lähialueilla. Yhteistyön mahdollisti Ensi- ja turvakotien liiton Ulkoasiainministeriöstä saama avustus. Helsingin ensikoti ry:n työntekijät toimivat vuoden 2011 aikana luennoitsijoina, alustajina ja muina asiantuntijoina useissa tilaisuuksissa. Usein aiheena oli päihdeongelmainen nainen, raskaus ja vanhemmuus. Myös synnytyksen jälkeinen masennus ja perheiden auttaminen oli kysytty teema, samoin perheiden ryhmämuotoinen ja vertaistukeen perustuva kuntoutus. Tärkeitä yhteistyökumppaneita Helsingin ensikoti ry:lle olivat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten lisäksi Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, Espoo ja Vantaa. Asiakastyössä tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat kuntien lastensuojeluviranomaiset, terveyskeskukset, synnytys- ja lastensairaalat sekä mielenterveyden ja päihdehuollon hoitoyksiköt. Ensikotiyhdistys teki yhteistyötä myös monien muiden pääkaupunkiseudulla toimivien järjestöjen, laitosten, liike-elämän edustajien sekä yksityishenkilöiden kanssa. Mm. Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö, Blue & White –Lions-club, Vallilan Lions-club, ZONTA-naiset ja Centura ry muistivat yhdistyksen toimintaa ja asiakkaita merkittävin lahjoituksin. Myös muiden yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia saatiin. Merkittävä kumppani on myös Suomen Punainen Risti (SPR), jonka vapaaehtoiset kävivät kuukausittain hoitamassa vauvoja Helsingin ja Oulunkylän ensikodeissa antaen näin vanhemmille kaivattuja vapaahetkiä. Helsingin ensikoti ry on Oy Ursulan osakas. Oy Ursula ylläpitää kahvila Ursulaa Helsingin Kaivopuistossa sekä kahvila Pirittaa Tokoinrannassa. Muut osakkaat ovat Käpyrinne ry, Pienperheyhdistys ry, Kansan Sivistysrahasto - Työväen kukkasrahasto, Lomakoti Kotoranta ry sekä Kesäkoti Kallioniemi ry. Helsingin ensikotiyhdistyksen edustajana yhtiön hallituksessa toimi Outi Ruishalme. Yhdistyksen kirpputoritapahtumia järjestävään ryhmään kuului 20 (12 v. 2010) vapaaehtoista. Ryhmän vetäjinä toimivat ohjaajat Kaisa Hulkko ja Helena Kuusivuori. Toimikunta järjesti vuoden aikana seitsemän kirpputoritapahtumaa ja järjestelyiltaa (8). Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan osallistui vuoden aikana kaikkiaan 82 henkilöä (54 v. 2010). Heidän toiminnastaan kertyi 1094 (1174) työtuntia eli noin 146 työpäivää (157). Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhdistys tiedotti toiminnastaan Ensi- ja turvakotien liiton julkaiseman Enska-lehden sekä monien sanoma-, aikakaus- ja ammattilehtien sekä radion ja television välityksellä. Muusta tekemästämme tiedottamis- ja vaikuttamistyöstä kerrotaan vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa. 29 Huomionosoitukset Ensi- ja turvakotien liiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin johtokunnan jäsen Markku Karviselle, ohjaaja Kaisa Hulkolle, Miia Pikulinskylle, Tuija Toivoselle ja Elina Väliviidalle sekä sosiaalityöntekijä Anne Korvenpäälle. Miina Sillanpää –mitali myönnettiin vastaava ohjaaja Eila Mäntyjärvelle. Apurahat Vuonna 2011 Miina Sillanpään opintoapurahoja ei myönnetty, koska hakemuksia ei tullut määräaikaan mennessä. Tutkimukset FM, musiikkiterapeutti Teija Carlsson jatkoi ensikodin asiakkaiden parissa väitöskirjatutkimustaan ”Varhaisen vuorovaikutussuhdehäiriön hoito musiikkiterapiassa – psykoterapeuttinen näkökulma”. Diak Kauniainen Ammattikorkeakoulun opiskelijat Martiina Lahti ja Elli Piirainen tekivät opinnäytetyön ”LAPSI NÄKYVÄKSI, lapsen kirja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen työvälinenä” (Esmiina). 5.2 Organisaatio Helsingin ensikotiyhdistyksen organisaatio v. 2011 päättyessä: Vuosikokous Johtokunta Toiminnanjohtaja Vallilan toimintayksiköt: Päihdeperheiden ensikotipalvelut: Perheyksikkö Kaneli Oulunkylän ensikoti Perheyksikkö Triangeli Avopalveluyksikkö Pesä Perheyksikkö Balanssi Baby blues –avopalvelut Perhekuntoutus Varvara Pidä kiinni ® hoitojärjestelmä Hallinto: Ensikoti Helmiina Taloustoimisto Avopalveluyksikkö Esmiina 30 5.3 Henkilökunta Yhdistyksessä oli vuoden päättyessä vakinaista henkilökuntaa 65 henkilöä. Suurimmalla osalla yhdistyksen työntekijöistä oli sosiaalityöntekijän, -ohjaajan, -kasvattajan tai sosionomin (AMK) koulutus, mutta työryhmiin kuului myös sairaanhoitajia, erikoissairaanhoitajia, kätilöitä, terveydenhoitajia, perheterapeutti, toimintaterapeutti sekä psykologi ja kasvatustieteen maisteri. Vallilan yksiköissä kiinteistöjen talonmiehen tehtävät hoiti ISS Palvelut Oy. Teknisenä isännöitsijänä toimi Isännöintiverkko Oy. It-tukipalveluista vastasi JM-Data Oy. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Kirsi-Maria Manninen (työsuojelupäällikkö), Kaisa Hulkko, Nina Laitila (varavaltuutettuna), Aila Elovuori ja Sini Backman (varavaltuutettuna). Toimikunta piti vuoden aikana neljä kokousta. Toimikunta järjesti kaikille työtekijöille yhteisen TYKY-päivän 12.5. retkenä Haltialan kartanosta viihdekylpylä Flamingoon. Työntekijöiden liikuntaharrastusta tuettiin liikuntaseteleillä ja käynnistämällä liikuntakisa sydäntalven ajaksi. Työpaikkakokouksia (TPD) pidettiin kaksi kertaa. Toinen pidettiin kahdessa ryhmässä: päihdeperheiden ensikotipalvelut omassaan ja Vallilan toimipisteet ja toimisto omassaan. Henkilökunta ja johtokunta kokoontuivat 31.8. yhteiseen kokoukseen käsittelemään vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä henkilökunnan ja johtokunnan välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Henkilökunnan työterveyspalvelut ostettiin Terveystalosta. Työterveyshoitajana toimi Marina Lönnberg ja lääkärinä Anu Oikarinen, psykologina toimi Katriina Pulli ja työfysioterapeuttina Maija Ketorinne. Helsingin ensikoti ry on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan Työnantajat ry:hyn. Henkilökunnan luottamusmiehinä toimivat alkuvuoden Anne Pennanen ja loppuvuoden Helena Kuusivuori (JHL) sekä Eija Takala (Talentia). Luottamusmiehet ja johtoryhmän jäsenet pitivät vuoden aikana neljä yhteistä kokousta. Koulutus Ensi- ja turvakotien liitto järjesti koulutusta ja valtakunnallisia työkokouksia sekä jäsenyhdistysten työntekijöille että luottamushenkilöille. Tilaisuuksia järjestettiin yhdistysten toiminnanjohtajille, päihde-ensikotien johtajille ja ohjaajille, avopalveluyksiköiden vastaaville sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille, taloudenhoitajille, perhekuntoutuksen työntekijöille, Baby blues –työntekijöille ja Lapsityön työntekijöille. Monet työntekijät osallistuivat ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. Yhdistys järjesti toimipaikkakoulutusta itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Niistä mainittakoon Kalliolan kanssa yhteistyössä toteutettu koulutus Traumanäkökulma hoitotyön välineenä sekä edellisenä vuonna alkanut ja toukokuuhun jatkunut esimiesvalmennus, johon osallistuivat kaikki yhdistyksen esimiestyötä tekevät. Eläkeyhtiö Varma tuki taloudellisesti esimiesvalmennusta osana koko yhdistyksen työhyvinvoinnin kehittämistä. 31 Työnohjaus ja konsultaatio Hoitohenkilökunnan työnohjaus toteutettiin ryhmäohjauksena toimipisteittäin. Johtoryhmän ryhmätyönohjaus päättyi keväällä. Tiimivastaavilla jatkui ryhmätyönohjaus. Työnohjaajina ja asiakastyön konsultteina toimivat Leena Helelä, Eini Hämäläinen, Riitta Jauhiainen, Sisko Karinen, Reetta Kekkonen, Hanna Lampi, Jukka Mäkelä, Sinikka Mäkelä, Eeva Puolimatka, Ulla Rasimus, Aino-Maija Rautkallio, Saara Salo, Elina Savonlahti, Florence Schmidt, Anne Suokas-Cunliffe, Marja Turtiainen, Jari Vainio ja Pekka Väänänen. Opiskelijat Yhdistyksen toimipisteissä oli harjoittelijoina opiskelujensa loppuvaiheessa olevia sosiaalityön sekä sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoita. Harjoittelujaksojen pituudet vaihtelivat kuudesta viikosta neljään kuukauteen. 5.4 Talous Yhdistyksen taloutta hoidettiin toimintasuunnitelman ja talousarvion pohjalta. Vuoden 2011 aikana asetetut asiakasmäärätavoitteet saavutettiin melko hyvin. Yhdistyksen tilikauden tulos oli 126.560,09 € alijäämäinen. Kunnilta saatavat asiakastuotot jäivät yhdistystasolla 9,1 % budjetoitua alhaisemmiksi, mutta olivat 1,7 % edellistä vuotta suuremmat. Budjetista jääminen johtui suurimmaksi osaksi tuetun asumisen palvelutoiminnan lopettamisesta keväällä 2011. Kustannukset olivat 3,3 % budjettia alhaisemmat ja 6,9 % edellistä vuotta suuremmat. Vuoden 2010 lopulla Helsingin kaupunki irtisanoi vuodesta 1995 voimassa olleen tuettua asumista koskevan ostopalvelusopimuksensa päättymään 30.4.2011. Ilman laajaa palvelusopimusta Perhetalon palvelutoiminnan ja kiinteistön ylläpidon vaatimia kustannuksia ei saada katetuiksi. Tämän johdosta aloitettiin tammikuussa 2011 yhteistoimintaneuvottelut, joiden tuloksena palvelutoiminta lopetettiin keväällä 2011. Tuetun asumisen palvelun työntekijät jouduttiin siirtämään toisiin tehtäviin tai irtisanomaan. Selvitykset kiinteistön myynti- ja käyttövaihtoehdoista aloitettiin välittömästi Helsingin kaupungin irtisanottua sopimuksen. Yhdistykselle hyvän vaihtoehdon etsiminen osoittautui kuitenkin paljon arvioitua hitaammaksi. Jotta kiinteistön perusylläpitokustannukset saataisiin katettua, asuntoja päätettiin vuokrata määräajaksi vähävaraisille, asunnon tarpeessa oleville henkilöille. Osa Perhetalon tiloista on edelleen yhdistyksen käytössä. Yhdistyksen vaihtoehtoja kiinteistön myynnistä ja käytöstä selvitetään edelleen ja kiinteistön tulevaisuudesta tullaan laatimaan erillinen suunnitelma. Palvelutoiminnan lopettamisella, asuntojen laittamisella vuokralle sekä Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiön antaman lahjoituksen avulla saatiin Perhetalokiinteistön ja tuetun asumisen yhteenlaskettu alijäämä jäämään 26.724,86 euroon. Vallilan laitosyksiköistä Triangeli ja Kaneli saavuttivat keskimäärin asetetut käyttöasteet. Triangelin tulos oli 8.621,85 € ylijäämäinen ja Kanelin 7.442,54 €. Vaikka käyttöastetavoitteet saavutettiinkin, kummankin yksikön tuotot jäivät asiakasjakauman vuoksi budjetoidusta selvästi. Molemmat yksiköt onnistuivat kuitenkin säästämään kustannuksissa, etenkin kiinteistö- ja henkilöstökustannuksissa. Balanssi -laitoshoitoyksikössä tuotot jäivät 11,9 % budjetoidusta. Yksikön tulos oli 58.322,56 € alijäämäinen. Baby blues- avopalvelutoimintaan saatiin Raha-automaattiyhdistysavustusta 62.211,04 € ja Helsingin kaupungin järjestöavustusta 6.000 €. Yksikön tulos oli 5.974,12 € alijäämäinen. 32 Avopalveluyksikkö Varvara sai Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta 267.236,39 € sekä Helsingin kaupungin järjestöavustusta 6.000 €. Varvaran asiakasmäärä jäi selvästi tavoitteesta ja keväällä 2011 käytiinkin yhteistoimintaneuvottelut, joissa päätettiin säästötoimenpiteistä alijäämän minimoimiseksi. Toteutettujen säästötoimenpiteiden johdosta Varvaran alijäämä jäi 9.798,19 euroon. Avopalveluyksikkö Pesä sai Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta 216.810,07 €. Pesän asiakasmäärä pysyi koko vuoden korkealla tasolla. Henkilöstö- ja asiakaskulut olivat kuitenkin budjetoituja suuremmat, jonka johdosta yksikön tulos oli 8.532,68 € alijäämäinen. Oulunkylän ensikoti sai Raha-automaattiyhdistykseltä toiminta-avustusta 162.000 € sekä Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni® –hoitojärjestelmän kautta valtiolta avustusta 40.000 €. RAY:n kustantamia raskaana olevien subventiovuorokausia kertyi 70. Kiinteistössä tehtiin budjetoitua enemmän korjaustöitä, mm. katon ja keittiön korjausta sekä vesivahinkotöitä. Myös henkilöstö-, ja toimistokulut olivat budjetoituja suuremmat. Edellä mainituista tekijöistä johtuen yksikön tulos jäi 14.952,08 € alijäämäiseksi. Pidä kiinni® –hoitojärjestelmään kuuluva ensikoti Helmiina sai Ensi- ja turvakotien liiton kautta valtionavusta 273.963,70 €. RAY:n kustantamia raskaana olevien subventiovuorokausia oli 143. Helmiinan tulos oli 324,53 € alijäämäinen. Samaan hoitojärjestelmään kuuluva avopalvelu Esmiina sai Ensi- ja turvakotien liiton kautta Raha-automaattiyhdistykseltä avustusta 135.000,19 € sekä valtionavustusta 80.000 €. Käyttöaste jäi hieman tavoitteesta, jonka seurauksena tulos oli 8.999,07 € alijäämäinen. Ensi- ja turvakotien liitolta haetaan lisää RAYavustusta Esmiinan alijäämää kattamaan. Käyttöomaisuuden poistojen määrittelyssä käytettiin ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Vuoden aikana saatiin rahalahjoituksia yhteensä 12.115,04 €. Äitien asuntorahasto omisti vuoden päättyessä 9 osakehuoneistoa. Rahaston vuokratuotot olivat 72.961,64 €. Alijäämä, 64.636,57 €, joka siirrettiin äitien asuntorahaston pääomaan, syntyi lähinnä yhden huoneiston korjauskuluista sekä edellisinä vuosina taseeseen kirjattujen korjauskulujen poistoista. Päihdeäitien hoitojärjestelmän rahoitukselle ei ole löydetty pysyvää rahoitusmallia usean vuoden neuvotteluista huolimatta, mikä aiheuttaa edelleen epävarmuutta yhdistyksen ao. toimintayksiköissä. Neuvotteluja mahdollisista rahoitusratkaisuista käydään edelleen Ensi- ja turvakotien liiton, valtion ja Raha-automaattiyhdistyksen kesken. Kuntien talousvaikeudet ja mahdolliset muutokset kuntakentällä vaikuttavat koko yhdistyksen toimintaan ja tuleviin toimintaedellytyksiin. Yhdistyksessä on käynnistetty kokonaisselvitys yhdistyksen omistamien kiinteistöjen (ml. Perhetalo) tulevaisuudesta; kannattaako yhdistyksen pitää ne omassa omistuksessaan, millaisilla ratkaisuilla pystyään huolehtimaan niiden kunnossapidosta pitkällä aikavälillä jne. Helsingissä helmikuun 28. päivänä 2012 HELSINGIN ENSIKOTI RY Johtokunta 33 6. TILASTOTIETOJA HELSINGIN ENSIKOTI Ensikotiyksiköt Triangeli ja Kaneli Ensikotihoidossa oli vuoden 2011 aikana 34 (34 vuonna 2010) äitiä, kuusi (kuusi) isää ja 34 (32) lasta. Aikuisten hoitovuorokausien määrä oli 5271 (4907) ja lasten 3802 (3756). Yhteensä hoitovuorokausia kertyi 9073 (8663). Laitoksen käyttöaste oli 88 (84) %. Hoitovuorokaudet kotikunnittain: Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat yhteensä v.2011 määrä 707 3396 2553 2417 9073 % 8 37 28 27 100 % v.2010 määrä 1089 5195 691 1688 8663 % 13 60 8 19 100 % Balanssi-yksikkö Helsingin ensikodin Balanssi- (ent. Baby blues) yksikössä oli ympärivuorokautisessa hoidossa vuoden 2011 aikana 22 (21 vuonna 2010) äitiä, 11 (kuusi) isää ja 24 (23) lasta. Aikuisten hoitovuorokausia kertyi 1822 (1865) ja lasten 1429 (1664). Hoitovuorokausia kertyi yhteensä 3251 (3529). Yksikön käyttöaste oli 89 % (97). Hoitovuorokaudet kotikunnittain: v. 2011 Espoo Helsinki Vantaa Muut kunnat yhteensä määrä 1107 975 423 746 3251 v. 2010 % 34 30 13 23 100 % määrä 240 2656 414 219 3529 Synnyttäjien tukihenkilö- eli doulatoiminta tukihenkilösuhteita tukihenkilö mukana synnytyksessä doulaillat (toiminnanohjaus) tutustumiskäynnit v. 2011 määrä 67 33 9 2 v. 2010 määrä 47 30 9 2 % 7 75 12 6 100 % 34 TUETTU ASUMINEN, Perhetalo Lemunkuja 3 Perhetalon tukiasunnoissa asui vuoden 2011 aikana 15 (28 vuonna 2010) perhettä, joissa oli yhteensä 20 (35) aikuista ja 17 (30) lasta. Perhevuorokausia kertyi 3352 (4839). Perhekuntoutustyö / Alvari-perhetyö talossa päättyi 30.4.2011, kun Helsingin sosiaaliviraston kanssa tehty ostopalvelusopimus päättyi. Perhekohtainen asiakastyö / Alvari-perhetyö v. 2011 määrä puhelut asiakkaiden kanssa 100 kotikäynnit 66 lastensuojeluneuvottelut 22 käynnit työntekijän luona 257 yhteensä 445 v. 2010 määrä 894 493 109 1429 2925 PERHEKUNTOUTUS VARVARA Perhekuntoutus Varvaran päiväryhmissä asiakkaana oli 20 (20 vuonna 2010) perhettä, joissa oli yhteensä 36 (32) aikuista ja 22 (20) lasta. Jälkihuoltoryhmä Jälkkäriin osallistui yhdeksän (11) perhettä, joissa oli 9 (11) aikuista ja 9 (13) lasta. Laskutettuja hoitoviikkoja Varvarassa kertyi 357 (444 vuonna 2010). Perhekohtainen asiakastyö: perhetapaamiset hoidolliset puhelut lastensuojeluneuvottelut lapsikohtainen työ kotikäynnit yhteensä v. 2011 41 114 13 28 11 207 v. 2010 184 108 53 43 9 433 v. 2011 kerrat 258 6 36 4 3 307 v. 2010 kerrat 156 6 22 4 6 194 Ryhmätoiminta: ryhmäkerrat isä-lapsiryhmät vuorovaikutusleikki perhekuntoutuskurssit retket yhteensä 35 OULUNKYLÄN ENSIKOTI Oulunkylän ensikodissa oli vuoden 2011 aikana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa yhteensä 14 (13 vuonna 2010) äitiä, kaksi isää (kaksi) ja 14 (13) lasta. Hoitovuorokausia kertyi aikuisista 2017 (1996) ja lapsista 1775 (1701) eli yhteensä 3792 (3697), joista RAY:n subventoimia 70 (90). Laitoksen käyttöaste oli 94 % (92 %). Asumisharjoittelussa oli kaksi perhettä, vuorokausia kertyi 304 (0 perhekohtaista hoitovuorokautta v. 2010). Hoitovuorokaudet asiakkaan kotikunnan mukaan: v. 2011 v. 2010 määrä % määrä % Helsinki 3007 79 3034 82 Vantaa 82 2 Muut 703 19 663 18 yhteensä 3792 100 % 3697 100 % AVOPALVELUYKSIKKÖ PESÄ Avopalveluyksikkö Pesän asiakkaina oli vuoden 2010 aikana yhteensä 42 (34 vuonna 2010) perhettä, joissa oli yhteensä 47 (43) aikuista ja 30 (22) lasta. Laskutettuja hoitoviikkoja kertyi aikuisista 1057 (932) ja lapsista 763 (536), yhteensä 1820 (1468). 77 asiakkaasta helsinkiläisiä oli 69, keravalaisia 5 ja vantaalaisia kolme. Asiakastyötä kirjattiin seuraavasti: käynnit työntekijän luona verkostopalaverit hoidolliset puhelut (ei tietoa v. 2010) kotikäynnit yhteensä Ryhmiä v. 2011: v. 2011 581 79 61 19 740 v. 2010 400 37 33 470 214 (158 v. 2010) ryhmäkertaa; lisäksi retket, leirit ja juhlat 11. PIDÄ KIINNI ® –HANKE ENSIKOTI HELMIINA Ensikoti Helmiinassa oli vuoden 2011 aikana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa yhteensä 15 (10 vuonna 2010) äitiä, yksi isä (0) ja 15 (10) lasta. Hoitovuorokausia kertyi aikuisista 1762 (1508) ja lapsista 1424 (1297) eli yhteensä 3186 (2805) hoitovuorokautta, joista RAY:n subventoimia 143 (119). Laitoksen käyttöaste oli 87 % (77 %). 36 Hoitovuorokaudet asiakkaan kotikunnan mukaan: v. 2011 v. 2010 määrä % määrä % Espoo 927 29 1378 49 Vantaa 540 17 546 20 Helsinki 1014 32 394 14 Muut kunnat 705 22 487 17 yhteensä 3186 100 % 2805 100 % AVOPALVELUYKSIKKÖ ESMIINA Avopalveluyksikkö Esmiinan asiakkaana oli vuonna 2011 21 (20 v. 2010) perhettä, joissa oli yhteensä 21 (20) äitiä, kuusi (neljä) isää ja 21 (22) lasta. Hoitoviikkoja kertyi aikuisista 661 (681) ja lapsista 537 (542), yhteensä 1198 (1223). 48 asiakkaasta oli Espoosta 44, Helsingistä 3 ja Vantaalta yksi. Asiakastyötä kirjattiin seuraavasti: v. 2011 käynnit työntekijän luona 376 hoidolliset puhelut (ei tietoa v. 2010) 169 verkostopalaverit 91 kotikäynnit 45 yhteensä 681 Ryhmiä v. 2011 v. 2010 550 87 52 689 100 ryhmäkertaa; lisäksi retket, leirit ja juhlat 2. Helsingin ensikoti ry KIITTÄÄ lämpimästi kaikkia, jotka ovat tukeneet yhdistyksen toimintaa. Erityisesti kiitämme Rahaautomaattiyhdistystä ja Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkia, jotka ovat taloudellisesti mahdollistaneet toimintamme ja joilta olemme saaneet muutenkin arvokasta tukea työhömme. Lämpimät kiitokset Ensi- ja turvakotien liitolle ja sen jäsenyhdistyksille sekä kaikille niille kunnille, jotka ovat tehneet työtä kanssamme. Erityiskiitoksen ansaitsevat kaikki ne vapaaehtoiset, jotka ovat eri tavoin olleet mukana toiminnassa. Lämpimät kiitokset myös kaikille yhdistyksen toimintaa tukeneille yksityishenkilöille ja yhteisöille, asiakkaille sekä henkilökunnalle. Toivomme yhteistyön jatkuvan hyvänä seuraavinakin vuosina. JOHTOKUNTA
© Copyright 2024