en si - ja tu rv ak ot
ie n li it on jä se nl
eh ti
015
No 1’2
Monenlaiset
vanhemmat voivat pitää vauvan
lähellään ensikodissa
4
Laulu
rauhoittaa uneen 8
Väkivalta
koskettaa vauvaakin
14
"
pä äk ir jo it us
Maaritia
Monenlaiset vanhemmat
voivat pitää vauvan
lähellään ensikodissa
s. 8
Lapin ensi- ja turvakoti ry:n tuore
vapaaehtoinen Maarit luki jo Enskan
1/15.
Kuva: Nina Dodd
kiinnosti!
4
"Eniten minua kiinnosti juttu Laulu rauhoittaa uneen.
Ennen lapsen nukkumaanmenoa kannattaa iltaan
sisällyttää rauhallista musiikkia, joka rentouttaa ja antaa
unelle tilaa. Aion lukea aiheesta lisää.
Kuvan äiti ja vauva
eivät ole ensikodin
asiakkaita.
8
Vapaaehtoistyö on lähellä sydäntäni. Ensi- ja turvakodilla saan olla läsnä ja rinnallakulkija haastavassa
elämäntilanteessa olevalle ihmiselle. Voiko
merkityksellisemmin aikaansa käyttää?"
laulu rauhoittaa
uneen
N o 1’2015
sisältö:
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Päätoimittaja: Riitta Särkelä
4
Vauvan elämä alkaa turvallisesti,
kun tukea saa.
8
Laulu rauhoittaa uneen
10
Kahvitauko
11 12 14 18
21
22
Toimitussihteeri: Essi Lehtinen
Monenlaiset vanhemmat voivat pitää
vauvan lähellään ensikodissa
Musiikki voi oikeasti tehdä ihmeitä.
Porin Esikko on maalattu
Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk,
Mari Manninen, Mikko Savelainen ja Katariina Suomu
14
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
[email protected]
Ilmoitukset: Kirsti Kaleva
väkivalta
koskettaa
vauvaakin
Ilmoitushinnat:
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
Tilaukset ja osoitemuutokset:
Lyhyesti
[email protected]
Minun työviikkoni
Unta perheille
Tilaushinta: 25 e / vuosi
Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Painopaikka: Lönnberg Oy
Väkivalta koskettaa vauvaakin
Vauvan tarpeet jäävät, kun perheessä on
kriisitilanne.
Jäsenyhdistykset
Kannen kuva: Laura Vesa
Isätyön
Isätyön esite
valmistui
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
kirjanmerkki
In memoriam
Viime vuonna 415 perhettä aloitti ensikodissa vauvan kanssa elämisen ja
vuorovaikutuksen harjoittelun. Erilaiset avopalvelut auttoivat 328 perhettä. Ensikodeissa saatu neuvonta, tuki ja kuntoutus ovat auttaneet perheiden elämää raiteilleen. Vanhemmat ovat saaneet voimia ja taitoja vauvan
kanssa elämiseen ja myös vauvasta nauttimiseen. Ne ovat tärkeitä vauvan
myönteisen kehityksen ja turvallisen lapsuuden kannalta.
Äidit kuvaavat ensikodin merkitystä itselleen niin, että se on ollut heidän elämänsä kannalta kantava paikka. Usein muuta ei ole ollutkaan. Ensikodissa ei jää avuntarpeen kanssa yksin.
Kunnat osaavat edelleen käyttää ensikoteja ja niiden tarjoamaa monipuolista palvelua. Ensikodeissa on yhä yhtä paljon perheitä kuin aiemminkin. Sen sijaan kunnat eivät näytä ymmärtävän, miten suuri merkitys ensikotijakson pituudella on perheen selviämisen ja kuntoutumisen kannalta.
Tämän johtopäätöksen voi vetää siitä, että ensikotijaksot lyhenivät viime
vuonna merkittävästi.
Lyhyitä, alle kahden kuukauden jaksoja oli viime vuonna noin viidennes
enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäjänteisen, kuntouttavan työotteen
mahdollistavat yli 7 kuukauden ensikotijaksot sen sijaan vähenivät lähes
puoleen. Kehitys on tukea tarvitsevien perheiden kannalta täysin väärä.
Ensikotiin tulijoilla on usein tuen ja kuntoutumisen tarvetta monissa asioissa. Vuosien aikana kehkeytyneistä ongelmista ei toivuta parissa kuukaudessa.
Jokainen ensikodissa omat voimavaransa löytänyt ja hyvin pärjäävä
perhe on iso asia. Viisas kuntapäättäjä ei taloudellisesti tiukkoinakaan aikoina katso vain ensikotijakson kunnalle maksamaa hintaa. Viisas päättäjä
katsoo pitemmälle ja näkee, että sijoittamalla riittävän pitkiin ensikotijaksoihin voidaan tulevaisuudessa vähentää lastensuojelutoimien tarvetta ja
myös huostaanottoja. Ensikodit ovat perheiden ja kuntien kannalta inhimillinen ja vakaasti tuottava taloudellinen investointi.
Riitta Särkelä
Kolumni
Valtion kannettava vastuu
Vauvan turva on hyvä sijoitus
11
ilmestymisaikataulu:
2/15 vk 20
3-4/15 vk 38
5/15 vk 49
toimitusjohtaja
Monenlaiset vanhemmat voivat pitää
lähellään ensikodissa
Vauvan elämä on turvallista, kun vanhemmat saavat tukea.
Teksti: Mari Manninen, Amanda Jere, Sanna ja Milla Kuvat: Amanda Jere, Katja Koivula
K
un vauva syntyy, vanhemmilta vaaditaan
keskittymistä uuteen
ihmiseen. Jos äiti on
kovin nuori tai hänen
ja vauvan isän elämässä on suuria vaikeuksia, on vaara, että
vauvan hellyyden, ruoan ja unen tarpeet
eivät ole ensimmäisinä vanhempien
mielessä.
Mielenterveyden ongelmat, synnytyksen jälkeinen masennus, arjen hallinnan
vaikeudet, päihdeongelma ja laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat tavallisimpia
syitä ensikotiin tuloon. Vanhempia itseäänkin on usein kohdeltu kaltoin ja heillä
on omat traumansa.
Yhteistä vanhemmille on, että he tarvitsevat tukea ymmärtääkseen vauvan
viestit ja osatakseen pitää hänestä huolta. Ilman ympärivuorokautista tukea perheen arki olisi usein kaoottista ja turvatonta.
Vauvan mielestä juuri ajoissa
Vaikka vanhemmilla olisi vaikeuksia,
vauvan elämä voi alkaa hyvin, jos vanhemmat saavat tarvitsemansa tuen. Joskus se tarkoittaa erittäin intensiivistä tukea heti alussa. Ensikodin ohjaajat huolehtivat, että vauva pysyy vanhempien
mielessä. Jos vanhempien voimavarat
eivät riitä, ohjaajat antavat vauvan tarvit-
semaa huolenpitoa. Apua saa kellon ympäri joka päivä.
Vauvan näkökulmasta työ ensikodissa on aina ennaltaehkäisevää. Ensimmäiset kuukaudet ja vuodet ovat aivojen
ja tunne-elämän kehityksessä kriittiset.
Ensikoti myös mahdollistaa sen, että
vauva ja vanhempi voivat olla yhdessä
silloinkin, kun se ei olisi kotona mahdollista. Vanhemmat saavat mahdollisuuden onnistua vanhemmuudessa.
Ensikotijaksojen kesto
Vuosi
Muutama kuukausi
Joskus perheet ovat autettavissa lyhyessäkin ajassa. Väsynyt vanhempi voi levätä tai joku yllättävä muutos elämässä
Kokkolan ja Jyväskylässä
toimivan Keski-Suomen ensikodeista kertomaan
Alle 1 kk
1–2 kk
2–6 kk
7–12 kk
Yli 12 kk
2013394124601326216
2014415158701443112
Muutos %
Enska pyysi kolmea äitiä Turun,
Autettuja
perheitä
+ 5 %
+27 %
+ 17 %
+ 9 %
- 50 %
- 25 %
Perheisiin on laskettu myös yksittäiset asiakkaat, kuten jo
raskausaikana ensikotiin tulleet. Jaksot ovat kunakin vuonna
päättyneitä jaksoja.
saamastaan avusta ja kuulumisistaan. Tarinat seuraavalla aukeamalla.
2015
2015
5
saadaan kuntoon niin, että vanhemman
voimavarat riittävät taas myös vauvasta
huolehtimiseen.
Usein ensikodissa kuitenkin työskennellään ongelmien ja olosuhteiden kanssa, jotka ovat kehittyneet vuosien varrella tai siirtyneet sukupolvelta toiselle. Ne
ratkeavat harvoin kuukaudessa tai kahdessa.
Kunnat ostivat ensikotien apua viime
vuonna suurin piirtein yhtä monelle perheelle kuin aiemminkin. Jaksot ovat kuitenkin paljon lyhyempiä. Viime vuonna
alle kaksi kuukautta ensikodissa olleita
oli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Yli seitsemän kuukautta viipyi 43
perhettä, mikä on noin puolet vuotta aiemmasta.
Enska pyysi kolmea Turun, Kokkolan
ja Jyväskylässä toimivan Keski-Suomen
ensikotien äitiä kertomaan saamastaan
avusta ja kuulumisistaan.
Äitien terveiset rahoituksesta:
”Kun on vauvoista kyse, on hyvä, että saa apua.
Ensikodissa joku on aina paikalla eikä jää yksin, jos
tarvitsee apua tai neuvoja. Se on tärkeää. ”
(Amanda Jere)
”Ensikoti voi olla monillekin kantava voima, ehkä
jopa ainut tuki.”
(nimim. Sanna)
”Osa perheistä tarvitsee ympärivuorokautista tukea arjessa
pienen lapsen kanssa. Toivon, että lastensuojelu ohjaa
edelleen perheitä ensikotiin ja kunta myöntää
maksusitoumuksia.”
(nimim. Milla)
seuraavassa Turun, Kokkolan ja
Jyväskylän ensikotien äitien
tarinat.
Kohta Olivian kanssa kotiin
T
ulin ensikotiin ollessani raskaana. Olen ollut ensikodissa nyt 6 kuukautta. Nyt olen kolmekuisen
Olivia-tytön äiti, itse olen 20-vuotias. Olen saanut ensikodilta apua vauvan tarpeisiin ja huolenpitoon. Minua on neuvottu ja ohjeistettu, mitä
asioita ja tavaroita vauva tarvitsee missäkin vaiheessa. Esimerkiksi millaisia vaippoja tai äidinmaidonkorvikkeita vauvalleni kuuluu ostaa.
Olen saanut myös apua ja neuvoja miettiessäni, mikä
vauvaani milloinkin vaivaa ja mistä mikäkin voi johtua. Lisäksi olen saanut apua erilaisten papereiden täyttämiseen ja
tukea erilaisiin virasto- ja lääkärikäynteihin. Aikoja on varattu
yhdessä ja niihin on menty yhdessä ohjaajien kanssa.
Nykyään menee loistavasti. Olivian kanssa pärjään hyvin,
vaikka välillä onkin kinkkisiä hetkiä. Kevään aikana on suunnitelmissa lähteä kohti omaa kotia. Haluan luoda meille lämpimän ja hyvän kodin. Odotan jännittyneenä ja innostuneena kotiharjoitteluja ja sitä kautta omaa elämää, perhettä ja
yhteistä elämää.
Amanda Jere
”Elämän muutos”
kuvaa Amandan
tunnelmia.
6
2015
Järjestelmällisyys kaikki kaikessa
L
apsen hoito ei vaadi ihmetekoja. Ihan perustaidoilla voi
pärjätä, varsinkin jos hoitajia
on kaksi. Mietin silti, voiko
synnytyssairaalasta saatu tieto ja kokemus riittää, varsinkin jos esimerkiksi unirytmi on huono ja oman elämän
avaimet ovat hukassa.
Tässä yhtenä päivänä, kun keitin tyttäreni tuttipulloja, tajusin, että järjestelmällisyys on kaikki kaikessa. Jos kotona odottaisi kaaos, ei lapsen hoidosta tulisi mitään.
Lapselle parasta on siisti ja turvallinen koti.
Siisteys on tärkeää, muuten lapsella ei ole
puhtaita vaatteita, tuttipullot ovat likaisia,
lapsen tai omia tavaroita ei löydä mistään.
Vaipat on vaihdettava säännöllisin väliajoin. Jos jokin elämänalue ei ole järjes-
tyksessä, lapsen hoito on hankalaa. Ja kaiken lisäksi minun on näytettävä muille, että
pärjään. On tärkeää, että itsekin jaksaa.
Näihin kaikkiin osa-alueisiin saan apua ensikodista, ja paljon muuhun, esimerkiksi
aikuisen ja lapsen vuorovaikutukseen.
Kun olimme miesystäväni ja lapsemme kanssa kotilomalla, siivosimme pitkän poissaolon jälkeen ja järjestelimme
vauvan tavarat. Kirjoitimme laatikoihin,
mitä ne sisältävät, niin kuin ensikodilla
oli tehty.
Minulle unirytmin ylläpitäminen oli
hankalaa, nukuin liian pitkään. Tajusin,
että laiminlyön perhettä, jos en viitsi herätä ajoissa. Miesystävä on väsynyt hoidettuaan koko yön lasta ja lapsi kaipaa
hoitoa ja seuraa ihan aamusta asti. Ei voi
käpertyä kokoon ja antaa muiden hoitaa
lasta. Juuri tätä varten ensikoti on.
Nyt menee hyvin ja kotiinlähtö on
lähellä. Elämään on tullut paljon järjestelmällisyyttä, niin toiminnallisesti kuin
psyykkisesti ja fyysisesti. Lapsen tulo on
aina iloinen asia ja tärkeää on pitää parisuhde kunnossa.
Nimim. Sanna
Ahdistus iskee joskus päivälläkin
T
ulimme ensikotiin keskospojan ollessa 2 viikkoa. Olin
ahdistunut, enkä jaksanut heräillä yksin vauvan yösyötöille. Ensikodissa olen saanut tukea vuorovaikutussuhteen luomiseen vauvan kanssa. On myös kannustettu säännöllisiin päivärutiineihin ja kohti tasaista
vauva-arkea, mutta koska vointini on hyvin vaihteleva, tarvitsen välillä päivisin ahdistuksen iskiessä apua vauvan hoidossa. Hänellä
on kovia vatsakipuja ja osa päivistä on tosi itkuisia. Vauva on myös
yöt ohjaajan hoidossa.
Tällä hetkellä meillä on mahdollisuus olla ensikodissa vielä kaksi kuukautta. Vauva on maksusitoumuksen päättymisen aikoihin
puolivuotias. Lastensuojelun kanssa on keskusteltu lyhytaikaisen
sijoituksen mahdollisuudesta, koska vauvan isä on vankilatuomion vuoksi noin vuoden poissa. Sukulaiskartoitus on juuri aloitettu. Toivon, että vauva saa turvallisen kasvuympäristön, mutta
itselläkin on halu olla arjessa mukana.
En tiedä, missä minä ja vauva olisimme tällä hetkellä, ellei perheestämme olisi tehty lastensuojeluilmoitusta synnytysosastolla.
Pelkkä kotiapu ei olisi kohdallamme riittänyt, koska yöt ovat haastavimpia.
Nimim. Milla
Milla toivoo
pojalleen
turvallisuutta.
2015
7
Vinkkejä vauvalle lauluun
- tärkeää ei ole laulaa hyvin tai oikein
- rauhallinen rytmi tyynnyttää vauvan: rauhoittumiseen käyvät
yhtä hyvin Heavy metal -balladit kuin klassinen musiikki
- äidinkieliset laulut tukevat puhumaan oppimista
- nopeat rytmit nostavat vireyttä ja tarmoa
- korkeatasoista lastenmusiikkia tekevät esimerkiksi Fröbelin
Palikat tai Lastenmusiikkiorkesteri Ammuu!
K
ysymys on rytmistä.
Tuutulaulun rauhallinen poljento rentouttaa niin vauvaa kuin
vanhempaa, hidastaa
pulssia ja vaikuttaa verenpaineeseen ja hormonitoimintaan.
Elimistö sopeutuu lepoon.
Musiikin vaikutusta aivoihin Työterveyslaitoksella tutkiva Minna Huotilainen sanoo, ettei ole varmaa, kumpi vauvaan vaikuttaa enemmän: musiikin äitiin
tai isään tuoma rentous, jonka vauva
aistii, vai musiikin fysiologinen vaikutus
vauvaan.
– Unen kannalta sillä ei onneksi ole
merkitystä, Huotilainen hymyilee.
Vauva on kiitollinen yleisö, sillä sekään ei haittaa, vaikka laulu menisi nuotin vierestä.
rauhoittaa uneen
Musiikki voi todella tehdä ihmeitä. Vauvalle laulaminen helpottaa
unen tuloa ja musiikin kanssa puuhailu kehittää lapsen aivoissa
juuri niitä osia, joita esimerkiksi äidin raskauden aikainen
päihteiden käyttö vahingoittaa.
Teksti: Essi Lehtinen Kuva: Shutterstock
Isän rauhoittava pulssi
Äideillä ja isillä on tuutulaulujen laulajina omat vahvuutensa. Äidin ääni on tuttu, kun se on resonoinut vauvan ympärillä
koko raskausajan. Viimeisten raskausviikkojen aikana vauva kuulee ulkomaailmasta kantautuneen puheen jo niin hyvin, että
erottaa vokaalien vaihtelun. Vielä tarkemmin vauva tuntee äidin äänen.
Vauvan ja äidin fysiologinen symbioosi jatkuu koko imetysajan. Senkin jälkeen vauva aistii läheisesti äidin reaktioita sylissä ollessaan: tuntee pulssin
ja sen, ovatko kädet vakaat. Yhteisestä,
kohdussa vietetystä ajasta johtuu myös
äidin ja vastasyntyneen yhteinen musiikkimaku.
– Musiikki, josta äiti raskausaikana
on pitänyt, on vauvalle erityisesti mieleen, sanoo Huotilainen.
Hänen mukaansa myös isillä on ”salainen ase”, joka perustuu isien yleensä
suurempaan kokoon. Isän pulssi on hitaampi, liikkeet rauhallisemmat ja kädet
suuremmat kuin äidillä. Isän sydämen
rauhallinen syke kertoo olkapäällä lepäävälle vauvalle, että kaikki on hyvin. Suurten käsien suojassa vauva myös tuntee
olevansa turvassa.
Iltalaulu käyttöön
Nukahtaminen vaatii ”uneen heittäytymistä”, tunnetta siitä, että mikään ei uhkaa, kukaan ei tule kysymään mitään ja
saan vain olla. Lapsille heittäytyminen
on usein helpompaa kuin aikuiselle.
Ylivirittyneessä tilassa ihminen ei
pysty antamaan unelle valtaa. Jos äidin olo raskausaikana on ollut levoton
ja tunnelma kotona illalla kireä, se voi
vaikuttaa vauvaan syntymän jälkeenkin.
Minna Huotilainen neuvoo vanhempaa
rakentamaan vauvan iltaan uudenlaisen rutiinin, iltalaulun tai soitinmusiikin
kuuntelun, joka rauhoittaa.
– Pelkkä laulu tai jonkun yksittäisen
säestyssoittimen ääni voi olla vauvasta
melkein hypnoottinen.
Laulelu on yksi avain niin sanotusti
Musiikki kehittää
vaikeahoitoisen vauvan rauhoittamiseen.
– Kun äiti onnistuu laulamaan hänet
uneen, se voi kovasti vahvistaa äidin itseluottamusta, sanoo Minna Huotilainen.
Kyky käyttää musiikkia oman vireystilan säätelyyn vaikuttaisi olevan ihmisillä myötäsyntyinen, sillä jyväskyläläisen Suvi Saarikallion tutkimuksessa jo
3-vuotias on osannut valita musiikkia
sen mukaan, haluaako piristyä vai rauhoittua. Huotilainen kertoo joidenkin
musiikintutkijoiden väittävän, että ihmiset ovat itse luoneet musiikin oman vireystilansa säätelyyn.
Täsmälääke kielenoppimisen
vaikeuksiin
Aktiivisen musiikin kanssa puuhailun on
kokonaisuudessaan havaittu vaikuttavan
myönteisesti aivoihin. Jo se, että vanhemmat laulavat lapselle tai parivuotias
itse tanssahtelee, paukuttelee kattiloita
ja loilottaa, vaikuttaa aivoihin. Musiikkia harrastavan lapsen on helpompi olla
tarkkaavainen ja esimerkiksi oppia kieliä.
Musiikki kehittää siten juuri niitä aivojen osia, joita esimerkiksi äidin raskausaikainen päihteidenkäyttö vahingoittaa. Keskosten kielenoppimista työryhmänsä kanssa tutkivan Huotilaisen
näppituntuma on selvä.
– Perheiden, joissa on ollut perheväkivaltaa tai päihteiden käyttöä, kannattaisi nimenomaan käyttää musiikkia vauvan hoidossa, painottaa Huotilainen.
juuri niitä aivojen osia, joita äidin
raskausaikainen päihteidenkäyttö vahingoittaa.
8
2015
2015
9
kahvitauko
ly hy es ti
Vuoden turvallisuusteko
-palkinto Sirkku Mehtolalle
Porin Esikko on maalattu
tekstI: Essi Lehtinen
kuvat: Veli-Matti Andersson
Porin seudun Lions Clubit
ovat maalanneet ja
remontoineet Asuin- ja
palvelutalo Porin Esikkoa.
Talkoot saivat kunniamaininnan
vapaaehtoisten viikonlopussa
Sopukassa.
kymmenen eri Lions-yhdistystä Porin
Kuka päätti, mitä väriä seiniin
seudulta, epävirallinen kokoonpano.
laitetaan?
Tulivat, ketkä halusivat.
– Sisustussuunnittelu Amanda´s Eyen
Manta Viitakoski Tampereelta teki Pro
Onko tämä teille tavallista
bono -työnä maalaussuunnitelmat.
toimintaa?
– Hän myös maalasi työryhmänsä
– Esikon maalaaminen oli meille iso
kanssa käytävien päädyt, toiseen
ponnistus, suurin mitä Porin seudun
satumetsän ja toiseen savannin.
klubit ovat yhdessä tehneet. Työtunteja
Eroneuvo-menetelmäkoulutukset alkavat Turussa, Kotkassa ja Helsingissä.
Koulutus on käytännönläheinen ja sisältää Eroneuvo-vapaaehtoisten koulutuksen sekä tilaisuuksien toteuttamisen.
Koulutus antaa valmiuksia eronneiden vanhempien kohtaamiseen, tietoa
erokriisistä ja vanhemmuuden tukemisesta. Koulutuksen käyneet ovat pitäneet
sitä hyödyllisenä. Hakuaika on parhaillaan käynnissä. Lue lisää neuvokeskus.fi
Uusia esitteitä
Kuva: Virpi Kaitala
Isien kanssa työskentelyyn innostava esite on tehty sähköisenä. Intoa isätyöhön
linkittää lukijan laajaan yhdistysten kanssa tehtyyn isätyön materiaaliin.
Katso intoaisatyohon.fi
kertyi noin 1500.
Mistä saitte maalit?
Tikkurila Oyj lahjoitti talkoisiin noin 600
Tuliko talo tutuksi?
litraa maalia. Porin seudun Lions-klubien
– Työntekijät ja asiakkaatkin tulivat
Veli-Matti Andersson, millaista
remonttia olette tehneet Asuin- ja
rahaa kului noin 2000 euroa.
tutuiksi. Tiedän, kuka omistaa minkäkin
palvelutalo Porin Esikossa?
Kauanko talkoot kestivät?
– Maalasimme käytäviä ja asuinhuoneita.
– Vuoden verran. Aloitimme
Juotko kahvia?
Muutimme yhden askarteluhuoneen
sydäntalvella 2013.
– En tykkää kahvista. Kerran viidessä
pienryhmätilaksi.
Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n toiminnanjohtaja Sirkku Mehtola palkittiin Vuoden 2014 turvallisuusteko -palkinnolla. ItäSuomen aluehallintovirasto kiitti yhdistystä
ja Sirkkua merkittävästä alueellisesta ja valtakunnallisesta työstä perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi. Palkinnon perusteluissa kiinnitettiin huomiota siihen, että
työssä on otettu huomioon asiakasryhmien
erityistarpeet ja että väkivallan kohteeksi joutuneiden kokemuksiin pohjautuvaa työtä on
vahvistettu huomattavasti. Lämpimät onnittelut!
Lähde avi.fi
Ilmoittaudu Eroneuvo-koulutukseen
koiran.
vuodessa, hautajaisissa ja häissä, saatan
Mihin Lions-yhdistykseen kuulut?
Miten tulitte aloittaneeksi
– Oma klubini on LC Pori / Ulvila.
remontin?
Meidän lisäksemme mukana on ollut
– LC Ulvila lahjoitti joitain vuosia sitten
Esikon asukkaiden käyttöön television,
juoda kupillisen.
Raiskauskriisikeskus Tukinainen on perustanut suljetun FacebookKannusta minut vahvaksi -esite nostaa
esiin lasten kaltoinkohtelun. Esite on tilattavissa liiton toimistosta.
ryhmän ”Seksuaalirikosten uhrien kanssa työskentelevät”. Ryhmässä on tarkoitus jakaa kokemuksia ja saada tietoa
koulutuksista ja oppaista.
Ryhmään voi liittyä osoitteessa
www.facebook.com/groups/
tukinainen/
si!
Kannu sta minut vahvak
Kohti turvallista lapsuutta
Turvakoti työnä -selvitys on ilmestynyt.
Merja Laitisen ja Auli Ojurin kirjoittama
selvitys ruotii, miten helppo turvakotiin
on mennä ja miten turvakotien apu vaikuttaa.
Katso e-julkaisu.fi/
ensi_ja_turvakotien_liitto/turvakoti_tyona/
Maalaamassa LC Pori/Pohjoisen
Jouko Talasterä (vas.) ja LC Ulvilan
Sampo Huhtamäki.
tietokoneen ja nettiyhteyden. Eino
Viitakoski, joka hoiti asiaa, toi terveisiä,
että pintojen maalaaminen olisi tarpeen.
– Syksyllä 2012 alettiin tosissaan
puuhaamaan ja pidettiin muutamien
alueen klubien yhteinen kokous.
Liitto täyttää 70 vuotta
Mitä siellä maalattiin?
Ensi- ja turvakotien liitto juhlii tänä vuonna
70-vuotista toimintaansa. Juhlavuoden teema on "Rohkeasti ajassa".
Vuoden päätapahtuma on juhlaseminaari
24. syyskuuta Musiikkitalossa. Vuoden kun-
– Ensin maalattiin talkoilla käytäviä,
sitten klubit maalasivat asuntoja yksi
kerrallaan.
– Porraskäytävien maalaamisessa apuun
niaksi julkaistaan liiton vaikuttamistyön historiikki viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajalta. Enskassa juhlavuosi näkyy niin,
että numerot 3 ja 4 ilmestyvät kaksoisnumerona syyskuussa.
tuli Jatke Oy, sekin talkoohengessä.
10
2015
2015
11
mi
n ty
ty nu
öv iik
koöv
niiik ko ni
Aittistuvan palaveri.
Unta perheille
Kotikäynnillä.
Doula-illassa.
Sari Lampinen.
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen Baby blues -työntekijä Sari
Lampinen auttaa vauvaperheitä nukkumaan ja saa ruusuja 12.−16.1.
teksti ja kuvat: Sari Lampinen
tiistai 13.1.
keskiviikko
klo 8.15 työnohjaus
10.15 puheluiden,
sähköpostien ja
loppupäivän tapaamisten
tsekkaus
11.30 lounas
12.30 kotikäynti
14.45 asiakaspalaveri
maanantai 12.1.
Työviikko alkaa talvisissa tunnelmissa,
lunta ja pakkasta on tullut Kotkaankin.
Auto on tärkeä työvälineeni, joten ajokeli mietityttää. Samoin parkkipaikan saaminen työpaikkani edustalla; lumivallit
ovat vallanneet parkkitilaa Perhetyönkeskus Esikon liepeillä. Töihin tullessani
tapaan Alvari-perhetyöntekijät Maarit
Härkösen ja Laura Tähden. Mukavaa
vaihtaa sekä työ- että viikonloppukuulumiset.
12
Vastaan kotiunikoulun ohjaamiseen
ja Kotkan kaupungin perhevalmennukseen liittyviin puheluihin ja sähköposteihin. Soitan myös perheeseen, jossa on
aivan pieni vauva. Minulla on suuri huoli
vauvan ja äidin voinnista. Olen ollut heistä yhteydessä kaupungin lastensuojelun
sosiaalityöntekijään. Viestittelen myös
entisen asiakasäidin kanssa. Hän pyytää
apua, koska on sairastunut synnytyksen
jälkeiseen masennukseen uudelleen toisen lapsen syntymän myötä.
Puolen päivän aikoihin yksi pelastavista enkeleistäni tulee käymään. Yhdistyksen vapaaehtoinen mikrotukihenkilö
Sami Airola saa toisen työsähköpostitilini nopeasti toimimaan. Saan useita
kotiunikouluohjauspyyntöjä parin edellisen viikon ajalta.
Lounaan jälkeen lähden kotikäynnille perheeseen, jossa on 9 kuukauden
ikäinen vauva. Olen tavannut perhettä
jo odotusaikana ja heti synnytyksen jälkeen. Perheellä on kovin vähän tukiverkostoja ja varsinkin äiti on yksinäinen
ja alakuloinen. He ovat maahanmuuttajia. Tapaamisella paljastuu isoja uutisia,
perheeseen odotetaan toista lasta.
Olen sopinut yhteistä aikaa avopalveluohjaaja Hannele Mäkelän kanssa.
Ohjaamme doulatoimintaa ja suunnittelemme muun muassa tämän viikon
doularyhmän tapaamista.
Viimeisen viikon aikana on tullut kolme uutta doulatilausta. Doulat toimivat
pareina, joten kuusi tukisuhteesta kiinnostunutta doulaa tulisi tavoittaa. Hannele on jo laittanut tietoa asiasta doulien
suljettuun Facebook-ryhmään. Soitan
muutamille doulille. Puhelut ovat osittain kuulumisten vaihtoa, mutta myös
infoa tukisuhteesta. Kukaan näistä ihanista aarteista ei kieltäydy, päinvastoin,
ja saamme sovittua yhteydenotoista perheisiin. Yhdistyksessämme on tällä hetkellä 15 doulaa. Välillä tuntuu, että voisi
olla enemmänkin.
Seuraava viikko on työssäni unikouluviikko, mikä tarkoittaa sitä, että 2 lasta tulee opettelemaan parempaa unitapaa ja -rytmiä kolmeksi yöksi Esikkoon
kanssani. He ovat päivät kotona tai päivähoidossa. Järjestän unikouluja noin
joka toinen kuukausi. Unikoulupaikan
ovat tällä kertaa varanneet 1- ja 2-vuotiaat sisarukset. Soitan heidän äidilleen
ja kertaamme ensi viikon käytännöt ja
aikataulut.
Saan myös puheluita kotiunikoulusta
ja yösyötön lopettamisesta. Pari perhettä kysyy vielä paikkaa seuraavan viikon
unikoulujaksolle, koska ovat nähneet
ajankohdan yhdistyksen kotisivuilta. Tilaa ei ole vasta kuin mahdollisesti maaliskuulle. Ohjaan heitä kotiunikoulun
pitämiseen ja kerron, että voin tarvittaessa tavata heitä kotikäynnin merkeissä
tai Esikossa.
Saan puhelun äidiltä, joka soittaa
vain sanoakseen kiitos. Heidän perheen
pattitilanteeseen oli auttanut yksi puhelu, yksi yhteydenotto. Koko perhe voi paremmin, kun lapsen unitavat eivät enää
kuormita. Joka kerta palautetta saadessani voin hämmästellä, kuinka merkityksellisten asioiden äärellä olen.
Illaksi olen sopinut kotikäynnin Kuusankoskelle. Ajomatkaa on tunti suuntaansa. Olen tavannut perhettä aiemminkin samoissa merkeissä. Perheen
kaksi lasta eivät rauhoitu yöunille kuin
mahdollisesti tuntien nukuttamisen jälkeen. Molemmat vanhemmat ovat uupuneita tilanteeseen. Kertaan käytäntöjä sekä äidin että isän kanssa, jotta ne
olisivat mahdollisimman yhteneväiset
ja vanhemmat olisivat samoilla linjoilla.
Palauttelen itse isompaa lasta sänkyyn,
kun vanhemmat pistäytyvät vauvan
luona. Vanhemmat sanovat saaneensa
jälleen tsemppiä jatkaa eteenpäin sekä
varmuutta, miten toimia. Hyvillä mielin lähden kotimatkalle, mutta kuinkas
kävikään… Starttaan auton ja äiti juokseekin pihalle. Kun olin laittanut ulkooven kiinni, isompi lapsi tuli heti pois
huoneestaan…
keskiviikko 14.1.
Aamulla tapaan työnohjaajani psykoterapeutti Pirjo Mäkelän.
Lounas täytyy syödä varhain, puolelta päivin menen kotikäynnille. Perheessä on alkamassa uusi vaihe, koska äiti
on palaamassa työelämään. Ei ihme,
että käytäntö ja järjestelyt mietityttävät
kolmelapsista perhettä.
Iltapäivälla suuntaan Päiväryhmä Aittistuvalle palaveriin. Äiti ja vauva ovat
aloittaneet osallistumisen päiväryhmän
toimintaan, joten tarkoituksena on päättää heidän Baby blues -asiakkuutensa.
torstai 15.1.
Soitan asiakasperheeni terveydenhoitajalle, joka on jättänyt aamupäivällä viestin. Meillä on yhteinen huoli vauvaperheestä. Äidillä on ailahtelevuutta oman
mielialan ja jaksamisen kanssa ja vauvan hoitaminen on äidille todella haas-
tavaa. Perheessä ei ole isää. Olen yhteydessä myös perheen äitiin. Sovimme
tapaamisen.
Valmistelen illan doularyhmän tapaamista. Edellisessä doulatoiminnan työkokouksessa Sopukassa saimme tutustua
rebozo-rentoutukseen. Olen tuonut kotoa
huiveja. Doulat pääsevät tutustumaan,
kuinka huivin avulla voi auttaa synnyttäjää lievittämään kipua ja helpottaa vauvan
laskeutumista synnytyskanavaan. Katson
myös Youtubesta pari pätkää rentoutuksesta.
Illan ohjelmana on jakamista tukisuhteista, rebozo-rentoutusta ja pitsaa.
perjantai 16.1.
Vierailen seurakunnan vauvakerhossa.
Kerhonohjaaja on pyytänyt minut keskustelemaan vanhempien kanssa lasten uniasioista. Kerron toki samalla vähän myös
koko yhdistyksen palveluista lapsiperheille.
Iltapäivällä minulla on tapaaminen
yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana
Vaittisen kanssa. Käymme kerran kuukaudessa läpi työtilanteeseeni ja asiakkuuksiin liittyviä asioita.
Puhelimessa on jälleen paljon vastaamattomia puheluita ja viestejä, joten
käyn niiden kimppuun vielä ennen viikonloppua.
13
sitkeästi eteenpäin IV
K
Vauvan tarpeet saattavat jäädä vaille huomiota,
kun perheessä on kriisitilanne.
teksti: Iita Kettunen kuvat: Laura Vesa
− Vauvat ja ihan pienet lapset ovat aina paikalla, kun perheessä
tapahtuu, sanoo Perhekulma Puhurin lapsityöntekijä ja vastaava
ohjaaja Tia Sireeni.
− Väkivalta vaikuttaa myös vauvaan.
Perhekulma Puhurissa Tampereella tehdään nyt lapsityötä
myös alle kolmevuotiaiden lasten kanssa. Ideaa kehiteltiin useamman vuoden ajan, mutta se alkoi hahmottua konkreettiseksi
suunnitelmaksi, kun Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n lapsityöstä kertova Elävä päiväkirja julkaistiin viitisen vuotta sitten. Raportti nosti esiin huolen siitä, ettei väkivaltatyön avotyötä tehdä
alle kolmivuotiaiden lasten kanssa.
Tia Sireeni ja Marja Ahola työskentelevät työparina perheiden
kanssa nyt kolmatta vuotta. Vuoden alussa tiimiin liittyi aiemmin turvakodissa lapsityötä tehnyt Visa Korhonen. Hän oli ollut
mukana jo vauvatyötä kehittäneessä ryhmässä.
Nyt työskentelyssä muun muassa avataan lähivanhemmalle
vauvan tunnetiloja, joita vanhempi ei välttämättä osaa tulkita
oikein. Vauva esimerkiksi saattaa nukahtaa, kun ilmapiiri perheessä muuttuu painostavaksi, äänet kohoavat ja vanhemmat
alkavat riidellä.
− Se on vauvan keino poistua tilanteesta, Sireeni sanoo.
Isompien lasten kanssa tehtävästä työstä poiketen vauva- ja
vanhemmuustyöhön otetaan mukaan myös etävanhempi.
unnat miettivät, tuottaako
palvelu itse, hankkiako se
ulkopuolelta vai järjestääkö palvelua lainkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus uudistuu merkittävästi,
kun sote-uudistus toteutuu. Monet yksityiskohdat ovat hämärän peitossa, mutta
palvelut tullaan järjestämään suuremmilla alueilla. Samaan aikaan myös hankintalaki uudistuu.
Kytkin-hanke keskittyy jäsenyhdistysten palveluiden analysointiin, uusien kehittämiseen ja ideointiin sekä johtamisen
tapojen ja rakenteiden vahvistamiseen.
Kehittämispilotteja ovat Kanta-Hämeen
perhetyö ja Keski-Suomen, Kokkolan ja
Oulun ensi- ja turvakodit. Rahoitus tulee
Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä.
Projektin koko nimi Kytkin – Tuottavaan ja menestyvään palveluun uudistumalla kertoo olennaisen. Jäsenyhdistysten palveluille on tarvetta kuten ennenkin. Sosiaalipalveluiden markkinoistuminen – kilpailutukset, uudet palveluntuot-
Huomio palveluiden
tuloksiin ja
vaikutuksiin ja
niiden seuraamiseen.
Kytkin-hanke keskittyy jäsenyhdis-
tysten palveluiden analysointiin, uusien kehittämiseen
ja ideointiin sekä johtamisen tapojen ja rakenteiden
vahvistamiseen.
tajat, tiukkeneva kuntatalous – vaativat
kuitenkin yhdistyksiä uudistumaan. Sosiaalialan erityistaitojen lisäksi tarvitaan liiketoimintaosaamista, jotta kilpailussa voi
pärjätä.
Kansalaisjärjestön palvelut
Yleishyödyllinen kansalaisjärjestö arvioi
menestymistä ja tuottavuutta eri kriteerein kuin yritys. Emme tavoittele voittoa,
mutta haluamme, että asiakasperhe saa
avun ja katamme kulumme. Joudumme
myös miettimään kustannuksia ja palvelun hintoja, jotta pysymme mukana kilpailussa.
Palvelujen sisältö tulee voida kuvata
selkeästi niin asiakkaalle kuin tilaajalle
eli kunnalle, jatkossa ehkä sote-alueelle.
Tuottavuus merkitsee monia asioita, sekä
palvelun vaikutuksia että sitä, onko palvelu tuotettu riittävän tehokkaasti.
Projektissa yhdistystä uudistetaan
kahta reittiä pitkin: kehittämällä uusia
palveluinnovaatioita ja niiden markkinointia sekä vahvistamalla organisaation
johtamista. Lähtökohta on kehittyä arvopohjaisena kansalaisjärjestönä, jolla on
vahva erityisosaaminen ja ammatillinen
palveluvalikko.
”Arvokas uusi työmuoto vauvaperheille, työskentely
lähivanhemman kanssa lapsen näkökulmasta.” (sosiaalityöntekijä)
Katja Säynäväjärven poika
muistaa, mitä leluja Puhurissa on.
14
2015
Kumppanuus kehittämisessä
Kytkimessä mukana olevien neljän yhdistyksen palveluita tarkastellaan paikallisesti. Yhdistyksissä pidetään kussakin kolme
2015
Innopajaa, joissa työntekijät, johto, asiakkaat ja tilaajan eli kunnan edustajat työskentelevät yhdessä.
Syyskuussa Jyväskylän toisessa Innopajassa luotiin yhteistä visiota palveluista. Niiden kokonaisuutta mietittiin sekä
yhdistyksen avopalveluiden että ympärivuorokautisen avun kannalta. Tarjolla olevia palveluita jäsennettiin sen suhteen, ovatko ne ennaltaehkäiseviä vai korjaavia ja toisaalta yleisluonteisia vai vaativia. Noilla ulottuvuuksilla pohdittiin sitten yhdistyksen nykyisiä palveluita, mitä
kunnan näkökulmasta vielä pitäisi olla ja
tyypillisiä asiakasprofiileja.
Työ tuotti paljon sekä pieniä käytännöllisiä kehitysideoita että laajempia, syvällistä pohdintaa vaativia ajatuksia. Kunnan työntekijät olivat innostuneita päästessään mukaan ja näkemys yhdistyksen
toiminnasta syveni. Vaikka yhdistyksen
ja kunnan yhteistyösuhde on muuttunut
palvelun tilaajan ja tuottajan vuoropuheluksi, keskustelu yhteisen pöydän äärellä
on edelleen hedelmällistä.
Kyky johtaa muutosta
ratkaisee
Luottamus ja innostus ovat kehittämisen polttoainetta ja luovat ilmapiirin, jossa syntyy uutta. Niitä täytyy ruokkia juuri
silloin, kun tulevaisuus on epävarma ja
muutosten vauhti hirvittää.
Palveluiden ja koko yhdistyksen johtaminen vaatii näkemyksellistä johtajuutta.
Hankkeen johtamisvalmennukset suunnataan yhdistysten johtoryhmille, jotka
15
arjessa johtavat palvelu- ja kansalaistoimintaa. Yhteisöllinen ja toimiva arki näkyy työn laatuna.
hemman omien kokemusten purkamisella. Kun vanhempi saa
kokea tulevansa kuulluksi ja huomatuksi, kyky hoitaa omaa lasta
pikkuhiljaa palautuu ja vahvistuu. Mitä pienempi lapsi on, sen tärkeämpää on antaa tilaa vanhemman omalle kertomukselle.
− Olemme huomanneet, että vanhempi voi tavoittaa lapsensa kokemuksen paremmin oman lapsuutensa kokemusten kautta, Sireeni sanoo.
”Työskentely on selkeyttänyt omaa näkemystä tilanteestamme.”
Parhaita tuloksia onkin Sireenin mukaan saatu nuorten vanhempien kanssa, sillä nämä ovat alttiimpia muutoksille, kun
oma vanhemmuus ei vielä ole niin ”valmis”. Jos perheessä on
jo isompia lapsia, takana on jo enemmän vanhemmuutta.
− Jos vauva on nuorten vanhempien ensimmäinen, muutoksia on saatu aikaan nopeastikin. Molemmilla vanhemmilla alkaa
muodostua suhde lapseen.
Joskus vauvan tilanne saattaa korjaantua pienilläkin keinoilla. Sireeni kertoo kotikäynnistä nuoren äidin luona. Äiti hieroi
vauvaa ohjatusti, mutta väsähti kesken hieronnan ja jätti vauvan
makaamaan yksikseen. Vauvat ovat tyypillisesti hieronnan jälkeen
nälkäisiä, mutta äiti ei kiinnittänyt vauvansa itkuun mitään huomioita. Niinpä se lakkasi itkemästä ja alkoi katsella seiniä ja käsiään.
− Tapahtunutta käytiin läpi äidin kanssa ja hän oivalsi, että
koska hän ei vastaa vauvan tarpeisiin, se lakkaa pyytämästä ja
vaatimasta. Kun äiti ymmärsi vauvan käytöksen merkityksen, hänen suhtautumisensa alkoi muuttua nopeasti.
Usein väkivallan tekijä on vauvan isä, joka on omassa lapsuudessaan ollut väkivallan uhri. Hänen kasvamisensa isäksi on voinut
katketa jo ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan. Kun tilanteeseen
päästään puuttumaan varhain, saattaa motivaatio muutokseen löytyä nuorelta helposti. Väkivallan tekijälle painotetaan muun muassa
sitä, kuinka merkittävässä roolissa hän on väkivaltaketjun katkaisijana. Samalla käydään läpi hänen omaa lapsuuttaan ja pohditaan,
mitä hän haluaa tarjota omalle lapselleen.
− Nuori mies, jolla on takanaan rikkonainen lapsuus, kysyi,
kuinka hän osaisi olla isä, kun hänellä itsellään ei ole koskaan
ollut isää.
− Pohdimme yhdessä, oliko hänellä ollut elämässään ketään
muuta turvallista miestä.
– Tavoitamme nuoret vanhemmat niin oikeassa kohdassa,
sanoo Tia Sireeni.
– Perheväkivallasta vaietaan liikaa, sanoo Katja Säynäväjärvi.
”Perhe-elämä on selkeästi
rauhoittunut.”
”Opitaan puhumaan aroista
ja kipeistä asioista.”
Asiakkaat ohjautuvat Puhuriin joko turvakodin tai sosiaalityöntekijän lähettäminä, mutta vanhempi voi ottaa yhteyttä itsekin, jos on
perheen tilanteesta huolissaan.
− Tänne voi tulla pienemmänkin huolen kanssa ilman, että
perheessä jo tapahtuu jotain. Voimme tehdä kartoituskäynnin
ilman lastensuojelun asiakkuutta, Tia Sireeni sanoo.
Asiakas pystytään ottamaan vastaan jo parin viikon kuluessa, ja varsinainen työskentely pyritään aloittamaan puolentoista
kuukauden sisällä.
Työskentelyyn kuuluu kahdeksan tapaamiskertaa ja ennen
niitä tutustumiskäynti. Osa tapaamisista on perheen kotona.
Aluksi työntekijät tapaavat perhettä kaksi kertaa viikossa. Työskentely jatkuu noin kuuden viikon ajan, ja sen jälkeen on mahdollisuus vielä neljään tukikäyntiin. Jos huoli perheen tilanteesta jatkuu, työskentelyä ei lopeteta, ellei ole valmiina jotain toista
palvelua, johon perhe ohjataan.
Suurin osa vauvatyön asiakkaina olevista vanhemmista on
1990-luvulla syntyneitä äitejä ja isiä, jotka ovat usein itse tulleet omassa lapsuudessaan kaltoin kohdelluiksi ja jääneet ilman
hoivaa. Sireenin mukaan työskentely aloitetaankin usein lähivan-
Marja Aholan mielestä vauvatyössä on saatu hyviä tuloksia, koska koko perhe tulee huomioiduksi.
− Meille on tullut vähän yllätyksenäkin se, kuinka paljon työskentelyä on etävanhempien ja väkivallan tekijöiden kanssa.
Kun työskentely lähivanhemman ja lapsen kanssa aloitetaan,
Puhurista otetaan yleensä yhteyttä etävanhempaan. Usein etävanhempi itsekin ottaa yhteyttä ja ilmoittaa haluavansa olla mukana työskentelyssä. Etävanhempia ovat useimmiten isät, ja he
ovat enimmäkseen hyvin kiitollisia, että pääsevät mukaan.
Sireenin ja Aholan työhön kuuluu myös parisuhdetyöskentely.
Erotyöskentelyn tarkoitus on varmistaa, että vaikka vanhempien
parisuhde loppuu, nämä voivat jatkaa yhdessä lapsen vanhempina. Erotyöskentely on tärkeää, koska parisuhteen kariutuminen
voi olla vanhemmille suuri pettymys. Nuorilla vanhemmilla on
usein isot tunteet, niiden purkaminen on tärkeää. Kun siitä päästään eteenpäin, voidaan keskittyä lapsen tarpeisiin.
− Myös erotyöskentelyn lähtökohta on lapsi, kuten kaikessa
työssämme, Marja Ahola painottaa.
Marja Ahola on innostunut. Työtapa tuottaa tulosta.
”Vanhemman oman pohdinnan
suuntaaminen oman
käyttäytymisen muuttamiseen.” (sosiaalityöntekijä)
16
2015
Paras leikki syntyy tänään pikkuautoilla.
”Työskentely on ollut mielekästä, koska työntekijät osaavat
tilanteita hyvin.” (asiakas)
2015
lukea
17
aa.
Helsingin ensikoti ry
Uusia mahdollisuuksia
Olemme aloittaneet uuden vuoden
vauhdikkaasti. Helsingin ensikodissa on
nyt syksyä enemmän asiakkaita, ja tulevien kuukausien toimintaa suunnitellaan
nykyisellä volyymillä. Emme saaneet korotuksia avustuksiin, joten päiväryhmä Varvarassa kokoontuu vain yksi asiakasryhmä entisten kahden sijasta. Baby blues
-avopalvelut jatkuvat myös entisessä laajuudessa, kun toiminnan laajentamiseen
ei saatu avustusta.
Aloitimme loppuvuodesta Espoon
kaupungin pyynnöstä uuden palvelun,
asiakasperheen kotona tehtävän ensikotityön. Se on muita avopalvelujamme
tiiviimpää työtä raskaana olevan äidin tai
vauvaperheen kanssa. Olemme myös laajentaneet hoitojaksojen jälkeen tehtävän
asiakastyön valikoimaa asiakasperheitten
tarpeitten mukaan. On innostavaa nähdä,
että perheet hyötyvät myös näistä uusista
palveluistamme – ja että kunnat ovat valmiit niitä ostamaan.
Näyttää siltä, että joudumme tulevaisuudessakin kestämään epävarmuutta ja
yhä nopeammin muuttuvaa toimintaympäristöä. Onneksi se ei merkitse vain jonkin loppumista, vaan myös uusia mahdollisuuksia ja innostavia haasteita. Vaikeudet eivät meitä kaada, vaan löydämme
uusia ratkaisuja, kun teemme sitkeästi
yhdessä työtä. Eteenpäin, sanoi mummo
lumessa!
Kikka Manninen
toiminnanjohtaja
Kaapatut Lapset ry
Yhteystiedot
Yhdistyksen hallitukseen vuonna 2015
kuuluvat puheenjohtaja Maria Lahti ja jäsenet Kati Kiirasmaa, Julle Tuuliainen, Virpi Järvenpää, Jonna Laitinen, Leena Kiuru, Marjo Koivuaho sekä varajäsenet Pia
Heib ja Minna Husu.
Puheenjohtajan, toiminnanjohtajan ja
järjestösihteerit tavoitat:
puheenjohtaja Maria Lahti, [email protected], p. 045 127
0170;
18
toiminnanjohtaja Tarja Räisänen, [email protected], p. 044
262 6662;
järjestösihteeri Vilma Näveri, vilma.
[email protected], p. 045 855 3055.
Seuraa julkaisujamme ja ilmoituksiamme Facebookissa ja Twitterissä. Löydymme molemmista nimellä Kaapatut
Lapset ry. Kotisivut ovat osoitteessa www.
kaapatutlapset.fi
Keväällä tapahtuu:
5.3. Lapsikaappauksen ehkäiseminen
ja kriisin kohtaaminen -koulutus Tampereen vanhan kirjaston luentosalissa, Keskustori 4. Koulutuksessa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja lapsikaappauksista, lapsikaappauksen uhasta kriisikokemuksena, kansainvälisistä huoltokiistoista ja lapsikaappausten ehkäisemisestä.
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen
www.kaapatutlapset.fi
25.5. Kansainvälinen kaapattujen lasten päivä.
Pulinakerhoista, teemallisista keskusteluilloista ja muista tapahtumistamme
tiedotamme sivuillamme sekä sähköpostitse. Katso tapahtumakalenteria kotisivuillamme.
Vilma Näveri
järjestösihteeri
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Lisää jäseniä
Loppuvuosi oli erittäin kiireinen sekä
asiakastyössä että hallinnossa. Vuoden
alusta voimaan tullut turvakotilaki ja tulossa oleva asetus tulevat muuttamaan
jotain, mutta vieläkään emme harmiksemme tiedä, kuinka paljon ja mitä. Ensikodin ja turvakodin työ ovat kumpikin tärkeitä ja yhteistyöllä olemme voineet kehittää ensi- ja turvakoti Ainan toimintaa ja
laadukasta asiakastyötä. Olemme sitoutuneet jatkamaan työtä muutoksissakin.
Valtionavustus ja RAY:n avustusehdotus antavat meille mahdollisuuden jatkaa
toimintaa sekä Mieskeskuksessa että Pidä
kiinni® -hoitojärjestelmän yksiköissä.
Jäsenmäärämme on ilahduttavasti
kasvanut ja toivomme niin jatkuvan. Pienellä asialla, jäsenyydellä, voi helposti
saada hyvän mielen itselleen. Jos on lisäk2015
si aikaa, ideoita ja motivaatiota, niin yhdistyksen toimintaan voi tulla enemmänkin mukaan. Kevätkokouksen pidämme
torstaina 26.3. klo 19.00. Lähetämme vielä kutsukirjeen jokaiselle jäsenelle.
Valoisaa kevätkautta!
Marita Loukiainen
toiminnanjohtaja
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Alvari-perhetyön juhlavuosi
Olemme alkuvuodesta olleet visaisen
pulman edessä, kun emme onnistuneet
saamaan RAY:lta rahoitusta isätyöntekijän palkkaamiseen. Vaikka isätyötä onkin
kehitetty aktiivisesti eri toimintamuodoissa, olisimme silti kaivanneet isätyöhön
keskittyvää työntekijää. Hänen tehtävänään olisi ollut myös uuden toiminnan,
Eroneuvo-tilaisuuksien koordinointi Kymenlaaksossa.
Iloakin toki vuoteen mahtuu. Tänä vuona vietämme Alvari-perhetyön 25-vuotisjuhlavuotta! Neljännesvuosisadan ajan Alvari-perhetyöntekijät ovat tehneet pitkäkestoista perhetyötä kotkalaisten lapsiperheiden koteihin. Suunnitelmissa on järjestää
loppukesällä juhlaseminaari ja kutsua mukaan myös kaikki Ensi- ja turvakotien liiton
jäsenyhdistysten perhetyöntekijät.
Muistutus vielä avoimien ryhmien kokoontumisajoista: naisten ryhmä parillisten viikkojen maanantaina klo 18 yhdistyksen toimistolla, os. Opistokatu 8 B, ja
miesten ryhmä joka torstai klo 18.30 Aittistuvalla, os. Eräpolku 8.
Tekemisen ilo -ryhmä kokoontuu Aittistuvalla kerran kuukaudessa keskiviikkoisin klo 16−18. Siellä valmistetaan kädentöitä yhdistyksen varainhankinnan
kartuttamiseksi. Tarkempi ajankohta selviää yhdistyksen kotisivuilta tai soittamalla toimistoon p. 044 744 0330.
Laitapa kalenteriisi ylös myös yhdistyksen vuosikokous tiistaina 17.3. klo 18 Ravintola Villaggiossa, os. Kotkankatu 16. Olet
lämpimästi tervetullut esittämään omia
toiveitasi yhdistyksen kehittämiseksi.
Jaana Vaittinen
toiminnanjohtaja
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Terveisiä Lahesta
Uusi toimintavuosi luo odotuksia paremmasta, vaikka valtion ratkaisut niin soteuudistuksen kuin turvakotien rahoituksen suhteen ovat vielä hämärän peitossa. Päämäärä, turvallinen elämä kaikille
perheille, on kuitenkin kirkkaana mielessä. Olemme sopeuttaneet toimintaamme
lähtökohtana menojen hillitseminen laadusta tinkimättä.
Turvakodin tilat ovat osoittautuneet
toimiviksi. Eri työmuotojen läheinen yhteistyö mahdollistaa asiakkaalle monipuolisen ja oikea-aikaisen avun kriisitilanteessa. Ensi- ja turvakodin eriytyminen
omiksi yksiköikseen ja ensikodissa kehitetty vauvatyön osaaminen ovat kantaneet hedelmää, joka näkyy myös lisääntyneinä asiakasmäärinä. Avun saaneet
perheet ovat parhaita viestinviejiä niin
sosiaalisessa mediassa kuin arkielämän
kohtaamisissa.
Hallinto muuttaa yhteen Perhetuvan
ja Puolenmatkantalon kanssa. Yhdistyksen kannalta kolme melko lähekkäin sijaitsevaa toimipistettä alkaa olla lähellä
ideaalia. Aika näyttää, mitä lisäarvoa toimisto−Perhetupa−Puolenmatkantalo−
Peukaloinen−BB-yksikkö tuo tullessaan.
Jo nyt on selvää, että tiloja voi käyttää aiempaa monipuolisemmin.
Kumppanuusneuvotteluja kaupungin
kanssa käydään luottamuksellisessa hengessä, vaikka talouden kehitys ja tulevaisuuden hallinnolliset ratkaisut ovat kaikille yhtä hämärän peitossa. Muutoksen
keskellä avainasemassa on yhteistyö yhdistyksessä, liiton ja sen yhdistysten välillä ja kasvavan vapaaehtoisten joukon
kanssa.
Ulla Koskinen-Laine
puheenjohtaja
Lyömätön Linja Espoossa ry
Väkivallattoman lähisuhde- ja
perhe-elämän puolesta
Yhdistyksemme sääntöjen mukainen tarkoitus on auttaa fyysisen ja henkisen väkivallan uhreja, jotka ovat joutuneet lähisuhde- tai perheväkivallan kohteeksi
tai todistajaksi. Yhdistys auttaa ja tukee
myös väkivallan tekijöitä, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa lähi- tai perhesuhteessaan.
Toteutamme tällä hetkellä Lyömätön
Linja -palvelussa miehille tarkoitettua Väkivallan katkaisu -ohjelmaa ja teemme
työtä maahan muuttaneiden miesten parissa Miehen Linjalla. Autamme väkivaltaa kokeneita palveluohjauksen ja ryhmätoiminnan keinoin. Asiakastyön rinnalla
toteutamme lisäksi erilaisia kehittämis- ja
tutkimustehtäviä.
Tulemme edelleen pitämään hyvää
huolta perustehtävästämme. Espoossa tapahtuvan auttamistyön rinnalla jatkamme Lyömätön Linja Keravalla -palvelun tuottamista, yhteistyössä Paasikiven
Nuorisokylän Säätiön kanssa. Kehitämme monipuolista tutkimustoimintaa Turun yliopiston kanssa laaditun yhteistyösopimuksen mukaisesti. Kehitämme isille
suunnattua ryhmätoimintaa ja arvioimme parisuhdetyön uusia mahdollisuuksia.
Haluan kiittää rahoittajiamme, yhdistyksemme laajaa yhteistyöverkostoa, hallitusta ja jäseniämme työmme tukemisesta. Kiitos yhdistyksemme osaavalle
työporukalle ja arvostava kiitos asiakkaillemme. Tehdään yhdessä tästä vuodesta
paras ja vaikutetaan väkivallattoman lähisuhde- ja perhe-elämän puolesta.
Jari Hautamäki
toiminnanjohtaja
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Luentosarja 70-vuotisjuhlan kunniaksi
Oulun ensi- ja turvakoti, Ensi- ja turvakotien liitto ja Oulun kaupunki järjestävät
kevään aikana yhteistyössä seminaarisarjan yhdistyksen juhlavuoden kunniaksi.
Mielenkiintoiset seminaarit on tarkoitettu
sekä ammattilaisille että vaativaa työtä tekeville vapaaehtoisille.
Sarjan aloitti Kannusta minut vahvaksi
-projektin seminaari 15.1. Siinä kouluttajina toimivat Mikko Oranen Nuorten Ystävät ry:stä ja Soili Poijula Traumapsykologian ja traumapsykoterapian keskus Oy
Synolon Ltd:stä. 27.1. pidettiin koulutus
Ero lapsiperheessä – miten tukea lasta ja
vanhempia. Kouluttajina toimivat Ensi- ja
2015
jä se ny hd is ty ks et
turvakotien liiton Neuvokeskuksen suunnittelijat Salla Frisk ja Raija Panttila.
Tulossa on seminaari eron jälkeisestä vainosta 17.3. klo 12–15.30 Kirkkotorin
koulutuskeskuksessa. Kouluttajana toimii hanketyöntekijä, psykoterapeutti Riitta Hannus VARJO-hankeesta. Seuraavaksi järjestetään Vaativan Vauvatyön koulutus samassa paikassa 12.5. klo 12–16 ja
JUURI-hankeen Kätketyt äänet -seminaari
15.6.2015 klo 12–16. Seminaarin yhteydessä huomioidaan Ikääntyneisiin kohdistuvan väkivallanvastainen kansainvälinen
kampanjapäivä.
Yhdistyksen perustamispäivänä 18.5.
järjestettävään ajankohtaisseminaariin
saapuu puhujaksi Ensi- ja turvakotien liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä.
Lisätiedot Timo Peltovuori [email protected]
Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry
70-vuotisjuhlat ja historiikki
Yhdistyksemme viettää tänä vuonna
70-vuotismerkkipäiväänsä. Juhlan kunniaksi valmistelemme yhdistyksen tarinallisen historiikin kirjoittamista. Historiikin kirjoittaa naantalilainen Anne Pentti
ja teoksen on määrä valmistua lokakuun
loppuun mennessä. Anne tutkii yhdistyksen vanhoja asiapapereita ja valokuvia
sekä haastattelee yhdistyksen vanhoja jäseniä. Mikäli Sinulla, hyvä yhdistyksemme jäsen, on tallessa tai mielessä jotain,
josta haluaisit historiikissa kerrottavan,
ota yhteyttä yhdistyksen toiminnanjohtajaan Arja Saariseen, p. 040 549 0919.
Yhdistys on hakenut apurahoja historiikin
kustannusten kattamiseksi.
Päiväryhmä Esikko aloitti kolmannen
toimintakautensa. Ryhmä täyttyi ennätysajassa. Ryhmä kestää toukokuun loppuun
asti.
Yhdistyksen tiloissa pidetty Imetyksen
Tuki ry:n kurssi synnytti uudenlaista ver19
taistukitoimintaa Porin Esikkoon. Kurssille osallistuneet äidit jatkavat omaa
vertaistukiryhmätoimintaansa kokoontumalla joka kuukauden toinen torstai Porin Esikossa klo 17–19. Ryhmä on avoin
kaikille imetyksestä kiinnostuneille äideille.
Asuin- ja palvelutalo Porin Esikossa
on tällä hetkellä vapaita asuntoja, joita
voi tiedustella yhdistyksen toimistosta
arkisin klo 9–15, p. 02 633 3850.
Yhdistyksen sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 26.3. klo
18.00 Porin Esikossa, Tiilimäentie 2,
28500 Pori. Tervetuloa kaikki jäsenet.
Arja Saarinen
toiminnanjohta
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry
25 vuotta turvallisen vanhuuden
puolesta
Elokuussa 1990 kokoontui pieni joukko rohkeita kansalaisia tarkoituksenaan
nostaa esille ikääntyneiden perheissä kokema väkivalta ja kaltoinkohtelu. Syntyi
Suomen vanhusten turvakotiyhdistys –
tuttavallisemmin Suvanto, joka nyttemmin tunnetaan nimellä Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry.
Konsertti Turvallisen ja väkivallattoman vanhuuden puolesta aloittaa
25-vuotisjuhlavuoden 5.3. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Lippuja tilaisuuteen saa tilata yhdistyksen toimistosta, p. 09 726 2422 tai [email protected]
Vuosi jatkuu mielenkiintoisella luennolla isovanhemmuudesta 25.3. Palvelukeskus Kinaporissa Helsingissä. Luennon jälkeen pidetään yhdistyksen kevätkokous jäsenille.
Yhdistyksen valtakunnallinen maksuton auttava puhelin Suvanto-linja 080006776 jatkaa laajennettua päivystysaikaansa ti ja to klo 12–18, lakineuvontaa
joka parillisen viikon ke klo 16–18.
Vertaistuen ryhmä lähisuhdeväkivallan uhkaa kokeneille ikääntyneille kokoontuu Helsingissä maanantai-iltapäivisin. Kevään aikana aloittaa ryhmä
myös Vantaalla yhteisyössä Vantaan turvakodin, Kotiapusäätiön ja Vantaan seu20
rakunnan kanssa. Juuri-hankkeessa Oulussa jatkuu aggressiivisesti käyttäytyvien muistisairaiden omaisille tarkoitettu
vertaistuen ryhmä.
Kesäkuussa vietetään 10. kertaa kansainvälistä Word Elder Abuse Awareness
Day:tä, joka Suomessa tunnetaan nimellä Kätketyt äänet. Tämän vuoden kampanjavalmistelut ovat käynnissä, mutta
mukaan ehtii vielä hyvin.
Lisää tapahtumista ja toiminnasta
yhdistyksen ja hankkeiden nettisivuilta ja
Facebookista.
Leena Serpola-Kaivo-oja
toiminnanjohtaja
Turun ensi- ja turvakoti ry
Vireä 70-vuotias
Vietämme Turussa juhlavuotta. Perinteiset Pertunpäivät järjestetään 24.8. Luolavuorentiellä. Asiakkaat, jäsenet ja yhteistyökumppanit, lämpimästi tervetuloa
jo tässä vaiheessa! Jos Sinulla on valokuvia tai tarinoita yhdistyksestä tai Kotitoimikunnasta, ota yhteys oona.ylonen@
tuentu.fi tai 050 351 8298.
Hallituksessamme tapahtui hieman
muutoksia, uusia jäseniä ovat Heli Paasio, Anu Parantainen ja Jutta Valkama.
Yhdistyksen puheenjohtaja Markku Lehtinen jatkaa liiton liittohallituksessa.
Valtakunnallinen Väkivaltatyön foorumi järjestetään tänä vuonna Turussa
17.–18.9. Asiasta lisää lähempänä ainakin nettisivuillamme www.tuentu.fi. Nettisivuilta löytyy paljon tietoa yhdistyksestämme. Juhlavuotena olisi hienoa saada
ennätysmäärä uusia jäseniä mukaan.
Uusia varsinaisia kehittämishankkeita ei tänä vuonna olla aloittamassa. Yhdistys on mukana Kannusta minut vahvaksi -hankkeessa yhtenä kolmesta paikkakunnasta. Hanke toimii kuritusväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa kaltoinkohtelua vastaan ja yhdistää vaativan vauvatyön ja kriisi- ja väkivaltatyön sisältöjä.
Vapaaehtoisia toivotaan lisää! Meillä on paljon erilaisia tehtäviä tarjolla
kirpputorin pyörittämisestä tukihenkilötoimintaan. Jos olet kiinnostunut liittymään iloiseen ja innokkaaseen joukkoomme, ota yhteys Eija Järviöön, eija.
2015
[email protected], tai Kotitoimikunnan
koollekutsujaan Kaarina Sainioon, [email protected].
Oona Ylönen
toiminnanjohtaja
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Vauhdilla tähän vuoteen
ÄIMÄ ry sai RAY:ltä avustusehdotuksessa parhaan mahdollisen joululahjan eli
kaiken mitä haimme. Nyt pystymme kehittämään ja laajentamaan toimintaamme entisestään. Loppuvuodesta näyimme paljon ja saimme suorastaan yhteydenottosuman, myös uusilta vapaaehtoisiksi haluavilta. Nyt suma alkaa purkaantua, uusia vapaaehtoisia vertaisäitejä
koulutetaan tehtäviinsä eri puolille Suomea. Saamme vahvistuksia niin ryhmiin
kuin puhelinpalveluunkin. Upeaa! Edelleen kartalla on alueita tyhjänä. Jos siis
jäät miettimään mitä, minne tai miten,
ota vain yhteyttä toimari-Lauraan.
Voimia äidille -chatit jatkuvat. Ennen
joulua Ensi- ja turvakotien liitto ja ÄIMÄ
ry:n vertaistukiäidit vastasivat julkisuudessa esillä olleeseen äitien jaksamiskeskusteluun avaamalla kaikille äideille avoimet chatit Nettiturvakodin kautta. Näistä
etenkin ensimmäinen oli supersuosittu.
Chatit jatkuvat myös keväällä. Tervetuloa
niihin äidit, jotka kaipaavat keskustelua
ja tukea jaksamiseen.
Mukaan tapahtumiin. Tänä vuonna
ÄIMÄ ry:n tapahtumiin, kuten vertaistukipäivään, ei vaadita enää yhdistyksen jäsenyyttä, omakohtainen kokemus synnytyksen jälkeisestä masennuksesta riittää.
Toki jäsenyys kannattaa, muun muassa
tapahtumien omavastuu on pienempi
jäsenelle. Jos siis äitien vertaistukipäivä, parisuhdepäivä tai perheviikonloppu
kiinnostavat, lue lisää verkkosivuiltamme
ja ilmoittaudu mukaan: www.aima.fi tai
seuraa ÄIMÄ ry:tä Facebookissa tai Twitterissä!
Laura Piirainen
[email protected]
@PiirainenLaura / @aima_ry
kolumni
Valtion kannettava vastuu
turvakotitoiminnan riittävästä rahoituksesta
Turvakotien toiminnan vakiinnuttamiseksi on tehty työtä pitkään. Nyt asia on saanut vauhtia kansainvälisen sopimuksen
myötä. Suomi on allekirjoittanut Istanbulin sopimuksen naisiin kohdistuvan
väkivallan vähentämiseksi. Sopimuksen
mukaan kaikilla tulee väkivaltatilanteissa
olla mahdollisuus turvakotiin pääsyyn.
Sopimuksen ratifioimiseksi turvakotitoiminnasta on säädettävä lailla ja toiminnalle osoitettava riittävä rahoitus.
Ensi- ja turvakotitoiminta alkoi sotien jälkeen ensikodeista. Yksin synnyttävät äidit ja heidän vauvansa tarvitsivat
kipeästi turvallista paikkaa. 1970-luvulla toiminta laajeni turvakotitoimintaan.
Suomen turvakotiverkoston ytimen
muodostavat nyt Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ylläpitämät 12 tur-
vakotia. Kunnallisia turvakoteja on vain
muutama.
Turvakotitoimintaa koskeva lainsäädäntö tuli voimaan vuoden alussa. Olennaista on, että Istanbulin sopimuksen
velvoitteiden täyttämiseksi turvakotiverkosto laajennetaan koko maan kattavaksi. Katvealueita on lähinnä Itä-Suomessa.
On hyvä, että valtio otti turvakotitoiminnan rahoituksen vastuulleen. Ongelma kuitenkin on, että voimaan tulleen lain velvoitteiden toteuttamiseksi ei
ole osoitettu riittävästi resursseja. Kunnat ostavat turvakotitoimintaa vajaalla
12 miljoonalla eurolla vuosittain. Lain
myötä valtio vastaa rahoituksesta jatkossa, mutta toimintaan on valtion budjetissa osoitettu vain 8 miljoonaa euroa.
Tarvitsemme lisätalousarviossa vähin-
tään 3,8 miljoonaa euroa lisää, jotta nykyisten turvakotien toiminta saadaan
turvattua!
Lain tarkoitus on huolehtia koko
maan kattavasta turvakotitoiminnasta. Tavoitteen saavuttamiseksi tulevissa
valtion budjeteissa on syytä varautua 14
miljoonaan euroon.
Turvakoteja koskevassa laissa toiminnan koordinaatio on määritelty
THL:lle ja se vastaa rahaliikenteestä.
Ensi- ja turvakotien liitolla on lähes 40
vuoden kokemus turvakotitoiminnasta
ja väkivaltatyön vankka erityisosaaminen. Olennaista on, että Ensi- ja turvakotien liitolle löytyy luonteva yhteistyön
paikka THL:n kumppanina uudessa rakenteessa.
Tuula Haatainen
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja
kuva: Jukka-Pekka Flander
2015
21
yh te ys ti ed ot
Kirjanmerkki esittelee kirjoja avuksi ja
iloksi työssä lasten hyväksi. Joskus myös vain
iloksi elämässä.
marja mäkiranta
(1948−2014)
Unen sinistä
maata päin.
Suomen lasten
tuutulaulut ja
iltarunot
Soita, soita
sinikello.
Suomen lasten
runot
Ismo Loivamaa (toim.),
kuvat Rudolf Koivu
Ismo Loivamaa (toim.),
kuvat Martta Wendelin
Minerva Kustannus,
2014, 64 s.
Minerva Kustannus,
2015, 64 s.
Nuotit puuttuvat
Unen sinistä maata päin -kirjan tuutulaulut
ovat osaksi tuttuja ja osaksi aivan vieraita.
Monenkaan laulun laulaminen ”masunasukillemme” ei onnistunut, koska nuotit puuttuvat – tämä vähän harmittaa. ”Nasukkimme” tykkäsi, ilmaisi potkuin, yhteisistä lukuhetkistä, jotka meillä sijoittuivat nyt poikkeuksellisesti päivään – emme sotkeneet jo
pitkään jatkunutta iltarutiinia, johon kuuluu
tulevan isin ”Nasukille” lukema tietty iltasatu
ennen nukkumaanmenoa.
Rudolf Koivun kuvat ovat harmonisia ja
tutun mahtavia. Niitä voi myöhemmin vauvan synnyttyä ja kasvettua yhdessä katsella.
Isommassa lapsessa muutamat sanat, kuten
"tollikka" tai "umpukka", varmasti herättävät
ihmetystä. Itsekin kysäisin omilta vanhemmiltani sanojen merkitystä. Ihania iltahetkiä!
Taru-Tuulia Marsalo, raskausviikolla 39
Herkullisia värejä ja kuvia
Muitakin lastenlorukirjoja toimittanut Ismo
Loivamaa on tehnyt arvokkaan työn ja koonnut yhteen lähes 40 eripituista uutta ja vanhaa kesäaiheista lorua. Kirja tuo hienosti esiin myös Martta Wendelinin jo välillä
unohtunutta kuvitusta. Runojen kirjoittajat
vaihtelevat Topeliuksesta Tittamari Marttiseen. Loruissa ollaan mökillä, mummolassa,
uidaan, keinutaan, tunnelmoidaan ja ihaillaan kesäistä luontoa. Loruissa tulee esiin
niin maaseudun kuin kaupunginkin lasten kesänviettoa eri aikoina.
Luimme kirjaa 6-vuotiaan Sinin kanssa. Lorut kiinnostivat ja naurattivatkin meitä molempia. Entuudestaan tuttuja oli vain muutamia,
kuten Vattumadon talo. Sini jaksoi keskittyä lo22
ruihin jonkin aikaa kerrallaan, kunnes kaipasi
juonellista iltasatua. Kirjan lorut saattaisivatkin toimia vielä paremmin alle esikouluikäisten
lasten kanssa. Lorujen pohjalta syntyi keskustelua vanhahtavista, runollisista ja rikkaista sanoista ja sanamuodoista, jotka ovat katoamassa nykykielestä. Lasta ihmetyttivät esimerkiksi
sanat "ma", "hukka" ja "vaapukka".
Kuvitus on hyvässä mielessä nostalginen
tuulahdus mennyttä väri- ja kuvamaailmaa ja
sen aikaista elämää, joka on kovin erilainen
kuin nyky-yhteiskunta ja nykykuvittajien tyyli.
Lähdeluettelosta voi päätellä runojen alkuperäisiä ilmestymisvuosia.
Anna Mikkonen
2014
P
itkäaikainen
työtoverimme Marja Mäkiranta on poissa.
Saimme suruviestin
marraskuisena iltana. Marja oli ahkera ja avulias, työhönsä
sitoutunut ja luotettava ammattinsa osaaja. Hänen rauhallinen olemuksensa ja ystävällisyytensä sekä pohtiva tapansa ottaa
kantaa asioihin loivat vahvan perustan vakauttavalle ja kuntouttavalle ilmapiirille ensikodissamme. Marja oli pidetty ja arvostettu niin asiakkaiden kuin meidän työtovereidenkin keskuudessa.
Marja aloitti työt Oulunkylän ensikodissa keväällä 1990, eläkkeelle hän siirtyi keväällä 2011. Hän työskenteli ensin ohjaajana ja työnsä ohessa opiskeltuaan hän siirtyi
sosiaalityöntekijäksi. Saimme seurata Marjan innostusta opiskeluun koko hänen ensikodissa työskentelynsä ajan. Lisensiaattitutkimuksensa Marja teki Oulunkylän ensikodista ja sen valmistumista juhlistimme
Marjan kanssa vuonna 2004.
Marjalle olivat tärkeitä myös oma perhe ja lapsenlapset. Paljon iloa toivat perheen kissat, joiden kuulumisia mielellämme työn lomassa kuuntelimme. Marjalle
rakkaita harrastuksia olivat mökkeily ja käsityöt. Marja oli sinut itsensä ja maailman
kanssa. Hänet oli ilo tuntea.
jäsenyhdistykset
Etelä-Karjalan perhetyön
kehittämisyhdistys ry
Tukkikatu 2
53900 Lappeenranta
p. 044 777 5355
www.ek-perhetyo.fi
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Sysipolku 4
61800 Kauhajoki
p. 050 405 2136
www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ry
Ensi-Kodin tie 4
00510 Helsinki
p. 09 774 2460
f. 09 701 4277
www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ry
Malmin Kauppatie 26
00700 Helsinki
p. 044 262 6662
www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry
Sibeliuksenkatu 5, 2. krs
13100 Hämeenlinna
p. 040 770 1087
www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja
turvakoti ry
Suuruspääntie 11
40520 Jyväskylä
p. 010 423 7500
www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Sairaalakatu 9
67100 Kokkola
p. 06 831 9518
www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Haapaniementie 10
70100 Kuopio
p. 044 369 7220
www.kuopionensikotiry.net
Kymenlaakson Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Opistokatu 8 B
48100 Kotka
p. 044 744 0330
www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pienperheyhdistys ry
Kinaporinkatu 11 A, 2. krs,
00500 Helsinki.
p. 09 720 6810
f. 09 7206 8130
www.pienperhe.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry
Sänkinotkontie 6
83500 Outokumpu
p. 0400 819 841, 0400 819 842
www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Loviisankatu 14 A 3
15100 Lahti
p. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Lähteentie 5
96400 Rovaniemi
p. 040 584 0021, f. 016 310 915
www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry
Juvan virastotalo
Juvantie 13
51900 Juva
p. 040 831 8592
[email protected]
Porin ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Tiilimäentie 2, 28500 Pori
p. 02 633 3850, f. 02 633 3530
www.porinensijaturvakoti.fi
Pääkaupungin turvakoti ry
Steniuksentie 20,
00320 Helsinki
p. 09 477 7180
f. 09 4777 1828
www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry
Fellmaninpuistokatu 11
92100 Raahe
p. 08 221 202, f. 08 221 292
[email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan
Elämään LOVE ry
päivystysp. 041 701 0385
www.yhdistyslovery.com
Lyömätön Linja Espoossa ry
Maalarinkuja 3 B
02650 Espoo
p. 09 2766 2830
www.lyomatonlinja.fi
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Kangastie 9
90500 Oulu
p.08 561 5500, f. 08 382 484
www.oulunensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden
puolesta – Suvanto ry
Hämeentie 15 B, 64
00500 Helsinki
p. 09 726 2422
www.suvantory.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Mutkakatu 38 b-c
33500 Tampere
p. 03 3143 4800
f. 03 3143 4814
www.tetuko.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry
Luolavuorentie 7
20810 Turku
p. 02 513 4100, f. 02 513 4150
www.tuentu.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –
Vasa mödra- och skyddshem ry
Varastokatu 12
65100 Vaasa
p. 06 312 9666, f. 06 312 9667
www.vaasanturvakoti.fi
Vantaan Turvakoti ry
Karsikkokuja 17
01360 Vantaa
p. 09 8392 0071
f. 09 874 7122
www.vantaanturvakoti.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry
Savilahdenkatu 24
50100 Mikkeli
p. 015 365 330
www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja
turvakoti ry
Karhumäenkatu 73
55120 Imatra
p. 05 472 4909, f. 05 431 9650
[email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Louhenkatu 17a B 19
74100 Iisalmi
p. 050 371 4208
toimisto@
ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti
synnytysmasennuksesta
ÄIMÄ ry
Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.
00520 Helsinki
p. 040 725 6229
www.aima.fi
Oulunkylän ensikodin työryhmä
ensi- ja turvakotien liitto
Puheenjohtaja Tuula Haatainen
Toimitusjohtaja Riitta Särkelä
Asemamiehenkatu 4 A,
00520 Helsinki
puh. (09) 454 2440
[email protected]
•
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus
Palkkatilankatu 3 K (käynti Palkkatilantorilta)
00240 Helsinki
neuvokeskus.fi
apuaeroon.fi
Koulutuskeskus Sopukka
Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog
puh. 040 848 6561
[email protected]
2015
Lahjoitustilit
Nordea: FI8710123000207454 NDEAFIHH
Osuuspankki: FI5455412820013200 OKOYFIHH
Danske Bank: FI7680001710253635 DABAFIHH
Rahankeräyslupa: Poliisihallitus nro
2020/2012/4283
23
BM9 1
Vauva itkee,
.
Vauvalla on asiaa
Uutta!
Never, ever
shake a baby
-video
Nyt suomenkielisellä
tekstityksellä.
Vauva muuttaa vanhempien elämän.
Apua muutokseen ja neuvoja vauvan hoitoon on tarjolla.
Itku on vauvan tapa kertoa asioista. Hellyyden tai turvallisen läsnäolon kaipuu, nälkä, väsy ja
kipu saavat vauvan itkemään. Vauva haluaa, että tulet ja olet hänen kanssaan.
24
2015
Lue lisää vauvaitkee.fi