Kysymykset ja vastaukset koskien lääkkeiden annosjakelun

Kysymykset ja vastaukset koskien lääkkeiden annosjakelun palveluiden
kilpailutusta Dnro 44/2015


Huom! Tarjouksen jättöaikaa on jatkettu 24.8.2015 klo 14 saakka
Tarjouspyyntöön ja liitteeseen no 3 on tehty korjausmuutokset
Tarjouspyyntöön määräaikaan mennessä tulleet kysymykset kaikki käsitelty ja
niihin on vastaukset alla.



Osassa kysymyksiä on ensin vahvistetulla tekstillä lainausmerkeissä tekstiä tarjouspyynnöstä tai
tarjouspyynnön liitteestä no 3.
Samasta asiasta saattaa olla usean kysyjän kysymykset ja vastauksia yksi yhteinen
Yksittäiset kysymykset tai kysymyspaketit ovat numeroidut
1. Tarjouspyynnön mukaan: Sopimuksen mukaisesti palveluntuottajan toimitusvarmuuden tulee olla
100 % sopimuskauden ajan.
KYSYMYKSET:
Miten toimitaan tilanteissa, joissa lääkevalmistetta ei ole jostain syystä saatavilla tukkuliikkeistä tai
annosjakelu yrityksessä? Sadan prosentin toimitusvarmuutta ei ole edes lääketehtailla eikä lääketukuilla.
Jos tilaajan tilaamaa lääkettä ei ole sillä hetkellä tukusta/annosjakelufirmasta saatavissa, katsotaanko
tämän olevan palveluntarjoajasta johtuva syy toimituksen myöhästymiseen?
Jos apteekki ei saa voimassa olevia reseptejä lääkäriltä, häiriintyy jakelu. Myös annosten muutoksista pitää
saada lääkärin resepti, hoitajan ilmoitus ei riitä, puutoksista voi seurata jakelun häiriöitä.
Jos loppukäyttäjä jättää lääkemaksut maksamatta, jakelu häiriintyy tai lakkaa.
Pitäisikö nämä kirjata tarjouspyyntöön vai riittääkö maininta lopullisessa sopimuksessa (ns. apteekin
toiminnasta riippumattomat jakelun häiriöt).
Tarjouspyynnön mukaan toimitusvarmuuden tulee olla 100 % koko sopimuskauden ajan. Lääkkeillä ei ole
100 % toimitusvarmuutta, vaan yksittäisiä, useimmiten tuotannollisista syistä johtuvia saantihäiriöitä
esiintyy aina kuten Fimean verkkosivuilta voi todeta:
http://www.fimea.fi/ajankohtaista/laaketurvallisuustiedotteet/saantihairiotiedotteet
Ehdotamme force majeure -varauksen kirjaamista vaatimukseen, jotta apteekista riippumatonta lääkkeen
saantihäiriötä ei tulkita palvelun virheeksi tai laatupoikkeamaksi.
Vaaditaan 100 %:n toimitusvarmuutta. Vaatimus on epärealistinen, koska on aika ajoin tilanteita, jolloin
jotain lääkettä ei ole saatavilla. Jos kyseessä on lääke, jolle ei ole olemassa geneerisiä valmisteita, voi
lääkkeen toimitus jäädä tekemättä ja lääkäri päättää, miten lääkepuutos hoidetaan.
Kysymys: 100 % toimitusvarmuus on varmaan epärealistinen. Lääketeollisuuden/lääketukkujen
toimitusvarmuus ei ole 100 % ja aika ajoin on tilanteita ettei lääkettä ole saatavana eikä kaikilla lääkkeillä
ole rinnakkaisvalmisteita.
VASTAUS:
100 % tarkoittaa, että palveluntuottaja sitoutuu toimimaan annosjakelupalvelun tuottajana 100 %:sti
sopimuskaudella sopimuksen voimassaoloaikana sopimusta noudattaen. Ei tarkoita sitä, että apteekilla on
vastuu, jos apteekista riippumaton taho esim. lääketehdas tai tukku ei voi toimittaa jotain lääkettä ja ei
siten voida katsoa palveluntuottajasta johtuvaksi syyksi. Myöskään tilaajasta johtuva syy voimassa olevien
reseptien puuttumisesta tai lääkemuutoksesta johtuvasta reseptin puutteesta johtuvaa viivästymistä ei
lueta toimitusvajeeksi. Jos asiakas ei hoida omaa osuuttaan lääkkeiden maksamisesta, toimituksen
lakkauttamiseen apteekilla on oikeus. Nämä voidaan kirjata sopimukseen apteekin toiminnasta
riippumattomat jakelun häiriöt kohtaan. Lääkekustannukset palveluntuottaja laskuttaa asiakkaalta.
2. ”Lääkekustannukset eivät kuulu annettavaan tarjoushintaan. Palveluntuottaja laskuttaa suoraan
asiakasta toimitetuista lääkkeistä.”
”KYSYMYKSET”:
Annosjakelussa toimitetaan myös muita kuin lääkkeitä esim. ravintolisiä. Selvyyden vuoksi kohtaa voi
muokata: Lääkekustannukset eivät kuulu annettavaan tarjoushintaan. Asiakasta veloitetaan hänelle
toimitetuista annosjakeluvalmisteista. Annosjakelussahan jaellaan lääkkeiden (alv 10 %) lisäksi mm.
ravintolisiä (alv 14 %).
Annosjakelussa toimitetaan myös muita kuin lääkkeitä (alv 10 %), tavallisimmin ravintolisiä (alv 14 %).
Selvyyden vuoksi ehdotamme täsmennystä, että sama sopimus pätee kaikille annosjaelluille valmisteille.
VASTAUS:
Ravintolisät kuuluvat annosjakeluun silloin, kun ovat lääkärin reseptillä määräämiä ja siten lääkinnällisessä
tarkoituksessa asiakkaalle määrättyjä erilaisissa puutostiloissa ja sairauksissa. Asiakas maksaa reseptillä
kirjoitetusta valmisteesta itse. Annosjakelussa voidaan toimittaa myös muita ravintolisiin rinnastettavia
tuotteita.
3. ”Palvelun hinta on kiinteä 31.12.2017 saakka, jonka jälkeen hintoja voidaan tarkistaa palvelun yleistä
ja todellista kustannuskehitystä vastaavaksi”
KYSYMYKSET:
Jos annosjakelupalkkio tulee sopimuskaudella viralliseen lääketaksaan, muuttaako se sopimushintaa?
Palveluluiden hinnoittelua ja hintojen antaminen tarjouksessa: Miten sopimuksessa huomioidaan tilanne,
jos annosjakelupalkkio siirtyy lääketaksaan, ts. annosjakelupalkkio määritellään valtioneuvoston
asetuksessa lääketaksasta? Viranomaispäätöksellä tehty hinnoittelu sitoo apteekkia ja apteekin tulee
noudattaa viranomaispäätöstä.
Tällä hetkellä apteekin annosjakelupalkkio on vapaasti hinnoiteltavissa (ja siten myös kilpailutettavissa),
koska siitä ei lääkkeiden hinnoittelun tapaan ole säädetty valtioneuvoston lääketaksa-asetuksessa. Miten
sopimuksessa huomioidaan tilanne, jos annosjakelupalkkio siirtyisi lääketaksaan? Viranomaispäätöksellä
tehty hinnoittelu sitoisi apteekkia ja apteekin tulee noudattaa viranomaispäätöstä.
Apteekin on noudatettava lääketaksaa. Jos annosjakelupalkkio tai reseptinuusimispalkkio siirtyy
sopimuskauden aikana lääketaksaan, on apteekilla oltava mahdollisuus lääketaksan velvoittamaan
hinnanmuutokseen.
VASTAUS:
”Palvelun hinta on kiinteä 31.12.2017 saakka” on määritelty tilanteelle, että annosjakelupalkkiota ei ole
lääketaksassa. Sopimukseen tarkennetaan mahdollisen asetuksen voimaantulo. Siinä tilanteessa, jos asetus
tulee, sopimusosapuolet käyvät neuvottelun asetuksen vaikutuksista palvelun hintaan.
4. “6.8. Välitön ja välillinen vahinko”
”Julkisten hankintojen yleisiin sopimusehtoihin palveluhankinnoissa (JYSE 2014 – Palvelut) kohtaan 16
”Vahingonkorvaus” lisätään seuraavaa: Välitön ja välillinen vahinko määritellään kauppalain 67 §:ssä
säädetyllä tavalla.”
KYSYMYS:
Tämä on tosi tiukka tiukennus! JYSE-Palvelut tuntee pääsääntöisesti vain välittömät vahingot, tällä
lisäyksellä tulevat myös välilliset vahingot korvattavaksi.
Tarjouspyynnön kohdassa 6.8. lisätään vahingonkorvauksen piiriin välilliset vahingot JYSE-ehdoissa
mainittujen välittömien vahinkojen lisäksi. Miksi näin on tehty, ja onko jotain tiettyjä vahinkoja joihin tilaaja
haluaa erityisesti varautua?
VASTAUS:
Välillisen vahingon korvaus JYSE 16 laajuudessa.
5. ”Mikäli palveluntuottaja ei korjaa toimintaansa tilaajan asettamassa määräajassa, on tilaajalla
oikeus hinnanalennukseen jokaiselta alkavalta kahden viikon jaksolta, jolloin toimintaa ei ole korjattu,
osoittamatta, että tästä on syntynyt vahinkoa. Hinnan alennus on suuruudeltaan 50 % jokaisen asiakkaan
lääkkeiden annosjakelun palvelun hinnasta. Täten jos palvelutoiminnan laadun taso alenee jollakin
laadun osa-alueella sovitusta, voi tilaaja yksipuolisesti alentaa kaikkien tilattujen asiakkaiden
palveluhintaa 50 %:lla siksi ajaksi, kunnes palvelun laatu on palveluntuottajan toimesta palautettu
ennalleen.”
KYSYMYKSET:
Virheen ja hinnanalennuksen osalta jää epäselväksi se, että millä perusteella tilaaja voi yksipuolisesti vaatia
hinnanalennusta kaikkien asiakkaiden osalta, jos virhe koskee vain yhtä asiakasta. Vaatimus vaikuttaa
kohtuuttomalta.
Miten todennetaan, että virhe johtuu palveluntuottajasta eikä tilaajasta, jos todistustaakka on
palveluntuottajalla ja tilaaja on tilannut virheellisesti? Lääkeannoksen oikeellisuus voi johtua myös tilaajan
virheestä, jos tilaus on tehty väärin. Vaatimus vaikuttaa kohtuuttomalta.
Tarjouspyynnön kohta 6.10 virheistä ja hinnanalennuksesta määrittelee sopimussakoksi 50 % palvelun
hinnasta täsmentäen ”jos palvelutoiminnan laadun taso alenee jollakin laadun osa-alueella sovitusta, voi
tilaaja yksipuolisesti alentaa kaikkien tilattujen asiakkaiden palveluhintaa 50%:lla” Mitä tässä tarkoitetaan
laadun osa-alueella? Onko yksi asiakas tällainen ”osa-alue”, eli voiko yhtä asiakasta koskeva virhe johtaa
hinnanalennukseen kaikkien asiakkaiden osalta? Ilman lisätäsmennyksiä vaatimus vaikuttaa
kohtuuttomalta.
Mikä voi olla peruste asiakkaan tai jopa kaikkien asiakkaiden hinnanalennukselle ja kuka todentaa kenen
virhe on, palveluntuottajan vai tilaajan.
VASTAUS:
Kyse ei ole vain yhden asiakkaan kohdalla tapahtuvasta virheestä, joka tulee korjata, kun joku virheen
huomaa tai tilaaja huomauttaa. Kohta liittyy laajemmin palvelun laadun tarkkailuun ja siten palvelun
sisältöön ja jos tilaaja on todennut palvelun tuottamisessa virheen, puutteen, tilaaja pyytää
palveluntuottajaa ensisijaisesti korjaamaan toiminnan tietyssä määräajassa kohdalleen. Jos tilannetta ei
korjata, sopimussakko on suuruudeltaan 50 % jokaisen asiakkaan lääkkeiden annosjakelun palvelun
hinnasta, jokaiselta alkavalta kahden viikon jaksolta, jolloin toimintaa ei ole korjattu. Tämä on kirjattuna
sopimukseen, jonka molemmat osapuolet allekirjoittavat. Tilauksen dokumentaatio tapahtuu kirjallisesti
vaikka tilaus ilmoitettaisiin puhelimitse, jolloin tilauksen oikeellisuus pystytään todentamaan. Tilaajaa
koskevista virheistä ei palveluntuottajaa sakoiteta.
6. ”Kummallakin sopijapuolella on oikeus purkaa sopimus, jos sopimuksen täyttyminen ylivoimaisen
esteen vuoksi tulee mahdottomaksi tai viivästyy oleellisesti.”
”Tilaajalla on oikeus irtisanoa sopimus kuuden (6) kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanominen on tehtävä
kirjallisesti.”
KYSYMYS:
Mitä katsotaan ylivoimaiseksi esteeksi?
VASTAUS:
Molempien osapuolten yhdessä ymmärtämä ylivoimainen este, joka voi vaihdella jokaisen
organisaation/yrittäjän eli osapuolen kohdalla. Esim. organisaatiomuutokset, johon apteekkarin vaihtokin
voidaan lukea, lakimuutokset, luonnonmullistukset, sota tai muut näihin rinnastettavat yllättävät
palveluntuottamisen vaikeudet.
KYSYMYS:
Eikö ole molemminpuolista mahdollisuutta purkaa sopimusta.
VASTAUS:
KTS: yllä molempien osapuolten ymmärtämä ylivoimainen este.
7. Apteekkarin vaihdos (apteekki on yksityishenkilön hallussa oleva henkilöyhtiö)
KYSYMYKSET:
Siirtyykö sopimus apteekkarinvaihdoksen yhteydessä uudelle apteekkarille, jos sopimuskausi on kesken vai
kilpailutetaanko hankinta uudestaan?– kuinka toimitaan mahdollisessa apteekkarin vaihdostilanteessa,
siirtyykö sopimus uudelle apteekkarille?
Onko sopimus apteekkarikohtainen vai apteekkikohtainen. Miten toimitaan apteekkarinvaihdostilanteessa,
etenkin jos tuleva apteekkari ei suostu jatkamaan sopimusta samoilla ehdoilla.
Apteekkarinvaihtotilanne; miten sopimuksen kanssa menetellään, jos apteekin omistaja/apteekkari vaihtuu
kesken sopimuskauden? Apteekkarivaihdostilanteet määrittyvät lääkelain kautta.
Jos apteekkari kuolee, niin Fimea määrää apteekille hoitajan siihen saakka kunnes apteekkari vaihtuu
lääkelain mukaisesti. Apteekkarin kuolemantapauksessa sopimus ei sinänsä muutu ennen kuin uusi
apteekkari on ottanut apteekin haltuunsa, silloin sopimuskumppani muuttuu.
Miten kuntayhtymä on huomioinut apteekkarivaihdostilanteet?
Palvelua tuottava apteekki on toiminimi, siis apteekkarin hallussa oleva henkilöyhtiö. Onko tilaaja
huomioinut mahdolliset apteekin omistajan vaihdokset? Miten sopimuksen kanssa menetellään, jos
apteekkari vaihtuu kesken sopimuskauden? Siirtyykö sopimus uudelle apteekkarille (jos hän siihen suostuu)
vai kilpailutetaanko hankinta uudelleen?
VASTAUS:
Edellä olevissa tilanteissa toimitaan JYSE 2014 –palvelut kohdan 23.2. auttamisvelvollisuuskohdan
mukaisesti. Asiassa edetään erillisen sopimusneuvottelun mukaisesti koskien loppusopimuskautta.
Neuvottelut on aloitettava mahdollisimman pian muutostilanteen tullessa tietoon.
8. KYSYMYKSET
Mitä käytännössä tarkoitetaan
rekisteriasioiden yhteyshenkilöllä?
tarjouspyyntöasiakirjan
6.13
kohdan
tietosuojavastaavalla
ja
Apteekin täytyy säilyttää voimassa olevan lainsäädännön mukaan omat arkistonsa säädetyllä tavalla.
Syntyykö peruspalvelukuntayhtymä Kallion vaatimuksen mukaan ristiriitaa lääkelainsäädännön kanssa?
VASTAUS:
6.13 kohdan tietosuojavastaava on tilaajan tietosuojavastaava ja palveluntuottajan yhdyshenkilö on
palveluntuottajan rekisteriasioista vastaava henkilö tilaajaan päin. Arkistointi tapahtuu apteekkia koskevan
lainsäädännön mukaisesti. Tilaajalle apteekin rekisteriasioiden yhdyshenkilö toimittaa henkilötietolain
mukaisen apteekin rekisteri-/tietosuojaselosteen ennen sopimuskauden alkua. Toiminta ei ole ristiriidassa
lääkelainsäädännön kanssa.
9. KYSYMYS:
Miten peruspalvelukuntayhtymä Kallion näkemyksen mukaan tietosuojavastaavan ja rekisteriasiain
yhteyshenkilön tehtävät poikkeavat toisistaan. Mitä kuntayhtymä edellyttää mainituilta henkilöiltä?
VASTAUS:
Apteekki itse määrittää apteekin tietosuojavastaavan ja rekisteriasiain yhdyshenkilön tehtävät ja nimeää
henkilön/henkilöt.
10. ”Tilaaja ei vastaa asiakkaiden maksamattomista lääkelaskuista.”
KYSYMYKSET:
Miten menetellään niiden asiakkaiden kanssa, jotka a) jättävät laskunsa maksamatta tai b) anovat jatkuvasti
useiden viikkojen - kuukausien maksuaikaa, ts. laiminlyövät tiliasiakkuuden maksuehtoja. Apteekilla ei voi
olla velvollisuutta toimittaa lääkkeitä ilman varmuutta laskujen hoidosta.
Onko palveluntuottajalla oikeus keskeyttää asiakkaan annosjakelulääkkeiden toimitus toistuvasti
maksamattomien laskujen vuoksi
Tarjouspyynnön kohdan 6.13 mukaan tilaaja ei vastaa asiakkaiden maksamattomista lääkelaskuista.
Palveluntuottajalta on kohtuutonta vaatia keskeytymättömiä lääketoimituksia, jos asiakkailla on
huomattavia maksuhäiriöitä (joko merkintä luottotiedoissa tai apteekin lääkelaskutuksessa esiintyneitä
maksuhäiriöitä). Ehdotamme lisäystä turvaamaan kaikkien osapuolten etuja: ”Palveluntuottajan tulee
ilmoittaa tilaajalle, mikäli palveluntuottaja ei ole saanut maksua annosjakeluna toimitetuista lääkkeistä ja
annosjakelu uhkaa siksi keskeytyä. Annosjakelu voidaan keskeyttää aikaisintaan, kun asiakkaan
maksuviivästys on kestänyt kaksi (2) viikkoa ja tilaajalle on ilmoitettu keskeytyksestä.”
Apteekilla tulee olla mahdollisuus olla tekemättä tiliasiakkuussopimusta jos asiakkaalla on jo entuudestaan
luottotiedoissa puutteita tai maksuhäiriöitä tai keskeyttää lääkkeiden toimitus asiakkaalle, mikäli
maksuhäiriöitä esiintyy. Miten toimitaan, jos asiakkaalle on tilaajan toimesta tilattu lääkkeitä, vaikka asiakas
on joutunut sairaalaan, eikä asiakas suostu lääkelaskua maksamaan? Miten toimitaan asiakkaan kuoltua,
mikäli omaisten yhteystietoja ei ole saatavilla tai he eivät suostu maksamaan jo tilattujen lääkkeiden
erääntyneitä laskuja? Jo toimitetuilla lääkkeillä tulee aina olla varmuus laskun maksajasta.
VASTAUS:
Apteekin ja asiakkaan välinen lääkkeitä koskeva maksuliikenne ei ole tilaajan vastuulla. Omaisten
yhteystietoja voi tiedustella tilaajalta ellei asiakas ole kieltänyt tällaisten tietojen luovuttamista.
KYSYMYKSET:
Jos apteekilla on normaalina toimintatapana ennen laskutussopimuksen solmimista tehdä asiakkaalle
luottotietojen tarkistus ja jättää laskutussopimus solmimatta luottotieto-ongelmien yhteydessä, niin
voidaanko tätä toimintatapaa jatkaa myös tähän tarjouspyyntöön liittyvien annosjakeluasiakkaiden kanssa?
Jos apteekilla on toimintatapana ennen laskutuksen aloittamista tehdä luottotietojen tarkistus ja evätä
tiliasiakkuus jos tiedoissa on huomattavia ongelmia, niin voidaanko tätä toimintatapaa jatkaa myös tähän
tarjouspyyntöön liittyvien annosjakeluasiakkaiden kanssa?
VASTAUS:
Tilaaja ei puutu tähän käytäntöön.
11. ”Palvelun tuottajan tulee ottaa toiminnassaan huomioon mahdollisimman vähäinen
ympäristökuormitus. Tilaaja edellyttää palveluiden tuottamisessa käytettävien aineiden, koneiden,
välineiden sekä menetelmien olevan ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen mukaisia.”
KYSYMYKSET
Miten ja missä liitteessä/dokumentoida kuvataan ne seikat, jotka tuottajan tulee ottaa toiminnassa
huomioon, jotta tilaajan edellyttämä ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen mukainen toiminta olisi
tarjouspyynnön mukainen. Ottaen hankintalainsäädännön ja sen muotosidonnaisuuden on äärimmäisen
tärkeä tarjoajan kannalta että tämä vaatimus avataan seikkaperäisesti ja kerrotaan miten tulee toimia.
Tarjouspyynnön kohdassa 6.16. edellytetään palvelun tuottajan ottavan toiminnassaan huomioon
mahdollisimman vähäinen ympäristökuormitus. Tilaaja edellyttää myös palveluiden tuottamisessa
käytettävien aineiden, koneiden, välineiden sekä menetelmien olevan ympäristöystävällisiä ja kestävän
kehityksen mukaisia. Onko jossakin dokumentoitu, mitkä seikat vähintään tuottajan tulee ottaa huomioon,
jotta tilaajan edellyttämä ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen mukainen toiminta olisi
tarjouspyynnön mukainen?
VASTAUS:
Palveluntuottajan tulee noudattaa suomalaista lainsäädäntöä ja asetuksia aineiden valmistuksessa,
kuljetuksessa ja hävittämisessä; mm. Lääkejätelakia, Kemikaalilakia ja pyrkiä pakkauksia ja niiden
materiaalia ja määriä valitessaan mahdollisimman pieneen ympäristön kuormitukseen.
12. ”Apteekki huolehtii toimintayksikön hävitettävien lääkkeiden kuljettamisesta apteekkiin
lääketoimitusten yhteydessä.”
KYSYMYS:
Palvelun vähimmäisvaatimukset -liitteen kohdassa 3 todetaan apteekin huolehtivan toimintayksikön
hävitettävien lääkkeiden kuljettamisesta apteekkiin lääketoimitusten yhteydessä. Sitoutuuko apteekki tässä
ottamaan toimintayksikön kaikki lääkejätteet hävitettäväksi vai tarkoitetaanko tässä käyttämättä jääneiden
annosjaeltujen lääkkeiden hävittämistä? Toivomme vaatimuksen täsmentämistä, koska apteekilla on
resurssit vain kotitalouksien lääkejätteiden vastaanottoon.
Kunnalla on lain mukaan velvollisuus huolehtia omien toimintayksiköiden jätehuollosta. Lääkejätteiden
kuljettaminen on jätelain- ja asetusten säätelemää toimintaa, se vaatii ilmoituksen viranomaisille ja
kirjanpidon keräillyn lääkejätteen määrästä ja laadusta. Säädökset koskevat kaikkia kuljetusmääräysten
piiriin kuuluvia aineita määrästä riippumatta. Lääkkeet luokitellaan vaaralliseksi jätteeksi ja ne tulee lajitella
ja pakata ennen kuljetusta asianmukaisesti. Lääkejätteen ja kuranttien lääketoimitusten kuljettaminen
samassa autossa samanaikaisesti on selkeä potilasturvallisuusriski ja myös työturvallisuusriski lääkkeitä
kuljettavalla työntekijälle. Tarkoitetaanko tarjouspyynnössä ”toimintayksikön hävitettävillä lääkejätteillä”
käyttämättä jääneiden annosjakelulääkkeiden kuljetusta vai pyydetäänkö annosjakelupalvelun ohella
tarjousta myös lääkejätteen kuljettamisesta?
VASTAUS:
Apteekki ottaa vastaan asiakkaiden käyttämättä jääneitä annosjakelulääkkeitä, jotka voi kuljettaa erillisessä
kuljetuslaatikossa. Toimintayksikön mahdollisesti omaa lääkejätettä ei tarvitse kuljettaa.
13. KYSYMYS:
Jos palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääketoimituksen mukana myös muita lääkkeitä, onko
toimituspaikassa asianmukaiset säilytyspaikat myös jääkaapissa säilytettäville lääkkeille?
VASTAUS:
Jokaisen toimipaikassa täytyy olla jääkaappi siinä säilytetyksi tarkoitettuja lääkkeitä varten.
14. KYSYMYS:
Kuljetetaanko myös muut kuin annosjaellut lääkkeet sinetöidyissä laatikoissa? Onko sinetöinti tarpeellinen,
jos apteekin henkilökuntaan kuuluva henkilö sen tuo ja vastaanottajapäässä on hoitohenkilökuntaa
vastaanottamassa ja kuittaamassa lääkelähetyksen? Tuleeko käytännössä eteen riski, että
jääkaappisäilytystä vaativat lääkkeet jäävät huoneen lämpöön sinetöityjen laatikoiden sisälle?
VASTAUS:
Vain siinä tapauksessa voidaan tämä käytäntö hyväksyä, jos apteekin henkilökunta on tuomassa lääkkeen ja
vastaanottopäässä hoitohenkilökunta ottaa lääkkeen vastaan kuittauksellaan (siis oltava paikalla
hoitohenkilökunta).
15. KYSYMYS:
Onko kussakin toimipisteessä lääkkeiden luovutushetkellä henkilökuntaa läsnä tarkastamassa suljetut
lääkelähetykset ja kuittaamassa lääkelähetykset vastaanotetuiksi? Kun lääkkeitä toimitetaan samalla kertaa
useaan eri toimipisteeseen, on niiden toimitusaika käytännössä väkisinkin liukuva.
VASTAUS:
Lääkkeitä ei pääse tuomaan, ellei hoitohenkilökunta ole paikalla.
16. KYSYMYS:
Onko vastaanottajan päässä henkilö ottamassa vastaan lääkkeet, tarkistamassa ja kuittaamassa. Millaisia
kuljetuslaatikoita tarkoitetaan ja onko apteekin tarkoitus hankkia ne. Koskeeko tämä myös muita lääke- ja
tuotetoimituksia?
VASTAUS:
Vastaanottajapäässä on henkilö, jos yksikön ovet ovat auki. Kuittaus tehdään heti, mutta riippuen
vastaanottavasta henkilöstä tarkistus voi tapahtua myös seuraavana päivänä. Lääkkeiden kuljetusta varten
on olemassa lukittavia laatikoita, jotka apteekki hankkii. Muihinkin lääketoimituksiin näitä voidaan käyttää.
17. KYSYMYS:
Kuka kustantaa kuljetuksissa käytettävät kuljetuslaatikot ja kuinka ne palautuvat takaisin apteekkiin
seuraavaa kuljetusta varten?
VASTAUS:
Palveluntuottaja vastaa kuljetuslaatikoista ja hankkii niitä sen verran, että toimintayksikössä edellisen
tilauksen tyhjennetty laatikko voidaan laittaa paluukyydissä seuraavan lääkekuljetuksen yhteydessä.
18. KYSYMYS:
Jos asiakkaan toimintakyky on sellainen, ettei hän kykene itsenäisesti ottamaan annosjaeltuja lääkkeitä
nykyisin tarjolla olevin järjestelyin, onko hän yleisesti siinä kunnossa, että kykenee selviytymään ilman
avustajaa? Voiko apteekki ottaa vastuuta siitä, että asiakas kykenee ottamaan koneellisesti annosjaellun
lääkkeen? Jos apteekki kehittää uusia annosjakeluvaihtoehtoja nykyisin jo käytössä olevien
jakeluvaihtoehtojen tilalle, kuka silloin vastaa siitä, että mahdollinen kehitetty menetelmä on
viranomaisvaatimusten mukainen? Onko tilaajalla riittävästi asiantuntemusta arvioida mahdollisen uuden,
apteekin kehittämän annosjakelujärjestelmän asianmukaisuutta esimerkiksi lääkkeiden säilyvyyteen
liittyvien ongelmien selvittelyssä? Vaatimus on kohtuuton.
VASTAUS:
Jo nykyisin ihmiset tekevät apteekkien kanssa annosjakelusopimuksia. Tilaajan vastuulla on, jos tilaajan
myöntämälle annosjakeluasiakkaalle annetaan mahdollisuus itse hakea lääkkeet apteekista. Tilaaja on
arvioinut asiakkaan toimintakyvyn ennen asiasta sopimista ja siis vastaa päätöksestään.
19. ”Tarvittaessa palveluntuottaja perehdyttää toimintayksiköt käyttämään lääkkeiden koneellista
annosjakelua ilman eri korvausta.”
KYSYMYS:
Mitä ”toimintayksiköiden perehdyttäminen käyttämään koneellista annosjakelua” käytännössä tarkoittaa?
Kuinka usein perehdytystä on kyettävä tarjoamaan, missä perehdytys suoritetaan ja mitä perehdytys pitää
sisällään? Apteekin henkilökunta ei tunne hoitoyksiköiden tai kotisairaanhoidon sisäisiä toimintatapoja,
joten perehdytys annosjakelun alkuvaiheista tilauksen tekemiseen ei ole apteekin henkilökunnan toimesta
mahdollista. Tarkoitetaanko tässä tarjouspyynnössä perehdytyksellä tilausaikataulujen ja tilauslomakkeisiin
liittyviin asioihin perehdytystä?
VASTAUS:
Esim. jos kuntaan/kaupunkiin tulee uusi yksikkö, niin apteekin edustajaa voidaan pyytää kertomaan, mitä
apteekki edellyttää annosjakelun alkaessa ja henkilökunnan koulutustilaisuudessa voidaan pyytää
kertomaan annosjakeluprosessista apteekin näkökulmasta, sen eri vaiheista jne. esim. juuri
tilausaikatauluihin ja tilauslomakkeisiin liittyviin asioihin voitaneen tarvita perehdytystä eli tiedon jakamista
tarvittaessa, jotta prosessi toimii oikein ja sujuvasti. Perehdytyspaikasta ja sisällöstä sovitaan aina erikseen.
20. ”Tilaaja määrittelee aina asiakkaat, jotka kuuluvat tämän hankinnan piiriin ja toimittaa tiedon
yksittäisen asiakkaan annosjakelun käynnistämisestä siirto- ja tilauslomakkeella palveluntuottajalle.”
KYSYMYS:
Annosjakelun tulee aina perustua lääkärin määräykseen eli apteekki ei lääkelain ja sen nojalla annettujen
normien nojalla voi toimia lääkelistan tai siirto- ja tilauslomakkeen perusteella. Lääkärihän tekee reseptin
aina jatkossa e-reseptinä). Annospussien toimitus tapahtuu kuten lääkkeiden toimitus siten kuin se on
lääkelaissa määritelty, eli tulee aina perustua voimassa olevaan reseptiin. Apteekki ei voi toimia
lääkelainsäädännön ja sen nojalla annettujen normien vastaisesti. Tilaaja tulee velvoittaa huolehtimaan
omalta osaltaan siitä, että kaikista annosjakeluasiakkaiden lääkityksistä on olemassa voimassa oleva resepti.
VASTAUS:
Siirto- ja tilauslomakkeet perustuvat aina voimassa oleviin lääkärin määräyksiin ja niitä koskeviin
resepteihin. Resepti voi olla joko paperinen tai sähköinen.
21. ”Annosjakeluun edellytetään sisältyvän kaikki koneelliseen annosjakeluun soveltuvat lääkkeet.
Lisäksi annosjakeluun voidaan sisällyttää kuurilääkkeet, mikäli niiden annosjakeluun liittämiseen ei ole
soveltuvuusesteitä ja jos ne muuten soveltuvat ja ajoittuvat annosjakelun tilausaikatauluun.”
KYSYMYKSET:
Mitä liitteen 3 kuurilääkkeellä tarkoitetaan? Tarkoitetaanko antibioottia? Antibioottia tuskin voi ajoittaa
tilausaikatauluun. Jos edellinen tilaus on tullut päivää tai paria aikaisemmin niin tuskin voidaan
lääketieteellisesti perusteltuna pitää sitä, että esim. antibiootin aloittamista odotettaisiin kaksi viikkoa?
Miten liitteen 3 vaatimus pitäisi tulkita?
Mitä tarkoitetaan kuurilääkkeillä, antibiootteja vai esim. rautatabletteja? Antibioottikuureja lienee aika
vaikea sovittaa annosjakelutoimituksiin.
VASTAUS:
Tarjouspyynnön määrittelyn mukaan soveltuvuusnäkökohta ratkaisee. Esim. pitempiaikainen 6vk:n
antibioottihoito voitaneen liittää aloituksen jälkeen tai tietyn pituinen kortisonikuuri,
tulehduskipulääkekuuri tai rautalääkekuuri esim. leikkauksen jälkeen.
22. ”Kiireettömät lääkemuutokset toteutetaan aina annosjakelujakson vaihtuessa. Kiireelliset
muutokset, kuten esimerkiksi kesken annosjakelujakson aloitettavat lääkärin kiireelliseksi arvioimat
lääkelisäykset tai tilaajasta johtuvat puutteelliset toimitukset, toimitetaan toimintayksikköön erillisissä
lääkepakkauksissa ilman eri korvausta mahdollisimman pian ja viimeistään seuraavan kuljetuksen
yhteydessä kuitenkin kahden (2) arkipäivän sisällä. Mikäli virheellinen toimitus johtuu
palveluntuottajasta, tulee virheetön lääke-erä toimittaa viimeistään seuraavana päivänä ilman eri
kustannusta.”
KYSYMYS:
Mitkä kiireelliset lääkkeet ovat ajateltu olevan sellaisia että ne voitaisiin toimittaa vasta seuraavan
kuljetuksen yhteydessä, joka voi olla vasta kahden viikon kuluttua?
Palvelun vähimmäisvaatimukset -liitteen kohdan 3 (Annosjakelumuutokset) mukaan ”kiireelliset
muutokset, kuten esimerkiksi kesken annosjakelujakson aloitettavat lääkelisäykset tai tilaajasta johtuvat
puutteelliset toimitukset, toimitetaan toimintayksikköön erillisissä lääkepakkauksissa ilman eri korvausta
mahdollisimman pian huomioiden lääkehoidon tarve lääkärin ohjeen mukaan ja viimeistään seuraavan
kuljetuksen yhteydessä, kuitenkin kahden (2) arkipäivän sisällä”. Vaatimus ei ole täysin yksikäsitteinen, ja
sen voi tulkita siten, että apteekki olisi korvauksetta velvoitettu vaikka kuinka moneen lisäkuljetukseen
annosjakelujakson kuluessa, vaikka kyse olisi tilaajan virheestä. Ehdotamme vaatimukseen täsmennystä:
”Lääkärin nimenomaisesti kiireelliseksi arvioimat lääkelisäykset annosjakeluun toimitetaan
toimintayksikköön erillisissä lääkepakkauksissa ilman eri korvausta mahdollisimman pian ja viimeistään
seuraavan kuljetuksen yhteydessä.”
Kuinka usein palveluntuottajan on oltava valmis kuljettamaan lääkettä. Tarjouspyynnössä on kautta linjan
epätarkkuutta sopimukseen kuuluvien kuljetusten määrästä. Annosjaellut lääkkeet toimitetaan yksiköihin
kerran kahdessa viikossa ja siihen sisältyy myös annosjakelulääkkeiden tilauksen yhteydessä tehdyt muut
lääketilaukset. Koskeeko kiireelliset ja kiireettömät muutokset lääkityksissä ja niihin liittyvät kuljetukset vain
annosjaeltuja lääkkeitä?
Mitä tarkoitetaan ”tilaajasta johtuvilla puutteellisilla toimituksilla”? Jos tilaaja tekee virheellisen tilauksen,
joka palveluntuottaja tilauksen mukaisesti toimittaa, tulee vastuu virheestä olla palvelun tilaajalla.
Tarjouspyynnössä annetaan ymmärtää, että myös tällaisissa tilanteissa apteekin tulee välittömästi toimittaa
korjattu lääkelähetys palveluntilaajalle. Tekstiä tulee tarkentaa.
VASTAUS:
Kiireellisten lääkkeiden hankinnassa toimimme aina lääkärin ohjeen mukaan. Erillistoimitukset ilman
korvausta koskevat kiireellisiä kesken annosjakelujakson aloitettuja tai muutettuja lääkkeitä, jotka eivät voi
odottaa seuraavaan kuljetukseen ellei se ole tulossa kahden päivän sisässä ja tilaus ehtii vielä siihen
mukaan sekä heti aloitettavia kuurilääkkeitä. Toimituksia erillispakkauksissa ilman eri korvausta ei tarvitse
tehdä tilaajan virheen ollessa kyseessä. HUOM! Tarjousasiakirjan liitteen no 3:n kohdan
”3. ANNOSJAKELUMUUTOKSET” neljänteen kappaleeseen on tehty tätä asiaa koskeva täsmennysmuutos.
23. KYSYMYKSET
Tarjouspyynnössä velvoitetaan apteekkia toimittamaan lääketilaus automaattisesti ilman kirjallista tilausta
silloin kun tilaukseen ei liity muutoksia. Tällainen toiminta ei ole Fimean määräyksen 5/2011 ”Määräys
lääkkeen toimittamisesta”-mukainen. Fimean määräykset sitovat apteekkia.
Tarjouspyynnössä velvoitetaan apteekkia säilyttämään lääketilauslomaketta 12 kuukautta sen
saapumispäivästä alkaen, mutta oletetaan, että palveluntuottaja toimittaa 2 viikon lääkkeet
automaattisesti. Velvoitteessa on ristiriitaa.
Onko asiakkaan tilauksen tilapäisen perumisilmoituksen tekeminen puhelimitse laatujärjestelmän
mukainen ja miten tässä tilanteessa ratkaistaan tilauksen oikeellisuus ja vastuussa olevat tahot jos
myöhemmin tilauksessa tai sen vastaanottamisessa tulee epäselvyyttä tai erimielisyyttä?
Onko kuitenkin laatujärjestelmän ja potilasturvallisuuden kannalta hyvä tilata tai perua asiakkaan
lääketilaus kirjallisesti?
VASTAUS:
Asiakkaan annosjakeluun tulosta tehdään kirjallinen tilaus/lääkelista ja lääkärin annosjakeluresepti.
Annosjakelu asiakkaalle jatkuu tämän tilauksen mukaan reseptin voimassaoloajan ellei tule lääkemuutoksia
tai sitä ei keskeytetä. Tarvittavista muutoksista tulee uusi kirjallinen ilmoitus = tilaus/lääkärin allekirjoittama
lääkelista ja resepti. Tarjouspyynnön mukaisesti osapuolet sopivat yhdessä sopivan keskeytystavan.
24. ”Palveluntuottaja tarkistaa asiakkaan kokonaislääkityksen, huomioi ja keskustelee mahdollisista
yhteisvaikutuksista, päällekkäisistä ja turhista lääkkeistä hoitavan lääkärin kanssa, jonka jälkeen palvelun
tilaaja toimittaa apteekkiin asiakkaan ajan tasalla olevan lääkelistan ja ilmoittaa käytössä olevista
itsehoitolääkkeistä ja luontaistuotteista sekä mahdollisista lääkeaineallergioista. Kaikista lääkärin
määräämistä lääkkeistä tulee olla reseptit. Resepteissä tulee olla merkintä ”Annosjakelu” ja
lääkemääränä vuoden annos. Lääkkeen ottoajankohdan ja käyttötarkoituksen tulee myös käydä ilmi
reseptistä/lääkelistasta. Lääkitysmuutoksista tulee aina olla lääkärin kirjallinen hyväksyntä.”
KYSYMYKSET:
Mitä tarkoitetaan käytännössä sillä, että lääkitysmuutoksista tulee aina olla lääkärin kirjallinen hyväksyntä?
Apteekki toimittaa annosjaellut lääkkeet aina lääkärin määräyksen eli reseptin perusteella, joka on jatkossa
e-resepti.
Miten lääkärin hyväksymä muutos lääketilauksella käy ilmi apteekille?
Kaikille lääkitysmuutoksille tulee olla lääkärin määräys eli resepti, pelkkä lääkärin vahvistus ei ole lääkelain
mukainen menettelytapa.
VASTAUS:
Lääkelistalle tulee lääkemuutos lääkärin lääkemääräyksen mukaan, josta on myös
sairauskertomustekstissä kirjaus. Lääkemuutoksen jälkeen uusi lääkelista toimitetaan
allekirjoituksella apteekkiin. Lisäksi lääkäri tekee reseptin.
lääkärin
lääkärin
25. ”Lääkäri vahvistaa lääkemuutokset antamalla lääkemääräyksen apteekkiin joko kirjallisesti,
sähköisesti tai puhelimitse.”
KYSYMYS:
Onko telefax -lähetys tietosuojalain mukainen tapa toimittaa tilaus?
VASTAUS:
Telefaxilla tehty tilaus ei ole suositeltava edellä mainitusta syystä, mutta joskus etenkin kiireellisessä
tilanteessa käytössä (Vrt. Fimean määräyksen 5/2011 lääkkeiden tilaustavat)
26. ”Palveluntuottaja vastaa lääkemuutoksen toteuttamisesta ennen lääkkeen toimitusta palvelun
tilaajalle muutosilmoituksen avulla ja samalla varmistaa, että muutokselle on olemassa lääkärin
vahvistus.”
KYSYMYKSET:
Tarkoitetaanko tällä, että palvelun tilaaja tekee palvelun tuottajalle tilauksen, josta lääkärin vahvistamat
lääkitysmuutokset käyvät ilmi? Apteekin henkilökunta ei voi tietää mahdollisista lääkitysmuutoksista
esimerkiksi sairaalassa käynnin jälkeen, ellei palvelun tilaaja siitä apteekille ilmoita.
Eikö tilaaja vastaa itse muutosilmoituksen tekemisestä apteekille ja myös siitä että tehdylle muutokselle on
lääkärin vahvistus ja resepti.
VASTAUS:
Tilaaja tekee tilauksen lääkemuutostapauksessa ja palveluntuottaja toteuttaa muutoksen, mutta varmistaa,
että muutos on tilauksen mukainen ja lääkärin vahvistama (allekirjoitus lääkelistassa), resepti.
27. KYSYMYS:
Palvelun vähimmäisvaatimukset -liitteen kohta 1 edellyttää lääkkeiden tunnistamiseen liittyvää
tukipalvelua, jotta tilaajan hoitohenkilöstö voi tarvittaessa poistaa lääkkeitä annosjakelupusseista.
Toivomme täsmennystä, että tukipalvelusta huolimatta hoitohenkilöstö tekee lääkkeiden poiston omalla
vastuullaan.
VASTAUS:
Tilaajan henkilöstö vastaa tekemistään lääkepoistoista.
28. ”Annosjakeluun voidaan ottaa myös puolitettuja lääkkeitä siinä tapauksessa, mikäli asiakkaan
lääkitystä ei voida muulla annoskoolla kokonaisella tabletilla toteuttaa.”
KYSYMYKSET:
Apteekki ei voi lääkelain mukaan toimitta puolikkaita tabletteja muuten kuin annospusseihin pakattuna.
Koneelliseen annosjakeluun ei voida ottaa sellaisia puolikkaita tabletteja, joissa ei ole jakouraa tai joiden
puolittamisen lääkkeen myyntiluvan haltija ei ole antanut lupaa (esim. teksti Lääke voidaan puolittaa vain
nielemisen helpottamiseksi).
Annosjakeluun otettavat puolitettavat lääkkeet. Voidaanko annosjakelussa pitäytyä alihankkijan
ilmoittamiin puolitettaviksi soveltuviin lääkkeisiin?
VASTAUS:
Puolitetut lääkkeet tulee kysymykseen lääkelain määräyksiä noudattaen.
29. ”Mikäli annosjakelussa olevaa lääkitystä ei voida jakaa koneellisesti, se voidaan toissijaisesti jakaa
annostelijaan.” ”Ylitsepääsemättömän esteen ilmaantuessa koneellisesta annosjakelusta siirrytään
väliaikaisesti manuaalijakamiseen”.
KYSYMYKSET:
Mitä tämä vaatimus käytännössä tarkoittaa? Onko apteekki velvollinen jakamaan käsin samalla hinnalla?
Miten suuri määrä näitä asiakkaita on? Lääkkeiden dosettijakelu luokitellaan lääkevalmistukseksi mitä
koskevat lääkevalmistusta koskevat normit mm. tilojen suhteen.
Palvelun vähimmäisvaatimukset -liitteen kohdan 1 (Yleiskuvaus) mukaan ”mikäli annosjakelussa olevaa
lääkitystä ei voida jakaa koneellisesti, se voidaan toissijaisesti jakaa annostelijaan”. Saman liitteen kohdan
5.2 (Lääketoimitusten jatkuvuus) mukaan ”ylitsepääsemättömän esteen ilmaantuessa koneellisesta
annosjakelusta siirrytään väliaikaisesti manuaalijakamiseen”. Sisältyykö näihin kohtiin vaatimus
manuaalijakamisesta samalla hinnalla kuin koneellinen annosjakelu? Lääkkeiden käsin jakamista koskevat
lääkevalmistuksesta annetut määräykset mm. tilojen puhtausvaatimusten suhteen. Manuaalijakamisen
kaltaista käsityötä on muutoinkin kohtuutonta vaatia tehtäväksi samalla hinnalla ja samassa ajassa kuin
koneellista annosjakelua.
Annosjakelu annostelijaan (manuaalinen annosjakelu) jos koneellinen jakelu syystä tai toisesta ei ole
mahdollinen.
Kuinka pitkäaikaisesta manuaalisesta annosjakelujaksosta pisimmillään voi olla kysymys ja kuinka monen
asiakaan kohdalla manuaalista annosjakelua on pystyttävä tarjoamaan.
Jos apteekki jakaa koneellisen annosjakelun keskeytyessä lääkkeet manuaalisesti dosettiin, millainen
aikataulu sitoo palvelun tuottajaa annostelijaan jaettaessa ja millaisen määrän lääkettä apteekki asiakkaalle
toimittaa annosjakelun ulkopuolella?
Olettaako tilaaja, että palveluntuottaja voi toimittaa kaikkien koneellisen annosjakelunpiirissä olevien
asiakkaiden lääkkeet manuaalijaeltuina koneellisen annosjakelun syystä tai toisesta keskeytyessä? Suuren
potilasmäärän kyseessä ollen, apteekilta vaaditaan lääkkeenvalmistukseen soveltuvia tiloja, joiden
ilmastoinnista, puhtaudesta jne. vaaditaan huomattavan paljon normaalia huonetilaa enemmän ja lisäksi
vuosittaisia kontrolleja ja raportointia viranomaisille. Lisäksi viranomaiset suunnittelevat apteekkien
lääkkeenvalmistuksen keskittämistä ja siirtämistä luvanvaraiseksi, jolloin suuren potilasmäärän
manuaalinen annosjakelu ei välttämättä ole mahdollista ilman ko. lupaa.
Jos palveluntuottaja jakaa lääkkeet manuaalisesti annostelijaan, olettaako palvelun tilaaja, että palvelu
tuotetaan koneellisen annosjakelun hintaan? Joitakin lääkkeitä on saatavilla vain 100 tabletin pakkauksissa.
Tällaisessa tapauksessa asiakkaan lääkekustannus voi kasvaa kohtuuttomasti, sillä päällekkäisten
lääketoimitusten vuoksi osa lääkkeestä voi jäädä ilman kelakorvausta siinä vaiheessa kun palataan takaisin
koneelliseen annosjakeluun?
Vain hyvin rajallinen määrä asiakkaista voi olla dosettijakelussa. Manuaalinen jakelu vaatii asianmukaisen
tilan ja työntekijäresursseja. Kustantaako asiakas itse dosetit.
Väliaikainen manuaalijakelu kaikille annosjakeluasiakkaille vaikutta haasteelliselta sekä tilojen että
henkilöresurssien osalta. Onko tämä edes käytännössä mahdollista.
VASTAUS:
Tilaaja antaa apteekille mahdollisuuden lääkkeen jakoon annostelijaan tarjouspyynnön mukaisesti. Nämä
tapaukset ovat yksittäisiä esim. mielenterveysasiakas. Liite 3, kohta 1, sivu2. Asiakas maksaa itse
lääkedosetin. Jos joku poikkeustilanne tulee koneelliseen annosjakeluun eikä systeemi toimi, väliaikaisesti
voidaan jakaa lääkkeitä dosettiin ja aiheutuneesta kustannuksesta vastaa palveluntuottaja.
Tapauskohtaisesti neuvotellaan käytännön järjestelyistä.
30. ”Palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääkkeet kahden viikon välein automaattisesti, ellei
hoitoyksikkö peru tilausta yksittäisen asiakkaan osalta tai ole sovittu muusta annosjakelujaksosta (esim.
1 vko, 4 vko). Annosjakelujakson pituuteen voi tulla muutos, esimerkiksi myös silloin, jos asiakas on
poissa hoitoyksiköstä tai kotoa. Peruminen tapahtuu yhteisesti sovitulla toimintatavalla (esim.
puhelimitse). Palvelun tilaaja toimittaa kirjallisen ilmoituksen yksittäisen asiakkaan annosjakelun
päättymisestä palveluntuottajalle.”
KYSYMYS:
Mikäli annosjakelutilaus jatkuu automaattisesti ilman, että tilaaja aktiivisesti vahvistaa tilauksen apteekille,
syntyy käytännössä hankaluuksia, mikäli esim. tilauksissa tapahtuukin muutoksia eikä tilaaja näitä ilmoita
apteekille. Tilaajalla on vastuu ilmoittaa mahdolliset keskeytykset välittömästi. Apteekilla on oikeus periä
kahden (2) viikon lääke-erätoimituksen hinta (alv 0 %), mikäli asiakkaan lääketilaus on ehtinyt mennä
annosjakeluyksikköön, eikä tilausta ole enää mahdollista perua.
VASTAUS:
Mahdolliset keskeytykset ja lääkitysmuutokset tilaajan tulee ilmoittaa apteekkiin välittömästi.
Annosjakeluyksikköön ehtinyt tilaus ja sen mukainen annosjakelumaksu kuuluu tilaajan maksaa. Asiakas
maksaa lääkkeet.
31. ”Palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääkkeen palvelun tilaajalle kolmen (3) arkipäivän sisällä
tilausajankohdasta. Tilaajan tulee olla mahdollista tehdä tilaukset arkipäivinä apteekin aukioloaikana.
Kiireelliset lääketoimitukset on kuvattu kohdassa 3.”
KYSYMYKSET:
Apteekki saa annospussit annosjakelijalta lääketukkukauppojen kuljetusten yhteydessä, sillä lääkkeitä ei voi
kuljettaa kuin lääketukkukauppa lääkelain mukaan. Kuljetusaikataulut ovat liian tiukat, jotta annospussit
ehtisivät kolmessa arkipäivässä, jos toimintayksikkö tilaa lääkkeet vasta kello 12 mennessä. Apteekin tulee
tehdä myös tilaus annosjakeluyksikköön sekä tarkastaa saapunut tilaus lääkelain säädännön ja sen nojalla
annettujen normien mukaisesti. Muutosehdotus: ” Palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääkkeen
palvelun tilaajalle viiden (5) arkipäivän sisällä tilausajankohdasta, kun tilaus on tehty tilauspäivänä klo 10.
Palvelun vähimmäisvaatimukset -liitteen kohdan 1 mukaan annosjaellut lääkkeet on toimitettava tilaajalle
kolmen arkipäivän sisällä tilausajankohdasta. Sana arkipäivä on perinteisesti tarkoittanut kaikkia muita
päiviä kuin sunnuntaita ja muita pyhäpäiviä. Lasketaanko lauantai arkipäiväksi? Joka tapauksessa esitetty
vaatimus 3 päivän toimitusajasta on mahdoton ja vaarantaa potilasturvallisuutta. Toimitusaika
annosjakeluyksiköstä apteekkiin on vie kaksi (2) arkipäivää, ja apteekissa on voitava tarkistaa vastaanotetut
tilaukset mahdollisine lääkemuutoksineen sekä tarkistaa saapuneet annosjaellut lääkkeet ja valmistella
lähetykset lääkkeiden toimittamisesta annettujen säädösten mukaisesti.
Jotta kuvattu palvelu olisi mahdollista ja jotta laatupoikkeamien riski minimoitaisiin, ehdotamme muutosta:
”Palveluntuottaja toimittajaa annosjakelulääkkeen palvelun tilaajalle viiden (5) arkipäivän sisällä
tilausajankohdasta, kun tilaus on tehty tilauspäivänä klo 10 mennessä.”
”Palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääkkeen palvelun tilaajalle kolmen (3) arkipäivän sisällä
tilausajankohdasta”
Tarkoitetaanko tässä annosjakeluyksikön/alihankkijan nykyistä vasteaikaa (joka on 3 arkipäivää) + 3
arkipäivän aikaa apteekille tilauksen tekemistä ja annospussirullien tarkastamista varten?
Annosjakeluyksikkö toimittaa annosjaellut lääkkeet apteekkiin kolmessa työpäivässä apteekin tekemästä
tilauksesta laskien. Ennen apteekin tilauksen tekemistä apteekin on pystyttävä tarkastamaan tulleet
lääketilaukset, käsittelemään niihin liittyvät lääkemääräykset ja tilaamaan tuotteet alihankkijalta.
Pussirullien saapumisen jälkeen apteekilla on oltava myös aikaa tarkastaa tulleet pussirullat. Jos
lääkitysturvallisuus halutaan säilyttää korkealla tasolla, tilaajan toimittamasta tilauksesta lääkerullien
toimittamiseen palveluyksiköihin kuluu 5 päivää, edellyttäen ettei tietoliikenneyhteyksissä,
lääkekuljetuksissa tms. ole häiriöitä.
Tilaukset tulee tehdä tiettyyn kellonaikaan mennessä. Annosjakelukuljetukset tulevat apteekkiin
lääketukkujen kuljetusten mukana. Kolmen päivän toimitusaikataulu vaikuttaa liian tiukalta.
VASTAUS:
HUOM! Tarjousasiakirjan liitteen no 3:n kohdan ”1. HANKINNAN KOHTEEN YLEISKUVAUS”
kolmanteentoista (13.) kappaleeseen on tehty tätä asiaa koskeva täsmennysmuutos.
”Palveluntuottaja toimittaa annosjakelulääkkeen palvelun tilaajalle tilauspäivän + neljän (4) arkipäivän
sisällä tilausajankohdasta. Tilaajan tulee olla mahdollista tehdä tilaukset arkipäivinä apteekin aukioloaikana.
Kiireelliset lääketoimitukset on kuvattu kohdassa 3.”
”5.1. Lääkehoidon ja annosjakelun laatupoikkeamien seuranta”
”KYSYMYKSET”:
Tarkoitetaanko tarjouspyynnön kohdassa 5.1 vaadittavalla laatupoikkeamien dokumentoinnilla ja
palveluntuottajan vastuulla poikkeamista aiheutuneista lisäkustannuksista lääkkeiden annosjakeluprosessin
osalta tapahtuvaa laatupoikkeamien dokumentointia, vastuuta ja poikkeamista vai dokumentointia ja
taloudellista vastuuta koko lääkehoidosta?
Valviran mukaan lääkäri vastaa lääkkeen määräämisestä ja lääkehoidon kokonaisuudesta.
Terveydenhuollon ammattihenkilöt vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkärin määräysten mukaisesti.
Koneellisen annosjakelun kyseessä ollen palveluntuottaja on vastuussa annosjakeluprosessiin liittyvistä
laatupoikkeamista eikä siis voi ottaa kokonaisvaltaista vastuuta lääkehoidon koko prosessista laadullisesti
eikä taloudellisesti.
VASTAUS:
Apteekki vastaa apteekin aiheuttamista poikkeamahaitoista koneellisessa annosjakelussa ja dokumentoi
omat poikkeamat. Apteekki raportoi sovitusti omat annosjakelua koskevat poikkeamat tilaajalle, mutta
apteekin on myös tehtävä ilmoitus (myös kirjallisena) poikkeamista tilaajalle, jos apteekki havaitsee
laatupoikkeamia lääkehoidon ja annosjakelun prosessissa tilaajaosapuolen osalta.