Vähän kunnioitusta! - Turun ensi

en si - ja tu rv ak ot
ie n li it on jä se nl
eh ti
015
No 2’2
Vähän kunnioitusta!
Ei sen vähempää
4
Isä unohtuu, kun lapsiperhe
saa apua.
Intoa isätyöhön
- sivut 8
Mitä miehille
kuuluu?
14
"
pä äk ir jo it us
4
kiinnosti!
ISÄ TUNTUU HÄMMÄSTYTTÄVÄSTI UNOHTUVAN,
KUN lapsiperhe SAA APUA
SOSIAALIALAN AUTTAJILTA.
s. 4
Pienperheyhdistyksen Miina-kahvilasta apua saanut Yanika luki jo
etukäteen Enskaa 2/15.
Kuva: Jukka-Pekka Flander
Yanikaa
"Eniten huomiotani sai Vähän kunnioitusta -juttu.
Surullista, vaarallista ja pelottavaa, kuinka tänä
päivänä sosiaali-ihmiset jyräävät toisten yli. Mihin
on kadonnut inhimillisyys?"
Sanna Vuorela
ohjaa Helsingin
ensikodin isien
ryhmää työparinsa
kanssa.
14
Isät mukaan
Lauri Pekkala kertoo,
mitä miehen elämään
nykyään kuuluu.
N o 2’2015
Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti
sisältö:
4
11 12 14 Päätoimittaja: Riitta Särkelä
Toimitussihteeri: Essi Lehtinen
Vähän kunnioitusta!
Ei sen vähempää
Isä tuntuu hämmästyttävästi
unohtuvan.
8
33. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069, ISSN 1799–8069
Intoa Isätyöhön -sivut!
haastetta ja materiaalia.
Lyhyesti
Minun työviikkoni
Petteri Huhtamella kannattaa aktiivisuutta.
Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk,
Mari Manninen, Mikko Savelainen ja Katariina Suomu
17
Juttuideat ja palaute toimitukseen:
[email protected]
Looking for
a different
adventure?
Kolumni
18
Yhdistysten kevät ja kesä
Etsitkö seikkailua?
1/1 sivua 700 e | 1/2 sivua 500 e | 1/4 sivua 280 e
Tilaukset ja osoitemuutokset:
Tilaushinta: 25 e / vuosi
Taitto ja ulkoasu: Rohkea Ruusu Oy
Kolme vapaaehtoistöistä tuttua
miestä kertoo.
Kolumni
Ilmoitushinnat:
[email protected]
Mitä miehille kuuluu?
17
Ilmoitukset: Kirsti Kaleva
Painopaikka: Lönnberg Oy
Isätyön
Leikitään
16.5.!
22
Kannen kuva: Jan Ahlstedt
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/jasenlehti-enska/
ilmestymisaikataulu:
3-4/15 vk 38
5/15 vk 49
Osataanko lapsiperheiden palveluissa kohdata lapsen molemmat huoltajat tasa-vertaisesti? Voiko isä kokea olevansa neuvolassa, päiväkodissa tai
huoltajuusasioissa tasavertainen äidin kanssa?
Yhteiskunnan ja kulttuurin käsitykset näkyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työssä. Siihen heijastuu perinteinen käsitys äidin
ensisijaisuudesta lapsen hoidossa. Miehen rooli on muuttumassa, mutta hitaasti. Muutosta vauhdittavat miehet, jotka ottavat isyyden vakavasti,
tulevat mukaan neuvolaan ja osallistuvat aktiivisesti keskusteluun lapsen
kehityksestä ja hoidosta.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta välillä tuntuu olevan aihetta
muistuttaa ammattiauttajia siitä, että lapsella on kaksi vanhempaa. Toisen heistä jättäminen huomiotta silloin, kun perheellä on vaikeuksia, ei
voi olla lapsen etu. Poissaolevanakin isä tai äiti vaikuttaa lapseen. Vielä
enemmän lapsen etua poljetaan, jos esimerkiksi äidin sairastuessa tai uupuessa lapsestaan syvästi välittävää isää ei oteta huomioon. Tilanne on
kestämätön tietysti myös vanhemmille. He voivat huomata joutuneensa
”toiminnan kohteeksi” tavalla, joka ei ota huomioon heidän perheensä todellisuutta. Joel ja Sami kertovat kokemuksistaan sivuilla 4−7.
Ohitettuna ja ärsytettynä ihminen ei ole parhaimmillaan. Jos perheen
kokemus kriisin tullessa on, että auttamisen tapa aiheutti lisää ongelmia,
apu voi jäädä seuraavalla kerralla hakematta.
Avain miesten kanssa työskentelyyn on, että myös mies pyydetään järjestelmällisesti saamaan tietoa ja neuvottelemaan perheen asioista. Tietoinen ja järjestelmällinen työ molempien vanhempien ottamiseksi huomioon tuottaa vahvempaa vanhemmuutta ja turvallista kasvuympäristöä
lapsille.
Tämä lehti on jaossa Miestyön foorumilla Tampereella 20.−21.5. Foorumin aihe on Mies muuttuvassa ympäristössä. Toivottavasti lehti tarjoaa
mielenkiintoisia näkökulmia osallistujille. Hyviä lukuhetkiä ja menestystä
miestyölle!
Tuula Haatainen
Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtaja
Sivuilla 8−10 asiaa isien huomioon ottamisesta.
Vähän kunnioitusta!
Ei sen vähempää
Isä tuntuu hämmästyttävästi unohtuvan, kun pienten lasten perhe saa apua
sosiaalialan auttajilta. Aina perheen asioista
ei edes kysytä isältä.
Teksti:Essi Lehtinen Kuvat: Jan Ahlstedt
J
oel, 35 asui vaimonsa kanssa ensikodissa ennen esikoisen syntymää ja sen jälkeen yhteensä parisen kuukautta. Vaimolla on lihassairaus, jonka takia hän tarvitsee arjessa avustajaa. Sairaus oli kuitenkin
tiedossa, kun vanhemmat päättivät haluta lapsen. Joelilla onkin se käsitys, että
he löysivät itsensä ”vapaaehtoisesti” ensikodista paljolti hänen alkoholinkäyttönsä takia. Paha vain, ettei häneltä itseltään kysytty siitä.
Yllättäen hoitoon
Kesällä, kun vaimo vielä asui Oulussa,
Joel myöntää juoneensa ”reippaasti”.
Enemmän, kuin viikossa oli suositeltavaa juoda. Vaativa työ kuitenkin hoitui.
Vaimo Mari, 35, odotti vauvaa ja perhe
suunnitteli, että vaimo muuttaa miehen
luo Helsinkiin ennen synnytystä.
Oulussa raskaudenaikaiset käynnit
lääkärissä ja terveydenhoitajan luona sujuivat ”ihan ok”.
− Aina sieltä joku penkki isällekin löytyi, kertoo Joel.
Ongelma kuitenkin muhi syksyn mittaan Joelin tietämättä siitä kuin satunnaisesti. Sosiaalityöntekijä oli puhunut
Marin kanssa Joelin alkoholinkäytöstä ja
huolestunut. Helsinkiin muuton jälkeen
neuvolasta tehtiin lastensuojeluilmoitus ja kahdeksannella raskauskuukaudella lastensuojelu sitten yllättäen ehdotti
puhelimessa Marille hoitokotiin menoa.
Mari hermostui ja pahoitti mielensä.
− Minua ei ole kutsuttu yhteenkään
palaveriin, mutta menin Marin mukaan,
kun asiasta järjestettiin tapaaminen.
Meille sanottiin, että meidän olisi hyvä
mennä ensikotiin. Kävi ilmi, että lastensuojelu on huolestunut myös minun alkoholinkäytöstäni ja minua neuvottiin
menemään A-klinikalle.
A-klinikan käyntejä Joelilla oli yhteensä viisi. Lähetteessä luki ”vuosien ajan
päivittäistä alkoholinkäyttöä”.
− Minulta ei missään vaiheessa kysytty, mitä, miksi tai miten juon. Määrittely
tehtiin kysymättä minulta, eikä se pitänyt
paikkaansa.
Tietoa ei saa
Lokakuun lopulla, pari viikkoa verkostopalaverin jälkeen Mari ja Joel jo olivat ensikodissa, ”vapaaehtoisesti ohjattuina”.
− Mari sanoi, että hän ainakin menee, saat tulla jos haluat.
Joel pitää vapaaehtoisuutta näennäisenä, jos uhkana saattaa olla odotetun
vauvan huostaanotto. Tapahtuneesta
kertominen saa edelleen veden valumaan Joelin poskille. Esikoisen syntymää edeltänyt kuukausi ei ollut ihan sitä,
mitä oli toivottu. Loukatuksi ja ohitetuksi tulemisen tunnetta lisää se, että pari
Minua ei ole kutsuttu yhteenkään palaveriin, mutta menin Marin mukaan,
asiasta järjestettiin tapaaminen. Meille sanottiin,
että meidän olisi hyvä mennä ensikotiin.
2015
kun
*Otsikko lainaus Sami Saaren laulusta Kunnioitusta.”
− Onneksi vauva oli tosi odotettu ja
minulla riitti huumori, sanoo Joel.
Taustalla Helsingin ensikodin
ohjaaja Sanna Vuorela.
2015
5
Miksi isää
pitäisi
kuunnella?
Teksti:Pirjo Kotkamo
− Isäryhmä sopii ehkä
parhaiten niille, jotka
ovat saaneet ensimmäisen lapsen, miettii
Sami.
Ensikoti on tehnyt asiat
mallikelpoisesti, siinä ei
ole mitään valittamista,
sanoo Joel.
V
Poikientalon Kalle
Laanterä ohjaa isäryhmää
Sanna Vuorelan kanssa.
älinpitämättömyys, syyttäminen ja arvostelu, epäusko ja
mitätöinti.
Näihin
luokkiin
Sanna Mäki jäsentää miesten
kokemuksia kuulluksi tulemi-
sesta ja kohtaamisesta sosiaalityön palveluissa (sosiaalityön pro gradu, Lapin yliopisto, 2013).
6
Kokemuksista todennäköisesti seuraa,
ei edes pyytämällä saanut kirjallista päätöstä siitä, että ensikotiin pitäisi mennä,
ennen kuin vasta pari viikkoa tyttövauvan
syntymän jälkeen. Silloinkin ensikodin
työntekijä auttoi paperin saamisessa.
− Koko homma oli huonosti hoidettu.
Minulle oli selvää, että kun on lapsi, ei
voi juoda. Lokakuun jälkeen en ole juonut mitään.
− Ensikodista ei ole negatiivista sanottavaa, ohjaajat ja muut ymmärsivät ja
heille saattoi puhua. Lastensuojelulle minun ihmisarvoni tuntuu kuitenkin olevan
katunarkkarin tasolla.
tunne, ettei minua ainakaan lapseni elämään haluta.
− Olisin halunnut tulla otetuksi huomioon kaikessa, mitä lastensuojelu teki.
Ymmärrän, että resurssit ovat vähäiset,
mutta toisenlainen ihminen olisi tällä
kohtelulla ottanut ja lähtenyt.
Virallisesti Joelin alkoholinkäyttö ei
missään vaiheessa ole ollut syy ensikotiin menoon.
− Haluan, että minulle soitetaan, jos
minun pitää olla paikalla.
− Tässä puhutaan nyt kuitenkin perheestä.
Haluan, että minulle
soitetaan
Joel oli vauvan synnyttyä isyyslomalla ensimmäisen viikon ja palasi sitten töihin.
Yöpissat hän on ”saanut hoitaa” koko
ajan. Tyttö onneksi heräilee öisin syömään yleensä vain kerran.
Tammikuussa perhe palasi kotiin ja
päivisin Mari hoitaa vauvaa avustajansa
auttamana. Arki sujuu hyvin ja vanhemmat miettivät toistakin lasta. Joel käy
edelleen ensikotiaikana aloittamassaan
isäryhmässä ja pitää sitä positiivisena
asiana.
− Siitä ei pääse mihinkään, että minulle jäi lastensuojelun toiminnasta se
Tavoitteena hoitaa homma
− Jos me olisimme saaneet apua jo vuosi
sitten, ei olisi tullut tällaista, sanoo puolestaan Sami, 26, pienen tyttönsä kiivetessä sohvalta tuolille ja takaisin ja isän
säntäillessä perässä.
”Tämä” on sitä, että Samin vaimo
Ella, 26, päätyi viime syksyn lopussa itkemään väsymystään Helsingin ensikodin
eteiseen keskellä yötä. 1-vuotiaan tytön
ja 3-vuotiaan isoveljen allergioiden aiheuttama mahakipu oli pitänyt lapsia öisin
hereillä, Sami teki kahta työtä ja yritti saada opinnot loppuun. Äidin hermot olivat
niin kireällä, että hän piti kotona kuulokkeita, koska ei kestänyt lasten itkua.
2015
Ella oli yrittänyt saada apua lääkäristä,
neuvolasta ja jopa lastensuojelusta, ilman tulosta. Lääkärit eivät uskoneet, että
lapset itkivät allergioiden takia.
− Lapset vain huusivat, eivätkä lääkärit uskoneet, millaisia illat meillä ovat.
Sanoin, että tulkaa katsomaan.
− Luulimme myös lasten olevan jonossa allergiatutkimuksiin, mutta kun kyselimme asiasta, niin ei ollutkaan.
Sami muistaa yhden lääkärin selittäneet perheen ongelmat sillä, että vanhemmat eivät osaa nukuttaa lapsiaan.
− Enkä minäkään oikein ottanut todesta Ellan väsymystä, kun se on aina ollut niin vahva.
Valoa kohti
Ellalle järjestyi viikossa paikka ensikodista ja hän pääsi lepäämään. Muunkin
perheen piti tulla ensikodille, mutta Sami
piti muutaman yön kokeilun jälkeen parempana hoitaa lapset kotona. Hän kävi
lasten kanssa leikkimässä, syömässä ja
oleilemassa ensikodilla, mutta otti muuten vastuun arjesta.
− Meiltä molemmilta kysyttiin, miten
jaksamme ja miten minä selviän lasten
kanssa.
− Meille tarjottiin ensikodilla erilaisia
apuja ja niistä on ollutkin hyötyä.
että seuraavan kerran apua tarvitessaan mies
yrittää pärjätä yksin. Jos apua on pakko hakea
uudelleen, mies voi työntekijän näkökulmasta olla hankala tai haasteellinen.
Isätkin haluavat tulla kuulluiksi ja arvostetuiksi ja saada apua hakiessaan kokemuksen siitä, että sillä on merkitystä. Helsingin
ensikodin isäryhmässä, johon Joel ja Sami
Isäryhmän osallistujat tulevat usein suoraan töistä tai koulusta. Ensin vaihdetaan
kuulumiset ja juodaan
kahvit. Sitten mennään
asiaan. Taustalla Kalle
Laanterä.
osallistuvat, puhutaan parisuhteesta, isyydestä, leikistä lasten kanssa, isän omasta
hyvinvoinnista ja muun muassa tulevaisuudesta isänä. Ryhmä on yhteinen Poikientalon kanssa. Kun ryhmä on turvallinen ja sallii
erilaisuutta, siellä voi pohtia isyyteen liittyviä
toiveita, odotuksia tai isyyteen liittyviä ristiriitaisia tunteita. Ryhmässä voi saada vertaistukea ja tietoa ja harjoitella yhdessä lapsen
Sami sai tutkintonsa valmiiksi juuri ennen vaimon romahtamista ja tulot paranivat niin, että hän pystyi huolehtimaan
taloudesta. Töitä hän jatkoi ensin iltaisin
ja öisin ja myöhemmin päivisin.
Nyt Ella on kotona ja hänen voimansa
palautuvat edelleen vähitellen. Sami seuraa tilannetta tarkasti ja heti, jos näyttää
siltä, että uupumus iskee, Ella saa illaksi vapautuksen lastenhoidosta ja lähteä
vaikka kuntosalille.
Gluteiinin, maidon ja joidenkin hedelmien karsiminen lasten ruokavaliosta on
helpottanut heidän oloaan huomattavasti. Elämä näyttää valoisammalta.
Sami on selvästi päättänyt hoitaa
koko paketin, vaikka se veisi aikaa.
− Jaksan kyllä. Mulla on omat keinoni
purkaa tilannetta, jos uupumus meinaa
iskeä. Soitan kavereille, jumppaan tai
lähden lasten kanssa mummolaan.
Jutun vanhempien nimet on vaihdettu.
2015
kanssa olemista.
Perheelle on hyväksi, kun molemmat vanhemmat tuntevat, että heidät otetaan vakavasti perheensä asioissa. Jos isä otetaan
työskentelyssä huomioon, siitä hyötyvät lapset, isä ja äiti, joka saa tilaa omille prosesseilleen. Työntekijäkin, joka saa paljon lisää
tietoa perheestä työnsä tueksi.
Katso lisää isien
kanssa työskentelystä
seuraavalta aukeamalta.
7
Jos olet kiinnostunut isäksi
kasvamisesta,
katso kohta
Sinusta tulee
isä! ja lue Riston tarina.
Intoa isätyöhön -sivut
Haastetta ja materiaalia
Voit myös
klikata auki
Isäkortin ja katsoa sen
sisällön.
Kortin ajatus
on, että isäksi ei synnytä,
vaan kasvetaan.
Intoa isätyöhön -verkkosivut herättelevät yksittäisiä
työntekijöitä ja kokonaisia työyhteisöjä ottamaan perhettä
auttaessaan huomioon myös isän.
Teksti: Sirpa Hopiavuori, Pirjo Kotkamo ja Santtu Salonen Kuva: Shutterstock
− Vaikka ajattelisit, että mitä me isillä tai
miehillä teemme tai että haittaahan niistä vain on, anna kuitenkin mahdollisuus
toisenlaisellekin näkökulmalle, vinkkaavat liiton miestyön suunnittelijat Sirpa
Hopiavuori ja Santtu Salonen.
Sirpa, Santtu ja muut isien ja miesten kanssa työskentelystä innostuneet
ovat koonneet vuosien asiakastyön oppia Intoa isätyöhön -sivuille, jotta muut
saisivat tietoa käsiinsä helpommin kuin
he aikanaan.
Tekijöiden toive on, että isien kokemus sosiaalityöstä voisi olla se, että he
ovat tulleet kuulluiksi, heidät on kohdattu arvostavasti, heidän saamansa apu
on ollut merkityksellistä ja heitä on tuettu.
Mitä materiaalia?
Sivusto käsittelee sukupuolen merkitystä, isäksi kasvamista, isänä olemista ja
etenkin isien kanssa työskentelyä. Eri
aiheiden käsittelyyn isien kanssa on kyselylomakkeita ja menetelmiä. Kirjasto-
ja Media-osioihin on koottu isäaiheista
tutkimusta, kirjallisuutta, elokuvia, musiikkia, blogeja sekä videoklippejä. Tarkoitus on tarjota isäaiheista materiaalia
helposti.
Oma osionsa sivuilla on isäryhmien
vetäjille. Toimivia käytäntöjä isäryhmiin
-osiossa on yleistietoa ryhmistä, perusteluja isäryhmien pitämiselle, tietoa ryhmien kokoamisesta, yleisistä ryhmäilmiöistä sekä ryhmänohjaajan roolista.
Siellä on myös muun muassa ensikodin
isille suunnatun ryhmän teemarunko toteutusvinkkeineen.
Sivuja kehitetään jatkuvasti ja niihin
on tarkoitus koota koko ajan uutta tutkimustietoa isistä, uusia hyviä käytäntöjä,
sekä vinkkejä kirjallisuudesta, elokuvista
ynnä muusta sellaisesta. Kehittämiseen
ovat tervetulleita mukaan kaikki.
Miten käyttää sivuja?
Jos esimerkiksi olet kiinnostunut isäksi
kasvamisesta, katso kohta Sinusta tulee
isä! ja lue Riston tarina. Voit myös klika-
ta auki Isäkortin ja katsoa sen sisällön.
Kortin ajatus on, että isäksi ei synnytä,
vaan kasvetaan.
− Haluisitkohan keskustella aiheista
enemmän työtoverisi tai yhteisösi kanssa? Varatkaa aika jonkun tietyn materiaalin tutkimiseen, ehdottaa Sirpa Hopiavuori.
Jos mielenkiintosi herää, voit jatkaa lukemista Ilana Aallon artikkelilla Maskuliinisuus ja isyys: sukupuoli miesten kirjoittamissa isyyskertomuksissa.
– Jos et jaksa lukea, katso elokuva.
Patrik 1.5 tai Transamerica näyttävät, että
isäksi voi tulla monella tavalla. Elokuvaja kirjavinkkejä voi antaa myös asiakkaalle. Oman työnsä rikastuttamiseen voi
napata vinkiksi Työvälineitä-kohdasta aktiivisen kuuntelun tehtävän Kerro minulle isyydestäsi.
Materiaali sopii hyvin itseopiskeluun.
Itseopiskelumateriaalit sisältävät tutkittua tietoa, vinkkejä, harjoituksia ja tehtäviä. Voit opiskella yksin tai vielä mieluummin työyhteisösi tai työkaverisi
kanssa.
isien kokemus sosiaalityöstä voisi
olla se, että he ovat tulleet kuulluiksi.
Tekijöiden toive on, että
8
2015
2015
9
ly hy es ti
intoaisatyohon.fi
Hyvien käytäntöjen opas
Aivan erityinen osa sivuja on opas Intoa
isätyöhön − miten ja miksi. Siihen on tiivistetty koulutuksissa ja kehittämisprosesseissa ympäri Suomea kertynyttä kokemusta ja tietoa.
Oppaassa on lista asioita, joita kannattaa huomioida, kun haluaa saada isät
käyttämään palveluita paremmin ja tehdä
omasta työstään isien kanssa tuloksellisempaa. Toinen tärkeä osa on ohje isätyön hyvien käytäntöjen mallintamiseen
organisaatioissa.
− Useasti ajatellaan, että teemme töitä sukupuolineutraalisti, eikä sillä ole väliä onko asiakas mies vai nainen, miettii
Santtu Salonen
Miestyön kehittämiskeskuksen kokemus ja tutkimustieto osoittavat kuitenkin toista. Keskus on tehnyt työtä Ensija turvakotien liiton jäsenyhdistysten ja
muiden organisaatioiden ammattilaisten
kanssa.
– Matkan varrella on huomattu, että
on hyvä, että työhön isien kanssa on ohjeet, jatkaa Santtu Salonen.
Jakamisen paikka
Lokakuussa avatut sivut ovat herättäneet
innostusta.
– Olipa kiva löytää tutkimuksia näin
helposti.
− Kokeilin jo yhden tehtävän tekemistä
ja se aukaisi silmäni todella, kommentoivat työntekijät.
Timo Peltovuorelle Demarinaisten
Risto Rohkea -tunnustus
Kvinnojouren i Jakobstad
liiton jäseneksi
Blogit olivat kiinnittäneet yhden isän huomion.
− Lukiessani toisen isän arjesta tuntui
helpottavalta huomata, että samoja asioita sekin pohti.
Toki sivujen prosessimainen tekeminen on saanut sivujen selaajat myös kaipaamaan täydennyksiä.
− Miksi kaikki isälaulut on niin surullisia?
− Voisi siellä olla jotain lapsien kanssa
työskenteleville.
Sivut ovat myös jakamisen paikka. Jos
olet tehnyt opinnäytetyön isistä tai miehistä tai takataskussasi on hyviä isien
kanssa työskentelyn menetelmiä tai käytäntöjä tai vaikka vinkkejä hyvistä elokuvista, jaa ne.
Myös Miestyön kehittämiskeskuksen
tiimi tuottaa jatkuvasti materiaalia sivuille. Jakamista tarvitaan, jotta isiä pystytään
tukemaan vanhemmuudessa tavalla, jonka he ansaitsevat.
Miehet puhuvat
Intoa isätyöhön -sivuston juuret ovat
kymmenen vuoden takana.
− Huomasimme Miesten kriisikeskus
-projektissa*, että miehet hakevat apua
ja puhuvat, jos pitävät sitä turvallisena ja
voivat puhua rauhassa, sanoo Sirpa Hopiavuori.
− Kun osoitimme olevamme kiinnos-
tuneita yhteistyösuhteen rakentamisesta
ja olevamme halukkaita dialogiseen ja reflektiiviseen työotteeseen, miehet olivatkin
motivoituneita asiakkaita.
Miehet kuitenkin kertoivat, että palvelujärjestelmä ei tunnu kohtaavan heitä
eikä heidän mielestään toimi. Miestyön
kehittämiskeskus onkin sittemmin keskittynyt vaikuttamaan palveluiden laatuun ja
rakenteisiin kouluttamalla ja kehittämällä.
Koulutuksissa toistui usein toive: ”… voi
kun tämä materiaali olisi kaikkien saatavilla…” ”Voisitteko te tehdä jotain asian
edistämiseksi?”
Isien kanssa työskentely on vaatinut ja
vaatii ”toisinajattelua”. Kirjassa Nalle Puh
rakentaa talon Puh kiteyttää uuden kokeilemisen mahdollisuuden eri puolet:
”Kulkiessaan puiston halki kohti puolen hehtaarin metsää, alkoi Nasua pelottaa.
− Ajatteles, jos joku puu kaatuisi, kun
me olemme sen alla! Nasu virkkoi.
− Ajatteles, jos ei kaadu, sanoi Puh pitkään harkittuaan." **
* Ensi- ja turvakotien liiton
Miesten kriisikeskus -projekti
(2002−2006)
**lainaus A.A. Milnen kirjasta
Nalle Puh rakentaa talon
− Lukiessani toisen isän arjesta tuntui helpottavalta
että samoja asioita sekin pohti.
huomata,
Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. (Pietarsaaren Seudun Naistentalo-yhdistys) hyväksyttiin maaliskuussa
Ensi- ja turvakotien liiton 30. jäsenyhdistykseksi. Tutummin nimellä Kvinnojouren
i Jakobstad (Pietarsaaren Naistenpäivystys) toimiva kaksikielinen yhdistys on tarjonnut tuettua asumista kohta 30 vuotta.
Se haluaa laajentaa ja kehittää toimintaansa avoimella, matalan kynnyksen toiminnalla.
kvinnojouren.fi
2015
Kuva: Tiuku Pennola
Opi motivoimaan äitejä ja
isiä päihteettömyyteen
Miten odottavaa äitiä voi motivoida päihteettömyyteen? Entä vauvaperhettä? Motivointitaitojen koulutusta on saatavissa
halutun mittaisena ja eri puolilla Suomea. Hinta määräytyy koulutuksen pituuden mukaan. Kouluttajien yhteystiedot
ovat liiton verkkosivuilla ja löytyvät polkua ensijaturvakotienliitto.fi / Työmuodot / Pidä kiinni -hoitojärjestelmä ja muu
päihdetyö.
VIOLA ry:lle taas kiitostaa
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry sai huhtikuussa NNKY:n 5000 euron arvoisen
tunnustuspalkinnon. Suomen NNKY-liitto
(Suomen Nuorten Naisten Kristillisten Yhdistysten Liitto ry) kiitti VIOLAa aktiivisesta työstä tyttöjen ja naisten turvallisuuden
hyväksi.
13. kerran annettu tunnustus jaettiin
Maailman NNKY-päivänä 24.4. Palkinnon teema oli tänä vuonna turvallisuus.
10
Oulun ensi- ja turvakoti ry:n toiminnanjohtaja Timo Peltovuori sai maaliskuussa
vuoden Risto Rohkea -tunnustuksen. Palkinnon myöntäneet Sosialidemokraattiset Naiset arvostavat sitä, että Timo Peltovuori tekee yhteiskunnassa näkyvämmäksi niitä, joiden oma ääni ei syystä tai toisesta kanna. Peltovuori on tehnyt
pitkän uran sosiaali- ja terveysalan järjestöissä edistäen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asemaa, työskennellen aktiivisesti lähisuhdeväkivallan estämiseksi ja kehittäen matalan kynnyksen perhetyötä. Risto Rohkea -tunnustus on
aiemmin myönnetty muun muassa Erkki Tuomiojalle ja Ilkka Taipaleelle.
Tule kehittämään monikulttuurista työtä
Jäsenyhdistysten ja keskusjärjestön työntekijöiden Monikulttuurisen työn työryhmässä ja Facebook-ryhmässä jaetaan ideoita, hyviä käytäntöjä ja kokemuksia työstä maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa. Työryhmän seuraava
kokous on liitossa 17.6. Kokoukseen voi osallistua myös etänä. Lisätietoja toimistosihteeri Sanna Jussilalta, 050 410 4759 tai [email protected].
Tuula Haatainen jatkaa Ensi- ja turvakotien
liiton puheenjohtajana Tuula
Kansanedustaja Tuula Haatainen valittiin liittokokouksessa 26.4. jatkamaan liiton puheenjohtajana. Muut hallituksen jäsenet alkavalla kaudella ovat Olli Humalamäki Mikkelistä, Marjatta Kiviranta Vaasasta, Markku Lehtinen Turusta,
Riitta Mäkinen Jyväskylästä, Raija Määttä Outokummusta, Marja Salo-Laaka
Oulusta, Kirsi Salonen Espoosta, Helena Tiuraniemi Rovaniemeltä ja Tuula
Väätäinen Kuopiosta. Varajäseniä ovat Heli Kivelä ja Kaija Matikainen ja MarjaLeena Meriläinen Helsingistä.
2015
11
mi
n ty
ty nu
öv iik
koöv
niiik ko ni
minnanjohtaja Pirjo Kairakari, Tanja Sälevä Visioverkko®-etäyhteyspalveluista
ja Kristiina Luusua Avo- ja jälkihuoltopalveluista. ”Hyvin nuo puhuvat”, ajattelen itsekseni, kun oma pää lyö tyhjää.
Kannattaa
aktiivista
isyyttä
Torstai 16.4.
Kotipäivä.
Petteri kahvilla.
teksti ja kuvat: Petteri Huhtamella
Keskiviikko
Klo
8.00 Ensikoti Talvikin
yhteisö
10.00asiakas
11.00 puheluita ja
sähköposteja
11.30lounas
12.00 asiakkaat työparina
14.00hankesuunnittelu
Jari Harju.
12
Lapin ensi- ja turvakodin Miestyön keskuksen Petteri
Huhtamella kuuntelee ja tsemppaa kriisissä olevia
miehiä 13.−16.4. Viikon mittaan myös Spider-Man
paranee.
Maanantai 13.4.
Normaalisti arkiaamuni alkavat lasten
viemisellä päiväkotiin tai ”jumpalla”
paikallisella salilla. Tämä aamu menee
toisin, kun poikani alkaa aamuyön tunteina oksentaa. Päätämme puolisoni
kanssa, että hän jää kotiin ja minä vastaan hoivasta huomenna. ”Soittele, jos
jotain tulee”, sanon lähtiessäni ja annan
halaukset lapsille.
Töissä kohtaan lomilta palanneen
kollegani Jari Harjun. ”Sieltä se tulee
niin pirtiänä”, Harju tsemppaa ja vaihdamme ajatuksia kahvikupin äärellä.
Pää kevenee kummasti. Vastaan sähköposteihin, soitan purkuluontoisen
asiakaspuhelun ja tapaan asiakkaan,
joka hakee isyyteensä tukea. Rohkaisen
miestä oman itsensä näköiseen, aktiiviseen isyyteen.
Lounaan jälkeen suunnittelemme
ensi- ja turvakodilla järjestettävää teemailtaa kriisityöntekijä Suvi Säkkilän
kanssa. Meillä on parisuhdeaihe otsi-
kolla ”Ylämäessä tönin sua eteenpäin,
alamäessä vauhtias jarrutan”. Otsikon
lainasimme Jarkko Martikaisen tekstistä. Aihe on meille luonteva, olemmehan
yhdessä tavanneet asiakaspariskuntia
integroidun työtavan mukaisesti.
Palaverin jälkeen orientoidun kotiasioihin soittamalla sairaspäivän tunnelmat. Kotimatkalla työasiat jäävät
taka-alalle ja lasten kasvot ja nauru hiipivät välähdyksinä mieleen.
Sirpa Vähänikkilä suunnittelemassa Vanhemman neuvo
-ryhmää.
Menen puoliltapäivin kotikäynnille keskussairaalasta ohjatun asiakkaan kotiin.
Matkalla yhdistykseen poikkean valitsemassa pikaisesti kehykset laseihini. Valitsen ne, joissa optikon mielestä vaikutan ”julmalta”.
Tiistai 14.4.
Olen kotona lapsisairaspäivällä, joten
kalenteriin merkitty Kittilän reissu jää
väliin. Kriisihallintataitoja tarvitaan täälläkin, tosin kotona taidot kummallisesti
katoavat. Päivästä tulee hyvä, poika tervehtyy, leikimme Spider-Mania ja käymme hyviä keskusteluja, esimerkiksi teemalla: ”Isi hei, mikä sielu on?”
Keskiviikko 15.4.
Kello 6.15 suuntaan treeneihin. Sieltä
kävelen töihin sateessa laput korvilla,
Rollinsin Henkkaa fiilistellen. Kahdeksalta nousemme työparini kanssa ”ylös”
Ensikoti Talvikkiin. Tarkoituksenani on
pitää yhteisössä isäryhmä, mutta yllättäen ryhmä peruuntuu. Osallistumme
silti yhteisön aamuun.
Kymmeneltä otan vastaan Mielitiimistä ohjatun nuoren miehen. ”Helpottaa”, mies sanoo tapaamisen jälkeen,
mikä saa työni tuntumaan merkitykselliseltä. Soitan Turvakodin vastaavalle sosiaalityöntekijälle Johanna Karjalaiselle,
joka ohjaa meille asiakkaan Jussi-työn
jaksolle. Lounaalta siirryn perhetapaamiseen yhdessä kriisityöntekijä Hilkka
Kallion kanssa. Puramme tapaamisen
jälkeenpäin keskenämme ja toteamme
tehneemme sen, mitä voimme.
Iltapäivän vietän hankesuunnittelussa, jossa Hilkan ja minun lisäksi ovat
mukana Lapin ensi- ja turvakodin toi-
Työpiste siivottuna.
Yhdistyksessä soitan asiakaspuhelun ja
vastaan vierailutoiveisiin, joita saamme etenkin opiskelijaryhmiltä. Miehen
kohtaaminen ja sukupuolen huomioon
ottava, mieserityinen lähestymistapa
kiinnostaa. Opiskelijoille pidettävät esittelyt ovat hedelmällisiä, kun kyynisyys
loistaa poissaolollaan.
Myöhemmin valmistelen alustusta
illan Vanhemman neuvo -ryhmään, jota
vedän ennaltaehkäisevän perhetyön perhesosiaalityöntekijä Sirpa Vähänikkilän kanssa. Emme ole tavanneet Sirpan
kanssa aikaisemmin, mutta ryhmässä
yhteistyö on ollut avointa ja sujuvaa.
Ryhmässä puhumme vanhempien
eron jälkeisestä vuorovaikutuksesta,
joka voi parhaimmillaan toimia, jos pa-
risuhteessa vuorovaikutusta vaikeuttaneet olosuhteet jäävät eroprosessin ja
yhteistyövanhemmuuden myötä takaalalle. Mietimme myös ”pysähtymistä”
lapsen kanssa. Ainakin itse tunnustan
sortuvani liian usein ”kohta”-fraasiin.
Perjantai 17.4.
Kalenterissani aamuun on merkitty johtoryhmä, mutta välivuoron vuoksi aloitan työpäiväni arviointityöpajan koostetta
kirjoittamalla. Arvioinnin kehittäminen
on yksi vastuualueistani yhdistyksessä.
Iltapäivällä otan peräkkäin vastaan
kolme asiakasta purkaen kahta erokriisiä
ja tavaten miehen, joka hakee apua väkivaltaisuuteensa. Tapaamisissa tunteet
ovat läsnä, lappilaiselta mieheltä löytyy
kyllä kykyä sanoa, miltä tuntuu. Kuunteleminen, rohkaiseminen ja peilaaminen
lisäävät onnistuessaan näkökulmia ja
vaihtoehtoja miehen elämään. Toisinaan
vaaditaan myös haastamista ja vastuuttamista. Moni mies ajattelee tänä päivänä
ennaltaehkäisevästi hakien näkökulmia
miehenä, isänä ja puolisona toimimiseen.
Asiakkuuksien jälkeen löydän sopivan ”tyhjän” hetken rauhoittumiselle ja
pysähtymiselle. Puhelimeeni tulee kotoa viestinä ”karkkipäivän” ostoslistaa.
Odotan kellon ryömivän kuuteen, pakkaan tavarani ja lähden kotiin.
Kotimatkalla.
13
Miehet toimivat
myös erilaisissa
Mitä
vapaaehtoistöissä.
Mikä saa heidät
miehille
kuuluu?
Enska kysyi miehiltä Tampereella
jatkamaan niissä?
Kahden lapsen isä Lauri Pekkala kuuli
vapaaehtoistyöstä paikallisessa kauppakeskuksessa.
– Siellä toimintaansa esitelleet ensija turvakodin ihmiset kertoivat mahdollisuudesta työskennellä heillä vapaaehtoisena.
Lauri on sittemmin toiminut tukihenkilönä nuorille miehille, jotka ovat saattaneet tulla isäksi vähän yllättäenkin.
– Puuhailemme yhdessä kaikenlaista.
Samalla myös juttelemme isyydestä. Yritän kertoa heille, että kyseessä ei ole mikään itsestäänselvyys. Isyydestä kannattaa olla ylpeä.
Pekkala on kokenut vapaaehtoistyön
mielekkääksi.
– Teknologia on olennainen osa palkkatyötäni ja töissä on usein kiirettäkin.
Ensi- ja turvakodissa pystyn käyttämään
erilaisia ominaisuuksiani. Lasten ja nuorten hyvinvointi on minulle muutenkin
tärkeää.
Kahdenlaisia miehiä
Lahtelaismies kertoo olevansa omaan
elämäänsä tällä hetkellä tyytyväinen.
– Minulla on perhe, joka nauttii seurastani ja jonka seurasta minä nautin.
Töissäkin menee mukavasti.
Työ tuo Laurin elämään kuitenkin hiukan
mustia pilviäkin.
– Joskus duuni kuormittaa liikaa. Se
voi taas heijastua kotiinkin.
Lahtelainen tietää monen muunkin
suomalaisen miehen tekevän tällä hetkellä pitkää päivää.
– Periaatteessa voi mennä mukavasti,
mutta aikaa ei sitten enää riitä perheelle
ja harrastuksille.
– Toisaalta on taas paljon työttömiä,
jotka kokevat menettäneensä ihmisarvonsa.
teksti ja kuvat: Vesa Keinonen
ja Lahdessa, mitä heille kuuluu.
”Mattilassa voin tavata
muita miehiä”
Mitä hyvää miehenä olemisessa
nykyään on? Mitä huonoa?
Tamperelainen Rodney
Siboso Mamili (36) on
yksi ”Mattilan miehistä”.
Kaupungin keskustassa
sijaitseva Kansalaistalo
Mattila tarjoaa hänelle
mielekästä tekemistä.
Isyydestä kannattaa
olla ylpeä
Lahtelaista it-alan ammattilaista
Lauri Pekkalaa (35) kiinnostavat
lasten ja nuorten asiat. Vapaaehtoistyö Lahden ensi- ja turvakodissa on ollut hänelle mieluisa kokemus.
Mamili on saanut
Kansalaistalosta
myös uusia tuttavia.
14
2015
Namibiassa syntynyt Rodney Mamili
tuli Suomeen Tanskan kautta.
– Asuin Kööpenhaminassa 12 vuotta
ja pidän sitä toisena kotikaupunkinani.
Suomeen muutin viitisen vuotta sitten
perhesyiden takia.
Mamili ei tällä hetkellä käy töissä tai
opiskele. Päiviään hän ei kuitenkaan ha-
2015
lua viettää pelkästään kotosalla. Setlementti Naapurin Kansalaistalo Mattila
tarjoaa hänelle sosiaalisia kontakteja.
– Siellä voin jutella ja pelata erilaisia
pelejä. Mattilan myötä elämäni on muuttunut paremmaksi.
Mamili on saanut Kansalaistalosta
myös uusia tuttavia.
15
– Ystäviä Suomessa on vaikea löytää.
Teitähän on aika vaikea lähestyä, mies
naurahtaa.
Mattilassa käy miehiä kymmenistä eri
maista. Siellä toivotaan puhuttavan suomea.
– Minäkin haluaisin parantaa suomen
kielen taitoani. Se ei ole vielä niin hyvä,
että työllistyisin.
Logistiikka-ala kiinnostaa
Mamili kaipaa Tanskasta monia asioita, mutta haluaa silti luoda tulevaisuutta Suomessakin. Hänen haaveenaan on
päästä aloittamaan tekniikan opinnot.
– Minua kiinnostaa erityisesti logistiikka-ala, jota Tanskassakin opiskelin.
Helsingissä on mahdollista opiskella lo-
gistiikkaa englanniksi.
Parhaillaan mies valmistautuu opiskeluun valmentaviin englannin kielen kokeisiin.
– Tanskassa saamani erilaiset todistukset pitää myös käännättää suomeksi.
Eron jälkeen
tarvitaan kuuntelijaa
Puhuminen on paras lääke avioeron
jälkeen. Yksin ei pidä jäädä. Näin
sanoo nokialainen Mika Kemppainen (47), joka on mukana Miessakit
ry:n Eetu-toiminnassa.
Mika Kemppainen
on huomannut,
että monilla miehillä ei ole ketään,
joille purkaa eron
jälkeistä tuskaansa.
16
Eetu-toiminnassa eroa pohtiva tai eronnut mies saa oman tukihenkilön, jonka
kanssa voi käydä läpi raskasta elämäntilannetta.
– Avioerohan on äärimmäisen rankka
paikka. Mies saattaa kokea, että kenellekään muulle ei käy näin. Nyt elämä on
ohi. Tukihenkilö pystyy kertomaan, että
niin ei todellakaan ole.
Eetu-tukihenkilö tapaa eron kanssa
kamppailevan miehen kolme kertaa. Tarvittaessa voidaan sopia kolme lisätapaamisista.
– Juttelemme parisen tuntia. Mitään
psykologeja me Eetut emme ole, eikä
tarvitsekaan olla. Kuuntelemme ja kommentoimme.
Mika Kemppainen on huomannut,
että monilla miehillä ei ole ketään, joille
purkaa eron jälkeistä tuskaansa.
2015
– Jäädään asumaan yksin. Naapureita
ei tunneta ja sukukin voi asua kaukana.
Auttaminen tuo hyvää mieltä
Mika Kemppainen itse erosi kolmisen
vuotta sitten. Nyt hän asuu omakotitalossa teini-ikäisen poikansa kanssa.
– Ero oli rankka, ja se varmaan antoikin hyviä eväitä tukea muita.
Auttamisesta mies kertoo saavansa
hyvää mieltä.
– Pystyn auttamaan toista edes vähän
eteenpäin. Erotilanteessahan mies on
usein aivan pihalla.
Yksinhuoltajuuden nokialainen myöntää olevan välillä rankkaa. Omakotitalossakin riittää puuhaa.
– Nyt odotan innolla kesää. Sehän taitaakin olla se useimpien suomalaisten
haave.
kolumni
Etsitkö seikkailua?
Looking for a different adventure?
Ei ole helppo kuulla, että joku epäilee
omia ”oikeaksi havaittuja” toimintatapoja.
Uuden oppimisessa mielen avaaminen ja
rehellisyys ovat kuitenkin tärkeitä. Mitään
uutta ei voi syntyä, ellei anna itselle ja toisille mahdollisuutta ”möhlätä”.
”Möhläämisen jaloa taitoa” harjoitin kansainvälisessä Daphne-projektissa ja otin
kiitollisena vastaan monenlaista uutta.
Mongersin englantia ja laadin Moodlekurssia niin, että hävitin omat ja kaverin
koulutusmateriaalit. Välillä naama oli punainen ja hampaat irvessä, mutta nolouden jälkeen on onneksi tullut uusi päivä
ja vapauttavat naurut. On ollut vähän
hämmentävää, että juuri tästä avoimuudesta ja möhläilystä me saimme kehuja
yhteistyökumppanilta: ”Te ette salailleet
epäonnistumisia, päinvastoin kerroitte
niistä avoimesti ja teistä näki, että te halusitte oppia uutta …”
Yhteistyö on aina kahdensuuntaista.
Toisen täytyy haluta jakaa omastaan ja
toisen täytyy haluta ottaa vastaan. Oman
osaamisen jakamista voi estää esimerkiksi pelko siitä, että tekemääni ei arvosteta, omaa ideaa tai keksintöä ei käytetä
oikein. Siksi olikin hämmentävää, kuinka
avoimesti britit esittelevät jo nettisivuilla
”lyhennelmiä tutkimuksistaan” ja työvälineitään.
Projekti tarkasteli isien mukaan ottamista työskentelyyn niissäkin perheissä,
joissa on turvallisuusuhkaa. Englantilai-
nen The Fatherhood Institute koordinoi
projektia, me osallistujat olimme Suomi,
Tšekki ja Romania. Mark Osborn osoittautui todelliseksi yhteistyön tekijäksi.
Saimme projektin alkumetreillä upean,
tutkimuksiin perustuvan työkalun asiakasasiakirjojen tutkimiseen ja linkin verkko-opiskelumateriaaliin.
Auditointiväline osoittautui hyvin yksityiskohtaiseksi:
se paljastaa käyttäjälleen työn tekemisen
tavan todellisen tilan. Yhteistä kaikkien
neljän maan organisaatioille ja niiden
työntekijöille oli, että ne yleensä uskoivat tekevänsä hyvää vanhemmuustyötä.
Kuitenkin asiakasasiakirjojen kautta saatu tieto isien ja sosiaalisten isien kokemuksista osoitti aivan jotain muuta. Olen
edelleen mykistynyt näistä menetelmistä,
joita englantilaiset käyttävät omassa organisaatiossaan työn tutkimiseen ja kehittämiseen.
Myös englantilaisten aktiivinen markkinointi ja tiedottaminen innostivat meitä
miettimään tapaamme viestiä. Tämän innostuksen tuloksia saatte nähdä pian uusien blogien, uutiskirjeiden ja esitteiden
muodossa. Kiitos nykyiset ja entiset kollegat, jotka mahdollistitte projektin!
Sirpa Hopiavuori
suunnittelija, Miestyön kehittämiskeskus, Ensi- ja turvakotien liitto
2015
17
yhdistykset toivottavat auringon lämpöä, valoa ja iloa kesään!
ja Facebookissa, joista löydymme nimellä
Kaapatut Lapset ry. Kotisivumme löytyvät
osoitteesta www.kaapatutlapset.fi
Yhteystiedot:
Tuki ja neuvonta: Toiminnanjohtaja
Tarja Räisänen, [email protected] ja p. 044 2626 662.
Puheenjohtaja Maria Lahti, [email protected] ja 045 1270
170.
Järjestösihteeri Vilma Näveri, vilma.
[email protected] ja p. 045 8553
055.
Vilma Näveri
järjestösihteeri
Helsingin ensikoti ry
Ensikoti jatkaa 14-paikkaisena
Yhdistyksen vuosikokous pidettiin 31.3.
Puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kirsi
Suvensalmi, ja kaikki erovuoroiset johtokunnan jäsenet valittiin jatkamaan tehtävässään. Johtokunnan jäseniä ovat Kaarina Aromaa, Kauko Aromaa, Virpi Dufva,
Mirjami Koivunen, Marjukka Laine, Teija
Lähdeaho, Riitta Niinivaara, Katriina Rantala, Kirsi Salonen ja Johanna Suvensalmi. Vuosikokouksessa käytiin mielenkiintoista keskustelua yhteiskunnallisista ja
yhdistystä koskevista asioista. Liiton toimitusjohtaja Riitta Särkelä kertoi ajatuksistaan toimintaympäristön muutoksista,
liiton näkymistä ja liiton uudesta strategiasta. Kiitos kaikille osallistujille antoisasta
illasta.
Vuosikokous ei hyväksynyt sääntömuutosehdotusta, jolla olisi tehty lähinnä
teknisiä korjauksia nykyisiin sääntöihin.
Kokous päätti, että tehdään perusteellinen uudistus, jolla vahvistetaan erityisesti kansalaistoiminnan ja vaikuttamistyön
näkymistä säännöissä. Osallistujat lupasivat tulla syksyllä yhdistyksen ylimääräiseen kokoukseen käsittelemään sääntömuutosta. Toivottavasti moni muukin
jäsen innostuu mukaan, kun kutsu tulee!
Syksyisen kokouksen ajankohta on vielä
auki.
Helsingin ensikoti jatkaa 14-paikkaisena. Näyttää siltä, että talo pysyy täynnä
tällä paikkamäärällä. Tulevaisuus on monissa muissa asioissa kovin hämärä. Yh18
teistyöllä, osaamisella ja päättäväisyydellä rakennamme yhdistykselle hyvää tulevaisuutta, jotta pystymme huolehtimaan
perustehtävästämme, perheiden auttamisesta.
Kikka Manninen
toiminnanjohtaja
Kaapatut Lapset ry
Keväällä tapahtuu
Olemme mukana Maailma Kylässä -festivaaleilla Mahdollisuuksien Tori -teltassa 23.–24.5. Muistamme kadonneita ja
kaapattuja lapsia kansainvälisenä kadonneiden lasten päivänä 25.5. Helsingissä.
Tiedotamme molemmista tapahtumista
kotisivuillamme sekä sähköpostilistalla
oleville. Järjestämme keväällä pulinakerhoja ja teemallisia keskusteluiltoja, joiden
aiheet ja kokoontumiset löydät kotisivuiltamme tapahtumakalenterista.
Kadonneet Lapset -projektissa olemme aloittaneet kansainvälisen yhteistyöhankkeen Viron ja Venäjän kanssa. Projektin tavoite on edistää kyseisten maiden
välistä yhteistyötä lapsikaappausasioissa
ja tarkastella lastensuojelua lasten katoamisten ja lapsikaappausten näkökulmasta. Projektia rahoittaa Pohjoismaiden ministeriöneuvosto ja projektista vastaa Kati
Kiirasmaa. Voit tutustua projektiin ja projektityöntekijäämme kotisivuillamme.
Kuulumisiamme ja tapahtumiamme
voit seurata liittymällä sähköpostilistallemme tai seuraamalla meitä Twitterissä
2015
Kvinnojouren i Jakobstad /
Pietarsaaren Naistenpäivystys
Ny medlem / Uusi jäsen
Kvinnojouren i Jakobstad blev nyligen den
30:e medlemsföreningen i Ensi- ja turvakotien liitto. Vi är glada över att få vara
med och hoppas på ett gott samarbete.
Vår förening heter egentligen Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f. men de
flesta känner oss som Kvinnojouren. Vi är
en tvåspråkig förening som upplever att vi
har ett starkt stöd på gräsrotsnivå i nejden,
med många medlemmar och frivilligarbetare, men kämpar, som många andra, med
ekonomin. Vår utmaning under detta år är
att bredda och utveckla verksamheten till
att omfatta även annat än det stödboende som sedan snart 30 år tillbaka har funnits här. Vi hoppas kunna rikta in oss på
lågtröskel öppenverksamhet.
Vi är glada över att vi redan i år fått
flera fina donationer. Rådman och Oxhamns skolor har skänkt pengar från sin
dagsverksinsamling, Ekomarthorna i Jakobstad har gett en gåva och nyligen fick
vi en rejäl summa från Lionsklubbarnas
välgörenhetskonsert i Jakobstad.Efter ett
upprop på Facebook har vi också fått in
en hel del ”nya” leksaker. Vi är väldigt
tacksamma över allt stöd.
Pietarsaaren Naistenpäivystyksestä tuli
hiljattain Ensi- ja turvakotien liiton 30. jäsenyhdistys. Olemme iloisia voidessamme olla mukana ja odotamme innolla hy-
jä se ny hd is ty ks et
vää yhteistyötä. Yhdistyksen nimi on itse
asiassa Pietarsaaren Seudun Naistentaloyhdistys ry (Kvinnohusföreningen i Jakobstadsnejden r.f.), mutta useimmat tuntevat
meidät Naistenpäivystyksen nimellä.
Yhdistys on kaksikielinen. Meillä on
alueella vahva ruohonjuuritason tuki sekä
paljon jäseniä ja vapaaehtoisia, mutta kuten monet muutkin, kamppailemme talouden kanssa. Yhdistys on tarjonnut tuettua asumista kohta 30 vuotta. Tämän
vuoden haasteena on laajentaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa avoimen, matalan kynnyksen toiminnan suuntaan.
Olemme iloisia tähän mennessä saamistamme hienoista lahjoituksista. Rådmanin ja Oxhamnin koulut ovat lahjoittaneet taksvärkkikeräyksensä tuoton ja Pietarsaaren Ekomartat ovat myös tehneet
lahjoituksen. Hiljattain saimme huomattavan summan Lionsklubien Pietarsaaressa järjestetystä hyväntekeväisyyskonsertista. Facebook-vetoomuksen avulla
saimme lisäksi koko joukon ”uusia” leluja. Olemme erittäin kiitollisia saamastamme tuesta.
Sara Mikander
kehityskoordinaattori
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys
Tulossa ICDP-perheleiri
Yhdistyksen 17.3. Kotkassa pidetyssä vuosikokouksessa puheenjohtajaksi valittiin
edelleen Hannele Sirrola. Erovuoroisista
johtokunnan jäsenistä Maija Laine, Jaana
Tolonen-Lindberg ja Eija Vikman jättivät
luottamustehtävät. Lämmin kiitos teille jokaiselle suuresta sitoutumisesta johtokuntatyöskentelyyn! Uusiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Heidi Hansén ja Tia-Marika
Sohlman Kotkasta sekä Ritva Seppälä Kouvolasta.
Vuoden alussa saimme Ensi- ja turvakotien liitolta ja RAY:lta luvan, että jatkossa Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin
miestyöntekijän nimeke voidaan muuttaa
Jussi-työntekijäksi. Koska tehtävää puolipäiväisesti hoitanut Dan Lundberg tulee
siirtymään kevään lopussa uusiin tehtä-
viin, laitoimme Jussi-työntekijän paikan
hakuun. Hakijoita oli kaikkiaan 22 ja valituksi tuli diakoni Jukka Mörsky. Iloitsemme kovasti siitä, että pitkän odotuksen
jälkeen yhdistyksemme saa vihdoin liittyä
liiton Jussi-työtä tekevien jäsenyhdistysten joukkoon!
Kesällä järjestämme perinteisen perheleirin sijasta ICDP-perheleirin, jonka
aikana vanhemmat saavat käytännössä
harjoitella lastensa kanssa kannustavaa
vuorovaikutusta. Leiri järjestetään yhteistyössä A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueen ja Kotkan kaupungin varhaisen tuen palveluiden kanssa. Leirin järjestämiseen ryhdyttiin ICDP-ryhmiin osallistuneiden vanhempien toiveesta ja sen on
mahdollistanut Lasten Ystävät ry:n myöntämä avustus.
Jaana Vaittinen
toiminnanjohtaja
Lyömätön Linja Espoossa ry
Isyyden ääni
Yhdistyksen väkivallan katkaisuun ja ennaltaehkäisyyn tähtäävään toimintaan on
vuodesta 2012 kuulunut Isi tuli! -ryhmäohjelma. Ammatillisesti ohjatun, vertaistukea ja kokemusasiantuntijuutta hyödyntävän ohjelman päätavoite on edistää vastuullista isyyttä ja kumppanuutta.
Kohderyhmä ovat pääkaupunkiseudun
päihdeyksiköiden miesasiakkaat: miesten keskinäisen vertaistuen katsotaan tukevan miehen vanhemmuutta ja päihteetöntä elämäntapaa.
Ryhmässä luodaan tila ja ilmapiiri,
joka mahdollistaa keskustelun vanhemmuuden teemoista. Ryhmäläiselle isyys
on voimavara, se motivoi päihteettömään
elämäntapaan. Isäksi tuloa on odotettu,
ja isyyden tunne on vahvaa. Isyyden ääni
kertoo lapsiperheiden yleisestä arjesta ja
sen haasteista. Toisinaan kokemus isyydestä on hauras: sitä reunustaa päihteistä kuntoutumisen prosessi, huoli kumppanista tai pelko lapsen huostaanotosta.
Vertaisryhmän tuki on merkityksellistä:
”Oletpas sinä hyvä isä” -kommentti saa
2015
miehen tuntemaan itsensä arvostetuksi
vanhemmaksi.
Yhdistyksellä on pitkä toiminnan systemaattisen kehittämisen perinne. Myös
Isi tuli! -ryhmäohjelman toimintaa kehitetään, tutkitaan ja mallinnetaan; hyvän
käytännön siirtäminen myös muualle on
mahdollista. Ryhmän toimintaa tutkitaan
yhteistyössä esimerkiksi Turun yliopiston
sosiaalitieteiden (sosiaalityö) kanssa.
Mika Värränkivi
väkivaltatyön asiantuntija
Tanja Haltiala
sosiaalityötä opiskeleva harjoittelija
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Uusia jäseniä hallitukseen
Yhdistyksen vuosikokousta 30.3. puhuttivat muun muassa talousasiat. Kuluva
vuosi on ”tarkan euron” vuosi, sillä alijäämäisestä tilinpäätöksestä huolimatta
ensikodin huoneissa on tehtävä jo vuosia
odottaneita parannustöitä. Yhdistyksen
70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi saamia
lahjoitusvaroja voidaan käyttää tähän. Kilpailutetun perhetyön myynti ei ole lähtenyt aivan suunnitellusti liikkeelle. Toiminta on vielä mahdollista yhdistää selkeämmin osaksi ensi- ja turvakodin toimintaa.
Tapaamispaikkatoiminnan asiakasmäärät
ovat olleet riittäviä.
Yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi
valittiin Sirkka Viitala. Hän on jäämässä
eläkkeelle Oulun kaupungilta psykiatrisen sairaanhoitajan työstä. Sirkka on ollut muun muassa Oulun kriisikeskuksen
johtaja ja on Pohjois-Suomen perhe- ja
verkostotyö ry:n hallituksessa. Hänellä on
monipuolinen terapiatyökokemus. Pitkäaikainen puheenjohtajamme Tuula Ervelius jatkaa hallituksen jäsenenä. Varapuheenjohtajana yhdistystä pitkään ja ansiokkaasti luotsannut Hilkka Manner sai
pyynnöstään eron hallituksesta.
19
Vahvan sosiaali- ja terveysosaamisen lisäksi hallituksessa on ollut muun muassa opetusalan ja viestinnän osaamista.
Nyt mukaan tuli myös yhdistyksen vapaaehtoisten edustajia. Uusina hallituksen jäseninä aloittavat Tiina-Leena Kurki, Kirsti Keskitalo ja Anne Punkeri. Hallituksessa jatkavat Raija Nisula, Merja
Savolainen, Tiina Niemelä, Marjo Oikarinen, Anna-Mari Vallius-Räsänen ja Kirsi Iisakka.
Timo Peltovuori
toiminnanjohtaja
Tampereen ensi- ja
turvakoti ry
Jännittävät ajat
Yhdistyksemme täytti helmikuussa 70
vuotta. Rauhallisista eläkevuosista ei
ole tietoakaan, päinvastoin. Yhdistyksen
kaikki palvelut ovat isojen muutosten
kourissa. Odotamme jännityksellä, kuten varmasti muutkin turvakodit, miten
käy turvakodin valtionrahahakemuksen
kanssa. Ikäihmisten palveluissamme alkaa kilpailutus, joka on aina paitsi työläs,
myös erittäin jännittävä prosessi.
Uskomme vakaasti, että yhdistyksellä
on kaikki mahdollisuudet menestyä vähintään seuraavat 70 vuotta. Monenlaisia muutoksia varmasti tulee, mutta ne
vahvistavat toimintaamme. Merkittävä
muutos on ensikotitoiminnan hetkellinen alasajo. Etsimme palvelulle uusia
tiloja ja samalla mietimme, mitä muita
nykyisiä ja mahdollisesti uusia palveluita
voisi toimia saman katon alla. Tässä yhteydessä kehitämme myös väkivaltatyön
avopalveluita ja uskomme, että muutokset johtavat johonkin uuteen ja parempaan.
Tampereella on ilo toivottaa kaikki
tervetulleiksi Miestyön foorumiin. Toivomme, että saatte uusia ajatuksia ja
toivon mukaan ehditte myös nauttia
kauniista kaupungistamme.
Maria Länsiö
toiminnanjohtaja
20
Turvallisen vanhuuden
puolesta – Suvanto ry
Kätketyt äänet -juhlaseminaari 15.6
Suvanto ry on mukana YK:n Word Elder
Abuse Awareness Day:ssä, kansainvälisessä kampanjapäivässä ikääntyneisiin
kohdistuvaa kaltoinkohtelua ja väkivaltaa
vastaan.
Toimimme valtakunnallisen kehittämisryhmän puheenjohtajaorganisaationa. Työryhmään kuuluu useiden eri järjestöjen ja organisaatioiden henkilöstöä.
Suomessa kampanja tunnetaan nimellä
”Kätketyt äänet” ja sitä vietetään joka
vuosi 15.6.
Tänä vuonna juhlitaan kampanjan 10.
vuotta, minkä kunniaksi päätapahtumana järjestetään juhlaseminaari 15.6. klo
12.00−16.30 THL:n salissa, Mannerheimintie 166, Helsinki. Seminaarin aihe on
”Lupa puuttua – vanhuspalvelulaki kaltoinkohtelun ehkäisyn tukena”. (Vanhuspalvelulaki 25 § ja 1.4.2015 voimaan tullut uusi Sosiaalihuoltolaki 48 § ilmoitusvelvollisuudesta). Tarjolla on kakkukahvit. Tapahtuma on maksuton ja sinne voi
ilmoittautua linkissä https://www.lyyti.
fi/group/Aani_asioille_joille_ei_aina_loydy_sanoja_6528
Myös muun muassa Oulussa järjestetään 15.6. Kätketyt äänet -seminaari Kirkkotorin koulutuskeskuksessa, Asemakatu 5. Toivomme saavamme aiheelle lisää
näkyvyyttä valtakunnallisesti. Mikäli yhteisösi haluaa tehdä hyvää ja tuoda asiaa näkyväksi, voitte kampanjoida omalla
paikkakunnallanne. Ota yhteyttä toimistoomme, tiina.salomaki-vehmersuo@
suvantory.fi, niin kerron, miten voitte sen
tehdä.
Katso myös Suvanto ry:n isännöimät
nettisivut www.katketutaanet.fi ja
Kätketyt äänet -Facebook-sivu.
Tiina Salomäki-Vehmersuo
toimistosihteeri
Turun ensi- ja turvakoti ry
Isät yhdistyksessä
Isiä ja miehiä on yhdistyksessä enenevässä määrin asiakkaina niin laitos- kuin
2015
avotyön puolellakin. Fyysisesti puuttuvia
isiä yritetään pitää äitien mielessä, jotta
lapsille mahdollistuisi jonkinlainen suhde tai ainakin tietoisuus omasta isästään. Syksyllä yhdistyksen työntekijät lähtevät opintokäynnille tutustumaan isätyön malleihin ja käytäntöihin muissa yhdistyksissä.
Tapaamispaikka Tenavatuvan isät ovat
kokeneet hyväksi, kun ohjaajat ovat tapaamisten aikana sanoittaneet näkyviksi
isän ja lapsen yhteisiä ilon ja onnistumisen hetkiä. Vanhemmuuteen tukeminen
ja onnistumisten näkyväksi tekeminen
on palauttanut ilon isyyteen sekä isän ja
lapsen välisen suhteen erityisyyteen.
Kansalaistoiminta Yhdistyksen kotitoimikunta tarjoaa asiakkaille ja heidän
työntekijöilleen korukurssin ja kesäretken
Naantaliin kesä – heinäkuussa. Vapaaehtoiset ovat kevään aikana ahkeroineet
vauvakahvilassa, lastenhoitajina vauvoille ja isommille lapsille sekä Leikin päivän
järjestelijöinä. Uusia vapaaehtoisia tarvitaan ja koulutetaan kesän jälkeen.
Syksyllä tapahtuu Yhdistyksen 70-vuotisjuhlaa vietetään Pertunpäivänä 24.8.
klo 12–15. Juhlassa yhdistyy historia ja
nykyisyys kuvien, sanojen ja musiikin
keinoin. Jäsenet, tervetuloa juhlimaan
kanssamme!
Valtakunnallinen kriisi- ja väkivaltatyön foorumi järjestetään Turussa 17.–
18.9. Torstain seminaari pidetään Sigynsalissa ja illalla siirrytään risteilemään
upealle Viking Grace -laivalle. Seminaarin tiedot päivittyvät kevään aikana yhdistyksen nettisivuille www.tuentu.fi
Eija Järviö
vaativan vauvatyön palvelupäällikkö
Vaasan ensi- ja
turvakoti – Vasa mödra- och
skyddshem ry
Eroneuvo-ilta 21.5.
Vaasan ensi- ja turvakodin Avokissa on
Eroneuvoilta 21.5. klo 18.00 Lisätietoa
Tiina Mäkiseltä, p. 040 772 6078. Avokin
osoite on Varastokatu 12 D.
Pohjanmaan eroauttamisen kehittä-
mishanke alkoi Vaasan ensi- ja turvakoti
ry:ssä maaliskuun alussa. Hankkeen tarkoitus on kehittää ja toteuttaa kansalaislähtöistä eroauttamista erityisesti lapsen
hyvinvoinnin ja vanhemmuuden tukemiseksi eroprosessin eri vaiheissa, vahvistaa paikallisia yhteistyöverkostoja ja erotyön palvelurakennetta.
Hanke tarjoaa sekä asiakkaille että yhteistyökumppaneille tietoa ja tukea eroprosessin eri vaiheissa, tukea yhteistyövanhemmuuteen, vertaisryhmiä lapsille
ja nuorille, Vanhemman neuvo-ryhmiä,
Eroneuvo-iltoja sekä yksilö- ja perhetapaamisia. Lisätietoa antaa Annukka Nikkari.
Kesäjuhlat järjestetään 11.6. klo
17.30−20 Alkulan tilalla. Juhlan teemana
on lasten leikkipäivä.
Ilmoittautumiset [email protected] Kaikki asiakkaat, vapaaehtoiset
ja jäsenet tervetuloa juhlimaan!
Lisätietoja www.vaasanturvakoti.fi
Virpi Hagström
toiminnanjohtaja
VIOLA – väkivallasta
vapaaksi ry
Miestyö
Yhdistyksemme Jussi-työ ja avopalvelut
käyttävät työssään Move! (motivoituminen ja verkostoituminen) -interventiota.
Se on strukturoitu haastattelumenetelmä, jonka avulla parisuhteen väkivallan
voi tehdä näkyväksi ja motivoida haastateltavaa jatkotyöskentelyyn. Move! on
todettu toimivaksi välineeksi yhdistysten
avotyössä ja yhteistyöverkostoissa sekä
vankilayhteistyössä. Koulutamme työyhteisöjä hyödyntämään menetelmää eri
puolella Suomea.
Miesten aseman ja Mikkelin kaupungin maahanmuuttotoimiston yhteistyö
painottuu kiintiöpakolaisten, kuntapaikan saaneiden turvapaikanhakijoiden ja
paluumuuttajien kansalaislähtöiseen kotouttamiseen. Tavoite on edistää maahanmuuttajien kotoutumista arkielämään ja ohjata vapaa-aikaan liittyvissä
asioissa Etelä-Savon kunnissa. Pääasiallisia työmuotoja ovat kantasuomalaisten
miesten vetämät ryhmät maahanmuuttajamiehille sekä alueellinen leiri- ja retkitoiminta. Miesten asema verkostoituu
aktiivisesti muiden maahanmuuttotyötä
tekevien kanssa.
Miesten asema on myös aloittanut
miesten ryhmän vankilassa. Suljettu ryhmä kokoontuu 6 kertaa ja se on tarkoitus toteuttaa neljästi vuodessa. Teemoja
ovat miehisyys – minä miehenä; turvallisuus – minä turvallisuuden luojana ja
takaajana läheisilleni ja eron jälkeiseen
vainoon liittyvät asiat – uskallanko/haluanko päästää irti puolisostani. Aiheita
käsitellään keskustellen sekä forum-teatterin keinoin.
Maija Pietiläinen
miestyönkehittäjä
Vuoksenlaakson Ensi- ja
turvakoti ry
Tule ideoimaan tempausta
Alkuvuosi on ollut työntäyteinen kaikissa
toimintamuodoissamme. Etelä-Suomen
Aluehallintoviraston päätöksen mukaisesti Palvelukoti Vuokossa on 30.3.2015
alkaen virallisesti 15 asukaspaikkaa aiemman 12 paikan sijaan. Osallistuimme
huhtikuussa Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen julkaisemaan turvakotipalvelujen tuottamisen hakuprosessiin, josta
päätöksiä odotellaan alkukesästä.
Tavoitteenamme on tänä vuonna
tuoda enemmän toimintaamme esille ja saada lisää vapaaehtoisia mukaan.
Suunnitelmissa on järjestää tempaus
Naisten Vuoksi -juoksutapahtuman yhteydessä 29.8. Tervetuloa mukaan ideoimaan tapahtumaa!
Mallu Koskinen
toiminnanjohtaja
tön pohjalta. Niin strategiassa kuin toimintasuunnitelmassamme näkyy pitkäaikainen haaveemme huomioida myös
isiä entistä paremmin.
Perheviikonlopuissamme on ollut
mukana isätyöntekijöitä ja nyt on valmistumassa opinnäyte siitä, mitä isät toivoisivat ÄIMÄ ry:ltä, kun perheessä on synnytysmasennusta tai lapsivuodepsykoosi. Toiveista työstetään myös projektihakemus RAY:lle, sillä ilman lisärahoitusta
emme pysty toimintaa riittävästi laajentamaan. Isätoiminnan kehittämiseen
otamme ideoita ja palautetta vastaan,
valtakunnallisesti.
Kehitämme toimintaamme, kuten aktiivimme eri puolilla Suomea toivovat ja
tuovat esiin äitien ja perheiden tarpeita.
Oman hankkeen lisäksi olemme mukana
yhteistyössä perheiden varhaisen tuen
parantamiseksi. Vapaaehtoisten viikonlopussa luotiin heti käytäntöön lähtevä
idea: aluetukiäidit. Jos asuinpaikkakunnallasi ei ole vertaistukiryhmää eikä valtakunnallinen vertaistukipuhelin ole sinulle sopiva, voit jatkossa kysellä, onko
meillä aluetukihenkilöä. Voit myös ilmoittaa kiinnostuksesi olla itse aluetukihenkilö: [email protected]
Keväällä ja kesällä ÄIMÄ ry on mukana monessa perhetapahtumassa. Seuraa ilmoitteluamme somessa tai verkossa www.aima.fi
Laura Piirainen
toiminnanjohtaja
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
Uusi strategia ja isätyön kehittäminen
Yhdistyksen vuosikokous 10.4. vahvisti kehitysstrategian vuosille 2014−2019.
Strategia on laadittu yhteistyössä, aktiivisten vapaaehtoisten vertaisäitien työs2015
21
yh te ys ti ed ot
jäsenyhdistykset
Leikkipäivänä
lauantaina 16.5.
jäsenyhdistykset
järjestävät
leikkitapahtumia.
Katso lisää:
Kuva:Tuomas Sauliala
www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/leikkipaiva
ja www.facebook.com/
events/1578537592435622/
Ensi- ja turvakotien liitto täyttää 70 vuotta.
Juhlitaan leikkimällä!
Etelä-Karjalan perhetyön kehittämisyhdistys ry
klo 10–14
Juvakan kenttä, Lappeenranta
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
klo 14–16
Perhetupa Soffan takana oleva leikkipuisto, Kauhajoki
Helsingin ensikoti ry
klo 14–17
Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki
Kaapatut Lapset ry
klo 14–17
Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki
Kanta-Hämeen perhetyö ry Vanajan vankilan perheosasto (osaston perheille)
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Kruunuvoudintalo, Kaarlelankatu 43, Kokkola
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Lahden ensi- ja turvakoti ry
klo 10–14
la 23.5. klo 10–13
klo 10–14
11.–17.5.
Kotkan tori
Yhdistyksen toimipaikoissa
klo 13–16
Lähteentie 5, Rovaniemi
Lapsen Kengissä ry
klo 10–12
Rantasalmen koulun piha
Oulun ensi- ja turvakoti ry
klo 10–14 Tuiran Kisakenttä, Oulu
Pienperheyhdistys ry
klo 14–17
Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki
Porin ensi- ja turvakotiyhdistys ry
klo 10
(asiakasperheille)
Pääkaupungin turvakoti ry
klo 10–14
Steniuksentie 20, Helsinki
Raahen ensi- ja turvakoti ry
klo 11-14
Urheilutalo Raahela, Palokunnankatu 28, Raahe
Tampereen ensi- ja turvakoti ry
klo 10–15
Mutkakatu 38b-c, Tampere
Turun ensi- ja turvakoti ry
klo 10–12
Päiväkoti Käpyrinteen piha (asiakasperheille)
Vaasan ensi-ja turvakoti ry
to 11.6. klo 17.30–20 Alkulan tila (asiakkaille, vapaaehtoisille, jäsenille)
Vantaan Turvakoti ry(asiakkaille)
Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry
su 17.5.
Kevätmessut, Iisalmen jäähalli
Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry
klo 14–17
Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki
Ensi- ja turvakotien liiton Neuvokeskus
klo 14–17
Annalan kartano, Arabianranta, Helsinki
22
2014
Etelä-Pohjanmaan Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Sysipolku 4
61800 Kauhajoki
p. 050 405 2136
www.etelapohjanmaanensijaturvakoti.fi
Helsingin ensikoti ry
Ensi-Kodin tie 4
00510 Helsinki
p. 09 774 2460
f. 09 701 4277
www.helsinginensikoti.fi
Kaapatut Lapset ry
Malmin Kauppatie 26
00700 Helsinki
p. 044 262 6662
www.kaapatutlapset.fi
Kanta-Hämeen perhetyö ry
Sibeliuksenkatu 5, 2. krs
13100 Hämeenlinna
p. 040 770 1087
www.khperhetyo.fi
Keski-Suomen ensi- ja
turvakoti ry
Suuruspääntie 11
40520 Jyväskylä
p. 010 423 7500
www.ksetu.fi
Kokkolan ensi- ja turvakoti ry
Sairaalakatu 9
67100 Kokkola
p. 06 831 9518
www.kokkolanensijaturvakoti.fi
Hapelähteen puisto, Kuopio
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Etelä-Karjalan perhetyön
kehittämisyhdistys ry
Tukkikatu 2
53900 Lappeenranta
p. 044 777 5355
www.ek-perhetyo.fi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
Haapaniementie 10
70100 Kuopio
p. 044 369 7220
www.kuopionensikotiry.net
Oulun ensi- ja turvakoti ry
Kangastie 9
90500 Oulu
p.08 561 5500, f. 08 382 484
www.oulunensijaturvakoti.fi
Turun ensi- ja turvakoti ry
Luolavuorentie 7
20810 Turku
p. 02 513 4100, f. 02 513 4150
www.tuentu.fi
Kvinnohusföreningen
i Jakobstadsnejden rf Herrholmsgatan 17 C
68600 Jakobstad
päivystysp. 06 724 5600
www.kvinnojouren.fi
Pienperheyhdistys ry
Kinaporinkatu 11 A, 2. krs,
00500 Helsinki.
p. 09 720 6810
f. 09 7206 8130
www.pienperhe.fi
Vaasan ensi- ja turvakoti –
Vasa mödra- och skyddshem ry
Varastokatu 12
65100 Vaasa
p. 06 312 9666, f. 06 312 9667
www.vaasanturvakoti.fi
Kymenlaakson Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Opistokatu 8 B
48100 Kotka
p. 044 744 0330
www.kymenlaaksonensijaturvakoti.fi
Pohjois-Karjalan ensikoti ry
Sänkinotkontie 6
83500 Outokumpu
p. 0400 819 841, 0400 819 842
www.pohjoiskarjalanensikoti.fi
Vantaan Turvakoti ry
Karsikkokuja 17
01360 Vantaa
p. 09 8392 0071
f. 09 874 7122
www.vantaanturvakoti.fi
Lahden ensi- ja turvakoti ry
Loviisankatu 14 A 3
15100 Lahti
p. 044 270 0797, f. 03 883 3190
Lapin ensi- ja turvakoti ry
Lähteentie 5
96400 Rovaniemi
p. 040 584 0021, f. 016 310 915
www.lapinensijaturvakoti.fi
Lapsen Kengissä ry
Juvan virastotalo
Juvantie 13
51900 Juva
p. 040 831 8592
[email protected]
Lyömätön Linja Espoossa ry
Maalarinkuja 3 B
02650 Espoo
p. 09 2766 2830
www.lyomatonlinja.fi
Puheenjohtaja Tuula Haatainen
Pääsihteeri Riitta Särkelä
Tule
mukaan!
Asemamiehenkatu 4 A,
00520 Helsinki
p. (09) 454 2440
[email protected]
•
Pääkaupungin turvakoti ry
Steniuksentie 20,
00320 Helsinki
p. 09 477 7180
f. 09 4777 1828
www.paakaupunginturvakoti.fi
Raahen ensi- ja turvakoti ry
Fellmaninpuistokatu 11
92100 Raahe
p. 08 221 202, f. 08 221 292
[email protected]
Lapsen Oikeus Väkivallattomaan
Elämään LOVE ry
päivystysp. 041 701 0385
www.yhdistyslovery.com
ensi- ja turvakotien liitto
Porin ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Tiilimäentie 2, 28500 Pori
p. 02 633 3850, f. 02 633 3530
www.porinensijaturvakoti.fi
Turvallisen vanhuuden
puolesta – Suvanto ry
Hämeentie 15 B, 64
00500 Helsinki
p. 09 726 2422
www.suvantory.fi
Tampereen ensi- ja turvakoti ry
Mutkakatu 38 b-c
33500 Tampere
p. 03 3143 4800
f. 03 3143 4814
www.tetuko.fi
VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry
Savilahdenkatu 24
50100 Mikkeli
p. 015 365 330
www.violary.fi
Vuoksenlaakson Ensi- ja
turvakoti ry
Karhumäenkatu 73
55120 Imatra
p. 05 472 4909, f. 05 431 9650
[email protected]
Ylä-Savon Ensi- ja
turvakotiyhdistys ry
Louhenkatu 17a B 19
74100 Iisalmi
p. 050 371 4208
toimisto@
ylasavonensijaturvakoti.fi
Äidit irti
synnytysmasennuksesta
ÄIMÄ ry
Asemamiehenkatu 4 A, 6. krs.
00520 Helsinki
p. 040 725 6229
www.aima.fi
ensijaturvakotienliitto.fi
Neuvokeskus
Palkkatilankatu 3 K (käynti Palkkatilantorilta)
00240 Helsinki
neuvokeskus.fi
apuaeroon.fi
Koulutuskeskus Sopukka
Uusi Porvoontie 482, 01120 Västerskog
p. 040 848 6561
[email protected]
2015
Lahjoitustilit
Nordea: FI8710123000207454
Osuuspankki: FI5455412820013200
Danske Bank: FI7680001710253635
Rahankeräyslupa: POL–2014–13815
23
BM9 1
N
A
M
AAIL
M
ISOIN
!
ASIA
Tervetuloa isäksi!
aN
ilM
Maa
ksi!
sä
oa i
etul
Terv
iN
isoia !
as
Isäksi ei synnytä, vaan kasvetaan. Ensi- ja turvakotien
liiton isyyskortit on suunniteltu auttamaan ja tukemaan
jokaista isäksi tulevaa. Pieniin kortteihin mahtuu paljon
tURVallisUUDeN
teKiJä
Isä perheen tu
asiaa omasta jaksamisesta, vastuun kantamisesta,
lasten kasvamisesta sekä parisuhteesta. Kysy kortteja
rvallisuuden
a
iNVoiV
takaajana
HY V
isä
neuvolasta. Muista, että kun pidät huolta itsestäsi,
jaksat pitää huolta myös muista!
ää koko
äm
Hyvää el
e
perheell
a
KeRRo J e
l
e
t
KUUN
e
Hy vää elämää koko perheell
www.ensijaturvakotienliitto.fi
24
11875_etk_enska_215x245.indd 1
ssä
Isänä perhee
2015
14/04/15 15:45