Asukaslehti 2/2015
JULKINEN TIEDOTE Imatran kaupungin ASUKASLEHTI 16.9.2015 • 2/2015 Sisältö s. 2 s. 3 s. 4–5 s. 6 s. 6–7 s. 8 s. 9 s. 10 s. 11 s. 12 s. 13–16 Suuria muutoksia Sote-palvelut Eksoteen Mihin kuntalaisten rahat käytetään? Kaukolämpö halpenee YH:n vuokrataso tarkastelussa Kehy: Palvelujen merkitys korostuu Uudistuneet matkailupalvelut Urheilijat markkinoivat Imatraa Kaupungin avoimet ovet 24.9. E-kirja – mikä ihme! Syksyn tapahtumakalenteri Pääkirjoitus Historia HONKAHARJUN SAIRAALA oli Imatran seudun yhteinen rakennushanke Suurten muutosten aikaa I matran kaupunki on siirtämässä ensi vuoden alusta kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, Eksoten, järjestettäväksi ja vastuulle. Mutta tämäkin muutos näyttää olevan vain välivaihe. Maan hallitus suunnittelee, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jonkin vuoden päästä itsehallintoalueilla, joihin kansalaiset valitsevat suoraan vaaleilla edustajansa ja jonka rahoitus tulee suoraan valtion budjetista. Vielä tulevana vuonna imatralaisia edustavat Eksotessa Imatran valtuuston nimeämät edustajat ja rahat tulevat kaupunginvaltuuston hyväksymän budjetin kautta. Muutos on kokonaisuutena merkittävä ja muuttaa koko kuntakentän päätöksentekoa. Kansalaisille tietenkin on tärkeintä, että sekä sosiaalitoimen että terveystoimen peruspalvelut tuotetaan mahdollisimman lähellä kaupunkilaisia ja palvelut ovat kaupunkilaisten helposti saavutettavissa. Kun itsehallintoperiaatteella toimiva palvelutuottaja syntyy, kaupungin päättäjillä ja organisaatiolla ei ole vaikutusvaltaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta siirtyy niille päättäjille, jotka kansalaiset ovat suoraan valinneet tulevien itsehallintoalueiden päätöksentekijöiksi. Se, miten kansalaisten vaikutusmahdollisuus näiden tärkeiden palvelujen tuottamiseen tulevaisuudessa turvataan, tulee olemaan lähivuosien iso demokraattinen osallisuusasia ja tuo myös uusia sävyjä paikalliseen politiikan tekoon. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät jonkun vuoden kuluttua itsehallintoalueiden hoitoon, on sillä myös suuret vaikutukset kaupunkimme muiden palvelujen tuottamiseen. Kaupungin tehtäväksi jää edelleen koulutuspalveluja, vapaa-aikaan liittyviä palveluja sekä ympäristöasioita että kaupunkisuunnittelua ja -teknisiä palveluja. Jatkossa kaikkein tärkein asia on paitsi kaupungin, niin myös koko maakunnan elinvoimaisuuden turvaaminen eli uusien työpaikkojen luominen ja kehittäminen. Tässä asiassa kaupungin päättäjien ja viranhaltijoiden rohkeus ja kekseliäisyys ovat niitä voimatekijöitä, joilla saadaan alati uutta virtaa ja työtä kaupunkiin. Jos yritykset eivät yhdessä kaupungin ja maakunnan kanssa saa luotua uusia työpaikkoja, jonkun vuoden päästä kaupungin tuottamien palvelujen rahoittaminen on todella vaikeaa. Toistuvat kunnallisverojen korottamiset ja kuntien lainanoton jatkuva kasvattaminen eivät ole kunnille tulevinakaan vuosina mahdollista. Tästä syystä kunnissa tulee lähivuosina jatkumaan pysyvä muutostyö kunnan oman palvelutuotannon ja -hallinnon jatkuvassa kehittämisessä ja tehokkuuden lisäämisessä. Pertti Lintunen Kaupunginjohtaja 2 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 Imatran aluesairaalan rakennustyömaa Honkaharjussa vuonna 1963. Kuvaaja Lassi Sinkkonen. Kuva: Kosken Kuvaamon koko elma, Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto. Imatra kehittyi vauhdilla, kun 31-vuotias Erkki Ollilainen saapui Joensuusta Imatralle teknisen toimen apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 1962. Kaukopää 2, eli myöhemmin Tainionkosken tehdas, valmistui samana vuonna ja Honka harjun sairaalan rakennushanke oli meneillään. Sairaala oli maakunnan pohjoisten k untien kuntainliiton hanke. Sen rakennuttamisesta tuli tuoreen apulais kaupunginjohtajan ensimmäinen projekti Imatralla. T untui kuin olisi päässyt hunajapurkille. Silloin ei puhuttu hinnoista eikä valitettu. Kunnanjohtajat olivat rakennustoimikunnassa ja kaikki olivat yksimielisiä eikä ollut riitoja, muistelee Ollilainen lentävää lähtöään Imatran kauppalalla. Hoitoteknologia kehittyi koko ajan, joten Ollilaisen eteensä saamat sairaalan suunnitelmat eivät olleet aivan ajan tasalla. Esimerkiksi röntgen ja laboratorio-osastot rakennettiin lopulta alkuperäisiin suunnitelmiin nähden monta kertaa suuremmiksi. Sairaalan rakensi paikallinen rakennusyhtiö Evälahti. Työmaan mestarina hääri Sulo Lipsanen, joka myöhemmin perusti oman rakennusliikkeen ja rakensi sittemmin Mansikkalan terveysaseman. Nuorelle Ollilaiselle oli tärkeää onnistua ensimmäisessä merkittävässä rakennushankkeessaan Imatralla. – Siihen aikaan rakennettiin paikalla eikä elementeistä, joten sairaala on hyvin tehty. Otin sairaalan pihatyöt kaupungin omalta puutarhaosastolta. Sanoin, että avajaisissa tulee ruusujen ja liljojen kukkia, ja niin kävi. Honkaharjun sairaalan uudempia muutostöitä Erkki Ollilainen kehuu onnistuneiksi ja on tyytyväinen myös terveysasemalla saamaansa palveluun, kun on sitä vanhempana aiempaa enemmän tarvinnut. – Toivottavasti hyvä palvelu jatkuu Eksotessakin. Ainakin resurssit ovat siellä paremmat. Ei tarvitsisi pohjoisista kunnista kaikkien vaivojen takia mennä Lappeenrantaan asti. Ollilaisen apulaiskaupunginjohtaja-aikana rakennettiin myös kaupungintalo vuonna 1970 ja kulttuurikeskus vuonna 1986. Hänelle oli tärkeää, että rakennuksilla oli korkeatasoiset arkkitehdit. – Arto Sipinen oli nuori, kun kaupungintaloa rakennettiin. Minkä Sipinen kokemattomuudellaan hävisi, sen hän voitti innokkuudellaan. Olen ylpeä näistä rakennuksista, toteaa Ollilainen. Imatran apulaiskaupunginjohtaja 1962–1993 Erkki Ollilainen Imatran Kulttuuritalo Virran terassilla. Kuva: Heikki Laine Imatran kaupungintalo rakennusvaiheessa vuonna 1970. Kuva: Paul Jyllinvuoren kokoelma, Imatran kaupunginmuseon kuva-arkisto. Teksti: Saara Raudasoja Terveyspalvelut Kuvat: Kimmo Metsälä ja Eksote IMATRALAISTEN sosiaali- ja terveyspalvelut Eksoteen Valmisteilla on imatralaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtäminen Imatran kaupungilta Eksoteen. Käytännössä imatralaiset saavat ensi vuoden alusta alkaen kaikki sote-palvelut kuten ennenkin, mutta Eksoten järjestämänä. Imatra tekee päätöksen sosiaali- ja terveys palvelujen siirtämisestä Eksoteen syyskuun aikana ja muut Eksoten jäsenkunnat päättävät perussopimuksen muuttamisesta lokakuussa, kertoo Eksoten hallinto- ja henkilöstöjohtaja Keijo Siiskonen. Imatra on saanut hyviä tuloksia työllisyyden alueella ja hyvää palautetta hyvinvointineuvolan toiminnasta. Otamme yhdistymisen myötä nämä hyvät toimintatavat käyttöön Eksotessa, toteaa Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen. I matran kaupunki tekee syyskuun aikana päätöksen sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämisestä Eksoten järjestettäväksi ensi vuoden alusta alkaen. Muut Eksoten jäsenkunnat tekevät päätöksensä Eksoten perussopimuksen muuttamisesta vastaavasti lokakuussa. – Käytännössä yhdistymisen valmistelu ja suunnittelu ovat jo aika pitkällä, kertoo Eksoten hallinto- ja henkilöstöjohtaja Keijo Siiskonen. – Laadimme tällä hetkellä ensi vuoden budjettia, johon Imatralta siirtyvä henkilöstö on sisällytetty. Olemme hyvin pitkälle jo sopineet, miten Imatralta siirtyvä sosiaali- ja terveyshenkilöstö sijoittuu Eksoten organisaatioon. Henkilöt jatkavat pääsääntöisesti nykyisissä tehtävissään. Henkilötasolla avoinna on enää joitakin esimiestehtäviä. Palvelut pysyvät ennallaan Pääperiaate muutoksessa on, että palvelut pysyvät ennallaan. Sekä Imatralla että Eksotessa on hyviä käytäntöjä, joita aiotaan yhdistymisen myötä ottaa laajemmin käyttöön. Imatran lapsiperheiden palvelut, erityisesti hyvinvointineuvola, on saanut hyvää palautetta. Hyvät käytännöt tästä toiminnasta on tarkoitus ottaa käyttöön laajemmin Eksotessa. Myös työllisyyden alueella Imatralla on tehty hyvää tulosta. Työelämään pääsyn tukeminen on ollut toimivaa, ja sitä on tarkoitus jatkaa Eksotessa. – Eksoten Lasten ja nuorten talon sekä Aikuisten keskuksen toimintamallit ovat osoittautuneet asiakkaan kannalta niin toimiviksi, että ne aiotaan ottaa käyttöön myös Imatralla, kertoo Eksoten perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja Kosonen. – Iso apu - palveluohjausmalli on jo käytössä Imatralla ja Eksotessa. Imatralla toimivan Iso Apu -palveluohjauskeskuksen toimintaan sisällytetään jatkossa nykyisten ikäihmisten palveluiden lisäksi vammaisten palvelut. Eksoten myötä Imatralle saadaan yleislääketieteen koulutusoikeudet, jolloin mahdollisuudet houkutella virkoihin lääkäreitä paranevat merkittävästi, selittää Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula. Tavoitteena on saada lääkärinvirkoja täytettyä – Imatralla on kokeneet ja osaavat ammattilaiset, ja on hyvä, että heidät saadaan osaksi maakunnallista palvelutuotantoa, toteaa Siiskonen. Imatralla on ollut haasteena saada virkoihin lääkäreitä, ja siksi on jouduttu turvautumaan ostolääkäripalveluihin. – Eksoten myötä Imatralle saadaan yleislääketieteen koulutusoikeudet, jolloin mahdollisuudet houkutella virkoihin lääkäreitä paranevat merkittävästi, selittää Eksoten terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula. – Tavoitteenamme on saada virkoja täytettyä jatkossa, jotta saamme lääkäripalveluihin pysyvyyttä. Imatralaiset saavat erikoissairaanhoidon palvelut Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Ensi vuoden alusta alkaen Eksote tuottaa myös muut terveys- ja sosiaalipalvelut imatralaisille. IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 3 Koonti: Heikki Laine ja Merja Hirvonen Lähteet: kaupungin taloushallinto, www.kunnat.net/kustannusrakenne, tilastokeskus Kaupunkimme MIHIN KAUPUNKI KÄYTTÄÄ Imatran kaupunki on tehnyt seitsemänä vuonna peräkkäin positiivisen tilinpäätöksen, mikä on hyvä saavutus, kun yleinen taloustilanne on samana aikana ollut historiallisen heikko. Imatran kaupungin palveluihin uppoaa vuosittain vajaat 200 miljoonaa euroa. Mutta mistä nämä rahat tulevat ja mihin ne käytetään? Tältä aukeamalta se selviää. Kuvassa on käytetty vuoden 2014 tietoja. Palveluihin käytettiin Rahat kerätään erilaisina veroina ja maksuina 175,5 M€ M€ 100 90 91,3 80 70 60 50 99,4 48,8 40 33,5 30 M€ 20 10 0 7,7 5,5 Kiinteistövero Yhteisövero Kunnan tulovero Valtionosuudet Erikoissairaanhoito Yleishallinto ja muut Kasvatus, opetus ja kulttuuri 19,8 M€ Yhdyskuntapalvelut ja ympäristö Nämä palvelut ovat siirtymässä vuoden 2015–2016 vaihteessa lähes kokonaan Eksoten järjestettäviksi. Terveyspalvelut 36,4 M€ M€ M€ Sosiaalija terveys Toimintatuotot 9,2 (kuten asiakasmaksut ja myyntitulot) 99,4 M€ Sosiaali- ja terveyspalvelut 47,1 Lasten ja nuorten palvelut Perusterveydenhuollon avohoito (esim. terveyskeskusten toiminta) 12,2 M€ Terveyskeskusten vuodeosastojen hoito 4,9 M€ Vanhusten ja vammaisten palvelut, kuten hoito ja asuminen 17,9 M€ Hammashoito 2,6 M€ Lastensuojelun laitosja perhehoito 3,4 M€ Muut lasten ja perheiden palvelut kuten kasvatus- ja perheneuvonta, ensi- ja turvakodit, nuorten asumispalvelut 2,7 M€ Vanhus- ja vammaispalvelut Vanhusten laitospalvelut kuten vanhainkodit sekä hoivaja hoitokodit 5 M€ Kotipalvelut, omassa kodissa asumisen mahdollistavat palvelut 5,8 M€ Vammaishuollon laitospalvelut 0,61 M€ Vammaisten työllistäminen 0,72 M€ 4 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 Sosiaalipalvelut Muu sosiaalija terveystoimi kuten työllistäminen 3,5 M€ Toimeentulotuki 2,4 M€ € Sosiaali- ja terveystoimen hallinto 0,8 M€ Päihdehuolto 0,47 M€ Kaupunkimme RAHAA Imatralla? Kasvatus, opetus ja kulttuuri 47,1 M€ A Kasvatus Lasten päiväkotihoito 8 M€ Opetus Perusopetus Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki Lasten perhepäivähoito 1,4 M€ Kirjastot 1,5 M€ Työväenopisto 0,96 M€ Esiopetus eli eskari 1,3 M€ 1,1 M€ 19,7 M€ Nuorisotilat, ohjaus, neuvonta ym. Taiteen perusopetus 1,1 M€ Lukio 4,0 M€ 0,92 M€ Kulttuuri Museo- ja näyttelytoiminta 0,39 M€ Liikunta ja ulkoilu, liikuntapaikat Teatteri, tanssi ja niiden avustukset 4 M€ 1,05 M€ Hallinto Musiikkitoiminnan avustuksia: Big band festival, Konserttihovi, ym. vuosittain vaihteleva Kulttuuritalo Virta toimintoineen ja tapahtumineen 1,2 M€ Opetus- ja kulttuuri toimen hallinto 0,3 M€ 0,17 M€ 19,8 M€ Yhdyskuntapalvelut ja ympäristö Rakennusvalvonta Liikenneväylät (rakentaminen, ylläpito, suunnittelu, avustukset) Yhdyskuntasuunnittelu (kaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu, maanmittaus) 3,4 M€ 4,3 M€ Puistot ja yleiset alueet (istutukset, puistokalusteet ja leikkivälineet, kunnossapito, rakentaminen, torit) 1,7 M€ Ympäristö ja liikenne 0,53 M€ Vesihuolto 3,1 M€ Maa- ja metsätilat sekä satama Joukkoliikenne 1,1 M€ 0,3 M€ Turvallisuus ja ympäristönhuolto Palo- ja pelastustoimi 3,7 M€ Yleishallinto ja muut Ympäristönhuolto (luonnonsuojelu, vesiensuojelu, meluntorjunta, ajoneuvojen siirtäminen ja hävittäminen) 0,8 M€ Ympäristöterveydenhuolto (terveys- ja elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintä) Jätehuolto 0,68 € 0,15 M€ 9,2 M€ Yleishallinto (kaupungin ylin johto ja luottamuselimet, kaupunginvaltuusto ja hallitus tukitoimineen, henkilöstö-, talous-, rahoitus- ja tarkastustoiminta) 6,3 M€ Elinkeinoelämän edistäminen 1,4 M€ Toimitila- ja vuokrauspalvelut 1,4 M€ Pysäköinninvalvonta ja velkaneuvonta 0,14 M€ IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 5 Tekstit: Vesa Vainio Vuokra-asunnot VUOKRATASO tarkastelun alla Imatran vuokrataso kestää vertailun, edessä on maltillisten korotusten aika. Toimeksiannoille ja palautteille löytyy oma kanavansa. T oimitusjohtaja Kari Ahonen katselee tilastoja osin tyytyväisin mielin. Naapuri- ja alle 20 000 asukkaan kaupunkien kesken tehty vuokravertailu vuosien 2010–2014 väliseltä ajalta mairittelee Imatraa. Kaksioissa ja kolmioissa olemme selvästi halvin, myös kaikissa asunnoissa olemme tulleet halvimmaksi. Ahonen korostaa, että Imatralla vuokrat eivät ole juurikaan nousseet tällä vuosikymmenellä. Valinta kilpailukykyisyydestä on ollut poliittinen ja tietoinen, mutta tilastot ovat havahduttaneet päättäjät ja tilanne ei voi jatkua nykyisen kaltaisena. Kulut ovat nousseet jatkuvasti ja tilanne on kestämätön, tällä menolla rahat loppuvat. On lähdettävä korotusten tielle. Luvassa ei ole rajuja nostoja, vaan maltillisia muutoksia. Tämän hetken arvion mukaan ensi vuoden alussa tulee 3–5 prosentin korotus vuokriin. Imatran YH–Rakennuttaja isännöi Imatran Vuokra-asunnot Oy:n noin 1 300 asuntoa. Käyttöaste on kovaa luokkaa (97 %) ja asukkaat viihtyvät asunnoissa pitkään, jolloin kierto on vähäistä ja sitä myöten myös vapaiden asuntojen tarjonta. Oikean kanavan kautta Kiinteistö- ja maanrakennuspuolen palautteen anto on järjestetty yhtiöittämisten jälkeen omille reiteilleen. YH– Rakennuttajan asiakaspalvelua hoitava Tiina Ketoviita kertoo, että kiinteistöpuolella asukkaat sekä toimitila- ja yritysasiakkaat käyttävät Tampuuri-järjestelmää. Meidän nettisivujen kautta kirjaudutaan järjestelmään ja annetaan toimenpidepyyntö. Se menee suoraan kiinteistöhuoltoyhtiölle, joka hoitaa homman. Tehdystä työstä tulee isännöitsijälle kuittaus, samoin asiakkaalle sähköpostiin vastaanotetusta viestistä. Kaikki toimenpiteet jäävät Tampuuriin, mikä mahdollistaa kiinteistön huoltohistorian ylläpitämisen. Asukaspalautteita ja asukasdemokratiaa varten Ahonen suosittelee osallistumista asukaskokouksiin, jotka pidetään vuosittain jokaisessa taloyhtiössä. Maanrakennuspuolen palautteet ohjautuvat kaupungintalon asiakaspalvelun kautta operatiivisille yhtiöille. Ahonen kehottaa ihmisiä käyttämään näitä kanavia, sillä ne takaavat asioiden systemaattisen ja sujuvan etenemisen. Henry Tapiola Teatterin työmaan edessä. Kuva: Juha-Matti Kupiainen Utsjoelta UKONNIEMEÄ RAKENTAMAAN Suomen suurissa kaupungeissa asunut Henry Tapiola sopeutuu paikkaan jos toiseen. L apsuutensa ja nuoruutensa Utsjoella viettänyt Henry Tapiola veti peruskoulun jälkeen arvan hihastaan ja päätyi Lahteen. Kolme vuotta taloushallinnon opintoja toi merkonomin tutkinnon, muuten Lahti ei jättänyt häneen jälkeä. – Muutamiin sen ajan opiskelukavereihin pidän edelleen yhteyttä. En minä Lahdessa eksy, mutta ei sinne kaipuuta ole. Matka vei takaisin kotikonnuille, kun vuorossa oli armeija Suomen toisessa rajajääkärikomppanioista Ivalossa. Sitten oli aika lähteä suureen cityyn Helsinkiin, missä kului kuusi vuotta, neljä rakennusinsinööriopinnoissa ja kaksi töissä. – Helsingissä sain tosi paljon kave- 6 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 reita, siskoni muutti sinne ja käyn siellä yhä lähes kuukausittain. Hieno kaupunki, mutta minulle liian vaikea rakentaa elämääni. Parasta täällä ovat helposti lähestyttävät avoimet ihmiset, Saimaa, luonto ja mainiot ulkoilumaisemat. Tapiolan mukaan Helsingin hintataso ja elämisen kalleus vei häneltä haaveet asettua sinne asumaan. Sanoo mies, joka asui hyvällä tuurilla edullisesti kaverinsa kanssa vuoden vuokralla kaupungin kalleimmalla paikalla Kampissa, missä asunnon neliöhinta liikkui noin 14 000 euron tietämissä. – Ihmiselle, joka haluaa liikkua nopeasti, ei Helsinki sovi lainkaan. Oli turhauttavaa istua päivittäin tuntitolkulla liikennevaloissa ja kesällä auki revittyjen katujen keskellä ruuhkissa. Avoimien ihmisten pariin Vuoden 2011 tammikuussa Tapiola muutti työnantajan sisäisenä siirtona Lappeenrantaan, asuinpaikka oli ensin Voisalmessa, nykyisin hän asuu Pallossa. – Parasta täällä ovat helposti lähestyttävät avoimet ihmiset, Saimaa, luonto ja mainiot ulkoilumaisemat. Kalliokiipeilyä, kalastusta, retkeilyä ja vaeltamista harrastava ja ensi talven retkiluistelusta haaveileva Tapiola toisi Utsjoelta Etelä-Karjalaan lohet, lumen, tunturit ja moottorikelkan. Kaksitahtibensan tuoksua ei näet voita mikään. Vuoden päivät Tapiola on toiminut Imatran YH–Rakennuttajan palveluksessa ja vastaa lähinnä maapuolen rakennuttamisesta. Hän nauttii työstään ja arvostaa osaavia ja kokeneita työkavereitaan, joilta saa apua ja tukea aina tarvittaessa. 31 vuotta nuori mies kertoo muutenkin viihtyvänsä seudulla. – Olen sopeutuvainen luonne ja kotiudun paikkaan kuin paikkaan. Vuokra-asunnot Vuokra-asuntojen keskineliövuokrien kehitys, kaikki e/m²/kk 12 11 10 9 8 7 2010 Imatra 2011 Mikkeli 2012 Kotka Tiina Ketoviita palvelee asiakkaita YH-Rakennuttajalla. Kuva: Juha-Matti Kupiainen 2013 Lappeenranta 2014 alle 20 000 as. Vuokra-asuintojen keskivuokrat ovat kasvaneet Imatralla vertailukuntia vähemmän. Kaukolämpö Imatran Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka. Kaukolämmössä polttoaine- ja hintaremontti Kaukolämmön tuotannossa maakaasu väistyy puuperäisten poltto aineiden tieltä. Samalla kaukolämmön hinta laskee. I matran Lämpö Oy uusii kerralla kaukolämmön tuotantonsa, kun vuoden 2016 alussa käynnistyy kolme uutta biolämpökeskusta. Yli 90 prosenttia Imatran kaukolämmöstä tuotetaan ensi vuonna lähiseudulta kertyvällä metsähakkeella ja metsäteollisuuden sivutuotteilla. Samalla Imatran Lämmön kasvihuonepäästöt vähenevät useilla kymmenillä tuhansilla tonneilla vuodessa. Toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka kertoo, että siirtyminen kotimaiseen ja uusiutuvaan polttoaineeseen vahvistaa merkittävästi Imatran infrastruktuurin huoltovarmuutta. – Metsästä peräisin olevaa polttoainetta, haketta ja metsäteollisuuden sivutuotteita, on yllin kyllin tarjolla. Kilpailusyistä olemme valinneet useampia raaka-aineen toimittajia. Uudet biolämpökeskukset käyttävät vuodessa kiinteitä polttoaineita lähes 200 miljoonaa kilowattituntia (200 GWh eli noin 100 000 kiintokuutiota puuta). Tuon määrän kuljetuksissa tarvitaan kolmesta kymmeneen rekka-autoa vuorokaudessa lämpökuormasta riippuen. Polttoaine tuodaan lämpökeskuksiin valmiiksi haketettuna. Vainikka toivoo Suomen energiapolitiikalta jatkuvuutta. Hänestä olisi onnetonta, jos fossiilisesta tuontipolttoaineesta luopuva energiayritys joutuisi sopeutumaan ongelmiin, mikäli kotimaisen puupolttoaineen kohtelu muuttuisi syrjiväksi. Hintaan kilpailukykyä Siirtyminen pääosin biopolttoaineisiin merkitsee sitä, että kaukolämmityksen polttoainekustannukset vähintäänkin puolittuvat. Erillisten verkkojen yhdistämisen myötä myös liiketoiminnan tehokkuus paranee. Vainikka laskee, että Imatran kaukolämmön hinta laskee ensi vuonna kohti valtakunnallisia keskiarvoja – Kiinnostus ympäristöystävällistä kaukolämpöä kohtaan on kasvussa. Edullisempi hintataso on jo herättänyt kiinnostusta ja uusasiakashankinnalle on hyvä pohja olemassa. Rajapatsaan biolämpökeskuksen (4 MW) työmaa. Vainikka laskee, että Imatran kaukolämmön hinta laskee ensi vuonna kohti valtakunnallisia keskiarvoja. Vuodesta 2000 lähtien Imatran Lämmön kaukolämmön perustuotannon polttoaine on ollut maakaasu, jonka avulla ryhdyttiin vuonna 1988 syrjäyttämään öljyä lämpökeskusten polttoaineena. Virasojan biolämpökeskuksen (2 x 15 MW ja lämmön talteenotto savukaasuista) työmaa. Maakaasun käytöstä ei Imatralla tyystin luovuta. Sitä käytetään huippukulutuksen aikana eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa lämpökeskuksissa. Myös öljy jää varapolttoaineeksi. Imatran Lämpö Oy vastaa myös maakaasun myynnistä ja jakelusta käyttämällä, ylläpitämällä, suunnittelemalla ja rakentamalla maakaasun jakeluverkostoja. Maakaasu soveltuu teollisuusprosessi-, liikenne- ja kotitalouskäyttöön. Se on kilpailukykyinen kaukana kaukolämpöverkosta sijaitsevien kiinteistöjen- etenkin pientalojen- lämmityksessä. Putkikaasun lisäksi Imatran Lämpö Oy:n maakaasunjakeluverkko mahdollistaa myös biokaasun ja lng:n hyödyntämisen. Epäsuorasti yhtiön investoinnit kaukolämmön biolämpökeskuksiin ja sen myötä liiketoiminnan kehittyminen ja tehostuminen auttaa pitämään maakaasun hintaa kilpailukykyisenä. Puolentoista megavatin biolämpökeskus nousee vanhan rinnalle Immolassa. IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 7 Tekstit: Vesa Vainio KEHY Kuvat: Juha-Matti Kupiainen Kaaviot: Kehy Tervetuloa Kehyyn! Toivottavat Senior Advisor Ismo Pöllänen ja toimitus johtaja Aki Keskinen. 2009 Aki Keskinen, tj 2008 Janne Vehmaa, tj 2007 2006 Tietotalo valmistuu 2002 2006 2006 PALVELUJEN merkitys korostuu Yrittäjämäinen tapa tehdä töitä on valtaa alaa nuorten keskuudessa. KEHYn tehtävänä on tukea yrittäjyyttä koko yrityksen elinkaaren ajan. I matran Seudun Kehitysyhtiö (Kehy) oli Suomen ensimmäinen laatuaan, kun se perustettiin vuonna 1982. Yli 30 vuoden taipaleen aikana on tapahtunut paljon, vahvasti suurteollisuuden varassa elänyt Imatra nojaa nyt tukevammin pienyrityksiin. Yhtiöittämisen pyörteissä viime vuodet ollut kaupunki sopeuttaa toimintaansa tulevaisuuden tarpeisiin. Kehyn rooli ja perustehtävä eivät toimitusjohtaja Aki Keskisen mukaan tule juurikaan muuttumaan. – Tehtävämme on kehittää Imatran elinvoimaisuutta. Kaupunki luo tälle edellytykset ja yrittäjät hoitavat itse työn. Me tuemme yrittäjiä, heidän osaamista ja energiaa, koko yrityksen elinkaaren ajan. Keskinen korostaa että tavaroiden ja palvelujen suhde on muuttunut, mikä näkyy ihmisten ostoskäyttäytymisessä. – Kun tavaroita on, hankitaan palveluita. Ihmiset ottavat entistä enemmän vastuuta itsestään. Seikka näkyy Keskisen mielestä esimerkiksi asuntokauppasektorilla. Ikäihmiset hankkivat nyt asuntoja alueilta, missä he pääsevät kätevästi palvelujen äärelle. Muutos merkitsee myös sitä, että julkinen sektori ei kasva. Varteenotettava vaihtoehto Kehyssä on havaittu, että mielikuva yrittäjyydestä ja suhtautuminen yrittäjyyteen ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan. Keskisen mielestä muutos on tapahtunut kotona ja sitä tukee kouluissa lisääntynyt yrittäjyyskasvatus ja -koulutus. 8 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 – Nuoret näkevät yrittäjyyden todellisena vaihtoehtona. Kaikista ei tule yrittäjiä, mutta se on yksi tapa tehdä töitä. Imatra koetaan Senior Advisor Ismo Pölläsen mielestä keskitasoa yrittäjäystävällisempänä seutuna. Vaikka Imatra ei ole perinteisen yrittäjyyden seutua Pohjanmaan tapaan, Pöllänen näkee yrittäjyyden kehittymisessä paljon mahdollisuuksia. – Matkailun kautta tänne voi syntyä uusia yrityksiä ja pienet yritykset voivat kasvaa isoiksi. Kaipaamme lisää positiivisuutta ja avoimuutta sekä uutta ajattelua ja työmuotoja. Voit kutsua myös Kehyn kylään, vinkkaa Pöllänen. Pöllänen muistuttaa, että alueella on paljon yrityksiä, jotka etsivät jatkajaa. Aina ei siis tarvitse perustaa uutta yritystä. Yrittäjää kiinnostavat asiakkuudet, verkostot ja osaaminen, niitä pitää Pölläsen mielestä tuoda vahvemmin esille yrityskaupoissa. Keskinen nostaa Imatran vahvuuk siksi logistiikan toimivuuden ja yliopistotasoisen koulutuksen. Kaupunki on sopivan kokoinen ja arki sujuu helposti. Nämä ovat myös asioita, mitä yrit- Imatran rajanylityspaikka kansainväliseksi 2001 Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven yhteinen yrityspalvelu 1998 1995 Imatran Seudun Matkailupalvelu Puumala Ruokolahti Pauli Lallo, tj Lappeenranta (Joutseno) 1982 1983 Erkki Suhonen, tj 1988 Pekka Ruotsalainen, tj Suomen ensimmäinen! täjä miettii, ympäristö ja elämänlaatu ovat hänelle tärkeitä. Työllistämisen tiellä Keskinen muistuttaa, että kasvun edellytyksenä on sijoittajien ja rahoittajien kiinnostuksen säilyminen. Panostuksilta odotetaan tuottoa, Keskisen mukaan jatkossa yhä enemmän. – Työllistäminen tulee meidän työssämme vahvemmin esille. Roolimme on olla erittäin aktiivinen yritysten suuntaan. Tästä osoituksena koko Kehyn henkilökunta jalkautui viime keväänä yhdeksi päiväksi ja vieraili yli 250 yrityksessä. Tänä syksynä, 8.10. toteutetaan jälleen jalkautumiskampanja yrityksiin. Pöllänen kertoo, että yhtenä kohderyhmänä ovat mm. muutama vuosi sitten yritystoimintansa aloittaneet yritykset. – Voit kutsua myös Kehyn kylään, vinkkaa Pöllänen. – Haluamme herätellä yrittäjiä ja tuoda palvelumme tutuksi. Kehy auttaa aloittavaa yritystä hallitusti alkuun, tukee toimivia yrityksiä matkalla eteenpäin ja etsii luopuville yrittäjille jatkajia. Yksi olennainen tehtävä on tarjota yrityksille kasvun mahdollisuuksia. Se edellyttää usein lähtemistä etäämmäs kotimarkkinoilta. Sen vuoksi pitää oppia uutta ja varata resursseja, niin aikaa, raha kuin ihmisiä. KEHY Kehy toteuttaa Imatran elinkeinopolitiikkaa kaa Olemassa olevien yritysten tukeminen Uusien yritysten sijoittuminen Matkailun edistäminen Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Kansainvälistyminen Elinkeinoilmapiirin kehittäminen, yhteistyö ja verkostot Houkutteleva, viihtyisä ja yhteisöllinen asuminen ORGANISATION CERTIFIED BY 2014 ISO 9001 2009 Osaamista Vetovoimaa Yritystä Energiaa 2012 2010 2010 2011 Ukonniemen alue rakentuu Suomen vanhimman elinkeinoyhtiön värikäs historia ja suuntaus tulevaan. Parikkala Rautjärvi Imatra MATKAILUN SYKE on nopeutunut ja sähköistynyt Nykymatkailija kaipaa tietoa heti ja helposti. Kosketuspinnat matkailijan kanssa ovat moninkertaistuneet. M enneitä ovat ne ajat, kun matkailija etsi paikkakunnan matkailuinfon ja haki sieltä tarvitsemaansa tietoa. Matkailukäyttäytyminen on kokenut viime vuosina rajun muutoksen, mukaan on tullut teknologiaa, sähköistä viestintää ja matkailijan kohtaaminen siellä, missä hän luontaisesti liikkuu. Seikkaan on havahduttu myös Imatran seudulla ja Kehy on laittanut tänä vuonna matkailun palikat täysin uuteen järjestykseen. Matkailun asiakaskokemuksista vastaava Juha Sorjonen kuvaa nykymatkailijan tarpeita nopeatempoisiksi. – Matkailijan tulee saada tietoa helposti ja nopeasti silloin, kun hän sitä tarvitsee. Sähköisissä kanavissa on paljon asiakaspalvelumalleja ja ne soveltuvat myös matkailun tarpeisiin. Sorjosen mukaan kosketuspintoja matkailijan kanssa tarvitaan nyt kymmenittäin aiemman yhden kiinteän paikan sijaan. Pentti Miikki matkailupalveluista kertoo, että kivijalkainfo on saanut väistyä nykyaikaisen pop up - mallin tieltä. – Jaamme samaa infoa kuin aiemmin täysin uudella tavalla matkailija- ja yrityslähtöisesti. Järjes tämme tänä vuonna yli 30 pop up -tapahtumaa, missä menemme lähelle ihmistä, esimerkiksi Imatran tapahtumiin ja myös maakunnan ulkopuolelle. Tuntosarvet ulkona Pentti Miikki ja Juha Sorjonen Kehyn matkailupalveluista uuden infotaulun äärellä Center Hotel Imatrassa. Lähemmäs asiakasta on siis päivän teema matkailussa. Sitä toteuttaa osaltaan myös hajautettu asiamies verkosto, missä vakioitu infokonsepti on viety yrityksiin. Nämä ovat matkailun avain- ja solmukohtia, kuten hotelleja, kauppakeskuksia ja liikuntapaikkoja. Pyörää ei tarvinnut Sorjosen mukaan keksiä tässä tapauksessa uudestaan, malliksi käyvät esimerkiksi Veikkauksen asiamiespisteet. – Matkailun saralla malli on kuitenkin aivan uutta ja se on Imatralla itse kehitetty. Sosiaalinen media on Sorjosen mielestä yksi asiakaspalvelukanava, joka toimii mainiosti aktiivisen tiedottamisen ja asiakaspalvelun välineenä. Siellä voi kertoa muun muassa eri tapahtumista, niiden paikoista ja alkamisajoista. – Pitää olla aktiivinen toiminnoissa ja kertoa etukäteen asioista, eikä odottaa, että joku ottaa yhteyttä. Matkailun murros on ilmiönä tuttu koko Suomessa ja Imatran naapurikaupungeissa on virinnyt samankaltaisia muutoksen tuulia. Sorjonen muistuttaa myllerryksen keskellä matkailupalveluiden perustehtävästä. – Tavoitteemme on saada matkailija Imatran seudulle, liikkumaan täällä ja viipymään pitkään. Ajan virrassa mukana Imatra on matkailukaupunki, korostaa toimitusjohtaja Aki Keskinen ja lisää, että matkailun tilanne seudulla ei ole suinkaan huono. Hän ottaa esimerkiksi nousseen huolen siitä, mitä koittaa kuopatun Big Bandin jälkeen. – Mennyt kesä oli vilkkain aikoihin ja menestyksekkäitä isojakin tapahtumia riitti monella taholla. Matkailun pohja on Keskisen mukaan hyvin erilainen kuin 6–7 vuotta sitten. Perusasiat ovat ja pysyvät aina, mutta sisältöjen ja toimintojen pitää elää ajan mukana. – Imatralla on tehty paljon investointeja matkailun eteen, nyt niiden luomalle pohjalle pitää saada sisältöä ja ottaa satsauksista hyöty irti. Keskinen viittaa Ukonniemen alueen kehittämiseen, mikä luo uskoa tulevaisuuden matkailuun. Ukonniemen moninaisen runsaat liikuntapaikat yhdessä alueen kylpylöiden kanssa ovat vankka pohja urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin kasvavalla matkailusektorilla. – Olemme osanneet yhdistää tilojen, paikkojen ja lajien yhteiskäytön sekä kehittäneet mallia, missä tiloja voi tarjota kaikille halukkaille, ei vain imatralaisille. Tuo ajatus ja esimerkiksi jäähallin aukiolo keski kesällä on jo poikinut Imatralle lähes viikoittain useiden lajien leirejä ja tapahtumia maajoukkuetason urheilijoita myöten. Matkailun uusi hajautettu infomalli Asiamiesinfopisteet matkailun solmukohdissa ja yrityskohteissa Sähköiset kosketustaulut ja yhteinen kosketustauluverkosto Pop up -infotoiminta tapahtumissa ja liikkuvat katupartiot Modernit sähköiset asiakaspalvelukanavat ja mobiilisovellukset Kaupunkien ja kuntien perinteiset asiakaspalvelupisteet Fyysiset opastaulut IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 9 Teksti: Heikki Laine Imatra Base Camp stories Kuvat: Nitro ID Matti Suur-Hamari – KUINKA MINUSTA TULI MINÄ Oli kesä 2009. Äänisuunnittelijan töitä tekevä Matti Suur-Hamari oli menossa moottoripyörällä autokaupoille. Vasemmalta tuleva auto näytti vilkkua, mutta jatkoikin matkaansa suoraan. Matti lähti risteyksestä liikkeelle ja sitten rysähti. Rysäyksestä alkoi Matti Suur-Hamarin elämän versio 2.0. K un jalkani jouduttiin amputoimaan, ei ollut mitään tietoa tulevasta. Youtubesta aloin katsella mitä tällaiset ihmiset tekee. Sieltä näin kuinka USA:n paralumilautajoukkueen Evan Strong skeittasi ja laski laudalla. Ajattelin, että jos tuo pystyy tuohon, niin pystyn minäkin, Suur-Hamari kertaa kuuden vuoden takaisia tapahtumia. Lapsena Imatralle muuttanut Suur-Hamari on harrastanut urheilua monipuolisesti ja kilpaillutkin esimerkiksi uinnissa, jääkiekossa ja kartingissa. Lumilautailun hän aloitti 13-vuotiaana. Laskemassa käytiin tuolloin Mellon mäessä ja Myllymäessä. Suur-Hamarille laskeminen oli hauskan pitoa kavereiden kanssa eikä nuori mies oikein tiennyt kuinka hyvä on, kun ei osallistunut kilpailuihin. Suur-Hamarille on aika ennen onnettomuutta ja sen ja jälkeen. – Aiemmin oli työ koko ajan vahvasti läsnä. Äänisuunnittelijan uran tekeminen oli minulle tärkeää. Onnet tomuuden jälkeen aloin miettiä arvojani ja aloin tehdä sitä mistä saan elämän ravintoa. Keväällä 2012 kokeilin las kemista ensimmäisen kerran onnettomuuden jälkeen ja olin hämmästynyt, kuinka hyvin se sujui. Otin yhteyttä paralympiakomiteaan ja seuraavana vuonna pääsin laskemaan ensimmäisen maailman c upin osakilpailuni Hollannin Landgraafissa. Oli kaikille yllätys, että sijoituin heti kolmanneksi, muistelee Suur-Hamari Hollannin kolmannen sijan jälkeen Matti Suur-Hamarin elämässä onkin ollut vientiä. Hän pääsi villillä kortilla Sotshin paralympiajoukkueeseen ja löysi itsensä kantamasta Suomen lippua kilpailujen päättäjäisissä. Suu- Se on pääasia et on tavotteita. Ei piä lukita itteensä asioihin ja sanoo et en mie kumminkaan tohon pysty. Eihän sitä voi tietää jos ei kokeile. Matti Suur-Hamari paracrosslautailun maailmanmestari Kyllähän se polttaa aina päästä ajamaan ja tietyst pärjätä siinä mitä tekee. En osaa ainaka sanoo et jos sitä en tekis niin mitä sit tekis. rin saavutus Suur-Hamarin uralla on La Molinassa keväällä tullut MM-kultamitali. Kilpailussa jäi taakse muun muassa miehen suuri esikuva Evan Strong. Nyt Matti Suur-Hamarin elää ammattiurheilijan rytmissä. Harjoituksia on parhaimmillaan kahdesti päivässä kuusi kertaa viikossa. Viime kaudeksi Matti nimettiin lumilautaliiton A-maajoukkueeseen. – Maajoukkueeseen kuuluminen on tietenkin aika iso asia minulle ja varsinkin kun olen tällä hetkellä ainoa paralaskija Suomessa. Käytännössä se tarkoittaa sitä että minulla on samat maajoukkue-etuudet kuin vammattomillakin laskijoilla, eli liitto tukee Juuso Lattu pesäpalloilija, Imatran Pallo-Veikot Se tunnelma tulee siitä minkälaisii imatralaiset on, ja miten ne on mukana. Tääl kyl tuetaa toisia. Eeva Siiskonen vapaaottelun Suomen mestari IMATRA BASE CAMP STORIES Katso urheilijoiden markkinointivideoita: www.imatra.fi/koe-imatra Imatraha on, pesäpallokaupunki. Suomen mestaruuksii voitettu ja tulevaisuudes voitetaa myös lisääki. Niki Tuuli moottoripyöräilijä # maajoukkueurheilijoita treeni- ja kisakustannuksissa. Leireilen tietysti aina vammattomien krossijoukkueen kanssa, mikä tarkoittaa että treeniradat ja -vastus on asetettu jokseenkin kovaksi. Se on tietenkin suuri etu minulle ajatellen sitten vammaispuolen kisoja, Suur-Hamari kertoo. Suur-Hamarin tavoitteena on menestys Korean talviparalympialaisissa vuonna 2018. – Uran jälkeisiä suunnitelmia ei vielä ole. Tehdään tätä nyt sata lasissa niin kauan kun tuntuu hyvältä, toteaa Matti Suur-Hamari – selvästi onnellinen mies. Kaupungin sopimus urheilijat tekevät Imatraa tunnetuksi Imatran kaupunki tekee markkinointiyhteistyötä paikallisten seurojen ja urheilijoiden kanssa. Kaupungin tunnus näkyy urheilijoiden asusteissa, mutta yhteistyö on paljon muutakin; urheilijat esiintyvät kaupungin tilaisuuksissa, markkinointivideoissa ja kuvissa sekä blogaavat urheilijablogissa. Tällä hetkellä kaupungilla on sopimukset seuraavien seurojen kanssa: Imatran urheilijoiden hiihtojaosto, pesäpalloseura Imatran palloveikot, salibandyseura Imatran Voima, Imatran Ketterä ja Saipa. Yksilöurheilijoista yhteistyössä ovat uimarit Carita Luukkanen, paralumilautailija Matti SuurHamari, vapaaottelija Eeva Siiskonen, vuorikiipeilijä Juho Knuuttila ja moottoripyöräilijä Niki Tuuli. Lue urheilijoiden mietteitä: www.imatralaisurheilijat.fi 10 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 Avoimet ovet KAUPUNGIN AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄ torstaina 24.9. Tervetuloa! Kaupungintalo Virastokatu 2 klo 9–17 Omenapuiden jako tänä vuonna syntyneille vauvoille klo 14 Kahvi- ja mehutarjoilu Esittelyssä mm. karttapalvelu, Imatran vesi, Imatran Lämpö, Imatran seudun ympäristötoimi, Jätehuoltoviranomainen, tonttiesittely, kaavoituskatsaus, uudet nettisivut, ajankohtaiset hankkeet, opetussuunnitelma 2016 ja paljon muuta! klo 14–15.30 Wanhoja Imatra-filmejä Kysy virkamiesten työstä – toimistojen ovet avoinna klo 15 Kaupungintalon esittelykierros klo 15.30–17 Kaikille avoin keskustelu osallisuus ohjelmasta valtuustosalissa. Tule mukaan! Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Tietotalo, F. O. Virtasen katu 6 klo 13–17 Tule käymään ja kahvittelemaan Kehyssä (3. krs) ja tutustu matkailuinfoon ala-aulassa. Imatran Kiinteistö- ja Aluepalvelu Oy Kertakaari 5 (ajo Piikadun puolelta) klo 15–17 Näytillä mm. tiehöylä, kuorma-auto, traktori, lakaisukone, nurmenleikkuukone Teatteri Imatra Center Hotellin Valentino-yökerho (K-18) klo 13–14 Avoimet harjoitukset YH-rakennuttaja Tietotalo Työväenopisto klo 13–17 Rakennusprojektien ja muun toiminnan esittely klo 10–20 Avointa opetusta Katso tarkemmat tiedot: www.ito.fi Jäähalli Musiikkiopisto Ottelukatu 1 Virastokatu 1 klo 12–15 Yleisöluistelu I-kaukalo, mailattomat II-kaukalo, mailalliset Musiikkiopistossa avoimet ovet. Tunteja saa seurata ja tutustua soittimiin. Urheilutalo ja uimahalli Kulttuuritalo Virta Esterinkatu 10 Kotipolku 2 klo 10–17 Ohjatut ryhmät tämän päivän avoimia myös kertakävijöille kertamaksulla. Tainiotalo, Juskunmäenkatu 24 klo 16–17 Musiikkiopiston konsertti, Kahvila Virta Virastokatu 1 klo 14–17 Kurkistus kulisseihin – näe miten konsertti rakennetaan, Karelia-Sali Katso ohjelma: www.imatra.fi/palvelut/liikunta Pääkirjasto Virastokatu 1 klo 12 Varaston aarteita – opastettu kierros varastokokoelmiin ja työtiloihin klo 13 Varaston aarteita – opastettu kierros varastokokoelmiin ja työtiloihin klo 14–17 Koko kansa lukee! E-kirjojen ja sähköisten aineistojen esittely Lisätietoja: www.imatra.fi Kiertoajelu Wuoksi-Willellä rakenteilla olevissa ja uusissa kohteissa! Reitti ja aikataulu: Lähtö: Tietotalo klo 15.45, kaupungintalo klo 16.00. Tutustumiskohteet järjestyksessä: Pesäpallo-, ampumahiihto- ja hiihtostadionin työmaa Ukonniemessä, Tainionkosken päiväkoti, lämpölaitoksen työmaa Virasojalla, ja Kosken koulun remontoi tava rakennus Imatrankoskella. Paluu: Tietotalolle n. klo 18.15 ja kaupungintalolle n. klo 18.30 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 11 Teksti: Mika Kähkönen & Marja Huuhtanen Kirjasto E-KIRJA – mikä ihme! Sähköinen kirja, digikirja, ekokirja, e-kirja. Mikä se on? Sitä ei ole painettu, ei liimattu, ei leikattu. Sen sivujen väliin ei asiakas saa kaadettua kahvia, sitä ei koira syö. Sitä ei tarvitse kuljettaa, ei varastoida eikä sille tarvitse varata tilaa hyllystä. Sen ulkonäköä, tekstin kokoa ja fonttia voi vaihtaa. Sitä voi lukea puhelimella, tabletilla tai puhelimella. Ilman lukulamppua, sivujen kahisematta. Se voi olla äänikirja, siinä voi olla linkkejä, siihen voi tehdä omia merkintöjä eikä kirjanmerkkikään katoa. K aikesta tästä huolimatta e-kirja herättää kauhunsekaista kunnioitusta niin kirjaston asiakkaissa kuin henkilökunnassakin. ”Taas uusi digihärpäke, eikö tämä koskaan lopu! Miksi meidän täytyy ottaa e-kirjoja kokoelmiimme, kohta asiakkaat eivät käy kirjastossa ollenkaan ja meiltä loppuu työ. Oikea kirja kuolee.” Epäluulo perustuu usein samoihin syihin, joilla sähköistä kirjaa puolustetaan. Painetun kirjan lukukokemus on monelle edelleen ainoa oikea tapa nauttia kirjasta. Painetussa kirjassa on kätevä, jo vuosisatoja sitten hyväksi havaittu käyttöliittymä. Ei. Ei e-kirja tapa painettua kirjaa. Ja ei. Ei kirjastossa työ lopu. Kirjasto kun on muutakin kuin paikka, jossa lainataan keski-ikäisille naisille rakkausromaaneja, kuten ylöjärveläinen kunnallispoliitikko taannoin lohkaisi. Vaikka kirjasto näyttäytyy satunnaiselle kävijälle paikkana, jossa luetaan lehtiä ja jossa on kirjoja ja vaikka mediaa kiinnostaa eniten kaikenlaiset erikoisuudet, kuten lainattavat kahvakuulat ja akkuporakoneet tai digipajan tyyliset oheispalvelun, on kirjasto paljon muutakin. Kirjasto on järjestelmällisesti ja ammattimaisesti koottu ajanmukainen kokoelma, joka on luetteloitu ja kuvailtu siten, että sieltä on mahdollista etsiä ja löytää tietoa. Laajaan tiedonhakuun ei riitä pelkkä G oogle, vaan tiedon lähteille pääsemiseksi pitää tuntea erilaisia tietokantoja ja hakemistoja. Kirjasto tuntee. Kirjaston rooli lähdekriittisen tiedonhaku- ja medianlukutaidon opettajana kasvaa jatkuvasti. Kirjasto tarjoaa kaikille mahdollisuuden itsensä sivistämiseen ja viihdyttämiseen. Kirjasto on aina ollut ja on jatkossakin edelläkävijä digitaalisessa kehityksessä. Kuten nyt e-kirjojen kanssa. E-kirjojen ansiosta asiakas pääsee ajasta ja paikasta riippumatta relevantin ja tarkastetun tiedon lähteille. Kirjaston käyttö ei rajoitu aukioloaikoihin, vaan osa palveluista on aina saatavilla. E-kirja on hyvä lisä kirjaston palveluihin. Kirsi Peltonen ja Tiina Hintsanen e-kirjan etuja miettimässä. Kirjaston e-kirjat pähkinänkuoressa Heili-kirjastojen sähköinen Ellibskokoelma kasvaa nopeasti Löydät kokoelmista uutuusromaaneja, lastenja nuortenkirjoja sekä tietokirjallisuutta Tarvitset lainaamiseen kirjastokortin tunnuksen ja salasanan, osa aineistoista on käytettävissä vapaasti Uusimmat aineistot voi lukea helposti selaimella, jolloin tarvitset vain verkkoyhteyden Lainat palautuvat automaattisesti eräpäivänä, tai voit palauttaa ne ennen eräpäivää E-kirjoja voi nyt myös varata, varaus- tai myöhästymismaksuja ei e-kirjoista kerry Ellibs-kokoelmaan pääset Heiliverkkokirjastosta www.heilikirjastot.fi tai kirjastojen yhteisestä osoitteesta ekirjasto.kirjastot.fi Lainat voi myös ladata omalle laitteelle, johon tarvitset ilmaisen Adobe-tunnuksen ja lukuohjelman POPULÄÄRIMUSIIKKIA IMATRAN KOSKESTA Imatralla on hämmentävän aktiivinen popmusiikkielämä. Pelkästään tänä vuonna on ilmestynyt Sulferdustin single, osittain imatralaisen George Cloudyn loistava Crosby Stills & Nash -henkinen debyyttilevy, Maurisen Akan Pojan kansanmusiikkipoljentoinen ja mustalaismusiikkihenkinen Köyhä ja outo -albumi sekä ikipunkorkesteri Sanktion kokoelmalevy. Osmo’s Cosmos meni ja voitti maakuntalaulukilpailun, ihastuttava Wallenius-duo on keikkaillut ahkerasti ympäri valtakuntaa, Riverdog Samsonin tulevaa levyä odotan kuin kuuta nousevaa. Pirja Arposen ja Minna Mänttärin vokalisoima Reippaat Tytöt -musikaali sekä Aki Honkatukian Irwin-orkesteri keikkailevat ilmeisesti nekin vielä. Antti Kuusen tuorein projekti Tahdittomat keikkailee soolona tai duona. Pekka Pohjolan musiikkiin keskittynyt Pohjolasta itään -tribuutti olisi ehdottomasti ansainnut jatkoa. Vaikka festivaalit loppuivat, niin big band -musiikki elää Imatralla vahvasti. Muutakin mainittavaa löytyy, mutta tila ei riitä… Musiikin kuluttaminen on viime vuosikymmeninä muuttanut muotoaan radikaalisti. Vinyylilevyn paljonpuhutusta uudesta tulemisesta huolimatta levymyynti 12 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 laskee jatkuvasti. Suoratoistopalvelut ovat syrjäyttäneet fyysisen olomuodon musiikin, keikat näkee jälkeenpäin Internetistä. Vain harvat tuntuvat enää olevan halukkaita maksamaan musiikista. ”Kamoon, on vuosi 2015” sanoi itseäni neljännesvuosisadan nuorempi mies, kun levykokoelmastani kuuli. Itsensä elättäminen musiikilla tuntuu näin kuluttajan mielestä mahdottomalta ajatukselta. Voi kuinka pieninä palasina onkaan leipänne maailmalla. Sen takia nämä laurikuosat, heikkipöyhiät, pekkarannat ja muut soittavat useissa bändeissä, luulen ma. Ala on raskas ja silti kovasti kilpailtu. Meidän kannattaa olla ylpeitä siitä, että Imatralla riittää porukkaa, joka lyö päätään seinään ja tekee laadukasta, innovatiivista musiikkia iloksemme vuodesta toiseen. Suosittelen vaikka vain kotiseuturakkaudesta tai kannatuksen vuoksi ostamaan paikallisten muusikoiden levyjä ja käymään heidän keikoillaan. Kun vuonna 2065 kuluttua julkais- taan kirja Imatran kevyen musiikin historia osa 2, olisi sen suotavaa olla vähintään yhtä paksu kuin Heavy Tikkasen kirjoittaman muutama vuosi sitten ilmestyneen ensimmäisen osan. Mika Kähkönen 18.9.–31.12.2015 Syksyn Muutokset mahdollisia. TAPAHTUMAKALENTERI Pääkirjasto ti 29.9. klo 17.30 Toistuvat tapahtumat Runoja ja raapaleita Harrastajakirjoittajien tekstit esiin Kirjoittajayhdistys Paltta ry la 10.10. klo 13 26.9., 24.10. ja 21.11. Lasten lauantai Teemalliset tapahtumapäivät 3.9.–3.12. to klo 17–18 Älä elämää pelkää Runoja ja lauluja runomiehen valikoimasta yleisön toiveiden mukaan Reijo Vähälä ti 13.10. klo 17.30 Operaationa sotaleiri Kirjailijavieraana Ville Kaarnakari ma 9.11. klo 17.30 Maailmanparantaja Pohjoismainen kirjastoviikko käynnistyy hersyvällä monologilla Henna Laitinen Lukukoira Foxie Foxie kuuntelee lukemaan opettelevia lapsia 1.9. alkaen kerran kuukaudessa ti klo 17–19 Käsikirjoitushautomo ke 30.9., 28.10. ja 25.11. klo 17.30–19 Pääkirjaston näyttelyt Avoin piiri kokoontuu neulomaan, virkkaamaan ja vaihtamaan käsityövinkkejä Lähetystyö Nepalissa -valokuvanäyttely Imatran seurakunta ke 7.10., 4.11. ja 2.12. klo 17–19 lokakuu Ompeluseurat syyskuu Lautapelikerho Raution toimintakeskuksen näyttely Vuoksen lautapelaajat opastavat erilaisiin peleihin marraskuu Virkistystoimintaa ja vertaistukea -projektissa syntyneitä taideterapeuttisia töitä ti klo 15–19 Shakkikerho Ideoidaan ja kirjoitetaan pieniä esityksiä ja näytelmiä Henna Laitisen johdolla 5.10. sekä 3.12. klo 9–19 Tuija Kuusi ja Anne Repo ke 14.10. ja 11.11. ja 9.12. klo 17.30–19 Myydään kokoelmista poistettua aineistoa Poistopuoti Lukupiiri Avoin ryhmä kokoontuu juttelemaan kuukauden kirjasta Rajapatsaan kirjasto ke 2.9.–25.11. klo 18–18.30 Satutuokiot ti 8.9.–16.12. (parittomat viikot) klo 15–17 Käsityökerho Museot Näyttelyt ovat avoinna ma–pe 9–19, la 10–15, aattoina 9–16, su suljettu. Vapaa pääsy. Taidemuseo 18.9.–10.10. Olavi Heino ja Kuutti Lavonen S yksy 2015 Sunnuntai 6.9. klo 17.00 Sunnuntai 27.9. klo 17.00 Syyssoitto Päivikki Nykter, viulu • Riitta Lind, viulu ja alttoviulu Emmi Kaijansinkko, sopraano • Sari-Anna Lintunen, käyrätorvi Pinja Hasu ja Ninni Niemi, piano • Santeri Kaksonen, oboe Susanna Syrjäläinen, sello - Telemann, Strauss, Mozart, Brahms - Kamari 21, mestari ja kisällit Kamarimusiikin helmiä Eero Heinonen, piano • Erkki Louko, viulu • Jonathan Roozeman, sello - Sibelius, Kodály, Dvorák - Sunnuntai 11.10. Sibelius ja hänen aikalaisensa Sunnuntai 1.11. Kamari 21 klo 17.00 klo 17.00 Torstai 19.11. klo 19.00 Jaani Helander, sello • Pauli Jämsä, piano - Barber, Martinu, Mjaskovski, Sibelius - Mozart Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, viulu • Reka Szilvay, viulu Asko Heiskanen, klarinetti • Riittaliisa Hakulinen, alttoviulu Lilli Maijala, alttoviulu • Jussi Seppänen, sello - Mozart - Viulun lumoa Sergei Kravchenko, viulu • Maija Weitz, piano - Fritz Kreisler, Wienavski, Tsaikovski, Saint-Seans - Imatran Konserttihovi Ilmeentie 157, Imatra Liput Lippupalvelusta p. 020 617 6633 ja tuntia ennen ovelta, varaukset numerosta 0400 255 107 tai 040 7557 005. www.konserttihovi.fi Tekijät ovat pitkän uran luoneita kuvataiteilijoita. Olavi Heino tunnetaan muun muassa meriaiheisista teoksistaan ja Kuutti Lavonen on erikoistunut henkilökuviin ja niiden taidehistoriallisiin viittauksiin. 16.10.–7.11. Heta Kananen Kotkalainen taidegraafikko, joka on työskennellyt 1980-luvulta alkaen ja tehnyt muun muassa sadunomaisia aiheita sisältävää metalligrafiikkaa. 13.11.–5.12. Etelä-Karjalan taideyhdistykset Joka toinen vuosi Imatralla järjestettävä näyttely, jossa ovat esillä niin Etelä-Karjalan alueen pitkälle edenneet tekijät kuin vastaaloittaneet harrastelijat. 11.12.–16.1.2016 Ilkka Väätti Valtakunnallisesti tunnettu taidegraafikko, joka tunnetaan voimakkaan värisestä grafiikasta. Kaupunginmuseo Savimajoilta Lättälään – Työväen asumista Imatralla Tammikuussa 2015 avautunut näyttely esittelee Imatran alueen merkittävimpiä työväen asuinalueiden vaiheita kuvin, tekstein ja esinein. Osuusliike Imatraa ja sirottimia Pääkirjaston ala-aulassa olevassa näyttelytilassa on esillä Osuusliike Imatran toimintaan liittyvää esineistöä ja valokuvia sekä osa Aune Paarman suola- ja pippurisirotinkokoelmasta. Imatrankosken arkkitehtuurikävely Imatran taidemuseo ja Imatran kaupungin museo järjestävät Imatrankosken arkkitehtuurikävelyn lauantaina 14.11.2015. Kävelyllä tutustutaan Imatrankosken merkittävimpiin arkkitehtuurikohteisiin ja niiden historiaan. Kokoontuminen klo 12.55 Inkerinaukiolla, josta lähdetään liikkeelle noin klo 13. Oppaina Eero Laajo ja Kalle Pakarinen. Tapahtuma on maksuton. Säävaraus. IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 13 Tapahtumakalenteri la 10.10. Greenrose Faire 3.10. Susanna Haavisto ”Edith Piaf – pakko saada laulaa” SYYSKUU la 24.10. klo 18, Karelia-sali la 19.9. klo 18, Karelia-sali Tanssin tunnelmaa – Masmoudi 20 v. Liput 19/14 € Laulaja – Olavi Virta pe 4.12. klo 19, Karelia-sali Imatra Big Band joulukonsertti Seuraa ilmoittelua Seuraa ilmoittelua pe 30.10. klo 19, Karelia-sali su 6.12. klo 14, Karelia-sali ti 29.9. klo 18, Karelia-sali Amadeus Lundberg, Susanna Haavisto, Hannu Lehtonen ja Juha Tikan orkesteri Liput 36,50 € Imatran seurakunnan Soittokunta ja Vuoksen Mieslaulajat Vapaa pääsy Käsiohjelma 15 € la 31.10. klo 19, Karelia-sali pe 11.12. klo 18, Karelia-sali LOKAKUU Liput 34,50 € Liput 23,50–86 € (perhelippu 4 hlöä) MARRASKUU su 13.12. klo 18, Karelia-sali Janne Mustonen – 20 vuotta taikaa ja tulta Hei! Karjalasta heilin minä löysin -esitys to 1.10. klo 18, Karelia-sali Paula Heinosen luento Samuli Edelmann la 3.10. klo 19, Karelia-sali to 5.11. klo 18, Karelia-sali Liput 27,50 € Liput 15 € su 4.10. 5.11.–7.11. Seuraa ilmoittelua! la 7.11. klo 19, Karelia-sali Susanna Haavisto ”Edith Piaf – pakko saada laulaa” Sykettä-tapahtuma ma 5.10. Ismo Kullervo Alanko Vanhustenviikon juhla to 8.10. klo 19, Karelia-sali Kari Tapio 70 v. Olen suomalainen -juhlakonserttikiertue pe 9.10. klo 19, Karelia-sali Jukka Puotila & 60 kutsumatonta vierasta Ti-Ti Nalle & Merenalainen maailma Rakuunasoittokunta Sibeliuksen matkassa Imatran 1. Taidemessut Onnea Suomi ja Sibelius ”Sydämeeni joulun teen” Vesa-Matti Loiri ja Peter Lerchen orkesteri Liput 38 € ke 16.12. klo 18, Karelia-sali Imatran Musiikkiopiston joulukonsertti 22.11. Jytäjyrsijät-lastenkonsertti Vapaa pääsy pe 18.12. klo 18, Karelia-sali Tanssistudio Jami 20-vuotisjuhlanäytös Liput 37,50 € Seuraa ilmoittelua to 12.11. klo 18 ja 21, Karelia-sali Sami Hedberg 365 – 10-vuotisjuhlakiertue TAMMIKUU 2016 Liput alk. 27,50 € pe 13.11. klo 19, Karelia-sali pe 1.1. klo 17 ja la 2.1. klo 14 ja klo 18, Karelia-sali Imatra Big Band Imatra Ballet, Don Quijote Liput 30–35 € Seuraa ilmoittelua Liput 35–54 € la 10.10. klo 19, Karelia-sali la 14.11. klo 15, Karelia-sali ke 6.1. klo 19, Karelia-sali Imatra Dance tanssinäytös Oxana Shilova ja Terema-orkesteri Seuraa ilmoittelua Seuraa ilmoittelua su 22.11. klo 15, Karelia-sali Jytäjyrsijät-lastenkonsertti Lippujen hinnat ilmoitettu alkaen toimituskuluineen. Imatralaiset kuorot ja orkesterit esiintyvät, vapaa pääsy JOULUKUU 5.-7.11.2015 ke 14.10. klo 19, Karelia-sali Imatran Immet Greenrose Faire – taianomainen folk rock -ilta Liput 15 € su 11.10. klo 17, Karelia-sali Laulun ja soiton päivän konsertti Tuure Kilpeläinen ja Kaihon karavaani: Käpälikkö Liput 34,50 € to 15.10. klo 19, Karelia-sali Sibelius-konsertti Janne Mertanen piano ja Savonlinna-kvartetti Liput 10–20 € pe 16.10. klo 19, Karelia-sali Liput 10 € ti 1.12. klo 19, Karelia-sali Seuraa ilmoittelua ke 2.12. klo 19, Karelia-sali Saska Helmikallio orkestereineen Liput 27,50 €. Järj. Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry 1. MESSUT Kulttuurikahvila Kulttuurikahvila on luentotilaisuus, jossa käsitellään vaihtuvia teemoja erilaisten luennoitsijoiden johdolla. Syksyn tapaamiset järjestetään torstaina 1.10., 5.11. ja 3.12. klo 13 Kulttuuritalo Virran Kaleva-Salissa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy ja kaikki ovat tervetulleita. Imatran taidemessut 5.–7.11. Historian ensimmäiset Imatran taidemessut tarjoavat laajan kattauksen kaakkoissuomalaista taideosaamista. Omia teoksiaan on esittelemässä alueen taidemaalareita, kuvanveistäjiä, valokuvaja korutaiteiljoita, taidegraafikoita sekä taidekäsityöläisiä. Jos rakkaus syttyy, omansa voi viedä heti pois. St. Petersburg Musical Seasons in Imatra 7.11. Ismo Kullervo Alanko TAHDON! -pienoismusikaali Lavalla Veera Pulkkinen ja Sami Sivonen Liput 18–25 € Sinfoniakonsertti la 17.10. klo 19, Karelia-sali Kuljen taas kotiinpäin keskiviikko 23.9.2015 klo 19.00 Karelia-sali Tapani Kansa ja Tessa Virta Orkesteri Liput 26,50–30,50 € Imatran Musiikkiopisto 10.11. klo 18, Kaleva-sali 8.12. klo 18, Karelia-sali 18.11. klo 18, Kaleva-sali Joel Hulkkonen Musiikkiopiston oppilaat ja opettajat esiintyvät eri kokoonpanoissa. Kansanmusiikkikurssi Mauno Järvelä ’Näppäri’ Musiikkiopiston oppilas vuosien takaa, huilu 16.12. klo 18, Karelia-sali 8.11. klo 16, Karelia-sali 24.11. klo 18.30, Kaleva-sali Joulukonsertti 6.10. klo 18.30, Kaleva-sali Oppilaskonsertti 27.10. klo 18.30, Kaleva-sali Oppilaskonsertti 7.–8.11. Kansanmusiikkikonsertti Lastenkulttuuriviikon lastenkonsertti Oppilaskonsertti 3.12. klo 14.30, Kahvila Virta Kahvilakonsertti 14 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 Sibelius 150 v. Juhlakonsertti Avoimet ovet 24.9. konsertti Kahvila Virrassa klo 16. Tervetuloa! St. Petersburg State Symphony Orchestra Walter Proost, kapellimestari Semyon Klimashevsky, viulu Glinka: Alkusoitto Ruslan ja Ludmila Tchaikovsky: Viulukonsertto Rachmaninof: Sinfonia No. 2 Walter Proost Semyon Klimashevsky Liput 25/18 €+2,5 € toimitusmaksu Pääkirjaston lipunmyynti p. 020 617 6633 Imatran Musiikkiopisto, Virastokatu 1, 55100 Imatra www.imatra.fi/musiikkiopisto Tapahtumakalenteri Huom! Teatteri Imatra toimii väistötiloissa 2015–2016. Tarkista esityspaikka ennen esitykseen tuloasi. seinalakana_parempimyohaan.indd 1 19.3.2015 15.04 Parempi myöhään Fingerpori Miten kamppailla aikaa vastaan kun se ei ole enää puolellasi? Mistä löytää potkua uuden elämän alkuun silloin, kun se ei ole oma valintasi? Fingerporin roisit rääväsuut valtaavat näyttämön yökerho Valentinossa. Lavalla nähdään klassikkostripit ja paljon uutta teksti-iloittelua. Musiikki, laulu, tanssi ja uskomattomat hahmot saavat katsojan ulvomaan naurusta. Liput alk. 26/24/23/17 € (toimituskuluineen) Pikku Hiisi -näyttämöllä, Esterinkadulla Syyskuu ti 15.9. pe 18.9. la 19.9. to 24.9. la 26.9. klo 19 klo 19 klo 16 klo 19 klo 16 Lokakuu to 1.10. klo 19 pe 2.10. klo 19 la 3.10. klo 16 pe 9.10. klo 19 la 10.10. klo 13 ja 18 pe 16.10. klo 19 la 17.10. klo 16 ti 20.10. klo 19 la 24.10. klo 13 ja 18 ti 27.10. klo 13 Marraskuu to 5.11. klo 19 ti 10.11. klo 19 pe 13.11. klo 13 to 19.11. klo 19 la 21.11. klo 13 ke 2.12. klo 19 to 10.12. klo 19 K-18 Liput alk. 29/27/26 € (toimituskuluineen) Center Hotel Imatran yökerho Valentinossa Lokakuu ENSI-ILTA! pe 30.10. klo 19 Marraskuu ti 3.11. klo 19 pe 6.11. klo 19 la 7.11. klo 16 to 12.11. klo 19 pe 13.11. klo 19 la 14.11. klo 16 ti 17.11. klo 19 pe 20.11. klo 19 la 21.11. klo 18 ti 24.11. klo 19 pe 27.11. klo 19 la 28.11. klo 13 ja 18 Joulukuu ti 1.12. klo 19 to 3.12. klo 19 pe 4.12. klo 19 la 5.12. klo 13 ja 18 ti 8.12. klo 19 ke 9.12. klo 19 pe 11.12.klo 19 la 12.12. klo 13 ja 18 ti 15.12. klo 19 ke 16.12. klo 19 Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä Herra Hakkaraisen seitsemän ihmettä on Mauri Kunnaksen ilahduttava koko perheen näytelmä tunnetusta unissakävelijästä, Herra Hakkaraisesta. Liput 11,50 € (toimituskuluineen) Lapsille! Pikku Hiisi -näyttämöllä, Esterinkadulla Syyskuu to 17.9. klo 10 pe 25.9. klo 18 ti 29.9. klo 10 Lokakuu ti 6.10. klo 18 ti 13.10. klo 10 to 15.10. klo 18 ke 21.10. klo 10 ja 18 Marraskuu ke 4.11. klo 10 pe 6.11. klo 10 ke 11.11. klo 18 ke 18.11. klo 10 ke 25.11. klo 10 ma 30.11. klo 10 ke 2.12. klo 10 ma 14.12. klo 10 ja 18 Kaupungissa tapahtuu 18.9. Tuulastuksen MM-kilpailut Vuoksen Kalastuspuisto 17.10. X-Run, Holiday Club Saimaa Saimaa Gardens, Rauha 27.11. Vuoksenniskan joulun avaus Vuoksenniska 19.9. Makkarafest, keskusta 24.10. Thrill The World 2015, keskusta 28.11. Joulun avaus, keskusta 19.–20.9. Vuoksen kalamarkkinat Vuoksen Kalastuspuisto 25.10. Markkinakauppiasyhdistyksen markkinat 13.–21.12. Joulumaa Hiljan Piha Karjalainen kotitalo 20.9. Maalaismarkkinat Imatrankosken tori 28.10. Happy Halloween -tapahtuma Keskusta 13.12. Markkinakauppiasyhdistyksen joulumarkkinat 27.9. Sotilasajoneuvot Vuoksen Kalastuspuisto 6.11. Nenäpäivä-tapahtuma Imatran kylpylä 25.12. klo 21 Joulupäivän koskinäytös Työväenopistolla alkaa vielä monia kursseja syksyn 2015 aikana ja monilla jo alkaneilla kursseilla on vielä tilaa. Myös taiteen perusopetuksen kuvataidekoulun ja käsityökoulun oppilaspaikkoja voi vielä tiedustella. 5.–11.10. Vanhustenviikon tapahtumia 26.–27.11. Vuoksenniskan käsityömarkkinat 31.12. klo 24 Uudenvuoden koskinäytös ja ilotulitus Tiedustelut: puh. 020 617 5400 Työväenopisto Kurssitiedot: www.ito.fi IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 15 Tapahtumakalenteri Lasten liikuntamaat 31.8.–4.12.2015 Ohjattu terveys- ja erityisliikunta Kurssit ja ryhmät ti klo 10.15–11.15 Kuntosalistarttikurssi (seniorit) 15.9.–6.10. ja 3.11.–24.11. 15 € /4x + kuntosalin käyttömaksu ti klo 15.15–17, alk. 15.9. Elämän iloa, vähemmän kiloja (BMI yli 30) 30 €/13x + käyttömaksut Monipuolista liikuntaa, mittauksia ja luentoja. Sisältää mm. lääkärin, psykologin, ravitsemusterapeutin ja fysioterapeutin luennot. ke klo 15.30–16.30 Aikuisten yleisurheilukurssi 16.9.–7.10. Tutustutaan yleisimpiin lajitekniikoihin 15 €/4x + urheilutalon käyttömaksu ke klo 15.30–16.15 Uintitekniikkakurssi aikuisille 21.10.–4.11. 10 €/3x+ uimahallimaksu ma klo 15.30–16.15 Kahvakuula (alkeet) 7.–28.9. 15 €/4x + urheilutalon käyttömaksu ma klo 15.30–16.15 Body weight training –kurssi 5.10.–26.10. 15 €/4x + urheilutalon käyttömaksu Liikkuvuutta, voimaa ja kehonhallintaa oman kehon painolla. ma klo 15.30–16.30 Aikuisten kamppailukurssi 2.11.–23.11.2015 15 €/4x + urheilutalon käyttömaksu Urheilutalon sisäliikunta maanantai 10–11 Pilates alkeet, alk. 7.9. 10–11 Mimmit, jumppa 10–11 Kuntosali, seniorit 11–12 Kuntosali, neurologiset 14.30–15.30Mielenterveyskuntoutujat 15.30–16.30 Työikäisten kurssit tiistai 9.15–10.15 Kuntosali, kiertoharjoittelu 10.15–11.15 Kuntosalistartti, seniorit, alk. 15.9. 11.15–12.15 Kuntosali, tekonivel 13–14 Liikuntastartti, liikuntaa aloitteleville, alk. 7.9. 13.30–14.30 Kuntovoimistelu ja venyttely, kevyt 15.15–17.00 Elämäniloa, vähemmän kiloja, BMI yli 30, tukea painonhallintaan 15.30–16.30 Kahvakuula, työikäiset keskiviikko 9.15–10.00 Kuntosali, ei ohjattu ryhmä, ohjaaja tavattavissa 11–12Lavis-lavatanssijumppa 11.15–12.00 Kahvakuula, seniorit 12.45–13.45 Liikuntaa soveltaen 13–14Kehonhuolto 14–15 Äijät kuntoilee 15.30–16.30 Aikuisten yleisurheilukurssi, alk. 16.9. torstai 10–11 Pilates alkeet, alk. 7.9. 10–11 Voimaa ja tasapainoa 10–11 Kuntosali, seniorit 13.30–14.30 Terveysliikunta, syöpäryhmä 14–15Selkäryhmä 15.30–16.15 Kahvakuula, työikäiset Muut kuntosalit Imatrankoski, Jyskeen kuntosali, Jukankatu 7 ma klo 10–11 Seniorit ke klo 14–15 Seniorit Vuoksenniska, Urheilukentän kuntosali ke klo 10–11 Seniorit Karhumäki, Jäähallin kuntosali ma klo 10–11 Seniorit (ennakkoilmoittautumisella) ma klo 14–16 Curling ja kelkkajääkiekko erityisryhmille tilauksesta Curling ja kelkkajääkiekko 5 €/hlö Tiedustelut ja ilmoittautuminen: Vesa Rautio, puh. 020 617 7295, [email protected] Liikuntaneuvonta ma klo 10–11 Vammaiskeilailu (omat.) ke klo 10–11 Vammaiskeilailu (omat.) ke klo 15–16 Erityislapset (omat.) Kosken koulun yläsali ti klo 17–18 Jäähalli Liikuntapalvelut Keilahalli Erityislasten sähly Lasten liikuntamaita järjestetään jälleen syksyllä urheilutalolla, uimahallissa ja jäähallissa. Lasten liikuntamaat urheilutalolla: su 20.9., 18.10., 22.11., 20.12. Liikuntaneuvonta on tarkoitettu kuntalaisille, joilla on selvästi kohonnut terveysriski, esim. kohonnut verenpaine, verensokeri tai ylipaino tai jos liikunta on hyvin vähäistä tai yksipuolista. Varaa aika maksuttomaan neuvontaan. UKK-terveyskuntotestit Ikääntyville ja työikäisille, hinta 15 € Riitta Pellinen, puh. 020 617 7202 Kuntosaliohjelma aloittelijoille Hinta 15 € Jani Marttinen, puh. 020 617 7295 Riitta Pellinen, puh. 020 617 7202 Vesiliikunta Imatran kaupungin asukaslehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa ja jaetaan kaikkiin talouksiin Imatralla. Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2016. Lehti on luettavissa myös internetissä: www.imatra.fi/viestinta 16 IMATRAN KAUPUNGIN ASUKASLEHTI 2/2015 Huom! Liikuntamaat syyslomalla: 13.10. klo 11–13, urheilutalo maanantai 8.15–8.45 Vesijumppa 14.10. klo 11–13, uimahalli 8.50–9.20Vesijumppa, kuulo- ja näkövammaiset 9.30–10.00Vesijumppa 11.30–12.00Vesijumppa Liikuntatapahtumat 12.15–12.45Vesijumppa Täydellinen liikuntakuukausi 13.00–13.30 Vesijumppa, syvä vesi 1.–30.9.2015 15.00–15.30 Vesijumppa, kevyt 16.30–17.00Vesijumppa, työikäiset Avointen ovien päivä 24.9. Tutustu 2 € kertamaksulla tiistai (+ käyttömaksu) ohjattuihin 10.30–11.00Vesijumppa ryhmiin. Kahvakuula 5 €. 13.00–13.30 Vesijumppa Vesijuoksupäivä 14.00–14.30Vesijumppa keskiviikko 7.15–7.45 Vesijumppa, työikäiset 10.30–11.00Vesijumppa 14.00–14.30 Vesijumppa, kevyt 15.30–16.15 Uintitekniikkakurssi aikuisille (21.10.–4.11.) torstai 8.15–8.45 XL-vesijumppa, BMI yli 30 9.00–9.30 Vesijumppa, tekonivel 11.30–12.00 Vesijumppa, neurologiset 12.15–12.45Vesijumppa 13.00–13.30 Vesijumppa, syvä vesi 16.30–17.00Vesijumppa, työikäiset perjantai 12.30–13.00 Vesijumppa, kevyt 13.15–13.45Vesijuoksu Ohjattujen tuntien maksut 1 ryhmä/viikko 30 € + käyttömaksut (sis. syys- ja kevätkauden) Kertamaksu 2 € + käyttömaksu Työikäisten ryhmät Vesijumppa 2 €/kerta + uimahallimaksu Kahvakuula 5€/kerta + urheilutalon käyttömaksu 5.10. klo 9–17 Imatran uimahallilla Kunnolla pihalla – Valtakunnallinen iäkkäiden ulkoilupäivä 8.10. klo 13–15 Imatran urheilutalon ulkoliikuntapuistossa. Laitteisiin tutustumista ja sauvakävelyohjausta. Vanhusten viikon Liiku Kanssamme -tapahtuma 9.10. klo 13–15 Imatran urheilutalo Ala-asteiden kilpailut 16.9. Karhumäki Yläkoulujen jalkapalloturnaus 22.–23.9. Karhumäki Yleisurheilukilpailut 22.9. 3–4 lk., 23.9. 5–6 lk. 28.–29.9. Aviasport liikuntapäivä Eskarit–3 lk. 8.10. Karhumäki Jalkapallo 28.10. Uimahalli Viestiuinnit Ei ilmoittautumista 8.–9.12. Urheilutalo Ilmoittautuminen ja tiedustelut Koripallo 8.12. tytöt, 9.12. pojat Riitta Pellinen puh. 020 617 7202 [email protected] Kuva: Nitro ID Vesa Rautio puh. 020 617 7295 Tuomo Tynkkynen puh. 020 617 7297 Kirsi Mäyrä puh. 020 617 7286 Sähköpostit: [email protected] ISSN 2342-8716 Asukaslehti Imatra 16.9. 1. vuosikerta Vesiliikuntamaat: la 3.10., 31.10., 14.11., 12.12. JULKAISIJA Imatran kaupunki PÄÄTOIMITTAJA Pertti Lintunen TOIMITUSSIHTEERI Heikki Laine ULKOASU JA TAITTO Nitro ID KANNEN KUVA Tiina Kärkäs, Virkkukoukkunen PAINOS 28 000 kpl PAINOPAIKKA Kaakon Viestintä Oy / Kouvolan paino JAKELUHÄIRIÖT puh. 050 372 8330 / Uutisposti
© Copyright 2025